/
Text
Suomi sujuvaksi 1
GAUDEAMUS
Marjukka Kenttälä
SUOMI SUJUVAKSI I
Marjukka Kenttälä
SUOMI SUJUVAKSI I
Piirrokset: Ilkka Pesonen
GAUDEAMUS
HELSINKI UNIVERSITY PRESS
HELSINKI • 2007
Copyright © 2007
Marjukka Kenttälä & Gaudeamus Helsinki University Press
Kuvitus: Ilkka Pesonen ja Virve Sammalkorpi
Kansi: Heikki Jantunen
1. painos 2007
Gaudeamus Helsinki University Press
Oy Yliopistokustannus, HYY Yhtymä
www. gaudeamus. fi
ISBN 978-952-495-023-7
Tämän teoksen kopiointi on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty.
Painopaikka: Hakapaino, Helsinki 2012
Opettajalle
9
Merkkejä ja lyhenteitä
8
Oppilaalle
10
To the student
12
P = puhekieltä
KAPPALE 1
Hauska tutustua
16
Suomen kielen äänteet
17
Ymmärrätkö? Tiedätkö?
21
Aakkoset, tavutus, paino, intonaatio
18
tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
22
Vokaaliharmonia (Pietarissa; Wienissä)
20
täällä, tuolla, siellä
22
Verbin taivutus, negatiivinen verbi
21
Monikon nominatiivi (kirjat, kynät)
22
KAPPALE 2
Mitä kello on?
28
Kysymyslause
24
Aamu, päivä, ilta, yö
30
Numerot ja viikonpäivät
26
Henkilötiedot
. 32
Kenen? Genetiivi
27
Työpaikkahaastattelu
. 33
Verbi tehdä
30
Ammatti
25
tässä, tuossa
34
KAPPALE 3
Kiva tavata!
. 37
Mielipiteen ilmaiseminen
43
Muutama tärkeä adjektiivi
. 39
Vastakohdat
41
Värit
40
Adjektiivi (nopea), adverbi (nopeasti)
44
Kodin esineet ja tavarat
42
KAPPALE 4
Ruoka
47
Nominatiivi ja partitiivi
46
Kuka? Ketä? Mikä? Mitä?
52
Subjekti, objekti
52
Minä ostan sampoota
53
Ainesanat (oliiviöljyä, bensiiniä, pesujauhetta)..
53
tämä, tätä, tuo, tuota, se, sitä
52
Milloin partitiivi?
53
KAPPALE 5
Mitä tämä pölynimuri maksaa?
58
tällainen, tuollainen, sellainen
60
Kaupassa ja torilla
59
jokin, jotakin
60
Kahvilassa, baarissa, ruokapöydässä.
. 60
Saanko? Saisinko?
59
Vaatekaupassa
61
nämä housut, nuo sukat, ne kengät
61
KAPPALE 6
Anteeksi, missähän täällä on posti?
66
o//a-verbin imperfekti
68
Eri paikkoja
67
ravintolassa, ravintolasta, ravintolaan
69
käydä + Missä?
68
asemalla, asemalta, asemalle
71
mennä + Mihin?
68
Missä? Mistä? Mihin? /Minne?
70
Millä sinä matkustat?
75
kotona, ulkona, ystävän luona
72
Minne sinä olet menossa?
76
täältä, tuolta, sieltä, tänne, tuonne, sinne
74
KAPPALE 7
Verbityyppi 1 (asua, tanssia)
78
Verbityypit 1, 2, 3, 4, 5
88
Verbityyppi 2 (syödä, juoda)
80
tehdä, nähdä
88
Verbityyppi 3 (tulla, mennä, pestä)
82
Verbi + 1. infinitiivi (Minä osaan hiihtää)
86
Verbityyppi 4 ja 5 (haluta, häiritä)
84
Negatiivinen verbi (en, et, ei, emme, ette, eivät) 89
Mikko Nieminen
87
Possessiivisuffiksit (autoni autosi autonsa)
87
Voit(ko) sä auttaa mua? (P)
90
Sisällysluettelo
KAPPALE 8
Laura lähtee ulos Katrin ja Danielin kanssa (P)
96
k-, p-, t-vaihtelu verbityypissä 1 (lukea: luen)
95
Jenni menee töihin
97
k-, p-, t-vaihtelu nomineissa, vartalo (leipä: leivä-) 100
Linja-autoasemalla
101
Illatiivi ja muut paikallissijat (kirkkoon: kirkossa)
101
KAPPALE 9
Minulla on auto. Minulla ei ole autoa
106
Omistuslause
106
Annen elämästä
109
Riitalla on poika, Riitta Rannalla on poika
110
tällä lapsella, tuolla pojalla, sillä miehellä
111
Sillä mukavalla naisella oli kaunis hymy
110
Minulla on nälkä
111
Pöydässä on neljä jalkaa
109
Sairastaminen
113
Ihminen
112
Minkä näköinen hän on?
114
KAPPALE 10
Minne? Missä? Mistä?
121
-/' (lasi: lasia: lasi-); -i (ovi: ovea: ove-)
117
tässä, tällä, tuossa, tuolla, siinä, sillä
122
-i (pieni: pientä: piene-); -si (vesi: vettä: vede-)..
117
Mikä on sanan perusmuoto?
118
-e (kone: konetta: konee-)
117
monta lautasta, kaikki lautaset
120
-nen (nainen: naista: naise-)
117
KAPPALE 11
Ilpo muuttaa uuteen asuntoon
128
-si (uusi: uutta: uude-)
129
Mikä on sanan perusmuoto?
130
-in (avain: avainta: avaime-)
129
Mitä on eteisessä?
132
-is/-as/-äs (vieras: vierasta: vieraa-)
129
Kutsu juhliin
133
-us/-ys/-os/-ös (kokous: kokousta: kokoukse-)..
129
Kertausta
138
Muutama lausetyyppi
135
KAPPALE 12
Minä juon kupin kahvia
145
Totaaliobjekti ja partitiiviobjekti
146
Voitko avata ikkunan?
148
Tykkäätkö + -STA? = Pidätkö + -STA?
152
Ostoksilla
151
ostaa + Mistä?
152
Haluat(ko) sä lähteä elokuviin? (P)
153
etsiä + Mistä? löytää + Mistä?
152
Minä en ole ihan varma
155
Mahdollisuuden ilmaiseminen (ehkä, taitaa)
155
Kenelle sinä kirjoitat?
155
Keneltä? Kenelle? (häneltä, sinulle)
154
Matka kestää tunnin
156
Millä bussilla? Mihin bussiin?
156
KAPPALE 13
Päätä särkee
158
Verbityyppi 1: k-, p-, t-vaihtelu (antaa: annan)...
159
Kelpaako tämä bussilippu?
158
Verbityyppi 3 ja 4: k-, p-, t- (maata: makaan)
164
Miltä kanavalta se elokuva tulee? (P)
158
Pekan päivä
171
Töissä (P)
167
halata: halaan, avata: avaan, kokeilla: kokeilen
166
Pieniä ongelmia (P)
168
juosta: juoksen
169
KAPPALE 14
Suomi, Ahvenanmaa, Suomen historiaa
175
Genetiivi (Mikon auto, tohtori Koskisen auto)....
177
Onko sinusta mukava asua Suomessa?
176
Mielipiteen ilmaiseminen (Minusta on kiva)
176
Annen työpäivä
180
jäädä + Mihin? kuulua + Mihin?
183
Postpositioita (pöydän alla, pöydän takana)
181
rakastua + Keneen?
183
Mistä sä oot kiinnostunut? (P)
183
tutustua museoon, tutustua häneen
183
Millaisessa kaupungissa sinä asut?
184
-uus/-yys (avaruus: avaruutta: avaruude-)
183
KAPPALE 15
Puhelimessa
186
Kylään kutsuminen
186
Minun täytyy maksaa tämä lasku
187
Genetiivi + täytyy + 1. infinitiivi
187
Tämä kone täytyy korjata
191
Täytyy mennä
191
Kuukaudet
192
Minun täytyy/pitää/on pakko lähteä
189
viime talvena, tänä vuonna, ensi kuussa
192
Millä viikolla? Missä kuussa? Minä vuonna?
192
Vuodenajat: talvi, kevät, kesä, syksy
194
On kuuma. On kaunista. On pilvistä. Sataa
195
Sää
195
KAPPALE 16
Työkaverit juttelevat (P)
201
k-, p-, t-vaihtelu:
198
syömään, syömässä, syömästä
203
-e (liike: liikettä: liikkee-)
198
Hetkinen vain! (P)
207
-in (soitin: soitinta: soittime-)
198
Pyydätkö häntä soittamaan?
205
-is/-as/-äs (tehdas: tehdasta: tehtaa-)
198
Pian lakkaa satamasta
205
-ton/-tön (työtön: työtöntä: työttömä-)
198
Me lähdetään baariin (P)
208
-tar/-tär (tytär: tytärtä: tyttäre-)
198
Verbi + -MAAN (joutua lähtemään)
205
(tennis: tennikse-; vihannes: vihannekse-)
200
Verbi + -MASTA (kieltää tupakoimasta)
205
MA-infinitiivi = 3. infinitiivi
204
KAPPALE 17
Kylässä
210
Positiivinen imperfekti (Asuin ennen Berliinissä) 212
Mitä sinä olet hyvä tekemään?
211
jättää/jäädä + Mihin? /-MAAN
210
kuukausi sitten, kuukauden kuluttua
211
päästä + -MAAN
210
Mitä tein eilen?
217
joutua + -MAAN
210
KAPPALE 18
Anne ja Ilpo menivät naimisiin
221
Negatiivinen imperfekti (En nähnyt sitä)
220
löytää, löytyä
222
Transitiivi- ja intransitiiviverbit (nousta, nostaa)..
222
KAPPALE 19
Elämästäni
228
Perfekti ja pluskvamperfekti (olen/olin asunut)...
229
Minusta tulee tulkki
228
Tuloslause (Hänestä tuli lääkäri)
228
Kolme karhua
233
osallistua + Mihin?
228
yo/ca-pronomini (Mies, joka soitti, on työtoverini)
234
KAPPALE 20
Mökki on suuri. Mökki ei ole suuri
237
Millainen? Millaista?
236
Vesi on kylmää
237
Predikatiivilause (Talo oli vanha)
237
Pidätkö sinä minusta?
239
pitää + -STA, tykätä + -STA
239
Pidätkö tanssimisesta?
239
Verbaalisubstantiivi -minen (lukeminen)
239
Mielipiteen ilmaisu
239
-ut/-yt (olut: olutta: olue-)
241
yksi, yhtä, kaksi, kahta
241
-nut/-nyt (väsynyt: väsynyttä: väsynee-)
241
lämmin, lämpimät, hapan, happamat, sydän...
242
-uus/-yys/-us/-ys (rakkaus: rakkautta: rakkaude-) 241
KIELIOPPIOSA
Verbityypit ja verbien taivutus
246
Nominien sijat ja niiden käytöstä
262
Nominien astevaihtelu (k-, p-, t-vaihtelu)
249
Pitää-verbin merkityksiä
267
Nominien taivutuksesta
251
Pronominit
268
Lausetyypit
255
Puhekielestä
271
Verbi + 1. infinitiivi
255
Sanasto
274
Verbi + MA-infinitiivi
256
Lyhenteitä ja merkkejä
320
Verbi + verbaalisubstantiivi (-minen)
256
Kielioppia
321
Merkkejä ja lyhenteitä, joita on muun muassa (= mm. ) sanakirjoissa
-
tavuviiva
jne.
ja niin edelleen
—
ajatusviiva
jnk
jonkin
,
pilkku
jssak
jossakin
piste
jstak
jostakin
kaksoispiste; osoittaa usein
jtak
jotakin
vaihtelua
K
konsonantti
;
puolipiste
kom.
komitatiivi
?
kysymysmerkki
kond.
konditionaali
!
huutomerkki
konj.
konjunktio
(puhe tai asia) jatkuu
kpl
kappale(tta)
/
kauttaviiva; ‘tai’
ks
katso
~
aaltoviiva; 'tai'
lukus.
lukusana
ei tapahdu muutosta
lyh.
lyhenne
=
on sama kuin...
mm.
muun muassa
Ф
vastakohta
mon.
monikko
murt.
murteissa, murteellinen
abess.
abessiivi
n.
noin
abi.
ablatiivi
neg.
negatiivinen
adess.
adessiivi
nom.
nominatiivi
adj.
adjektiivi
ns.
niin sanottu
adv.
adverbi
nyk.
nykyään, nykyisin
advl
adverbiaali
obj.
objekti
akk.
akkusatiivi
part.
partitiivi
ali.
allatiivi
pass.
passiivi
ark.
arkikielessä, arkikielinen
perf.
perfekti
elät.
elatiivi
pers.
persoona
esim.
esimerkiksi
pluskv.
pluskvamperfekti
ess.
essiivi
poss. suff.
possessiivisuffiksi
gen.
genetiivi
postp.
postpositio
harj.
harjoitus
predvi
predikatiivi
harv.
harvinainen; harvoin
prees.
preesens
huom!
huomaa!
prep.
prepositio
ill.
illatiivi
pron.
pronomini
imp.
imperatiivi
puhek.
puhekielessä
imperf.
imperfekti
ruots.
ruotsalainen
iness.
inessiivi
s.
sivu
inf.
infinitiivi
saks.
saksalainen
instr.
instruktiivi
subj.
subjekti
interj.
interjektio
subst.
substantiivi
itr
intransitiivinen verbi
sl
slangia
jk
jokin
tav.
tavallinen, tavallisesti
jkhun
johonkuhun
tm.
tai muuta
jkksi
joksikuksi
tms.
tai muuta sellaista
jklla
jollakulla
tr
transitiiviverbi
jklle
jollekulle
transl.
translatiivi
jklta
joltakulta
us.
usein
jkn
jonkun
V
verbi
jkna
jonakuna
V
vokaali
jksik
joksikin
vart.
vartalo
jkssa
jossakussa
ven.
venäläinen
jksta
jostakusta
vrt.
vertaa
jkta
jotakuta
VV
kaksi vokaalia
jku
joku
yks.
yksikkö
jllak
jollakin
yi.
yleensä
jllekin
jollekin
yleisk.
yleiskielessä
jltak
joltakin
ym.
ynnä muuta
jnak
jonakin
yms.
ynnä muuta sellaista
OPETTAJALLE
Suomi sujuvaksi 1 on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston
kielikeskuksen Kielipalvelut-yksikön suomi vieraana kielenä
-opettajien kanssa.
Kirjaa laadittaessa on yritetty ottaa huomioon ennen kaikkea
opiskelijoiden kielenkäyttötarpeet. Kieliopin tarkastelussa on pyritty siihen,
että se lähtisi opiskelijan ilmaisutarpeesta ja perustuisi havaintoihin,
joita opiskelija on jo aiemmin esitellyn materiaalin perusteella tehnyt.
Uusi opiskeltava asia erottuu muusta aineksesta ja opiskelijalle syntyy
selvä mielikuva kielen rakenteesta. Kirjaa on käytetty Kielipalvelujen
suomen kielen kursseilla hyvin tuloksin. Tämä kirja sisältää kahden
ensimmäisen peruskurssin aikana opiskeltavan aineiston. Kirjan
elävän ja todentuntuisen kuvituksen on tehnyt taiteilija Ilkka Pesonen.
Olen saanut tukea ja neuvoja monilta opettajatovereiltani. Etenkin
haluan kiittää Kielipalvelujen johtajaa, esimiestäni, FL Seija Korhosta,
monista neuvoista ja tuesta kirjan kirjoitusvaiheessa. FT Riitta
Korhoselta olen saanut runsaasti apua sekä käytännön neuvoja. Haluan
kiittää häntä mitä lämpimimmin kaikesta avusta, mitä olen saanut.
Haluan myös kiittää Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen
opettajia siitä jatkuvasta tuesta, jota sain Kieli käyttöön - suomen
kielen alkeisoppikirjaa suunnitellessani.
Sitten haluan vielä erityisesti kiittää opettajatovereitani FM Marketta
Huitua, FM Päivi Vetschiä, FM Sari Päivärinnettä, FM Sanna
Teerenhovia ja Anna-Maija Luomia Helsingin yliopiston
kielikeskuksen Kielipalveluissa.
Sanaristikkokirjaa - Marketta Huitu Kuvaristikoilla suomen kieltä
taitamaan (Yliopistopaino Helsinki 1994) - suositellaan käytettäväksi
tämän oppikirjan rinnalla. Sen avulla sanaston omaksumista voidaan
hauskasti tehostaa.
Toivon, että kirjasta on iloa ja hyötyä kaikille suomen kielestä
kiinnostuneille.
Helsingissä 22. elokuuta 2006
Marjukka Kenttälä
OPPILAALLE
Tervetuloa oppimaan suomea! Oletko joskus kuullut suomea tai
puhutko jo vähän suomea? Suomen kieli on kaunis kieli. Se on myös
hyvin erikoinen ja erilainen kieli. Kielen rakenne on looginen, mutta
sanat eivät valitettavasti muistuta indoeurooppalaisten kielten sanoja.
Siksi on tärkeää, että harjoittelet sanastoa usein ja eri tavoin. Ilman
sanoja et voi puhua etkä voi ymmärtää, mitä ihmiset sinulle sanovat.
Seuraavassa on ohjeita, miten voit opiskella suomea:
1) Jos vain on mahdollista, kuuntele teksti ensin CD: ltä tai kasetilta
ja yritä ymmärtää tekstin sisältö ilman sanakirjaa. Katso sen jälkeen
uudet sanat sanakirjasta tai sanastosta ja lue teksti uudelleen läpi.
Lue se ääneen pari kertaa. Opettele sen jälkeen tekstin lauseet niin
hyvin, että muistat koko lauseen ja sen rakenteet helposti. Toista
lausetta ääneen - kirjaan katsomatta - pari kertaa. Tämän jälkeen
muunna lausetta (huom. esim. 2-3 muunnosta) suullisesti. Kuvittele
muunnettujen lauseiden sisältö mielessäsi.
Esimerkiksi:
"Sitten hän katsoo vähän sanomalehteä. ”
a) Tee lauseesta kysymys.
Mitä hän katsoo? Katsooko hän sanomalehteä? Miksi hän
katsoo sanomalehteä? Milloin hän katsoo sanomalehteä?
b) Vaihda subjektia.
Sitten nainen katsoo vähän sanomalehteä.
c) Vaihda yksiköllinen subjekti monikolliseksi ja päinvastoin.
Sitten he katsovat vähän sanomalehteä.
d) Muunna lause negatiiviseksi.
Hän ei katso sanomalehteä.
e) Vaihda objektia.
Sitten hän katsoo vähän aikaa elokuvaa.
f) Vaihda verbiä.
Sitten hän lukee vähän sanomalehteä.
g) Vaihda adverbiaalia (ajan-, paikan-, tai tavanilmausta).
Metrossa hän katsoo vähän sanomalehteä.
h) Lisää lauseeseen adverbiaali (ajan-, paikan- tai tavanilmaus).
Sitten hän katsoo nopeasti vähän sanomalehteä.
i) Lisää lauseeseen sana ehkä, toivottavasti, luultavasti, onneksi tai
valitettavasti.
Sitten hän ehkä katsoo vähän sanomalehteä.
j) Vaihda verbin aikamuotoa: preesens imperfektiksi ja imperfekti
preesensiksi.
Sitten hän katsoi vähän sanomalehteä.
2) Tämän jälkeen etsi ne sanat, jotka sinun on vielä vaikea muistaa,
ja kirjoita uusista sanoista 7-10 lausetta.
3) Kirjoita tekstistä 10-15 kysymystä paperille.
4) Sen jälkeen kuuntele teksti uudelleen CD: ltä tai kasetilta ja yritä
ääntää lauseet mallin mukaan.
5) Opettele teksti niin hyvin, että osaat kertoa tekstin tapahtumat
tunnilla.
6) Sido teksti omaan elämääsi ja kirjoita tekstin teemasta oma
kirjoitelma (noin 10-20 lausetta).
Kirjan lopussa on aakkosellinen sanasto. Sanan hallinta tarkoittaa
kolmea asiaa: a) sanan merkityksen hallintaa b) taivutuksen hallintaa c)
tietoa sanan sopivuudesta eri käyttöyhteyksiin. Pyri siis opettelemaan
sana omassa kontekstissaan: tilanteessaan ja lauseyhteydessään.
Sanaa opetellessa kannattaa merkityksen lisäksi painaa mieleen sanan
taivutusmuodot ja rektio.
LOPUKSI
Tärkeintä on puhutun kielen ymmärtäminen, luontevan suullisen
kielitaidon karttuminen ja oman tekstin tuottaminen. Kurssin aikana opitaan
yleensä tärkeimmät kieliopilliset seikat ja harjoitellaan kielen käyttöä
eri tilanteissa. Kurssilla ei useinkaan käsitellä kirjan kaikkia tekstejä;
ne jäävät myöhempää itseopiskelua varten. Tämä on tärkeää. Kestää
nimittäin aika kauan ennen kuin pystyt ymmärtämään sanomalehti-
tekstiä tai kaunokirjallista tekstiä. Siksi on hyvä, että sinulla on kirjassa
lisäaineistoa, jonka pystyt ymmärtämään itsenäisesti opiskellen.
Uuden kielen oppiminen vaatii työtä. Opiskele päivittäin kurssin lisäksi
1, 5-2 tuntia kotona. Silloin huomaat, että edistyt. Jotta oppisit uuden
kielen, sinun täytyy harjoitella kielen käyttöä säännöllisesti ja monin
eri tavoin. Edistyminen vaatii, että työskentelet valitsemasi jakson
aikana tiiviisti. Itsenäinen opiskelu on tärkeää, koska silloin voit miettiä
rauhassa asioita ja opetella ääneen tekstin ilmauksia. Suomen kielellä
on usein oma erityinen tapansa ilmaista eri asioita, ja ilmausten
oppimiseen menee aikaa.
Uusien sanojen muistamista ja erilaisten lauseiden muodostamista
on helppo harjoitella sanakorttien avulla. Lauseet voivat olla aivan
hullunkurisiakin. Kirjoita myös päiväkirjaa suomeksi; siten arkielämän
tavalliset sanat tulevat sinulle tutuksi. Etsi kirjeenvaihtotoveri ja kirjoita
hänen kanssaan sähköpostia suomeksi. Puhu suomea itseksesi
ääneen kotona - ajattele suomeksi. Katso myös suomalaisia ohjelmia
televisiosta, vaikka et aluksi paljon ymmärräkään. Siten kuulet tarpeeksi
suomea. Kielen prosodia tulee silloin sinulle tutuksi, ja opit ääntämään
suomea hyvin. Iloista opiskelua!
Marjukka Kenttälä
TO THE STUDENT
Welcome to the Finnish language! Have you ever heard Finnish before,
or do you already speak it a little? The Finnish language is a really
beautiful one. Finnish is a special and very specific language. The
structure of the language is logical, yet the words are not similar to those
of Indo-European languages. This is why it is very important that you
practice the vocabulary as often and in as many different ways as you can.
The following study advice provides guidance as to how you can learn to
speak Finnish well.
1) If possible, listen to the text first on either a CD or cassette. Initially try
to understand the content and meaning of the text without consulting
a dictionary. After that, look up all the new words using the dictionary
and then read the text again. Also read it several times aloud. Then,
learn the sentences so well that you understand the entire sentence
and its structure. Once you have done that, repeat the sentence aloud
twice without looking at the paper. Then try to change the wording of
the sentence (2 or 3 changes). Imagine the content of the new
sentences that you have created in your mind.
For example:
verb katsoa = 1) watch, 2) browse, 3) look at
“Sitten hän katsoo vähän sanomalehteä. "
“Then he browses the newspaper for a little while. ”
a) Make a question of the sentence.
Mitä hän katsoo?
What is he looking at?
Katsooko hän sanomalehteä?
Is he browsing the newspaper?
Miksi hän katsoo sanomalehteä?
Why is he browsing the newspaper?
Milloin hän katsoo sanomalehteä?
When is he browsing the newspaper?
b) Change the subject.
Sitten nainen katsoo vähän sanomalehteä.
Then the woman browses the newspaper for a little while.
c) Change the subject from singular to plural or vice versa.
Sitten he katsovat vähän sanomalehteä.
Then they browse the newspaper for a little while.
d) Make the sentence negative.
Hän ei katso sanomalehteä.
He doesn’t browse the newspaper.
e) Change the direct object of the sentence.
Sitten hän katsoo vähän aikaa elokuvaa.
Then he watches the film for a little while.
f) Change the verb.
Sitten hän lukee vähän sanomalehteä.
Then he reads the newspaper for a little while.
g) Change the adverb (the expression of time, place or manner).
Metrossa hän katsoo vähän sanomalehteä.
In the metro, he browses the newspaper for a little while.
h) Add a new adverb to the sentence (the expression of time, place or
manner).
Sitten hän katsoo nopeasti vähän sanomalehteä.
Then he quickly browses the newspaper.
i) Add a new word to the sentence such as: maybe, hopefully,
probably, luckily or unfortunately.
Sitten hän ehkä katsoo vähän sanomalehteä.
Then he perhaps browses the newspaper for a little while.
j) Change the time of the expression: present tense to past tense
and vice versa.
Sitten hän katsoi vähän sanomalehteä.
Then he browsed the newspaper for a little while.
2) After that, find the words that were difficult to remember and write
another 7-10 sentences to include these words.
3) Write down 10-15 questions from the text on a piece of paper.
4) Following that, listen to the text again and try to pronounce the
sentences according to the speech on the CD or cassette.
5) Study the text well enough to be able to tell your classmates what
occurred in the text.
6) Apply the text to your own life and write your own story about the topic
(of about 10-20 sentences).
At the end of the book there is an alphabetical vocabulary list. Being able
to use a word properly requires three criteria:
a) Understanding the meaning of the word.
b) Knowing how to conjugate or decline the word.
c) Understanding the correct context in which you can use the
word.
Always try to learn the word and the context in which it should be used
(both in which situation and where in the sentence). When you are trying to
learn the word, you should also try to learn the different forms into which it
alters and the way in which it is grammatically organised.
FINALLY
The most important things for any language student to learn are the
understanding of the spoken language forms, learning the natural oral
language requirements and to be able to express yourself also in written
form. During the course, we will learn the most important grammatical
lessons and then practice these, using the language in a wide variety of
situations. Not all of the texts within the book will be covered within the
lessons. Some of these will be left for later learning and self-study. It will
take time before you can comfortably understand Finnish text within books
and newspapers. Therefore it is important that you have some extra
learning material with which you can study independently and at your own
pace.
Learning a new language requires a lot of work. In addition to the formal
classes, the student should also study at home for 1. 5 to 2 hours per day.
In doing so, you will quickly notice great progress, both in your study work
and in your everyday understanding of the language. Language has to
be studied and practised regularly in a variety of different ways. Making
progress requires that you work hard during your study periods.
Independent study outside of the formal lessons is very important, as it
allows you to digest and absorb the topics that have been covered in the
lessons. It also provides you with an environment where you are free from
the distractions of the classroom and you can confidently practise aloud
the expressions from the texts. The Finnish language does have its own
special ways of expressing ideas and emotions, and learning these does
take time.
Flash cards (or vocabulary word cards) are an excellent way to practise
remembering new words and also to form different sentences. Sentences
can be quite comical, too. Also try to keep a journal in Finnish, in order
that common words and expressions of everyday life become more and
more familiar to you. Find a friend with whom you can exchange e-mails
in Finnish. Whilst at home, speak Finnish to yourself aloud. Try to think
in Finnish. Watch Finnish television programmes, even if you understand
very little at first. In this way, not only will your comprehension gradually
improve, but you will become familiar with the intonation of the language,
which in turn will help you learn to pronounce Finnish correctly.
Happy studying!
Marjukka Kenttälä
KAPPALE 1
- Hauska tutustua!
- Ymmärrätkö? Tiedätkö?
- Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
- Täällä, tuolla, siellä
- Suomen kielen äänteet
-Aakkoset, tavutus, paino, intonaatio
- Vokaaliharmonia: Lontoossa. Wienissä: asuvat, menevät
- Verbin taivutus: minä asun, sinä asut, hän asuu,
me asumme, te asutte, he asuvat
- Negatiivinen verbi: en, et, ei, emme, ette, eivät
- Monikon nominatiivi: (kaikki) opiskelijat, kirjat, ikkunat
- Hei! - Huomenta!
- Terve! - Päivää!
- Moi! - Iltaa!
- Hyvää yötä! Nuku hyvin!
- Mitäs kuuluu?
- Ihan hyvää, kiitos! Entäs sinulle?
- No, ihan hyvää.
- Miten menee? - Päivää! Tuula Saari.
- Ihan hyvin. Entäs sinulla? - Olli Peltonen. Hauska tutustua ja tervetuloa!
- Hyvin, kiitos! - Kiitos!
- Mitä kuuluu?
- Kiitos hyvää! Entä Teille? - Tervetuloa!
- Hyvää, kiitos! - Kiitos!
- Miten Te voitte? -Atshii!
- Kiitos hyvin! - Terveydeksi!
- Anteeksi! - Voisitko auttaa?
- Ei se mitään. - Kyllä. Miten?
- Kiitos paljon!
- Ei kestä.
- Kiitos! - Sinä puhut liian nopeasti.
- Ole hyvä. Voisitko puhua vähän hitaammin, kiitos?
- Olkaa hyvä!
- Kiitos!
- Näkemiin!
- Näkemiin!
- Nähdään huomenna!
- Huomiseen!
- Moi, moi!
- Moikka!
- Moido!
- Hei sitten!
- Hei, hei!
HAUSKA TUTUSTUA!
Lyhyet
Pitkät
Diftongit
а
a-si-a
Aa-si-a
ai
ai-ka
au
kau-nis
0
po-ro
poo-lo
oi
koi-ra
ou
kou-lu
u
u-ni
uu-ni
ui
ui-da
ä
ä-lä
sää
äi
äi-ti
äy
käy-dä
ö
höl-mö
mil-jöö
öi
öi-sin
öy
köy-hä
У
hyl-ly
myy-jä
У'
hyi
i
ki-vi
kii-vi
iu
hiu-kan
e
ve-ne
tee
ei
kei-no
eu
neu-la
ie
kie-li
uo
tuo-li
yö
syö-dä
Lyhyet
Lyhyet
Pitkät
(b)
baa-ri
k
ku-ka
kk
kuk-ka
(c)
cel-si-us
P
ta-pa
PP
kaup-pa
(f)
fil-mi
t
ma-to
tt
mat-to
(g)
gal-le-ri-a
m
la-ma
mm
lam-mas
(q)
bec-que-rel
n
ka-na
nn
kan-nu
(x)
x-kro-mo-so-mi
1
ka-la
II
kal-lis
(z)
zoo-ma-ta
г
ko-ri
rr
por-ras
s
kä-si
SS
kas-si
d
pöy-däl-lä
h
he-ti
j
ja
V
vuo-si
A
В
С
D
1.
kala - kalaan
vaaka - vakaa - vakka
saa - sää
paasto - päästö
2.
poro - poroon
romu - Rooma - lakkoon - lakon
nousi - nuoli
tuo - työ
3.
suku - sukuun
juutun - juuttuu- juttuun - jutun
hullu - hylly
kuu - kyy
4.
hätä-hätään
päätän - päättää - pätee - pääte
väärässä - vieressä
säällä - siellä
5.
söpö - söpöön
höösätä - hössö - höpö
sähkö - sakko
koulu - kuollut
6.
tyly- tylyyn
tyyli - tylli - tyyppi - typpi
kylmä - kulma
pielessä - peilissä
7.
tili-tiliin
tiili - tilli - tilittää - tillittää
sika - siika - sekä
sieni - seinä
8.
perhe - perheen
teema - tentti - tekee - teettää
pelaa - pilaa
selittää - silittää
9.
tänä - tänään
täällä - tällä - tälle - elää - näkee
tule - tulee - tuulee
tuuli - tulli - tuli
10. tapa - tapaan
tappaa - tapan
tuki - tukki - tukkiin
Tuukka - tukka
11. sata - sataan
saattaa - saatan - sataa
täällä - tiellä - teille
pyyhe - puuha
12. ruohon - ruohoon
raahaa - raha - rauha - rauhaa
teellä - teillä - teelle
pyhä - piha
13. viulun - viuluun
näyttää - näytä - löytää - lyödä
kieli - keula - kaula
pysyi - pyysi
14. vihkon - vihkoon
haamu - aamu - herään - erään
lehti - Leena - lahna
ehjä - lahja
Vokaalit
Konsonantit
Kuuletko, mikä on ero? Sano mallin mukaan!
SUOMEN KIELEN ÄÄNTEET
Katja Mikkonen Erkki Halonen
Leena Immonen Risto Kuutti
Elina Pyykkö Pertti Järvinen
Reetta Turpeinen Veikko Huhtinen
Päivi Lappalainen Keijo Virtanen
Saila Hietanen Timo Lahtinen
Kuka sinä olet?
Minä olen
etunimi sukunimi
Miten se kirjoitetaan?
Se kirjoitetaan:
Aakkoset
a
(aa)
1
(äl)
w
(kaksois-vee)
b
(bee)
m
(äm)
X
(äks)
с
(see)
n
(än)
У
(yy)
d
(dee)
0
(oo)
z
(tseta)
e
(ее)
P
(pee)
ä
(ruotsalainen oo)
f
(äf)
q
(kuu)
ä
(ää)
g
(gee)
r
(är)
ö
(öö)
h
(hoo)
s
(äs)
i
(ii)
t
(tee)
j
(jii)
u
(uu)
k
(koo)
V
(vee)
TAVUTUS
ka-la
tuo-li
us-kon
aa-mu
aut-taa
maa
lo-ma
kau-an
ok-sa
uu-si
ään-tää
työ
ha-lu-an
hiu-kan
an-taa
oi-ke-a
mu-se-oon
tuo
suk-ka
rei-äs-sä
kort-ti
ai-no-a
inst-ru-ment-ti
yö
jal-ka
vai-keis-sa
myrs-ky
a-sum-me
yrt-ti
tie
met-sä
töis-sä
merk-ki
e-lät-te
ast-ma
tai
Kuuntele, lue ja tavuta:
Hiljan hyvä tulee, ajatellen aivan kaunis.
Ei saaminen rikastuta, vaan säästäminen.
Kaikki tekevän käteen tulee.
Joka pelissä rikastuu, se tavoissa köyhtyy.
Kuuntele:
Meillä olivat jo kaikki menneet nukkumaan, ja minäkin yritin olla pitkälläni, mutta kun unta ei ruvennut
tulemaan siinä maatessani, niin ajattelin, että mitä minä tässä rupean kääntelehtimään, minä lähden kylälle.
Sano! Toinen opiskelija kirjoittaa.
Minä olen Kaarina Nieminen.
Minä olen suomalainen.
Minä olen nainen.
Minä puhun suomea, ruotsia, englantia ja vähän saksaa.
Minä puhun huonosti englantia.
Minä en puhu ranskaa.
Minä asun Helsingissä.
Minä olen 37-vuotias.
Minä olen työssä. Minä olen opettaja.
Kuka sinä olet?
Minkä maalainen sinä olet?
Mitä kieltä sinä puhut?
Puhutko sinä hyvin englantia?
Puhutko sinä ranskaa?
Missä sinä asut?
Kuinka vanha sinä olet?
Oletko sinä opiskelija?
sanomalehtikuva
- Кика hän on?
- Hän on...
- Minkä maalainen hän on?
- Hän on -Iainen/-läinen.
- Onko hän nainen vai mies?
- Hän on...
- Mitä kieltä hän puhuu?
- Hän puhuu... -aJ-ä.
- Puhuuko hän hyvin englantia?
- Kyllä, hän puhuu... /Ei, hän ei puhu...
- Puhuuko hän ranskaa?
- Joo, hän puhuu... /Ei, hän ei puhu...
-Asuuko hän Suomessa?
-Asuu. /Ei asu.
- Missä maassa hän asuu?
- Hän asuu -ssa/ssä (joskus -lla/-llä).
- Missä kaupungissa?
- Hän asuu -ssa/-ssä (joskus -lla/-llä).
- Kuinka vanha hän on?
- Hän on 20.
= Hän on 20 vuotta (vanha).
= Hän on 20-vuotias.
- Onko hän naimisissa?
- Joo, hän on naimisissa.
/Ei, hän ei ole naimisissa.
- Onko hän työssä?
- Kyllä, hän on työssä.
/Ei, hän ei ole työssä.
Harjoitus Kuva => Kirjoita!
Hän on... Hän ei ole... Hän on... -lainen/-läinen. Hän puhuu,.. -a/-ä. Hän ei puhu,.. -a/-ä. Hän ei asu...
-ssa/-ssä (-lla/-llä). Hän asuu... -ssa/-ssä (-lla/-llä). Hän on... vuotta vanha. Hän on työssä. / Hän ei ole työssä.
Hän on naimisissa. / Hän ei ole naimisissa.
Minkä maalainen?
Mitä kieltä?
Minkä maalainen?
Mitä kieltä?
Hän on suomalainen.
Hän puhuu suomea.
Hän on kiinalainen.
Hän puhuu kiinaa.
Hän on ruotsalainen.
Hän puhuu ruotsia.
Hän on italialainen.
Hän puhuu italiaa.
Hän on norjalainen.
Hän puhuu norjaa.
Hän on irakilainen.
Hän puhuu arabiaa.
Hän on tanskalainen.
Hän puhuu tanskaa.
Hän on iranilainen.
Hän puhuu persiaa.
Hän on islantilainen.
Hän puhuu islantia.
Hän on kuubalainen.
Hän puhuu espanjaa.
Hän on venäläinen.
Hän puhuu venäjää.
Hän on brasilialainen.
Hän puhuu portugalia.
Hän on virolainen.
Hän puhuu viroa.
Hän on intialainen.
Hän puhuu hindiä.
Hän on englantilainen. Hän puhuu englantia.
Hän on kanadalainen.
Hän puhuu ranskaa.
Hän on saksalainen.
Hän puhuu saksaa.
Hän on israelilainen.
Hän puhuu hepreaa.
Hän on ranskalainen.
Hän puhuu ranskaa.
Hän on vietnamilainen.
Hän puhuu vietnamia.
Harjoitus 1
Kumpi?
1. Isabelita on filippiini
2. Halvar on islanti
. -Iainen/-läinen
3. Pavel on tsekki
. 4. Susanne on sveitsi
5. Masoud on irani
6. Itzak on israeli
7. Kirii on venä
8. Sofia on ruotsa
9. La on thaimaa
. 10. Roxana on meksiko
11. Cigdem on turkki
. 12. Yao Qin on pekingi
Harjoitus 2
Kumpi?
1. Jegor asuu Minski
2. Natalia asuu Pietari
. -ssa/-ssä
3. Luke asuu New Yorki
4. Elke asuu Wieni
5. Christian asuu Brysseli
. 6. Anna asuu Chile
7. Ali asuu Egvpti
8. loannis asuu Ateena
9. Edmond asuu Belgia
. 10. Giovanna asuu Firenze
Jos sanassa on vokaali
-vat
He sanovat: "Huomenta! ”
-ко
Asutteko te Helsingissä?
-ssä
Me asumme Espoossa.
-llä
Me asumme Tampereella.
-a
Hän puhuu suomea.
-lainen
Hän on kreikkalainen.
Jos sanassa ei ole а, о, и -vokaalia
-vät
He kysyvät: "Mitäs kuuluu? '
-kö
Etsittekö te asuntoa?
-ssä
Hän on työssä-
-llä
Hän asuu Venäjällä.
-ä
Hän puhuu hjndiä-
-Iäinen
Irina on venäläinen.
VOKAALIHARMONIA
ASU|A
KYSY|Ä
minä
asun
minä
kysyn
-n
sinä
asut
sinä
kysyt
-t
hän
asuu
hän
ky syj£
-V (= vokaali)
me
asu mme
me
kysy mme
-mme
te
a s u t te
te
к у s у t te
-tte
he
asu vat
he
kysy vät
-v at/-vät
PUHUA
ETSIÄ
KATSOA
minä
sinä
hän
me
te
he
minä
sinä
hän
me
te
he
minä
sinä
hän
me
te
he
SANOA
NAURAA
ITKEÄ
minä
sinä
hän
me
te
he
minä
sinä
hän
me
te
he
minä
sinä
hän
me
te
he
Negatiivinen verbi:
(minä
щИцд)
(minä
etsi, *)
(minä
minä
en
puhu
minä
minä
sinä
et
puhu
sinä
sinä
hän
ei
puhu
hän
hän
me
emme
puhu
me
me
te
ette
puhu
te
te
he
eivät
puhu
he
he
HUOMAA!
OLLA
(minä
о|еЛ)
minä
olen
minä
en
T
ole
sinä
olet
sinä
et
ole
hän
on
hän
ei
ole
me
olemme
me
emme
ole
te
olette
te
ette
ole
he
ovat
he
eivät
ole
katso n)
- Minäkö? Joo, minä ymmärrän,
mutta hän ei ymmärrä.
- Tiedätkö sinä, mitä tämä sana
tarkoittaa?
- Tämäkö? Voi, en tiedä. Sori!
VERBIT
Monikon nominatiivi
kynä
kirja
ikkuna
lattia
tämä paperi
tuo tuoli
se opettaja
kynät
kirjat
ikkunat
lattiat
nämä paperit
nuo tuolit
ne opettajat
Tämä ikkuna on auki.
Nämä ikkunat ovat auki.
Tuo tuoli on rikki.
Nuo tuolit ovat rikki.
Se ikkuna on kiinni.
Ne ikkunat ovat kiinni.
Tämä turisti etsii hotellia.
<=>
Nämä turistit etsivät hotellia.
Tuo opiskelija kysyy paljon.
<=>
Nuo opiskelijat kysyvät paljon.
Se vanha lääkäri tietää paljon.
<=>
Ne vanhat lääkärit tietävät paljon.
Tämä vauva ei itke.
<=>
Nämä vauvat eivät itke.
Tuo naapuri ei puhu mitään.
<=>
Nuo naapurit eivät puhu mitään.
Se hyvä ystävä ei asu Suomessa.
<=>
Ne hyvät ystävät eivät asu Suomessa.
Harjoitus 3
Tee monikko:
1. Tämä ikkuna on auki.
2. Tuo ikkuna ei ole auki.
3. Se kirja on kotona.
4. Se kirja ei ole täällä.
5. Tämä moottori on rikki.
6. Tuo moottori ei toimi.
7. Se myyjä puhuu aina paljon.
Harjoitus 4
Tee yksikkö:
1. Ne opiskelijat puhuvat jo suomea.
2. Nämä kassit eivät paina paljon.
3. Nämä tutkijat ovat työssä täällä.
4. Nuo bussit odottavat tuolla.
5. Ne ystävät asuvat vielä siellä.
täällä
tuolla
siellä
Täällä on tänään konsertti.
Tuolla on penkki.
Siellä on nyt sota.
TÄMÄ KIRJA NÄMÄ KIRJAT
KAPPALE 2
- Henkilötiedot
- Työpaikkahaastattelu
- Ammatti
- Numerot ja viikonpäivät
- Mitä kello on?
- Milloin kurssi alkaa?
- Mihin aikaan elokuva alkaa?
-Aamu, päivä, ilta, yö
- Kysymyslauseet: Milloin hän tulee? Tuleeko hän huomenna?
- Verbi tehdä
- Kenen? Genetiivi:
minun, sinun, hänen, meidän, teidän, heidän; Lauran, Nasrinin
Mikä sinun nimesi on?
- Maria.
Mitä kieltä sinä puhut?
- Espanjaa, italiaa ja vähän suomea.
Minkä maalainen sinä olet?
- Espanjalainen.
Missä sinä asut?
- Helsingissä.
Kuinka vanha sinä olet?
- 28.
Miten hyvin sinä puhut suomea?
- Melko huonosti vielä.
Milloin sinä olet kurssilla?
- Maanantaina ja keskiviikkona.
Miksi sinä opiskelet suomea?
- Koska minä haluan puhua suomea.
Millainen ilma tänään on?
- Tänään on kaunis ilma.
Kuka asuu Vantaalla?
- Minä.
Ketkä asuvat Espoossa?
- Paul, Elke ja Liu.
Kuinka monta tuntia he opiskelevat päivässä?
- Neljä tuntia päivässä.
Kuinka kauan he ovat täällä?
- Kolme viikkoa ja kaksi päivää.
Millainen se ryhmä on?
- Se on hyvin kansainvälinen ja mukava ryhmä.
-ko/-kö?
Hän puhuu suomea.
Hän asuu Saksassa.
X
X
Puhuuko hän suomea?
Asuuko hän Saksassa?
Puhutko sinä hyvin englantia?
- Puhun.
- En puhu.
Opiskeleeko hän suomea?
- Opiskelee.
- Ei opiskele.
Katsovatko he paljon televisiota?
- Katsovat.
- Eivät katso.
Asuuko hän Espoossa?
-Asuu.
- Ei asu.
Tuletko sinä huomenna?
- Tulen.
- En tule.
Menetkö sinä nyt kotiin?
- Menen.
- En mene.
Oletko sinä työssä?
- Olen.
- En ole.
Ymmärrättekö te?
- Ymmärrämme.
- Emme ymmärrä.
Minä puhun nopeasti.
Puhunko minä nopeasti?
Sinä puhut nopeasti.
Puhutko sinä nopeasti?
Hän puhuu nopeasti.
Puhuuko hän nopeasti?
Me puhumme nopeasti.
Puhummeko me nopeasti?
Te puhutte nopeasti.
Puhutteko te nopeasti?
He puhuvat nopeasti.
Puhuvatko he nopeasti?
Negatiivinen kysymys
Minä en puhu suomea.
Enkö minä puhu suomea?
Sinä et puhu suomea.
Etkö sinä puhu suomea?
Hän ei puhu suomea.
Eikö hän puhu suomea?
Me emme puhu suomea.
Emmekö me puhu suomea?
Te ette puhu suomea.
Ettekö te puhu suomea?
He eivät puhu suomea.
Eivätkö he puhu suomea?
KYSYMINEN
Harjoitus 5
Tee kysymys:
Harjoitus 6
Tee kysymys:
kuuluu?
- Hyvää, kiitos! Entä sinulle?
menee?
- Hyvin, kiitos! Entä sinulla?
ilma ulkona on?
-Aika kiva ilma. Siellä on +20 °C (= 20 astetta).
sinä Espoossa?
- En asu. Minä asun Vantaalla.
hän asuu?
- Hän asuu Tampereella.
päivää sinä olet siellä?
- Minä olen siellä kaksi tai kolme päivää.
sinä olet?
- Minä olen 24.
sinä opiskelet suomea?
- Koska minä haluan puhua suomea.
sinä tanssit?
- Melko huonosti.
te Oulussa?
-Asumme.
hän huomenna?
-Tulee.
he viikonloppuna?
-Tulevat.
hän joka päivä?
- Opiskelee.
he televisiota?
- Katsovat.
1. Mitä sinä opiskelet?
Minä opiskelen suomea.
2.
?
Hän nauraa, koska filmi on hauska.
3.
?
Minä etsin oaoer/a.
4.
?
Tänään on kaunis ilma.
5.
?
Me tulemme perjantaina.
6.
?
Minä olen työssä yliopistossa.
7.
?
Me olemme siellä kolme päivää.
8.
?
Hän on sudanilainen.
9.
?
Hän on 32 vuotta vanha.
Ammatti:
Minä olen opettaja.
muusikko
tarjoilija
koululainen
Minä olen arkkitehti.
lääkäri
bussinkuljettaja
opiskelija
Minä olen insinööri.
sairaanhoitaja
sihteeri
kotiäiti
Minä olen juristi.
tutkija
oopperalaulaja
eläkeläinen
Minä olen ekonomi.
ohjelmoija
balettitanssija
Minä olen kemisti.
IT-suunnittelija
kokki
Minä en ole työssä.
Minä olen biologi.
lakimies
liikemies
Minä olen työtön.
Minä olen psykologi.
myyntipäällikkö
virkamies
KYSYMINEN
1. 3.
NUMEROT
0
=
nolla
1
=
yksi
30
kolmekymmentä
2
=
kaksi
40
neljäkymmentä
3
=
kolme
50
viisikymmentä
4
=
neljä
60
kuusikymmentä
5
=
viisi
70
seitsemänkymmentä
6
=
kuusi
80
kahdeksankymmentä
7
=
seitsemän
90
yhdeksänkymmentä
8
=
kahdeksan
9
=
yhdeksän
100
=
sata
10
=
kymmenen
200
=
kaksisataa
11
=
yksitoista
12
=
kaksitoista
1000
=
tuhat
13
=
kolmetoista
2000
=
kaksituhatta
14
=
neljätoista
15
=
viisitoista
10 000
=
kymmenentuhatta
16
=
kuusitoista
20 000
=
kaksikymmentätuhatta
17
=
seitsemäntoista
100 000
=
satatuhatta
18
=
kahdeksantoista
200 000
=
kaksisataatuhatta
19
=
yhdeksäntoista
20
=
kaksikymmentä
1 000 000
=
miljoona
21
=
kaksikymmentäyksi
2 000 000
=
kaksi miljoonaa
22
=
kaksikymmentäkaksi
23
=
kaksikymmentäkolme
24
=
kaksikymmentäneljä
1 + 1
= 2
yksi plus yksi on kaksi
25
=
kaksikymmentäviisi
3-2
= 1
kolme miinus kaksi on yksi
26
=
kaksikymmentäkuusi
2x3
= 6
kaksi kertaa kolme on kuusi
27
=
kaksikymmentäseitsemän
28
=
kaksikymmentäkahdeksan
29
=
kaksikymmentäyhdeksän
- Montako kertaa viikossa sinä olet kurssilla?
30
=
kolmekymmentä
- Kaksi kertaa viikossa.
- Kuinka usein sinä soitat kotiin?
- Vähintään pari kertaa kuussa.
VIIKONPÄIVÄT
ma
=
maanantai
Mikä päivä tänään on?
Tänään on keskiviikko.
ti
=
tiistai
Mikä päivä huomenna on?
Huomenna on torstai.
ke
=
keskiviikko
Mikä päivä ylihuomenna on?
Ylihuomenna on perjantai.
to
=
torstai
pe
=
perjantai
Mikä päivä oli eilen?
Eilen oli tiistai.
la
=
lauantai
Mikä päivä oli toissapäivänä?
Toissapäivänä oli maanantai.
su
=
sunnuntai
Milloin sinä olet työssä? - Minä olen työssä maanantaina, tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja
perjantaina, mutta minä en ole työssä lauantaina enkä sunnuntaina.
Viikonloppuna minä en ole työssä.
26
Persoonapronominien genetiivi
Kenen?
a)
c)
minun
meidän
- Kenen tämä kirja on?
- Kenen vuoro?
sinun
teidän
- Se on minun.
- Hänen.
hänen
heidän
b)
- Onko tämä sanakirja sinun?
- Ei, se ei ole minun. Se on Nabilin.
- Minunko?
- Sinun, sinun.
24 + 15 = 39
16 + 12 = 28
28-7 = 21
59-14 = 45
2x7= 14
35 + 17 = 54
13 + 8 = 21
36 + 5 = 42
89 - 7 = 82
5 x 8 = 45
38 - 7 = 31
12 + 5= 17
156 + 3= 159
179-63= 116
7 x 4 = 28
46 - 24 = 22
15-5= 10
176-60 = 116
256 - 34 = 223
9 x 6 = 54
Mikä on
Genetiivi
Tomin puhelinnumero?
Annen
Marjan
Erkin
Annelin
Paulan
Paavon
Markun
Tuukan
Alin
Johnin
Peterin
Mariamin
Susanin
Se on
yksi plus kaksi on kolme
- Paljonko on viisi plus neljä? - Yhdeksän.
Ratkaise tehtävä:
Kuinka monta laskua on väärin? Mikä tulos ei ole oikein? Missä laskussa on virhe?
Tarkasta laskut naapurin kanssa! (Se on oikein. /Se on väärin. ) Puhu suomea!
PUHELINNUMEROT JA LASKEMINEN
Mitä kello on?
Kello on yksi.
Kello on tasan yksi.
Kello on kaksikymmentä
vaille kaksi.
Kello on kymmenen
yli yksi.
Kello on kymmenen
vaille kaksi.
Kello on kaksikymmentä
yli yksi.
Kello on puoli yhdeksän.
Kello on puoli kaksi.
Kello on seitsemän.
tasan
yli
puoli
vuosi
kuukausi
viikko
päivä
tunti
minuutti
sekunti
joka vuosi
joka kuukausi
joka viikko
joka päivä
yksi tunti = 60 minuuttia
vaille
KELLO
Mitä kello on nyt? Se on
Milloin? Mihin aikaan?
- Milloin kurssi alkaa?
- Kurssi alkaa ensi maanantaina.
ALKAA
- Mihin aikaan se alkaa?
- Mihin aikaan se loppuu?
- Se alkaa kello yhdeksän.
- Se loppuu kello yksitoista.
LOPPUA
- Mihin aikaan elokuva alkaa?
- Milloin se loppuu?
- Se alkaa kello seitsemän.
- Se loppuu kello puoli yhdeksän.
- Jatkuuko tämä poliisisarja vielä?
- Tämäkö? Joo, jatkuu. Se jatkuu vielä ensi viikolla.
JATKUA
MITÄ KELLO ON? = РALJONKO KELLO ON?
Aamulla aurinko nousee.
Herätyskello soi, ja minä herään.
Minä nousen heti ylös.
Kello on 6.
Päivällä minä olen työssä toimistossa.
Työssä on taas kova kiire. Puhelin soi
monta kertaa. Minä olen työssä
noin 8 tuntia.
Illalla minä olen kotona. On paljon aikaa.
Puhelin ei soi. Minä istun nojatuolissa ja
katson televisiota. Televisiosta tulee tänään
jalkapallo-ottelu ja monta asiaohjelmaa.
Yöllä minä nukun. Ulkona on pimeä.
Ikkuna on auki. Sänky on pehmeä
ja lämmin. Minä nukun yleensä
tosi hyvin.
TEHDÄ
- Mitä sinä teet huomenna?
minä
teen
en
tee
- Huomennako? En tee mitään. Miten niin?
sinä
teet
et
tee
- Minä teen pizzaa illalla. Tulee pari kaveria.
hän
tekee
ei
tee
Tule sinäkin! (sinäkin = sinä myös)
me
teemme
emme
tee
te
teette
ette
tee
- Boris tekee liian paljon työtä.
he
tekevät
eivät
tee
- Niin tekee. Hän on aina työssä. Hänellä on aina
kiire.
Milloin herätyskello soi?
Herääkö hän aikaisin?
Missä hän on työssä?
Nouseeko hän heti ylös?
Kuinka monta tuntia hän on työssä?
Onko työssä taas kova kiire?
Mitä hän tekee illalla?
Soiko puhelin usein työssä?
Mitä televisiosta tulee tänään?
Entä kotona?
Millainen sänky on?
Nukkuuko hän yleensä hyvin?
AAMU. PÄIVÄ. ILTA, YÖ
On aamu. Kello on puoli kahdeksan.
Äiti sanoo: ”Hyvää huomenta! ”
Poika herää ja vastaa: "Huomenta! ”
On päivä. Kello on kaksi.
Mies sanoo: "Hyvää päivää! ”
Toinen mies vastaa: "Päivää! "
On ilta. Kello on seitsemän.
Mies sanoo: "Hyvää iltaa! ”
Nainen vastaa: "Iltaa! ”
Pian tulee yö. Kello on jo kymmenen.
Isä sanoo: "Hyvää yötä! Nuku hyvin! ”
Tyttö vastaa: ”Hyvää yötä! ”
3.
i 4.
-Hei, Tuula!
- No moi! Mitä kuuluu?
- Kiitos hyvää! Entä sinulle?
- Kiitos hyvää!
- Terve, Olli! Miten menee?
- Kiitos hyvin! Entä sinulla?
- Kiitos hyvin!
- Kiva nähdä!
- Joo, pitkästä aikaa!
- No, kippis!
- Kippis!
- No moi, Pekka!
- Mitäs kuuluu?
- Mitäpä tässä. Entäs sulle?
- Ei mitään erityistä.
e.
- Miten teidän isä voi?
- Hyvin, kiitos! Hän on nyt
eläkkeellä.
\ 7-
- Hei, anteeksi, että
minä olen myöhässä!
- Ei se haittaa.
(= Ei se mitään. )
9.
j 10.
- Nähdään huomenna!
- Nähdään!
- Pidetään yhteyttä!
- Joo, pidetään yhteyttä!
- No, voi hyvin! Soitellaan!
- Joo, soitellaan! Hei sitten!
11.
12.
13.
- Ole hyvä!
- Kiitos!
- Kiitos!
- Ei kestä.
- Anteeksi!
- Ei se mitään.
14.
15.
ie.
- Hyvää viikonloppua!
- Kiitos samoin.
- Hyvää ruokahalua!
- Kiitos samoin.
- Hyvää päivän jatkoa!
- Kiitos samoin.
17.
18.
19.
Hyvää uutta vuotta!
Hyvää syntymäpäivää!
Harmin paikka!
Hyvää pääsiäistä!
: Paljon onnea!
Voi itku!
Hyvää vappua!
■ Hyvää matkaa!
Valitettavasti!
Hyvää juhannusta!
Mukavaa lomaa!
Ikävä kyllä!
Hyvää joulua!
Pidä hauskaa!
Olen pahoillani.
Hyvää huomenta! Huomenta!
Hyvää päivää! Päivää!
Hyvää iltaa! Iltaa!
Hyvää yötä!
(Täytä tämä lomake huolellisesti! ): )
kuva
Nimi:
etunimi
sukunimi
Syntymäaika ja -paikka:
Henkilötunnus:
Ikä:
Osoite:
lähiosoite
postinumero
Sähköpostiosoite:
Puhelinnumero:
työ
koti matkapuhelin
Kansalaisuus:
Äidinkieli:
Muu kielitaito: Puhun
englantia
hyvin
/ melko hyvin / huonosti
saksaa
hyvin
/ melko hyvin / huonosti
ruotsia
hyvin
/ melko hyvin / huonosti
ranskaa
hyvin
/ melko hyvin / huonosti
venäjää
hyvin
/ melko hyvin / huonosti
hyvin
/ melko hyvin / huonosti
hyvin
/ melko hyvin / huonosti
Ammatti:
Siviilisääty: naimisissa / naimaton / eronnut / leski
Oletteko te työssä? Olen. En ole.
Missä te olette työssä? Olen työssä
työpaikan nimi
Paikka, päivämäärä ja allekirjoitus:
Missä? Milloin? allekirjoitus
HENKILÖTIEDOT
KPL 2
TYÖPAIKKAHAASTATTELU
Haastattelija (esimerkiksi johtaja,
henkilöstöpäällikkö tai esimies) kysyy:
Hakija
vastaa:
1. Mikä teidän nimenne on?
2. Mikä teidän osoitteenne on?
3. Mikä teidän puhelinnumeronne on?
4. Mikä teidän sähköpostiosoitteenne on?
5. Minkä maalainen te olette?
6. Minkä ikäinen te olette?
7. Mitä kieliä te puhutte?
8. Puhutteko te sujuvasti venäjää?
9. Milloin te tulitte Suomeen?
10. Millainen koulutus teillä on?
11. Onko teillä työkokemusta?
12. Oletteko te nyt töissä (= työssä)?
13. Missä te olette nyt töissä?
14. Onko teillä perhettä?
15. Haluatteko tehdä osa-aikatyötä vai kokopäivätyötä?
16. Kuinka monta tuntia te voitte tehdä viikossa?
17. Voitteko te olla töissä myös illalla?
18. Haluatteko te tehdä töitä joskus viikonloppuna?
19. Miksi te haluatte olla töissä meillä?
20. Milloin te voitte aloittaa työt?
21. Kuinka paljon te haluatte palkkaa?
22. Selvä! Teillä on hyvät paperit ja sen lisäksi
sopiva koulutus. Me soitamme teille pian. Näkemiin!
- Minun nimeni on...
- Minun osoitteeni on...
- Minun kännykkänumeroni on...
- Minun sähköpostiosoitteeni on...
- Minä olen virolainen.
- Olen 35.
- Minä puhun viroa, suomea, englantia ja venäjää.
- Joo, puhun sujuvasti. /En puhu, valitettavasti.
- Tulin viikko / kuukausi / vuosi sitten.
/ Tulin 3 viikkoa / 2 kuukautta / 4 vuotta sitten.
/ Tulin vuonna 2005 (kaksituhattaviisi).
- Olen helikopterilentäjä.
- On, noin kymmenen vuotta. /Ei ole vielä paljon.
- Joo, olen. /En, en ole nyt.
- Olen töissä Chopper Oy: ssä. /En ole nyt töissä.
- Ei, ei ole.
/- Joo, on. Minulla on kaksi lasta.
- Osa-aikatyötä.
- Voin tehdä ehkä noin 20 tuntia.
- Joo, voin. /En, en voi.
- Joo, haluan. /En, en halua.
- Koska tämä on hyvä firma /yritys.
- Voin aloittaa vaikka heti/vaikka ensi viikolla.
- Kuinka paljon te yleensä maksatte? Mikä on
normaali palkka? Minun palkkani oli ennen 100
euroa tunnilta. Haluaisin (= haluan; kohtelias muoto)
nyt vähintään 120 euroa tunnilta.
- Kiitos. Näkemiin!
TEHDÄ työtä / töitä
Sinä teet liikaa töitä.
Sinä et ole koskaan kotona.
OLLA työssä / töissä
Sinä olet aina töissä.
Sinulla ei ole vapaa-aikaa.
liikaa = liian paljon
Minulla on liian paljon töitä.
Danielilla on ongelma:
tarpeeksi
hänellä ei ole tarpeeksi töitä.
KUVASSA ON MIES
TÄSSÄ
TUOSSA
Mitä kuvassa on? - Kuvassa on mies. Missä herätyskello on? - Se on tässä.
Mitä kirjahyllyssä on? Missä tohvelit ovat? - Ne ovat tuossa.
Mitä sängyssä on?
1. sänky 2. peitto 3. tyyny 4. lakana 5. yöpuku 6. yöpöytä 7. laatikko 8. herätyskello 9. ikkuna 10. ikkunalauta
11. huonekasvi 12. verhot 13. kalenteri 14. seinä 15. ovi 16. lamppu 17. tuoli 18. puhelin 19. tietokone
20. limsapullo 21. lasi 22. kirjoituskone 23. roskakori 24. käytävä 25. kirjahylly 26. purjelaiva 27. televisio
28. nojatuoli 29. patteri 30. silmälasit 31. kengät 32. tohvelit 33. pöytäliina 34. juliste 35. matto
36. sähköjohto 37. kerrostalo 38. kuu 39. aurinko
34
KAPPALE 3
- Kiva tavata!
- Minulla on koira
- Minun täytyy viedä koira ulos
- Minusta hän on loistava pianisti
- Muutama tärkeä adjektiivi
- Vastakohdat
- Värit
- Predikatiivilause:
Tämä kynä on punainen; Tämä kynä ei ole punainen
- Adjektiivi (nopea), adverbi (nopeasti)
- Mielipiteen ilmaiseminen: Minusta hän on mukava
Minkä maan pääkaupunki on Kairo? - Se on n pääkaupunki.
MAAILMAN KARTTA: MAAT JA PÄÄKAUPUNGIT
KPL 3
37
KIVA TAVATA!
Minä olen Eiko. Minä olen japanilainen opiskelija.
Minä opiskelen keramiikkaa. Minä olen 29-vuotias
Minä asun nyt Helsingissä. Japanissa minä asun
Tokion lähellä. Minä haluan opiskella suomea.
Minä olen Rike Muller. Minä opiskelen matematiikkaa
yliopistossa. Minä olen 21 vuotta vanha. Minä en ole naimisissa. Minä
puhun saksaa, englantia ja vähän ranskaa. Minä olen saksalainen.
Minä asun nyt Helsingissä. Osoite on Siilitie 4 A 7 00640
Helsinki. Puhelinnumero on 436 798. Saksassa minä asun Frankfurtissa
Minä olen Lars Berg. Minä olen ruotsalainen. Minä olen
naimisissa. Tavallisesti me (Tuula ja minä) asumme
Tukholmassa, mutta nyt me asumme Oulussa. Tuula
opiskelee siellä lääketiedettä. Minä olen siellä työssä. Minä
olen insinööri. Minä puhun työssä ruotsia ja englantia.
Kotona me puhumme ruotsia ja joskus vähän suomea.
Minä olen Häkan Malmström. Minä olen myös ruotsalainen. Minä puhun ruotsia,
englantia ja vähän ranskaa. Minä puhun hyvin vähän suomea. Minä olen työssä
Nokialla. Minä olen henkilöstöjohtaja. Me puhumme työssä ruotsia ja englantia.
Kotona me puhumme valitettavasti vain ruotsia. Maria puhuu hyvin ruotsia,
koska hän on suomenruotsalainen. Me asumme Porvoossa.
Minä olen Ali Mohamud Abdi. Minä olen somalialainen.
Minä puhun somaliaa ja englantia. Minä olen 27. Minä
asuin ennen Somaliassa. Siellä minä olin työssä.
Suomessa minä en ole vielä työssä. Minä opiskelen suomea. Minä
puhun jo melko hyvin suomea. Minä asun nyt Vantaalla.
1. 6.
Minä olen Kenan Turkaslan. Minäkin asun
Vantaalla - Tikkurilassa. Minä puhun turkkia,
albaniaa ja vähän englantia. Minä olen osa-
aikatyössä. Minä en puhu vielä hyvin suomea,
ja siksi minun täytyy opiskella suomea.
Minä olen Galina Zhukova. Minä olen
venäläinen. Minä olen oopperalaulaja. Minä opiskelen
nyt Sibelius-Akatemiassa. Minä puhun venäjää,
englantia, saksaa ja italiaa. Minä asun
Malminkartanossa. Minä en asu yksin. Minä asun
poikaystävän kanssa.
Minä olen Riitta Karvonen. Minä olen suomalainen lääkäri. Minä olen
työssä Auroran sairaalassa. Me asumme kerrostalossa sairaalan lähellä,
Itä-Pasilassa. Minulla on kaksi lasta, tyttö ja poika. Anna on 8-vuotias ja
Markku 4-vuotias. Anna on koulussa, ja Markku on päiväkodissa.
Minä en ole enää naimisissa. Minä olen eronnut.
Minä olen Markus Niemenperä. Minä olen 43-vuotias. Minä olen poliisi
Minä olen naimisissa; vaimon nimi on Katri. Meillä on kolme lasta.
Miikka on 14-vuotias, Heikki on 11-vuotias ja Antti on 9-vuotias. Me
asumme omakotitalossa Salossa. Meillä on koiranpentu. Sen nimi on Jekku.
Se on vasta kolme kuukautta vanha. Se on vielä ihan pieni.
Harjoitus 1
Minun ystäväni
Kirjoita esimerkiksi näin:
Hän on... Hän ei ole... Hän ei asu... Hän asuu... Hän puhuu... Hän ei puhu... Hän opiskelee... Hän on
työssä... Hän ei ole työssä... Hän etsii... Hän katsoo... Hän ei katso... Hän nauraa... Hän tanssii... Hän
herää kello... Hän nousee... Hän nukkuu... Hän tekee... Hän haluaa... Hänellä on... Hänen...
Hänen täytyy... koska...
Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
-LLA on
Genetiivi + täytyy + verbi (infinitiivi)
Minulla on koira.
Minun täytyy viedä koira ulos.
Sinulla on koira.
Sinun täytyy viedä koira ulos.
Hänellä on koira.
Hänen täytyy viedä koira ulos.
Meillä on koira.
Meidän täytyy viedä koira ulos.
Teillä on koira.
Teidän täytyy viedä koira ulos.
Heillä on koira.
Heidän täytyy viedä koira ulos.
KPL 3
MINUSTA HÄN ON LOISTAVA PIANISTI
- Minusta tämä kirja on oikein mielenkiintoinen.
- Niin minustakin! Mutta Katjasta se kirja oli tylsä.
2.
- Minusta tämä elokuva on aika jännittävä.
- Ihanko totta? Minusta tämä on tylsä.
3.
- Brasilia on hyvin erilainen maa kuin Suomi,
mutta Ruotsi on melko samanlainen.
- Tuo on aivan tavallinen kasvi,
mutta tämä kasvi on hyvin harvinainen.
5.
- Minusta hän on vielä vieras ihminen.
-Ai jaa. Minusta hän on jo tuttu.
6.
- Minusta tämä on tärkeä kysymys.
- Äh! Minusta se on ihan turha.
- Hän on kuuluisa pianisti,
mutta tämä viulisti on lähes tuntematon.
- Hän esiintyy illalla Finlandia-talossa. Siellä on kansainvälinen pianokilpailu.
Se on tärkeä tapahtuma. Hän esittää Sibeliuksen musiikkia. Minusta hän on
loistava pianisti. Hän soittaa todella hyvin.
9.
- Prode esiintyy ensi kuussa jäähallissa.
- Älä nyt! Ihanko totta! Mutta kaikki liput on jo varmasti loppuunmyyty.
- No, minulla on kaksi vapaalippua. Kiinnostaako sinua lähteä?
- Ei voi olla totta! Tietysti minä olen kiinnostunut!
Tämä oli todella mukava yllätys!
10.
- Se oli minusta tosi hyvä konsertti.
- Joo, niin oli. Mutta minusta he soittavat kyllä vähän liian lujaa.
11. Katsomme koulukuvaa: - Tämä luokkakaveri oli todella reilu ja luotettava, mutta
tämä kaveri oli tyhmä ja itsekäs tyyppi.
- Joo, niin oli.
kuuluisa
Ф tuntematon
kansainvälinen
loistava
olen kiinnostunut
tietysti = totta kai
mukava = kiva
tosi hyvä
= oikein hyvä
mielenkiintoinen
Ф tylsä
jännittävä
Ф tylsä
erilainen
Ф samanlainen
tavallinen
Ф harvinainen
vieras
Ф tuttu
tärkeä
Ф turha
1. 6.
VÄRIT
Minkä värinen tämä on?
musta
valkoinen
punainen
sininen
keltainen
vihreä
Banaani on keltainen.
Tomaatti on punainen.
Järvi on sininen.
Tukka on musta.
Elefantti on harmaa.
- Minkä värinen Suomen lippu on?
- Onko se punainen?
- Mikä on Katrin lempiväri?
Minkä värinen aurinko on?
Minkä värinen meri on?
Minkä värinen lehti on?
Minkä värinen kuu on?
Minkä värinen taivas on?
Minkä värinen seepra on?
Harjoitus 2
Katso sivua 41 ja 42 ja kirjoita lauseita mallin mukaan:
Tämä punainen pyyhe on märkä. Tuo sininen sohva on liian pehmeä.
Tuo keltainen pyyhe ei ole märkä. Se uusi ompelukone oli aika kallis.
Köytä värikyniä, kun opiskelet!
Merkitse tärkeä asia värikynällä.
Väritä tämän kirjan kuvat!
oranssi
violetti
harmaa
ruskea
vaaleanpunainen
tummansininen
Kurkku on vihreä.
Appelsiini on oranssi.
Laukku on ruskea.
Paperi on valkoinen.
- Joo, se on punainen.
- Ei, se ei ole punainen. Se on.
- Se on violetti.
1. uusi 2. vanha 3. iloinen 4. surullinen 5. vanha 6. nuori 7. kaunis 8. ruma 9. pitkä 10. lyhyt 11. terve
12. sairas 13. lihava 14. laiha 15. paksu 16. ohut 17. auki 18. kiinni 19. täysi 20. tyhjä 21. kallis 22. halpa
23. vaikea 24. helppo 25. rikas 26. köyhä 27. kuuma 28. kylmä 29. kuiva 30. märkä 31. valoisa 32. pimeä
33. vihainen 34. rauhallinen 35. sotkuinen 36. siisti 37. leveä 38. kapea 39. pehmeä 40. kova 41. raskas
42. kevyt 43. terävä 44. tylsä 45. hidas 46. nopea 47. korkea 48. matala 49. hapan 50. makea 51. hauska
52. tylsä 53. viisas 54. tyhmä 55. ahkera 56. laiska 57. likainen 58. puhdas 59. vahva 60. heikko
Hän on hyvin kaunis.
erittäin
todella/tosi
oikein
Talo on liian kallis.
hirveän
kamalan
kauhean
Filmi on melko hyvä.
aika
Minusta se oli ihan hyvä filmi.
suhteellisen
VASTAKOHDAT
Mikä tämä on? Se on... Miten se kirjoitetaan? Onko sinulla ... kotona? - On. Minulla on.
Mikä tuo on? Se on... Se kirjoitetaan... - Ei. Minulla ei ole.
1. herätyskello 2. peitto 3. tyyny 4. pesuharja 5. hammasharja 6. kampa 7. peili 8. partakone 9. pyyhe
10. laukku 11. kassi 12. sateenvarjo 13. mappi 14. avain 15. pullonavaaja 16. korkkiruuvi 17. neula 18. lanka
19. silitysrauta 20. hiustenkuivaaja 21. ämpäri 22. lattiaharja 23. kynttilä 24. kukkamaljakko 25. huonekasvi
26. postilaatikko 27. harava 28. ompelukone 29. maalipurkki 30. pensseli 31. pöytä 32. tuoli 33. kirjahylly
34. nojatuoli 35. sohva 36. roskakori 37. matto 38. sänky 39. tiskiharja 40. naulakko 41. kattila
42. paistinpannu 43. lusikka 44. haarukka 45. veitsi 46. lautanen 47. kuppi 48. lasi
KODIN ESINEET JA TAVARAT
KPL 3
MINUSTA TÄMÄ ON KAUNIS
Harjoitus 4
1. Meidän isoäiti on
Hän ei ole
2. Meidän talo on
. Se ei ole
3. Tämä sateenvarjo on
. Se ei ole
4. Tämä kiriä on
. Se ei ole
5. Pöytä on
. Se ei ole
6. Auto on
. Se ei ole
7. Tämä takki on
. Se ei ole
8. Tämä huone on
. Se ei ole
9. Kuppi on
. Se ei ole
10. Poika on
. Hän ei ole
11. Mies on
. Hän ei ole
12. Tyttö on
. Hän ei ole
13. Nainen on
. Hän ei ole
14. Tämä veitsi on
. Se ei ole
Harjoitus 5
Yhdistä sopiva adjektiivi:
iso
lyhyt
halpa
jännittävä
kapea
helppo
terve filmi
laiha
hame kevyt
kieli
huono
ohut
kaunis
pitkä
matala
vaikea
nuori
ahkera
vieras
kuuma
hyvä
surullinen
kaunis
kova
tyhjä
kuiva ilma
korkea
ihminen pieni
kattila
täysi
iloinen
kallis
hyvä
pitkä
uusi
märkä
fiksu
laiska
43
1. Minusta tämä artikkeli on
2. Minusta tämä kiriä on
3. Minusta tämä huone on
4. Minusta tuo ikkuna on
5. Minusta tämä ravintola on
6. Minusta se filmi oli
7. Minusta tämä matto on
8. Minusta hän on
9. Minusta tämä paikka on
10. Minusta tämä kaupunki on
- Ai jaa. Minusta se on
- Ai jaa. Minusta se on
- Ai jaa. Minusta tämä on
-Ai jaa. Minusta se on
- Ai jaa. Minusta tämä on
- Ai jaa. Minusta se oli
- Ai jaa. Minusta se on
- Ai jaa. Minusta hän on
- Ai jaa. Minusta tämä on
- Ai jaa. Minusta tämä on
Harjoitus 3
1. 6.
- Olen kotoisin Meksikosta. Minä olen meksikolainen.
- Minä olen silmälääkäri-
- Minä olen 32 vuotta vanha.
- Ennen me asuimme Ranskassa. Pariisissa.
- Me asuimme siellä kuusi vuotta.
- Nyt me asumme Espoossa..
- Se on Metsälammentie 36A 02810 Espoo.
- Tulen kotiin kello puoli seitsemän.
- Bussi lähtee kello 18J0.
- Kurssi loppuu ensi viikolla.
- Tentti on ensi keskiviikkona.
- Tulen.
- Minä opiskelen oikein ahkerasti.
- Tanssin. Minä tanssin oikein hyvin.
- Ulkona on aika kiva ilma. Siellä ei ole liian kylmä.
- Emme. Valitettavasti emme puhu kotona suomea.
- Me puhumme kotona espanjaa tai ranskaa.
- En puhu. En puhu vielä sujuvasti suomea.
- Minä haluan opiskella suomea, koska, minun
mieheni on suomalainen ja me asumme nyt
Suomessa. Minä haluan olla työssä Suomessa.
Millainen? = Minkälainen? (adjektiivi)
Tuo kaunis nainen on kuuluisa pianisti.
Tämä ahkera opiskelija tulee aina kurssille.
Sinä olet nopea.
Tämä elokuva on huono.
mutta:
Hän on hyvä tanssija.
Tämä elokuva on hyvä.
Miten? (adverbi) -Sti
Hän soittaa kauniisti.
Hän opiskelee ahkerasti.
Sinä puhut nopeasti.
Hän puhuu huonosti venäjää.
Hän tanssii hyvin.
Hän puhuu hyvin venäjää.
44
HÄN ON KAUNIS HÄN SOITTAA KAUNIISTI
TEE KYSYMYS
Harjoitus 6
Miten kysyt?
KAPPALE 4
- Ruoka
- Mitä ruokaa sinä ostat tänään?
- Minä rakastan sinua
- Nominatiivi, partitiivi: kakku, kakkua; tee, teetä; huone, huonetta
- Subjekti, objekti: Mies (subjekti) lukee kirjaa (objekti)
- Numero + partitiivi: yksi kirja, kaksi kirjaa, kolme kirjaa, neljä kirjaa...
- Monta, pari, puoli + partitiivi: monta kirjaa, pari banaania, puoli tuntia
- Milloin partitiivi?
- Persoonapronominien partitiivi: minua, sinua, häntä, meitä, teitä, heitä
- Tämä, tätä; tuo, tuota; se, sitä
- Ainesanat: vettä, kahvia, suolaa, viiniä, sampoota, pesujauhetta
1. 7.
MINÄ OSTAN OLIIVIÖLJYÄ
Mitä sinä juot?
Minä juon
Mitä sinä syöt?
Minä syön
Mitä sinä ostat?
Minä ostan
Partitiivi
Nominatiivi
maitoa-
maito
piimää.
piimä
appelsiinimehua.
appelsiinimehu
viiniä-
viini
kahvia.
kahvi
kaakaota.
kaakao
teetä-
tee
olutta.
olut
vettä-
vesi
leipää-
leipä
lihaa-
liha
kalaa-
kala
keittoa-
keitto
kakkua-
kakku
suklaata-
suklaa
lammasta-
lammas
suolaa-
suola
pippuria.
pippuri
oliiviöljyä-
oliiviöljy
voita.
voi
ananasta-
ananas
salaattikastiketta.
kastike
tomaattisosetta.
sose
leivinjauhetta.
jauhe
tuoretta leipää-
tuore leipä
Mitä sinä syöt aamulla?
Mitä sinä juot aamulla?
- Minä syön paahtoleipää.
- Minä juon teetä.
SYÖDÄ
syön
syömme
JUODA
juon
juomme
syöt
syötte
juot
juotte
syö
syövät
juo
juovat
KPL 4
RUOKA
1. maito 2. piimä 3. kahvi 4. kerma 5. tee 6. sokeri 7. olut 8. limsa 9. murot 10. puuro 11. leivos 12. kakku 13. jäätelö
14. keksi 15. suklaa 16. viineri 17. pulla 18. sämpylä 19. ranskanleipä 20. voi 21. voileipä 22. juusto 23. marmeladi
24. ruisleipä 25. karjalanpiirakka 26. kurkku 27. tomaatti 28. salaatti 29. kaali 30. роrkkаnа 31. herne 32. sieni
33. mansikka 34. viinirypäleet 35. kirsikka 36. banaani 37. sitruuna 38. appelsiini 39. omena 40. päärynä 41. sipuli
42. valkosipuli 43. peruna 44. anjovissäilyke 45. katkarapu 46. rapu 47. kala 48. kana 49. paisti 50. kyljys 51. kinkku
52. jauheliha 53. makkara 54. muna 55. nakkimakkara 56. lenkkimakkara 57. sinappi 58. ketsuppi
1. 7.
MITÄ RUOKAA SINÄ OSTAT TÄNÄÄN?
Minä ostan maitoa
teetä.
Co fit a.
tonnikalaa.
Opettele nämä sanat erikseen (objekti on yleensä monikon partitiivissa):
Minä ostan hedelmiä / vihanneksia / sieniä / herneitä / viinirypäleitä / kirsikoita
/ katkarapuja / rapuja / nakkeja/ muroja / jauhoja.
Harjoitus 1
1. Anne ostaa tänään
2. Me ostamme
3. Ostatko sinä tänään
4. Juotko sinä usein
5. Entä
6. Me syömme usein
7. Hän juo
8. Terttu juo
9. Syötkö sinä paljon
10. Minä en syö
11. Haluatko sinä
12. Minä en juo
ME LAITAMME RUOKAA YHDESSÄ
Harjoitus 2
1. Me teemme tänään pizzaa ja salaattia. Mitä meidän täytyy ostaa? - Meidän täytyy ostaa...
2. Mitä sinun täytyy ostaa tänään kaupasta? - Minun täytyy ostaa...
3. Täytyykö sinun ostaa tänään leipää? - Joo, minun täytyy. /- Ei, minun ei tarvitse.
4. Mitä sinulla on nyt jääkaapissa? - Minulla on...
5. Onko sinulla suolaa kotona? - Joo, minulla on. /- Ei, minulla ei ole.
6. Mitä maustetta sinä käytät paljon? - Minusta inkivääri on hyvää. Minä käytän paljon inkivääriä.
7. Mikä ruoka on sinusta hyvää? - Minusta intialainen ruoka on hyvää.
8. Mitä ruokaa sinä laitat usein? - Minä laitan usein lammasta. Se on Aysanin mieliruokaa.
(LIHA).
(RUOKAÖLJY)
(LEIPÄ)?
(KAAKAO)?
(TEE)?
(LAMMAS).
(OLUT).
(VESI).
(SUKLAA)?
(MAKKARA).
(PUNAVIINI)?
(ALKOHOLI).
PARTITIIVI
KPL 4
yksi tyttö kaksi tyttöä
yksi musta kissa kaksi mustaa
kissaa
yksi sormus kaksi sormusta
yksi mies kaksi miestä
yksi vyö kaksi vyötä
yksi televisio kaksi televisiota
yksi kirja kaksi kirjaa
yksi poika kaksi poikaa kolme poikaa neljä poikaa
yksi avain monta avainta
yksi puhelin kaksi puhelinta
yksi puu kaksi puuta
kaksi radiota
1. 7.
LUKUSANA + PARTITIIVI
pari mustaa kissaa
monta mustaa kissaa
Nominatiivi
Partitiivi
1 talo
2 taloa
•ai -ä
-V (vokaali)
1 koulu
5 koulua
1 kynä
7 kynää
1 seinä
4 seinää
1 tie
3 tietä
-ta /- tä
-VV
1 museo
6 museota
1 avain
8 avainta
-ta / -tä
-K (konsonantti)
1 mies
9 miestä
1 huone
120 huonetta
-tta / -ttä
-e
1 kirje
monta kirjettä
lukusana (2, 3, 4... ) + partitiivi
monta + partitiivi
pari (2) + partitiivi
puoli (1/2) + partitiivi
kaksi vanhaa koiraa
monta kaunista tyttöä
pari kurkkua
puoli tuntia
kaikki mustat kissat
kaksi
mustaa
kissaa
KPL 4
LUKUSANA + PARTITIIVI
Harjoitus 3
4 pitkää poikaa (pitkä poika)
2 (MUKAVA TYTTÖ)
3 (MATALA TALO)
6 (KOVA SÄNKY)
4 (OHUT SEINÄ)
5 (AHKERA SIHTEERI)
4 (METRI)
50 (SENTTI)
7 (ISO MUSEO)
2 (HYVÄ RADIO)
3 (PITKÄ TIE)
6 (VANHA PUU)
3 (KUULUISA MIES)
6 (KERROS)
2 (KALLIS PUHELIN)
1 (UUSI AVAIN)
5 (VALOISA HUONE)
2 (LENTOKONE)
25 (ASTE)
3 (PITKÄ KIRJE)
4 (LYHYT HAME)
monta (VANHA BUSSI)
monta (TURISTI)
pari (PÄÄRYNÄ)
puoli (TUNTI)
puoli (KILO)
Harjoitus 4
1. Minulla on kaksi (BANAANI).
2. Meillä on pari (HARJOITUS).
3. Minulla on monta (HYVÄ YSTÄVÄ).
4. Hänellä on viisi (POIKA).
5. Minä ostan kolme (PULLO) coca-colaa.
6. Maljakossa on viisi (KAUNIS RUUSU).
7. Ulkona on + 20 (ASTE).
Mitä mies lukee?
Mies lukee kirjaa.
Mitä tyttö odottaa?
Tyttö odottaa bussia.
Mitä mies korjaa?
Mies korjaa tätä autoa.
Mitä mies rakentaa?
Mies rakentaa taloa.
Ketä Matti rakastaa?
Matti rakastaa Merviä.
Ketä lääkäri tutkii?
Lääkäri tutkii
tätä potilasta.
Mikä?
Mitä?
tämä auto
tätä autoa
tuo seinä
tuota seinää
se bussi
sitä bussia
Kuka?
Ketä?
Mervi
Merviä
potilas
potilasta
Kuka tulee illalla?
Mervi tulee illalla.
Ketä Matti odottaa?
Matti odottaa Merviä.
Tuo humalainen mies
häiritsee minua.
Persoonapronominien partitiivi:
Ketä?
minä
minua
sinä
sinua
hän
häntä
me
meitä
te
teitä
he
heitä
Mitä mies maalaa?
Hän maalaa tuota seinää.
Ketä Niko auttaa?
Niko auttaa tuota naista.
Niko auttaa häntä.
SUBJEKTI + VERBI + PARTITIIVIOBJEKTI
KPL 4
MILLOIN PARTITIIVI?
Kuka
Anders
(subjekti)
Ketkä
Miehet
(subjekti)
soittaa
(verbi)
mitä?
saksofonia.
(objekti)
pelaavat
(verbi)
mitä?
lentopalloa.
(objekti)
Milloin partitiivi?
1)
lukusana (2, 3, 4... ) + partitiivi
kaksi poikaa
monta
monta poikaa
от
(2)
pari tomaattia
puoli
(1/2)
puoli tuntia
2)
subjekti + verbi + objekti
aj
Minä
odotan
häntä.
verbi + partitiivi
Me
odotamme
bussia.
ODOTTAA
Te
autatte aina
minua.
AUTTAA
Me
rakastamme
sinua.
RAKASTAA
b)
Me
käytämme
sanakirjaa.
verbi + usein partitiivi
Katri
ajaa
autoa.
He
pelaavat
tennistä.
Sinä
soitat
kitaraa.
c)
He
syövät
keittoa.
verbi + ainesana
Kaikki juovat
kahvia.
=> partitiivi
Me
ostamme
tuoretta leipää.
'vähän jotakin'
Minä
ostan
astianpesuainetta.
- Mitä sampoota sinä käytät?
- Minä käytän yleensä tätä sampoota.
- Käytätkö sinä tätä pesujauhetta?
- Joo, minä käytän yleensä sitä.
1. 8.
PARTITIIVI
Harjoitus 5
Tee lause. Sanat ovat sekaisin. Pane sanat oikeaan järjestykseen ja oikeaan muotoon.
bussi - odottaa - mies - kymmenen - minuutti
Malli: Mies odottaa Bussia kymmenen minuuttia
lukea - kirja - nainen
leipoa - tänään - äiti - pulla
ajaa - bussi - bussinkuljettaja
sairas - hoitaa - eläinlääkäri - tämä - koira
mies - paljon - tehdä - työ
televisio - katsoa - mies - joka ilta
rakastaa - minä - sinä
KPL 4
PARTITIIVI
1.
Minulla on kaksi
2.
Me odotamme
3.
Minä voin auttaa
4.
Minä rakastan
5.
Tuo mies odottaa
6.
Taksinkuljettaja ajaa
7.
Minä käytän paljon
8.
Hänellä on kolme
9.
Täällä on monta
10.
Hän käyttää aina
11.
He pelaavat
12.
Meidän naapuri soittaa usein
13.
Minä etsin
14.
Minä odotan
Harjoitus 6
1. Ajatko sinä usein (AUTO)?
2. Katsotko sinä paljon (TELEVISIO)?
3. Pelaatko sinä (TENNIS)?
4. Kirjoitatko sinä nyt (KIRJE)?
5. Soitatko sinä (PIANO)?
6. Odotatko sinä (BUSSI)?
7. Autatko sinä usein (SE NAAPURI)?
8. Käytätkö sinä vielä (TÄMÄ TIETOKONE)?
9. Minä odotan (MARKUS).
10. Minä etsin (SE AVAIN).
11. Markus etsii (SOPIVA ASUNTO).
Harjoitus 7
Täydennä lauseet. Keksi sopiva sana ja pane se oikeaan muotoon.
1. 8.
KERTAAMME VOKAALIHARMONIAA
a o u
Hän juo olutta.
Museossa on monta kaunista taulua.
He odottavat taksia.
i e
Minä juon teetä.
Toimistossa on kolme sihteeriä.
ä ö у
Me ostamme öljyä.
Yhdyssanat:
voi + leipä ► voileipä monta voileipää
jää + kaappi ► jääkaappi kaksi jääkaappia
kirja + hylly ► kirjahylly pari kirjahyllyä
Harjoitus 8
1. Hän puhuu (HINDI).
2. Hän puhuu (ESPANJA).
3. Puhutko sinä (TURKKI)?
4. Minä etsin (KALENTERI).
5. Katri etsii (TE).
6. Ostan viisi (APPELSIINI).
7. Haluatteko (MEHU)?
8. Hänellä on kaksi (HERÄTYSKELLO).
9. Haluatko sinä vähän (PUNAVIINI)?
10. Aamulla minä syön kaksi (PAAHTOLEIPÄ).
11. Hän ostaa (BENSIINI).
12. Me ostamme (OLIIVIÖLJY).
13. Ulkona on kaksi (VIERAS MIES).
14. Postilaatikossa on monta (PAKSU KIRJE).
15. Täällä on kaksi (TUTTU SIHTEERI).
16. Tässä on kolme (CD-LEVY).
56
KAPPALE 5
- Kaupassa ja torilla
- Kahvilassa ja baarissa
- Ruokapöydässä
- Vaatekaupassa
- Tällainen, tuollainen, sellainen
- Nämä housut, nuo sukat, ne kengät
- Ostoksilla käyminen
Kirjoita hinta kuvan alle. Kysy, mitä pölynimuri/mikrouuni/astianpesukone jne. (= ja niin edelleen)
maksaa. Kurssikaveri on myyjä, ja hän vastaa.
Malli: -Anteeksi, mitä tämä mpЗ-soitin maksaa?
- Se maksaa...
- Se on liian kallis. En ota sitä.
(tai) - Minusta se on aika halpa. Minkä maalainen se on?
Otan sen. Ф En ota sitä.
1. jääkaappi 2. hella 3. mikrouuni 4. astianpesukone 5. pakastin 6. pesukone 7. pölynimuri 8. kahvinkeitin
9. leivänpaahdin 10. grilli 11. vatkain 12. tehosekoitin 13. liesituuletin 14. tietokone 15. levysoitin 16. radio ja CD-
soitin 17. kasettisoitin 18. kaiuttimet 19. korvalappustereot 20. pöytälamppu 21. jalkalamppu 22. kattovalaisin
MITÄ TÄMÄ РOLYNIMURI MAKSAA?
KPL 5
KAUPASSA
- Päivää!
- Päivää! Entä Teille?
- 700 grammaa jauhelihaa.
- Sika-nautaa vai paistijauhelihaa?
- Paistijauhelihaa, kiitos.
- Tässä, olkaa hyvä! Entä muuta?
- Sitten minä otan vielä Emmental-juustoa. Aika iso pala, kiitos.
- Tässä, olkaa hyvä! Tuleeko muuta?
- Ei muuta, kiitos.
- Kenen vuoro?
- Minun.
- Ja mitä Teille saa olla?
- Saanko kaksi ranskanleipää, kolme patonkia ja viisi vaniljaviineriä?
- Entä muuta?
- Hmm, yksi ruisleipä vielä, kiitos.
- Päivää!
- Päivää! Saanko 150 grammaa tuota makkaraa? Mitä se maksaa kilo?
-12 euroa.
- No sitten 150 grammaa, kiitos.
TORILLA
- Päivää!
- Päivää!
- Saanko 6 banaania, 5 appelsiinia ja 2 ananasta?
Mitä ananas on kilo?
- 2 euroa 30 senttiä.
- Selvä. Joo, kaksi ananasta.
- Se tekee yhteensä 9 euroa.
- Jaha.
- Päivää!
- Päivää!
- Mitä nuo ruusut ovat kappale?
- Isot vai pienet?
- Isot.
- Ne maksavat kolme euroa.
- No, minä otan viisi ruusua.
-Hei!
- Hei! Entä sinulle?
- Yksi suklaajäätelötötterö.
- Ole hyvä!
- Joo. Ja yksi mansikkaeskimo vielä.
- Kolme euroa 80 senttiä.
- Kiitos!
- Päivää!
- Päivää!
- Mitä nuo luumut ovat kilo?
- Kolme euroa.
- No, pistä sitten muutama.
- Yksi euro ja 70 senttiä.
- Päivää!
- Päivää!
- Onko tämä kala tuoretta?
- Joo, on se. Se tuli aamulla.
- Mitäs se maksaa kilo?
- 3 euroa 50 senttiä.
- No, pistä semmoinen runsas kilo.
- 4 euroa 50 senttiä.
pistää = laittaa, panna
semmoinen = sellainen
runsas kilo = vähän enemmän kuin
kilo, esimerkiksi 1150 g
Fraasit:
Mitä teille saa olla?
Ja teille?
Entä teille?
Kenen vuoro?
Saanko...?
/Saisinko...? (kohtelias)
Sitten minä otan vielä...
Entä muuta?
Ja muuta?
Tuleeko muuta?
Ei muuta, kiitos.
Ole hyvä! (kohtelias)
Olkaa hyvä! (oikein kohtelias)
59
1. 9.
KAHVILASSA
- Päivää.
- Päivää.
- Yksi cappuccino ja yksi tuollainen leivos, kiitos.
- 4 euroa 20 senttiä.
-Anteeksi, onko tämä paikka
vapaa?
- Ei... Se on varattu. Sori.
- Okei. Ei se mitään. Tuolla on
yksi vapaa paikka.
tällainen
tuollainen
sellainen
- Päivää.
- Päivää.
- Kaksi kuppia kahvia ja kaksi voipullaa. Mitä se tekee yhteensä?
- 7 euroa.
- Saako täällä polttaa?
- Valitettavasti ei saa. Mutta tuolla ulkona on vapaa pöytä. Te voitte tupakoida siellä.
- Kiitos.
täällä
tuolla
siellä
BAARISSA
- iltaa.
- Iltaa.
- Yksi olut.
- Pullo vai tuoppi?
- Iso tuoppi kiitos, ja sitten myös lasku.
- Saammeko laskun, kiitos?
- Yhteen vai erikseen?
- Erikseen, kiitos.
MAKSAA
pankkikortilla
luottokortilla
käteisellä
- Otatko sinä jotakin? Mitä sinä otat?
- Punaviiniä. Entäs sinä?
- Minä otan vain vettä. Minä olen autolla.
- Haluatko sinä jotakin? Mitä sinä otat? jokin,
- Mitä? Minä en kuule mitään. jotakin
Tämä musiikki soi liian lujaa. (partitiivi)
RUOKAPÖYDÄSSÄ
Antero: Ruoka on valmista! Syömään!
Leena: Istukaa vain!
Antero: Ota sinä ensin!
Leena: Tämä on kuuma.
Antero: Joo, ole varovainen!
Laura: Saanko minä vähän leipää?
Leena: Totta kai, ole hyvä! Haluatko sinä margariinia?
Laura: En kiitos. En minä käytä.
Antero: No niin! Toivottavasti tämä maistuu! Hyvää ruokahalua!
Laura: Mm, tämä on hyvää.
Antero: Otatko sinä lisää?
Laura: No joo, vähän, kiitos.
Antero: Otatko sinä lisää perunaa? Entä kastiketta?
Laura: Kiitos!
Leena: Haluatko sinä lisää leipää?
Laura: En kiitos. Tämä riittää.
Laura: Kiitos. Se oli tosi hyvää.
Antero: Kiitos!
Leena: Kiitos ruoasta! Se oli tosi hyvää.
Syömään!
Istu! (kun on yksi ihminen)
Istukaa! (kun on monta ihmistä)
Ota! (kun on yksi ihminen)
Ottakaa! (kun on monta ihmistä)
(Kun tarjoat jotakin: )
Otatko...?
Haluatko...?
(Kun haluat jotakin: )
Saanko...?
Saisinko...?
Haluaisin...
Tämä on hyvää.
Se oli tosi hyvää.
Kiitos ruoasta!
Kiitos kahvista!
Kiitos kukista!
Kiitos kutsusta!
Kiitos seurasta!
Kiitos avusta!
Kiitos soitosta!
Kiitos kaikesta!
KPL 5
MITÄ NÄMÄ KENGÄT MAKSAVAT?
sandaali
sandaalit
tämä
nämä
tohveli
tohvelit
tuo
nuo
käsine
käsineet
se
ne
sukka
sukat
kenkä
kengät
Mitä tämä
takki maksaa?
solmio
hame
Se maksaa
Mitä nämä
kengät maksavat?
housut
käsineet
sukat
saappaat
luistimet
Ne maksavat
VAATEKAUPASSA
-Anteeksi. Oletteko te myyjä?
- Olen. Miten voin auttaa?
- Mitähän tämä takki maksaa?
- Hetkinen... jos muistan oikein, se on 179. Mikä koko se on?
- Numero 44.
- Se on liian suuri. Tässä on numero 42. Olkaa hyvä.
- Missä voin sovittaa tätä takkia?
- Tuolla, olkaa hyvä.
- Sopiiko se?
- Kyllä tämä sopii aika hyvin. Tämä on ihan hyvä.
Harjoitus 1
Kirjoita hinta kuvan alle. Olette vaatekaupassa. Kysy, mitä takki maksaa ja mitä kengät maksavat.
Kysy, voitko sovittaa. Toinen on myyjä ja toinen on asiakas.
