SuKi
JARI
TAMMI
SUURI


KIROSANAKIRJA
E
CO
h-
CO
oo
oo
jari tammi
o

JARI
TAMMI
SUURI
KIRO-

SANAKIRJA

JARI TAMMI
piirrokset Kari Puumalainen
Helsingissä Kustannusyhtiö Pikku-idis / Lukutikku Oy
p-i
Pikku-idis
robin hood of the publisherwood

€> Jari Tammi 1993
Ideoiden varastaminen ja plagioiminen ovat lailla kiellettyjä.
Pikku-idiksen SuurKirJaset-sarja
on löytänyt kirjan uudelleen.
Se on Sinun sarjasi.
Suuri Mantrakiija
Suuri Direktiivikiija
Suuri Kirosanakiija
Suuri Teoriakirja (tulossa)
Suuri Solvaussanakirja (tulossa)
€> piirrokset Kari Puumalainen 1993
SKSK-logo, kansi, graafinen suunnitteluja taitto Jari Tammi
ISBN 952-9589-07-7
WSOY:n graafiset laitokset
Juva 1993

Omistan tämän Suuren Kirosanakirjani
Suomen Tasavallan Presidentille
Suomen yli 75-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi
kaikkia niitä urheita miehiä muistaen,
jotka taistelivat maamme kunnian puolesta
pelkäämättä tai omasta pelostaan välittämättä
ja puolustivat ainutlaatuista kulttuuriamme,
sekä maamme kaikille isille, todellisille miehille,
mukaan lukien oma isäni, esikuvani monessa suhteessa,
ja myös kansan syvien rivien iloksi ja lohduksi,
jotta pienikin jaksaisi taistella kaikkea hyvää,
oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta kohti,
unohtamatta opiskelevaa tai työtä tekevää tai
muuten vain aikaansa mielekkäästi tappavaa nuorisoa,
joka tuntee kansan keskeisen sanaston,
eikä turhia ruikuta.
Jari Tammi

ESIPUHE
Mikä on kirosana? Suonessa niitä on vain viisi-perkele, saatana,
jumalauta, helvetti ja vittu - tai sitten tuhat, niin kuin tähän kirjaan
on mahdutettu. Joku voisi sanoa, että pirskatti ei ole mikään
kirosana. Jollekulle se on, sillä nutturapäisen mamman suussa
pahuskin kuulostaa rumalta kuin juopon hanhen persvittu.
Suomen kielen perussanakirjan (VAPK-kustannus) mukaan
kirosanana pidetään ilmaisua tehostavia, karkeina pidettäviä
sanoja; synonyymina voimasanaa. Tarjoan paremman virallisen
määritelmän: Kirosana on puhekielen välimerkki suullisenakipu-
lääkkeenä, alleviivauksena, aseena ja mausteena.
Vapaasti määritellen kirosana on kuin mies: housut voivat olla
vaikka kuinka väljät, mutta jokin siellä aina kilisee.
Suuri Kirosanakirja on ensimmäinen laaja tutkimus
kirosanoista Suomessa. Työn edetessä on vahvistunut sen merkitys ja
vastuu suomalaiselle kulttuurille ja kansanperinteelle.
Huomautettakoon, että perinnettä tehdään ilman katkoa tänäkin päivänä.
Monet tekevät sitä valitettavasti tietämättään.
Perinnettä syntyy jo olemalla vain suomalainen.
Kädessäsi ei ole mikään kuiva peritieteellinen asiateos, vaan
jokaisen kiroilevan aikuisen aarreaitta, hauska lukukirja. Tyyli

voi siis yllättää. En kiellä, etteivätkö kaikki etymologiat ja taus-
tafaktat pohjautuisi totuuteen, mutta asenne (Hi olennaisin: tässä
eikonstaillaeikä keikaroida impotentilla parta-akateemisuudella,
vaan sanotaan asiat suoraan. Tämä kiija on täyttä tiedettä.
Tietenkään se ei ole koskaan valmis. Elävä kirokulttuurimme
päivittyy ja mullistuu joka hetki.
'rämä kiija provosoi ja pelästyttää. Tekoburskaat tädit saavat
laakeja ja kirjoittavat yleisönosastolla, menettävät päiväunensa,
unohtavat puhdistaa tekobampaansa, ristiinnaulitsevat syyllisen
kuin toisen kerran tulleen Jeesuksen. Toimittajat ja kriitikot
haukkuvat minut sen jälkeen kun ovat kusseet housuihinsa. Tuttuni
lakkaavat lähettämästä joulukortteja. Vastuuhan on minun. Hy-
mistellenkö tämä kiija olisi pitänyt kiijoittaa? Pelkkää piip-sen-
surointia sivut täyteen? Ja paskat. Suuri Kirosanakiija on tämän-
näköinen, eikä se muunlainen voi olla. Siitä päätän minä, koska
minä tämän keksin ja ensimmäisenä tämän tein. Moralisteille
sanon, että heittäköön ensimmäisen kiven se, joka itse ei ole eläis-
sään kiroillut.
Rumat sanat puhuvat. Suuri Kirosanakiija tarvitsee jatkokseen
Suuren Solvaussanakiijan - minkä teille lupaan myös.
Suuri Kirosanakiija on lukukiija, johon voi aina palata ja jota ei
tarvitse lukea missään jäijestyksessä. Kirosanat on aakkostettu.
Useimpien kirosanojen käytön yhteydessä ihmisillä on tapana
käyttää voi- ja voihan-etuliitteitä erilaisin variaatioin. Niitä ei ole
meikitty. Hakusanojen alla on mahdollisesti lueteltu sukulaiski-
rosanoja. Tuhansien kirosanojen joukossa on tuhansia
kohderyhmiä: kaikille jotakin. Aina kannattaa kuitenkin kurkistaa
naapurin kirosanastoon.
Etymologia on kielitieteen pyhiä sanoja. Se tarkoittaa sanojen
alkuperän tutkimusta, sananselitysoppia, lisäksi yhteydestä
riippuen sanan alkuperän selitystä tai sanan alkuperää. Useimmat
voimasanat ovat eufemismeja eli kiertoilmauksia - ja useimmiten
viiden pääkirosanan lapsia. Fraktuurat ovat eufemismeista
hieman poikkeavia sanaväännöksiä. Kirosanaluokituksista on
kerrottu tarkemmin lukuisissa hakusanoissa.
Etymologiassa vilahtaa outoja, toisinaan jo kuolleita kieliä.
Puolet ihmiskunnasta puhuu indoeurooppalaista kantakieltä,
johon luetaan aijalainen haara (muinaisintia, muinaisirani,
persia), armenia, kreikka, latina, kelttikielet, germaanildelet,
slaavilaiset ja balttilaiset kielet. Indoeurooppalaisen kielikunnan

vanhin tunnettu kantakieli on sanskrit. Latinasta kehittyivät
romaaniset kielet (ranska, italia, espanja, portugali, romania).
Goottien kieli katosi lopullisesti 1600-luvulla. Viimeiseksi sitä
puhuttiin Krimin niemimaalla. Muinaispreussi oli balttikieli, sukua
liettualle ja latvialle (lätti). Kymrin kieli on kelttikieli Walesissa.
Muinaisiin on nykyisen Irlannin kelttikielen vanha muoto.
Muinaisgerautanien kieli lienee syntynyt noin vuonna 500 eKr.
Yläsaksa syntyi noin vuonna 500. Muinaisyläsaksaa käytettiin
700-1150. Keskiyläsaksaa puhuttiin 1150-1450. Anglosaksien
kieltä käytettiin 700-1100. Siitä syntyi englanti. Muinaisranskaa
puhuttiin vuoden 1540 mukille. Samoin muinaisfriisiä. Muinais-
saksia käytettiin 800-1200. Sitä voidaan pitää muinaisalasaksa-
na. Kolme neljäsosa ruotsista on alasaksaa. Hollannin kieli on
lähinnä alasaksaa. Filosofien kieli on pääosin siansaksaa.
Muinaisskandinavia esiintyi250-825, muinaistanska800-1500,
muinaisnoija jaksoi 1540 tienoille. Muinaisruotsia puhuttiin
825-1520. Vanhempi nykyruotsi eli vanha ruotsi eli 1520-1730.
Muinaisslaavien kieltä puhuttiin vuoden 400 tienoille.
Kantasuomi (muutamia vuosisatoja eKr.) oli
itämerensuomalainen kieli, josta syntyivät suomi, johon kuuluu Itä-kaijalan
karjala, sekä vatja, vatja, vepsä, viroja liivi. Suomen kieli
hahmottui S uomessa noin vuodesta 1000 eteenpäin. Nykyisin se
amerikkalaistuu.
Viimeinen kieli tulee olemaan viittomakieli, kun ihminen
sätkyttelee ja kouristelee kuin väärinpäin kipattu kovakuoriainen
kuollessaan saasteisiin, sotiin ja tyhmyyteen.
Sitä ennen kannattaa päästää kirosana. Ei se kyllä enää siinä
vaiheessa mitään auta. Kiroile - nyt.
Kiroilu on suorastaan velvollisuutemme. Se edistää kansan
mielenterveyttä, vähentää tapaturmariskejä, käy täytenä
terapiana, täsmentää yksilöllisyyttä. Kirosanat ovat suomalaisen
keskeistä sanastoa, temperamenttia ja luonnetta. Suomen kieli on
maailman kirosanarikkain kieli. Isot herrat vapiskoot - pieni
ihminen osaa ainakin kirota! Alussa oli sana, enkä väitä, että se
olisi ollut nimenomaan kirosana, mutta se ei sulje sitä poiskaan.
Sanan mahti on aina ollut miekan mahtia väkevämpi.
Kalliossa tammikuun 5. päivänä 1993
Jari Tammi

KIITOKSET
EnsikiitoksetEeroOipanalle, jokajaksoi olla kärsivällinen vuok-
rarästieni vuoksi ja antoi minun asua aikani Laajasalon Kirkkosal-
mentien kaksiossa, jonka keittiön pöydällä keksin idean tähän
Suureen Kirosanakiijaan tammikuussa 1992. Kadunnimi oli
vähintäänkin enteellinen. Elias Lönnrot olisi minusta hyvin ylpeä,
Mikael Agricolasta puhumattakaan. Täytyy viedä kaktus heidän
haudalleen.
Sittemmin muutin onneksi Kallioon, jossa tein varsinaisen
kiijoitustyön. .
Toinen kiitos tämän kiijan kuvittajalle, Kari Puumalaiselle,
jolle 29.2.92 ensimmäisenä kerroin ideasta Caf6 Miinassa. Silloin
inspiraatio syttyi virvatuleen ja näin äkkiä tämän kiijan
pohjimmaisen idean ja tarkoituksen. Eniten tätä kiijaa ovat olleet
avittamassa lähetetyn runsaan materiaalin lisäksi ainakin kerran tekstin
yhteydessä mainitutkymmenetkiijallisetlähteetjanäköjään
pohjaton mielikuvitukseni. Lähteiden maininnassa olen noudattanut
hyviä tapoja.
Erityiskiitos seuraaville: Iiro Tainio (300 kirosanasta
tiukkoihin paikkoihin sekä mitä parhaimmasta kannustuksesta), Sinikka
Lappeteläinen, Seppo Ahoniemi, joensuulaiskohnikko Vappu

Rossi, Riikka Kuittinen ja Niina Turunen (joiden Nuorisolähei-
nen-kirosana ei valitettavasti läpäissyt kiijan kynnystä
huolimatta hyvistä perusteluista), Olavi Stdn, Eero Järventausta (joka
keräsi 115 kirosanaa esimerkkeineen Suoniemeltä, Nokialta, Mou-
hijärveltä, Ikaalisista, Vesilahdelta ja muualtakin), Jukka
Uhlgr6n (yhdistelmäkirosanat), Leena Seppänen, Raija Laitinen,
Sinikka Savanheimo, Ulla Hovi (joka on tehnyt tutkimuksen
lehtikielen alatyylisistä ilmauksista) ja kujailija Veijo Meri
(jonka etymologinen elämäntyö Sanojen Synty oli luvattoman
inspiroiva apu). Haluan myös kiittää kaikkia niitä kustannusyhtiön
loputtomia velkojia, jotka jaksoivat odottaa aikansa. Niille, jotka
eivät osoittaneet ymmärtävää kärsivällisyyttä, haluan tunkea tämän
kiijan suoraan heidän perseeseensä.
Lisäksi kiitän omilla ja salaisilla menetelmilläni rakasta
vaimoani Teijaa, joka suloisen kannustamisen lisäksi jaksoi tämän
raskaan kirjoitustyön aikana ollamyös sen verran poissa silmistä,
että pystyin keskittymään työhönkin.
Kiitosta ei missään tapauksessa ansaitse Suomalaisen
Kirjallisuuden Edistämisvarojen Valtuuskunnan humanistinen osasto,
joka ei hakemuksestani huolimatta halunnut tukea
Kirosanakirjan kokoamista. Tuollainen näkemyksettömyys on vaaraksi koko
kulttuurillemme. Akat pihalle ja uudet tilalle! Olisin kaiketi
saanut tädeiltä mojovan stipendin kirjoittamalla teoksen ryhmätera-
peuttisen autistisuuden vaikutuksesta kaksijakoisen ihmisten-
denssin yksilöllisyyteen triangelidraamoissa - varsinkin jos
olisin yliopistomerkonomi hum. kand. Perkelä. Mitä apurahoista,
kirosanakirjassa on enemmän munaa!
Minä ainakin tulen avustamaan toimittajia työllistämällä hytö-
set ja lehtolat kirjoittamaan lehtiin puolustuspuheitaan. Kiitos
heille jo etukäteen. Muut kiitoksia ansaisemattomat olen pelkkää
ilkeyttäni heittänyt kirosanojen joukkoon. Suosikaa niitä.
Tietysti tällainen projekti on jo ennakkojulkisuutta saatuaan
herättänyt myös pahaa verta: nimettömiä soittoja, uskonnollisesti
sairaiden kiijeitä ja postikortteja. Eräänä syksyisenä aamuna joku
Touko Jokela soitti minulle ja sanoi: “En ymmärrä, miten
yksinkertainen joku ihminen voi olla, kun voi ruveta tekemään jotain
tuollaista. En toivota sinulle onnea.” Kiitos näille kaikille
vastarannan kiiskeille. Heitä varten kirosanat on tehty.
Äiti vainaani sanoja lainaten: Tulisi sota ja tappaisi pummit.

TIEDOKSI
Pikku-idis on aina kiinnostunut paitsi uusista kiijaideoista, myös
entisten kiijojensa kehittämisestä. Siksi pyydän Suuren
Kirosanakirjan mahdolliseen toiseen, täydennettyyn laitokseen
lähetettäväksi puuttuvia tai uudiskirosanoja mielellään selityksineen.
Osoite on Pikku-idis, PL 218,00531 Helsinki. Kuoreen merkintä
KSK.
Samoin kerään tulevaa Suurta Solvaussanakirjaa varten
materiaalia. Sekattaakansammesuomenkielisethaistattelu-jahauk-
kumasanat ja -ilmaisut mahdollisimman täydellisesti. Lähetä
listoja samaan osoitteeseen syyskuuhun 1993 mennessä! Ahkerim-
mille ja hauskimmille lupaan kiijapalkintoja. Kuoreen merkintä
SSK.
Jari Tammi

KIROILUN SYNTY
Minä uskon kovisteluun ja kiroiluun,
kaikkivaltiaaseen Saatanaan,
nahkatakkien ja skinheadien luojaan,
joka syntyi Manaajan mannuilla,
kasvoi Paholaisen partiojoukoissa,
kuoli sodassa sivistyssanoja vastaan.
Haudattiin rääväsuiden rääkyessä,
astui alas unholaan,
nousi 666:ntena päivänä helvettiin
ja asuu riivattujen sielussa,
ja on sieltä tuleva vainoamaan kaikkia langenneita,
kunnes kuolema heidät pelastaa.
Pyhän psykoosin, karmivan kiroilun
ja Perkeleen nimeen
Amen.
(Sari Paavilainen ja Tanja Lehtomäki, Kokkola)

A
AAPIS
Jumalainen, joskin terätön pikku-
manaus. Se lausutaan ehdottomasti
venytetyllä a-kirjaimella, toisinaan
myös tupla-peellä, vaikka kyse on
ensijaisesti Apiksesta.
Hätätapauksessa manan voidaan heittää aapis-
sarjaan, lapsosten ja vaippaikäisten
alkukirosanaksi. Iskäjaäiskä olkoon
huolellisia perillisensä myöhemmän
kirokehityksen suhteen. Vaikka
kodin onnen katsottaisiin riippuvan
kääntäen verrannollisesti pääkirosa-
nojen käytön yleisyydestä, aapik-
sesta vieroittautuminen on
välttämätöntä. Suosittakoon sitten edes Jee-
kunaa, Raahkanaa tai Vihtaa.
Muinaisegyptiläisellä pyhällä
Apis-härällä oli otsassa
nelikulmainen vaalea laikku ja selässä kotkan
kuva, muuten se oli pikimusta. Sitä
osattiin palvoa siinä missä nykyään
Jumalaa, Buddhaa tai Chevroletia.
AARGH
Parantaa paljon käytettynä köhän.
Kuvastaa järkytystä,
peruuttamattomaan liemeen joutumista ja
maailman pisintä kuolemaa (vrt. Vesa-
Matti Loiri, Spede-Show). Tuttu
Korkeajännitys-saijakuvista ja Tar-
zan-elokuvista. Kansainvälinen
kirosana, jonka voi lausua hyvin
vapaamuotoisesti varioiden tai sitten
jokaista kirjainta säntillisesti ja
kristillisesti painottaen. Kaikki
maailman ihmiset kyllä ymmärtävät, mistä
on kyse. Jos vielä pystyt
tahdonvoimalla oksentamaan manaamisen
päälle, sinut on luettu täydellisesti.
Vrt. Äsh.
AASITAMMAKIRAHVI
Aasi, tamma ja kirahvi ovat
nisäkkäitä eri puolilta maailmaa. Eija
Mälästö Kestilästä paljastaa
rimpsun lapsena lausumakseen kirosan-
astoksi. Siksi aasitammakirahvi on
luokiteltava lastenkirosanaksi, joka
sopii myös lapsenmielisille.
Kaukana seimestä on kuitenkin jo Nick
Caven romaani Kun aasintamma näki
Herran enkelin.
Eläimiä käytetään usein rumissa
sanoissa (ks. Pukki, Sonni, Sian...,
1

Kilin..., Hevon... jne). Niissä lataus
on tosin jo rankempi ja kirosanan
luonteelle sopivampi. Mutta vähissä
ovat manaukset, joissa useampi kuin
yksi eläin olisi yhdistetty; yleensä
elukka liitetään sellaisiin sanoihin
kuin vittu, paska ja saatana.
Sen takia aasitammakirahvilla on
paikkansa tässä pahassa ja siksi niin
kutkuttavan suloisessa maailmassa.
Harvoin voi ylpeillä omistavansa
kokonaisen pienen eläintarhan nimik-
komanauksessaan. Aasi on tyhmä,
tamma on lauhkea ja kirahvi on hu-
joppi.
Eipä kyllä paljon pelota.
AHTERI
Ahterilla - niin kuin useimmilla
suomen kielen sanoilla (ja luultavasti
myös maailman kaikkien muiden
kielten sanoilla) - on useita
merkityksiä. Ahteri on nomini lehmästä,
joka poikimisen jälkeen on jäänyt
jopa vuodeksi tiinehtymättä. “Tuo
kurmu on ahterina jo kolomatta
kertaa peräkanaa’*, kerrotaan
Kurikassa.
Mutta ennen kaikkea ahteri
tarkoittaa ihmisen persettä, ja sitä
suuremmalla syyllä se on päässyt
suomalaisten kirosanojen
kunnianarvoisaan joukkoon. Voi vain
sydämessään hiljaa kuvitella, millä hämärillä
syillä tätä manausta tavoitellaan
narskuvien leukaperien öljyäjäksi.
Ennen (kun kaikki oli hyvin jne)
ahteri tarkoitti laivanperää, joka
Veijo Meren selvittämän
etymologian mukaan on peräisin ruotsin
sanasta akter (laivanperä). Kun
puhutaan sanojen alkuperästä, ei ole
ihme, että Ruotsi vilahtaa usein
perän yhteydessä. Akter taas on
peräisin keskialasaksasta tai hollannin
sanasta achter (takana).
Ruotsista vielä yksi inhottavuus.
Sanasta akt monikkomuoto on
akter, ja sehän tarkoittaa suomeksi
akteja. Ja kun ahterista on kyse...
AIDS
Paha tauti, kipuhuudahdus (ai, aits,
au, auts). Trendikirosana niin kauan
kuin tavaraa riittää. Tämän
vuosisadan musta surma herättää yhä hyisiä
väristyksiä selkärangassa.
Moralistit pitävät immuunikatotautia
Jumalan rangaistuksena, sillä pääasiassa
aids ja sen esiaste hiv leviävät
ihanalta tuntuvassa naminami-yhdyn-
nässä ja isojen poikien peräsuolilei-
keissä, harvemmin verensiirrossa tai
likaisista huumepiikeistä, mutta
nykyään jo synnytyksessäkin.
Tartunnan mahdollisuuteen vaikuttavat
tartuttajan hiv-taudin vaihe,
viruksen luonteen ärhäkkyys ja uhrin
terveydentila. WHO:n mukaan aidsiin
on sairastunut 1,7 miljoonaa
onnetonta sen jälkeen, kun elimistön
vastustuskyvyn tuhoava ja tappava
tauti havaittiin noin vuonna 1977.
Aids kuulemma kuvastaa
nykymaailman turmeltuneisuutta, jolle on
suorastaan evolutiivinen
välttämättömyys ajautua umpikujaan ja
itsetuhoon. Pian tulee vuosi nolla, ja
vain hurskaat ovat jääneet jäljelle.
Nykyajan Nooan arkki on nimeltään
Suki-Suki, Suitan tai Kilroy, mallia
maustettu, nystyröity tai värjätty
kondomi.
On totta, että aidsin tulo on
muuttanut megatrendejä. Syrjähypyt
vähenevät, koti palaa arvoonsa,
selibaattia kunnioitetaan. Tosin viime
aikoina selvää höltymistä on ollut
havaittavissa. Ajatellaan, että kun
aids ei heti iskenytkään minuun, se
on vain jokin kaukainen huhu, josta
ei ole minulle vaaraa. Turvaseksiin
ei panosteta jatkuvasta valistuksesta
huolimatta vieläkään riittävän
paljon. Naistenlehtien puberteettiset
kiiltokuvatoimittajat - sellaisiakin
2

on! - syytävät Hyrkäksen malliin
syrjähyppyyn yllyttäviä tunne-itse-
si-artikkeleita piristämään lamakaa-
mosta. On pelättävissä aidsin toista
aaltoa, joka voi ihan oikeasti johtaa
-jollei nyt maailmanloppuun - niin
ainakin ihmisen sukupuuttoon
kuolemiseen. Sehän olisi mitä
kammottavin painajainen verottajan
kannalta.
Ks. Hivi.
(VOI) AIKOJA, VOI
TAPOJA
Lentävää lausetta klassisempaa päi-
vittelyä tuskin löytyy. Vanhojen
ihmisten suosima murehdinta, jota
usein siivittää tuskainen päänpuiste-
lu. Moraalin rajaviivat tulevat taas
piirretyksi veteen.
O tempora, o mones, kuuluu sama
latinaksi. Marcus Tullius Cicero
(106-43 eKr.) taivasteli näin
puheissaan. Hänet listi triumviraatti, johon
kuuluivat Antonius, Lepidus ja
Caesarin ottopoika Octavianus (kahdek-
sananuksinen).
Nimimerkki Voi aikoja, voi
tapoja peräänkuulutti siveysvyötä
takaisin, koska kerran vanhuksillekin
tehdään murtumia estäviä turvahou-
suja (AL 6.12.92). Hän säikkyi alle
15-vuotiaiden ehkäisypillerilinjaa
sekä muovitäytteisillä rinnoilla ja
paljasposkisilla takapuolilla
varustettuja paviaaninaaraita “jo
jokaisessa päivälehdessäkin”. Ennen siveys-
vyöt taottiin metallista, mutta
nykyisin löytyisi miellyttäviäkin
materiaaleja. Neuvoni on, että
sellaiseen vyöhön sisäänrakennettaisiin
vibraattori valmiiksi.
Voi aikoja, tuhannen turjaketta,
voi tapoja, kapteeni Haddock
manasi, kun keltainen auto ajoi ohi eikä
ottanut häntä ja Tinttiä kyytiin (Tu-
hatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta).
AISAN LÄNGET JA
KAKKULAT
Maajussien ja maalta kaupunkiin
muuttaneiden (siis myös
mahdollisesti Paavo Väyrysen) ikioma
manaus , josta irtoaa tarvittaessa
paljonkin tulkintoja. Väyrynen ei ole
kommentoinut asiaa. Sitä ei ole häneltä
kysyttykään.
Aisa on ajoneuvojen, Kalevalassa
reen vetopuu tai -tanko; slangissa
penis. Länget (murteissa ränget) ovat
vetoeläimen, tavallisesti hevosen
kaulaan lapoja vastaan sovitettava
valjaiden osa, kaksi ylä- ja alapääs-
tään toisiinsa hihnalla kiinnitettyä
pehmusteista puukaarta;
leikillisessä kielessä kaulukset. Kakkulat ovat
perästä välipuulla toisiinsa
yhdistetyt aisat; leikillisesti silmälasit. Jos
intoudutaan tosi leikillisiksi, aisan
länget ja kakkufot saavat uuden
merkityksen: kullin kaulukset ja rillit.
Ks. vertailun vuoksi Metsäsian
julma aisa.
AIVO
Jos jotakuta joskus ottaa aivoon,
hänellä on nyt mahdollisuus kertoa
se suoraan, eikä salata ja peitellä taas
kerran.
Miehellä aivot ovat keskimäärin
9 	% painavammat kuin naisella.
Brittitutkijat ovat osoittaneet, että
aivot ovat selvästi kasvaneet
viimeisen sadan vuoden aikana Riski
piilee siinä, että kasvun jatkuessa isot
aivot kasvavat aivojen muiden osien
kustannuksella. Näin tunne-elämä
saattaa jäädä fysiologisesdkin
älyllisen suorituskyvyn jalkoihin:
käyttäytyminen primitiivistyy ja vanhat
virheet toistuvat yhä useammin.
Eräänä päivänä yhä isopäisempinä
syntyvät lapset eivät enää mahdu
naisen lantioista ulos, ja keisarileik-
kaus tulee välttämättömäksi.
Kehitys johtaisi myös siihen, että
3

kiroilu vähenee, koska se on
tunnepitoista ilmaisua.
Onneksi on keksitty tietokoneet.
Niiden yleistyessä ja kehittyessä
ihmisen tarve ajatella ja siis aiheuttaa
paineita aivoille laskee. Voi olla,
että elämme tänä videosukupolven
aikana aivokoon taitekohtaa: tästä
lähtien aivot alkavatkin pienentyä,
ihminen passivoituu ja tyhmistyy.
Kehitys johtaisi siihen, että
kiroilu lisääntyy.
Aivoissa ei olekipuhermoja. Kun
syöpä tai kasvain iskee, lääkitys
tulee tietysti halvemmaksi. Mutta
joskus, kun seuraa Hitlerin tapaisia
hölmöjä, toivoisi, että aivoissa sittenkin
olisi kipupisteitä. Heidän aivokokon-
sa lasketaan naisten rintaliivien
kuppikoossa. Normaalijakauma
seurannee kokoa latva-bee-miinus.
Kaiken kaikkiaan aivo-kiroilu
lienee erinomaista aivovoimistelua,
jonka avulla ihmiskunta lajina vielä
pelastuu. Jos olo ei siitä kuitenkaan
helpotu, itsesyyttelyyn sopivat
muodot Aivokääpiö, Voi minua aivo-
kääpiötä, Mikä aivottomuus, Missä
aivot.
Ks. Taliaivo, Vimpura. Ks. myös
Hunskdi!
ALAKERRAN UKKO
Tarkoittaa herra Perkelettä tai
rovasti Saatanaa. Kauhufilmien
luvattuna aikana Elm Streetin painajaiset
voivat käydä toteen muuallakin kuin
filmiselluloidilla tai mielikuvissa. Ei
se ole aina kissa, joka siellä rapisee
ja pudottaa vanhoja purkkeja.
Muutoin manaus on lähinnä säälittävä, ja
se sopii vain heikkohermoisille ja
suunsa saippualla liian monta kertaa
pesseille. Tyttöjen tavaraa.
Jos haluaa taivasteluun vivahde-
eroa, kannattaa käyttää halventavam-
paa muotoa Alakerran äijä.
Toinen variantti on Alapihan ukko.
Tässäkin voi käyttää ukon sijasta
äijää. Tai jos mielikuvitusta ja halua
riittää, ukon voi vaihtaa miksi
tahansa, vaikka antikvariaatinpitäjäksi.
Röyhkeimmät voivat puhua talon-
miehestäkin, mutta siinä
tapauksessa heillä on jo kieroutunut suhde
tähän yhteen kansakuntamme
peruspilareista. Kaikki kaatuu tai pysyy
pystyssä sen mukaan, haiseeko
talonmies Sisu-pastillille vai
siirtyvätkö kiireelliset putkiremontit
seuraavaan viikkoon.
/
4
Aivo

Virallisen Nimikkokirosanasääti-
ön asetuksen 10/92 johdosta tämä
manaus alue on määrätty poplaulaja-
tar Mikko Alatalon ikiomaksi
temmellyskentäksi keikkamatkojen
aikana. Ks. kuitenkin Kiisseli, sillä
Mikossa on onneksi kunnon sovi-
nismia ja munaa.
Vrt. Yläpihan äijä.
ALAPÄÄ
Joensuulaisen Leena Seppäsen
mukaan ylöskirjattu. Kyse on
ihmisruumiin tuhmasta osasta, jota ei
kehtaa tiettyinä vuorokauden aikoina
sanoa ääneen. Sukupuoli- ja anaali-
seuduilta on moni tiedemies jäänyt
palaamatta. Tällaiset eufemismit
eivät yleensä toimi kovinkaan
tehokkaina kirosanoina. Tosin
tarvittaessa pää-tavuun pystytään lataamaan
kovatkin paukut. Kyllä se niin
pelottavasti suusta kajahtaa. Varsinkin
kajahtaneilta.
Kirosana on tarkoitettu hieman
merkilliselle hameväelle tai todella
eriskummalliselle miespuoliselle
edelläkävijälle, joka ei perusta
manailuun vaan esimerkiksi eleisiin ja
ilmeisiin.
Kaikilla ihmisillä on alapää. Usein
se myös toimii aivojen sijasta.
ALASTALO
Alaston luomumanaus
mielenosoittajille, talonvaltaajille ja teltassa
asuville nälkälakkolaisille. Suuri
väärinymmärretty manan.
Volter Kilpi (1874-1939) on
kirjallisuutemme suurmiehiä, James
Joyceen ja Marcel Proustiin verrattu
kielen ja tyylin luoja. Häntä iso
yleisö ei ole noteerannut ennen
itsenäisyyspäivän 1992 aamua, jolloin
kohtalokas Helsingin Sanomat ilmestyi.
Kun tämän nerokkaan tuikulaisruu-
miin pääteos Alastalon salissa
valittiin Hesarin teettämässä 199
taiteilijan ja kriitikon kutsukyselyssä
itsenäisyytemme ajan parhaaksi
kirjaksi, Otavan näköispainoksen
jäännökset (1988) myytiin muutamassa
päivässä loppuun. Ja nyt perkele, jos
kiijasta tehdään uusi painos, se on
ladottava ja taitettava kiijan
arvoisesti. Eikä mitään leikkaamattomia
arkkeja, tai kusen Otavan
rappukäytävään joka päivä.
ANAALI
Aikuisten kirosana. Anaali eli
anaalinen on peräaukkoa koskeva. Se on
täyteenpakattua karttatiedettä:
valkoisilla alueilla anus osoittautuu
mustaksi aukoksi, arktisilla napa-
alueilla naali - tämä vinkiksi mau-
nokoivistoille - sopulien syöjäksi.
Tosin naali eli napakettu ei piiloudu
vaikkasenpesäälähestyttäisiin. Siinä
missä sanan merkitys heilahtelee
pyllyn ja naalin välillä, siinä kiroili-
jän asennoituminen kiroiluun hakee
lepoa päättäväisesti kuin väsymätön
metronomi.
Jokaisen pitääitseluodaomat
merkitykset kirosanalleen.
Sigmund Freudin mukaan 1-2-
vuotiaat lapset kokeilevat
anaalisessa vaiheessaan antamista ja
saamista. Lapsi antaa äidille lahjan pysyes-
sään kuivana ja siistinä.
Majava parantaa turkkinsa
vedenpitävyyttä hieromalla siihen
peräaukon luona sijaitsevien anaalirauhas-
ten eritettä. Sudenkorennon toukat
hengittävät peräsuolen loppupään
ulokkeilla, anaalirauhasilla.
ANKEUS
Lama-ajan kirosana suoraan Pyllyn-
pyyhkijänkadulta, kuin huokaus,
kuin hengitys. Ikuinen harmaa talvi
on satanut murehtijan sisään.
Taivastella ei jaksa, manata ei uskalla,
siis ankeus on päivän tarjous. Käpy-
rauhanen ei ole vieläkään tottunut
5

kaamokseen. Pimeys masentaa ja
nukuttaa, myös tyhjien
liikehuoneistojen pimeys. Myös tyhjien
ihmisten pimeys.
Veijo Meren mukaan sana ankea
johtuu goodn kielen sanasta aggwus
(ahdas), agwitha (ahdinko, tuska).
Muinaisruotsista löytyy sana anger
(ahdinko, tuska, katumus,
suuttumus). Huomautettakoon että
kurkkutautia tarkoittava sana angiina tulee
latinan sanasta angina
(tukehtuminen), jonka veibimuoto on angere
(kuristaa). Se on ankean kanssa
samaa juurta.
Ankeus voi siis pitkään
jatkuessaan tukehduttaa kuoliaaksi.
ANNA MUN KESTÄÄ
Tosiaan, anna minun kaikki kestää.
Masentava, syyllistävä päivittelyta-
pa on kiroilulle sopivaa likaista peliä
parhaimmillaan. Tarkoin
valikoiduilla hetkillä sen teho on arvaamaton:
toinen alkaa tuntea niin ahdistavaa
syyllisyydentuntoa, että tahmasil-
mäistä Idroilijaa rupeaa jo
hävettämään. Usein tällainen guilt trip eli
syyllistäminen on kiroilun
tarkoituksena. Yhdellä sanalla voidaan
kertoa suoraan, että olit taas niin paska
jätkä, miksi sinun piti mennä
rikkomaan vielä sekin, etkö koskaan
kasva aikuiseksi, sain taas kerran
hävetä koko suvun edessä, oikeastaan
minä vihaan sinua enemmän kuin
koskaan.
Ks. (no voi) Sun.
ANTIKRISTUS
Samaa kiroteologisesti
epämääräistä pullamössöä kuin (ks.)
Epäjumala. Taivastella voi pää alaspäin
yksinkin. Antikristus sävähdyttää yhtä
paljon kuin talviunta nukkuvan ted-
dykarhun karvoissa majailevien 2000
punkin yhteismitallinen
kuorsaaminen. Jonkun pirtaan se voi kaikella
uskottavuudella sopia.
Tämä vastakristus on
apokalyptisissa tulevaisuudenvisioissa
pahojen valtojen henkilöitymä, joka
hyppää ulos paikallisbussista juuri
ennen Jumalan valtakunnan kovasti
mainostettua lopullista voittoa. Se
yrittää opettaa, että Jeesus ei
olekaan Kristus. Se yhdistettiin
kristinuskon alkuaikoina Rooman
keisarikuntaan. Sittemmin monia
henkilöitä on pidetty Antikristuksena. Ei
sentään Pentti Linkolaa.
ANUS
Tästä hyvillä kirogeeneillä
varustetusta kirosanasta ei saa karkeata ei
sitten millään, vaikka se on
täsmälleen sama asia kuin (ks.) persreikä.
Mutta vankka, pikantti ja
kelvollinen sadatus se on kaikessa
merkityksellisyydessään. Se tuo mieleen
tulivuoren murretun värisen laavan,
sihisevät luonnonkaasut ja aapamä-
dän. Suositellaan kiroiltavaksi vasta
jälkiruoan jälkeen, kun suu on ensin
pyyhitty indimiservetillä.
Anus syntyy sikiöllä seitsemän
viikon iässä. Sen jälkeen kaikki
alkaakin mennä päin persettä, kunnes
31 viikon kuluttua perssilmä kohtaa
päivänvalon.
Maailma täyttyy tilpehööristä, kun
markkinamiehet yrittävät keksiä yhä
uusia kepulikonsteja jymäyttää
rahat kuluttajilta. Kerran tulee päivä,
jolloin myydään anusmuotteja.
Erilaisilla pursotusmuoteilla saat täh-
denmuotoista, spiraalimaista tai
kolmikulmaista ulostetta. Lapsille
suodaan uusia virikkeitä
piparkakkujen ja hiekkakakkujen tekoon.
Varakkailleihmisillekaupataanerik-
seen koirananusmuotteja.
Ks. Anaali.
APINA
Lastenkirosana, matkimisen
periku6

va. Näillä eläimellisillä kirahduksil-
la voisi täyttää komeasti muutaman
lisäosan, ellen pitäisi varaani.
Apinasta ei ole vielä suurta vaaraa,
varsinkaan teddynä. Korkeasaareen
kannattaa mennä aina, vaikka apina-
talo onkin lievästi remontin
tarpeessa. Apinoiden käyttäytymistä
seuraamalla oppii yllättävän paljon
ihmisyydestä. Ovathan ne
serkkujamme.
Apinat jaetaan itäapinoihin eli
kapeanenäisiin ja länsiapinoihin eli
leveänenäisiin. Itäapinat jaetaan
häntäapinoihin (mm. marakatti ja
paviaani) ja ihmisapinoihin (mm.
simpanssi, gorilla, oranki, gibboni
ja Hämeenlinnan Pallokerho).
Anja Angelin ja Leena Larjangon
Suuren Suomalaisen Unikirjan
mukaan uni apinasta muistuttaa, ettet
voi toimia pelkkien viettiesi ja vais-
tojesi varassa. Apina on ihmisen
eläimistynyt varjo, epämieluisa
pilakuva. Astrologisen unitulkinnan
mukaan apinat häkissä tarkoittavat
vaikeuksia rakkaussuhteessa.
Ks. Husin hasin.
APORTT1
Hähää, peipi. Nyt tuli porttikielto
elämään. Arkkipiispan erikoinen.
Suomalainenhan tunnetusti osaa,
mutta ei halua lausua vieraskielisiä
kirjaimia, joten ison B-kirjaimen
viiltely alaosattomaksi ja pienen b-
kiijaimen ryhdistäminen
atleettiseksi on syytä ottaa huomioon tässäkin
vastuuntuntoisten tai puritaanisten
miesten häikäilemättömässä
kirosanassa.
Abortti tarkoittaa sekä
keskenmenoa että raskauden väkivaltaista
keskeyttämistä, jonka etiikasta
riidellään yhä ja ilmeisesti aina.
Keskenmenoja tapahtuu yleensä 10-15 %
todetuista raskauksista. No, vielä
useammin sattuu subkliinisiä keska-
reita, joissa nainen ei ole edes
tiennyt olleensa raskaana.
Keskeytyminen on kyseessä, kun syntynyt sikiö
painaa vähemmän kuin 500 g ja/tai
raskaus on kestänyt vähemmän kuin
24 raskausviikkoa. Sen sijaan
tahallisia abortteja tehdään joskus
milloin sattuu. Silloin koulutetustakin
lääkäristä voi tulla pelkkä
viheliäinen puoskari.
Olisi suotavaa, että lääkärit
opiskelisivat enemmän psykologiaa.
Joskus tuntuu kuin he olisivat
oppineet vain toisen puolen.
Abortin käyttäminen
ehkäisykeinona on jyrkästi tuomittavaa, se on
erittäin kallista. Jotkut surullisesti
keskenmenneet naiset kauhistelevat
syystä abortin kerskakuluttajia.
APPAJEE
Ainakin 1960-luvulta asti käytössä
ollut kirous Seinäjoella, jossa
tunnetusti osataan pitää puolia ja lujaa -
joskus näkymättömiäkin vihollisia
vastaan. Lievänä mutta
temperamenttisena ilmauksena tämä
kirosana pukee hyvin pohjalaistyttöä kuin
taitava meikki, joka peittää
pahimmat ärrät ja mmimmat työpaikka-
kulttuurit (esim. helvetti, tuonela,
lantionseutu).
Appajeen etymologia on vielä
apponen. Viittaako se kuuluisaan
sillimerkkiin (Abba), joka on
myöhemmin saanut lisäterää
samannimisestä ruotsalaisesta euroviisubän-
distä? Onhan jee-loppu selvä Beat-
les-laina. Onko sillä salaisia kytky-
kauppoja verbeihin appaa (hotkia,
ahmia) ja appautua (työntyä,
ahtautua)? Vai johtuuko se erikoissanaan
apparelji (välineistö, kalusto)?
Suomen murteiden sanakirjan
mukaan appa on partikkeli
merkityksessä annas (olla), entäs tms.
Muotoa appajee on tavattu ainakin
Teuvalla ja Nurmossa. Arameankie-
7