Harjoitus 2
1. Mitä sinulla on nyt päällä?
2. Mitä sinulla on päällä, kun sataa?
3. Mitä sinulla on päällä, kun on kylmä (-25 °C)?
4. Mitä sinulla on päällä, kun on lämmintä ja aurinko paistaa?
5. Mitä sinulla on päällä, kun menet ulos (= ravintolaan, baariin, diskoon, pubiin, klubille)?
Harjoitus 3
Kirjoita kaksi dialogia: I) Kaupassa 2) Ravintolassa.
Kerro sitten kurssitoverille, mitä kirjoitit.
Myyjä myy.
(myydä)
Asiakas ostaa ja maksaa.
(ostaa)
Miten voin auttaa?
Mitähän? = (kohtelias) Mitä?
muistaa Ф unohtaa
koko (esimerkiksi XS, S, M, L, XL)
Takki sopii hyvin.
(sopia)
Laura sovittaa takkia.
(sovittaa)
1. 9.
NAISTEN VAATTEET
1. sukkahousut 2. villatakki 3. hame 4. leninki = mekko 5. päällystakki 6. talvitakki 7. jakkupuku
8. iltapuku 9. turkki 10. hattu H. turkishattu 12. käsineet 13. bleiseri 14. minihame 15. alushousut
16. rintaliivit 17. kävelykengät 18. korkokengät 19. uimapuku 20. bikinit 21. kaulaliina 22. saappaat
23. olkalaukku 24. käsilaukku 25. esiliina 26. huivi
KPL 5
MIESTEN VAATTEET
1. farkut 2. paita 3. alushousut 4. villatakki 5. aluspaita 6. ulkoilupusero 7. päällystakki 8. yöpuku
9. verkkopaita 10. sukat 11. kengät 12. vyö 13. sateenvarjo 14. solmio 15. lippalakki 16. sadetakki
17. pikkutakki 18. henkselit 19. rusetti 20. uimahousut 21. tohvelit 22. lenkkitossut 23. haalarit
24. aamutakki 25. liivit 26. pipo 27. verryttelypuku
1. 9.
LASTEN VAATTEET
1. mekko 2. T-paita 3. hame 4. untuvatakki 5. villatakki 6. farkkuhaalarit 7. poolopusero 8. sadetakki
9. kurahaalari 10. talvihaalari 11. farkut 12. lapaset 13. anorakki 14. college-paita 15. shortsit
16. sormikkaat 17. pipo 18. ulkoilutakki 19. villasukat 20. kauluri 21. yöpuku 22. college-puku
23. kumisaappaat 24. lenkkitossut 25. luistimet 26. sandaalit 27. puukengät 28. kaulaliina 29. monot
30. räpylät 31. lippalakki 32. kypärä 33. talvisaappaat
KAPPALE 6
-Anteeksi, missähän täällä on posti?
- Oikealla, vasemmalla; kaukana, lähellä
- Missä hän on? Missä he ovat?
- Missä sinä olit eilen?
- Minä menen bussilla. Millä sinä matkustat?
- Minne sinä olet menossa?
-Asemalla, lipun ostaminen
- Marian päivä
- Missä? Mistä? Mihin? = Minne?
- Olla-verbin imperfekti: (eilen) olin kotona; (eilen) en ollut kotona
-Adjektiivi + substantiivi: sama sija
(isossa kirjastossa: isoon kirjastoon: isolla torilla: isolle torille)
1. 10.
ANTEEKSI. MISSÄHÄN TÄÄLLÄ ON POSTI?
Tavaratalossa:
- Anteeksi, missä täällä on WC (= veesee) /vessa?
- Se on tuolla oikealla/vasemmalla.
- Kiitos
- Ei kestä.
Ulkona kadulla:
- Anteeksi, missähän täällä on lähin pankkiautomaatti?
- Se on tuolla.
- Onko se kaukana?
- Ei. Se on melko lähellä.
- Kiitosi
- Ei kestä.
Missähän? = (kohtelias) Missä?
Helsingissä:
- Päivää. Anteeksi, mutta tiedättekö Te, missä on
Johanneksen kirkko?
- Valitettavasti minä en tiedä. Minä en asu täällä.
- Päivää. Anteeksi, mutta tiedättekö Te, missä on
Temppeliaukion kirkko?
- Joo, menette ensin suoraan eteenpäin ja sitten
käännytte oikealle. Se on Fredrikinkadun päässä.
- Siis tuohon suuntaan?
- Joo, sinne päin (= siihen suuntaan). Ei se ole kaukana.
- Kiitosi
- Ei kestä.
Harjoitus 1
1. Katso seuraavaa sivua, näytä kuvaa sormella ja kysy. Kurssikaveri vastaa:
a) - Missä hän on? - Hän on kirjastossa, b) - Onko hän elokuvissa? - Ei, hän ei ole elokuvissa.
- Missä he ovat? - He ovat kirjastossa. Hän on konsertissa.
- Ovatko he kylässä? - Eivät, he eivät ole kylässä.
He ovat ravintolassa.
2. Näytä kuvaa sormella ja tee lause + toinen lause; käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me te, he):
Malli: He ovat eläintarhassa. He katsovat gorillaa.
Hän kävelee kadulla. Kadulla on monta autoa.
Isoisä on sairaalassa, sillä (= koska) hän on vakavasti sairas.
kassa?
hissi?
naistenvaateosasto?
miestenvaateosasto?
kenkäosasto?
posti?
pankki?
postilaatikko?
apteekki?
kahvila?
uimahalli?
uimaranta?
kirjasto?
Ateneum?
Temppeliaukion kirkko?
Tuomiokirkko?
linja-autoasema?
rautatieasema?
Sinebrychoffin taidemuseo?
Kaupunginteatteri?
Kasvitieteellinen puutarha?
Yliopiston päärakennus?
Seurasaari?
KPL 6
MISSÄ HÄN ON? MISSÄ HE OVAT?
Muista!
puistossa
puutarhassa
asemalla
torilla
kurssilla
1. puistossa 2. uimahallissa 3. kirjastossa 4. hammaslääkärissä 5. ravintolassa 6. baarissa 7. koulussa
8. vankilassa 9. eläintarhassa 10. sairaalassa 11. lentokoneessa 12. taidenäyttelyssä 13. puutarhassa
14. kaupassa 15. konsertissa 16. teatterissa 17. kirkossa 18. päiväkodissa 19. torilla 20. asemalla
21. kioskilla 22. pihalla 23. kadulla 24. huoltoasemalla 25. pysäkillä 26. kotona 27. kylässä 28. elokuvissa
29. maalla, kesämökillä 30. sisällä 31. ulkona 32. suihkussa
1. 10.
MISSÄ SINÄ OLIT EILEN?
Preesens
Imperfekti
Negatiivinen imperfekti
OLLA
olen olemme
olin olimme
en ollut emme olleet
olet olette
olit olitte
et ollut ette olleet
on ovat
oli olivat
ei ollut eivät olleet
Olitko sinä eilen uimahallissa? - Olin. - En ollut.
torilla?
kirjastossa?
teatterissa?
leffassa (= elokuvissa)?
museossa?
taidenäyttelyssä?
kylässä?
lääkärissä?
parturissa?
kampaajalla?
Stockmannilla ostoksilla?
Olitteko te viikonloppuna maalla?
Olitteko te toissapäivänä kotona?
- Olimme.
- Olimme.
- Emme olleet.
- Emme olleet.
KÄYDÄ käyn käymme
MENNÄ
menen
menemme
käyt käytte
menet
menette
käy käyvät
menee
menevät
Mihin?
KÄYDÄ
Missä?
MENNÄ
- Käytkö sinä tänään
kirjastossa?
- Menetkö sinä tänään
kirjastoon?
- Käyn.
uimahallissa?
- Menen.
uimahalliin?
/- En käy.
saunassa?
/- En mene.
saunaan?
suihkussa?
suihkuun?
baarissa?
baariin?
Kuopiossa?
Kuopioon?
kuntosalilla?
kuntosalille?
Tampereella?
Tampereelle?
- Käytkö sinä usein
elokuvissa?
- Menetkö sinä nyt
elokuviin?
- Joo, käyn. Minä
teatterissa?
- Joo, menen.
teatteriin?
käyn elokuvissa
diskossa?
/- En mene.
diskoon?
melkein joka viikko.
oopperassa?
oopperaan?
/- En käy. Minä
ravintola Myllyssä?
ravintola Myllyyn?
käyn aika harvoin
Tallinnassa?
Tallinnaan?
elokuvissa.
Tukholmassa?
Tukholmaan?
Entä sinä?
Pietarissa?
Pietariin?
MISSÄ?
MISTÄ?
MIHIN? = MINNE?
Hän on uimahallissa. Hän lähtee uimahallista. Hän menee uimahalliin.
Hän on ravintolassa. Hän lähtee ravintolasta
Hän menee ravintolaan.
Minä olen kirjastossa. Minä tulen kirjastosta
Minä menen kirjastoon.
Minä olen postissa. Minä tulen postista. Minä menen postiin.
1. 10.
MISSÄ? - MISTÄ? - MIHIN?
Laura on isossa tavaratalossa. Laura lähtee isosta tavaratalosta ja menee näyttelyyn.
Laura käy isossa tavaratalossa. Näyttelystä Laura menee isoon kirjastoon.
Laura tulee ulos isosta tavaratalosta. Illalla Laura lähtee hyvään konserttiin.
Harjoitus 2
Missä? Inessiivi
-SSA
-SSÄ
Minä olen
(ISO PUISTO).
Me käymme
(VANHA MUSEO).
Göran on
(KUUMA KEITTIÖ).
Me asumme
(ESPOO).
Mistä? Elatiivi
-STA
-STÄ
Minä tulen
(POSTI).
Me tulimme eilen
(LONTOO).
Tuletko sinä
(OULU)?
Minä olen kotoisin
(PORVOO).
Mihin? Illatiivi
Minä menen
(MUKAVA HOTELLI).
He lähtevät
(HYVÄ RAVINTOLA).
tavallisesti
Hän menee
(VANHA KIRJASTO).
-VN
He menevät
(KIVA NÄYTTELY).
Me menemme
(ISO MUSEO).
mutta jos:
Menetkö sinä
(KEITTIÖ)?
o)
Me matkustamme
(ITALIA).
yksi tavu =>
-HV N
Minä menen
(TYÖ).
b)
Mihin
(MAA) te matkustatte?
vartalossa
Raketti lentää
(KUU).
2, 3... tavua +
Panetko sinä
(TEE) sokeria?
kaksi samaa
vokaalia =>
-SEEN
Me matkustamme
(LONTOO).
Me menemme
(PORVOO).
Minä menen
(KYLPYHUONE: KYLPYHUONEEN.
Minä panen
(KIRJE: KIRJEE-) kaksi valokuvaa.
KPL 6
MISSÄ?
MISTÄ?
MIHIN? = MINNE?
Minä olen asemalla. Minä tulen asemalta. Minä menen asemalle.
Minä olen torilla. Minä tulen torilta. Minä menen torille.
Hän on kioskilla. Hän lähtee kioskilta. Hän menee kioskille.
Hän on pysäkillä. Hän lähtee pysäkiltä. Hän menee pysäkille.
1. 10.
MISSÄ? - MISTÄ? _ - MINNE?
Katja on töissä isolla lentoasemalla.
Bussi tulee isolta lentoasemalta.
Bussi menee isolle lentoasemalle.
Harjoitus 3
Laura käy isolla torilla.
Bussi lähtee vanhalta kirkolta.
Susanna lähtee pitkälle kielikurssille.
Missä?
Adessiivi
Minä olen (KURSSI).
He käyvät (BENSIINIASEMA).
Minä käyn usein (VANHA TORI).
Kirjakauppa on (MIKONKATU), (katu: kadu-)
Mistä?
Ablatiivi
Minä tulen (KURSSI).
Minä otan kirjat (ISO PÖYTÄ), (pöytä: pöydä-)
Mikko tulee (ASEMA).
Minä ostan perunat (VANHA TORI).
Mihin?
Allatiivi
Minä panen kirjat (TYHJÄ HYLLY).
Bussi menee (VANHA ASEMA).
Menettekö huomenna (TORI)?
Kaikki menevät ulos (ISO PIHA).
Opettele nämä erikseen:
Missä?
Mistä?
Mihin?
Minä olen kotona.
Minä tulen
kotoa.
Minä menen
kotiin.
ulkona.
ulkoa.
ulos.
ystävän luona.
ystävän
luota.
ystävän
luokse.
72
KPL 6
MISSÄ? - MISTÄ? - MIHIN?
Harjoitus 4
1. Appelsiinit ovat (MUOVIPUSSI). (M/ssä? j
2. Aamulla minä menen (TYÖ). (Mihin? )
3. Me olemme nyt (KURSSI). (Missä? )
4. He tulevat (SAUNA). (Mistä? )
5. Minä panen avaimet (TASKU). (Mihin? )
6. Huomenna minä tulen (TYÖ) kotiin kello 19. 00. (Mistä? )
7. Joonas on väsynyt. Hän nukkuu (SOHVA). (Missä? )
8. Minä menen jo (SÄNKY). (Minne? )
Harjoitus 5
1. Minä käyn (KIOSKI).
2. Joonas menee nyt (KAUPPA). Hänen täytyy ostaa ruokaa.
3. Minä panen nämä tyhjät pullot (MUOVIKASSI).
4. He käyvät aina lauantaina (TORI).
5. Käytkö sinä joskus (KAUPPAHALLI)?
6. Antti tuli juuri (KIRJASTO) kotiin.
7. Me tulemme (MUSEO). Siellä oli oikein hyvä näyttely.
8. Me menemme illalla (KIVA BAARI).
9. Huomenna me menemme tuohon (VANHA MOSKEIJA).
10. Juna Tampereelle lähtee (ASEMA) kello 22. 15.
Harjoitus 6
Jatka lausetta. Kirjoita sopiva sana.
1. Aamulla minä menen (Mihin? )
2. Me käymme usein (Missä? )
3. Minä käyn harvoin (Missä? )
4. Minä en koskaan käy (Missä? )
5. Minä käyn joka viikko (Missä? )
6. Joskus me menemme (Mihin? )
7. Minun ystäväni on kotoisin (Mistä? )
8. Minä olen kotoisin (Mistä? )
9. Nyt minä lähden (Mihin? )
10. Minä ostan kaikki vaatteet (Mistä? )
11. Minä syön yleensä (Missä? )
Harjoitus 7
1. Isoäiti istuu (PUUTARHA) ja juo teetä.
2. Kissa meni tuohon (PUU).
3. (PUISTO) on tänään konsertti.
4. (TORI) on sirkus.
5. Minun täytyy käydä (ASEMA).
6. Käyttekö te usein (TEATTERI)?
7. Minä olin eilen (NÄYTTELY).
8. Lauantaina me menemme vanhan ystävän luokse (KYLÄ).
9. Kari syö ravintolassa. Sitten hän maksaa ja lähtee (RAVINTOLA).
Harjoitus 8
1. Tässä (TALO) ei ole hissiä.
2. (LATTIA) on matto.
3. Hän nostaa kaikki paperit (LATTIA).
4. (SEINÄ) on kolme taulua.
5. Me käymme usein tuossa (RAVINTOLA). Siellä on hyvä ruoka.
6. Menen (KIRJASTO), koska haluan lainata pari kirjaa.
7. Niko laittaa ruokaa (KEITTIÖ).
8. Meidän täytyy ostaa bensiiniä. Me menemme (HUOLTOASEMA).
Harjoitus 9
1. Minä menen (TYÖ).
2. Mikko asuu (KEMI).
3. He asuvat (VANTAA).
4. Me menemme viikonloppuna (TAMPERE).
5. Tämä juna menee (ESPOO).
6. Tuo bussi menee (PORVOO).
7. Me matkustamme (LONTOO).
8. Me ajamme autolla (JÄRVENPÄÄ), (järven + pää! (Mihin? )
9. He menevät junalla (JOENSUU), (joen + suu^ (Mihin? )
10. Kirsi matkustaa (THAIMAA) lentokoneella, (thai + maa) (Mihin? )
Opiskele vielä nämä sanat: Me olemme täällä. Näetkö? Tuolla on penkki.
Missä? Mistä? Minne? = Mihin? Mihin lähdette täältä? Kuka tuolta tulee?
täällä täältä tänne Tuletko tänne? Milloin hän lähtee sinne?
tuolla tuolta tuonne Sinä menet tuonne. Milloin hän tulee sieltä?
siellä sieltä sinne Joonas on tuolla. Onko Lare siellä?
KPL 6
MILLÄ SINÄ MATKUSTAT?
Millä /Miten sinä menet kotiin?
Millä/Miten sinä tulet kurssille?
Millä hän menee?
- Hän menee...
1. bussilla
2. taksilla
3. raitiovaunulla
4. traktorilla
5. moottoripyörällä
6. metrolla
I. pyörällä
8. mopolla
9. moottoriveneellä
10. purjeveneellä
II. laivalla
12. junalla
13. helikopterilla
14. lentokoneella
15. omalla autolla
Minä menen ensin junalla ja sitten bussilla.
Minä tulen jalan (= minä kävelen).
Harjoitus 10
1. Minä menen kotiin
2. Niko ja Saila purjehtivat usein
3. Minä ajan sairaalaan
4. Minä menen Herttoniemeen
5. Oskari matkustaa Pariisiin.
6. Poliisi lentää
7. Me menemme saareen
8. Anneli ajaa kirjastoon.
9. Jani ajaa
10. Me matkustamme Ruotsiin
11. Markku ajaa
12. Minä menen Espooseen
13. Sinä voit mennä keskustaan
14. Me menemme maalle
15. Tuletko sinä kurssille ?
1. 11.
MINNE SINÄ OLET MENOSSA?
KADULLA
- Moi Raimo! Mitäs kuuluu?
- Ihan hyvää. Entäs sinulle, Pekka?
- Ihan hyvää, kiitos. Aika kiva ilma tänään, eikö olekin? Aurinko paistaa ja on lämmintä.
Tosi kaunis syksy, vai mitä? Mihin sinä olet muuten menossa?
- Minä olen menossa asemalle. Matkustan tänään junalla Jyväskylään. Siellä on tärkeä
kokous viikonloppuna. Se alkaa tänään illalla kello 18. 00 ja jatkuu sitten vielä lauantaina.
Lauantaina se loppuu. Minä tulen takaisin Helsinkiin lauantai-iltana.
- Asutko sinä hotellissa vai ystävän luona?
- Sisko asuu Jyväskylässä, ja tavallisesti, kun minä olen Jyväskylässä, asun siskon luona.
Mutta mitä sinulle nykyään kuuluu? Minne sinä olet menossa?
- Minä olen menossa pankkiin. Haluan maksaa pari laskua siellä. Sitten minä
menen parturiin ja parturista minä menen Stockmannille. Minun täytyy ostaa farkut. Sitten
minä menen kirjastoon ja kirjastosta kotiin, Espooseen.
- Menetkö sinä yleensä bussilla vai junalla?
- Yleensä junalla. Junalla pääsee niin nopeasti. Junalla koko matka kestää vain 20 minuuttia.
Bussilla se kestää yli 40 minuuttia eli kaksi kertaa enemmän.
- Joo, se on totta. Hei, kello on jo noin paljon! Juna lähtee pian. Oli kiva tavata. Kuule...
Soitellaan joskus!
- Joo, soitellaan! Ja hyvää matkaa!
- Kiitos!
ASEMALLA
- Päivää! Yksi matkalippu Jyväskylään, kiitos.
- Meno-paluu vai pelkkä meno?
- Meno-paluu, kiitos. Milloin Seuraava juna lähtee?
- Se lähtee 10 minuutin kuluttua. Raide 4.
- Kiitos.
MARIAN PÄIVÄ
Maria herää aamulla aikaisin. Hän nousee heti ylös sängystä, pesee hampaat ja
menee keittiöön. Keittiössä hän laittaa aamupalaa, juo kahvia ja syö pari
voileipää. Sitten hän lähtee ulos. Ulkona on kaunis ilma. Maria kävelee
bussipysäkille ja odottaa bussia. Bussi tulee pian. Maria nousee bussiin. Hän menee
bussilla keskustaan. Kun bussi on rautatieasemalla, Maria nousee bussista ja kävelee
työhön. Hän on työssä joka päivä kahdeksan tuntia. Päivällä hän käy
ravintolassa, kun on lounasaika. Jos hänellä on aikaa, hän käy joskus torilla. Torilta hän
ostaa pari banaania tai appelsiinia. Kello 16 (= neljä) Maria pääsee työstä. Hän käy
ensin pankkiautomaatilla ja nostaa vähän rahaa. Sitten hän menee tavarataloon
ja ostaa talvisaappaat. Tavaratalosta hän kävelee asemalle ja menee junalla
takaisin kotiin. Hän on kotona noin kello 18. 30. Kotona hän syö ensin vähän, sitten hän
katsoo televisiota tai lukee kirjaa. Kello 23 (= yksitoista) hän menee sänkyyn.
KAPPALE 7
- Mikko Nieminen
- Voitko sinä auttaa minua?
- Tehdä, nähdä
- Verbityypit 1, 2, 3, 4, 5 (asua, syödä, opiskella, haluta, häiritä)
- Negatiivinen verbi
- Verbi + verbi (1. infinitiivi):
Haluan oppia suomea
- Persoonapronominien partitiivi:
minua, sinua, häntä, meitä, teitä, heitä
- Kuka? Ketä?
- Possessiivisuffiksit:
autoni, autosi, autonsa, automme, autonne, autonsa
1. 12.
VERBITYYPPI 1-A/Ä
Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, näytä kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi
b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he).
Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin.
Malli: SEISO\A Hän seisoo junassa. Juna on nopea.
SANO\A Minä sanon: "Huomenta! ". Hän on mukava naapuri.
1. puhua 2. sanoa 3. seisoa 4. istua 5. tanssia 6. nauraa 7. itkeä 8. laulaa 9. ostaa 10. maksaa 11. ajaa 12. laskea
13. kalastaa 14. sienestää 15. metsästää 16. rakastaa 17. asua 18. katsoa 19. paistaa 20. riisua 21. matkustaa
22. varastaa 23. kasvaa 24. saunoa 25. ratsastaa
KPL 7
VERBITYYPPI 1
Kysy!
Puhutko sinä espanjaa?
Mitä sinä sanot aamulla?
Seisotko sinä nyt?
Istutko sinä nyt?
Tanssitko sinä hyvin?
N au ratko sinä usein?
Itketkö sinä joskus?
Laulatko sinä hyvin?
Ostatko sinä tänään maitoa?
Ajatko sinä usein autoa?
Lasketko sinä hyvin?
Kalastatko sinä usein?
Sienestätkö sinä joskus?
Missä sinä asut?
Katsotko sinä paljon televisiota?
Paistatko sinä usein kalaa?
Matkustatko sinä paljon?
Saunotko sinä usein?
Ratsastatko sinä?
TANSSI|A minä tanssin
minä en tanssi
sinä tanssit
sinä et tanssi
hän tanssii
hän ei tanssi
me tanssimme
me emme tanssi
te tanssitte
te ette tanssi
he tanssivat
he eivät tanssi
Harjoitus 1
1. Minä (ASUA) täällä.
2. (ASUA) sinä myös täällä?
3. Me (KATSOA) illalla televisiota.
4. (KATSOA) te paljon televisiota?
5. (KATSOA) hän jalkapallo-ottelua?
6. Hän (SEISOA).
7. He (ISTUA).
8. Mikko (LASKEA) hyvin.
9. Minä en (LASKEA) hyvin.
Ю. Не (MATKUSTAA) usein.
11. Me emme (MATKUSTAA) usein.
12. Ruoho (KASVAA) nopeasti.
13. Kuka t (KASVAA), kun aurinko paistaa.
14. Miehet (SAUNOA) mökillä.
1. 12.
VERBITYYPPI 2-DA/DÄ
Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi
b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he).
Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin.
Malli: KAAKELOIDA Me kaakeloimme seinää. Työ on pian valmis.
1. syödä 2. juoda 3. uida 4. tupakoida 5. imuroida 6. tapetoida 7. kaakeloida 8. käydä 9. tehdä 10. nähdä
KPL 7
VERBITYYPPI 2
Kysy!
Käytkö sinä kaupassa tänään?
Juotko sinä paljon kahvia?
Entä postissa?
Mitä sinä teet huomenna?
Syötkö sinä paljon illalla?
Mitä sinä teet tänään illalla?
Uitko sinä hyvin?
Näetkö sinä hyvin?
KÄY|DÄ minä käyn
minä en käy
sinä käyt
sinä et käy
hän käy
hän ei käy
me käymme
me emme käy
te käytte
te ette käy
he käyvät
he eivät käy
Harjoitus 2
1. Me (SYÖDÄ) kello 13. 00.
2. (SYÖDÄ) sinä usein lampaanlihaa?
3. Minä en (SYÖDÄ) koskaan sianlihaa.
4. (SAADA) minä suolaa?
5. (JUODA) te kahvia?
6. (KÄYDÄ) he kaupassa?
7. (VOIDA) te tuoda maitoa?
8. Me (TUODA) myös leipää.
9. (VOIDA) minä auttaa sinua?
10. Te (VOIDA) viedä roskat ulos.
11. Mikko (VIEDÄ) koiran ulos.
12. Kun hän tulee kotiin, hän (IMUROIDA).
13. (KÄYDÄ) te usein uimahallissa?
14. Me emme (KÄYDÄ).
15. Mitä sinä (TEHDÄ) illalla?
16. Minä (TEHDÄ) ruokaa.
17. Hän (TEHDÄ) liian paljon työtä.
18. (SAADA) minä soittaa?
TEHDÄ teen teemme NÄHDÄ näen näemme
teet teette näet näette
tekee tekevät näkee näkevät
en tee en näe
et tee et näe
ei tee ei näe
emme tee emme näe
ette tee ette näe
eivät tee eivät näe
1. 12.
VERBITYYPPI 3 -LA/LÄ. -(s)TA/TÄ + men\nä. pan\na. pur\ra. sur\ra
Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi
b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he).
Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin.
Malli: VOIMISTEL\LA Hän voimistelee (= jumppaa) joka päivä monta tuntia. Hän on nuori ja terve.
+ e
I. opiskella 2. tulla 3. mennä 4. voimistella 5. luistella 6. pyöräillä 7. kävellä 8. telttailla 9. pestä 10. nousta
II. lakaista 12. purra 13. tuulla 14. kiroilla 15. hymyillä
KPL 7
VERBITYYPPI 3
Kysy!
Opiskeletko sinä paljon?
Tuletko sinä huomenna kurssille?
Menetkö sinä nyt kotiin?
Luisteletko sinä hyvin?
Pyöräiletkö sinä paljon?
Käveletkö sinä paljon?
Pesetkö sinä hiukset joka päivä?
Voimisteletko (= jumppaatko) sinä joka viikko?
Milloin sinä nouset?
Kiroiletko sinä joskus?
Hymyiletkö sinä usein?
Tuuleeko tänään?
TUL|LA
minä tulen
minä en tule
PES|TÄ
minä pesen
minä en pese
sinä tulet
sinä et tule
sinä peset
sinä et pese
+ e
hän tulee
hän ei tule
+ e
hän pesee
hän ei pese
me tulemme
me emme tule
me pesemme
me emme pese
te tulette
te ette tule
te pesette
te ette pese
he tulevat
he eivät tule
he pesevät
he eivät pese
Harjoitus 3
1. Me (OPISKELLA) paljon.
2. (TULLA) he illalla?
3. He eivät (TULLA).
4. Hän (MENNÄ) nyt kotiin.
5. He (VOIMISTELLA) usein.
6. Minä en (LUISTELLA) hyvin.
7. Me (PYÖRÄILLÄ) paljon.
8. Tuula (KÄVELLÄ) asemalle.
9. Milloin te (NOUSTA)?
10. Me (NOUSTA) kello 6. 00.
11. Aamulla aurinko (NOUSTA).
12. (PURRA) tämä koira?
13. Tänään (TUULLA) kovasti.
14. Antti (PESTÄ) nyt ulkona autoa.
15. Minä (PESTÄ) nämä perunat.
16. Antti (KIROILLA) usein.
17. Riitta (HYMYILLÄ) aina kovasti.
18. Nasra (RUKOILLA) viisi kertaa päivässä.
19. (KOKEILLA) sinä tätä puseroa? Sopiiko se?
20. Nyt me (KOKEILLA), toimiiko tämä kone.
21. Hän (MENNÄ) nyt ulos.
22. Me (ULKOILLA) paljon koiran kanssa.
23. (ULKOILLA) sinä tarpeeksi?
MEN|NÄ
PAN|NA
SUR|RA
PUR|RA
menen menemme
panen panemme
suren suremme
puren
puremme
menet menette
panet panette
suret surette
puret
purette
menee menevät
panee panevat
suree surevat
puree
purevat
1. 12.
VERBITYYPPI 4 -(vokaali)TA/TÄ: VERBITYYPPI 5 ~(i)TA/TÄ
Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, näytä kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi
b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he).
Kurssikaveri voi myös kysyä jotakin.
Malli: OSA\TA Te osaatte jo puhua suomea. Kuinka monta tuntia te opiskelette päivässä?
+ a/ä HERÄ\TÄ Minä herään aikaisin, koska minun täytyy mennä töihin (= työhön).
+ tse HÄIRI\TÄ Hän ei ymmärrä, että hän häiritsee minua.
1. siivota 2. pelata 3. korjata 4. tiskata 5. grillata 6. maalata 7. kuorsata 8. haluta 9. osata 10. avata 11. herätä
12. kuivata 13. tarvita 14. vai itä 15. häiritä
KPL 7
VERBITYYPPI 4 Ja 5
Kysy!
Pelaatko sinä jalkapalloa?
Korjaat ко sinä usein autoa?
Grillaatteko te usein?
Maalaatko sinä joskus akvarelleja?
Haluatko sinä kahvia?
Osaatko sinä tanssia?
Avaatko sinä television joka päivä?
Heräätkö sinä yleensä aikaisin? (aikaisin Ф myöhään)
Tarvitsetko sinä tänään rahaa?
Valitse! Japanilainen vai kiinalainen ravintola?
Häiritsenkö minä sinua?
Tarvitsetko sinä apua?
- Haluatko pelata korttia? Minä voin sekoittaa ja jakaa kortit.
- Okei, mutta varmasti sinä voitat taas.
HALU|TA 4
VALi|TA 5
minä haluan
minä en halua
minä valitsen
minä en valitse
sinä haluat
sinä et halua
sinä valitset
sinä et valitse
hän haluaa
hän ei halua
hän valitsee
hän ei valitse
me haluamme
me emme halua
me valitsemme
me emme valitse
te haluatte
te ette halua
te valitsette
te ette valitse
he haluavat
he eivät halua
he valitsevat
he eivät valitse
Harjoitus 4
1. Me (PELATA) usein tennistä.
2. (PELATA) he jalkapalloa?
3. He eivät (PELATA).
4. Markus (KORJATA) radiota.
5. (GRILLATA) te usein?
6. Anders ja Niko (MAALATA) taloa.
7. He (HERÄTÄ) aina aikaisin.
8. Kun sinä teet pullaa, (TARVITA) sokeria.
9. Minä (TARVITA) jotakin muuta työtä. En halua enää siivota.
10. Jos sinä olet oikein sairas, niin lääkäri (MÄÄRÄTÄ) penisilliiniä.
11. (SEURATA) sinä urheilua? Entä politiikkaa?
12. Me (VASTATA) usein väärin.
13. No, ei! Yleensä te (VASTATA) ihan oikein.
14. (OSATA) sinä luistella?
15. Minä en (OSATA).
16. He (OSATA) pelata pesäpalloa.
Harjoitus 5
Tee 10 verbi + verbi (1. infinitiivi) -lausetta. Mallit: Te voitte mennä nyt kotiin. En halua häiritä sinua.
Kirjoita paperille. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he) ja kirjoita myös negatiivisia lauseita.
Käytä esimerkiksi seuraavia sanoja:
85
voida
lähteä
odottaa
nousta
seisoa
ajaa
osata
tulla
avata
ostaa
istua
tehdä
haluta
mennä
korjata
sammuttaa
tuoda
soittaa
saada
käydä
maksaa
katsoa
viedä
luistella
jaksaa
kävellä
laittaa
lukea
juoda
maalata
muistaa
auttaa
pestä
tanssia
syödä
häiritä
1. 12.
HALUAN OPPIA SUOMEA
1. infinitiivi
1. infinitiivi
OSA|TA
Minä osaan
hiihtää.
Minä en osaa
luistella.
Sinä osaat
hiihtää.
Sinä et osaa
luistella.
Hän osaa
hiihtää.
Hän ei osaa
luistella.
Me osaamme hiihtää.
Me emme osaa
luistella.
Te osaatte
hiihtää.
Te ette osaa
luistella.
He osaavat
hiihtää.
He eivät osaa
luistella.
Pelaatko sinä jotakin? Mitä sinä pelaat?
Minä pelaan jalkapalloa / koripalloa / lentopalloa / sulkapalloa / tennistä / golfia.
Minä en pelaa mitään.
Osaatko sinä soittaa jotakin? Mitä sinä soitat?
Minä soitan kitaraa / pianoa / viulua / selloa / huilua / saksofonia / sähkökitaraa / rumpuja / urkuja.
Minä en osaa soittaa mitään.
1. infinitiivi
Osaan
tanssia.
OSA|TA
osaan
osaamme
uida.
osaat
osaatte
laulaa.
osaa
osaavat
Voitko
tulla illalla?
VOI|DA
voin
voimme
odottaa minua?
voit
voitte
auttaa häntä?
voi
voivat
Saanko
polttaa (tupakkaa)?
SAA|DA
saan
saamme
soittaa?
saat
saatte
istua?
saa
saavat
Haluatteko
lähteä jo?
HALU|TA
haluan
haluamme
syödä jotakin?
haluat
haluatte
pelata?
haluaa
haluavat
Jaksatko
tehdä kaikki harjoitukset?
JAKSA|A
jaksan
jaksamme
nostaa tätä pianoa?
jaksat
jaksatte
kantaa tätä laukkua?
jaksaa
jaksavat
Muistatko
tuoda kahvia, kun tulet kotiin?
MUISTAA
muistan
muistamme
soittaa illalla?
muistat
muistatte
sammuttaa valot?
muistaa
muistavat
KPL 7
MIKKO NIEMINEN
Minä olen Mikko Nieminen. Minun etunimeni on Mikko ja sukunimeni on Nieminen. Minä
olen 29-vuotias. Minä olen mies. Minä olen suomalainen. Minä puhun suomea, englantia,
ruotsia ja saksaa sekä vähän venäjää. Minä en puhu ranskaa enkä espanjaa.
Minä en ole naimisissa. Minä asun yksin. Minä asun Pohjois-Helsingissä. Osoite on Viulu-
tie 15 D 9 00420 Helsinki, ja puhelinnumero on 289 473. Minä opiskelen biologiaa
yliopistossa. Olen myös työssä kirjastossa. Illalla minä käyn usein uimahallissa. Uimahalli on
lähellä. Se ei ole kaukana. Minä uin joka päivä 800 metriä. Minä uin hyvin. Uin nopeasti.
Joskus minä käyn ravintolassa. Minä tanssin huonosti. Minä en syö ravintolassa. Minä juon
kaksi pulloa olutta tai vähän viiniä ystävän kanssa. Me istumme ja puhumme. Minun
ystäväni polttaa pari tupakkaa, mutta minä en halua tupakoida. Minusta tupakointi on paha tapa.
sekä =
ja myös
enkä =
ja en
lähellä
# kaukana
joskus
yleensä
tavallisesti
usein
t harvoin
Aamulla minä herään yleensä kello 7. Nousen heti ylös ja pesen itseni. Minä käyn
tavallisesti aina aamulla suihkussa. Sitten juon tuoremehua ja kahvia ja syön kaksi voileipää.
Päivällä minä olen työssä tai opiskelen. Minä osaan ajaa autoa, mutta en tarvitse autoa.
Minä kävelen tai pyöräilen usein työhön. Yliopistoon menen junalla.
KYSYMYKSET
Vastaa! Kirjoita paperille! Kirjoita myös kysymys paperille.
a) Peitä sitten kaikki kysymykset paperilla, katso tekstiä ja yritä tehdä lauseesta kysymys suullisesti!
Kysy opiskelukaverilta! Muistatko, miten voit tehdä kysymyslauseen? Jos et muista, katso sivua 24.
b) Kirjoita kotona: Minun paras ystäväni. Kerro sitten opiskelukaverille, mitä kirjoitit. Kaveri kysyy.
Possessiivisuffiksit
mutta:
(minun) autoni
(meidän)
automme
(substantiivi => ei possessiivisuffiksia)
(sinun) autosi
(teidän)
autonne
naapurin auto
hänen autonsa
heidän
autonsa
Seijan auto
1. Kuka hän on?
Mikä on hänen etunimensä?
Mikä on hänen sukunimensä?
2. Kuinka vanha hän on?
3. Onko hän mies vai nainen?
4. Minkä maalainen hän on?
5 Mitä kieltä hän puhuu?
6. Puhuuko hän espanjaa?
7. Onko hän naimisissa?
8. Asuuko hän yksin?
9. Missä hän asuu?
10. Millä tiellä hän asuu?
11. Onko hän työssä?
12. Missä hän on työssä?
13. Missä hän käy usein illalla?
14. Onko uimahalli kaukana?
15. Kuinka monta metriä hän ui joka päivä?
16. Käykö hän joskus ravintolassa?
17. Tanssiiko hän hyvin?
18. Syökö hän ravintolassa?
19. Mitä hän juo ravintolassa?
20. Polttaako hän tupakkaa?
21. Kuka polttaa?
22. Milloin hän herää yleensä?
23. Käykö hän illalla suihkussa?
24. Mitä hän syö ja juo aamulla?
25. Missä hän on päivällä?
26. Osaako hän ajaa autoa?
27. Tarvitseeko hän autoa?
28. Miten hän menee työhön? Entä yliopistoon?
1. 13.
VERBITYYPIT
minä
sinä
hän
me
te
he
PUHUA
puhun
puhut
puhuu
puhumme
puhutte
puhuvat
JUODA
juon
juot
juo
juomme
juotte
juovat
NOUS TA
nousen
nouset
nousee
nousemme
nousette
nousevat
MUISTA!
OLLA
TEHDÄ
NÄHDÄ
negatiivinen: (minä
ole|jtf
tee|jtf
näe|pO
minä olen
teen
näen
en
ole /
tee /
näe
sinä olet
teet
näet
et
ole /
tee /
näe
hän on
tekee
näkee
ei
ole /
tee /
näe
me olemme
teemme
näemme
emme
ole /
tee /
näe
te olette
teette
näette
ette
ole /
tee /
näe
he ovat
tekevät
näkevät
eivät
ole /
tee /
näe
EKSYÄ KÄYDÄ KÄVELLÄ KERÄTÄ MERKITÄ
HALU TA
haluan
haluat
haluaa
haluamme
haluatte
haluavat
TARVITA
tarvitsen
tarvitset
tarvitsee
tarvitsemme
tarvitsette
tarvitsevat
ITKEÄ SYÖDÄ PESTÄ HERÄTÄ HÄIRITÄ
minä
sinä
hän
me
te
he
TANSSIA VOIDA OPISKELLA OSATA VALITA
minä
sinä
hän
me
te
he
KPL 7
NEGAm/INEN VERBI
(minä puhui tri
neg.
(minä jupin)
neg.
(minä kävelen)
neg.
en puhu
et puhu
ei puhu
emme puhu
ette puhu
eivät puhu
en
ei
emme
ette
et
ei
eivät
(minä еер|я)
neg.
(minä herään)
neg.
(minä tarvitset
neg.
en
et
emme
ei
ette
MUISTA!
Sano 3. persoonan
pronomini.
hän puhuu
he puhuvat
Harjoitus 6
Kysy! Kurssikaveri vastaa negatiivisesti.
1. Imuroitko sinä tänään?
2. Nousetko sinä aina aikaisin?
3. Käytkö sinä tänään kaupassa?
4. Pesetkö sinä pyykkiä tänään?
5. Tarvitsetko sinä rahaa?
6. Opiskeletko sinä huomenna kirjastossa?
7. Menetkö sinä illalla kotiin?
8. Tuletko sinä huomenna ajoissa?
9. Oletko sinä aina myöhässä?
10. Haluatko sinä lähteä jo kotiin?
11. Osaatko sinä soittaa selloa?
12. Osaatko sinä pelata sulkapalloa?
13. Tuuleeko ulkona?
14. Onko siellä kylmä?
15. Häiritsenkö minä sinua?
hän
he
ei puhu
eivät puhu
Harjoitus 7
Muuta lauseet negatiivisiksi.
1. Minä nukun hyvin.
2. Hän voimistelee aina aamulla.
3. Kari on työssä kirjastossa.
4. Me käymme saunassa tänään.
5. Te tulette aina ajoissa.
6. Tänään tuulee.
7. He heräävät aikaisin.
8. Sinä ulkoilet tarpeeksi.
9. Minä teen ruokaa illalla.
10. Kari tekee pizzaa.
11. Timo tulee illalla.
12. Hän näkee hyvin.
13. Me olemme illalla kotona.
14. He pelaavat korttia.
15. Sinä tarvitset apua.
VOIT(KO) SÄ AUTTAA MUA?
(puhekieltä)
1. 13.
Opettele teksti ensin hyvin ja peitä sen jälkeen
tämä osa paperilla.
- Moi, Mikko! Mites (= miten (sinulla)) menee?
- Ihan hyvin, kiitos. Entäs sulia (= sinulla), Pekka?
- Ihan hyvin. Ei mitään erityistä. Kauhee (= kauhea) ilma
vaan (= vain) tänään!
- Joo, näin on. On se vähän tylsää. Muuten... mä (= minä) olin
äsken kemian tentissä.
- Ai jaa. Oliks (= oliko) se vaikee (= vaikea)?
- Aika vaikee. Mut (= mutta) mä toivon, et (= että) se menee läpi.
- Kyllä se menee. Sä (= sinä) vastaat yleensä aina niin hyvin
tentissä.
- No, en mä nyt tiedä. En mä muista aina kaikkee (= kaikkea).
- No, mitäs muuta?
- Ihan sitä samaa vaan. Mä pelaan sulkapalloa Juhanin
kanssa, käyn joka viikko uimahallissa, soitan kitaraa meidän
bändissä, teen kaikkee kivaa, pyöräilen ja käyn lenkillä.
Mä ulkoilen oikeastaan ihan joka päivä.
- Se on hyvä. Mä oon (= olen) aika laiska. Mä en kyllä jaksa
käydä enää lenkillä tai uimahallissa. Kuule, voit(ko) sä auttaa
mua (= minua)? Mä en tiedä, miten yks tietokoneohjelma toimii.
Voit(ko) sä näyttää joku (= jokin) päivä, miten se oikein toimii?
- Joo, totta kai! Millon sä haluut, et mä tuun (= milloin sinä haluat,
että minä tulen)? Sopiiks (= sopiiko) huomenna?
- Joo, kyllä se sopii. Mihin aikaan sä voit tulla? Pääset(kö)
sä kello 17. 00?
- En mä niin aikasin (= aikaisin) pääse, sillä luento loppuu vasta
kello 18. 00, ja mä oon (= olen) kotona noin kello 19. 00. Mä syön
vähän ensin, ja sit (= sitten) mä voin tulla. Sopiiks, et mä tuun
(~ sopiiko, että minä tulen) noin kello 19. 20?
- Joo, kyllä se sopii. Kiva, et (= että) sä voit tulla.
Puhu sitten kurssikaverin kanssa!
1) ”. Mitäs kuuluu? Mites menee? ”
2) Ilma
3) "Muuten... mä olin äsken... ”
4) ”Ai jaa. ” Kysy jotakin!
Puhutte lisää.
5) ”No, mitäs muuta? "
6) "Ihan sitä samaa vaan. ”Kerro
mitä teet!
7) Opiskelukaveri kommentoi.
8) "Kuule, voit(ko) sä auttaa
mua? Mä en tiedä, miten...
toimii. ”
9) "Joo, totta kai! Millon? "
"Sopiiks...? "
10) "Joo, kyllä se sopii. ”Mihin
aikaan? "Pääset(kö) sä...? ”
11) "En mä niin aikasin pääse. ”
Miksi?
"Sopiiks, et mä tuun kello...? ”
12) "Joo, kyllä se sopii. Kiva juttu! ”
KUKA?
KETÄ?
Ketä sinä rakastat?
minä
minua
Rakastatko sinä minua?
sinä
sinua
Häiritsenkö minä sinua?
hän
häntä
Voitko sinä auttaa häntä?
me
meitä
Voitteko te odottaa meitä?
te
teitä
Ketä te odotatte?
he
heitä
Me odotamme Markoa ja Lauraa.
KPL 7
Harjoitus 8
Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon.
alkaa, haluta, lähteä, maksaa, nousta,
pelata, pestä, puhua, soittaa, viedä
Harjoitus 9
Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon.
istua, lukea, lähteä, osata, panna, pelata,
pestä, soida, soittaa, tarvita, tehdä, voida
Katri kitaraa.
Puhelin .
Minä hiukset.
Liisa nojatuolissa ja kirjaa.
Minä en viisumia.
Bussi pysäkiltä.
Kari ruokaa keittiössä.
Minä maidot jääkaappiin.
Me odottaa sinua.
Minä en luistella.
He tennistä.
Kurssi aamulla kello 9. 00.
Me korttia.
Sinä hiukset.
Menen kirjastoon, koska lainata pari kirjaa.
Tämä takki 170 euroa.
Hän koiran ulos.
Niko pianoa.
Hän ei ranskaa.
Aamulla aurinko .
He viikonloppuna Ruotsiin. He menevät sinne laivalla.
1. 13.
Harjoitus 10
Kari herää aamu kello 7, kun herätyskello soi. Hän nousee heti sängy. ja menee
kylpyhuonee Hän pesee hampaat ja käy suihku Sitten hän pukee ja menee keittiö
Keittiö hän laittaa aamupala Hän ottaa jääkaapi maito voi ja makkara
ja panee ne pöydä Pöydä on sanomalehti. Hän lukee sanomalehte ja juo kolme
kuppi kahvi ja syö kaksi voileipä.... Sitten hän lähtee koto kurssi Hän kävelee
bussipysäki ja odottaa bussi Pysäki on kolme tyttö He ovat menossa
koulu
Bussi tulee ja kaikki nousevat bussi Kari ajaa bussi keskusta Bussi pysähtyy
asema Kari kävelee yliopisto Hän opiskelee yliopisto Ensin Kari on kaksi
tunti kurssi , sitten hän menee kurssi ruokala ja ruokala
kirjasto Kello 18. 00 hän lähtee koti Kotimatka hän käy kaupa ja ostaa
kaksi litra maito leipä ja juusto sekä neljä pullo olut Sitten hän
menee juna koti Koto hän laittaa ruoka tiskaa ja tekee harjoitukset, lila
hän katsoo televisio Kello 23. 00 hän lähtee olohuonee ja menee sänky. nukkumaan.
Harjoitus 11
Muistatko mikä verbityyppi? Pane sana oikeaan muotoon:
1. OSTAA
2. OSATA
3. VOIDA
4. TULLA
5. MENNÄ
6. PELATA
7. HÄIRITÄ
8. HERÄTÄ
9. NOUSTA
10. VALITA
11. ETSIÄ
12. KÄYDÄ
13. HALUTA
14. SYÖDÄ
15. MATKUSTAA
Harjoitus 12
Kirjoita: Tomin päivä
Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
KAPPALE 8
- Laura lähtee ulos Katrin ja Danielin kanssa
- Jenni menee töihin
- Linja-autoasemalla; Moneltako se bussi lähtee?
- Pääseekö tällä bussilla Turkuun?
- k-, p-, t-vaihtelu verbityypissä 1: nukkua: nukun; lukea: luen
- k-, p-, t-vaihtelu nomineissa, vartalo: kauppa: kaupa-
- Illatiivi ja muut paikallissijat:
kauppaan, kaupassa, kaupasta; kurssille, kurssilla, kurssilta
1. 14.
JUTTELUA
- Tiedätkö sinä, missä Leena on?
- En tiedä, mutta ehkä Antti tietää.
- Missä sinä olet yötä?
- Minä olen yötä Leenan luona. Entäs sinä? Missä sinä yövyt?
- Minä yövyn hotelli Arthurissa. Anterokin yöpyy siellä.
(Anterokin = Antero myös)
- Mitä sinä luet?
- Minä luen tätä tiedelehteä. Tämä on ihan uusi.
Minusta tämä on aika hyvä.
- Lukeeko Antti paljon?
- Ei lue. Hän lukee aika vähän.
- Luetko sinä paljon?
- Joo, luen. Minä luen yleensä
kaksi kirjaa viikossa.
- Leivotteko te usein pullaa?
- Aika harvoin. Mutta Markku leipoo joskus leipää.
- Kulta! Keitätkö sinä kahvia?
- No, voin minä keittää. Montako kuppia sinä juot?
- No, kerro, miten matka meni!
- Hyvin, kiitos! Siellä oli niin ihanaa!
- Ketä sinä odotat?
- Minä odotan Kirsiä. Hän tulee pian tänne.
- Tiedätkö mitä? Kirsi odottaa sinua tuolla ulkona!
- Ihanko totta? No, sitten minä lähden heti sinne! Moikka!
- Mihin sinä menet?
- Minä haen kahvia. Haluatko sinäkin? Minä voin tuoda
sinullekin (= sinulle myös).
- Mitä sinä aiot tehdä viikonloppuna?
- Minä vai? Minä lähden mökille. Entäs sinä? Mitä sinä aiot tehdä?
- En mitään erityistä. Perjantaina minä käyn jumpassa, ja lauantaina
minä menen ehkä teatteriin. Sunnuntaina minä olen vain kotona,
luen ja käyn kävelyllä. Illalla minä käyn saunassa. Minulla on
sunnuntaisin (= aina sunnuntaina, joka sunnuntai) saunavuoro.
Tule joskus saunaan - vaikka ensi sunnuntaina!
- Oi! Kiitos kutsusta! Minä tulen oikein mielelläni.
hän tietää
minä tiedän
hän keittää
minä keitän
hän odottaa
minä odotan
hän lukee
minä luen
hän hakee
minä haen
hän aikoo
minä aion
hän lähtee
minä lähden
hän kertoo
minä kerron
hän leipoo
minä leivon
hän yöpyy
minä yövyn
Kirjakieli <=> Puhekieli
minä olen = mä oon
sinä olet = sä oot
hän on = se on
minusta = musta
sinusta = susta
minulla on = mulla on
sinulla on = sulia on
minua = mua
sinua = sua
minulle = mulle
sinulle = sulle
tämä = tää
tuo = toi
Lukeeko Antti? = Lukeeks Antti?
Leivotteko te? = Leivotteks te?
Minäkö = Mäkö?
= Minä vai? = Mä vai?
minäkin = mäkin
sinäkin = säkin
minullekin = mullekin
sinullekin = sullekin
minä menen = mä meen
sinä menet = sä meet
hän menee = se menee
Tule! -Tuu!
Mene! = Mee!
sitten = sit
oikein = oikeen
vain = vaan
KPL 8
K-. P-. T-VAIHTELU
VERBITYYPP11
VAHVA
ASTE
HEIKKO
ASTE
VAHVA
ASTE
HEIKKO
ASTE
minä
nukun
me
nukumme
- Nukutko sä hyvin?
sinä
nukut
te
nukutte
- Joo, nukun.
hän
nukkuu
he
nukkuvat
- Mä en nuku hyvin. Mä nukun
huonosti. On liian valoisaa.
minä
en nuku
me
emme nuku
sinä
et nuku
te
ette nuku
- Nukkuuko Joonas jo?
hän
ei nuku
he
eivät nuku
- Ei se nuku vielä.
OTTA|A
minä
me
minä en
me emme
sinä
te otatte
sinä et
te ette
hän ottaa
he
hän ei
he eivät
LUKE|A
minä
me luemme
minä en
me emme
sinä
te
sinä et
te
hän
he lukevat
hän ei
he
LEIPO|A
minä
me
minä en
me emme
sinä
te leivotte
sinä
te ette
hän
he
hän
he
TIETÄ|Ä
minä
me
minä en
me
sinä tiedät
te
sinä
te
hän
he
hän
he eivät
ANTA|A
minä
me annamme
minä en
me emme
sinä
te
sinä
te
hän
he
hän
he
VERBITYYPPI 1
NUKKU |A
jo (positiivinen) <-> (ei) vielä (negatiivinen)
1. 14.
KERTO|A
minä me minä en kerro me
sinä te sinä te
hän he kertovat hän ei he
TUNTE|A
minä me minä me
sinä te tunnette sinä te
hän he hän ei he eivät tunne
LAURA LÄHTEE ULOS KATRIN JA DANIELIN KANSSA (puhekieltä)
- Moi Katri! Kiva kun sä soitat!
- Joo... Kuule, missä sä oot nyt?
- Mä oon junassa. Mä oon just menossa kotiin.
- Okei, kuule.... Onks sulia illalla mitään tekemistä?
- Ei mulla oo mitään erityistä. Miten niin?
- Lähde mun kanssa Cinoxiin! Siellä on tänään 90-luvun bileet.
- En mä oikeen tiedä. Mä oon vähän väsynyt.
- Lähde nyt! Yks Danielkin sieltä meidän töistä lähtee mukaan.
Tunnet(ko) sä sen?
- Joo, mä tunnen sen. Meillä on pari yhteistä ystävää. Se on kyllä
mukava tyyppi. Ja hyvännäköinen! No, mihin aikaan sä aiot lähteä sinne?
- Joskus kymmenen aikaan. Tuut(ko) sä tänne ennen sitä?
Tuu tänne vaikka joskus kahdeksan tai yhdeksän aikaan!
- Joo, mä tuun sinne. Mä tuon vähän jotakin juotavaa. Nähdään silloin!
Moro!
Harjoitus 1
Soita ystävälle ja pyydä häntä ulos. Mieti ystävän kanssa, mihin
menette. Menetkö ystävän luokse, ennen kuin lähdette?
Mihin aikaan lähdette keskustaan? Millä menette?
Mitä teette siellä? Mihin aikaan tulette takaisin kotiin? Millä tulette?
just (puhekieltä) = juuri
Onks sulia? (puhekieltä)
= Onko sinulla?
sä oot (puhekieltä) = sinä olet
erityinen, erityistä (partitiivi)
= tärkeä, erikoinen
bileet = bailut, juhlat
tyyppi = kaveri, ihminen
yhteinen ystävä
aikoa = ajatella, suunnitella
joskus kymmenen aikaan
= noin kello kymmenen
Tuut(ko) Sä? (puhekieltä)
= Tuletko sinä?
Tuu tänne! (puhekieltä)
= Tule tänne!
Puhekieli <=> Kirjakieli
mä tuun = minä tulen
sä tuut = sinä tulet
se tulee = hän tulee
me tullaan = me tulemme
te tuutte = te tulette
ne tulee = he tulevat
KPL 8
JENNI MENEE TÖIHIN
Jenni herää joka aamu kello kuusi. Hän nousee heti ylös ja pukee
päällensä. Sitten hän pesee hampaat ja menee alas keittiöön. Hän
keittää kahvia ja kuuntelee uutiset. Sitten hän katsoo vähän
sanomalehteä. Jennin mies - Alex - nukkuu vielä. Hän oli yöllä töissä. Jenni
liikkuu ihan hiljaa keittiössä. Hän ei halua herättää väsynyttä miestä.
Sitten hän lähtee töihin.
Bussi on aika täynnä. Jenni yrittää yleensä lukea bussissa, mutta
joskus bussissa ei ole istumapaikkaa. Tänään hän voi kuitenkin istua.
Bussissa on vielä kaksi istumapaikkaa jäljellä. Hän ei voi kuitenkaan
lukea matkan aikana, koska joku humalainen mies häiritsee häntä
koko matkan. Matka kestää noin 20 minuuttia. Lopulta bussi pysähtyy.
Se on perillä. Jenni en vihainen. Hän kävelee nopeasti töihin.
Työpaikka on aika lähellä.
Hän tulee töihin. Työtoveri tulee vastaan ja hymyilee ystävällisesti.
Jenni ei ole enää vihainen. On kiva tulla taas työhön. Kello
kymmenen työtoveri ja Jenni käyvät kahvilla. Työkaveri kertoo, että hän
yrittää päästä yliopistoon ensi kesänä. Hän haluaa opiskella
oikeustiedettä. Yliopistoon on vain niin vaikea päästä. Täytyy lukea paljon, koska
pääsykoe on vaikea. Mutta ehkä se kannattaa. Jenni toivoo, että
ystävä jaksaa opiskella ja käydä töissä.
Kun Jenni tulee töistä, hän käy ensin kaupassa. Hän ostaa maitoa,
piimää, juustoa ja leipää. Kun hän on kassalla, hän muistaa, että
vessapaperi on lopussa. Hän hakee vielä vessapaperia. Kassalla on pitkä
jono. Kun hän on kotona, hän pistää ensin ruokatavarat kaappiin ja
sitten hän alkaa laittaa ruokaa. Myöhemmin illalla hän lukee
sanomalehteä, katsoo uutiset televisiosta, kuuntelee musiikkia tai pelaa jotakin
tietokonepeliä. Alex tulee vasta myöhään yöllä kotiin.
Harjoitus 2
Lue sama teksti naapurin kanssa, mutta vaihda persoonaa:
Jenni/hän katsoo. => minä katson.
Muista k-, p-, t-vaihtelu (verbityyppi 1):
Jenni/hän lukee => minä luen. (Mutta verbi kuunnella: hän kuuntelee => minä kuuntelen)
herätä (itse)
herättää (toinen ihminen)
pukea (vaatteet päälle)
vielä t (ei) enää
liikkua
hiljaa = ilman ääntä; hitaasti
täynnä = täysi
istumapaikka
jäljellä (vielä on)
kuitenkin (positiivinen)
kuitenkaan (negatiivinen)
humalainen (hän on
humalassa; alkoholisti)
häiritä
Matka kestää 20 minuuttia,
pysähtyä
perillä
hymyillä
työtoveri = työkaveri
päästä yliopistoon
= saada opiskelupaikka
oikeustiede = juridiikka
ensi kesänä
kannattaa
toivoa
jaksaa
muistaa t unohtaa
hakea
jono
pistää = laittaa, panna
1. 14.
Mihin aikaan Jenni herää?
Nouseeko hän heti ylös?
Mitkä hän pesee?
Mihin hän menee?
Mitä hän tekee keittiössä?
Mitä hän kuuntelee?
Lukeeko hän sanomalehteä?
Kuka nukkuu vielä?
Miksi hän nukkuu?
Onko bussi tyhjä?
Mitä Jenni yrittää yleensä tehdä bussissa?
Voiko hän istua tänään?
Miksi hän ei voi kuitenkaan lukea?
Kuinka kauan matka kestää?
Miksi Jenni on vihainen?
Mihin hän kävelee?
Miten hän kävelee?
Onko työpaikka kaukana?
Kuka tulee häntä vastaan?
Onko työtoveri vihainen?
Mihin aikaan Jenni ja työtoveri käyvät kahvilla?
Mitä työkaveri kertoo?
Milloin hän haluaa päästä yliopistoon?
Mitä hän haluaa opiskella?
Miksi hänen täytyy lukea paljon?
Mitä Jenni toivoo?
Missä Jenni käy, kun pääsee töistä?
Mitä hän ostaa kaupasta?
Mitä hän muistaa kassalla?
Hakeeko hän vessapaperia?
Onko kassalla pitkä vai lyhyt jono?
Mihin hän pistää ruokatavarat?
Mitä hän alkaa sitten tehdä?
Mitä hän tekee myöhemmin illalla?
Miksi Jennin mies tulee myöhään kotiin?
KPL 8
K-. P-. T-VAIHTELU
Harjoitus 4
1. Jenni nukkuu vielä. Minäkin
vielä vähän aikaa.
2. Jenni pukee päällensä. Minäkin
päälleni.
3. Jenni keittää kahvia. Minäkin
kahvia.
4. Hän lukee sanomalehteä. Minäkin
sanomalehteä.
5. Jenni liikkuu hiljaa keittiössä. Minäkin
hiljaa.
6. Jenni lähtee töihin. Minäkin
työhön.
7. Jenni odottaa bussia. Minäkin
bussia.
8. Jenni yrittää lukea bussissa. Minäkin
lukea bussissa.
9. Anita hakee juotavaa kaupasta. Minäkin
juotavaa kaupasta.
10. Anita laittaa ruokaa kotona. Minäkin
ruokaa kotona.
11. Antti auttaa Lauraa. Minäkin
Lauraa.
12. Antti alkaa opiskella. Minäkin
opiskella.
13. Laura ei nuku vielä. Minäkään en
vielä.
14. Antti ei lue enää. Minäkään en
enää.
15. Anita ei tunne Danielia. Minäkään en
häntä.
16. Jenni ei tiedä, missä Alex on. Minäkään en
. missä hän on.
-kin (positiivinen) <=> -kaan/-kään (negatiivinen)
Harjoitus 5
1. Me
(LÄHTEÄ) tänään maalle.
2
.,. (LÄHTEÄ) te myös maalle?
3. Ei, me emme
(LÄHTEÄ).
4. Minä
.... (LUKEA) usein illalla sängyssä.
5
.... (LUKEA) sinä usein illalla?
6. En, minä en
(LUKEA).
7. Me
.... (ODOTTAA) bussia.
8
(ODOTTAA) te myös bussia?
9. Mikko
,. (ODOTTAA) junaa.
10. Minä
(KIRJOITTAA) sähköpostia.
11. Sinä
, (SOITTAA) hyvin pianoa.
12. Antti
(SOITTAA) myös hyvin.
13. Mikko
(NUKKUA) jo.
14
(NUKKUA) sinä hyvin?
15. En
(NUKKUA).
1. 15.
К-. Р-. T-VAIHTELU
VAHVA
ASTE
HEIKKO
ASTE
vartalo
Missä?
monikon
kk
k
laukku:
lauku-:
laukussa
nominatiivi
laukut
PP
P
kaappi:
kaapi-:
kaapissa
kaapit
tt
t
matto:
mato-:
matolla
matot
k
-
jalka:
jala-:
jalassa
jalat
P
V
leipä:
leivä-:
leivässä
leivät
t
d
pöytä:
pöydä-:
pöydällä
pöydät
nk
ng
kaupunki:
kaupungi-:
kaupungissa
kaupungit
mp
mm
kampa:
kamma-:
kammassa
kammat
nt
nn
pinta:
pinna-:
pinnalla
pinnat
It
II
multa:
mulla-:
mullassa
mullat
rt
rr
virta:
virra-:
virrassa
virrat
tk
matka:
matka-:
matkalla
matkat
sk =
kioski:
kioski-:
kioskilla
kioskit
st =
posti:
posti-:
postissa
postit
Sano monikon nominatiivit:
kakku
lamppu
tyttö
katto
lupa
kylpy
kirkko
silta
ilta
valta
lakko
kakut
ruoka
vika
poika
katu
sänky
kenkä
hinta
parta
kerta
kunta
sääntö
KPL 8
LINJA-AUTOASEMALLA
-Anteeksi, että häiritsen, mutta meneekö tämä bussi Turkuun?
- Ei mene. Tämä menee Hankoon. Tuo toinen bussi menee Turkuun.
Se lähtee laiturilta 63.
- Kiitos!
- Ei kestä!
- Päivää! Pääseekö tällä bussilla Turkuun?
- Kyllä pääsee.
- Mihin aikaan te olette lähdössä?
- Noin viiden minuutin kuluttua.
- Mihin aikaan me olemme Turussa?
- Turussa me olemme noin kahden ja puolen tunnin kuluttua.
- Tota noin... Minä olen menossa Paavo Nurmen tielle. Voitteko
Te sitten sanoa, missä minä jään pois?
- Joo, minä sanon.
- Kiitos!
- Minä lähden muuten illalla Hankoon.
- Mitäs sinä Hangossa?
- Yksi minun vanha opiskelukaverini asuu Hangossa. Hän on
naimisissa siellä. Vaimo on saksalainen. Hän on kotoisin Frankfurtista.
-Ai jaa. Ymmärtääkö hän jo suomea vai puhutteko te saksaa?
- Me puhumme englantia, koska minä en puhu hyvin saksaa ja hän
ei ymmärrä vielä suomea.
Oho!... Kello on jo noin paljon. Täytyy käydä vielä kaupassa.
- Mihin kauppaan sinä menet?
- En minä tiedä. Miksi sinä kysyt? Haluatko sinä tulla mukaan?
- Joo, täytyy ostaa vähän ruokaa kotiin.
- Okei, mennään sitten yhdessä. Tässä lähellä on yksi ruokakauppa.
Harjoitus 6
a) Katso opiskelukaverin kanssa aikataulusta, moneltako (= mihin aikaan) Seuraava bussi lähtee.
Toinen sanoo: "Kello on nyt... Moneltako Seuraava bussi lähtee? "
Toinen katsoo aikataulusta ja kertoo.
b) Kysy kuljettajalta, pääseekö bussilla sinne, mihin haluat mennä. Pyydä myös, että kuljettaja
kertoo, missä jäät pois. Toinen on kuljettaja ja toinen on matkustaja.
kirkko:
kirko-
Kirkko on vanha.
kirkkoa
i
Tässä kaupungissa on monta vanhaa kirkkoa.
kirkot
Kaikki kirkot ovat kiinni yöllä.
kirkolla
He odottavat meitä kirkolla.
kirkolta
Bussi lähtee kirkolta kello 15. 30.
kirkolle
Me kävelemme kirkolle saakka (= asti).
kirkossa
Kirkossa on tänään häät.
kirkosta
Kaikki tulevat ulos kirkosta.
kirkkoon
Ihmiset menevät sisälle kirkkoon.
1. 15.
Harjoitus 7
Pane sana monikon nominatiiviin.
MALLI:
(KUPPI) Kupit ovat kaapissa.
1. (LAUKKU) ovat asemalla.
2. (LIPPU) ovat taskussa.
3. (LEIPÄ) ovat kassissa.
4. (MATTO) ovat ulkona.
5. (KAKKU) ovat pöydällä.
6. (TYTTÖ) ovat pihalla.
7. (RUOKA) ovat jääkaapissa.
8. (KENKÄ) ovat lattialla.
9. (SÄNKY) ovat makuuhuoneessa.
10. (POIKA) ovat uimahallissa.
Harjoitus 8
1. Jenni käy (KAUPPA).
2. Kun minä tulen (KAUPPA), alan laittaa ruokaa.
3. Mikko lähtee myös (KAUPPA).
4. Kissa nukkuu (SÄNKY).
5. Humalainen nukkuu (KATU).
6. Omenat ovat (PÖYTÄ).
7. Joku mies kävelee tuolla (SILTA).
8. He menevät (TURKU).
9. He käyvät usein (TURKU).
10. Me menemme tuohon (VANHA KIRKKO).
Harjoitus 9
1. Oletko sinä kotoisin (KREIKKA)?
2. Minä olen kotoisin (TURKKI).
3. David on kotoisin (ENGLANTI).
4. Paul on kotoisin (IRLANTI).
5. Gerhard on kotoisin (ITÄVALTA).
6. Minä matkustan (AMERIKKA).
7. Melissa asuu (AMERIKKA).
8. Lähdettekö te illalla (KONSERTTI)?
9. Käyttekö te usein (KONSERTTI)?
10. He olivat eilen (HANKO).
11. Minä matkustan huomenna (HANKO).
KPL 8
1. Me (SYÖDÄ) usein ravintolassa.
2. (JUODA) te olutta?
3. Mikko (TULLA) illalla.
4. (TULLA) Anne ja Ilpokin illalla?
5. Eivät. He eivät (TULLA). He muuttavat huomenna.
6. Jenni (MENNÄ) töihin.
7. (OLLA) hän työssä kymmenen tuntia? Ei. Hän ei (OLLA).
8. Mitä hän (TEHDÄ) kotona illalla?
9. Kotona hän (LUKEA) ja (PELATA) tietokonepeliä.
10. (HALUTA) sinä lähteä elokuviin?
11. En (HALUTA).
12. (TARVITA) he rahaa?
13. (OSATA) sinä soittaa kitaraa?
1. Minä (LUKEA) aina illalla.
2. (LUKEA) sinä yleensä illalla?
3. (LUKEA) hän paljon?
4. Ei. Hän ei (LUKEA) paljon.
5. Me (ODOTTAA) bussia.
6. He eivät (ODOTTAA) bussia vaan taksia.
7. (TIETÄÄ) te, mitä kello on?
8. Emme. Me emme (TIETÄÄ).
9. (YMMÄRTÄÄ) sinä jo suomea hyvin?
10. En (YMMÄRTÄÄ),
mutta minä (YRITTÄÄ) ymmärtää.
11. Kotona me (LAITTAA) usein illalla ruokaa yhdessä.
12. (LAITTAA) te usein pizzaa?
13. (LEIPOA) te usein pullaa?
14. Emme (LEIPOA), mutta he (LEIPOA).
Minä käyn kaupassa. Mikkokin lähtee (Minne? )
Minä käyn Turussa. Mikkokin menee (Minne? )
Minä käyn Turkissa. Mikkokin lähtee (Minne? )
Me käymme Marokossa. Mikkokin lähtee (Minne? )
Me käymme Itävallassa. Mikkokin lähtee (Minne? )
He käyvät Englannissa. Mikkokin menee (Minne? )
He käyvät Irlannissa. Mikkokin menee (Minne? )
Harjoitus 10
Harjoitus 11
Harjoitus 12
1. 15.
Harjoitus 13
Muuta lauseet negatiivisiksi!
1. Hän lukee paljon.
2. He auttavat minua.
3. Me odotamme teitä.
4. He tietävät, että olen täällä.
5. Hän ottaa lisää.
6. Tuo pusero sopii sinulle.
7. Hän ymmärtää.
8. Bussi lähtee jo.
9. Te tarvitsette apua.
10. Hän soittaa usein.
11. Sinä Seuraat urheilua.
12. Te häiritsette minua.
13. Aurinko paistaa.
14. Sataa.
15. Tuulee.
Harjoitus 14
Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon. Muistatko, miten verbi taipuu?
häiritä, juoda, kestää, käydä, nostaa, nousta, nähdä,
osata, pestä, puhua, päästä, sanoa, tehdä, voida
1. Aurinko aamulla aikaisin.
2. Te vettä.
3. Hän : ’’Huomenta! ”
4. Hän aina suomea minulle.
5. Me emme tulla huomenna.
6. Minä en puhua arabiaa.
7. Nina töistä kello 19. 00.
8. Hän automaatista vähän rahaa.
9. Matka 20 minuuttia.
10 . kö sinä usein elokuvissa?
11. Minä huonosti. Minulla on silmälasit.
12. Minä hiukset.
13. Minä haluan olla nyt rauhassa. Sinä minua.
14. Mitä sinä illalla? Onko sinulla mitään erityistä?
KAPPALE 9
Annen elämästä
Onko sinulla avain mukana?
Sairastaminen
Ihminen
Minkä näköinen hän on?
Omistuslause: Minulla on auto; Minulla ei ole autoa
Minulla on nälkä; Hänellä on kiire
1. 16.
ANNELLA ON МАТКАКОRTTI
-LLA on
-LLA ei ole
NEGATIIVINEN
PARTITIIVI
Minulla
on
auto.
Minulla
ei ole
autoa.
Sinulla
on
auto.
Sinulla
ei ole
autoa.
Hänellä
on
auto.
Hänellä
ei ole
autoa.
Meillä
on
auto.
Meillä
ei ole
autoa.
Teillä
on
auto.
Teillä
ei ole
autoa.
Heillä
on
auto.
Heillä
ei ole
autoa.
Kenellä on auto?
Onko sinulla auto?
Kyllä, minulla on auto.
Mitä Annella on laukussa?
Kenellä ei ole autoa?
Eikö sinulla ole autoa?
Ei, minulla ei ole autoa.
- Mitä sinulla on yleensä laukussa /
repussa / salkussa / taskussa?
- Minulla on...
1. laukku 2. lompakko 3. rahaa 4. pankkikortti 5. kirjastokortti 6. ajokortti /. kelakortti (= sairausvakuutuskortti)
8. henkilökortti 9. avaimet 1 (^konserttilippu 11. bussin aikataulu 12. nenäliinapaketti 13. sukkahousut
14. matkakortti 15. kassakuitti 16. meikkipussi 17. puuteri 18. kulmakynä 19. ripsiväri 20. pinni
21. kynsilakkapullo
KPL 9
1. Kysy kurssikaverilta:
Onko sinulla polkupyörä?
Onko sinulla puhelin / televisio /pakastin /leivänpaahdin / mikrouuni/ astianpesukone?
Kuinka monta huonetta teillä on?
Onko teillä parveke?
Onko teillä sauna?
Onko sinulla ajokortti / kirjastokortti / pankkikortti / luottokortti / matkakortti / henkilökortti / passi /
kopiokortti / käyntikortti / Punaisen Ristin jäsenkortti?
2. Kysy kurssikaverilta:
Onko sinulla avain mukana?
On. /Kyllä, minulla on avain mukana.
sateenvarjo
Ei. Minulla ei ole sateenvarjoa mukana. Se on kotona.
herätyskello
silitysrauta
laturi
muistitikku
jne. (= ja niin edelleen)
Onko sinulla kahvia kotona?
Joo, minulla on kahvia.
sokeria
Ei, minulla ei ole kahvia. Täytyy käydä kaupassa.
leipää
3. Kysy kurssikaverilta:
Onko sinulla lapsia (monikon partitiivi)?
Ei ole. Minulla ei ole lapsia (monikon partitiivi).
Joo, on. Minulla on yksi lapsi.
Kyllä, on. Minulla on kaksi lasta.
On joo. Yksi poika.
Onko sinulla siskoa tai veljeä?
Minulla on yksi sisko ja yksi veli.
Minulla on kaksi siskoa ja kolme veljeä.
Minulla ei ole yhtään siskoa eikä veljeä.
Montako serkkua sinulla on?
Minulla on seitsemän serkkua.
Kuinka monta tätiä ja setää sinulla on?
Minulla on kaksi tätiä ja kolme setää.
Onko sinulla enoa?
Kyllä, minulla on kaksi enoa.
Onko teillä jokin lemmikkieläin? Meillä on koira / kissa / papukaija / hiiri /
kilpikonna.
Meillä on akvaario.
eno = äidin veli täti = äidin tai isän sisko
setä = isän veli serkku = enon, sedän tai tädin lapsi
lapsi
sisko
veli
HUOMAA! enkä
—
ja en
2 lasta
2 siskoa
2 veljeä
etkä
=
ja et
eikä
=
ja ei
emmekä
=
ja emme
ettekä
=
ja ette
eivätkä
zz
ja eivät
1. 16.
KPL 9
ANNEN ELÄMÄSTÄ
Anne on 24-vuotias suomalainen nainen. Hänellä on pitkä punainen tukka,
ruskeat silmät ja pitkät ripset. Hän hymyilee usein iloisesti. Hän on töissä
suuressa matkatoimistossa. Hänellä on hyvä työpaikka ja mukavat työkaverit.
Anne ja työtoverit käyvät usein yhdessä elokuvissa, konsertissa tai
ravintolassa. Joskus he menevät diskoon ja tanssivat aamuun saakka.
Annella on melko pitkä työmatka, sillä hän asuu keskustan ulkopuolella.
Matka keskustaan kestää 35 minuuttia. Onneksi bussit kulkevat usein.
Annen asunto on pieni, mutta vuokra ei ole korkea. Annella on yksi suuri
valoisa huone, pieni eteinen, keittokomero ja vessa. Pienessä
keittokomerossa ei ole ikkunaa. Annella on kissa. Sen nimi on Pippuri.
Anne on kotoisin Itä-Suomesta, Raikkalasta. Annen vanhemmat asuvat
vielä siellä. Annen äiti on töissä suuressa pankissa, ja hänellä on pitkät
työpäivät. Hänellä on aina kiire. Annen isä on jo eläkkeellä. Hänellä ei ole kiire.
Hänellä on paljon aikaa. Annen isällä on jo harmaa tukka.
Annella on myös kaksi siskoa ja yksi veli. Siskot - Henna ja Tuula - asuvat
molemmat vielä kotona. He ovat vielä koulussa. Annen veli - Teemu -
asuu kaupungin keskustassa omassa yksiössä. Teemulla on oma firma,
siksi hänellä ei ole paljon vapaa-aikaa. Teemulla on paksu tumma tukka.
Hän on hauska ja komea mies.
Anne ja Ilpo
Annella on poikaystävä. Hänen nimensä on Ilpo. Ilpo on freelancetoimittaja.
Hän on 29 vuotta vanha, pitkä rauhallinen mies. Ilpolla on iloiset silmät ja
vaaleat suorat hiukset. Hän ei näe hyvin, ja siksi hänellä on aina silmälasit.
Hän lukee paljon ja kuuntelee samalla yleensä jazzmusiikkia.
Ilpo asuu keskustassa. Hänellä on iso kaunis kaksio. Hänellä on suuri keittiö,
olohuone, makuuhuone ja kylpyhuone. Ilpolla on myös parveke. Ilpolla on
paljon tilaa, mutta Ilpon vuokra on aika korkea.
Ilpo asuu vanhassa kerrostalossa. Vaikka talossa on monta kerrosta, siellä ei
ole hissiä. Talossa on sauna, mutta ei pesutupaa eikä autotallia. Autotallia
Ilpo ei tarvitse, koska hänellä ei ole autoa.
Ilpolla on koira. Koiran nimi on Iku. Se on poikakoira. Anne ja Ilpo kävelevät
usein illalla Ikun kanssa puistossa. Puisto on hiljainen myöhään illalla. He
leikkivät Ikun kanssa puistossa. Ikulla on oma pallo. Iku on hyvin onnellinen, kun
Ilpo ja Anne leikkivät sen kanssa.
tukka = hiukset
olla töissä (työssä)
työtoveri = työkaveri
tyttöystävä = tyttökaveri
poikaystävä = poikakaveri
Huoneessa ei ole ikkunaa.
Matka kestää 35 minuuttia.
vuokrata
vuokra
olla kotoisin + Mistä?
olla eläkkeellä
Hänellä on kiire.
Hänellä ei ole kiire.
Hänellä on aikaa.
Hänellä ei ole aikaa,
firma = yritys
Hän on 29 vuotta vanha.
Hän on pitkä.
Hänellä on silmälasit,
samalla = samaan aikaan
Hänellä on tilaa.
Hänellä ei ole tilaa.
Vertaa:
Talossa on sauna.
Heillä on sauna.
Pöydässä on neljä jalkaa.
Koiralla on neljä jalkaa.
1. 16.
KENELLÄ ON KISSA? KENELLÄ El OLE KISSAA?
etunimi
etunimi + sukunimi
titteli + (etunimi) + sukunimi
Riitalla on vakituinen työpaikka.
Riitta Rannalla on oma työhuone.
Tohtori Pyyköllä on vastaanotto.
Johtaja Järvisellä on tapaaminen klo 13. 00.
Insinööri Virtasella on kokous klo 14. 00.
Sihteeri Laineella on lomaa kaksi viikkoa.
Harjoitus 1 Tee omistuslause mallin mukaan.
Malli: Katri - olla - kissa =>
1. minä - olla - kissa
2. olla - sinä - kiire?
3. hän - olla - kaikki - paperit
4. me - olla - pieni - asunto
5. olla - te - parveke?
6. he - olla - kesämökki
7. kuka - olla - sanakirja?
8. Mikko - olla - sanakirja
9. Marjatta - olla - kirja - mukana
10. Pekka - olla - uusi - tietokone
11. tyttö - olla - uusi - polkupyörä
12. poika - olla - taskulamppu
13. mies - olla - musta - tukka
14. kuka - olla - silmälasit?
pronomini + adjektiivi + substantiivi
Tuolla pitkällä miehellä on avaimet.
Tällä laihalla tytöllä on liian pieni pusero.
Sillä mukavalla pojalla oli kaunis hymy.
genetiivi
Meidän mummolla on monta kissaa.
Harjoitus 2 Tee negatiivinen omistuslause mallin mukaan.
Malli: Katri - ei - olla - kissa =>
-LLA ei o/e (+ partitiivi)
Katrilla ei ole kissaa.
Katrilla on kissa.
hän - ei - olla - auto
me - ei - olla - sauna
kuka - ei - olla - sanakirja?
Mikko - ei - olla - tietokone
Riitta - ei - olla - puhelin
kuka - ei - olla - bussilippu?
sinä - ei - olla - passi
he - ei - olla - parveke
Ulla - ei - olla - työhuone
David - ei -olla - veli
Paul - ei - olla - kopiokortti
Carol - ei - olla - televisio
KPL 9
Harjoitus 3
1. (KARI) on punainen tukka.
2. (KARI KALLIO) on punainen tukka.
3. (OLAVI) oli oma orkesteri.
4. (OLAVI VIRTA) oli kaunis ääni.
5. (TUULA) on purjevene.
6. (TUULA RANTA) on purjevene.
7. (NEITI PÄÄKKÖ) on kaunis hymy.
8. (ROUVA PIRTTILEHTO) on kissa.
9. (HERRA ALANKO) on tapaaminen kello 14. 00.
10. (JOHTAJAVALTA) on palaveri.
11. (LÄÄKÄRI HELLSTEN) oli kiire.
Harjoitus 4
1. (TUO POIKA) on kova yskä.
2. (HÄN) on flunssa.
3. (TÄMÄ LAPSI) on kuumetta.
4. (SE LÄÄKÄRI) oli valkoinen takki.
5. (TÄMÄ POIKA) on korva kipeä.
6. (TUO LAPSI) on nuha.
7. (TÄMÄ MIES) on paha olo.
8. (MINUN MIES) on diabetes.
9. (HÄNEN TYTTÖ) on leukemia.
10. (MEIDÄN MUMMO) oli syöpä.
tämä: tä- tuo: tuo- se: si-
tätä l tuota | sitä J
tällä tuolla sillä
lapsi: lapse- poika: poja- mies:
miehelästä | poikaa | miestä [
lapsella pojalla miehellä
Minulla on nälkä. Minulla ei ole nälkä.
Minulla on jano. Minulla ei ole jano.
Minulla on kuuma. Minulla ei ole kuuma.
Minulla on kylmä. Minulla ei ole kylmä.
- Onko sinulla nälkä? - Joo, minulla on kova nälkä.
- Onko sinulla jano? - Ei, minulla ei ole jano.
- Onko teillä kylmä? - Joo, vähän. Meillä on vähän kylmä.
1. 17.
IHMINEN
EDESTÄ
1. pää 2. kaula 3. kurkku 4. rinta 5. vatsa 6. napa
/. sukupuolielimet 8. käsi 9. ranne 10. sormi
11. kynsi 12. reisi 13. polvi 14. sääri 15. jalka
16. varvas
KASVOT
1. hiukset 2. otsa 3. kulmakarvat 4. silmäluomi
5. ripset 6. silmä 7. korva 8. nenä 9. poski
10. suu 11. ylähuuli 12. alahuuli 13. hampaat
14. kieli 15. ikenet 16. leuka
TAKAA
1. pää 2. niska 3. hartia 4. olkapää 5. käsivarsi
6. selkä 7. takapuoli 8. nilkka
1. sydän 2. keuhko 3. mahalaukku 4. maksa
5. munuainen 6. suolisto 7. verisuoni 8. lihakset
9. kylkiluut 10. rintalasta 11. selkäranka
12. lonkkaluu 13. olkaluu 14. solisluu 15. pääkallo
16. aivot
SISÄELIMET
KPL 9
SAMASTAMINEN
Minä olen sairas. Minulla on flunssa. Oletko sinä sairas? Onko sinulla flunssa?
Harjoitus 5
Kysy kurssikaverilta! Toinen on sairaanhoitaja tai lääkäri, toinen on potilas:
Mikä sinua vaivaa? Minulla on vatsa kipeä.
Onko sinulla flunssa? Minulla ei ole vatsa kipeä.
Onko sinulla yskä? Entä nuha? Hengitä sisään/ulos! Hengittämättä.
Onko sinulla kuumetta? Kuinka paljon sinulla on kuumetta?
Kuinka monta päivää sitä on ollut? Parane pian!
Onko sinulla paha olo? Onko sinulla pää kipeä?
Minä määrään sinulle lääkettä. Kirjoitan pari reseptiä. Ota tätä lääkettä säännöllisesti!
Määrään sinulle myös kaksi päivää sairauslomaa.
Päätä särkee. = Pää on kipeä. Flunssa tarttuu helposti.
Minulla on kova kipu rinnassa. Flunssan oireet: kuume, päänsärky, yskä, kurkkukipu ja nuha.
Lääkäri tutkii potilasta.
Minulla on yskä. Minulla on nuha.
Minulla on kurkku kipeä.
Minulla on kuumetta. Minulla on flunssa
Minulla on vatsa kipeä.
Minulla on korva kipeä. Minulla on selkä kipeä. Minulla on hammas kipeä.
Minulla on kuuma. Minulla on kylmä. Minulla on paha olo.
1. 17.
MINKÄ NÄKÖINEN HÄN ON?
Hänellä on
Hänellä on
pitkät hiukset,
lyhyet hiukset,
vaaleat hiukset,
tummat hiukset,
punaiset hiukset,
kiharat hiukset,
suorat hiukset,
suuret silmät,
siniset silmät,
huono kuulo,
huono näkö.
parta,
viikset,
saparot,
poninhäntä,
pitkät ripset,
paksut kulmakarvat,
pystytukka,
pitkä kaula,
pitkät jalat,
pitkät kädet,
korkea otsa.
suuri nenä.
suuret korvat,
voimakas leuka,
pisamia.
tatuointi,
silmälasit.
Hän on
Hän on
Hän on
Harjoitus 6
Kirjoita: Minun perheeni
Voit keksiä koko jutun. Sinun ei tarvitse kertoa sinun oikeasta perheestäsi.
Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
pitkätukkainen.
lyhyttukkainen.
vaaleatukkainen.
tummatukkainen.
punatukkainen.
kiharatukkainen.
suoratukkainen.
suurisilmäinen.
sinisilmäinen.
huonokuuloinen.
huononäköinen.
pitkä.
lyhyt.
tukeva.
hoikka.
nuori.
vanha.
komea.
hyvännäköinen.
söpö.
ruma.
viehättävä.
noin 40-vuotias.
kalju.
ryppyinen.
tyylikäs.
isän näköinen,
äidin näköinen,
iloisen näköinen,
surullisen näköinen,
vihaisen näköinen,
väsyneen näköinen,
siistin näköinen,
epäsiistin näköinen.
KAPPALE 10
- Me käymme monessa pienessä baarissa
- Hänellä oli uusi sormus sormessa
- Tässä, tällä; tuossa, tuolla; siinä, sillä
- Mikä on sanan perusmuoto?
- Nominityypit:
-i (baari: baaria: baari-: baarissa: baarista: baariin)
-i (järvi: järveä: järve-: järvessä: järvestä: järveen)
-i (pieni: pientä: piene-: pienessä: pienestä: pieneen)
-e (huone: huonetta: huonee-: huoneessa: huoneesta: huoneeseen)
-nen (lautanen: lautasta: lautase-: lautasessa: lautasesta: lautaseen)
-si (vesi: vettä: vede-: vedessä: vedestä: veteen)
1. 18.
NOMINITYYPIT
PARTITIIVI
yksi banaani kaksi banaania yksi paperi kolme paperia
yksi sipuli neljä sipulia
yksi sormi viisi yksi mäki kaksi yksi joki kaksi
sormea mäkeä jokea
yksi käsi kaksi kättä yksi kansi kaksi kantta yksi vuosi kaksi vuotta
yksi hame kaksi hametta yksi vene
kaksi venettä
yksi aste kymmenen astetta
yksi kaksi
iloinen iloista
nainen naista
yksi
likainen
lautanen
monta
likaista
lautasta
yksi
valkoinen
hevonen
kaksi
valkoista
hevosta
yksi kolme yksi kaksi yksi kieli
pieni sieni pientä sientä suuri saari suurta saarta
monta
kieltä
KPL 10
NOMINITYYPlT PARTITIIVI
Lainasanat:
-i
baari
baaria
posti, pankki, appelsiini, tomaatti, viini, riisi, kahvi, tunti,
poliisi, insinööri, lääkäri, sihteeri, taksi, tulli, passi, hissi,
bussi, kurssi, kassi, pussi, lasi, takki, tuoli, tori, uuni...
Vanhat suomalaiset sanat:
-i
suomi
suomea
mäki, joki, nimi, niemi, lahti, lehti, ovi, kivi, talvi,
pilvi, hirvi...
-i
(-ni, -li, -ri) (-si, -hi)
pieni
pientä
sieni, uni, kieli, tuli, tuuli, saari, vuori, suuri, nuori,
hiiri, meri, veri...
Opettele nämä sanat erikseen:
lumi lapsi, veitsi, kuusi lohi,
lunta lasta veistä kuusta lohta
-si
käsi
kättä
uusi, vesi, vuosi, kuukausi, viisi, kuusi, yksi, kaksi, kausi, susi, tosi,
täysi, köysi, kansi, länsi, hirsi...
-e
huone
huonetta
vene, aste, kone, lentokone, perhe, kirje, kappale, parveke, osoite, hame,
kastike, koe, liikenne, tiede, taide...
-nen
nainen
naista
iloinen, onnellinen, surullinen, vihainen, yksinäinen, suomalainen,
ulkomaalainen, likainen, lautanen, valkoinen, sininen, punainen,
keltainen, hampurilainen, ensimmäinen, ihminen, mahdollinen, tavallinen...
(Katso lisää sivulta 251. )
1. 18.
NOMINITYYPIT PARTITIIVI
Harjoitus 1
Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee?
Malli: Tällä kadulla on monta pankkia. J)CLflkkl
1. Keskustassa on monta baaria. 2. Huoneessa on kaksi nojatuolia.
3. Matka kestää jopa neljä tuntia. 4. Minulla ei ole passia.
5. Sairaalassa on monta lääkäriä. 6. Lapissa on monta tunturia.
7. Lapset laskevat mäkeä. 8. Anne lukee sanomalehteä.
9. Tuolla on kolme hirveä. 10. Suomessa on monta järveä..
11. Pohjanmaalla on monta jokea. 12. Minä opiskelen suomea.
13. Juhlissa oli paljon väkeä. 14. Meitä oli noin sata henkeä.
15. Mitä mieltä sinä olet tästä asiasta? 16. Pysäkillä seisoo kuusi nuorta.
17. Naapurilla on neljä lasta. 18. Me syömme usein lohta.
19. Sataa [unta! 20. Kuinka monta astetta tänään on?
21. Minulla ei ole veistä. 22. Rannassa oli kaksi venettä.
23. Kadulla oli paljon liikennettä. 24. Hän tekee tiedettä..
25. Minä teen taidetta. 26. Voitko sinä sekoittaa tätä kastiketta?
Harjoitus 2
Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee?
Malli: Tällä kadulla on monta automaattia. automaatti
1. Ostin kymmenen punaista tulppaania.
2. Olen Suomessa ensimmäistä kertaa.
3. Tässä firmassa on töissä monta ulkomaalaista.
4. Mikä on tyypillistä suomalaista ruokaa?
5. Onko teillä belgialaista olutta?
6. Hän haluaa italialaista valkoviiniä.
7. Laitatko sinä usein kiinalaista ruokaa?
8. Ulkona on pakkasta. 9. Täällä on monta ihmistä.
10. Täällä on niin rauhallista. 11. Helsingissä on turvallista.
12. Se on totta! 13. Minä juon vähän vettä.
14. Puistossa oli hiljaista. 15. Täällä on niin sotkuista.
16. Onko mahdollista saada viisumi jo ensi viikolla?
17. Onko tavallista, että junat ovat myöhässä?
18. Kattilassa ei ole kantta. 19. Tässä on kaksi uutta konetta.
20. Olen asunut Suomessa seitsemän kuukautta.
21. Niklas on asunut Suomessa jo kuusi vuotta.
KPL 10
NOMINITYYPIT PARTITIIVI
Harjoitus 3
1.
yksi sininen tuoli
viisi sinistä tuoda.
2.
yksi keltainen banaani
kaksi
3.
yksi suuri appelsiini
kaksi
4.
yksi tuore sipuli
kolme
5.
yksi pieni sormi
kymmenen
6.
yksi suuri mäki
kaksi
7.
yksi uusi lehti
kolme
8.
yksi valkoinen ovi
neljä
9.
yksi pieni puu
kolme
10.
yksi suuri talo
kaksi
11.
yksi vieras kieli
monta
12.
yksi nuori mies
kaksi
13.
yksi aste
kymmenen
14.
yksi iloinen kirje
neljä
15.
yksi sotkuinen huone
kolme
16.
yksi viimeinen parveke
kaksi
17.
yksi ranskalainen nainen
kaksi
18.
yksi englantilainen makeinen
seitsemän
19.
yksi humalainen ihminen
neljä
20.
yksi suuri hampurilainen
kaksi
21.
yksi tavallinen vuosi
neljä
22.
yksi täysi kuukausi
kolme
23.
yksi uusi köysi
kaksi
24.
yksi yksinäinen susi
monta
Maalari sekoittaa sinistä ja punaista. Mitä väriä on silloin purkissa?
Maalari sekoittaa punaista ja keltaista. Mitä väriä on silloin purkissa?
Maalari sekoittaa keltaista ja sinistä. Mitä väriä on silloin purkissa?
1. 18.
NOMINITYYPIT PARTITIIVI
Harjoitus 4
1. Minä ostan viisi (TOMAATTI).
2. Saammeko me kaksi (SUURI HAMPURILAINEN)?
3. Haluatko sinä maistaa tätä (KASTIKE)?
4. Me syömme usein (LOHI).
5. Minulla ei ole (HAARUKKA). Minulla on kaksi (VEITSI).
6. Pöydällä on monta (LIKAINEN LAUTANEN).
7. Pihalla on viisi (ILOINEN NAINEN).
8. Minulla on kolme (PIENI KOIRA).
9. Anna on vasta viisi (VUOSI) vanha.
10. Vauva on nyt kaksi (KUUKAUSI) vanha.
11. Vauvalla ei ole vielä (NIMI).
12. Meillä on kaksi (SUURI HUONE).
13. Meillä ei ole (PARVEKE).
14. Kuinka monta (PERHE) tässä talossa on?
15. Talossa asuu monta (YKSINÄINEN IHMINEN).
Harjoitus 5
1. Kuinka monta (HENKI) täällä on?
2. Firmassa on kahdeksan (INSINÖÖRI).
3. Me asuimme Pariisissa kymmenen (VUOSI).
4. Me olimme Kiinassa kaksi (KUUKAUSI).
5. Kiinassa on monta (SUURI JÄRVI) ja (JOKI).
6. Ulkona on kaksi (SIRKUSHEVONEN).
7. Kadulla on paljon (VÄKI).
8. Torilla on monta (NUORI IHMINEN).
9. Minä ostan viisi (PUNAINEN RUUSU).
10-Saanko kolme (KELTAINEN TULPPAANI)?
11. Tuolla on kaksi (UUSI VENE)!
12. Muistathan sinä varoa (LIIKENNE), kun menet kadun yli?
monta + yksikön partitiivi
monta likaista lautasta
monta iloista naista
monta nuorta ihmistä
monta perhettä
kaikki + monikon nominatiivi
kaikki likaiset lautaset
kaikki iloiset naiset
kaikki nuoret ihmiset
kaikki perheet
NOMINITYYPIT
MIHIN? - MISSÄ? - MISTÄ?
KPL 10
Minne sinä panet omenan? Missä omena on? Mistä sinä otat omenan?
Minä panen omenan pussiin. Omena on pussissa. Minä otan omenan pussista.
Minne sinä panet kassin?
Minä panen kassin tuolille.
Missä kassi on?
Kassi on tuolilla.
Mistä sinä otat kassin?
Minä otan kassin tuolilta.
Kirsti on tuossa suuressa laivassa.
Anne on tässä pienessä autossa.
Omena on tällä valkoisella lautasella. Mies istuu tuossa pienessä veneessä.
1. 19.
NOMINITYYPIТ
л
bussi: bussi- baari: baar posti: post
bussia bussissa baaria posti
bussista
bussiin
bussit
-i
Suomi: Suome- järvi: järv sormi: sorm
Suomea Suomessa järveä sorme
Suomesta
Suomeen
tämä:
lä-
tuo: tuo-
se:
sili)-
tätä
tällä
tuota tuolla
sitä
sillä
tältä
tuolta
siltä
tälle
tuolle
sille
tässä
tuossa
siinä
tästä
tuosta
siitä
tähän
tuohon
siihen
pieni:
pientä
piene- suuri: suur moni
pienessä suur. mon
pienestä
pieneen
pienellä
pieneltä
pienelle
pienet
huone:
huonetta
huonee- vene: ven - kone: kon
huoneessa vene kone
huoneesta
huoneeseen
huoneet
eteinen: eteise- lautanen: lauta - kiinalainen: kiinalai
eteistä eteisessä lauta kiinalai
eteisestä
eteiseen
eteiset
KPL 10
NOMINITYYPITHarjoitus 6
Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee?
Malli: Tuossa pienessä veneessä on kolme kalastajaa. pieni, vene
1. Suuressa lentokoneessa on jopa yli 500 matkustajaa.
2. Me asuimme siistissä pienessä hotellissa■
3. Hän soittaa fagottia suuressa orkesterissa.
4. Me käymme monessa o/enessä baarissa.
5. He käyvät irlantilaisessa pubissa.
6. Suurella torilla oli paljon väkeä (= ihmisiä).
7. Mihin kaikki ihmiset menevät? 8. Ikkunasta on upea näkymä merelle.
9. Sinisellä merellä on valkoinen laiva.
10. Me syömme usein kiinalaisessa ravintolassa.
11. Hän on naimisissa suomalaissa na/sen kanssa.
12. Mihin minä laitan nämä likaiset lautasen
Harjoitus 7
Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee?
Malli: Hampurilaiset eivät maksa paljon. hampurilainen
1. He menevät suureen puistokonserttiin.
2. P/enessä hississä oli kaksi humalaista.
3. Monet suomalaiset nuoret juovat liian paljon.
4. juuret valkoiset hevoset seisovat ulkona.
5. Kesällä lapset uivat usein tuossa o/enessä järvessä.
6. Me käymme tuolla suurella vuorella.
7. Lentokoneessa oli viisi suomalaista.
8. Tässä o/enessä huoneessa työskentelee monta ihmistä.
9. Se kaappi tulee tähän suureen huoneeseen.
10. Talvella Suomessa on kylmä. 11. Milloin sinä tulit Suomeen?
12. Monot ulkomaalaiset pitävät lumesta.
13. Minä pidän kiinalaisesta ruoasta.
14. Hän pitää intialaisesta ruoasta.
15. Tykkäätkö sinä suomalaisesta ruoasta?
16. Taivas on o//vessa. Se on harmaa. 17. Anna nukkuu jo. Hän on jo unessa.
bussi: bussi-
-i: -i-
suuri: suure-
-i: -e-
kone: konee-
-e: -ee-
nainen: naise-
-nen: -se-
1. 19.