linen abba tarkoittaa isää, mutta se
lienee pelkkä yhteensattuma
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan
verbi appaa tarkoitti syytää.
Kunnes toisin ilmoitetaan, appa-
jeen moderni kantasana onkin
yllättäen appeal (vetovoima).
Todennäköisesti joku turhautunut
seinäjokelainen jätkä on saanut pakit neidolta,
jonka sex appeal on aiheuttanut
kankeutta nivusiin, mutta jota on
oksettanut jätkän ponneton epävitaalisuus.
Syksyllä 1992Galleria
Katarinassa pidettiin Helsingin
Taiteilijaseuran 25-vuotisjuhlanäyttely, johon oli
koottu seuran puheenjohtajina
toimineiden taiteilijoiden töitä.
Kriitikko Anne Rouhiainen epäili, että
aikamme yleisö hakee väärää,
epäaitoa, epätodellista, elämälle
vierasta taidetta, joka taijoaa kaikki
mahdollisuudet “luopumiseen” (HS
6.9.92). Siksi hän himoitsikin juhla-
näyttelyn taiteilijoihin sex appealia,
jotta kansalaiset (Anne Rouhiaisen
kaverit?) kiinnostuisivat ryysimään
heidänkin peräänsä.
Siihen asti kaikki on hyvin. Mutta
samassa arvostelussa Rouhiais-Anne
kuittasi taiteilija Kari Waldenin
näyttelyn (Galleria Bronda)
kymmenellä rivillä. Hän pitää Waldenia
villinä, koska mies on (a)
väheksynyt suomalaista taidekoulutusta ja
(b) saastuttanut itsensä
markkinointi tajuisella bisneksellä. So what!
Rouhiais-Anne menköön itseensä,
tai pyytäköön jotakuta viriiliä po-
tenssimiestä tekemään sen
puolestaan!
Jotenkin minusta tuntuu siltä, että
täti Rouhiainen pyrkii
arvosteluissaan operoimaan luonteenlaadulleen
liian syvähenkisillä alueilla.
ARSE
Perse-versio. Itse asiassa arse
kuulostaa joidenkuiden mielestä
karkeammalta kuin perse. Näppärän,
miltei nerokkaan kieli-idean isä on
forssalainen Teemu Viitanen,
rokkari, joka on pureutunut myös
pilluun, ks. Viiva. Lisäksi arse on
lyhenne arsenikista, ketunmyrkkynä
käytetystä arseeniy hdisteestä, jonka
vapaa myynti olikielletty, mutta
kulkukauppiaathan myivät sitä salaa.
Vihainen nuori kirjailija käyttänee
mielellään kiroarsenaalissaan arsea
siinä missä Tuppikullia, Rakoa ja
Igoria.
Murreverbi arsata tarkoittaa
kahlaamista (lumessa). Helsingin Van-
hassakaupungissa toimii kirjapaino
nimeltään Painoarse Ky.
ASSEMBAH
Pahus-sanan sport-johdannainen.
Nimi viittaa entisen Itä-Saksan
entiseen mäkihyppääjään Hans-Georg
Aschenbachiin (s. 1951).
Osasyyllisiä kirosanan luomiseen ovat
Markus “Marcus’* Tamminen ja Juha
“ Amandu” Aaltonen 70-80-lukujen
taitteessa Kuhalan lukion
välitunneilla (Forssa). Marcus Tammisen
mukaan Aschenbach nöyryytti sen
aikaisia töni niemisiämme ja näin
ansaitsi tulla kirosanaksi. Sen voi
perustella olevan myös vahvempi
muoto välinpitämättömyyttä tai
lievää pahenksuntaa ilmaisevasta
huudahduksesta (ks.) Pah. Kun oikein
alkaa paheksuttaa, ilmaisua
vahvistetaan englanniksi pyllyä
merkitsevällä etuliitteellä ass ja
germaanisella loppukohahduksella (schen); näin
syntyy Assembah.
Rokinkuuntelulla kilpailujaan ja
haijoituksiaan pehmentänyt Hans-
Georg Aschenbach voitti
18-vuotiaana nuolten Euroopan
mestaruuden ja vuonna 1976 Innsbruckin
nonnaalimäessä olympiakultaa. Tuu-
lenhalkaisijaominaisuudet olivat
ilmeisen hyvät, sillä tämän 175-sent-
8

tisen mäkikotkan alaleuan koukku
on yhtä pitkä kuin nenä.
Eräänlaisena maailmanennätyksenä pidetään
sitä, että hän hyppeli neljä vuotta
kaatumatta ainoatakaan hyppy ään.
Opiskeltuaan liikunnanopettajaksi
kansanarmeijan luutnanttina hän
hankki myöhemmin vielä lääkärin
paperit (1984). Hän lopetti
11-vuotisen aktiivittansa 25-vuotiaana
tyylikkäästi loukkaantumiseen.
Sananmukaisesti saksasta
käännettynä Aschenbach tarkoittaa tuh-
kapuroa.
AUTA ARMIAS
Jo höppänä-kuorrutusta kerännyt
tätikirosana. Tädit ovat siitä
pirullisia tapauksia, että heistä on liian
usein pelkkää haittaa. En tarkoita
kenenkään henkilökohtaisia tätejä,
vaan sitä tuntemattomien tätien
miljoona-armeijaa, joka tenorisoi
kaduilla ja kaupoissa viattomia
sivullisia paakkuuntuneen korkeamoraa-
linsa kaulimella. Jos kiroilet
julkisesti, aina löytyy joku hapan
nalkuttava täti ojentamaan sinua. Jos
tönäiset ketä tai mitä tahansa
vahingossa, täti pitää kyllä kuuluvan
saarnan huonosta käytöksestäsi. Jos
kampauksesi tai pukeutumisesi on
epäsovinnaista, mutisevien tätien
leegio ympäröi sinut välittömästi ja
alkaa murhata sinua pistävällä
katseellaan. Poispäin kävellessäsi
kuulet takaasi Auta armias -huokauksia.
Seuraavan päivän sanomalehden
yleisönosastolta luet loput.
Suomella on ollut onni omistaa
kaksi suurta Armia: Aimi Kuusela ja
Aimi Aavikko. Molemmilla misu-
koilla on ollut mies, joka on auttanut
Armiaan. Toinen oli Hilario ja
toinen Danny. Tarina jatkuu ensi
vuosituhannelle.
Aimi oli aluksi miehenkin nimi,
mutta Kuusela naisellisti sen
lopullisesti.
AUTUAAT PÄSSIT
Laviassa kerrottiin 1940-luvullatätä
erikoista sadatusta. Eero Järventaus-
tan mukaan sitä kehtasivat käyttää
sellaisetkin, jotka muutoin välttivät
kiroilua. Päivittely lausuttiin, kun
keskustelukumppani oli kertonut
jotain mahdottoman tuntuista: “Voi
autuaap pässit!”.
Onnellista tai rikasta taikoittava
autuas-sana on Vanhan testamentin
perua. Se oli psalmien yleisimpiä
ilmauksia vuoden 1933
suomennoksessa,jopa niiden ensimmäinen sana
Uudessa, vuonna 1992käyttöön
otetussa käännöksessä autuas on
useimmiten käännetty hyväksi tai
onnelliseksi.
Jeesustelussa autuuksilla
tarkoitetaan niitä hengellisiä aimolahjoja,
joita taivaan valtakunnan
kannattajat saavat odottaa, sekä syvää
hengellistä iloa ja auvoa, jota ihminen
saa tuntea koettuaan pelastuksen
Jeesuksessa Kristuksessa
Siihen päälle on tietty hyvä plä-
jäyttää pässi.
Ei kun kiroilemaan.
9

BALLUKKA
Espoolainen Jan Strömdahl on
kuullut manauksen tuomarilta
Erityisesti selkäydinkiroileminen
(jalan lyömisestä pöydänjalkaan) on
vaistonvaraista Uusien kirosanojen
oppiminen ja käyttöönotto on sen
takia epätodennäköistä. Jotta
mahdollisuudet paranisivat, ja jotta
kielemme näin rikastuisi, kirosanojen
taustaan kannattaa perehtyä. Balluk-
kakin tuntuu ensi kuulemalta vain
joltakin kummalliselta “lihavalta
puolukalta tai joltain”. Tavallinen
raavas rekkakuski ei ikinä sortuisi
käyttämään sitä spontaanisti lyödes-
sään päänsä matalaan ovenkarmiin.
Mutta jos hän olisi sattunut
lukemaan mieleen jääneen ja hyvin
perustellun analyysin kirosanasta, se
voisi hyvässä lykyssä tarttua
aktiiviseen sanavarastoon. Jälkeenpäin sitä
vain ihmettelisi, että mistä minä
tuonkin sain päähäni. Ja jokainen
toistettu kerta vahvistaa: jos olet
sanonut ballukan kymmenen kertaa
peräkkäin, on todennäköistä, että
sanot sen yhdennellätoistakin
hetkellä. Mutta ensimmäinen kerta on
yleensä kaikkein tärkein. Sen
vuoksi on keksitty perustelut. Tässä on
vain yksi mutka. Valitettavasti bal-
lukasta ei saa irti mitään tähdellistä.
Jätetään se vain tuomareille.
Hehän ovat sen näköisiäkin.
Ks. Pallukka
BASTARDI
Ylhäissyntyisen miehen ja alhaissu-
kuisen naisen avioton, mutta
tunnustettu lapsi, äpärä. Biologiassa
sanalla on myÖ6 merkitys sekasikiö,
sekamuoto, hybridi. Silti bastardi
kuulostaa lähinnä ruokalajilta
Hienohelmojen kirosana. Tunnettu sol-
vaussana esimerkiksi englannissa ja
ranskassa. Ei fennofiilien käyttöön
edes Euroopan yhdentyessä.
Veijo Meren mukaan bastardi on
tullut muinaisranskan sanasta bas-
tard. Sana bast tarkoitti luultavasti
samaa kuin rahvaanladnan bastu,
italian basto ja nykyranskan bat:
kuormasatulaa
Epätodennäköisemmin ratkaisun avain on goottien
sanassa bansts (lato)- Näin ollen kyse
oli kuormasatulalapsesta tai ladossa
siitetystä lapsesta
BELSEBUUBI
Aikamoinen persetuubi. Nyt on paha
irti. Kaikkien langenneiden
enkelien päämiestä pitää muistaa manata
säännöllisesti kolme kertaa
vuorokaudessa. Jos vaivat eivät parane
eliniässä, käänny sielunlääkärin
puoleen. Ei lasten ulottuville. Belsebuu-
bi, tuttavallisemmin Pelsepuupi, ei
de mikään duubi-duubi-veikko vaan
mätä ja raukkis ykkösrasvis suoraan
helvetin sählyjoukkueen varamies-
10

penkiltä, joka noutaa vainajat
sanomalehden Kuolleita-palstan
perusteella ja vetelehtii muun ajan maan
päällä työttömän kauhistuttavassa
valepuvussa. Mutta tässä
tapauksessa, vaikka kirosanan merkitys on top
tenin ehdotonta kärkeä, sanan
sointiväri on niin koomisesti koipallojen
hukuttama, että se ei oikein toimi.
Beelsebub eli Belsebul esiintyi
Uudessa testamentissa riivaajain
ruhtinaana, jonka Jeesus samasti
Saatanaan (Matt. 10:25). Hän
muistutti opetuslapsilleen, että palvelija
ei de isäntäänsä parempi. Ks.
Saatana.
Kauan luultiin, että Ekronin
kaupungissa asunut foinikialaisten
jumala Baalsebul merkitsee
Kärpästen heiraa, jumalaa, joka suojelee
kärpäsiä ja jonka päätökset voidaan
lukea kärpästen liikkeistä.
Sittemmin älyttiin, että zabil merkitsee
ruhtinasta. Heprean zebul tarkoittaa
asuntoa, joten Baalsebul voi merkitä
myös asunnon herraa. Tätä
Jeesuskin tarkoitti Matt. 10:25:ssä.
BeelsePub olisi erinomainen
kapakan nimi. Copyright on nyt
minun.
BUU
Nyt ei buuata! Buu on voimasanana
tyyppiä Ääh tai Äsh. Enemmänkin
siis Outoja Ääniä.
Tässä on sinulle pieni iltapuhde,
kun telkkarikin haisee taas niin
pahalle. Keksi b-, x- ja z-kiijaimilla
alkavia kirosanoja. Kirjoita niitä
tähän tai loppuun. Et kai kuvittele,
että kirjan ainoat tarkoitukset
olisivat lukeminen, pöydänjalanlisäke
tai kotiriitojen heittoväline? Suuri
Kirosanakiija on kodin kakkosraa-
mattu, johon saa tehdä omia
muistiinpanoja - vapaasti.
P.S. Lähetä parhaat juttusi myös
meille osoitteeseen Pikku-idis, PL
218,00531 Helsinki. Kuoreen
merkintä "KSK".
Belsebuubi
11

DAMN
Näitä todella puhtaita lainasanoja,
joita nykynuoriso d viitsi edes
kääntää suomeksi, vaan joita käytetään
sellaisenaan. Sana on otettu mukaan
suomalaiseen kirosanakiijaan
puhtaasti siitä syystä, että sitä viljellään
puhekielessämme rutosti. Kai se
sitten on suomeakin. Tai kysymys
pitäisi oikeastaan asettaa: mikä ei enää
olisi suomea?
Englanninkielinen damn
tarkoittaa verbinä kiroamista, sadattelua,
huutomerkin kanssa kirottua. Myös
versiot damn it, damnable ja dam-
ned merkitsevät samaa, damnation
taas on vapaasti käännettynä tuhat
tulimmaista.
En viitsi haukkua mainosihmisiä,
koska heissä on paljon hyvääkin.
Kaikki ei aina ole heidän syytään.
Kun suomalaiseen tapaan halutaan
etsiä syntipukkeja kielemme eng-
lantilaistumiseen (oik.
amerikkalaistu miseen), löydettäköön heidät
mieluummin monikansallisista
yhtiöistä, jotka vaativat tuotteidensa
yhdenmukaista profiloimista
kaikkialla maailmassa. Huom! Myös Suomi
kuuluu maailmaan.
Ks. Dämmi.
DEBET
Voidaan lausua myös tepet Debet
tarkoittaa tilinpidon veloituspuolta.
Kirovdkkonen juontuu latinan
sanasta debet (hän on velkaa). Siitä ei
olekaan lyhyt matka siirtyä (ks.)
Trattaan. Viattomat ja kauniit eko-
nominalut hyppäävät uuden
työpaikkansa työsuhdeautoon tajuamatta,
mikä heitä vielä odottaa, kun jo
seuraavat liikennevalot pelaavat täysin
järjenvastaisesti. Niin kauan kuin
kynsilakan naarmuuntuminen
huolettaa enemmän kuin
työnantajayrityksen vekselivetoinen konkurssiro-
deo, debet toimii tarpeeksi rajuna,
riuskana ja railakkaana
manauksena, jokad aiheuta mahahaavaa.
Suodaan liikeonnenonkijoille viattom
uuden tilansa - se vähä hetki ennen
kuin jyrähtää. Kyllä mustien
pussien pitää syntyä silmien alle
muustakin syystä kuin liiasta
juhlimisesta.
JukkaKeitele, Pekka Kouri jaTai-
to Tuunanen muistavat tämän
kirosanan ulkoa.
DEMONI
Automerkkiä muistuttava tyylitaj
uinen, urheilullinen ja raikas kirosana.
Sopivasti kromia, sopivasti seksiä,
sopivasti kevytlevitettä. Demonista
saa hevosvoimia ruipelolle ja
pilkettä silmäkulmaan tosikolle teräsmie-
helle. Se öljyää lihakset, se tuoksuu
Oscar de la Rentalta. Se on jokaista
ihmistä suojdeva henki. Ali right!
Tieteellisesti demoni on
rajata12

paus, ihmisen ja jumalan välimuoto.
Se on paha henki, hornanhenki tai
riivaaja, toisaalta myös jumaluus-
olento, haltija, suojelushenki, dai-
moni. Vanhimmassa
kreikkalaisessa uskonnossa, myös Homeroksella,
demonilla tarkoitettiin
epämääräistä jumaluutta personoitujen
jumalien vastakohtana. Myöhemmin
demoni oli alempien jumalolentojen
yleisnimi. Antiikin lopulla ja
kristinuskossa se alkoi merkitä pahan
aiheuttajaa eli (ks.) Pahaa henkeä.
Veijo Meren mukaan sana on
peräisin latinan sanasta daemon
(demoni), joka on lainattu kreikan
sanasta daimon. Sen takana on veibi
daiesthai (jakaa). Daimon oli jakaja,
jakelija, tarkemmin kohtaloiden
jakaja eli määrääjä.
Demonofobia tarkoittaa paholais-
pelkoa, demonomania tai -patia
tunnetta, että on pahojen henkien
riivaama. Demoninen on pirullinen,
synnillisen kiehtova, demonismi on
usko pahoihin henkiin.
Verbi demonetoida tarkoittaa
taloustieteessä metallirahan
mitätöintiä maksuvälineenä.
DIABOLOS
Pahan ilmentymästä käytetty
nimitys Uudessa testamentissa,
paholainen, piru. Lausutaan myös Tiapolos.
Verevä, hieman erikoisuutta
tavoiteleva kirosana, jolle on tyypillistä
hukkua povitaskun rispaantuneista
saumoista sisävuorcen juuri silloin,
kun sitä pitäisi käyttää ja tehdä sillä
vaikutus. Käyttäjäkuntana oppineet
(eivät vahingosta oppineet, vaan
kaiken tietämättömyydestä).
Fantasiaa, realismia ja satiiria
loistavasti sekoittaneen venäläiskirjai-
lijan Mihail Bulgakovin erään
novellin nimi on Diaboliadi
(suomennettu 1925). Hänen tunnetuin
romaaninsa ja pääteoksensa on
eittämättä Master i Maigarita,
suomennettu nimellä Saatana saapuu
Moskovaan. Hän kirjoitti sen vuosina
1928-40, mutta se julkaistiin vasta
1967.
Diabolo on hiidenhyrrä-nimmen
peli, joka keksittiin luultavasti
Kiinassa ja tuli Ranskaan ja sitä kautta
Eurooppaan noin vuonna 1812.
Siinä tiimalasin muotoista puurullaa
heitellään ilmaan kahden käsikepin
väliin pingotetun narun avulla Dia-
bolinen tarkoittaa pirullista.
DONITSI
Jan Strömdahl on taas ollut asialla.
Donitsi on lapsellinen, kuvottava ja
kariesta aiheuttava kirosana, mari-
sevaaitkupilli-tyyppiä. Okei, se kyllä
lähtee suusta volframinterävästi kuin
darts-tikka, se on sanana piukka kuin
viisitoistakesäisen pillu. Mutta sen
rasvapitoisuus, sen epäterveellisyys
ja sen kiskurimainen ohjehinta
takaavat sen, että ainakin
75-wattisella järjen valolla varustetut ihmiset
pysyvät siitä kaukana, kun on aika
ydinvarustautua todelliseen änitte-
lyyn. Joku Nina Nortamo, Pia Sun-
nanborg, Ariene Kotala tai Leena
Heimo saattaa donitsia käyttääkin.
Mutta he ovat niin nättejä, että heille
se suodaan. Kunhan eivät kikattele
liikaa.
Kaikki tietävät, että oikeasti
donitsi on pieni munkkirinkilä, reikä-
munkki. Ks. Munkki.
DYNAMIITTI
Kaivoskulttuuria. Sotilashuumoria.
Nyrkkeilypsykologiaa Sanana
pelkkää rautaa, kirosanana koominen,
tehoton ja turhanpäiväinen. Lasten-
huoneroinaa.
Dynamiitti on laina Svean
Mammalta. Tämä räjähdysaine on
nitroglyseriinin ja piimään sekoitus, jonka
keksi myös rauhanpalkinnostaan
13

tunnettu Alfred Nobel vuonna 1866.
Hän otti dynamiitin nimen kreikan
voimaa tarkoittavasta sanasta.
Ennen dynamiitilla ryöstettiin
pankkeja, nyt sillä raivataan kallioita uusien
moottoriteiden tieltä. Nykyajan
Daltonin veljekset ovat
kivenlouhinta-alalla.
Dynamiittityttö (1944) oli
Valentin Vaalan ohjaama jännityskome-
dia salapoliisikertomuksiin
eläytyvästä tytöstä (Lea Joutseno).
Sinikka Savanheimo on
postittanut muodon Tynamiitin lastaaja.
Postimaksu di maksettu.
DÄMMI
Harvinainen, mutta suositeltava
suomalainen käännös englannin
kirosanasta damn. Toimii yllättävän
hyvin, sanan kaikki osaset ovat
mukavan mämmimäisesti paikallaan.
Itse asiassa dämmi-sanaa
maistellessa oikein rupeaa tekemään midi
kiroilua. Sopii erityisesti
pääsiäisenviettoon, kun munat halkeavat ja
tukka väijäytyy. Paljon voimia tai
itsetuntoa se ei anna, mutta
kaikkihan eivät ole Obelixin lailla
pudonneet lapsena taikajuomapataan.
Ks. Damn.
14

EETVARTT1
Kun porilaiset kiroavat Eetvaitti
soikoon, kukaan tuskin pelästyy
kuoliaaksi. Eetvartti tekee yleensä
hyvää, joskus pitempäänkin kuin
viisitoista minuuttia. Se on joka
tapauksessa reilun perusjätkän
tunnusmerkki, miehen, joka ei turhia
nöyristele naisen edessä.
Syksyn sävel -menestyjä Mikko
Alatalon mukaan hänen isäsukupd-
vensa edusti machojätkiä, jotka
rakensivat Suomen, kun taas hänen
oma ikäluokkansa suorastaan
vilisee pehmomiehiä, joiden selät
taittuvat naisen tossun alla. Naiset
pitävät kuitenkin jätkistä, joilla on
näkemystä ja määrätietoisuutta. Mikään
ei tee enemmän eetvarttia kuin
itsevarma päätöksenteko. Kaikissa
suhteissa.
Eetvaitin filosofian mukaisesti
miehillä on vartti aikaa muuttaa
järjestys kotona ja isänmaassa. Ehkä
Suomen jalkapalloilukin yltää taas
1910-luvun alun tapaiseen huimaan
nousuun.
Ks. Kiisseli, Yskänpaininpuu.
El
Pelkkä kieltosana, ja silti se käy
lievänä manauksena. Tehtyä ei saa
tekemättömäksi, mutta aina voi
harmitella. Voi ei -muoto on itse asiassa
yksi yleisimmistä sadatuksista, mitä
kuulee, ja päivittäin kuuleekin.
Kauniin naisen huulilla se on sangen
seksikäs murehdinta.
Ei on suomen neljänneksi yleisin
sana kirjoitetussa tekstissä. Kyllä
löytyy sijalta 138. Tyhjä on sijalla
824jaPois(sa) sijalla 286.
Eduskunnan istuntosalissa käyttösuhteet
saattavat vaihdella.
Ei on Nykysuomen sanakirjan
Etymologisen sanakirjan mukaan
ikivanhan omaperäisen kieltoverbin
(e-) muoto. Sama kieltoverbi
esiintyy taivutuksellisesti vaihdellen lähes
kaikissa uralilaisissa kielissä.
Kiellon ilmaiseminen verbillä eikä
taipumattomalla kieltopartikkelilla
(kuten indoeurooppalaisissa
kielissä) on uralilaisen kielikunnan
tärkeimpiä ikivanhoja
ominaispiirteitä.
EIKÄ Turhautuneempi muoto
muodosta Voi ei.
EUN
Katariina Haukirauma Ruotsista
muistuttaa tästä kirosanasta, joka on
kaikessa ytimekkyydessään ja
hieman hankalassa n-loppuisuudessaan
kuitenkin tervetullut käyntikortti
kirokipuihin ja -riitoihin. Hyvin
basic-kamaa. Se ei de maailman
lyhin elämäkerta vaan
suvunjatkamiseen tarkoitettu biologinen
instrumentti, jolla voi myös katetrdda
ylijäämänesteitä yleensä valkoiseen
15

emalilieriöön, joka johtaa putkijär-
jestelmän kautta suojelukohdeltuun
lähilampeen Jonka kalaväestöön per-
heittemme pienimmäiset kajoavat
tarkoituksenaan lisätä äidin hermo-
sotaa paistinlastan ja teflonpannun
viulunsoitossa di
jousiammunnassa. Isä röhnöttää sohvalla
sanomalehti peittonaan, TV:n urheiluohjd-
maa kuunnellen ja elin sepaluksesta
ulkona.
Myös kaupunkien ja valtion vir-
kakoneistostalöytyy elimiä. Nedvät
liiku.
ETANAN ELIMET Jukka Uhl-
gr6n Lohjalta tiesi tämän. Etana
merkitsee kuvaannollisesti myös
huonoa ihmistä, hdttiötä, saamatonta.
Ks. Etojuutas.
ELLO
Ello johtuu sanoista elloa, elloinen.
Oksennukseen ja pahaan oloon viit-
tava huudahdusmuoto on kaikkien
hämähäkkejä pelkäävien tyttöjen tuki
ja turva, ruma sana, joka karkottaa
pahat henget ja mieluummin sen
hiirenkin, joka mukamas vikisee yöllä
sängyn alta. Ellostelusta kärsii
varsinkin krapulainen.
Ello on forssalainen viihde-elekt-
roniikkakauppa, jota T. Tamminen
on liikkeenhaijoittanut. Minulla
olivat Technicsit pitkään maksamatta.
Ellida oli siitä erikoinen tarulai-
va, että se oli tosiasiassa lohikäärme,
jolle oli kasvanut kansi ja mustat,
punareunaiset purjeet. Lohikäärme
on kiroilijan yksi symboldsta
ELÄMÄ
Elämä ei olekaan mikään pikku
juttu. Tämä on samaa sarjaa kuin muut
mahtipontiset (ks.) Maailma ja
Jumala. Mitä siihen sitten sanoisi. Kai
joku saa ilon näitäkin sanoja
kiroilemalla.
Kohteleeko elämä sinua kaltoin?
Tuntuuko sinusta joskus siltä, ettet
saa dämältäsi kaikkea? Petytkö
liian usdn dämään? Ole huoleti. Nyt
huolet on pyyhkäisty pois.
Vartavasten sinua varten on kehitetty
kirosana, jota käyttämällä tunnet,
kuinka olosi
kertaheitolla paranee. Sen
kehittämiseen alan
asiantuntijat ovat
uhranneet kaiken
mahdollisen
tarmonsa, mitä nyky-
tekndogiajahuip-
pulääketiede
voivat heidän
avukseen tarjota.
Kliinisissä
tutkimuksissa se on todettu
markkinoiden
tehokkaimmaksi
pahoinvointilääkkeeksi. Se on Elämä. Käytä sitä
säännöllisesti aamuin illoin. Noudata
ohjeita Jos dosi d parane kahden
päivän kuluessa, ota yhteys
psykoanalyytikkoon.
Ja jos elämä ei auta, muista, että
on myös kuolema.
ELÄS KELE
Rahvaan kuninkaallinen vastalause-
kirosana, joka tulee epäuskoisuutta
ilmaisevista tai uhkaussanoista Älä
perkele. Nenille ei hypitä.
Maskuliinisen haraajan kaikki ihokarvat tör-
Etanan elimet
16

rivät, johonkin on puututtu tai
johonkin ei uskota.
Jokaisen kansankuninkaan
(edelläkävijän, päätöshahmon,
muodinluojan) pitäisi asua Eerikinkadulla
(Eriksgatan). Eerikinretkeksi
kutsuttiin sitä matkaa, jonka Ruotsin
kuninkaan oli entisaikaan tehtävä
vaalinsa jälkeen valtakunnan läpi. Sillä
hän otti vastaan maakuntien
uskollisuusvalat ja tunnustuksen
valinnalleen. Eerikinretki tulee nyky- ja
muinaisruotsin samaa
merkitsevästä sanasta eriksgata Erik oli kunin-
kaannimi ja gata tarkoittaa tietä,
matkaa.
Murresana eläskelpo tarkoittaa
vähäpätöistä, mitätöntä, huonoa
EMÄ...
Masentava etuliite moniin sopiviin
kirotaikoituksiin. Emä on yleisura-
lilainen sana Kaisa Häkkinen
mainitseekin, että “Suomen vanhimpaan
sanakerrostumaan voidaan
perustellusti lukea ne lekseemit, joiden
levikki ulottuu suomesta
samojedikieliin ja joilla on vastine myös useissa
välille jäävissä etäsukukielissä”. Emä
voidaan lukea. Sen merkitys vaihte-
lee äidistä naaraspuoliseen. Myös
kohtu, suuri, runko, perus ja köli
mainitaan etymologioissa.
EMÄLEHMÄ Halventava femi-
niininimitys. Maitoa, maitoa,
komisario Jallu.
EMÄPASKA Jokaisen ihmisen
ensimmäinen ulostus, jota ei
yleensä kehystetä olohuoneen partaalle
paikalle.
EMÄPERKELE Perkdetär, joka
myös kärsinee kerran kuussa
kuukautisista
EMÄPIRU Pimtar. Tottakai
naisillakin voi olla sarvet.
EMÄSIKA Täydellinen tunari.
Unkariksi eme.
EMÄSNUSSIMA
Katariina Haukirauman Ruotsista
lähettämä voimanosoitus.
Englanniksi vapaasti käännettynä Mother
fucker. Kauppaneuvos Paukun
tasoinen, Turun sinappia väkevämpi,
kädenlämpöisen irstas manaus, joka
kotikutoisen eksoottisuutensa
vuoksi on aina paikallaan, kun halutaan
edistää elävää kirokulttuuria.
Melkein voi tuntea, kuinka sanan
kirjaimet muhivat kannen alla. Ei sovi
raskaana oleville.
Verbi nussia tarkoittaa panna
(rakastella), varastaa.
ENKELI
Omituisen 70-luvun tuotteita, joita
karskit nuoret käyttivät Seinäjoella
parantaakseen pahoitustaan.
Ristiriitaisena kirosanana, hyvän pahoit-
telijana, enkeli toimii tietyin
reunaehdoin, jotka jokaisen on syytä
syvällä sydämessään ensin itse
tutkiskeltava Sana tulee kreikan sanasta
ängelos, kirjoitetaan äggelos
(sanansaattaja).
Enkelit ovat ylimaallisia Jumalan
sanansaattajia. Myöhäisjuutalaiset
liittivät myös kerubit ja serafit enke-
liporukkaan. Vanhan testamentin
mukaan enkeleitä oli yhdeksän;
nimeltä mainittiin Gabriel, Mikael
ja Rafael. Langenneiden enkeleiden
päämies oli Saatana (Bdiar, Beesle-
bub). Matteus markkinoi
suojelusenkelit, joiden merkkipäiväksi
paavi Klemens X lanseerasi 1670-lu-
vulla lokakuun toisen päivän.
Paavali puhui valloista, voimista, her-
rauksista ja valtaistuimista.
Saksalainen empirearkkitehti Carl
Ludvig Engel (1778-1840) rakensi
Helsingin uudelleen. Saksalainen
“filosofian kauppamatkustaja” Fried-
rich Engels (1820-95) oli Karl
Marxin kerällä kommunismin isä.
17

EPÄJUMALA
Tämä negatiiviin uoto paholaisesta
voisi helposti unohtua mistä tahansa
kirosanaluettelosta. Se onkin
harvinaisen ruma sana. Kiroiluun se sopii
väkinäisen huonosti: se ei trimmaa.
Kristinusko on siitä kumma
uskonto, että se erikseen kieltää
epäjumalien palvonnan. Epäjumalia on
triljoonia. Jokainen ihminen uskoo
johonkin, jollei muuhun niin
hallituksen kaatumiseen, ja useimmiten
myös itseensä. Urheilija ei voita,
jollei hän usko kykyihinsä.
Ensimmäinen käsky kieltää palvomasta
muita kuin yhtä jumalaa (Jahve),
mutta se ei mainitse mitään muiden
jumalien olemassaolosta.
Muinaisegyptiläiset pitivät Apis-härkää
jumalana eivätkä epäjumalana (ks.
Aapis). Evankelis-luterilaiset
vannovat yhden jumalan nimeen, ja
kuitenkin he antavat sille sellaisia
nimiä kuin Rakkaus, Hyveellisyys
ja Armo. Kaikki riippuu siitä, kenen
silmin asioita katsoo. Joskus on
parempi pysyä katsomossa ja
seurata matsia sivusta.
EPÄJUMALAN OKSENNUS
Hannu Pirisen koulukaverin 60-lu-
vulla Kuopiossa käyttämä muoto.
ESINAHKA
Mauton, kitukasvuinen ja hivenen
hölmö kirosana, joka on lähinnä
huono vitsi. Allegoriana esinahka on
mitä osuvin, jos mielikuvitusta
riittää. Sana ei kuitenkaan täytä
ansioituneen kiroilun musikaalisia
lainalaisuuksia. Edes jalkapallo- ja sa-
navirtuoosi Pasi Rautiainen ei
sortuisi siviilikiroilussaan esinahkaan.
Esinahka (praeputium) suojaa
terskaa. Juutalaiset ympärileikkaa-
vat esinahan kahdeksan
vuorokauden iässä, kun liha on vielä tuoretta.
Nykyään toimenpiteeseen osataan
käyttää jo laseria. Ympärileikkaus
on sen liiton meikki, jonka Jumala
teki Aabrahamin kanssa (1 Moos.
17:11). Profeettojen mukaan
ihmistä vaaditaan ympärileikkaamaan
myös sydämensä. Paavali haistatti
paskat koko juutalaisten
hömpötykselle. Ks. Ympärileikkaus.
Viime vuosisadalle asti saatettiin
kastroida munat haaremieunukeilta
ja kirkkokuorolaulajilta.
Sotilasslangissa esinahka voi
tarkoittaa esimiestä.
ETOJUUTAS
Kirosanan lähettiläinä ovat Leena,
Katru ja Saara Siilinjärveltä. Jo
Kirosanakirjan kokoamisvaiheessa
suurta suosiota ja hilpeyttä saanut
kirosana. Toimiva, mielenkiintoinen
ja raikas manaus kaikkina
vuorokaudenaikoina, niin korkeille kuin
vaatimattomille säädyille, iloihin ja
suruihin, ennen ja jälkeen. Etojuutas
on kuin kuminen stressilelu,
nikotiini pitoinen paukkupurukumi tai sy-
linkokoinen superpallo. Se pitää
mielen virkeänä ja lihakset
notkeina.
Eto on vähättelyä tyyliin senkin,
mokoma, pahainen. Samaa
tarkoittavat etoinen, etoka, etokas, etok-
kainen, etolainen, etoma, etonainen,
etäkä. Lönnrotin mukaan eto saattoi
tarkoittaa myös etanaa.
Ks. Juutas.
EITÄ
Että ja varsinkin rasvaisempi muoto
Voi että on manailuna yllättävän
yleinen. Sillä ei tietenkään haluta
sanoa mitään. Ei ainakaan pahaa.
Sivumerkitykset ovat kiusallisetn
vähissä, liekö munavaras käynyt.
Normaalisti että lausutaan pitkittäen
tavuihin jaettuna niin että niiden
väliin jää ilmaa kuin poliitikon
selitykseen.
Ettän kirosukupuun ainoa olento
18

on etiäinen, salaperäinen haltija, joka
kulkee ihmisen edellä, joskus myös
kuoleman jälkeen muuten vain. Se
on ihmisen varjomainen
kaksoisolento, edelläkulkija, ilmoittaja.
Varsinkin Pohjois-Suomessa uskotaan, että
joidenkin ihmisten tulon tietää
etukäteen.
Että on suomen kuudenneksi
yleisin sana. Se on johdos ikivanhasta e-
pronominivartalosta, jolla on että-
konjuktion juuriosana vastineita
samojedikieliä myöten. Vanhassa
kirjakielessä sillä saattoi dia
väljiäkin merkityksiä: kun (ajasta), jos,
koska (syystä), vaikka.
EUU
Anglistinen, herttaisen tytön und-
mamanaus. Kun muuten niin
suloinen neitonen joutuu tuijottamaan
silmästä silmään kovakuoriaista
(jopa kuoriaisten parittelua
lasipurkissa), kyseinen äännähdys putoaa
hänen huuliltaan lohduttomana ja
liikuttavana. Jokainen lähellä
liikkuva adonis joutuu heti
kontrolloimattoman suojeluvietin valtaan ja
ryntää pelastamaan neitosen
vaarallisen ja kauhua herättävän
kovakuoriaisen leuoista. Hiuksensa vaaleiksi
värjänneiden hammaslääkärikandi-
daattien omima kirosana on vuoden
1992 kesästä alkaen ruvennut
uhkaavasti leviämään
pääkaupunkiseudulla Pakilasta kohti Hakaniemeä,
ja todennäköisesti se tulee nopeasti
juurtumaan Kallion kaikkien
pienten suloisten Ainojen ja Kasperien
vakiosanastoon. Tämän kirjan tekijä
seuraa läheltä tilannetta, kunnes pölyt
laskeutuvat.
Kreikan euoi eli latinan evoe on
alkujaan Dionysokselle tarkoitettu
riemuhuuto.
19

FAAN
Uhri tulee ruotsin sanasta fan, joka
taikoittaa paitsi paholaista, pirua ja
raukkaa, myös sulan ruotoa. Koska
sitä käytetään häpeilemättä jopa
suomensuomalaisten keskuudessa,
se on mainittava tässä
visionäärisessä ensyklopediassa, mutta tosi
pitkin hampain. Suosi kotimaista!
Fa on duuriasteikon neljäs sävel
säveltapailussa.
FYI FAAN Kirosanaparin selvä
ruotsalainen kantahomo on fy fan
(hyi hitto). Ks. Hyi.
FAARAO
Ilmeisesti eksoottisuutensa ja
jumalallisen taustansa vuoksi eksklusii-
visena kirosanana jonkin verran
käytetty. Ruotsihtavalla faa-alkuosalla
on voinut olla siihen osasyyllisyyt-
tä.
Muinaisen Egyptin hallitsijanimi-
tys faarao oli sekä jumala että
ihminen. Veren puhtauden
säilyttämiseksi suosittiin sisaravioliittoja.
Kuninkaalle myönnettiin arvonimi Horus
(taivaan jumala). Hän saattoi
vuorostaan päättää jumalan, jota tuli
palvoa. Hallitsemisvastuuta faarao
siirsi virkakoneistolleen. Vanhan
valtakunnan aikana muodostuneesta
monimutkaisesta virka- ja arvonimijär-
jestelmästä on jälkimaailmalle
säilynyt tieto 1600 arvonimestä.
Faarao juontuu egyptin sanaan per-
o (suuri talo), joka tarkoitti aluksi
faaraon palatsia ja sitten itse faara-
ota.
FAARAON PIERU Teemu
Nissinen Espoosta toimeksiantoi tämän
kirosanan, jonka taiteilija Jan Ström-
dahl on keksinyt omasta päästään.
Espoossa siis kasvaa kiroilutaiteili-
joita. Tekevätkö he näköispatsaita
kokovartalo-omakuvista?
FAARAON PYRAMIIDI
Sinikka Savanheimo paljasti tämän
manauksen.
FY FAARAO Katariina Hauki-
rauman Ruotsista lähettämä
ruotsinsuomalainen kirosana.
FETUS
Sopii sarjaan, kun kerran ollaan ala-
maisemissa. Fetus tarkoittaa sikiötä.
Kaikkien raiskattujen taikeskenmen-
neiden kirosana. Ei Jugoslavian
uhreille.
Perkelettä kiroilevakaan tuskin
haluaisi tutustua sen syvemmin
Perkeleeseen, mutta jos fetus kuitenkin
kiinnostaa, lähempää tuttavuutta saa,
kun katsoo hakusanaa Aportti. Fetus
symboloi muhimassa olevaa
kirosanaa, se on eräänlainen välikauden
manaus. Joskus on tarpeen miettiä,
mikä olisi kiroilijalle Se Oikea. Ehkä
Saatana? Tai vain Jukopliuta? Sitä
kannattaa pohtia rauhassa.
20

FIASKO dedraamoineenjaeloonjäämiskamp-
Alkuun teatterisanastoa, jossa julki- pailuineen. Oivallinen kirosana,
nen epäonnistuminen oli näyttelijät Veijo Meren mukaan alkusana oli
le samaa kuin kuolema. Yleisö alkoi italian fiasco (pullo), joka tulee lati-
solvata ja protestoida ääneen. Ny- nan sanasta fiasco (pullo). Sana sai
kyään sana merkitsee yleisemmin uuden merkityksen lasinpuhaltajan
pannukakkua, skandaalia, blaskia - töpätessä: yrittäessään jotain tosi
koko elämähän on tänä päivänä yhtä makeeta hän saikin aikaiseksi vain
teatteria roolipeleineen, ihmissuh- pullon. Toisena selityksenä pidetään
TVoMAtft i rJ
21

sanonnan saamista ranskan sanasta
bouteille (pullo), joka
koululaisslangissa tarkoitti höpisijää, lörppöä,
suunsoittajaa. Selitys on pullon
tyhjyydessä ja sen vertailemisessa
tyhjään, tyhmään ihmiseen. Latinan ja
italian sanat tulevat germaanikielis-
tä.
Kalevi Koukkusen mukaan bo-
lognalainen harlekiini Domenico
Biancolelli improvisoi vuona 1681
monologia aiheenaan kädessään
oleva pullo (fiasco). Kun yleisö ei
sitten nauranutkaan, hän sanoi:
“Sinun vikasi, että olet tänään niin
kehno!” ja heitti pullolla vesilintua.
Siitä lähtien tyrivälle näyttelijälle on
vihjailtu harlekiinin pullosta.
Ferd. Ahlmanin (1885) sanakirja-
suomennos ruotsin sanasta fiasco oli
patustus ja Hahnssonin, Kallion,
Paasosen ja Cannelinin sanakirja-
suomennos (1899) oli tyhjä touhu.
FIBA
Se olin minä! Otan syyn niskoilleni!
Mitä minä taas tein... Voi fiba!
Kun jokin menee päin mäntyä,
syyllinen on usein lähempänä kuin
uskoisi. Mitä huonompaan asiat
alkavat ajautua, sitä
todennäköisemmin syy on omassa itsessä. Kaikki,
mihin perussuomalainen kajoaa,
syyllistää häntä. Syyllistäminen on
saksilaisen Martti Lutherin (1483—
1546) syytä. Sen sijaan, että hän
naulasi teesejään kirkonoveen,
hänet itsensä olisi pitänyt naulata
siihen. Evankelis-luterilainen usko
alistaa ja tasapäistää kansan. No,
Luther olikin horoskoopiltaan
skorpioni: kosto elää. Tosin hän oli myös
melko uuttera: hän hoiti
uskonpuhdistuksen ohella koko Raamatun
saksannoksen, pisti saksan kielen
uuteen uskoon, väsäsi Vähän ja Ison
katekismuksen, sanoitti virsiä,
nautti valtakunnankirouksesta, nai
entisen nunnan ja söi bullansa.
Jätkä taisi olla toivoton tosikko.
Hän tuskin osasi nauraa virheilleen.
Hän loi syyllistämisen aakkoset. Joka
ymmärtää satiiria, perehtyköön Iiro
Tainion mainioon Suureen Direkdi-
vikiijaan.
Ja Mattiesko Hytönen, suurin
luterilainen kaikista, perse umpeen!
Hyvää kannattaa aina mainostaa.
Pekka Töpöhännät eivät tosin tiedä,
kuka nostaa hännän.
Slangisana fiba, fibari, fibaus
tarkoittaa virhettä. Käynti fibluvarkais-
sa tarkoittaa käyntiä omenavarkais-
sa.
Ks. Moka.
FITTI
Ruotsin slangisanasta fittig tullut
vittu-johdannainen, jonka teho ja
ääniasu muistuttavat yllättävän
paljon emosanaansa, onhan se suomen
vitun vittu-äiti. Käyttöä sen tähden
kontrolloitava huonokuuloisessa
mummoseurassa. Sivujohdettu
sanasta Fittipaldi, legendaarisesta
brasilialaisesta (Sao Paulo)
ammattiautoilijasta, joka oli varmasti aikansa
nopein kiroilija (about 250 km/h), ja
jonka lempinimenä oli juuri tuo Fit-
ti. Tämä Emerson oli Formula
ykkösten maailmanmestari vuosina
1972 ja -74 samalla Lotus-kärryllä,
millä Mika Häkkinen vasta on
tuomassa itseään läpi. Mallit ovat
tietysti hieman muuttuneet. Emerson
oli Brasilian ensimmäinen Formula
Vee -luokan mestari 1967.
Seuraavana vuonna Fittipaldien pajassa
synnytettiin villi 2-litrainen “Fitti-
Porsche”, joka oli sangen hankala ja
oikukas ajettava. Useimmiten se
laukesi käsiin juuri johtoon
päästyään. Vähemmästäkin kiroilisi, ellei
Emerson olisi ollut luonteeltaan
turvallisuushakuinen ammattiautoilija
(ainoan kunnon kolarinsa hän ajoi
22

siviilissä vaimonsa kanssa 1971).
Seuraavana keväänä (1969) hän myi
koko kilpailukalustonsa ja muutti
Englantiin. Runsaassa vuodessa hän
eteni Formula Fordista Formula
ykkösiin; debyytti oli 18.7.1970.
Ferrarin talliin hän ei koskaan
halunnut mennä, vaikka tilaisuuksia
taijottiin. Hölmö mies.
Perniössä puhutaan fittislaakista
(harhalyönti). Isossakyrössä tavattu
murreveibi fitata (fitta) tarkoittaa
sopia, sointua.
FliT AN Ruotsalaisneitoset
osoittavat hellyyttä sanomalla Kyss fit-
tan.
FIDU Naisen sukuelin. Taitaa olla
niitä tiukimpia. Ettei vaan oltaisi
sekaantumassa alaikäisiin.
FJÖÖSÄ
Kirosana kuin vadelmakiisseli.
Nimitys naisen elimelle, erityisesti
vankilaslangissa, tullut ruotsin
slangisanasta fjäs. Puhekielen irtonai-
suus on joskus liian riisimäistä, puhe
puuroutuu ja kieli kuivuu. Fjöösä on
kiioilijan fööni, joka puhaltaa
kuuman ilman kurkkuun kuin liian
suuren kertasatsin salmiakkijauhoa.
Herkästi ä-kiijaimen pisteet
putoavat pois, ja silloin tämä manaus on
entistä kalua, vaikka pillu onkin.
Parempi siveysvyöttää ja odottaa äve-
riäämpiä miesvieraita.
FREKKI
Pyrkyrimäisen dynaaminen,
reunoiltaan hanakka, mutta pH-arvoltaan
hapan kirosana. Näsäviisaille ja
ärsyttävän tekopirteille ihmisille
tarpeellinen manaus, kyllä heitäkin
joskus vituttaa. Isoille patuille frek-
ki on kuin toisen yli kävelemistä.
Frakki tarkoittaa julkeaa,
röyhkeää. Veijo Meren mukaan tämä
puhekielen ja slangin sana on saanut
merkityksensä vasta myöhään,
ensin nykysaksassa. Keskiyläsaksan
vrech oli rohkea, urhoollinen,
nokkela, vilkas. Muinaisyläsaksassa fireh
oli kesytön, halukas, saaliinhimoi-
nen, ahne. Goottien friks tarkoitti
rahanhimoista, muinaisenglannin
frec ja muinaisnorjan frekr
tarkoittivat ahnetta. Ruotsin murteissa sana
on fräk, josta mekin olemme ehkä
sen poimineet.
Frekki on kuin Stefan Lindfors.
Mies ei osaa käyttäytyä, ja luulee
pitävänsä sitä etuoikeutenaan.
Hänen ylivertaista lahjakkuuttaan ei voi
tietenkään kiistää. Suomi on jo
tulossa riippuvaiseksi hänestä.
FRISKANUTTA
Hölmöläiset rakensivat taloa, mutta
tuskin heidän kirosanastossaan oli
friskanuttaa ihastuttavampia mynä-
mäkeläisiä manauksia. Talo tuli
kuitenkin tehdyksi. Jostain syystä tämä
ruotsihtavakummajainen jää
helposti mieleen. Kun seuraavan kerran
suojatietä ylittäessäsi alat ihmetellä,
miksi sinun päässäsi alkaa pyöriä
friskanutta-levy paikoillaan, älä
herran nimessä pysähdy, vaan mö-
läytä se äkkiä ulos. Se voi olla vie-
raan tarjoamasta (hapan)korpusta
aivoihisi luikahtanut biologinen
tietokonevirus , joka tuhoaa kykysi
solmia kengännauhasi, käyttää
kahvinkeitintä ja pusertaa hammastahna-
tuubia. Friskanutta ehkä
osoittautuukin sukkanauhoihin ja
minihameeseen pukeutuneeksi syöjättärek-
si, joka puraisee miehen polvilum-
pion halki ja sylkee ulos teroitettuja
hyla-hampaita.
Friskata on virkistää, piristää,
parantaa; toipua, parantua, friskaan-
tua.
FRÄÄSÄ
Lisää f-alkuisia slangi vittuja, Kirsti
Nissisen mukaan. Mäntsälässä se
23

tarkoittaa myös räkää, limaa. Frää-
sätä on niistämistä. Mutta
eräänlainen vuotava nenä se on siellä alhaal-
lakin, kyllä nainen, ja varsinkin mies
tietää. Tämäkirosananpahanen ruot-
sihtaa niin ikävystyttävästä että
kapisempiakin manauksia voisi
harkita. Frääsä on se polku, joka johtaa
aina vain sille samalle kylän ainoan
ulkomaanhuoran takaovelle.
FUCK
Lausutaan fak. Amerikkalainen
välimerkki meidän vittumme tapaan.
Koska otamme vaikutteita Qinto-
ninmaasta täysin
pannujauhatuksena, Levikset, hammaskuoret ja fuc-
kit menevät samassa syssyssä,
ilman mitään tullimaksuja. Kun
esikuva sattuu hittileffassa hokemaan
fuck-mantraansa suunnilleen viisi
kertaa per otos, ei ole
käsittämätöntä, että suomalaisnuoriso seuraa
perässä. Mutta... eikö
kansainvälistyminen ole hyvä asia? kysyy
englanninopettaja. On, vastaa
koulukuraattori, mutta sen sijaan, että tuomme
maahamme fuckin, meidän pitäisi
viedä maastamme vittu.
Ulkoministeri on samaa mieltä. Suomalaisilla
naisilla on aina ollut ulkomaille
vientiä, miksei myös heidän
vitullaan? Paavo Väyrynen on oikeassa.
Ulkomaankauppaliitto ei ymmänä,
se ei ymmärrä enää suomea; vain
fuck on selvää kieltä. Miten on,
koska hoidetaan vittudirektiivit? Nyt
alkaa kansanliike. Kumpi on
parempi, fuck Suomeen vai vittu
Yhdysvaltoihin, ehkä Hollywoodiin asti?
Gladiaattoreiden isä Renny Harlin
kommentoi jotain, mutta sanomasta
ei saa selvää, koska toisinaan hän
puhuu hiljaa kuin hiiri, vaikka toimii
kuin leijona; vain englantilaiset
sanat Fun ja Planet erottuvat. Ehkä
vika on mikrofonissa. Entä Esko
Almgren? Häneltä ei ole kysytty
pitkään aikaan mitään. No, hän ei
näe vitussa kansanperinnettä, koska
se ei noudata kirkollista tyylitajua.
Olisihan se muuten mainittu
Raamatussakin. Siinä vaiheessa, kun
Arja Korisevalta ruvetaan kysymään
mielipidettä, töpseli vedetään
seinästä irti, ja fuck-lähetys katkeaa.
Fuck on amerikkaisen alter ego
siinä missä vittu on suomalaisen.
Ks. Vittu.
FUCKSTER Selvääkin selvempi
anglismi. Muita variaatioita ovat
muun muassa Fuckin’ fuck, Fuckin’
bird, Fuck your duck. Loput opit
muuttamalla Harlemiin.
FUK Lausutaan fuk, tulee
englannin sanasta fuck. Lyhenne FUC
muodostuu englanninkielisistä
sanoista funcdonal check (toiminta-
koe). Se kuuluu ilmailualalla. Tyt-
tömäisen eroottinen manaus.
Varokaa, isot miehet! Ohimonne eivät
ole vielä harmaantuneet kokonaan.
24

6ARMEETA HAAGANA
Kirosanan ovat lanseeranneet
neitoset Leena, Katru ja Saara
Siilinjärveltä. Tyttöjen kirosanan valmistus
on ihastuttava. Mutta mikä on
raakana karmeata? Hedelmä? Pihvi? Mies?
Ei, kyseessä on lentäväksi lauseeksi
muodostunut verbaalisen
heräteostoksen tulos, vahinkolaukaus.
Syntyikin neekeri! On siis hieman
epäilyttävää vaihtaa aakkosiamme
ulkomaisiin. Kun k:sta tulee g, moni asia
voi tässä maailmassa muuttua. Se on
liian sattumanvaraista. Se on
kaaosteoriaa.
Toisaalta, mikä estäisi
suomalaista yrittämästä?
Karmea merkitsee Suomen
kielen etymologisen sanakirjan mukaan
myös karkeaa, karvasta, kirpeää,
tuikeaa, ärtyisää, nyreää ja nyrpeää.
Väkivaltaisen sovinistin naiskohte-
lu voisi dia kirpeän raakaa.
GASH
Varokaa! Pieru tulee! Mutta ei savua
ilman tulta. Gash on tosieurooppa-
lainen, tosiyhdentyvainen, jostain
syystä tosienglantilainenkin harmi-
tus, kaikkien mustaan
pukeutuneiden kissanaisten ikioma manaus.
Lausumisessa on pidettävä hyvä
huoli a-kirjaimen suvuttomasta
lisääntymisestä. Gash! Se on tuttu
Kissaihmisistä (Cat People), jossa
David Bowie lauloi gasoliinista.
Kuka on Suomen David Bowie?
Simo Rantalainen saa hänet
kuitenkin Uuteen Hulluun Suomeen
esiintymään, jotta Pedro Hietanen voisi
hurskaantua taas urkujensa pillityk-
seen. Gash! Minuakin
levottomampi kirosana.
Englannin gas on kaasu, myös
tyhjä puhe. Gash on ammottava
haava.
GEHENNA
Aika jännä kirosana. Mystikot ja
apuastrologit kuuluvat hartaaseen
käyttäjäkuntaan. Lars Johansson
rupeaa innosta jo melkein
keimailemaan., Onhan se melko tavallista,
että ihmiset haluavat korostaa
itseään kaiken maailman
kepulikonsteilla, mutta että kirosanoilla! Jos
dreet pahenevat, sukulaiset antakoon
potilaalle lahjaksi Suuren
Kirosanakirjan.
Gehenna rupesi myöhäisjuutalai-
suudessa tarkoittamaan helvettiä.
Sana on peräisin heprean kielen
nimestä Ge-Hinnom, ge ben
Hinnoin (Hinnomin pojan laakso). Se
sijaitsee Siionin vuoren
etelärinteessä, Jerusalemin eteläpuolella. Ensin
siellä uhrattiin lapsia (ks.) Moolo-
kille, sitten poltettiin eläinten
ruumiita. Myöhemmin se muutettiin
kaatopaikaksi ja sai nimen gehinnom
(kadotus, helvetti). Kreikan ja
latinan Gehenna levisi muihin kieliin.
25

Aleksis Rivikin heitti säkeen: “En
taivasta mä tahdo, en yötä
Gehennan”. Mitä hän sitten tahtoi? Rahaa?
GEKKO
Piilokekkosvihaajille sopiva
eksoottinen manaus pimeään Suomeen,
kaikille niille katkerille demareille,
jotka pelkäsivät Urho Kekkosta,
mutta eivät vieläkään rohkene
muuhun kuin haukkumaan häntä
jälkeenpäin (hänhän on nyt kuollut). Oiva
valinta nimenomaan niille, joiden
kantti pettää kesken lauseen.
Kekkosen ujoille ihailijoille gekko sopii
toki mantramanaukseksi. Myös
ilman poliittista merkitystä sinulle,
minulle ja hänelle, mutta ei missään
tapauksessa rakastajattarellesi, jotta
vaimosi ei osaa yhdistää ja ruveta
epäilemään. Parempi olisikin keksiä
muita däinseksikuvitelmia salaisiin
leikkeihin parhaaseen päiväkahvi-
aikaan.
Gekot ovat ainoita äänteleviä
liskoja. Esimerkiksi lounaisafrikkalai-
set hietagekot saattavat pitää
suurissa laumoissa vallan kamalaa
meteliä. Levyvarvasgekko ääntelee sd-
västi gcg-geg.
Gekkolajeja on 600, niiden pituus
vaihtelee vain viidestä40 senttiin, ja
ne syövät hyönteisiä yleensä öisin.
Niillä on tapana lisääntyä munan
avulla. Madagaskarilaista palmugek-
koa pidetään maailman kaundmpa-
na liskona loistavan vihreän ja
punaisen kirjavan värityksensä vuoksi.
Vdjo Meren mukaan gegon nimi
tulee ääntä matkivasta malaijinkie-
lisestä sanasta gekok. Hollantilaiset
menivät 1800-luvulla jättämään
sanan lopusta k:n pois ja saivat
sanan gekko. Puukenkäiset ovat
saaneet paljon muutakin aikaan (Ks.
Kulli).
Lyhenne GEK tarkoittaa geomag-
neettista elektrokinematografia.
GIGGARE
Paskakikkareen ja
keikari-svetisismin humalassa aikaansaatu yhdis-
telmäkirosana. Ei ole ollenkaan
mukavaa, kun ornitologinen
ilmahyökkäys esittdeetäsmäaseitaan (ks.
kuva).
Ruotsin gigare tarkoitti gigaviu-
lun soittajaa. Tehoa siis riittää, giga
kun meinaa mittayksikön
etuliitteenä miljardikertaisuutta. Muinaisnor-
jan sanasta gigjari (meikäläisellä ei
ole asian kanssa mitään tekemistä)
ja keskiyläsaksan sanasta gigaere
(kuljeskeleva soittoniekka) päästään
hdposti nykysaksan sanaan Geiger
(viulunsoittaja). Tällä kirosanalla on
perinteitä, koska paskannettu on
aikojen alusta ja giga-viulukin
ilmestyi maailmaan jo 1100-luvulla.
Kyseinen viulu oli gigja muinais-
noijassa, nykyislannissa ja norjassa,
ruotsissa se on giga ja tanskassa gige.
Vdjo Meri tietää että Pohjolaan se
saatiin keskialasaksasta (gige).
Muinaisgermaanien kantasanana di
gdgan- (horjua, heilua). Muinais-
noijan geiga (sivuttain huojua) di
samaajuurtakuin suomen sana
keikkua. Saksan verbi geigen tarkoittaa
liikkua edestakaisin. Edestakaisin-
han viulunsoittaja koko ajan liikeh-
tii, käsi vispaa kuin hullu, vartalo
huojuu sivuttain, keikkuu kuin
pingviini.
Giggaren lyhenne on mielestäni
Gre.
GOMORRA
Vanhatestamentillinen pärähdys.
Toivottavasti ylimoralismin amppa-
ri ei ole taas pistänyt. Gomorraan
turvautuvat eivät ehkä näe auringon
nousevan, vaikka heidät
kiikutettaisiin vuorelle parhaille katsomopai-
koille sitä töllöttämään.
Pyhäpäivänä on parempi laittautua ohjenuo-
riensa jatkoksi. Tottakai
kiroilemi26

nen on moraalitonta.
Jordanian alangolla sijainnut
kaupunki Gomorra mainitaan aina
rinnan (ks.) Sodoman kanssa, ne ovat
kuin paita ja perse. Ne
tuhoutumatkin käsi kädessä. Viisiliiton, johon
kuuluivat Sodoman, Gomorran, Ad-
man, Seboimin ja Sooarin
kaupungit, pääkaupunkina oli Sodoma.
Sooar säästettiin, kun Jumala oli
lähtenyt karsimaan vähän syntiä maan
päältä. Ei Jumala siis ihan kaikkea
tapa.
Gomorra tulee heprean sanasta
‘amora, eli synnillistä rakkautta di
näköjään riittänyt.
Giggare

H
HAADES
Sekä kreikkalaisen mytologian
jumala että manala. Aina-valmis-ki-
rosana. Haa-etutavun
oikeaoppisella huoahduksella manaukseen
saadaan pelottavaa kuoleman
henkäystä, joka pudottaa heikkohermoisim-
mat polvilleen.
Valitettavasti Haades ei täytä
kunnon helvetin ehtoja. Se oli
vainajien valtakunta, jonne passitettiin
kaikki, niin hyvät, pahat kuin rumat.
Hermes toimi matkaoppaana.
Perillä tyypit pistettiin laboratoriotestei-
hin: jumalia loukanneet saivat luvan
kärsiä, viisaat ja urheat saivan
onnen. Haades-jumala jakoi pisteet.
Hän oli oikeudenmukainen ja
tunnollinen - hän ei juuri koskaan
poistunut työpaikalta. Kerran hän kävi
kaappaamassa (ks.) Persefonen.
Monet sankarit ja toiset jumalat
kävivät toisinaan Haadeksessa, sillä se
kuului juoneen, eikä sinne päässyt
millään HKL:n kuukausilipulla. Sen
sijaintia aprikoitiin milloin Okea-
nosvirran alkulähteille, milloin Ai-
geianmeren taakse. Riitti kun
hautajaisissa pisti kolikon (obol) vainajan
suuhun, Hermes hoiti loput.
Kolikolla sai maksettua Styksvirran
ylittävän lauttamatkan, ilman sitä
lautturi Kharon antoi pakit.
Vastarannalla odotti Kerberos (ks. Kerpe-
ros).
Toiselta nimeltään Haades oli
toisinaan Tartaros. Sinne joutuivat
eläkkeelle entiset jumalat, titaanit.
Myöhemmin Haades jaettiin
kahteen osaan, suurten rikollisten Tar-
tarokseen ja kunnon heppujen Ely-
sionin kenttiin. Roomalaisten Tarta-
rus, myös kreikkalaisille tuttu
tuskan paikka, sijaitsee pykälää
alempana Haadesta eli Tuonelaa, kuin
Haades taivasta.
Haades oli Zeuksen veli.
Homeros käytti hänestä nimitystä
Kuolevaisten eniten vihaama. Ties kuinka
monennelta toiselta nimeltään hän
oli Plutos, rikkaudenjumala. Hän
kätki viljaa.
HAARO
Kiromaailman villi koitti, hyvältä
kuulostava ja hyvälle maistuva
manaus, jota ei de kähmitty loppuun.
Haaro- di jalkojen välisyydet
puhutelevat Euroopan yhdentyessä
jokaista meistä entistä tiedostavammin.
Sukuelimethän ne siellä joko
roikkuvat tai on työnnetty putkimaisesti
sisään. Haarosta käsin päätetään
yllättävän monia asioita, joita sitten
tasa-arvolain uudistamistoimikunta
petraa perässä. Samanpalkkaisuus
lienee ikuista utopiaa. Miesten ja
naisten palkat voivat jopa niksahtaa
joskus päälaelleen, kun amatsonit
tulevat Bodanneet, hyvinkoulutetut
naiset runttaavat äkkiä villapaitaiset
28

pehmomiehet
HAARA VIIKSET JA VINKKE-
LIS AKSET Välkkilän oma poika on
pureutunut seksuaalisiin
kiertoilmauksiin perin
mielikuvituksellisesti. Manaus on tyyppiesimerkki
sellaisesta kiroilun koulukunnasta, joka
räätälöi ja suutaroi omat vehkeensä
valikoiduista raaka-aineista
onnistuneeseen lopputulokseen asti. Ei
merkonomeille. Ks. Sakseeni.
HAARUPEITTO Toijalassa py-
sytellään näissä haara-asioissa: Voi
ryppyyntynyt haarupeitto.
HAASKA
Solvauksenakin tunnettu kirosana
irtoaa mukavasti kurkusta.
Lisäämällä siihen hollantilaista aksenttia ja
jättämällä hampaiden puhdistus
väliin pitkän näkkileipäkuurin jälkeen
kiroilija saa haaskasta ällistyttävän
hiljentävän manauksen.
Haaska on eläimen raato, joka sopii
hyvin syötiksi petodäinten
metsästyksessä. Myös melko elähtäneen
näköisestä naisesta käytetään
nimitystä haaska, jopa vanha haaska, jos
hahitaan nimitellä oikein
rakastettavasi. Lisäksi haaskaan meneminen
tarkoittaa hukkaan tai harakoille
menemistä, tuhlaamista. Veijo
Meren mukaan haaska on johdettu
sanavartalosta haja-. On kuulemma
alun perin tarkoittanut hajallaan
olevaa. Samasta vartalosta on
kehittynyt myös hauska. Meren mukaan
ihmisen iloitessa kaikki arkinen ja
tuttu menee hajalleen, hajoaa. On
siinä kai sitten nauramista, kun
Jokisen eväät leviävät, auton pakoputki
putoaa ja keittiössä vaimo tiputtaa
ties kuinka monennen kulhon.
HAASKAT Tuhlauksen joukko-
Haaska
29

oppia. Räkälän baaritiskin heittävä-
risuora.
HAASKASEN PASKA Sangen
veikeä ulosteen tarkastelukulma.
HAASUA
Nimimerkki Lasitehtaan Duunari
väittää haasuaa kirosanaksi.
Oikeastaan se on - jos näin voi koskaan
sanoa - ihan sympaattinen
tunneperäiseksi manaukseksi, joka sopii
käytettäväksi näennäisesti siivom-
missakin piireissä. Laiskanlinnamai-
suudestaan huolimatta sillä on
oivalliset kirogeenit. Kaasuvalot
syttyvät kuin tähdet yllämme.
Suomen murteiden sanakirjan
mukaan haasu voi tarkoittaa
vaivalloisesti, laahustaen kävelevää
ihmistä tai yleensä raihnaista reppanaa.
Somerossa ja Porissa sitä käytetään
myös kengän synonyymina.
HAATANA
Lievä töysäläinen saatana-sukuinen
voimasana. Tuntuu kuin
kalkkarokäärmeen lailla sihahtava ässä olisi
korvattu hinkuyskällä. Missä on
veto? Verbi haata tarkoittaa haalla
kiinnittämistä, vastaan haraamista,
ja haaksi aitaamista. Murreverbi
haatata tulee ilmi vaivalloisesta
kävelemisestä. Sitä se on nykyinen
mieskuntokin: vastaan pitäisi
harata, mutta jaloissa on pelkkää lyijyä.
Ks. Eetvartti, Kiisseli, Y skänpainin-
puu.
HUUTANA Huutava haatanan
veli.
HAISU
Vastenmielinen löyhkä.
Näätäeläinten risti. Kirosanana ala-astesaijaa.
Pieruallergisten intohimoinen sada-
tusväline. Kaikuu yleensä kuuroille
korville ja tukkoisille sieraimille.
Käytetään myös solvauksena,
ainakin salaa.
PIIN HAISU Kuopiolainen tapaa
kiroilla räväkästi. Niin nytkin.
SUH HAISUNÄÄTÄ Eero
Järventausta tietää tarinan myös tälle
manaukselle. Pöllön Eemeli sai
kuulla kunniansa vaimoltaan
Pauliinalta, joka oli tiedustellut, “mikä
navetosa on käyny, ku siä niih haisee
pahalta”. Eemelin mukaan siellä oli
“tainnuk käyrä se haisunäätä, josta
Jylhän Uita yks päivä puhu.” Mutta
Pauliina karjaisi vastaan: “Suh
Haisunäätä! Homehtunullehmämpaska
jäänyn nurkkaan, se siä haisee... Suh
haisunäätäs kans!”
Suh haisunäätä
HALATTI
Vähemmän tunnettu ja enemmän
arvoa ansaitseva kirosana on väljä
päällystakki, joka tulee venäjän
sanasta halat (yötakki). Halatti on
vihanneksenkevyt, charmikas ja
reilu kirosana, joka kohtuullisesti
annosteltuna pitää ruumiin hyvässä
kunnossa vuosia. Sitä tarvitaan, kun
piilolasit jämähtävät
sarveiskalvoihin tai valkoiset sukat värjäytyvät
30

pesussa.
HALATTU Syleilty. Halvattu-
sanan kuluma.
HALIFAXI
Valtioviisas kirosana. Pohjoiseng-
lantilaisen Leedsfn
naapurikaupungin villasukat ja kanadalaisen Nova
Scotian provinssin pääkaupungin
jäätön satamatuhina yhdistyvät
kotimaiseksi yläasteen
suurennuslasiksi kaikkea etäistä hälinää ja
levottomuutta kohtaan sanalla, jota kukaan
ei sinällään eikä asiayhteydeltään
taipeeksi tunne.
Kun telefaxit alkavat suoltaa
mainoslehtisiä, viimeinenkin rauha
on mennyttä. Mainostoimistokin on
allerginen faxin kautta tulevalle
mainonnalle. Eihän sellainen sovi.
Seuraavalla kerralla faksaat takaisin
arkin, jossa lukee pelkkä Halifaxi.
Se on virallinen haistavittu-palaute
telefax-liikenteeseessä, ei törkeä,
mutta selittelemätön. Elämämme
informaatioyhteiskunnassa on
muutenkin harmittavaisen
hallitsematonta, ei sitä tarvitse enää masentaa.
Yhteiskuntatieteilijöiden suosik-
kiruno on T.S. Eliotin kirjoittama:
“Missä on elämä, jonka kadotimme
elämiseen? Missä on viisaus, jonka
kadotimme tietoon? Missä on tieto,
jonka kadotimme - informaatioon?”
Filosofi Ilkka Niiniluodon mukaan
informaatio on ratkaisevan paljon
tietoa laajempi käsite. Entä tangen-
tiaalinen kirosana? Mihin taas
unohtui kirosana?
HALJU
Kuopiolaisen Raija Laitisen
lähettämä vetelehtijän kehno kirosana sä-
vyttömään kaamoksintaan, rasteroi-
tuun oikutteluun ja lahdattuun luo-
mukeljuiluun. Halju tarkoittaa
kehnoa, keljua, mitäänsanomatonta.
Verbi haljuilla on kuljeskella
joutilaana, vetelehtiä, maleksia. Mutta
haljun murreversioissa posket
alkavat saada väriä.
H AALEE Lenseä, jopa lauha,
kädenlämpöinen manaus. Joissakin
murteissa (esim. Vermlanti) haalea
merkitsee myös sinistä.
HAALAKKA Vaalakka, vaalea.
Jyväskyläläistyvä manaus.
HAALIKKA Samoin vaalakka,
vaalea. Uuteenkaupunkiin.
H AL AKKA Viileä, kolea ja
alakuloinen. Valmiiksi nakerrettu
kirosana.
HALJAKKA Vaaleanharmaa,
kalpea; myös verka, villavaate.
Edelleen Keski-Suomeen.
H AU AS Vaalea,
vaaleanpunainen. Viron, vatjan, liettuan ja liivin
kielissä haetaan jo raa’an ja
vihannan kautta vihreätä.
HALSINKI
Lievä kirosana mm. Isostakyröstä.
Vanha ja unohtunut Länsi-Suomes-
sa Helsinki-keskeisyyden vuoksi.
Turun suunnalta on kuitenkin
alkanut kuulua soraääniä. Ehkä Ilkka
Kanervan vaalivaltiksi pitäisi
loihtia halsinkimaista räväkkyyttä. Enää
ei femarilaulanta avita.
Haisi, halssi on tervahaudan,
kellarin eteinen; uunin savutomi eli
holvi. Sanatuleenykyruotsista(hals),
jossa se tarkoittaa mm. kapeaa si-
säänkäytävää. Halssi taas on se köysi,
jolla puijeen alanurkka kiinnitetään
(nykyruotsin hals).
HALASSINKI Kaustisilla
sanotaan halassinki ja viritetään viulu
uudestaan.
Vit. Helsinki.
HALUTTU
Lievä voimasana Etelä-Kaijalan
Kurkijoelta, 15. divisioonan reitiltä.
Vaikka paikkakunta on Suomi-ko-
nepistoolien paukkinasta
huolimat31

ta menetetty sodassa itänaapurille,
niin perkele meidän kirosanoja ne
ryssät eivät meiltä vie! Väkisin
luovutettu Kurkijoki sijaitsee Laatokan
rannalla Käkisalmen ja Lahdenpoh-
jan puolivälissä.
Suomen sotien 1939-45 aikana
menehtyi noin 90.000
sotilashenkilöä. Sillä sijoituimme toisessa
maailmansodassa kolmanneksi
Neuvostoliiton ja Saksan jälkeen, kun kuo-
lintappiot suhteutetaan maan
väkilukuun. Välirauhansopimuksen
nojalla luovutimme silloiselle
Neuvostoliitolle noin Tanskan kokoisen
alueen, pinta-alaltaan 42.934
neliökilometriä. Se tarkoitti meille 17 %
vähemmän rautateitä ja 25 %
vähemmän koskivoimaa. Evakkoon
joutui 420.000 ihmistä.
Suomen valtion menot olivat
1940-44 noin 158 miljardia
markkaa; siitä sotakuluihin rapsahti 104
miljardia. Eikä siinä kaikki.
Sotakorvauksista ei viitsi puhuakaan,
muuten hampaat kiristyisivät ja
bruksaus tuhoaisi leukaluumme.
Venäjä on voitettava jääkiekossa!
HALTTA
Kammitsa. Kyllä hevonen tai
lammas olisi nyt ihmeissään. Kammit-
salla sidotaan tai kytketään jalat
yhteen, ettei heppa karkaa.
Kirosanana haitta tukkii suun umpeen ja
leukaluut umpisolmuun. Kieli käy
kivasta rusetista. Haltijaksi haitasta
ei liene kuin repaleisessa
tokkurassa, mutta se tuntuu olevan tehty
timantista, niin kovalta ja kiiltävältä
se näyttää. Plakkia se kerää vain
liian sokerisessa käyttöyhteydessä.
Mutta kukapa ehdoin tahdoin
rupeaisi manauksia raiskaamaan?
Niitä on kunnioitettava kuin
legendaarisia pyhimyksiä. Haittaakin.
HALTTAUS Halvaus. Vilauta
keskiyöllä talttaa hermoherkälle.
H ALTTO Halvattu. Joko riittää?
HALVATTU
Halvattu johtuu halvauksesta.
Sanasta juolahtaa mieleen, että joku on
tieten tahtoen halvaannutettu.
Kirosana on helvetti-käännynnäinen
kaikkine asianmukaisine lisävarus-
teineen; vain pakki puuttuu. Mutta
sellaista kirosanaa ei vielä ole
keksittykään, jossa olisi anteeksipyyntö
mukana. Niin suuresta rikoksesta
keksijä pitäisi lahdata jokaisesta
raajasta erikseen, eri tavoin ja eri
maanosissa, mutta yhtä aikaa.
HALVATUN KUUSTOISTA
Kiroilija, joka on halvautunut
kuudestatoista eri kohdasta, tietää,
mistä on kyse.
HALVATA Verbimuodossa
halvaantua, mutta tämä onkin kirosan-
anominatiivi.
HALVATTAVA Halvatun sisar-
muoto. Tämä lievä voimasana on
liikkunut Karjalassa, tietoja siitä on
ainakin Juvalta ja Leppävirroilta.
HALVATUS Pilatuksen henkinen
huulihalkio.
HALAVATTU Variaatioita
löytyy tästäkin, muun muassa Halava-
tun kuuskolmatta, joka on
rekisteröity (epämääräisesti kerrottuna)
keski-ikäisen isäihmisen
raivonpurkauksen yhteydessä (lähde: Vieras-
kuja, Espoo). Aimo Hokkanen Tah-
komäeltä lähetti muodon Halavatun
keohko.
HALAVIO Aimo Hokkanen
Tahkomäeltä lähetti halavion, joka
on uimari-ihmeemme Antti Kasvion
sponsorimanaus.
HALVE1TI
Helvetin tunnettu eufemismi
spitaalisessa syöksykierteessä.
Halveksuntaa, ylimielisyyttä ja kyynisyyttä
sopivasti nipussa kenelle tahansa
tutkivalle journalistille tämän
päi32

vän Suomessa. Jollei toimittaja ole
kyyninen, hän on nynnerö perseen-
nuolija. Monia asioita on tässä
maailmassa kaksin kappalein,
vastakohtaisuuttaan tukemassa kuin
identtiset kaksoset. Halvetti vetää näissä
piireissä ilman muuta
koripalloilijaakin pitemmän korren. Vaikka
pituutta riittää, se ei veny eikä tingi
tuumaakaan.
HALVIO
Kirosanamaiseman pohjalle sakkau-
tunut kummajainen, (ks.) Halvatun
sisarmuoto. Jäänne rautakaudelta tai
jostain. Joku tunari grynderi on
mennyt purkamaan ikivanhan
suojelukohteen ja löytänyt peruskiveen
muuratun aifakapselin, joka sisältää
sen aikaisen päivän sanomalehden,
kolikoita, vanhan rakennusmestarin
salaisen rakastajataren
tummentuneet alkkarit, päästäisen luurangon
ja halvio-kirosanan suullisessa
muodossaan punainen mekko
päällä. Grynderi saa laakin ja halvaantuu
korvista alaspäin.
Halvio tarkoittaa halvausta.
Maila Talvio tietää, alkukiijainta
lukuunottamatta.
HAMMARI
Jokkiksen vasaramanaus Hyvää-
päivää-kirvesvartta-nuijapäille.
Sopii kaikille kuilun paltaalla
keikkuville (pienyrittäjät, työttömät,
kahden asunnon loukuttajat).
Ikivanha kansanhuhu on
heittänyt teorian, että Väinämöinen on
säätänyt jokaiselle suomalaiselle
yhden kirosanan, joka antaa elämän
valaistuksen. Tätä ei Lönnrotillekaan
kerrottu; ehkä joku ei pitänyt hänen
nenästään. Nimikkokirosanan
löytymiseen voi mennä koko elämä.
Kun se lopulta löytyy, tajuaa, miten
elämä olisi pitänyt elää. Se tieto on
tietysti silloin jo myöhäistä. Mutta
siinä on sen vitsikin. Jälkeenpäin
joku aina keitoo pelisäännöt.
Hammari tarkoittaa
vesiputouksen haijaa, reunaa. Hamari on terä-
ase tai -työkalu, yleensä terävän
reunan vastainen reuna, selkäpuoli.
HARMI
Surua, pahoitusta ja mielipahaa
syytävä pehmomanaus, samaa
sarjaa kuin Ei, Itku, Kurja, Nenä jne.
Kirosana on sitä itseään: harmia,
harmin päivittelyä. Voiko sisäsiit-
toisempaa ja itsekeskeisempää
manausta enää löytyä? Muuten koko
kansan lähes sivistyneen
sovinnainen suullinen helpotuksen lähde.
Harmi tulee ruotsin sanasta harm.
Jos harmia olisi käytetty kirosanana
ennen Jeesuksen syntymää, se olisi
ollut naisen nimi. H-kiijain
nimittäin tuli suomenkieleen varsin
myöhään. Ajanlaskun alussa sitä ei vielä
ollut kantasuomessa.
Lauri Kristian Relanderin (toinen
presidenttimme vuosina 1925-31)
musta kirjoituskone työhuoneen
nurkassa herätti erityisen suurta
harmia mm. silloisessa
pääministerissä Väinö Tannerissa ja kansleri
Antti Tulenheimossa. Reissu-Lasse
tapasi kirjoittaa päiväkirjojaan
kaiken aikaa heti, kun vieras käänsi
selkänsä ovella. “Helkkarin
kirjoituskone, siellä on jo metrin
korkuinen pino käsikirjoituksia sen
jäljiltä.” Jatkosodan lopulla vänrikki
Veikko Litzen sai käskyn polttaa
Pamppusaaren kiinteistöt, ja
arkistot siinä mukana. Jorma Marttalan
mukaan nykyisenkin valtionaririston-
hoitajan nimi on Veikko Litzen.
HARMIS Johdos
virtaviivaisemmalla muodolla.
HAULIKKO
Seinäjokelaisen Sinikka Savanhei-
mon lähettämä taivastelu. Agraari-
33