Л/ОМ/Л//ГУУР/Г
Mies on siinä suuressa valkoisessa, hotellissa, ■
Mies asuu siinä suuressa valkoisessa hotellissa■
Nainen on sillä pienellä saarella■
Nainen asuu sillä Pienellä saarella-
Mies tulee ulos siitä suuresta valkoisesta hotellista.
Mies lähtee siitä suuresta valkoisesta hotellista■
Nainen tulee siitä pieneltä saarelta■
Nainen lähtee siltä pieneltä saarelta.
Mies menee siihen pieneen italialaiseen, ravintolaan. -
Mies tulee siihen pieneen italialaiseen ravintolaan-
Nainen menee sille suure/te tori/te.
Nainen tulee sille suurelle torille-
Mies käy siinä pienessä italialaisessa ravintolassa-
Nainen käy sillä suurella torilla.
Harjoitus 8
1. Mikko menee (Mihin? )
(TUO SUURI KELTAINEN KIRJASTO)
2. Antti asuu (Missä? )
(TUO SUURI PUNAINEN TALO)
3. Daniel tulee ulos (Mistä? )
(TUO PIENI VALKOINEN VENE)
4. Minä panen kukat (Mihin? )
(TÄMÄ PIENI SININEN PÖYTÄ)
5. Kukat ovat (Missä? )
(TÄMÄ PIENI SININEN PÖYTÄ)
6. Minä otan kukat pois (Mistä? )
(TÄMÄ PIENI SININEN PÖYTÄ)
Harjoitus 9
1. Mikko tekee töitä (TÄMÄ PIENI HUONE).
2. Anne on (TUO PIENI KAMPAAMO).
3. Markus on töissä (SE SUURI TOIMISTO).
4. Mikko menee (TÄMÄ SUURI LENTOKONE).
5. Anne menee (TUO PIENI APTEEKKI).
6. Markus menee (SE SUURI HUONE).
7. Ihmiset tulevat ulos (SE SUURI JÄÄHALLI).
8. Anne tulee ulos (TÄMÄ PIENI BAARI).
9. Markus tulee ulos (SE SUURI LAIVA).
10. Mikko käy (SE SUURI UIMAHALLI).
KPL 10
NOMINITYYPIT
Harjoitus 10
1. Minä menen
(TUO SUURI KYLPYHUONE)
2. Me syömme usein
(TÄMÄ ITALIALAINEN RAVINTOLA)
3. Huong on työssä
(SE PIENI KIINALAINEN RAVINTOLA)
4. Presidentti tulee ulos
(TUO PIENI VALKOINEN LENTOKONE)
5. Hänen kuvansa oli
(TÄMÄ SAKSALAINEN LEHTI)
6. Me käymme usein
(SE SUURI VALKOINEN KIRJASTO)
Harjoitus 11
1. Minä asun (HAKANIEMI).
2. He asuvat (LAUTTASAARI).
3. Me menemme metrolla (VUOSAARI).
4. Markus asuu (LAHTI).
5. Me käymme usein (TAMPERE).
6. Me menemme junalla (TAMPERE).
Harjoitus 12
1. Tässä (HUONE) on monta ihmistä.
2. Puhelin on (ETEINEN). Se soi.
3. Marjatta ei kuule mitään. Hän on (KYLPYHUONE).
4. (HISSI) oli paljon väkeä (= paljon ihmisiä).
5. Mitä sinulla on (KASSI)?
6. Sillä (LAUTANEN) oli viisi keltaista banaania.
7. Tässä (KONE) on jokin vika. Se ei toimi.
8. Tuossa (UUNI) on kakku.
9. Panenko minä jo kaikki (LAUTANEN) pöydälle?
10. Missä kaikki (VEITSI) o^af?
11. Tässä on vain kaksi (VEITSI).
1. 19.
NOMINITYYPIT
- Viime viikolla me opiskelimme tuossa. Pienessä salissa,
mutta tällä viikolla me opiskelemme tässä suuressa salissa.
Siinä P/enessä sälissä ei ole tarpeeksi tilaa.
Harjoitus 13
Mihin kaikki (IHMINEN) menevät?
Pysäkillä oli kaksi (IHMINEN).
Sinä voit panna sen lahjan tuolle (PIENI PÖYTÄ).
Mitä siinä (KIRJE) oli?
(KUUSI) maksavat paljon jouluna.
Mökillä on kaksi (KORKEA KUUSI).
Meidän kesämökki on (PIENI SAARI).
Kalat uivat (JÄRVI).
Jokin vene on tuolla (JÄRVI).
. Joku mies istuu tuossa (PIENI VENE).
Kettu nukkuu (KOVA KIVI).
. Tuosta (SUURI PILVI) sataa vielä vettä!
Harjoitus 14
Hänellä oli uusi sormus (SORMI).
He menivät illalla (KIINALAINEN RAVINTOLA).
Ehkä he istuvat jo (LENTOKONE).
Huomenna nousemme ylös tuolle (KORKEA VUORI).
Haluatko asua tuolla (PIENI YKSINÄINEN SAARI)?
Kaksi (NUORI RAKASTAVAINEN) kävelee tuolla.
He asuvat tuossa (VALKOINEN HOTELLI).
[MONI IHMINEN) hymyilevä* heille ystävällisesti.
He käyvät (MONI MAA), esimerkiksi Nepalissa, ensi kesänä.
. Me käymme (MONI MUSEO).
monet = useat
Monet suomalaiset seuraavat jääkiekkoa tai jotakin muuta urheilulajia televisiosta ja lehdestä.
Useat suomalaiset seuraavat tällä viikolla erityisesti jääkiekon maailmanmestaruuskisaa.
monessa = useassa
Me käymme monessa kaupassa. = Me käymme useassa kaupassa.
He käyvät monessa paikassa. = He käyvät useassa paikassa.
KAPPALE 11
- Ilpo muuttaa uuteen asuntoon
- Kutsu juhliin
- Lausetyyppejä
- Mikä on sanan perusmuoto?
- Nominityypit:
-si (uusi: uutta: uude-: uudessa: uudesta: uuteen)
-in (puhelin: puhelinta: puhelime-: puhelimeen)
-is/-as/-äs (kaunis: kaunista: kaunii-: kauniiseen)
-us/-ys/-os/-ös (yritys: yritystä: yritykse-: yritykseen)
- Kertausta
1. 20.
ILPO MUUTTAA UUTEEN ASUNTOON
Muistathan, että Annella on poikaystävä. Poikaystävän nimi on Ilpo.
Nyt kerron, mitä sitten tapahtuu...
Kuluu pari kuukautta... Anne ja Ilpo käyvät elokuvissa, puhuvat paljon
puhelimessa. (Voi taivas, mitkä puhelinlaskut! ) Joskus he menevät ravintolaan tai
diskoon tai jonkun ystävän luokse kylään. Eräänä aamuna Annen puhelin soi.
Anne näkee, että Ilpo soittaa. Anne vastaa puhelimeen. Ilpo ja Anne puhuvat
jonkin aikaa puhelimessa, ja sitten Ilpo kertoo, että hän etsii uutta asuntoa,
koska vuokra on liian korkea keskustassa. He etsivät uutta asuntoa netistä ja
löytävät pari hyvää. Ilposta yksi asunto on oikein sopiva. Ilpo soittaa sitten
huoneistokeskukseen ja kysyy, onko asunto vielä vapaa. Nainen vastaa, että se on vielä
vapaa. Ilpo päättää muuttaa sinne.
Uusi asunto sijaitsee Myllymäessä eräässä uudessa kauniissa kerrostalossa.
Se on hyvässä kunnossa. Asunto on А-rapussa toisessa kerroksessa.
Talossa on hissi. Talossa asuu monta perhettä. Asunnossa on kaksi suurta huonetta,
eteinen, keittiö ja kylpyhuone. Asunnossa ei ole parveketta. Ikkunat ovat melko
pienet, mutta olohuoneen ikkunasta näkyy metsä. Maisema on kaunis.
Nyt Ilpolla on paljon työtä vanhassa asunnossa. Kaikki tavarat täytyy pakata
laatikkoon. Ilpon ystävät ja Anne auttavat Ilpoa. Anne on väsynyt, sillä vanha
asunto täytyy siivota hyvin. Eteisessä on paljon tavaraa. "Miten me
saamme kaikki nämä tavarat sinne uuteen asuntoon? ” Anne miettii. He kantavat
kaikki tavarat pakettiautoon ja ajavat sitten Myllymäkeen.
Kun tavarat ovat sisällä, laatikot täytyy purkaa. Sohvan, kirjahyllyn, akvaarion
ja television he vievät olohuoneeseen, sänky tulee makuuhuoneeseen ja kaikki
astiat tulevat keittiöön. Eteisessä on monta suurta laatikkoa. Iku ei oikein
ymmärrä, mitä nyt tapahtuu. Se vain haukkuu ja juoksee ympäri koko ajan.
Kun kaikki on valmista, asunto on siisti ja kaunis. Kaikki on nyt kunnossa.
Olohuoneessa on paljon tilaa. Siellä on sohva, korkea kirjahylly ja pieni
olohuoneen pöytä. Pienellä sivupöydällä on akvaario, mutta siinä ei ole vielä vettä.
Makuuhuoneessa on sänky, kirjoituspöytä ja mukava nojatuoli.
Nyt Ilpolla on tarpeeksi tilaa, silti vuokra ei ole korkea. Asunnossa on jopa
57 m2 (neliömetriä), ja hän maksaa vuokraa vain 640 euroa kuukaudessa.
Harjoitus 1
Olet töissä huoneistokeskuksessa. Opiskelukaverisi on "Ilpo". Hän soittaa
ja kysyy asunnosta. Puhutte puhelimessa.
muistaa t unohtaa
tapahtua = sattua
kulua
puhua puhelimessa
vastata puhelimeen
Puhelin soi. (soida)
Ilpo soittaa. (soittaa)
jonkin aikaa
= vähän aikaa
etsiä Ф löytää
sopiva (hyvä)
päättää
sijaita
olla kunnossa
A-rappu
toinen kerros
Mitä on eteisessä?
Eteisessä on
paljon tavaraa,
väsynyt
miettiä = ajatella
Mitä on
olohuoneessa?
Olohuoneessa on
sohva ja televisio.
Akvaariossa ei ole
vettä.
Asunnossa on tilaa.
KPL 11
Nominityypit
kaunis:
kaunista
vieras:
vierasta
uusi: uude- vesi: ve - käsi: kä
uutta uudessa vet kät
uudesta
uuteen
uudella
uudelta
uudelle
uudet
puhelin: puhelime- avain: ava - laskin: lask
puhelinta puhelimessa avain laskin
puhelimesta
puhelimeen
puhelimella
puhelimelta
puhelimelle
puhelimet
kaunii- kallis: kali - valmis: valm
kauniissa kallis valmis
kauniista
kauniiseen
kauniilla
kauniilta
kauniille
kauniit
vieraa- eräs: er - potilas: potil
vieraassa eräs potilas
vieraasta
vieraaseen
vieraalla
vieraalta
vieraalle
vieraat
kokous: kokoukse- kerros: kerr - hallitus: hallit
kokousta kokouksessa kerros hallitus
kokouksesta
kokoukseen
kokoukset
Harjoitus 2
Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee?
Malli: Tuletko puhelimeen? Siellä on Kirsi. J)ufieCtn
I. Minulla on avaimet. 2. Sinulla on uudet housut!
3. Ne ovat kauniit. 4. Hän puhui kauan puhelimessa.
5. Eläimet liikkuvat hiljaa. 6. Potilaat odottavat lääkäriä.
7. Kalat uivat vedessä. 8. Minä pesen kädet.
9. Minulla on uudet silmälasit. Ne olivat aika kalliit.
10. Me käymme uudessa suuressa uimahallissa•
II. Tällä potilaalla on malaria. 12. Vastaatko puhelimeen?
13. Minä panen nämä kukat veteen. . 14. Vieraat tulevat pian.
15. Juhlat olivat eräässä kalliissa ravintolassa.
16. Missä ne vaimiit tarjouskirjeet ovat?
17. Minulla on haava kädessä. 18. Minä avaan oven avaimella-
19. Eräällä potilaalla on kova kuume. 20. Sairaalla miehellä oli kylmä.
Harjoitus 3
Mikä on sanan perusmuoto (nominatiivi, sanakirjan hakusana)? Tiedätkö, mitä sana merkitsee?
Malli: Tässä /arfo^sessa on 12 työntekijää. laitos1. Joskus on vaikea asua vieraassa maassa ja opiskella vierasta kieltä.
2. Oppilaat tulivat huoneeseen. 3. Opettaja on sairaana. Ovessa on lappu.
4. Minä pääsen töistä viideltä. 5. Se leffa (= elokuva) alkaa jo kuudelta■
6. Sokoksessa on monta tarjousta ia alennusta■
7. Huomenna me menemme uuteen suureen uimahalliin■
8. Me asumme Itäkeskuksessa- 9. He olivat lomalla Kyproksella. -
10. Tämä takki oli tarjouksessa. 11. Nämä kengät olivat alennuksessa.
12. Tässä rakennuksessa on seitsemän kerrosta.
13. Missä kerroksessa toimisto on? 14. Johtaja on kokouksessa-
15. Siinä keltaisessa rakennuksessa oli ennen verovirasto.
16. Nyt se on tuossa uudessa valkoisessa rakennuksessa.
17. Mihin kerrokseen te menette? 18. Tuletko huomenna kokoukseen?
19. Hän on töissä eräässä kansainvälisessä yrityksessä.
vesi: vede-
-si:
-de-
avain: avaime-
-in:
-ime-
kaunis: kaunii-
-is:
-ii-
kokous: kokoukse-
esi
-ukse-
vieras: vieraa-
-as:
-aa-
kehitys: kehitykse-
-ys:
-ykse-
eräs: erää-
-äs:
-ää-
kerros: kerrokse-
-os:
-okse-
näytös:
näytökse-ös:
-ökse-
KPL 11
Л/ОШУ/ГУУР/Г
Mies on siinä uudessa, kauniissa, rakennuksessa.
Mies tulee ulos siitä uudesta kauniista rakennuksesta.
Mies lähtee siitä uudesta kauniista rakennuksesta.
Mies menee siihen uuteen kalliiseen kauppakeskukseen.
Mies tulee siihen uuteen kalliiseen kauppakeskukseen.
Mies käy siinä uudessa kalliissa kauppakeskuksessa.
Nainen on sillä uudella huoltoasemalla.
Nainen tulee siitä uudelta huoltoasemalta.
Nainen lähtee siltä uudelta asemalta.
Nainen menee silla uudelle kioskille.
Nainen tulee silla uudelle kioskille.
Nainen käy sillä uumalla kioskilla■
Harjoitus 4
1. Me asumme (ENSIMMÄINEN KERROS).
2. Minä menen (TOINEN KERROS).
3. He asuvat (VIIMEINEN KERROS).
4. Käyttekö usein (KIINALAINEN RAVINTOLA)?
5. Hän on työssä
(ENGLANTILAINEN LAKIASIAINTOIMISTO)
Harjoitus 5
1. Puhelin soi. Vastaatko sinä (PUHELIN)?
2. Puhutko sinä vielä kauan (PUHELIN)?
3. Me matkustamme huomenna (KYPROS).
4. Me asumme melko (KALLIS HOTELLI).
5. Johtaja on (KOKOUS).
6. Tuletko sinä huomenna (KOKOUS)?
7. Sosiaalidemokraattinen puolue ei ole enää (HALLITUS).
8. Tässä (UUSI TASKULASKIN) on jokin vika.
9. Kalat uivat (VESI).
10. Mitä sinulla on (KÄSI)?
Harjoitus 6 Kenellä on...? Kenellä ei ole...?
1. Onko (JOKAINEN) omakirja?
2. (ERÄS OPPILAS) ei ole kirjaa.
3. (VIRPI NIEMINEN) on yksi ylimääräinen kirja.
4. (JOHTAJA VIRTANEN) on kiire.
5. (INSINÖÖRI LAHTINEN) on tapaaminen kello 13. 00.
6. (MARKUS) ei ole bussilippua.
7. (PIENI LAPSI) on uusi polkupyörä.
8. (NUORI NAINEN) oli kova yskä.
9. (SAIRAS VANHA MIES) oli tupakka-aski kädessä.
10. Hannun (ENTINEN VAIMO) oli koira.
11. Hannun (NYKYINEN VAIMO) on kissa.
1. 21.
ETEISESSÄ
Missä on
Eteisessä on
Naulakossa on
Muovikassissa on
mitä?
puhelin.
kaksi takkia.
monta vanhaa lehteä.
Missä on
Lattialla oli
Hattuhyllyllä on
Kenkätelineellä on
mitä?
lasku,
pari hattua,
monta paria kenkiä.
I. katto 2. seinä 3. lattia 4. ulko-ovi 5. väliovi 6. ovikello 7. postiluukku 8. lukko 9. varmuusketju 10. ovisilmä
II. kahva 12. katkaisin 13. sulaketaulu 14. sulake 15. ilmoitustaulu 16. peili 17. peilipöytä 18. puhelin
19. puhelinluettelo 20. harja 21. kampa 22. kassi 23. roskapussi 24. jätepaperit 25. matto 26. kynnysmatto
27. talutushihna 28. kaappi 29. hattuhylly 30. vaateripustin = henkari 31. takki 32. kenkäteline
33. sateenvarjo 34. sormikas 35. kumisaapas 36. kenkälusikka
KPL 11
KUTSU JUHLIIN
Ilpo avaa tietokoneen. Hän huomaa, että sähköpostissa
on viesti Mikaelalta. Hän avaa viestin. Siinä on kutsu juhliin.
Viestissä lukee näin:
maanantaina 7. 3.
Hei Ilpo!
Onnea uuteen kotiin! Minä toivon, että sinä viihdyt siellä Myllymäessä.
Asunto ainakin oli viihtyisä, ja talo sijaitsi kauniilla paikalla.
Onko sinulla nykyään enemmän aikaa? Sinullahan oli aika paljon työtä
silloin, kun muutit. Alkaako kaikki olla nyt valmista? Milloin sinä aiot
pitää tupaantuliaiset?
Muuten - toimiiko sinun pesukoneesi jo? On aika hankalaa olla ilman
pesukonetta. Jos haluat, voit pestä pyykkiä minun luonani.
Aina kun muuttaa, on niin paljon työtä, mutta toivottavasti
sinulla ei ole enää niin kiire. Minulla on nimittäin bileet ensi lauantaina.
Olisi tosi kiva, jos sinä ja se Anne voisitte tulla. Tulee monta vierasta.
Maria ja Raimokin tulevat ja Pekkakin tulee jonkun espanjalaisen ystävänsä
- Josen - kanssa. On kiva nähdä kaikkia pitkästä aikaa. Kaikki vieraat
tulevat noin puoli kahdeksan aikaan. Sopiiko tämä aika teille? Voisitko
kirjoittaa minulle ja kertoa voitteko te tulla?
Terveisin Mikaela
PS Minulla on uusi kännykkänumero! Se on 050-654 3210.
Voit myös tekstata minulle tekstiviestin, jos haluat.
Harjoitus 7
Kirjoita sähköpostiviesti ystäville ja kutsu kaikki juhliin!
Muista kirjoittaa tarkka osoite ja miten sinne pääsee
(Millä bussilla/junalla/raitiovaunulla? ). Kirjoita myös,
mihin aikaan juhlat alkavat!
Mitä ajattelit tarjota vieraille? Mitä syötävää aiot
laittaa? Mitä juotavaa tarjoat?
Harjoitus 8
Kirjoita: Minä muutan uuteen asuntoon
Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
huomata (= nähdä)
viesti
kutsu
kutsua + Mihin?
Onnea!
toivoa
toivottavasti
ainakin
viihtyä
viihtyisä = mukava, kodikas
enemmän aikaa
nykyään = nykypäivinä, nyt
aikoa
pitää tupaantuliaiset
muuten
toimia
hankala = vaikea
ilman + partitiivi
vielä t (ei) enää
nimittäin = näet; sillä
bileet = bailut, juhlat, kutsut
vieras
Pitkästä aikaa!
terveisin
PS (latinaa) post scriptum
kännykkä = matkapuhelin
tekstata = kirjoittaa
tekstiviesti
kutsua juhliin/bileisiin
tarkka osoite, tarkka aika
Miten sinne pääsee?
Mitä ajattelit tarjota?
= Mitä aiot tarjota?
1. 21.
MIKÄ VERBITYYPPI?
Harjoitus 9
Muistatko mikä verbityyppi? Kirjoita 1. infinitiivi (sanakirjan hakusana) ja verbityypin numero!
Malli: Me asumme Vantaalla. ASUA 1
Harjoitus 10
Valitse sopiva verbi ja pane se oikeaan muotoon. Kirjoita myös verbityypin numero:
antaa, avata, eksyä, hymyillä, jaksaa, korjata, käydä, laskea, maalata,
odottaa, olla, osata, pestä, puhua, sanoa, tietää, toimia, ulkoilla, valita
1. Hän työssä kirjakaupassa.
2. Sinä olet aina sisällä. Sinä et tarpeeksi.
3. Minä kädet. Ne ovat likaiset.
4. Huoneessa on liian kuuma. He kaikki ikkunat.
5. Minä en syödä tätä kaikkea. Minä olen ihan täynnä.
6. Hän matematiikan tehtävää. Se on vaikea.
7. Niko moottoria. Se on rikki.
8. Tiedätkö sinä, miten tämä kone ?
9. Minä voin sinua. Minulla ei ole kiire.
10. Laura aina, että on jo vanha.
11. Te niin paljon, että minä en voi lukea.
12. Minä en , mitä tämä sana tarkoittaa.
13. Minä avaimet sinulle.
14. Me akvarelleja.
15. Hän tapettia.
16. Hän ei puhua suomea.
17. He , jos lähtevät matkalle ilman karttaa.
18. Minä joka päivä lenkillä.
19. Hän usein. Hän on iloinen.
I. Kari seisoo bussissa. 2. Ninna valitsee viiniä.
3. Jose lukee kirjaa. 4. Lapset uivat uimahallissa.
5. Minä pesen hiukset. 6. Sinä istut tässä.
7. Me kävelemme asemalle. 8. Minä menen kotiin.
9. Hän käy kaupassa. 10. He ostavat kalaa.
II. Liisa nousee bussiin. 12. Hän tulee kotiin kello 18. 00.
13. He pelaavat tennistä. 14. He soittavat orkesterissa.
15. Koira puree kaikkia. 16. He laittavat kukat pöydälle.
17. Minä voin auttaa sinua. 18. Liisa osaa uida.
19. Me haluamme lähteä. 20. Minä nousen kello 7. 00.
21. Minä rakastan sinua. 22. He odottavat minua.
KPL 11
MUUTAMA LAUSETYYPPI
Intransitiivilause (ei ole objektia):
Transitiivilause (on objekti):
(subjekti)
(adverbiaali)
(subjekti)
(objekti)
Kuka?
Missä? Mistä? Mihin?
Kuka?
Mitä?
Ketkä?
Miten?
Ketkä?
Ketä?
Mikä?
Milloin?
Mikä?
Mitkä?
Mihin aikaan?
Mitkä?
Minä istun
nojatuolissa.
Minä katson
televisiota.
He asuvat
Jyväskylässä.
Me juomme
kahvia.
Laura tulee
huomenna.
Eeva odottaa
Joonasta.
Predikatiivilause:
Tilalause:
Mikä?
Millainen?
(Missä? )
(Millaista? )
Mitkä?
Millaista?
(Milloin? )
(Mitä? Mikä? )
Kuka?
Mikä?
Ketkä?
Tämä kirkko on
kaunis.
Täällä on
kaunista.
Se tuoli ei ole
mukava.
Siellä oli
mukavaa.
Tämä takki ei ole
lämmin.
Ulkona on
lämmintä.
Minä olen
opiskelija.
Eilen oli
keskiviikko.
On
kaunis ilma.
Sataa.
Tuulee.
Eksistentiaalilause:
Omistuslause:
Missä on/ei ole mikä/mitä?
Kenellä on/el ole mikä/mitä?
Ulkona on koira.
Ulkona ei ole koiraa.
Minulla on kissa.
Minulla ei ole kissaa.
Puistossa on sirkus.
Puistossa ei ole sirkusta.
Sinulla on kissa.
Sinulla ei ole kissaa.
Torilla oli konsertti.
Torilla ei ollut konserttia.
Hänellä on kissa.
Hänellä ei ole kissaa.
Meillä on kissa.
Meillä ei ole kissaa.
Teillä on kissa.
Teillä ei ole kissaa.
Heillä on kissa.
Heillä ei ole kissaa.
Museossa on monta kaunista taulua.
Heillä on monta kaunista taulua.
Kurssilla on 24 opiskelijaa.
Meillä on kolme koiraa.
Jääkaapissa on olutta.
Minulla on punaviiniä.
1. 21.
Nesessiivilause:
Kenen täytyy tehdä mitä?
Minun täytyy viedä koira ulos.
Sinun täytyy viedä koira ulos.
Hänen täytyy viedä koira ulos.
Meidän täytyy viedä koira ulos.
Teidän täytyy viedä koira ulos.
Heidän täytyy viedä koira ulos.
Kenen el tarvitse tehdä mitä?
Minun ei tarvitse viedä koiraa ulos.
Sinun ei tarvitse viedä koiraa ulos.
Hänen ei tarvitse viedä koiraa ulos.
Meidän ei tarvitse viedä koiraa ulos.
Teidän ei tarvitse viedä koiraa ulos.
Heidän ei tarvitse viedä koiraa ulos.
Tunnekausatiivilause:
(Lauseen verbi on esimerkiksi väsyttää, nukuttaa, janottaa, pelottaa, harmittaa tai kiinnostaa. )
Ketä väsyttää?
Minua väsyttää.
Sinua nukuttaa.
Minua janottaa.
Häntä pelottaa.
Meitä harmittaa.
Heitä kiinnostaa.
Harjoitus 11
Tee monta lausetta mallin mukaan:
Minua ei väsytä.
Sinua ei nukuta.
Minua ei janota.
Häntä ei pelota.
Meitä ei harmita.
Heitä ei kiinnosta.
Finlandia-talossa on tänään konsertti.
kurssi - olla - 26 - opiskelija
Ruotsi - olla - noin - 9 - miljoona - asukas
puisto - olla - monta - vanha - kaunis - puu_
tuo - huone - olla - liian - pieni
se - hotelli - ei - olla - liian - kallis
tämä - nuori - mies - soittaa - kauniisti
se - kaunis - nainen - asua - tuo - talo
se - minun - ystävä - laittaa - ilta - ruoka
me - tehdä - usein - pizza - kotona
Eilen - olla - kylmä - ilma
Siellä - olla - mukava
minä - olla - monta - suomalainen - ystävä
me - ei - olla - parveke
minä - täytyä - puhua - suomi
me - täytyä - nousta - aikaisin
Tämä elokuva on oikein mielenkiintoinen.
Se vanha mies kävelee usein hitaasti puistossa.
Tämä ahkera opiskelija tekee kaikki kotitehtävät.
Tänään on kaunis ilma.
Hänellä on uusi työpaikka.
Hänen täytyy saada työlupa.
KPL 11
Harjoitus 12
Kirjoita: Minun päiväni
Käytä mm. (= muun muassa) seuraavia sanoja:
aika,
kestää,
mennä,
soittaa,
alkaa,
kiinni,
minulla on,
tavallisesti,
asia,
kiire,
minun täytyy,
tavaratalo,
auki,
kävellä,
monta,
tehdä,
auttaa,
käydä lenkillä,
nostaa,
tietää,
hakea,
käydä,
nousta,
toimia,
haluta,
käyttää,
nukkua,
toimisto,
harvoin,
laiska,
odottaa,
toivoa,
huomenna,
laittaa,
ottaa,
tulla,
ilma,
loppua,
paistaa,
työ,
jaksaa,
lounas,
pelata,
tärkeä,
joka viikko,
lukea,
pistää,
unohtaa,
joskus,
lähellä,
pukea,
vaikea,
kanssa,
lähteä,
päästä,
vanha,
kaukana,
lämmin,
raha,
voida,
keittää,
matkustaa,
soida,
vähän,
yrittää.
Muista käyttää eri la use tyyppejä! Kerro seuraavalla kerralla kurssitoverille, mitä kirjoitit.
1. 22.
KERTAUSTA
Harjoitus 1
Mikä kysymyssana?
Missä sinä olet työssä? (intialainen ravintola)
Mihin aikaan sinä pääset tänään töistä? (klo 17. 00)
Minne sinä menet kurssin jälkeen? (koti)
Mihin te aiotte lähteä kesällä? (loma - Kreikka)
Millä te matkustatte sinne? (lentokone)
Minne Anne on menossa? (kreikan kurssi)
sinä olet tulossa?
- Kotoa.
sinä olet menossa?
- Itäkeskukseen.
sinun lomasi alkaa?
- Ensi viikolla.
lentokone lähtee?
- Helsinki-Vantaan lentokentältä.
lentokone lähtee?
- Tasan kello kahdeksan.
sinä matkustat Saksaan?
- Laivalla.
kanssa matkustat?
- Tyttöystävän kanssa.
kauan te aiotte olla matkalla?
- Ehkä noin kaksi viikkoa.
ilma Saksassa oli?
- Ihan kiva ilma. Oli lämmintä.
on sanakirja mukana?
- Frankilla.
sinä olet kotoisin?
- Keniasta.
sinä opiskelet suomea?
- Koska haluan puhua suomea.
Milloin sinä nukut? (yö)
Harjoitus 2
Vastaa kysymyksiin kokonaisella lauseella.
KPL 11
KERTAUSTA
Harjoitus 3
Sanat ovat sekaisin. Järjestä ne ja pane ne oikeaan muotoon. Tee lause. Kirjoita vihkoon.
1. (kiire - olla - minä)
2. (ulkona - millainen - olla - ilma? )
3. (ruoka - tänään - mitä - minä - kauppa - tuoda? )
4. (mitä - sinä - kuulua? )
5. (tennis - haluta - sinä - pelata - ilta? )
6. (tehdä - mitä - te - huomenna? )
7. (pizza - minä - usein - laittaa)
8. (pulla - leipoa - sinä - viikonloppu? )
9. (Helsinki - te - viihtyä? )
10. (mikä - maa - te - aikoa - loma - lähteä? )
11. (viisi - lapsi - hän - olla)
12. (iso - he - asunto - olla)
13. (haluta - mennä - sinä - ilta - Ilpo ja Anne - luokse? )
14. (kaukana - he - asua? )
15. (olla - kaunis - ilma - tänään)
16. (monta - ihminen - olla - tori)
Harjoitus 4
Valitse oikea pääte.
1. Haluat sinä jo lähteä?
2. Voitte te auttaa minu ?
3. He ovat lähdö ostoksi keskusta
4. Tulet sinä mukaan?
5. Millä bussi te menette?
6. Millä kadu se kauppa on?
7. Anne on koto . Häne on vapaapäivä.
8. Ilpo lähti jo koto töi .
9. Hän pääsee töi viide .
10. Mi kaupungi hän on kotoisin?
1. 22.
KERTAUSTA
Harjoitus 5
Mikko menee joka päivä keskustaan
Mikko asu tä suur. uude kerrostalossa. Huoneisto
on kaksi huone eteinen, keittiö ja kylpyhuone. Miko puhelin on etei
televisio on olohuon ja sänky on makuuhuon
Aamu Mikko herä kuude Hän nouse heti ylös ja mene
keittiö Keittiö hän keittä kahvi ja syö aamiais
Keittiö hän mene kylpyhuon ja käy suihku Sitten hän
mene makuuhuon ja pane vaattee päälle. Hän lähte ulos. Hän
kävele bussipysäki Pysäki hän odotta bussi Bussi tule
pian. Mikko odotta vain kolme minuutti Mikko nouse bussi
Bussi on monta ihmis Mikko mene bussi keskusta
Hän jää pois bussi ja kävele yliopisto Yliopisto hän opiskele
matematiikka
Kun kurssi on loppu, hän mene kirjasto Hän opiskele kirjasto
vielä kolme tunti Kun kello on 18. 00, hän lähte kirjasto ja käy kaupa
Häne on nälkä. Hän osta maito leipä peruna ja kala
eli loh
Kaupa hän mene rautatieasema Hän mene juna takaisin
koti Hän on koto noin kello 19. 00. Etei hän riisu taki ja kengä
Hän vie kassi eteis keittiö Hän otta kaikki tavara pois kassi
ja pistä ne ruokakaappi Maitopurki hän pane jääkaappi Sitten hän alk
laittaa ruoka Kello 20. 00 hän syö. Pöydä on leipä , voi ja maito Sitten hän
pane kaikki astia tiskikone ja mene olohuon
Olohuon hän kuuntele musiikki luke kirja ja
katso televisio Kello puoli yhdeksän hän katso uuti televisio
ja sitten pese hampaa ja mene sänky. Hän luke vielä pari tunti
Sitten hän nukku Yö hän näke hauska un
KPL 11
KERTAUSTA
PAIKALLISSIJAT
Minä panen kirjan laukkuun.
Mihin? -Vn, -hVn, -seen
(illatiivi)
Kirja on laukussa.
Missä? -ssä, -ssä
(inessiivi)
Minä otan kirjan laukusta.
Mistä? -sta -stä
(elatiivi)
Minä panen paperit pöydälle.
Mihin? -Ile
(allatiivi)
Paperit ovat pöydällä.
Missä? -//a, -llä
(adessiivi)
Minä otan paperit pöydältä.
Mistä? -Itä, -Itä
(ablatiivi)
Minna on kylpyhuoneessa.
Anne on puutarhassa.
Minä käyn postissa.
Minna on koulussa.
Me asumme Espoossa.
Olimme lomalla Thaimaassa.
Asunnossa on kolme huonetta.
Me käymme illalla kylässä.
Isä nukkuu sängyssä.
Kalat uivat meressä.
Taivas on pilvessä.
Puut huojuvat tuulessa.
Minna on jo unessa.
Ilpo on puhelimessa.
Sormus on sormessa.
Ilmoitus oli ovessa.
He käyvät monessa maassa.
Anne istuu jo lentokoneessa.
Raimo lukee bussissa.
Me tulimme Suomeen tammikuussa.
Me lähdemme Ranskaan kesäkuussa.
Kengät ovat lattialla.
Ilpo on pihalla.
Hän käy asemalla.
Minä olen kurssilla.
He asuvat Vantaalla.
He olivat Venäjällä.
Mökillä on savusauna.
He käyvät viikonloppuna mökillä.
Kissa nukkuu sängyllä.
Laiva on merellä.
Linnut lentävät taivaalla.
Merellä tuulee aina.
Anne ja Maria ovat kahvilla.
Markus ja Raimo ovat lounaalla.
Kukat ovat ikkunalla.
Koira seisoo ovella.
He matkustavat monella bussilla.
He matkustavat lentokoneella.
Hän matkustaa keskustaan bussilla.
Aurinko nousee aamulla.
Aurinko laskee illalla.
Monikko
Kaikki ikkunat ovat nyt auki.
Kaikki ovet ovat nyt kiinni.
Lapset leikkivät yhdessä.
Miehet odottavat taksia.
Ne punaiset ruusut ovat maljakossa.
Nuo punaiset ruusut maksavat paljon.
Minä ostan kaikki nämä punaiset ruusut.
Numero + yksikön partitiivi
Tässä huoneessa on kolme ikkunaa.
Rakennuksessa on viisi ovea.
Pihalla on monta lasta.
Kadulla on pari miestä.
Minulla on viisi punaista ruusua.
Maljakossa on viisi punaista ruusua.
Minä ostan viisi punaista ruusua.
1. 22.
KERTAUSTA
PARTITIIVI
Lukusana + partitiivi
(2, 3, 4... )
monta
pari
puoli
Verbi + partitiivi
HUOMAA!
Talossa on pesutupa.
Tässä talossa on hissi.
Pihalla on auto.
Minulla on auto.
Meillä on parveke.
Ilpo ostaa uuden auton.
Miia haluaa lapsen.
Minulla on yksi kissa.
Hänellä on koira.
Mikolla on kokispullo.
Minnalla on suklaalevy.
Minulla on vapaapäivä.
Meillä on suuri olohuone.
Hänellä on taas uusi auto.
Suomi on kaunis maa.
Suomi on rauhallinen maa.
Huoneessa on kaksi suurta ikkunaa.
Pihalla on neljä ranskalaista miestä.
Kirjassa on monta sivua.
Minä ostan pari omenaa.
Minä ostan puoli kiloa jauhelihaa.
Minä syön kaksi leipää.
Minä juon kaksi kuppia kahvia.
Minä juon teetä. (ainesana)
Hän syö leipää.
Minä panen sokeria kahviin.
Mikko haluaa kahvia.
Minä puhun englantia, (prosessi)
Minä opiskelen historiaa.
Minä käytän tietokonetta.
Ajatko sinä autoa?
Katsotteko te paljon televisiota?
Pelaatko sinä jalkapalloa?
Minä soitan pianoa.
Minä odotan junaa.
Voitko sinä auttaa minua?
Rakastatko sinä minua?
Talossa ei ole pesutupaa.
(negatiivinen
Tässä talossa ei ole hissiä.
eksistentiaaliPihalla ei ole autoa.
lause)
Minulla ei ole autoa.
(negatiivinen
Meillä ei ole parveketta.
omistuslause)
Ilpo ei osta uutta autoa.
(negatiivinen;
Miia ei halua lasta.
partitiiviobjekti)
Minulla on kolme kissaa.
(lukusana)
Hänellä on kaksi koiraa.
Mikolla on coca-colaa.
(aine- tai
Minnalla on suklaata.
abstraktisana)
Minulla on aikaa.
Meillä on tilaa.
Hänellä on paljon rahaa.
Suomessa on kaunista.
Täällä on rauhallista.
KAPPALE 12
Minä lainaan tämän kirjan sinulle
Minä juon kupin kahvia
Ostoksilla
Kenelle sinä kirjoitat?
Minä en ole ihan varma... ehkä se on niin
Objekti: Minä syön omenan: Minä syön omenaa
Keneltä? Kenelle? (minulta sinulle)
Tykkäätkö (+ -STA)? = Pidätkö (+ -STA)?
Matka kestää tunnin (Kuinka kauan? )
Mikä bussi? Millä bussilla?
taitaa, saattaa, mahtaa: ehkä, luultavasti
2. 1
TOTAALIOBJEKTI
Minkä?
Mitkä?
Kenet?
Ketkä?
yksikkö
monikko
vartalo
-n
-t
talo
talo-
talon
talot
kuppi
kupi-
kupin
kupit
poika
poja-
pojan
pojat
leipä
leivä-
leivän
leivät
sänky
sängy-
sängyn
sängyt
kampa
kamma-
kamman
kammat
hinta
hinna-
hinnan
hinnat
silta
silla-
sillan
sillat
parta
parra-
parran
parrat
baari
baari-
baarin
baarit
saari
saare-
saaren
saaret
vene
venee-
veneen
veneet
lautanen
lautase-
lautasen
lautaset
käsi
käde-
käden
kädet
puhelin
puhelime-
puhelimen
puhelimet
kaunis
kaunii-
kauniin
kauniit
potilas
potilaa-
potilaan
potilaat
kokous
kokoukse-
kokouksen
kokoukset
olut
olue-
oluen
oluet
puku
PUVU-
puvun
puvut
suku
suvu-
suvun
suvut
luku
luvu-
luvun
luvut
kyky
kyvy-
kyvyn
kyvyt
Mikko
Miko-
Mikon
Markus
Markukse-
Markuksen
David
Davidi-
Davidin
Persoonapronominit:
Demonstratiivipronominit:
minut meidät
kenet?
tämän nämä
minkä?
sinut teidät
ketkä?
tuon nuo
mitkä?
hänet heidät
sen ne
Minä tapaan Peterin illalla.
Minä tapaan hänet illalla.
Minä kutsun Leenan ja Antin meille.
Minä kutsun heidät meille.
Minä otan tämän takin.
Minä otan nämä kengät
Minä ostan (yhden) omenan ja kolme banaania.
Minä ostan (yhden) kurkun ia viisi tomaattia.
Minä ostan (yhden) pullon coca-colaa ia neliä pulloa olutta.
Minä ostan palan makkaraa ja kaksi palaa juustoa.
Minä ostan paketin kahvia ja kaksi pakettia teetä.
Minä ostan litran piimää ja viisi litraa maitoa.
MITÄ MINÄ TUON KAUPASTA?
- Hei, tuonko minä jotakin kaupasta? Mitä ruokaa sinä laitat?
- Sinä voit ottaa vähän paperia ja tuon kynän ja kirjoittaa muistiin pienen kauppalistan. Voitko tuoda
yhden kokonaisen lohen, kilon jauhelihaa, yhden ruisleivän ja kaksi vehnäleipää, kuusi litraa maitoa, rasian
margariinia, purkin kermaa, tölkin tomaattimurskaa, purkin mansikkahilloa, litran jäätelöä, pussin salmiak-
kia, tuubin hammastahnaa ja lisäksi yhden askin Sisu-pastilleja ja...? Tuotko samalla pullon viiniä Alkosta?
-Apua! Kuka kantaa kaikki nämä ostokset?
MINÄ JUON KUPIN KAHVIA
2. 1
OBJEKTI
PARTITIIVIOBJEKTI
TOTAALIOBJEKTI
Osaobjekti (ainesanat, abstraktisanat):
Kokonaisobjekti (kappalesanat):
Minä juon teetä.
Minä haluan kissan.
Minä ostan pesujauhetta.
Minä syön koko leivän.
Me haluamme rauhaa.
Minä avaan kaikki ikkunat.
Prosessi (tekeminen jatkuu):
Tehdä asia loppuun:
Minä luen vielä tätä kirjaa.
Minä luen tämän kirjan loppuun.
Minä kuuntelen illalla usein musiikkia.
Minä kuuntelen nämä uutiset loppuun.
Mitä työtä sinä teet?
Minä teen tämän työn loppuun.
Hän etsii sanakirjaa kassista.
Me maalaamme tämän talon.
Kielto eli negaatio:
Asia tapahtuu nopeasti.
Minä en halua tätä suurta kelloa.
nopea tapahtuma:
Hän ei osta uutta tietokonetta.
Hän löytää sanakirjan vaatekaapista.
Me emme löydä vara-avainta.
Minä avaan radion.
En näe sinua pitkään aikaan.
Anne tapaa Ilpon kello kuusi.
Et tunne häntä.
Ilpo näkee hänet kahvilassa.
Verbi + partitiiviobjekti
Verbi + totaaliobjekti
RAKASTAA Minä rakastan sinua.
TUNTEA Minä tunnen sinut.
ODOTTAA Minä odotan Mikkoa.
NÄHDÄ Minä näen Mikon.
AUTTAA Minä autan häntä usein.
KUTSUA Minä kutsun hänet meille.
KAIVATA Minä kaipaan häntä kovasti.
TAVATA Minä tapaan Davidin illalla.
AJATELLA Minä ajattelen häntä usein.
MUISTAA Muistatko sinä hänet?
PELÄTÄ Minä pelkään testiä.
UNOHTAA Minä unohdan aina kaiken.
VIHATA Minä vihaan yhtä ihmistä.
ALOITTAA Me aloitamme kokouksen.
- Ylihuomenna on vaalit! Ketä sinä aiot äänestää?
- Yhtä tunnettua kansanedustajaa... Mutta mitä se sinulle kuuluu?
- No, ajattelin vaan kysyä, kun minä en vielä tiedä, ketä ehdokasta minä äänestän.
- Kenet sinä tunnet täältä?
- En minä tunne ketään. Tunnetko sinä jonkun?
- Joo, tunnen. Minä tunnen tuon tumman kauniin naisen. Hän oli myös edellisellä kurssilla,
(edellinen = aikaisempi)
MINÄ LUEN KOKO TÄMÄN KIRJAN LOPPUUN
KPL 12
Hän aikoo rakentaa talon. Hän rakentaa taloa. Hän rakensi talon.
Hän haluaa lapsen. Hän odottaa lasta. Hän sai lapsen.
Minäpä syön omenan! Minä syön omenaa. Minä söin koko omenan.
Minäpä luen kirjan! Minä luen tätä kirjaa. Minä luin koko kirjan.
2. 1
I VOITKO AVATA IKKUNAN?
- Täällä on hirveän kuuma. Onko sinulla kuuma?
- Joo, on. Minä avaan tämän ikkunan.
- Käytätkö sinä vielä tätä tietokonetta?
- En, en minä käytä sitä enää.
- No, sitten minä sammutan tämän koneen.
2. MINÄ LAINAAN TÄMÄN KIRJAN SINULLE
- Mitä kirjaa sinä luet?
- Minä luen tätä Kaari Utrion uutta romaania.
Minusta tämä on oikein mielenkiintoinen!
Minä luen tämän ensin loppuun, ja sitten
minä voin lainata tämän kirjan sinulle.
- Ai kun kiva! Kiitos!
- Luetko sinä vielä tuota lehteä? (Osoittaa sormella lehteä. )
- Tätäkö? En minä enää lue sitä. Sinä voit ottaa sen, jos haluat.
3. SINÄ VOIT OTTAA AUTON
- Kulta hei, mihin aikaan sinä tapaat Danielin?
Mihin aikaan teillä on treffit?
- Minä tapaan hänet kuudelta. Miten niin?
- Menetkö sinä autolla keskustaan vai menetkö
junalla? Voinko minä ottaa auton?
Yksi työkaveri soitti noin tunti sitten ja kutsui minut
kylään. He asuvat aika kaukana.
- No, minä voin mennä junalla. Sinä voit ottaa auton. Mutta
muista ajaa hiljaa! Sinulla on joskus vähän liian kova vauhti.
- Kiva juttu! Hei, minä voin heittää sinut asemalle.
4. КЛШ/S MAALAUS
- Mistä sinä ostit tämän kauniin maalauksen? Minusta tämä on tosi
hieno maisemamaalaus! Onko se "aito"?
- Minä ostin sen yhdestä galleriasta Kirkkokadulta. Se galleria on siinä
Kirkkokadun ja Mariankadun kulmassa, ja se taulu on Kaisu Mustosen
maalaus. Hän on tunnettu taidemaalari. Hei varo! Se on aika arvokas taulu!
- Ups! Onneksi ei tullut mitään vahinkoa!
Mihin aikaan?
= Monelta?
treffit = tapaaminen
kuudelta = kello kuusi
Voitko sinä heittää (= viedä)
minut asemalle?
avata
ikkuna
käyttää
vielä t (ei) enää
sammuttaa
Ai kun kiva!
= Ai kuinka
hauskaa!
= Onpa kiva!
lainata
hieno = hyvä, upea
aito = oikea
tunnettu = kuuluisa
taulu = maalaus
arvokas (= kallis)
onneksi
vahinko
KPL 12
Harjoitus 3
Harjoitus 4
Mitä sinä syöt nyt? Minä syön (TONNIKALAPASTA).
sinä juot? Minä juon (CHILELÄINEN PUNAVIINI).
Mitä sinä otat? Minä otan (LAMMAS).
sinä soitat? Minä soitan (VIULU).
sinä pelaat? Minä pelaan (TENNIS).
Ketä ihmistä sinä odotat? Minä odotan (MARKUS).
ihmistä sinä ajattelet? Minä ajattelen (ERÄS YSTÄVÄ).
Haluatko sinä tämän taulun? En halua (SE).
Minkä koneen sinä ostat? Minä ostan (PESUKONE).
ikkunan sinä avaat? Minä avaan (TÄMÄ IKKUNA).
kirjan sinä haluat? Minä haluan (SE UUSI KIRJA).
takin sinä otat? Minä otan (TUO OHUT TAKKI).
Mitkä kengät sinä otat? Minä otan (NUO KENGÄT).
housut sinä otat? Minä otan (NÄMÄ HOUSUT).
Kenet sinä kutsut? Minä kutsun (MARKUS).
sinä näet huomenna? Minä näen (HÄN) huomenna.
Minä kutsun myös Lassen ja Soilan. Minä tapaan (HE) huomenna.
Haluatko sinä (KOIRA)?
Minä en halua (KOIRA).
Otatko sinä (KAHVI)?
Minä en ota (KAHVI). Minä otan (TEE).
Me ostamme (UUSI ASUNTO).
Me emme osta (UUSI VENE).
Odotatteko te (BUSSI)?
Me otamme (TAKSI).
Minä juon vähän (VESI).
i. Minä tiskaan (TÄMÄ LIKAINEN LAUTANEN).
Minä ostan (KILO) (JAUHELIHA).
Minä en syö (LIHA). Olen kasvissyöjä.
Rakastatko sinä (HÄN)?
Soitatko sinä (PIANO)?
Autatko sinä (ME)?
Me odotamme (BUSSI).
Pelaatko sinä (JALKAPALLO)?
Harjoitus 1
Harjoitus 2
2. 2
Harjoitus 7
Katso sivua 62- 64. Haluat ostaa uudet vaatteet.
Mitä nyt tarvitset? Mitkä vaatteet ostat?
Harjoitus 8
Sinä lähdet matkalle. Minne matkustat ja kenen kanssa?
Kuinka kauan olet matkalla? Millä te matkustatte?
Missä yövytte? Mitä otat matkalle mukaan?
Otatko läppärin (kannettavan tietokoneen) mukaan?
Mitä pakkaat matkalaukkuun?
Harjoitus 9
Katso sivua 42 ja kysy kurssitoverilta: Haluatko sinä tämän haravan?
Kurssitoveri vastaa: En minä halua sitä haravaa. Minulla on jo yksi (hyvä) harava kotona.
Harjoitus 10
Olet tavaratalossa ostoksilla. Toinen on myyjä ja toinen on asiakas. Katso sivua 61.
Rakastatko sinä (MINÄ)?
Hän ei rakasta enää (SINÄ).
Voitko sinä odottaa (ME)?
Me autamme kyllä (HE).
Näetkö sinä (MINÄ)?
Minä en näe (SINÄ).
(KUKA) sinä tapaat illalla?
Minä tapaan (HE) asemalla.
Missä sinä tapaat (HÄN)?
Minä tunnen (SINÄ).
Minä en tunne (TE).
Kutsutteko te (HÄN)?
Harjoitus 6
Minä avaan (OVI).
Avaatko sinä (IKKUNA, monikko)?
Minä ostan (UUSI AUTO).
Me emme osta (UUSI TELEVISIO).
Ostatko sinä (ASTIANPESUKONE)?
Minä en tarvitse (ASTIANPESUKONE).
Haluatteko te (VANHA RADIO)?
Me emme halua (VANHA RADIO).
Haluatko sinä (KISSA)? Minä en halua (KISSA).
Harjoitus 5
KPL 12
OSTOKSILLA
Anne pääsee töistä viideltä. Hän ei mene tänään suoraan kotiin, vaan hän
lähtee kaupungille. Hän menee suureen tavarataloon, joka on kaupungin
keskustassa. Tavaratalossa on monta kerrosta ja monta osastoa. Hän
ostaa uuden pöytäliinan kotiin. Kauniit siniset lakanat ovat tarjouksessa.
Anne katselee niitä vähän aikaa ja päättää sitten ostaa kaksi lakana-
pakettia.
Sitten Anne menee naistenvaateosastolle. Hän sovittaa harmaata
hametta. Hame on liian pitkä. Anne ei osta sitä. Sitten hän huomaa
kauniin uuden keväthameen. Hame on hyvälaatuinen, ja se sopii erittäin
hyvin, mutta se on tosi kallis. Anne pitää hameesta. Hän ostaa sen.
Sen jälkeen Anne menee kahvilaan. Hän ottaa kupin kahvia ja yhden
leivoksen. Anne juo kahvia, syö leivosta ja lukee iltapäivälehteä. Anne
odottaa Ilpoa. Annea harmittaa, koska Ilpo on vähän myöhässä.
Vähän ajan kuluttua Anne saa tekstiviestin Ilpolta. Viestissä lukee näin:
Sori kulta! Olen vähän myöhässä - täällä on ruuhkaa!
Tulen noin viidentoista minuutin kuluttua.
Jaksatko odottaa? Ilpo
Ilpo saapuukin pian. Anne näyttää kaikki ostokset.
- Kato, minä ostin tällaisen keväthameen!
Mitäs tykkäät? Eikö ole hieno? Tätä voi
käyttää monta vuotta.
- Joo, ihan kiva. Mutta eikö se ole
vähän liian lyhyt?
He puhuvat vähän aikaa, ja sitten he lähtevät kahvilasta. He menevät
huonekaluosastolle, sillä Ilpolla on uusi asunto, ja hän tarvitsee uuteen
asuntoon uuden kirjahyllyn. Kirjahyllyt maksavat tässä tavaratalossa liian
paljon. Hän ei voi ostaa uutta kirjahyllyä, mutta hän näkee siellä erään
suuren mustan lampun. Hän ostaa lampun. Anne ei pidä lampusta,
mutta hän ei sano mitään.
He menevät kodinkoneosastolle. Sieltä Ilpo ostaa astianpesukoneen.
Koska Ilpolla ei ole omaa autoa, hän tarvitsee kotiinkuljetuksen.
Ennen kuin he lähtevät tavaratalosta, he käyvät vielä
elintarvikeosastolla. Sitten he menevät Ilpon luokse. Kun he ovat siellä, he
huomaavat, että öljypullossa ei ole enää yhtään öljyä jäljellä. Ilpon täytyy
käydä vielä nopeasti lähikaupassa, joka on kadun kulmassa. Sitten he
alkavat laittaa ruokaa yhdessä.
päästä töistä
viideltä = kello viisi
kaupungin keskusta
osasto
tarjous = alennus; ehdotus
päättää = tehdä päätös
sovittaa - koettaa, kokeilla
huomata = nähdä, havaita
laatu
sopia = olla sopiva, hyvä
sen jälkeen = sitten
leivos = pieni kakku(pala)
vähän ajan kuluttua
myöhässä Ф ajoissa
On ruuhkaa. = On paljon
liikennettä, autoja.
saapua = tulla
näyttää
käyttää
Mitäs tykkäät?
= Mitä mieltä olet?
huonekalu
tarvita
Anne ei pidä lampusta. =
Anne ei tykkää lampusta.
kodinkone
kuljetus
elintarvike = ruokatavara
Ilpon luokse = Ilpolle
jäljellä
kadun kulma
laittaa ruokaa
MITÄ SINÄ OSTAT ASUNTOON?
2. 3
Tässä on sinun uusi asuntosi. Mitä sinä ostat sinne ensin? Mitä sinä tarvitset mielestäsi eniten?
Mitä sinä ostat sen jälkeen? Ja sitten?
Minä ostan... (peili / stereot / kenkäteline / mikrouuni / iso matto / puhelin /jääkaappi / kirjahylly / pesukone /
kirjoituskone / taulu /sänky /kukkavaasi/olohuoneen pöytä/yöpöytä /uudet verhot /juliste/pakastin /piano
/ yölamppu / viherkasvi / tiskikone / kirjoituspöytä / sohva / keinutuoli / jalkalamppu / nojatuoli / kattolamppu /
televisio / ruokapöytä ja tuolit / koira / kissa).
Mitä sinä ostat jääkaappiin?
Minä ostan
OSTAA
kaupasta
torilta
ETSIÄ
laukusta
lattialta
LÖYTÄÄ
kellarista
kadulta
PITÄÄ
elokuvasta
pidän
pidämme
en pidä
emme
pidä
kirjasta
pidät
pidätte
et
pidä
ette
pidä
hameesta
pitää
pitävät
ei
pidä
eivät
pidä
Pidän saunasta. = Tykkään saunasta.
En pidä saunasta. = En tykkää saunasta.
Pidän + nomini (-STA)
- Pidätkö oluesta?
- En minä pidä oluesta. Minä pidän
enemmän viinistä.
Hän pitää saunasta. = Hän tykkää saunasta.
Hän ei pidä saunasta. = Hän ei tykkää saunasta.
Tykkään + nomini (-STA) / verbi (1. infinitiivi)
- Tykkäätkö sinä tästä matosta?
- En minä oikein tykkää siitä. Se on liian tumma.
- Tykkäätkö sinä matkustaa?
- Joo, tykkään.
- Tykkäätkö sinä hiihtää?
- En minä oikein tykkää. Mutta minä tykkään
lasketella. Minä käyn usein Himoksella.
Siellä on monta hyvää rinnettä.
KPL 12
1. MÄ OS77A/ UUDEN PUVUN Puhekieltä)
- Hei kato, mä ostin uuden puvun! Mitäs tykkäät?
- Tosi siisti. Tämä on oikein hyvälaatuinen puku.
Ja värikin on hyvä! Se sopii sulle (= sinulle) oikein hyvin.
Sulia (= sinulla) on hyvä maku!
2. MÄ OTAN YHDEN OLUEN (puhekieltä)
- Täällä on hyvä tunnelma, mutta onpas pitkä jono! Mä otan yhden oluen
tai siiderin, mutta se riippuu siitä, mitä olutta täällä on. Onkohan täällä
belgialaista olutta? Otatko sä jotakin? Mitä sä otat?
- Mä otan pullon siideriä. Mutta kuivaa! Mä en tykkää makeesta siideristä.
Miksi tämä musiikki soi näin lujaa? Kuulet(ko) sä mitään?
3. TUPAKKALAKKO (puhekieltä}
- Haluat(ko) sä tupakan? (Tarjoaa askista ystävälle ja sytyttää yhden tupakan. )
- Ei ku (= kun)... mä oon (= minä olen) tupakkalakossa.
- No sitten mä käsitän, miksi sä oot (= sinä olet) noin hermostunut.
4. MULLA ON ITALIALAISTA VALKOVIINIÄ (puhekieltä)
- Haluat(ko) sä kupin kahvia?
- En mä nyt ota, kiitos.
- Entäs lasin viiniä?
- No, lasin viiniä mä voin ottaa. Mitä viiniä sulia (= sinulla) on?
- Mulla (= minulla) on yhtä italialaista valkoviiniä. Tää on sellaista aika kuivaa.
Mitä sä tykkäät? Vai tykkäät(kö) sä enemmän punaviinistä?
5. НАLUАT(КО) SÄ LÄHTEÄ ELOKUVIIN? (puhekieltä)
- Hei, mitä sä teet illalla? Onks sulia (= sinulla) jotain erityistä?
- Mä vai? En mä tee mitään. Miten niin? Onko sulia jotain mielessä?
- Haluat(ko) sä lähteä elokuviin?
- Joo, kiva yllätys! Minkä leffan sä haluat nähdä?
- Mä haluan nähdä sen uuden espanjalaisen elokuvan. Käykö se sulle?
Oot (ко) sä (= oletko sinä) kiinnostunut siitä? Se ohjaaja on aika tunnettu.
- Joo, oon (= olen). Missä se muuten menee?
- Se menee Kino Arenassa.
-Ai siellä! No, mihin näytökseen mennään?
- Mennäänkö vaikka yhdeksän näytökseen? Sopiiks se?
- Joo, sopii hyvin. Mihin aikaan tavataan? Ja missä?
- Käyks sulle (= sinulle) Sokoksen kulmassa vaikka kahdeksan aikaan?
- Joo, se sopii hyvin. Nähdään silloin siinä!
leffa (arkikieltä) = elokuva
jotain = jotakin
olla mielessä
Minä vai? = Minäkö?
yllätys
Käyk(ö) se s(in)ulle?
= Sopiik(o) se s(in)ulle?
olla kiinnostunut + -STA
näytös = näytäntö, esitys
mennään (puhekieltä) =
menemme
vaikka (= esimerkiksi)
siinä
Mitä sinä tykkäät?
= Mitä mieltä sinä olet?
tää = tämä
Tykkäätkö + -STA?
= Pidätkö + -STA?
käsittää = ymmärtää, tajuta
hermostunut = rauhaton
minä en tykkää + -STA
= minä en pidä + -STA
se riippuu siitä, mitä...
kuiva # makea
Kato! (puhekieltä) = Katso!
Mitäs tykkäät? = Mitä mieltä sinä olet?
siisti = hieno, kaunis, hyvä
maku
2. 4
KENELLE?
Hannu
Keneltä sinä saat usein tekstiviestin?
Kenelle sinä lähetät tämän kirjeen?
Minä annan sinulle tämän sormuksen.
Minä sain häneltä tämän sormuksen.
Me saamme heiltä usein kortin.
- Hei, kenelle tuli tekstiviesti?
- Ei ainakaan mulle. Se tuli sulle.
Paul
Markus
Kirsi
David
Harjoitus 11
1. Katri ostaa auton (PAUL). (Keneltä? )
2. Paul myy auton (KATRI). (Kenelle? )
3. Hannu lainaa kirjan (MARKUS). (Keneltä? )
4. Markus lainaa kirjan (HANNU). (Kenelle? )
5. Mirjam saa kirjeen (IGOR). (Keneltä? )
6. Igor kirjoittaa kirjeen (MIRJAM). (Kenelle? )
7. Kirsi saa kortin (DAVID). (Keneltä? )
8. David lähettää kortin (KIRSI). (Kenelle? )
minulta
minulle
sinulta
sinulle
häneltä
hänelle
meiltä
meille
teiltä
teille
heiltä
heille
Rolfilta
Lauralle
Katri
Mirjam
Igor
MINÄ EN OLE IHAN VARMA... EHKÄ SE ON NIIN
KPL 12
- Tiedätkö sinä, missä Anne on työssä?
- En minä tiedä varmasti, mutta luulen, että hän on nyt
työssä Nokia Oy: ssä.
- Minulla on asiaa hänelle.
- Sinä voit soittaa Nokia Oy:hyn ja pyytää, että keskus
yhdistää sinut Anne Koskiselle. Hän saattaa olla paikalla.
- Mitähän tämä paketti mahtaa painaa? Kokeile sinäkin!
- Minusta tämä painaa noin kaksi kiloa. Mitä siinä on?
- Tässä on kaksi kirjaa ja suklaalevy. Minä postitan tämän
Edwinille Hollantiin.
- Postimaksu voi olla aika kallis.
- Niinkö luulet? Toivottavasti se ei ole yli 20 euroa.
- En minä usko, että se on niin paljon. Luultavasti se on noin 10 euroa.
- Täällä on hirveän kylmä. Mitä mieltä sinä olet?
- Minusta täällä on lämmin. Minun mielestäni sinä olet
kauhean kalpea. Minäpä kokeilen otsaasi.
- Minulla on paha olla.
- Sinulla taitaa olla kuumetta. Otsa on ihan kuuma.
On parasta, että sinä menet heti sänkyyn. Minä tuon
sinulle kuumemittarin ja vähän kuumaa juotavaa.
Sitten minä menen apteekkiin ja ostan jotain lääkettä.
Onneksi minulla on tänään vapaapäivä.
KENELLE SINÄ KIRJOITAT?
Hei Liisa! Porvoossa 2. lokakuuta
Mitä sinulle kuuluu? Minulle kuuluu hyvää. Anteeksi, että en ole
kirjoittanut sinulle pitkään aikaan. Opiskelen nyt Helsingin yliopistossa ja minulla
on monta kurssia. Opiskelen suomea, englantia ja ruotsia. Herään
aikaisin aamulla, syön yliopiston ruokalassa ja opiskelen kirjastossa. Tulen
kotiin melko myöhään.
Nyt on viikonloppu. Olen kotona isän ja äidin luona. Huomenna
matkustan takaisin Helsinkiin. Äidistä on niin mukava, kun olen taas kotona.
Äidillä on aina niin ikävä minua, kun olen poissa. Hän soittaa minulle aika
usein Helsinkiin.
Eilen sain kirjeen Siniltä. Hän asuu nyt Oslossa. Hän voi oikein hyvin.
Hänellä on uusi työpaikka ja työsuhdeasunto. Hän lähettää sinulle
paljon terveisiä.
Soitatko minulle, kun tulette Helsinkiin? Minulla on ikävä teitä. Te voitte
yöpyä minun luonani. Minä tulen asemalle teitä vastaan. Menemme
sitten bussilla minun luokseni.
Kirjoita minulle sitten, kun sinulla on aikaa. Ja sano terveisiä Askolle!
Aira
Harjoitus 12
a) Kirjoita sähköpostiviesti ystävälle, b) Soita ystävälle,
c) Olet opiskelija. Isä tai äiti soittaa sinulle.
TIETÄÄ
LUULLA
USKOA
TAITAA
SAATTAA
MAHTAA
ehkä
voi olla
luultavasti
toivottavasti
onneksi
toinen lokakuuta
pitkään aikaan
aikaisin Ф myöhään
vanhempien luona
takaisin
Äidillä on ikävä minua.
Minulla on ikävä sinua.
Miten hän voi?
suhde, työsuhde
lähettää terveisiä
yöpyä ystävän luona
tulla ystävää vastaan
olla ystävää vastassa
minun luokseni = minulle
TÄMÄ, TUO. SE MIKÄ ВUSSI?
tämä tuo
se
Mikä bussi?
tätä tuota
sitä
Mitä bussia?
tämän tuon
sen
Minkä bussin?
tässä tuossa
siinä
Missä bussissa?
tästä tuosta
siitä
Mistä bussista?
tähän tuohon
siihen
Mihin bussiin?
tällä tuolla
sillä
Millä bussilla?
tältä tuolta
siltä
Miltä bussilta?
tälle tuolle
sille
Mille bussille?
nämä nuo
ne
Mitkä bussit?
Harjoitus 13
1. Mikä kone tämä on?
(SE) on jokin generaattori.
2. Mitä ohjelmaa haluat katsoa?
Haluan katsoa vähän aikaa
(TÄMÄ) ohjelmaa.
3. Mitä makkaraa saa olla?
Saanko 150 grammaa
(TUO) makkaraa?
4. Missä talossa he asuvat?
He asuvat
(TUO) talossa.
5. Mistä kirjasta te puhutte?
Puhumme
(TÄMÄ) kirjasta.
6. Mistä elokuvasta te puhutte?
Puhumme
(SE) filmistä, joka oli eilen televisiossa.
7. Mihin ravintolaan menette?
Menemme
(SE) samaan ravintolaan
8. Millä bussilla menet kotiin?
Menen kotiin
(TUO) bussilla.
9. Millä junalla pääsee Espooseen?
Espooseen pääsee
(TÄMÄ) junalla.
10. Miltä laiturilta lähtee bussi 157?
Se lähtee
(TUO) laiturilta.
11. Mille pöydälle panen nämä ruusut?
Pane ne
(TÄMÄ) pöydälle.
12. Mille pöydälle panit puhelinluettelon? Panin sen
(SE) eteisen pöydälle.
13. Missä kassissa passit ovat?
Ne ovat
(SE) suuressa kassissa.
14. Mitä kirjaa te luette?
Me luemme
(SE) uutta kirjaa.
MATKA KESTÄÄ TUNNIN
Kuinka kauan lento Joensuuhun kestää?
- Se kestää tunnin /puolitoista tuntia /kaksi tuntia.
Kuinka kauan olette mökillä?
- Olemme siellä viikon / kaksi viikkoa.
Kuinka kauan olette matkalla?
- Olemme matkalla noin kuukauden / kaksi kuukautta.
Kuinka kauan sinä olet Ranskassa? - Olen siellä vuoden /kolme vuotta /puoli vuotta.
KAPPALE 13
- Töissä
- Pieniä ongelmia
- Pekan päivä
- Päätä särkee
- Miltä kanavalta se elokuva tulee?
- Verbityyppi 1( k-, p-, t-vaihtelu):
antaa: annan
- Verbityyppi 3ja4 (k-, p-, t-vaihtelu):
kuunnella: kuuntelen; tavata: tapaan
1. PÄÄTÄ SÄRKEE
- Särkeekö sinun päätäsi vielä? (= Onko sinun pääsi vielä kipeä? )
- Ei särje enää - onneksi! Minä otin äsken tätä särkylääkettä.
Tämä lääke on aika tehokas; se vaikuttaa nopeasti.
- Noin kova päänsärky voi johtua migreenistä. Muista levätä!
Ja mene lääkäriin, jos se jatkuu kauan!
- No, en tiedä... Minä olin eilen ulkona yhden kaverin kanssa ja
tulin aika myöhään kotiin.
- Ai jaa! Oliko teillä hauskaa?
- Joo, tosi hauskaa, mutta nyt taidan olla vähän krapulassa.
2. KELPAAKO TÄMÄ BUSSILIPPU?
- Kelpaako tämä bussilippu vielä? Käykö tämä vielä?
- Valitettavasti se ei kelpaa enää. Se on jo vanha.
Se ei ole enää voimassa.
- No siinä tapauksessa sitten yksi seutulippu, kiitos!
3. MILJA KANAVALTA SE ELOKUVA TULEE? (puhekieltä)
- Älä viitsi! Miksi sä vaihdat kanavaa koko ajan? Anna mulle (= minulle)
se kaukosäädin! Olet(ko) sä jotenkin hermostunut? Mikä sulia (= sinulla) on?
- Sieltä alkaa kohta yks hyvä leffa - Salainen agentti 007 - ja mä haluan nähdä sen.
- Miltä kanavalta se tulee? Mihin aikaan se alkaa?
- En mä muista tarkkaan. Se tulee kai ykköseltä joskus kymmenen jälkeen.
- Kato (= katso) lehdestä!
- Joo, mut ku (= mutta kun) mä en löydä sitä lehteä mistään.
- No, kato teksti-tv: stä!
- Niin, mut ku mä haluan nähdä, mitä tässä tapahtuu.
Harjoitus 14
Katso lehdestä, mitä televisiosta tulee tänään tai huomenna.
Minkä ohjelman haluat nähdä ja miksi?
Miltä kanavalta se tulee? Mihin aikaan se alkaa? Mihin aikaan se loppuu?
hermostunut
ykkönen
kakkonen
kolmonen
nelonen
kohta = pian
leffa = elokuva
tarkkaan = tarkasti
kai = ehkä
etsiä Ф löytää
kelvata
olla voimassa
vielä # enää
seutu
särkeä = olla kipeä
äsken = vähän aikaa sitten
tehokas lääke
johtua + -STA (Mistä? )
jatkua kauan
tulla myöhään kotiin
-LLA on hauskaa
olla krapulassa
KPL 13
VERBITYYPPI 1
K-. P-. T-VAIHTELU
Katso kuvaa yhdessä kurssitoverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi
b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he).
Kurssitoveri voi myös kysyä jotakin.
Malli: ANTA\AMinä annan hänelle kukkia. Minä sanon: "Paljon onnea! ”
1. kirjoittaa 2. auttaa 3. odottaa 4. muuttaa 5. soittaa 6. hiihtää 7. piirtää 8. antaa 9. ottaa 10. huutaa 11. pyytää
12. kääntää 13. lentää 14. viheltää 15. uskaltaa 16. nukkua 17. lukea 18. pukea 19. leipoa 20. kylpeä 21. hiipiä
22. syöttää 23. herättää 24. soutaa 25. onkia 26. vaihtaa 27. sataa 28. saattaa 29. ampua 30. tappaa 31. hoitaa
32. leikkiä
VERBITYYPPI 1
K-, P-. ТЩН1ЕЩ
2. 5
NOSTAA nostan
LASKEA lasken
TUTKIA tutkin
NUKKUA
minä nukun
sinä nukut
hän nukkuu
me nukumme
te nukutte
he nukkuvat
HANKKIA OPPIA
NÄYTTÄÄ AIKOA JAKAA
SOPIA LÄHTEÄ AMPUA
SULKEA ANTAA SUKELTAA
YMMÄRTÄÄ KOSKEA MUISTAA
KPL 13
VERBITYYPPI 1 K-. P-. T-VAIHTELU
Kysy kurssitoverilta:
Minä soitan pianoa / kitaraa / viulua / selloa / saksofonia / klarinettia / huilua / fagottia / trumpettia /
harmonikkaa / huuliharppua / sähkökitaraa / urkuja / rumpuja...
PARTITIIVIOBJEKTI TOTAALIOBJEKTI
Minä autan
sinua ja Mikkoa.
Minä piirrän
sinut.
Minä odotan
teitä.
Minä otan
hänet
mukaan.
Minä hoidan
häntä.
Minä herätän
teidät
aamulla.
Minä soitan
viulua.
Minä saatan
heidät
asemalle.
Minä leivon
pullaa.
Minä vaihdan
levyn.
Minä ammun
hirven.
Minä tapan
kalan.
KENELLE?
KENELTÄ?
Minä kirjoitan
sinulle.
Minä saan viestin
sinulta.
Minä soitan
hänelle illalla.
Minä saan apua
häneltä.
Minä annan
sinulle lahjan.
Minä saan lahjan
heiltä.
Minä kerron
teille kaiken.
Minä pyydän
teiltä apua.
Minä vastaan
heille.
Minä kysyn
häneltä tätä asiaa.
Kirjoitatko sinä joka päivä tekstiviestin ystävälle?
Autatko sinä minua, jos tarvitsen apua?
Odotatko sinä bussia joka päivä?
Muutatteko te usein?
Soitatko sinä pianoa? Entä kitaraa?
Hiihdätkö sinä joskus?
Piirrätkö sinä hyvin?
Annatko sinä minulle kynän?
Otatko yhden oluen?
Huudatko sinä, kun sinä olet vihainen?
Pyydätkö sinä usein apua?
Käännätkö sinä nämä lauseet minulle?
Lennätkö sinä usein?
Vihellätkö sinä hyvin?
Uskallatko sinä hypätä benji-hypyn?
Nukutko sinä yleensä hyvin?
Luetko sinä usein illalla?
Mihin aikaan sinä puet yöpaidan päälle?
Leivotko sinä huomenna?
Kylvetkö sinä usein?
Hiivitkö, jos tulet myöhään kotiin yöllä?
Syötätkö sinä usein lasta?
Herätätkö sinä minut, jos minä nukun?
Tykkäätkö sinä soutaa?
Tykkäätkö sinä onkia?
Vaihdatko sinä minulle satasen (= sata euroa)?
Onko sinulla kaksi viisikymppistä (= 50 euroa)?
Sataako tänään?
Saatatko sinä minut asemalle?
Hoidatko sinä minua, jos olen sairas?
VERBITYYPP11
K-. P-. T- VAIHTELU2. 5
Harjoitus 1
1. (LUKEA) sinä aina aamulla sanomalehden?
2. En (LUKEA).
3. (KEITTÄÄ) sinä kahvia?
4. (KAATAA) sinä minulle vähän lisää kahvia?
5. (TAHTOA) sinä kahvia?
6. Ensin minä pesen pyykkiä, sitten (ALKAA) imuroida.
7. Minä (LAITTAA) ruokaa.
8. (LAITTAA) sinä usein kotona ruokaa?
9. Markus (HOITAA) puutarhaa,
ja minä (HOITAA) kaikki laskut.
10. Kuka (HOITAA) lapset?
11. (HAKEA) sinä Minnan päiväkodista tänään?
12. Kenelle sinä (ANTAA) tuon lahjan?
13. (ANTAA) te tuon lahjan Timolle?
14. Lapset (TAHTOA) usein karkkia.
15. Minä en (LÖYTÄÄ) mistään puhelinluetteloa.
16. (KERTOA) sinä minulle, jos näet sen jossakin?
17. (NÄYTTÄÄ) sinä minulle, mitä sinä (PIIRTÄÄ)?
OSTAA ostan
USKOA uskon
JATKAA jatkan
VERBITYYPP11
K-. P-. T- VAIHTELU
KPL 13
Harjoitus 2
1. (TIETÄÄ) te, missä Aulis on?
2. Me emme (TIETÄÄ).
3. (TUNTEA) sinä hänet?
4. En (TUNTEA).
5. Ketä te (ODOTTAA)?
6. Me (ODOTTAA) Lauraa.
7. (ALKAA) siellä (= ulkona) nyt sataa?
8. Minä (LÄHETTÄÄ) nämä kirjeet huomenna.
9. (SOPIA) se sinulle, että minä maksan velan ensi viikolla?
10. Kyllä se (SOPIA).
11. Minä en (TAHTOA), että sinä kerrot tästä Arjalle.
12. Minä en (YMMÄRTÄÄ), mitä sinä (TARKOITTAA).
Harjoitus 3
1. He
2. Me emme
3. (MUUTTAA)
4. Emme
5. Mihin aikaan te
6. Me
7. Bussit
8. Mihin asti ne
9. Täällä on kuuma. Miksi sinä
10. Sinä olet sairas. Minä
Harjoitus 4
1. Mihin te (LÄHTEÄ)?
2. Me (LÄHTEÄ) illalla elokuviin.
3. Minä (SILITTÄÄ) tämän paidan sinulle.
4. Milloin se elokuva (ALKAA)?
5. Tuo pusero ei (SOPIA) sinulle.
6. Me (SOPIA), että me tapaamme asemalla.
7. (HANKKIA) sinä minulle taksin?
8. Minä (SAATTAA) sinut asemalle.
9. Minä (VOITTAA) sinut varmasti juoksukilpailussa.
10. Etkä (VOITTAA)!
. (RAKENTAA) ensi kesänä omakotitalon.
. (RAKENTAA) omakotitaloa.
. te ensi viikolla?
(MUUTTAA).
. (SAAPUA) huomenna?
. (SAAPUA) kello 1. 00 yöllä.
. (KULKEA) harvoin yöllä.
(KULKEA)?
(SULKEA) ikkunan?
(HAKEA) lääkärin tänne.
2. 6
VERBITYYPPI 3JA 4
K-. P-. T-VAIHTELU
Katso kuvaa yhdessä kurssikaverin kanssa, osoita kuvaa sormella ja a) sano ensin verbin infinitiivi
b) tee lause (käytä sitä verbiä) + toinen lause. Käytä eri persoonia (minä, sinä, hän, me, te, he).
Kurssitoveri voi myös kysyä jotakin.
Malli: MAA\TA Minä makaan rannalla. Otan aurinkoa.
I. kuunnella 2. suudella 3. riidellä 4. juopotella 5. valehdella 6. jutella 7. pakata 8. meikata 9. hakata 10. tavata
II. levätä 12. kammata 13. maata 14. hypätä 15. pedata
KPL 13
VERBITYYPPI 3 ja 4 K-. P-. T-VAIHTELU
VERBITYYPPI
3 (-LA /-LÄ)
KUUNNELLA
kuuntelen
kuuntelemme
en
kuuntele
emme
kuuntele
kuuntelet
kuuntelette
et
kuuntele
ette
kuuntele
kuuntelee
kuuntelevat
ei
kuuntele
eivät
kuuntele
VERBITYYPPI
4
TAVA|TA
tapaan
tapaamme
en
tapaa
emme
tapaa
tapaat
tapaatte
et
tapaa
ette
tapaa
tapaa
tapaavat
ei
tapaa
eivät
tapaa
LUISTELLA luistelen
OPISKELLA opiskelen
VATKATA vatkaan
AJATELLA JUTELLA TAPELLA
TYÖSKENNELLÄ LEVÄTÄ PUDOTA
LEIKATA VERRATA KOOTA
VERBITYYPPI 3 JA 4 K-. P-. T- VAIHTELUHALATA halaan
AVATA
avaan
KOKEILLA
kokeilen
PALATA
palaan
SIIVOTA
siivoan
HIKOILLA
hikoilen
TILATA
tilaan
KUIVATA
kuivaan
RUKOILLA
rukoilen
KERÄTÄ
kerään
GRILLATA
grillaan
EPÄILLÄ
epäilen
MÄÄRÄTÄ
määrään
KÄVELLÄ
kävelen
HÄTÄILLÄ
hätäilen
HUOMAA!
Ei ole K, P, T -vaihtelua
TAATA PELÄTÄ MAATA
HYPÄTÄ KIIVETÄ LUVATA
KAIVATA PAKATA LOTOTA
KUVITELLA SUUNNITELLA ESITELLÄ
KPL 13
VERBITYYPPI 3JA4
K-. P-. T-VAIHTELU
Kuunteletko sinä paljon musiikkia?
Millaista musiikkia sinä kuuntelet?
Suututko helposti? Riiteletkö usein ystäväsi kanssa?
Juopotteleeko naapurisi?
Valehteleeko työkaverisi joskus?
Jutteletko sinä yleensä kauan puhelimessa?
Kun matkustat, mitä pakkaat matkalaukkuun?
Meikkaatko sinä aina aamulla?
Hakkaako naapurisi seinää, kun teillä on bileet?
Tapaatko sinä jonkun ystävän illalla?
Miten sinä lepäät parhaiten?
Lepäätkö sinä vähän aikaa, kun olet kotona?
Kampaatko sinä hiukset aina aamulla?
Makaatko sinä kesällä kauan auringossa?
Hyppäätkö sinä tavallisesti pää edellä veteen?
Petaatko sinä sängyn aina aamulla?
TÖISSÄ (puhekieltä)
Mitä sä tykkäät tästä CD-levyn kannesta? Mä suunnit-
telin tän (= tämän) eilen. Onks tää susta (= sinusta) hyvä?
Tosi siisti! Musta (= minusta) tää (= tämä) on tosi hieno.
Mitä sä tykkäät?
= Mitä mieltä sinä olet?
siisti = hieno, kaunis, upea
Nyt minä esittelen sinut henkilöstösihteerillemme.
Hänen kanssaan voit sitten hoitaa kaikki palkka- ja
loma-asiat. Seuraavassa palaverissa me muuten
käsittelemmekin juuri lomatoivomuksia.
esitellä
palkka
hänen kanssaan = kanssansa
käsitellä
- Henna hei! Anteeks, että mä vaivaan, mutta tiedät(kö)
sä jotain hyvää ravintolaa? Tänne tulee ens viikolla noin
20 hengen ryhmä Yhdysvalloista. Mitä ravintolaa sä suo-
sittelet? Mikä Olis hyvä paikka? Se on aika tärkee tapaaminen.
20 hengen ryhmä
= kahdenkymmenen
ihmisen ryhmä
suositella
- Mä ihmettelen, miten sulia (= sinulla) on aina aikaa harrastaa.
Miten sä ehdit?
- No, mä suunnittelen päivän aina tarkkaan. Joo, ja sit (= sitten)
mä työskentelen usein viikonloppuisin täällä toimistossa
jonkin aikaa.
Miten sinä ehdit?
= Miten sinulla on aikaa tehdä?
suunnitella tarkkaan
työskennellä = tehdä töitä
- Mitä sä etsit?
- Yhtä paperilappua. Mä en tiedä, mihin mä pistin (= panin) sen.
- Oliks se tärkee (= tärkeä)?
- Joo, siinä oli yhen (= yhden, erään) naisen puhelinnumero.
Mä tapasin sen (= hänet) eilen ja ajattelin tänään soitella sille (= hänelle).
- No, voi harmi!
Kysy kurssikaverilta:
2. 7
PIENIÄ ONGELMIA (puhekieltä)
- Hei Suvi rakas, anteeks, et (= että) mä oon (= minä olen)
myöhässä, mut (= mutta) mä voin selittää miksi. Mä...
- Älä vain kuvittele, että mä uskon sua (= sinua)! Sä valehtelet
niin usein, et (= että) mä en enää usko mitään, mitä sä kerrot
mulle (= minulle). Mä en enää luota suhun (= sinuun).
- Hei, mutta tää on totta! Sun (= sinun) täytyy uskoa! Mä lupaan,
et ( = että) mä en enää koskaan valehtele sulle (= sinulle).
Mä lupaan, et mä kerron sulle aina kaiken. Kuuntele nyt
mua (= minua)! Mulle sattui yks vahinko ku mä (= kun minä)...
- Mitä varten sä aina loukkaat mua (= minua)?
- Miten niin? Mitä sä tarkoitat, kulta?
- No, miksi sä et enää juttele mistään mun (= minun) kanssa?
- Mä oon (= minä olen) kuule ihan hirveän väsynyt. En mä tarkoita
mitään. Mulla (= minulla) on vaativa työ ja paljon hommia.
Silti mä ajattelen sua (= sinua) koko ajan.
- Tykkäät(kö) sä musta (= minusta)? Mulla on sellainen tunne,
että sä et enää välitä musta...
- Että tykkäänkö mä susta? Sähän oot mun elämän tärkein asia!
Harjoitus 5
1. Mitä sinä (AJATELLA)?
2. Minä (AJATELLA) Mikkoa.
3. (KAIVATA) sinä häntä?
4. Kyllä. Minä (KAIVATA) häntä kovasti.
5. Mutta tehän (RIIDELLÄ) aina kovasti!
6. Niin me (RIIDELLÄ), mutta
7. sitten me taas (SOPIA) ja
8 (HALATA) toisiamme.
9. Mistä syystä (= Miksi? ) te sitten (RIIDELLÄ)?
10. No, siitä syystä (= siksi), kun Mikko aina (VALEHDELLA).
11. Sitten hän myös (JUOPOTELLA) usein.
12. (HAKATA) hän sinua?
13. Ei. Ei hän koskaan (HAKATA) minua.
14. (SUUDELLA) hän sinua?
15. Ei. Hän ei koskaan (SUUDELLA) minua.
16. (JUTELLA) hän sinun kanssasi?
17. Ei. Hän ei koskaan (JUTELLA) minun kanssani.
18. Kuule! Milloin sinä (PAKATA) matkalaukun?
selittää = kertoa, antaa selitys
kuvitella = ajatella, luulla, uskoa
valehdella + allatiivi (Kenelle? )
uskoa (uskon sen, en usko sitä)
luottaa + illatiivi (Keneen? Mihin? )
luvata + allatiivi (Kenelle? )
kuunnella (Ketä? Mitä? )
sattua = tulla, tapahtua (Kenelle? )
ajoissa t myöhässä
Mitä varten? = Miksi?
loukata (Ketä? )
jutella (Kenen kanssa? Mistä? )
tarkoittaa
vaativa työ
homma (= työ), hommia (= töitä)
koko ajan
välittää (Kenestä? Mistä asiasta? )
sähän = sinähän
VERBITYYPPI, 3JA 4
K-. P-. 7- VAIHTELU
KPL 13
Harjoitus 6
1. Maria lähtee matkalle. Ensin hän (PAKATA) laukun.
2. Sitten hän (MEIKATA) ja
3 (KAMMATA) hiukset.
4. Sitten hän (KORJATA) kupit pois pöydästä.
5. Hän (TISKATA) ja (PEDATA) sängyn.
6. Sitten hän on valmis. Hän (TILATA) taksin ja ajaa lentokentälle.
7. Lentokentällä hän (TAVATA) Markun.
8. Hän (HALATA) Markkua.
9. Markun äiti seisoo vieressä. Markku (ESITELLÄ) Marian äidillensä.
10. Markun äiti ja Maria (KÄTELLÄ).
Harjoitus 7
1. Markku (PELÄTÄ), että hänen äitinsä
2 (VERRATA) Mariaa Minnaan, Markun entiseen tyttöystävään.
3. Mutta äiti ei (AJATELLA) mitään sellaista.
4. Hän (VILKUTTAA) vain iloisesti.
5. Hän (HYVÄKSYÄ) Marian heti.
6. Markku ja Maria ovat Kanarian saarilla. Siellä he (LEVÄTÄ),
(MAATA) uimarannalla ja (OTTAA) aurinkoa.
7. Markku (HYPÄTÄ) pää edellä veteen.
8. Joskus he (KIIVETÄ) vuorelle. Sieltä on kaunis näköala.
9. He (TUTKIA) koko kylän ympäristön.
10. Kun he (PALATA) takaisin kotiin,
he (ALKAA) heti suunnitella uutta matkaa.
Opettele tämä verbi erikseen:
JUOSTA
juoksen
juoksemme
en
juokse
emme juokse
juokset
juoksette
et
juokse
ette
juokse
juoksee
juoksevat
ei
juokse
eivät
juokse
- Jänis ja kilpikonna juoksevat kilpaa. Ne juoksevat lujaa. Jäniksellä on kova vauhti.
Kilpikonna yrittää saavuttaa jänistä. Kumpi juoksee maaliin saakka? Kumpi voittaa? Kumpi häviää?
2. 7
VERBITYYPPI 3JA 4
K-. P-. T- VAIHTELU
Harjoitus 8
1. (LEIKATA) sinä minulle vähän leipää?
2. Tuomas (KIIVETÄ) taas tuohon puuhun.
3. Toivottavasti hän ei (LOUKATA) itseänsä.
4. Toivottavasti hän ei (PUDOTA)!
5. Apua, nyt hän (PUDOTA)!
6. Sade (LAKATA = loppua) kohta. Aurinko alkaa taas paistaa.
7. Lämpötila (VAIHDELLA) niin paljon näin keväällä.
8. (LUVATA) sinä, että et kerro tätä Jaakolle?
9. Minä (SUUNNITELLA) ulkomaanmatkaa.
10. Matkustan Kyprokseen. En ole varma, mutta minä (KUVITELLA),
että se on aika kiva paikka. Mitä hotellia sinä (SUOSITELLA)?
Harjoitus 9
1. (KAIVATA) sinä kotimaatasi?
2. En (KAIVATA).
3. (KELVATA) tämä bussilippu vielä? Onko tämä vielä voimassa?
4. Se ei (KELVATA) enää. Se on vanha.
5. Minä (IHMETELLÄ), miten te aina ehditte tehdä kaikki.
6. He (TYÖSKENNELLÄ) ahkerasti.
7. Eräs tuttu arkkitehti (SUUNNITELLA) uuden talomme.
8. Rakennuksen tyyli (POIKETA = olla erilainen) ympäristön tyylistä.
9. Lehti (HAASTATELLA) ympäristösihteeriä huomenna.
10. Me (KÄSITELLÄ) asiaa ensi kokouksessa.
Harjoitus 10
Kirjoita oma teksti: Minä matkustan etelän aurinkoon!
Kerro sitten naapurille, mitä kirjoitit.
1. Mihin maahan aiot matkustaa?
2. Kuinka kauan aiot olla lomalla?
3. Kenen kanssa matkustat?
4. Mistä matkatoimistosta varaat matkaliput?
5. Otatko matkavakuutuksen?
6. Mitä matka maksaa?
7. Kuuluuko hintaan aamiainen? Entä lounas?
8. Mitä otat matkalle mukaan?
9. Kuka saattaa sinut lentokentälle?
10. Miltä lentokentältä lentokone lähtee?
11. Mihin aikaan lentokone lähtee?
12. Onko lennon aikana välilasku?
13. Mihin aikaan lentokone on perillä?
14. Millainen ilma siellä on?
15. Mitä aiot tehdä siellä?
SOITTAA matkatoimistoon
VARATA matkaliput
OTTAA matkavakuutus
PAKATA matkalaukku
TILATA taksi
SAATTAA
HALATA
VILKUTTAA
LEVÄTÄ
OTTAA aurinkoa
MAATA uimarannalla
RUSKETTUA PALAA
LAITTAA aurinkovoidetta
OSTAA matkamuistoja
KATSOA nähtävyyksiä
KÄYDÄ museossa
VUOKRATA auto
KIIVETÄ vuorelle
KÄVELLÄ
TEHDÄ retkiä
OTTAA valokuvia
PALATA kotiin
PURKAA laukku
KERTOA
matkakokemuksista
matkailukohde
kaunis maisema
mahtava näköala
viiden tähden
hotelli
KPL 13
PEKAN PÄIVÄ
I. nukkua 2. soida 3. herätä 4. haukotella 5. venytellä 6. mennä 7. käydä 8. riisua 9. pestä 10. harjata
II. ajaa 12. juosta 13. kammata 14. pedata 15. pukea 16. syödä 17. lukea 18. juoda 19. nousta 20. lähteä
21. ottaa 22. panna 23. sulkea 24. mennä 25. odottaa 26. tulla 27. antaa merkki 28. pysähtyä 29. kävellä
30. kiirehtiä 31. katsoa 32. sänky 33. peitto 34. tyyny 35. yöpöytä 36. lamppu 37. herätyskello 38. matto
39. tohvelit 40. kylpyhuone 41. yöpuku 42. hammasharja 43. hammasmuki 44. lavuaari = pesuallas 45. hana
46. peili 47. hylly 48. partakone 49. parta 50. kampa 51. hiukset 52. pusero 53. aluspaita 54. housut 55. vyö
56. lautanen 57. lusikka 58. kahvikuppi 59. sanomalehti 60. salkku 61. rappukäytävä 62. portaat 63. kaide
64. hissi 65. pysäkki 66. yliopisto
PEKAN PÄIVÄ
2. 7
1. kuunnella 2. kirjoittaa 3. kysyä 4. vastata 5. opettaa 6. luennoida 7. näyttää 8. esittää 9. kertoa
10. keskustella H. arvioida 12. ehdottaa 13. väitellä 14. olla eri mieltä 15. tehdä muistiinpanot 16. loppua
17. lähteä 18. jutella 19. pyytää 20. kopioida 21. istua 22. opiskella 23. etsiä 24. hakea 25. lukea 26. seisoa
27. käydä 28. ostaa 29. miettiä 30. tulla 31. avata 32. kantaa 33. paistaa 34. laittaa 35. pestä pyykkiä
36. ripustaa 37. kuivua 38. tippua 39. kirjoittaa 40. suunnitella 41. katsoa 42. levätä 43. nukkua
44. sammuttaa 45. paistaa 46. luentosali 47. valkokangas 48. piirtoheitin 49. kalvo 50. kopiokone 51. kirjasto
52. kirjahylly 53. tanko 54. ostoskärryt 55. avain 56. ulko-ovi 57. keittiö 58. tiskipöytä 59. hella
60. paistinpannu 61. paistinlasta 62. uuni 63. kylpyamme 64. pesuvati 65. naru 66. pyykkipoika
67. vaateripustin 68. sälekaihtimet
KAPPALE 14
- Suomi, Ahvenanmaa, Suomen historiaa
- Onko sinusta mukava asua Suomessa?
- Millainen sinun kotimaasi on?
- Millaisessa kaupungissa sinä asut?
- Mistä sinä olet kiinnostunut?
- Annen työpäivä
- Kenen? Genetiivi: Lauran, Danielin, minun
- Genetiivi + postpositio: talon takana
- Verbin rektio: tykkään sinusta, ihastuin sinuun
- Nominityypit:
-uus/-yys (kirjallisuus: kirjallisuutta: kirjallisuude-: kirjallisuudesta)
- Mielipiteen ilmaiseminen: minusta = minun mielestäni
2. 8
SUOMEN KARTTA
Suomen pääkaupunki on Helsinki.
Mikä on Ruotsin pääkaupunki?
Entä Viron?
Minkä maan pääkaupunki on Moskova?
Suomella on yhteistä maarajaa Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa.
KPL 14
SUOMI
- Suomi on melko suuri maa Pohjois-Euroopassa.
- Suomessa on yli 5 miljoonaa asukasta. Suomi on melko turvallinen maa.
- Suomi on kaunis maa. Suomessa on paljon metsää ja yli 180 ООО järveä.
- Talvella on melko kylmä. Sataa paljon lunta. Meri on jäässä.
- Kesällä on lämmin. Aurinko paistaa. On ihan kiva ilma.
- Suomen lippu on sininen ja valkoinen.
- Suomessa on puhdas ilma.
- Sauna on hyvin tärkeä asia Suomessa.
- Pohjois-Suomessa on Lappi. Lapissa asuu joulupukki. Joulupukilla on monta poroa.
- Talvella ja keväällä Lapissa voi hiihtää ja lasketella. Siellä on monta hyvää tunturia.
- Kesällä Lapissa voi kalastaa lohta.
- Savonlinnassa on oopperajuhlat kesällä. Siellä esiintyy joka kesä monta kuuluisaa laulajaa.
- Porissa on joka kesä jazzfestivaali. Se on myös hyvin tunnettu tapahtuma.
- Suomessa on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi (alle 6 % puhuu ruotsia).
- Suomen pääkaupunki on Helsinki.
- Helsingissä on yli 550 ООО (viisisataaviisikymmentätuhatta) asukasta.
- Helsinki ei ole kovin vanha kaupunki. Se on vain noin 460 vuotta vanha.
- Helsinki on kaunis rauhallinen merikaupunki.
AHVENANMAA
-Ahvenanmaan saaristo on autonominen alue Suomen ja Ruotsin välissä.
- Se kuuluu Suomeen, eli se on Suomen valtion aluetta.
-Ahvenanmaan ainoa kaupunki on Maarianhamina.
- Maarianhamina on aika pieni kaupunki, silti se on vilkas ja hyvin mielenkiintoinen kaupunki.
- Ahvenanmaalla melkein kaikki puhuvat ruotsia.
SUOMEN HISTORIAA
-Suomi kuului ennen Ruotsiin. Suomi oli Ruotsin osa. Turku oli silloin tärkeä kaupunki.
- 1808-1809 oli Suomen sota. Venäjä voitti Ruotsin sodassa.
- Venäjän keisari Aleksanteri I piti Porvoon valtiopäivät. Venäjä sai Suomen Haminan rauhassa.
- Sen jälkeen Suomi kuului Venäjään (1809-1917), mutta Suomessa oli autonomia.
- Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. Suomi oli itsenäinen.
- Suomen valtio on tasavalta.
- Suomen ensimmäinen presidentti oli K. J. Ståhlberg.
Muuten... kuka on Suomen nykyinen presidentti? Entä nykyinen pääministeri?
Muistatko, kuka oli edellinen presidentti?
2. 8
ONKO SINUSTA MUKAVA ASUA SUOMESSA?
Onko sinusta kiva asua Suomessa?
- Minusta on kiva asua Suomessa,
koska täällä on rauhallista.
koska Suomi on melko turvallinen maa.
koska täällä on paljon lunta.
koska Suomi on kaunis maa.
koska Suomessa on paljon luontoa.
koska Suomessa on paljon metsää.
koska Suomessa on jopa yli 180 000järveä.
koska Suomessa on puhdas vesi ja puhdas ilma.
koska minusta on kiva käydä saunassa.
koska minusta suomalaiset ovat mukavia.
koska minusta suomen kieli on kaunis kieli.
koska Suomessa ei ole sotaa, Suomessa on rauha.
MILLAINEN SINUN KOTIMAASI ON?
1. Missä sinun kotimaasi sijaitsee (= on)?
2. Sijaitseeko se Euroopassa?
3. Onko siellä meri lähellä? Mikä meri?
4. Syövätkö ihmiset siellä paljon kalaa?
5. Onko siellä saaristoa?
6. Onko siellä vuoristoa?
7. Mikä vuori siellä on?
8. Mikä joki siellä on?
9. Mikä järvi siellä on?
10. Onko sinun kotimaasi päiväntasaajan lähellä?
11. Onko siellä lämmintä?
12. Millainen kesä siellä on?
13. Paistaako siellä aurinko joka päivä?
14. Onko siellä aavikkoa?
15. Onko siellä sademetsää?
16. Millainen talvi siellä on?
17. Sataako siellä paljon?
18. Sataako siellä joskus lunta?
19. Onko meri jäässä talvella?
Harjoitus 1
Kirjoita: Minun kotimaani
Kerro sitten naapurille, mitä kirjoitit.
- Minusta ei ole kiva asua Suomessa,
koska täällä on kallista.
koska tämä kaupunki on liian hiljainen.
koska taivas on aina harmaa.
koska Suomi on niin kaukana.
koska ihmiset eivät puhu paljon.
koska talvella on kylmä.
koska aurinko ei paista paljon talvella.
koska suomalainen ruoka on pahaa.
koska ihmiset juovat liian paljon.
koska ihmiset eivät tervehdi.
koska suomen kieli on niin erilainen kieli.
koska Suomessa on korkeat verot.
MINUN KOTIMAANI ON KAUNIS
20. Onko se suuri maa?
21. Onko se turvallinen maa?
22. Onko siellä puhdas ilma?
23. Kuinka paljon siellä on ihmisiä?
24. Mitä kieltä he puhuvat?
25. Kuinka monta virallista kieltä siellä on?
26. Onko siellä jokin autonominen alue?
27. Onko kotimaasi tasavalta vai monarkia?
28. Kuka on sen maan nykyinen presidentti, kuningas
tai kuningatar?
29. Entä pääministeri?
30. Millainen sen maan lippu on?
31. Mikä on sen maan pääkaupunki?
32. Missä kaupungissa sinä asuit?
33. Millainen kaupunki se oli?
34. Mikä tunnettu tapahtuma on siellä joka vuosi?
35. Mikä on hyvin tärkeä asia sinun kotimaassasi?
36. Onko siellä hyvä ruoka?
KPL 14
GENETIIVI -Г1
Kenen? Minkä?
Matin auto on pihalla.
Tämä on Patrician sanakirja.
Mikä on Peterin puhelinnumero?
Isän tukka on jo harmaa.
Tytön polkupyörä oli ulkona.
Miehen silmälasit olivat rikki.
poliisin työpäivä
tuon kauniin järven nimi
tämän suuren veneen moottori
oven lukko
ikkunan lasi
tämän uuden rakennuksen ympäristö
hallituksen kokous
Helsingin yliopisto
Suomen tasavalta
Itämeren suojelukomissio
Tuulikin huone
Tuulikki Koskisen huone
rouva Koskisen huone
tohtori Koskisen huone
Jean Sibeliuksen sävellys
hotelli Hesperian aula
ravintola Helmen tarjoilijat
johtaja Mäkisen määräys
rouva Lahtisen päätös
Matti:
Mati-
Matin
Kerttu:
Kertu-
Kertun
Patricia:
Patricia-
Patrician
Alan:
Alani-
Alanin
Peter:
Peteri-
Peterin
isä:
isä-
isän
äiti:
äidi-
äidin
tyttö:
tytö-
tytön
poika:
poja-
pojan
mies:
miehe-
miehen
nainen:
naise-
naisen
poliisi:
poliisi-
poliisin
järvi:
järve-
järven
pieni:
piene-
pienen
suuri:
suure-
suuren
vene:
venee-
veneen
hevonen:
hevose-
hevosen
uusi:
uude-
uuden
puhelin:
puhelime-
puhelimen
kaunis:
kaunii-
kauniin
vieras:
vieraa-
vieraan
hallitus:
hallitukse-
hallituksen
hotellin aula
ravintolan tarjoilijat
johtajan määräys
2. 8
GENETIIVI
minun meidän Kenen? Minkä?
sinun teidän
hänen heidän Pekan lompakko huoneen ikkuna
Harjoitus 2
1. Tämä sanakirja on (MINÄ).
2. Onko tuo laukku (TE)?
3. Ei. Se on (HÄN).
4. (KUKA) vuoro?
5. Nyt on (TE) vuoronne.
6. (ME) isä on töissä.
7. Onko tämä kirja (SINÄ)?
8. Ei. Se on (TUUKKA).
9. Se on (TUUKKA MÄKINEN) kirja.
10. Tässä on (DAVID) kirja.
Harjoitus 3
1. (BAARI) ovi on lukossa.
2. Kävelemme (SININEN MERI) rannalla.
3. Kiipeämme (TUO SUURI VUORI) huipulle.
4. Nautimme (AURINKO) lämmöstä.
5. Hotellissa saamme (HUONE) avaimen.
6. Kaikki odottavat opasta (HOTELLI) aulassa.
Harjoitus 4
1 suunnittelija on Alvar Aalto.
(TUO SUURI KAUNIS RAKENNUS)
2. Tämä sävellys on (JEAN SIBELIUS).
3. Tässä on (ALEKSANTERI TOINEN) patsas.
4. (ELIAS LÖNNROT) Kalevala on Suomen kansalliseepos.
5. (ALEKSIS KIVI) Seitsemän veljestä (1870) oli
ensimmäinen suuri suomalainen romaani.
6. Tunnetko sinä (TOVE JANSSON) Muumi-kirjat?
KPL 14
GENETIIVI + POSTPOSITIO: talon takana
Lamppu on kaapin yläpuolella.
Kaappi on lampun alapuolella.
Pallo on kaapin päällä.
Sukat ovat kaapin alla.
Sukat ovat kaapin
ulkopuolella.
Lastenlapset ovat mummon ympärillä.
Mummo on lastenlasten keskellä.
Lastenlapset ovat mummon luona.
Mummo leikkii lasten kanssa.
Järvi on talon lähellä.
Lipputanko on järven ja talon välissä.
Lipputangon ympärillä on kukkia.
Talon oikealla puolella on puu. Se on talon vieressä.
Talon vasemmalla puolella on pelto.
Mitä kaapissa on?
Talon edessä on auto.
Auto on talon ulkopuolella
Talon takana on metsä.
Pallo on kukkien keskellä.
Anne on sihteeri. Hän on työssä eräässä toimistossa keskustassa.
Toimisto sijaitsee uudessa valkoisessa kerrostalossa torin lähellä.
Toimisto on auki kello 9-16. Anne on töissä noin 8 tuntia joka päivä.
Tänään on maanantai. Anne saapuu toimistoon. Toiset työtoverit ovat
jo kaikki siellä. Anne on vähän myöhässä (kello on jo 9. 05), mutta se
ei haittaa. Työtoverit pyytävät Annea kahville. Anne juo kaksi kuppia
kahvia. Sitten hän menee työhuoneeseen ja avaa ikkunat. Kadulta
kuuluu kovaa melua. Anne päättää sulkea ikkunat. Sitten hän katsoo, mitä
on postissa.
Annen suurella työpöydällä on paljon tavaraa: kalenteri1, kynäkotelo2,
kansio3, nitoja4, monta niittiä5 ja klemmaria®, rei’itin7, taskulaskin8,
muistilehtiö9 ja kuulakärkikynä10. Pöydällä on myös laskukone11, mutta
tavallisesti Anne ei käytä sitä. Hän käyttää taskulaskinta.
Anne kirjoittaa kaikki kirjeet ja pöytäkirjat tietokoneella12.
Tietokoneeseen kuuluu keskusyksikkö13, näppäimistö14, näyttö15, hiiri16 ja kirjoitin17.
Tietokoneen vieressä on valokuva Annen poikaystävästä. Pöydän edessä
on tuoli, ja pöydän alla on roskakori. Anne panee kaikki roskat roskakoriin.
Pöydän vieressä, oikealla puolella, on salkku. Pöydän takana on hylly.
Hyllyllä on monta mappia. Hyllyn vieressä on iso kasvi. Anne kastelee
vähän sitä.
Tänään on kaksi kokousta. Sen jälkeen Anne puhuu puhelimessa monen
ihmisen kanssa. Iltapäivällä hän laatii pöytäkirjat ja keskustelee johtajan
kanssa monesta tärkeästä asiasta. Kello 18. 00 työpäivä päättyy. Pitkän
ja kiireisen työpäivän jälkeen Anne on vähän väsynyt. Kuitenkin hän on
hyvällä tuulella. Hän päättää lähteä vielä uimahalliin.
kaupungin keskusta
sijaita = olla jossakin
yhdeksästä neljään
saapua = tulla
(olla) myöhässä # ajoissa
ei se haittaa = ei se mitään
pyytää = ehdottaa, kutsua,
toivoa jotakin
melu = kova ääni, meteli
sulkea = panna kiinni
tavara = esine
tavallisesti = normaalisti,
yleensä
käyttää
harvoin Ф usein
vieressä
välissä
edessä Ф takana
alla Ф päällä
kastella
puhua puhelimessa
laatia = suunnitella ja
kirjoittaa
keskustella = neuvotella,
puhua
päättyä = loppua
päättää = tehdä päätös
(olla) hyvällä/pahalla tuulella
PUHUA + -STA He puhuvat monesta tärkeästä asiasta.
KESKUSTELLA + -STA Keskustelen tästä asiasta vielä johtajan kanssa.
NEUVOTELLA + -STA Neuvotte/emme asiasta huomisessa kokouksessa.
PUHUA
Hän puhuu puhelimessa monen asiakkaan kanssa.
ANNEN TYÖPÄIVÄ
KPL 14
TYÖPÖYTÄ
Missä?
Mistä?
Mihin?
television
päällä
päältä
päälle
pöydän
alla
alta
alle
pöydän
oikealla puolella
oikealta puolelta
oikealle puolelle
pöydän
vasemmalla puolella
vasemmalta puolelta
vasemmalle puolelle
oven
yläpuolella
yläpuolelta
yläpuolelle
pöydän
alapuolella
alapuolelta
alapuolelle
tietokoneen
vieressä
vierestä
viereen
kirjan
välissä
välistä
väliin
ikkunan
luona
luota
luokse
pöydän
takana
takaa
taakse
pöydän
ääressä
äärestä
ääreen
2. 9
GENETIIVI + POSTPOSITIO
pöydän
edessä
Ateneumin
luona
takana
Kansallismuseon
lähellä
television
päällä
mummon luona
alla
äidin kanssa
kirkon
vieressä
mutta:
oikealla puolella
partitiivi + postpositio
vasemmalla puolella
pankkia vastapäätä
tietä pitkin
torin
keskellä
talon
ympärillä
prepositio + partitiivi
ilman sinua
kadun
yli
ennen lounasta
sillan
ali
lähellä Malmia
Harjoitus 5
1. Maria istuu (DAVID) edessä.
2. David istuu (MARIA) takana.
3. Paul istuu (SUSAN) vieressä.
4. Me tapaamme (STOCKMANN) luona.
5. (TORI) oikealla puolella on suuri tavaratalo.
6. (KELTAINEN RAKENNUS) takana on leikkikenttä.
7. (SAIRAALA) lähellä on suuri puisto.
8. Pallo on (TUO PUNAINEN TALO) alla.
9. (OVI) edessä on tuoli.
10. (PUHELIN) vieressä on puhelinluettelo.
Harjoitus 6
1. Kokous on (PÄIVÄLLINEN) jälkeen.
2. Anne istuu (KIRJOITUSPÖYTÄ) ääressä.
3. Keskustelen tästä vielä (JOHTAJA JÄRVINEN) kanssa.
4. Menemme (KATU) yli.
5 (SUURI VALKOINEN KERROSTALO) lähellä on metsä.
6. Minä olin eilen kylässä (KIRSI ja MARKKU) luona.
7. Minä haluan matkustaa (MAAILMA) ympäri.
8. Me matkustamme Jyväskylään (TAMPERE) kautta.
9. (VUOSI) kuluttua minä osaan suomea.
10. Lähdemme matkalle (KUUKAUSI) kuluttua.
Harjoitus 7
Kirjoita: Minun työpäiväni
Kirjoita, millainen sinun työpäiväsi on. Voit keksiä koko jutun.
Kirjoita myös, millainen sinun työhuoneesi on. Käytä postpositioita!
Kerro sitten kurssitoverille, mitä kirjoitit.
MISTÄ SÄ OOT KIINNOSTUNU(T)? (puhekieltä)
KPL 14
- Mistä leffasta (= elokuvasta) sä oot (= sinä olet) kiinnostunu(t)? Mikä leffa kiinnostaa sua (= sinua)?
Tää (= tämä) sai viis (= viisi) tähteä.
- Siinä on kuuluisat näyttelijät, mut (= mutta) ei se kiinnosta mua (= minua). Se on aika väkivaltainen.
- Ei muakaan kiinnosta se. Se on sellainen sotaleffa. Mitä jos mennään vaan (= vain) syömään?
- Joo, mennään vaan syömään! Mennään joku (= jokin) toinen kerta elokuviin!
- Mitä sä harrastat? Onks sulia (= onko sinulla) jokin harrastus? Mitä urheilulajia sä harrastat?
- Mä harrastan moottoripyöräilyä. Mä oon (= minä olen) kiinnostunet) moottoripyöristä. Mä osaan koota
pyöriä, ja nyt mä kokoan itse yhtä uutta pyörää. Mitä sä harrastat? Mikä sua (= sinua) kiinnostaa?
- Mä tykkään kielistä. Kielet kiinnostavat mua kovasti.
- Niin muakin (= minuakin). Mäkin (= minäkin) tykkään kielistä. Nyt mä opiskelen japania. Ens (= ensi)
vuonna mulla (= minulla) on tilaisuus osallistua yhteen moottoripyöräkilpailuun Japanissa. Mä tykkään ajaa
lujaa! Ja Japanissa on upeet (=
upeat) maisemat!
KIINNOSTAA
OLLA kiinnostunut
Jääkiekko kiinnostaa minua.
Olen kiinnostunut jääkiekosta.
Historia kiinnostaa häntä.
Hän on kiinnostunut historiasta.
Avaruus kiinnostaa Kaarinaa.
Kaarina on kiinnostunut avaruudesta.
Kirjallisuus kiinnostaa Markusta.
Markus on kiinnostunut kirjallisuudesta.
-uus/-yys
Vertaa:
avaruus: avaruude-
kirjallisuus: kirjallisuude- uusi: uude-
avaruutta avaruudessa
kirjallisuutta kirjallisuudessa uutta uudessa
avaruudesta
kirjallisuudesta uudesta
avaruuteen
kirjallisuuteen uuteen
VERBIN REKTIO
PUHUA
koulusta
kirjasta
elokuvasta
Mistä te puhutte?
Puhumme EU: sta.
Puhumme sinusta.
TUTUSTUA
museoon
häneen
Me tutustumme tähän museoon iltapäivällä.
Minä tutustuin häneen Pietarissa.
IHASTUA
opiskelukaveriin
Hän on ihastunut sinuun. Sen huomaa helposti.
RAKASTUA
toiseen ihmiseen
Minä rakastuin häneen.
JÄÄDÄ
kotiin
työhön
asemalle
Äiti jää kotiin, kun menemme järvelle.
Jään vielä työhön. En voi lähteä vielä.
Lapsi jää päiväkotiin, kun äiti menee työhön.
KUULUA
hintaan
perheeseen
joukkueeseen
puolueeseen
Hintaan kuuluu aamiainen.
Perheeseen kuuluu äiti, isä ja yksi lapsi sekä kissa.
Hän kuuluu maajoukkueeseen. Hän on kuuluisa pelaaja.
Hän kuuluu sosiaalidemokraattiseen puolueeseen.
2. 10
MILLAISESSA KAUPUNGISSA SINÄ ASUT?
Minä olen Kaarina Eskelinen. Minä asun eräässä pienessä kaupungissa Itä-
Suomessa minun äitini ja isäni kanssa. Minä käyn vielä koulua. Me asumme
suuressa maalaistalossa pienen järven lähellä. Kesällä menemme usein isän
kanssa järvelle kalaan. Äiti jää kotiin. Hän laittaa ruokaa. Kun me tulemme
järveltä, syömme yhdessä. Sitten minä tavallisesti tiskaan.
Meillä on suuri kaunis puutarha. Puutarhassa on monta ruusupensasta ja
omenapuuta. Talon seinällä kasvaa villiviini. Minä istun usein puutarhassa, luen
kirjaa tai sarjakuvalehteä. Äiti tuo joskus kahvia ja pullaa ulos, ja me
puhumme monesta asiasta: koulusta, avaruudesta, tulevaisuudesta, kirjasta, jota
minä luen, ja kaikesta sellaisesta. Minusta meidän äiti on hirveän kiva.
Minulla ei ole siskoa eikä veljeä. Tänään minä olen vähän yksinäinen eikä
minulla ole mitään tekemistä. Onneksi yksi minun ystäväni soittaa hetken
kuluttua ja kysyy, voiko hän tulla meille. "Totta kai sinä voit tulla”, minä vastaan.
Kun hän tulee, me teemme taas kaikenlaista kivaa ja hullua yhdessä. Minä
tutustuin häneen koulussa. Koulussa me olemme aina yhdessä.
Meidän perheeseen kuuluu vielä Misse-kissa. Se on isoja keltainen. Sen
kanssa on kiva leikkiä. Minä ja minun ystäväni Anneli etsimme usein Misseä.
Tavallisesti se on talon alla.
Syksyllä menemme marjaan ja sieneen. Äiti lähtee silloin mukaan.
Keräämme kaikki korit täyteen. Talvella voimme laskea mäkeä tai hiihtää järven
jäällä. Minun mielestäni on ihanaa asua pikkukaupungissa. Kaikki on niin lähellä.
Harjoitus 8
Vastaa kysymyksiin. Kysy samat kysymykset kurssikaverilta:
1. Millaisessa kaupungissa sinä asuit, kun olit pieni?
2. Oliko siellä meri, järvi, joki tai vuori lähellä?
3. Miksi muutit sieltä pois?
4. Milloin matkustat taas sinne?
5. Haluaisitko muuttaa takaisin sinne?
6. Milloin muutit tänne?
7. Haluaisitko muuttaa täältä pois?
8. Aiotko jäädä tänne?
Harjoitus 9
"On hyvä asua pikkukaupungissa" - "On hyvä asua suurkaupungissa”
Tehkää ryhmässä pieni väittely! Perustele, miksi olet sitä mieltä, että...
Malli: Minusta / minun mielestäni on hyvä asua pikkukaupungissa, koska...
Harjoitus 10
Kirjoita: Minun kotitaloni
Käytä postpositioita: talon edessä, talon takana, talon vieressä, pihan keskellä jne. (= ja niin
edelleen). Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
KAPPALE 15
- Puhelimessa
- Täytyykö sinun viedä koira ulos?
- Vuodenajat ja kuukaudet
- Viime talvena, tänä vuonna, ensi kuussa
- Sataa
- On kuuma
- Genetiivi + täytyy + 1. infinitiivi:
Minun täytyy lähteä (nesessiivilause)
- Täytyy lähteä (geneerinen lause)
- On kaunista (tilalause)
- Kylään kutsuminen
2. 11
PUHELIMESSA
- Laura Mikkonen.
- Hei, täällä on Liisa. Mitäs teille kuuluu?
- No hei. Mitäpä tässä. Ihan hyvää vaan. Entäs teille?
- Ihan kivaa. Mutta arvaa mitä? Meillä on nykyään koira!
- Ihanko totta? Minkä rotuinen se on?
- Ei se ole minkään rotuinen. Se on ihan sekarotuinen koira. Mutta hirveän
kiva pentu se on.
- Ai, se on ihan pieni vielä.
- Joo, ja se aiheuttaa kyllä aika paljon työtä minulle.
-Ai, miten?
- No, minun täytyy ulkoiluttaa sitä kaksi tai kolme kertaa päivässä. Sitten se
sotkee kamalasti, tuo hiekkaa sisälle ynnä muuta. Minun täytyy imuroida
melkein joka toinen päivä.
- Mutta on siitä koirasta hyötyäkin. Nyt sinun on pakko olla ulkona joka päivä.
- Ihan totta. Ja se on niin ihana. Mutta kuule, onko teillä ensi viikonloppuna
aikaa? Minusta olisi mukava nähdä teitä. Minä voin laittaa jotain ruokaa.
- Ai ensi viikonloppuna. Kuule, ensi viikonloppu ei sovi. Meillä on silloin isoäidin
80-vuotispäivät. Ne ovat aika isot juhlat. Sinne tulee paljon väkeä. Koko suku
tulee sinne. Kaikki sedät ja tädit ja serkut. Ja sitten tietysti isoäidin kaikki
ystävät ja tutut. Se on yhteensä ainakin 40 henkeä. Me menemme sinne jo
perjantaina. Siellä täytyy siivota ja leipoa ja tehdä jotain salaattia ja muuta syötävää.
Mutta mutta... Sopiiko sinulle Seuraava viikonloppu? Vaikka lauantaina?
- Sopii oikein hyvin. Kiva kun te voitte tulla! Mihin aikaan te tulette?
- Sopiiko noin seitsemän maissa?
- Sopii oikein hyvin. Tuletteko te autolla?
- Ei. Meidän täytyy tulla nyt bussilla. Auto on rikki. Markon täytyy viedä se
korjaamoon. Se taitaa maksaa muuten aika paljon, ja meillä on tällä hetkellä niin vähän
rahaa, kun meidän täytyy maksaa taas se asuntolainan lyhennys. Muuten...
Sinun ei tarvitse laittaa mitään erikoista syötävää. Ihan jotain pientä vain.
- No, minä haluan kokeilla yhtä uutta reseptiä. Toivottavasti se onnistuu. Mutta...
te tulette sitten seuraavana lauantaina kello seitsemän aikaan.
- Joo, me tulemme. Kiitos kutsusta. Kiva nähdä taas. No, hei sitten.
- Hei, hei. Sano terveisiä Markolle ja Villelle.
- Joo, minä sanon. Moi, moi.
hyöty (= etu) Kurssista oli paljon hyötyä. Siitä oli paljon hyötyä.
Mitä hyötyä tästä on? Minusta tästä ei ole mitään hyötyä.
Mitäpä tässä.
Arvaa mitä?
nykyään
koirarotu
pentu
aiheuttaa työtä
aiheuttaa ongelmia
ulkoiluttaa
= kävelyttää,
viedä ulos
sotkea
hiekka
ym. = ynnä muuta
ynnä = plus, ja
Sinun on pakko olla
ulkona.
= Sinun täytyy olla
ulkona,
paljon väkeä
suku
setä
täti
serkku
tuttu = tuttava
seitsemän maissa
= noin kello 19. 00
se taitaa maksaa
= luulen, että
se maksaa
kokeilla
onnistua
Kiitos kutsusta!
Kiva nähdä!
Sano terveisiä!
KPL 15
MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ (nesessiivilause}
Genetiivi
1. infinitiivi
Kenen
lähteä
jo?
Marjan
herätä
aikaisin.
Minun
TÄYTYY
ostaa
uusi auto.
Sinun
maksaa
tämä lasku.
Hänen
siivota
tämä huone.
Meidän
ostaa
kahvia.
Teidän
odottaa
häntä.
Heidän
mennä
lääkäriin.
Genetiivi
?. infinitiivi
Kenen
lähteä
vielä?
Marjan
herätä
aikaisin.
Minun
El TARVITSE
ostaa
uutta autoa.
Sinun
maksaa
tätä laskua.
Hänen
siivota
tätä huonetta.
Meidän
ostaa
kahvia.
Teidän
odottaa
häntä.
Heidän
mennä
lääkäriin.
Totaaliobjekti on nominatiivissa:
Minun täytyy pedata sänky.
Meidän täytyy saada uusi asunto.
Huomaa! Persoonapronominissa t-muoto:
Minun täytyy viedä hänet lääkäriin.
Meidän täytyy kutsua heidät kylään.
Partitiiviobjekti:
Meidän täytyy ostaa pesupulveria.
Sinun täytyy auttaa häntä.
Minun ei tarvitse ostaa uutta sanakirjaa.
- Täytyykö sinun lähteä pian?
- Täytyykö sinun lähteä jo?
- Täytyykö sinun käydä kaupassa tänään?
- Täytyykö sinun tehdä harjoitukset tänään?
- Täytyykö sinun laittaa ruokaa tänään?
- Täytyykö sinun pestä pyykkiä tänään?
- Täytyykö sinun herätä aikaisin huomenna?
- Moneltako sinun täytyy nousta?
- Kenen täytyy nousta aikaisin joka päivä?
(aine)
(prosessi)
(negatiivinen)
- Joo, täytyy. Minun täytyy lähteä pian.
- Ei tarvitse. Minun ei tarvitse lähteä vielä.
- Minun täytyy nousta yhdeksältä.
- Minun. Minun täytyy nousta kuudelta joka aamu.
- Niin minunkin!
2. 11
MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ
Harjoitus 1
Kysy kurssitoverilta, täytyykö hänen tehdä jotain nyt / huomenna / tänään / ensi viikonloppuna!
Kurssitoveri vastaa!
Malli: Täytyykö sinun (+ verbi)...? - Joo, minun täytyy (+ verbi)...
- Ei, minun ei tarvitse (+ verbi)...
HARJOITELLA suomea
IMUROIDA
KASTELLA kaktus
KATSOA uutisia
KIRJOITTAA tietokoneella
KOOTA kirjahylly
KÄYDÄ kaupassa
KÄYDÄ parturissa/kampaajalla
LAITTAA ruokaa
MAKSAA lasku
TANKATA auto
MENNÄ lääkäriin
OPISKELLA
PAKATA matkalaukku
PALAUTTAA kirja kirjastoon
PEDATA sänky
PESTÄ pyykkiä
PESTÄ tukka
SAATTAA ystävä kotiin
SOITTAA äidille
TARKASTAA kotitehtävä
TEHDÄ kotitehtävä (= läksy)
VAIHTAA pusero
VIEDÄ koira ulos
Harjoitus 2
Kerro opiskelukaverille, mitä sinun täytyy tehdä säännöllisesti.
Joka aamu
Joka ilta
Joka viikonloppu
Joka kesä
Joka päivä
Harjoitus 3
Kerro opiskelukaverille, Käytä täytyä-verbiä!
1) miksi olet kaupassa.
2) miksi menet suihkuun.
3) miksi otat puhelimen laukusta.
4) miksi tilaat taksin.
5) miksi olet vihainen ja kiroilet.
6) miksi et voi lähteä ulos.
7) miksi menet optikolle.
8) miksi menet tavarataloon.
9) miksi seisot ulkona.
10) miksi lähdet jo kotiin.
11) miksi tulet aina tänne.
Opiskelukaveri kysyy ja sinä vastaat. Voitte käyttää myös puhekieltä:
Miks sä oot kaupassa?
Miks sä meet suihkuun?
Miks sä otat puhelimen laukusta?
Miks sä tilaat taksin?
Miks sä oot vihanen ja kiroilet?
Miks sä et voi lähteä ulos?
- Miks sä meet optikolle?
- Miks sä meet tavarataloon?
- Miks sä seisot ulkona?
- Miks sä lähdet jo kotiin?
- Miks sä tuut aina tänne?
- Mun täytyy 1+ verbi)
KPL 15
MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ
Harjoitus 4
1. (MINÄ) täytyy soittaa kotiin.
2. (SINÄ) täytyy kirjoittaa kirje hänelle.
3. (HÄN) täytyy opiskella kovasti.
4. (ME) täytyy ehtiä bussiin.
5. (TE) täytyy ottaa taksi.
6. (HE) täytyy auttaa meitä.
Harjoitus 5
1. (ULLA RANTANEN)
2. (JOHTAJA LAINE)
3. (ROUVA LAUKKANEN)
4. (MATTI)
5. (PIENI LAPSI)
6. (SAIRAS)
Harjoitus 6
Tee negatiivinen lause (ei tarvitse + verbi).
Muista panna objekti oikeaan muotoon!
1. Meidän täytyy ostaa se uusi tietokone
2. Mikon täytyy odottaa meitä
3. Markon ja Lauran täytyy ottaa lainaa
4. Sinun täytyy soittaa heille joka päivä
5. Teidän täytyy lähettää hänelle kutsu
6. Annen ja Ilpon täytyy maksaa tämä lasku....
7. Sinun täytyy tulla mukaan
. täytyy lähteä Lahteen,
. täytyy matkustaa paljon,
. täytyy ymmärtää tämä.
. täytyy pestä tukka tänään,
. täytyy varoa liikennettä,
. täytyy levätä.
Teidän täytyy toimittaa kirjallinen hakemus.
Teidän on pakko laatia kirjallinen hakemus.
Hakemus ja kaikki tarpeelliset asiakirjat
pitää toimittaa ajoissa, koska kunkin
tapauksen käsittelyyn menee aina jonkin verran
aikaa.
Täytyykö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse.
Pitääkö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse.
Onko sinun pakko lähteä? - Ei, minun ei ole pakko lähteä.
Genetiivi +
täytyy + 1. infinitiivi
pitää
on pakko
2. 12
MINUN TÄYTYY LÄHTEÄ
Harjoitus 7
Tee positiivinen lause (täytyy + verbi).
1. Helen - täytyä - ostaa - uusi sanakirja
2. Markus - täytyä - hakea - paketti - posti
3. me - täytyä - mennä - kauppa
4. te - täytyä - käydä - kauppa
5. he - täytyä - matkustaa - bussi - koko matka
6. minä - täytyä - hakea - lehti - postilaatikko
7. te - täytyä - selvittää - tämä asia
Harjoitus 8
Tee positiivinen lause (täytyy + verbi).
Muista panna objekti oikeaan muotoon!
1. Minä pesen tukan tänään.
2. Markku odottaa meitä.
3. Me vaihdamme bussia.
4. He myyvät tämän talon.
5. Minä silitän tämän paidan sinulle.
6. Sinä luet tämän kirjan.
7. John tekee sen kotitehtävän.
8. Minä hankin viisumin.
Harjoitus 9
Tee positiivinen ja negatiivinen lause (täytyy + verbi / ei tarvitse + verbi).
Muista panna objekti oikeaan muotoon!
1. me - ottaa - hän - mukaan
2. sinä - auttaa - minä
3. me - kutsua - he
4. me - täytyä - hakea - he
5. minä - täytyä - herättää - sinä - aamu
KPL 15
TÄYTYY LÄHTEÄ
Vertaa:
Täytyy mennä.
Minun täytyy mennä.
Tänään täytyy siivota. / Täytyy siivota tänään.
Sinun täytyy siivota tänään.
Se kirjahylly täytyy koota. / Täytyy koota se kirjahylly.
Meidän täytyy koota se kirjahylly.
Tätä lattiaa ei tarvitse pestä. / Ei tarvitse pestä tätä lattiaa.
Teidän ei tarvitse pestä tätä lattiaa.
Harjoitus 10
Tee mallin mukaan.
Malli: (sinä) - täytyä - panna - ovi - kiinni
a) Sinun täytyy panna ovi kiinni.
b) Ovi täytyy panna kiinni.
1. (hän) - täytyä - korjata - tämä kone
b)
2. (me) - täytyä - selvittää - tämä asia
(sinä) - ei - tarvita - täyttää - tämä paperi
(Markus) - täytyä - pestä - auto - tänään
(te) - täytyä - maalata - tämä talo
(me) - ei - tarvita - käydä - kauppa - tänään
2. 12
VUODENAJAT JA KUUKAUDET
Vuodenajat
Kuukaudet
talvi talvella
tammikuu tammikuussa
viime talvena
ensi talvena
kevät keväällä
helmikuu helmikuussa
viime vuonna
ensi vuonna
kesä kesällä
maaliskuu
viime kuussa
ensi kuussa
syksy syksyllä
huhtikuu
toukokuu
viime viikolla
ensi viikolla
kesäkuu
tänä talvena
Minä talvena?
heinäkuu
tänä vuonna
Minä vuonna?
elokuu
tässä kuussa
Missä kuussa?
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
tällä viikolla
Millä viikolla?
Harjoitus 11
1. Mitä sinä teet tällä viikolla? 5. Jatkuuko tämä kurssi vielä ensi kuussa?
2. Olitko sinä matkalla viime viikolla? 6. Missä sinä asuit viime vuonna?
3. Tuletko sinä kurssille ensi viikolla? 7. Millainen ilma oli viime kesänä?
4. Onko tentti tässä kuussa? 8. Mitä sinä teet ensi vuonna?
Harjoitus 12
1. Mikä kuukausi nyt on?
2. Mikä on vuoden ensimmäinen kuukausi?
3. Missä kuussa on pääsiäinen?
4. Entä vappu?
5. Missä kuussa on juhannus?
6. Missä kuussa on joulu?
7. Missä kuussa on sinun syntymäpäiväsi?
8. Missä kuussa sataa paljon lunta?
9. Missä kuussa lumi sulaa?
10. Missä kuussa on lämmintä ja aurinko paistaa?
11. Missä kuussa lehdet putoavat?
12. Missä kuussa tuulee ja sataa paljon vettä?
Harjoitus 13
1. Milloin voi hiihtää ja luistella?
2. Milloin aurinko alkaa paistaa?
3. Milloin linnut palaavat Suomeen?
4. Missä kuussa kesä alkaa?
5. Missä kuussa järvi on niin lämmin, että voi uida?
6. Missä kuussa meri on niin lämmin, että voi uida?
7. Milloin linnut lentävät etelään?
KPL 15
VUODENAJAT
l. auto 2. tuulilasi 3. traktori 4. katu 5. liukas 6. kerrostalo 7. katto 8. mainos 9. antenni 10. katuvalo 11. talvirengas
12. laukku 13. talvitakki 14. turkishattu 15. housut 16. käsineet 17. kirkko 18. hautausmaa 19. omakotitalo
20. metsä 21. järvi 22. taivas 23. pilvi 24. lentokone 25. tie 26. silta 27. polkupyörä 28. lapsi 29. ilmapallo 30. lumi
31. jää 32. ruoho 33. aurinko 34. parkkipaikka 35. soutuvene 36. laituri 37. onki 38. uimaranta 39. sulkapallo
40. radio 41. peitto 42. aurinkolasit 43. uimapuku 44. uimahousut 45. bikinit 46. eväskassi 47. kirja 48. saari 49. puu
50. kivi 51. kallio 52. ranta 53. kaislikko 54. laituri 55. moottorivene 56. harava 57. kesämökki 58. kuisti
59. savupiippu 60. varastorakennus 61. raaputtaa 62. liukastua 63. kävellä 64. ajaa 65. istua 66. onkia 67. uida
68. pelata 69. katsella 70. lukea 71. ottaa aurinkoa 72. kuunnella 73. haravoida
2. 12
VUODENAJAT
Talvi
Suomessa on pitkä talvi. Talvella sataa usein paljon lunta. On kaunista, mutta kylmää.
Monet harrastavat hiihtoa tai laskettelua. Jotkut harrastavat luistelua tai pelaavat
jääkiekkoa. Päivä on kovin lyhyt. Aurinko paistaa vain vähän aikaa. On hyvin pimeää.
Joskus sataa räntää, ja silloin on kauhean ikävä ilma. Kukaan ei mene silloin mielellään ulos.
Kevät
Keväällä lumi sulaa ja aurinko alkaa taas paistaa. On lämmintä ja valoisaa. Ensin tulee
pääsiäinen ja sitten vappu. Kasvit alkavat kasvaa. Ihmiset haravoivat pihaa ja istuttavat
kukat puutarhaan, pyöräilevät, ja monella on tapana lähteä kävelylle, varsinkin sunnuntai-
aamuisin. Toiset alkavat urheilla: käyvät lenkillä, voimistelevat tai pelaavat tennistä.
Kesä
Kesällä on lämmintä. Kukat kukkivat. Aurinko alkaa paistaa jo aikaisin aamulla ja laskee
vasta myöhään yöllä. Kesäyö on hyvin valoisa. On ihanaa valvoa yöllä, istua tulen
ääressä ulkona ja odottaa, että aurinko nousee metsän takaa. Ihmiset ovat paljon kesämökillä,
uivat, ottavat aurinkoa, kalastelevat ja purjehtivat. Kesämökillä ei ole kiire! On aikaa
levätä ja nauttia kesästä ja valosta. Ihmiset ovat paljon ulkona, kävelevät, käyvät torilla tai
ulkoilmakonsertissa, veneilevät ja lähtevät retkelle. Myöhemmin kesällä monet käyvät
marjassa tai sienessä. On kivaa kulkea metsässä kori kädessä ja kumisaappaat jalassa.
Syksy
Syksyllä on ruska. Sitten keltaiset ja punaiset lehdet putoavat puista, ja viimeisetkin kukat
kuolevat. Sataa usein ja rannikolla tuulee kovasti. Merellä voi olla myrsky. Marraskuussa
alkaa olla pakkasta. Talvi tulee taas.
SATAA (puhekieltä}.
- Luulet(ko) sä, että alkaa sataa? Otanks mä (= otanko minä) sateenvarjon mukaan?
- En mä usko. Tai ota vaan - varmuuden vuoksi!
- Käyt(kö) sä joskus lenkillä tai kuntosalilla?
- En mä käy. Tuntuu, et (= että) koskaan ei o (= ei ole) tarpeeks aikaa.
Ja illalla on aina niin pimeää ja märkää. Sataa joka päivä ja tuulee niin kovasti.
- Kuule, uutisissa oli, et (= että) huomenna ei enää sada. Huomenna on ihan kiva ilma.
3.
- Lähdetkös lenkille?
- En mä oikein jaksa. Mulla (= minulla) on kylmä. Must (= minusta) tuntuu, et (= että)
mä oon (= minä olen) vähän kipeä. Sitä paitsi siellä sataa. Mä taidan keittää teetä.
4.
- Miks aina on tällanen (= tällainen) kauhee (= kauhea) ilma? Aina vaan sataa.
- Älä viitsi valittaa! Mennään illalla ulos! Ravintola Fiestassa on salsailta.
Siellä on yleensä kova meno!
- No, mennään vaan! Mikäs orkesteri siellä soittaa?
Sataa.
Ei sada.
käydä lenkillä
Tuulee.
Ei tuule.
minusta tuntuu, että
en jaksa
= olen väsynyt
kauhea ilma
= hirveä ilma
Älä viitsi valittaa!
mielelläni
mielelläsi
mielellään
KPL 15
SÄÄ
Aurinko paistaa. On selkeää.
Taivas on kirkas.
On kuuma. On helle.
On pilvistä, mutta ei sada. Aurinko
paistaa joskus.
Sataa vettä.
Joskus sataa rakeita.
Sataa lunta.
On pakkasta. On kylmä.
Tie on liukas. Varo, että et liukastu!
1. aurinko 2. taivas 3. pyykki 4. pyykkinaru 5. ruoho 6. metsä 7. purjevene 8. kesämökki 9. kottikärryt
10. tikkataulu 11. housut 12. pilvi 13. lätäkkö 14. sadetakki 15. kurahousut 16. lumilapio 17. lumiukko
18. lumipallo 19. jääpuikko 20. koira 21. talutushihna 22. kaulaliina 23. pipo 24. ripustaa 25. ottaa aurinkoa
26. työntää 27. hikoilla 28. purjehtia 29. heittää 30. leikkiä 31. tehdä 32. ulkoiluttaa/kävelyttää
Sataa räntää. On oikea koiranilma.
On lämmintä. Lumi sulaa.
On ukkosta. Salamoi ja jyrisee. On ukonilma. On sumua.
Tuulee. Puut huojuvat tuulessa. Merellä on myrsky.
1. sateenvarjo 2. kumisaappaat 3. aurinko 4. katto 5. savupiippu 6. ikkuna 7. ovi 8. ulkoseinä 9. portaat
10. kuusi 11. salama 12. tie 13. vene 14. ranta 15. lippalakki 16. takki 17. huppu 18. housut 19. kengät
20. tasku 21. laiva 22. aalto 23. taivas 24. pilvi 25. lokki
KAPPALE 16
- Työkaverit juttelevat
- Syömään, syömässä, syömästä
- Pyydätkö häntä soittamaan?
- Me lähdemme baariin
- Niklas etsii kaukosäädintä
- Nominityypit:
-e (liike: liikettä: liikkee-: liikkeestä: liikkeeseen)
-in (soitin: soitinta: soittime-: soittimesta: soittimeen)
-is/-as/-äs (rakas: rakasta: rakkaa-: rakkaasta: rakkaaseen)
-ton/-tön (rasvaton: rasvatonta: rasvattoman rasvattomasta: rasvattomaan)
-tar/-tär (laulajatar: laulajatarta: laulajattare-: laulajattaresta: laulajattareen)
-is/-es/-as (tennis: tennistä: tennikse-: tenniksestä: tennikseen)
- 3. infinitiivi = MA-infinitiivi: Me menemme syömään
- Verbi + -MAAN: Joudun lähtemään jo kello 13. 00
- Verbi + -MASTA: Pian lakkaa satamasta
- Puhelimessa puhuminen
osoite:
osoitetta
osoittee-
osoitteen
osoitteessa
osoitteesta
osoitteeseen
osoitteet
koe:
soitin:
soitinta
soittime-
soittimen
soittimessa
soittimesta
soittimeen
soittimella
soittimelta
soittimelle
soittimet
kiharrin:
paahdin:
tehdas:
tehdasta
tehtaa-
tehtaan
tehtaassa
tehtaasta
tehtaaseen
tehtaalla
tehtaalta
tehtaalle
tehtaat
asiakas:
kangas:
kangas..
työtön:
työtöntä
työttömä-
työttömän
työttömässä
työttömästä
työttömään
työttömällä
työttömältä
työttömälle
työttömät
asunnoton:
rasvaton:
rasvaton.
tytär:
tytärtä
tyttäre-
tyttären
tyttäressä
tyttärestä
tyttäreen
tyttärellä
tyttäreltä
tyttärelle
kuningatar:
ystävätär:
liike:
NOMINITYYPIT K-. P-. T-VAIHTELU
NOMINITYYPIT
K-. P-. T-VAIHTELU
KPL 16
Harjoitus 1
Pane sanat totaaliobjektiin. Käytä monikkoa.
Malli: Minä pesen hampaat (HAMMAS).
1. Mikko panee ne
2. Minä pesen nuo
3. Antti vaihtaa auton
4. Osaatko korjata auton
5. Voitko panna nämä
6. Tunnetko kaikki tämän talon
7. Näetkö nuo
Harjoitus 2
Pane sana oikeaan muotoon.
1. Käytätkö tavallisesti tätä
2. Hänellä on
3. Käytkö tässä
4. Juomme usein kahvia tuolla
5. Talossa on monta
6. Pidätkö sinä kovasta
7. Avaruusalus lentää
8. Arkeologit pakkaavat kaikki
(SAAPAS) kenkätelineelle.
. (PORRAS).
. (RENGAS), koska tulee jo talvi.
. (VAIHDE)?
(PUHDAS VAATE) kaappiin?
(ASUKAS)?
(LAMMAS) tuolla?
. (AURINKOVOIDE), kun otat aurinkoa?
(VOIMAKAS) kädet.
. (LIIKE) usein ostoksilla?
(PARVEKE).
(VILKAS LAPSI).
(HELLE)?
(KIRKAS) taivaalla.
(ARVOKAS) esineet pahvilaatikkoon.
Opettele tämä sana erikseen:
kevät: kevää- Pian tulee kevät!
kevättä Kaikki odottavat jo kevättä.
keväällä Keväällä on kaunista.
keväänä Tälle tontille kohoaa (= nousee) ensi keväänä suuri toimistorakennus.
kevääseen Rakennustyöt kestävät ensi kevääseen asti.
aste: asteet
laskin: laskimen
kytkin: kytkimen
NOMINITYYPITК-. Р-. T-VAIHTELU
2. 13
Harjoitus 3
1. (SOITIN)
2. Pianon
3. Täällä on kuuma. Miksi nämä...
4. Hän tietää paljon Suomen
5. Poliisi valvoo
6. Onko tässä
7. Pienet lapset uivat uimahallissa
8. Sinulla on ihan kylmät
. ovat kaapissa.
. (KOSKETIN) ovat aivan likaiset.
. (TUULETIN) eivät toimi?
. (TAIDE), (tietää + -STA)
(LIIKENNE), (valvoa + partitiivi)
. (KASTIKE) suolaa?
(LASTENALLAS).
(VARVAS).
Opettele vielä nämä sanat:
tennis:
tennistä
tennikse-
Pidättekö te tenniksestä?
(lainasana)
roskis:
roskista
roskikse-
Minä panen roskat roskikseen.
(arkikieltä)
(roskis = roskakori)
futis:
futista
futikse-
Pidätkö sinä futiksesta?
(slangisana)
(futis = jalkapallo)
varis:
varista
varikse-
Varikset hyppivät pihalla.
jänis:
jänistä
jänikse-
Jänikset juoksevat metsässä.
ilves:
ilvestä
ilvekse-
Korkeasaaressa voi nähdä ilveksen.
kasvis:
kasvista
kasvikse-
Minä syön vain kasvisruokaa.
vihannes:
vihannesta
vihannekse-
Vihannekset maksavat paljon talvella.
ananas:
ananasta
ananakse-
Ananakset eivät kasva Suomessa.
- Otat(ko) sä kahvii (= kahvia)? Mä voin keittää.
- Joo, kiitti! Mä tallennan vaan (= vain) tän (= tämän) jutun ensin.
Mä tuun (= tulen) sitte (= sitten).
- Mitä sä meinaat tehdä viikonloppuna? Meet(kö) (= menetkö) sä maalle?
- En kai mä lähde mökille, ku (= kun) on näin ikävä ilma. Mä taidan jäädä
kaupunkiin. Mitä sä ajattelit tehdä?
- Mä lähden ehkä risteilylle. Mä ajattelin käydä Tukholmassa.
Jos sulia ei oo (= sinulla ei ole) mitään tekemistä, niin lähde mukaan!
- Joo, ihan kiva idea! Kyllä mä voin lähteäkin!
- Lähdet(kö) sä syömään?
- En mä pääse ihan vielä. Mulla (= minulla) on tää (= tämä) työ vielä kesken.
Mee (= mene) sä vaan! Tää kestää niin kauan. Mä syön jotain pientä
täällä toimistossa.
- Hei, et(kö) sä lähde jo kotiin? Kello on jo noin paljon!
- Ei ku (= kun)... mun pitää (= minun pitää) jäädä vielä ylitöihin.
Tää on aika tärkee (= tärkeä) homma. Tän pitää olla (= tämän pitää olla)
valmis huomenna. Meillä on silloin neuvottelu asiakkaan kanssa.
- Hei, onks sulia aikaa (= onko sinulla aikaa) postittaa nää (= nämä) kirjeet?
- Joo, mut (= mutta) koska ne pitää olla valmiit?
- No, tän (= tämän) päivän aikana ne pitää saada lähtemään.
Tällainen esite siitä meidän uudesta palvelusta pitää laittaa
tän kirjeen mukana. Kirje pitää lähettää jokaiselle asiakkaalle.
- Mä teen sen kohta (= pian). Mä kopioin nää (= nämä) laskut ensin.
- Onks toi (- tuo) sun (= sinun) puhelin?
- Joo, on se. Sori! Mä unohdin panna sen äänettömälle. Kukahan se on?
Voinks mä vastata tähän?
- Joo, vastaa vaan siihen. Mä voin odottaa vähän aikaa.
-Anne Koskinen. Haloo?
- Kuka se oli?
- En mä tiedä. Se katkesi (= meni poikki).
- No, se (= hän) soittaa sit (= sitten) uudestaan.
keittää kahvia
tallentaa
juttu = (tässä) teksti, työ
meinata = aikoa, suunnitella
(mennä) maalle, mökille
ikävä ilma = ruma ilma
Minä taidan jäädä
= Minä luulen, että jään
risteily = lyhyt laivamatka
kesken (ei ole valmis)
kestää (menee aikaa)
kauan = pitkän aikaa
jäädä ylitöihin
neuvottelu = palaveri
tärkeä
homma (työ)
postittaa = lähettää
ne pitää saada lähtemään
= ne täytyy lähettää
esite: esitteet
asiakas: asiakkaat
mun = minun
sun = sinun
sen =hänen
vastata + Mihin? Kenelle?
katketa = mennä poikki
uudestaan
TYÖKAVERIT JUTTELEVAT (puhekieltä}
2. 13
TYÖKAVERIT JUTTELEVAT (puhekieltä}
- Hei, monelta sä meet (= menet) syömään?
- Mä ajattelin mennä kahdentoista aikaan. Mitä ruokaa siel (= siellä)
muuten on?
- Siel on kai makaronilaatikkoo (= -laatikkoa). Siinä ruoassa
ei o (= ei ole) kyllä mitään makua.
- Ei o (= ei ole), mut (= mutta) mennään silti syömään. Meidän
täytyy pitää kokous sit (= sitten) lounaan jälkeen. Kokoonnutaan
(= kokoonnumme) heti lounasajan jälkeen Tomin huoneeseen.
- Jep, mut (= mutta) mun (= minun) täytyy lähteä ennen kahta, sillä
mulla (= minulla) on tapaaminen kahdelta. Tänne tulee pari vierasta
sieltä Costa Rican tehtaalta.
- Selvä! No, täytyy sitten pitää vain pikainen palaveri.
- Ja nyt kotiin! Mihin suuntaan sä lähdet? Mä voin tulla
samaa matkaa.
- Mä meen (= menen) asemalle päin. Täytyy käydä vielä kaupassa
hakemassa vähän jotain juotavaa. Mä meen parin kaverin kanssa
Ninan luokse illalla.
- Ootteks (= oletteko) te koko illan siellä Ninalla? Millainen suunnitelma
teillä on?
- No, se riippuu vähän Ninasta, mitä se haluaa, mutta kyllä
me varmaan lähdetään sit (= sitten) myöhemmin illalla johonkin baariin.
Haluat(ko) sä tulla silloin mukaan?
- Joo, kiva juttu! Mä lähden oikein mielelläni. Muuten -
Trohipo-yhtye esiintyy tänään illalla Teq-klubilla. Jos mä muistan
oikein, liput maksavat 12 euroa. Kiinnostaako? Se on aika tunnettu
yhtye, ja paikkakin on hyvä.
- Kyllä se olisi ihan hyvä idea! Mennään vaan sinne! Se on
ihan hyvä paikka.
Monelta? = Mihin aikaan?
ajatella = (tässä) aikoa
kai = luultavasti, ehkä
pitää kokous/palaveri
ennen lounasta (part. )
Ф lounaan (gen. ) jälkeen
minulla on tapaaminen
tehdas: tehtaat
pikainen = lyhyt, nopea
Ninalla = Ninan luona
Ninalle = Ninan luokse
Ninalta = Ninan luota
me lähdetään (puhekieltä)
= me lähdemme
lähden mielelläni
= minusta on kiva lähteä
varmaan = varmasti
tunnettu = kuuluisa,
kaikki tietävät sen
yhtye = bändi, orkesteri
KPL 16
MENEN SYÖMÄÄN OLEN SYÖMÄSSÄ TULEN SYÖMÄSTÄ
Menen kirjastoon lukemaan. Olen kirjastossa lukemassa. Tulen kirjastosta lukemasta
Lähden uimahalliin uimaan. Olen uimahallissa uimassa. Lähden uimahallista uimasta.
Menen ravintolaan syömään. Olen ravintolassa syömässä. Tulen ravintolasta syömästä.
Lähden asemalle saattamaan
Marjaa.
Olen asemalla saattamassa
Marjaa.
Tulen asemalta saattamasta Marjaa.
MA-INFINITIIVI (= 3. infinitiivi}
he lukevat luke- Menen kirjastoon lukemaan.
Olen kirjastossa lukemassa.
Tulen kirjastosta lukemasta.
he uivat ui- Me lähdemme rannalle
He ovat rannalla
Hän tulee rannalta
he pese|väf pese- Hän menee kylpyhuoneeseen
Minä käyn kylpyhuoneessa
Hän lähti kylpyhuoneesta
he maalaa|«af maalaa- Sinä menet rannalle akvarelleja.
He olivat rannalla akvarelleja.
Hän tuli rannalta akvarelleja.
he leikkaavat leikkaa- Minä menen keittiöön leipää.
Hän on pihalla omenapuuta.
Antti tuli pihalta ruohoa.
he valitsevat valitse- Me menemme tavarataloon pöytää.
Minä olen kaupungilla hääpukua.
Hän tuli kukkakaupasta kukkia.
OLLA £l£-! Tuleekohan opiskelu koskaan olemaan helppoa?
Ufoja ei ole olemassa.
Hän lakkasi olemasta vihainen.
Harjoitus 4
Kerro kurssitoverille, mihin lähdet / mihin menet ja mitä tekemään tai missä olet / missä käyt ja
mitä tekemässä. Tai kerro, mistä tulet ja mitä tekemästä? Kurssitoveri kysyy: Mihin lähdet?
Missä olet? Missä käyt? Mistä tulet? Sinä vastaat. Käytä MA-infinitiiviä ja sano paikka oikein (voit myös
katsoa sivua 67). Paikat:
kioski
ranta
uimahalli
taidenäyttely
puisto
kirjasto
ravintola
kahvila
kurssi
videovuokraamo
eläintarha
puutarha
konsertti
teatteri
olohuone
pesutupa
tori
pankkiautomaatti
piha
suihku
pysäkki
koti
disko
elokuvateatteri
mökki
meri
metsä
huoltoasema
kellari
yliopisto
keittiö
poliisiasema
tavaratalo
apteekki
Tallinna
kuntosali
HALUAN OPPIA PUHUMAAN SUOMEA HYVIN
KPL 16
-MAAN / -MÄÄN
OPPIA
Lapsi oppii kävelemään.
RYHTYÄ
Ryhdyn opiskelemaan.
RUVETA
Rupean tekemään ruokaa.
AUTTAA
Autan sinua laittamaan ruokaa.
PYSTYÄ
Pystytkö korjaamaan tämän?
PYYTÄÄ
Pyydätkö häntä soittamaan minulle huomenna?
JÄÄDÄ
Jään vielä kirjastoon opiskelemaan.
JOUTUA
Me joudumme lähtemään jo kello 14. 00.
PÄÄSTÄ
Hän pääsi yliopistoon opiskelemaan.
-MASTA / -MÄSTÄ
LAKATA
Pian lakkaa satamasta.
KIELTÄÄ
Kiellän sinua menemästä sinne.
ryhtyä = ruveta, alkaa, aloittaa lakata = loppua, lopettaa
pystyä = osata; tietää, miten tehdä; voida, ehtiä Pian lakkaa satamasta. = Sade loppuu pian.
Me joudumme lähtemään. = Meidän täytyy lähteä; Meidän on pakko lähteä.
Harjoitus 5
1. Minä menen (PELATA) koripalloa.
2. Lähdetkö illalla ravintolaan (TANSSIA)?
3. Arja on keittiössä (TEHDÄ) ruokaa.
4. Olimme juuri parvekkeella (JUODA) kahvia, kun hän tuli.
5. Käytkö usein (PELATA) tennistä?
6. Me tulemme uimahallista (UIDA).
7. Tulemme kirjastosta (LUKEA).
8. Menetkö joka päivä kirjastoon (OPISKELLA)?
9. Kenen kanssa olit tänään (SYÖDÄ)?
10. Olin juuri (PESTÄ) pyykkiä, kun sähköt menivät poikki.
11. Lähdettekö rannalle (UIDA)?
12. Tulen juuri apteekista (OSTAA) lääkettä.
13. Jari on (NUKKUA).
14. Anne on ulkona (OTTAA) aurinkoa.
15. Mitä sinä menet (TEHDÄ) pihalle?
16. Menen (HARAVOIDA).
2. 14
HALUAN OPPIA PUHUMAAN SUOMEA
Käyn huomenna asemalla (OSTAA) matkaliput.
Minä en pysty (NUKKUA).
Tuletteko jäähallista (LUISTELLA)?
Me lähdemme saaristoon (VENEILLÄ).
Anne tulee (SYÖDÄ) noin kello 13. 30. Silloin hän on paikalla.
Lakkaatko jo (ITKEÄ)?
Voitko auttaa minua (TEHDÄ) tämän harjoituksen?
En minä pysty (AUTTAA) sinua.
Lakkaatko pian (HUUTAA)?
1. me - lähteä - uimahalli - uida
2. hän - lähteä - Ranska - opiskella
3. hän - haluta - oppia - puhua - ranska
4. minä - mennä - kirjasto - lainata - kirja
5. aikoa - sinä - jäädä - kirjasto - kuunnella - musiikki?
6. he - tulla - ravintola - tanssia
7. hän - olla - pesutupa - pestä - pyykki
8. tulla - te - meille - syödä?
9. hän - lähteä - Etelä-Amerikka - tehdä - dokumenttifilmi
10. he - lähteä - pelata - tennis
11. hän - olla - keittiö - laittaa - ruoka
12. Mikko - olla - autotalli - korjata - auto
Mikko tulee urheilukeskuksesta (PELATA) tennistä.
Sinun täytyy käydä (KATSOA) sitä näyttelyä.
Kiellän sinua (TUPAKOIDA) täällä.
Minä pyydän heitä meille (SYÖDÄ) viikonloppuna.
Olin juuri (MAALATA), kun puhelin soi.
Rupean kohta (PAKATA).
Antti tulee Markun luota (PELATA) korttia.
Äiti! Minä en pysty (SYÖDÄ) tätä kaikkea!
Ulla menee (PEDATA).
Jäätkö vielä toimistoon (TEHDÄ) työtä?
Harjoitus 8
Tee lause.
KPL 16
HETKINEN VAIN!
- Kirkkonummen tukku Oy. Juha Lähde.
- Täällä on Kirsi Järvinen. Onkohan Sanna Kiuru tavattavissa?
- Hän on juuri nyt kokouksessa. Kokous kestää vielä noin puoli tuntia.
- Selvä. Soitan myöhemmin uudelleen. Kuulemiin!
- Kuulemiin!
- Koti ja sisustus Oy. Kaarina Hertz.
- Tässä Suvi Mäkinen. Onkohan Lauri Kivinen tavattavissa?
- Ei ole nyt. Hän on lounaalla. Hän tulee takaisin noin kello 13. 00.
Voinko auttaa jotenkin?
- Ette oikeastaan.
- Voiko hän soittaa Teille, kun palaa?
- Hm. Hänen on kyllä aika vaikea tavoittaa minua. Soitan uudelleen
noin kello 13. 00. Kiitos Teille!
- Kuulemiin!
- Insinööritoimisto Jokinen. Minna Koskinen.
- Täällä Leena Kankaanpää. Onkohan Pertti Jokinen paikalla?
- Hänellä on kokous. Kokous kestää vielä noin pari tuntia.
- Aha! Selvä juttu! Voisinko saada Pertti Jokisen sähköpostiosoitteen?
- Joo - tietysti! Se on pertti.jokinen@into.fi.
- Siis pertti piste jokinen ät into piste fi.
- Joo, juuri niin.
- Kiitos! Kuulemiin!
- Kuulemiin!
4. (puhekieltä)
- Kampaamo Studio. Anna Siren puhelimessa.
- Täällä puhuu Jenni Koski. Onkohan Heidi Saari paikalla?
- On kyllä. Hetkinen vain! Heidi! Pääsetkö puhelimeen?
- Heidi Saari.
- Moi Heidi! Täs (= tässä) on Jenni. Mitäs kuuluu? Sori, et (= että) mä soitin tähän
numeroon, mut (= mutta) sun (= sinun) kännykkä oli kiinni.
- No, ei se mitään. Mulla (= minulla) on kyl (= kyllä) just (= juuri) nyt yks asiakas.
Mä en voi puhuu (= puhua) kauan.
- Mä sanon ihan nopeesti (= nopeasti). Lähdet(kö) sä illalla ulos? Mennään
johonkin baariin!
- En mä taida jaksaa lähtee (= lähteä). Mä oon (= olen) töissä kuuteen asti.
- No, meet (= menet) kotiin lepäämään vähäks aikaa, syöt vähän jotain ja vaihdat
sit (= sitten) vaatteet. Älä syö liikaa! Mennään ensiks yhdessä syömään
johonkin ravintolaan ja sit (= sitten) johonkin baariin!
- En mä taida nyt lähtee (= lähteä). Mä oon hirveen (= hirveän) väsynyt.
Mut (= mutta) kuule, mä soitan sulle (= sinulle) vähän ajan kuluttua.
Ehkä mua (= minua) huvittaakin sit (= sitten) vähän myöhemmin. Mä soitan
sulle kohta.
- Okei! Mieti vähän aikaa! Soita sitte(n)!
- Joo. Mä soitan kyl (= kyllä) pian. Hei sitte(n)!
- Hei, hei!
Täällä (on/puhuu)...
Tässä (on)...
Onko hän
tavattavissa?
Kuulemiin!
olla kokouksessa
olla lounaalla
oikeastaan
= itse asiassa,
varsinaisesti
palata
= tulla takaisin
olla paikalla
hänellä on kokous
Hetkinen!
en taida jaksaa
lähteä = luulen,
että en jaksa
lähteä
minua huvittaa
= minusta on kiva
kohta = pian
miettiä = ajatella
2. 14
ME LÄHDETÄÄN BAARIIN (puhekieltä)
- Lähdet(kö) sä baariin Lauran ja mun (= minun) kaa (- kanssa)?
- Joo, mä käyn vaan (= vain) nopeesti (= nopeasti) suihkussa,
pesen tukan ja ajan parran. Voit(ko) sä sillä aikaa silittää tän
(= tämän) paidan mulle (= minulle)? Ai niin, kuule hei -
voit(ko) sä lankata mulle nää (= nämä) kengät? Oo (= ole) kiltti!
- Ei mul oo (= ei minulla ole) aikaa! Mä teen ensin tän (= tämän)
työn loppuun, ja sit (= sitten) mä pesen vähän itseäni ja vaihdan
vaatteet. Sä voit ihan hyvin laittaa ton (= tuon) sinisen paidan ja
noi (= nuo) kengätkin on vielä ihan hyvät!
2. TUNNET(КО) SÄ TÄN KAPPALEEN? (puhekieltä)
- Hei kuuntele! Tunnet(ko) sä tän (= tämän) kappaleen?
- Joo, tää (= tämä) on ihan tuttu, mut (= mutta) mä en muista,
kenen tää on.
- En mäkään (= minäkään).
3. NIKLAS ЕЩ1KAUKOSÄÄDINTÄ (puhekieltä)
- Hei, mis (= missä) kaukosäädin on? Sielt(ä) tulee tänään
olympiakisat, ja Suomi pelaa Ruotsia vastaan jääkiekossa. Se on kova matsi,
ja mä haluun (= haluan) nähdä sen kokonaan. Se alkaa kohta.
- En mä tiedä, mis (= missä) se on. Mä etsin sitä äsken joka paikasta.
- Katsoit(ko) sä jo sohvan alta?
- Joo, katoin (= katsoin).
- No, entäs tuolta, ton (= tuon) nojatuolin alta?
- Joo, katoin.
- Katoit(ko) sä tosta (= tuosta) kaapista?
- Joo, katoin. Eiks (= eikö) ookin (= olekin) merkillinen juttu?
- No, missä muualla se sit (= sitten) voi olla? Kummallinen juttu!
Mä en tajua, mihin se voi kadota...
- Se voi olla ihan missä tahansa! Vaikka jonkun (= jonkin) takin taskussa!
- Hei! Mikä tuolt(a) näkyy? Katopas (= katsopas), minkä päällä sä istut!
Yllätys! Yllätys!
- Ei voi olla totta! Toivottavasti tää (= tämä) ei o (= ole) rikki!
Toimiikohan tää?
olympiakisat
matsi (arkikieltä) = ottelu
kohta = pian
äsken
= vähän aikaa sitten
muualla = muussa paikassa
kummallinen = merkillinen
tajuta = ymmärtää, käsittää
kadota = hävitä
ihan missä tahansa
= missä vain
vaikka (= esimerkiksi)
näkyä
yllätys
toivottavasti
KAPPALE 17
- Kylässä
- Kakku maistui hyvältä
- Mitä sinä olet hyvä tekemään?
- Mitä tein eilen?
- Kuukausi sitten, kuukauden kuluttua
- Positiivinen imperfekti: Kävin eilen saunassa
- Verbien rektioita: jäädä kotiin, jättää eteiseen
2. 15
KYÄSSÄMikkosen perhe oli lähdössä kylään. Oli lauantai-iltapäivä. Kello oli neljä.
- Marko, autatko minua korjaamaan nämä astiat pois pöydältä?
Minun täytyy mennä silittämään sinun paitasi. Sitten voit käskeä
Villen sisälle vaihtamaan vaatteet.
- Ville! Sisälle! Tule nopeasti sisälle vaihtamaan vaatteet!
- Miksi minun täytyy tulla? Mihin me olemme menossa? Äiti!
Miksi minun täytyy tulla vaihtamaan vaatteet?
- Liisa soitti eilen ja kutsui meidät kylään. Me lähdemme noin
10 minuutin kuluttua. Käy vähän pesemässä! Sinä olet aika
likainen. Tässä on puhtaat vaatteet. Rupea sitten heti pukemaan!
Minä menen vielä silittämään.
Mikkoset pääsivät lähtemään noin 20 minuutin kuluttua. Menomatkalla he
kävivät ostamassa kukkakimpun Liisalle. Laura osti kioskista suklaata
lapsille. Sitten he lähtivät ajamaan Lahden moottoritietä pitkin.
- Liisa neuvoi meitä ajamaan ensin bensiiniasemalle, sitten
kääntymään vasemmalle pienelle sivutielle. Liisa sanoi, että sinne on
ihan helppo löytää. Tuolla on se bensiiniasema, mutta missä se
pikkutie on? Ai tuolla!
Mikkoset olivat perillä. He pysäköivät auton tien viereen, sammuttivat valot
ja nousivat autosta. Marko lukitsi auton ovet. Liisa odotti jo ovella. Hän pyysi
kaikkia astumaan sisälle. Kaikki jättivät kengät eteiseen. Lauralla oli laukussa
sisäkengät. Hän pani ne jalkaan. Sitten hän antoi kukkakimpun ja suklaarasian
Liisalle. Liisa kiitti kukista ja pani ne maljakkoon. Sitten he menivät
olohuoneeseen. Marko jutteli jo Keijon kanssa ja kyseli, oliko talon rakentaminen hankalaa
työn ohella. Keijolla oli pitkät työpäivät, ja siksi hän joutui rakentamaan taloa
viikonloppuisin ja kesälomalla. Keijolla oli kuitenkin viime kesänä enemmän
aikaa. Hänellä oli kesälomaa kuusi viikkoa. Sitten he kävivät katsomassa joka
huoneen. Kaikki oli huolellista työtä. Asunto oli hyvin kaunis ja valoisa.
Sen jälkeen Liisa kutsui vieraat juomaan kahvia. Kaikki istuivat pöytään, ja
pöydässä oli kahvia, tuoretta kakkua ja pullaa. Lapsille oli keksiä, mehua ja jäätelöä.
Aikuiset istuivat ja juttelivat kauan kahvipöydässä. Kakku maistui hyvältä, ja
Laura kysyi sen reseptiä.
olla lähdössä
olla menossa
olla tulossa
käskeä + tot. obj. + -MAAN
kutsua + tot. obj. + -MAAN
auttaa + part. + -MAAN
neuvoa + part. + -MAAN
pyytää + part. + -MAAN
ruveta + -MAAN
päästä + -MAAN
joutua + -MAAN
käydä + -MASSA
partitiivi + pitkin
olla perillä
lukita ovet
jäädä + Mihin?
jättää + Mihin?
istua pöytään
istua pöydässä
nousta pöydästä
kauan =
pitkän aikaa
maistua + -LTA
KPL 17
Sitten Laura otti laukusta valokuva-albumin. Siinä oli uudet lomamatkakuvat.
Laura ja Marko olivat Villen kanssa lomalla Kreetassa. Laura kertoi matkasta
Liisalle, ja he puhuivat ja nauroivat. Ville pelasi Samun kanssa tietokonepeliä
Samun huoneessa. Samu on melkein yhtä vanha kuin Ville. Heillä on aina
hauskaa yhdessä.
Kello tuli noin puoli kahdeksan. Mikkoset aikoivat jo lähteä, mutta Liisa ja
Keijo pyysivät heitä vielä jäämään.
olla lomalla
kertoa + -STA
pelata peliä
yhtä vanha kuin
-LLA on hauskaa
- Ettekö halua käydä saunassa? Siellä on hyvät löylyt! Jääkää nyt
vielä vähäksi aikaa! Sauna on jo lämmin. Liisa ja Laurahan voivat
mennä vaikka ensiksi saunaan. Saunan jälkeen voimme laittaa
jotain syötävää. Jotain salaattia. Ja on täällä makkaraakin. Me
voimme grillata, jos te haluatte.
jäädä + -MAAN
jättää + -MAAN
ennen + partitiivi
genetiivi + jälkeen
Laura ja Marko jäivät mielellään. Liisa lainasi Lauralle pyyheliinan, ja naiset
siirtyivät saunaan. Sitten saunoivat miehet, pojat lähtivät tietysti mukaan.
Saunan jälkeen oli mukava juoda pari pullollista olutta. Sitten naiset
kattoivat pöydän ja tekivät salaattia. Miehet laittoivat tulen grilliin ja grillasivat
makkarat.
mielellään
Kun kello oli noin 23. 00, oli jo aika kiirehtiä kotiin. Laura ja Marko kiittivät
illasta. Ilta oli tosi mukava. He pyysivät Liisaa ja Keijoa käymään joskus
heilläkin. He sopivat, että soittelevat pian. Edessä oli vielä pitkä kotimatka,
mutta onneksi seuraavana päivänä oli vapaapäivä.
kiittää + -STA
Nominatiivi + sitten
Hän soitti hetki sitten.
Olimme runsas viikko sitten Kreetassa.
Tapasimme kuukausi sitten.
Se tapahtui vuosi sitten.
Mutta:
Hän soitti puoli tuntia sitten.
Tulin Suomeen kaksi vuotta sitten.
Kävin Chilessä viisi kuukautta sitten.
Genetiivi + kuluttua
Lähdemme hetken kuluttua.
Lähden runsaan viikon kuluttua Japaniin.
Tapaamme uudelleen kuukauden kuluttua.
Muutamme Brasiliaan vuoden kuluttua.
Lähdemme puolen tunnin kuluttua.
Opiskelen vielä. Valmistun kahden vuoden kuluttua.
Talo valmistuu viiden kuukauden kuluttua.
Hän on hyvä ajamaan autoa.
Ville on taitava kertomaan vitsejä.
Minä olen pian valmis lähtemään.
Marko on huono tekemään puutöitä.
Mitä sinä olet hyvä tekemään?
Oletko sinä hyvä laittamaan ruokaa?
Oletko hyvä hiihtämään?
Oletko hyvä tanssimaan?
Oletko hyvä uimaan?
Oletko taitava hoitamaan kukkia?
Oletko hyvä laulamaan?
Oletko taitava piirtämään?
Oletko taitava kokoamaan huonekaluja?
2. 15
IMPERFEKTI
preesens
minä nuku|n
sinä nuku|t
hän nukku|u
me nukuimme
te nukuitte
he nukkuivat
imperfekti -i-
nukuin
nukuit
nukkui
nukuimme
nukuitte
nukkuivat
preesens
minä lue|n
sinä lue|t
hän luke|e
me lue|mme
te lue|tte
he luke|vat
imperfekti
luin
luit
luki
luimme
luitte
lukivat
1) Verbityypit 1, 3, 5
O, ö, u, у
E (säilyvät)
minä kerroin
sinä kerroit
KATSO|A
katso|n
katsoin
hän kertoi
SÄILÖ|Ä
säilö|n
säilöin
me kerroimme
ASU|A
asu|n
asuin
te kerroitte
KYSY|Ä
kysyin
kysyin
he kertoivat
a, ä, e, i
=> pois
MATKUSTA|A
matkustan
matkustin
minä hain
NÄYTTÄ|Ä
näytin
näytin
sinä hait
HAKE|A
ha^|n
hain
hän haki
ETSI|Ä
etsin
etsin
me haimme
MEN|NÄ
meng|n
menin
te haitte
TARVI|TA
tarvitsen
tarvitsin
he hakivat
2) Verbityyppi 2
w
—► Vi
SAA|DA
saa|n
sain
minä söin
JUO|DA
juo|n
join
sinä söit
SYÖ|DÄ
syö|n
söin
hän söi
TUO|DA
tuo|n
toin
me söimme
VIE|DÄ
vie|n
vein
te söitte
he söivät
UI|DA
ui|n
uin!
VOI|DA
voi|n
voin
IMUROI|DA
imuroi|n
imuroin
NÄH|DÄ
näe|n näe|mme
näin näimme!
näe|t näe|tte
näit näitte
näke|e näke|vät
näki näkivät
TEH|DÄ
tee|n tee|mme
tein teimme!
tee|t tee|tte
teit teitte
teke|e teke|vät
teki tekivät
KÄY|DÄ
käy|n käy|mme
kävin kävimme!
käy|t käy|tte
kävit kävitte
käy käy|vät
kävi kävivät
KPL 17
3) Verbityyppi 4
HALU|TA
MAALA|TA
KORJA|TA
TAVA|TA
PELA|TA
KOO|TA
MAA|TA
4) Verbityyppi 1
kaksi tavua
1. tavu 2. tavu
vokaali vokaali
а - а
SA-TA|A
PAIS-TA|A
PA-LA|A
AN-TA|A
AUT-TA|A
MAK-SA|A
NAU-RA|A
LAU-LA|A
AL-KA|A
VAIH-TA|A
LAIT-TA|A
MAIS-TA|A
KAA-TA|A
KAT-TA|A
PAI-NA|A
SAAT-TA|A
JA-KA|A
mutta:
kolme tavua
RA-KAS-TA|A
MAT-KUS-TA|A
PA-KAS-TA|A
HAR-RAS-TA|A
tai
verbityyppi 4
TAVA|TA
PALA|TA
AVA|TA
PAKA|TA
KAIVA|TA
-si-
haluan
halusin
minä
halusin
maalaan
maalasin
sinä
halusit
korjaan
korjasin
hän
halusi
tapaan
tapasin
me
halusimme
pelaan
pelasin
te
halusitte
kokoan
kokosin
he
halusivat
makaan
makasin
preesens
imperfekti
а - Q i
sa-taa
pais-taa
pa-laa
an-nan
au-tan
mak-san
nau-ran
lau-lan
a-lan
vaih-dan
lai-tan
mais-tan
kaa-dan
ka-tan
pai-nan
saa-tan
jaan
satoi
paistoi
paloi
annoin
autoin
maksoin
nauroin
lauloin
aloin
vaihdoin
laitoin
maistoin
kaadoin
katoin
painoin
saatoin
jaoin
rakastan
matkustan
pakastan
harrastan
rakastin
matkustin
pakastin
harrastin
tapaan
palaan
avaan
pakkaan
kaipaan
tapasin
palasin
avasin
pakkasin
kaipasin
2. 15
(Opettele aluksi vaikka ne verbit joissa on * -merkki. )
214
Verbityyppi 1
preesens
imperfekti
TIETÄ|Ä
tiedän
tiesin
PYYTÄ|Ä
pyydän
pyysin
LÖYTÄ|Ä
löydän
löysin
HUUTA|A
huudan
huusin
TAITA|A
taidan
taisin
TUNTE|A
tunnen
tunsin
LENTÄ|Ä
lennän
lensin
KÄÄNTÄ|Ä
käännän
käänsin
TYÖNTÄ|Ä
työnnän
työnsin
RAKENTA|A
rakennan
rakensin
OKSENTA|A
oksennan
oksensin
TALLENTA|A
tallennan
tallensin
KOMENTA|A
komennan
komensin
VALMENTA|A
valmennan
valmensin
KIELTÄ|Ä
kiellän
kielsin
SÄVELTÄ|Ä
sävellän
sävelsin
VIHELTÄ|Ä
vihellän
vihelsin
USKALTA|A
uskallan
uskalsin
PUHALTA|A
puhallan
puhalsin
SUKELTA|A
sukellan
sukelsin
YMMÄRTÄ|Ä
ymmärrän
ymmärsin
PIIRTÄ|Ä
piirrän
piirsin
SIIRTÄ|Ä
siirrän
siirsin
KIERTÄ|Ä
kierrän
kiersin
KPL 17
IMPERFEKTI
Sano imperfektissä!
Harjoitus 1
1. Minä asun Niemenmäessä.
2. Hän asuu Munkkivuoressa.
3. Hän seisoo pihalla.
4. He katsovat televisiota.
5. Puhuuko hän ruotsia?
6. Puhutteko te suomea?
7. Hän kysyy, missä Mikko on.
8. He kysyvät, missä Ateneum on.
9. Minä nukun hyvin.
10. Hän nukkuu hyvin.
11. Minä kerron sadun.
12. Hän kertoo sadun.
Harjoitus 3
1. Minä menen kauppaan.
2. Hän menee postiin.
3. Hän lähettää kirjeen Kiinaan.
4. Ulla tulee takaisin kotiin.
5. Hän unohtaa lompakon kotiin.
6. Teettekö te illalla pizzaa?
7. He tekevät illalla pizzaa.
8. Minä kuuntelen illalla uutiset.
9. Hän kuuntelee paljon musiikkia.
10. Minä ajattelen usein häntä.
11. He ajattelevat vielä asiaa.
12. He riitelevät asiasta.
Harjoitus 5
1. Minä käyn kaupassa.
2. Sinä käyt kaupassa.
3. Hän käy kaupassa.
4. Me käymme kaupassa.
5. Te käytte kaupassa.
6. He käyvät kaupassa.
Harjoitus 8
1. Minä tiedän sen.
2. Tiedätkö sinä sen?
3. Tietääkö hän sen?
4. Ymmärrän sen.
5. Ymmärtääkö hän sen?
6. Me lennämme Lontooseen.
7. Lennättekö te Lontooseen?
8. Minä tunnen hänet.
9. Hän tuntee minut.
10. Käännätkö sinä tämän tekstin?
11. Minä kiellän sinua lähtemästä.
12. Hän kieltää meitä lähtemästä.
13. Kuka huutaa?
14. Pyydän häntä auttamaan meitä.
15. Hän pyytää meitä syömään.
16. Kuka piirtää teidän talonne?
17. Tietävätkö he, missä me olemme?
18. Ulla tietää.
Harjoitus 2
1. Minä tarvitsen häntä.
2. Minä rakastan häntä.
3. Hän rakastaa minua.
4. Jättääkö hän sinut?
5. Minä jätän hänet.
6. Sinä unohdat hänet.
7. Hän unohtaa minut.
8. Minä näen hänet illalla.
9. Hän näkee minut tavaratalossa.
10. Mitä te teette?
11. Mitä he tekevät?
12. Hän matkustaa Kiinaan.
Harjoitus 4
1. Minä juon kahvia.
2. Hän juo teetä.
3. Me syömme kello 13. 00.
4. He syövät kello 18. 00.
5. Hän syö liian paljon.
6. Juotteko te olutta?
7. Minä tuon paketin postista.
8. Hän vie koiran ulos.
9. Me viemme tavarat autoon.
10. Hän tupakoi parvekkeella.
11. Minä imuroin.
12. Kuinka monta metriä sinä uit?
Harjoitus 6
1. Me annamme hänelle lahjan.
2. Hän antaa meille lahjakortin.
3. Laulatteko te hänelle?
4. Me maksamme ravintolalaskun.
5. Elokuva alkaa.
6. Minä alan itkeä.
7. Mikko nauraa.
8. Hän auttaa minua usein.
9. Hän kantaa kaikki tavarat kotiin
10. Aurinko paistaa.
11. Minä vaihdan vaatteet.
12. Hän vaihtaa rahaa pankissa.
Harjoitus 7
1. Minä haluan lähteä.
2. Hän haluaa lähteä.
3. Me pelaamme tennistä.
4. He siivoavat.
5. Minä tiskaan.
6. Antti pakkaa matkalaukut.
7. Minäkin pakkaan matkalaukut.
8. Me tapaamme illalla.
9. Tapaatteko te illalla?
10. Minä petaan sängyn.
11. Hänkin petaa sängyn.
12. Minä meikkaan aamulla.
2. 16
IMPERFEKTI
Harjoitus 9
Muuta lauseet imperfektiin.
1. Mitä sinä sanot hänelle?
2. Minä kerron hänelle, että olen sairas.
3. Minä soitan Maltalle.
4. Puhutko sinä kauan puhelimessa?
5. Kuka maksaa puhelinlaskun?
6. Kuka vastaa puhelimeen?
7. Anne kertoo, että Maltalla on kuuma.
8. Asuuko hän hotellissa?
9. Hän ui ja ottaa aurinkoa joka päivä.
10. He palaavat pian takaisin Suomeen.
Harjoitus 10
Muuta lauseet imperfektiin.
1. Me vietämme loman Ahvenanmaalla.
2. Lennättekö te vai menettekö laivalla?
3. Me vuokraamme pienen mökin.
4. Mitä se maksaa?
5. Pelaatteko te minigolfia?
6. Pyöräilettekö te joka päivä?
7. Käyttekö te Kastelholman linnassa?
8. Laitatteko te itse ruokaa?
9. Me syömme ravintolassa joka päivä.
10. Me juomme vain mineraalivettä.
Harjoitus 11
Muuta lauseet imperfektiin.
1. Haluaako hän kahvia?
2. Hän ottaa kakkua.
3. Pitääkö hän kakusta?
4. Hän sanoo, että se on hyvää.
5. Nukkuuko hän myöhään?
6. Mihin aikaan hän herää?
7. Käykö hän usein teillä kylässä?
8. Polttaako hän sisällä?
9. Hän tietää, että se on väärin, silti hän tekee niin.
10. Hänen pitää opiskella, mutta silti hän lähtee ulos.
KPL 17
MITÄ TEIN EILEN?
Harjoitus 12
Muuta lauseet imperfektiin.
Herään aamulla kello seitsemän. Nousen heti ylös ja menen kylpyhuoneeseen
pesemään hampaat ja kampaamaan hiukset. Sitten petaan sängyn ja puen. Sen
jälkeen menen keittiöön keittämään kahvia ja laittamaan aamiaista. Keitän kuusi
kuppia kahvia. Otan jääkaapista maitopurkin, voita ja juustoa ja panen ne
pöydälle. Leikkaan leipää ja panen leivän leipäkoriin. Haen sanomalehden ja avaan
sen. Luen lehteä, juon kahvia ja syön voileipää. Luen lehteä noin puoli tuntia.
Sitten minun täytyy lähteä. Korjaan ruoat ja astiat pois pöydältä ja panen takin
päälleni. Lähden ulos. Katson, onko minulla avain mukana, ja suljen oven. Menen
alas hissillä. Kävelen bussipysäkille ja odotan bussia noin 10 minuuttia. Lopulta se
tulee, ja minä nousen bussiin. Etsin vapaan paikan ja istun alas. Katselen ulos
ikkunasta.
Matka kestää noin puoli tuntia, sitten olen asemalla. Jään pois bussista ja kävelen
työhön. Olen töissä kello puoli yhdeksän. Otan kupin kahvia ja menen
huoneeseeni. Luen, kirjoitan, lähetän sähköpostia ja soitan monta puhelua. Puhun monen
ihmisen kanssa. Sitten tulee lounasaika. Lähden lounaalle erään työkaverin kanssa.
Käymme syömässä eräässä ravintolassa, joka on meidän työpaikan lähellä.
Tilaamme pizzat. Ruoan kanssa juomme viohyvettä. Palaamme takaisin töihin noin kello
yksi. Sitten meillä on kokous. Kokouksessa neuvottelemille monesta asiasta. Kokous
päättyy kello neljä. Menemme kahville. Jään vielä työhön, koska minulla on vielä
paljon tekemistä. Noin puoli kuudelta soitan eräälle ystävälleni, Kallelle. Kalle on
kotona. Hän vastaa puhelimeen ja kertoo, että oli juuri nukkumassa, kun soitin.
Pyydän anteeksi, että herätän hänet. Sitten kysyn, haluaako hän lähteä minun
kanssani tänään ulos. Kun ehdotan tätä hänelle, hän innostuu kovasti ja sanoo, että hän
tulee mielellään. Sanon, että pääsen pian töistä, ja me sovimme, että tapaamme
linja-autoasemalla.
Lähden pian työpaikalta ja kiirehdin bussiasemalle. Tapaan Kallen linja-autoasemalla.
Päätämme, että menemme ensin uimahalliin. Käymme uimassa ja saunassa. Uimme
puolitoista tuntia. Kalle on hyvä uimaan. Hän voittaa aina minut, kun uimme kilpaa.
Uimisen jälkeen menemme takaisin keskustaan ja käymme syömässä. Syömme
paistettua kalaa ja juomme kumpikin lasin valkoviiniä. Juttelemme kaikesta. Sitten Kalle
muistaa, että Kino Arenassa on uusi jännittävä filmi. Hän kysyy, haluanko nähdä sen.
Olen kiinnostunut elokuvasta. Lähdemme yhdessä elokuviin. Elokuva on tosi hyvä.
Olen tyytyväinen, että näen sen. Se kannattaa käydä katsomassa. Elokuvan jälkeen
kävelemme vielä vähän aikaa kaupungilla. Sataa lunta. Kello on aika vähän, vasta
puoli kaksitoista. Siksi päätämme mennä vielä kaljalle. Baarin edessä on pitkä jono,
ja me jonotamme puoli tuntia ennen kuin pääsemme sisään. Otan tuopin olutta. Kalle
tilaa viskiä. Kun Kalle alkaa olla vähän humalassa, kiellän häntä juomasta enempää,
mutta hän vain nauraa ja viheltää tarjoilijan luokseen. Ymmärrän, että pian hän olisi
ihan ympäripäissään, ja soitan hänelle taksin. Autan hänet taksiin ja saatan hänet
taksilla kotiin. Sitten ajan taksilla kotiin. Maksan taksin. Se maksaa 42 euroa. Sinä iltana
palaa tosi paljon rahaa. Laitan voileipää. Kuuntelen vielä vähän aikaa musiikkia, koska
tiedän, että saatan nukkua aamulla pitkään. Seuraavana päivänä on vapaapäivä.
Harjoitus 13
Kirjoita: Kalle ja minä menemme bileisiin
Käytä imperfektiä! Kerro, miten Kalle käyttäytyi bileissä.
Kerro sitten opiskelukaverille, mitä kirjoitit.
2. 17
IMPERFEKTI
Muuta lauseet imperfektiin.
Harjoitus 14
1. Kirjoitatko sinä usein hänelle?
2. Kirjoittaako hän usein sinulle?
3. Minä lähetän hänelle pienen paketin.
4. Hän lähettää minulle usein kukkia.
5. Minä autan häntä usein.
6. Hän auttaa joskus minua.
7. Hän lainaa minulle autoa.
8. Annatko sinä hänelle rahaa?
9. Hän antaa lapsille suklaata.
10. Tapaatteko te illalla?
Harjoitus 15
1. Tuotko sinä kahvia, kun tulet?
2. Käytkö sinä kotimatkalla kaupassa?
3. Minä käyn Stockmannilla ostoksilla.
4. Vietkö roskat ulos?
5. Maria vie koiran ulos.
6. Sitten hän matkustaa keskustaan.
7. Työssä hän avaa ikkunat.
8. Puhelin soi usein.
9. He syövät päivällä ruokalassa.
10. Illalla he menevät elokuviin.
Harjoitus 16
1. Näetkö sinä tuon miehen?
2. Tunnetko sinä hänet?
3. Ymmärrätkö sinä, mitä hän sanoo?
4. Tiedättekö te, missä Antti on?
5. Pyydättekö te häntä syömään?
6. Löydätkö sinä sen paperin?
7. Käännättekö te koko tekstin?
8. Rakennatteko te itse oman talonne?
Harjoitus 17
Kirjoita: Minä menin ystävän luokse kylään. Käytä imperfektiä! Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
Harjoitus 18
Kirjoita: Pekan päivä
Katso kuvasarjaa sivuilla 171-172. Kirjoita Pekan päivästä. Käytä imperfektiä. Käytä eri lausetyyppejä.
KAPPALE 18
- Anne ja Ilpo menivät naimisiin
- Pitää häät, pitää puhe
- Löytää, löytyä
- Negatiivinen imperfekti: En sanonut mitään
- Transitiivi- ja intransitiiviverbit: Minä löysin
sormuksen lattialta; Sormus löytyi lattialta
2. 18
NEGATIIVINEN IMPERFEKTI
VERBITYYPPI l LUKEA
en
lukenut
et
lukenut
ei
lukenut
emme
lukeneet
ette
lukeneet
eivät
lukeneet
VERBITYYPPI 2 SYÖDÄ
en
syönyt
et
syönyt
ei
syönyt
emme
syöneet
ette
syöneet
eivät
syöneet
VERBITYYPPI 3 TULLA
en
tullut
et
tullut
ei
tullut
emme
tulleet
ette
tulleet
eivät
tulleet
VERBITYYPPI 4 TAVATA
en
tavannut
et
tavannut
ei
tavannut
emme
tavanneet
ette
tavanneet
eivät
tavanneet
VERBITYYPPI 5 TARVITA
en
tarvinnut
et
tarvinnut
ei
tarvinnut
emme
tarvinneet
ette
tarvinneet
eivät
tarvinneet
ANTAA
en
antanut
et
antanut
ei
antanut
emme
antaneet
ette
antaneet
eivät
antaneet
JUODA
en
juonut
et
juonut
ei
juonut
emme
juoneet
ette
juoneet
eivät
juoneet
PESTÄ
en
pessyt
et
pessyt
ei
pessyt
emme
pesseet
ette
pesseet
eivät
pesseet
LEVÄTÄ
en
levännyt
et
levännyt
ei
levännyt
emme
levänneet
ette
levänneet
eivät
levänneet
HÄIRITÄ
en
häirinnyt
et
häirinnyt
ei
häirinnyt
emme
häirinneet
ette
häirinneet
eivät
häirinneet
KPL 18
ANNEJA ILPO MENIVÄT NAIMISIIN
Anne ja Ilpo seurustelivat ensin muutaman vuoden. Sitten he päättivät ostaa kihlasormukset.
He suunnittelivat, että menevät naimisiin seuraavana kesänä ja pitävät häät kesäkuussa.
Keväällä he valmistelivat häitä. He kävivät katsomassa erästä kesäravintolaa.
Ravintolaan ei päässyt autolla, vaan se sijaitsi pienellä saarella kaupungin edustalla. Sinne pääsi
pienellä veneellä. Venematka ei kestänyt kauan. Anne oli tyytyväinen ravintolaan, ja he
varasivat sen juhlaa varten. He lähettivät hääkutsut kaikille sukulaisille ja ystäville.
Vihdoin oli sitten se suuri päivä. Anne oli hermostunut ja valvoi koko yön. Hän ei saanut
unta. Lopulta hän nousi ylös ja meni keittiöön. Hän keitti kahvia ja odotti aamulehteä.
Lehti ei tullut. Se tuli vasta kello kahdeksan, ja silloin Annen täytyi jo alkaa valmistautua.
Vihkiminen oli kello 12. 00 pienessä vanhassa kivikirkossa. Sukulaiset ja ystävät olivat
jo siellä. Annen ja Ilpon vanhemmat kättelivät ja juttelivat vähän aikaa. He eivät olleet
nähneet pitkään aikaan. He sanoivat, että oli mukava nähdä pitkästä aikaa.
Annen isä saattoi tytärtänsä. Urut soivat. Pappi vihki heidät. Hän ei puhunut kauan. Ilpo
pelkäsi, että sormus ei olekaan taskussa. Hän rauhoittui hieman, kun tunsi sen sormissansa.
Kuitenkin hän oli niin jännittynyt, että pudotti sormuksen lattialle. Apua! Mihin se meni?
Ilpo oli aivan punainen, kun etsi sormusta. Anne ei ollut vihainen: hän hymyili Ilpolle
ystävällisesti. Onneksi sormus löytyi pian. Ilpo nosti sormuksen lattialta ja pani sen Annen sormeen
ja suuteli häntä. Annen äitiä itketti, ja hän itki vähän.
Vieraat heittivät riisiä, ja Ilpo ja Anne juoksivat kiireesti hääautoon, joka odotti heitä. Kaikki
siirtyivät ravintolaan. Ravintolassa odotti suuri hääkakku ja paljon muuta syötävää ja
juotavaa. Kaikki saivat lasin samppanjaa, ja Annen isä piti puheen. Sen jälkeen kaikki kohottivat
maljan hääparille.
Tanssiorkesteri soitti häävalssin. Ilpo ei osannut tanssia, mutta hän ei näyttänyt sitä. Hän
vain tanssi ja tanssi, kunnes hänen isänsä tuli tanssimaan Annen kanssa. Sitten Ilpo tanssi
hetken aikaa Annen äidin kanssa. Koko illan kaikki tanssivat, nauroivat ja juttelivat. Ilma oli
kaunis: ei satanut eikä tuullut. Kaupungin valot heijastuivat kauniisti veden pintaan.
2. 18
NEGATIIVINEN IMPERFEKTI
1. infinitiivin vartalo +
VERBITYYPPI
1
-nut / -nyt
-neet
2
VERBITYYPPI
3
-sut / -syt
-seet
-lut / -lyt
-leet
-nut / -nyt
-neet
-rut /-ryt
-reet
VERBITYYPPI
4
-nnut / -nnyt
-nneet
5
HUOMAA!
TIETÄÄ
en
tiennyt
=
en
tietänyt
et
tiennyt
=
et
tietänyt
ei
tiennyt
=
ei
tietänyt
emme
tienneet
=
emme
tietäneet
ette
tienneet
=
ette
tietäneet
eivät
tienneet
=
eivät
tietäneet
TEHDÄ
minä
teen
minä
tein
minä
en
tehnyt
sinä
teet
sinä
teit
sinä
et
tehnyt
hän
tekee
hän
teki
hän
ei
tehnyt
me
teemme
me
teimme
me
emme
tehneet
te
teette
te
teitte
te
ette
tehneet
he
tekevät
he
tekivät
he
eivät
tehneet
NÄHDÄ
minä
näen
minä
näin
minä
en
nähnyt
sinä
näet
sinä
näit
sinä
et
nähnyt
hän
näkee
hän
näki
hän
ei
nähnyt
me
näemme
me
näimme
me
emme
nähneet
te
näette
te
näitte
te
ette
nähneet
he
näkevät
he
näkivät
he
eivät
nähneet
(ei objektia)
(objekti mahdollinen)
soida
Puhelin soi.
soittaa
Ilpo soitti puhelun.
Kirkonkellot soivat.
Orkesteri soitti häävalssin.
herätä
Anne heräsi aikaisin.
herättää
Hän herätti Ilpon.
nousta
Ilpo nousi.
nostaa
Ilpo nosti lehden lattialta.
jäädä
Sormus jäi kotiin.
jättää
Minä jätin sormuksen kotiin.
löytyä
Sormus löytyi taskusta.
löytää
Ilpo löysi sormuksen taskusta.
kaatua
Ilpon ystävä kaatui juhlissa.
kaataa
Tarjoilijat kaatoivat kahvia vieraille.
syntyä
Lapsi syntyi.
synnyttää
Anne synnytti lapsen seuraavana keväänä.
KPL 18
NEGATIIVINEN IMPERFEKTI
Harjoitus 1
Vastaa negatiivisesti.
1. Seurustelivatko Anne ja Ilpo 10 vuotta?
2. Pitivätkö he juhlan kotona?
3. Varasivatko he linnan hääjuhlaa varten?
4. Pääsikö ravintolaan autolla?
5. Kestikö venematka kauan?
6. Oliko Anne rauhallinen?
7. Nukkuiko hän hyvin?
8. Saiko hän helposti unta illalla?
9. Pesikö Anne pyykkiä hääpäivän aamuna?
10. Tuliko lehti aikaisin?
Harjoitus 2
Vastaa negatiivisesti.
1. Tuliko Ilpo krapulassa kirkkoon?
2. Soivatko urut kauan?
3. Puhuiko pappi kauan?
4. Unohtiko Ilpo sormuksen kotiin?
5. Oliko Anne vihainen?
6. Suuteliko pappi Annea?
7. Heittivätkö Ilpo ja Anne riisiä?
8. Juoksivatko he raitiovaunuun?
9. Pitikö ravintolan kokki puheen?
10. Kohottivatko myös tarjoilijat maljan?
11. Osasiko Ilpo tanssia?
12. Riitelivätkö Anne ja Ilpo ravintolassa?
13. Olivatko kaikki vieraat ihan humalassa?
14. Tappelivatko jotkut miesvieraat ravintolassa?
15. Tuuliko rannalla kovasti?
Harjoitus 3
Kirjoita: Minun ystäväni meni naimisiin
Käytä imperfektiä. Voit keksiä koko jutun.
Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
2. 19
NEGATIIVINEN IMPERFEKTI
Harjoitus 4
Tee positiivinen kysymys. Vastaa negatiivisesti.
(SANOA)
a) Sanoitko sinä niin? a) Sanoitteko te niin?
b) En sanonut niin. b) Emme sanoneet niin.
(LUKEA)
(MYYDÄ)
(KÄYDÄ)
(OSTAA)
(ANTAA)
(LENTÄÄ)
(PYYTÄÄ)
(HERÄTÄ)
(PALATA)
(PALAA)
(LAITTAA)
(KÄYTTÄÄ)
(OSATA)
(OLLA)
(KOOTA)
sinä myöhään illalla?
te tämän talon?
he teillä kylässä?
te uuden auton?
sinä hänelle rahaa?
hän sinne?
sinä häntä meille?
he aikaisin?
he Helsinkiin?
koko talo?
te illalla ruokaa?
_sinä sanakirjaa?
he kaiken?
he kotona?
te eilen sen kirjahyllyn?
KPL 18
Hän ajattelee asiaa.
He tilaavat tämän lehden.
Minä uskallan hypätä.
Harjoitus 5
Tee a) positiivinen ja b) negatiivinen imperfekti.
Hän tekee sen.
He näkevät minut asemalla.
Sinä peset pyykkiä.
Me saamme kirjeen.
Minä tapaan hänet illalla.
Hän makaa sängyllä.
Te lepäätte lomalla.
Sinä petaat sängyn.
Me juttelemme.
2. 19
NEGATIIVINEN IMPERFEKTI
Harjoitus 6
Vastaa negatiivisesti.
1. Saitko eilen kirjeen ystävältäsi?
2. Näitkö sinä sen filmin eilen?
3. Tulivatko he illalla?
4. Sanoitko sinä heille, että Minna on sairas?
5. Teittekö te illalla pizzaa?
6. Menittekö illalla uimaan?
7. Otitteko te Minnan mukaan?
8. Kävittekö te elokuvissa?
9. Jäikö Minna mummon luokse?
10. Tiesitkö, että hän on sairas?
11. Menikö hän aamulla kouluun?
12. Katsoitteko te sen koko filmin loppuun?
Harjoitus 7
Vastaa negatiivisesti.
1. Alkoiko kurssi syyskuussa?
2. Suorititko koko kurssin?
3. Käytittekö te sanakirjaa?
4. Näittekö te sen poliisiauton?
5. Tunsitteko te hänet?
6. Annoitko sinä sen kirjan hänelle?
7. Saattoiko Mikko sinut asemalle?
8. Jouduitko jäämään vielä työhön?
9. Haitko sinä lehden?
10. Veitkö koiran ulos, kun tulit kotiin?
Harjoitus 8
Vastaa negatiivisesti.