pitoinen, biolannoitettu ja farmari-
nen manaus ei ehkä koskaan saavuta
stadilaisten suosiota. Muistettakoon,
että vuoden 1992 kunnallisvaaleissa
puheenjohtaja Raimo Vistbackan
luotsaama Smp sai
pääkaupunkiseudulla vain vajaat kolmetuhatta
ääntä. Nostalgiankin pitäisi seurata
aikaansa. Maaseuturomantiikka
tarvitsee laskettelu- ja golfkeskuksiaan.
Hatelikko on kitukasvuinen suo-
tai suonreunusmetsä vähin hakkuu-
kelpoisin puin, harva kasvusto, ha-
teikko, hatelo.
HAUTA
Hauta on kuolleen ruumiin elävältä
hautaamiseen tarkoitettu yleensä
käyttämätön kuoppa.
Hautapaikkoja ei tarvita. Hauta on elävien
kirosana. Ei haudanvakaville.
Suomen kielen etymologisen
sanakirjan mukaan hauta on
alkuperältään selittämätön. Ja paskat. Se on
germaanisperäinen sana, josta on
voitu johtaa myös verbi hautoa.
Pitääkö sana kaivaa esiin ja tutkia
hammaspaikat? Oli miten oli, nyt
hauta on herätetty henkiin tämän
kiijan sivuilla tekemällä siitä
virallinen kirosana. Se ei enää
merkitsekään sitä parin metrin syvyistä
monttua, jonka kaivinkone loihtii
hautuumaalla ruumiin
piilottamiseksi. Nyt se on kiroilijalle se suullinen
väline, jolla hän voi kuitata
menneet. Tiettyä kalmankylmyyttä
sanassa ei tietenkään voi välttää, mutta
sehän on hyvä. Selkäpii tarvitsee
väristyksiä aika ajoin. Avonainen
hauta näyttää hampaattoman suun
karmivan äänettömältä naurulta.
Astrologisen unitulkinnan mukaan
haudan päällä kävely merkitsee
onnetonta avioliittoa. Haudan
kaivaminen varoittaa tulevista suurista
esteistä. Isän hauta symboloi edessä
olevaa perintöä.
HAUTOVAHIILI
Tulee sanasta automobiili. Juuri
lapsiperheille suunniteltu kirosana!
Nyt anopit mukaan kiroilemaan.
Perhe kuuluu 90-luvun megatren-
deihin.
Ikaalisiin ilmaantui I
maailmansodan aikoihin ensimmäinen
henkilöauto. Kun moottorin räksytys
kuului jostain Kyrösjärven toiselta
puolen, vanha rouva huusi kirkosta
palaaville rippikoulutytöille:
“Väistäkää nyp plikkakullap pian tiältä
pois, ku hautovahiili tulee!” Pitkän
aikaa tytöillä oli tapana käyttää
sanaa hautovahiili kirosananaan, kun
jotain ihmeteltävää oli kuulumassa:
“hautovahiili, äkkiä tiältä tiähenne!
Voi hautovahiili!” (Lähde: Eero
Järventausta.)
HATUN VIILEKKEET Samaa
äänteellistä perhettä. Merkityskent-
tä on tietysti aivan toinen. Ei mitään
ultraa. Vanhanaikainen, luultavasti
personoitu kirohuitaisu.
HEEKUm-PEEKUTTl
Lastenkirosana, TopTen-luokkaa.
Hemmotelluille tenavatähdille,
kiukuteleville mammanpojille, oikut-
tele ville tytöntylleröille. Manauksen
ollessa tällä tavalla tarpeeksi pitkä
vanhemmalle tai kasvattajalle riittää
tasaantumisaikaa. Liian helposti
isukki tai opettaja tarttuu äkkipikais-
tuksissaan kättä pitempään (hauk-
kumaryöppy, pajuvitsa, lähin
Arabia-astia). Tätä kirosanaa lapsille
suosittelemalla vältytään turhilta
väki valtaisuuskohtauksilta, onhan
lapsella aina ensin oikeus puolustuspu-
heenvuoroon.
HEEMETÄN SAAMATA
Eero Järventausta kertoo lapsesta,
joka opetteli kiroilemaan aikamies-
ten esimerkin innoittamana. Mutta
pentu ei osannut oikein puhua, ja
34

siksi helvetin saatana vääntyi hee-
metän saamataksi.
Minkä lapset edellä, sen aikuiset
jäljessä. Perin käyttökelpoinen
hommaaikuisenkin kiroiltavaksi, jos
oppii sen ulkoa.
Kun joku tiukkapapiljottinen tä-
dinkäppänä Seuraavaksi kuulee
kyseisen sadatuksen lapsen suusta -
järkevät vanhemmathan ovat sen
jälkeläiselleen asiallisesti opettaneet
- hän ei saa missään tapauksessa
kuvitella, että se merkitsisi samaa
kuin sen alkumuoto. Heemetän
saarnata ja helvetin saatana ovat täysin
eri pallonpuoliskoilta. Niillä ei ole
mitään tekemistä toistensa kanssa.
Tädinkäppänä saa kyytiä, jos vielä
rasittaa turhaan sydäntään.
HEEVATT1
Hiivatin ja Helvetin miksaus.
Soundit ovat paikallaan, komppi puree ja
viulut soivat kivasti takana. Heevat-
ti on mitä ilmeisintä Levyraati-
kamaa. Odotamme
malttamattomina hetkeä, jolloin yleisneroja
paitani ooses Jukka Virtanen käyttää sitä
lähetyksessään ensimmäisen kerran.
Sitä hetkeä voidaan kutsua
mystisesti nimityksellä Heevatti-katkos.
HEIKKARI
Eero Järventaustan mukaan hiukan
ihastelevaa sävyä sisältävä kirosana:
“Voi ny heikkari, ku suli on nätti
mukula, ett ihan kateeks käy!”
Lapset eivät mene pilalle eivätkä joudu
kasvatuskotiin heti, kun he kuulevat
ti
Heemetän saarnata
35

tämän sanan. On varottava
sekoittamasta helkkaria (ks.) Helkkariin,
vaikka etymologisesti ne ovat
veljekset. Kyllä se siitä. Muista harjata
hampaasi joka päivä.
HEIKKARINMOINEN Iso
helkkari pelissä.
...HEIKKI
Lähinnä yhdy skirosanojen jälkiosana
käytetty lallinkova manaus, joka on
erityisesti kirvesmiesten mieleen.
Omaa mielikuvitusta kyllä tarvitaan,
jotta heikki osattaisiin yhdistää
oikeaan aisapariin. Vielä kypsymätön,
epämääräinen, raakile.
Talven selän taittava tyyppi
viettää nimipäiviään tammikuun 19.
päivänä. Se on Pyhän Henrikin,
Suomen suojeluspyhimyksen
muistopäivä. Onneksi tuli Lalli ja
heilautti vähänkirvestä20.1.1156. Vasta
1600-luvulla muistopäivä siirrettiin
päivän taaksepäin Ruotsin mallin
mukaan. Kustaa Vilkunan mukaan
karhu kääntää Heikin-päivänä
kylkeään ja huokaa: “Yöpuolessa, piki-
palli peräsuolessa". Sitten se alkaa
imeä käpäläänsä ja nukahtaa.
Heikki on alkuperältään muinaisyläsak-
salainen Haimrich.
Kenraaliluutnantti T.J. A.
Heikkilä oli Uuno Hirvosen parodinen
antisankari, joka taisteli konnia ja
donnia vastaan Meksikossa 20-lu-
vulta alkaen.
HELPPOHEIKKI Kepeästi
tavaroitaan mainostava markkina- tai
torikaupustelija. Arveluttavaa kiro-
materiaalia.
HEP-HEIKKI Moottorismiehen
sporttitäräys. Ford-autoa on
kutsuttu leikillisesti Heikiksi.
HÄNTÄ-HEIKKI Paholaisen
nimitys. Myös hyvin irtokullikas
auervaara.
VIHTA-HEIKKI Vihtahousun
kansanserkku. Ks. Vihta.
HEIKURA
Helvetti-raiskaus yleisellä kura-
päätteellä. Japanilaisempi versio
Morokura ei ehkä ottaisi tulta. Sen
sijaan Tsaukura kipinöi jo.
Syksyisin ja talvisin moni varmasti haluaisi
tervehtiä tai kiinnittää huomiota
loskaan ennen kuin sukat kastuvat.
Heikura riittää.
Suomesta löytyy kymmeniä Hei-
kura-nimisiä ihmisiä. He eivät ole
kirosanoja kuin vihamiehilleen.
Katso kenen vekseliä menet takaamaan.
Valokuvaaja Hannes Heikura on
fiini intuhlaajaksi pätevä.
HEIPASKA Kun pysytään
samoilla linjoilla, vähemmällä ripuli-
suudella.
HEI ROTAPUI
Tyyppiä Hei, älä viitsi. Nyt ovat
paholaiset irki! Se, joka pystyy
kiroamaan tämän ilmaisun jäätävimmin,
palkitaan välittömästi pokaalein,
joista d pidä puuttuman mätiä
ruumiinosia, lepakonsiipiä eikä parasta
tiibetiläistä hämähäldseittiä. Ainoa
kdno muuttaa tämänkaltainen hd-
hulinaa-riemunhuuto kirosanaksi on
käyttää äänensävyssään
kyynisyyttä, jonka rinnalla
kulttuuritoimittajakin vaikuttaa Pampers-vaippamai-
noksen perheenjäseneltä.
HEI SUN HEILUVILLE
Nimimerkki Lasitehtaan Duunari
Urjalasta irrottdee jälleen. Ks. su-
kulaismuoto Moi sun roikkuville.
Manaus d tyrmää, joskaan ei jätä
kylmäksikään. Iloisen reipas
tervehdys miehen sukuelimille on samaa
tyylillistä tavaraa kuin (ks.) Herra
siunatkoon, joka tietysti painii aivan
eri sarjassa, tämän rinnalla lähinnä
kärpässarjassa. Heiluvuus viittaa
peniksen lepotilaan, luultavasti viu-
hahteluun, sillä ilman alushousuja ja
joutuisaa ruumiinliikuntaa se ei
pal36

jon heiluisi. Ensimmäiset oireet ovat
nivusissa esiintyvät mustelmat.
HELE...
Harvinaisempi kirosanalyhenne,
joka toki toimii sellaisenaan voi-liit-
teellä. Hel-etutavun korvaaminen
hele-tavulla on tarpeen, kun
halutaan saada lisätavu painavaan kiroi-
luasiaan:
HELEKATTI Kissa manalasta.
HELEKKARI Notkahtava helk-
kari-versio.
HELEKUTTI Polvista
notkahtava helkutti. Onhan näitä.
HELEVATTI Vahtolaisen Eino
Hakalan lähettämä manaus.
Tavallista, tavallista.
HELE VATTU Aimo Hokkanen
Tahkomädtä lähetti ja kiitti.
HELEVETTI Se suosituin ja
tahallisin.
HELEVETIN HALAVATTU
Kun jokin ei mene ei sitten millään
perille tai päähän.
HELEVETIN HELLAHUONE
Urjalalaisella nimimerkki
Lasitehtaan Duunarilla taitaa olla keittiössä
pikku ongelmia.
HELKATTI
Lähinnä länsisuomalainen helvetti-
lievennys. Tosi hyvä kaveri helkutin
kanssa. Kissalan poikia, ks.Hims-
katti.
Tuskin on mahdotonta, että
yhtenä päivänä kaikkien kissojen otsasta
purskahtaa esiin kaksi chillettente-
rävää sensorsarvea. Helvetin katit
kostavat lopulta jokaikisdle hännäs-
Helevetin hellahuone

tävetäjälle ja rääkkääjälle potut
pottuina. Koirat saavat myös sellaista
kyytiä, että ulina kiirii horisontin
takaa vielä tuomiopäivän jälkeen.
Tällaisen hyvän päivätyön jälkeen,
kun maailma on taas saatu
järjestykseen, on hyvä palata Sheba-lautasen
äärelle kehräämään ja maiskuttamaan
mekka-asennossa konttaavan yksin-
huoltajaemännän eteen.
HELKKARI
Suosittu lievä voimasana, joka
lukeutuu vankasti arkikirostoomme.
Se on rypäleinen, rikastettuja puoli-
kuiva manaus matalaprofiiliseen
elämään. Nuo pusakkatakkiset
kansani yy rikkomme väsäävät
kadunkulmilla ja välitunneilla helkkarin
talkkareita ja volkkareita, mutta
helkkari vieköön voiton sellaisenaan,
ilman lisävarusteita. Kun
sataprosenttinen sotaveteraani tuntee
kiikkustuolissaan keinuessaan omituista
kutinaa luissaan, piipun jälkeen
maistuu kevätauringossa pieni
helkkarikin, ja päivä on loppujen lopuksi
aivan ihana. Ei helkkari (ks.)
Hemmetille päijää, mutta samassa
divisioonassa kyllä tapellaan. Helkkari on
elämän illan aamuinen kileys,
nostalginen pelmu ja rauhoittunut
hapsi.
Suomen kielen etymologisen
sanakirjan mukaan helkkarin epäil-
leen tulleen kansamme suuhun
nykyruotsin sanoista helga Maria (pyhä
Maria). No, esiintyyhän
nykyruotsin murteissa sana helkari, ja se
huudahdus tarkoittaa pirua.
Älä ks. Heikkari. Se on helkkarin
veli.
HELVKAR1 Meinasi päästä
helvetti. Tai puma oli v:een verran
pahempi.
HELKKUNA
Kalkkunamainen hdvetti-peräinen
voimasana. Naistensivujen siivu.
Ämmäin taruja. Papatkin saavat
osallistua isojakoon. Ei kukaan tästä
pelästy. Parhaiten helkkuna toimii
ajatuksissa kiroilemalla Eipähän ole
tiellä. Tosin helkkunalla on
resursseja aina finaaleihin asti, jos talkku-
nasukupolvi kahmii aikanaan
kansakunnan kaappien paikat.
Ruotsin murteissa hälkona,
haikuna tarkoittavat helvettiä. Alun
perin ne tarkoittivat manalan
jumalataren Hei’in naista. Kona, kuna
oli nainen. Sulkujärven Paavon
suosikkimanauksia
HELKUTTI
Rehellinen hemmetin tasoinen apu-
hdvettimanaus, jota käytetään usein
myös helkatin aisaparina.
Asemansa vakiinnuttanut lievä voimasana
on perin salonkikelpoinen kirody-
naaminen konstruktio, joka pitäisi
pikku hiljaa asettaa moraaliveron
alaisuuteen rankempien kirosanojen
tapaan. Aina ilmestyy kulman takaa
joku pyöreä ahdistunut mamma,
jonka mielestä helkutti on
tunnistettava manaus, josta pitäisi pestä suu
saippualla.
Veijo Meren mukaan piru on taas
irti. Suomenruotsin murteissa häl-
kota, hälkuta, hälkuti tarkoittavat
kaikki pirua. Hälkotis, h äl kota s,
hälkutis ovat taas helvetti. Kyllä
Veksi on sitten viisas kidismies. Hän
uskookin, että kaikki edellä mainitut
sanat ovat ruotsin helvete-sanan
väännöksiä.
Hämeenlinnalaisilla kipinätytöil-
lä Maijalla, Virpillä ja Kaisalla on
helkutista oma näkemyksensä.
Kerran eräs luontokuvaaja yritti kuvata
Grönlannissa hylkeenpoikasta eli
kuuttia Parin viikon ajan kuutti oli
nopeampi, se joko tärisytti
jäälauttaa tai pulahti veteen. Valokuvaajan
pinna kärähti molemmista päistä.
38

Hän rupesi kiroilemaan hyljettä:
“Helvetin kuutti!" Vähitellen
kirosanat muotoutuivat kuin itsestään
muotoon helkutti.
Kumpikin versio on ihan yhtä
todesta otettava. Totuus on aina
jokaisen mieleinen. Mikään ei de
niin ekstakti, etteikö kukin näkisi
senkin aivan eri tavalla.
HELKUTA Jäljet johtavat aina
sylttytehtaalle. Kuta-pääte tuntuu
olevan varianteissa pakollista
tavaraa. Vrt. Saakuta.
HELKUUTT1
Tehkäämme tästä sitten reilusti oma
insinööritaitoinen, motorinen jatäys-
automatisoitu kirosanansa (vrt.
Helkutti). Nyt tuhmat päräykset
paperille ja paperi Kuutti-uusiokuoreen.
Ja jos oikein kiroiluttaa, kannattaa
ryhtyä runoilijaksi.
Sunnuntaina 25.10.92 Suomen
kansaa säväytti Helsingin Sanomien
etusivun kokoilmoitus “A. Kuutti:
Runotkuvat. Valoisa lukuelämys”.
Iltalehden mukaan nimimerkin
takana on 49-vuotias helsinkiläinen
liikemies, joka pihtaa oikeata
nimeään. Kustantaja Uusimaa Oy on
yhtä paavohaavikkomaisen
vaitonainen, vaikka ilmoitus tuli sille
täytenä yllätyksenä. Kiijaa ei
mainoksen perusteella myyty seuraavina
päivinä kovin montaa kappaletta.
Onhan se toisaalta ymmärrettävää, sillä
runot on painettu keltaiselle
kiiltävälle paperille vaikealukuisellaZapf
Chancery -kirjasintyypillä. Moista
amatöörimäistä taittoa ei sdsi
pahimmalle vihamiehelleenkään, tai
ehkä sittenkin jdlekin idiootille
kirjallisuuskriitikolle. Ilmoituksen
hinta oli 178.000 markkaa, jonka liike-
miesrunoilija sijoitti omasta
taskustaan. Hänellä ei ilmeisesti ollut
rahalleen akuutimpaa käyttöä.
Hulluilla on halvat huvit, mutta
runoilijoiden elämä tulee jo tosi
kalliiksi.
HELLANDUUDEU
Rumien ja lihavien tätien ällöttävä
lepertelyäännähdys, joka ei totisesti
seisauta raavaalta mieheltä muuta
kuin veren. Sopii myös vauvojen
puhutteluun, kun järkevämpää
sanottavaa ei keksi. Satunnainen
matkailija Juhani Mäkelä vdsi
kerrankin tehdä mielenkiintdsen miehen
sidundämää kummallisesti avaa-
van kuvatutkielman hellanduuddi-
maailmasta. Onko kaikki syy
sittenkin äidissä, joka pelkkää
rakkauttaan ja hyvässä uskossa pakotti
pojan nielemään pilaantuneenkin
maksalaatikon?
Ks. Hellanlettas. Se tulee tuossa
ihan perässä.
HELLANLETTAS Pikkukylän
kemikaliotavaraa. Lettuja hellalla.
HELSINKI
Eero Järventaustan mukaan Mouhi-
järvellä, Nokialla ja Tampereella
kuultu lievä helvetti-johdannainen:
“Voi nyh helsinki, että mä
paremmin tuuj ja sanon, mimmosta
rääkkiä toi pellonkuakkiminen on!”
Hdsinki on ollut Suomen
suuriruhtinaskunnan pääkaupunki
27.3.1812 alkaen. Virallisesti Stadi
tuli kaupungiksi vasta 1959, sillä
kuningas Kustaa Eerikinpoika
Vaasa perusti Helsingin 12.6.1550 vain
kauppa- ja purjehdussäännöllä.
Ensin se piti perustaa Santahaminaan,
mutta Eerik Flemingin ansiosta
pitäydyttiin Hdsingeforsin koskelle.
Vantaanjoen suu oli suuren idäntien
varressa jo ennestään tuttu
kauppapaikka, jonne tultiin Hämeestä
saakka.
Hdsingin nimen vanhin tunnettu
muoto on Hedsingha, joka alkujaan
tarkoitti ehkä Vantaanjokea. Sen
39

suupuolelle kasaantui
varhaiskeskiajalla Hälsinglandista peräisin oleva
ruotsalaisasutus. Myöhemmin nimeä
pidettiin Vantaan kaupungin
edeltäjän, Helsingin pitäjän, nimenä
(ruotsiksi Helsinge).
Veijo Meren mukaan Helsinge on
johdettu sanasta hals (tässä
yhteydessä seudun läpi kulkeva
yhdystie). Ruotsiksi kaupunki oli
Helsingfors, 1552 Helsingefors (helsinkien
koski). Helsinki oli hälsing
(niemellä asuva), hälsinge (Hälsinglandin
asukas), muinaisruotsissa Haelsin-
gialand. Se on johdettu sanasta hals
(vesistön kapea osa; muussa
tapauksessa myös niemi). Helsingefors oli
ehkä niemellä asujien koski. Mui-
naisnoijan helsingr ja nykyislannin
helsingi on hanhi, joka kaulastaan
valkoraitaisena hannuna on saanut
nimensä kaulaa tarkoittavasta
sanasta hals.
Kuningas Kustaa Eerikinpoika
Vaasa oli alkujaan hyvin
velkaantunut, mutta keskiajalla veloista pääsi
helposti eroon käymällä sotia
velkojia vastaan. Siitä sai vielä kivasti
kipurahat korkoineen. Kuningas
halusi eroon hansan holhouksesta,
ja siksi Uudenmaan talonpojat di
vieroitettava Tallinnasta. Kauppaa
piti ruveta käymään
Helsinginniemellä. Kun vielä Rauman, Porvoon,
Tammisaaren ja Ulvilan porvarit
pakotettiin vasten tahtoaan
muuttamaan pois kotoaan vieraan kosken
rannalle, city alkoi syntyä.
Helsinki perustettiin siis rahan
vuoksi.
Ensimmäiset privilegiot
Helsingille antoi vuonna 1569 kuningas
Juhana III (silldn Turussa hoviaan
pitävä Juhana-herttua), joka oli
kuuluisa erityisesti papusopparesepds-
tään. Suokaasu oli ilmeisesti
tavallista tulenarempaa, sillävuoden 1808
tulipalo 17. päivänä marraskuuta
mahdollisti uuden asemakaavan
(linnoitusupseeri Ehrenström).
Tapahtui kaikenlaista, kunnes
alkuvuonna 1993 Helsingissä
julkistettiin Suuri Kirosanakirja.
Helsinkiini on eräs harvinainen,
muun muassa Helsingistä tavattava
graniittimuunnos.
Vrt. Halsinki.
HELSKATTI
Ruotsalaisittain helvetin verot.
Kirouksesta ei ole todettu olevan
mitään hyötyä. Verot kiristyvät.
Ovelaa, sanoisi Iiro Viinasen
neuvonantaja, ovelaa. Mitäs sitten
verotettaisiin, kysyisi Iiron toimeksipanija.
Omaisuuden ja tulojen
rokottamisen jälkeen voitaisiin rokottaa
henkilökohtaisia menoja, Iiron lakiasian-
tuntija ehdottaisi. Lopuksi
verotamme itse veroja, Iiro itse tuumailisi.
Kulti, mitä veroja sinä tänään keksit,
Iiron vaimo utelisi päivän
päätteeksi.
Ks. Hiiskatti.
HELSKUTTI
Tuttu ja turvallinen
helvetti-vaihtoehto ajatelevalle maalaissielulle. Niin
rennolle miehelle kuin tomeralle
naiselle sopiva kirosana antaa
itsevarmuutta hankalissakin tilanteissa,
repesipä tilauskuponki väärästä
kohdasta tai putosipa kananmunasta
kuorenpalanen paistinpannulle.
Juusefiina Ristimäki kiroili Siu-
ron torilla: “Älä nyh helskutti hosu
sen tonkkas kans, mistä mä sun kip-
pos täytän, ku piimäpyttyni meni
nuriks tosa Maurin ahteesa, eik ok
ko juur nualu pohjasa!”
HELSKUTA Helskuttaa
kannattaa, jos hölskyttämistä on.
Poliittinen jännäri.
HELVATTI
Jokaisessa meissä on sen verran
40

manaajaa, että oman version
löytäminen viidestä pääkirosanasta ei ole
vaikeaa. Kun kirosanaan lisätään
vielä tehoa (W), helvatti on valmis.
Se on aiemmin ollut yksi
yleisimmistä helvetti-eufemismeista, tänään
se on pahasti pudonnut metron
kyydistä. Alkaa olla jopa realistista
sijoittaa se lastenkirosanojen laariin.
HELVA Nujerrettu pienoiskiro-
sana.
HELVATA Saakuta-tyyppinen
helvetti-teos. Suositellaan myös
ennen ja jälkeen pääaterian (perkele,
saatana, jumalauta, helvetti tai
vittu).
HELVEKKO
Helvetti-sanan epämuodostuma.
Sananmukaisesti kyse on helvetti-
ryppäästä. Kirosana on kankeahko,
kuiva ja pölyinen, lievästi
hapettunut, merisuolainen ja päivettynyt,
myös jonkin verran riistävä, ahne ja
kermainen, jopa pajuinen, vaalea ja
rispaantunut, tarvittaessa
maataloudellinen (vrt. karjakko), ohut (vrt.
kapeikko) ja jänteikäs (vrt.
nuorikko), ei missään nimessä hutkuttele-
va, huriseva tai huhmareinen, tosin
mdko karstas, venteä ja olkeinen,
aavistuksen jälkeenjäänyt,
sivistymätön ja keskustapuolueinen, sekä
tietyin rajaehdoin vapaa, elävä ja
joutuisa.
HELVETTI
Yksi viidestä pääkirosanasta.
Suoraviivainen, tyly, sotainen
äidinkielemme peruspilari. Suomen yleisin
hengitysharjoitus. Tappelupukarin
kirosanastoa. Tähän eivät koske
Katri-Helena eikä Eila Torvela.
Hdvetti on kaiken lähtökohta,
kaiken päätös. Armoton ja kovettunut
kuin Clint Eastwood. Nahkatakin
haju, moottoripyörät, tupakka. Kun
on Danten Jumalainen näytelmä, on
myös helvetti. Kun on sota, on myös
hdvetti irti. Kun on Sevillan
Maailmannäyttely, on myös Helvetinko-
lu.
Helvetti merkitsee manalaa ja
kuolemaa. Aapeli Saarisalon Raamatun
sanakirjan mukaan helvetti on
tuskan paikka. Sen kreikkalainen
nimitys on (ks.) Gehenna. Jerusalemin
eteläpuolella Hinnomin laaksossa
poltetut lapsiuhrit, Joosian
toimittama alttarihäpäisy ja alituisesti
palavat suurkaupungin jättdden hävi-
tystulet saivat Ge-Hinnomin
vaikuttamaan kansan käsityksissä synnin
ja ahdistuksen paikalta. Siksi nimi
tuli vertauskuvallisesti käytäntöön
puhuttaessa ikuisen rangaistuksen
paikasta helvetistä. Siellä nähdyistä
näyistä myös muodostettiin kuvia
kadotettujen kohtalosta.
Helvetti ei siis ole pelkästään
Länsi-Sveitsissä asunut kelttiläinen
kansa.
Nykyruotsin helvete on
alkuperäiseltä merkitykseltään
kuolemanrangaistus. Veijo Meren keräämiä
kantamuotoja tai sukulaisia ovat
myös helviti (muinaisnorja) ja hd-
vede (nykytanska). Skandinaavisiin
kieliin sana on lainattu keskialasak-
sasta (helliwiti). Anglosaksien (hd-
lewiti) kiroilusta englannit jaksoivat
tavata vain alun (hdl). Muinaisger-
maanien hei- ja hai- merkitsivät
kätkeä (esim. saksassa Hellbank,
laivan kannen alla oleva tila).
Muinaisruotsin sanat hael (kuoleman-
valtakunta ja kuolema) ja vite
(rangaistus) yhdistyivät jo pakanoiden
kulta-aikana. Siitä
kuolemanrangaistus. Muinaisnorjan Hd, kuoleman
jumalatar ja kuolemanvaltakunta
iskostui kapeakatseisten kristittyjen
germaanien tohelluksista lopulta
vanhan kunnon helvetiksi, jossa
pyhimysrenkaisten pappien
mielestä sarvipäät räkättävät vahingoniloi-
41

Helvetti
42

s esti tulenlieskoissa.
Helvetillä on monta nimeä (ja
usein erikseenkin kirosanoja): Hei,
gehenna, sheol, manala, vainajala,
kadotus, kiirastuli, tuonela (sisältää
sekä paratiisi- että hdvettiosaston),
Tuonela, Pohjola, Pimentola,
Haades, Tartaros-kuilu, Valhalla, Ner-
gal ja noin miljardi muuta, joista
mukavin ei suinkaan ole anoppila.
“...ja joka päivä tulee helvetistä
tuoreita kukkia”, kirjoitti Edith
Södergran kokoelmassa Eräs Elämä.
Sotilasslangissa helvetti tarkoitti
Kymen Pioneeripataljoonan
aliupseerikoulua.
HELVETIN ESIKARTANO
Sulo 	Aittoniemen (Smp) ja Pekka
Rädyn (vihr.) mielestä helvetin
esikartano on Eta (Euroopan talousalue).
HELVETINHAUT A Eero Järven-
taustan mukaan Nokian Penttilässä
olevan tien jyrkän mutkan ulkokaa-
ren sivussa on syvä kuoppa.
Palatessaan Tampereelta eräs markkinamies
ajoi mutkaan varomattoman lujaa,
jolloin hän suistui hevosineen rattai-
neen kuoppaan. Mies kirosi: “Olipa
siinä hdvetimmoineh hauta!” Vidä
nykyisin paikka tunnetaan Helve-
tihhauran ahteen nimellä, vaikka
tapahtuneesta on pitkälti toistasataa
vuotta. Perilliset ovat pitäneet
huolta, että manaus on yhä voimassa.
HELVETIN HENKÄSY Järven-
tausta-kirous isosta asiasta pienen
keskellä. “Helvetih henkäsy, käskee
siinä sitte vantiksilla pärjätä!”
HELVETIN KUUSTOISTA
Hyvin yleinen kommarimanaus.
Olettamukseen, että se olisi Mikkelistä,
täytyy suhtautua varauksella,
kunnes muodon keksijä astuu rivistä esiin
ja tunnustaa kaiken, ja vähän yli-
määräistäkin varmuuden vuoksi.
Kirous perustuu toukokuun 16.
päivään vuonna 1918, jolloin talonpoi-
kaisarmeija esiintyi valkoiselle
kenraalille käytännössä4.5.
Kymenlaaksossa päättyneen kansalaissotamme
paraatissa Hdsingissä. Jotkut
työläiset ovat vieläkin katkeria
punaisten häviöstä.
HELVETTU Mouhijärveläistä
hdvetti-väännöstä Eero Järventaus-
tan mukaan: “No voi ny h hdvetuh
hdvettu tonkakaran naamaa, ku räkä
roikkuu ko yksöisev varsan kinttu!”
HELVITS Elvitselyyn.
HELVITTI Naisparka. Tuskin
hänkään alun perin halusi, että
emättimessä olisi joku päivä hdvetti irti.
Jo Agricola tiesi hdvitin. Ks. Vitti.
HELVETIUS Ranskalainen
filosofi, ensyklopedisti Adrien Helv6tius
(1715-71) piti ihmistä aistimusten
ohjaamana koneena.
HEVON HELVETTI Tällä
kirosanalla voi jo saada pankista lainaa.
Ks. Hevon...
HEMMETTI
Hitto-sarjan legendaarisia,
armollisia, reiluja helvetti-kiertoilmaisuja.
Klassinen linjakkuus on kömpelöllä
tavalla vakavasti otettavaa karhun-
painia. Tunnetusti tämä kirjallinen,
sotilaallinen miehekkyyden nuori-
sopeili lievittää karheaa kurkkua. Sen
isällinen pehmeys yhdistettynä
lopputavun tiukkuuteen herättää
sopivassa suhteessa kunnioitusta ja
empatiaa. Kakkukahvien arvoinen. Varo
polttamasta kieltäsi. Mummosi on
kuitenkin sitä mieltä, ettet saa
kiroilla. Syyn ja seurauksen laki on
armoton: rankaisemisen myytit rassaavat
yhä yhtdstä omaatuntoa. Ihan kuin
hemmetti veisi suoraan hdvettiin.
Hemmetti on Virallisen Kirosa-
nasäätiön toimesta myönnetty spon-
sorikäyttöön äärimmäisen taitavalle
maailmanmestarille Formula 1
-ajoilta. Mies on tietysti Mika Häkkisen
PR-asioita hoitava monacolainen
Keke Rosberg, autonkuljettaja.
43

HEMPUTT1
Vahtolaisen Eino Hakalan
lähettämä efekti. Naisia todennäköisesti
hempukoiksi kutsuva valtakunnans-
ovinisti Seppo Hyrkäs istuu nyt
aloilleen ja hemputoi. Tässä (ks.) Him-
putin sisarmanaus pitää puoliaan,
korvat naisellisesti höröllään se
kuuntelee, kuka taas kiusaaja miksi.
Onko nuttura kierossa? Pilkistääkö
terveysside? Roikkuuko lii vintäyte?
Hemputin viehkeä naisellisuus
kruunaa ikäneidon, joka on jo oppinut
salaamaan ikänsä. Sitä ei saa sortaa.
HEMSKATTI
Cissus domesticus on varsin yleinen
lievä voimasana. Ruotsalaisittain
kotiverot tai kotiaarre. Hemskatti on
sisartuote (ks.) Hirnskatista, mutta
se ei samalla lailla tarvitse p-kiijai-
mia variantteihinsa. Otetaan
rauhallisesti ja tutkitaan asia vielä. Ehkä
hemskatti riittää, onhan se vain yksi
tuhannesta. Tai jos sittenkin
lähtisimme käsittelemään sitä? Popsi
hemskatti suuhusi ja pureskele.
Minkä tahansa manauksen kitiini-
kuori kyllä särkyy.
HEMSKATE Noniin, heti löytyi
emosanan rohkeudelle katetta.
HEMSKAUTI Pelkkää
päätetyöskentelyä.
HEMSKURA
Kirosuu sottaa jo. Anna periksi.
Nielaise pois. Näitä variantteja on
tietysti loputtomiin. Niitä ollenkaan
aliarvioimatta on hyvä muistaa, että
yhdenkin kirjaimen erosta sana
saattaa muuttua radikaalisti. Jumalasta
tulee humala, pastasta paska ja
tuikusta mulkku. Siksi joku arvon
lukijoista varmasti näkee hemskurassa
suurta merkityksellisyyttä. Se voi
tuoda lapsuudesta mieleen Hems-
kur-nimisen maatilan tai komean
paronin syksyisellä puistotiellä
kiljaiseman sanan. Se voi muistuttaa
äänteellisesti sen yhden inhottavan
roiston, joka vei kanalan kaikki
munat pääsiäisaamuna, nimeä. Se
on voinut peräti olla ensimmäinen
kirosana. Jokainen ihminen kantaa
sisällään joidenkin harvinaisten
sanojen muistomagiaa, joka saattaa
pulpahtaa uudelleen esiin vuosien
jälkeen.
HEMSKUTTI
Tunnari soimaan. Kotibileet
alkavat! Hemskutti on vapaa ruotsin-
käännös kotitansseista, jotka
pidetään mukavissa vibraatioissa. Laulu
kaikaa, olut virtaa ja seksitauteja
vaihdetaan kuin kuulumisia Sivis-
tyneemmissä merkeissä
keskustellaan marxismista ja verrataan
keskenään partojen täikantaa. Hemsku-
tissa on potkua juuri sen verran, että
lysti ei lopu kesken, mutta se loppuu
täsmälleen silloin, kun viimeinen
tilkka on tyhjennetty.
HEMPSKUTTI Tuo p-kirjain saa
voimasanassa helposti aikaan hem-
pukkamaisuutta.
HEMPSKUPPI Hempeä ja
vanhahtava (ks.) Impskuppia
muistuttava pöräys.
HENSKELIT
Eero Järventaustan mukaan toisen
maailmansodan aikoihin
ilmaantunut, sievisteleväksi tarkoitettu
hauska pehmokirosana, joka tunnetaan
muun muassa Nokialla: “Henskelit,
ko varpaitani pakottaa, ku ma panin
noi uuret kenkät, ja ne ov via niin
kankeet!”
Ny rkkeilijä ja T V-toimittaja Simo
Rantalaisen tavaramerkki on
henkselit di olkaimet eli viilekkeet di
housunkannattimet. Luultavasti ja
toivottavasti hän kehittyy tyylissään.
Viisikymmentä vuotta jatkuva henk-
selityyli alkaisi haukotuttaa.
Kou44

lussa henkseleitä paukutellaan salaa
niin että sattuu. Editoiminen on usein
henkseleiden vetämistä suurten
tekstiblokkien yli.
Sana on peräisin ruotsin sanasta
hängsle (olkaimet).
HERJA
Heijan merkitys on vaihdellut
halveksittavasta, häijystä, kuijasta ja
luijuksesta huoraan ja porttoon.
Nykyisin se tarkoittaa solvausta,
piikittelevää vitsiä. Sen sukulaisuus
(ks.) Huijaan on liian ilmeinen, jotta
se välttäisi tietyn surkuhupaisuuden.
Rikoslain 27. luvun 4. pykälän
mukaan kuolleen miehen muiston
häpäisemisestä voidaan langettaa
enintään puolen vuoden
vankeusrangaistus tai sakot. Kunnianlouk-
kausasioita käsittelevä laki
hyväksyttiin säädyillä vuonna 1889 ja tuli
voimaan vuonna 1894. Niihin
aikoihin solvauksista ja heijauksista
käräjöivät toimittaja Pirkko
Kuosmasen mukaan lähinnä vain naiset
keskenään (HS 19.11.92). Suuren Kiro-
sanakiijan tarkoitus ei ole häpäistä
ketään, sillä se puolustaa miehen
kunniaa loppuun asti. Ironisiksi tai
isällisen kurittaviksi tarkoitetut
viittaukset jokuolleisiin tai vielä eläviin
henkilöihin on tehty kaikella
lempeydellä. Kuka nyt siltoja polttelisi,
paitsi lahjottu virkamies. Mutta peli
on kovaa, ja sitä pelataan kaikkien
taiteen sääntöjen mukaan
kurinalaisen johdonmukaisesti.
Konsensus on mieskunnian
vastakohta.
HERJEE Mennään jo herrojen-
huoneeseen. Ks. S us siunatkoon.
HERJUNSUNI Peräisin
muinaisruotsin sanasta häriunsun (porton
poika, paholaisen poika).
HERPES
Varomattomien miesten helmasynti
ja naisten yksipiippuinen suusta-
suihinotto. Kiusallisesti herraa,
helvettiä ja persettä sotkeva kirosana,
josta ei ottaisi selvää, ellei se olisi
myös virus. Kirosanana ei
mitenkään kummoinen. Suositellaan
toisarvoiseen käyttöön, myös
tanssiravintolassa pelotteena
kiusankappaleiden kuuloetäisyydellä.
Eri herpesvirukset aiheuttavat
huuliin, silmiin ja sukuelimiin
pieniä rakkuloita, jotka voivat puhjeta
kirveleviksi haavoiksi. Muutamassa
viikossa parantuneena virus voi silti
iskeä joskus takaisin samassa
paikassa, koska se viihtyy
limakalvossa kuin kotonaan. Herpes simplex
luo synnyttimien yskänrokkotuleh-
dusta. Herpes genitalis on
sukuelinten herpes. Huulirokahtuma
uusiutuu helposti vastustuskyvyn
heikentyessä (vilustuminen, stressi).
Herpes zoster on vyöruusu, luultavasti
myös vesirokon aiheuttajavirus. Se
iskee vartaloon laajallekin alueelle.
Viruksen tappavaa lääkettä ei ole.
Herpetologia on matelijoiden ja
sammakkoeläinten tutkimus. Heibo-
logia on rikkakasvitiede. Herba on
yrtti, Herba on keskihintainen yrtti-
likööri, Herbamare on yrttisuola-
merkki. Graafisen suunnittelualan
Pelle Peloton on Herbie Kastemaa,
joka valittiin vuoden graafikoksi
saman vuonna kuin Tanska voitti
Euroopan mestaruuden jalkapallossa
HERPESPERSE Ei se ihottuma
sinne nyt jouda.
HERRA...
Taivastelevan kirosanayhdistelmän
armoton, miltei juhlallinen etusana,
siunaileva kirosanatituleeraus.
Isoäitien hapanta materiaalia. Ei
pakanoille.
HERRA IE Sinikka Savanheimo
Seinäjoelta tarjoaa suomalaisille tätä
manausta. Ie on Jeesuksen lemppari.
45