1. Lähdittekö te aikaisin kotiin?
2. Pääsitkö sinä aikaisin töistä?
3. Tarvitsitko sinä passin?
4. Kerroitteko te sen hänelle?
5. Halusiko hän lähteä mukaan?
6. Koskitko sinä tähän koneeseen?
7. Näyttikö Ulla, miten tämä toimii?
8. Toimiko tämä kone hyvin?
9. Kuulitko sinä, mitä minä sanoin?
10. Ajattelitko sinä, mitä teit?
KAPPALE 19
- Elämästäni
- Minusta tulee tulkki
- Kolme karhua
- Perfekti: Minä olen asunut Suomessa nyt kaksi vuotta
- Pluskvamperfekti: Kun olin pessyt hiukset, lähdin ulos
- Milloin perfekti? Milloin imperfekti?
- Joka-pronomini: Nainen, joka esiintyi siinä filmissä,
on eräs kuuluisa jazzlaulaja
- Hänestä tulee lääkäri (tuloslause)
2. 20
ELÄMÄSTÄNI
Olen syntynyt vuonna 1982. Kasvoin Haukilahdessa, Espoossa, Helsingin lähellä.
Isäni on lakimies, ja hänellä on oma lakiasiaintoimisto Helsingissä. Äitini on ekonomi.
Hän oli aluksi kotona, mutta kun sisareni ja minä menimme kouluun, hän päätti
perustaa oman yrityksen, pienen konsulttifirman. Yritys on nyt toiminut monta vuotta.
Kävin koulua Haukilahden peruskoulussa. Suoritin lukion Töölössä. Kun olin
suorittanut ylioppilastutkinnon, pyrin Helsingin yliopistoon vuonna 2001 ja pääsin
opiskelemaan. Olen opiskellut venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä suomen kieltä. Opiskelin
runsaan vuoden myös Moskovassa. Vuonna 2004 hain käännöstieteen laitokselle,
osallistuin tasokokeeseen ja sain sieltä opiskelupaikan. Nyt olen opiskellut
kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa. Minusta tulee venäjän kielen tulkki.
Olen toiminut freelancekääntäjänä jo muutaman vuoden. Sen lisäksi olen tehnyt myös
osapäivätyötä eräässä vienti- ja tuontiliikkeessä. Olen kiinnostunut venäjän kielestä ja
kirjallisuudesta. Luen paljon. Rakastan kääntämistä, mutta minulla ei ole vielä ollut
tilaisuutta kääntää venäläistä kirjallisuutta julkaisijalle. Toivon, että tähän tarjoutuu
mahdollisuus tulevaisuudessa.
laki
tulkita
perustaa yritys
tulkki
toimia
tulkkaus
käydä koulua
vienti ja tuonti
suorittaa ylioppilastutkinto
liike
pyrkiä yliopistoon
tilaisuus
osallistua tasokokeeseen (Mihin? )
julkaisija
kääntää
tarjoutua
kääntäjä
mahdollisuus
käännös
tulevaisuus
Lausetyyppi: Minusta tulee lääkäri.
-STA
tulla-verbi
yksikön 3. persoonassa
Mikä? Mitä?
Millainen? Millaista?
Minusta
tulee
opettaja.
Hänestä
tuli
arkkitehti.
Antista
ei tullutkaan
lakimiestä.
Helsingistä
tuli
pääkaupunki.
Suomesta
tuli
itsenäinen.
Isoisästä
on tullut
vanha.
Kahvista
tuli
liian vahvaa.
KPL 19
РЕRFЕKTI
Olla-verbin preesens +
verbin NUT-muoto
olen
lukenut
en
ole
lukenut
olet
lukenut
et
ole
lukenut
on
lukenut
ei
ole
lukenut
olemme
lukeneet
emme ole
lukeneet
olette
lukeneet
ette
ole
lukeneet
ovat
lukeneet
eivät
ole
lukeneet
puhehetki tulevaisuus
nyt
joskus
silloin tällöin
usein
aina
koko ikäni
en vielä
en koskaan
Tekeminen jatkuu
Kuinka kauan sinä olet asunut Suomessa?
Kuinka kauan olet opiskellut suomea?
Oletko jo tottunut asumaan Suomessa?
- Olen asunut Suomessa kaksi vuotta.
- Olen opiskellut suomea viisi kuukautta.
- Olen tottunut.
Tekeminen on tapahtunut "ennen" (tarkkaa ajankohtaa ei yleensä ilmaista);
tekeminen on vielä tärkeää
Oletko sinä tehnyt tämän puseron itse? - Olen tehnyt.
Oletko sinä jo lukenut lehden? - En ole lukenut sitä vielä.
Oletko sinä nähnyt sen uuden ranskalaisen filmin? - En ole nähnyt sitä vielä.
Oletko jo osallistunut tähän Punaisen Ristin keräykseen? - Olen jo osallistunut siihen.
Täällä on ollut varas. Kaikki paikat ovat ihan sekaisin.
Viime yönä on satanut lunta. Maa on ihan valkoinen.
Tekemisen järjestys tulevaisuudessa: 'ensin' (perfekti), 'sitten' (preesens)
Kun olen tehnyt kaikki harjoitukset, alan katsoa televisiota.
Kun olemme tehneet kaikki työt, lähdemme uimaan.
2. 20
PERFEKTI IMPERFEKTI PLUSKVAMPERFEKTI
PERFEKTI
nyt
Olen asunut Suomessa kuusi kuukautta.
Olen polttanut jo kymmenen vuotta.
Oletko koskaan käynyt Lontoossa?
Olemme olleet Lapissa monta kertaa.
Olemme tehneet pizzaa. Tulkaa syömään!
Oletko sinä lukenut tämän kirjan?
PLUSKVAMPERFEKTI
IMPERFEKTI
Milloin
tapahtui?
nyt
Asuin New Yorkissa neljä vuotta.
Poltin tupakkaa viisi vuotta, mutta
nyt olen lopettanut.
Kävimme Lontoossa viime viikolla.
Olimme viime talvena Lapissa.
Äiti teki illalla pizzaa.
Luin hyvän kirjan viime viikolla.
Olla-verbin imperfekti + verbin NUT-muoto
olin
nukkunut
en
ollut
nukkunut
olit
nukkunut
et
ollut
nukkunut
oli
nukkunut
ei
ollut
nukkunut
olimme
nukkuneet
emme
olleet
nukkuneet
olitte
nukkuneet
ette
olleet
nukkuneet
olivat
nukkuneet
eivät
olleet
nukkuneet
PERFEKTI
nyt ensin sitten
I * * >
Kun olen lukenut lehden, alan tehdä ruokaa.
Kun olemme pakanneet, tilaamme taksin.
PLUSKVAMPERFEKTI
ensin sitten nyt
★ * |
Kun olin lukenut lehden, aloin tehdä ruokaa.
Kun olimme pakanneet, tilasimme taksin.
Kun he olivat käyneet saunassa, he grillasivat pihalla.
Me olimme Saariselältä lomalla viime talvena. En ollut käynyt Lapissa aikaisemmin.
Olimme vuokranneet Saariselältä mökin. Mökki sijaitsi pienen järven rannalla.
Kävimme Norjan puolella. En ollut nähnyt Pohjoista jäämerta aikaisemmin.
KPL 19
VERBIEN AIKAMUODOT
Harjoitus 1
Vastaa positiivisella perfektillä ja positiivisella imperfektillä.
1. Oletko jo soittanut hänelle?
hänelle eilen.
2. Oletteko tehneet jo kaikki kotitehtävät?
ne eilen illalla.
3. Onko hän jo soittanut teille?
kaksi päivää sitten.
4. Ovatko he käyneet jo syömässä?
syömässä pari tuntia sitten.
5. Oletko jo hakenut passin?
sen viime viikolla.
6. Oletko lukenut tämän kirjan?
sen, kun olin lomalla.
7. Oletteko jo nähneet tämän filmin?
sen viime vuonna.
8. Ovatko he tulleet jo kotiin?
puoli tuntia sitten.
9. Oletko jo laittanut ruokaa?
jauhelihakastiketta.
10. Onko hän koskaan käynyt Tallinnassa?
siellä viime kesänä.
Harjoitus 2
Vastaa negatiivisella perfektillä.
1. Onko hän tullut jo?
2. Ovatko he myyneet jo talonsa?
3. Oletteko te pakanneet jo?
4. Onko hän syönyt jo?
5. Oletteko te riidelleet?
6. Ovatko he eronneet jo?
7. Oletko sinä rikkonut tämän?
2. 20
VERBIEN AIKAMUODOT
Harjoitus 3
Vastaa positiivisella tai negatiivisella perfektillä.
1. Oletko sinä koskaan liftannut?
2. Oletko sinä koskaan joutunut jäämään ylitöihin?
3. Oletko koskaan hiihtänyt vesisuksilla?
4. Oletko koskaan ollut rock-konsertissa?
5. Oletko koskaan ajanut moottoripyörällä?
6. Oletko koskaan ohjannut lentokonetta?
7. Oletteko te koskaan telttailleet?
8. Oletteko te koskaan nähneet revontulia?
9. Oletteko koskaan hypänneet laskuvarjolla?
10. Oletteko koskaan osallistuneet mielenosoitukseen?
Harjoitus 4
Muuta lauseet pluskvamperfektiin ja imperfektiin.
1. Kun olen kirjoittanut jutun loppuun, tulostan sen.
2. Hän alkaa rakentaa taloa, kun on saanut pankista lainan.
3. He eivät ole tulleet vielä. Me odotamme heitä pihalla.
4. Hän ei ole kuullut sitä vielä. Minä kerron sen hänelle.
5. Me emme ole tavanneet pitkään aikaan. Siksi matkustan hänen luoksensa.
Harjoitus 5
Kirjoita: Minun elämästäni
Käytä eri aikamuotoja: preesensiä, imperfektiä, perfektiä ja pluskvamperfektiä.
Voit keksiä koko jutun. Kerro sitten kurssikaverille, mitä kirjoitit.
Harjoitus 6
Kirjoita: Lomamatkalla
Käytä eri aikamuotoja: preesensiä, imperfektiä, perfektiä ja pluskvamperfektiä.
Voit keksiä koko jutun. Muista käyttää eri la use tyyppejä! Kerro sitten opiskelukaverille, mitä kirjoitit.
KPL 19
KOLME KARHUA
Olipa kerran pieni tyttö, jonka nimi oli Kultakutri. Hän (ASUA) äitinsä kanssa
pienessä mökissä suuren metsän keskellä. Eräänä päivänä Kultakutri (LÄHTEÄ)
kävelylle metsään. Hän (KULKEA) metsässä ja
(LAULELLA). Yhtäkkiä hän (NÄHDÄ) soman pikku mökin. ’’Kukahan
(ASUA) täällä kaukana metsän keskellä? ” Hän
(PÄÄTTÄÄ) koputtaa ovelle. Kukaan ei (VASTATA), mutta ovi oli auki ja
Kultakutri (KURKISTAA) sisälle. Tuvassa ei
(OLLA) ketään, mutta se oli kodikas ja lämmin, ja Kultakutri (ASTUA) sisälle.
Tuvassa oli hiljaista; vain hiljainen tuli (PALAA) takassa. Kultakutri oli vähän
väsynyt, ja hän (PÄÄTTÄÄ) istahtaa hiukan. Ensin hän
(ISTUA) suuren suurelle tuolille. "Au, tämä (OLLA) aivan liian kova! ” Sitten hän
(ISTUA) melko suurelle tuolille. ’’Höh, tämähän (OLLA) aivan
liian pehmeä! ” Sitten hän (ISTUA) pikkuiselle tuolille, mutta kun hän
(ISTUA) sillä, tuoli (MENNÄ) aivan rikki. Kultakutri
(HUOMATA) sitten puurokupit pöydällä. Hänellä oli nälkä, ja hän (PÄÄTTÄÄ)
maistaa hiukan. Ensin hän (MAISTAA) suuren suuresta kupista.
"Huh, tämä (OLLA) aivan liian kuumaa! ” Sitten hän
(MAISTAA) melko suuresta kupista. ’’Hyi, tämähän (OLLA) aivan liian kylmää! ”
Sitten hän (MAISTAA) pikkuisesta kupista. ’’Tämä (OLLA)
ihan sopivaa. " Ja Kultakutri (SYÖDÄ) koko puuron. Puuron jälkeen häntä
(ALKAA) väsyttää, ja hän (KIIVETÄ) yläkertaan.
Yläkerrassa oli kolme vuodetta. Kultakutri (KOKEILLA) ensin suuren
suurta vuodetta, mutta se oli aivan liian kova. Sitten hän (KOKEILLA) melko
suurta vuodetta, mutta se oli aivan liian pehmeä. Sitten hän (KOKEILLA)
aivan pikkuista vuodetta, ja se oli sopiva.
Mutta nyt karhut, jotka (ASUA) tässä pienessä mökissä,
(PALATA) metsästä kävelyltä. He
(HUOMATA) heti, että joku (KÄYDÄ) heidän mökissänsä. "Joku
(ISTUA) tuolillani! ” sanoi isäkarhu suuren suurella äänellään. "Joku
(ISTUA) minunkin tuolillani! " sanoi äitikarhu melko suurella äänellään.
"Joku (ISTUA) minunkin tuolillani ja
(RIKKOA) sen”, sanoi vauvakarhu aivan pikkuisella äänellään. Sitten karhut
(KATSOA) puurokuppejansa. "Joku (MAISTAA) puuroani! " sanoi isäkarhu
suuren suurella äänellään. "Joku (MAISTAA) minunkin
puuroani! ” sanoi äitikarhu melko suurella äänellään. "Joku (MAISTAA)
puuroani ja (SYÖDÄ) sen”, sanoi vauvakarhu pikkuisella äänellään. Sitten
karhut (MENNÄ) yläkertaan. "Joku
(NUKKUA) vuoteessani! ” sanoi isäkarhu suuren suurella äänellään.
"Joku (NUKKUA) vuoteessani! " sanoi äitikarhu melko suurella
äänellään. ’’Joku (NUKKUA) vuoteessani - ja tuossa hän
(OLLA)! " sanoi vauvakarhu pikkuisella äänellään. Silloin Kultakutri
(HERÄTÄ), hän (HYPÄTÄ) ylös sängystä ja (JUOSTA)
nopeasti alakertaan ja ulos ovesta. Hän (JUOSTA) juoksemistaan aina kotiin asti.
Eikä hän enää koskaan (LÄHTEÄ) yksin kauas metsään, eikä hän
enää koskaan (NÄHDÄ) kolmen karhun mökkiä. Sen pituinen se.
2. 20
JOKA-PRONOMINI
nominatiivi joka Mies. on eräs työtoverini.
partitiivi jota N.
genetiivi jonka joka
inessiivi jossa . mies soitti äsken,
elatiivi josta
illatiivi johon Mies. kävelee tuolla.
adessiivi jolla N.
ablatiivi jolta jolla
allatiivi jolle miehellä on avaimet,
mon. nominatiivi jotka
mon. nominatiivi jotka
Harjoitus 7
Yhdistä b-lause a-lauseeseen joka-pronominilla.
Malli: a) Tämä valokuva-albumi on hyvin vanha, b) Valokuva-albumi löytyi kaapista.
=> Tämä valokuva-albumi, joka löytyi kaapista, on hyvin vanha.
Tuo nainen on äitini sisar, b) Naisella on pitkä punainen tukka.
Tämä mies on isäni veli. b) Mies soittaa pianoa.
Se mies on naapurini, b) Me tapasimme miehen kadulla.
Se nainen on työtoverini, b) Minä lähden matkalle naisen kanssa.
Kirja on mielenkiintoinen, b) Minä luen kirjaa.
Butiikissa on loppuunmyynti, b) Minä löysin nämä saappaat butiikista.
Kaverini muutti Saksaan, b) Minä ostin tämän auton kaveriltani.
Minä voin luottaa tähän vanhaan ystävään, b) Minä kerron kaiken tälle vanhalle ystävälle.
Oletko jo lukenut tätä lehteä? b) Lehdessä on valokuva veljestäni.
Se ravintola on lähellä, b) Me menemme ravintolaan.
KAPPALE 20
- Mökki on suuri; Mökki ei ole suuri
- Vesi on kylmää
- Mikä tämä on? Mitä tämä on?
- Millainen? Millaista?
- Mistä sinä pidät? Pidätkö kahvista?
- Pidätkö tanssimisesta?
- Ainesanat: ruokaa, vettä, leipää
- Talo on pieni; Talo ei ole pieni; Kahvi on kuumaa (predikatiivilause)
- Pitää + -STA, tykätä + -STA
- Verbaalisubstantiivi (-minen): uiminen, ruoan laittaminen
- Nominityypit:
-ut/-yt (ohut: ohutta: ohue-: ohuesta)
-nut/-nyt (rakastunut: rakastunutta: rakastunee-: rakastuneesta)
-uus/-yys/-us/-ys (rakkaus: rakkautta: rakkaude-: rakkaudesta)
2. 21
MIKÄ TÄMÄ ON?
MITÄ TÄMÄ ON?
Kappalesana:
Aine/materia:
Mikä tämä on?
Se on lasi.
Millainen lasi on?
Lasi on kirkas.
Mitä lasissa on?
Lasissa on vettä.
Millaista vesi on?
Vesi on puhdasta.
Mikä tämä on?
Se on kuppi.
Millainen kuppi on?
Kuppi on suuri.
Mitä kupissa on?
Kupissa on kahvia.
Millaista kahvi on?
Kahvi on vahvaa.
Mikä tämä on?
Se on kattila.
Millainen kattila on?
Kattila on kuuma.
Mitä kattilassa on?
Kattilassa on keittoa.
Millaista keitto on?
Keitto on kuumaa.
Mikä tämä on?
Se on lautanen.
Millainen lautanen on?
Lautanen on valkoinen.
Mitä lautasella on?
Lautasella on puuroa.
Millaista puuro on?
Puuro on suolaista.
Mikä tämä on?
Se on pullo.
Millainen pullo on?
Pullo on kylmä.
Mitä pullossa on?
Pullossa on olutta.
Millaista olut on?
Olut on kylmää.
Mikä tämä on?
Se on kyljys.
Mitä tämä on?
Se on jauhelihaa.
Liha on raakaa. Kahvi on vahvaa.
Liha on kypsää. Kahvi on laihaa.
Mehu on makeaa.
Mehu on hapanta.
KPL 20
PREDIKATIIVILAUSE
Subjekti
Kuka? Mikä?
Verbi
olla-verbi
Predikatiivi
Millainen? Millaista? Mikä? Mitä?
Konkreettinen subjekti (laskettavat esineet, tavarat, asiat)
(laskettavat = ne v<
Mökki
on
suuri.
Millainen?
Mökki
ei ole
suuri.
Pallo
on
kallis.
Pallo
ei ole
kallis.
Ainesubjekti
Vesi
on
kylmää.
Millaista?
Hiekka
on
märkää.
Jäätelö
on
makeaa.
Abstrakti subjekti
Uiminen
on
kivaa.
Millaista?
Sukeltaminen
on
jännittävää.
Opiskelu
on
hauskaa.
Subjektia ei ole
Täällä
on
ihanaa.
Millaista?
Kesällä
on
kaunista.
Millainen se on?
Kattila on iso.
Tyttö on pieni.
Kattila ei ole iso.
Tyttö ei ole pieni.
Millaista se on?
Keitto on kuumaa.
Uiminen on kivaa.
Keitto ei ole kuumaa.
Uiminen ei ole kivaa.
PREDIKATIIVILAUSEEN SUBJEKTI ON AINA NOMINATIIVISSA: Tee on kuumaa.
KIELTOSANA El MUUTA PREDIKATIIVIN SIJAMUOTOA: Tämä tuoli ei ole likainen.
Opettele vielä nämä lauseet hyvin:
Ranta
on
kaunis.
Meri
oli
sininen.
Järvi
ei ole
syvä.
Taivas
on
sininen.
Maisema
oli
upea.
Ilma
oli
kaunis.
Sää
ei ollut
hyvä.
Tuuli
oli
lämmin.
Tunnelma
oli
mukava.
Päivä
oli
pitkä.
2. 21
PREDIKATIIVI
Harjoitus 1
1. Auto on
(VANHA). Se ei ole
(UUSI).
2. Leipä on
(VANHA). Se ei ole
(TUORE).
3. Koira on
(VIHAINEN). Se ei ole
(KILTTI).
4. Leijona on
(VAARALLINEN). Se ei ole
(KESY).
5. Talo on
(KELTAINEN). Se ei ole
(PUNAINEN).
6. Curry on
(KELTAINEN). Chili on
(PUNAINEN).
7. Tomaatti on
(PUNAINEN). Appelsiini on
(ORANSSI).
8. Mansikkahillo on
(PUNAINEN). Mehu on
(HAPAN).
9. Paistinpannu on
(KUUMA). Uuni ei ole
(KUUMA).
10. Kastike on
(KUUMA). Kastike ei ole
(SUOLAINEN).
11. Keittiö on
(PIENI). Keittiö ei ole
(SUURI).
Harjoitus 2
Tee lause.
1. vesi - olla - kylmä
2. lattia - olla - likainen
3. täällä - olla - likainen
4. ikkuna - ei - olla - puhdas
5. maito - olla - hapan
6. nyt - täällä - olla - siisti
7. liha - olla - kypsä
8. banaani - olla - keltainen
9. siellä - olla - kaunis
10. tämä huone - ei - olla - hiljainen
Harjoitus 3
Sano vastakohta.
1. Kahvi ei ole laihaa. Se on
2. Keitto ei ole kuumaa. Se on
3. Tämä maito ei ole enää hyvää. Se on
4. Tämä leipä ei ole pehmeää. Se on
5. Tämä liha ei ole ihan kypsää. Se on vielä vähän
KPL 20
MISTÄ SINÄ PIDÄT?
PITÄÄ
pidän
pidämme
en pidä
emme pidä
pidät
pidätte
et pidä
ette pidä
+ -STA
pitää
pitävät
ei pidä
eivät pidä
Pidätkö kahvista?
teestä?
valkosipulista?
Suomesta?
saunasta?
makkarasta?
oluesta?
tästä hajuvedestä?
he lukevat)
he tanssivat)
he uivat)
he kävelevät)
he tiskaavat)
he siivoavat)
Pidätkö
lukemisesta?
tanssimisesta?
uimisesta?
kävelemisestä?
tiskaamisesta?
siivoamisesta?
Verbaalisubstantiivi
LUKEMINEN (
TANSSIMINEN (
UIMINEN (
KÄVELEMINEN (
TISKAAMINEN (
SIIVOAMINEN (
Pidän
kahvista.
En pidä
kahvista.
TYKÄTÄ Minä tykkään mämmistä.
= Minä pidän mämmistä.
Minä en tykkää mämmistä.
= Minä en pidä mämmistä.
+ - STA
Minä tykkään sinusta kovasti.
= Minä pidän sinusta kovasti.
Etkö sinä tykkää minusta?
= Etkö sinä pidä minusta?
Mitäs tykkäät minun uudesta puvustani?
= Mitä mieltä sinä olet minun...?
+ 1. infinitiivi Anne tykkäsi käydä tanssimassa.
= Annesta oli kiva käydä tanssimassa.
2. 21
PIDÄTKÖ SINÄ MINUSTA?
Harjoitus 4
1. Pidätkö (TÄMÄ VANHA ELOKUVA)?
2. Pidän. Mutta en pidä (JOHN WAYNE).
3. Daniel ei pidä (SUOMALAINEN OLUT).
4. Pidätkö sinä (MINÄ)?
5. Tietenkin pidän (SINÄ).
6. Markus pitää kovasti (TUO KAUNIS TYTTÖ).
7. Minäkin pidän (HÄN).
8. Pidätkö sinä (TÄMÄ RUOKA)?
9. En pidä (SE). Minusta se maistuu kamalalta. Siinä on liikaa suolaa.
Harjoitus 5
1. Pidätkö sinä (ONKIMINEN)?
2. Liisa pitää kovasti (LAULAMINEN).
3. Minä en pidä (ODOTTAMINEN).
4. Antti ei pidä tukan (PESEMINEN).
5. Pidätkö sinä (PURJEHTIMINEN)?
6. Perttu ei pidä (IMUROIMINEN).
7. Minä en pidä ollenkaan (TISKAAMINEN).
Harjoitus 6
1. Anne pitää (TANSSIMINEN).
2. Ilpo ei pidä (TANSSIMINEN).
3. Pidätkö sinä (MATKUSTAMINEN)?
4. Kyllä, mutta minä en pidä (LENTÄMINEN).
5. Pidätkö sinä museossa (KÄYMINEN)?
6. Pidätkö sinä hotellissa (ASUMINEN)?
7. Minä pidän (SAUNOMINEN).
8. Pidätkö sinä (UIMINEN)?
9. Anne pitää auringon (OTTAMINEN).
10. Ilpo ei pidä rannalla (MAKAAMINEN).
KPL 20
Л/ОММГУУР/Г
saastunut:
saastunutta
saastunee-
saastuneessa
saastuneesta
saastuneeseen
saastuneella
saastuneelta
saastuneelle
saastuneet
lapsuus:
lapsuutta
Vertaa:
laosuude- kirjallisuus:
lapsuudessa kirjallisuut..
lapsuudesta
lapsuuteen
kirjallisuu
rakkaus:
rakkau
uusi:
uutta
uudessa
uudesta
uuteen
kuusi:
kuutta
kuude-
kuudessa
kuudesta
kuuteen
susi:
sutta
sude-
sudessa
sudesta
suteen
Opettele nämä sanat erikseen:
lapsi: lapse- mies: miehe- yksi: yhde- kaksi: kahde-
lasta ♦ miestä I yhtä kahta ♦
lapsella miehellä yhdellä kahdella
lapselta mieheltä yhdeltä kahdelta
lapselle miehelle yhdelle kahdelle
lapsessa miehessä yhdessä kahdessa
lapsesta miehestä yhdestä kahdesta
lapseen mieheen yhteen kahteen
lapset miehet yhdet kahdet
ohut:
kulunut:
lyhyt:
lyhyttä
lyhye -
lyhyessä
lyhyestä
lyhyeen
lyhyellä
lyhyeltä
lyhyelle
lyhyet
väsynyt:
olut:
2. 22
NOMINITYYPIT
Harjoitus 7
1. Minä palelen tässä (OHUT HAME). (M/ssä? )
2. Minä en voi käyttää noin (LYHYT HAME). (Mitä? )
3. Minä voin maksaa nuo (OLUT). (Mitkä? )
4. (VÄSYNYT) nuoret nukahtivat pian. (Millaiset? )
5. Joki on (SAASTUNUT). (Millainen? )
6. Monet ihmiset juovat (SAASTUNUT) pohjavettä. (Millaista? )
7. Kalat eivät voi elää tässä (SAASTUNUT) järvessä. (Missä? )
8. Minulla on kauhean (KULUNUT) kengät. (Millaiset? )
9. Olohuoneessa oli aivan (KULUNUT) tapetit. (Millaiset? )
Harjoitus 8
1. Minulla oli hyvin onnellinen (LAPSUUS). (Mikä? )
2. Mitä sinä muistat sinun (LAPSUUS)? (Mistä)?
3. Kaikki ihmiset tarvitsevat (RAKKAUS). (Mitä? )
4. Rakkaus on hyvin tavallinen aihe (KIRJALLISUUS). (Missä? )
5. Opiskelen (KIRJALLISUUS). (Mitä? )
6. Minkälaiset (MAHDOLLISUUS) minulla on päästä yliopistoon? (Mitkä? )
7. Sinulla on ihan hyvät (MAHDOLLISUUS). (Mitkä? )
Opettele nämä sanat erikseen:
lämmin: lämpimä- hapan: happama- sydän: sydäme-
lämmintä J hapanta I sydäntä *
lämpimällä happamalla sydämellä
lämpimältä happamalta sydämeltä
lämpimälle happamalle sydämelle
lämpimässä happamassa sydämessä
lämpimästä happamasta sydämestä
lämpimään happamaan sydämeen
lämpimät happamat sydämet
KPL 20
PIENI KERTAUS
Harjoitus 9
Tee lause. Älä muuta järjestystä! Sanat ovat oikeassa järjestyksessä.
Tämä - uusi - keltainen - kirja - olla - kahdeksan - vaikea - harjoitus, (preesens)
Se - suuri - kaunis - kirkko - olla - huomenna - konsertti, (preesens)
Kamera - olla - se - sininen - kassi, (preesens)
Me - käydä - moni - hyvä - ravintolassa, (preesens)
He - muuttaa - vanha - pieni - omakotitalo - suuri - kaunis - kerrostalo, (preesens)
Kaikki - valokuva - olla - tuo - ruskea - kaappi, (preesens)
Me - mennä - eräs - kiinalainen - ravintola, (preesens)
Hän - ottaa - aurinko - hiljainen - lämmin - ranta, (positiivinen imperfekti)
Sininen — meri — olla — moni — purjevene, (positiivinen imperfekti)
Kirkas - taivas - ei - olla - yhtään - pilvi, (negatiivinen imperfekti)
Sinä — ei — muistaa — ostaa — kauppa — maito, (negatiivinen imperfekti)
He — ei — tuntea — hän — hyvin, (negatiivinen imperfekti)
Te - täytyä - korjata - nämä - laite (= kone; instrumentti), (preesens)
2. 22
JOKA-PRONOMINI (lisäharjoituksia)
Harjoitus 10
1. Uimahalli, on ostoskeskuksen vieressä, on aika uusi. (subjekti, Mikä? )
2. Uimahallissa, me käymme. on puhdas vesi. (käydä + Missä? )
3. Lipunmyyjä, me saimme kaapin avaimen, oli vaaleatukkainen, (saada + Keneltä? )
4. Uimakassi, minä panin uimapuvut, pesuvälineet ja pyyheliinat, on penkillä, (panna + Mihin? )
5. Uimahallissa, me nyt puhumme, on turkkilainen sauna, (puhua + -STA)
6. Solarium, minä otan joskus, ei maksa paljon, (ottaa vähän + Mitä? )
7. Naapuri, minä tapasin eilen uimahallissa, oli hyvin ruskettunut, (tavata + Kenet? )
8. Naapuri, kanssa minä juttelin, oli uimassa lastensa kanssa, (genetiivi + kanssa)
9. Hän kertoi, että he olivat olleet lomamatkalla, oli hyvin edullinen, (subjekti. Mikä? )
10. Maa, he matkustivat, oli aurinkoinen ja lämmin, (matkustaa + Mihin? )
11. Hotelli, he asuivat, oli hyvä ja edullinen, (asua + M/ssä? j
12. Minäkin haluan matkustaa maahan, hän kertoi minulle. (kertoa + -STA)
13. Eräs ystäväni, minä soitin eilen, on myös käynyt siellä, (soittaa + Kenelle? )
14. Lipunmyyjä, me palautimme kaapin avaimen, oli punatukkainen, (palauttaa + Kenelle? )
Harjoitus 11
1. Se mies, kävi täällä eilen, on vanha työkaverini, (subjekti. Kuka? )
2. Hän meni naimisiin erään naisen kanssa, hän tutustui viime vuonna, (tutustua + Keneen? )
3. Tämä nainen, hän piti kovasti, oli leski. Hänen entinen miehensä oli kuollut, (pitää + -STA)
4. Nainen, oli jo neljä lasta, oli hyvin iloinen ja energinen nainen. (Kenellä oli? )
5. Talo, he asuvat, sijaitsee kauniilla paikalla, (asua + Missä? )
6. Leikkimökki, hän rakensi lapsille, muistuttaa Muumi-taloa, (rakentaa (loppuun) + Minkä? )
7. Puu, lapset usein kiipeävät, on aika korkea, (kiivetä + Mihin? )
8. Metsä, lapset rakastavat, on hyvin kaunis, (rakastaa + Mitä? )
9. Metsässä on pieni lampi, on kiva käydä kesällä uimassa, (käydä + Missä? )
10. Lapset kiipeävät usein mäelle, on lammen vieressä, (subjekti, Mikä? )
11. Koulu, he menevät joka aamu, on aika lähellä, (mennä + Mihin? )
12. Kirjasto, he käyvät usein, on koulun vieressä, (käydä + Missä? )
13. Kirjasto, he lainaavat paljon kirjoja, on aivan uusi. (lainata + Mistä? )
14. Hylly, kaikki lastenkirjat ovat, on ikkunan vieressä, (olla + Missä? )
15. Pöytä, on paljon kirjoja, on pyöreä, (olla + Missä? )
16. Nainen, he saivat kirjastokortin, on kirjastonhoitaja, (saada + Keneltä? )
17. He vievät kotiin kirjat, täytyy palauttaa kuukauden kuluttua, (objekti, monikko, Mitkä? )
KIELIOPPIOSA
- Muutama tärkeä kieliopin sääntö
- Nominien ja verbien taivutusmallit
- Lausetyypit ja sanajärjestys
- Nominien sijat ja niiden käyttö
- Pitää-verbin merkitykset
- Pronominit
VERBIT
Verbityyppi 1
LUKEA
he luke|vat =>
lukemaan, lukemassa, lukemasta
Preesens
Imperfekti
luen
en lue
luin
en lukenut
luet
et lue
luit
et lukenut
lukee
ei lue
luki
ei lukenut
luemme
emme lue
luimme
emme lukeneet
luette
ette lue
luitte
ette lukeneet
lukevat
eivät lue
lukivat
eivät lukeneet
Perfekti
Pluskvamperfekti
olen lukenut
en ole lukenut
olin lukenut
en ollut lukenut
olet lukenut
et ole lukenut
olit lukenut
et ollut lukenut
on lukenut
ei ole lukenut
oli lukenut
ei ollut lukenut
olemme lukeneet
emme ole lukeneet
olimme lukeneet
emme olleet lukeneet
olette lukeneet
ette ole lukeneet
olitte lukeneet
ette olleet lukeneet
ovat lukeneet
eivät ole lukeneet
olivat lukeneet
eivät olleet lukeneet
ANTAA
he anta|vat =>
antamaan, antamassa, antamasta
Preesens
Imperfekti
annan
en anna
annoin
en antanut
annat
et anna
annoit
et antanut
antaa
ei anna
antoi
ei antanut
annamme
emme anna
annoimme
emme antaneet
annatte
ette anna
annoitte
ette antaneet
antavat
eivät anna
antoivat
eivät antaneet
Perfekti
Pluskvamperfekti
olen antanut
en ole antanut
olin antanut
en ollut antanut
olet antanut
et ole antanut
olit antanut
et ollut antanut
on antanut
ei ole antanut
oli antanut
ei ollut antanut
olemme antaneet
emme ole antaneet
olimme antaneet
emme olleet antaneet
olette antaneet
ette ole antaneet
olitte antaneet
ette olleet antaneet
ovat antaneet
eivät ole antaneet
olivat antaneet
eivät olleet antaneet
LENTÄÄ
he lentävät =>
lentämään, lentämässä, lentämästä
Preesens
Imperfekti
lennän
en lennä
lensin
en lentänyt
lennät
et lennä
lensit
et lentänyt
lentää
ei lennä
lensi
ei lentänyt
lennämme
emme lennä
lensimme
emme lentäneet
lennätte
ette lennä
lensitte
ette lentäneet
lentävät
eivät lennä
lensivät
eivät lentäneet
Perfekti
Pluskvamperfekti
olen lentänyt
en ole lentänyt
olin lentänyt
en ollut lentänyt
olet lentänyt
et ole lentänyt
olit lentänyt
et ollut lentänyt
on lentänyt
ei ole lentänyt
oli lentänyt
ei ollut lentänyt
olemme lentäneet
emme ole lentäneet
olimme lentäneet
emme olleet lentäneet
olette lentäneet
ette ole lentäneet
olitte lentäneet
ette olleet lentäneet
ovat lentäneet
eivät ole lentäneet
olivat lentäneet
eivät olleet lentäneet
KIELIOPPIOSA
Verbityyppi 2
SYÖDÄ
he syövät
syömään, syömässä, syömästä
Preesens
syön
syöt
syö
syömme
syötte
syövät
Perfekti
olen syönyt
olet syönyt
on syönyt
olemme syöneet
olette syöneet
ovat syöneet
Verbityyppi 3
en syö
et syö
ei syö
emme syö
ette syö
eivät syö
en ole syönyt
et ole syönyt
ei ole syönyt
emme ole syöneet
ette ole syöneet
eivät ole syöneet
Imperfekti
söin
söit
söi
söimme
söitte
söivät
Pluskvamperfekti
olin syönyt
olit syönyt
oli syönyt
olimme syöneet
olitte syöneet
olivat syöneet
en syönyt
et syönyt
ei syönyt
emme syöneet
ette syöneet
eivät syöneet
en ollut syönyt
et ollut syönyt
ei ollut syönyt
emme olleet syöneet
ette olleet syöneet
eivät olleet syöneet
KUUNNELLA
kuuntelemaan, kuuntelemassa, kuuntelemasta
Preesens
kuuntelen
kuuntelet
kuuntelee
kuuntelemme
kuuntelette
kuuntelevat
en kuuntele
et kuuntele
ei kuuntele
emme kuuntele
ette kuuntele
eivät kuuntele
Imperfekti
kuuntelin
kuuntelit
kuunteli
kuuntelimme
kuuntelitte
kuuntelivat
en kuunnellut
et kuunnellut
ei kuunnellut
emme kuunnelleet
ette kuunnelleet
eivät kuunnelleet
Perfekti
olen kuunnellut
olet kuunnellut
on kuunnellut
olemme kuunnelleet
olette kuunnelleet
ovat kuunnelleet
en ole kuunnellut
et ole kuunnellut
ei ole kuunnellut
emme ole kuunnelleet
ette ole kuunnelleet
eivät ole kuunnelleet
Pluskvamperfekti
olin kuunnellut
olit kuunnellut
oli kuunnellut
olimme kuunnelleet
olitte kuunnelleet
olivat kuunnelleet
en ollut kuunnellut
et ollut kuunnellut
ei ollut kuunnellut
emme olleet kuunnelleet
ette olleet kuunnelleet
eivät olleet kuunnelleet
PESITÄ
he pesevät
pesemään, pesemässä, pesemästä
Preesens
pesen
peset
pesee
pesemme
pesette
pesevät
Perfekti
olen pessyt
olet pessyt
on pessyt
olemme pesseet
olette pesseet
ovat pesseet
en pese
et pese
ei pese
emme pese
ette pese
eivät pese
en ole pessyt
et ole pessyt
ei ole pessyt
emme ole pesseet
ette ole pesseet
eivät ole pesseet
Imperfekti
pesin
pesit
pesi
pesimme
pesitte
pesivät
Pluskvamperfekti
olin pessyt
olit pessyt
oli pessyt
olimme pesseet
olitte pesseet
olivat pesseet
en pessyt
et pessyt
ei pessyt
emme pesseet
ette pesseet
eivät pesseet
en ollut pessyt
et ollut pessyt
ei ollut pessyt
emme olleet pesseet
ette olleet pesseet
eivät olleet pesseet
he kuuntelevat
Verbityyppi 4
TAVATA
he tapaavat
tapaamaan, tapaamassa, tapaamasta
Preesens
tapaan
tapaat
tapaa
tapaamme
tapaatte
tapaavat
Perfekti
olen tavannut
olet tavannut
on tavannut
olemme tavanneet
olette tavanneet
ovat tavanneet
en tapaa
et tapaa
ei tapaa
emme tapaa
ette tapaa
eivät tapaa
en ole tavannut
et ole tavannut
ei ole tavannut
emme ole tavanneet
ette ole tavanneet
eivät ole tavanneet
Imperfekti
tapasin
tapasit
tapasi
tapasimme
tapasitte
tapasivat
Pluskvamperfekti
olin tavannut
olit tavannut
oli tavannut
olimme tavanneet
olitte tavanneet
olivat tavanneet
en tavannut
et tavannut
ei tavannut
emme tavanneet
ette tavanneet
eivät tavanneet
en ollut tavannut
et ollut tavannut
ei ollut tavannut
emme olleet tavanneet
ette olleet tavanneet
eivät olleet tavanneet
KOOTA
he kokoa|vat
kokoamaan, kokoamassa, kokoamasta
Preesens
kokoan
kokoat
kokoaa
kokoamme
kokoatte
kokoavat
en kokoa
et kokoa
ei kokoa
emme kokoa
ette kokoa
eivät kokoa
Imperfekti
kokosin
kokosit
kokosi
kokosimme
kokositte
kokosivat
en koonnut
et koonnut
ei koonnut
emme koonneet
ette koonneet
eivät koonneet
Perfekti
olen koonnut
olet koonnut
on koonnut
olemme koonneet
olette koonneet
ovat koonneet
en ole koonnut
et ole koonnut
ei ole koonnut
emme ole koonneet
ette ole koonneet
eivät ole koonneet
Pluskvamperfekti
olin koonnut
olit koonnut
oli koonnut
olimme koonneet
olitte koonneet
olivat koonneet
en ollut koonnut
et ollut koonnut
ei ollut koonnut
emme olleet koonneet
ette olleet koonneet
eivät olleet koonneet
Verbityyppi 5
HÄIRITÄ
häiritsemään, häiritsemässä, häiritsemästä
Preesens
häiritsen
häiritset
häiritsee
häiritsemme
häiritsette
häiritsevät
en häiritse
et häiritse
ei häiritse
emme häiritse
ette häiritse
eivät häiritse
Imperfekti
häiritsin
häiritsit
häiritsi
häiritsimme
häiritsitte
häiritsivät
en häirinnyt
et häirinnyt
ei häirinnyt
emme häirinneet
ette häirinneet
eivät häirinneet
Perfekti
olen häirinnyt
olet häirinnyt
on häirinnyt
olemme häirinneet
olette häirinneet
ovat häirinneet
en ole häirinnyt
et ole häirinnyt
ei ole häirinnyt
emme ole häirinneet
ette ole häirinneet
eivät ole häirinneet
Pluskvamperfekti
olin häirinnyt
olit häirinnyt
oli häirinnyt
olimme häirinneet
olitte häirinneet
olivat häirinneet
en ollut häirinnyt
et ollut häirinnyt
ei ollut häirinnyt
emme olleet häirinneet
ette olleet häirinneet
eivät olleet häirinneet
he häiritsevät
KIELIOPPIOSA
NOMINIEN ASTEVAIHTELU
A) Sanan lopussa vokaali (paitsi ei e):
nominatiivi
partitiivi
kirkko:
kirkkoa
vartalo
kirkon
kirkot
kirkolla
kirkolta
kirkolle
kirkossa
kirkosta
kirkkoon
genetiivi
monikon nominatiivi
adessiivi
ablatiivi
allatiivi
inessiivi
elatiivi
illatiivi
Kaupungissa on vanha keskiaikainen kirkko.
Tämä kirkko on 1400-luvulta.
Haluatko nähdä vielä tuon toisen kirkon?
Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot ovat 1300-luvulta.
Kirkon takana on hautausmaa.
Molemmat kirkot ovat keskiajalta.
Me näemme molemmat kirkot.
Kirkolla on paljon rahaa.
Tapaammeko kirkolla?
Bussit lähtevät kirkolta kello 17. 00.
Kävelettekö te kirkolle asti?
Haluatteko käydä tässä kirkossa?
Kalkki poistuivat pian kjij<g§ta.
Pidän paljon tästä kirkosta.
Otan kuvan tästä kirkosta.
Menemmekö vielä tuohon kirkkoon?
Tässä kylässä ei ole kirkkoa.
Naapurikylässä on kaksi kirkkoa.
En halua nähdä enää yhtään kirkkoa.
Remonttimiehet korjaavat kirkkoa.
joki: joe- mäki: mäe- ranta: ranna-
jokea joen mäkeä mäen rantaa rannan
joet mäet rannat
joella mäellä rannalla
joelta mäeltä rannalta
joelle mäelle rannalle
joessa mäessä rannassa
joesta mäestä rannasta
jokeen mäkeen rantaan
NOMINIEN ASTEVAIHTELU
В) Sanan lopussa e tai konsonantti:
sade:
sadetta
satee-
sateen
sateet
sateella
sateelta
sateelle
sateessa
sateesta
sateeseen
koe:
koetta
kokee-
kokeen
kokeet
kokeella
kokeelta
kokeelle
kokeessa
kokeesta
kokeeseen
soitin:
soitinta
puhdas:
puhdasta
asumaton:
asumatonta
kuningatar:
kuningatarta
soittime-
soittimen
soittimet
soittimella
soittimelta
soittimelle
soittimessa
soittimesta
soittimeen
puhtaa-
puhtaan
puhtaat
puhtaalla
puhtaalta
puhtaalle
puhtaassa
puhtaasta
puhtaaseen
asumattoma-
asumattoman
asumattomat
asumattomalla
asumattomalta
asumattomalle
asumattomassa
asumattomasta
asumattomaan
kuninaattare-
kuningattaren
kuningataret
kuningatarella
kuningatarelta
kuningatarelle
kuningataressa
kuningataresta
kuningatareen
poljin:
poljinta
varas:
varasta
työtön:
työtöntä
tytär:
tytärtä
polkime-
polkimen
polkimet
polkimella
polkimelta
polkimelle
polkimessa
polkimesta
polkimeen
varkaa-
varkaan
varkaat
varkaalla
varkaalta
varkaalle
varkaassa
varkaasta
varkaaseen
tvöttömä-
työttömän
työttömät
työttömällä
työttömältä
työttömälle
työttömässä
työttömästä
työttömään
tyttäre-
tyttären
tyttäret
tyttärellä
tyttäreltä
tyttärelle
tyttäressä
tyttärestä
tyttäreen
KIELIOPPIOSA
NOMINIEN TAIVUTUKSESTA
-i
pankki:
panki-
pankin
pankilla
pankilta
pankille
pankkia
pankit
pankissa
pankista
pankkiin
Näin taipuvat myös mm. seuraavat sanat: ammatti, anoppi, kasvi, kiltti, kori, laki, lenkki, muisti, muovi, mökki, nätti, peili,
peli, pysäkki, päiväkoti, siisti, tulkki, täti, tölkki ja äiti.
-i
joki:
joe-
joen
joella
joelta
joelle
jokea
joet
joessa
joesta
jokeen
Näin taipuvat myös mm. seuraavat sanat: appi, järki, järvi, kaikki, polvi, sormi ja tähti.
-i (-ni, -li, -ri) (-si, -hi)
saari:
saare-
saaren
saarella
saarelta
saarelle
saarta
saaret
saaressa
saaresta
saareen
Näin taipuvat myös mm. seuraavat sanat: juuri, kuori, mieli, moni, puoli, kuusi (puu), vuohi ja ääni.
-si
uusi:
uude-
uuden
uudella
uudelta
uudelle
uutta
uudet
uudessa
uudesta
uuteen
Näin taipuvat seuraavat sanat: vesi, käsi, vuosi, kausi (kuukausi, vuorokausi), viisi, kuusi (6), susi, tosi, täysi, köysi, liesi,
reisi sekä yksi, kaksi, hirsi, varsi, virsi, pursi, kansi, länsi ja kynsi (katso myös sivu 253).
-e
kone:
konee-
koneen
koneella
koneelta
koneelle
konetta
koneet
koneessa
koneesta
koneeseen
liike:
liikkee-
liikkeen
liikkeellä
liikkeeltä
liikkeelle
liikettä
liikkeet
liikkeessä
liikkeestä
liikkeeseen
-nen
lautanen:
lautase-
lautasen
lautasella
lautaselta
lautaselle
lautasta
lautaset
lautasessa
lautasesta
lautaseen
•in
eläin:
eläime-
eläimen
eläimellä
eläimeltä
eläimelle
eläintä
eläimet
eläimessä
eläimestä
eläimeen
ydin:
ytime-
ytimen
ytimellä
ytimeltä
ytimelle
ydintä
ytimet
ytimessä
ytimestä
ytimeen
-is/-as/-äs
kallis:
kallii-
kalliin
kalliilla
kalliilta
kalliille
kallista
kalliit
kalliissa
kalliista
kalliiseen
vieras:
vieraa-
vieraan
vieraalla
vieraalta
vieraalle
vierasta
vieraat
vieraassa
vieraasta
vieraaseen
raitis:
raittii-
raittiin
raittiilla
raittiilta
raittiille
raitista
raittiit
raittiissa
raittiista
raittiiseen
tehdas:
tehtaa-
tehtaan
tehtaalla
tehtaalta
tehtaalle
tehdasta
tehtaat
tehtaassa
tehtaasta
tehtaaseen
-us/-ys/-os/-ös
rakennus:
rakennukse-
rakennuksen
rakennuksella
rakennukselta
rakennukselle
rakennusta
rakennukset
rakennuksessa rakennuksesta
rakennukseen
näytös:
näytökse-
näytöksen
näytöksellä
näytökseltä
näytökselle
näytöstä
näytökset
näytöksessä
näytöksestä
näytökseen
-uus/-yys/-us/-ys
teollisuus:
teollisuude-
teollisuuden
teollisuudella
teollisuudelta
teollisuudelle
teollisuutta
teollisuudet
teollisuudessa
teollisuudesta
teollisuuteen
rakkaus:
rakkaude-
rakkauden
rakkaudella
rakkaudelta
rakkaudelle
rakkautta
rakkaudet
rakkaudessa
rakkaudesta
rakkauteen
-ut/-yt
lyhyt:
lyhye-
lyhyen
lyhyellä
lyhyeltä
lyhyelle
lyhyttä
lyhyet
lyhyessä
lyhyestä
lyhyeen
-nut/-nyt
väsynyt:
väsynee-
väsyneen
väsyneellä
väsyneeltä
väsyneelle
väsynyttä
väsyneet
väsyneessä
väsyneestä
väsyneeseen
-ton/tön
työtön:
työttömä-
työttömän
työttömällä
työttömältä
työttömälle
työtöntä
työttömät
työttömässä
työttömästä
työttömään
-tar/-tär
laulajatar:
laulajattare-
laulajataren
laulajatarella
laulajatarelta
laulajattarelle
laulajatarta
laulajataret
laulajataressa
laulajataresta
laulajattareen
-en/-el/-ar
jäsen:
jäsene-
jäsenen
jäsenellä
jäseneltä
jäsenelle
jäsentä
jäsenet
jäsenessä
jäsenestä
jäseneen
sävel:
sävele-
sävelen
sävelellä
säveleltä
sävelelle
säveltä
sävelet
sävelessä
sävelestä
säveleen
sisar:
sisare-
sisaren
sisarella
sisarelta
sisarelle
sisarta
sisaret
sisaressa
sisaresta
sisareen
Järjestysluvut:
ensimmäinen:
ensimmäise-
ensimmäisen
ensimmäisellä
ensimmäiseltä
ensimmäiselle
ensimmäistä
ensimmäiset
ensimmäisessä ensimmäisestä ensimmäiseen
toinen:
toise-
toisen
toisella
toiselta
toiselle
toista
toiset
toisessa
toisesta
toiseen
KIELIOPPIOSA
Opettele näiden sanojen taivutus sitten, kun tarvitset sanaa:
kolmas:
kolmanne-
kolmannen
kolmannella
kolmannelta
kolmannelle
kolmatta
kolmannet
kolmannessa
kolmannesta
kolmanteen
neljäs:
neljänne-
neljännen
neljännellä
neljänneltä
neljännelle
neljättä
neljännet
neljännessä
neljännestä
neljänteen
viides:
viidenne-
viidennen
viidennellä
viidenneltä
viidennelle
viidettä
viidennet
viidennessä
viidennestä
viidenteen
kuudes:
kuudenne-
kuudennen
kuudennella
kuudennelta
kuudennelle
kuudetta
kuudennet
kuudennessa
kuudennesta
kuudenteen
puku:
puvu-/pukuun
luku:
luvu-/lukuun
pukua
lukua
suku:
suvu-/sukuun
kyky:
kyvy-/kykyyn
sukua
kykyä
aika:
aja-/aikaan
poika:
poja-/poikaan
aikaa
poikaa
mies:
miehe-/mieheen
veli:
velje-/veljeen
miestä
veljeä
lapsi:
lapsenlapseen
veitsi:
veitse-/veitseen
lasta
veistä
lohi:
lohe-/loheen
vuohi:
vuohe-/vuoheen
lohta
vuohta
meri:
mere-/mereen
veri:
vere-/vereen
merta
verta
lumi:
lume-/lumeen
liemi:
lieme-/liemeen
lunta
lientä
yksi:
yhde-/yhteen
kaksi:
kahde-/kahteen
yhtä
kahta
hirsi:
hirre-/hirteen
varsi:
varre-/varteen
hirttä
vartta
virsi:
virre-/virteen
pursi:
purre-/purteen
virttä
purtta
kansi:
kanne-/kanteen
länsi:
länne-/länteen
kantta
länttä
kynsi:
kynne-/kynteen
vasen:
vasemma-/vasempaan
kynttä
vasenta
sydän:
sydäntä
sydäme-/sydämeen
morsian:
morsianta
morsiame-/morsiameen
lämmin:
lämmintä
lämpimä-/lämpimään
hapan:
hapanta
happama-/happamaan
parempi:
parempaa
paremma-/parempaan
paras:
parasta
parhaa-/parhaaseen
kumpi:
kumpaa
kumma-/kumpaan
kevät:
kevättä
kevää-/kevääseen
kirves:
kirvestä
kirvee-/kirveeseen
ruis:
ruista
rukii-/rukiiseen
juures:
juuresta
juurekse-/juurekseen
vihannes:
vihannesta
vihannekse-/vihannekseen
veljes:
veljestä
veljekse-/veljekseen
ilves:
ilvestä
ilvekse-/ilvekseen
turkis:
turkista
turkikse-/turkikseen
jänis:
jänistä
jänikse-/jänikseen
kasvis:
kasvista
kasvikse-/kasvikseen
varis:
varista
varikse-/varikseen
anjovis:
anjovista
anjovikse-/anjovikseen
anis:
anista
anikse-/anikseen
tennis:
tennistä
tennikse-/tennikseen
futis:
futista
futikse-/futikseen
roskis:
roskista
roskikse-/roskikseen
lippis:
lippistä
lippikse-/lippikseen
ananas:
ananasta
ananakse-/ananakseen
lihas:
lihasta
lihakse- /lihakseen
kolme:
kolmea
kolme-/kolmeen
itse:
itseä
itse-/itseen
Ville:
Villeä
Ville-/Villeen
pelle:
pelleä
pelle-/pelleen
nukke:
nukkea
nuke-/nukkeen
nalle:
nallea
nalie-/nalleen
arki:
arkea
arje-/arkeen
järki:
järkeä
järje-/järkeen
jälki:
jälkeä
jälje-/jälkeen
kylki:
kylkeä
kylje-/kylkeen
hylje:
hyljettä
hylkee-/hylkeeseen
lahje:
lahjetta
lahkee-/lahkeeseen
KIELIOPPIOSA
LAUSETYYPIT: JENNI NUKKUU (intransitiivilause)
LAURA JUO KAHVIA (transitiivilause)
Subjekti
Verbi
(Objekti)
(Aika, paikka, tapa)
Lauseessa
ei ole objektia:
He
tulevat
tänään.
Me
käymme
kaupassa.
He
tulevat
uimahallista.
He
eivät tule
kirjastosta.
Ulla
pitää
saunasta.
Markus
ei pidä
saunasta.
Me
puhumme
Suomesta.
Me
emme puhu
Ruotsista.
Äiti
jää
kotiin.
Minä
en jää
Suomeen.
Mikko
menee
museoon.
Hän
tutustuu
näyttelyyn.
Lauseessa
on objekti:
Minna
juo
kahvia.
Isä
ajaa
autoa.
Mikko
lukee
kirjaa.
Anders
petaa
sängyn.
Minna
ei petaa
sänkyä.
Anne
kirjoittaa
kirjeen
Lauralle.
Hän
tapaa
ystävän
kadulla.
Sinä
tunnet
hänet
hyvin.
Verbi + 1.
infinitiivi
HALUTA
TAHTOA
OSATA
VOIDA
VIITSIÄ
JAKSAA
SAADA
LUVATA
MUISTAA
UNOHTAA
ALKAA
AIKOA
USKALTAA
PÄÄTTÄÄ
Minä haluan tanssia.
Me tahdomme olla rauhassa.
He osaavat uida.
Hän voi auttaa sinua.
Me emme viitsi siivota tänään.
Minä en jaksa tehdä kaikkia läksyjä.
He saavat tehdä mitä haluavat.
Minä lupaan tulla huomenna.
Sinä et muista koskaan sammuttaa valoja.
Mikko unohtaa taas kuitenkin tulla.
Minä alan opiskella.
Hän aikoo pyrkiä yliopistoon.
Minä en uskalla avata tätä.
Anne päättää lähteä matkalle.
Verbi + MA-infinitiivi (3. infinitiivi; ): uimaan. uimassa. uimasta
LÄHTEÄ
Me lähdemme tänään uimaan.
JÄÄDÄ
Äiti jäi kotiin laittamaan ruokaa.
PÄÄSTÄ
Hän pääsi yliopistoon Opiskelemaan.
JOUTUA
Me joudumme muuttamaan.
RUVETA
Minä rupean imuroimaan.
RYHTYÄ
Hän ryhtyi tekemään töitä.
OPPIA
Miia oppi lukemaan, kun hän oli 5-vuotias.
PYSTYÄ
Minä en pysty syömään tätä kaikkea.
AUTTAA
Minä autan teitä siivoamaan.
PYYTÄÄ
Hän pyysi sinua soittamaan illalla.
KUTSUA
Minä kutsuin heidät meille syömään.
KÄSKEÄ
Isä käski Villen syömään.
JÄTTÄÄ
Minä jätin lapset pihalle leikkimään.
OLLA
Hän on nukkumassa.
KÄYDÄ
He käyvät usein pelaamassa korttia Pekan luona.
LAKATA
Minä lakkasin polttamasta pari vuotta sitten.
KIELTÄÄ
Lääkäri kielsi minua tupakoimasta.
VAROITTAA
Mies varoitti poikia leikkimästä kadulla.
Verbi ± -minen-substantiivi: Tykkään uimisesta
Joidenkin verbien jäljessä ei voi olla toista verbiä.
Silloin toisesta verbistä täytyy tehdä substantiivi.
Kaikista suomen kielen verbeistä voi tehdä substantiivin minen-johtimella (= verbaalisubstantiivi).
LIFTATA
he liftaavat
liftaaminen
Liftaaminen on jännittävää.
Rakastan liftaamista.
Minä pelkään liftaamista.
Pidätkö sinä liftaamisesta?
RAKASTAA
Rakastan matkustamista.
HARRASTAA
Harrastan musiikin kuuntelemista.
PELÄTÄ
Pelkään lentämistä.
INHOTA
Inhoan tupakoimista.
VIHATA
Vihaan valehtelemista.
JATKAA
Jatkan tekstin kirjoittamista.
ALOITTAA
Aloitamme talon rakentamisen syksyllä.
LOPETTAA
Lopetimme talon rakentamisen kesällä.
PITÄÄ
Pidän hiihtämisestä.
NAUTTIA
Nautin uimisesta ja auringon ottamisesta.
KIINNOSTUA
Kiinnostuin purjehtimisesta viime kesänä.
KYLLÄSTYÄ
Olen kyllästynyt siivoamiseen.
VÄSYÄ
Väsyimme muuttamiseen.
Mitä?
Mitä?
Mitä?
Minkä?
Mistä?
Mihin?
KIELIOPPIOSA
Joistakin verbeistä voi tehdä substantiivin toisellakin tavalla:
TULLA
—► tulo
OPISKELLA —
► opiskelu
MENNÄ
—► meno
PESTÄ —
► pesu
PANNA
—► pano
PYÖRÄILLÄ
► pyöräily
OTTAA
—► otto
KÄVELLÄ
► kävely
LÄHTEÄ
—*• lähtö
SOITTAA
► soitto
ALOITTAA
Aloitin suomen kielen opiskelun viime syksynä.
HARRASTAA
RAKASTAA
VIHATA
INHOTA
Harrastan pianon soittoa.
Rakastan opiskelua.
Vihaan turhaa riitelyä.
Minna inhoaa tukan pesua.
PITÄÄ
KIINNOSTUA
NAUTTIA
Pidän pyöräilystä.
Kiinnostuin pianon soitosta vasta myöhemmin.
Nautimme metsässä kävelystä.
LAUSETYYPPI: JOS NUKKUU YÖLLÄ TARPEEKSI,
JAKSAA PÄIVÄLLÄ TEHDÄ TÖITÄ (geneerinen lause)
"Kuka tahansa ihminen"
Voiko tätä vettä juoda?
Tätä ruokaa ei voi enää syödä.
Täällä voi opiskella kiinaa.
Tässä sängyssä ei voi nukkua.
Saako täällä tupakoida?
Kirjastossa ei saa huutaa.
Jos nukkuu liian myöhään, myöhästyy kurssilta.
Kun on sairas, on parasta levätä.
Näkee, että olet väsynyt.
Kuulee, että olet sairas.
Pääseekö tällä bussilla Porvooseen?
Kannattaa opiskella.
LAUSETYYPPI: TALO ON UUSI (Predikatiivilause)
Kuka? Mikä? Mitkä?
olla-verbi
Millainen? Millaista? Mikä? Mitä? Kenen?
Subjekti
Predikatiivi
Tuo nuori nainen
on
se kuuluisa suomalainen laulaja.
Tuo nuori nainen
ei ole
se kuuluisa suomalainen laulaja.
Tämä talo
on
pieni.
Tämä talo
ei ole
pieni.
Nämä housut
ovat
uudet.
Nämä housut
eivät ole
uudet.
Tämä kirkko
on
kaunis.
Suomi
ei ole
kallis maa.
Tämä keitto
on
kuumaa.
Tämä ruoka
ei ole
tulista.
Matkustaminen
on
mielenkiintoista.
Pyöräily
ei ole
raskasta.
Mikko Koskinen
on
puheenjohtaja.
Tämä laukku
on
muovia.
Tämä sanakirja
on
Danielin.
LAUSETYYPPI: ON HAUSKAA LÄHTEÄ / ON HAUSKAA, ETTÄ
Olla-verbi
Millaista? Mikä?
Tehdä mitä? / että...
On
hauskaa
matkustella.
Oli
ihanaa
saada uusi työpaikka.
On
kivaa
asua Suomessa.
On
vaikeaa
kirjoittaa hänelle.
On
ihme,
että olen täällä.
Oli
onni,
että olit siellä.
Adjektiivi on yleensä partitiivissa:
On
järkevää
tarkistaa lasku.
On
mahdotonta
auttaa häntä.
Jotkut tavalliset adjektiivit voivat olla joko nominatiivissa tai partitiivissa:
Oli
helppo(a)
korjata tämä.
Oli
vaikea(a)
puhua suomea.
On
ikävä(ä)
lähteä kotiin.
On
kiva(a)
lähteä matkalle.
On
mukava(a)
asua täällä.
Adjektiivit hyvä, paha Ja parempi ovat aina nominatiivissa:
On
hyvä
asua täällä.
On
paha,
että olet sairas.
On
parempi,
että jäät kotiin.
Substantiivi on nominatiivissa:
On
ihme,
että elän.
Oli
onni,
että ambulanssi tuli heti.
KIELIOPPIOSA
LAUSETYYPPI: TORILLA ON SIRKUS (eksistentiaalilause)
Missä?
Mistä? Mihin?
Paikkaa ilmaiseva
sana
Verbi
yksikön 3. persoonassa
Mikä? Mitä?
Kadulla
on
auto.
Kadulla
ei ole
autoa.
Puistossa
on
konsertti.
Puistossa
ei ole
konserttia.
Pihalla
on
monta lasta.
Huoneessa
on
viisi ihmistä.
Täällä
on
paljon väkeä.
Kupissa
on
kahvia.
Ämpärissä
on
vettä.
Perheeseen
syntyy
lapsi.
Keskustaan
menee
monta bussia.
Talossa
on
hissi.
Talossa
ei ole
hissiä.
Autossa
on
neljä ovea.
Huoneessa
on
kolme ikkunaa.
Veneessä
on
moottori.
LAUSETYYPPI: MINULLA ON AUTO (omistuslause)
Omistaja
Olla-verbi
Mitä omistaa?
-lla/-llä
yksikön 3. persoonassa
Minulla
on
auto.
Minulla
ei ole
autoa.
Meillä
on
kolme koiraa.
Hänellä
on
monta kissaa.
Kirsillä
on
siniset silmät.
Mikolla
ei ole
pesukonetta.
Heillä
ei ole
parveketta.
Yrityksellä
on
monta asiakasta.
Kissalla
on
viikset.
Koiralla
on
häntä.
Minulla
on
nälkä.
Minulla
ei ole
nälkä.
Hänellä
on
kylmä.
Hänellä
ei ole
kylmä.
Katrilla
on
pää kipeä
Katrilla
ei ole
pää kipeä
Hänellä
on
kiire.
LAUSETYYPPI: MINUN TÄYTYY MENNÄ (nesessiivilause)
Tekijä
genetiivissä
Verbi
yksikön 3. persoonassa
Toinen verbi:
1. infinitiivissä
Minun
täytyy
mennä
kotiin.
Sinun
täytyy
nukkua.
Meidän
täytyi
lähteä.
Teidän
täytyy
kiirehtiä.
Heidän
täytyy
ehtiä
junaan.
Meidän
ei tarvitse
pakata
vielä.
Teidän
ei tarvitse
huolehtia
mistään.
Tämän oven
täytyy
olla
kiinni.
Leivän
ei tarvitse
olla
tuoretta.
Sen
täytyy
olla
mukana.
Objekti:
Pekan
täytyy
ostaa
nominatiivi
uusi auto.
Meidän
täytyi
hankkia
uusi pesukone.
Annen
täytyy
viedä
koira ulos.
Teidän
täytyy
muistaa
tämä asia.
Sinun
täytyy
ottaa
persoonapronomini
t-muodossa
hänet mukaan.
Heidän
täytyi
viedä
sinut kotiin.
Ullan
ei tarvitse
ostaa
partitiivi
uutta kirjoituskonetta.
Heidän
ei tarvitse
nähdä
tätä filmiä, (negatiivinen)
Hänen
täytyy
tuoda
kahvia. (aine)
Sinun
ei tarvitse
ostaa
riisiä.
Teidän
täytyy
odottaa
meitä- (prosessi)
Minnan
ei tarvinnut
auttaa
äitiä-
Genetiivi + täytyy + 1. infinitiivi
pitää
on pakko
Täytyykö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse.
Pitääkö sinun lähteä? - Ei, minun ei tarvitse.
Onko sinun pakko lähteä? - Ei, minun ei ole pakko lähteä.
Huom. ei tekijää:
"Jonkun täytyy... "
Tämä kirja täytyy kääntää.
Tämä talo täytyy korjata.
Tuo kirja täytyy palauttaa kirjastoon.
Tämä lasku täytyy maksaa.
Tänään täytyy siivota.
Täytyy lähteä kotiin.
KIELIOPPIOSA
LAUSETYYPPI: TÄNÄÄN ON KAUNIS ILMA (tilalause)
(Missä? Milloin? )
Verbi
yks. 3. persoonassa
Mikä? Mitä? Millaista?
Tuulee.
Sataa.
Sataa
lunta.
On
ilta.
Oli
syksy.
On
kova sade.
On
kylmä.
Tänään
ei ole
kylmä.
Eilen
oli
kaunis ilma.
Tänään
on
kova tuuli.
Ulkona
on
kova sade.
Eilen
satoi
lunta.
Eilen
oli
kova lumisade.
Tänään
on
maanantai.
Täällä
on
rauhallista.
Siellä
oli
kaunista.
Helsingissä
tuulee.
LAUSETYYPPI: MINUA VÄSYTTÄÄ (tunnekausatiivilause)
Kokija
partitiivissa
Verbi
(Mikä? )
Minua
nukuttaa.
Sinua
väsyttää
(tämä pimeys).
Häntä
nauratti
(se vitsi).
Meitä
harmitti
(koko juttu).
LAUSETYYPPI: MEITÄ ON MONTA (kvanttoriiause)
Partitiivi
Verbi
yks. 3. persoonassa
Kuinka paljon?
Meitä
on
viisi.
Heitä
tuli
monta.
Väkeä
ei ollut
paljon.
LAUSETYYPPI: MINUSTA TULEE LÄÄKÄRI (tuloslause)
Mistä? Kenestä?
Elatiivi
Verbi
yks. 3. persoonassa
Mikä? Mitä?
Toukasta
tulee
perhonen.
Siemenestä
kasvaa
suuri puu.
Minusta
tulee
lääkäri.
Hänestä
tuli
tulkki.
Helsingistä
tuli
pääkaupunki.
Hänestä
ei tullut
presidenttiä.
NOMINIEN SIJAT JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ
Nominatiivi
Partitiivi
Genetiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Essiivi
Translatiivi
Abessiivi
Komitatiivi
Instruktiivi
NOMINATIIVI
Subjekti
Predikatiivi
Etumäärite
PARTITIIVI
Subjekti
Predikatiivi
Partitiiviobjekti
lapsi
lapset
lasta
lapsia
lapsen
lapsien
lapsella
lapsilla
lapselta
lapsilta
lapselle
lapsille
lapsessa
lapsissa
lapsesta
lapsista
lapseen
lapsiin
lapsena
lapsina
lapseksi
lapsiksi
lapsetta
lapsitta
-
lapsineni, -si jne.
-
(lapsin)
Lapsi leikkii pihalla.
Pihalla on lapsi.
Minulla on lapsi.
Mikko on vielä lapsi.
Lääkäri Koskinen ottaa vastaan huoneessa viisi.
Tapaan lääkäri Koskisen illalla.
Lääkäri Koskisella on potilas huoneessa.
Rouva Lahtisella on kuumetta.
Herra Mäkelän auto on pihalla.
Menemme hotelli Hesperiaan.
Tunnetko Maria Lahtisen?
Lasissa on vettä.
Kylpyhuoneessa ei ole pyyhettä.
Minulla ei ole siskoa.
Vesi on kylmää.
Kahvi on kuumaa.
Jäätelö on makeaa.
On ikävää, että olet sairas.
On hauskaa lähteä matkalle.
Siellä oli hauskaa.
Täällä on kaunista.
Minä juon kuumaa kahvia.
Mikko syö lämmintä pullaa.
Ostan pesupulveria.
Rakastan sinua.
Autan sinua.
Odotan häntä.
Kirjoitan juuri nyt kirjettä.
En osta uutta autoa.
En halua vanhaa televisiota.
Lapset leikkivät pihalla.
Kädet ovat pienet.
KIELIOPPIOSA
GENETIIVI
Predikatiivi
Postposition kanssa
ajanilmaus:
HUOMAA!
Totaaliobjekti
Vertaa:
Isän uusi auto oli pihalla.
Pesemme isän uutta autoa.
Näetkö isän uuden auton?
Menemme maalle isän uudella autolla.
Istumme isän uudessa autossa.
Pidätkö isän uudesta autosta?
Menemme isän uuteen autoon.
Helsingin yliopisto
Suomen pääkaupunki
kirjan kansi
oven avain
Tuon nopean ia kauniin hevosen kuva oli lehdessä.
Tämä kirja on minun. Tuo auto on meidän.
Tuoli on oven luona.
oven takana television päällä
kadun yli
oven edessä television alla
aidan ali
oven lähellä television vieressä
kadun oikealla puolella
oven luona television ääressä
kadun vasemmalla puolella
Minnan ja Marian välissä Tampereen kautta
MUTTA: ennen lomaa
kukkien keskellä isän kanssa
ilman isää
torin ympärillä loman jälkeen
katua pitkin
Porvoon ja Helsingin välillä
taloa vastapäätä
kotia kohti
minuutin kuluttua
minuutti sitten
tunnin kuluttua
tunti sitten
kahden tunnin kuluttua
kaksi tuntia sitten
viikon kuluttua
viikko sitten
kahden viikon kuluttua
kaksi viikkoa sitten
kuukauden kuluttua
kuukausi sitten
kahden kuukauden kuluttua
kaksi kuukautta sitten
vuoden kuluttua
vuosi sitten
kahden vuoden kuluttua
kaksi vuotta sitten
Olin siellä kokonaisen päivän.
Olimme siellä koko viikon.
He olivat lomalla kokonaisen kuukauden.
Asuin siellä vuoden.
Olin siellä kerran.
Ostan tämän auton.
Haluan hyvän kirjan.
Tapaan Mikon/hänet illalla. Tapaan Mikon ja Marian / heidät illalla.
Haluaisin kutsua sinut syömään. Kenet te tapaatte?
Minä pesen ikkunat.
Sinun täytyy tehdä tämä työ hyvin.
Anna tämä kirja minulle! Pese nuo lasit!
-lla. -llä (adessiivi)
Kirja on hyllyllä.
Kirjat ovat hyllyllä.
Tyttö seisoo pysäkillä.
Tytöt seisovat pysäkillä.
Ulla on torilla.
Jussi on kadulla.
He ovat maalla.
Mikko on asemalla.
Niemiset ovat mökillä.
Maria on lentokentällä.
Jaakko on pihalla.
Kaarina käy kioskilla.
Mikko tupakoi parvekkeella.
Markus on kurssilla.
He ovat tupakalla.
Heimo on lomalla.
He ovat kahvilla.
Anne on työmatkalla.
He ovat kävelyllä.
Seppo on ruokatunnilla.
He ovat lounaalla.
Herään aamulla kello 6. 00.
Tuletko illalla?
Talvella on kylmää.
Mitä teet ensi viikolla?
Matkustamme lentokoneella.
Menemme sinne bussilla.
Tuletko raitiovaunulla?
Kirjoitan kynällä.
Pesen hiukset sampoolla.
Pihalla on auto.
Pihalla ei ole autoa.
Minulla on auto.
Minulla ei ole autoa.
-ltd. -Itä (ablatiivi)
Tulen torilta.
He tulevat torilta.
Tulen kurssilta kello 18. 00.
Johtaja tulee lomalta huomenna.
Ohjelma alkaa seitsemältä.
Otan kirjan hyllyltä.
Ostan perunat torilta.
Otan kirjan pöydältä.
Saan kirjan Marialta.
-Ив (allatiivi)
Menen torille.
He menevät torille.
Lähden kurssille kello 9. 00.
Milloin lähdet lomalle?
Panen kirjan pöydälle.
Annan kirjan Marialle.
-ssa. -ssä (inessiivi)
Marja on kaupassa. He ovat uimahallissa.
Minna käy kirjastossa. He käyvät museossa.
Laiva on satamassa.
Me asumme Turussa.
Olimme lomalla Ranskassa.
Hän asuu Uudessa-Seelannissa.
Kävelimme sateessa.
Puut huojuivat tuulessa.
Taivas oli pilvessä.
Istuimme auringossa.
Teen tämän työn kahdessa tunnissa.
Voit oppia suomen kielen vuodessa.
Matkustan tammikuussa.
Ensi kuussa olen lomalla.
KIELIOPPIOSA
-Sta. -Stä (elatiivi)
Marja tulee kaupasta. He tulevat uimahallista.
Tulimme eilen Ranskasta.
Hän on kotoisin Uudesta-Seelannista.
Otan kynän laatikosta.
Ostan pesupulveria kaupasta.
Lainaan kirjan kirjastosta.
Katson kartasta, missä se on.
Saanko ottaa kuvan sinusta?
Puhumme EU: sta.
Keskustelemme Suomen taloudesta.
Kerron sinulle Suomen historiasta.
Elokuva kertoo eräästä suomalaisesta lääkäristä.
Pidätkö auringosta?
Pidätkö uimisesta?
-Vn. -hVn. -seen апаш)
Marja menee kauppaan. He menevät uimahalliin.
Matkustan New Yorkiin.
Hannu lähtee Uuteen-Seelantiin.
Hän matkustaa moneen maahan.
Maria lentää Lontooseen.
He menevät museoon.
He tutustuvat museoon.
Hän haluaa tutustua sinuun.
Olen työssä yhdestätoista kuuteen (11. 00-18. 00).
Vrt.
-ssä. -ssä
-llä. -llä
1.
Kassissa on omena.
1.
Pöydällä on kirja.
Mikko on kirjastossa.
Mikko on asemalla.
Kalat uivat meressä.
Laiva on jo merellä.
2.
Vene on rannassa.
2.
Olemme uimarannalla.
Vene on kiinni laiturissa.
Anne seisoo laiturilla.
Ilmoitus oli ovessa.
Koira seisoo ovella.
Sormus on sormessa.
Mikko on saunalla.
Hattu on päässä.
Takki on päällä.
Kengät ovat jalassa.
Kukat ovat ikkunalla.
Ihmiset istuvat kirkossa.
Tapaammeko kirkolla?
Koko perhe istuu pöydässä ja syö.
Lautanen on pöydällä.
-ssä. -ssä
-llä. -llä
(yleinen)
(usein joki-, järvi-, koski-, lampi-, vesi-,
virta-, lahti-, mäki-, niemi- ja salmi-loppuiset)
Turussa
Tampereella
Jyväskylässä
Rovaniemellä
Espoossa
Vantaalla
Tammisaaressa
Kirkkonummella
Salossa
Lohjalla
Porissa
Raumalla
Hangossa
Karjaalla
Korsossa
Keravalla
Lahdessa
Riihimäellä
Järvenpäässä
Hyvinkäällä
Sodankylässä
Sevettijärvellä
Itävallassa
Venäjällä
Thaimaassa
Ahvenanmaalla
(essiivi)
Lähdemme matkalle maanantaina.
Tulemme takaisin lauantai-iltana.
Mitä te teette viikonloppuna?
Matkustamme Kreikkaan ensi vuonna.
Mihin te matkustatte tänä vuonna?
Kauniina iltana käymme kävelyllä.
Lapsena asuin Keravalla.
Sairaana ei voi mennä työhön.
Oletteko huomenna kotona?
Lapset ovat ulkona.
Asutko kaukana?
Olimme eilen Marjan luona.
Äiti on sairaana.
Hän on lääkärinä Kuopiossa.
Hän toimii opettajana Oulussa.
-ksi (translatiivi)
Lähden lomalle kahdeksi viikoksi.
Tulen kotiin kello viideksi.
Tilaan liput huomiseksi.
Ensiksi avaan ikkunat, sitten petaan sängyt ja lopuksi imuroin.
Mitä se on englanniksi?
Terveydeksi!
Äiti tuli sairaaksi.
Ilma muuttuu kylmäksi.
Mikko valmistuu lääkäriksi.
Lääkäri totesi miehen kuolleeksi.
Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi.
-tta. -ttä (abessiivi) (harvinainen)
"Joka syyttä suuttuu, se lahjatta leppyy. ”
’’Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. "
rahatta = ilman rahaa
koditta = ilman kotia
työttä = ilman työtä
vaivatta = ilman vaivaa
-in (instruktiivi) (harvinainen)
Juoksimme rantaan paljain jaloin.
Lähdin ulos paljain päin.
Taistelimme kynsin hampain.
Hän on työssä aamuin illoin.
Näin sen omin silmin.
Terveisin / Parhain terveisin
Rakkain terveisin/ Ystävällisin terveisin
-ine + possessiivisuffiksi (komitatiivi) (harvinainen)
"Presidentti saapuu vaimoineen. ”
"Kuvassa Mika Myllylä perheineen. ”
"Suomi on kaunis maa metsineen ja järvineen. ’’
lapsineen = lapsensa / lapsiensa kanssa
koirineen = koiransa / koiriensa kanssa
ystävineen = ystävänsä / ystäviensä kanssa
KIELIOPPIOSA
PITÄÄ
Minä pidän sinusta.
Piditkö sinä elokuvasta?
Tarja ei pidä rockmusiikista.
Mitä pidät uudesta takistani?
Pitääkö teidän jo lähteä?
Sinun pitää puhua totta.
Työn pitää olla valmis ensi viikolla.
Lakia pitää noudattaa.
Jos on sairas, pitää pysyä sängyssä.
Heidän piti tavata asemalla.
Minun piti juuri lähteä, kun hän tuli.
Mitä minun pitikään sanoa?
Pitäkää hauskaa!
Pidä minulle peukkua! Minulla on tentti huomenna.
Pidä suusi kiinni!
Hän piti lupauksensa.
Pidättekö te vielä yhteyttä?
Pitää paikkansa!
Pidä huolta itsestäsi!
Pidän kirjastokorttia aina lompakossa.
Hän pitää lompakkoa aina takataskussa.
He pitävät tomaatteja jääkaapissa.
He pitivät neuvottelun/kokouksen.
Professori piti luennon.
Annen isä piti puheen.
Minna pitää esitelmän Suomen historiasta.
Pidimme näyttelyn.
He pitivät juhlat.
Mikko piti vapaapäivän.
Milloin sinä pidät lomaa?
Pidimme viikon talviloman.
Pidetään tauko!
PRONOMINIT minä, sinä, hän. me. te. he
minä
sinä
hän
me
te
he
minua
sinua
häntä
meitä
teitä
heitä
minut
sinut
hänet
meidät
teidät
heidät
minun
sinun
hänen
meidän
teidän
heidän
minulla
sinulla
hänellä
meillä
teillä
heillä
minulta
sinulta
häneltä
meiltä
teiltä
heiltä
minulle
sinulle
hänelle
meille
teille
heille
minussa
sinussa
hänessä
meissä
teissä
heissä
minusta
sinusta
hänestä
meistä
teistä
heistä
minuun
sinuun
häneen
meihin
teihin
heihin
PRONOMINIT kuka, mikä, kumpi
PRONOMINIT tämä, tuo, se. nämä, nuo, ne
kuka
mikä
kumpi
ketkä
mitkä
ketä
mitä
kumpaa
keitä
kenet
minkä
kumman
ketkä
mitkä
kenen
minkä
kumman
keiden
kenellä
millä
kummalla
keillä
keneltä
miltä
kummalta
keiltä
kenelle
mille
kummalle
keille
kenessä
missä
kummassa
keissä
kenestä
mistä
kummasta
keistä
keneen
mihin
kumpaan
keihin
jokin
Tämä on jokin kone.
joku
Joku mies seisoo ovella.
jotakin
Syön jotakin.
jotakuta
Odotatko jotakuta?
jonkin
Ostan jonkin kirjan.
jonkun
Tapaatko illalla jonkun ystävän?
jonkin
Hän on jonkin firman edustaja.
jonkun
Tämä on jonkun kirja.
jollakin
Lompakko on jollakin tuolilla.
jollakulla
Kirja oli jollakulla meistä.
joltakin
Otin sen joltakin hyllyltä.
joltakulta
Hän sai kirjeen joltakulta mieheltä.
jollekin
Panin sen jollekin hyllylle.
jollekulle
Hän postittaa kirjeen jollekulle.
jossakin
Hän on jossakin kokouksessa.
jossakussa
Onko jossakussa teistä kuumetta?
jostakin
Hän tulee jostakin kokouksesta.
jostakusta
Hän pitää jostakusta.
johonkin
Hän lähti johonkin kokoukseen.
johonkuhun
Hän tutustui johonkuhun mieheen.
tämä
tuo
se
tätä
tuota
sitä
tämän
tuon
sen
tämän
tuon
sen
tällä
tuolla
sillä
tältä
tuolta
siltä
tälle
tuolle
sille
tässä
tuossa
siinä
tästä
tuosta
siitä
tähän
tuohon
siihen
nämä
nuo
ne
näitä
noita
niitä
nämä
nuo
ne
näiden
noiden
niiden
näillä
noilla
niillä
näiltä
noilta
niiltä
näille
noille
niille
näissä
noissa
niissä
näistä
noista
niistä
näihin
noihin
niihin
PRONOMINIT jokin ja joku
KIELIOPPIOSA
PRONOMINIT kukaan, mikään, kumpikaan ja jokainen
itseäni
itseäsi
itseänsä
itseämme
itseänne
itseänsä
itseni
itsesi
itsensä
itsemme
itsenne
itsensä
itselläni
itselläsi
itsellänsä
itsellämme
itsellänne
itsellänsä
itseltäni
itseltäsi
itseltänsä
itseltämme
itseltänne
itseltänsä
itselleni
itsellesi
itsellensä
itsellemme
itsellenne
itsellensä
itsessäni
itsessäsi
itsessänsä
itsessämme
itsessänne
itsessänsä
itsestäni
itsestäsi
itsestänsä
itsestämme
itsestänne
itsestänsä
itseeni
itseesi
itseensä
itseemme
itseenne
itseensä
ei kukaan
ei mikään
ei kumpikaan
jokainen
ei ketään
ei mitään
ei kumpaakaan
jokaista
ei kenenkään
ei minkään
ei kummankaan
jokaisen
ei kenelläkään
ei millään
ei kummallakaan
jokaisella
ei keneltäkään
ei miltään
ei kummaltakaan
jokaiselta
ei kenellekään
ei millekään
ei kummallekaan
jokaiselle
ei kenessäkään
ei missään
ei kummassakaan
jokaisessa
ei kenestäkään
ei mistään
ei kummastakaan
jokaisesta
ei keneenkään
ei mihinkään
ei kumpaankaan
jokaiseen
kaikki
moni
toinen
eräs
muu
kumpikin
kaikkea
monta
toista
erästä
muuta
kumpaakin
kaiken
monen
toisen
erään
muun
kummankin
kaikella
monella
toisella
eräällä
muulla
kummallakin
kaikelta
monelta
toiselta
eräältä
muulta
kummaltakin
kaikelle
monelle
toiselle
eräälle
muulle
kummallekin
kaikessa
monessa
toisessa
eräässä
muussa
kummassakin
kaikesta
monesta
toisesta
eräästä
muusta
kummastakin
kaikkeen
moneen
toiseen
erääseen
muuhun
kumpaankin
kaikki
monet
toiset
eräät
muut
molemmat
kaikkia
monia
toisia
eräitä
muita
molempia
kaikki
monet
toiset
eräät
muut
molemmat
kaikkien
monien
toisien
eräiden
muiden
molempien
kaikilla
monilla
toisilla
eräillä
muilla
molemmilla
kaikilta
monilta
toisilta
eräiltä
muilta
molemmilta
kaikille
monille
toisille
eräille
muille
molemmille
kaikissa
monissa
toisissa
eräissä
muissa
molemmissa
kaikista
monista
toisista
eräistä
muista
molemmista
kaikkiin
moniin
toisiin
eräisiin
muihin
molempiin
SANA itse (viittaa lauseen subiektipersoonaan)
SANAT kaikki, moni, toinen, eräs, muu, kumpikin ja molemmat
RELATIIVIPRONOMINIT joka ia mikä
joka
jotka
mikä
jota
joita
mitä
jonka
jotka
minkä
jonka
joiden
minkä
jolla
joilla
millä
jolta
joilta
miltä
jolle
joille
mille
jossa
joissa
missä
josta
joista
mistä
johon
joihin
mihin
Yleensä joka:
Mies seisoo tuolla.
Mies on isäni.
Mies,
on isäni.
päälause
joka seisoo tuolla,
sivulause
Kuka istuu?
Ketä rakastan?
Kenet näet?
Kenen laukku?
Kenellä on?
Keneltä saan?
Kenelle kirjoitan?
Missä hän asuu?
Mistä hän on kotoisin?
Mihin hän matkustaa?
LAUSE
PRONOMINI (asiaa tarkoittava)
PRONOMINI PUUTTUU
SUPERLATIIVI
Nainen, joka istuu tuolla, on tyttöystäväni.
Nainen, jota minä rakastan, asuu Espanjassa.
Nainen, jonka sinä näet tuolla, on tyttöystäväni.
Nainen, jonka laukku on tuolilla, puhuu puhelimessa.
Nainen, jolla on pitkä punainen tukka, on tyttöystäväni.
Nainen, jolta minä saan usein kirjeen, asuu Espanjassa.
Nainen, jolle minä kirjoitan usein kirjeen, asuu Espanjassa.
Maa, jossa hän asuu, on lämmin ja kaunis maa.
Maa, josta hän on kotoisin, on lämmin.
Maa, johon hän matkustaa, on lämmin.
Joskus mikä:
Hän oli sairas, mikä tietysti oli hyvin ikävää.
Se, mitä hän sanoo, ei ole totta!
Saat mitä haluat.
Se on parasta, mitä tiedän.
KIELIOPPIOSA
PUHEKIELI (osa piirteistä tyypillisiä etenkin pääkaupunkiseudulla)
Preesens
Puhuttu kieli
OLLA
mä oon
sä oot
se on
me ollaan
te ootte
ne on
Kirjoitettu kieli
minä olen
sinä olet
hän on
me olemme
te olette
he ovat
Imperfekti
Puhuttu kieli
mä olin
sä olit
se oli
me oltiin
te olitte
ne oli
Kirjoitettu kieli
minä olin
sinä olit
hän oli
me olimme
te olitte
he olivat
ma en oo
sä et oo
se ei oo
me ei olla
te ette oo
ne ei oo
minä en ole
sinä et ole
hän ei oie
me emme ole
te ette ole
he eivät ole
- Oot sä kotona illalla?
- Em mä oo. Mä oon yhen kaverin luona.
- Ootteks te kotona viikonloppuna?
- Ei me olla. Me ollaan mökillä.
- Onks ne kotona?
- Ei ne oo.
mä en ollu
sä et ollu
se ei ollu
me ei oltu
te ette ollu
ne ei ollu
minä en ollut
sinä et ollut
hän ei ollut
me emme olleet
te ette olleet
he eivät olleet
= Oletko sinä kotona illalla?
= En ole. Minä olen yhden kaverin luona.
= Oletteko te kotona viikonloppuna?
= Emme ole. Me olemme mökillä.
= Ovatko he kotona?
= Eivät ole.
tää = tämä
toi = tuo
se = se/hän
naa = nama
noi = nuo
ne = ne/he
- Kenen tää sanakirja on?
- S(e) on mun.
- Mihin mä paan nää pullot?
- Paa ne vaikka tohon kaappiin!
tossa = tuossa
tosta = tuosta
tohon = tuohon
Kenen tämä sanakirja on?
Se on minun.
Mihin minä panen nämä pullot?
Pane ne vaikka tuohon kaappiin!
Lausetyyppi -LLA on X
Mul(la) on koira.
Sulfia) on koira.
Sil(lä) on koira.
Meil(lä) on koira.
Teil(lä) on koira.
Niil(lä) on koira.
Minulla on koira.
Sinulla on koira.
Hänellä on koira.
Meillä on koira.
Teillä on koira.
Heillä on koira.
Mul(la) ei 0(0) koiraa.
Sul(la) ei 0(0) koiraa.
Sil(lä) ei 0(0) koiraa.
Meil(lä) ei 0(0) koiraa.
Teil(lä) ei 0(0) koiraa.
Niil(lä) ei 0(0) koiraa.
= Minulla ei ole koiraa.
= Sinulla ei ole koiraa.
= Hänellä ei ole koiraa.
= Meillä ei ole koiraa.
= Teillä ei ole koiraa.
= Heillä ei ole koiraa.
- Onks sul(la) tietokone kotona?
- Ei. Mul(la) ei 0(0) tietokonetta kotona.
- Anteeks, mut onks teil(lä) kelloo?
- Joo, s(e) on kakskyt vaille seittemän.
Onko sinulla tietokone kotona?
Ei. Minulla ei ole tietokonetta kotona.
Anteeksi, mutta onko teillä kelloa?
Joo, se on kaksikymmentä vaille seitsemän.
PUHEKIELI
- Soitat sä mulle illalla?
= Soitatko sinä minulle illalla?
- Joo, tai mä lähetän sulle tekstiviestin.
= Joo, tai minä lähetän sinulle tekstiviestin.
- Tuutteks te meille illalla?
= Tuletteko te meille illalla?
- Joo! Voidaan me tulla. Mihi(n) aikaa(n)?
= Joo! Voimme me tulla. Mihin aikaan?
- Hei, voinks mä lainata sult(a) pari kymppii?
= Hei, voinko lainata sinulta pari kymppiä (= 20 euroa)?
- Okei, mut mun täytyy käydä sit ekaks
= Okei, mutta minun täytyy käydä sitten ensiksi
pankkiautomaatil(la).
pankkiautomaatilla.
- Mä kutsun sut sit kylään, ku kaikki
= Minä kutsun sinut sitten kylään, kun kaikki
on valmista.
on valmista.
mua
= minua
mun
= minun
musta = minusta
muhun = minuun
sua
= sinua
sun
= sinun
susta = sinusta
suhun = sinuun
sitä
= häntä/sitä
sen
= hänen/sen
siitä = hänestä/siitä
siihen = häneen/siihen
meitä
= meitä
meiän
= meidän
meistä = meistä
meihin = meihin
teitä
= teitä
teiän
= teidän
teistä = teistä
teihin = teihin
niitä
= heitä/niitä
niiden
= heidän/niiden
niistä = heistä/niistä
niihin = niihin/niihin
1 = yks
11 = yks|toist(a)
30 = kol|kyt
2 = kaks
12 = kaks|toist(a)
32 = kol|kyt|kaks
3 = kolme
18 = kaheksan|toist(a)
37 = koljkytjseittemä(n)
4 = neljä
5 = viis
19 = yheksän|toist(a)
39 = koljkytjyheksä(n)
6 = kuus
20 = kaks|kyt
40 = nel|kyt
90 = yheksän|kyt
7 = seittemä(n)
21 = kaks|kyt|yks
50 = viis|kyt
100 = sata
8 = kaheksa(n)
22 = kaksjkytjkaks
60 = kuus|kyt
172 = sata|seis|kyt|kaks
9 = yheksä(n)
28 = kaksjkytjkaheksa(n)
70 = seis|kyt
285 = kaks|sataa-|
10 = kymmene(n)
29 = kaksjkytjyheksä(n)
80 = kaheksan|kyt
kaheksan|kyt|viis
- Voit sä odottaa mua?
= Voitko sinä odottaa minua?
- Em mä voi ny(t). Mul(la) o(n) hirvee kiire.
= En voi nyt. Minulla on hirveä kii
- Hei, voinks mä auttaa sua?
= Hei, voinko minä auttaa sinua?
- Kiitti!
= Kiitos!
- Onks tää laukku sun?
= Onko tämä laukku sinun?
- Ei, ei s(e) o(o) mun. Emmä ti(i)ä,
= Ei, ei se ole minun. En tiedä,
kenen s(e) o(n).
kenen se on.
mun täytyy
= minun täytyy
mun ei tarvi/mun ei tartte
= minun ei tarvitse
sun täytyy
= sinun täytyy
sun ei tarvi/sun ei tartte
= sinun ei tarvitse
sen täytyy
= hänen täytyy
sen ei tarvi/sen ei tartte
= hänen ei tarvitse
meiän täytyy
= meidän täytyy
meiän ei tarvi / meiän ei tartte
= meidän ei tarvitse
teiän täytyy
= teidän täytyy
teiän ei tarvi/teiän ei tartte
= teidän ei tarvitse
niiden täytyy
= heidän täytyy
niiden ei tarvi/niiden ei tartte
= heidän ei tarvitse
- Täytyyks sun mennä kotiin?
= Täytyykö sinun mennä kotiin?
- Joo, mun täytyy.
= Joo, minun täytyy.
-Täytyyks meiän käydä kaupassa?
= Täytyykö meidän käydä kaupassa?
-Ei, meiän ei tartte.
= Ei, meidän ei tarvitse.
mulle = minulle
multa = minulta
mut
= minut
sulle = sinulle
suita = sinulta
sut
= sinut
sille = hänelle/sille
siltä = häneltä/siltä
sen
= hänet/sen
meille = meille
meiltä = meiltä
meiät
= meidät
teille = teille
teiltä = teiltä
teiät
= teidät
niille = heille/niille
niiltä = heiltä/niiltä
ne
= heidät/ne
KIELIOPPIOSA
PUHEKIELI
Preesens
Imperfekti
TULLA
mä tuun
mä en tuu
mä tulin
mä en tullu
sä tuut
sä et tuu
sä tulit
sä et tullu
se tulee
se el tuu
se tuli
se ei tullu
me tullaan
me ei tulla
me tultiin
me ei tultu
te tuutte
te ette tuu
te tulitte
te ette tullu
ne tulee
ne ei tuu
ne tuli
ne ei tullu
MENNÄ
mä meen
mä en mee
mä menin
mä en menny
sä meet
sä et mee
sä menit
sä et menny
se menee
se ei mee
se meni
se ei menny
me mennään
me ei mennä
me mentiin
me ei menty
te meette
te ette mee
te menitte
te ette menny
ne menee
ne ei mee
ne meni
ne ei menny
Huomaa vielä verbien me-muoto!
Verbityyppi 1
(minä)
me luetaan
- me luemme
me luettiin = me luimme
me ei lueta
= me emme lue
me ei luettu = me emme lukeneet
me soitetaan
= me soitamme
me soitettiin = me soitimme
me ei soiteta
= me emme soita
me ei soitettu = me emme soittaneet
me annetaan
= me annamme
me annettiin = me annoimme
me ei anneta
= me emme anna
me ei annettu = me emme antaneet
me käytetään
= me käytämme
me käytettiin = me käytimme
me ei käytetä
= me emme käytä
me ei käytetty = me emme käyttäneet
JUODA
SYÖDÄ
KUUNNELLA
PESTÄ
TAVATA
LEVÄTÄ
TARVITA
me juodaan
= me juomme
me ei juoda
= me emme juo
me kuunnellaan
= me kuuntelemme
me ei kuunnella
= me emme kuuntele
me levätään
= me lepäämme
me ei levätä
= me emme lepää
luen
soitan
annan
käytän
me juotiin
= me joimme
me ei juotu
= me emme juoneet
me kuunneltiin
= me kuuntelimme
me ei kuunneltu
= me emme kuunnelleet
me levättiin
= me lepäsimme
me ei levätty
= me emme levänneet
Verbityyppi 2,
SANASTO
aikuinen: aikuista: aikuisen: aikuiseen:
aikuisesta: aikuiselle...
(Minkä? ) alle*
(genetiivi + alle)
(mennä / panna) sängyn alle (Mihin? )
A
aakkoset: aakkosia: aakkosissa...
(monikko)
aamiainen*: aamiaista: aamiaisen:
aamiaiseen...
aamu*: aamua: aamun: aamuun:
aamulla...
aamulla*
aamu|pala*: -palaa: -palan: -palaan...
Aasia: Aasiaa: Aasian: Aasiaan:
Aasiasta...
aavikko: aavikkoa: aavikon: aavikkoon:
aavikolle...
Afrikka*: Afrikkaa: Afrikan:
Afrikkaan: Afrikasta...
Aha! *
Ahaa! *
ahkera: ahkeraa: ahkeran: ahkeraan:
ahkerasta: ahkeralle: ahkeralta...
ahkerasti
Ahvenanmaa: -maata: -maan:
-maalle...
Ai! *
Ai jaa! *
Ai niin! *
aihe: aihetta: aiheen: aiheeseen:
aiheesta...
AIHEUTTA|A(1) +objekti
ne/he aiheuttajat Mitä? Kenelle?