HERRA ISÄ Tarkoittaa Jumalaa.
HERRA JUMALA Tarkoittaa
Jumalan Jumalaa.
HERRA MUN JEPPE
Nimimerkki Koivuharju Urjalasta tietää
sangen persoonallisia variantteja. Herra
Lahtinen lähtee lipettiin.
HERRA NÄHKÖÖN Kaikkinä-
keväksi Jumalaa kutsutaan. Mutta
eipä hän nähnyt, missä oli Aabel,
kun Kain oli veljensä listinyt. Hän
toki kuuli Aabelin veren äänen
maasta.
HERRA PARATKOON Jumala
on myös lääkäri, jolla on
parantamisen taito. Ei ihmispoloinen
muuten olisi iät ja ajat kutsunut Herraa
apuun.
HERRA SIUNATKOON
Kukapa kieltäytyisi siunauksesta silloin
tällöin? Ketä ei kiinnostaisi hyvyys,
menestys, varjelu tai armo
sellaiselta suhteellisen luotettavalta tyypiltä
kuin Jumala? Ainoa ongelma on se,
miten sellaisen paketin saisi järkät-
tyä mahdollisimman
huomaamattomasti. Ei Jumalakaan varmaan aina
kotona ole. Ks. Siunakkoon.
Herra siunatkoon
HERRA VARJELE Jälleen
normaali mummorukous. Kaikki eivät
pyydä etanaa näyttämään sarviaan.
HERRAMUJEE
Minna Hapulin mukaan pohjoispoh-
janmaalainen ruokalaji, jota
nautitaan yleisesti pyhäinpäivänä. Muje
on rasvassa piehtaroiva kalamuhen-
nos, kalaksi käy muikku tai lahna,
miksei ruutanakin. Sitä pidetään
rasvatynnyrissä useita viikkoja.
Samalla talon isäntä voi valmistautua
pyhäinpäivän viettoon selvittämällä
päänsä. Rasvamuhinut kala
survotaan tahnaksi (emäntä tekee tämän,
isäntä voi pahoin), ja siihen lisätään
lihaliemi sekä yrtit eli suola.
Pohjanmaalaisen uskomuksen mukaan
Herrakin syö mujetta
pyhäinpäivinä. Uskomuksena se pysyykin, sillä
kuolevainen ei tähän töhnään koske.
Emäntä maistaa, mutta vain etiketin
takia. Herramujeen ulkonäkö on sen
verran epäesteettinen ja maku gast-
ronomisrajoitteinen, että se on
hyvällä syyllä heivattu kirosanaosas-
toon. Olkoon se lohtuna
pohjanmaalaisille.
HERTTAMUJEE Muje on
kansan keskuudessa muikku. Helsingin
Kaupunginteatterin sytyttävä,
ilkikurinen, taiturillinen näyttelijä Juha
Muje (s. 1950) on heittänyt muun
muassa Eeron, Nyyrikin, Romeon ja
Tartuffen roolit. Ks. Heittänen.
HERRAN...
Muorien suosimaan taivasteluun
sopivan kirosanayhdistelmän etusa-
nan genedivimuoto. Raamatun
mukaan herran pelkoon viisauden alku.
Siihen luterilaiset suomalaisetkin
uskovat, ja vannovat siksi
vaatimattomuuden ja nöyristelyn nimeen.
Joissakin herrasteluissa voi-etuliite
tuo lisänapakkuutta.
HERRAN HUTI Ohilaukaus on
mahdollinen itse pääjehultakin.
Hermhutilaiset tunnepiedsmissään
tuskin tunnustaisivat sitä. Mutta
kreivi von Zinzendorf on kuollut jo
46

yli 200 vuotta sitten.
HERRANJEE Kyse ei ole jee-
jee-pojista vaan Jeesuksesta. Ks. Sus
siunatkoon.
HERRANJESTAS Toisin sanoen
Jumalan poika. Happovapaa.
HERRAN KÄTKYET Kapteeni
Haddockin manaus, kun
hovimestari Nestor ilmoitti portailla uudesta
hirveästä tapauksesta (Tuhatkaunon
tapaus, suomentaneet Heikki ja
Soile Kaukoranta). Ei se laatu, vaan
määrä. Jeesukselle riitti kehtojen
sijasta härkätallin seimi.
HERRAN PERKELE Eino
Hakala Vahdosta toi ilmi tämän
brutaalin mutta kimmottoman version. Ks.
Iesus.
HERRAN PIEKSUT Kapteeni
Haddockin manaus, kun
milanolaisen Arturo Benedetto Giovanni
Giuseppe Pietro Archangelo Alfie-
do Cartoffoli kyyti alkoi mennä jo
liian pitkälle (sama Tuhatkaunon
tapaus). Ks. Ryssä/Ryssän pieksut.
HERRAN TÄHDEN Normaali
siunausparsi kirkolliseen kiroiluun.
Ravintoloiden tai hotellien tähtiluo-
kituksessa herran tähden ravintolat
tai herran tähden hotellit eivät
juurikaan päijää läpikaupallistuneessa
markkinataloudessa.
HERRAN T ÄHREKKÖÖN
Edellisen muiteinen muoto.
HERRANEN AIKA
Ihan oma tapauksensa. Mummojen
ja äitien taivastdu. Klassikko, jonka
parahdusaste on kelvollinen ja
hyväksytty. Epämääräinen aikamääie,
englantilaisittain MisterMinit,
jonka salainen lakastajataron Ndti Aika.
Jopa Howard Hawksin mielestä
herrat pitävät vaaleaveriköistä.
Herranen aika pohjautuu Greenwichin
ajan apokalyptisiin näkymiin. Ajan-
taju on siis maisemaa, joka on
kulumassa loppuun. Tätä syvän
filosofista aspektia mummotkaan eivät ole
tulleet ajatdleeksi. Ehkä he siksi
ovatkin mummoja eivätkä nuoria
naisia vanhassa hautakummussa.
Atomiajan sekunti standardoitiin
kansainvälisesti vuonna 1964, kun
sinä vuonna ei ollut parempaakaan
tekemistä. Määritelmän mukaan
sekunti on se joskus ikuisuudelta
tuntuva aika, kun cesium- 133-ato-
min sisällä eräs säteily on värähtänyt
9.192.631.770 kertaa. On siinä ollut
toimistotytöillä laskemista.
Valovuosi on sen sijaan pituusmitta, jolla
voidaan mitata vähän suurempiakin
etäisyyksiä kuin Raimo Qaskiven
kivesten välimatkaa.
Kriittiset hetket tuntuvat siis
olevan aina läsnä. Ehkä se on maailman
tasapaino, ikuinen hyvän ja pahan
vakioituma. Maailmanloppuja
ennustetaan joka kalenterikuulle,
todisteita kaivetaan mitä
uskomattomimmista asiayhteyksistä. Hesekiel
oli profeetoista yksi, Pentti Linkola
toinen. Maailmanlopulla voidaan
tehdä rahaa. Myös herranen aika on
rahaa.
Vrt. Hyvänen aika.
HERTSEGOVINA
Historiallinen maakunta Länsi-Ju-
goslaviassa, ennen ensimmäistä
maailmansotaa Itävallassa, ennen
vuotta 1878 Turkissa ja osmanien
hallussa, ennen vuotta 1483 serbien
ja kroaattien hallussa ja ennen 600-
lukua illyrialaisten hallussa.
Bosnian kaveri, tuttu 90-luvun
sisällissodasta, kansainvälisen urheiluboiko-
toinnin uhri. Tavutukseltaan ja
poliittiselta väritykseltään repaleisen
ehtaa manausta. Ks. Serbi.
HERTSUMAREPALE
Herttisen johdannainen. Tämän
manaukset humanoidit ovat varmaan
tuoneet vieraalta planeetalta.
Hert47

sillä on taajuuden yksikkönä voinut
olla osaa revittyyn sumaan, kun sen
sijaan von Hertzenin kunniakkaalla
suvulla ei valitettavasti ole mitään
yhteyttä sanan kirotaustaan. Nämä
kuuluvat sarjaan huuhaaetymologia.
Mutta eikös tuo manaus itsekin ole
vähän samaa kastia? Ei joka
kirosanan otsassa killu vamamerkkiä.
Koska Hesperomithiformes oli
kuikkaa muistuttavana, jopa 180-
senttisenä ja lentokyvyttömänä
liitukauden lintulahkona varsin
primitiivinen, hertsumarepale sopisi
oivasti arjen piristeeksi sanavirtuoosi
Jukka Kuikalle. Hesperomis rega-
liksen leuat oli nimittäin varustettu
hampailla, mihin mitkään
myöhemmät linnut eivät ole kyenneet.
HER1TANEN
Herttisen variantti, herttainen kirous,
melkein herttua-apinoiden älykkyys-
tasoa. Las Vegas -muzak soi.
HERTTA Korttipakan punaisen
sydämen maa, sydämen symboli,
rakkauden herttainen syli.
HERTTAHUU Tämä kirosana ei
kummemmin pelota yhtään ketään.
Tuskin edes korsi metsässä
vavahtaa. Jos haluat tehdä todellisen
vaikutuksen kanssaihmiseesi, ks. Rää-
tikkä.
HERTTAMUJEE Muikkuma-
naus. Ks. Herramujee/Herttamujee.
HERTTANEN AIKA Korkea aika
ilmoittautua kansalaisopiston kiroi-
lukursseille. Ks. Herranen aika.
HERTTANEN SENTÄÄN Nyt
on kyllä jo maailmanloppu lähellä,
kun näin törkeästi manataan. Täti-
lauma tulee ja nielee: se on kuin
maanvyörymä, joka hukuttaa
poloiset miehet tukehduttavien rintojen
alle. Varokaa sateenvarjoja!
HERTTINEN
Mummo Ankan tasoista
kevytmuusia, josta on unohdettu suola Hertd-
sellä saavutettaisiin ehkä juuri ja juuri
4H-piirimestaruusmitali.
Virkkuukoukut esiin ja kaffetta pöytään.
Sinänsä kepeänä ja
turmeltumattomana voimasanana herttinen käy
tuimiinkin tilanteisiin, koska sen
shokkiarvo on järisyttävä. Ei uskota
vai? Raakalaudasta kirveellä
veistetty, ahavoitunut mies kokeilkoon
herttistä ensi tilassa
HERTTI Iskevä lyhennelmä.
HERTTILEI Svengiä. Ei kipu-
käyttöön.
HERTTI MUN OLLEN Vesa
Rutanen Oulusta lähetti matkaan
tämän manauksen. Siihen ei Simon
Kiivailija kompastuisi.
HETTANTETTAA
Hevostallikulttuuria Toista
nuoruuttaan elävien ikääntyneiden duudeli-
manaus. Vähän A-olutta sekaan ja
sekoaminen on valmis. Katajainen
kansamme ei niin vain sorru hettan-
tettaan, koska se edistää imagonlas-
kua varsinkin silloin, kun kiroilijan
aggressiogeenit eivät aivan täsmää
tämän hellän manauksen
kromosomistoon. Hettantettaa on ihan kro-
mosoma, siinä kaikki.
Virallisen Nimikkokirosanasääti-
ön määräyksestä (asetus 10/92)
hettantettaa suositellaan Marimekon
Kirsti Paakkasen erikoiskäyttöön.
Lenita Airisto ja Aira Samulin ovat
ensimmäisellä ja toisella varasijalla.
HEVEurm
Tämä sovellus helvetistä osoittaa
hauskaa sorminäppäryyttä, kun 1-ja
v-kirjaimet ovat ryhtyneet kuurupii-
losille. Siilinjärven kolmikko
(Leena, Katru ja Saara) on ollut taas
asialla Ilman muuta hevelettiin on
päästy törmäämään muuallakin
Suomessa, sillä strategisten
kirjainten vaihtelu on sangen yleistä sy vis-
48

säriveissä. Kondnkieli on tästä vielä
kaukana. Tietysti sattuu vahinkolau-
kauksia. Omituinen höpöttäjäon siitä
höveli, että hän heveltää niin ettei
ehdi henkeä vetää. Sanatkin
menevät joskus sekaisin. Pokka siitä
kärsii.
HEVILETT1 Pitkät hiukset ovat
edelleen paras tuntomerkki heavy
metallimiehelle. Raskaan saijan
musiikki ei ole mitään pläkkipeltiä
vaan katkaistua terästä. Monet rokin
suurista hiteistä ovat peräisin juuri
Led Zeppelindltä, Uriah Heepeiltä,
Aerosmithdltä tai Guns ’ n’Rose'eil-
ta.
HEVON...
Karkeaksi käyvä etuliite yhdistel-
mäkirosanoissa. Hevosesta
enemmän hevoskirjoissa. Vaikka se on
uljas animaali, vain ravikenttien
kuninkaana sillä on tarpeeksi koros-
tetta lyhyeen esittelyyn. Jos haluat
olla vitsikäs, lähetä ystävällesi he-
voskortti.
HEVON HELVETTI Myös sopii
kuunnella omasta suustaan muotoa
Hevon helevetti. Lisätavu ei tee pa-
hitetta, kun oikein haluaa päästää
ilmoja pihalle. Mieluummin kiroile
kuin lyö.
HEVON HUTTU Huttu on
puuro, jauhovelli. Hutunkeitto on pesä-
pallopelin alussa tapahtuva isonyrk-
kisten kapteenien mailanvarsimitte-
lö. Hevoset eivät pelaa edes
pingistä.
HEVON HÄNTÄ Joensuulaisen
Leena Seppäsen mainitsema, lasten
korvat kestävä kirosana.
HEVONLEHMÄNVITTUJokai-
nen saa syvällä itsessään tutkiskella,
mitä tämä mahtaa tarkoittaa.
HEVONPASKA Uudenmaan
rakuunapataljoonaa on Antti
Penttisen mukaan kutsuttu Hevosenpas-
kapataljoonaksi.
HEVONPERSE Partitiivimuoto
eli osanto on Voi hevonpersettä.
HEVON SUTI Astetta vahvempi
lastenkirosana, joka viittaa (ks.)
Perseensutiin.
HEVON VITTU Varsin tehokas
ilmaisu, kun halutaan mitätöidä jokin
asia perusteellisesti vasten toisen
naamaa. Oikeaoppisessa
lausumisessa huomataan, että sanat pidetään
Hevon helvetti

ehdottomasti erillään.
HEVONVITUN LEHMÄNPER-
SEEN LINKKU Veikko Hirsimäki
Lappeenrannasta on yltänyt pitkään
muotoon. Variantteja löytyy. Pia
Määttäsen mukaan 70-luvulla
vaikutti lahtelaisessa sanomalehdessä
urheilutoimittaja, joka oli syntyisin
Salosta. Liekö urbanisoituneena
kaivannut maalaiseloa? Yhtenään
hän hoki Voi hevovitulehmänperse.
Paino oli tavuilla he ja leh.
Määttäsen mielestä sanonta oli selvästi
sukua Kalevalan poljennolle.
HIIUKELLARI
Hii-alkuinen (ja siksi ensin hiivatti-
tai hiiskatti-odotuksinen) mielipuo-
limanaus mustan huumorin väijää-
mille kiroilija-alokkaille, jotka eivät
tiedä, että hiilikellari tarkoittaa
vertauskuvallisesti manalaa. Hiilikella-
rista on hyvä tarpeen vaatiessa
aloittaa nousu Kyrpä-tason mestarikiroi-
lijaksi. Todella asiaan intoutunut
hakee määrätietoisesti komelluksia
ja erehdyksiä saadakseen
tilaisuuden haijoittaa kiroilutaitoaan. Silti
möhläyksistä ei kannata tehdä
suurta numeroa, ellei ole
amerikkalainen.
HIISI
Kirosanojen kolmosketjun
takapakki. Luottokelpoinen vanha kirosana,
joka viheltää mukavasti kitalaessa.
Kansantalouden elvyttäjä,
vientikaupan pelastaja. Myytäköön
parhaimpien kirosanojemme
lisenssioikeudet ulkomaille, kun Martin Saari-
kangas on saatu presidentiksi. Hiisi
parantaa pikkuhaavat kuin hunaja.
Hiisi on kirosanojen teddydäin. Kun
oikein kovasti halutaan jostain eroon,
sanotaan Hiisi vieköön.
Yksinkertaisempaa olisi tietystä heittää
kehotus Painu hiiteen, mutta tässä kiijas-
sa on tarkoitus pääsääntöisesti vain
kiloilla.
Hiisi on pakanallinen uhripaikka,
paha metsikkö, syijäinen ja
kammottava paikka, tai metsänhaltija,
paha henkiolento, kammottava
jättiläinen. Hiisejä riittääkin metsähii-
destä vesihiiden kautta vuorihiiteen.
Vaikka vesihiisi sihisi hississä,
humalainen pystyy kiroilemaan kieli
keskellä suuta. Ks. Hitto.
HIISKATTI
Ostakaa! ostakaa! Halvallakirosana,
joka on kuin nenänniisto. Edulliset
maksuehdot. Ei luottokortteja.
Vaihdetaan myös pienempään, miel.
kantakaupungin alueella.
Hiiskatti on hiisivero, jonka
jokainen saa määritellä itse. Miksi
kiroilla, jos voi huutaa kiroilusta vain
sen verotusosuuden? Nyt
epäonnistuminen on entistä helpompaa,
koska sen välittömistä verbaalisista
jatkotoimenpiteistä voi olla
hiiskumatta. Ei enää kiroilua, nyt vain kiroilu-
vero.
Verbi hiiskua (kuiskata, hiljalleen
liikkua, hehkua) on muun muassa
karjalassa ja aunuksessa myös
muodossa luiskata. Hiiskatti on tällöin
eräänlainen imperfektin passiivi:
(häntä) kuiskitutti.
HIIVATTI
Kirosanamaajoukkueen vilttiketjun
sentteri. Suosittu, perinteinen ja
köykäinen kepulikonstimanaus.
Hiiva on käyte, kaljan humalakeite,
humala. Sillä nostetaan taikina tai
kotiviinissä alkoholipitoisuus.
Ilmaus hiivaknuutti, hiivanuuti johtaa
tammikuun 13. päivään (Knuutti),
jolloin jouluoluesta oli vain hiiva eli
sakka jäljellä. Verbi hiivata
tarkoittaa heittää, viskata, hilata, nostaa,
nostaa vintturilla. Tarvittaessa
voidaan tehdä suurempaa kiroiluvaiku-
tusta muodoilla Hiivatti sentään, Ei
50

hiivatti, Ei kun hiivatti, Hiivatin
hiivatti tai Voi hiivatti. Näitä lisäta-
pojahan on yhtä monta kuin kiroili-
jalla mielikuvituksessaan
kilopondeja.
HILIRIMPSIS
Ja sitten lastenosastolle. Kaupan
paljon pienoiskirosanoja, kestäviä,
tutkittuja ja turvallisia. Näiden hil-
alkuisten lapsimanausten jälkeen
alkaa jo tosissaan miettiä peikeld-
den ja vittujen etua, sillä ainakaan
niissä ei ole lisäaineita eikä
tuntemattomia sivuvaikutuksia.
Hilirimpsis on uijalalaisen Lasi-
tehtaan Duunarin lähettämä lasten-
kirosana. Eikä se oikein edes toimi.
Ennemmin se on lastenleikkien klii-
maksinen sotahuuto juuri ennen kuin
jonkun vesselin tariasukat
luiskahtavat, pää kolahtaa, itku alkaa ja
leikki loppuu. Sitten tulee vielä äiti tai
hoitaja, joka rupeaa torumaan villi-
yden haitoista tyyliin Siitäs sait kun.
Tai vielä paremmin hilirimpsis
sointuu virkaintoiselle
päiväkotiapulaiselle, joka teennäisenä pitää
lystikästä tunnelmaa yllä ennen lapsien
iltapäiväunia (väkisinmakaamista).
Ei, todellisuudessa varsinkin
lastentarhanopettajat ovat erittäin päteviä
ja mukavia, mutta ihan liian
aliarvostettuja ihmisiä. Heidän työnsä on
korvaamaton. Jos jostain pitää
kaivamalla löytää vika, niin kuin
suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu, syy
on systeemissä. Tykkäähän Suomen
paras jääkiekkoilija Teemu
Selännekin lapsista.
HILAVITKUTIN TV:stä tuttu
kirosana. Halivilivoo-tyyppistä
mdko tarpeetonta kieltä.
HILUPILTTUU Kirsti Nissisen
puusepältä kuulema manaus, jonka
merkitys pakenee naisen hameen alle.
Hävyttömästä mielleyhtymästä
huolimatta lähinnä lastenhuonetasoa.
HILIPILIPOMPELIPOM tästä
vidä puuttuisi.
HUISKUTTI
Hdskutin hiiliyhdiste. Kepeä mana-
ri alkukantaiseen sanavoimailuun
aamukahdeksastailtaviiteen. Sen voi
tunnontuskitta roiskaista vaikka
lippuluukulla, eikä kukaan pahastu
siitä hiussuortuvaa. Varo kuitenkin,
ettei iloisuus taitu liikaa. Kirosana
menettää kasvonsa, jos sitä käytetään
liiallisen pelleilyn nimissä.
Eero Järventaustan mukaan
haukiputaalainen poika käytti
jatkosodassa usein tätä vekkulinomaiseksi
tarkoittamaansa kirosanaansa: “Voi
hiliskutti, mihinä met ny olhaan!”
HILSE
Kirosana, joka herättää lähinnä
sääliä. Tautiperäiset kirosanat ovat
poikkeuksetta kuolemaksi tai
ainakin sukuelimille vahingollisia;
niihin liittyy aviorikoksia, hitaita mur-
51

hia jännitystä, pelkoa ja tabua. Mutta
hilse on vain hilse. Minkä sille
mahtaa, jos jonkun tyypin olkapäät ovat
jatkuvasti haituvaisen lumen
peitossa tai jos annetaan lumimyrskyva-
roitus joka kerta, kun tyyppi rupeaa
raapimaan päätään?
Hilse oikuttelee myös
etymologisesti. Vaikka sen rakenne viittaa joh-
dosperäisyyteen, sille ei ole
löydetty kantasanaa suomesta tai sen
sukukielistä.
Pelkästään hiukset eivät hilseile.
Iho tekee sen myös, varsinkin
liiallisen auringonoton ja kuivumisen
jälkeen. Lisäksi hilse-ekseeman
aiheuttaa ihon lisääntynyt talineritys iho-
taipeissa, korvilla, kasvoilla,
kainaloissa, navalla ja nivusissa. Psoriaa-
si on erilainen, yleensä elinikäinen
hilsetystaud. Syy on tuntematon,
mutta tauti d ole tarttuvaa. Kunta
korvaa osan Välimeren-matkoista.
Tarkemmin ajatellen hilse on siis
ansainnut kirosanakohtalonsa.
HIMMELI
Taivastelijalle sopiva ekstramieto
manaus, jossa kaksi hyvin
ristiriitaista merkityksellisyyttä sodi
keskenään kuin piru viattoman selän
takana. Mattiesko Hytösen mukaan
Elisabeth Rehnin kirous on Himmel
och pankaka (HS 6.12.92).
Himmdi on se ihmeellinen oljista
väännetty joulukoriste eli olkikruu-
nu, joka roikkuu katosta aina niin
alhaalla että meidän pitkien miesten
hiukset taittuvat niihin kiinni. Myös
morsiamen kruunua runsaine helyi-
neen ja värillisine suikaleineen
kutsuttiin himmeliksi. Lisäksi himmeli
oli lieden yläpuolella oleva savuku-
pu. Vieläpä konikatosta
saarnastuolin, vuoteen tai häissä morsiusparin
yläpuolella on kutsuttu himmeliksi.
Adolf Hitler sen sijaan kutsui
vuonna 1929 Heinrich Himmlerin
SS:n johtoon. Vähitellen Himmler
otti haltuunsa myös poliisin.
Vuonna 1936 hänet ritaroitiin koko
valtiollisen poliisin eli Gestapon
ylijohtajaksi. Toisen maailmansodan
aikana hän organisoi perinpohjaisen
taiston kansallissosialismin
vihollisia vastaan, juutalaisten
joukkotuhon, miehitettyjen alueiden saksa-
laistamisen ja niiden väestön
pakkosiirrot. Vuonna 1943 hänestä tuli
sisäministeri ja 1944 kotijoukkojen
komentaja. Kun Saksa luhistui,
Himmler teki itsemurhan. Että
semmoinen tapaus. Elävä pini.
HIMMEL Saksan Himmel
tarkoittaa taivasta. Koikeajännityksistä tuttu
natsisotilaiden manaus, kun
panssarivaunu on juuri räjähtämässä alta
taivaan tuuliin. Todellisuudessa ki-
tarisat olisivat siinä tilanteessa aivan
hiljaa.
HIMPPU
Aavistuksen kesäinen, eheäkimppui-
nen ja jälkimaultaan rypäleinen
kirosana. Nuorten, alaikäisten naisten
suloinen, aina käsilaukussa mukana
kuljetettava apuväline yllättäviin
tilanteisiin. Tämä himpun verran
tehoton manaus ei toimi ainakaan
alkaliparistoilla. Se toimii
tuulivoimalla. Tuuli syntyy keuhkoista,
värisyttää äänijänteitä ja loihtii pe-
ruskiltin kirouksen punatuille
huulille. Juuri sopivaa kamaa Pia
Nykäselle, Sirpa Viljamaalle, Tanja
Vienoselle, sekä ah niin ihanalle Anne
Pohtamolle ja ah niin suloiselle Kirsti
Aholle.
HIMPURA
Foneettisesti eripuraan perustuva
lievä voimasana, Ville Vallattoman
tasoa. Himpuroitunut kiroilija
pakkaa osoittautumaan värittömäksi
taidemaalariksi, joka saa kunnan
taidestipendin ja Marttaliiton
kuk52

kapuskan, reunoiltaan värilliseksi
maailmanmatkaajaksi Joka ottaa he-
mofilusrokotteen heti
verenluovutuksen jälkeen tai mustavalkoiseksi
TV-juontajaksi, joka haastattelee
vain jännittäviä vieraita, täriseviä
turkulaisia ja jäykkiä satakuntalaisia.
Himpura on toisaikaisen liivatetta.
HIMPURI Kiroilijoille, joita omat
koirat ovat purreet
HIMPHAMPPU Joutavuus-,
sekasotku- ja hölynpölykirosana. Jos
jotain haluaa etymologiasta
vääntää, niin sanottakoon (ihan salaa ja
narisevalla äänellä), että himphamp-
pu tuntee esi-isänään alasaksan
sanan himphamperd (pilattu työ).
HIMPUTTI
Kirosana kuin vinkulelu. Tekoraju
korvike, valmiiksi lähdetetty jään-
nöserä, huolimattomasti pullotettu
maitotuote. Keski-ikäisten hymiste-
lelijöiden ja myötäilijöiden
sosiaaliturva, keskiluokkainen
maailmankuva ja keskinkertainen paikallaan-
junnaus. Ei tulevaisuutta, mutta
mukana silti pysyy. Jostain syystä
himputtia tarvitaan aina. Ainakaan
se ei ole typerä, ruma tai ilkeä sada-
tus. Ks. Hemputti.
Elokuvassa Suomisen Olli
yllättää Suomisen Olli todella yllättää ja
kiroilee himputti niin että
tärykalvoissa soi. Ei tiennyt Lasse Pöysti
silloin murrosikäisenä, että yhtenä
päivänä kihara tukka on harmaa ja
suussa maistuu eddleenkin
paremmin Birgitta.
HIMSKATTI
Yleinen katti-loppuinen kirosana,
lievä, terveellinen, liki pirteä. Näitä
saa halpahallista kympillä kolme.
Englannin ja ruotsin kielen
sekoitteena himskatti tarkoittaa hänen
verojaan. Kukaan ei pelästy, kukaan
ei loukkaannu, kukaan ei taida
kummemmin noteeratakaan. Jos on
olemassa Suuren Kirosanakirjan
verran suomalaisia kirosanoja,
miksi tyytyä tavalliseen himskattiin?
Katti-loppuisia manauksia on
valitettavasti enemmänkin. Tee
Kirosanakirjan omistajien kesken
kilpailu, missä ajassa löydätte
seuraavien manausten sivunumerot: Hele-
katti, Hdkatti, Helskatti, Hemskatti,
Hiiskatti, Himpskatti, Horkatti, Pas-
katti, Penskatti, Perkatti, Perskatti,
Pihkatti, Piiskatti, Pirskatti, Sams-
katti, Sarkatti, Seekatti, Simpskatti,
Turkatti, Turskatti, Tuuskatti, Tuuf-
katti.
Minna Hapulin kissan nimi oli
Justus Julius Otto von Balliton.
Hänen täytyi luopua siitä hänen
lähtiessään opiskelemaan Tampereelle.
Sukunimi on johdettu kastroinnista.
Arkkitehti, kuvittaja Toni Brantber-
gin kissa nimeltään Severi osaa ottaa
nokosia kirjahyllyssä k:n kohdalla.
Älä ks. Kissan...
HIMPSKATTI Katti-päätteinen,
psyykkisesti terveellinen ja alle 64
kg:n sarjan kirosana.
HIMPSKUTTI Himpskatin
velipuoli, namusetämäisen naisellinen
voimasana.
HIMPSUTTI Kermakahvikesden
kruunaamaton voimasanavaldatar.
HIPPARI
Hämeenlinnalaisten Maijan, Virpin
ja Kaisan mukaan hipin oma
kirosana. Se on myös mitä törkein,
kammottavin ja järkyttävin nimitys
henkilöstä, joka hippaleikissä
joutuu takaa-ajajaksi. Se voidaan toki
kääntää muotoon tupla-hip.
Kaikkinensa pelkkä kirosanalelu.
Kalevalassa hippaa käytettiin
metsänhaltijan puhuttelun
yhteydessä: “Kuippana, metsän kuningas,
metsän hippa halliparta." Säkeet
esiintyivät jo Gananderin Mytholo-
53

gia Fennicassa (1789). Hipan
variaatioita olivat Hilppa, hippo, hiippa
ja hyyppä, Hyypiö ja Hyyperö.
Hippaan liittyy ajatus taivaan ja maan
välillä kulkemisesta.
Verbi hippoa tarkoittaa juosta
kevyesti. Hippiatri tarkoittaa hevos-
lääkäriä. Hippiäinen on varpuslintu
ja maamme pienin lintulaji.
Ks. Kuippana.
HIRVAS
Hävytön, likainen ja myrkyllinen
kuokkavieras kirosanojen
bakteerikantaan. Suositellaan käytettäväksi
törkeiden kirosanojen sijaan, kun
halutaan säilyttää edes jonkinlainen
miehekäs taso. Kielletty neitsyeiltä.
Mistä syystä erityisesti he saavat sitä
käyttää.
Hirvas on salvamaton urosporo
tai -peura, uroshirvi tai maho, lypsä-
mätön lehmä. Se on peräisin
lappalaisesta sanasta sarves.
HIRVEN KALUT SENTÄÄN
Lohjalainen Jukka Uhlgr6n pisti
tämän postiin. Vrt. Metsäsian julma
aisa. Toi nenä versiona hirveistä
kirosanoista hän tarjoaa muotoa
Hirven imijä.
Aimo Turusen mukaan hirvi
esiintyy Kalevalassa vain Hiiden
yhteydessä. Hirvi-hakusanan kohdalla
on: ks. Hiisi, Hiien hirvi.
HITLER
Voi olla, että maapallomme 4,6
miljardin ikävuoden aikana on ollut
paljon muitakin historioita, mutta
nykyinen maailmanhistoria tuntee
yhden ainoan Hitlerin, kolmannen
valtakunnan diktaattorin, jota
vuosikymmeniä sitten pelättiin ja
vihattiin (mutta myös palvottiin) niin
paljon, että rocktähdillä ja huippu-
urheilijoilla on tekemistä
samanlaisen tunnettuuden saavuttamiseksi.
Ainoastaan joku (ks.) Jeesus voi
ylpeillä länsimaisessa historiassa
suuremmasta julkkisarvosta. Jenkit
eivät nyt tiedä Euroopan asioista
mitään, joten uudella mantereella Elvis
taitaa olla aika ykkönen Jeesuksen
jälkeen. Madonnahan on vain
nainen. Typykän julkisuus on sitä paitsi
itseaiheutettua, ostettua.
Adolf Hitler, taiteilijanimeltään
Der Ftihrer, syntyi vuonna 1889 ja
oli horoskooppimerkiltään härkä.
Historiankirjoittajat haluavat
jatkuvasti tähdentää ja painottaa - aivan
kuin sillä olisi paljonkin merkitystä
- 	että hän keskeytti koulunkäyntinsä
eikä päässyt Wienin
taideakatemiaankaan opiskelemaan. Sen takia hän
muka rupesi tappamaan juutalaisia
tuhannen nipuissa. Sen takia nyky-
psykiatrit päättelevät, että kaikista
koulunsa keskeyttäneistä tulee
työttömiä nuorisorikollisia.
Harvoin psykiatrit tuntevat edes
itseään: ehkä he eivät osaa sotia it-
seäänkään vastaan.
Oli Hitlerin vika, että Rovaniemi
poltettiin toisessa maailmansodassa
poroksi. Kenraaliluutnantti Hjalmar
Siilasvuon komentama III
Armeijakunta internoi sakut kuin täit Poh-
jois-Suomesta. Vaikka 200.000
sotilaan raivaaminen kävi raskaasta
työstä, se oli loppujen lopuksi
helppo nakki. Hitlerin olisi pitänyt
katsoa, kenen maille hän lähettää pojat
kuseskelemaan.
Asioista perillä olevien on sangen
vaikeata käyttää kirosananaan hitle-
riä.
Helsinkiläisen rave-managerin
Captain Freedomin mukaan tekno-
tiskijukka on Vesimiehen ajan viileä
ftihrer.
Ks. Natsi.
HITSI
Vaaraton pienkirosana, hiton
tuttavallisempi muoto, vitsin sukulais-
54

manaus. Hitossa on melkein kaikki,
mitä tarvitaan kevyessä kenttäkiroi-
lussa. Sen uumenista löytyy niin
ripaus kosteata ja tuoretta vittua kuin
teelusikallinen parhaista Jaakon
pavuista jauhettua helvettiä. Se on
pakattu nerokkaasti kuin
kananmuna. Jopa niin nerokkaasti, että
kaikkia ainesosia ei edes erota. Ei
munastakaan päältä päin tiedä, onko
sen sisällä yksi vai kaksi keltuaista.
Vain jumalauta ja perkele puuttuvat
hitsistä; ne mainitaan kyllä sen
käyttöohjeissa. Voidaan tehdä
ajatusleikki, jonka mukaan joka vuosi Pohjan
Jättiläisten pajassa taotaan uusi
kirosana. Nykyään se markkinoidaan
suorapostituksena. Käyttöohjeet
seuraavat asiallisesti ja
kuluttajasuojahan mukaisesti samassa kuoressa.
Ohessa löytyy pari raaputettavaa
arpaa, joilla saattaa voittaa
kuuluisalta laulunopettajalta kiroilutunte-
ja. Kyllä-kuoressa voi ilmoittautua
uusien manausten kestotilaajaksi. Ei-
kuoressa tunnustetaan häpeällisesti
epäisänmaallinen kykenemättömyys
kiroilemiseen. Seikkaperäisten
käyttöohjeiden avulla jäsen pääsee
perehtymään uuden kirosanan
etymologiaan, nimelliseen vaihtokurssiar-
voon ja VTT:n laskemiin tarkkoihin
tehon mittaustuloksiin, jotka päijää-
vät reilusti jopa kansainvälisessä
kirovertailussa.
Merkitykseltään hitsi on hitsaus,
hitsauksen tulos, hitsaussauma Kii-
na-ilmiön vuoksi hitseissä pitää olla
tarkkana, eikä röntgenkuvia saa
väärentää, muuten Jack Lemmon
tulee vihaiseksi.
H1TS1LÄ1NEN Hitsausalan
ammattijärjestön jäsen. Myös
koulutustason kirosananen.
HITSILÄN VÄKI Yhtyneet
hitsaajat ry.
HITSIPILLI Etymologiaa
parhaimmillaan: kahden espoolaistu-
neen mikkeliläisen mukaan
Tampereen seudulta kotoisin olevan tytön
käyttämä sana
HITTARA
Hattarankevyt hitto-sorvaus. Hitta-
ra tai monikkomuoto Hittarat
merkitsee hiiden väkeä. Ja ketkäs siellä
väkijoukossa yllättäen
kohtaammekään? Herra Tossavainen on pelkkä
apina, mutta ne possut. Hittara fo-
toaa kuvat verkkokalvoilleen.
Draama alkaa kehittyä. Hinku ja Vinku
pelästyvät sen verran Suursyömäriä,
että paperinrepijäkin sekoaa
käsikirjoituksessa. Putte-possu pyörii
paikalle, ah, niin sulavin liikkein.
Kolme pientä porsasta lahdataan
viimein teuraaksi Sepe Sudelle, kun
joulukin on vain kenan vuodessa.
Hittara rakastaa vastakohtiaan.
HITT A VAINEN Agricolan
alkumuoto Hittauanin merkitsee ehkä
myös hiiden väkeä.
HUTI
Musiikinharrastajalle sopiva
kirosana koostettuna hitosta ja vitun fitti-
johdannaisesta. Hitti on kulloinkin
eniten pidetty, myyty tai kuunneltu
musiikkibiisi, suora englantilaisena
Rumban, Radio Ykkösen ja Disco-
pressin 23.10.92 kokoamaa Suomen
listaa johti R.E.M. (Drive), toisena
kukoisti Kirka (Pyydä vain) ja
neljäntenä kitkutti Puolikuu (Nyt
loppuu todellisuus). Kolmas oli
mainittavaksi liian ruma jätkä. Tämä on
sentään Kirosanakiija Madonna on
nousussa (Erotica).
HITTILÄINEN Pulpahtanut
Letkulta.
HITTO
Kirosanojen kolmosketjun laituri.
Pitkän matkan juossut light-kirosana
Turhaan se ei ole juossut.
Vuosikymmenet se on iyöstänyt pääosan
55

kaunokirjallisuutemme keskeisenä
manauksena, kun sensuurin pelossa
ja kustannustoimittajien moraalin
vuoksi raskaampaa kalustoa ei ole
voitu käyttää. Vanhoihin Suomi-fil-
mdhin ja nykyajan nuorisoseikkai-
luleffoihin se on pesiytynyt kuin
voittamaton virus. Yhä se elää niin
nuorten kuin vanhojen, niin naisten
kuin miesten kuin pakolaisten
huulilla. Sen pomminvarma keveys, sen
jo lähes puhtoiseksi valkaistunut
eettisyys, sen miellyttäväluvallisuus
ovat menestyksen takana. Kukapa ei
rakastaisi hittoa?
Kauan eläköön hitto!
Kun Suomeen tulee päivä, jolloin
hitto häviää kielestä, jotain
peruuttamatonta on tapahtunut. Aivan kuin
Linnanmäki olisi romutettu maan
tasalle, kuin keihäänheittäjämme
eivät enää saisi arvokisamitalia, kuin
joku vieras puhuttdisi ystävällisesti
hississä. Tulisi mieluummin sota ja
tappaisi pummit. Ks. Vatja.
Hitto oli klassikko jo syntyessään.
Sen kantamuoto on (ks.) Hiisi. Sitä
voidaan käyttää monikkomuodossa
Hitot. Kuka sitä nyt kieltäisikään?
Suomen Laki? Presidentti Mauno
Koivisto? Presidentti Paavo
Väyrynen? Presidentti Raimo Ilaskivi?
Presidentti Jörn Donner? Äiti?
Aseveli? Terveyssisar? Oppi-isä? Kova
sana on muoto Hyi hitto.
Musikaalinen vaihtoehto on Hitto soikoon.
Pappiskasvoisen kirjailijan Pentti
Lempiäisen mukaan Pyhän Hiton
muistopäivää vietetään marraskuun
24. päivänä. Sähkökemiasta löytyy
Hittorfin menetdmä. Sillä voidaan
määrätä ionien kuljetusluvut.
HITONMOINEN Muodossa Voi
hitonmoinen d enää hypitä
varpaille.
HITTO MUN OLLEN Vesa
Rutanen lähetti Oulusta Helsinkiin
tällaisen kircälutavan.
HITTOLAINEN Rdpas kirosa-
nanen, jossa taitavalla intervallien
käytöllä voidaan parhaimmillaan
rikkoa äänivallit.
Hirno Hiiden koti.
HIITOLA Lönnrotin yleistämä
hiiden koti, kansanrunoissa varsin
yldnen hiiden ja vuoren yhdistelmä.
HIVI
Tulee sanasta HIV, joka on aidsin
esiaste. Uusiokirosana, joka (ks.)
Aidsiin verrattuna on lievempi ja
vähemmän pdottava. Mielikuvat
huvasta ja hifistä epämääräistävät hi-
vin kirosanakuvaa, mutta nuorten
ennakkoluulottomien naisten
keskuudessa manaus soi luontevasti kuin
tamponin käyttö.
Hi-viruksia on löydetty jo useita
sortteja. Noin puolet hiv-tapauksista
voi johtaa aidsiin, joka tappaa.
Parannuskeinoa ei de keksitty. Silti
aidsia ei ole luokitdtu yldsvaaralli-
seksi tartuntataudiksi, kuten (ks.)
kuppaa, joten sairastunut voi vaikka
salata seksikumppaniensa nimet.
Lisäksi vaitidovdvollisuus pakottaa
lääkärin salaamaan
aviopuolisoltakin hiv-tautisen tartunnan. Lakiin
on tultava välittömästi muutos!
Vaikka Suomessa hiv-tapauksia
on todettu jo vuodesta 1980 alkaen
vain muutamia satoja, jdssakin
Afrikan maissa yhdeksällä
kymmenestä prostituioidusta saattaa olla
tartunta. Maailmalla puhutaan
miljoonista, jopa kymmenistä miljoonista
tapauksista, jdsta kymmenesosa on
lapsia. YK:n alainen WHO uskoo,
että tartunnan saaneiden määrä
kasvaa 30-40 miljoonaan vuoteen 2000
mennessä. Silloin 90 % hdstä elää
kehitysmaissa, ja heitä kuolee
vuosittain aidsiin ainakin miljoona.
Iho- ja sukupuolitautilääkärin,
kansainvälisestikin arvostetun aids-
gurun Sirkka-Liisa Vallen mielestä
56

hiv-positiivisiksi epäillyt pitäisi
pakottaa testeihin ja mahdollisesti
rikoslain piiriin. Asiaa mutkistavat
tekopyhyyttä muistuttava eettisyys
ja lainsäädäntökoneiston hitaus.
Armomurhalla on hieman samaa
problematiikkaa.
Nykyajan T urmio-Tommit kuriin!
HOI HOUSUNPERSE
Tuskin mikään kassamenestys.
Merimieshoilotusten aikaan vain
Neumann voisi tätä manausta
käyttää, eikä hänkään varmasti
vapaaehtoisesti. Mutta ehkä juuri hoi-alun ja
siitä johtuvan alkusointuisuuden
vuoksi siinä on kirosanaluokituksen
ylittävää viehätystä. Housunpersees-
sä ei tietenkään ole mitään erikoista,
perse vain sattuu olemaan ruma sana.
On niitä rumempiakin.
Tämänkaltaiset helpot ratkaisut voivat
pahimmassa tapauksessa näivettää koko
kiroilukulttuurin.
HOLVETTI
Jo Suomen kielen etymologisen
sanakirjan tunnustama murteinen
helvetti-eufemismi. Kaukaa ei ole
kierretty. Useimmat helvetinmoisuu-
det löytyvät nimensä mukaisen pää-
hakusanan katveesta, mutta holvetti
on eksynyt vähän etäämmälle
tavoittaakseen ummikot ja pelkurit.
Sitä käyttämällä voi löytää uutta
näkökulmaa perinteiseen kiroiluun.
HOLVETTU Tyypillinen u-päät-
teinen versio samaan hintaan.
HOLVATTI Jokaiseen holviin on
muurattu yksi ruumis.
HOLVATTU Varsinkin tähän.
HOME
Yleinen nuorisomanaus. Jos juuri
ensimmäiset maitorintansa saanut
neito tajuaisi, mitä home loppujen
lopuksi on, miltä se pahimmillaan
voi näyttää ja mitä kaikkea se saa
ilkeimmillään aikaan, ääni soisi
kellossa aivan toisin. Kun maitorin-
nat korvautuvat myöhemmin rauta-
rinnoilla, immuniteetti on
kovettunut niin cooliksi, ettei sitä naispirua
säikytä enää mikään. Home on aina
väärän ajan kirosana, pehmeä mutta
väärinymmärretty.
Home on yleisnimitys
nukkamaisia peitteitä muodostaville, rihma-
maisina kasvaville mikrosienille,
jotka lisääntyvät suvuttomasti
erilaisista kuromista. Hometta esiintyy
monissa paikoissa. Se ei pysty
hajottamaan puutuneita soluseiniä, vaan
ottaa ravintonsa solujen sisällöstä.
Kun äiti löytää aamulla
homehtuneen leivän, koko perhe saa läksy-
tyksen. Hometta käytetään hyväksi
myös juustonvalmistuksessa.
Etymologisesti home on
ylitsepääsemätön ongelmasana. Sille ei
ole voitu osoittaa mitään kantasanaa
sen enempää suomesta kuin sen
sukukielistäkään, vaikka sen
rakenne viittaa johdosperäisyyteen.
Vastaavia vastarannan sanoja ovat
huone ja (ks.) hilse. Naapurikielistä
hometta löytyy melkein sellaisenaan,
niin lyydiläismurteista (homeh),
vepsästä (homeh) kuin vatjasta
(eme). Homehta-verbillä on
saattanut olla sellaisia merkityksiä kuin
kellastua (ruoho), menettää
voimansa ja makunsa fleipä), tulla puolihul-
luksi tai vanhuuden höperöksi,
menettää tajuntansa.
Englanninkielen home tarkoittaa
kotia.
HOMO
Vaikea tapaus luokitella kirosanojen
joukkoon, sillä sana lähestyy jo
solvauksia, kuten (ks.) Huora, jota ei
ole sellaisenaan sisällytetty tähän
ensyklopediaan, vaan se on ensin
käytetty suihkussa ja puettu
siisteihin Heidi-vaatteisiin. Pikkupoikien
57

keskuudessa homon merkitys ei ole
vielä aivan selvä, joten se
sujautetaan tabuineen ja inhovärityksineen
vain manauksena muiden joukkoon.
Siksi homoa voidaan edelleen pitää
sangen ky psy mättömänä kirosanana.
Ainakaan se ei toimi tyydyttävästi.
Tuntuu kuin paristot olisivat tyhjät.
Kyllä joku voi soimata itseään
kiukunpuuskassa homoksikin, kaikin
mokomin. Tuloksesta ei vain
kannattaisi olla kovin varma.
Joensuulainen Leena Seppänen tarjoaa vaih-
toehtosanaansa Kukkapoika.
Voitaisiin sinisilmäisesti
kuvitella, että homo-kiroilija tarkoittaa
sarkastisesti kreikankielistä sananal-
kua, joka merkitsee yhtenäistä tai
samaa tai samankaltaista. Se ei
merkitse samaa kuin latinankielinen
homo, joka tarkoittaa ihmistä.
Kukaan ei silti filosofoi kiroillessaan.
Homoalkuisia (sivistyssanoja on
satoja, joten esimerkkejä ei kannata
tähän ottaa. Yksi hutisana kiehtoo.
Keskiajan alkemistit uskoivat
voivansa valmistaa homunculuksen eli
pienoisihmisen. Homunculukseksi
nimitettiin myös 1600-1700-luvul-
la siittiön sisällä olevaksi oletettua
pienikokoista sikiötä.
HONTTASMOKKULA
Eero Järventaustan mukaan tämä oli
yksi hämeenkyröläisen Tilkkus-
Miinan käyttämistä kirosanoista:
“Honttasmokkulakumminki, ettäton
kissam piti paskaruikul lykätä mun
uusiin tallukkaisiini!” Ja kyllä se
kömpelöllä maalaisu udellaan menet-
teleekin, hontelolla mokan
aromillaan, kuin kirosanana liian suurissa
saappaissa. Tässä tapauksessa
saappaat päästävät kostumisesta johtuen
pieruja.
HOORLOIKKIS
Eero Järventaustan mukaan möläh-
dys, jolla ei ole asiasisältöä, mutta
joka käy kirosanaksi melkein
kenelle vain. Itse asiassa siinä on
asiasisältöä. Niinkin likaisella
mielikuvituksella, kuin mitä minulla on, hoor-
loikkiksen merkitystä ei tarvitse
hakea kauempaa kuin toisesta
kotimaisesta kielestämme eli
englannista, ja katso: kirosana tarkoittaa
syrjähyppyä. Tietysti haiskahtaa
lievälle saivartelulle löytää hoor-liitteestä
huoruutta (whore), sillä yhtä hyvin
hoorloikkis voisi merkitä ylityötä tai
vapaatuntia (hour). Mutta sanan
alkuperäinen, tuntemattomaksi
jäänyt keksijä on saattanut kulkea
täsmälleen samoja ajatusratoja kuin
minä, joten teoriaani ei pidä siltä
istumalta - tai ensimmäisessä
vaihtoehdossa siltä seisomalta - torjua.
Syrjähypystä tai tunnin pinnaami-
sesta riittää aihetta kirosanaksi.
HORKATTI
Hornan ja horkan katti-painos.
Molemmista on oma selityksensä.
Svengiä horkatti-sanasta löytyy, kun
meikäläinen kirosanojen mestarie-
tymologi sekoittaa kirjaimet ja
muodostaa vain niiden järjestystä
vaihtamalla uuden selityksen: rok-
tahd. Sehän on 4/4. Sillä rytmillä
luulisi epämusikaalisenkin osaavan
kiroilla. Tunnustettakoon, että lähes
jokaikisesta sanasta löytyy jotain
muka ihmeellistä, kun tarpeeksi
ronklaa atraimella perusvilloja.
Sinänsä horkatd on erinomainen
lievä voimasana, jota suositellaan
muillekin kuin Kari Tapiolle.
HORKKA
Ei tarvitse olla ajatuspoliisi
päätelläkseen horkkaa kiroilevan
tyypillisiä mielenliikkeitä. Tunnepalomies-
kin ymmärtäisi, että muutama
kuolemaa pahempi krapula on elämän
aikana ehditty kokea. Mieliteolli-
58

suusvartija kaiketi lisäisi, että
kankkuset ovat vielä verevässä
muistissa. Kaikille alkoholia
normaalistikin nauttineille horkka herättää
tottakai puistatuksia. Siksi se on hyvä
kirosana, huolimatta sen väkisinkin
tuomasta sorkka-mielleyhtymästä.
Tieteellisesti horkka on vilutauti
tai malaria. Vertaus “vapista kuin
horkassa” tuo mieleen Parkinsonin
tautia potevan mummon, jolle ei
tarvitsisi antaa kuin vispilä käteen,
ja kermavaahto olisi puolessa
minuutissa valmis.
Horkkasääski ei levitä kiroilua.
Kiikasta kuuluu kummia: Voi
horkan kerjäläinen.
semään helvettiä. Veijo Meren
mukaan se oli alkuun vain horros tai
hurmostila. Eli kunnon orkku. Mui-
naisnoijassa se oli äpärätytär, aluksi
nurkassa siitetty. Horna oli talon
nurkka. Johdos on sana hom (sarvi,
kulma, nurkka). Latinaksi sarvi on
comu.
Horna on ollut lemmikkikalustoa
B-luokan sotaelokuvien nimenkek-
sinnässä. Toisaalta ilmasodan
huipun ennen Top Gunia toteutti itse
Howard Hughes elokuvassa Hornan
enkelit (1927-30).
Suurta jalkapallostadionia
kutsutaan finaalissa homankattilaksi.
HORNAHINEN Hornanhenki,
paholainen.
HORNA
Täysin unohdettu kirosana, jolla on
kaikki lupaavat tunnusmerkit
vaikka kuinka vakuuttavaan päristelyyn.
Langettuaan loveen noita pääsi
hornaan. Kristinuskon astuttua
kunnolla meikäläisten varpaille papit saivat
aikaan sen, että horna rupesi merkit-
HOROPERSE
Perseitä on monenlaisia, tässä yksi.
Horoskooppi-sanasta tuttu horo-
etulliite on peräisin kreikan sanasta
höra (jakso, vuodenaika, vuosi, päi-
Horoperse
59

vänaika, tunti, hetki). Näin ollen
horoperseen suomentamiseen on
melko vapaat kädet: valitse mielei-
sesi. Jos kiroilija syö säännöllisesti
aamiaiseksi kaurapuuroa, kyseessä
voisi olla kolmen minuutin perse. Se
voisi myös dia syyspeppu, jos kuraa
tulee paljon, eikä vessapaperia kulu.
Prostituutiossa mahdolliseksi tulee
välipalapylly. Viuhahtaja taas
ehdottaisi vuosisadan hehtaariperset-
tä. Aviokumppani saattaisi omistaa
iltapuhderevan. Lapsilla horoperse
olisi varttia vaille pemppa.
Omahyväiseltä missiltä taas löytyisi
ikuisesti teini-ikäinen peräpeili.
Kiroilla saa, kunhan muistaa, että
kirosanakin tarkoittaa aina jotain.
HORTSI
Todennäköinen kantasana horror
(kauhu). Hortonomin mullanistutus-
kirosana, joka muistuttaa
Horoperseen lyhennelmää.
Tällaiset lempinimimäiset
kirosanat ovat takuutavaiaa
etymologisesti. Voit selittää sen merkityksen
aina tilanteen mukaan. Venäjän
kielessä deminutiivit ovat yleisiä:
tyypin nimeä muovaillaan uusiksi
helposti kymmenin eri tavoin. Hortsi
voi olla lyhyt oppimäärä hortoilijan
tanssiaskelku vioista, horoskoopista,
hortensiasta, horologista,
horisontista, hoijuvasta homosta, horkkaplas-
modista, hormoniurheilijasta tai
Vladimir Horowitzista.
Horsti on maankuoren korkeampi
paikka, jota ympäröivät joka
puolelta vajoamat.
HOSPOTI
Vepsäläistä maahantuontia, siunai-
lun piilopirttiä, murehdinnan pitkää
eteistä ja rakkaan mammani ikoni,
kun seinänaapurit eivät enää
jättäneet rauhaan. Sopii käytettäväksi,
kun suru painaa ja Minna Hapulin
kielikuvan mukaan alahuuli on kuin
kioskin tiski. Kiroilun keinuvuus
tulee paremmin ilmi muodossa
Hospoti hoijaa. Se on kuin kuolevan
huokaus. Toivo on mennyt, eikä se
jättänyt edes keltaista lappua
jääkaapin oveen.
Ruotsin hospital tarkoitti
aiemmin köyhien, raajarikkojen ja
sairaiden hoitolaitosta, mielisairaalaa.
Latinan kantasana hospitus, hospita
tarkoittaa vierasta, muukalaista,
vieraanvaraista, kestitsijää, emäntää.
HUILU
Viaton voimasana naisten hellään
käyttöön. Kuitenkin arkasäärinen
nahkafagottinen fallos symboli,
musikanttien pitkulamanaus ja
voimattomien poliitikkojen
kuvaannollinen joutsenlaulu. Huilu on kiroili-
jan mittainen, rohtuneiden huulien
rasva, janoisen kielen roseviini,
kitalaen loksahdus.
Minna Hapulin tiedontonginnan
mukaan huiluja ovat päästä
puhallettavat nokkahuilut sekä sivusta
puhallettavat poikkihuilut. Sana huilu
tarkoittaa yleiskielessä aina
poikkihuilua. Se on kotoisin Aasiasta.
Kiinassa se tunnettiin 900-luvulla
eKr. Kaikkihan silloin Kiinassa jo
tunnettiin. Saksaan instrumentti
saapui vasta 1100 jKr. Huilu itse ei
kommentoinut kahden
vuosituhannen rilluttelujaan. Kehityksen
huipuksi nousi tohtori Böhmin
kehittämä (kuinka ollakaan) täyskromaat-
tinen böhminhuilu (1832). Huilut
rakennettiin puusta, nykyisin myös
metallista. Huilun ääniala on CM?*
ja se on puhaltimista ehdottomasti
liikkuvin (mikä tuli edellä
todistettua), ylärekisteriltään ilmava, heleä
ja kiinteä, alarekisteriltään hauras.
Lähes osoitteettomassa,
haistatteluun hairahtuvassa manailussa
voidaan käyttää muotoa: Haistakaa
60

huilu koko torvisoittokunta.
Ks. myös Viulu, jos huvittaa.
HUUNATA VAAN
Vähän ruosteinen, muka-ilopilleri-
mäinen manaus. Torpan isäntä
joutuu kuitenkin kolaamaan lumet
jokaikinen talviaamu. No, emäntä
pistää päivisin jalalla koreasti ja
sortuu hula-hulaan. Virallisesti
hulina on vilinä, melske, mellakka.
Hulinata vaan kehottaa mesoamaan
oikein kunnolla, kun vielä on aikaa
ja nivel taipuu.
Sitten vasta hulina syntyykin, kun
pohjoiselle pallonpuoliskolle
puhkeaa otsoniaukko eteläisen navan
malliin. Vain kovat ilmavirrat ovat
toistaiseksi suojelleet meitä, mutta
englantilaisten tutkijoiden mukaan
50 vuoden kuluttua aukko on voinut
jo syntyä liiasta hiilidioksidista. Se
ei siis pelkästään aiheuta
kasvihuoneilmiötä. Kloori-fluori-hiili- eli
CFC-yhdisteiden määrän tuplaantu-
minen lähivuosikymmeninä voi
myös aiheuttaa joitakin pitkiä ja
erittäin kylmiä talvia. Meneeköhän
60 pakkasastetta rikki? Ihosyöpä
lisääntyy. Mies, lopeta turha
yksityisautoilu! Suosi ydinvoimaa!
Jos ydinjätteet ovat
kynnyskysymys, muistettakoon, että koska
ihminen on pystynyt lentämään
kuuhunkin, hän kyllä pystyy
keksimään ydinjäteratkaisutkin. Kyse on
motivaatiosta. Mikään ei ole
mahdotonta. Itse asiassa ongelman
löytäminen on jo 90 prosenttia sen
ratkaisemisesta.
Vastaus on valmiina. Pitää keksiä
vain oikea kysymys.
HULLU
Itsesyytökseen perustuva manaus,
kun on tullut tyrittyä oikein raskaam-
Hulluvittu
61

m an käden kautta. Suomen kansa on
täynnä hulluja, ja siksi Simo
Rantalainen paukuttaa Hullussa
Suomessa henkseleitään ja esittelee
kaksoisolentoja. Spede nimeää maamme
peräti Pähkähulluksi Suomeksi.
Hullu on kiroilijan omakuva, joka
on niin huonosti vernissattu, että
öljyväri pätkii vihreän kullan
kehyksistään. Taiteilija on syönyt
myrkyllisen koisokasvinsa, eikä hän
suinkaan ole nimeltään Juhani
Suomi tai Max Jacobson, vaan
tasavaltamme tyhmä, tekoviisas ja
omahyväinen hallitus: hulluruoho
tukahduttaa nyt jopa Hannu Karpon vilje-
lemät kehitysapulannattomat
voikukat.
Suomen ainoa oikea kunnon
tavaratalo on nimeltään Stockmann
(Helsinki, Espoo, Tampere, Turku).
Sillä on liikeideaa. Sillä on
tyylitajua, hyvää makua, laatutietoisuutta.
Nelipäiväiset Hullut päivät
kolminkertaistavat myynnin. Keltaiset
kassit täyttävät keskustat ja
esikaupunkeihin vievät paikallisliikenneväli-
neet. Stockka kuuluu
eurooppalaiseen tavarataloketjuun, josssa ovat
mukana myös ranskalainen Galeries
Lafayette ja saksalainen Kaufhof.
Hullujen päivien idea on kuitenkin
peräisin Keski-Euroopasta, joten
IDE A-93-päivillä sen palkitseminen
Vuoden markkinointitekona
29.10.92 oli harvinaisen epäluova
ratkaisu.
Tamperelaismiehen mielestä
kyseessä ovat Hullujen päivät.
Muiden ketjujen kauppiaat
tekevät juuri sen, mitä heidän ei pitäisi:
he matkivat. Plagiointi on aina
tuomittu epäonnistumaan.
HULLU VITTU Levottomampaa
luontokappaletta ei hevin löydä,
vaikka kääntäisi kaikki maailman
hameet. Ks. vielä kuva edellisellä
sivulla!
HULVATON
Paremman puutteessa tämäkin käy
kirosanasta. Kun pikkulinnut
opetetaan pahoille tavoille, ne tulevat
riippuvaisiksi lintulaudan sesamsiemen-
istä. Lutherin ja Kekkosen jälkeen
olemme niin nöyrää kansaa, että
meille pystytään syöttämään mitä
paskaa tahansa. Toinen otti vastaan
kirkonkirouksen, toinen maanki-
rouksen. Herra Perkele ei ole
vieläkään ilmestynyt shakkipöydän
ääreen.
Paholainen katsoo sivusta
ihmisen ja jumalan sidostesukkamainosta
ja odottaa, kunnes saa myydä uuden
sukan. Lue se uudestaan.
Suomen kielen perussanakaan
mukaan hulvaton on arkikielessä
mahtava, uskomaton, posketon;
kansankielessä hulttiomainen,
huolimaton, välinpitämätön. Sitä on
ihminenkin: päältä korea, sisältä
pohjoiskorea.
HURBILO Aunukselainen sana
on hulpilo (kankaan reuna, sauma),
jonka erään variaation genedivimuo-
to on hulven. Hulvaton merkitsisi
hätätapauksessa siis saumatonta.
Silloinhan millään ei ole väliä.
HUMPSAN SULAVIA
Käytti Hintan Herma, kun suuttui.
Humpsahtaminen on putoamista,
hupsahtamista, humahtamista.
Seuraa pörssiä: rahaa sulaa, kun
hukkaan humpsahtaa.
Kirosana on aina paskasana, se ei
ole kauneudella pilattu, siitä saa
puistattavia väristyksiä, sen hajukin
sijoittuu sukkamehun jakainalohien
välimaastoon. Tuntuu kuin jokainen
sadatus olisi koottu muista
vähintään yhtä ilkeistä ja pahoista
sanoista. Ja siihen perustuu sen teho:
manauksessa on paitsi suuhun
sopivaa liike-energiaa, myös
emotionaalinen miinuslatinki. Tuntuu kuin
62

ikenistä revittäisiin. Ei ihminen
lyötyään varpaansa pöydänjalkaan
päästä suustaan lintujen tai kasvien
tai valtioiden pääkaupunkien nimiä
(ks. Lima), hän kiroilee. Ja se auttaa.
Auttaako humpsan sulavia?
HUNSKELI
Siurolaisen Eero Järventaustan
mukaan nykyaikainen kirosana:
“Hunskeli, ko ottaa aivoon
tommonen klovari, koskaan tiä mitä sill om
miälesä.” Tosi moderni, tosi
urbaani, tosi city. Hunskelin voimalla
älyveikkokin tyrkkyy älyn muske-
leita. Terävänä toimittajana Roope
Lehtinen ottaa terävät, mutta ei
vanhan vaan uuden maailman
malliin. Koodi on nimeltään smait drugs.
Viina on vanhanaikaisen
rappioitunutta, humehet ovat jo tosi raptori-
soituneita. Uusi kreikkalais-rooma-
lainen sänkypainivaltakuntamme
janoaa 1000-vuosituhannen lopun
uutta taikajuomaa, joka muuttaa
sammakon prinssi uhkarohkeaksi.
Smait drugit koostetaan luonnonuut-
teiden, vitamiinien, kofeiinin ja
hunajan tapaisista kemikaaleista. Ne
eivät skriinaa euforiaa eivätkä kro-
mosomihäiriköi hallusinogeenejä.
Roope Lehtisen mukaan smart
drugit parantavat aivojen toimintaa
nopeuttamalla aivosolujen välisten
synapsien reaktioita, laajentamalla
aivojen hiusverisuonia ja
parantamalla aivojen eri lohkojen välistä
kommunikointia (Image 3/92).
Fortune-lehden mukaan smaitie-
seja myytäisiin jo vuonna 1994
pelkästään USA:ssä 40 miljardilla
dollarilla.
Koska tyhmyyttä ei lueta
sairaudeksi, smart dmg kirjataan huume-
listahidksi. Kasvaako äly? Pysyykö
sydänlaajentuma kelkassa? Bodau-
tuuko käsivoima? Cyberpunkit, new-
age-hörhelöt ja teknofriikit eivät ole
hyönteisiä vaan kemiliontteja,
joiden alkemiallinen mantra on
hunskeli: se on älymuskeli.
Ks. Aivo.
HUNSVOTTI
Lähinnä solvauksena käytetty,
mutta alkumerkitykseltään terävän kiro-
oppinen. Alasaksassa se tarkoittaa
naispuolisen koiran sukuelintä eli
rakinvittua. Suomessa se on heittiö,
lurjus, roikale.
Huppupäiset bombaajat ovat
13- 17-vuotiaita pojankloppeja,
jotka töhrivät junia, raitiovaunuja,
busseja ja metroja pimeän kaupan
spraymaaleilla. Syntyy tag eli
puumerkki, joka maistuu jo puulta.
Valokuvien ottaminen on pistepa-
jatsoissa välttämätöntä. En väitä, että
he olisivat hunsvotteja. Mutta en
väitä, että he myöskään olisivat
lahjakkaita väärinymmärrettyjä nuoria.
Tällä eräänlaisella monogrammitai-
teellaan he aiheuttavat HKL:lle ja
VR:lle useiden miljoonien
markkojen puhdistuskulut. Viimeistään
täysi-ikäisinä kakarat joutuvat
maksamaan kuvaamataidostaan. Siihen
asti maksamme me veronmaksajat.
HUNSVOTE Hunsvottisuuden
tulos, kehittyneempi manan.
HUORA
Maailman vanhin ammatti ei
suinkaan ole maailman vanhin kirosana,
mutta ristiriitaisan perhe-elämän
vakiosadatuksia se valitettavasti
paikkaa joskus olemaan. Miehet,
eiköhän kuitenkin tunnusteta, että
oma muija on maailman paras
nainen, jota mikään ei korvaa, ei edes
yhdistetty keskusimuri, jääkaappi ja
HDTV. Joskus se naruttaa, eikä sen
logiikkaa koskaan ymmärrä, mutta
kerran sillä oli nätti hymy ja heleä
nauru. Sitä paitsi ketä enää
kiinnostaa koneellinen huora näinä aidsien
63

ruosteisina aikoina, kun oma rakas
vaimokin on kaikessa
virheellisyydessään kuitenkin hyvä tekemään
lihapullia, pesemään likaisia sukkia
ja huolehtimaan siitä, että mies
pysyy kunnollisena ja kotona?
Huora on sana, jota nainen ei halua
koskaan kuulla miehensä sanovan.
Se on tilannekirosana, eikä siinä ole
tippaakaan sovinismia.
HURJA
Aikanaan Neil Haidwickin suureen
levitykseen lanseeraama homomai-
nen kirous Musta tuntuu -jännärisar-
jasta. Ilman muuta huijaa on
käytetty hämmästyneisyyttä ilmaisevana,
henkeä haukkovana taivasteluna
aiemminkin. Mutta nyt TV:stä tuttu
Voi huija on huvittedlisen tausta
virityksensä vuoksi entistä
vankemmin kiinni suomalaisten huumorveik-
kojen kielenkannassa. Ala-asteen
neropatit jatkavat perinnettä
tietämättäänkin.
HURMAHENGET
Tätä manausta ei de taatusti
kaavittu Kätilöopistolla. Se on monikolli-
suudestaan huolimatta pelkkää
keskittymiskyvyn puutetta, sielukkuu-
den ientulehdusta ilman juurihoitoa,
yksitasoinen pienlentokone, joka
jaksaa yhdellä tankillisella
kiitoradan päästä päähän. Hurmahenget on
käsin vedettävä vekkari, joka soittaa
vain elokuvien loppumusiikkia.
Vaahto valuu suupielistä, kangen-
kova stondis puhkoo aluskerrastot,
kyberneettiset visiot pingottavat
sielun valkokankaan ja shamanistiset
fraktaalisinfoniat rapeuttavat kehon
palasiksi. Nykyajan teknoväki
näkee vanhat asiat uudessa
laservalossa: ohuesd mutta terävästi. Kun pieni
piiri pyörii, kaveritkin on saatava
mukaan analyysiin. Ennen
hurmahenget tulivat saamelaisen uniin, nyt
niitä näkyy jo kakkoskanavalta
Tampereelta. Reinikainen pelastaa.
HUSIN HASIN
Lapinjärveläinen sporttisadatus.
Kaikki taitaa olla hieman hujan
hajan. Tämä touhutädin oma piparkak-
kumanaus kuvaa oikeastaan aika
terävästi sitä, että kaiken kaaoksen
keskellä optimismi ja elämänilo
kukoistavat. Husin hasin on
onnellisen, mutta vähän höppänän
kirosanapa]!
Erityisesti Contrapunctuksesta
tunnettu taidemaalari Sam Vanni (Ks.
Sam pura) kiteytti modernistisen
uskonsa ja taidesuhteensa siihen, että
“järki, sydän ja vietti täytyy
uudistaa, eihän ihminen voi olla apinan
kaltainen’*. Luuliko Vanni, että
jokainen ihminen on syntyessään
aluksi apina ja että siitä pitää ponnistaa
ylös, ettei vahingossa rupea syömään
liikaa banaaneja ja rapsuttamaan
kainaloltaan suojatiellä? Vaikka
ihmisen ajatusmaailma disi kuinka
husin hasin, hän ei enää takaisin
apinaksi muutu. Vanni pelkäsi turhaan.
Ilmankos hän luopui perspektiivistä
jo 40-luvun lopulla. Ks. Apina.
HUUGO
Paremmin soi vaussanana tunnettuja
tunnustettu miehen etunimi ja inte-
raktiivinen TV-peikko, joka ensin
massaansa bodattuaan ja kuontalo-
aan terävöitettyään palatkoon
uudestaan lavalle. Adjutanteiksi kelpaa-
vat huurretursaat, pohjoismaiset
alkuaikojen jättiläiset. Adjantantta-
na voi dia yhä se kammottava Hele-
na-täti, tanttojen tantta, joka
viimeiseksi työkseen solutti piiraaseen
rotanmyrkkyä. Huurit tulevat huu-
gon kylkeen vasta kuoleman jälkeen.
Nuo islamilaiset neitsytkaunottaiet
eivät enää välitä huugon uhittele-
vuudesta tai itsesoimauksellisuudes-
64

ta. Heille on jo taijota heleämmät
voimasanat.
Huugo tulee muinaissaksan Hu-
gista, joka tarkoittaa sydäntä,
mieltä, tahtoa.
HUVOKKI
Siilinjärveläinen manaus. Mukava,
lempeä ja reipas savolaisaksentti
antaa lisäpontta terveelliseen
elämään. Onko se sieniruoka,
perinteinen kodliikuntamuoto vai lämmin
vaateparsi? Väliäkö sillä, nyt
pistetään jalalla koreasti, sadatellaan
huvokkia ja annetaan piiraanmurus-
ten roikkua alahuulesta. Maakunnan
harrastajateatterin vanha, lihava ja
iloinen näyttelijäpatruuna käy
kerrankin pääkaupungissa, eikä hänen
huvokki-evankeliuminsa olisi
huonoimmasta päästä, ellei koppava
pankkineiti ottaisi heti luulot pois ja
kieltäytyisi antamasta taksirahaa
ilman Kelan korttia.
HUVES Nahka, vuota; kesi,
kalvo. Pankkineitiin rakastunut
näyttelijäpatruuna on nyt kotimatkalla.
HYI
Puistattava parahdus. Inhoa
ilmaiseva inteijektio, jolla on molemmissa
kotimaisissa kielissämme paljon
variaatioita: hyih, fyi, fy, pfuy, pfu,
fi, pfy. Inhonpurkaus myös
lausutaan täynnä inhoa, joskin säihkysää-
riset neidot saattavat joskus käyttää
sitä melkoisen kaksimielisesti
hyväksytyn miehen ollessa pahoissa
aikeissa. Tällöin se saa
käskymuodon. Vastenmielisyyden kestoa
pitkitetään sanaa loputtomiin
venyttämällä.
HYI SENTÄÄN Puistatusmanaus
lähinnä akkakäyttöön.
HYH
Inhoakuvastavatukahtunut soimaus.
Jotta hyhhyttelystä päästäisiin
kiroilemisen makuun, ääntämys on ensi
sijaisen tärkeätä. Oikealla tavalla
lausuttuna oma etunimikin toimii
tehokkaan karkeana kirosanana.
Koetapa täräyttää nimesi kuin perkeleen.
Siinä alkavat jo huonekasveilta
lehdet valistaja tapetti mennä
katonrajassa rullalle.
Sinikka Savanheimo on
lähettänyt hauskan version Voi nyt varttia
vaille hyh.
hykkyrAinen
Tyypillinen tee-se-itse-kirosana.
Iloisuutta, levottomuutta, valmiutta.
Se on kunnollisen mieto voimasana,
jollaisia jokaisella suomalaisella
pitäisi olla kourallinen taskunpohjalla
valmiina. Vaikka hykkyräinen
lipsahtaa enemmän naistenosastolle, se
on aina hyvin syöneen sosiaalista
käyttöroinetta. Mitä paksummat
posket, mitä omenaisempi pilke
silmissä, mitä kunnioitettavampi leu-
kamäärä, sitä aistillisemmin
hykkyräinen vapautuu maailmaan,
Urputtaa kuin vaipu, tuoksuu kuin kandi-
pipari.
Hykkyräisestä tulee aina hyvälle
midelle.
HYLKY
Hylkyjä ovat maailman
merenpohjat täynnä, hylkyjä ovat syijäiset
kadut täynnä. Niin laivan- kuin ih-
mishylyt halutaan jättää oman
onnensa varaan, ellei taskussa ole
arvokasta korua tai ruumassa arkul-
lista hopeaesineitä. Hylky on
hylätty, ei aina vapaaehtoisesti.
Kirosanana hylky laivastaa äärimmäistä
surua, suomalaisen miehen
pelokasta tuskaa ja riittämättömyyden
tunnetta. Ehkä d tulekaan sitä päivää,
jolloin lotossa saisi edes kuusi ja
lisänumero oikein.
Voi hylky, kapteeni Haddock
manasi tajutessaan, että hänen
re65

pussaan oli pullo tai pari viskiä (Tintti
Tiibetissä, suomentanut Jukka
Kemppinen).
HYMPERI
Samperoitunut, lentokoneeUistunut
reittimanaus,jokapuhkuu
sisukkuutta kuin Lassi Mettälä. Ei mitään,
vaikka se olisi joskus raapinut
pohjamutia, nyt se on keulUla. Ei se
mitään, jos vaikka se olisi unohdettu
kaappiin ruostumaan, nyt sen eteen
tehdään töitä. Ei se mitään, vaikka se
olisi kärsinyt luottohäiriöistä niin
kuin lukuisat muut, nyt se on niin
varakas, että se palaa ja haisee. Se
rikkoo äänen nopeuden, se lyö valtin
pöytään, se parantaa jalkahien.
Hymperi on voittajan käsiase, joka
rätisee pohjalukemat halki, kerää
potin, maksattaa päiväsakot muilla.
Lehdistö iskee paikalle, televisio
kuvaaja radioaalto keijää sen
eetteriinsä, paitsi Radio City, joka tulee
muutenkin aina jälkijunassa. Hym-
Hyttysen pissa Itämeressä
peri hymyilee vinosti. Loistava ki-
rosanamessias!
HYTTYSEN PASKA
ITÄMERESSÄ
Eero Järventaustan mukaan sadatus
on parhaimmillaan väheksyttäessä
jotain täysin arvottomaksi.
Kontrasti onkin melko suuri. Hyttysen paska
on silmin erottamatonta
kuona-ainetta, Itämeri noin 384.700 ndiöki-
lometrin kokoinen maailman laajin
murtovesiallas. Hyttynen hallitsee
Off-hyönteismyrkkymarkkinoita,
Itämerta hallitsivat ennen viikingit
ja hansaliitto, nyttemmin Suomen ja
Tanskan viranomaiset riidellessään
siltojen ja öljynporauslauttojen
välisestä korkeussuhteesta. Hyttynen on
kaksisiipiäinen, Itämeri kolmannen
korvapuusti (vrt. lemmenristeilyjen
syijähypyt). Hyttysnaaraan ininä
(sävelkorkeus dl-f) johtuu siiven-
lyönneistä (300 iskua sekunnissa),
Itämeressä on vettä noin 20.000
66

neliökilometriä (syvin kohta459 m).
Hyttynen on pysynyt samanlaisena
kymmeniä miljoonia vuosia,
Itämeri oli milloin Baltian jääjärvi (11.000
vuotta sitten), Yoldiameri (9.500
vuotta sitten), Ancylusjärvi (8.200
vuotta sitten) ja milloin Litoriname-
ri (6.000 vuotta sitten).
Hyttynen on siis aina tiennyt ole-
vansa hyönteinen, Itämeri ei
nähtävästi vieläkään tiedä, onko se meri
vai järvi.
HYTTYSEN PISSA
ITÄMERESSÄ Puhutaan, että meri olisi
saastunut. Syyllinen esiin ja ininä
seis.
HYVÄ...
Tavallinen etuliite taivasteluyhdis-
telmissä. Pahan asian hyvittäminen
perustuu vanhanaikaiseen,
luterilaiseen herranpelkoon. Papit ovat
olleet kaiken takana. Rahanhimossaan
ja sadistisuudessaan he keräävät
irtopisteitä kansan syvien rivien rääk-
käämisestä. He saavat sairasta
tyydytystä pätiessään, alistaessaan ja
turhauttaessaan. Kansa nöyrtyy
polvilleen. Uskomatonta, eikö totta?
Pappien ansiot ovat pelkän
myyttisen sadun varassa. Eivät he osaa
koijata rikkinäisiä viemäriputkia,
eivät he osaa maalata taloja, eivät he
osaa lääkitä tauteja. He osaavat
kertoa satuja. Kun myrsky tuhoaa mökin,
asukas saa kuulla sen olleen
Jumalan rangaistus. Synti-käsite on
maailman hirvittävin erehdys.
New Yorkin Uutisissa (6.10.92)
oli tuntemattoman viisaan osuva
aforismi siitä, että ihminen korvaa
käytännöllisen pahuutensa
teoreettisella hyvyydellä. Ks.
vastakohdaksi Paha...
HYVÄ HYYSKÄYS Hyyssä on
kolja. Muuta en jaksa sanoa.
HYVÄ SYLVI Jokututtu taas vai?
Ks. Pyhä.../Pyhä Sylvi.
HYVÄ TAVATON Ristiriitaa
sinänsä: kehua nyt sellaista, jonka
tavat ovat jääneet rintaruokinnassa
nänni pihalle kelottumaan.
HYVÄ YSTÄVÄ
Ravintolaketju, jonka arvomaailmaa jotkut eivät
voi sietää. Minusta cajunfile on
erinomaista.
HYVÄNEN AIKA
Tätien heittareeti, muorien muonaa,
eukkojen ejakulaatio: taivastelujen
grand old woman! Tällä jos millä
pestään kaikki päivittelyennätykset.
Nuo niin mukavat naiset sellulitisoi-
tuneissa lasivillavuorauksissaan ja
työttömän pipoparia muistuttavissa
etupuskureissaan voitaisiin laittaa
peräkkäin hokemaan Hyvänen aika
-mantraansa, ja se jono ulottuisi
maasta kuuhun ja taktisin.
Parempia aikoja odotellessa ja nykyisiä
tapoja voivotellessa sydän romahtaa
raskaana jonnekin polvien
korkeudelle joka keitä, kun tämän päivän
teini-idealistisuus keksii taas uuden
tyylin parantaa maailmaa -
rikkomalla palapelin ja muuttamalla
säännöt. Ei tädin munuainen kestä. Nitro
on liian aikaista ja herrojen hauaste,
konjakki ei sovi kuin kohtuudella,
akkamaiset pikkusikarit eivät pala
kuistillakaan. Mitä muuta nuo tädit,
sivistyksemme pilarit ja
hyveellisyyden vaalijat, voivat tehdä? Hyvänen
aika on vähintä, mitä heiltä
odotamme. Hyvänen aika on jokatädin
velvollisuus. Se on pelvo, se on ituruo-
ka. Se on nukkuvan rukous.
Vrt. Herranen aika.
HYVÄT HYSSYKÄT
Tyypillistä huudahdelua noin
kymmenen keitaa peräkkäin, kun tuntuu
siltä, ettei saa enää sanotuksi mitään.
Tämän pehmosadatuksen käyttö
lähenee jäijenkadon
tiedostamatonta astetta. Käyttökuuluvuus alueilla,
67