[sen, että... ]
se aiheuttaa/se ei aiheuta
se aiheutti/se ei aiheuttanut
aika*: aikaa: ajan: aikaan: ajasta...
Kenellä on aikaa?
minulla on aikaa / minulla ei ole aikaa
minulla oli aikaa / minulla ei ollut aikaa
aika* (= melko)
aikaisin*
(herätä / nousta / tulla / lähteä) aikaisin
(Ф myöhään)
aikataulu: -taulua: -taulun: -tauluun:
-taulusta...
AIKOI A* (1) + 1. infinitiivi
he aikoivat (tehdä mitä)
aion/en aio
aioin/en aikonut
aina*
ainakaan
ainakin*
aine*: ainetta: aineen: aineeseen:
aineesta: aineella...
ainoa: ainoaa: ainoan: ainoaan:
ainoasta: ainoalle...
aito: aitoa: aidon: aitoon: aidosta:
aidolta...
aivan*
AJA|A* (1) +-LLA/objekti
he aja|vat Millä? Mitä? (Minkä? )
(Mistä? ) Mihin?
ajan/en aja
ajoin/en ajanut
AJATEL|LA* (3) + partitiiviobjekti
he ajattelevat Mitä? Ketä?
[että... ]
ajattelen/en ajattele
ajattelin/en ajatellut
ajoissa*
(tulla / olla) ajoissa (Ф myöhässä)
Hän tulee aina ajoissa.
ajo|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin:
-kortista...
akvaario: akvaariota: akvaarion:
akvaarioon: akvaariosta...
ala|kerta: -kertaa: -kerran: -kertaan:
-kerrasta...
(mennä / tulla) alas* (Mihin? )
alennus: alennusta: alennuksen:
alennukseen: alennuksesta...
(Minkä? ) ali
(genetiivi + ali)
(mennä) sillan ali
(Mistä? Minkä kautta? )
ALKA|A* (1) + 1. infinitiivi
he/ne alka|vat (tehdä mitä)
Mihin aikaan?
alan/en ala
aloin/en alkanut
se alkaa/se ei ala
se alkoi/se ei alkanut
Kokous / elokuva alkaa kello 18. 00.
Alkaa sataa.
Alan opiskella.
alku: alkua: alun: alkuun: alusta...
(Minkä? ) alla*
(genetiivi + alla)
sängyn alla (Missä? )
allas: allasta: altaan: altaaseen: altaasta:
altaalle...
allekirjoitus: -kirjoitusta: -kirjoituksen:
-kirjoitukseen: -kirjoituksesta...
ALOITTA|A* (1) + objekti
he aloittajat Minkä? Mitkä?
aloitan/en aloita
aloitin/en aloittanut
Aloitimme kokouksen / työt
Alpit: Alppeja: Alpeilla: Alpeille: Alpeista...
(monikko)
(Minkä? ) alta
(genetiivi+ alta)
(tulla /ottaa) sängyn alta (Mistä? )
alue: aluetta: alueen: alueeseen: alueesta:
alueelle...
aluksi
alus: alusta: aluksen: alukseen:
aluksesta: alukselle...
(laiva; avaruusalus)
Amerikka*: Amerikkaa: Amerikan:
Amerikkaan: Amerikasta...
amerikkalainen: amerikkalaista:
amerikkalaisen: amerikkalaiseen:
amerikkalaisesta: amerikkalaiselle...
ammatti: ammattia: ammatin: ammattiin:
ammatista...
AMPU|A(1) + objekti
he ampuivat Mitä? Ketä? Minkä? Kenet?
ammun/en ammu
ammuin/en ampunut
Andit: Andeja: Andeilla: Andeille:
Andeista... (monikko)
ANTA|A* (1) + objekti
he antajat Mitä? Minkä? Kenelle?
annan/en anna
annoin/en antanut
Anteeksi! *
appelsiini*: appelsiinia: appelsiinin:
appelsiiniin: appelsiinista...
apteekki: apteekkia: apteekin: apteekkiin:
apteekista...
apu*: apua: avun: apuun: avusta...
Tarvitsetko apua?
arabia: arabiaa: arabian: arabiaan:
arabiasta: arabiaksi... (arabian kieli)
arkkitehti: arkkitehtia: arkkitehdin:
arkkitehtiin: arkkitehdista:
arkkitehdille...
artikkeli: artikkelia: artikkelin:
artikkeliin: artikkelista...
KIELIOPPIOSA
ARVA|TA (4) + objekti
he arvaa|vat Minkä?
[että... ]
arvaan/en arvaa
arvasin/en arvannut
arvokas: arvokasta: arvokkaan:
arvokkaaseen: arvokkaasta: arvokkaalle:
arvokkaalta...
asema*: asemaa: aseman: (asemaan:
asemasta: ) asemalle: asemalta...
asia*: asiaa: asian: asiaan: asiasta:
asialle...
asiakas*: asiakasta: asiakkaan:
asiakkaaseen: asiakkaasta: asiakkaalle...
asiaohjelma: -ohjelmaa:
-ohjelman: -ohjelmaan: -ohjelmasta...
aski: askia: askin: askiin: askista...
aste*: astetta: asteen: asteeseen:
asteesta...
asti* (= saakka)
Mihin? asti = Mihin? saakka
Mistä? asti = Mistä? saakka
astia: astiaa: astian: astiaan:
astiasta...
astiani pesu | kone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella...
astian|pesu|aine: -ainetta: -aineen:
-aineeseen: -aineesta...
ASTU|A(1)
he astuivat Mihin?
astun/en astu
astuin/en astunut
ASU|A* (1)
he asu|vat Missä?
asun/en asu
asuin/en asunut
asukas*: asukasta: asukkaan:
asukkaaseen: asukkaasta:
asukkaalle...
asunnoton: asunnotonta: asunnottoman:
asunnottomaan: asunnottomasta:
asunnottomalle...
asunto*: asuntoa: asunnon:
asuntoon: asunnosta...
asuntolaina: -lainaa: -lainan:
-lainaan: -lainasta...
auki*
ovi / ikkuna / kirja on auki
(Ф kiinni)
Kirjasto / kauppa / museo on auki.
(- avoinna)
aula: aulaa: aulan: aulaan: aulasta...
aurinko*: aurinkoa: auringon: aurinkoon:
auringosta...
(ottaa / saada) aurinkoa
aurinkoinen: aurinkoista: aurinkoisen:
aurinkoiseen: aurinkoisesta:
aurinkoiselta...
aurinkolasit: -laseja: -laseista... (monikko)
aurinkovoide: -voidetta: -voiteen:
-voiteeseen: -voiteesta: -voiteella...
auto*: autoa: auton: autoon: autosta:
autolla...
autokolari: -kolaria: -kolarin:
-kolariin: -kolarista...
(joutua) auto-kolariin
(= auto-onnettomuuteen)
autonomia: autonomiaa: autonomian:
autonomiaan: autonomiasta...
auto|-onnettomuus: -onnettomuutta:
-onnettomuuden: -onnettomuuteen:
-onnettomuudesta...
auto|talli: -tallia: -tallin: -talliin:
-tallista...
AUTTA|A* (1) + partitiiviobjekti
/-MAAN
he/ne autta|vat Ketä? Mitä?
Mitä tekemään? Kenet? Ketkä? Mihin?
autan/en auta
autoin/en auttanut
se auttaa/se ei auta
se auttoi/se ei auttanut
Voinko auttaa (sinua)?
Anteeksi, voitko auttaa minua vähän?
avain*: avainta: avaimen: avaimeen:
avaimesta: avaimella...
avaruus: avaruutta: avaruuden:
avaruuteen: avaruudesta...
avaruusalus: -alusta: -aluksen:
-alukseen: -aluksesta...
AVA|TA* (4) + objekti
he avaa|vat Minkä? (Mitä? )
avaan/en avaa
avasin/en avannut
avoinna* (t suljettu)
Kauppa on avoinna kello 7-21.
в
baari*: baaria: baarin: baariin...
bailut: bailuja: bailuissa: bailuihin...
(monikko) (arkikieltä)
baletti|tanssija: -tanssijaa: -tanssijan:
-tanssijaan: -tanssijalle...
bensiini*: bensiiniä: bensiinin: bensiiniin:
bensiinillä...
bileet: bileitä: bileissä: bileisiin...
(monikko) (arkikieltä)
bussi*: bussia: bussin: bussiin:
bussilla...
bussinkuljettaja: -kuljettajaa:
-kuljettajan: -kuljettajaan:
-kuljettajalle...
bussipysäkki*: -pysäkkiä: -pysäkin:
-pysäkille...
bändi: bändiä: bändin: bändiin: bändille..
(arkikieltä)
E
edellinen: edellistä: edellisen: edelliseen:
edelliselle...
edellä
Hän käveli meidän edellä.
(Minkä? ) edessä*
(genetiivi + edessä)
kirjaston edessä (Missä? )
edullinen: edullista: edullisen: edulliseen:
edulliselle: edulliselta...
eduskunta: -kuntaa: -kunnan:
-kuntaan: -kunnalle...
edusta: edustaa: edustan: edustaan:
edustalle...
EDUSTA|A (1) + partitiiviobjekti
he edusta|vat Ketä? Mitä? Missä?
edustan/en edusta
edustin/en edustanut
edustaja: edustajaa: edustajan:
edustajaan: edustajalle...
eepos: eeposta: eepoksen:
eepokseen...
ehdokas: ehdokasta: ehdokkaan:
ehdokkaaseen: ehdokkaalle...
EHDOTTA|A* (1) + partitiiviobjekti
he ehdottajat Mitä? Ketä? (Kenelle? )
[että... ]
ehdotan/en ehdota
ehdotin/en ehdottanut
ehdotus: ehdotusta: ehdotuksen:
ehdotukseen...
ehjä (Ф rikki)
Tämä kuppi ei ole ehjä. Se on rikki.
ehkä*
Ehkä tulen, mutta en ole varma.
EHTI|Ä* (1) + 1. infinitiivi / -MAAN
he ehti|vät (Mistä? ) Mihin?
Mitä tekemään?
ehdin/en ehdi
ehdin/en ehtinyt
El*
minä en
sinä et
hän ei
se ei
me emme
te ette
he eivät
ne eivät
275
ei enempää
ei enää*
ei koskaan*
ei kukaan*
ei mikään*
ei vielä*
eikä*
ei... eikä
Ei se mitään! * (= Ei se haittaa! )
Ei(pä) kestä! *
Ei voi olla totta!
Ei saa tupakoida.
eilen*
EKSY|Ä* (1)
he eksyivät Mihin? Missä?
eksyn/en eksy
eksyin/en eksynyt
eli
elin|tarvike: -tarviketta: -tarvikkeen:
-tarvikkeeseen...
elo|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun...
elo|kuva*: -kuvaa: -kuvan: -kuvaan...
elo|kuvat*: -kuvia: -kuvissa: -kuviin...
(monikko)
eläin*: eläintä: eläimen: eläimeen:
eläimelle...
eläintarha: -tarhaa: -tarhan: -tarhaan:
-tarhalle...
eläke*: eläkettä: eläkkeen: eläkkeeseen:
eläkkeelle...
eläkeläinen: eläkeläistä: eläkeläisen:
eläkeläiseen: eläkeläiselle...
elämys: elämystä: elämyksen:
elämykseen...
elämä*: elämää: elämän: elämään...
ELÄ|Ä* (1)
he elä|vät Miten? Kuinka kauan? Milloin?
elän/en elä
elin/en elänyt
enemmän*
eniten
ennen*
ennen kuin*
ennen* (Mitä? )
(ennen + partitiivi)
ennen sitä
ennen joulua
ennen kokousta
eno: enoa: enon: enoon: enolle...
(= äidin veli)
ensi*
ensi kerralla
ensi kuussa
ensi viikolla
ensi vuonna
ensiksi
ensimmäinen*: ensimmäistä:
ensimmäisen: ensimmäiseen:
ensimmäiselle...
ensin*
entinen: entistä: entisen: entiseen:
entiselle...
Entä? *
Entä sinä?
Entä sinulle?
enää*
EPÄILLÄ (3) + partitiiviobjekti
he epäile|vät Mitä? Ketä? (Mistä? )
[että... ]
epäilen/en epäile
epäilin/en epäillyt
epä-*
epä|ystävällinen*: -ystävällistä:
-ystävällisen: -ystävälliseen:
-ystävälliselle: -ystävälliseltä...
epä|ystävällinen Kenelle?
eri*
erikoinen*: erikoista: erikoisen: erikoiseen:
erikoisesta: erikoiselle: erikoiselta...
(maksaa) erikseen
erilainen*: erilaista: erilaisen: erilaiseen:
erilaisesta: erilaiselle: erilaiselta...
erittäin
erityinen*: erityistä: erityisen: erityiseen:
erityisestä: erityiselle...
ero*: eroa: eron: eroon: erosta...
eronnut: eronnutta: eronneen:
eronneeseen: eronneesta:
eronneelle...
eronnut Kenestä? Mistä?
Meille tuli ero.
ERO|TA (4)
he eroa|vat Kenestä? Mistä?
eroan/en eroa
erosin/en eronnut
eräs: erästä: erään: erääseen:
eräästä: eräälle...
ESIINTY|Ä (1)
he esiintyivät Missä? Kenelle?
esiinnyn/en esiinny
esiinnyin/en esiintynyt
esimerkki*: esimerkkiä: esimerkin:
esimerkkiin: esimerkistä...
esimerkiksi*
esi|mies*: -miestä: -miehen: -mieheen:
-miehestä: -miehelle...
esine*: esinettä: esineen:
esineeseen: esineestä...
esite: esitettä: esitteen: esitteeseen:
esitteestä...
ESITEL|LÄ (3) + objekti
he esittelevät Kenet? Mitä? Minkä?
Kenelle?
esittelen/en esittele
esittelin/en esitellyt
Saanko esitellä? Tässä on...
ESITTÄ|Ä (1) + objekti
he esittä|vät Mitä? Minkä? Kenelle?
[että... ]
esitän/en esitä
esitin/en esittänyt
esitys: esitystä: esityksen:
esitykseen: esityksestä...
Espanja*: Espanjaa: Espanjan: Espanjaan:
Espanjasta... (maa)
espanja: espanjaa: espanjan: espanjasta:
espanjaksi... (espanjan kieli)
Espoo*: Espoota: Espoon:
Espooseen: Espoosta...
eteen|päin*
eteinen*: eteistä: eteisen: eteiseen:
eteisestä...
etelä*: etelää: etelän: etelään:
etelästä... (^pohjoinen)
Etelä-Suomi
(Ф Pohjois-Suomi)
ETSI|Ä* (1) + objekti
he etsijät Mitä? Ketä? Mistä?
etsin/en etsi
etsin/en etsinyt
että*
etu: etua: edun: etuun: edusta...
etu|nimi*: -nimeä: -nimen: -nimeen:
-nimestä: -nimellä...
Eurooppa*: Eurooppaa: Euroopan:
Eurooppaan: Euroopasta...
F
fiksu: fiksua: fiksun: fiksuun: fiksusta:
fiksulle: fiksulta... (arkikieltä)
(= älykäs, hyväkäytöksinen)
filmi*: filmiä: filmin: filmiin: filmistä...
firma*: firmaa: firman: firmaan: firmasta...
276
KIELIOPPIOSA
flunssa*: flunssaa: flunssan:
flunssaan: flunssasta...
Kenellä on flunssa?
minulla on flunssa /
minulla ei ole flunssa(a)
G
galleria: galleriaa: gallerian:
galleriaan: galleriasta...
GRILLA|TA (4) + objekti
he grillaavat Mitä? Minkä? Mitkä?
grillaan/en grillaa
grillasin/en grillannut
grilli: grilliä: grillin: grilliin: grillistä: grillille...
H
haarukka: haarukkaa: haarukan:
haarukkaan: haarukasta: haarukalla...
HAASTATELI LA (3) + objekti
he haastattelemat Ketä?
haastattelen/en haastattele
haastattelin/en haastatellut
haastattelija: haastattelijaa: haastattelijan:
haastattelijaan: haastattelijasta:
haastattelijalle...
haastattelu: haastattelua: haastattelun:
haastatteluun: haastattelusta...
HAIS|TA* (3) + -LTA / -LLE
ne haise|vat Miltä? Mille?
se haisee/se ei haise
se haisi/se ei haissut
HAISTA|A (1) +objekti
he haista|vat Mitä? Minkä?
[että... ]
haistan/en haista
haistoin/en haistanut
HAITA|TA (4) + partitiiviobjekti
ne haittaamat Ketä? Mitä?
se haittaa/se ei haittaa
se haittasi/se ei haitannut
haitta: haittaa: haitan: haittaan: haitasta...
haju: hajua: hajun: hajuun: hajusta...
HAKA|TA (4) +objekti
he hakkaa|vat Mitä? (Minkä? )
Ketä? (Kenet? )
hakkaan/en hakkaa
hakkasin/en hakannut
HAKE|A* (1) + objekti
he hake|vat Mitä? Minkä? Mitkä?
Ketä? Kenet? Ketkä? Mistä? Mihin?
haen/en hae
hain/en hakenut
hakemus*: hakemusta: hakemuksen:
hakemukseen: hakemuksesta...
hakija: hakijaa: hakijan: hakijaan:
hakijasta: hakijalle...
HALA|TA (4) + partitiiviobjekti
he halaa|vat Ketä? (Mitä? )
halaan/en halaa
halasin/en halannut
hallitus: hallitusta: hallituksen: hallitukseen:
hallituksesta: hallitukselle...
halpa*: halpaa: halvan: halpaan:
halvasta: halvalle: halvalta...
halvempi: halvempaa: halvemman:
halvempaan: halvemmasta:
halvemmalta... (komparatiivi)
halvin: halvinta: halvimman: halvimpaan:
halvimmasta: halvimmalta... (superlatiivi)
HALU|TA* (4) + objekti /1. infinitiivi
he halua|vat Mitä? Minkä? Mitkä? Kenet?
Ketkä? Ketä? ( tehdä mitä)
[että... ]
haluan/en halua
halusin/en halunnut
Haluaisin...
hame*: hametta: hameen:
hameeseen: hameesta...
hammas*: hammasta: hampaan:
hampaaseen: hampaasta...
hampaat*: hampaita: hampaissa:
hampaisiin: hampaista... (monikko)
hammastahna: -tahnaa: -tahnan:
-tahnaan: -tahnasta: -tahnalla...
hampurilainen: hampurilaista:
hampurilaisen: hampurilaiseen:
hampurilaisesta: hampurilaiselle...
hankala: hankalaa: hankalan: hankalaan:
hankalasta: hankalalle: hankalalta...
HANKKII A* (1) + objekti
he hankkivat Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenelle?
hankin/en hanki
hankin/en hankkinut
hapan: hapanta: happaman: happamaan:
happamasta: happamalle: happamalta...
HARAVOIDA (2) +objekti
he haravoi|vat Mitä? Minkä?
haravoin/en haravoi
haravoin/en haravoinut
harja*: harjaa: harjan: harjaan: harjasta:
harjalla...
HARJA|TA (4) + objekti
he harjaa|vat Mitä? Minkä? Mitkä?
harjaan/en harjaa
harjasin/en harjannut
HARJOITEL|LA* (3) + objekti
he harjoittelevat Mitä? (Minkä? Mitkä? )
harjoittelen/en harjoittele
harjoittelin/en harjoitellut
harjoitus*: harjoitusta: harjoituksen:
harjoitukseen: harjoituksesta...
harmaa*: harmaata: harmaan:
harmaaseen: harmaasta: harmaalle:
harmaalta...
harmi: harmia: harmin: harmiin:
harmista...
Harmin paikka!
HARMITTA|A* (1) Ketä harmittaa?
heitä harmittaa (Mikä? Kuka? )
[(se), että... ]
minua harmittaa / minua ei harmita
minua harmitti / minua ei harmittanut
HARRASTA|A* (1)
+ partitiiviobjekti (-mis|tA)
he harrastajat Mitä? Minkä tekemistä?
harrastan/en harrasta
harrastin/en harrastanut
harrastus*: harrastusta: harrastuksen:
harrastukseen: harrastuksesta...
harvinainen: harvinaista: harvinaisen:
harvinaiseen: harvinaisesta:
harvinaiselta...
harvoin* (Ф usein)
hattu*: hattua: hatun: hattuun:
hatusta...
HAUKKU|A(1) + objekti
he haukkuivat Mitä? Ketä?
(Minkä? Kenet? Mitkä? Ketkä? )
haukun/en hauku
haukuin/en haukkunut
Koira haukkuu.
HAUKOTEL|LA (3)
he haukottele|vat
haukottelen/en haukottele
haukottelin/en haukotellut
hauska*: hauskaa: hauskan: hauskaan:
hauskasta: hauskalle: hauskalta...
he*: heitä: heidän: heidät: heihin: heistä:
heille: heiltä...
hedelmä*: hedelmää: hedelmän:
hedelmään: hedelmästä...
hedelmät*: hedelmiä: hedelmissä:
hedelmiin: hedelmistä... (monikko)
HEIJASTU|A (1)
ne heijastuivat Mihin?
se heijastuu/se ei heijastu
se heijastui/se ei heijastunut
heikko*: heikkoa: heikon: heikkoon:
heikosta: heikolle: heikolta...
(t vahva)
heinä|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta...
HEITTÄ|Ä* (1) + objekti
he heittäjät Minkä? Mitä? Mitkä?
Kenelle? Kenet? Ketkä? Mihin?
heitän/en heitä
heitin/en heittänyt
277
helikopteri: helikopteria: helikopterin:
helikopteriin: helikopterista:
helikopterilla...
hella*: hellaa: hellan: hellaan: hellasta:
hellalle: hellalta...
helle: hellettä: helteen: helteeseen:
helteestä: helteellä...
Huh hellettä!
helmi: helmeä: helmen: helmeen:
helmestä...
helmi|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta...
helppo*: helppoa: helpon: helppoon:
helposta: helpolle: helpolta...
(t vaikea)
HENGITTÄ|Ä (1) + partitiiviobjekti
he hengittä|vät (Mitä? ) Miten?
hengitän/en hengitä
hengitin/en hengittänyt
henki*: henkeä: hengen: henkeen:
hengestä: hengelle...
henkilö*: henkilöä: henkilön: henkilöön:
henkilöstä: henkilölle...
henkilöi kortti: -korttia: -kortin:
-korttiin: -kortista...
henkilökunta: -kuntaa: -kunnan:
-kuntaan: -kunnasta: -kunnalle...
henkilöstö: henkilöstöä: henkilöstön:
henkilöstöön: henkilöstöstä:
henkilöstölle...
henkilöstöpäällikkö: -päällikköä:
-päällikön: -päällikköön: -päälliköstä:
-päällikölle...
henkilö|tiedot: -tietoja: -tiedoissa:
-tietoihin: -tiedoista... (monikko)
henkilötunnus: -tunnusta: -tunnuksen:
-tunnukseen: -tunnuksesta...
hermostunut*: hermostunutta:
hermostuneen: hermostuneeseen:
hermostuneesta: hermostuneelle:
hermostuneelta...
hermostunut Mistä? [siitä, että... ]
(Ф rauhallinen)
herne: hernettä: herneen:
herneeseen: herneestä...
herneet: herneitä: herneissä:
herneisiin: herneistä... (monikko)
herra: herraa: herran: herraan: herrasta:
herralle: herralta...
HERÄTTÄ|Ä (1) +objekti
he herättäjät Kenet? (Minkä? )
herätän/en herätä
herätin/en herättänyt
herätyskello: -kelloa: -kellon:
-kelloon: -kellosta...
HERÄ|TÄ* (4)
he herääjät Mihin (aikaan)? Milloin?
[koska... ]
herään/en herää
heräsin/en herännyt
heti*
Tule heti tänne!
hetki*: hetkeä: hetken: hetkeen:
hetkestä...
hetki sitten
hetken kuluttua
sillä hetkellä (= siihen aikaan)
tällä hetkellä (= nykyisin)
hetkinen*: hetkistä: hetkisen: hetkiseen:
hetkisestä...
hevonen*: hevosta: hevosen: hevoseen:
hevosesta: hevoselle...
hidas*: hidasta: hitaan: hitaaseen: hitaasta:
hitaalle: hitaalta... (Ф nopea)
hidas + -MAAN Mitä tekemään?
hiekka*: hiekkaa: hiekan: hiekkaan:
hiekasta: hiekalle...
hieman (= hiukan, vähän)
hieno*: hienoa: hienon: hienoon:
hienosta: hienolle: hienolta...
Hieno juttu! (= Hienoa! )
HIIHTÄ|Ä* (1)
he hiihtäjät (Mistä? ) Mihin? Missä?
hiihdän/en hiihdä
hiihdin/en hiihtänyt
HIIPIÄ (1) (liikkua hiljaa)
he hiipivät (Mistä? ) Mihin? Missä?
hiivin/en hiivi
hiivin/en hiipinyt
hiiri: hiirtä: hiiren: hiireen: hiirestä:
hiirelle...
hiisi: hiittä: hiiden: hiiteen: hiidestä...
Painu hiiteen!
HIKOILLA (3)
he hikoilevat
hikoilen/en hikoile
hikoilin/en hikoillut
hiljaa*
(Ф kovaa, lujaa, nopeasti)
hiljainen*: hiljaista: hiljaisen: hiljaiseen:
hiljaisesta: hiljaiselle: hiljaiselta...
hillo*: hilloa: hillon: hilloon: hillosta...
hindi: hindiä: hindin: hindiin: hindistä...
hinta*: hintaa: hinnan: hintaan: hinnasta...
hirsi: hirttä: hirren: hirteen: hirrestä...
hirveä*: hirveää: hirveän: hirveään:
hirveästä: hirveälle: hirveä Itä...
hirveän hyvä (arkikieltä) (= oikein hyvä)
hirvi: hirveä: hirven: hirveen: hirvestä:
hirvelle...
hissi*: hissiä: hissin: hissiin: hissistä:
hissillä...
historia*: historiaa: historian:
historiaan: historiasta...
hitaasti*
hiukan (= hieman, vähän)
hiukset*: hiuksia: hiuksissa: hiuksiin:
hiuksista... (monikko)
HOITA|A* (1) + objekti
he hoitajat Ketä? Mitä? Minkä? Mitkä?
(Kenet? Ketkä? )
[(asian niin), että... ]
hoidan/en hoida
hoidin/en hoitanut
hoitaja*: hoitajaa: hoitajan: hoitajaan:
hoitajasta: hoitajalle...
homma: hommaa: homman: hommaan:
hommasta... (arkikieltä)
(= työ)
hommat: hommia: hommissa:
hommiin: hommista... (monikko)
(- työt)
hotelli*: hotellia: hotellin: hotelliin:
hotellista...
housut*: housuja: housuissa: housuihin:
housuista... (monikko)
huhti|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta...
huilu: huilua: huilun: huiluun: huilusta:
huilulla...
huippu: huippua: huipun: huippuun:
huipusta: huipulle...
HUKA|TA (4) +objekti
he hukkaa jät Minkä? Mitkä? Mitä?
hukkaan/en hukkaa
hukkasin/en hukannut
hukalta (4) = hävittä\ä (1), kadotta\a (1)
hullu*: hullua: hullun: hulluun: hullusta:
hullulle: hullulta...
humala*: humalaa: humalan: humalaan:
humalasta...
humalainen*: humalaista: humalaisen:
humalaiseen: humalaisesta:
humalaiselle...
HUOJU|A (1)
ne/he huojujvat Missä? (Mistä? Mihin? )
huojun/en huoju
huojuin/en huojunut
HUOLEHTII A* (1) + -STA
he huolehtijat Kenestä? Mistä?
huolehdin/en huolehdi
huolehdin/en huolehtinut
278
KIELIOPPIOSA
huolellinen: huolellista: huolellisen:
huolelliseen: huolellisesta: huolelliselle:
huolelliselta...
huolellisesti
huolto: huoltoa: huollon: huoltoon:
huollosta...
huoltoasema: -asemaa: -aseman:
-asemasta: -asemalle...
HUOMA|TA* (4) + objekti
he huomaa|vat Kenet? Ketkä?
Minkä? Mitkä?
[että... ]
huomaan/en huomaa
huomasin/en huomannut
huomenna* (Milloin? )
Huomenta! *
huominen: huomista: huomisen:
huomiseen: huomisesta...
huone*: huonetta: huoneen: huoneeseen:
huoneesta...
huoneisto: huoneistoa: huoneiston:
huoneistoon: huoneistosta...
huone|kalu: -kalua: -kalun: -kaluun:
-kalusta...
huono*: huonoa: huonon: huonoon:
huonosta: huonolle: huonolta...
(Ф hyvä)
(olla) huonossa kunnossa
(olla) huonolla tuulella
huono + -MAAN Mitä tekemään?
huonokuuloinen: -kuuloista:
-kuuloisen: -kuuloiseen: -kuuloisesta:
-kuuloiselle...
huono|näköinen: -näköistä: -näköisen:
-näköiseen: -näköisestä: -näköiselle...
huonosti* (Ф hyvin)
HUUTA|A* (1) + objekti
he huutajat Mitä? Kenelle?
huudan/en huuda
huusin/en huutanut
HUVITTA|A (1) Ketä huvittaa?
heitä huvittaa (Mikä? ) (tehdä mitä)
[(se), että... ]
minua huvittaa / minua ei huvita
minua huvitti / minua ei huvittanut
hylly*: hyllyä: hyllyn: hyllyyn: hyllystä:
hyllylle...
hymy: hymyä: hymyn: hymyyn: hymystä...
HYMYILLÄ* (3)
he hymyilevät Kenelle?
hymyilen/en hymyile
hymyilin/en hymyillyt
HYPÄ|TÄ* (4)
he hyppääjät (Mistä? ) Mihin?
hyppään/en hyppää
hyppäsin/en hypännyt
hyvin* (t huonosti)
hyvä*: hyvää: hyvän: hyvään: hyvästä:
hyvälle: hyvältä... (^ huono)
hyvä + -MAAN Mitä tekemään?
HYVÄKSY|Ä (1) + objekti
he hyväksyjät Minkä? Kenet?
(sopimuksen, hänet... )
[(sen), että... ]
hyväksyn/en hyväksy
hyväksyin/en hyväksynyt
hyvä|laatuinen: -laatuista: -laatuisen:
-laatuiseen: -laatuisesta:
-laatuiselta...
hyvännäköinen: -näköistä: -näköisen:
-näköiseen: -näköisestä: -näköiselle:
-näköiseltä...
hyödyllinen: hyödyllistä: hyödyllisen:
hyödylliseen: hyödyllisestä: hyödylliselle:
hyödylliseltä...
hyöty: hyötyä: hyödyn: hyötyyn:
hyödystä...
HÄIRITÄ* (5) + partitiiviobjekti
he häiritsevät Ketä? Mitä?
häiritsen/en häiritse
häiritsin/en häirinnyt
HÄIRI|TÄ* (5) Ketä häiritsee mikä?
heitä häiritsee [(se), että... ]
minua häiritsee / minua ei häiritse
minua häiritsi / minua ei häirinnyt
hän*: häntä: hänen: hänet: häneen:
hänestä: hänelle: häneltä...
häntä: häntää: hännän: häntään: hännästä:
hännällä... (esimerkiksi koiran tai kissan
häntä)
hätä: hätää: hädän: hätään:
hädästä...
Mikä hätänä?
HÄTÄILLÄ (3)
he hätäile jät
hätäilen/en hätäile
hätäilin/en hätäillyt
HÄVITTÄ|Ä (1) + objekti
he hävittäjät Minkä? Mitkä? (Mitä? )
hävitän/en hävitä
hävitin/en hävittänyt
hävittä|ä (1) = kadotta\a (1), huka\ta (4)
HÄVI|TÄ (4) + objekti
he häviäjät Minkä? Kenelle? (ottelun,
pelin, kilpailun... )
häviän/en häviä
hävisin/en hävinnyt
HÄVI|TÄ (4) = kado\ta (4)
ne/he häviäjät Mihin?
se häviää/se ei häviä
se hävisi/se ei hävinnyt
häät: häitä: häissä: häihin: häistä...
(monikko)
(mennä / kutsua) häihin
(olla) häissä
hölmö: hölmöä: hölmön: hölmöön:
hölmöstä: hölmölle: hölmöltä...
i
ihan*
ihan hyvä (= sopiva, melko hyvä)
ihan kiva (= melko kiva, OK)
Ihanko totta? *
ihana*: ihanaa: ihanan: ihanaan: ihanasta:
ihanalle: ihanalta...
(Ф kamala, kauhea, hirveä)
ihana meri / ilma / paikka / tuoksu
Elämä on ihanaa!
IHASTU|A (1) + illatiivi
he ihastuivat Keneen? Mihin?
ihastun/en ihastu
ihastuin/en ihastunut
ihme: ihmettä: ihmeen: ihmeeseen:
ihmeestä...
ihmeellinen: ihmeellistä: ihmeellisen:
ihmeelliseen: ihmeellisestä: ihmeelliselle:
ihmeelliseltä...
IHMETEL|LÄ (3) + partitiiviobjekti
he ihmettele jät Mitä?
[(sitä), miten... ]
ihmettelen/en ihmettele
ihmettelin/en ihmetellyt
ihminen*: ihmistä: ihmisen: ihmiseen:
ihmisestä: ihmiselle: ihmiseltä...
ihmiset*: ihmisiä: ihmisiin: ihmisistä:
ihmisille: ihmisiltä... (monikko)
ikkuna*: ikkunaa: ikkunan: ikkunaan:
ikkunasta: ikkunalle...
ikä*: ikää: iän: ikään: iästä...
Minkä ikäinen olet?
(= Kuinka vanha olet? )
ikävä*: ikävää: ikävän: ikävään: ikävästä:
ikävälle: ikävältä...
Kenellä on ikävä ketä/mitä
(sinua, äitiä, isää, koiraa)?
minulla on ikävä /
minulla ei ole ikävä
ikävä kyllä* (= valitettavasti)
illalla* (Ф aamulla)
illallinen: illallista: illallisen: illalliseen:
illallisesta: illalliselle...
ilma*: ilmaa: ilman: ilmaan: ilmasta...
ilmainen*: ilmaista: ilmaisen: ilmaiseen:
ilmaisesta: ilmaiselle: ilmaiseksi...
279
ilman* (Mitä? Ketä? )
(ilman + partitiivi)
ilman jäitä / kermaa
ilman sinua
ILMOITTA|A (1) + objekti / -STA
he ilmoitta|vat Minkä? Kenet? Mistä?
Kenelle?
[että... ]
ilmoitan/en ilmoita
ilmoitin/en ilmoittanut
ilmoitus: ilmoitusta: ilmoituksen:
ilmoitukseen: ilmoituksesta...
ilmoitus Mistä?
iloinen*: iloista: iloisen: iloiseen:
iloisesta: iloiselle: iloiselta...
(Ф surullinen)
iloinen Mistä?
iloisesti
ilta*: iltaa: illan: iltaan: illasta: illalla...
(Ф aamu)
ilves: ilvestä: ilveksen: ilvekseen:
ilveksestä: ilvekselle: ilvekseltä...
imuri: imuria: imurin: imuriin: imurista:
imurilla...
IMUROI|DA* (2) + objekti
he imuroi|vat Mitä? Minkä? Mitkä?
imuroin/en imuroi
imuroin/en imuroinut
INHO|TA (4) + partitiiviobjekti
he inhoa|vat Mitä? Ketä?
[sitä, että... ]
inhoan/en inhoa
inhosin/en inhonnut
inkivääri: inkivääriä: inkiväärin: inkivääriin:
inkivääristä: inkiväärillä...
INNOSTU|A (1) + -STA / -MAAN
he innostuivat Mistä? Mitä tekemään?
innostun/en innostu
innostuin/en innostunut
insinööri: insinööriä: insinöörin: insinööriin:
insinööristä: insinöörille...
Intia*: Intiaa: Intian: Intiaan: Intiasta...
iso*: isoa: ison: isoon: isosta: isolle:
isolta... (^pieni)
ISTAHTA|A (1)
= istuutua vähäksi aikaa
he istahta|vat Mihin?
istahdan/en istahda
istahdin/en istahtanut
ISTU|A* (1)
he istuivat Missä?
istun/en istu
istuin/en istunut
istumapaikka: -paikkaa: -paikan: -paikasta:
-paikalle...
ISTUTTA|A (1) +objekti
he istuttajat Minkä? Mitkä? (kukat,
puut, kasvit) Mihin? (puutarhaan, pihalle,
puistoon)
istutan/en istuta
istutin/en istuttanut
ISTUUTU|A (1) = mennä istumaan
he istuutuivat Mihin?
istuudun/en istuudu
istuuduin/en istuutunut
isä*: isää: isän: isään: isästä: isälle...
ITKETTÄ|Ä* (1) Ketä itkettää?
heitä itkettää Mikä? [se, että... ]
minua itkettää / minua ei itketä
minua itketti / minua ei itkettänyt
ITKEÄ* (1) (+ objekti)
he itkevät (Mitä? ) [sitä, että... ]
Miksi? [koska... ]
itken/en itke
itkin/en itkenyt
itku: itkua: itkun: itkuun: itkusta...
itse*: itseä: itsen: itseen: itsestä:
itselle...
itsekäs: itsekästä: itsekkään: itsekkääseen:
itsekkäästä: itsekkäälle: itsekkäältä...
itsenäinen: itsenäistä: itsenäisen:
itsenäiseen: itsenäisestä: itsenäiselle:
itsenäiseltä...
itsenäisyys: itsenäisyyttä: itsenäisyyden:
itsenäisyyteen: itsenäisyydestä...
itä*: itää: idän: itään: idästä... (? länsi)
Itä|meri: -merta: -meren: -mereen:
-merestä: -merelle: -mereltä...
Itä|valta*: -valtaa: -vallan: -valtaan:
-vallasta...
j
ja*
Jaaha! *
JAKA|A* (1) + objekti
he jakajat Minkä? Mitkä? (Mitä? )
Kenelle?
jaan/en jaa
jaoin/en jakanut
JAKSA|A* (1) + 1. infinitiivi
he jaksa jät (tehdä mitä)
jaksan/en jaksa
jaksoin/en jaksanut
(mennä / tulla / lähteä... ) jalan*
(= kävellä)
jalka*: jalkaa: jalan: jalkaan: jalasta...
jalkapallo*: -palloa: -pallon:
-palloon: -pallosta...
jano*: janoa: janon: janoon: janosta...
Kenellä on jano?
minulla on jano / minulla ei ole jano
minulla oli jano / minulla ei ollut jano
JANOTTA|A* (1) Ketä janottaa?
heitä janottaa
minua janottaa / minua ei janota
minua janotti / minua ei janottanut
JATKAJA* (1)
+ partitiiviobjekti (-mis|tA)
he jatkajat Mitä? Minkä tekemistä?
jatkan/en jatka
jatkoin/en jatkanut
jatko-
jatko: jatkoa: jatkon: jatkoon:
jatkosta...
JATKUI A* (1)
ne jatkujat Kuinka kauan? Milloin?
Mihin asti? Miten?
se jatkuu/se ei jatku
se jatkui/se ei jatkunut
jatkuva: jatkuvaa: jatkuvan:
jatkuvaan: jatkuvasta: jatkuvalta...
jauhe: jauhetta: jauheen:
jauheeseen: jauheesta...
jauheliha*: -lihaa: -lihan: -lihaan...
jauhot*: jauhoja: jauhoista:
jauhoihin... (monikko)
jne. * (= ja niin edelleen)
jo*
jo* (Ф (ei) vielä)
Joen|suu*: -suuta: -suun: -suuhun:
-suusta ...
JOHTA|A* (1) + objekti
he/ne johtajat Mitä? Ketä? (Minkä?
Kenet? Mitkä? Ketkä?) Mihin?
johdan/en johda
johdin/en johtanut
johtaja*: johtajaa: johtajan: johtajaan:
johtajasta: johtajalle ...
johto: johtoa: johdon: johtoon: johdosta:
johdolle ...
JOHTU|A* (1)
ne johtujat Mistä?
[siitä, että ...]
se johtuu /se ei johdu
se johtui/se ei johtunut
joka* (taipumaton)
joka kerta
joka maanantai
joka viikonloppu
joka päivä
joka ilta
joka viikko
joka kuukausi
joka vuosi
joka talossa
280
joka*: jota: jonka: johon: josta: jolle ...
(relatiivipronomini)
Mies, joka soitti, on työkaverini.
jokainen*: jokaista: jokaisen: jokaiseen:
jokaisesta: jokaiselle ...
joki*: jokea: joen: jokeen: joesta:
joelle ...
jokin*: jotakin: jonkin: johonkin: jostakin:
jollekin ... (esine, asia tai eläin: joskus
myös ihminen)
joko - tai
joku*: jotakuta: jonkun: johonkuhun:
jostakusta: jollekulle ...(ihminen: joskus
myös esine, asia tai eläin)
jonkin verran* (= vähän)
jono: jonoa: jonon: jonoon: jonosta ...
(seisoa / odottaa) jonossa
JONOTTA|A* (1) + partitiiviobjekti
he jonotta|vat Mitä? Mihin?
Kuinka kauan?
jonotan/en jonota
jonotin/en jonottanut
Joo!*
jopa
jos*
joskus*
jotenkin
jotta*
joukkue: joukkuetta : joukkueen:
joukkueeseen: joukkueesta: joukkueelle ...
joulu*: joulua: joulun: jouluun:
joulusta ...
joulu|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta ...
joulupukki: -pukkia: -pukin: -pukkiin:
-pukista: -pukille: -pukilta ...
JOUTU|A* (1) + -MAAN
he joutuivat Mihin? Mitä tekemään?
joudun/en joudu
jouduin/en joutunut
juhannus*: juhannusta: juhannuksen:
juhannukseen: juhannuksesta ...
juhlat*: juhlia: juhlissa: juhliin:
juhlista ... (monikko)
juliste: julistetta: julisteen:
julisteeseen: julisteesta ...
julistus: julistusta: julistuksen: julistukseen:
julistuksesta ...
julkaisija: julkaisijaa: julkaisijan:
julkaisijaan: julkaisijasta: julkaisijalle ...
JULKAIS|TA (3) + objekti
he julkaisemat Minkä? (Mitä?) Mitkä?
julkaisen/en julkaise
julkaisin/en julkaissut
JUMPA|TA (4)
(arkikieltä) = voimistella (3)
he jumppaamat Missä? Milloin?
jumppaan/en jumppaa
jumppasin/en jumpannut
jumppa: jumppaa: jumpan:
jumppaan: jumpasta ... (arkikieltä)
juna*: junaa: junan: junaan: junasta:
junalla ...
JUO|DA* (2) + objekti
he juo|vat Mitä? (Minkä loppuun?)
juon/en juo
join/en juonut
juoksu: juoksua: juoksun: juoksuun:
juoksusta ...
JUOPOTEL|LA (3) = ryypä\tä (4)
he juopottele|vat
juopottelen/en juopottele
juopottelin/en juopotellut
JUOS|TA* (3)
he juokse|vat (Mistä?) Mihin?(Missä?)
juoksen/en juokse
juoksin/en juossut
juotava: juotavaa: juotavan:
juotavaan: juotavasta ...
just* (arkikieltä) (= juuri)
Just niin!* (arkikieltä) (= juuri niin, olen
samaa mieltä)
JUTEL|LA* (3) + -STA
he juttelevat Mistä? Kenen kanssa?
juttelen/en juttele
juttelin/en jutellut
juttu*: juttua: jutun: juttuun: jutusta ...
Hyvä juttu! = Erinomaista!
Kumma juttu! = se on kummallista
Helppo juttu! = se on helppoa
Paha juttu! = se on ikävää
Selvä juttu! = se on selvä(ä)
juuri*
juusto*: juustoa: juuston: juustoon:
juustosta ...
JYRIS|TÄ (3) (ukkonen jyrisee)
jyrisee/ei jyrise
jyrisi/ei jyrissyt
jäljellä*
Kuinka paljon sitä on jäljellä?
JÄLJENTÄ|Ä (1) + objekti
he jäljentä|vät Mitä? Minkä? Mitkä?
jäljennän/en jäljennä
jäljensin/en jäljentänyt
(tulla / olla) jäljessä
kello on viisi minuuttia jäljessä
KIELIOPPIOSA
(Minkä? Kenen?) jälkeen*
(genetiivi + jälkeen)
sen jälkeen
jälki: jälkeä: jäljen: jälkeen: jäljestä:
jäljelle ...
jänis: jänistä: jäniksen: jänikseen:
jäniksestä: jänikselle ...
jännittävä: jännittävää: jännittävän:
jännittävään: jännittävästä: jännittävälle:
jännittävältä ...
jännä (arkikieltä) (=jännittävä)
Jännä juttu!
JÄRJESTELLÄ (3) + objekti
he järjestele|vät Mitä? (Minkä? Mitkä?)
järjestelen/en järjestele
järjestelin/en järjestellyt
järjestys: järjestystä: järjestyksen:
järjestykseen: järjestyksestä ...
JÄRJESTÄ|Ä* (1) + objekti
he järjestä|vät Minkä? Mitkä? (Mitä?)
[(sen), että ...]
järjestän/en järjestä
järjestin/en järjestänyt
järkevä: järkevää: järkevän: järkevään:
järkevästä: järkevälle: järkevältä ...
järki: järkeä: järjen: järkeen: järjestä ...
Ei siinä ole mitään järkeä!
Järven|pää: -päätä: -pään: -päähän:
-päästä ...
järvi*: järveä: järven: järveen: järvestä:
järvelle ...
jäsen: jäsentä: jäsenen: jäseneen:
jäsenestä: jäsenelle ...
jäsenkortti: -korttia: -kortin: -korttiin:
-kortista: -kortilla ...
JÄTTÄ|Ä* (1) + objekti
he jättä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet?
Ketkä? Mihin?
jätän/en jätä
jätin/en jättänyt
jää*: jäätä: jään: jäähän: jäästä:
jäälle ...
JÄÄ|DÄ* (2)
he/ne jää|vät Mihin?
jään/en jää
jäin/en jäänyt
jää|halli: -hallia: -hallin: -halliin:
-hallista ...
jää|kiekko: -kiekkoa: -kiekon:
-kiekkoon: -kiekosta ...
jäätelö*: jäätelöä: jäätelön:
jäätelöön: jäätelöstä: jäätelölle ...
jätski (arkikieltä) (= jäätelö)
281
к
KAAKELOIDA (2) + objekti
he kaakeloi|vat Minkä? Mitkä? Mitä?
kaakeloin/en kaakeloi
kaakeloin/en kaakeloinut
kaali: kaalia: kaalin: kaaliin: kaalista ...
kaappi*: kaappia: kaapin: kaappiin:
kaapista ...
KAATA|A(1) +objekti
he kaatajat Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenelle?
kaadan/en kaada
kaadoin/en kaatanut
KAATU|A(1)
he/ne kaatujat (Missä?) Mihin?
kaadun/en kaadu
kaaduin/en kaatunut
KADO|TA* (4) = hävi\tä (4)
ne/he katoajat Mihin? Missä? Keneltä?
se katoaa/se ei katoa
se katosi/se ei kadonnut
KADOTTA|A(1) +objekti
he kadotta jät Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenet? Ketkä?
kadotan/en kadota
kadotin/en kadottanut
kadotta|a (1) = huka\ta (4), hävittä\ä (1)
kahdeksan*: kahdeksaa: kahdeksan:
kahdeksaan: kahdeksasta: kahdeksalle:
kahdeksalta ... = 8
kahdeksan | kymmentä* = 80
kahdeksanjsataa* = 800
kahdeksanjtoista* = 18
kahdeksas* = 8.
kahdeksas|kymmenes = 80.
kahdeksasjtoista* = 18.
kahvi*: kahvia: kahvin: kahviin: kahvista:
kahville ...
kahvila*: kahvilaa: kahvilan:
kahvilaan: kahvilasta ...
kai* (= ehkä)
kyllä kai (= luultavasti; luulen, että ...)
ei kai (= en usko, että ...)
kaikenlainen: kaikenlaista: kaikenlaisen:
kaikenlaiseen: kaikenlaisesta ...
kaikki*: kaikkea: kaiken: kaikkeen:
kaikesta ...
Kiitos kaikesta!*
Kaikkea hyvää!*
KAIVAJIA* (4)
+ partitiiviobjekti (-mis|tA)
he kaipaajat Ketä? Mitä?
Minkä tekemistä?
[sitä, että ...]
kaipaan/en kaipaa
kaipasin/en kaivannut
kakkonen: kakkosta: kakkosen: kakkoseen:
kakkosesta: kakkoselle: kakkoselta ...
kakku*: kakkua: kakun:kakkuun:
kakusta ...
kaksi*: kahta: kahden: kahteen: kahdesta:
kahdelle: kahdelta ...= 2
kaksikymmentä* = 20
kaksi jsataa* = 200
kaksijtoista* = 12
kahdes|kymmenes* = 20.
kahdesjtoista* = 12.
kahdeltatoista (= kello 12/kello 24)
kaksio: kaksiota: kaksion: kaksioon:
kaksiosta ...
kaktus: kaktusta: kaktuksen: kaktukseen:
kaktuksesta: kaktukselle ...
kala*: kalaa: kalan: kalaan: kalasta ...
(lähteä / mennä) kalaan Mihin?
(olla / käydä) kalassa Missä?
(tulla) kalasta Mistä?
KALASTA|A* (1) (+ objekti)
he kalastajat Missä? Millä? (Mitä?)
kalastan/en kalasta
kalastin/en kalastanut
KALASTEL|LA (3)
he kalastele!vat Missä?
kalastelen/en kalastele
kalastelin/en kalastellut
kalastus: kalastusta: kalastuksen:
kalastukseen: kalastuksesta ...
kalenteri*: kalenteria: kalenterin:
kalenteriin: kalenterista ...
kalja: kaljaa: kaljan: kaljaan: kaljasta:
kaljalle ... (arkikieltä)
(mennä) kaljalle (= oluelle pubiin)
(käydä / olla) kaljalla (= oluella pubissa)
kalju: kaljua: kaljun: kaljuun:
kaljusta ...
kallio: kalliota: kallion: kallioon: kalliosta:
kalliolle ...
kallis*: kallista: kalliin: kalliiseen: kalliista:
kalliille: kalliilta ...
kalliimpi: kalliimpaa: kalliimman:
kalliimpaan: kalliimmasta:
kalliimmalta ... (komparatiivi)
kallein: kalleinta : kalleimman: kalleimpaan:
kalleimmasta: kalleimmalta ... (superlatiivi)
kalpea: kalpeaa: kalpean: kalpeaan:
kalpeasta: kalpealle ...
kamala*: kamalaa: kamalan: kamalaan:
kamalasta: kamalalle ...
(= hirveä, kauhea)
kamalan kallis (arkikieltä) (= oikein kallis)
kamalasti
Sataa kamalasti.
Häntä pelotti kamalasti.
KAMMA|TA (4) + objekti
he kampaajat Minkä? Mitkä? Mitä?
(tukan, hiukset, tukkaa, hiuksia)
kampaan/en kampaa
kampasin/en kammannut
kampa*: kampaa: kamman: kampaan:
kammasta: kammalla ...
kampaaja: kampaajaa: kampaajan:
kampaajaan: kampaajasta: kampaajalle ...
kampaamo: kampaamoa: kampaamon:
kampaamoon: kampaamosta ...
kana*: kanaa: kanan: kanaan:
kanasta ...
Kanada*: Kanadaa: Kanadan: Kanadaan:
Kanadasta ...
kanava: kanavaa: kanavan: kanavaan:
kanavasta: kanavalle: kanavalta ...
Miltä kanavalta se ohjelma tulee?
kangas: kangasta: kankaan: kankaaseen:
kankaasta ...
KANNATTA|A* (1) + 1. infinitiivi
(heidän) kannattaa (tehdä mitä)
(minun) kannattaa/
(minun) ei kannata
(minun) kannatti/
(minun) ei kannattanut
kannettava*: kannettavaa: kannettavan:
kannettavaan: kannettavasta ...
(kannettava tietokone, läppäri)
kansa*: kansaa: kansan: kansaan:
kansasta: kansalle ...
kansainvälinen: -välistä: -välisen:
-väliseen: -välisestä: -väliselle ...
kansalaisuus*: kansalaisuutta:
kansalaisuuden: kansalaisuuteen:
kansalaisuudesta ...
Kansallismuseo: -museota: -museon:
-museoon: -museosta ...
kansanedustaja: -edustajaa:
-edustajan: -edustajaan: -edustajasta:
-edustajalle ...
kansi: kantta: kannen: kanteen: kannesta:
kannelle...
kansio: kansiota: kansion: kansioon:
kansiosta ...
(Kenen? Minkä?) kanssa*
(genetiivi + kanssa)
kaverin/ystävän kanssa
kaverien/ystävien kanssa (monikko)
KANTA|A* (1) + objekti
he kantajat Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenet? Ketkä? Ketä? (Mistä?) Mihin?
kannan/en kanna
kannoin/en kantanut
282
KIELIOPPIOSA
kapea: kapeaa: kapean: kapeaan:
kapeasta: kapealle ... (Ф leveä)
kappale*: kappaletta: kappaleen:
kappaleeseen: kappaleesta ...
karjalanpiirakka: -piirakkaa:
-piirakan: -piirakkaan: -piirakasta ...
kartta*: karttaa: kartan: karttaan: kartasta:
kartalle ...
kasetti*: kasettia: kasetin: kasettiin:
kasetista: kasetille ...
kasi: kasia: kasin: kasiin: kasista: kasille:
kasilta ... (= kahdeksikko, numero
kahdeksan)
kassa*:kassaa: kassan: kassaan:
kassasta: kassalle ...
kassi*: kassia: kassin: kassiin: kassista ...
KASTA|A(1) +objekti
he kasta|vat Kenet? Ketkä?
Minkä? Mitkä? Mitä?
kastan/en kasta
kastoin/en kastanut
KASTEL|LA(3) +objekti
he kastelemat Mitä? Minkä? Mitkä?
(Kenet? Ketkä?)
kastelen/en kastele
kastelin/en kastellut
kastike: kastiketta: kastikkeen:
kastikkeeseen: kastikkeesta ...
KASVA|A* (1)
ne/he kasva|vat Miten? Missä?
se kasvaa/se ei kasva
se kasvoi/se ei kasvanut
kasvi*: kasvia: kasvin: kasviin: kasvista:
kasville ...
kasvikset: kasviksia: kasviksissa:
kasviksiin: kasviksista ... (monikko)
kasvisruoka: -ruokaa: -ruoan:
-ruokaan: -ruoasta ...
kasvissyöjä: -syöjää: -syöjän:
-syöjään: -syöjästä: -syöjälle ...
kasvot*: kasvoja: kasvoissa:
kasvoihin: kasvoista: kasvoille ...
(monikko)
KATKAIS|TA (3) + objekti
he katkaise|vat Minkä? Mitkä? (Mitä?)
katkaisen/en katkaise
katkaisin/en katkaissut
katkaisin: katkaisinta: katkaisimen:
katkaisimeen: katkaisimesta ...
katkarapu: -rapua: -ravun: -rapuun:
-ravusta ...
katkaravut: -rapuja: -ravuissa:
-rapuihin: -ravuista... (monikko)
KATSEL|LA (3) + partitiiviobjekti
he katsele|vat Mitä? Ketä?
katselen/en katsele
katselin/en katsellut
KATSOI A* (1) + objekti
he katsoivat Mitä? Minkä loppuun? Ketä?
[että ...]
katson/en katso
katsoin/en katsonut
KATTA|A(1) +objekti
he katta|vat (pöydän/pöytää)
katan/en kata
katoin/en kattanut
kattila*: kattilaa: kattilan: kattilaan:
kattilasta ...
katto*: kattoa: katon: kattoon: katosta:
katolle: katolta ...
katu*: katua: kadun: katuun: kadusta:
kadulle: kadulta ...
kauan* (Kuinka kauan?)
(kestää) kauan
(lähteä / mennä) kauas (Mihin?)
kauhea*: kauheaa: kauhean: kauheaan:
kauheasta: kauhealle: kauhealta ...
kauhean kallis (arkikieltä)
(= oikein/erittäin kallis)
(tulla / saapua) kaukaa (Mistä?)
(olla / käydä / asua) kaukana* (Missä?)
kauko-
kauko|säädin: -säädintä: -säätimen:
-säätimeen: -säätimestä:
-säätimellä ...
kaunis*: kaunista: kauniin: kauniiseen:
kauniista: kauniille: kauniilta ...
kauniimpi: kauniimpaa: kauniimman:
kauniimpaan: kauniimmasta: kauniimmalle:
kauniimmalta ... (komparatiivi)
kaunein: kauneinta: kauneimman:
kauneimpaan: kauneimmasta:
kauneimmalle: kauneimmalta ...
(superlatiivi)
kauppa*: kauppaa: kaupan:
kauppaan: kaupasta ...
kaupunki*: kaupunkia: kaupungin:
kaupunkiin: kaupungista:
kaupungille ...
kausi: kautta: kauden: kauteen: kaudesta:
kaudelle ...
(Minkä? Kenen?) kautta
(genetiivi + kautta)
Kööpenhaminan kautta
kaveri*: kaveria: kaverin: kaveriin:
kaverista: kaverille: kaverilta ...
kehitys: kehitystä: kehityksen: kehitykseen:
kehityksestä ...
keisari: keisaria: keisarin: keisariin:
keisarista: keisarille: keisarilta ...
keitin: keitintä: keittimen: keittimeen:
keittimestä ...
keittiö*: keittiötä: keittiön: keittiöön:
keittiöstä ...
keitto*: keittoa: keiton: keittoon: keitosta ...
KEITTÄ|Ä* (1) + objekti
he keittä|vät Mitä? (Minkä? Mitkä?)
Kenelle?
keitän/en keitä
keitin/en keittänyt
keksi: keksiä: keksin: keksiin:
keksistä ...
KEKSI|Ä* (1) + objekti
he keksi|vät Minkä? Mitkä? Mitä?
[että ...]
keksin/en keksi
keksin/en keksinyt
kello*: kelloa: kellon: kelloon:
kellosta ...
keltainen*: keltaista: keltaisen: keltaiseen:
keltaisesta: keltaiselle: keltaiselta...
KELVA|TA (4)
ne kelpaa|vat Mihin? Kenelle?
se kelpaa/se ei kelpaa
se kelpasi/se ei kelvannut
kemia: kemiaa: kemian: kemiaan:
kemiasta ...
kemisti: kemistiä: kemistin: kemistiin:
kemististä: kemistille: kemistiltä ...
kenkä*: kenkää: kengän: kenkään:
kengästä ...
kengät*: kenkiä: kengissä: kenkiin:
kengistä ... (monikko)
kenttä*: kenttää: kentän: kenttään:
kentästä: kentälle: kentältä ...
kerma*: kermaa: kerman: kermaan:
kermasta: kermalla ...
kerman kanssa
ilman kermaa (= (kahvista) mustana)
kerran*
Kävin siellä vain yhden kerran.
Olipa kerran ...
Kerran, kun ...
KERRA|TA* (4) + objekti
he kertaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä?
kertaan/en kertaa
kertasin/en kerrannut
kerros*: kerrosta: kerroksen: kerrokseen:
kerroksesta ...
kerrostalo*: -taloa: -talon: -taloon:
-talosta ...
kerta*: kertaa: kerran: kertaan: kerrasta:
kerralla ...
monta kertaa
ensi kerralla
tällä kerralla
sillä kerralla
283
kertaus: kertausta: kertauksen:
kertaukseen: kertauksesta ...
KERTO|A* (1) + objekti/ -STA
he kertoivat Minkä? Mitä? Mistä?
Kenestä? Kenelle?
[että ...]
kerron/en kerro
kerroin/en kertonut
KERÄ|TÄ (4) + objekti
he kerääjät Mitä? Mitkä?
kerään/en kerää
keräsin/en kerännyt
keräys: keräystä: keräyksen: keräykseen:
keräyksestä ...
(Minkä?) keskellä*
(genetiivi + keskellä)
torin keskellä
(olla / jäädä) kesken*
keskiaika: -aikaa: -ajan: -aikaan:
-ajasta: -ajalla ...
keskiaikainen: -aikaista: -aikaisen:
-aikaiseen: -aikaisesta: -aikaiselle ...
keskiviikko*: keskiviikkoa: keskiviikon:
keskiviikkoon: keskiviikosta:
keskiviikkona ...
keskus*: keskusta: keskuksen:
keskukseen: keskuksesta ...
keskusta*: keskustaa: keskustan:
keskustaan: keskustasta ...
KESKUSTELLA* (3) + -STA
he keskustele|vat Mistä asiasta?
Kenestä? Kenen kanssa? Kuinka kauan?
keskustelen/en keskustele
keskustelin/en keskustellut
keskustelu: keskustelua: keskustelun:
keskusteluun: keskustelusta ...
keskusyksikkö: -yksikköä: -yksikön:
-yksikköön: -yksiköstä ...
KESTÄ|Ä* (1)
ne kestä|vät Kuinka kauan? Kuinka suurta
painoa?
se kestää/se ei kestä
se kesti/se ei kestänyt
KESTÄ|Ä* (1) + objekti
he kestäjät Mitä? (Minkä?) Ketä?
[(sitä), että ...]
kestän/en kestä
kestin/en kestänyt
En kestä sitä, että ...
Ei kestä (kiittää)!*
kesy: kesyä: kesyn: kesyyn: kesystä:
kesylle: kesyltä ...
kesä*: kesää: kesän: kesään: kesästä:
kesällä ...
kesä|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta ...
kesällä* (Ф talvella)
kettu: kettua: ketun: kettuun: ketusta:
ketulle: ketulta ...
kevyt*: kevyttä: kevyen: kevyeen:
kevyestä: kevyelle: kevyeltä ...
(Ф raskas, painava)
kevät*: kevättä: kevään: kevääseen:
keväästä: keväällä ... (Ф syksy)
keväällä* (t syksyllä)
kieli*: kieltä: kielen: kieleen: kielestä ...
kielioppi: -oppia: -opin: -oppiin:
-opista ...
kielitaito: -taitoa: -taidon: -taitoon:
-taidosta: -taidolla ...
kielto*: kieltoa: kiellon: kieltoon: kiellosta ...
KIELTÄ|Ä (1) + objekti
/ partitiiviobjekti+ -MASTA
he kieltäjät Minkä? Mitä? Ketä? Mitä
tekemästä?
[(sen), että ...]
kiellän/en kiellä
kielsin/en kieltänyt
KIERTÄ|Ä (1) + objekti
he/ne kiertäjät Minkä? Mitä?
kierrän/en kierrä
kiersin/en kiertänyt
kihara: kiharaa: kiharan: kiharaan:
kiharasta ...
kiharrin: kiharrinta: kihartimen: kihartimeen:
kihartimesta: kihartimella ...
(mennä) kihloihin
(olla) kihloissa
Kiina*: Kiinaa: Kiinan: Kiinaan: Kiinasta ...
(maa)
kiina: kiinaa: kiinan: kiinaan: kiinasta:
kiinaksi... (kiinan kieli)
kiinni* (Ф auki)
Ovi / ikkuna / kirja on kiinni.
Museo / kirjasto on kiinni/suljettu.
olla / mennä / panna / pistää kiinni
KIINNOSTAA* (1) Ketä kiinnostaa?
heitä kiinnosta|a Mikä? (tehdä mitä)
minua kiinnostaa / minua ei kiinnosta
minua kiinnosti / minua ei kiinnostanut
kiinnostava*: kiinnostavaa: kiinnostavan:
kiinnostavaan: kiinnostavasta:
kiinnostavalle: kiinnostavalta ...
kiinnostunut*: kiinnostunutta:
kiinnostuneen: kiinnostuneeseen:
kiinnostuneesta: kiinnostuneelle:
kiinnostuneelta ...
(olla) kiinnostunut Mistä? Kenestä?
kiire*: kiirettä: kiireen: kiireeseen:
kiireestä ...
kiire Mihin?
Kenellä on kiire?
minulla on kiire/
minulla ei ole kiire(ttä)
minulla oli kiire/
minulla ei ollut kiire(ttä)
kiireesti
KIIREHTIÄ (1)
he kiirehtijät Mihin?
kiirehdin/en kiirehdi
kiirehdin/en kiirehtinyt
kiireinen: kiireistä: kiireisen: kiireiseen:
kiireisestä: kiireiselle: kiireiseltä ...
kiitos*: kiitosta: kiitoksen: kiitokseen:
kiitoksesta ...
kiitos Mistä?
Kiitos ruoasta!
Kiitos kahvista!
Kiitos kukista!
Kiitos lahjasta!
Kiitos saunasta!
Kiitos viestistä!
Kiitos soitosta!
Kiitos kutsusta!
Kiitos käynnistä!
Kiitos avusta!
Kiitos neuvosta!
Kiitos seurasta!
Kiitos viimeisestä!
Kiitos kaikesta!
Paljon kiitoksia! (monikko)
KIITTÄ|Ä (1) + partitiiviobjekti + -STA
he kiittäjät Ketä? Mistä?
[siitä, että ...]
kiitän/en kiitä
kiitin/en kiittänyt
KIIVE|TÄ (4)
he kiipeäjät (Mistä?) Mihin? (Missä?)
kiipeän/en kiipeä
kiipesin/en kiivennyt
(kiivetä) puuhun
kiivi: kiiviä: kiivin: kiiviin: kiivistä ...
kilahdus: kilahdusta: kilahduksen:
kilahdukseen ...
(ovikellon / lasin / kolikon / sormuksen;
kilahdus = pieni, nopea, kirkas ääni)
kilo*: kiloa: kilon: kiloon: kilosta ...
kilpa: kilpaa: kilvan: kilpaan ...
(uida / juosta ...) kilpaa
KILPAIL|LA (3)
he kilpaile jät (Mistä?) Kenen kanssa?
kilpailen/en kilpaile
kilpailin/en kilpaillut
kilpailu: kilpailua: kilpailun:
kilpailuun: kilpailusta ...
kilpikonna: -konnaa: -konnan:
-konnaan: -konnasta: -konnalle ...
kiltti*: kilttiä: kiltin: kilttiin: kiltistä: kiltille:
kiltiltä ... (Ф tuhma)
284
KIELIOPPIOSA
Ole kiltti!*
kinkku*: kinkkua: kinkun: kinkkuun:
kinkusta ...
kipeä*: kipeää: kipeän: kipeään: kipeästä:
kipeälle: kipeältä ...
Kenellä on pää kipeä?
minulla on pää kipeä/
minulla ei ole pää kipeä
Kippis!*
kipu*: kipua: kivun: kipuun: kivusta ...
kirja*: kirjaa: kirjan: kirjaan: kirjasta ...
kirjailija: kirjailijaa: kirjailijan: kirjailijaan:
kirjailijasta: kirjailijalle ...
kirjallinen: kirjallista: kirjallisen: kirjalliseen:
kirjallisesta ...
kirjallisuus: kirjallisuutta: kirjallisuuden:
kirjallisuuteen: kirjallisuudesta ...
kirjasto*: kirjastoa: kirjaston:
kirjastoon: kirjastosta ...
kirjastokortti: -korttia: -kortin: -korttiin:
-kortista: -kortilla ...
kirjastoni hoitaja: -hoitajaa: -hoitajan:
-hoitajaan: -hoitajasta: -hoitajalle ...
kirje*: kirjettä: kirjeen: kirjeeseen:
kirjeestä ...
kirjoitin: kirjoitinta: kirjoittimen: kirjoittimeen:
kirjoittimesta ...
KIRJOITTA|A* (1) + objekti
he kirjoitta|vat Mitä? Minkä? Mitkä? Millä?
Kenelle?
[että ...]
kirjoitan/en kirjoita
kirjoitin/en kirjoittanut
kirjoitus: kirjoitusta: kirjoituksen:
kirjoitukseen: kirjoituksesta ...
kirjoituskone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella ...
kirjoitus|pöytä: -pöytää: -pöydän:
-pöytään: -pöydästä: -pöydälle ...
kirkas: kirkasta: kirkkaan: kirkkaaseen:
kirkkaasta: kirkkaalle: kirkkaalta ...
kirkko*: kirkkoa: kirkon: kirkkoon: kirkosta:
kirkolle: kirkolta ...
KIROILI LA (3)
he kiroilevat
kiroilen/en kiroile
kiroilin/en kiroillut
kirsikka: kirsikkaa: kirsikan ...
kirsikat: kirsikoita: kirsikoissa: kirsikoihin:
kirsikoista ... (monikko)
kirves: kirvestä: kirveen: kirveeseen:
kirveestä: kirveellä ...
kisa: kisaa: kisan: kisaan: kisasta ...
kisat: kisoja: kisoissa: kisoihin:
kisoista .... (monikko)
kissa*: kissaa: kissan: kissaan: kissasta:
kissalle ...
kitara*: kitaraa: kitaran: kitaraan: kitarasta:
kitaralla ...
kiva*: kivaa: kivan: kivaan: kivasta: kivalle:
kivalta ...(= hyvä, mukava, hauska, sopiva)
Kiva juttu!* (arkikieltä)
kivi*: kiveä: kiven: kiveen: kivestä:
kivelle ...
kodikas: kodikasta: kodikkaan:
kodikkaaseen: kodikkaasta: kodikkaalta ...
kodinkone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella ...
koe*: koetta: kokeen: kokeeseen:
kokeesta ...
KOETTA|A (1) + objekti
he koetta|vat Mitä? (tehdä mitä)
koetan/en koeta
koetin/en koettanut
koetta|a (1) = kokeil\la (3), yrittä\ä (1)
kohde: kohdetta: kohteen:
kohteeseen: kohteesta ...
KOHO|TA (4)(= nous\ta (3)
ne kohoa|vat Mihin? Missä?
se kohoaa/se ei kohoa
se kohosi/se ei kohonnut
KOHOTTA|A(1) +objekti
he kohottamat Minkä? Mitkä?
kohotan/en kohota
kohotin/en kohottanut
kohotta|a (1) = nosta\a (1)
kohta* (= pian)
kohta: kohtaa: kohdan: kohtaan:
kohdasta ... (= paikka)
(Ketä? Mitä?) kohtaan
(partitiivi + kohtaan)
sinua kohtaan
kohtelias*: kohteliasta: kohteliaan:
kohteliaaseen: kohteliaasta: kohteliaalle:
kohteliaalta ...
(Mitä? Ketä?) kohti
(partitiivi + kohti)
sitä/häntä kohti
koira*: koiraa: koiran: koiraan: koirasta:
koiralle ...
KOKE|A* (1) + objekti
he koke|vat (Minkä?) Mitä?
[että ...]
koen/en koe
koin/en kokenut
KOKEIL|LA (3) + partitiiviobjekti
he kokeilemat Mitä?
kokeilen/en kokeile
kokeilin/en kokeillut
kokeil|la (3) = yrittä\ä (1); sovitta\a (1)
kokemus: kokemusta: kokemuksen:
kokemukseen: kokemuksesta ...
kokenut: kokenutta: kokeneen:
kokeneeseen: kokeneesta: kokeneelle:
kokeneelta ...
kokis: kokista: kokiksen: kokikseen:
kokiksesta ... (arkikieltä)
kokis|pullo: -pulloa: -pullon: -pulloon:
-pullosta ... (arkikieltä)
kokki: kokkia: kokin: kokkiin: kokista:
kokille ...
koko* (taipumaton)
koko päivän
koko viikon
koko kuukauden
koko vuoden
koko talossa
koko*: kokoa: koon: kokoon: koosta ...
(esimerkiksi XS, S, M, L, XL, XXL)
kokonaan
kokonainen: kokonaista : kokonaisen:
kokonaiseen: kokonaisesta:
kokonaiselle ...
(kerätä) kokoon Mihin?
KOKOONTU|A (1)
he kokoontuivat Mihin?
kokoonnumme/emme kokoonnu
kokoonnuimme/emme kokoontuneet
kokous*: kokousta: kokouksen:
kokoukseen: kokouksesta ...
kolari: kolaria: kolarin: kolariin: kolarista ...
(joutua) kolariin
kolmas*: kolmatta: kolmannen:
kolmanteen: kolmannesta: kolmannelle ...
= 3.
kolmaskymmenes = 30.
kolmasjtoista = 13.
kolme*: kolmea: kolmen: kolmeen:
kolmesta: kolmelle: kolmelta ...= 3
kolmekymmentä* = 30
kolmejsataa* = 300
kolmejtoista* = 13
kolmonen: kolmosta: kolmosen:
kolmoseen: kolmosesta: kolmoselle:
kolmoselta ...
komea: komeaa: komean: komeaan:
komeasta: komealle: komealta ...
285
KOMENTA|A (1) + objekti / -MAAN
he komentajat Ketä? Mitä?/Kenet?
Ketkä? Minkä? Mitkä?Mihin?
Mitä tekemään?
komennan/en komenna
komensin/en komentanut
komero: komeroa: komeron: komeroon:
komerosta ...
kone*: konetta: koneen: koneeseen:
koneesta: koneella ...
konsertti*: konserttia: konsertin: konserttiin:
konsertista ...
konsonantti: konsonanttia: konsonantin ...
KOO|TA* (4) + objekti
he kokoajat Minkä? Mitkä? Mitä?
(Mihin?)
kokoan/en kokoa
kokosin/en koonnut
kopio*: kopiota: kopion: kopioon:
kopiosta ...
KOPIOI|DA* (2) + objekti
he kopioijat Minkä? Mitkä? Mitä?
kopioin/en kopioi
kopioin/en kopioinut
KOPUTTA|A (1)
+ partitiiviobjekti / illatiivi
he koputta jät Mitä? Mihin? (ovea/oveen)
koputan/en koputa
koputin/en koputtanut
kori: koria: korin: koriin: korista ...
koripallo: -palloa: -pallon: -palloon:
-pallosta ...
korjaamo: korjaamoa: korjaamon:
korjaamoon: korjaamosta ...
KORJA|TA* (4) + objekti
he korjaajat Minkä? Mitkä? Mitä?
(Kenelle?)
korjaan/en korjaa
korjasin/en korjannut
korkea*: korkeaa: korkean: korkeaan:
korkeasta: korkealle: korkealta ...
korkeakoulu: -koulua: -koulun:
-kouluun: -koulusta ...
kortti*: korttia: kortin: korttiin: kortista:
kortilla ...
korva*: korvaa: korvan: korvaan:
korvasta ...
koska*
Koska?* (= Milloin?)
ei koskaan*
KOSKE|A* (1) + illatiivi
he koske jät Mihin? Keneen?
kosken/en koske
koskin/en koskenut
KOSKE|A* (1) + partitiiviobjekti
ne koske jät Mitä? Ketä?
se koskee/se ei koske
se koski/se ei koskenut
kosketin: kosketinta: koskettimen:
koskettimeen: koskettimesta ...
koski: koskea: kosken: koskeen: koskesta:
koskelle ...
koti*: kotia: kodin: kotiin ...
kotiin* Mihin?
kotona* Missä?
kotoa* Mistä?
(mennä / lähteä / tulla) kotiin (Mihin?)
Menetkö nyt kotiin?
Lähden jo kotiin.
Tulen kotiin noin kello 18.00.
(olla) kotona (Missä?)
Oletteko te viikonloppuna kotona?
Illalla minä olen kotona.
(lähteä) kotoa (Mistä?)
Lähden kotoa kello 7.30.
kotieläin: -eläintä: -eläimen:
-eläimeen: -eläimestä: -eläimelle ...
koti|maa*: -maata: -maan: -maahan:
-maasta ...
koti|matka: -matkaa: -matkan:
-matkaan: -matkasta: -matkalla ...
Hyvää kotimatkaa!*
kotitehtävä: -tehtävää: -tehtävän:
-tehtävään: -tehtävästä ...(= harjoitus)
koti|työt: -töitä: -töissä: -töihin:
-töistä ... (monikko) (= taloustyöt)
koti|äiti: -äitiä: -äidin: -äitiin: -äidistä:
-äidille ...
kotoa* (Mistä?)
(olla) kotoisin*
Mistä kaupungista / maasta sinä olet
kotoisin? (= Missä kaupungissa /maassa
sinä asuit, kun olit lapsi?)
kotona*
Kotona luen ja laitan ruokaa.
Kotona teen harjoitukset.
koulu*: koulua: koulun: kouluun: koulusta:
koululle ...
koululainen: koululaista: koululaisen:
koululaiseen: koululaisesta:
koululaiselle ...
koulutus: koulutusta: koulutuksen:
koulutukseen: koulutuksesta ...
kova*: kovaa: kovan: kovaan: kovasta:
kovalle: kovalta ...
kova + -MAAN Mitä tekemään?
kovasti*
kovin
krapula: krapulaa: krapulan:
krapulaan: krapulasta ... (arkikieltä)
(olla) krapulassa
Kenellä on krapula?
minulla on krapula /
minulla ei ole krapula(a)
Kreikka*: Kreikkaa: Kreikan:
Kreikkaan: Kreikasta ...
kuin*
Hän on vanhempi kuin minä.
Kuinka?* (= Miten?)
kuitenkaan
kuitenkin
kuitti: kuittia: kuitin: kuittiin: kuitista ...
kuiva*: kuivaa: kuivan: kuivaan: kuivasta:
kuivalle: kuivalta ...
KUIVA|TA (4) +objekti
he kuivaajat Minkä? Mitkä? Mitä?
kuivaan/en kuivaa
kuivasin/en kuivannut
KUIVU|A (1) Missä?
ne kuivu jät
se kuivuu/se ei kuivu
se kuivui/se ei kuivunut
Kuka?*
Ketä?*
Kenet?*
Kenellä on?*
Kenelle?*
Keneltä?*
Keneen?*
Kenestä?*
Ketkä?*
kuka tahansa
(ei) kukaan*
Kukaan ei tiedä, missä hän on.
kukin: kutakin: kunkin: kuhunkin: kustakin:
kullekin: kultakin ...
kukka*: kukkaa: kukan: kukkaan: kukasta:
kukalle ...
kukat*: kukkia: kukissa: kukkiin: kukista:
kukille ... (monikko)
KUKKI|A (1)
ne kukki jät Miten? Missä? Milloin?
se kukkii/se ei kuki
se kukki/se ei kukkinut
KULJETTA|A (1) + objekti
he kuljettajat Mitä? Minkä? Mitkä?
Mistä? Mihin?
kuljetan/en kuljeta
kuljetin/en kuljettanut
kuljettaja*: kuljettajaa: kuljettajan:
kuljettajaan: kuljettajasta:
kuljettajalle: kuljettajalta ...
286
KIELIOPPIOSA
kuljetus: kuljetusta: kuljetuksen:
kuljetukseen: kuljetuksesta ...
kuljetus Mistä? Mihin?
KULKE|A* (1) + -LLA
ne/he kulke|vat Mistä? Mihin? (Missä?)
Milloin? Mihin aikaan? Millä?
kuljen/en kulje
kuljin/en kulkenut
se kulkee/se ei kulje
se kulki/se ei kulkenut
kulma: kulmaa: kulman: kulmaan:
kulmasta ...
kulta: kultaa: kullan: kultaan: kullasta:
kullalle ...
KULU IA* (1)
ne kuluivat Miten?
se kuluu/se ei kulu
se kului/se ei kulunut
kulunut: kulunutta: kuluneen: kuluneeseen:
kuluneesta: kuluneelle: kuluneelta ...
(Minkä ajan?) kuluttua*
(genetiivi+ kuluttua)
viiden minuutin kuluttua
tunnin kuluttua
puolen tunnin
kahden tunnin kuluttua
viikon kuluttua
kuukauden kuluttua
vuoden kuluttua
kumisaapas: -saapasta: -saappaan:
-saappaaseen: -saappaasta ...
kummallinen: kummallista: kummallisen:
kummalliseen: kummallisesta:
kummalliselle: kummalliselta ...
kummallisesti
Kumpi?*
kumpi: kumpaa: kumman: kumpaan:
kummasta: kummalle: kummalta ...
(ei) kumpikaan
Kumpikaan ei asu täällä.
kumpikin* (= molemmat)
kun*
Lähden kotiin, kun aurinko laskee.
kuningas: kuningasta: kuninkaan:
kuninkaaseen: kuninkaasta: kuninkaalle:
kuninkaalta ...
kuningatar: kuningatarta : kuningataren:
kuningatareen: kuningataresta:
kuningatarelle: kuningatarelta ...
kunnes
(olla) kunnossa
kunta: kuntaa: kunnan: kuntaan: kunnasta:
kunnalle ...
kunto*: kuntoa: kunnon: kuntoon:
kunnosta ...
(tulla) kuntoon
kunto|sali*: -salia: -salin: -saliin:
-salista: -salille: -salilta ...
(mennä) (kunto)salille
(= mennä punttikselle) (arkikieltä)
KUOL|LA* (3)
ne/he kuole|vat Mihin? Missä?
[koska ...]
se kuolee/se ei kuole
se kuoli/se ei kuollut
kuollut: kuolluta: kuolleen: kuolleeseen:
kuolleesta: kuolleelta ...
KUORSA|TA (4)
he kuorsaa|vat Miten? (paljon, kovasti)
kuorsaan/en kuorsaa
kuorsasin/en kuorsannut
kuppi*: kuppia: kupin: kuppiin:
kupista ...
kurdi*: kurdia: kurdin: kurdiin: kurdista:
kurdille ...
kurdit*: kurdeja: kurdeihin: kurdeista:
kurdeilla ...(monikko)
kurkku*: kurkkua: kurkun: kurkkuun:
kurkusta ...(vihreä vihannes)
kurkku*: kurkkua: kurkun: kurkkuun:
kurkusta ... (ihmisen tai eläimen)
Kenellä on kurkku kipeä?
minulla on kurkku kipeä/
minulla ei ole kurkku kipeä
kurssi*: kurssia: kurssin: kurssiin: kurssista:
kurssille: kurssilta ...
(mennä) kurssille
(tulla) kurssilta
(osallistua) kurssiin/kurssille
(pitää) kurssista
kustantaja: kustantajaa: kustantajan:
kustantajaan: kustantajasta:
kustantajalle ...
kuten
kutonen: kutosta: kutosen: kutoseen:
kutosesta: kutoselle: kutoselta ...
kutsu*: kutsua: kutsun: kutsuun:
kutsusta ...
kutsu Mihin?
KUTSUI A* (1) + objekti + -MAAN
he kutsuivat Kenet? Ketkä? (Mitä? Ketä?)
Mitä tekemään?
kutsun/en kutsu
kutsuin/en kutsunut
kuu*: kuuta: kuun: kuuhun: kuusta ...
Missä kuussa?
tammikuussa
tässä kuussa
ensi kuussa
viime kuussa
Kuuba*: Kuubaa: Kuuban: Kuubaan:
Kuubasta ...
kuudes*: kuudeta: kuudennen:
kuudenteen: kuudennesta:
kuudennelle ... = 6.
kuudes|kymmenes = 60.
kuudestoista* = 16.
kuu|kausi*: kuukauta: kuukauden:
kuukauteen: kuukaudesta ...
kuula|kärki|kynä: -kynää: -kynän:
-kynään: -kynästä: -kynällä ...
Kuulemiin!*
KUUL|LA* (3) + objekti / -STA
he kuule|vat Mitä? Minkä (asian)?
Mistä (asiasta?) Keneltä?
[että ...]
kuulen/en kuule
kuulin/en kuullut
kuulo: kuuloa: kuulon: kuuloon: kuulosta ...
KUULU|A* (1)
ne kuuluivat Mihin? Kenelle?
se kuuluu/se ei kuulu
se kuului/se ei kuulunut
kuuluisa: kuuluisaa: kuuluisan: kuuluisaan:
kuuluisasta: kuuluisalle ...
(olla) kuuluisa Mistä (asiasta)?
[siitä, että ...]
kuuma*: kuumaa: kuuman: kuumaan:
kuumasta: kuumalle: kuumalta ...
On kuuma ilma.
Kattila on kuuma.
Kenellä on kuuma?
minulla on kuuma /
minulla ei ole kuuma
minulla oli kuuma /
minulla ei ollut kuuma
kuume*: kuumetta: kuumeen:
kuumeeseen: kuumeesta ...
Kenellä on kuume(tta)?
minulla on kuume(tta) /
minulla ei ole kuumetta
KUUNNEL|LA* (3) + objekti
he kuuntelevat Mitä? Ketä?
(Minkä loppuun?)
kuuntelen/en kuuntele
kuuntelin/en kuunnellut
kuusi: kuusta: kuusen: kuuseen:
kuusesta ... (puu)
kuusi*: kuutta: kuuden: kuuteen: kuudesta:
kuudelle: kuudelta ... = 6
kuusikymmentä* = 60
kuusisataa* = 600
kuusi jtoista* = 16
kuva*: kuvaa: kuvan: kuvaan:
kuvasta ...
kuva Kenestä? Mistä?
287
KUVA|TA (4) +objekti
he/ne kuvaa|vat Mitä? Ketä? (Minkä?
Kenet?)
kuvaan/en kuvaa
kuvasin/en kuvannut
kuvataiteilija: -taiteilijaa: -taiteilijan:
-taiteilijaan: -taiteilijasta: -taiteilijalle ...
KUVITEL|LA (3) + objekti
he kuvittelemat Mitä?
[että ...]
kuvittelen/en kuvittele
kuvittelin/en kuvitellut
kyky: kykyä: kyvyn ...
kyljys: kyljystä: kyljyksen:
kyljykseen: kyljyksestä ...
kyllä*
KYLLÄSTY|Ä* (1) + illatiivi (-mise|en)
he kyllästyivät Mihin? Keneen?
Minkä tekemiseen?
kyllästyn/en kyllästy
kyllästyin/en kyllästynyt
Kyllästyin siihen kirjaan / työhön / kurssiin /
opiskeluun / ruoan laittamiseen / Siiri-tätiin
/ häneen / kaikkeen ...
kylmä*: kylmää: kylmän: kylmään:
kylmästä: kylmälle: kylmältä ...
On kylmä ilma.
Huone on kylmä.
Kenellä on kylmä?
minulla on kylmä /
minulla ei ole kylmä
minulla oli kylmä /
minulla ei ollut kylmä
KYLPE|Ä (1)
he kylpe|vät Missä? Milloin?
kylven/en kylve
kylvin/en kylpenyt
kylpy: kylpyä: kylvyn: kylpyyn:
kylvystä ...
kylpylämme: -ammetta: -ammeen:
-ammeeseen: -ammeesta ...
kylpyhuone*: -huonetta: -huoneen:
-huoneeseen: -huoneesta ...
kylä*: kylää: kylän: kylään: kylästä:
kylälle ...
(olla / käydä) kylässä
(= vierailla jonkun luona)
(tulla / mennä / lähteä) kylään
(kutsua) kylään
kymmenen*: kymmentä: kymmenen:
kymmeneen: kymmenestä: kymmenelle:
kymmeneltä... = 10
kymmenes* = 10.
kymmenes*: kymmenettä:
kymmenennen: kymmenenteen:
kymmenennestä: kymmenennelle ...
kymppi: kymppiä: kympin: kymppiin:
kympistä ...
kynsi: kynttä: kynnen: kynteen:
kynnestä ...
kynttilä: kynttilää: kynttilän:
kynttilään: kynttilästä ...
kynä*: kynää: kynän: kynään: kynästä:
kynällä ...
Kypros*: Kyprosta: Kyproksen:
Kyprokseen: Kyproksesta:
Kyprokselle: Kyprokselta ...
kypsä: kypsää: kypsän: kypsään:kypsästä:
kypsälle: kypsältä ...
(Ф raaka)
KYSEL|LÄ (3) + partitiiviobjekti / -STA
he kysele|vät Mitä? Mistä? Kenestä?
Keneltä?
kyselen/en kysele
kyselin/en kysellyt
kysymys*: kysymystä: kysymyksen:
kysymykseen: kysymyksestä ...
KYSY|Ä* (1) + partitiiviobjekti
he kysyivät Mitä? (Ketä?) Keneltä? Mistä?
kysyn/en kysy
kysyin/en kysynyt
kytkin: kytkintä: kytkimen:
kytkimeen: kytkimestä ...
(olla) kännissä (arkikieltä)
(= (olla) humalassa)
kännykkä*: kännykkää: kännykän:
kännykkään: kännykästä ...
kännykkä* (arkikieltä)
(= matkapuhelin)
käsi*: kättä: käden: käteen: kädestä ...
kädet* (monikko)
käsineet: käsineitä: käsineistä ... (monikko)
KÄSITEL|LÄ (3) + objekti
he käsittelevät Mitä asiaa? Minkä asian?
Mitkä asiat?
käsittelen/en käsittele
käsittelin/en käsitellyt
käsittely: käsittelyä: käsittelyn: käsittelyyn:
käsittelystä ...
KÄSITTÄ|Ä (1) + objekti
he käsittävät Minkä? Mitä?
[että ...]
käsitän/en käsitä
käsitin/en käsittänyt
käsittä|ä (1)
= ymmärtä\ä (1), taju\ta (4)
KÄSKE|Ä (1) + objekti + -MAAN
he käske|vät Kenet? Ketkä? Minkä?
Mitkä? Ketä? Mitä? Mihin? Mitä tekemään?
käsken/en käske
käskin/en käskenyt
käteinen: käteistä: käteisen: käteiseen:
käteisestä: käteisellä ...
KÄTEL|LÄ (3) + partitiiviobjekti
he kättele|vät Ketä?
kättelen/en kättele
kättelin/en kätellyt
KÄVEL|LÄ* (3)
he kävele|vät (Mistä?) Mihin? Missä?
kävelen/en kävele
kävelin/en kävellyt
kävely: kävelyä: kävelyn: kävelyyn:
kävelystä: kävelylle ...
(lähteä) kävelylle
KÄVELYTTÄ|Ä (1) + objekti (koiraa)
he kävelyttävät Mitä? (Ketä?)
kävelytän/en kävelytä
kävelytin/en kävelyttänyt
KÄY|DÄ* (2)
= mennä (ja tulla takaisin)
he käy|vät Missä?
käyn/en käy
kävin/en käynyt
Käyn kaupassa/kioskilla.
KÄY|DÄ* (2) = sopi\a (1)
ne käy|vät Kenelle?
se käy/se ei käy
se kävi/se ei käynyt
Käykö se sinulle? (= Sopiiko se sinulle?)
KÄY|DÄ (2) + objekti
he käy|vät Mitä?
(koulua, sotaa, keskustelua)
käyn/en käy
kävin/en käynyt
Hän käy vielä koulua.
käynti: käyntiä: käynnin: käyntiin:
käynnistä ...
Kiitos käynnistä!*
Hän pani moottorin käyntiin.
käynti|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin:
-kortista ...
KÄYTTÄYTY|Ä (1)
he käyttäytyivät Miten?
(hyvin / huonosti)
käyttäydyn/en käyttäydy
käyttäydyin/en käyttäytynyt
KÄYTTÄ|Ä* (1) + objekti
he käyttä|vät Mitä? (Minkä loppuun?)
käytän/en käytä
käytin/en käyttänyt
käyttö: käyttöä: käytön: käyttöön:
käytöstä ...
käytävä: käytävää: käytävän: käytävään:
käytävästä ...
käännös: käännöstä: käännöksen:
käännökseen: käännöksestä ...
käännös Mistä (kielestä)? Mihin (kieleen)?
288
KIELIOPPIOSA
KÄÄNTY|Ä* (1)
he kääntyivät Mistä? Mihin? Missä?
käännyn/en käänny
käännyin/en kääntynyt
kääntäjä: kääntäjää: kääntäjän:
kääntäjään: kääntäjästä:
kääntäjälle: kääntäjältä: kääntäjäksi ...
KÄÄNTÄ|Ä* (1) + objekti
he kääntä|vät Mitä? (pihviä, sivua; tekstiä)
Minkä tekstin? Mistä kielestä? Mihin
kieleen?
käännän/en käännä
käänsin/en kääntänyt
(kääntää) englanniksi Miksi kieleksi?
köyhä*:köyhää: köyhän: köyhään:
köyhästä: köyhälle: köyhältä ...
köysi: köyttä: köyden: köyteen:
köydestä ...
L
laaja: laajaa: laajan: laajaan: laajasta:
laajalle ...
LAATII A (1) +objekti
he laati|vat Minkä? Mitkä? Mitä?
laadin/en laadi
laadin/en laatinut
laatikko*: laatikkoa: laatikon: laatikkoon:
laatikosta ...
laatu: laatua: laadun: laatuun:
laadusta ...
lahja*: lahjaa; lahjan: lahjaan:
lahjasta ...(Keneltä?) Kenelle?
Kiitos lahjasta!*
(saada / antaa) lahjaksi
lahti*: lahtea: lahden: lahteen: lahdesta:
lahdelle: lahdelta ...
laiha: laihaa: laihan: laihaan: laihasta:
laihalle: laihalta ...
LAIHTUI A (1)
he laihtuivat
laihdun/en laihdu
laihduin/en laihtunut
laina*: lainaa: lainan: lainaan:
lainasta ...
(saada / antaa) lainaksi
LAINA|TA* (4) + objekti
he lainaajat Mitä? Minkä? Mitkä?
Kenelle? Keneltä?
lainaan/en lainaa
lainasin/en lainannut
laiska*: laiskaa: laiskan: laiskaan:
laiskasta: laiskalle: laiskalta ...
laiska + -MAAN Mitä tekemään?
laite: laitetta: laitteen: laitteeseen:
laitteesta: laitteella ...
laitos: laitosta: laitoksen: laitokseen:
laitoksesta: laitokselle ...
LAITTA|A* (1) + objekti
he laittajat Mitä? Minkä? Mitkä? Mihin?
laitan/en laita
laitoin/en laittanut
laitta|a (1) = pan\na (3) (Mihin?)
Iaitta|a ruokaa = teh\dä ruokaa
laituri*: laituria: laiturin: laituriin: laiturista:
laiturille: laiturilta ...
laiva*: laivaa: laivan: laivaan: laivasta:
laivalla ...
laji: lajia: lajin: lajiin: lajista ...
LAKAIS|TA(3) +objekti
he lakaisejat Mitä? Minkä? Mitkä?
lakaisen/en lakaise
lakaisin/en lakaissut
lakana: lakanaa: lakanan: lakanaan:
lakanasta ...
LAKA|TA (4) + -MASTA
he/ne lakkaajat Mitä tekemästä?
lakkaan/en lakkaa
lakkasin/en lakannut
laki: lakia: lain: lakiin: laista: lailla ...
Iaki|mies: -miestä: -miehen: -mieheen:
-miehestä: -miehelle ...
lakko: lakkoa: lakon: lakkoon:
lakosta ...
(olla) lakossa
(mennä) lakkoon
lama: lamaa: laman: lamaan:
lamasta ...
lammas*: lammasta: lampaan:
lampaaseen: lampaalle...
lampi: lampea: lammen: lampeen:
lammesta: lammelle ...
lamppu*: lamppua: lampun:
lamppuun: lampusta ...
lanka: lankaa: langan: lankaan: langasta:
langalla ...
LANKA|TA (4) + objekti (arkikieltä)
he lankkaajat (kengät)
lankkaan/en tankkaa
lankkasin/en tankannut
Lappi*: Lappia: Lapin: Lappiin:
Lapista ...
lappu: lappua: lapun: lappuun: lapusta:
lapulle ... (= paperinpala)
lapsi*: lasta: lapsen: lapseen: lapsesta:
lapselle ...
lapset*: lapsia: lapsiin: lapsista: lapsille:
lapsilta ... (monikko)
lapsuus: lapsuutta: lapsuuden: lapsuuteen:
lapsuudesta ...
lasi*: lasia: lasin: lasiin: lasista ...
LASKE|A* (1) + objekti
he/ne laskejat Mitkä? Ketkä? Mitä?
Minkä? Kenet? Mihin?
lasken/en laske
laskin/en laskenut
laskin: laskinta: laskimen: laskimeen:
laskimesta: laskimella ...
lasku*: laskua: laskun: laskuun: laskusta:
laskulle ...
lasku|kone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella...
laskujarjo: -varjoa: -varjon: -varjoon:
-varjosta: -varjolla ...
lattia*: lattiaa: lattian: lattiaan: lattiasta:
lattialle: lattialta ...
laturi: laturia: laturin: laturiin: laturista:
laturilla ...
lauantai*: lauantaita: lauantain: lauantaihin:
lauantaista: lauantaina...
laukku*: laukkua: laukun: laukkuun:
laukusta ...
LAULA|A* (1) (+ objekti)
he laulajat (Minkä? Mitä?) Kenelle?
Miten?
laulan/en laula
lauloin/en laulanut
LAULEL|LA (3) (+ objekti)
he laulelejat Mitä? Missä?
laulelen/en laulele
laulelin/en laulellut
lause*: lausetta: lauseen:
lauseeseen: lauseesta ...
lautanen*: lautasta: lautasen: lautaseen:
lautasesta: lautaselle: lautaselta ...
leffa*: leffaa: leffan: leffaan: leffasta ...
(arkikieltä) (= elokuva, filmi)
(mennä / lähteä) leffaan (= elokuviin)
(olla / käydä) leffassa (= elokuvissa)
lehti*: lehteä: lehden: lehteen: lehdestä:
lehdelle ...
leijona: leijonaa: leijonan: leijonaan:
leijonasta: leijonalle ...
LEIKA|TA* (4) + objekti
he leikkaajat Mitä? Minkä? Mitkä?
Kenet? Millä? Kenelle? (leipää, paperia,
kangasta; potilasta, potilaan) (saksilla,
veitsellä, laserilla)
leikkaan/en leikkaa
leikkasin/en leikannut
leikkaus: leikkausta: leikkauksen:
leikkaukseen: leikkauksesta ...
289
leikki: leikkiä: leikin: leikkiin: leikistä ...
LEIKKI|Ä* (1) + objekti / + -LLA
he leikki|vät Mitä? Missä? Millä? Kenen
kanssa? (rosvoa ja poliisia, kauppaa,
koulua, kotia; autolla, nukella, pyssyillä,
leluilla)
leikin/en leiki
leikin/en leikkinyt
LEIPO|A* (1) + objekti
he leipoivat Mitä? Minkä? Mitkä?
leivon/en leivo
leivoin/en leiponut
leipä*: leipää: leivän: leipään: leivästä:
leivälle ...
leipä|kori: -koria: -korin: -koriin:
-korista ...
Ieipä|veitsi: -veistä: -veitsen: -veitseen:
-veitsestä: -veitsellä ...
Ieivin|jauhe: -jauhetta: -jauheen ...
leivos: leivosta: leivoksen:
leivokseen: -leivoksesta ...
leivänpaahdin: -paahdinta:
-paahtimen: -paahtimeen:
-paahtimesta: -paahtimella ...
lemmikkieläin: -eläintä: -eläimen:
-eläimeen: -eläimestä: -eläimelle ...
lempi-*
lempikirjailija: -kirjailijaa: -kirjailijan:
-kirjailijaan: -kirjailijasta: -kirjailijalle ...
lempinimi: -nimeä: -nimen: -nimeen:
-nimestä: -nimellä ...
lempiväri: -väriä: -värin: -väriin:
-väristä: -värillä ...