Hyvät hyssykät
joilla kuulee yli ymmärryksen
meneviä uutisia. Esimerkki: äiti palaa
Italian-matkalta ja kuulee tyttärensä
olevan kihloissa, muuttavan
tuntemattoman miehen luo ja menevän
kahden viikon kuluttua naimisiin. Ja
joutuu vielä maksamaan siitä.
Hyssy on eräs kansantanhu tai
hevosen tasainen hölkkäjuoksu.
HYVÄT HYSSYRÄT Variantti.
Surkuhupaisaa kiipiäisyritystä
pelkällä r-kirjaimella.
Yksikkömuotokin toimii.
HÄPEÄ
Itsesyytösmanaus noloon
tilanteeseen. Koska kiroilemisen aihe on
tavallisesti itseaiheutettu, kiroilu on
syytä hoitaa rivakasti ja ääntä
korottamatta. Tuskin tämä leipämäisen
murea manaus paljon lohduttaa.
Häpeän hetkellä on parempi mennä
piiloon - samurait tekisivät haraki-
rinkin. Kukaan ei sinua auta.
Espanjalainen kirjailija Balthazar Graciän
(1601-1658) tajusi homman mie-
hekkäästi: Toisten häpeästä
huolehtiminen on merkki siitä, että oma
maine on jo tahrattu.
Vain koiran osaama häpeä on
oikeanlaista häpeää. Ihminen on jo
kadottanut kykynsä. Kiinalaisen
taolaisuuden oppi-isän Lao-tsen
mukaan kunnia ja häpeä ovat
molemmat pelon aiheuttajia.
Ohimennen sanottuna, siinä vasta filosofia.
Taolaisuus on yksinkertaista kuin
zenbuddhalaisuus tai Khrisnamur-
tin oppi: se perustuu
luonnonmukaiseen moraaliin ja nöyrään
spontaanisuuteen.
Espanjalainen sananlasku sanoo:
Hanki itsellesi hyvä maine ja mene
nukkumaan.
Vrt. Nolous.
HÄTTÖ
Jorma Lampun epäilyjen mukaan
kannakselainen muunnos hitosta.
Parempi lähteä siltä pohjalta, että
jokainen kirosana on yksilö, jolla on
omat tunteet ja haaveet. Yhtäkkiä
näemme hätönkin niin kovin ihmil-
lisenä, jopa suloisena pikku teddy-
eläimenä tai hoijuvatassuisena
koiranpentuna, että melkein kyyneleet
kastavat silmät - perkele! sanoo
silloin manauspoliisi ja vaatii taas
riviin. Hätön tapaisissa murreviruk-
sen raiskaamissa sanoissa
assosiointi on varminta etymologiaa. Alkaa
kuulua häätöä, häirintää, hälinää,
häpyä, häikkää, hätäilyä, häkellystä,
häkkiä, jättöä ja jopa lettoa. Siitä on
hyvä viiltää teddyn maha auki ja
vetää koiranpentua hännästä niin että
rustot murtuvat. Ei kiroilu ole leikin
asia. Joskus saatetaan unohtaa, että
kiroilu on loppujen lopuksi suoraan
saatanasta.
HÄTTOLÄINEN
Jorma Lampun epäilyjen mukaan
68

kannakselainen muunnos
liittolaisesta. Minusta se on ennemmin
liittolaisen hämäläisserkku. Oli miten oli,
hättöläinen toimii paremmin kuin
esikuvansa. Itse asiassa se on
melkein rivo. Voi sielun silmin
kuvitella, kuinka hättöläinen läiskähtää päin
juuri kosmetologioitua naamaa kuin
märkivä hopeinen syöpärotanraato.
Se on kirosanojen tehtävä. Ei sitä tee
esimerkiksi kampaamosanasto.
HÖKÄLE
MieUeyhtymäketju kulkee: hönkäys,
pökäle, kekäle, perkele. Tässä on
oltava piilevä kyky, tosi kirosana-
lahjakkuus. Säännölliset elintavat,
aikaisin aloitettu harjoittaminen
tulevaan tehtävään, riittävä
taloudellinen tuki - kaikki ovat tähdänneet
siihen, että hökäleestä nousisi
yhtenä päivänä eturivin kirosana.
Ainoastaan alkukirjaimen hentous
saattaa vaarantaa täydellisen uraputken,
mutta toisaalta se antaa sanalle
inhimillisen leiman. Ja tuleehan se hö-
alkuisena suoraan jostain kurkun
syövereistä, henkitorven värekar-
voista, sielun pohjamudista. Lopun
käle-tavuisuus varmistaa kyllä
erinomaiset pelisopimukset
loputtomiksi kausiksi.
Vaan mitä sanoo sanakirja? Hö-
käleeksi kutsutaan harkitsematto-
masti toimivaa tai puhuvaa ihmistä.
Hökäistä on harkitsematonta
tokaisua tai kysäisyä. Hökä on köhä.
Täydellinen tapaus! Niin kehno, niin
ihanteellinen!
Suistamolta kuuluu manaus Hö-
kälehden hökäle.
HÖLMÖ
Eräänlainen itsesoimaus. Aina
luokasta ilmoittautuu yksi, joka on
tunnin sisällä parahtanut “Että mä oon
hölmö!” Kirosanana hölmö toimii
parhaiten, kun sen kahteen
ensimmäiseen kirjaimeen lataa rutkasti
höyryä. Hölmöläisiä ei totisesti
esiinny pelkästään satukirjoissa.
HÖHLÄ Päätön manaushöhlä.
HÖHLÄPÄÄ Näitä on nyt joka
lähtöön, ei niistä kannata erikseen
tehdä numeroa. Virroilta kuuluu
parahdus Voi höhlän kallo.
Lisää hö-alkuisia kirosanoja
keksii mummokin: Hölpö, Hölttä, Hö-
möttijäs, Höpelö, Höpötti, Hörkkä,
Hörö.
HÖLVETTI
Sama juttu kuin (ks.) Holvetin
kanssa, tunnustuksen suhteen. Kärpänen
on paskantanut pisteet o: n päälle.
Helvetistä on tullut aika
kammottava manaussieni.
Asiayhteyksiä hölvetin
käyttämiseen ei ole turhan monta. On
turvauduttava Matti Nykäsen 9700-palve-
lunumeroon, jossa on kahdeksan
alavaihtoehtoa: 2. Matin
romanttinen tarina (Matin itse kertomana).
3. Matin uusi levy (Kuuntele parhaat
palat). 4. Jätäterveisesi Matille(Voita
ilta Matin kanssa). 5. Matin
keikkakalenteri (Ajat ja paikat). 6. Matin
lehdistölaatikko (Matti kommentoi).
7. Matin urheiluvisa (Parhaat
palki69

taan). 8. Matin parisuhdevinkit
(Jokamiehen opas). 9. Kysy mitä vain
(Matti vastaa). Vain ykkönen
puuttuu. Vain 5,80 mk/min+ppm.
HÖLVÄTTI Kuulostaa jo
paremmalta.
HÖMMÖ
Lastenkirosana, joka sopii myös
hölmöille vanhemmille. Kuka
tahansa voi olla hömmö, mutta kuka
tahansa ei kiroile hömmöä. Annetaan
lapsille se, mikä heille kuuluu.
Lasten oikeudethan ovat aikuisten
velvollisuuksia. Hömmö näyttää oikein
kauniilta sanalta, kun sen kirjoittaa
lyijykynällä ruutupaperillekuusivuo-
tias. Luultavasti lopputuloksesta
tulee hömö, jolloin lapsirakkaat
rupevat heti ihastuneena
höpöttämään hömödaisista, kunnes öön
pisteetkin unohtuvat vähitellen
käytöstä.
HÖRMÄ
Jokkiksen Härmä Special. Agraaris-
synteettinen kirosana useine ö:n ja
ä:n pisteineen on kaikessa
ymmärtämättömyydessään riittävän
uskottava tyydyttääkseen kiroilijan lähes
kieroutuneita sensaationhakuisuus-
tarpeita. Jotta selitys kuulostaisi
vielä vaikuttavammalta, lisättäköön, että
Aito Bryggaren, Mikko Mäkelän ja
Jallu Rantasen tapaisten kovapääur-
heilijoiden voisi hyvin kuvitella
lähtevän edistämään hörmän
kansallista mainetta silläkin riskillä, että
heidät naurettaisiin pihalle. Heitä ei
naurettaisi pihalle.
70

IDIOOTTI
Idioottivarma itsesoimaus. Idiootin
älykkyystaso täysikasvuisena ei
nouse 6-vuotiaan älykkyystasoa
korkeammalle. Silti nerokin voi
kirota itseään idiootiksi Jopa täydeksi
idiootiksi. Summa summarum:
kenelläkään meistä ei ole puhtaita
papereita. Pesköön ensimmäisenä
toisen suun se, joka ei ole itse
kiroillut. Ks. Äly.
Idiootin eli syvästi vajaamielisen
ÄO on alle 20. Yksin hän ei elämästä
selviä hengissä. Vuoden 1992
idioottimaisin teko oli se, kun
kitaransoittaja Lauri Ihalainen meni
marraskuussa uhkailemaan yleislakolla,
jotta työttömiltä ei vietäisi
muutamaa murusta kannikasta. Yleislakko
olisi merkinnyt katastrofia koko
valtiolle jo muutamassa päivässä.
Yhtä hyvin (ja yhtä rikollisesti)
Lökäpöksy-Late olisi voinut
kiristää Ahoa ja Viinasta presidentin-
murhalla (tosin pienemmin
seurauksin). Parempi nukkua kuin katua. Jos
yleislakko olisi alkanut,Pohja-SAK-
ka-Laurio olisi pitänyt tunkea
loppuiäksi koirankopin kokoiseen
vankilaan kansanmurhasta tuomittuna.
Mihin päädyttiin? Ratkaisuksi
veroja tietysti kiristettiin. Ks. Tsäh.
Idiomi on jonkin henkilön,
ryhmän tai alueen sille ominainen puhe-
tapa tai erikoiskieli. Kirosanailukin
on eräänlaista idiomia.
IESUS
Jeesusta kutsutaan joskus Iesuksek-
si. Kun sanaa tuijottaa tarpeeksi
kauan, kaksi ensimmäistä kiijainta
tuntuvat väkisin vaihtavan paikkoja
keskenään. Tähän taivasteluun
tarvitaan jo aikamoista murteellista
kanttia. Kuka tahansa solmioneulaa
käyttävä juppi ei mistään hinnasta
suostuisi iesustelemaan, vaikka hän
joutuisi astumaan käsipuhelintaan.
Sitä paitsi
englanninkielentaitoisena hän kääntäisi sanan vapaasti
muotoon “Sorra meitä”.
Muistutettakoon, että ies
tarkoittaa juhtien valjastuslaitteen eli (ks.)
jukon lisäksi myös oijuutta, sortoa,
pakkovaltaa, rasitusta, kuormaa,
taakkaa. Veibi iestellä on kinailla,
kiistellä.
IESUKSEN PERKELES Vahto-
laisen Eino Hakalan lähettämä
manaus. Vrt.
Kristuksena/Kristuksen perkele.
Ks. Jeesus, Kristus, Kiesus.
IGOR
Hieman mustalaisaksenttinen
voimasana. Lausutaan hyisellä bassolla. Ja
toivotaan, ettei heti seuraavan
kulman takana taivas putoa niskaan.
Hyvinkääläinen Minna Hapuli on
määritellyt igorin (ks.) Kyöstin ja
Yijön naapuriksi ja etäiseksi
suku71

laiseksi. Se on tuttavallinen nimi
keuhkoputkesta irtoavalle
viheliäiselle ektoplasmalle. Igor irrotetaan
röhimällä, oksennusähinää
jäljitellen, tai terävästi yskäisemällä,
jolloin igor tulee varsin lennokkaasti.
Tavallisimmin se on
tupakoitsijoiden tai juuri lopettaneiden tuttu.
Flunssavirusten aikana on suosittua
siteerata lentävää lausetta ‘Tuli igo-
rit suuhun”. Igoria ei saa niellä, se
pitää sylkäistä omankin
mukavuuden vuoksi mieluummin asvalttiin
muiden kulkijoiden ihailtavaksi kuin
valuttaa rinnuksille.
Slaavit hankkivat bulgaareja ja
kasaareja vastaan skandinaavisia
palkkasotureita, viikinkejä, joita
kutsuttiin vaijageiksi. Novgorodin
ensimmäisen varjagiruhdnaan
Rurikin (k. 879) suvusta kasvoi
Venäjän feodaaliaatelin ydin, ja sen
varaan rakentui Venäjän valtakunta
(Rus). Rurikin poika, Kiovan
suuriruhtinas Igor I (877-945) teki vain
sotaretken Konstantinopoliin 940-
luvulla, mutta hänen vaimonsa,
sittemmin leskensä Olga taisi olla ai-
kaansaavampi. Rouva hoiti
valtakunnan bisnekset niin kauan kuin
nappula (Svatoslav I) oli alaikäinen,
ja koska hänellä ei ollut muutakaan
tekemistä; hän päätti ensimmäisenä
tuoda kristinuskon Kiovan
suuriruhtinaskuntaan. Hän epäonnistui, mutta
toivottavasti hänen leivoksensa
olivat hyviä.
Muinaisvenäläisen kauden
kronikoista tunnetuin on ennen kaikkea
Slovo o polku Igoreve, kertomus
ruhtinas Igorin sotaretkestä kumaan-
eja vastaan (1185-86). Tutkimukset
ovat varmistaneet sen silminnäkijän
kirjoittamaksi.
Filippiinien Luzonin saarella asuu
igorot-heimo.
Kangasalaisen Linkosuon Igor-
sekaleipä on tehty rukiista,
vehnästä, kaurasta ja perunasta. Igor sai
myös kunnian olla yksiä Turun
parhaita ruokaravintoloita ennen sen
lopettamista 90-luvun alussa.
Venäläistyyppisen menun erinomaisuus
johtui kokki Hans Sundmanista, jolla
nykyään on vaimonsa Pian kanssa
yhtä käsittämättömän
yliluonnollisen herkullinen ravintola Pikku
Varpunen tuliterässä kaupungissa
Kaarinassa. Yliopistokadun tilat
chileläiset valtasivat Latinollaan; sen
antimien tasosta ei ole tietoa, eikä
siis pahaa sanottavaakaan.
Sotilasslangissa igor tarkoittaa
armeijan turkislakkia. Mustalaiskie-
lessä lähimuoto igro tarkoittaa
autuasta, kuollutta.
IHME
Kiroilijalla on yleensä tapana
kuvailla ihmettä. Kirjailija Olli
Kauhasen Kuutamokojamossa (1992)
anoppi toteaa astuessaan veneeseen:
“Voi herkiimätön ihme”. Veneen
pohjalla nimittäin virui 10,5 kilon ja
117 sentin hauki. Olemassa on
paljon ikäviäkin ihmeitä, kuten se,
miksei taaskaan tullut lotossa
täysosumaa. Ihme on ihmisystävällinen,
kaikilta mahdollisilta
tartuntataudeilta rokotettu ja reaktioltaan interi-
mistinen kirosana. Myös mauton kuin
kouluruoka.
Ihmeidentekijöitä on ollut
maailman sivu. Se ei ollut vielä mitään,
että Jeesus herätti kuolleita henkiin.
Tänä päivänä pieni ihme on se, että
suomalaisella on työtä.
Kantasana palauttaa maan
pinnalle. Karjalan imeh tarkoittaa
naurettavaa asiaa.
Anja Angelin ja Leena Larjangon
Suuren Suomalaisen Unikirjan
mukaan jonkin ihmeen näkeminen
unessa on merkki siitä, että jo
kuolleeksi kuviteltu tunne-elämän alue
elpyy uudestaan eloon.
72

UK
Naismainen kiljahdus, joskus
todellisesta pelästymisestä, joskus
huomion saamiseksi pelastavilta mies-
sankareilta. Kvasikirosana kuten
Aargh, Ei, Euu, Kääk, Ääh, Yäk.
Miesten on syytä vältellä iikin
käyttöä henkensä edestä, tai muuten hän
on hintti, imbesilli tai filosofian
kandidaatti. Minni Hiiri ja Iines
Ankka eivät ole vielä
emansipoituneet. Nuorilla naisilla alkaa tosin
olla leveämmät hartiat kuin monilla
yksinäisillä opiskelijapojuilla. Se on
osoitus pelkästään mieleniuj
uudesta.
IILESKOTTI
Skotlantilainen iilimato, eli pihi
viskinhöyryinen rasvam uikku
möyrii taas pulusorsien kannuksilla, ei
pahaa sano, mutta imee ja puree kuin
alaikäinen kovisplikka
pikkukaupungista. Tämä manaus ei meinaa pysyä
kielellä vaan se luiskahtaa harvojen
hampaiden välistä jonnekin
ientaskuun. Lasten käsissä se voi
osoittautua turmiolliseksi (ks. kuva).
Eero Järventaustan mukaan iiles-
kotilla tarkoitettiin Mouhijärven
murteessa ilkeänkurista konstailijaa,
kiusantekijää. Sanaa käytettiin myös
lileshotti
kirosanana. On niitä parempiakin
kirosanoja. Ne on usein vain
piilotettu vakan alle. Vedä saappaat
jalkaan ja ks. Tunkio.
Iileskotti on Virallisen Nimikko-
kirosanasäätiön määräyksestä
(asetus 10/92) annettu Nesteen Jaakko
Ihamuotilan erikoiskäyttöön.
Lyijyttömänä manausta voivat käyttää
myös tavalliset kansalaiset, mutta
eivät työttömät. Talouselämä-lehden
mukaan Ihamuotila on kiillottanut
firmansa julkikuvaa erinomaisesti,
onhan hän syntynyt täsmälleen
samana päivänä kuin äitivainaani.
Vanhassa kirjakielessä iilikotti
tarkoitti siiltä. Se on ruotsista (igel-
kott).
IKU-TURSO
Tavalliselle suomalaisille Kalevala
ei kovin helposti avaudu, mutta olen
poiminut sen pohjamudista
varsinaisen kirosanojen kultakimpaleen,
merihirviön, joka tottelee nimeä Iku-
Turso. Kyseessä on tosi kova jeppe,
siihen kannattaa tutustua
paremminkin (mm. Aimo Turunen: Kalevalan
sanat, s. 63-64). Vastineita löytyy
vähän joka mytologiasta ja joka
lähtöön. Nyt on aika manata vanha-
konna taas esiin. Uskonnonhisto-
73

iloitsijat samaistavat Iku-Turson
kaaokseen.
Aikoinaan Pohjolan emännän
nimenomaisesta kehotuksesta Iku-
Turso nousi merestä tuhoamaan
sammon ryöstömatkalta palaavat
Kalevalan sankarit ja hoitamaan
sitten sammon takaisin Pohjolaan.
Väinämöisellä, tuolla äksyllä ragga-
rilla, oli oma sanansa sanottavana:
hän taittui merihirviötä korvista
kiinni ja sai sen mahtisanallaan ikuisiksi
ajoiksi painumaan meren
syvyyksiin. Nyt Jari Tammi onki sen
kuitenkin esiin ja lämäytti sen vettä
valuen kalatorin parhaalle pöydälle:
siitä riittää murrettavaa kaildlle. Tällä
kirosanalla on patoutunutta voimaa
ja rankkaa kalii periä. Sukutaulut eivät
tästä enää parane. Agricola sijoitti
hänet jumaltenluetteloonsa
sanamuodossa Turisas; mutta Agricola
ei osannutkaan oikeinkiijoitusta.
Kuka tahansa seitsenvuotias
huomaisi hänen juttujaan tavatessaan
sadoittain kirjoitusvirheitä. Se on jo
toinen tarina.
Iku-Turso - legendaarinen
alkusuomalainen. Suosittelen
ehdottomasti.
Suomen merivoimien tilaama
sukellusvene Iku-Turso koeajettiin
tilapäisine signaaliniastoineen Kruu-
nuvuorenseläUä Helsingin edustalla
1920-luvun lopussa
Ks. Tursas.
IUETYS
Valmiiksipureksittu, huonoihoinen
ja matkaväsymystä poteva
kuokkavieras aina ylpeyttä herättävään ki-
rosanastoomme. Nämä tus- ja tys-
päätteiset manaukset ovat hieman
kyseenalaisia. Matka teeskentelijän
maailmaan on usein lyhyt ja ilman
paluulippua Onhan ymmärrettävää,
että kiroilemisen halu herää
iljettävän tapahtuman tai asian kohdatessa
viattoman kulkijan. Djetys
kuulostaa kuitenkin helpolta ratkaisulta.
Mutta jos se tuo lohtua ankeuteen, se
suotakoon. Kirosanojen tarkoitus on
aina parempaan päin. Kiroilu
heijastaa optimismia
Ks. Kavahdus.
IMMEN KUMMI
Kiteeläinensadatus. Kivatrimmaus,
varmaan salaa harjoiteltu. Anoppi-
väritteinen taustaselitys lienee
paikkansapitävä, koska immen kummi
on päätynyt kirosanaksi. Joku sana-
virtuoosi on jälleen kerran heittänyt
tripla-kaksikymppisen. Kaikki
tietävät, että impi tarkoittaa nuorta
(neitsyttä) naista ja kummi
kasteentodistajaa. Mutta kaikki eivät
varmaan tunne ensimmäistäkään
viatonta, kukkeata, korkeapovista
impeä; on tämä maailma jo sen verran
katalaksi muuttunut. Ja harvinainen
tapaus lienee nykyään myös kummi,
joka viitsii huolehtia
velvollisuudestaan, eli kummilapsensa
kristillisestä kasvatuksesta. Manauksena
immen kummi siis taistelee parodista
merkitystään vastaan.
Kummi tarkoittaa joskus myös
kumia. Siinä tapauksessa immen
kummi merkitsee neitsyen kortsua,
ja juttu kääntyy päälaelleen. Kiroau-
rinkojo pilkottaa.
Paholainen nimeltään incubus
makaa miehen hahmossa naisen
kanssa Naisellisessa hahmossaan,
succubana, hän viettelee miehiä.
Taikuri Merlinin kerrotaan olleen
incubuksen lapsi. Tuttuja juttuja
1500-luvun noituutta käsittelevissä
kirjoissa
IMPSKUPPI
Kuriositeettinen lastenkirosana.
Näitä merkityksettömiä kielivään-
nöksiäon suomalaisissa
lapsiperheissä tuhansittain; ne syntyvät hämäris-
74

sä olosuhteissa, ne muuttavat
hämärin perustein muotoaan ja ne
vaihtuvat hämäristä vaikutuksista uusiin.
Lastenkirosanakulttuuri on kamele-
onttimaisen luova ja siihen aikuisen
on turha sotkea näppejään. Etymo-
a
QJ J-QI
01 ® Ö>
Impskuppi
logit pysykööt kaukana. Lapsilla on
oma säännöstönsä, oma
logiikkansa, oma arvomaailmansa.
Suomalainen lastenkulttuuri osaa
menestyksellisesti aliarvioida lasta
vuodesta toiseen. Syy on
vääränlaisissa tädeissä: he ovat miehittäneet
lautakunnat, psykologianlaitokset,
yliopistot, lastenkulttuurielimet. Kun
aikuinen lähtee “kehittämään” lasta
aikuisen näkökulmasta, lopputulos
on katastrofi. Elleivät lapset olisi
niin fiksuja, aikuiset olisivat jo
kuolleet sukupuuttoon.
INFERNO
Kaikkien synnillisten kirosana,
Danten perusteellisesti kuvaama
tuomittujen helvetti. Dante lainasi
kaiken tietouden Vergiliukselta ja
muilta antiikin kirjoittajilta sekä
lisäsi loput itse. Inferno sijaitsee maan
sisällä Jerusalemin alapuolella. Se
on kuin suunnaton suppilo
maapallon keskipisteeseen asti. Matkalla
alas kohdataan yhdeksän piiriä.
Ylimmässä huokailevat
kastamattomat lapset ja hyveelliset pakanat.
Sitten tulevat pyörretuulen lennättä-
mät hekuman sielut, jääkylmän
sateen piiskaamat hytisevät ylensyö-
märit ja toisiaan vasten jyräytyvät
saiturit ja tuhlarit. Viidettä piiriä
kansoittavat äkäiset sielut ja
henkisesti murheelliset. Neljää sisintä piiriä
ympäröivät helvetinkaupungin
muurit. Kuudennesta löytyvät
kerettiläiset ja filosofisten harhaoppien
kannattajat. Seitsemännessä piirissä
kärsivät jatkuvasta tulisateesta
tyrannit, murhaajat, ryövärit
jumalanpilkkaajat, sodomiitit ja
koronkiskurit. Itsemurhaajat muodostavat
omat tiheikkönsä, joissa lymyää
myös harpyijoita ja mustia vihaisia
koiria. Kahdeksannessa piirissä
kiduttavat demonit rankaisevat
parittajia, viettelijöitä, imartelijoita,
ennustajia, teeskentelijöitä, varkaita,
pahoja neuvonantajia, riidanlietso-
jiaja väärentäjiä. Yhdeksännessä di
viimeisessä piirissä säilytetään
kaiken sortin petturit. Kaikkein
alimpana maan keskipisteessä istuukin itse
Saatana löyhyttdemässä jääkylmää
ilmaa kolmella nahkasiipiparillaan
ja pureskdemassa kolmilla
erivärisillä leuoillaan Brutusta, Cassiusta
ja Juudas Iskariotia.
Huh, mikä suppilo!
75

INHO
Eksistentialistinen kirosana kaikille
niille, jotka ovat kadottaneet
sydämensä analysoituaan sydäntään.
Kiroilun “oleva oleminen” on inhon
kohdalla ontologisesti jäljetöntä.
Älyllisen sorminäppäryyden
tuloksena inhokin voidaan preparoida
vähintään neljään osaan. Kun
kirjaimet ovat hajallaan keittiönpöydällä,
kiroilemisen tuska saattaa totisesti
unohtua.
Ranskalainen filosofi, kirjailija ja
esseisti Jean-Paul Sartre harrasti
nuoria naisia, kirjoitti Inhon ja tuli
sokeaksi, ennen kuin hän kuoli pois
15.4.1980. Me Naiset -lehden
(23.10.92) mukaan hänet kuitenkin
haudattiin Montparnassen
hautausmaalle jo 19.3.1980. Esikoisteos Inho
(La naus6e) julkaistiin vuonna 1936.
Neljä vuotta myöhemmin rillipiru
ajautui saksalaisten sotavangiksi;
kiinnitys kesti vuoden. Sartre
tunnetaan nimenomaan eksistentialismin
luoneen liikkeen keskushahmona.
Kotimaassamme mm. Esa Saarinen
ja Teemu Rantanen ovat matkineet
vanhaa eli seuranneet hänen jalan-
jäljillään ollako-vaiko-eikö-ollako-
matkaa ei-minnekään tai peräti ties-
mihin.
Olen sitä mieltä, että intuitio on
aina oleva tekoälyä vahvempi,
nerokkaampi ja viisaampi.
INHOTUS Djetyksen tapaan tees-
kennemanaus.
ISÄ
Tässä on taivasteleva silmänluonti
ylös pilvenhattaroille, jossa Jumala
symbolisesti asuu ja pihtaa
kokonaista aravavuokra-asuntoa
työttömiltä somaleilta. Manaus vaatii
ehdottomasti voi-etuliitteen,
muuten isäsi tulee paikalle, jos hän on
tottelevainen.
Isä on jo vanha keksintö.
Raamatun mukaan Aatami oli
ensimmäinen isä, mutta hänestä ei nyt ollut
mihinkään, sellainen saamaton
pehmo hippi. Etymologisesti suomen
vanhimpaan sanakenostumaan
kuuluvalla isällä on vastineita
samojedikieliin asti, vaikka ne voivat
tarkoittaa muitakin miespuolisia hahmoja,
varsinkin itseä vanhempaa
sukulaista. Isänpäivää vietetään marraskuun
toisena sunnuntaina, ja silloin isä
saa lahjaksi kirjan. Isän syytä ovat
mm. feministinaiset. Täytyisi vähän
katsoa, millaista epäsuhtoa siittää.
Ks. Äiti, jos olet mammanpoika.
ITKU
Itku ja sen kolesterolinen muoto Voi
itku ovat kaikessa surkeudessaan
yleisimpiä pseudomanauksia, mitä
taivaan alla lymyää. Niihin törmää
makean naurunkin hetkellä, kun
nurkat kostuvat. Markkinoilla itku
ei auta.
Kyyneleet ovat naisen aseista
tehokkaimpia. Kovakin mies tuntee
niiden edessä helposti syyllisyyttä.
Kuitenkin kyyneleet ovat vain vettä,
mineraaleja (suoloja), entsyymejä ja
valkuaisaineita, kuona-aineita ja
adrenaliinia. Ei sellaisen luulisi
lyövän omaantuntoon kuin talonsärki-
jän pienen leikkimökin kokoinen
rautapallo. Mies muuttuu äkkiä
pojaksi, ja nainen kerää pointsit,
varmaan auraa ne haarovälillään.
Kyynelvuodon syy on Therapia
Fennican mukaan yleensä
reaktiivinen rauhastoiminnan lisääntyminen.
Ei kuulosta kovin romattiselta.
Eritystä voivat lisätä konjunktivaalinen
ja komeaalinen ärsytys sekä tietysti
ympäristön ekstraokulaariset
tulehdukset. Silmätautien erikoislääkärin,
lääketieteen jakirurgian tohtori Pentti
Mikkosen mukaan kyynelnesteellä
on lievästi bakteereja tuhoava
vaikutus. Se pitää silmän kosteana ja
76

puhtaana Ky ynelrauhaset ovat koko
ajan toiminnassa. Normaalisti
kyyneleet haihtuvat kyynelpisteestä
kyynelkanavan ja nenän kautta
hengitysilman mukana pois, mutta
itkiessä neste ei enää sovi
kyynelkanavaan, vaan se “tulvii kuin vesi
keväisin Pohjanmaalla”.
Markkinoilla itku ei auta senkään
takia, että Veli Ponteva, Veli Viulu
ja Veli Huoli joutuisivat muuten
lopullisesti Sepe-Suden pataan.
Viimeistään Fagerholmin radioäänellä
luettuna nekrologi pusertaisi silmä-
nurkasta kyyneleen kuin kivikova-
vatsaisen ensimmäisen suipon
papanan vesiklosetin armahtavaan
mereen.
ITKUN PILLU No nyt päästiin
asiaan. Ei asiaa menstruaatiopäivi-
nä.
ITTU Joko väsynytldelisen itku
tai lyhenne sanasta Vittu. Vrt. Kele,
Tana, Vetti.
77

J
JALLU
Ei pornolehti eikä Rantanen, vaan
täysin lattea voimasana. Jallua ei
kirota, kun jalluttaa, vaan silloin, kun
ei jalluta. Se on jallittava manaus,
joka riplaa jalkojen välistä ja tekee
jo kaukana selän takana maalin, josta
yleisö kohisee, kun sinä vielä put-
saat polviasi. Pysyäksesi kärryillä
tarvitset jaloviinahuikan, ja sekös
joitakuita jalluttaa. Absolutistit
keksikööt parempaa kiroiltavaa. Jallu ei
sovi valkokauluksille. Se on
brutaali, märkä ja spermalta haiseva kevyt-
manaus, joka heiluu kuin nyrkkeijän
kitarisat.
JEEKERI
Neekerijeesus. Jehovalaiskulttuuria.
Kapista kirosanaromua. Mutta
annas olla, kyllä jeekerillä mustelman-
sinertävät bluesit rämpäytetään. Sen
intervallit ovat lyhyet kuin Pertti
Salolaisen sääret, hienovireinen heleä
sormikosketus on peräisin suoraan
Mauno Koiviston optimisdjollan
kokoisista kämmenistä ja
instrumentin puukoppakin on pelottavan
kumiseva kuin Sirpa Pietikäisen
ontoksi kaiverretut etumolskit. Ei
jeekeriä leikistä pudoteta, sillä kuka
enää pelkää mustaa miestä, kun
Michael Jacksonkaan ei erota
vetyperoksidia kas votummelista? Jeeke-
rissä piilee funkia, se haiskahtaa
soulilta, se pieree räppiä. Jeekerissä
on enemmän mustaa magiaa kuin
tuhannessa Jopi Jalkapuolessa.
JEEKULI
Jeeku-saijan kaikkien kirosanojen
kummitäti, outo tervetuliaislahja
jokaiselle kiroiltavalle, iloinen ja
hampaaton kevytmanaus. Jeekuli on
ärrävikaisen jeekuri, myönteinen
kiinalais- tai malaijilaistyöläinen,
kunnon pölkky ja positiivinen tila-
vuusmitta Venäjän vallan ajalta
(220-360 naulaa). Kulia itseään ei
taida nyt naurattaa.
JEEKULIS Hyppäsipä s-kiijain
viimeiseen vaunuun. Teelusikka-
mummojen piipitystä.
JEEKUSTI Kustin oma. Kokeile
samaa vihamiehesi etunimellä!
JEEKUTTI Hitaasti idätetty
manaus, Helkutti-vaikutteinen.
JEEKUTI Napakymppi, ei
missään tapauksessa harhakuti.
JEEKUDEEKU Alkoholisoitunut
kirosana.
JEEKUM ANDEERA Mandeera-
loppuinen jeeku.
JEEKUTARALLAA Kun
laulattaa.
JEEKUTIRALLAA Kun
laulattaa ja soitattaa oikein mahottomasti.
JEEKUTILU VEI Lastenloruiluun
soveltuva arveluttava manaus.
Kärsivällisesti loputtomiin variantteja.
Jokohan olet valinnut omasi?
78

JEEKUNA
Turvakirosana. Valmiiksi munaton.
Kiekumisen kestävä kolmen
minuutin puolilöysä kiropärske. Tuhannes
ja yhdes mahdollisuus. Kun kaikki
muut keinot on käytetty, alkaa
maailmanlopun parkuna ja määkinä. Ei
sitä kestä Nuuskamuikkunenkaan.
Jeekunallaratsastajat laukkaavat
suoraan puunoksasta roikkuvaan
hirttosilmukkaan, joka ei katkeaisi,
vaikka sitä tulella ja samuraimiekal-
la uhattaisiin. Vasta kun jeekuna on
saatu pois päiviltä, maailmanrauha
on mahdollinen. Ei siinä mitään
jeesuksia tarvita, jeekuna se
ratkaisee hyvän ja pahan ikisodassa.
Kun heppoistakin kirosanaa
tarpeeksi haukkuu, rääpii ja hyökyttää,
se alkaa kuin itsestään saada ilmaa
siipiensä alle. Näin on tehtävä
jokaisen kyseenalaisen neitikirosanan
kohdalla: siihen on pumpattava
kyrpää syytämällä sen kimppuun
angstia ja vimmattua, sielutonta vihaa,
kunnes on hirvittävä kuin
pääkalloilla koristeltu kolmisilmäinen
Herlikhan.
JEEKURA
Jeeku-kirosana.joka haluaa ainatulla
mainituksi erikseen. Sen nostetta
parantavat lapsilisät. Aikuinen ei tee
itseään naurettavaksi jeekuroides-
saan, jos hän samalla tuijottaa
hävyttömästi toisen ihmisen erogeeni-
siin alueisiin. Jeekura on autistista
egoilua välttävän osapäivänarsisdn
mielimantra.
Voimme vilkaista viron
sanakirjaan ja huomata, että sana kurat
tarkoittaa suomeksi perkelettä. Ymmär-
rämme toki, jos virolaisilla on viime
aikoina ollut kurat housuissa.
Jeekura toimii Suomenlahden yli
kielellisten sukukansojen ystävyyttä
edistäen. Monet Kirosanakirjan
manauksista tulevatkin vielä huumaavaan
muotiin Tallinnassa ja Tartossa,
Narvassa ja Pärnussa. Toivottavasti
saan sieltäkin rakentavaa palautetta.
JEEKUR1 Hyväksyttävin kuritoi-
(s
Jeekutirallaa

menpitein kasvatettu posakirosana
kurinalaisille rajan rikkojille, kuten
Ilkka-Juhani Takalo-Eskolalle tai
Juhani Palmulle.
JEEPURA
Eripuraisuus OK. Tämä manaus olisi
halunnut päästä Jeekulin porukkaan,
mutta äiti ei päästänyt. Siksi se nyt
nyyhkii omassa nurkassaan, keijää
sääliä ja saa pelkkiä kolikoita
hattuunsa, jossa on reikä.
Masentuneelle ihmiselle jeepura on pajusta
veistetty kainalokeppi. Ilman r-kiijainta
sillä voisi edes piiskata sivullisia,
mutta ei. Pitää herättää keskinäistä
purnaa, pitää syöttää jeepuraa.
JEEPURI Hyvä että puri. Ihmisen
paras ystävä, kun raskaan saijan
kirosana on jättänyt.
JEESAUTA
Jeesuksen ja jumalaudan
kompromissi. Jollei Jumala auta, niin eikö
Jeesus sentään? Jollei sekään toimi,
on paras kääntyä rippipapin
puoleen. Jos hänkään ei ole kotona tai
kieltäytyy tarkoituksella avaamasta
sinulle ovea, vikittele Seuraavaksi
kiikkokuoropoikaa. Viimeinen
oljenkorsi on kirkonrotta. Jeesauta on
passi syntien anteeksiantoon aikana,
jolloin tulleja ei enää ole. Eurooppa
yhdentyy ja vierasmaalaiset ihmiset
saavat tuuppia toisiaan kadulla
ilman, että aina pitää tokaista “sorry”.
On kerrankin ihanaa olla kristitty!
Slangisana jeesata tarkoittaa
auttaa.
JEESANA Jeesuksen sana (Joh.
3:16).
JEESUKSEN MUNAT
Asiana mahdollinen, ajatuksena
mahdoton. Eihän Jeesuksella ollut
seksielämää! Jeesus oli pyhä mies,
eivätkä sellaiset vettenpäälläkäveli-
jät tarvitse maallisia nautintoja. Mutta
mahdoton tai ei, kirosanana
Jeesuksen munat toimii miehekkään
tyylikkäästi. Se on reipas, vapautunut ja
sopivasti uskonnollis-seksuaalinen
kirokäsite, jota sopisi kuulevan hys-
syttelemättä muuallakin kuin evan-
kdis-luterilaisen seurakuntareviirin
ulkopuolella. Jeesuksesta enemmän
hakusanassa Jeesus.
JEESUKSEN PILLU
Asiana mahdoton, ajatuksena
mahdollinen. Kirosanan teho perustuu
kristinuskon ja gynekologian
paradoksaaliseen yhdistämiseen.
Voimakas kauhuteho erityisesti
uskonnonopettajiin ja mieshomoihin.
Littoislaisen Kaarina Löfgrenin
mielestä mikään ei niin maukkaasti
pippuroi kaunista suomenkidtäkuin
paikkaansa sattuva kirosana.
Valitettavasti koulujen
äidinkielenopetuksessa tämä tärkeä ilmaisukeino
on tyyten laiminlyötyjä seuraukset
- huomattavimpana tietysti Vitun
kärsimä romahdusmainen inflaatio
- ovat surulliset. Manauksista enää
vain Jeesuksen pillu tuntuu hänen
mielestään säilyttäneen shokkiarvon-
sa. Nykykiroilijoilta vaaditaankin
yhä enemmän vaivannäköä ja
kekseliäisyyttä, jotta kirosanat
saataisiin jälleen korotettua
mitäänsanomattomista välimerkeistä
voimallisiksi tehokeinoiksi.
Olkoon tämä vaatimaton
kirosanakirja avuksi.
JEESUS
Normaali tapaus. Kun tarpeeksi
taivastelee, sana kuluu pelkäksi puu-
palikaksi, minkä jälkeen siitä
muodostuu ryhmyinen kirosana väärien
leikkijöiden käsissä. Sinänsä jeesus
on melko toimiva manaus, joka ei
pahasti vaurioita kaiken maailman
pihien ja pimeiden Lysi-tätien
korvia. Nythän, kuten kuvasta näkyy,
80