LENKKEILLÄ* (3)
he lenkkeile|vät Missä? Milloin?
lenkkeilen/en lenkkeile
lenkkeilin/en lenkkeillyt
lenkki*: lenkkiä: lenkin: lenkkiin: lenkistä:
lenkille ...
(lähteä / mennä) lenkille Mihin?
(- lähteä juoksemaan, lähteä kävelylle)
(käydä / olla) lenkillä Missä?
(tulla) lenkiltä Mistä?
lenkkimakkara: -makkaraa:
-makkaran: -makkaraan:
-makkarasta...
lenkki|tossut: -tossuja: -tossuihin:
-tossuista: -tossuilla ... (monikko)
lento*: lentoa: lennon: lentoon: lennosta ...
lento Mistä? Mihin?
lentoasema: -asemaa: -aseman:
-asemalle: -asemalta ...
lentokenttä*: -kenttää: -kentän:
-kentälle: -kentältä ...
lento|kone*: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella ...
lentopallo: -palloa: -pallon: -palloon:
-pallosta ...
lentäjä: lentäjää: lentäjän: lentäjään:
lentäjästä: lentäjälle: lentäjältä ...
LENTÄ|Ä* (1)
he/ne lentä|vät Mistä? Mihin? Millä?
Missä?
lennän/en lennä
lensin/en lentänyt
leski: leskeä: lesken: leskeen: leskestä:
leskelle: leskeltä ...
leveä: leveää: leveän: leveään: leveästä:
leveälle: leveältä ...
levy*: levyä: levyn: levyyn: levystä: levylle:
levyltä ...
levysoitin: -soitinta: -soittimen:
-soittimeen: -soittimesta ...
LEVÄ|TÄ* (4)
he lepää|vät Missä? Kuinka kauan?
lepään/en lepää
lepäsin/en levännyt
liesi: liettä: lieden: liedelle: liedeltä ...
(= hella)
LIFTA|TA (4) (arkikieltä)
he liftaa|vat Mistä? Mihin?
liftaan/en liftaa
liftasin/en liftannut
liha*: lihaa: lihan: lihaan: lihasta ...
lihas: lihasta: lihaksen: lihakseen:
lihaksesta ...
lihava: lihavaa: lihavan: lihavaan: lihavasta:
lihavalle: lihavalta ...
liian*
liian pieni/suuri/kallis
liian kaukana
liian paljon (- liikaa)
liikaa*
Hän juo liikaa.
Tässä ruoassa on liikaa suolaa (= liian
paljon suolaa).
liike*: liikettä: liikkeen: liikkeeseen:
liikkeestä: liikkeelle ...
Iiike|mies: -miestä: -miehen: -mieheen:
-miehestä: -miehelle ...
liikenne*: liikennettä: liikenteen:
liikenteeseen: liikenteestä ...
LIIKKUI A* (1)
he/ne liikkuivat Mistä? Mihin? Missä?
Millä? Miten? (paljon, vähän, nopeasti,
hitaasti...; bussilla, junalla, omalla
autolla...)
liikun/en liiku
liikuin/en liikkunut
liina: liinaa: liinan: liinaan: liinasta:
liinalle ...
likainen*: likaista: likaisen: likaiseen:
likaisesta: likaiselle: likaiselta ...
Iims(k)a (arkikieltä) (= limonadi)
limsa: limsaa: limsan: limsaan: limsasta ...
linja: linjaa: linjan: linjaan: linjasta: linjalle:
linjalta ...
linja|-auto: -autoa: -auton: -autoon:
-autosta: -autolla ... (= bussi)
linna: linnaa: linnan: linnaan:
linnasta ...
Linnan|mäki: Linnanmäkeä: Linnanmäen:
Linnanmäelle ...
lintu*: lintua: linnun: lintuun: linnusta:
linnulle ...
lippu*: lippua: lipun: lippuun: lipusta ...
lippu* Mihin?
lipputanko: -tankoa: -tangon:
-tankoon: -tangosta ...
(Minkä?) lisäksi
(genetiivi + lisäksi)
sen lisäksi
kaiken lisäksi
LISÄ|TÄ* (4) + objekti
he lisää|vät Mitä? Minkä? Mitkä? Mihin?
[että ...]
lisään/en lisää
lisäsin/en lisännyt
lisää* Mitä?
Otatko lisää (ruokaa/juotavaa)?
liukas: liukasta: liukkaan: liukkaaseen:
liukkaasta: liukkaalle: liukkaalta ...
LIU KASTU| A (1)
he liukastuivat Mihin? Missä?
liukastun/en liukastu
liukastuin/en liukastunut
lohi*: lohta: lohen: loheen: lohesta ...
loistava: loistavaa: loistavan: loistavaan:
loistavasta: loistavalle: loistavalta ...
loistava + -MAAN Mitä tekemään?
loka|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta ...
loma*: lomaa: loman: lomaan: lomasta:
lomalle: lomalta ...
(lähteä / mennä) lomalle Mihin?
(olla) lomalla Missä?
(tulla) lomalta Mistä?
lomake: lomaketta: lomakkeen:
lomakkeeseen: lomakkeesta ...
lompakko*: lompakkoa: lompakon:
lompakkoon: lompakosta ...
Lontoo*: Lontoota: Lontoon: Lontooseen:
Lontoosta ...
290
KIELIOPPIOSA
LOPETTA|A* (1) + objekti (-mise|n)
he lopetta|vat Minkä? Mitkä? (kokouksen,
työt...) Minkä tekemisen?
lopetan/en lopeta
lopetin/en lopettanut
loppu*: loppua: lopun: loppuun: lopusta:
lopulle ...
(olla) lopussa
LOPPUI A* (1)
ne loppuivat Mihin aikaan? Milloin?
Mistä? Keneltä? /koska ...]
se loppuu/ se ei lopu
se loppui/se ei loppunut
lopuksi
lopulta
loppuunmyynti: -myyntiä: -myynnin:
-myyntiin: -myynnistä ...
loppuunmyyty
LOUKA|TA (4) +objekti
he/ne loukkaa|vat Ketä? Minkä?
[kun ...]
loukkaan/en loukkaa
loukkasin/en loukannut
LOUKKAANTUA (1) + -STA
he loukkaantuivat Mistä? / Missä?
[jos/kun/koska ...]
loukkaannun/en loukkaannu
loukkaannuin/en loukkaantunut
lounas*: lounasta: lounaan: lounaaseen:
lounaasta: lounaalle ...
(lähteä / mennä) lounaalle Mihin?
(olla / käydä) lounaalla Missä?
(tulla) lounaalta Mistä?
lounas|aika: -aikaa: -ajan: -aikaan:
-ajasta: -aikana ...
LUENNOIDA (2) + -STA
he luennoijat Mistä asiasta?
luennoin/en luennoi
luennoin/en luennoinut
luento: luentoa: luennon: luentoon:
luennosta: luennolle ...
(lähteä / mennä) luennolle Mihin?
(olla) luennolla Missä?
(tulla) luennolta Mistä?
pitää luento = luennoida
luentosali: -salia: -salin: -saliin:
-salista ...
luettelo: luetteloa: luettelon:
luetteloon: luettelosta ...
LUISTELI LA* (3)
he luistele|vat Missä? Milloin?
luistelen/en luistele
luistelin/en luistellut
luistimet: luistimia: luistimilla ... (monikko)
luja: lujaa: lujan: lujaan: lujasta: lujalle:
lujalta ...
LUKE|A* (1) + objekti
he luke|vat Mitä? Minkä? Mitkä?
luen/en lue
luin/en lukenut
lukio: lukiota: lukion: lukioon:
lukiosta ...
LUKI|TA(5) + objekti (ovi, matkalaukku...)
he lukitse|vat Minkä? Mitkä?
lukitsen/en lukitse
lukitsin/en lukinnut
lukko*: lukkoa: lukon: lukkoon:
lukosta ...
(olla) lukossa
(mennä / panna) lukkoon
luku: lukua: luvun: lukuun: luvusta: luvulle:
luvulta ...
1800-luvulla
60-luvulla
lukumäärä: -määrää: -määrän:
-määrään: -määrästä ...
lukuisana: -sanaa: -sanan: -sanaan:
-sanasta ... (= numero)
lumi*: lunta: lumen: lumeen: lumesta:
lumella ...
(Minkä? Kenen?) luo* (= luokse)
(genetiivi + luo)
isoäidin luo
LUO|DA (2) +objekti
he luojat Mitä? Minkä? Mitkä?
luon/en luo
loin/en luonut
Jumala loi maailman.
luoda lunta (= lapioida lumi pois tieltä)
luokka*: luokkaa: luokan: luokkaan:
luokasta: luokalle: luokalta ...
(Minkä? Kenen?) luokse*
(genetiivi + luokse)
ystävän luokse (Mihin?)
(Minkä? Kenen?) luona*
(genetiivi + luona)
ystävän luona (Missä?)
luonto*: luontoa: luonnon: luontoon:
luonnosta: luonnolle ...
luotettava: luotettavaa: luotettavan:
luotettavaan: luotettavasta: luotettavalle:
luotettavalta ...
(Minkä? Kenen?) luota*
(genetiivi + luota)
ystävän luota (Mistä?)
LUOTTA|A* (1) + illatiivi
he luottajat Keneen? Mihin?
[siihen, että ...]
luotan/en luota
luotin/en luottanut
luotto*: luottoa: luoton: luottoon: luotosta:
luotolle ...
(ostaa) luotolla
luotto|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin:
-kortista: -kortilla ...
(maksaa) luottokortilla Millä?
lupa: lupaa: luvan: lupaan: luvasta ...
lupa Mihin? Minkä tekemiseen?
lupaus: lupausta: lupauksen: lupaukseen:
lupauksesta ...
lusikka: lusikkaa: lusikan: lusikkaan:
lusikasta: lusikalla ...
LUUL|LA* (3) + objekti
he luule jät
[että ...]
luulen/en luule
luulin/en luullut
luumu: luumua: luumun: luumuun:
luumusta ...
LUVA|TA* (4) + objekti /1. infinitiivi
he lupaajat Mitä? Minkä? Mitkä?
Kenelle? (tehdä mitä) [että ...]
lupaan/en lupaa
lupasin/en luvannut
lyhennys: lyhennystä: lyhennyksen:
lyhennykseen: lyhennyksestä ...
LYHENTÄ|Ä (1) + objekti
he lyhentäjät Mitä? Minkä? Mitkä?
Kenelle?
lyhennän/en lyhennä
lyhensin/en lyhentänyt
lyhyt*: lyhyttä: lyhyen: lyhyeen: lyhyestä:
lyhyelle: lyhyeltä ...(tpitkä)
LYÖ|DÄ (2) + objekti
he lyöjät Ketä? Mitä? Millä?
lyön/en lyö
löin/en lyönyt
lähellä* (Ф kaukana)
(Minkä? Kenen?) lähellä*
(genetiivi+ lähellä)
kirjaston lähellä
lähellä (Mitä? Ketä?)*
(lähellä + partitiivi)
lähellä Itäkeskusta
lähes (= melkein)
LÄHETTÄ|Ä* (1) + objekti
he lähettäjät Mitä? Minkä? Mitkä?
(Kenet? Ketkä?) Mistä? Mihin? Kenelle?
lähetän/en lähetä
lähetin/en lähettänyt
lähin*
lähi|osoite: -osoitetta: -osoitteen:
-osoitteeseen ...
291
LÄHTE |Ä* (1)
he lähte|vät Mistä? Mihin? Mihin aikaan?
Milloin? Kenen kanssa?
[koska/kun ...]
lähden/en lähde
lähdin/en lähtenyt
lähtö: lähtöä: lähdön: lähtöön:
lähdöstä ...
(olla) lähdössä
lähtö (Mistä?) Mihin?
läksyt: läksyjä: läksyissä: läksyihin:
läksyistä ... (monikko) (arkikieltä)
(= kotitehtävät, harjoitukset)
lämmin*: lämmintä: lämpimän: lämpimään:
lämpimästä: lämpimälle: lämpimältä ...
LÄMMITTÄ|Ä (1) + objekti
he lämmittäjät Mitä? Minkä? Mitkä?
Ketä?
lämmitän/en lämmitä
lämmitin/en lämmittänyt
lämpö: lämpöä: lämmön: lämpöön:
lämmöstä ...
lämpötila: -tilaa: -tilan: -tilaan:
-tilasta ...
länsi*: länttä: lännen: länteen:
lännestä ... (^ itä)
(Minkä?) läpi*
(genetiivi + läpi)
torin läpi
läppäri: läppäriä: läppärin: läppäriin:
läppäristä ... (arkikieltä)
(= kannettava tietokone)
lääke*: lääkettä: lääkkeen: lääkkeeseen:
lääkkeestä ...
lääketiede: -tiedettä: -tieteen:
-tieteeseen: -tieteestä ...
lääkäri*: lääkäriä: lääkärin: lääkäriin:
lääkäristä: lääkärille: lääkäriltä ...
löyly: löylyä: löylyn: löylyyn:
löylystä ...
LÖYTY|Ä* (1)
ne löytyivät Mistä?
se löytyy/sitä ei löydy
se löytyi/sitä ei löytynyt
LÖYTÄ|Ä* (1) + objekti
he löytäjät Mitä? Minkä? Mitkä? Kenet?
Ketkä? Mistä?
löydän/en löydä
löysin/en löytänyt
M
maa*: maata: maan: maahan: maasta:
maalle: maalta ...
maa|ilma*: maailmaa: maailman:
maailmaan: maailmasta: maailmalle ...
maailman|mestaruus: -mestaruutta:
-mestaruuden: -mestaruuteen:
-mestaruudesta ...
maalaistalo: -taloa: -talon: -taloon:
-talosta ...
maalari: maalaria: maalarin: maalariin:
maalarista: maalarille: maalarilta ...
MAALA|TA* (4) + objekti
he maalaajat Minkä? Mitkä? Mitä? Millä?
maalaan/en maalaa
maalasin/en maalannut
maalaus: maalausta: maalauksen:
maalaukseen: maalauksesta ...
maali: maalia: maalin: maaliin: maalista:
maalilla ... (väriseos)
maali: maalia: maalin: maaliin: maalista:
maalilla ... (kohde)
(jalkapallossa, jääkiekossa ...)
maalipurkki: -purkkia: -purkin:
-purkkiin: -purkista ...
maalis|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta ...
maalla* (= maaseudulla; mökillä)
maanantai*: maanantaita: maanantain:
maanantaihin: maanantaista:
maanantaina ...
maa|seutu: -seutua: -seudun:
-seutuun: -seudusta:
-seudulle: -seudulta ...
MAA|TA (4)
he makaajat Missä?
makaan/en makaa
makasin/en maannut
mahdollinen*: mahdollista: mahdollisen:
mahdolliseen: mahdollisesta: mahdolliselle:
mahdolliselta ...
Onko mahdollista (tehdä jotakin)?
mahdollisuus: mahdollisuutta:
mahdollisuuden: mahdollisuuteen:
mahdollisuudesta ...
mahdoton: mahdotonta: mahdottoman:
mahdottomaan: mahdottomasta:
mahdottomalle: mahdottomalta ...
Se on mahdotonta.
MAHTA|A (1) (+ 1. infinitiivi)
(ne/he) mahtajat
(se) mahtaa/(se) ei mahda
(se) mahtoi/(se) ei mahtanut
Asialle ei mahda mitään! (- Asialle ei voi
mitään.)
mahtava: mahtavaa: mahtavan:
mahtavaan: mahtavasta: mahtavalle:
mahtavalta ...
MAINI|TA (5) + objekti / -STA
he mainitsejat Mitä? Mistä asiasta?
Kenelle?
[että ...]
mainitsen/en mainitse
mainitsin/en maininnut
mainos: mainosta: mainoksen:
mainokseen: mainoksesta ...
maisema: maisemaa: maiseman:
maisemaan: maisemasta ...
MAISTA|A(1) + partitiiviobjekti
he maistajat Mitä?
maistan/en maista
maistoin/en maistanut
MAISTU|A (1) + -LTA/ -LLE
ne maistuivat Miltä? Kenestä? Kenelle?
se maistuu / se ei maistu
se maistui /se ei maistunut
Se maistui hyvältä/pahalta.
Se ei maistunut miltään.
maito*: maitoa: maidon: maitoon:
maidosta ...
maitopurkki: -purkkia: -purkin:
-purkkiin: -purkista ...
makaroni: makaronia: makaronin:
makaroniin: makaronista ...
makaronilaatikko: -laatikkoa:
-laatikon: -laatikkoon: -laatikosta ...
makea*: makeaa: makean: makeaan:
makeasta: makealle: makealta ...
(Ф hapan)
makeinen: makeista: makeisen:
makeiseen: makeisesta ...
makkara*: makkaraa: makkaran:
makkaraan: makkarasta ...
maksa: maksaa: maksan: maksaan:
maksasta ...
MAKSA|A* (1) + objekti
he maksajat Minkä? Mitkä? Mitä? Millä?
Kenelle? Milloin?
maksan/en maksa
maksoin/en maksanut
MAKSA|A* (1)
ne maksajat Kuinka paljon?
se maksaa/se ei maksa
se maksoi/se ei maksanut
maksu: maksua: maksun: maksuun:
maksusta ...
maku: makua: maun: makuun: mausta:
maulla ...
makuuhuone: -huonetta: -huoneen:
-huoneeseen: -huoneesta ...
malja: maljaa: maljan: maljaan: maljasta ...
maljakko: maljakkoa: maljakon:
maljakkoon: maljakosta ...
malli: mallia: mallin: malliin: mallista ...
292
KIELIOPPIOSA
manner: mannerta: manteren: manterelle:
mantereita ...
mansikka*: mansikkaa: mansikan:
mansikkaan: mansikasta:
mansikalta ...
mappi: mappia: mapin: mappiin:
mapista ... (= kansio)
marja*: marjaa: marjan: marjaan:
marjasta ...
(lähteä / mennä) marjaan Mihin?
(olla / käydä) marjassa Missä?
(tulla) marjasta Mistä?
marmeladi: marmeladia: marmeladin:
marmeladiin: marmeladista ...
marras|kuu*: -kuuta: -kuun:
-kuuhun: -kuusta ...
matala: matalaa: matalan: matalaan:
matalasta: matalalle: matalalta ...
matematiikka: matematiikkaa:
matematiikan: matematiikkaan:
matematiikasta ...
matka*: matkaa: matkan: matkaan:
matkasta: matkalle: matkalta ...
(lähteä) matkalle Mihin?
(olla) matkalla Missä?
(tulla) matkalta Mistä?
(pitkä / lyhyt) matka Mistä? Mihin?
matkailu: matkailua: matkailun: matkailuun:
matkailusta ...
matkalaukku*: -laukkua: -laukun:
-laukkuun: -laukusta ...
matkalippu*: -lippua: -lipun:
-lippuun: -lipusta ...
matka|muisto: -muistoa: -muiston ...
(ostaa) matkamuistoja (monikko)
matkapuhelin*: -puhelinta:
-puhelimen: -puhelimeen:
-puhelimesta ...
MATKUSTA|A* (1)
he matkusta|vat (Mistä?) Mihin? Missä?
Millä? Milloin? Kenen kanssa?
matkustan/en matkusta
matkustin/en matkustanut
mato: matoa: madon: matoon: madosta ...
matto*: mattoa: maton: mattoon: matosta:
matolle: matolta ...
mauste: maustetta: mausteen:
mausteeseen: mausteesta ...
me*: meitä: meidän: meidät: meissä:
meihin: meistä: meillä: meille:
meiltä ...
meistä ...
mehu*: mehua: mehun: mehuun:
mehusta ...
M El KA|TA (4) + objekti (arkikieltä)
he meikkaa|vat Kenet? Ketä? Mitä?
(itsensä, itseänsä)
meikkaan/en meikkaa
meikkasin/en meikannut
meikki: meikkiä: meikin ...
mekko: mekkoa: mekon: mekkoon:
mekosta: mekolle ...
melkein*
melkein koko päivän
melko*
melko kallis
melko hyvin
melu: melua: melun: meluun:
melusta ... (= meteli; kova häiritsevä ääni)
MEN|NÄ* (3)
he/ne menejvät (Mistä?) Mihin? Millä?
Milloin?
menen/en mene
menin/en mennyt
meno*: menoa: menon: menoon:
menosta ...
(olla) menossa Mihin?
meno|matka: -matkaa: -matkan:
-matkaan: -matkasta: -matkalla ... Mihin?
meno-paluu
merenranta*: -rantaa: -rannan:
-rantaan: -rannasta: -rannalle:
-rannalta ...
meri*: merta: meren: mereen: merestä:
merelle: mereltä ...
merkillinen: merkillistä: merkillisen:
merkilliseen: merkillisestä: merkilliselle:
merkilliseltä ...
merkitys: merkitystä: merkityksen:
merkitykseen: merkityksestä ...
MERKI|TÄ* (5) + objekti
ne/he merkitse!vät Mitä? Minkä? Mitkä?
[(sitä), että ...]
se merkitsee/se ei merkitse
se merkitsi/se ei merkinnyt
merkki*: merkkiä: merkin: merkkiin:
merkistä ...
mesi: mettä: meden: meteen:
medestä ...
meteli: meteliä: metelin: meteliin:
metelistä ... (= melu, kova ääni)
metri*: metriä: metrin: metriin: metristä:
metrillä ...
metro*: metroa: metron: metroon:
metrosta: metrolla ...
metsä*: metsää: metsän: metsään:
metsästä ...
metsästys: metsästystä: metsästyksen:
metsästykseen: metsästyksestä ...
(harrastaa) metsästystä (Mitä?)
METSÄSTÄ|Ä (1) + partitiiviobjekti
he metsästäjät Mitä?(eläimiä)
metsästän/en metsästä
metsästin/en metsästänyt
mielellään* (= mielellänsä)
mielelläni (minä)
mielelläsi (sinä)
mielellään (hän)
mielellämme (me)
mielellänne (te)
mielellään (he)
mielenkiintoinen*: mielenkiintoista:
mielenkiintoisen: mielenkiintoiseen:
mielenkiintoisesta: mielenkiintoiselle:
mielenkiintoiselta ...
(Kenen?) mielestä* (= jonkun mielipide)
(genetiivi + mielestä)
Danielin mielestä
(minun) mielestäni (= minusta)
(sinun) mielestäsi (= sinusta)
hänen mielestään (= hänestä)
(meidän) mielestämme (= meistä)
(teidän) mielestänne (= teistä)
heidän mielestään (= heistä)
mieletön: mieletöntä: mielettömän:
mielettömään: mielettömästä ...
mielettömän hyvä (arkikieltä)
(- oikein hyvä)
mieli*: mieltä: mielen: mieleen: mielestä ...
Mitä mieltä sinä olet?
Minä olen samaa mieltä.
Minä olen eri mieltä.
Hänellä on paha mieli.
(= Hän on surullinen.)
Tässä ei ole mitään mieltä.
(= Tässä ei ole mitään järkeä.)
mieli|ruoka: -ruokaa: -ruoan:
-ruokaan: -ruoasta ...
(= lempiruoka)
mielipide*: pidettä: -piteen:
-piteeseen: -piteestä ...
mielipide Mistä asiasta? Kenestä?
Tämä on minun mielipiteeni tästä asiasta.
mies*: miestä: miehen: mieheen: miehestä:
miehelle: mieheltä ...
MIETTI|Ä* (1) + partitiiviobjekti
he miettii vät Mitä asiaa?
mietin/en mieti
mietin/en miettinyt
Mitä(pä)s mietit? (= Mitä sinä mietit?)
Asiaa täytyy vielä miettiä.
Minun täytyy vielä miettiä tätä asiaa.
mietti|ä* (1) = ay'ate/|/a (3), harki\ta (5)
293
Mihin?* (= Minne?)
(ei) mihinkään
Mihin aikaan?* (= Moneltako? Mihin
kellonaikaan?)
mikro|uuni: -uunia: -uunin: -uuniin:
-uunista ...
Miksi?*
Miksi?* (= Minkä takia? Minkä tähden?
Minkä vuoksi? Mistä syystä? Mitä varten?)
Mikä?*
mikä: mitä: minkä: mitkä: missä: mistä:
mihin: millä: miltä: mille ...
Mikä hätänä?
(ei) mikään*
miljoona*: miljoonaa: miljoonan:
miljoonaan: miljoonasta: miljoonalla...
miljöö: miljöötä: miljöön: miljööseen:
miljööstä ...
Millainen?* (= Minkälainen?)
millainen: millaista: millaisen: millaisessa:
millaisesta: millaiseen: millaisella:
millaiselta: millaiselle ...
Milloin?* (= Koska?)
Millä menet? (bussilla, junalla)
Millä leikkaat? (veitsellä, saksilla)
Millä kadulla?
Millä tiellä?
Millä asemalla?
Millä pysäkillä?
Minkä takia? (= Miksi?)
Minkä tähden? (= Miksi?)
Minkä vuoksi? (= Miksi?)
Minkälainen?* (- Millainen?)
Minne?* (= Mihin?)
minun mielestäni* (= minusta)
minusta* (= minun mielestäni)
Minusta tuntuu, että ...
minuutti*: minuuttia: minuutin: minuuttiin:
minuutista ...
minä*: minua: minun: minut: minuun:
minussa: minusta: minulle: minulla:
minulta ...
Missä?*
missä tahansa
(ei) missään*
Mistä?*
(ei) mistään
Mistä se johtuu?
Mistä syystä? (- Miksi?)
Miten?* (= Kuinka?)
Miten menee?*
Miten sujuu?* (- Miten menee?)
Mitä?*
M itä (s) kuuluu?* (= Mitä (sinulle) kuuluu?)
Mitä varten? (= Miksi?)
(ei) mitään*
mm. (= muun muassa)
molemmat*: molempia: molemmissa:
molempiin: molemmista: molemmilla:
molemmille: molemmilta ... (monikko)
Moneltako?* (= Mihin aikaan? Mihin
kellonaikaan?)
moni*: monta: monen: moneen: monesta:
monelle: monelta ...
monikko*: monikkoa: monikon: monikkoon:
monikosta ...
moottori*: moottoria: moottoriin: moottoriin:
moottorista ...
mopo: mopoa: mopon: mopoon: moposta:
mopolla ...
moskeija: moskeijaa: moskeijan:
moskeijaan: moskeijasta ...
Moskova*: Moskovaa: Moskovan:
Moskovaan: Moskovasta ...
MUISTA|A* (1) + objekti /1. infinitiivi
he muista|vat Minkä? Mitkä?
Kenet? Ketkä? (tehdä mitä)
[että ...]
muistan/en muista
muistin/en muistanut
muisti: muistia: muistin: muistiin:
muistista ...
(panna / kirjoittaa) muistiin
muistijlehtiö: -lehtiötä: -lehtiön:
-lehtiöön: -lehtiöstä ...
muisti|tikku: -tikkua: -tikun: -tikkuun:
-tikusta ...
muisto: muistoa: muiston: muistoon:
muistosta: muistoksi ...
kaunis muisto Mistä? Kenestä?
(antaa) muistoksi Kenelle?
(saada) muistoksi Keneltä?
MUISTUTTA|A(1) + partitiiviobjekti
ne/he muistuttajat Ketä? Mitä?
se muistuttaa/se ei muistuta
se muistutti/se ei muistuttanut
MUISTUTTA|A(1) + partitiiviobjekti
he/ne muistuttajat Ketä? Mistä?
[että ...]
muistutan/en muistuta
muistutin/en muistuttanut
mukaan*
Tule mukaan! (Mihin?)
(tulla / lähteä) mukaan (Mihin?)
(ottaa) mukaan (Mihin?)
mukana*
(olla) mukana (Missä?)
Hänellä on kamera mukana.
mukava*: mukavaa: mukavan: mukavaan:
mukavasta: mukavalle: mukavalta ...
(= kiva, hauska, miellyttävä, sopiva)
multa: multaa: mullan: multaan:
mullasta ...
mummo*: mummoa: mummon: mummoon:
mummosta: mummolle: mummolta ...
(= isoäiti; vanha nainen)
muna*: munaa: munan: munaan:
munasta ...
muoto: muotoa: muodon: muotoon:
muodosta ...
muovi: muovia: muovin: muoviin:
muovista ...
muovikassi*: -kassia: -kassin:
-kassiin: -kassista ...
murot: muroja: muroissa: muroihin:
muroista ... (monikko)
museo*: museota: museon:
museoon: museosta: museolle:
museolta ...
musiikki*: musiikkia: musiikin: musiikkiin:
musiikista ...
musta*: mustaa: mustan: mustaan:
mustasta: mustalle: mustalta ...
(± valkoinen)
musta*... (puhekieltä) (= minusta)
mustikka*: mustikkaa: mustikan:
mustikkaan: mustikasta: mustikalta ...
mutta*
Anteeksi, mutta tämä paikka on varattu.
Uskomatonta mutta totta!
muu*: muuta: muun: muuhun: muusta:
muulle ...
Entä muuta? (= Tuleeko muuta?)
Ei muuta, kiitos.
muussa tapauksessa
muu syy
muualla* (= toisessa paikassa)
jossakin muualla
muusikko: muusikkoa: muusikon:
muusikkoon: muusikosta: muusikolle:
muusikolta ...
muutama*: muutamaa: muutaman:
muutamaan: muutamasta: muutamalle:
muutamalta ...
294
muutaman kerran
muuten*
muutos: muutosta: muutoksen:
muutokseen: muutoksesta ...
MUUTTA|A* (1) (uuteen asuntoon)
he muuttajat (Mistä?) Mihin?
[koska...]
muutan/en muuta
muutin/en muuttanut
MUUTTA|A(1) +objekti
he muuttajat Mitä? Minkä? Mitkä?
(nimensä, tapansa, mielensä)
muutan/en muuta
muutin/en muuttanut
MUUTTU|A* (1)(+ KSI)
ne/he muuttujat Miten? Millaiseksi?
se muuttuu/se ei muutu
se muuttui/se ei muuttunut
Tilanne ei muutu.
Sinä olet muuttunut.
mylly: myllyä: myllyn: myllyyn: myllystä:
myllylle: myllyltä ...
myrsky: myrskyä: myrskyn:
myrskyyn: myrskystä ...
MYY|DÄ* (2) + objekti
he myyjät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle?
myyn/en myy
myin/en myynyt
myyjä: myyjää: myyjän: myyjään: myyjästä:
myyjälle: myyjältä ...
myynti: myyntiä: myynnin: myyntiin:
myynnistä ...
myyntipäällikkö: -päällikköä:
-päällikön: -päällikköön: -päälliköstä:
-päällikölle: -päälliköltä ...
myöhemmin*
Opiskelemme tämän asian myöhemmin.
(olla / tulla / lähteä) myöhässä*
(Ф ajoissa)
Hän on aina myöhässä.
Anteeksi, että olen myöhässä.
MYÖHÄSTY|Ä* (1)
he myöhästyjät Mistä? (junasta,
bussista, koulusta, kokouksesta,
tapaamisesta, treffeiltä...)
myöhästyn/en myöhästy
myöhästyin/en myöhästynyt
myöhään* (Ф aikaisin)
(tulla) myöhään kotiin
(olla) myöhään töissä
(herätä) myöhään aamulla
(mennä) myöhään nukkumaan
myös*
mäki*: mäkeä: mäen: mäkeen: mäestä:
mäelle: mäeltä ...
(asua) Pukin|mäessä Missä?
(tulla) Kannel|mäestä Mistä?
(mennä) Niemen|mäkeen Mihin?
Linnanmäki:
(käydä / olla) Linnan|mäellä Missä?
(mennä / lähteä) Linnan|mäelle Mihin?
(tulla / lähteä) Linnan|mäeltä Mistä?
mämmi: mämmiä: mämmin:
mämmiin: mämmistä ...
märkä: märkää: märän: märkään: märästä:
märälle: märältä ... (Ф kuiva)
määrä: määrää: määrän: määrään:
määrästä ...
MÄÄRÄ|TÄ (4) + objekti (+ -MAAN)
he määrääjät Mitä? Minkä? Mitkä?
(Kenet? Ketkä?) Kenelle? Mitä tekemään?
[että ...]
määrään/en määrää
määräsin/en määrännyt
määräys: määräystä: määräyksen:
määräykseen: määräyksestä:
määräyksellä ...
mökki*: mökkiä: mökin: mökkiin: mökistä:
mökille: mökiltä ...
(mennä / lähteä) mökille Mihin?
(olla / käydä) mökillä Missä?
(tulla) mökiltä Mistä?
N
n. (= noin)
naapuri*: naapuria: naapurin: naapuriin:
naapurista: naapurille: naapurilta ...
nahka: nahkaa: nah(k)an: nahkaan:
nah(k)asta ...
naimaton: naimatonta: naimattoman:
naimattomaan: naimattomasta:
naimattomalle: naimattomalta ...
(mennä) naimisiin
(olla) naimisissa
nainen*: naista: naisen: naiseen: naisesta:
naiselle: naiselta ...
nakki: nakkia: nakin: nakkiin:
nakista ...
nakit: nakkeja: nakeissa: nakkeihin:
nakeista ... (monikko)
naulakko: naulakkoa: naulakon:
naulakkoon: naulakosta ...
NAU RA | A* (1)(+ -LLE)
he naurajat Kenelle? Mille asialle/jutulle?
Mistä syystä? = Miksi?
[koska ...]
nauran/en naura
nauroin/en nauranut
nauta: nautaa: naudan: nautaan:
naudasta ...
KIELIOPPIOSA
naudanliha: -lihaa: -lihan: -lihaan:
-lihasta ...
NAUTTII A* (1) + -STA
he nauttijat Mistä? Kenen seurasta?
[siitä, että ...]
nautin/en nauti
nautin/en nauttinut
ne*: niitä: niiden: niissä: niihin: niistä: niillä:
niille: niiltä ...
neiti: neitiä : neidin: neitiin: neidistä:
neidille: neidiltä ...
neliö: neliötä: neliön: neliöön: neliöstä ...
neliö|metri: -metriä: -metrin: -metriin:
-metristä ...
neljä*: neljää: neljän: neljään: neljästä:
neljälle: neljältä ... =4
neljäkymmentä* = 40
neljäjsataa* = 400
neljätoista* = 14
neljäs*: neljättä: neljännen: neljänteen:
neljännestä: neljännelle ...= 4.
neljäs|kymmenes = 40.
neljäsjtoista* = 14.
nelonen: nelosta: nelosen: neloseen:
nelosesta: neloselle: neloselta ...
nenä*: nenää: nenän: nenään: nenästä ...
nenäliina: -liinaa: -liinan: -liinaan:
-liinasta: -liinalla ...
netti*: nettiä: netin: nettiin: netistä ...
(arkikieltä) (= Internet)
(olla / käydä) netissä
neula: neulaa: neulan: neulaan: neulasta:
neulalla ...
neuvo: neuvoa: neuvon: neuvoon:
neuvosta ...
(kysyä) neuvoa Keneltä? Mistä?
Kiitos neuvosta!*
NEUVO|A* (1) + objekti (+ -MAAN)
he neuvojat Ketä? Mitä tekemään?
neuvon/en neuvo
neuvoin/en neuvonut
NEUVOTELI LA (3) + -STA
he neuvottelejat Mistä asiasta? Kenen
kanssa?
neuvottelen/en neuvottele
neuvottelin/en neuvotellut
neuvottelu: neuvottelua: neuvottelun:
neuvotteluun: neuvottelusta...
neuvottelu Mistä (asiasta)?
niemi*: niemeä: niemen: niemeen:
niemestä: niemelle: niemeltä ...
295
niin*
niin paljon
Niin kai.
Niin, mutta ...
Niin on asia.
Niinkö luulet?
Se on vähän niin ja näin.
niistä*... (puhekieltä) (= heistä)
nimi*: nimeä: nimen: nimeen: nimestä:
nimellä ...
nimittäin (= näet; sillä)
no*
No niin!*
noin*
noin kolme kiloa
noin kello kolme
nojatuoli*: -tuolia: -tuolin: -tuoliin:
-tuolista ...
nolla*: nollaa: nollan: nollaan:
nollasta ... =0
nolla astetta* = 0 °C
nopea*: nopeaa: nopean: nopeaan:
nopeasta: nopealle: nopealta ...
nopeasti* (Ф hitaasti)
normaali: normaalia: normaalin: normaaliin:
normaalista ...
NOSTA|A* (1) + objekti
he/ne nostajat Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenet? (Ketä?) Mistä? Mihin?
nostan/en nosta
nostin/en nostanut
(nostaa) rahaa automaatista/tililtä
En jaksa nostaa tätä kaappia.
NOUDATTA|A(1) + partitiiviobjekti
he noudattajat Mitä? (lakia, sääntöjä)
noudatan/en noudata
noudatin/en noudattanut
NOUS|TA* (3)
he/ne nouse jät Mistä? Mihin?
nousen/en nouse
nousin/en noussut
ns. (= niin sanottu)
nuha*: nuhaa: nuhan: nuhaan: nuhasta ...
Kenellä on nuha?
minulla on nuha /
minulla ei ole nuha(a)
NUKAHTA|A (1)
he nukahtajat (Miten?) Mihin?
nukahdan/en nukahda
nukahdin/en nukahtanut
nukke: nukkea: nuken: nukkeen: nukesta:
nukelle ...
NUKKU|A* (1)
he nukkujat Missä? Miten? Kuinka
kauan? Mihin asti?(kello kymmeneen asti)
nukun/en nuku
nukuin/en nukkunut
NUKUTTA|A* (1) Ketä nukuttaa?
heitä nukuttaa
minua nukuttaa / minua ei nukuta
minua nukutti / minua ei nukuttanut
numero*: numeroa: numeron: numeroon:
numerosta ...
nuo*: noita: noiden: noissa: noihin: noista:
noilla: noille: noilta ...
nuori*: nuorta: nuoren: nuoreen: nuoresta:
nuorelle: nuorelta ...
nuorempi: nuorempaa: nuoremman:
nuorempaan: nuoremmasta: nuoremmalle:
nuoremmalta ... (komparatiivi)
nuorin: nuorinta: nuorimman: nuorimpaan:
nuorimmasta: nuorimmalle: nuorimmalta ...
(superlatiivi)
nurmikko: nurmikkoa : nurmikon:
nurmikkoon: nurmikosta: nurmikolle ...
nykyinen: nykyistä: nykyisen: nykyiseen:
nykyisestä: nykyiselle ...
nykyään* (= nykyisin, nykypäivinä, nyt)
nyt*
Nyt heti!
Nyt tai ei koskaan.
Nytkö jo?
Nythän on niin, että ...
näet (= nimittäin; sillä)
NÄH|DÄ* (2) + objekti
he näke jät Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä?
(Mitä? Ketä?)
[että ...]
näen/en näe
näin/en nähnyt
nähtävyydet: nähtävyyksiä: nähtävyyksiin:
nähtävyyksistä ... (monikko)
näin*
näin paljon
näin korkea
Onko näin?
Näkemiin!*
näkymä: näkymää: näkymän: näkymään:
näkymästä ...
(= näköala, maisema)
NÄKY|Ä* (1)
ne näky jät
se näkyy/sitä ei näy
se näkyi/sitä ei näkynyt
näkö: näköä: näön: näköön: näöstä ...
näkö|ala: -alaa: -alan: -alaan:
-alasta ... (= maisema, näkymä)
(Minkä? Kenen?) näköinen
(genetiivi + näköinen)
väsyneen näköinen
äidin näköinen
tämän näköinen
näköinen: näköistä: näköisen: näköiseen:
näköisestä: näköiselle...
nälkä*: nälkää: nälän: nälkään:
nälästä ...
Kenellä on nälkä?
minulla on nälkä / minulla ei ole nälkä
minulla oli nälkä / minulla ei ollut nälkä
nämä*: näitä: näiden: näissä: näihin:
näistä: näillä: näille: näiltä ...
näppäimistö: näppäimistöä: näppäimistön:
näppäimistöön: näppäimistöstä...
näytelmä: näytelmää: näytelmän:
näytelmään: näytelmästä ...
näyttelijä: näyttelijää: näyttelijän:
näyttelijään: näyttelijästä: näyttelijälle:
näyttelijältä ...
näyttely: näyttelyä: näyttelyn: näyttelyyn:
näyttelystä ...
NÄYTTÄ|Ä* (1) + objekti
he näyttäjät Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenelle?
näytän/en näytä
näytin/en näyttänyt
NÄYTTÄ|Ä* (1) + -LTA
he/ne näyttäjät Millaiselta? Miltä?
(väsyneeltä, sairaalta, kamalalta, hienolta)
näytän/en näytä
näytin/en näyttänyt
Miltä se näyttää?
Näyttää (siltä), että ...
näyttö: näyttöä: näytön: näyttöön: näytöstä:
näytölle: näytöltä ...
näytäntö: näytäntöä: näytännön:
näytäntöön: näytännöstä ...
näytös: näytöstä: näytöksen: näytökseen:
näytöksestä ...
o
ODOTTA|A* (1) + partitiiviobjekti
he odottajat Mitä? Ketä? Mihin? Missä?
[että ...]
odotan/en odota
odotin/en odottanut
odottaa vauvaa (= olla raskaana)
(Minkä?) ohella
(genetiivi + ohella)
työn ohella
296
(Minkä? Kenen?) ohi
(genetiivi + ohi)
(ajaa / mennä) ohi
He ajavat kirkon / meidän ohi.
Kipu / huono tuuli / suuttumus / flunssa
menee pian ohi.
ohjaaja: ohjaajaa: ohjaajan: ohjaajaan:
ohjaajasta: ohjaajalle: ohjaajalta ...
OHJAITA (4) +objekti
he ohjaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Ketkä?
Mistä? Mihin
ohjaan/en ohjaa
ohjasin/en ohjannut
ohjelma*: ohjelmaa: ohjelman: ohjelmaan:
ohjelmasta ...
ohjelmoija: ohjelmoijaa: ohjelmoijan:
ohjelmoijaan: ohjelmoijasta: ohjelmoijalle:
ohjelmoijalta ...
ohut*: ohutta: ohuen: ohueen: ohuesta:
ohuelle: ohuelta ... (Фpaksu)
oikea*: oikeaa: oikean: oikeaan: oikeasta:
oikealle: oikealta ...
(Ф väärä; vasen)
(olla) oikeassa* (Ф (olla) väärässä)
Sinä olet oikeassa.
(olla) oikealla* (Ф (olla) vasemmalla)
Oikealla on Kaupunginteatteri.
oikeastaan
oikein* (Ф väärin)
Se on oikein.
oikeus: oikeutta: oikeuden:
oikeuteen: oikeudesta ...
oikeustiede: -tiedettä: -tieteen:
-tieteeseen: -tieteestä ...
oire: oiretta: oireen: oireeseen: oireesta ...
OKSENTA|A (1) (+ objekti)
he oksentamat
oksennan/en oksenna
oksensin/en oksentanut
Oksensin: olin sairas / humalassa /
raskaana.
oliivi*: oliivia: oliivin: oliiviin: oliivista ...
oliivit*: oliiveja: oliiveissa: oliiveihin:
oliiveista ... (monikko)
oliiviöljy*: oliiviöljyä: -öljyn: -öljyyn:
-öljystä ...
Ole kiltti!*
Ole hyvä!*
Olkaa hyvä!* (kohtelias muoto)
OL|LA* (3):
he/ne ovat
Missä?
(kaupassa, kotona, kurssilla ...)
olen/en ole
olin/en ollut
hän/se on // hän/se ei ole
hän/se oli // hän/se ei ollut
Minä olen postissa.
Minä en ole kaupassa.
Se on kotona.
Millainen? Mikä?
(iloinen, sairas, lääkäri, opettaja ...)
olen/en ole
olin/en ollut
hän/se on / hän/se ei ole
hän/se oli / hän/se ei ollut
Minä olen iloinen.
Minä en ole iloinen.
-LLA on
heillä/niillä on
Kenellä on...?
(koira, kissa; viiniä, aikaa; jano,
kiire ...)
minulla on / minulla ei ole
minulla oli / minulla ei ollut
hänellä/sillä on / hänellä/sillä ei ole
hänellä/sillä oli / hänellä/sillä ei ollut
Minulla on auto.
Minulla ei ole autoa.
Hänellä on kiire.
ollenkaan
olo: oloa: olon: oloon: olosta ...
paha olo (Ф hyvä olo)
Kenellä on paha olo?
minulla on paha olo /
minulla ei ole paha olo
olo|huone*: -huonetta: -huoneen:
-huoneeseen: -huoneesta ...
olut*: olutta: oluen: olueen: oluesta:
oluelle ...
(mennä) oluelle (= mennä baariin tai pubiin
ja juoda siellä olutta)
olympiakisat: -kisoja: -kisoissa:
-kisoihin: -kisoista... (monikko)
oma*: omaa: oman: omaan: omasta:
omalle: omalta ...
oma|koti|talo: -taloa: -talon: -taloon:
-talosta ...
omena*: omenaa: omenan:
omenaan: omenasta ...
omenapuu: -puuta: -puun: -puuhun:
-puusta ...
OMISTA|A (1) +objekti
he omistajat Minkä? Mitkä? Mitä?
omistan/en omista
omistin/en omistanut
omistaja: omistajaa: omistajan: omistajaan:
omistajasta: omistajalle: omistajalta...
KIELIOPPIOSA
ompelu|kone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella ...
ongelma*: ongelmaa: ongelman:
ongelmaan: ongelmasta ...
ongelmat*: ongelmia: ongelmissa:
ongelmiin: ongelmista ... (monikko)
Kenellä on ongelma?
minulla on ongelma /
minulla ei ole ongelmaa/ongelmia
onki: onkea: ongen: onkeen: ongesta:
ongelle ...
ONKI|A(1) + objekti
he onkijat Mitä (kaloja)? Missä?
ongin/en ongi
ongin/en onkinut
Onnea!*
onneksi*
onnellinen*: onnellista: onnellisen:
onnelliseen: onnellisesta: onnelliselle:
onnelliselta ...
onnellinen (Ф onneton) Mistä?
[koska ...]
onneton: onnetonta: onnettoman:
onnettomaan: onnettomasta: onnettomalle:
onnettomalta ...
onnettomuus: onnettomuutta:
onnettomuuden: onnettomuuteen:
onnettomuudesta ...
(joutua) onnettomuuteen
onni: onnea: onnen: onneen: onnesta:
onnella ...
ONNISTU|A (1) (+ -MAAN)
he onnistujat Missä? Mitä tekemään?
onnistun/en onnistu
onnistuin/en onnistunut
oopperalaulaja: -laulajaa: -laulajan:
-laulajaan: -laulajasta: -laulajalle:
-laulajalta ...
opas: opasta: oppaan: oppaaseen:
oppaasta: oppaalle: oppaalta ...
OPETEL|LA (3) + objekti / -MAAN
he opettele jät Mitä? Minkä? Mitkä? Mitä
tekemään?
opettelen/en opettele
opetteli n/en opetellut
OPETTA|A* (1) + objekti / -MAAN
he opettajat Miten? (hyvin / huonosti)
Mitä? Minkä (asian)? Mitkä (asiat)?
Kenelle? Ketä? Kenet? Ketkä? Mitä
tekemään?
[että ...]
opetan/en opeta
opetin/en opettanut
opettaja*: opettajaa: opettajan: opettajaan:
opettajasta: opettajalle: opettajalta...
opetus: opetusta: opetuksen: opetukseen:
opetuksesta ...
297
opiskelija*: opiskelijaa: opiskelijan:
opiskelijaan: opiskelijasta: opiskelijalle:
opiskelijalta ...
OPISKEL|LA* (3) + objekti
he opiskele!vat Mitä? Minkä (asian)?
Mitkä (asiat)? Missä? Kuinka kauan?
opiskelen/en opiskele
opiskelin/en opiskellut
opiskelu: opiskelua: opiskelun: opiskeluun:
opiskelusta ...
OPPI|A* (1) + objekti / -MAAN
he oppi|vat Minkä (asian)? Mitkä (asiat)?
Mitä tekemään?
[että ...]
opin/en opi
opin/en oppinut
oppikirja: -kirjaa: -kirjan: -kirjaan:
-kirjasta ...
oppilas: oppilasta: oppilaan: oppilaaseen:
oppilaasta: oppilaalle: oppilaalta ...
oranssi: oranssia: oranssin: oranssiin:
oranssista: oranssille ...
orkesteri*: orkesteria: orkesterin:
orkesteriin: orkesterista: orkesterille ...
osa*: osaa: osan: osaan: osasta: osalle ...
koneen osat
(suurin) osa heistä/niistä
Otan osaa!
osa|-aika|työ: -työtä: -työn: -työhön:
-työstä ...
OSALLISTUI A* (1) + illatiivi
he osallistuivat Mihin? (kurssiin,
seminaariin, retkeen, mielenosoitukseen)
osallistun/en osallistu
osallistuin/en osallistunut
osa|päivä|työ: -työtä: -työn: -työhön:
-työstä ...
osasto: osastoa: osaston: osastoon:
osastosta: osastolle: osastolta ...
OSA|TA* (4) + objekti /1. infinitiivi
he osaajat Minkä? Mitkä? Mitä? sen
(asian), tämän (asian), nämä (asiat);
(tehdä mitä) (uida, ajaa autoa, laulaa...)
osaan/en osaa
osasin/en osannut
osoite*: osoitetta: osoitteen: osoitteeseen:
osoitteesta ...
OSOITTA|A(1) +objekti
he osoittajat Mitä? Minkä? Kenelle?
Mihin?
osoitan/en osoita
osoitin/en osoittanut
OSTA|A* (1) + objekti
he ostajat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle?
Mistä?
ostan/en osta
ostin/en ostanut
(olla / käydä) ostoksilla Missä?
(mennä / lähteä) ostoksille Mihin?
ostos: ostosta: ostoksen: ostokseen:
ostoksesta ...
ostoskeskus: -keskusta: -keskuksen:
-keskukseen: -keskuksesta ...
otsa: otsaa: otsan: otsaan: otsasta ...
OTTA|A* (1) + objekti
he ottajat (viiniä, olutta, kalaa, salaattia,
kakkua, kahvia, teetä ...) Mitä? Minkä?
Mitkä? (Mistä? Mihin?)
otan/en ota
otin/en ottanut
ottaa takki pois
ottaa kengät jalasta
ottaa kamera mukaan
ottaa taksi
ottaa vastaan
ottaa vakavasti
Ota iisisti! (arkikieltä)
ottelu: ottelua: ottelun: otteluun:
ottelusta ... (= matsi (arkikieltä))
otto: ottoa: oton: ottoon: otosta ...
oudosti (= kummallisesti, merkillisesti)
outo: outoa: oudon: outoon: oudosta:
oudolle: oudolta ...
outo (= kummallinen, merkillinen)
ovi*: ovea: oven: oveen: ovesta:
ovelle: ovelta ...
ovi|kello: -kelloa: -kellon: -kelloon:
-kellosta ...
oy (= osake\yhtiö)
p
paahto|leipä: -leipää: -leivän: -leipään:
-leivästä: -leivälle ...
paha*: pahaa: pahan: pahaan: pahasta:
pahalle: pahalta ...
(olla) pahalla tuulella
Tämä haisee pahalta/pahalle.
Hän ei tarkoita mitään pahaa.
Ei siinä ole mitään pahaa.
Kenellä on paha olo?
minulla on paha olo /
minulla ei ole paha olo
pahoillaan* (= pahoillansa)
(minä) olen pahoillani
(sinä) olet pahoillasi
hän on pahoillaan
(me) olemme pahoillamme
(te) olette pahoillanne
he ovat pahoillaan
pahvi: pahvia: pahvin: pahviin: pahvista:
pahville ...
pahvilaatikko: -laatikkoa: -laatikon:
-laatikkoon: -laatikosta ...
paikka*: paikkaa: paikan: paikkaan:
paikasta: paikalle: paikalta ...
PAINA|A(1) + objekti
he/ne painajat Mitä? (Minkä? Mitkä?
Mihin?)
painan/en paina
painoin/en painanut
painaa koneen/hissin nappia
painaa kolme kiloa
Kuinka paljon se painaa?
PAISTA|A* (1)
aurinko paistaa /aurinko ei paista
aurinko paistoi /aurinko ei paistanut
PAISTA|A* (1) + objekti
he paistajat Mitä? Minkä? Mitkä? (kalaa,
lihaa, makkaraa, sipulia, pullaa)
paistan/en paista
paistoin/en paistanut
paistettu: paistettua: paistetun: paistettuun:
paistetusta: paistetulle ...
paistettua kalaa/munaa/lihaa
paisti: paistia: paistin: paistiin:
paistista ...
paita*: paitaa: paidan: paitaan: paidasta ...
paitsi
kaikki muut paitsi sinä
PAKASTA|A(1) +objekti
he pakastajat Mitä? Minkä? Mitkä?
(kalaa, lihaa, leipää, pullaa, marjoja...)
pakastan/en pakasta
pakastin/en pakastanut
pakaste: pakastetta: pakasteen:
pakasteeseen: pakasteesta ...
pakastin*: pakastinta: pakastimen:
pakastimeen: pakastimesta ...
PAKA|TA* (4) + objekti
he pakkaajat Minkä? Mitkä? Mitä?
Mihin? (matkatavarat, vaatteet,
(joululahjat, muuttotavarat, astiat...)
pakkaan/en pakkaa
pakkasin/en pakannut
paketti*: pakettia: paketin: pakettiin:
paketista ...
pakettiauto: -autoa: -auton: -autoon:
-autosta: -autolla ...
pakkanen*: pakkasta: pakkasen:
pakkaseen: pakkasesta ...
pakko*: pakkoa: pakon: pakkoon:
pakosta ...
Kenen on pakko? (= Kenen täytyy?)
minun on pakko / minun ei ole pakko
minun oli pakko / minun ei ollut pakko
298
paksu: paksua: paksun: paksuun:
paksusta: paksulle: paksulta ...
pala*: palaa: palan: palaan: palasta ...
PALA|A* (1) (tuli, talo, iho auringossa)
ne/he palajat
se palaa/se ei pala
se paloi/se ei palanut
PALA|TA* (4) (= tulla takaisin)
he/ne palaajat (Mistä?) Mihin?
palaan/en palaa
palasin/en palannut
PALAUTTA|A (1) + objekti
he palauttajat Minkä? Mitkä? Mihin?
Kenelle? = viedä/antaa jotakin takaisin
palautan/en palauta
palautin/en palauttanut
palaveri: palaveria: palaverin: palaveriin:
palaverista ...
(= neuvottelu, keskustelu, kokous)
PALELI LA (3)
he palelejat (= heillä on kylmä)
palelen/en palele
palelin/en palellut
paljon*
Paljon kiitoksia!*
Paljonko kello on?*
Kuinka paljon?*
kävellä paljon
paljon lunta
paljon ihmisiä
paljon työtä
palkka*: palkkaa: palkan: palkkaan:
palkasta ...
(saada) palkkaa
pallo*: palloa: pallon: palloon: pallosta:
pallolla ...
palo: paloa: palon: paloon: palosta ...
tulipalo
palo|auto
paluu: paluuta: paluun: paluuseen:
paluusta ...
paluu Mihin?
palvelu: palvelua: palvelun:
palveluun: palvelusta ...
pankki*: pankkia: pankin: pankkiin:
pankista ...
pankkiautomaatti: -automaattia:
-automaatin: -automaattiin:
-automaatista: -automaatille:
-automaatilta ...
pankki|kortti: -korttia: -kortin: -korttiin:
-kortista: -kortilla ...
PAN| N A* (3) + objekti
he pane jät Minkä? Mitkä? Mitä? Mihin?
panen/en pane
panin/en pannut
pannu*: pannua: pannun: pannuun:
pannusta: pannulle ...
pano: panoa: panon: panoon:
panosta ...
paperi*: paperia: paperin: paperiin:
paperista: paperille ...
pappi: pappia: papin: pappiin: papista:
papille: papilta ...
paprika: paprikaa: paprikan:
paprikaan: paprikasta ...
papukaija: papukaijaa: papukaijan:
papukaijaan: papukaijasta: papukaijalle ...
Parane pian!*
PARANTU|A (1) Miten?
he parantuivat
/he parane jät
parannun/paranen
en parannu/en parane
parannuin/paranin
en parantunut
paras*: parasta: parhaan: parhaaseen:
parhaasta: parhaalle: parhaalta ...
(superlatiivi)
parempi: parempaa: paremman:
parempaan: paremmasta: paremmalle:
paremmalta ... (komparatiivi)
Parhain terveisin*
parhaiten
pari*: paria: parin: pariin: parista: parille:
parilta ...
Pariisi*: Pariisia: Pariisin: Pariisiin:
Pariisista ...
parkkipaikka: -paikkaa: -paikan:
-paikkaan: -paikasta: -paikalle:
-paikalta...
parta: partaa: parran: partaan: parrasta ...
parta|kone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella ...
parturi*: parturia: parturin: parturiin:
parturista: parturille: parturilta ...
parveke*: parveketta: parvekkeen:
(parvekkeeseen:) parvekkeesta:
parvekkeelle: parvekkeelta ...
passi*: passia: passin: passiin: passista:
passilla ....
pastilli: pastillia: pastillin: pastilliin:
pastillista ...
pastillit: pastilleja: pastilleista ... (monikko)
patonki: patonkia: patongin:
patonkiin: patongista ...
patsas: patsasta: patsaan: patsaaseen:
patsaasta: patsaalle: patsaalta ...
KIELIOPPIOSA
patteri: patteria: patterin: patteriin:
patterista: patterille: patterilta ...
PEDA|TA* (4) + objekti
he petaa jät Minkä? Mitkä? (sängyn,
vuoteen)
petaan/en petaa
petasin/en pedannut
pehmeä*: pehmeää: pehmeän: pehmeään:
pehmeästä: pehmeälle: pehmeältä ...
(t kova)
peili*: peiliä: peilin: peiliin: peilistä ...
peitto*: peittoa: peiton: peittoon: peitosta:
peitolle: peitolta ...
PEITTÄ|Ä (1) + objekti
he peittä jät Minkä? Mitkä? Mitä?
peitän/en peitä
peitin/en peittänyt
pelaaja: pelaajaa: pelaajan: pelaajaan:
pelaajasta: pelaajalle: pelaajalta ...
PELA|TA* (4) + objekti
he pelaajat Mitä? Minkä loppuun? Kenen
kanssa?
pelaan/en pelaa
pelasin/en pelannut
peli: peliä: pelin: peliin: pelistä ...
pelkkä: pelkkää: pelkän: pelkkään:
pelkästä: pelkälle ...
pelko: pelkoa: pelon: pelkoon:
pelosta ...
PELOTTA|A* (1) Ketä pelottaa?
heitä pelottaa Mikä? (tehdä mitä)
minua pelottaa / minua ei pelota
minua pelotti / minua ei pelottanut
pelto: peltoa: pellon: peltoon: pellosta:
pellolle: pellolta ...
PELÄ|TÄ* (4) + partitiiviobjekti
he pelkääjät Mitä? Ketä?
[(sitä), että ...]
pelkään/en pelkää
pelkäsin/en pelännyt
penisilliini: penisilliiniä: penisilliinin:
penisilliiniin: penisilliinistä ...
penkki: penkkiä: penkin: (penkkiin:)
penkistä: penkille: penkiltä ...
pensas: pensasta: pensaan: pensaaseen:
pensaasta ...
pensseli: pensseliä: pensselin: pensseliin:
pensselistä: pensselillä ...
pentu: pentua: pennun: pentuun: pennusta:
pennulle ...
perhe*: perhettä: perheen: perheeseen:
perheestä: perheelle ...
(olla) perillä Missä?
(tulla / saapua) perille Mihin?
persilja: persiljaa: persiljan ...
299
persoona: persoonaa: persoonan:
persoonaan: persoonasta:
persoonalle ...
peruna*: perunaa: perunan:
perunaan: perunasta ...
perus-
perus|koulu*: -koulua: -koulun:
-kouluun: -koulusta ...
PERUSTA|A(1) +objekti
he perusta|vat Minkä? (Mitkä?) Mihin?
perustan/en perusta
perustin/en perustanut
perä: perää: perän: perään: perästä:
perälle: perältä ...
PESITÄ* (3) + objekti
he pese|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Millä?
pesen/en pese
pesin/en pessyt
pesu: pesua: pesun: pesuun: pesusta:
pesulle ...
pesu|aine: -ainetta: -aineen:
-aineeseen: -aineesta: -aineella ...
pesu|harja: -harjaa: -harjan: -harjaan:
-harjasta: -harjalla ...
pesu|kone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella ...
pesupulveri: -pulveria: -pulverin:
-pulveriin: -pulverista: -pulverilla ...
pesu|tupa: -tupaa: -tuvan: -tupaan:
-tuvasta ...
pesu|välineet: -välineitä:
-välineissä ...(monikko)
pian*
Hän tulee pian takaisin.
Bussi tulee pian.
pianisti: pianistia: pianistin: pianistiin:
pianistista: pianistille: pianistilta ...
piano: pianoa: pianon: pianoon: pianosta:
pianolla ...
Pidetään yhteyttä!*
Pidä hauskaa!*
pieni*: pientä: pienen: pieneen: pienestä:
pienelle: pieneltä ...
(liian) pieni (Kenelle? Mihin?)
Pietari*: Pietaria: Pietarin: Pietariin:
Pietarista ...
piha*: pihaa: pihan: pihaan: pihasta:
pihalle: pihalta ...
piimä: piimää: piimän: piimään: piimästä ...
piirtoheitin: -heitintä: -heittimen:
-heittimeen: -heittimestä:
-heittimelle ...
PIIRTÄ|Ä* (1) + objekti
he piirtäjät Minkä? Mitkä Mitä? Kenelle?
piirrän/en piirrä
piirsin/en piirtänyt
pikainen: pikaista: pikaisen: pikaiseen:
pikaisesta: pikaiselle: pikaiselta ...
pikku*
pikkuinen: pikkuista: pikkuisen: pikkuiseen:
pikkuisesta: pikkuiselle: pikkuiselta ...
pikkukaupunki: -kaupunkia:
-kaupungin: -kaupunkiin:
-kaupungista ...
pikkusisko: -siskoa: -siskon:
-siskoon: -siskosta: -siskolle:
-siskolta ...
pikkujtie: -tietä: -tien: -tiehen: -tiestä:
-tielle: -tieltä ...
pikku|veli: -veljeä: -veljen: -veljeen:
-veljestä: -veljelle: -veljeltä ...
pilkku: pilkkua: pilkun: pilkkuun: pilkusta ...
pilvi: pilveä: pilven: pilveen: pilvestä ...
(olla) pilvessä
(polttaa) pilveä
pilvinen: pilvistä: pilvisen: pilviseen:
pilvisestä: pilviselle: pilviseltä ...
pimeä*: pimeää: pimeän: pimeään:
pimeästä: pimeälle: pimeältä ...
pinta: pintaa: pinnan: pintaan: pinnasta:
pinnalle: pinnalta ...
pipo: pipoa: pipon: pipoon: piposta ...
pippuri*: pippuria: pippurin: pippuriin:
pippurista ...
pisamat: pisamia: pisamista ... (monikko)
piste: pistettä: pisteen: pisteeseen:
pisteestä ...
PISTÄ|Ä* (1) + objekti
he pistäjät Minkä? Mitkä? Mihin?
pistän/en pistä
pistin/en pistänyt
(Mitä?) pitkin
(partitiivi+ pitkin)
tietä pitkin
pitkä*: pitkää: pitkän: pitkään: pitkästä:
pitkälle: pitkältä ...
Pitkästä aikaa!*
En ole nähnyt häntä pitkään aikaan.
pizza*: pizzaa: pizzan: pizzaan: pizzasta:
pizzalle: pizzalta ...
(mennä) pizzalle Mihin?
(olla / käydä) pizzalla Missä?
PITÄ|Ä* (1) + -STA
he pitäjät Mistä? Kenestä?
[siitä, että ...]
pidän/en pidä
pidin/en pitänyt
Pidän saunasta.
En pidä saunasta.
pitä|ä (1) = tykä\tä (4) + -STA
PITÄ|Ä* (1) + 1. infinitiivi
heidän pitää (tehdä mitä)
Kenen pitää (= täytyy, on pakko) tehdä?
minun pitää / minun ei tarvitse
minun piti / minun ei tarvinnut
PITÄÄ* (1) + objekti
he pitäjät Minkä? Mitkä? Mitä?
(tauon, kokouksen, puheen, häät, juhlat,
bileet, tupaantuliaiset; lomaa; ravintolaa,
kauppaa...)
pidän/en pidä
pidin/en pitänyt
pohja: pohjaa: pohjan: pohjaan: pohjasta:
pohjalle: pohjalta ...
pohjoinen*: pohjoista: pohjoisen:
pohjoiseen: pohjoisesta: pohjoiselle ...
Pohjois-Suomi (Ф Etelä-Suomi)
poika*: poikaa: pojan: poikaan: pojasta:
pojalle: pojalta ...
poikakaveri (= poikaystävä)
poikakaveri: -kaveria: -kaverin:
-kaveriin: -kaverista: -kaverille:
-kaverilta ...
poikaystävä: -ystävää: -ystävän:
-ystävään: -ystävästä: -ystävälle:
-ystävältä...
POIKE|TA (4)
he poikkeajat Mistä? Mihin? Missä?
poikkean/en poikkea
poikkesin/en poikennut
poike|ta (4) = a) olla erilainen;
b) käydä nopeasti jossakin
poikkeus: poikkeusta: poikkeuksen:
poikkeukseen: poikkeuksesta ...
(olla / mennä) poikki
(mennä / lähteä / ottaa) pois*
(olla) poissa*
poliisi*: poliisia: poliisin: poliisiin: poliisista:
poliisille: poliisilta ...
politiikka: politiikkaa: politiikan: politiikkaan:
politiikasta ...
poljin: poljinta: polkimen: polkimeen:
polkimesta: polkimella ...
polkupyörä: -pyörää: -pyörän:
-pyörään: -pyörästä: -pyörällä ...
300
P0LTTA|A(1) +objekti
he polttajat Minkä? Mitkä? Mitä?
(tupakkaa, pilveä; puuta, paperia ...)
poltan/en polta
poltin/en polttanut
polvi: polvea: polven: polveen: polvesta:
polvelle: polvelta ...
pomo: pomoa: pomon: pomoon: pomosta:
pomolle: pomolta ... (arkikieltä)
poni: ponia: ponin: poniin: ponista:
ponille ...
ponin|häntä: -häntää: -hännän:
-häntään: -hännästä: -hännälle ...
porkkana*: porkkanaa: porkkanan:
porkkanaan: porkkanasta ...
poro: poroa: poron: poroon: porosta:
porolle: porolta ...
porras: porrasta: portaan: portaaseen:
portaasta: portaalle: portaalta ...
porsas: porsasta: porsaan: porsaaseen:
porsaasta: porsaalle ...
Porvoo*: Porvoota: Porvoon: Porvooseen:
Porvoosta ...
posti*: postia: postin: postiin:
postista ...
postilaatikko: -laatikkoa: -laatikon:
-laatikkoon: -laatikosta ...
postiluukku: -luukkua: -luukun:
-luukkuun: -luukusta ...
postimerkki: -merkkiä: -merkin:
-merkkiin: -merkistä ...
postinumero: -numeroa: -numeron:
-numeroon: -numerosta ...
POSTITTA|A(1) +objekti
he postittamat Minkä? Mitkä? Mihin?
Kenelle?
postitan/en postita
postitin/en postittanut
potilas*: potilasta: potilaan: potilaaseen:
potilaasta: potilaalle: potilaalta ...
presidentti: presidenttiä: presidentin:
presidenttiin: presidentistä: presidentille:
presidentiltä ...
professori: professoria : professorin:
professoriin: professorista: professorille:
professorilta ...
prosentti: prosenttia: prosentin: prosenttiin:
prosentista: prosentilla ...
prosessi: prosessia: prosessin: prosessiin:
prosessista ...
PS = post scriptum, jälkikirjoitus
psykologi: psykologia: psykologin:
psykologiin: psykologista: psykologille:
psykologilta ...
PUDO|TA* (4)
he putoajat Mistä? Mihin?
putoan/en putoa
putosin/en pudonnut
PUDOTTA|A* (1) + objekti
he pudotta jät Minkä? Mitkä? Mitä?
Mistä? Mihin?
pudotan/en pudota
pudotin/en pudottanut
PUHALTA|A(1) +objekti
he puhaltajat Mitä? (Minkä? Mitkä?)
Mihin?
puhallan/en puhalla
puhalsin/en puhaltanut
puhdas*: puhdasta: puhtaan: puhtaaseen:
puhtaasta: puhtaalle: puhtaalta ...
puhe: puhetta: puheen: puheeseen:
puheesta ...
puheenjohtaja: -johtajaa: -johtajan:
-johtajaan: -johtajasta: -johtajalle:
-johtajalta ...
puhelin*: puhelinta: puhelimen:
puhelimeen: puhelimesta ...
(puhua / olla) puhelimessa* (Missä?)
(vastata) puhelimeen* (Mihin?)
puhelinlasku: -laskua: -laskun:
-laskuun: -laskusta ...
puhelinluettelo: -luetteloa: -luettelon:
-luetteloon: -luettelosta ...
puhelinnumero: -numeroa:
-numeron: -numeroon: -numerosta ...
puhelu: puhelua: puhelun: puheluun:
puhelusta ...
PUHU|A*(1) +objekti/-STA
he puhujat Mitä kieltä? Mistä asiasta?
Kenelle? Kenen kanssa?
puhun/en puhu
puhuin/en puhunut
puisto*: puistoa: puiston: puistoon:
puistosta ...
PUKE|A* (1) + objekti
he puke jät Minkä? Mitkä?; Kenet?
Ketkä?
puen/en pue
puin/en pukenut
puku: pukua: puvun: pukuun:
puvusta ...
uimapuku
yö | puku
iltapuku
hääpuku
pulla*: pullaa: pullan: pullaan:
pullasta ...
pullo*: pulloa: pullon: pulloon:
pullosta ...
pullollinen: pullollista: pullollisen:
pullolliseen: pullollisesta ...
KIELIOPPIOSA
pullonavaaja: -avaajaa: -avaajan:
-avaajaan: -avaajasta: -avaajalla ...
punainen*: punaista: punaisen: punaiseen:
punaisesta: punaiselle: punaiselta ...
puna jiini: -viiniä: -viinin: -viiniin:
-viinistä ...
puoli*: puolta: puolen: puoleen: puolesta:
puolelle ...
puoli |toista* = 1,5 = 1 У2
puolue: puoluetta: puolueen: puolueeseen:
puolueesta ... (poliittinen ryhmittymä)
purje: purjetta: purjeen: purjeeseen:
purjeesta ...
PURJEHTII A (1) (merellä, järvellä)
he purjehtijat Mistä? Mihin? Missä?
purjehdin/en purjehdi
purjehdin/en purjehtinut
purjelaiva: -laivaa: -laivan: -laivaan:
-laivasta: -laivalla ...
purje|vene: -venettä: -veneen:
-veneeseen: -veneestä: -veneellä ...
PURKA|A(1) + objekti
he purkajat Minkä? Mitkä? Mitä?
(matkalaukun, muuttolaatikot; talon,
seinän; kihlauksen)
puran/en pura
purin/en purkanut
purkin|avain: -avainta: -avaimen:
-avaimeen: -avaimesta: -avaimella ...
purkki*: purkkia: purkin: purkkiin:
purkista ...
PUR|RA* (3) + objekti
he/ne pure jät Mitä? (purukumia,
omenaa, porkkanaa, leipää, ihmisiä...)
puren/en pure
purin/en purrut
Koira puree.
pursi: purtta: purren: purteen: purresta:
purrella ... (= jahti/(purje)vene)
pusero*: puseroa: puseron:
puseroon: puserosta: puserolle ...
pussi*: pussia: pussin: pussiin: pussista ...
puu*: puuta: puun: puuhun: puusta ...
(kiivetä) puuhun
(olla) kuin puusta pudonnut
(maistua) puulta
(puhua) puuta heinää
Puussa oli linnunpesä.
puuro: puuroa: puuron: puuroon:
puurosta ...
puu|tarha*: -tarhaa: -tarhan:
-tarhaan: -tarhasta ...
pyhä: pyhää: pyhän: pyhään: pyhästä:
pyhälle: pyhältä ...
301
PYRKI|Ä (1) + -MAAN
he pyrki|vät (Mistä?) Mihin? Mitä
tekemään?
pyrin/en pyri
pyrin/en pyrkinyt
PYSTY|Ä* (1) + -MAAN
he pystyivät Mitä tekemään?
pystyn/en pysty
pystyin/en pystynyt
PYSY|Ä* (1)
he/ne pysyjvät Missä? (kotona, poissa,
kiinni jossakin ...)
pysyn/en pysy
pysyin/en pysynyt
PYSÄHTY|Ä* (1)
he pysähtyivät Mihin? Missä?
pysähdyn/en pysähdy
pysähdyin/en pysähtynyt
pysäkki*: pysäkkiä: pysäkin: (pysäkkiin:)
pysäkistä: pysäkille: pysäkiltä ...
PYSÄKÖIDÄ (2) + objekti
he pysäköivät Minkä? Mitkä?
(auton/autot) Mihin?
pysäköin/en pysäköi
pysäköin/en pysäköinyt
pyyhe*: pyyhettä: pyyhkeen: pyyhkeeseen:
pyyhkeestä: pyyhkeellä ...
pyyhe|liina*: -liinaa: -liinan: -liinaan:
-liinasta: -liinalla ...
PYYHKI|Ä (1) +objekti
he pyyhkijät Minkä? Mitkä? Mitä?
(pöydän, silmälasit, pölyt, lattiaa ...)
pyyhin/en pyyhi
pyyhin/en pyyhkinyt
pyykki*: pyykkiä: pyykin: pyykkiin: pyykistä:
pyykille: pyykiltä ...
(pestä) pyykkiä Mitä?
(olla) pyykillä = pestä vaatteita
(panna) jokin vaate pyykkiin Mihin?
pyyntö: pyyntöä: pyynnön:
pyyntöön: pyynnöstä ...
PYYTÄ|Ä* (1) + objekti (+ -MAAN)
he pyytäjät Mitä? Ketä? Mihin?
Mitä tekemään?
[että ...]
pyydän/en pyydä
pyysin/en pyytänyt
pyöreä: pyöreää: pyöreän: pyöreään:
pyöreästä: pyöreälle: pyöreältä ...
pyörä*: pyörää: pyörän: pyörään: pyörästä:
pyörällä ...
PYÖRÄIL|LÄ* (3)
he pyöräilejät (Mistä?) Mihin? Missä?
pyöräilen/en pyöräile
pyöräilin/en pyöräillyt
päin*
(ajaa / kävellä) päin punaista/puuta
väärinpäin (t oikeinpäin)
alaspäin (Ф ylöspäin)
toisinpäin
näinpäin
Minnepäin olet menossa? (= Mihin
suuntaan olet menossa?)
Hän meni kotia/kotiin päin.
Se on jossain täälläpäin/sielläpäin.
päivä*: päivää: päivän: päivään: päivästä:
päivällä ...
päivällä*
päivä|koti: -kotia: -kodin: -kotiin:
-kodista ...
päivällinen: päivällistä: päivällisen:
päivälliseen: päivällisestä:
päivälliselle ...
päivä|määrä: -määrää: -määrän:
-määrään: -määrästä ...
päiväntasaaja: -tasaajaa: -tasaajan:
(-tasaajaan:) -tasaajasta:
-tasaajalle: -tasaajalta ...
pää*: päätä: pään: päähän: päästä ...
(panna) hattu päähän
Päätä särkee.
pääkaupunki: -kaupunkia: -kaupungin:
-kaupunkiin: -kaupungista ...
pää|lause: -lausetta: -lauseen:
-lauseeseen: -lauseesta ...
(Minkä?) päälle*
(genetiivi + päälle)
television päälle (Mihin?)
päällikkö*: päällikköä: päällikön:
päällikköön: päälliköstä: päällikölle:
päälliköltä ...
päällys-
päällys|lakana
päällystakki
(Minkä?) päällä*
(genetiivi + päällä)
television päällä (Missä?)
(Minkä?) päältä*
(genetiivi + päältä)
television päältä (Mistä?)
pääministeri: -ministeriä: -ministerin:
-ministeriin: -ministeristä:
-ministerille: -ministeriltä ...
päänsärky: -särkyä: -säryn:
-särkyyn: -särystä ...
Kenellä on päänsärky(ä)?
minulla on päänsärky(ä) /
minulla ei ole päänsärky(ä)
päärynä: päärynää: päärynän: päärynään:
päärynästä ...
pääsiäinen: pääsiäistä: pääsiäisen:
pääsiäiseen: pääsiäisestä ...
(Minkä?) päässä*
(genetiivi + päässä)
kadun päässä (Missä?)
kymmenen metrin päässä
(Minkä?) päästä*
(genetiivi + päästä)
viiden metrin päästä
vuoden päästä (= vuoden kuluttua)
PÄÄS|TÄ* (3) + -MAAN
he pääse jät Mistä? Mihin?
Mitä tekemään?
pääsen/en pääse
pääsin/en päässyt
(päästä) töistä
(päästä) yliopistoon opiskelemaan
PÄÄSTÄ|Ä* (1) + objekti + -MAAN
he päästäjät Minkä? Mitkä? Kenet?
Ketkä?(Mistä?) Mihin? Mitä tekemään?
päästän/en päästä
päästin/en päästänyt
pääsy|koe: -koetta: -kokeen:
-kokeeseen: -kokeesta ...
pääte: päätettä: päätteen: päätteeseen:
päätteestä: päätteelle ...
pääte|pysäkki: -pysäkkiä: -pysäkin:
(-pysäkkiin:) -pysäkistä: -pysäkille:
-pysäkiltä ...
PÄÄTTY|Ä* (1)
ne päättyivät Mihin? Milloin? Mihin
aikaan?
se päättyy/se ei pääty
se päättyi/se ei päättynyt
PÄÄTTÄ|Ä* (1) + objekti /1. infinitiivi
he päättäjät Minkä asian? Mitkä
asiat?(tehdä mitä)
[että ...]
päätän/en päätä
päätin/en päättänyt
päätös: päätöstä: päätöksen: päätökseen:
päätöksestä ...
pöly: pölyä: pölyn: pölyyn: pölystä ...
(pyyhkiä) pölyt
pölyn|imuri: -imuria: -imurin: -imuriin:
-imurista: -imurilla ...
pöytä*: pöytää: pöydän: pöytään:
pöydästä: pöydälle: pöydältä ...
pöytäkirja: -kirjaa: -kirjan: -kirjaan:
-kirjasta ...
pöytäliina: -liinaa: -liinan: -liinaan:
-liinasta: -liinalle ...
R
raaka: raakaa: гаа’ап: raakaan:
raa’asta: raa’alle: raa’alta ...
(Ф kypsä, hyvä, pehmeä)
raaka kala/pihvi
raa’at marjat
raaka (= brutaali) murha
radio*: radiota: radion: radioon: radiosta ...
302
KIELIOPPIOSA
гае
rae|juusto
rakeet: rakeita: rakeista ... (monikko)
(sataa) rakeita (- pieniä jääpalloja)
raha*: rahaa: rahan: rahaan: rahasta:
rahalla ...
raide: raidetta: raiteen: (raiteeseen:)
(raiteesta:) raiteelle: raiteelta ...
raikas: raikasta: raikkaan: raikkaaseen:
raikkaasta: raikkaalle: raikkaalta ...
raikas vesi/ulkoilmaAuuli
raikas hedelmäsalaatti
raikas nuori tyttö
raikkaat värit
(tuoksua) raikkaalle/raikkaalta
raitiovaunu*: -vaunua: -vaunun:
-vaunuun: -vaunusta: -vaunulla...
(= ratikka (arkikieltä))
raitis: raitista: raittiin: raittiiseen: raittiista:
raittiille: raittiilta ...
raitis ilma
raitis mies/nainen (= mies/nainen, joka ei
ole enää alkoholisti)
raja: rajaa: rajan: rajaan: rajasta: rajalle:
rajalta ...
rakas*: rakasta: rakkaan: rakkaaseen:
rakkaasta: rakkaalle: rakkaalta ...
RAKASTA|A* (1)
+ partitiiviobjekti (-mis|tA)
he rakastajat Ketä? Mitä? (Minkä
tekemistä?)
rakastan/en rakasta
rakastin/en rakastanut
rakastavaiset: rakastavaisia:
rakastavaisilla ... (monikko)
RAKASTELI LA* (3)
he rakastelemat
rakastelemme/emme rakastele
rakastelimme/emme rakastelleet
RAKASTUI A* (1) + illatiivi
he rakastuivat Keneen? Mihin? (toisiinsa,
häneen, työtoveriin, naapuriin ...)
rakastun/en rakastu
rakastuin/en rakastunut
(olla) rakastunut* Keneen?
rakenne: rakennetta: rakenteen:
rakenteeseen: rakenteesta ...
rakennus*: rakennusta: rakennuksen:
rakennukseen: rakennuksesta ...
RAKENTA|A* (1) + objekti
he rakentajat Minkä? Mitkä? Mitä?
Mihin?
rakennan/en rakenna
rakensin/en rakentanut
raketti: rakettia: raketin: rakettiin:
raketista: raketilla ...
Rakkain terveisin*
rakkaus*: rakkautta: rakkauden:
rakkauteen: rakkaudesta:
rakkaudella ...
rannikko: rannikkoa: rannikon:
(rannikkoon:) rannikosta: rannikolle:
rannikolta ...
ranska*: ranskaa: ranskan: ranskaan:
ranskasta: ranskaksi ...(ranskan kieli)
Ranska*: Ranskaa: Ranskan: Ranskaan:
Ranskasta ... (maa)
ranskanleipä: -leipää: -leivän:
-leipään: -leivästä: -leivälle ...
ranta*: rantaa: rannan: rantaan: rannasta:
rannalle: rannalta ...
rappu*: rappua: rapun: rappuun: rapusta ...
(sisäänkäynti taloon: А-rappu, B-rappu)
rappu|käytävä: -käytävää:
-käytävän: -käytävään: -käytävästä ...
rapu: rapua: ravun: rapuun: ravusta ...
(eläin)
ravut*: rapuja: ravuista ... (monikko)
rasia: rasiaa: rasian: rasiaan:
rasiasta ...
raskas*: raskasta: raskaan: raskaaseen:
raskaasta: raskaalle: raskaalta ... (^ kevyt)
rasva*: rasvaa: rasvan: rasvaan:
rasvasta: rasvalla ... (öljy, margariini, voi;
kosmeettinen voide)
rasvaton: rasvatonta: rasvattoman:
rasvattomaan: rasvattomasta:
rasvattomalle ...
ratikka*: ratikkaa: ratikan: ratikkaan:
ratikasta: ratikalla ... (arkikieltä)
(- raitiovaunu)
RATKAISTA (3) + objekti
he ratkaise jät Minkä (ongelman,
tehtävän, asian)? Mitkä (ongelmat,
tehtävät, asiat)?
ratkaisen/en ratkaise
ratkaisin/en ratkaissut
RATSASTA|A* (1)
he ratsastajat Millä? (hevosella, ponilla,
aasilla, kamelilla, norsulla...) (Mistä?)
Mihin?
ratsastan/en ratsasta
ratsastin/en ratsastanut
rauha*: rauhaa: rauhan: rauhaan:
rauhasta ...
rauhallinen*: rauhallista: rauhallisen:
rauhalliseen: rauhallisesta: rauhalliselle:
rauhalliselta ...
rauhaton: rauhatonta: rauhattoman:
rauhattomaan: rauhattomasta:
rauhattomalle: rauhattomalta ...
RAUHOITTUI A (1)
he rauhoittuivat
rauhoitun/en rauhoitu
rauhoituin/en rauhoittunut
raunio: rauniota: raunion: raunioon:
rauniosta: rauniolle: rauniolta ...
rauta: rautaa: raudan: rautaan: raudasta ...
rauta|tie*: -tietä: -tien: -tiehen:
-tiestä...
rauta|tie|asema*: -asemaa: -aseman:
(-asemaan:) -asemasta: -asemalle:
-asemalta ...
ravintola*: ravintolaa: ravintolan:
ravintolaan: ravintolasta ...
reikä: reikää: reiän: reikään: reiästä ...
reilu: reilua: reilun: reiluun: reilusta: reilulle:
reilulta ...
reisi: reittä: reiden: reiteen: reidestä ...
remontti: remonttia: remontin: remonttiin:
remontista ...
rengas: rengasta: renkaan: renkaaseen:
renkaasta ...
reppu: reppua: repun: reppuun: repusta ...
resepti: reseptiä: reseptin: reseptiin:
reseptistä ...
RETKEIL|LÄ (3)
he retkeile jät Missä?
retkeilen/en retkeile
retkeilin/en retkeillyt
retki*: retkeä: retken: retkeen: retkestä:
retkelle: retkeltä ...
retki Mihin? Missä?
RIIPPU|A* (1)
ne riippuivat Mistä? [siitä]
se riippuu/se ei riipu
se riippui/se ei riippunut
Se riippuu siitä...
revontulet: -tulia: -tulista ... (monikko)
RIIDEL|LÄ* (3) + -STA
he riitele jät Mistä (asiasta)? Kenestä?
riitelemme/emme riitele
riitelimme/emme riidelleet
RIISU|A (1) + objekti
he riisujat Mitkä (vaatteet)? Minkä
(vaatteen)? Kenet?
riisun/en riisu
riisuin/en riisunut
riita*: riitaa: riidan: riitaan: riidasta ...
riitely: riitelyä: riitelyn: riitelyyn: riitelystä ...
riita/riitely Mistä? Kenestä?
RIITTÄ|Ä* (1)
ne riittä jät Mihin? Kenelle?
se riittää/se ei riitä
se riitti/se ei riittänyt
303
rikas*: rikasta: rikkaan: rikkaaseen:
rikkaasta: rikkaalle: rikkaalta ...
(Ф köyhä)
(mennä / olla) rikki*
rikki (Ф ehjä)
RIKKO|A(1) + objekti
he rikkoivat Minkä? Mitkä?
rikon/en riko
rikoin/en rikkonut
rinne: rinnettä: rinteen: rinteeseen:
rinteestä ...
rinta: rintaa: rinnan: rintaan: rinnasta:
rinnalle: rinnalta ...
rinnat: rintoja: rinnoissa ... (monikko)
rintaliivit: -liivejä: -liiveistä ...
(monikko)
ripset: ripsiä: ripsissä ... (monikko)
RIPUSTA|A(1) +objekti
he ripusta!vat Minkä? Mitkä? Mitä?
Mihin?
ripustan/en ripusta
ripustin/en ripustanut
risteilijä: risteilijää: risteilijän: risteilijään:
risteilijästä: risteilijällä ...
risti: ristiä: ristin: ristiin: rististä:
ristille ...
romaani: romaania: romaanin: romaaniin:
romaanista ...
romanttinen: romanttista: romanttisen:
romanttiseen: romanttisesta: romanttiselle:
romanttiselta ...
Rooma*: Roomaa: Rooman:
Roomaan: Roomasta ...
roska: roskaa: roskan: roskaan:
roskasta ...
roskat: roskia: roskissa: roskiin: roskista ...
(monikko)
roska|kori*: -koria: -korin: -koriin:
-korista ...
roskis: roskista: roskiksen:
roskikseen: roskiksesta ... (arkikieltä)
rotu: rotua: rodun: rotuun: rodusta ...
rouva: rouvaa: rouvan: rouvaan: rouvasta:
rouvalle: rouvalta ...
Rova|niemi*: -niemeä: -niemen:
(-niemeen:) -nimestä: -niemelle:
-niemeltä ...
ruis: ruista: rukiin: rukiiseen: rukiista:
rukiille ...
ruisleipä: -leipää: -leivän: -leipään:
-leivästä: -leivälle ...
RUKOIL|LA (3) + objekti (+ -MAAN)
he rukoilemat Ketä? Mitä? Mitä
tekemään?
[että ...]
rukoilen/en rukoile
rukoilin/en rukoillut
ruma*: rumaa : ruman: rumaan: rumasta:
rumalle: rumalta ... (Ф kaunis)
runo: runoa: runon: runoon: runosta ...
runsas: runsasta: runsaan: runsaaseen:
runsaasta: runsaalta ...
runsaasti
ruoho*: ruohoa: ruohon: ruohoon:
ruohosta: ruoholle: ruoholta ...
ruoka*: ruokaa: ruoan: ruokaan: ruoasta ...
Kiitos ruoasta!*
ruokala: ruokalaa: ruokalan:
ruokalaan: ruokalasta ...
ruoka|pöytä: -pöytää: -pöydän:
-pöytään: -pöydästä: -pöydälle:
-pöydältä ...
ruoka|öljy*: -öljyä: -öljyn: -öljyyn:
-öljystä: -öljyllä ...
ruotsalainen*: ruotsalaista: ruotsalaisen:
ruotsalaiseen: ruotsalaisesta:
ruotsalaiselle: ruotsalaiselta ...
ruotsi*: ruotsia: ruotsin: ruotsiin: ruotsista:
ruotsiksi... (ruotsin kieli)
Ruotsi*: Ruotsia: Ruotsin: Ruotsiin:
Ruotsista ... (maa)
ruska: ruskaa: ruskan: ruskaan:
ruskasta ...
ruskea*: ruskeaa: ruskean: ruskeaan:
ruskeasta: ruskealle: ruskealta ...
RUSKETTU|A (1)
he ruskettuivat Miten? (helposti, nopeasti)
rusketun/en rusketu
rusketuin/en ruskettunut
ruskettunut: ruskettunutta: ruskettuneen:
ruskettuneeseen: ruskettuneesta:
ruskettuneelle: ruskettuneelta ...
ruuhka: ruuhkaa: ruuhkan:
ruuhkaan: ruuhkasta ...
ruusu*: ruusua: ruusun: ruusuun:
ruususta ...
RUVE|TA (4) + -MAAN
he rupea|vat Mitä tekemään? Mihin?
rupean/en rupea
rupesin/en ruvennut
Antti rupesi itkemään.
(= Antti alkoi itkeä.)
Rupesi satamaan.
(= Alkoi sataa.)
ryhmä*: ryhmää: ryhmän: ryhmään:
ryhmästä: ryhmälle: ryhmältä ...
RYHTY|Ä (1) + -MAAN
he ryhtyivät Mitä tekemään? Mihin?
ryhdyn/en ryhdy
ryhdyin/en ryhtynyt
Ryhdyin siivoamaan / tekemään töitä.
(- Aloin siivota / tehdä töitä.)
ryppyinen: ryppyistä: ryppyisen:
ryppyiseen: ryppyisestä: ryppyiselle:
ryppyiseltä ...
räntä: räntää: rännän: räntään: rännästä ...
(sataa) räntää (= sataa märkää lunta)
s
S AA | DA* (2) + objekti
he saa|vat Minkä? Mitkä? Mitä?
Keneltä? Mistä?
saan/en saa
sain/en saanut
Hän saa joka päivä noin 50
sähköpostiviestiä.
Saanko 150 grammaa tuota makkaraa?
Saanko ketsuppia?
Saisinko ketsuppia? (kohtelias muoto)
Saammeko laskun?
Saisimmeko laskun? (kohtelias muoto)
Saanko lähteä?
Et saa lähteä vielä.
Ei saa tupakoida!
Ei saa koskea!
(Mihin?) saakka* = (Mihin?) asti
kirkolle / rantaan / aamuun saakka
(Mistä?) saakka* = (Mistä?) asti
kirkolta / rannasta / aamusta saakka
saapas: saapasta: saappaan:
saappaaseen: saappaasta ...
saappaat*: saappaita: saappaista ...
(monikko)
SAAPU|A* (1)
he saapuivat Mihin? Mihin aikaan?
Milloin?
saavun/en saavu
saavuin/en saapunut
saari*: saarta: saaren: saareen: saaresta:
saarelle: saarelta ...
saaristo: saaristoa: saariston: saaristoon:
saaristosta ...
SAASTUI A (1)
ne saastuivat
se saastuu/se ei saastu
se saastui/se ei saastunut
saastunut: saastunutta: saastuneen:
saastuneeseen: saastuneesta:
saastuneelle: saastuneelta ...
304
KIELIOPPIOSA
SAATTA|A* (1) + 1. infinitiivi
he saattajat (tehdä mitä)
saatan/en saata
saatoin/en saattanut
SAATTA|A* (1) + objekti
he saattajat (Ketä?) Kenet? Ketkä?
Mihin?
saatan/en saata
saatoin/en saattanut
Saatan sinut kotiin. (= Tulen kanssasi
kotiisi asti.)
SAAVUTTA|A (1) + objekti
he saavutta jät Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenet? Ketkä? Ketä?
saavutan/en saavuta
saavutin/en saavuttanut
sade*: sadetta: sateen: sateeseen:
sateesta: sateella ...
sade|metsä: -metsää: -metsän:
-metsään: -metsästä ...
saippua*: saippuaa: saippuan: saippuaan:
saippuasta: saippualla ...
sairaala*: sairaalaa: sairaalan: sairaalaan:
sairaalasta ...
sairaani hoitaja: -hoitajaa: -hoitajan:
-hoitajaan: -hoitajasta: -hoitajalle:
-hoitajalta ...
sairas*: sairasta: sairaan: sairaaseen:
sairaasta: sairaalle: sairaalta ...
sairaus: sairautta: sairauden: sairauteen:
sairaudesta ...
sairausloma: -lomaa: -loman:
(-lomaan:) -lomasta: -lomalle:
-lomalta ...
Saisinko ...?
saksa*: saksaa: saksan: saksaan:
saksasta: saksaksi... (saksan kieli)
Saksa*: Saksaa: Saksan: Saksaan:
Saksasta ... (maa)
sakset*: saksia: saksilla ... (monikko)
salaatti*: salaattia: salaatin:
salaattiin: salaatista ...
salainen: salaista: salaisen: salaiseen:
salaisesta: salaiselle: salaiselta ...
salama: salamaa: salaman:
salamaan: salamasta ...
SALAMOI|DA (2)
salamoi/ei salamoi
salamoi/ei salamoinut
sali*: salia: salin: saliin: salista: salille:
salilta ...
(mennä) (kunto)salille
(= mennä punttikselle (arkikieltä))
salkku: salkkua: salkun: salkkuun:
salkusta ...
sama*: samaa: saman: samaan: samasta:
samalle: samalta ...
samalla (= samalla kertaa/yhtä aikaa /
saman tien)
samanlainen*: samanlaista: samanlaisen:
samanalaiseen: samanlaisesta:
samanlaiselle: samanlaiselta ...
SAMMUTTA|A (1) + objekti
he sammuttajat Minkä? Mitkä? (valot,
tietokoneen, moottorin,
tulipalon ...)
sammutan/en sammuta
sammutin/en sammuttanut
samoin*
Hyvää viikonloppua! - Kiitos, samoin!
sampoo*: sampoota: sampoon:
sampooseen: sampoosta:
sampoolla ...
sana*: sanaa: sanan: sanaan:
sanasta ...
sanajärjestys: -järjestystä:
-järjestyksen: -järjestykseen:
-järjestyksestä...
sana|kirja*: -kirjaa: -kirjan: -kirjaan:
-kirjasta ...
SANOI A* (1) + objekti
he sanojat Mitä? Minkä (asian)? Mitkä
(asiat)? Kenelle?
[että ...]
sanon/en sano
sanoin/en sanonut
sanomalehti*: -lehteä: -lehden:
-lehteen: -lehdestä ...
sarja: sarjaa: sarjan: sarjaan:
sarjasta ...
sarja|kuva|lehti: -lehteä: -lehden:
-lehteen: -lehdestä ...
sata*: sataa: sadan: sataan: sadasta:
sadalle: sadalta ... = 100
SATA|A* (1) (vettä, lunta)
sataa/ei sada
satoi/ei satanut
Ulkona sataa.
satama: satamaa: sataman:
satamaan: satamasta ...
satanen: satasta: satasen:
sataseen: satasesta ...
sateenvarjo*: -varjoa: -varjon:
-varjoon: -varjosta ...
SATTUI A* (1) + - MAAN
ne sattujat Kenelle? Mitä tekemään?
Mihin?
se sattuu/se ei satu
se sattui/se ei sattunut
a) = tapahtua
Mitä? Kenelle?
Mitä (hänelle) on sattunut?
b) = tehdä sattumalta
Hän sattui tulemaan minua vastaan
kadulla.
c) = olla kipeä
Mihin sattuu? Sattuuko tähän?
Päähän /jalkaan / selkään / käteen sattuu.
satu: satua: sadun: satuun: sadusta ...
sauna*: saunaa: saunan: saunaan:
saunasta: saunalle: saunalta ...
SAUNOI A* (1)
he saunojat Missä? Kuinka kauan?
saunon/en sauno
saunoin/en saunonut
se*: sitä: sen: siinä: siihen: siitä: sillä: sille:
siltä ...
seinä*: seinää: seinän: seinään: seinästä:
seinälle: seinältä ...
seiska: seiskaa: seiskan: seiskaan:
seiskasta: seiskalle: seiskalta ...
SEISOI A* (1)
he seisojat Missä?
seison/en seiso
seisoin/en seisonut
seitsemän*: seitsemää: seitsemän:
seitsemään: seitsemästä: seitsemälle:
seitsemältä ... =7
seitsemänkymmentä* = 70
seitsemänjsataa* = 700
seitsemäntoista* = 17
seitsemäs*: seitsemättä: seitsemännen:
seitsemänteen: seitsemännestä:
seitsemännelle:
seitsemänneltä... = 7.
seitsemäs|kymmenes = 70.
seitsemäsjtoista* = 17.
seka-
sekaisin*
sekarotuinen: -rotuista: -rotuisen:
-rotuiseen: -rotuisesta ...
SEKOITTA|A (1) + objekti
he sekoittajat Mitä? Minkä? Mitkä?
sekoitan/en sekoita
sekoitin/en sekoittanut
sekunti: sekuntia: sekunnin:
sekuntiin: sekunnista ...
sekä
sekä - että
SELITTÄ|Ä (1) + objekti
he selittäjät Minkä (asian)? Mitkä
(asiat)? Mitä? Kenelle?
[että ...]
selitän/en selitä
selitin/en selittänyt
selkeä: selkeää: selkeän: selkeään:
selkeästä: selkeältä ...
selkä*: selkää: selän: selkään:
selästä ...
305
sellainen*: sellaista: sellaisen: sellaiseen:
sellaisesta: sellaiselle: sellaiselta ...
sello: selloa: sellon: selloon:
sellosta ...
SELVITTÄ|Ä (1) + objekti
he selvittä|vät Minkä (asian)? Mitkä
(asiat)? Mitä?
selvitän/en selvitä
selvitin/en selvittänyt
selvä*: selvää: selvän: selvään: selvästä:
selvälle: selvältä ...
Selvä juttu!*
seminaari: seminaaria: seminaarin:
seminaariin: seminaarista ...
semmoinen*: semmoista: semmoisen:
semmoiseen: semmoisesta: semmoiselle:
semmoiselta ...
sentään
serkku*: serkkua: serkun: serkkuun:
serkusta: serkulle: serkulta ...
setä*: setää: sedän: setään: sedästä:
sedälle ...
seura: seuraa: seuran: seuraan: seurasta:
seuralle ...
Kiitos seurasta!*
Seuraava*: seuraavaa: seuraavan:
seuraavaan: seuraavasta:
seuraavalle: seuraavana ...
SEURA|TA* (4) + partitiiviobjekti
he seuraajat Mitä? Ketä? (Mistä?) Mihin?
seuraan/en seuraa
seurasin/en seurannut
SEURUSTELLA (3)
he seurustelemat Kenen kanssa? Kuinka
kauan?
seurustelen/en seurustele
seurustelin/en seurustellut
seutu: seutua: seudun: seutuun: seudusta:
seudulle: seudulta ...
shortsit*: shortseja: shortseista ...
(monikko)
sian|liha: -lihaa: -lihan: -lihaan:
-lihasta ...
Sibelius: Sibeliusta: Sibeliuksen:
Sibeliukseen: Sibeliuksesta: Sibeliukselle:
Sibeliukselta ...
siellä* (Missä?)
sieltä* (Mistä?)
siemen: siementä: siemenen: siemeneen:
siemenestä ...
SIENESTÄ|Ä (1)
he sienestä|vät Missä?
sienestän/en sienestä
sienestin/en sienestänyt
sieni*: sientä: sienen: sieneen: sienestä ...
sienet: sieniä: sienistä ... (monikko)
(lähteä / mennä ) sieneen (Mihin?)
(olla / käydä) sienessä (Missä?)
(tulla) sienestä (Mistä?)
sihteeri: sihteeriä: sihteerin: sihteeriin:
sihteeristä: sihteerille: sihteeriltä ...
siihen* (Mihin?)
siinä* (Missä?)
siinä tapauksessa
siipi: siipeä: siiven: siipeen: siivestä:
siivelle ...
SIIRTY|Ä (1)
he siirtyjät (Mistä?) Mihin?
siirryn/en siirry
siirryin/en siirtynyt
SIIRTÄ|Ä (1) + objekti
he siirtäjät Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä?
Mitä? Mihin?
siirrän/en siirrä
siirsin/en siirtänyt
siis*
siisti: siistiä: siistin: siistiin: siististä: siistille:
siistiltä ...
siitä* (Mistä?)
siitä (puhekieltä) (= hänestä)
SIIVO|TA* (4) + objekti
he siivoajat Minkä? Mitkä? Mitä?
siivoan/en siivoa
siivosin/en siivonnut
sija: sijaa: sijan: sijaan: sijasta:
sijalle: sijalta ...
SIJAI|TA (5)
ne sijaitse jät Missä?
se sijaitsee/se ei sijaitse
se sijaitsi/se ei sijainnut
sika: sikaa: sian: sikaan: siasta:
sialle ...
siksi*
SILITTÄ|Ä (1) + objekti
he silittä jät Minkä? Mitkä? Mitä? (paidan,
housut, pöytäliinan, verhot) Kenelle?
silitän/en silitä
silitin/en silittänyt
silitys: silitystä: silityksen:
silitykseen: silityksestä ...
silitysrauta: -rautaa: -raudan:
-rautaan: -raudasta: -raudalla ...
silli: silliä: sillin: silliin: sillistä ...
silloin*
silloin tällöin (= joskus)
sillä* (= koska, siitä syystä, siksi)
silmä*: silmää: silmän: silmään: silmästä ...
silmälasit*: -laseja: -laseilla ... (monikko)
silta*: siltaa: sillan: siltaan: sillasta: sillalle:
sillalta ...
silti
Hän on vaikea ihminen. Silti pidän
hänestä.
sinappi: sinappia: sinapin: sinappiin:
sinapista ...
sininen*: sinistä: sinisen: siniseen:
sinisestä: siniselle: siniseltä ...
sinkku: sinkkua: sinkun: sinkkuun:
sinkusta: sinkulle ... (arkikieltä)
(= yksineläjä, single)
sinne* (Mihin?)
sinun mielestäsi* (= sinusta)
sinusta* (= sinun mielestäsi)
sinä*: sinua: sinun: sinut: sinuun: sinusta:
sinulle: sinulla: sinulta ...
sipuli*: sipulia: sipulin: sipuliin: sipulista:
sipulille: sipulilta ...
sirkus: sirkusta: sirkuksen: sirkukseen:
sirkuksesta: sirkukselle: sirkukselta ...
sisar (= sisko)
sisar*: sisarta: sisaren: sisareen: sisaresta:
sisarelle: sisarelta ...
sisko*: siskoa: siskon: siskoon: siskosta:
siskolle: siskolta ...
SISUSTA|A(1) + objekti
he sisustajat Minkä? Mitkä? Mitä?
(huoneen, asunnon, talon, liiketilan)
sisustan/en sisusta
sisustin/en sisustanut
sisustus: sisustusta: sisustuksen:
sisustukseen: sisustuksesta ...
sisä-
sisä|kengät: -kenkiä: -kengillä ... (monikko)
sisälle* (Mihin?)
sisällä* (Missä?)
sisältä* (Mistä?)
sisään* (Mihin?)
siten (= sillä tavalla, niin)
sitkeä: sitkeää: sitkeän: sitkeään: sitkeästä:
sitkeälle: sitkeältä ...
sitruuna*: sitruunaa: sitruunan: sitruunaan:
sitruunasta: sitruunalle: sitruunalta ...
sitten*
sitä paitsi
306
KIELIOPPIOSA
sivellin: sivellintä: siveltimen: siveltimeen:
siveltimestä: siveltimellä ...
siviili|sääty: -säätyä: -säädyn:
-säätyyn: -säädystä ...
sivu*: sivua: sivun: sivuun: sivusta: sivulle:
sivulta ...
slangi: slangia: slangin: slangiin:
slangista ...
sohva*: sohvaa: sohvan: sohvaan:
sohvasta: sohvalle: sohvalta ...
SOI|DA* (2)
ne soi|vat Miten? Kuinka kauan?
se soi/se ei soi
se soi/se ei soinut
soija: soijaa: soijan: soijaan: soijasta:
soijalle: soijalta ...
SOITELI LA (3)
he soittelemat Kenelle? (toisillensa)
soittelen/en soittele
soittelin/en soitellut
Soitellaan!*
SOITTA|A* (1) + objekti
he soittajat Mitä? (Minkä?) (kitaraa,
pianoa, saksofonia, musiikkia, ovikelloa;
(jonkin) levyn, kappaleen) (Millä?) Kenelle?
soitan/en soita
soitin/en soittanut
SOITTA|A* (1) (+ objekti)
he soittajat (puhelun)
Kenelle? Millä? (puhelimella)
soitan/en soita
soitin/en soittanut
soitto: soittoa: soiton: soittoon:
soitosta ...
Kiitos soitosta!
sokeri*: sokeria: sokerin: sokeriin:
sokerista: sokerilla: sokerilta ...
sokeritauti: -tautia: -taudin: -tautiin:
-taudista ...
soma: somaa: soman: somaan: somasta:
somalle: somalta ...
(- sievä, pieni, kaunis)
SOPI|A* (1) + objekti
he sopijat Minkä asian? Mitkä asiat?
Mistä asiasta? Kenen kanssa?
[(siitä), että ...]
sovin/en sovi
sovin/en sopinut
SOPI|A* (1)
ne sopijat Miten? Kenelle?
se sopii/se ei sovi
se sopi/se ei sopinut
Sopiiko sinulle, että ...?
sopimus: sopimusta: sopimuksen:
sopimukseen: sopimuksesta ...
sopiva*: sopivaa: sopivan: sopivaan:
sopivasta: sopivalle: sopivalta ...
sormi*: sormea: sormen: sormeen:
sormesta ...
sormus*: sormusta: sormuksen:
sormukseen: sormuksesta ...
sose: sosetta: soseen: soseeseen:
soseesta ...
sosiaaliturvatunnus: -tunnusta:
-tunnuksen: -tunnukseen:
-tunnuksesta ... (= henkilötunnus)
sota*: sotaa: sodan: sotaan:
sodasta ...
SOTKE|A(1) +objekti
he sotke jät Minkä? Mitkä? Mitä?
sotken/en sotke
sotkin/en sotkenut
sotkuinen: sotkuista: sotkuisen: sotkuiseen:
sotkuisesta: sotkuiselle: sotkuiselta...
SOUTA|A (1) (+ objekti)
he soutajat Minkä? Mitä? (Mistä?)
Mihin? Missä?(venettä, veneen)
soudan/en souda
soudin/en soutanut
soutujene: -venettä: -veneen:
-veneeseen: -veneestä: -veneellä...
SOVITTA|A (1) + partitiiviobjekti
he sovittajat Mitä? (vaatteita, kenkiä)
sovitan/en sovita
sovitin/en sovittanut
stereot: stereoita: stereoilla ... (monikko)
suhde: suhdetta: suhteen: suhteeseen:
suhteesta: suhteelle ...
suhteellinen: suhteellista: suhteellisen:
suhteelliseen: suhteellisesta ...
suihku*: suihkua: suihkun: suihkuun:
suihkusta ...
(käydä / olla) suihkussa (Missä?)
(mennä) suihkuun (Mihin?)
(tulla) suihkusta (Mistä?)
SUJU|A (1)
ne sujujat Miten?
se sujuu/se ei suju
se sujui/se ei sujunut
sujuvasti*
Hän puhuu sujuvasti suomea.
SUKELTA|A (1)
he sukeltajat (Mistä?) Mihin? Missä?
(veteen, järveen, mereen)
sukellan/en sukella
sukelsin/en sukeltanut
sukka*: sukkaa: sukan: sukkaan:
sukasta ...
sukat: sukkia: sukissa ... (monikko)
suklaa*: suklaa: suklaan: suklaaseen:
suklaasta: suklaalle: suklaalta ...
suklaa|jäätelö|tötterö: -tötteröä:
-tötterön: -tötteröön: -tötteröstä ...
suklaalevy: -levyä: -levyn: -levyyn:
-levystä ...
suklaa|rasia: -rasiaa: -rasian:
-rasiaan: -rasiasta ...
sukset: suksia: suksilla ... (monikko)
suku*: sukua: suvun: sukuun: suvusta:
suvulle ...
sukulainen*: sukulaista: sukulaisen:
sukulaiseen: sukulaisesta:
sukulaiselle: sukulaiselta ...
suku|nimi*: -nimeä: -nimen:
-nimeen: -nimestä ...
SULA|A (1)
ne sulajat (lumi /jää / voi /jäätelö / tina
sulaa)
se sulaa/se ei sula
se suli/se ei sulanut
sulkapallo: -palloa: -pallon:
-palloon: -pallosta ...
suljettu* (Ф avoinna)
Museo on suljettu (= kiinni).
SULKE|A* (1) + objekti
he sulkejat Minkä? Mitkä? (Mitä?)
(ikkunan, oven, silmät)
suljen/en sulje
suljin/en sulkenut
suloinen: suloista: suloisen: suloiseen:
suloisesta: suloiselle: suloiselta ...
sumu: sumua: sumun: sumuun:
sumusta ...
sunnuntai*: sunnuntaita: sunnuntain:
sunnuntaihin: sunnuntaista:
sunnuntaina ...
suo: suota: suon: suohon: suosta: suolle:
suolta ...
(= märkä alue tai paikka metsässä)
SUOJEL|LA (3) + partitiiviobjekti
he suojelejat Mitä? Ketä? Miltä?
Keneltä?
suojelen/en suojele
suojelin/en suojellut
suojelu: suojelua: suojelun:
suojeluun: suojelusta ...
suola*: suolaa: suolan: suolaan: suolasta:
suolalta ...
suolainen*: suolaista: suolaisen:
suolaiseen: suolaisesta: suolaiselle:
suolaiselta ...
suomalainen*: suomalaista: suomalaisen:
suomalaiseen: suomalaisesta:
suomalaiselle: suomalaiselta...
Suomen|lahti: -lahtea: -lahden:
-lahteen: -lahdesta: -lahdelle:
-lahdelta ...
suomenruotsalainen: -ruotsalaista:
-ruotsalaisen: -ruotsalaiseen:
-ruotsalaisesta: -ruotsalaiselle:
-ruotsalaiselta ...
307
suomi*: suomea: suomen: suomeen:
suomesta: suomeksi... (suomen kieli)
Mitä se on suomeksi?
Suomi*: Suomea: Suomen:
Suomeen: Suomesta ... (maa)
suora: suoraa: suoran: suoraan: suorasta:
suoralle: suoralta ...
(mennä) suoraan (eteenpäin)*
SUORITTA|A(1) +objekti
he suoritta|vat Minkä? Mitkä?
(armeijan, tutkinnon, kurssin, kokeen,
testin, tentit)
suoritan/en suorita
suoritin/en suorittanut
SUOSITEL|LA (3) + partitiiviobjekti
he suosittelemat Mitä? Ketä? Mihin
(tehtävään)? Kenelle?
[että ...]
suosittelen/en suosittele
suositte Iin/en suositellut
SUR|RA (3) + partitiiviobjekti
he sure|vat Mitä (asiaa)?
[sitä, että ...]
suren/en sure
surin/en surrut
surullinen*: surullista: surullisen:
surulliseen: surullisesta: surulliselle:
surulliselta ...
susi: sutta: suden: suteen: sudesta:
sudelle ...
susta* (puhekieltä) (= sinusta, sinun
mielestäsi)
suu*: suuta: suun: suuhun: suusta ...
SUUDEL|LA (3) + partitiiviobjekti
he suutelevat Ketä? (ystävää,
rakastettua) Mitä? (kasvoja, poskea, kättä,
maata, patsasta); Kenen kanssa?
suutelen/en suutele
suutelin/en suudellut
suukko*: suukkoa: suukon ...
Anna suukko!
suullinen: suullista: suullisen: suulliseen:
suullisesta ...
(harjoitus, tentti)
suullisesti
suunnilleen (= noin)
SUUNNITELLA* (3) + objekti
he suunnittelevat Minkä? Mitkä? Mitä?
[että ...]
suunnittelen/en suunnittele
suunnittelin/en suunnitellut
suunnitelma*: suunnitelmaa: suunnitelman:
suunnitelmaan: suunnitelmasta ...
suunnitelmat: suunnitelmia:
suunnitelmista ... (monikko)
suunnittelija: suunnittelijaa: suunnittelijan:
suunnittelijaan: suunnittelijasta:
suunnittelijalle: suunnittelijalta...
suunta*: suuntaa: suunnan:
suuntaan: suunnasta ...
suunta (Mistä?) Mihin?
Mistä suunnasta se tuli?
Mihin suuntaan hän lähti?
suuri*: suurta: suuren: suureen: suuresta:
suurelle: suurelta ...
(liian) suuri Mihin? Kenelle?
suutari: suutaria: suutarin: suutariin:
suutarista: suutarille: suutarilta ...
SUUTTUI A (1) + -STA
he suuttuivat Mistä? Mistä syystä? Miksi?
[siitä, että ...]
suutun/en suutu
suutuin/en suuttunut
sydän: sydäntä: sydämen: sydämeen:
sydämestä: sydämelle ...
syksy*: syksyä: syksyn: syksyyn:
syksystä ...
syksyllä*
syli: syliä: sylin: syliin: sylistä ...
(ottaa) lapsi syliin (Mihin?)
(istua) jonkun sylissä (Missä?)
SYNNYTTÄ|Ä (1) + objekti
he/ne synnyttä|vät Minkä? Kenet? Mitkä?
Ketkä? Mitä? (lapsen, poikasia)
synnytän/en synnytä
synnytin/en synnyttänyt
syntymäsika: -aikaa: -ajan: -aikaan:
-ajasta ...
syntymäpäivä: -päivää: -päivän:
-päivään: -päivästä: -päivänä ...
SYNTY|Ä* (1)
he/ne syntyivät
synnyn/en synny
synnyin/en syntynyt
SYTTY|Ä (1)
ne syttyivät (tuli, valot, tähdet)
se syttyy/se ei syty
se syttyi/se ei syttynyt
SYTYTTÄ|Ä (1) + objekti
he sytyttä|vät Minkä? Mitkä? (valot,
kynttilän, tulen)
sytytän/en sytytä
sytytin/en sytyttänyt
syvä: syvää: syvän: syvään: syvästä:
syvälle: syvältä ...
syys|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta ...
SYÖ|DÄ* (2) + objekti
he syö|vät Mitä? Minkä? Mitkä?
syön/en syö
söin/en syönyt
syöpä: syöpää:syövän: syöpään:
syövästä ...
SYÖTTÄ|Ä (1) + objekti
he syöttä|vät Ketä? Kenet? (lapsen)
syötän/en syötä
syötin/en syöttänyt
syötävä: syötävää: syötävän: syötävään:
syötävästä ...
sähkö*: sähköä: sähkön: sähköön:
sähköstä: sähköllä ...
sähköjohto: -johtoa: -johdon:
-johtoon: -johdosta ...
sähkökitara: -kitaraa: -kitaran:
-kitaraan: -kitarasta ...
sähköpostiosoite: -osoitetta:
-osoitteen: -osoitteeseen:
-osoitteesta ...
säilyke: säilykettä: säilykkeen:
säilykkeeseen: säilykkeestä ...
SÄILYTTÄ|Ä (1) + objekti
he säilyttä|vät Mitä? Minkä? Missä?
säilytän/en säilytä
säilytin/en säilyttänyt
SÄILÖ|Ä (1) + objekti
he säilöivät Mitä? Mitkä? Mihin?
säilön/en säilö
säilöin/en säilönyt
sämpylä: sämpylää: sämpylän: sämpylään:
sämpylästä ...
sänky*: sänkyä: sängyn: sänkyyn:
sängystä: sängylle: sängyltä ...
SÄRKE|Ä* (1) + objekti
särkee/ei särje
särki/ei särkenyt
Mitä särkee? (= Mikä on kipeä?)
Päätä/selkää särkee.
särky: särkyä: säryn: särkyyn:
särystä ...
sävel: säveltä: sävelen: säveleen:
sävelestä ...
sävellys: sävellystä: sävellyksen:
sävellykseen: sävellyksestä ...
SÄVELTÄ|Ä (1) + objekti
he säveltä|vät Minkä? Mitkä? Mitä?
sävellän/en sävellä
sävelsin/en säveltänyt
sää*: säätä: sään: säähän: säästä ...
säännöllinen: säännöllistä: säännöllisen:
säännölliseen: säännöllisestä:
säännölliselle: säännölliseltä ...
säännöllisesti
sääntö*: sääntöä: säännön:
sääntöön: säännöstä ...
SÄÄSTÄ|Ä* (1) + objekti
he säästä|vät Minkä? Mitkä? Mitä?
Kenelle? Mihin? Mitä varten?
säästän/en säästä
säästin/en säästänyt
308
т
(Minkä? Kenen?) taakse
(genetiivi + taakse)
talon taakse (Mihin?)
taas*
TAA|TA (4) +objekti
he takaa|vat Minkä? Mitkä? (Mitä?)
(lainan)
[(sen), että ...]
takaan/en takaa
takasin/en taannut
tahansa
TAHTO|A (1) + objekti /1. infinitiivi
he tahtoivat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet?
Ketkä? Mihin? (tehdä mitä)
[että ...]
tahdon/en tahdo
tahdoin/en tahtonut
tai*
taide*: taidetta: taiteen: taiteeseen:
taiteesta: taiteelle ...
taide|museo: -museota: -museon:
-museoon: -museosta: -museolle ...
taide|näyttely: -näyttelyä: -näyttelyn:
-näyttelyyn: -näyttelystä ...
TAIPUI A (1)
ne taipuivat Miten? (sana, verbi)
se taipuu/se ei taivu
se taipui/se ei taipunut
TAISTELI LA (3) + -STA
he taistelemat Mistä?
taistelen/en taistele
taistelin/en taistellut
taistelu: taistelua: taistelun:
taisteluun: taistelusta ...
TAITA|A (1) + 1. infinitiivi
he taita|vat (tehdä mitä)
taidan/en taida
taisin/en taitanut
taitava: taitavaa: taitavan: taitavaan:
taitavasta: taitavalle: taitavalta ...
taitava + -MAAN / Missä?
taiteilija*: taiteilijaa: taiteilijan: taiteilijaan:
taiteilijasta: taiteilijalle: taiteilijalta ...
taito: taitoa: taidon: taitoon: taidosta ...
taivas*: taivasta: taivaan: taivaaseen:
taivaasta: taivaalle: taivaalta ...
taivutus: taivutusta: taivutuksen:
taivutukseen: taivutuksesta ...
TAJU|TA* (4) + objekti
he tajua|vat Minkä (asian)? Mitkä (asiat)?
Mitä?
[(tajuan sen), että ...]
[(en tajua sitä), että ...] (arkikieltä)
tajuan/en tajua
tajusin/en tajunnut
taju|ta (4) = ymmärtää, käsittää
(Minkä? Kenen?) takaa*
(genetiivi+ takaa)
talon takaa (Mistä?)
takaisin*
(Minkä? Kenen?) takana*
(genetiivi + takana)
talon takana (Missä?)
Minkä takia? (= Miksi?)
(genetiivi + takia)
sen takia (- siksi)
takka: takkaa: takan: takkaan:
takasta ...
takan ääressä (= takan läheisyydessä,
lähellä, edessä)
takki*: takkia: takin: takkiin: takista ...
taksi*: taksia: taksin: taksiin: taksista:
taksilla ...
TALLENTA|A(1) +objekti
he tallenta|vat Minkä? Mitkä? Mihin?
tallennan/en tallenna
tallensin/en tallentanut
Tallinna*: Tallinnaa: Tallinnan: Tallinnaan:
Tallinnasta ...
talo*: taloa: talon: taloon: talosta ...
talous: taloutta: talouden: talouteen:
taloudesta: taloudelle ...
taloustiede: -tiedettä: -tieteen:
-tieteeseen: -tieteestä ...
talvi*: talvea: talven: talveen:
talvesta ...
talvella*
talvirengas: -rengasta: -renkaan:
-renkaaseen: -renkaasta ...
talvi|saappaat: -saappaita:
-saappaista ... (monikko)
tammi|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta ...
Tampere*: Tamperetta: Tampereen:
(Tampereeseen:) Tampereesta:
Tampereelle: Tampereelta ...
TANKA|TA* (4) + objekti
he tankkaa|vat Minkä? (Mitkä?) (auton,
veneen)
tankkaan/en tankkaa
tankkasin/en tankannut
TANSSI|A* (1) (+ objekti)
he tanssi|vat Mitä? (tangoa, valssia,
salsaa); Minkä? (tanssin loppuun); Kenen
kanssa?
tanssin/en tanssi
tanssin/en tanssinut
tapa*: tapaa: tavan: tapaan: tavasta:
tavalla ...
KIELIOPPIOSA
Millä tavalla?
tällä tavalla
sillä tavalla
tapaaminen: tapaamista: tapaamisen:
tapaamiseen: tapaamisesta ...
(ehdottaa) tapaamista (Kenelle?)
TAPAHTUI A* (1)
ne tapahtuivat Missä? Milloin?
Mitä? Kenelle? (vahinko, onnettomuuus)
(se) tapahtuu/(sitä) ei tapahdu
(se) tapahtui/(sitä) ei tapahtunut
Mitä sinulle on tapahtunut?
tapahtuma: tapahtumaa: tapahtuman:
tapahtumaan: tapahtumasta ...
tapaus: tapausta: tapauksen: tapaukseen:
tapauksesta ...
TAPETOI|DA (2) +objekti
he tapetoi|vat Minkä? Mitkä? (seinän,
huoneet)
tapetoin/en tapetoi
tapetoin/en tapetoinut
TAPPA|A* (1) + objekti
he tappa|vat Minkä? Mitkä?
Kenet? Ketkä?
(hyttysen, kalan; jonkun ihmisen)
tapan/en tapa
tapoin/en tappanut
tappa|a (1) = surma\ta (4), murha\ta (4)
tarina: tarinaa: tarinan: tarinaan:
tarinasta ...
tarjoilija*: tarjoilijaa: tarjoilijan: tarjoilijaan:
tarjoilijasta: tarjoilijalle: tarjoilijalta ...
TARJO|TA (4) + partitiiviobjekti
he tarjoa|vat Mitä? Kenelle?
tarjoan/en tarjoa
tarjosin/en tarjonnut
tarjotin: tarjotinta: tarjottimen:
(tarjottimeen:) tarjottimesta:
tarjottimelle: tarjottimelta ...
tarjous*: tarjousta: tarjouksen: tarjoukseen:
tarjouksesta ...
(olla) tarjouksessa
TARJOUTU|A (1)
he tarjoutuivat Mihin?
tarjoudun/en tarjoudu
tarjouduin/en tarjoutunut
TARKASTA|A(1) +objekti
he tarkasta|vat Minkä? Mitkä?
Kenet? Ketkä? (matkalaukut, -tavarat,
lipun ...)
tarkastan/en tarkasta
tarkastin/en tarkastanut
tarkasti
TARKISTA|A(1) +objekti
he tarkista|vat Minkä asian? Mitkä asiat?
tarkistan/en tarkista
tarkistin/en tarkistanut
309
tarkka: tarkkaa: tarkan: tarkkaan: tarkasta:
tarkalle: tarkalta ...
TARKOITTA|A* (1) + partitiiviobjekti
he tarkoitta|vat Mitä?
[sitä, että ...]
tarkoitan/en tarkoita
tarkoitin/en tarkoittanut
tarkoitus: tarkoitusta: tarkoituksen:
tarkoitukseen: tarkoituksesta ...
tarmokas: tarmokasta: tarmokkaan:
tarmokkaaseen: tarmokkaasta:
tarmokkaalle: tarmokkaalta ...
(= energinen, ahkera)
tarpeeksi*
tarpeellinen: tarpeellista: tarpeellisen:
tarpeelliseen: tarpeellisesta: tarpeelliselle:
tarpeelliselta ...
TARTTU|A(1)
ne tarttuivat Mihin? Keneen?
se tarttuu/se ei tartu
se tarttui/se ei tarttunut
tarvike: tarviketta: tarvikkeen:
tarvikkeeseen: tarvikkeesta ...
TARVI|TA* (5) + objekti
he tarvitsemat Mitä? Minkä? Mitkä? Ketä?
Kenet? Mihin? (rahaa, kahvia, paperia,
apua; sinua, teitä; sinut tähän työhön)
tarvitsen/en tarvitse
tarvitsin/en tarvinnut
TARVI|TA* (5)+ 1. infinitiivi
minun ei tarvitse tehdä sitä
meidän ei tarvitse tehdä sitä
tasan*
Kello on tasan viisi (=17.00).
tasa|valta: -valtaa: -vallan: -valtaan:
-vallasta ...
tasku: taskua: taskun: taskuun: taskusta ...
taskulamppu: -lamppua: -lampun:
-lamppuun: -lampusta: -lampulla ...
taskulaskin: -laskinta: -laskimen:
-laskimeen: -laskimesta: -laskimella ...
taso*: tasoa: tason: tasoon: tasosta:
tasolle: tasolta ...
tauko*: taukoa: tauon: taukoon: tauosta:
tauolle: tauolta ...
Pidetään tauko!*
taulu*: taulua: taulun: tauluun: taulusta:
taululle ...
tauti: tautia: taudin: tautiin: taudista ...
tavallinen*: tavallista: tavallisen:
tavalliseen: tavallisesta: tavalliselle:
tavalliselta ...
tavallisesti*
tavara*: tavaraa: tavaran: tavaraan:
tavarasta: tavaralle ...
tavaratalo: -taloa: -talon: -taloon:
-talosta ...
TAVA|TA* (4) + objekti
he tapaa|vat Kenet? Ketkä? (Minkä?
Mitkä?) Missä?
tapaan/en tapaa
tapasin/en tavannut
(olla) tavattavissa (= hän on paikalla,
häntä voi häiritä, hänet voi tavata, hänen
kanssaan voi puhua)
TAVOITTA|A(1) +objekti
he tavoitta|vat Kenet? Ketkä? Ketä?
tavoitan/en tavoita
tavoitin/en tavoittanut
tavu*: tavua: tavun: tavuun: tavusta ...
tavutus: tavutusta: tavutuksen:
tavutukseen: tavutuksesta ...
TAVUTTA|A(1) + objekti
he tavutta|vat Minkä sanan? Mitkä sanat?
tavutan/en tavuta
tavutin/en tavuttanut
te*: teitä: teidän: teidät: teihin: teissä:
teistä: teille: teillä: teiltä ...
teatteri*: teatteria: teatterin: teatteriin:
teatterista: teatterille: teatterilta ...
tee*: teetä: teen: teehen: teestä:
teelle ...
tehdas: tehdasta: tehtaan: tehtaaseen:
tehtaasta: tehtaalle: tehtaalta ...
TEH|DÄ* (2) + objekti
he teke|vät Minkä? Mitkä? Mitä? (ruokaa,
salaattia, pizzaa; kotitehtävät, töitä)
teen/en tee
tein/en tehnyt
tehokas: tehokasta: tehokkaan:
tehokkaaseen: tehokkaasta: tehokkaalle:
tehokkaalta ...
tehokkaasti
tehtävä*: tehtävää: tehtävän: tehtävään:
tehtävästä ...
teistä* (= teidän mielestänne)
tekeminen*: tekemistä: tekemisen:
tekemiseen: tekemisestä ...
tekijä: tekijää: tekijän: tekijään: tekijästä:
tekijälle: tekijältä ...
TEKSTA|TA (4) + objekti
he tekstaa|vat Minkä? (arkikieltä) Kenelle?
tekstaan/en tekstaa
tekstasin/en tekstannut
teksti*: tekstiä: tekstin: tekstiin: tekstistä ...
teksti|viesti: -viestiä: -viestin:
-viestiin: -viestistä ...
(vastata) tekstiviestiin
televisio*: televisiota: television:
televisioon: televisiosta ...
teline: telinettä: telineen: (telineeseen:)
telineestä: telineelle: telineeltä ...
TELTTAILI LA (3)
he telttaile!vat Missä?
telttailen/en telttaile
telttailin/en telttaillut
tennis*: tennistä: tenniksen: tennikseen:
tenniksestä ...
tentti*: tenttiä: tentin: tenttiin:
tentistä ...
teollisuus: teollisuutta: teollisuuden:
teollisuuteen: teollisuudesta:
teollisuudelle ...
teoria: teoriaa: teorian: teoriaan:
teoriasta ...
teos: teosta: teoksen: teokseen:
teoksesta ...
terve*: tervettä: terveen: terveeseen:
terveestä: terveelle: terveeltä ...
TERVEHTI |Ä (1) + partitiiviobjekti
he tervehti|vät Ketä? (ystävää, tuttavaa,
vieraita, naapuria, opettajaa)
tervehdin/en tervehdi
tervehdin/en tervehtinyt
terveiset: terveisiä: terveisistä ... (monikko)
terveisiä* Kenelle?
Tervetuloa!*
Terveydeksi!*
terveys: terveyttä: terveyden: terveyteen:
terveydestä: terveydelle...
terveyskeskus*: -keskusta:
-keskuksen: -keskukseen:
-keskuksesta: -keskukselle ...
teräs: terästä: teräksen: teräkseen:
teräksestä ...
terävä: terävää: terävän: terävään:
terävästä: terävälle: terävältä ...
testi*: testiä: testin: testiin: testistä ...
Thai|maa*: -maata: -maan: -maahan:
-maasta ...
tie*: tietä: tien: tiehen: tiestä: tielle: tieltä ...
tiede*: tiedettä: tieteen: tieteeseen:
tieteestä: tieteelle ...
tiedosto: tiedostoa: tiedoston: tiedostoon:
tiedostosta ...
tieteellinen: tieteellistä: tieteellisen:
tieteelliseen: tieteellisestä:
tieteelliseltä ...
tietenkin* (= tietysti, totta kai)
tieto*: tietoa: tiedon: tietoon:
tiedosta ...
310
KIELIOPPIOSA
tieto|kone*: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella...
tieto|kone|ohjelma: -ohjelmaa:
-ohjelman: -ohjelmaan: -ohjelmasta ...
tietysti* (= totta kai)
TIETÄ|Ä* (1) + objekti / -STA
he tietä|vät Minkä asian? Mitkä asiat?
Mitä? Mistä asiasta? Kenestä?
[että ...]
tiedän/en tiedä
tiesin/en tietänyt
tiistai*: tiistaita: tiistain: tiistaihin: tiistaista:
tiistaina ...
tila*: tilaa: tilan: tilaan: tilasta: tilalle:
tilalta ...
tilaisuus: tilaisuutta: tilaisuuden:
tilaisuuteen: tilaisuudesta ...
tilaisuus Mihin? (tehdä mitä)
tilanne: tilannetta: tilanteen: tilanteeseen:
tilanteesta: tilanteelle ...
TILA|TA* (4) + objekti
he tilaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenelle?
Mihin? (taksin, lehden, pizzat)
tilaan/en tilaa
tilasin/en tilannut
tili*: tiliä: tilin: tiliin: tilistä: tilille: tililtä ...
(panna) rahat tilille
(nostaa) rahaa tililtä
tilli: tilliä: tillin: tilliin: tillistä: tillille ...
TISKA|TA* (4) + objekti
he tiskaa|vat Minkä? Mitkä? Mitä?
Millä? (asiat, kattilan, lautasen;
astianpesuaineella)
tiskaan/en tiskaa
tiskasin/en tiskannut
tiskikone: -konetta: -koneen:
-koneeseen: -koneesta: -koneella...
tiskipöytä: -pöytää: -pöydän:
-pöydälle ...
tms.* (- tai muuta sellaista / samanlaista)
todella*
TODE|TA (4) + objekti
he totea|vat Minkä asian? Mitkä asiat?
[että ...]
totean/en totea
totesin/en todennut
tohtori: tohtoria: tohtorin: tohtoriin:
tohtorista: tohtorille: tohtorilta ...
TOIMII A* (1)
ne/he toimijvat Miten?
se toimii/se ei toimi
se toimi/se ei toiminut
toiminta: toimintaa: toiminnan: toimintaan:
toiminnasta: toiminnalle...
toimisto*: toimistoa: toimiston: toimistoon:
toimistosta: toimistolle ...
TOIMITTA|A (1) + objekti
he toimittajat Minkä? Mitkä? Mihin?
Kenelle? Milloin?
toimitan/en toimita
toimitin/en toimittanut
toimittaja: toimittajaa: toimittajan:
toimittajaan: toimittajasta:
toimittajalle: toimittajalta ...
toimitusjohtaja: -johtajaa: -johtajan:
-johtajaan: -johtajasta: -johtajalle:
-johtajalta ...
toinen*: toista: toisen: toiseen: toisesta:
toiselle: toiselta ...
toiset*: toisia: toisissa: toisiin: toisista:
toisille: toisilla: toisilta ... (monikko)
toinen - toinen
toissapäivänä* (= kaksi päivää sitten)
TOIVOI A* (1) + objekti
he toivojat Mitä?
[että ...]
toivon/en toivo
toivoin/en toivonut
toivomus: toivomusta: toivomuksen:
toivomukseen: toivomuksesta ...
toivomukset: toivomuksia: toivomuksista ...
(monikko)
toivottavasti*
tomaatti*: tomaattia: tomaatin: tomaattiin:
tomaatista: tomaatille: tomaatilta ...
tomaatti|sose*: -sosetta: -soseen:
-soseeseen: -soseesta: -soseelle:
-soseelta ...
tonnikala*: -kalaa: -kalan: -kalaan:
-kalasta ...
tontti: tonttia: tontin: tonttiin: tontista:
tontille: tontilta ...
(rakentaa) talo tälle tontille (Mihin?)
tori*: toria: torin: (toriin:) torista:
torille: torilta ...
torstai*: torstaita: torstain: torstaihin:
torstaista: torstaina ...
tosi*: totta: toden: toteen: todesta ...
Se on totta!*
Ihanko totta?*
tosi hyvä* (= todella hyvä)
tosi|asia: -asiaa: -asian: -asiaan:
-asiasta: -asialle ...(= fakta)
Tota noin*... (puhekieltä)
totta kai* (= tietysti)
TOTTUI A* (1) + illatiivi / -MAAN
he tottujat Mihin? Keneen? Mitä
tekemään?
[siihen, että ...]
totun/en totu
totuin/en tottunut
touko|kuu*: -kuuta: -kuun: -kuuhun:
-kuusta ...
toveri*: toveria: toverin: toveriin: toverista:
toverille: toverilta ...
traktori: traktoria: traktorin: traktoriin:
traktorista: traktorilla ...
treffit: treffejä: treffeistä: treffeille ...
(monikko) (arkikieltä)
(olla) treffeillä
(mennä / lähteä) treffeille
treffit (= tapaaminen (uuden) ystävän
kanssa)
Kenellä on treffit?
minulla on treffit / minulla ei ole treffejä
tuhat*: tuhatta: tuhannen: tuhanteen:
tuhannesta: tuhannelle ... = 1000
tukeva: tukevaa: tukevan: tukevaan:
tukevasta: tukevalle: tukevalta ...
Tukholma*: Tukholmaa: Tukholman:
Tukholmaan: Tukholmasta ...
tuki*: tukea: tuen: tukeen: tuesta ...
Kiitos tuesta!*
tukka*: tukkaa: tukan: tukkaan:
tukasta ...
tukku: tukkua: tukun: tukkuun:
tukusta ...
tulevaisuus: tulevaisuutta: tulevaisuuden:
tulevaisuuteen: tulevaisuudesta ...
tuli*: tulta: tulen: tuleen: tulesta ...
tuliainen: tuliaista: tuliaisen ...
tuliaiset: tuliaisia: tuliaisista ... (monikko)
tulinen*: tulista: tulisen: tuliseen: tulisesta:
tuliselle: tuliselta ...
(pippurinen, vahvasti maustettu ruoka/
voimakkaan makuinen mauste)
Tämä (ruoka) voi olla sinulle liian tulista.
tulipalo: -paloa: -palon: -paloon:
-palosta ...
TULKA|TA (4) +objekti
he tulkkaajat Minkä/kenen puheen?
Mitkä/kenen puheet? Mistä kielestä? Mihin
kieleen? Kenelle?
tulkkaan/en tulkkaa
tulkkasin/en tulkannut
tulkkaus: tulkkausta: tulkkauksen:
tulkkaukseen: tulkkauksesta ...
311
tulkki: tulkkia: tulkin: tulkkiin: tulkista:
tulkille: tulkilta ...
TUL|LA* (3)
he tule|vat Mistä? Mihin?
tulen/en tule
tulin/en tullut
Tulen kotiin kello 18.00.
Hän tuli ulos ravintolasta.
tulo: tuloa: tulon: tuloon: tulosta ...
(olla) tulossa (Mistä? Mihin?)
tulos: tulosta: tuloksen: tulokseen:
tuloksesta ...
TULOSTA|A (1) +objekti
he tulosta|vat Minkä (tekstin)? Mitkä
(tekstit)? Kenelle?
tulostan/en tulosta
tulostin/en tulostanut
tulppaani: tulppaania: tulppaanin:
(tulppaaniin:) tulppaanista ...
tumma*: tummaa: tumman: tummaan:
tummasta: tummalle: tummalta ...
tunne*: tunnetta: tunteen: tunteeseen:
tunteesta: tunteelle ...
tunnelma*: tunnelmaa: tunnelman:
tunnelmaan: tunnelmasta ...
tunnettu*: tunnettua: tunnetun: tunnettuun:
tunnetusta: tunnetulle ...
tunnus: tunnusta: tunnuksen: tunnukseen:
tunnuksesta ...
TUNTE|A* (1) + objekti
he tunte|vat Kenet? Ketkä? Minkä asian?
Mitkä asiat?
[että ...]
tunnen/en tunne
tunsin/en tuntenut
tuntematon: tuntematonta: tuntemattoman:
tuntemattomaan: tuntemattomasta:
tuntemattomalle: tuntemattomalta ...
tunti*: tuntia: tunnin: tuntiin: tunnissa:
tunnista: tunnille ...
Kokous kestää pari tuntia.
Olin siellä tunnin.
En ole syönyt moneen tuntiin.
Hän teki sen tunnissa.
Minun täytyy mennä pianotunnille.
TUNTUI A* (1) + -LTA
ne tuntuivat Miltä? (mukavalta,
lämpimältä, kylmältä, kovalta, pehmeältä)
[siltä, että ...]
se tuntuu/se ei tunnu
se tuntui/se ei tuntunut
Tuntuu (siltä), että ...
Minusta tuntuu (siltä), että ...
tunturi: tunturia: tunturin: tunturiin:
tunturista: tunturille: tunturilta ...
tuo*: tuota: tuon: tuohon: tuossa: tuosta:
tuolle: tuolla: tuolta ...
TUO|DA* (2) + objekti
he tuo|vat Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet?
Ketkä? Mistä? Mihin?
tuon/en tuo
toin/en tuonut
TUOKSU|A (1) + -LTA/-LLE
ne tuoksuivat Miltä? Mille?
se tuoksuu/se ei tuoksu
se tuoksui/se ei tuoksunut
tuoli*: tuolia: tuolin: (tuoliin:) tuolista:
tuolille: tuolilta ...
tuolla* (Missä?)
tuollainen*: tuollaista: tuollaisen:
tuollaiseen: tuollaisesta: tuollaiselle:
tuollaiselta ...
tuolta* (Mistä?)
tuomari: tuomaria: tuomarin: tuomariin:
tuomarista: tuomarille: tuomarilta ...
tuonne* (Mihin?)
tuonti: tuontia: tuonnin: tuontiin:
tuonnista ...
tuonti|liike: -liikettä: -liikkeen:
-liikkeeseen: -liikkeestä ...
tuoppi: tuoppia: tuopin: tuoppiin:
tuopista ...
tuoppi olutta (= iso lasi (hana)olutta)
tuore*: tuoretta: tuoreen: tuoreeseen:
tuoreesta: tuoreelle: tuoreelta ...
tuore leipä/pulla/kala
tuore sanomalehti
tuore|mehu: -mehua: -mehun:
-mehuun: -mehusta ...
tuossa* (Missä?)
tupa: tupaa: tuvan: tupaan: tuvasta ...
tupaantuliaiset: -tuliaisia:
-tuliaisista ... (monikko)
tupakka: tupakkaa: tupakan: tupakkaan:
tupakasta: tupakalle ...
tupakka|-aski: -askia: -askin: -askiin:
-askista ...
tupakkalakko: -lakko: -lakon:
-lakkoon: -lakosta ...
(olla) (tupakka)lakossa
TUPAKOIDA (2)
he tupakoijat Missä?
tupakoin/en tupakoi
tupakoin/en tupakoinut
tupakointi: tupakointia: tupakoinnin:
tupakointiin: tupakoinnista ...
turha: turhaa: turhan: turhaan: turhasta:
turhalle: turhalta ...
turhaan
turisti*: turistia: turistin: turistiin: turistista:
turistille: turistilta ...
turkki: turkkia: turkin: turkkiin:
turkista ... (turkistakki)
turkki*: turkkia: turkin: turkkiin: turkista:
turkiksi... (turkin kieli)
Turkki*: Turkkia: Turkin: Turkkiin:
Turkista ... (maa)
Turku*: Turkua: Turun: Turkuun: Turusta ...
turva: turvaa: turvan: turvaan:
turvasta ...
turvallinen*: turvallista: turvallisen:
turvalliseen: turvallisesta: turvalliselle:
turvalliselta ...
tuskin
Tuskin hän tulee. (= En usko, että hän
tulee.)
TUTKII A* (1) + objekti
he tutkijat Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä?
tutkin/en tutki
tutkin/en tutkinut
tutkija: tutkijaa: tutkijan: tutkijaan: tutkijasta:
tutkijalle: tutkijalta ...
tutkimus: tutkimusta: tutkimuksen:
tutkimukseen: tutkimuksesta:
tutkimukselle ...
tutkinto: tutkintoa: tutkinnon:
tutkintoon: tutkinnosta ...
tuttava*: tuttavaa: tuttavan: tuttavaan:
tuttavasta: tuttavalle: tuttavalta ...
(= tuttu ihminen, kaveri)
tuttu*: tuttua: tutun: tuttuun: tutusta: tutulle:
tutulta ...
TUTUSTUI A* (1) + illatiivi
he tutustuvat Keneen? Mihin?
tutustuin/en tutustu
tutustuin/en tutustunut
Tutustuin häneen viime vuonna.
Tutustuimme näyttelyyn.
tuubi: tuubia: tuubin: tuubiin:
tuubista ...
tuuletin: tuuletinta: tuulettimen:
tuulettimeen: tuulettimesta ...
tuuli*: tuulta: tuulen: tuuleen: tuulesta:
tuulella ...
Ulkona on kylmä tuuli.
(olla) hyvällä tuulella
(olla) pahalla/huonolla tuulella
TUUL|LA* (3)
tuulee/ei tuule
tuuli/ei tuullut
Tänään tuulee kovasti.
tyhjä*: tyhjää: tyhjän: tyhjään: tyhjästä:
tyhjälle: tyhjältä ...
312
KIELIOPPIOSA
tyhmä*: tyhmää: tyhmän: tyhmään:
tyhmästä: tyhmälle: tyhmältä ...
TYKÄ|TÄ* (4) + -STA /1. infinitiivi
he tykkää|vät Mistä? Kenestä?
(tehdä mitä)
[siitä, että ...]
tykkään/en tykkää
tykkäsin/en tykännyt
tylsä*: tylsää: tylsän: tylsään: tylsästä:
tylsälle: tylsältä ...
tyttö*: tyttöä: tytön: tyttöön: tytöstä: tytölle:
tytöltä ...
tyttö|kaveri (= tyttöystävä)
tyttö|kaveri*: -kaveria: -kaverin:
-kaveriin: -kaverista: -kaverille:
-kaverilta ...
tyttöystävä*: -ystävää: -ystävän:
-ystävään: -ystävästä: -ystävälle:
-ystävältä ...
tytär*: tytärtä: tyttären: tyttäreen: tyttärestä:
tyttärelle: tyttäreltä ...
tyyli: tyyliä: tyylin: tyyliin: tyylistä ...
tyylikäs: tyylikästä: tyylikkään:
tyylikkääseen: tyylikkäästä: tyylikkäälle:
tyylikkäältä ...
tyyni: tyyntä: tyynen: tyyneen: tyynestä:
tyynelle: tyyneltä ...
Tyyni valtameri
(purjehtia) Tyynellä valtamerellä
tyyny: tyynyä: tyynyn: tyynyyn: tyynystä:
tyynylle ...
tyypillinen*: tyypillistä: tyypillisen:
tyypilliseen: tyypillisestä: tyypilliselle:
tyypilliseltä ...
tyyppi*: tyyppiä: tyypin: tyyppiin: tyypistä:
tyypille: tyypiltä ...
tyytyväinen*: tyytyväistä: tyytyväisen:
tyytyväiseen: tyytyväisestä: tyytyväiselle:
tyytyväiseltä ...
tyytyväinen Mihin? Keneen?
työ*: työtä: työn: työhön: työstä ...
työ|huone: -huonetta: -huoneen:
-huoneeseen: -huoneesta ...
työ| kaveri (- työtoveri)
työ|kaveri*: -kaveria: -kaverin: -kaveriin:
-kaverista: -kaverille: -kaverilta ...
työkokemus: -kokemusta:
-kokemuksen: -kokemukseen:
-kokemuksesta ...
työ|lupa: -lupaa: -luvan: -lupaan:
-luvasta ...
työntekijä: -tekijää: -tekijän: -tekijään:
-tekijästä: -tekijälle: -tekijältä ...
TYÖNTÄ|Ä (1) + objekti
he työntä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Kenet?
Ketkä? Ketä? Mistä? Mihin?
työnnän/en työnnä
työnsin/en työntänyt
työ|numero: -numeroa: -numeron:
-numeroon: -numerosta ...
työpaikka: -paikkaa: -paikan:
-paikkaan: -paikasta: -paikalle:
-paikalta ...
työpäivä: -päivää: -päivän:
-päivään: -päivästä: -päivänä ...
työpöytä: -pöytää: -pöydän:
-pöydälle: -pöydältä ...
TYÖSKENNEL|LÄ* (3)
he työskentelet vät Missä? Kenen
kanssa? Minkä parissa (= kanssa)? Kuinka
kauan?
työskentelen/en työskentele
työskentelin/en työskennellyt
työ|suhde: -suhdetta: -suhteen:
-suhteeseen: -suhteesta ...
työ|suhde|asunto: -asuntoa: -asunnon:
-asuntoon: -asunnosta ...
työ|toveri*: -toveria: -toverin: -toveriin:
-toverista: -toverille: -toverilta ...
työttömyys: työttömyyttä: työttömyyden:
työttömyyteen: työttömyydestä:
työttömyydelle ...
työtön*: työtöntä: työttömän: työttömään:
työttömästä: työttömälle: työttömältä ...
(Minkä? Kenen?) tähden
(genetiivi + tähden)
sen tähden (= siksi)
tähti: tähteä: tähden: tähteen:
tähdestä ...
tähdet: tähtiä: tähdistä ... (monikko)
filmi|tähti
tällainen*: tällaista: tällaisen: tällaiseen:
tällaisesta: tällaiselle: tällaiselta ...
tällä kerralla*
tällä viikolla*
tällöin
tämä*: tätä: tämän: tähän: tässä: tästä:
tälle: tällä: tältä ...
tänne* (Mihin?)
tänä vuonna*
tänään*
tärkeä*: tärkeää: tärkeän: tärkeään:
tärkeästä: tärkeälle: tärkeältä ...
tärkeämpi: tärkeämpää: tärkeämmän:
tärkeämpään: tärkeämmästä:
tärkeämmälle: tärkeämmältä ...
(komparatiivi)
tärkein: tärkeintä: tärkeimmän:
tärkeimpään: tärkeimmästä: tärkeimmälle:
tärkeimmältä ... (superlatiivi)
tässä* (Missä?)
tässä kuussa*
täti*: tätiä: tädin: tätiin: tädistä: tädille:
tädiltä ...
täynnä*
täysi*: täyttä: täyden: täyteen: täydestä:
täydelle: täydeltä ...
(tulla / panna) täyteen
täysin
TÄYTTÄ|Ä (1) + objekti
he täyttävät Minkä? Mitkä? Millä?/Kuinka
paljon? (= Kuinka monta vuotta?)
täytän/en täytä
täytin/en täyttänyt
TÄYTY|Ä* (1) + 1. infinitiivi
heidän täytyy (tehdä mitä)
Kenen täytyy?
minun täytyy/minun ei tarvitse
minun täytyi/minun ei tarvinnut
täällä* (Missä?)
täältä* (Mistä?)
tölkki: tölkkiä: tölkin: tölkkiin: tölkistä ...
tötterö: tötteröä: tötterön: tötteröön:
tötteröstä ...
и
UI|DA* (2)
he ui|vat Missä? (Mistä?) Mihin? Miten?
Kuinka kauan?
uin/en ui
uin/en uinut
uima|halli: -hallia: -hallin: -halliin:
-hallista: -hallille: -hallilta ...
uimahousut: -housuja : -housuista ...
(monikko)
uimapuku: -pukua: -puvun: -pukuun:
-puvusta...
uimaranta*: -rantaa: -rannan:
(-rantaan:) -rannasta: -rannalle:
-rannalta ...
uimari: uimaria: uimarin: uimariin:
uimarista: uimarille: uimarilta ...
uima|valvoja: -valvojaa: -valvojan:
-valvojaan: -valvojasta: -valvojalle:
-valvojalta ...
uiminen: uimista: uimisen: uimiseen:
uimisesta ...
ukkonen: ukkosta: ukkosen: ukkoseen:
ukkosesta: ukkosella ...
313
ukon|ilma: -ilmaa: -ilman: -ilmaan:
-ilmasta: -ilmalla ...
ulkoa* (Mistä?)
ULKOIL|LA (3)
he ulkoile|vat Missä? Kenen kanssa?
Kuinka kauan?
ulkoilen/en ulkoile
ulkoilin/en ulkoillut
ulko|ilma: -ilmaa: -ilman: -ilmaan ...
ulko|ilma|konsertti: -konserttia:
-konsertin: -konserttiin: -konsertista ...
ulkoilu: ulkoilua: ulkoilun: ulkoiluun:
ulkoilusta ...
ULKOILUTTA|A (1) + objekti
he ulkoilutta|vat Mitä? (Ketä?) Missä?
(koiraa, lasta)
ulkoilutan/en ulkoiluta
ulkoilutin/en ulkoiluttanut
ulkomaalainen: -maalaista:
-maalaisen: -maalaiseen:
-maalaisesta: -maalaiselle:
-maalaiselta ...
ulko|maan|matka: -matkaa: -matkan:
-matkaan: -matkasta: -matkalle:
-matkalta ...
ulko|maat: -maita: -mailla: -maille ...
{monikko)
ulkona* (Missä?)
ulkopuoli: -puolta: -puolen:
-puolelle: -puolelta ...
ulos* (Mihin?)
uni*: unta: unen: uneen: unesta ...
UNOHTA|A* (1) + objekti
he unohtajat Minkä asian? Mitkä asiat?
Kenet? Ketkä?
[että ...]
unohdan/en unohda
unohdin/en unohtanut
upea: upeaa: upean: upeaan: upeasta:
upealle: upealta ...
Ups! (puhekieltä)
urheilu*: urheilua: urheilun: urheiluun:
urheilusta...
URHEIL|LA (3)
he urheile| vat Missä?
urheilen/en urheile
usko: uskoa: uskon: uskoon:
uskosta ...
USKOI A* (1) + objekti
he uskojat Minkä asian? Mitkä asiat?
Mitä? Ketä?
[että...]
uskon/en usko
uskoin/en uskonut
USKOI A* (1) + illatiivi
he uskojat Mihin? Keneen?
uskon/en usko
uskoin/en uskonut
uudelleen* (= uudestaan)
uuni*: uunia: uunin: uuniin: uunista ...
uusi*: uutta: uuden: uuteen: uudesta:
uudelle: uudelta ...
uutinen: uutista: uutisen: uutiseen:
uutisesta ...
uutinen Mistä?
uutiset*: uutisia: uutisissa ... (monikko)
v
vaalea*: vaaleaa: vaalean: vaaleaan:
vaaleasta: vaalealle: vaalealta ...
vaali: vaalia: vaalin: vaaliin: vaalista ...
vaalit: vaaleja: vaaleissa: vaaleista ...
(monikko)
vaan*
vaan* (puhekieltä) (= vain)
vaarallinen: vaarallista: vaarallisen:
vaaralliseen: vaarallisesta: vaaralliselle:
vaaralliselta ...
vaari*: vaaria: vaarin: vaariin: vaarista:
vaarille: vaarilta ... (= isoisä, ukki, vanha
mies)
vaate*: vaatetta: vaatteen: vaatteeseen:
vaatteesta ...
vaatteet*: vaatteita: vaatteista ... (monikko)
VAATII A (1) + objekti
he vaatijat Minkä? Mitkä? Keneltä?
Kenelle?
[että ...]
vaadin/en vaadi
vahinko: vahinkoa: vahingon: vahinkoon:
vahingosta ...
Anteeksi! Se oli vahinko.
vahva*: vahvaa: vahvan: vahvaan:
vahvasta: vahvalle: vahvalta ...
vai* (kysymyslauseessa)
vaihde: vaihdetta: vaihteen: vaihteeseen:
vaihteesta: vaihteelle: vaihteelta ...
VAIHDELLA (3)
ne vaihtelejat Miten?
se vaihtelee/se ei vaihtele
se vaihteli/se ei vaihdellut
VAIHTA|A* (1) + objekti
he vaihtajat Minkä? Mitkä? Mitä? Mihin?
(vaatteet, rahaa, autoa, paikkaa, bussia,
työpaikkaa)
vaihdan/en vaihda
vaihdoin/en vaihtanut
vaihtelu: vaihtelua: vaihtelun: vaihteluun:
vaihtelusta ...
vaikea*: vaikeaa: vaikean: vaikeaan:
vaikeasta: vaikealle: vaikealta ...
vaikka*
vaikka* (= esimerkiksi)
VAIKUTTA|A (1) + -LTA
he vaikuttajat Miltä? Millaiselta?
vaikutat/et vaikuta
vaikutit/et vaikuttanut
Hän vaikuttaa mukavalta.
Vaikuttaa (siltä), että ...
VAIKUTTA|A(1) + illatiivi
he vaikuttajat Mihin? Keneen?
vaikutan/en vaikuta
vaikutin/en vaikuttanut
vaille*
Kello on viisitoista vaille kaksi.
vaimo*: vaimoa: vaimon: vaimoon:
vaimosta: vaimolle: vaimolta ...
Soitan vaimolleni.
vain*
Se kestää vain puoli tuntia.
vaiva: vaivaa: vaivan: vaivaan: vaivasta:
vaivalla ...
Siitä on vaivaa sinulle.
Ei siitä ole mitään vaivaa (minulle).
vaadin/en vaatinut
vaatimus: vaatimusta: vaatimuksen:
vaatimukseen: vaatimuksesta ...
vaativa: vaativaa: vaativan: vaativaan:
vaativasta: vaativalle: vaativalta ...
VAELTA|A(1)
he vaeltajat Missä? (Mistä? Mihin?)
(metsässä, Lapissa, tunturilla)
vaellan/en vaella
vaelsin/en vaeltanut
VAIVA|TA* (4) + partitiiviobjekti
he vaivaajat Ketä?
vaivaan/en vaivaa
vaivasin/en vaivannut
Anteeksi, että vaivaan, mutta ...
En halua vaivata häntä.
Mikä sinua vaivaa?
urheilin/en urheillut
urut: urkuja: uruilla ... (monikko)
usea*: useaa: usean: useaan: useasta:
usealle: usealta ... (= moni)
usein*
USKALTA|A (1) + 1. infinitiivi
he uskaltajat (tehdä mitä)
uskallan/en uskalla
uskalsin/en uskaltanut
314
KIELIOPPIOSA
vakava*: vakavaa: vakavan: vakavaan:
vakavasta: vakavalle: vakavalta ...
vakavasti*
(ottaa) vakavasti
vakituinen: vakituista: vakituisen:
vakituiseen: vakituisesta ...
vakituinen työpaikka
VAKUUTTA|A (1) + objekti
he vakuuttajat Mitä? Kenelle?
[että ...]
vakuutan/en vakuuta
vakuutin/en vakuuttanut
vakuutus: vakuutusta: vakuutuksen:
vakuutukseen: vakuutuksesta ...
(ottaa) (matka Jvakuutus
VALEHDEL|LA (3) + -STA
he valehtelemat Mistä asiasta? Kenelle?
[että ...]
valehtelen/en valehtele
valehtelin/en valehdellut
VALI|TA* (5) + objekti
he valitsemat Minkä? Mitkä? Kenet?
Ketkä? (Mitä? Ketä?) Mihin? Kenelle?
valitsen/en valitse
valitsin/en valinnut
valitettavasti* (= ikävä kyllä)
VALITTA|A (1) + -STA / objekti
he valittajat Mistä asiasta? Kenestä?
Kenelle? Mihin? Mitä?
[että ...]
valitan/en valita
valitin/en valittanut
valkoinen*: valkoista: valkoisen:
valkoiseen: valkoisesta: valkoiselle:
valkoiselta ...
valko|pippuri*: -pippuria: -pippurin:
-pippuriin: -pippurista: -pippurille:
-pippurilta ...
valkosipuli*: -sipulia: -sipulin: -sipuliin:
-sipulista: -sipulille: -sipulilta ...
valkoviini*: -viiniä: -viinin: -viiniin:
-viinistä: -viinille: -viiniltä ...
VALMENTA|A (1) + partitiiviobjekti
he valmentajat Ketä? Mihin?
valmennan/en valmenna
valmensin/en valmentanut
valmis*: valmista: valmiin: valmiiseen:
valmiista: valmiille: valmiilta ...
valmis + -MAAN / Mihin?
VALMISTA|A* (1) + objekti
he valmistajat Minkä? Mitkä? Kenet?
Mitä? Ketä? Mihin?
valmistan/en valmista
valmistin/en valmistanut
VALMISTAUTUI A (1)
he valmistautuivat Mihin? (tenttiin,
matkalle lähtöön, otteluun)
valmistaudun/en valmistaudu
valmistauduin/en valmistautunut
VALMISTELI LA (3) + objekti
he valmistele jät Mitä asiaa? Minkä
asian? Mitkä asiat? (kokousta, häitä,
matkaa, juhlaa)
valmistelen/en valmistele
valmistelin/en valmistellut
VALMISTU|A (1)
he valmistuivat
valmistun/en valmistu
valmistuin/en valmistunut
valo*: valoa: valon: valoon: valosta ...
valoisa*: valoisaa: valoisan: valoisaan:
valoisasta: valoisalle: valoisalta ...
valo|kuva*: -kuvaa: -kuvan:
-kuvaan: -kuvasta ...
valta: valtaa: vallan: valtaan: vallasta:
vallalle ...
valtakunta: -kuntaa: -kunnan:
-kuntaan: -kunnasta: -kunnalle ...
valtio*: valtiota: valtion: valtioon: valtiosta:
valtiolle ...
valtio|päivät: -päiviä: -päivillä ... (monikko)
VALVOI A (1) + partiiviobjekti
he valvojat Ketä? Mitä? (liikennettä)
[että ...]
valvon/en valvo
valvoin/en valvonut
a) = olla hereillä (joku ei mene/pysty
nukkumaan, ei saa unta)
b) = kontrolloida
vanha*: vanhaa: vanhan: vanhaan:
vanhasta: vanhalle: vanhalta ...
vanhempi: vanhempaa:
vanhemman: vanhempaan: vanhemmasta:
vanhemmalle: vanhemmalta ...
(komparatiivi)
vanhin: vanhinta:
vanhimman: vanhimpaan:
vanhimmasta: vanhimmalle:
vanhimmalta ... (superlatiivi)
vanhemmat*: vanhempia: vanhemmilla ...
(monikko)
vaniljajiineri: -viineriä: -viinerin:
-viineriin: -viineristä ...
vankila: vankilaa: vankilan:
vankilaan: vankilasta ...
(joutua) vankilaan
Vantaa*: Vantaata: Vantaan: (Vantaaseen:)
Vantaasta: Vantaalle: Vantaalta ...
vapaa*: vapaata: vapaan: vapaaseen:
vapaasta: vapaalle: vapaalta ...
vapaa|-aika: -aikaa: -ajan: -aikaan:
-ajasta:-aikana ...
vapaalippu: -lippua: -lipun: -lippuun:
-lipusta ...
vapaa|päivä: -päivää: -päivän:
-päivään: -päivästä: -päivänä ...
(pitää) vapaapäivä
(viettää) vapaapäivää
vappu: vappua: vapun: vappuun: vapusta:
vappuna ...
vara: varaa: varan: varaan: varalle ...
varat: varoja: varoista ... (monikko)
Kenellä on varaa?(= Kenellä on tarpeeksi
rahaa tehdä jotakin?)
minulla on varaa / minulla ei ole varaa
minulla oli varaa / minulla ei ollut varaa
vara-
vara|-avain: -avainta: -avaimen:
-avaimeen: -avaimesta: -avaimella ...
vara | vaatteet
vara j rengas
vara|osa
varajrahasto
varajsuunnitelma
varajäsen
varajpuheenjohtaja
varatoimitusjohtaja
varaj pääministeri
varaj presidentti
varas: varasta: varkaan: varkaaseen:
varkaasta: varkaalle: varkaalta ...
VARASTA|A* (1) + objekti
he varastajat Minkä? Mitkä? Mitä?
Keneltä? Mistä?
varastan/en varasta
varastin/en varastanut
varasto: varastoa: varaston: varastoon:
varastosta: varastolle: varastolta ...
VARA|TA* (4) + objekti
he varaajat Minkä? Mitkä? (Mitä?) Mistä?
(pöydän ravintolasta, hotellihuoneen
hotellista, lääkäriajan terveyskeskuksesta,
ajan kampaajalta, lentoliput
matkatoimistosta)
varaan/en varaa
varasin/en varannut
varis: varista: variksen: varikseen:
variksesta: varikselle ...
varjo: varjoa: varjon: varjoon: varjosta ...
varma*: varmaa: varman: varmaan:
varmasta: varmalle: varmalta ...
varma Mistä? Kenestä?
En ole varma siitä, ...
varmaan*
varmasti*
VARO|A* (1) + partitiiviobjekti
he varojat Mitä? Ketä?
[sitä, että ...]
varon/en varo
varoin/en varonut
315
Varo!
Varokaa!
VAROITTA|A (1)
+ partitiiviobjekti /-MASTA
he varoitta|vat Ketä? Mistä? Kenestä?
Mitä tekemästä?
varoitan/en varoita
varoitin/en varoittanut
varsi: vartta: varren: varteen: varresta:
varrelle: varrella ...
varsinkin
vartalo*: vartaloa: vartalon: vartaloon:
vartalosta: vartalolle ...
(Mitä? Ketä?) varten
(partitiivi + varten)
sinua varten
teitä varten
varvas*: varvasta: varpaan: varpaaseen:
varpaasta ...
vasen*: vasenta: vasemman: vasempaan:
vasemmasta: vasemmalle: vasemmalta ...
vasta*
vasta nyt
Hän on vasta 4-vuotias.
He tulevat vasta illalla.
(Mitä? Ketä?) vastaan
(partitiivi+ vastaan)
minua vastaan
teitä vastaan
Tulen sinua vastaan.
VASTAAN |OTTA| A (1) + objekti
he vastaan|otta|vat Kenet? Ketkä?
vastaanotan/en vastaanota
vastaanotin/en vastaanottanut
vastaanotto: -ottoa: -oton: -ottoon:
-otosta: -otolle ...
lääkärin vastaanotto
vastaava: vastaavaa: vastaavan:
vastaavaan: vastaavasta: vastaavalle:
vastaavalta ...
vastakohta: -kohtaa: -kohdan:
-kohtaan: -kohdasta ...
(Mitä?) vastapäätä
(partitiivi + vastapäätä)
pankkia vastapäätä
(Mitä? Ketä?) vastassa*
(partitiivi + vastassa)
Hän oli meitä vastassa.
VASTA|TA* (4)
he vastaajat Mitä? Kenelle?
Mihin?(puhelimeen, kysymykseen, viestiin)
[että ...]
vastaan/en vastaa
vastasin/en vastannut
VASTA|TA* (4) + -STA
he vastaajat Mistä asiasta? Kenestä?
[siitä, että ...]
vastaan/en vastaa
vastasin/en vastannut
vastalta (4) + -STA
= olla vastuussa + -STA
vastaus*: vastausta: vastauksen:
(vastaukseen:) vastauksesta ...
vastaus Mihin?
vatsa*: vatsaa: vatsan: vatsaan: vatsasta:
vatsalle ...
vauhti: vauhtia: vauhdin: vauhtiin:
vauhdista ...
vaunu*: vaunua: vaunun: vaunuun:
vaunusta: vaunulle ...
vauva*: vauvaa: vauvan: vauvaan:
vauvasta: vauvalle ...
WC (= veesee)*
veitsi*: veistä: veitsen: veitseen: veitsestä:
veitsellä ...
veli*: veljeä: veljen: veljeen: veljestä:
veljelle: veljeltä ...
veljes: veljestä: veljeksen:
veljekseen: veljeksestä ...
veljekset: veljeksillä:
veljeksistä ... (monikko)
velka*: velkaa: velan: velkaan: velasta:
velaksi...
(ottaa) velkaa
Minä maksan velan sinulle.
Kenellä on velkaa?
minulla on velkaa /
minulla ei ole velkaa
Minä olen velkaa sinulle 50 euroa.
Kuinka paljon olen velkaa sinulle?
vene*: venettä: veneen: veneeseen:
veneestä: veneellä ...
VENEIL|LÄ (3)
he veneile jät Missä? (saaristossa,
järvellä, merellä)
veneilen/en veneile
veneilin/en veneillyt
VENYTEL|LÄ (3) (+ partitiiviobjekti)
he venyttele jät
venyttelen/en venyttele
venyttelin/en venytellyt
venäjä*: venäjää: venäjän: venäjään:
venäjästä: venäjäksi... (venäjän kieli)
Venäjä*: Venäjää: Venäjän: (Venäjään:)
Venäjästä: Venäjälle: Venäjältä ... (maa)
venäläinen*: venäläistä: venäläisen:
venäläiseen: venäläisestä: venäläiselle:
venäläiseltä ...
verhot: verhoja: verhoista ... (monikko)
veri: verta: veren: vereen: verestä ...
verkko*: verkkoa: verkon: verkkoon:
verkosta ...
a) (lohi/silakka/kampela)verkko
(- kalastusväline)
b) verkko (= Internet)
vero*: veroa: veron: veroon: verosta:
verolle ...
verot: veroja: veroista ... (monikko)
(maksaa) verot / veroja / vero(a)
VERRA|TA* (4) + objekti + illatiivi
he vertaa jät Mitä? Ketä? Mihin?
Keneen?
vertaan/en vertaa
vertasin/en verrannut
vesi*: vettä: veden: veteen: vedestä ...
vesisukset: -suksia: -suksilla ... (monikko)
vessa*: vessaa: vessan: vessaan:
vessasta ... (arkikieltä) (= WC)
vessapaperi: -paperia ...
vichyjesi: -vettä: -veden: -veteen:
-vedestä ...
VIE|DÄ* (2) + objekti
he viejät Minkä? Mitkä? Kenet? Ketkä?
Mitä? Ketä? (Mistä?) Mihin?
vien/en vie
vein/en vienyt
viehättävä: viehättävää: viehättävän:
viehättävään: viehättävästä: viehättävälle:
viehättävältä ...
vielä*
vielä eilen
Hän on vielä koulussa.
Hän asuu vielä kotona.
Sinä olet vielä nuori.
(ei) vielä*
Hän ei vielä tiedä, että ...
Älä lähde vielä!
vienti: vientiä: viennin: vientiin: viennistä ...
vienti|yritys: -yritystä: -yrityksen:
-yritykseen: -yrityksestä: -yritykselle ...
vieras*: vierasta: vieraan: vieraaseen:
vieraasta: vieraalle: vieraalta ...
vieraat*: vieraita: vierailla ... (monikko)
Meillä oli vieraita.
Meille tulee vieraita.
(Minkä? Kenen?) vieressä
(genetiivi + vieressä)
rakennuksen vieressä
Markuksen vieressä
viesti*: viestiä: viestin: viestiin: viestistä ...
viesti Keneltä? Kenelle?
(vastata) viestiin
Kiitos viestistä!*
316
KIELIOPPIOSA
VIETTÄ|Ä* (1) + objekti
he viettä|vät Minkä? Mitkä? Mitä? Missä?
(loman, lomaa, vapaapäivän, vapaapäivää,
joulun, joulua, häät, häitä)
vietän/en vietä
vietin/en viettänyt
vihainen*: vihaista: vihaisen: vihaiseen:
vihaisesta: vihaiselle: vihaiselta ...
(olla) vihainen Kenelle? Mistä asiasta?
Olen vihainen sinulle siitä asiasta.
Mistä/miksi sinä olet vihainen minulle?
vihannes: vihannesta: vihanneksen:
vihannekseen ...
vihannekset*: vihanneksia:
vihanneksista ... (monikko)
VIHA|TA (4) + partitiiviobjekti
he vihaa|vat Mitä? Ketä? Miksi?
vihaan/en vihaa
vihasin/en vihannut
vihdoin
VIHELTÄ|Ä (1) (+ objekti)
he viheitä|vät (Mitä sävelmää?) Kenelle?
vihellän/en vihellä
vihelsin/en viheltänyt
viherkasvi: -kasvia: -kasvin: -kasviin:
-kasvista: -kasville ...
vihkiminen: vihkimistä: vihkimisen:
vihkimiseen: vihkimisestä ...
VIHKI|Ä (1) + objekti
he vihki|vät Ketkä? Keitä? (meidät, meitä,
teidät, teitä, heidät, heitä)
pappi vihkii/pappi ei vihi
pappi vihki/pappi ei vihkinyt
vihko: vihkoa: vih(k)on: vihkoon:
vih(k)osta ...
vihreä*: vihreää: vihreän: vihreään:
vihreästä: vihreälle: vihreältä ...
viides*: viidettä: viidennen: viidenteen:
viidennestä: viidennelle: viidenneltä ... = 5.
viides| kymmenes = 50.
viidesjtoista* = 15.
viihtyisä: viihtyisää: viihtyisän: viihtyisään:
viihtyisästä: viihtyisälle: viihtyisältä ...
(= mukava, kaunis, kodikas) (kaupunki,
kahvila, asunto, huone, piha)
VIIHTY|Ä (1)
he viihtyivät Missä? Miten?
viihdyn/en viihdy
viihdyin/en viihtynyt
viikko*: viikkoa: viikon: viikkoon: viikosta:
viikolla ...
ensi viikolla*
tällä viikolla*
viime viikolla*
viikonloppu*: -loppua: -lopun:
-loppuun: -lopusta: -loppuna ...
Hyvää viikonloppua!* - Kiitos samoin!
viikonpäivä: -päivää: -päivän:
-päivään: -päivästä: -päivänä ...
viikset: viiksiä: viiksistä ... (monikko)
viime*
viime kerralla*
viime kuussa*
viime viikolla*
viime vuonna*
viimein
viimeinen*: viimeistä: viimeisen:
viimeiseen: viimeisestä: viimeiselle:
viimeiseltä ...
viimeksi*
viineri: viineriä: viinerin: viineriin:
viineristä ...
viini*: viiniä: viinin: viiniin: viinistä ...
viinirypäleet: -rypäleitä: -rypäleistä ...
(monikko)
viisas*: viisasta: viisaan: viisaaseen:
viisaasta: viisaalle: viisaalta ...
viisas vanha mies
Onkohan se viisasta?
viisi*: viittä: viiden: viiteen: viidestä: viidelle:
viideltä ... = 5
Hän tuli viideltä (= kello 5 tai 17).
viisikymmentä* = 50
viisisataa* = 500
viisi|toista*= 15
VIITSI|Ä (1) + 1. infinitiivi
he viitsivät (tehdä mitä)
viitsin/en viitsi
viitsin/en viitsinyt
Älä viitsi!*
viiva: viivaa: viivan: viivaan: viivasta:
viivalle ...
vika: vikaa: vian: vikaan: viasta:
vialle ...
Tässä on jokin vika.
Ei tässä ole mitään vikaa.
vilkas: vilkasta: vilkkaan: vilkkaaseen:
vilkkaasta: vilkkaalle: vilkkaalta ...
VILKUTTA|A (1)
he vilkuttavat Kenelle?
vilkutan/en vilkuta
vilkutin/en vilkuttanut
villa: villaa: villan: villaan: villasta: villalle ...
villi: villiä: villin: villiin: villistä: villille:
villiltä ...
VILUSTU|A (1)
he vilustuivat Missä? Milloin?
vilustun/en vilustu
vilustuin/en vilustunut
vilustu|a (1) = saada (vähän) kylmää
(nuhaa, yskää)
vilustunut: vilustunutta: vilustuneen:
vilustuneeseen: vilustuneesta:
vilustuneelle: vilustuneelta ...
vintti: vinttiä: vintin: vinttiin: vintistä: vintille:
vintiltä ...
violetti: violettia: violetin: violettiin:
violetista: violetille ...
virallinen*: virallista: virallisen: viralliseen:
virallisesta: viralliselle: viralliselta ...
virhe*: virhettä: virheen: virheeseen:
virheestä: virheelle: virheeltä ...
virka: virkaa: viran: virkaan: virasta ...
(hakea) virkaa
Hän sai viran.
virka|mies: -miestä: -miehen:
-mieheen: -miehestä: -miehelle:
-mieheltä ...
virsi: virttä: virren: virteen: virrestä ...
virta: virtaa: virran: virtaan: virrasta: virralle:
virralta ...
viski: viskiä: viskin: viskiin: viskistä: viskille:
viskiltä ....
vitonen: vitosta: vitosen: vitoseen:
vitosesta: vitoselle: vitoselta ...
viulisti: viulistia: viulistin: viulistiin:
viulistista: viulistille: viulistilta ...
viulu*: viulua: viulun: viuluun:
viulusta: viululla ...
voi*: voita: voin: voihin: voista: voille:
voilta ...
voi|astia: -astiaa: -astian: -astiaan:
-astiasta: -astialle ...
voi|leipä: -leipää: -leivän: -leipään:
-leivästä: -leivälle ...
Voi!*
Voi vitsi! (arkikieltä)
VOI|DA* (2)+ 1. infinitiivi
he voivat (tehdä mitä)
voin/en voi
voin/en voinut
En voi mitään sille, että ...
Voisitko auttaa minua?
voide: voidetta: voiteen: voiteeseen:
voiteesta: voiteella ...
voima: voimaa: voiman: voimaan:
voimasta: voimalla ...
(olla) voimassa
317
voimakas: voimakasta: voimakkaan:
voimakkaaseen: voimakkaasta:
voimakkaalle: voimakkaalta ...
VOIMISTELI LA* (3)
he voimistelevat Missä? Kuinka kauan?
voimistelen/en voimistele
voimistelin/en voimistellut
VOITTA|A* (1) + objekti
he voittajat Minkä? Kenet? Ketkä?
Missä?
voitan/en voita
voitin/en voittanut
voitto: voittoa: voiton: voittoon: voitosta:
voitolle ...
vokaali*: vokaalia: vokaalin:
vokaaliin: vokaalista ...
vrt. (= vertaa; verra\ta (4))
vuode: vuodetta: vuoteen: vuoteeseen:
vuoteesta: vuoteelle: vuoteelta ...
(= sänky)
vuodenaika: -aikaa: -ajan: -aikaan:
-ajasta: -aikana ...
vuokra*: vuokraa: vuokran: vuokraan:
vuokrasta: vuokralle ...
VUOKRA|TA* (4) + objekti
he vuokraajat Minkä? Mitkä? Mistä?
Keneltä? Kenelle? (asunnon, talon,
kesämökin, auton, veneen, tontin)
vuokraan/en vuokraa
vuokrasin/en vuokrannut
(Minkä? Kenen?) vuoksi
(genetiivi + vuoksi)
lasten vuoksi
vuonna*
vuonna 1873 (tuhatkahdeksansataa-
seitsemänkymmentäkolme)
vuori*: vuorta: vuoren: vuoreen: vuoresta:
vuorelle: vuorelta ...
vuoristo*: vuoristoa: vuoriston: vuoristoon:
vuoristosta ...
vuoro*: vuoroa: vuoron: vuoroon:
vuorosta ...
Kenen vuoro?
työvuorot: aamuvuoro, iltavuoro, yövuoro
vuosi*: vuotta: vuoden: vuoteen: vuodessa:
vuodesta ...
ensi vuonna*
tänä vuonna*
viime vuonna*
vyö*: vyötä: vyön: vyöhön: vyöstä ...
vähemmän*
vähennys: vähennystä: vähennyksen:
vähennykseen: vähennyksestä ...
VÄHENTÄ|Ä (1) + objekti
he vähentäjät Minkä? Mitkä? Mistä?
vähennän/en vähennä
vähensin/en vähentänyt
vähintään* (= ainakin)
vähäksi aikaa*
vähän*
VÄITEL|LÄ (3) + -STA
he väittele jät Mistä? asiasta? Kenen
kanssa? (tohtoriksi)
väittelen/en väittele
väittelin/en väitellyt
väki: väkeä: väen: väkeen: väestä: väelle:
väeltä ...
väkivaltainen: -valtaista: -valtaisen:
-valtaiseen: -valtaisesta: -valtaiselle:
-valtaiselta...
väli*: väliä: välin: väliin: välissä: välistä:
välille: välillä: väliltä ...
välilasku: -laskua: -laskun:
-laskuun: -laskusta ...
(Minkä?) välillä
(genetiivi+ välillä)
Ruotsin ja Suomen välillä
Väli|meri: -merta: -meren: -mereen:
-merestä: -merelle: -mereltä ...
väline: välinettä: välineen: välineeseen:
välineestä: välineellä ...
välinen: välistä: välisen: väliseen: välisestä:
väliselle: väliseltä ...
(Minkä?) välinen
(genetiivi + välinen)
Helsingin ja Turun välinen liikenne
(Minkä? Keiden?) välissä
(genetiivi + välissä)
kirjan välissä
Lauran ja Danielin välissä
VÄLITTÄ|Ä* (1) + -STA
he välittäjät Kenestä? Mistä (asiasta)?
[siitä, että ...]
välitän/en välitä
välitin/en välittänyt
Älä välitä!*
Älä välitä hänestä!
väri*: väriä: värin: väriin: väristä:
värillä ...
väsynyt*: väsynyttä: väsyneen:
väsyneeseen: väsyneestä: väsyneelle:
väsyneeltä ...
Hän on väsynyt Mihin? Mistä?
VÄSYTTÄ|Ä* (1)
heitä väsyttää
minua väsyttää / minua ei väsytä
minua väsytti / minua ei väsyttänyt
VÄÄRENTÄ|Ä (1) + objekti
he väärentävät Mitä?
väärennän/en väärennä
väärensin/en väärentänyt
väärin*
Se on väärin (Ф oikein).
väärä*: väärää: väärän: väärään: väärästä:
väärälle: väärältä ...
(Ф oikea)
väärä numero / huone
väärä osoite / paikka / aika
väärä mies / ihminen
(olla) väärässä*
Sinä olet väärässä.
Y
ydin: ydintä: ytimen: ytimeen:
ytimestä ...
yhdeksän*: yhdeksää: yhdeksän:
yhdeksään: yhdeksästä: yhdeksälle:
yhdeksältä ... =9
yhdeksänkymmentä* = 90
yhdeksänjsataa* = 900
yhdeksänjtoista* = 19
yhdeksäs* = 9.
у hdeksäs| kymmenes = 90.
yhdeksäsjtoista* = 19.
yhdessä*
yhdestoista* = 11.
yhdistynyt: yhdistynyttä: yhdistyneen:
yhdistyneeseen: yhdistyneestä:
yhdistyneelle: yhdistyneeltä ...
YHDISTÄ|Ä (1) + objekti
he yhdistäjät Minkä? Mitkä? Kenet?
Mihin? Kenelle?
yhdistän/en yhdistä
yhdistin/en yhdistänyt
yhdys|sana: -sanaa: -sanan:
-sanaan: -sanasta ...
Yhdysvallat*: -valtoja: -valloissa:
-valtoihin: -valloista ... (= USA) (monikko)
yhteen*
yhteensä*
yhteinen: yhteistä: yhteisen: yhteiseen:
yhteisestä: yhteiselle: yhteiseltä ...
yhteys: yhteyttä: yhteyden:
yhteyteen: yhteydestä ...
(ottaa) yhteyttä
Pidetään yhteyttä!*
yhtiö: yhtiötä : yhtiön: yhtiöön: yhtiöstä:
yhtiölle: yhtiöltä ...
yhtye: yhtyettä: yhtyeen: yhtyeeseen:
yhtyeestä: yhtyeelle: yhtyeeltä ... (bändi,
(pieni) orkesteri)
318
yhtä (+ adjektiivi) kuin
Hän on yhtä vanha kuin minä.
yhtäkkiä (= odottamatta, yllättäen)
yhtään*
yhä (= vielä)
YK (= Yhdistyneet kansakunnat)
ykkönen: ykköstä: ykkösen: ykköseen:
ykkösestä: ykköselle: ykköseltä ...
yksi*: yhtä: yhden: yhteen: yhdestä:
yhdelle: yhdeltä ... = 1
yksitoista* = 11
yhdeltätoista (= kello 11 /kello 23)
yksikkö*: yksikköä: yksikön:
yksikköön: yksiköstä ...
yksin*
yksinäinen*: yksinäistä: yksinäisen:
yksinäiseen: yksinäisestä:
yksinäiselle: yksinäiseltä ...
yksiö: yksiötä: yksiön: yksiöön: yksiöstä ...
yleensä*
yleinen: yleistä: yleisen: yleiseen:
yleisestä: yleiselle: yleiseltä ...
(Minkä?) yli
(genetiivi + yli)
(mennä) kadun yli
ylihuomenna*
ylimääräinen: -määräistä: -määräisen:
-määräiseen: -määräisestä:
-määräiselle: -määräiseltä ...
yliopisto*: -opistoa: -opiston:
-opistoon: -opistosta: -opistolle ...
ylioppilas: -oppilasta: -oppilaan:
-oppilaaseen: -oppilaasta:
-oppilaalle: -oppilaalta ...
ylioppilastutkinto: -tutkintoa:
-tutkinnon: -tutkintoon: -tutkinnosta ...
yli|työ: -työtä: -työn: -työhön: -työstä ...
yli|työt: -töitä: -töissä: -töihin: -töistä ...
(monikko)
(jäädä) ylitöihin
yllättäen
YLLÄTTÄ|Ä (1) + objekti
he yllättä|vät Kenet? Mistä?
yllätän/en yllätä
yllätin/en yllättänyt
yllätys*: yllätystä: yllätyksen: yllätykseen:
yllätyksestä ...
yllättynyt*: yllättynyttä: yllättyneen:
yllättyneeseen: yllättyneestä:
yllättyneelle: yllättyneeltä ...
Hän oli yllättynyt. (Mistä?)
ylä|kerta: -kertaa: -kerran: -kertaan:
-kerrasta ...
yläpuoli: -puolta: -puolen: (-puoleen:
-puolesta:) -puolelle: -puolelta ...
ylös*
ym. (= ynnä muuta)
YMMÄRTÄ|Ä* (1) + objekti
he ymmärtävät Mitä kieltä? Minkä asian?
[että ...]Mitä?
ymmärrän/en ymmärrä
ymmärsin/en ymmärtänyt
(Minkä? Kenen?) ympäri*
(genetiivi + ympäri)
talon ympäri
ympäri (Mitä?)
(ympäri + partitiivi)
ympäri kaupunkia
(Minkä? Kenen?) ympärillä*
(genetiivi + ympärillä)
isoäidin ympärillä
Hän oli ympäri\päissään (= todella
humalassa).
ympäristö*: ympäristöä: ympäristön:
ympäristöön: ympäristöstä: ympäristölle ...
у ms. (= ynnä muuta samanlaista /
sellaista)
ym. (= ynnä muuta/ja muuta)
YRITTÄ|Ä* (1) + 1. infinitiivi
he yrittä |vät (tehdä mitä)
yritän/en yritä
yritin/en yrittänyt
yritys*: yritystä: yrityksen: yritykseen:
yrityksestä: yritykselle: yritykseltä ...
yritys (= firma, liike, kauppa)
ysi: ysiä: ysin: ysiin: ysistä: ysille:
ysiltä ... (= yhdeksikkö, numero yhdeksän)
yskä*: yskää: yskän: yskään: yskästä:
yskälle ...
Kenellä on yskä?
minulla on yskä / minulla ei ole yskä(ä)
ystävä*: ystävää: ystävän: ystävään:
ystävästä: ystävälle: ystävältä ...
ystävällinen*: ystävällistä: ystävällisen:
ystävälliseen: ystävällisestä: ystävälliselle:
ystävälliseltä ...
Hän oli ystävällinen Kenelle?
ystävällisesti*
ystävätär: ystävätärtä: ystävätären:
ystävätäreen: ystävätärestä:
ystävätärelle: ystävätäreltä ...
yö*: yötä: yön: yöhön: yöstä: yöllä: yönä ...
KIELIOPPIOSA
yö|puku: -pukua: -puvun: -pukuun:
-puvusta ...
YÖPY|Ä (1)
he yöpyivät Missä?
yövyn/en yövy
yövyin/en yöpynyt
■ ■
A
äidinkieli*: -kieltä: -kielen: -kieleen:
-kielestä ...
äiti*: äitiä: äidin: äitiin: äidistä: äidille:
äidiltä ...
älykäs: älykästä: älykkään: älykkääseen:
älykkäästä: älykkäälle: älykkäältä ...
Älä!*
Älä nyt!*
Älä viitsi!* (arkikieltä)
Älkää!*
äsken* (= vähän aikaa sitten)
ÄÄNESTÄ|Ä * (1) + objekti
he äänestä|vät Kenet? Ketkä? Mihin?
Mistä?
äänestän/en äänestä
äänestin/en äänestänyt
ääni*: ääntä: äänen: ääneen: äänestä:
äänellä ...
äänne: äännetä: äänteen: äänteeseen:
äänteestä ...
ÄÄNTÄ|Ä (1) + objekti
he ääntä|vät (suomea, englantia, ranskaa)
Miten? (hyvin /huonosti)
äännän/en äännä
äänsin/en ääntänyt
(Minkä?) ääressä
(genetiivi + ääressä)
tulen / nuotion / takan / television / hellan /
tietokoneen / työpöydän ääressä
m a
o
öisin
öljy*: öljyä: öljyn: öljyyn: öljystä: öljylle:
öljyltä ...
319
LYHENTEITÄ JA MERKKEJÄ
miinus
prosentti(a)
at-merkki
plus
pykälä
tietokoneala, automaattinen tietojen
käsittely
senttimetri(ä)
desilitra(a)
ennen Kristusta
edellä mainittu
esimerkiksi
gramma(a)
tunti(a), henkilö, henki, huone, hinta
harvinainen; harvoin
herra
jälkeen Kristuksen
ja niin edelleen
kilogramma(a)
kuukausi, kuukautta
kello
kilometri(ä)
kappale(tta)
kerros
katso
litra(a)
luokka
lukuvuosi
loppuunmyyty
metri(ä)
miljoona(a)
minuutti(a)
muun muassa
miljardi(a)
noin
nimittäin; nimitetty
niin kutsuttu
numero
niin sanottu
neiti
nykyinen, nykyään
omaa sukua
ohjehinta
osoite; osasto
ohjevähittäishinta
osakeyhtiö
päivä(ä)
päivänä
puolesta
rouva
sekunti(a)
sentti(ä) (rahayksikkö)
sihteeri
syntynyt
tunti(a)
tavallinen, tavallisesti
tilattu, tilaus
tai muuta
toiminimi
tai muuta sellaista
tohtori
toisin sanoen
toimisto
televisio
vuosi, vuotta
viikko(a)
vuorokausi, vuorokautta
vertaa
yhteensä; yhteinen, yhteisesti
ynnä muuta
ynnä muuta sellaista
euro(a)
KIELIOPPIOSA
Kielioppia
1. infinitiivi = А-infinitiivi (uida): sivu 21, 38, 78-86, 88, 255
3. infinitiivi = MA-infinitiivi (uimaan, uimassa, uimasta): sivu 60,
203-205, 210-211, 246-248, 256
abessiivi (lapsitta = ilman lapsia): sivu 266
ablatiivi (toritta, Lauratta; Mistä? Keneltä?): sivu 71-72, 121-124,
129-131, 141, 154, 158, 161, 249, 264, 272
abstraktlsana (rakkaus): sivu 142, 146, 237, 258
adessiivi (torilla Missä? Kenellä?): sivu 60, 67-68, 71-72, 75,
121-124, 129-131, 141, 249, 259, 264
adjektiivi (kaunis; Millainen?): sivu 39-41,43-^4, 236-237, 258,
261
adverbi (kauniisti; Miten?): sivu 44
ainesana (vesi): sivu 46, 48, 53, 142, 146, 236-237, 258
akkusatiivi (tapaan hänet: Kenet?): sivu 144, 146, 161, 260, 263,
272
allatiivi (torille, Lauralle; Mihin? Kenelle?): sivu 68, 71-72, 121-
124, 129-131, 141, 154, 161, 249, 264, 272
attribuutti = etumäärite (helppo tehtävä): sivu 43-44, 120, 123-
124, 126, 130-131,262-263
eksistentiaalilause (Laatikossa on avain): sivu 34, 109, 128, 132,
135, 142, 175, 259
elatiivi (kaupasta, hänestä: Mistä? Kenestä?): sivu 69-70, 121—
124, 141, 152-153, 180, 183, 249, 261, 265
essiivi (maanantaina, nuorena): sivu 26, 266
geneerinen lause (Täytyy mennä): sivu 191, 257, 260
genetiivi (hänen, Lauran, oven; Kenen? Minkä?): sivu 27, 38, 87,
109, 175, 177-179, 181-182, 249, 263, 272
Illatiivi (häneen, kauppaan: Mihin? Keneen?): sivu 68-70, 121—
124, 141, 183, 249, 265
Imperfekti (hän tuli hän oi tulljjt (eilen)): sivu 68, 212-214, 220,
222, 230, 246-248, 271, 273
inessiivi (кайрам Missä?): sivu 67-70, 121-124, 129-131, 141,
249, 264
Infinitiivi (uida, uimassa): sivu 21, 38, 85-86, 88, 152, 204-205,
246-248, 255-256, 258, 260
Instruktiivi (rakkain terveisin): sivu 266
Intransitiivilause (ei ole objektia): sivu 135, 222, 255-257
k-, p-, t-vaihtelu = astevaihtelu (kaug&a: kaupassa / nukkua:
nukun): sivu 94-96, 99-101, 159-160, 164-166, 198-199, 249-250
komitatiivi (koirineen = koiran/koirien kanssa): sivu 266
komparatiivi (vanhempi, parempi (kuin))
kvanttorllause (Meitä qq viisi): sivu 261
kysymyslause: sivu 24, 30, 33, 87, 98, 154, 236
lukusana = numero: sivu 26-29, 50-51, 142, 272
MA-infinitiivi = 3. infinitiivi
negatiivinen: sivu 21, 79, 81, 83, 85, 89, 142, 146, 152, 187, 189,
220, 222, 229-230, 237, 246-248, 258-260, 271-273
nesessiivilause (Minun täytyy mennä): sivu 38, 136, 187, 189,
191,260, 272
nominatiivi (perusmuoto): sivu 22, 46, 49-50, 100, 118, 120,
123, 211, 237, 249, 258, 260, 262,
nominityyppi: sivu 116-124, 129-131, 144, 177, 183, 198, 241,
249-254
objekti (hän lukee kirjaa: ostan kirjan: Mitä? Minkä? Mitkä?
Ketä? Kenet? Ketkä?): sivu 52-54, 142, 144-146, 161, 222, 255,
260-263
omistuslause (Hänellä on avain): sivu 38, 106-107, 109-111,
113-114, 131, 135, 142, 259, 271
partitiivi (bussia: Mitä? Ketä?): sivu 46, 48-55, 90, 116-120, 136,
142, 145-147, 161, 182, 210, 237, 249, 258, 259-262
perfekti (olen asunut): sivu 229-230, 246-248
pluskvamperfekti (olin tehnyt): sivu 230, 246-248
possessiivisuffiksi (isäni isäsi)- sivu 87
postpositio ttalon takana): sivu 179, 181-182, 211, 263
Predikatiivilause (Kello on vanha): sivu 39-40, 43-44, 135,
236-238, 258, 262
preesens (hän tulee (nyt/huomenna)): sivu 21, 78-86, 88-89,
95-96, 229, 246-248, 271, 273
prepositio (ilman sokeria): sivu 182, 263
pronomini (hän, tämä): sivu 21-22, 27, 52, 60-61, 90, 94,106,111,
122, 124, 136, 144, 154, 156, 192, 234, 268-270, 271-272
prosessi: sivu 142, 146-147
subjekti (Kuka/mikä?): sivu 52-53, 237, 255, 258
superlatiivi ((kaikkein) vanhin, paras)
tilalause (On lämmintä): sivu 135, 195-196, 237, 261
transitilvllause (on objekti): sivu 46, 52-53, 135, 222, 255-257
translatiivi (hän tuli sairaaksi): sivu 266
tuloslause (Hänestä tuli lääkäri): sivu 228, 261
tunnekausatlivllause (Minua väsyttää): sivu 136, 151
vartalo (esimerkiksi varvas: vamaa-): sivu 100-111, 122-123,
129-130, 144, 177, 198, 200, 241, 249-254
verbaalisubstantiivi (-minen) (uiminen on kivaa): sivu 239, 256
verbin rektio (pidän sinusta): sivu 68,128,151-153,168,180,183,
205, 210-211,239, 256, 267
verbi + verbi (haluan opiskella, käyn uimassa): sivu 85-86, 187,
203-205, 210-211, 255-256, 260
verbityyppi (luke\a (1), syö\dä (2), tul\la (3), halu\ta (4), häiri\tä
(5)): sivu 78-85, 88, 159-160, 164-166, 246-248
vokaaliharmonia (Berliinissä. Ateenassa: etsivät, puhuvat): sivu
20, 56
yhdyssana (kirja\hylly; voi\leipä): sivu 56
Monipuolinen ja kielitaidon luonnollista kehittymistä tehokkaasti edistävä oppikirja suomea
toisena tai vieraana kielenä opiskeleville
Kirjassa on runsaasti suullista kielitaitoa vahvistavia harjoituksia, joiden avulla on helppoa
ja hauskaa harjoitella kielen omaa tuottamista, omien tunteiden, käsitysten ja mielipiteiden
ilmaisua.
Kirjaa laadittaessa on ajateltu ennen kaikkea oppijan kielenkäyttötarpeita: miten kysytään
luontevasti tietä, asioidaan kaupoissa, ilmaistaan ärtymystä tai pahoittelua tai ehdotetaan
tapaamista. Kirjassa on useita työelämään liittyviä dialogeja. Puhutun kielen osuus
lisääntyy dialogeissa kirjan mittaan.Tekstit kuvaavat usein nuorten aikuisten elämää, ja sanasto
on tavallisinta arkielämän sanastoa.
Luonnollisissa kielenkäyttöyhteyksissään esitellään myös kielioppi. Kieli asettuu loogiseksi
järjestelmäksi, jota on helppo ymmärtää ja jonka voi oppia. Säännöstöä opetetaan uusien
näkemysten mukaisesti: mm. lausetyypit ja sanojen rektiot nousevat selvästi esiin.
Sanoihin sisältyvä kieliopillinen tieto tarjotaan oppijalle sekä teksteissä että sanastossa. Sanojen
käyttöä tuetaan selkeiden mallien, kielioppiharjoitusten ja omaa tuottoa vaativien
harjoitusten avulla.
Suomi sujuvaksi 1 on kokeneen opettajan laatima erinomainen S2-oppikirja
aikuiskoulutuksen tarpeisiin. Käsikirjana siitä on opiskelijalle runsaasti hyötyä vielä kurssin jälkeenkin.
ISBN-13: 978-952-495-023-7