Jeesus on digitoitu eps-tiedostoksi.
Jeesus oli Jumalan poika, joka
syntyi neitsyt Mariasta Pyhän
Hengen siittämänä. Joosef
Nasaretilainen oli pelkkä aisankannattaja.
Jeesus, taiteilijannimeltään Kristus,
syntyi Beethelemissä, kahdeksan
kilometriä Jerusalemista etelään, 25.
joulukuuta vuonna 5 eKr. ja kuoli 7.
huhtikuuta vuonna 30. Päivämääriä
ei ole pystytty varmuudella
täsmentämään. Hänen uransa kesti hieman
yli kolme vuotta. Verrattakoon, että
Elvis Presleyn ura kesti 24 vuotta.
Kumpi olikaan tähdenlento?
Jopa Beatles väitti 60-luvulla
olevansa suositumpi kuin Jeesus.
Toisaalta kuka tahansa pystyy
väittämään mitä tahansa.
Jeesus oli niihin aikoihin sangen
yleinen nimi. Jos Jeesus syntyisi
tänään uudelleen, hänen nimensä
voisi hyvin dia Jani.
Vanhoissa uskonnollisissa kirk-
koteksteissä Jeesuksesta käytettiin
joskus titteliä välimies.
Todellisuudessa Jeesuksen elämänvaiheista ei
tiedetä paljoakaan ennen hänen
kolmenkympin kriisiään. Koska
videopelejä tai pornolehtiä ei ollut silloin
vielä keksitty, Jeesus varmaan kävi
raksalla töissä ja vokotteli iltaisin
kylän tyttöjä. Luultavasti Jeesus oli
ihan tavallinen kunnon nuorimies
ennen kuin hän sai loistavan
työpaikan Jumalan poikana. Eläke-edut
81

olivat inahtavat: iankaikkinen
elämä.
Jeesuksenjojo ja jeesuksenkeinu
tarkoittavat vankilaslangissa
hirttoköyttä.
JESUS SAA Lavialaissyntyinen
Frans Punala, joka oli Suoniemen
Kauniaisten kartanossa kaijarehun
vakaajana, tapasi käyttää tätä
manausta: “Minä ool Laviasta, jesus
saa, ja Laviasa kaikki on komeita,
jesus saa!”
JEETANA
Hajukumi. Jeesuksen ja saatanan
tulinen syleily, hieman hintinveltto
japyöreäieunainen muovipurukumi,
keinotekoisesti ylimakeutettu ja
taatusti ruostumaton esanssi, joka
kuitenkin tuo piristettä nopeasti in-
flatoituvien tyyppikirosanojen
raskasmieliseen joukkoon. Jeetana
iskee Kleenexiä peliin, vaikka
tuntuukin siltä, että nyt nuhanenä on
allerginen nenäliinalle.
Latinan ieiunus tarkoittaa tyhjä-
vatsaista, nälkäistä, kuivaa, laihaa,
mehutonta, viheliäistä, mitätöntä,
niukkaa.
JEEVELI
Jeesuksen ja peevelin risti ja rasti.
Lipevä voimailusana, joka
luiskahtaa kädestä kuin pihtaavan naisen
tissi. Elämässä on paljon mukavia
asioita, jotka tekevät onnelliseksi.
QlantulevaTV-lätkämatsi, hyvä lehti
tai kiija, hartaudella laitetut
voileivät, kaikki pienet asiat kodin
turvallisessa ja suojatussa rauhassa saavat
suomalaisen tyyntymään. Mutta
annas olla, kun jeeveli astuu sisään
ja pilaa kaiken. Se voi ilmestyä
ärsyttävän naapurin tai rahaa
lainaavan meluisan kaverin muodossa. Se
voi yllättää puhelinlankoja pitkin
myynti- tai gallupsoitossa, huohot-
tajan tai äidin maratonpuhelussa
kesken tärkeän matsin tai leivonnan.
Se voi aineellistua vauvan sairas-
kohtauksessa tai sähkölaitteen simah-
tamisessa. Ilta on äkkiä pilalla.
Paljon ei ollut pyydetty, vain rauhaisaa
kori-iltaa - mutta jeeveli tuli. Se ei
ole itsessään paha, mutta se valitsee
aina mahdollisimman väärän ja
häiritsevän hetken.
JEHVETTI
Eläkeläiskirosana. Harmaat ohimot
ja ostereiden täyttämä tuomarinvat-
sa. Jehujen käyttämä, noiden
mahtimiesten, sukupuuttoon kuolevien
tekijämiesten kunniallinen
voimasana, jonka takuuarvo on
mittaamaton. Kun saat jehvetin vekseliisi
takaajaksi, voit nukkua seuraavat
kolme kuukautta ja kolme päivää
luottavaisesti pommiin.
Jehvetti on sama kuin Jeesus
helvetissä; ainakin Jeesus ja Helvetti on
tässä kirokannikassa sidottu
epäluotettavalla ämmänsolmulla yhteen.
Lopputulos on aina uusi, ei
ollenkaan välttämättä kahden tekijän
summa.
JEKKE
Nakke Nakuttaja -tason jekuton las-
tenkirosana, joka turhauttaa
mielikuvituksen ja tekee Einsteinin
ahdistuneeksi. Myös kiroiluun pätee
yleinen suhteellisuusteoria. Joko
merkityskentän on oltava
jalkapallokentän kokoinen tai assosioivien
kiroaakkosten (erityisesti r- ja v-
kiijainten) määrä ja yhdistyvyys
briljanttia terästeollisuutta.
Lapsetkaan eivät kelpuuta kaikkea
aikuisten hylkäämää sadatusmateriaalia.
Jekke on normaalia
kertakäyttötavaraa: Manaaja poistu. Ei kipukäyt-
töön.
JEKKENAKKA Kiroilemisen
suurta väärinkäyttöä. Vain unissa-
puhuja sortuisi tällaiseen.
82

JEPU
Tyhjä manaus. Jos jepussa on joskus
ollut povena ja irtiottoa, se on
valunut hiekkana tuuleen. Jepu ja sen
johdokset kuuluvat sarjaan
ikävystyttävät maiskutukset. Se ei kelpaa
edes lapselle. Jepu on se mauton
vihannes, joka jää aina syömättä
ruokalautasen reunalle. Ironisesti se
on yhtä kirjaimellista takinkääntöä
vaille kepu. Siitä alkaakin huuto ja
valitus. Apua, kuka tarvitsee jepua?
Kuntainliitoksia suunnittelevat?
Jepua (ruotsiksi Jeppo) liitettiin
vuoden 1975 alussa Uuteenkaarle-
pyyhyn. Siinä kaikki. Peitto
korville. Hyvää yötä.
JEPULI Eino Hakalan lähettämä
manaus, joka ripulisoi kevyesti.
JEPULIINI Punikumikulttuuria.
JEPULIS Positiivinen kirosana,
kitschiä.
JEPULISTE Käytetään rinnakkain
jumaliste-muodon kanssa.
JERSE
Perseestä johdettu J-kirosana (vrt.
Arse). Jerse on korkeakulttuurien
voimasana, poikain voimis, tyttöjen
voilevi. Se on nahkavarsinen, lialla
pilattu ja homofobinen kyttääjän
apuväline ummetukseen,
peräpukamiin ja ripuliin. Se on nootti. Jersen
korvia tärvelevä kimeähkö raasta-
vuus on raggaroivan
juhlamusiikkia, josta moni kirosananlaadja - tai
täsmällisemmin kirosanansäveltäjä
- 	voi vain uneksia. Jerse on uuden
aallon jeremiadi, loistava hylkiö,
ihana ruikute.
JESKAMANDEERA
Kansanopistokamaa Pitkät hameet
ja lamatukka, ruma takki ja kasvot
ilman meikkiä. Esikuvanaan 70-
luvun Diane Keaton
naisellisuutensa hävittänyt nainen jeskamandee-
raa ja hyvin. Omenat ovat
vaihtuneet mandariineihin. Silti nämä
vähäseksuaaliset naisepämuodostu-
mat eivät lue edes Kääntöpiiriä.
Nuoruuskipinän iskiessä he
kansoittavat kirpputoreja ja leikkivät
tiedostavaa, opiskelevat humanistisia
ja pelkäävät lapsia. Toivottavasti
tämäntyyppinen tekofeministinen
akka-aines kuolee sukupuuttoon ja
äkkiä. Oikeat naiset ovat naisellisia;
heissä on älyä ja kauneutta. Jeska-
mandeera-naiset eivät ole
saavuttaneet edes sukukypsyyttä. Heidän
jalkojensa välissä on pelkkä
masturboinnista rohtunut hajuton
tuhkakuppi.
Joskus rupeaa tosissaan fundee-
raamaan, missä ovat kaikki hyvät
kirosanat. Sehän on selvä! Ks.
Tunkio.
JESKAM ANDEER Yhden
kirjaimen verran parempaan suuntaan.
Mardekin on jo valppaana.
JESKAMDEER Aina vain
paranee. Ehkä meillä on vielä toivoa.
Koska maailman- ja
kulttuurihistoria on kiusallisen syklinen, tulee aika,
jolloin miehet ovat miehiä ja naiset
naisia. Se tuo tullessaan myös sodat.
Ks. Vitulus.
JESSE
Jo tosi tuttavallista jeesustelua
Jesse James (1847-82) ampuu hutin,
jos luulee, että kyse on hänestä eikä
Nasaretilaisesta Jeesuksesta
enemmän hakusanoissa Jeesus, Kristus.
Jesse kuulostaa
lukutaidottomalta lainsuojattomalta. On kuitenkin
turvallista muistaa, että tämäkin kirja
saattaa vahingossa joutua lasten
käsiin, mutta he eivät silti lue sitä
väärin, vaan ymmärtävät jokaisen
sanan. Koulusaavutuksia arvioivan
kansainvälisen järjestön nimi on
Association for the Evaluation of
Educational Achievement. Se
mittasi vuosina 1990-91 lasten
lukutai83

don 31 maassa 9- ja 14-vuotiailta
oppilailta. Suomi oli molemmissa
ykkössijalla. Nuorempien
oppilaiden listalla seuraavat sijat
näppäsivät USA, Ruotsi, Ranska, Uusi-
Seelanti ja Italia. Vanhemmilla (siis
jo murrosikäisillä) oppilailla
järjestys oli Suomen jälkeen Ranska,
Ruotsi, Uusi-Seelanti, Islanti ja
Sveitsi. Jyväskylän yliopiston
kasvatustieteiden tohtori Piijo
Linnakylä pitää menestyksemme syinä
kirjoitusjärjestelmäämme (tiettyä
kirjainta vastaa tietty äänne), pieniä
opetusryhmiä, kansallisen
kirjastolaitoksen sekä kirjojen ja lehtien
runsaan painomäärän henkeä
kohden.
Suomalaislapsi osaa siis lukea
paremmin kuin kukaan muu
maailmassa. Näin taataan, että kirosan-
aperintömme on tulevaisuuden
sukupolviakin varten hyvässä
varjeluksessa.
Vankila slangi s sä jesse tarkoittaa
Leo Lipsosen mukaan
aseistakieltäytyjää, varsinkin jehovantodista-
jaa.
JESSUS Hieman hömppätätimäi-
nen voihkaisu. Muita muotoja on
esim. Jessuksen perkele. Eero Jär-
ventaustan mukaan keski-ikäisiltä
naisilta kuulee muodon Jessus
soikoon. Hyvin yleinen.
JESUKKI Isänpäiväkirosana. Ted
Bundy -manaus.
JESTA
Jeesus-peräinen sadatus. Herra Huu
osasi hokea Jestapa jepulis, penikat
sipuliks. Nämä jesta-alkuiset sota-
rummut ovatkin ruotsihtavan M.A.
Nummis-aksentin hedelmällistä
peltotilkkua.
JESTANPOJ AT Jeesuksen
pojilla tarkoitetaan... eh... hm... hyvää.
Kukaan ei tiedä, siemensikö Jeesus
rintaperillisiä. Kenties sinunkin juu-
talaispankkiiriystävälläsi on
todellisuudessa Jeesus biologisena esi-isä-
nään.
JESTANPOO Kirosana, jota
kilttikin ihminen voi käyttää Jeesus-
peräisyydestä huolimatta.
JESTANPUJUT Jeesus-etuvetoi-
nen pujusto. Toimiva suffiksi.
JESTAS
Kaikkien justusten jeesusteluun
tarkoitettu klassinen manaus,
varsinkin muodossa Jestas sentään.
Otettava ilman muuta erilliseen pikakä-
sittelyyn. Muuten jestas jyrää
pelkällä kansallisella arvovallallaan
kaikki epäilijät keiloina lakoon.
Jestas on kotivakuutus, jota ei
tarvitse erikseen ottaa, sillä se leimataan
automaattisesti pyllyyn syntymän
hetkellä. Jestasta ei siis kannata
aliarvioida. Se pitää ystävyyttäsi
itsestäänselvyytenä, mutta jos petät sen,
kosto on oleva suuri. Vähintään
kengännauhat katkeavat silloin kun
sinulla on tulenpalava kiire ovesta
ulos.
Ks. Justus, Sus siunatkoon.
JETAJESTA Nimimerkki Koivu-
harju Urjalasta on pistänyt jalalla
koreasti. Tätä kirosanaa ei saa
päästää vääriin käsiin. Kuvitelkaa, jos
joku Kauko Röyhkä rupeaisi
käyttämään sitä.
JIALAUTA
Tätä vähemmän ruokotonta versiota
jumalaudasta käytti Hietalan
Eemeli. Se on luultavasti kirosana, johon
vain Hannu Karpo voi törmätä
luonnontilassa. Jialaudan uhanalaisuutta
kukaan ei välitä ottaa sydämenasiak-
seen, eikä sen ole väliäkään.
Kuolleen manauksen tilalle syntyy aina
viisi uutta, kun kerran ollaan
suomalaisia. Paljolti Aleksis Kiven
ansiosta aloimme aikanaan uskoa
kieleemme, ja tänään kirosanasto on yhä
84

ominta maaperäämme ja
ilmastoamme. Siihen eivät Euroopan
yhdentymiset tai nationalismi vaikuta.
Jialauta on perinteinen yhden
miehen kirosana, Kuuma-Kalien
erikoinen, personoitu huulirokahtu-
ma, agraarimantra, kybemoituma-
ton nakit ja muusi. Se on
sähkösuojattu diletanteiltajakeskinkeitaisuuk-
silta, kuten Juha Wuolijoelta, joka
teki elämänsä virheen kustuaan
nuoren tammen juurelle ja tartuttaen
siihen keltapilkkutaudin.
JOHAN NYT ON
MARKKINAT
ja huomenna toripäivät, manaus
jatkuu. Klassista päivittelyä
parhaimmillaan. Arkkityyppejä on useita,
mutta niiden kuuluminen
suomalaiseen kirokulttuuriin on
tulkinnanvaraista. Erityisesti lapsen suusta tämä
manailu kuulostaa ihastuttavalta.
Mikä ei kuulu joukkoon: Johan
Ludvig Runeberg, Johann Sebastian
Bach, johan nyt on markkinat. Simo
Rantalaisen kertoma nokkeluus saa
haastattelija Ilse Raution (HS
11.10.92) 	selittelemään tyhmyyttään.
Vanhat mummot selittelevät aina
tyhmyyttään, koska heidän pitää
pyydellä anteeksi, koska he ovat
pieniä ja heikkoja, ja koska he
pelkäävät. Voi naisparat,kohtaloa. Simo
Rantalainen on tullut kuuluisaksi
muumihenkseleistään Kympin
Uutisten urheilutoimittajana, sittemmin
Broadcastersin tuottamassa
Hyvissä, pahoissa ja rumissa, ja lopuksi
Hullu Suomi -ohjelmassa, jossa hän
rahtasi studioon linssiluteita
kuuntelemaan Pedro Hietasen liikuttavaa
pimputtelua. Rantalainen
nyrkkeilee. Hän on hyvä jätkä. Hänellä on
asennetta. Broadcasters vain saisi
hioa perusidealtaan erinomaiset
ohjelmansa ensin valmiiksi ennen
kuin tuo ne ruutuun. Tämä on vain
Suuren Kirosanakirjan epävirallinen
mielipide.
JORO
Lievä voimasana pehmomiehille,
jotka ovat saaneet pakit
tanssilattialla. Sen sijaan machomiesten suussa
se maistuu, eritoten sangen
ilahduttavan tanssipartnerin paikalleen
saattamisen jälkeen, kun ilta on
yhtäkkiä lupauksia täynnä.
Joro on johdettu slangisanoista
jorata (tanssia) ja jorot (tanssit).
Koska myös jortti eli jortikka
(penis) liippaavat läheltä, arvostetut
etymologit (jotka ovat häpeästä
unohtaneet nimensä) epäilevät
sanan joron tarkoittavan eräänlaista
soidinmenoihin perustuvaa tanssi-
koreografiaa. Suosituin askelkuvio
saadaan lähetyssaamaajamallista. Jos
joku epäilee vaaka-asennon tanssi-
kelpoisuutta, muistutettakoon
hänelle, että se on nimenomaan
pystyasento. Vink vink.
JORTANA
Uhkaava, tumma ja saatanallinen
manaus, oikein kunnon muinaisajan
loitsu, jossa suomalais-perkeleellis-
tä kirotapainkulttuuria vahvimmin
edustava r-kirjain on houkuteltu
poikkeuksellisesti kuolemanhenkeä
symboloivan o-kirjaimen perään.
Tämä manaus todella sisältää kaikki
tähdelliset tykötarpeet, varsinkin
mitä tulee äänneasuun. Kaljapussi
on asvaltilla, ihottumaa sisädimes-
sä ja sormenkynnet leikattu toisesta
nivelestä. Toivo on muuttanut seu-
raavalle planeetalle. Pahan voima
vain kypsyy ajan myötä. Jortana on
tuleva klassikko.
Christfrid Gananderin Mytholo-
gia Fennican mukaan Jortana (myös
muodossa Juortani) oli paha virta,
jonka yli kuolleet matkustivat.
Turun palossa suureksi osaksi kuolleen
85

Jortana
kansanperinteemme mukaan se olisi
voinut sijaita Ilomantsin rajoillakin.
Ks. Haades, Kerperos.
JUCKE
Helsinkiläisen Hilja Aukimaan
lähettämä fressi manaus, johon on saatu
lantratuksi keskenään juiceleskis-
mäinen kansantrubaduuriperinne ja
juicefruitmaisen raikas
appelsiinituoremehun maku niin että lopputulos
tuo mieleen parannetun ja
huomattavasti nuorennetun painoksen
Jukka Viitasesta. Juo aamuisin pahaan
oloon. Lausu cee koona. Moikkaa
naapurille. Ja olet varma koko
päivän.
JUFESTO
Mefisto on täällä! Se paimentaa
kiroilevaa kansaa kuin nautakaijaa,
mutta maksattaa festivaalit
vähäosaisten kukkaroista. Mitä sillä, jos
kansanedustajat käyttävät tuhansia
kuussa taksimatkoihin? On
muistettava, että iltapäivälehdet vääristävät
maailmankuvaa. Jos annat pienelle
jutulle suuren otsikon, pieni juttu
tulee suureksi uutiseksi.
Tapahtumien tärkeys tiivistyy sinkkutytön
alkoholisoituneeseen teddyyn.
JUFENAUT Jostain syystä jufe-
naut tuo mieleen astronautin.
JUFENAUTA Jostain syystä ju-
fenauta ei tuo lainkaan mieleen
astronauttia.
JUHELO
Juhe-perheytys on tapahtunut. Juhe-
lo on 403.500 suomalaisen
työttömän päivän mietelause lokakuussa
1992 	Iiro Viinaselle, joka tietysti
yrittää parhaansa, ja Mauno
Koivistolle, joka lopullisesti on vastuussa
kaikesta. Minkä sille voi, että juhdo
tuo mieleen tohelon. Urho
Kekkonen käytti termiä Saatanan tunarit.
Siitä eläkeläisvaari Kari
Suomalainenkin osaa sopivin väliajoin
muistuttaa. Se on tärkeätä, ettei totuus
unohtuisi. On tietysti fraasi sanoa,
että työttömien kansanarmeija olisi
kasinotalouden pelinappula, uhri
niinkin pelottavalle jumalalle kuin
Suomen markka, mutta se on
virallinen selitys. Väite, että kansallinen
86

krapula olisi perua liian rankasta
kulutusjuhlasta, on raivostuttavan
luterilainen ja syyllistävä herja. Eivät
kansan syvät rivit ole koskaan
tuhlanneet ja eläneet yli varojensa. Syy
on aina jumalissa. Rangaistus
kohdistetaan tietysti palvojiin.
JUHENAUT Helmi Holmin
isoisän käyttämä kirosana. Isoisä
syntyi jo reippaasti 1800-luvun
puolella.
JUHENAUT A Muhevan lehmi-
pojan varakirosana
JUHMURA
Hiomaton, läikikäs ja lipodystrofi-
nen kirosana. Jos juhmura olisi
japanilaista kiroelektroniikkaa, se olisi
juhmurai. Jos se olisi ruotsalainen,
kutsuisimme sitä juhmuräksi. Jos se
olisi valmistettu Saksassa, logossa
lukisi Jiichmurach. Se on Opel Ca-
libra -vastainen katkera loitsu, joka
vahvistaa yhteinäistä tukirivistöäm-
me Uudenkaupungin työllisyyden
puolesta.
Täten julistetaan Juhmura-kilpai-
lu. Lähetä Pikku-idikselle vuoden
1993 	huhtikuun loppuun mennessä
hauskin selitys juhmura-sanasta.
Kuoreen merkintä “Juhmura”.
Parhaille (tietysti) kirjapalkintoja. (Jos
pidät kilpailuista, ks. myös Vatja.)
JUHMURI Puskuri, survin,
petkel. Terveydelle haitallinen kirosana,
pikku julmuri.
JUKE
Manaus kuin kuulakärkikynä. Kiro-
kas etutavusto säällisiin sadat uksiin,
kun vaihtoehdot ovat vähissä. Kiro-
sukupuussa jukun kaupunkilaisveli.
Juken isä on juko ja isoisä on juma.
Puuttuu enää jukeboksi, ja kaikki
ovat valmiita bailaamaan kiroake-
diskossa. Joka tapauksessa juke-
perheeseen kuuluu muutama
kodikas kirosana. Suosi niitä äläkä tätä
emosanaa, jollei riivattu kiire
vaivaa. Jätetään juke koulutytöille ja
purkansyöjille.
JUKEU
Omistettu niille, joiden on kerta
kaikkiaan pakko rapisuttaa
elokuvissa poppari- ja karkkipusseja koko
näytännön ajan. Eikö ihminen pysty
olemaan kahta tuntia syömättä, eikö
audiovisuaalinen nautinto riitä,
pitääkö kauhuleffassakin olla mukana
vielä maku? Jukeli on luikku epeli.
Vaarattomasta viattomuudestaan
huolimatta se osaa koston jalon
taidon. Se on kuumatka vieraisiin
silmiin.
JUKELIN TÄHEN Trimmaava
tähtimuoto. Jukittaminen on
patistamista.
JUKELIS Torniolaisen Mirrin
lähettämä tutuhko juke-muoto.
JUKENAUTA
Kyllä joku on taannoin riemuinnut,
kun laudasta nautaan on vain yhden
konsonantin heitto. Jukenauta
kestää hapantumatta vain muutamia
päiviä, sitten se on vaihdettava
tuoreeseen manaukseen. Ennen oli
toisin, kun kirosanatkin myytiin
pulloissa. Niitä pystyi kunnioittamaan
toisella lailla Muuten jukenauta on
tavallinen letkeähkö skimbaajan
tekstiilimanaus, joka kanttaa lumi-
pulverissa suloisesti kuin
ensisuudelma. Sitten se arkipäiväistyykin.
JUKENAUT A-luokan vero on
typistänyt sanaa kirjaimella.
JUKERNAUT Jukertaa
tarkoittaa hidasta, työlästä, tottumatonta
tekemistä. Mikään ei estä lisäämästä
loppuun vokaalia. Suomi on vapaa
kiroilumaa.
JUKO
Jukolan Jussin agraaria manauspe-
rintöä strobokulttuurillemme,
etu87

päässä etuliitteen roolissa. Pikku
jättiläinen, työläisten ja palkkolais-
ten päivittäinen lauantaimakkara
viipale. Konkurssiin menevien
kommunistipuolueiden ikeen alla vain
juko kestää lahoamatta, kun Veli
Venäjä ei enää sponsoroi Suomi-
neitoa. Kirosukupuun mukaan ju-
kon isä on juma, jukon pojat ovat
juku ja juke.
J ukolla on oma merkityksensä: se
on härän valjaiden osa eli ies, veto-
köysi. Kansankielessämme se
tarkoittaa reen keulapajua (sepäpaju,
nenäpaju, nenäpuu). Yllättävän
nykyaikaisissäkin oijayhteisöissä
juko tunnetaan olkaieksenä kahden
sangon kantamista varten. Kaksilap-
sisen perheen äiti tuntee asian.
Joskus yksikin lapsi riittää, jos
aviomies on toivoton tapaus.
JUKOLAUTA
Äänenpainoiltaan täydellinen,
intensiteetiltään korkeaoktaaninen ja
vaihtokurssiltaan vakaa peruskiro
sana aikuiselle ihmiselle. Jumalau-
dan ensimmäinen varavaltuutettu,
monien negatiivisten tunnelautakun-
tien jäsen, luottamuskirosana ja
suomen kielen kunniakansalainen.
Jumalaudan ja jukolaudan ero on
kuin omistusasunnon ja vuokra-
asunnon, kuin Volvon ja Ladan, kuin
Saksan jaPuolan. Silti jukdauta sopii
rehvakkaankin miehenkörilään
suuhun. Sen käyttäjä voi olla koulutettu,
josta kuitenkin löytyy
maanläheisyyttä. Hän voi olla myös
kouluttamaton, jolloin hänellä riittää
elämänviisautta. Jukolauta ei paina liikaa,
mutta se on kasvamassa tosimielien
mittoihin. Kiroilemalla jukolautaa
on kuin laittaisi rahaa pankkiin.
Kirosukupuussa jukolauta on
jumalaudan vanhin poika. Siviilissä
se on täsmällisesti reen etulauta. Ks.
Jukulauta, Jumalauta.
Eero Järventaustan mukaan
nokialaiset vahvistelevat tavanomaista
jukolauta-manaustaan totta-etuliit-
tedlä: “Totta jukolauta mä nyt ton
tunnen, toista vuatta samalla tyämaal-
la sen kans sählännyt”
JUKOLAUT Nyt A-kiijain
putosi takaisin nieluun. Ketterä, joskin
vaisumpi vaihtoehto.
JUKOLA VITA Suunnistajan
kirosana, jossa on mukava ripaus
TWAR-bakteeria (ks. Klamydia).
Suomen suunnistuksen
päätapahtuma Jukolan viesti pidetään joka vuosi
eri maastossa, vuonna 1992
Vehkalahdella, 1993 Paimiossa ja 1994
Luoston ja Pyhätunturin
maisemissa.
JUKOUSTE
Monilla musikaalisilla kirolistoilla
vankkumaton peruspilari. Ko-tavun
läpäisemä juliste, täynnä uhoavaa
manifestia
epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Äreä, yrmy ja kyyninen
manaus, jolla on aina huono aamu.
Hyvää tavaraa. Ei kannata vaihtaa.
Jukoliste on suomalaisen työnte-
kemisen näköispatsas, jonka
rinnalla teemuhirvilammet ovat pelkkiä
pilluntuhertajia. Mitä sitten, jos
katajaista kansaamme arvostellaan
työnarkomaniasta? Se kuuluu
meidän identiteettiimme kuin
saunakalja ja omistusasunto. Jos emme
osaakaan kommunikoida sulavasti
ulkomaisten kanssa, jos olemmekin
rasisteja, mitä sitten? Me demme, mitä
olemme, me demme suomalaisia.
Pidämme luonteestamme kiinni
vikoineen kaikkineen. Muuttakoot
muut kansat käytöstapojaan meidän
mallimme mukaan, jos ne kaipaavat
yhteisymmärrystä.
Ks. Jumaliste.
JUKOUUTA
Manaamisen tukkukauppaa. Nyt

ruvetaan tekemään kauppaa, eikä
mitään nappikauppaa. Suomi
nousuun, jukoliuta! Suomalaisen Työn
Liitto painottaa, että jos ostamme
joka kuukausi vain satasella
enemmän suomalaisia tuotteita kuin nyt,
luomme pelkällä kulutuskasvullam-
me vuodessa melkein 30.000 uutta
työpaikkaa.
Ks. Jukuliuta, Jumaliuta.
JUKOLIVITA Suunnistajan
valmentajan kirosana.
JUKOPLIUTA Manaamisen
ptukkukauppaa.
JUKOPLIUT Hassunhauska
kirosana, jonka veikeysarvo
lähentelee 4 Ho:n ja 2 Ha:n kunniakasta
tasoa. Aivan käyttökelpoinen.
JUKOPLIT Rauhoitettu manaus.
Jos haluat nähdä Plitvicen järvek-
kään luonnonsuojelualueen, mene
Etelä-Kroatiaan.
JUKOMAUTA
Letkulaisen Heimo Aaltosen
pätevää keruutyötä. Ei enää nauta, vaan
nyt kunnon mauta. Jollei jukomauta
enää auta, ei sitten mikään. Toisaalta
jäljet ovat lyhyet. Vain yhden
kirjaimen muutoksella Jumalaudasta saa
kaikenlaista kivaa, joskin helppoa
varianttia. Voit kokeilla Jukorautaa,
Jukohautaa, Jukopaitaa tai Jukosai-
taa. Ehkä jukomaudan ansiot jäävät
tähän inspiroivaan vaikutukseen.
Kaikkie tiet vievät pois jukomau-
dasta.
JUKOMAUTON Aavistus luki-
häiriöisyyttä, ja sana olisi mauton.
Ranskalaisvaikutteisuutta.
JUKOMANA Japanilaistyyppi-
nen manaus. Muista aksentti. Tulli-
vero maksettu.
JUKOMANIA No nyt se alkaa,
kiroilumania. Minun vikani!
JUKOMAISEE Edelleen Heimo
Aaltosta. Mieshän ansaitsisi
diplomin, mitalin ja pullakahvin.
JUKOPÄTKÄ
Voimattomuutta ilmaiseva sadat us.
Ies on härälle liian lyhyt. Mies on
juntattu maan sisään
maksamattomien velkojen ja petettyjen
lupausten takia. On jotenkin tahdoton olo.
Minkä huonolle onnelle mahtaa, ei
tämä ole mikään Eldorado. Pelkällä
heinäntekojärjellä ei aina pärjää,
vastassa on kuitenkin viimeistään
poliisi, verottaja tai Alkon
aukioloajat. Jukopätkä ei edes lohduta. Se
rankataan lastenosastolle.
Värityskirjat on piilotettu.
Ks. Jukupätkä.
JUKOPÄTKIS Vanhaa TV-piir-
rettyä pullollaan.
JUKRA
Lähes suosituin suomalainen kiro-
sananen. Kevyt, laktoositon ja
vähäsuolainen taskuntäyte. Miellyttävä
kuin tiedoston tallentamisesta tai
hausta johtuva Macintoshin
kovalevyn surina. Kalanmaksasukupolven
testamentti. Unilelu. Kirosukupuus-
sa jumpen isoveli ja jukun kaupun-
kilaisserkku. Nykysuomen
sanakirja pitää jukraa pelkkänä
interjektiona (huudahduksena) ja lasten
roinana, samoin Suomen kielen
perussanakirja päivittelysanana varsinkin
nuorten kielessä, mutta olen sitä
mieltä, että pojasta polvi paranee.
Kerran vielä jukraa arvostetaan yhtä
paljon kuin sen setää jukoa tai iso-
pappaa jumaa.
Ennen toista maailmansotaa levi-
si Eero Järventaustan mukaan
Mouhijärven Salmin kylässä yleiseksi
kirosanaksi varsinkin nuorten
keskuudessa sana jukra. “Jukra! Ku em
minä ny osaa tätä kirvesvartta oi-
keem mallikkaaksi”
JUKRAT Yleinen myös
monikollisena.
JUKRU Suolaa on lisätty. Jukru
on jukran velipuoli.
89

JUKR AL AVIT A
Antibioottikuurin läpikäyneen onnellisen
suunnistajan kirosana.
JUKRAVITI Vitivalkoista jukra-
viattomuutta kiroilun syntisellä
saralla.
JUKRAVIT Manaus jää kaiku-
maan puuttuvaa tu-lopputavua.
JUKR A VITA Elinvoimaista juk-
ruutta.
JUKRAMPOO
Valde Jokisen kirous nuorten näy-
telmäharjoituksissa Suoniemen
Kauniaisissa. Hän korosti erityisesti
sanan viimeistä tavua POO. “Juk-
rampoo, pojaat, jonse tää näytölmä-
kappales tukkan enspyhääv valmiiks,
ni mitäs sittet tehrään?”
JUKRANPOO Sama ännällä.
JUKRAMPUJUT Vihtori Jutila
Mouhijärven Salmin kylässä kiroili
myös näin: “Jukrampujut! Ei tom-
mottilla saappailla om mitääv
virkaa, ku pohjak kaikki auki ko yks
holimotti!”
JUKRANPUJUT Sama ännällä.
JUKU
Yleinen kirosananen. Erityisesti
alaikäisten kaunottarien pikku
harmeihin soveltuva pärähdys, kun
py yhekumi putoaa lattialle, kun nappi
ei mene heti ensi yrittämällä kiinni
tai kun kukkarosta poimittu kym-
menpenninen putoaa takaisin kuk-

karoon. Kirosukupuussajuken
maalla asuva pikkuveli. Jukun isä on juko,
isoisä juma.
Eero Järventausta Siurosta tietää,
että nuorimman väen keskuudessa
alettiin toisen maailmansodan
aikana käyttää kirosanaa juku, kun
vanhemmat eivät ainakaan ensi kertaa
sen kuullessaan osanneet kieltää sen
käyttämistä. Järventausta antaa
esimerkin: “Mikä juku sun nyt tuli, ko
nokastas tollai verta pruuttaa!”
JUKULAUTA
Saijakuvakulttuurin muovaaman
lapsiterroristin kotimanaus. Apuun
lentää Peräsmies - radioaktiivisen
hernerokan sankari. Corto Maltese
nappaa lakillaan lentokalat. Marsu-
pilami antaa häntänsä solmumesta-
rin käyttöön. Jollet tiedä yhtään hyvää
saijista, sinun on piirrettävä
sellainen itse. Ks. Jukolauta, Jumalauta.
JUKUPLAUTA Manauksen kes-
kele piilotettu p-kiijain on itse
asiassa perkeleen työttömäksi jäänyt
liettualainen vakooja, joka vanhoina
päivinään on löytänyt itselleen
lohdullisen lintukodon.
JUKULIUTA
Untuvainen, tahraton ja poloinen
pehmis. Pikku poikasmainen uhmak-
kuus saa vanhemmat naureskele^
maan. Jukuliuta on kesympi laitos
(ks.) Jukoliudasta, mutta 120-kilois-
en henkivartijan bassokurkussa
sekin murtaa portteja. Paras kiroilija
on synnynnäinen strategisti. Pallo-
silmää tarvitaan aina, kun psyyka-
taan sekä itseä että muita. Jukulauta
on kuin tilaustyö Kummeliin,
lahjakkaan koomikon Heikki
Silvennoisen pressipassi aavistuksen sivuun
tulitikunkapealta moottoritieltä.
JUKUPLIUT A Karvan verran
reliikiksi jäänyt teini-iskusana.
JUKUPLIUT Seinäjokelainen
Sinikka Savanheimo heittää peliin
muodon Voi syntisen varjo jukup-
liut. Kuopiosta lennähtää
kalakukkona rakenteeltaan samantapainen
manaus Toppoo tappoo jukupliut.
JUKUPÄTKÄ
Tytöt eivät osaa heti päättää mustien
ja valkoisten pikkuhousujen välillä.
Jukupätkä on lyhytsulkumanaus,
vielä päätä lyhyempi kanssavelje-
ään (ks.) Jukopätkää. Tämä
liinaharja on kuitenkin neuvokkaampi. Ja
annas olla, kun se kasvaa naiseksi.
Arjen kukkasena se piristää ja sie-
vistää suloisesti. Sitten pikkuhousu-
valintakin on juurtunut vaistoon, joka
saa miehet polvilleen.
JUKUPLÄTKÄ Mennään jo
jääkiekon puolelle, Jere Lehtisen ja
kumppaneiden söpöjen fanien
intiimiin sanastoon.
JUKUPÄDE Slangistinen pätkä
jukua.
JULAMALAUTA
Lama-ajan kirosanaversio raskaan
sarjan jumalaudasta. Se näyttää
kirosanalta, se kuulostaa kirosanalta
ja se maistuu kirosanalta.
Päinvastoin, yksi ylimääräinen la-tavu lisää
kummasti ytyä manauksen
toimivuuteen. Sitä paitsi se kuulostaa
kanssaihmisten korvissa veikeältä. Siksi
julamalauta täyttää erinomaisen
kirosanan ehdot: siinä on sanomaa, se
tuntuu kiroilijan suussa tehokkaalta,
se purkaa stressiä eikä se loukkaa
muita ihmisiä.
Ennen huipputason junioriuima-
ri, nykyisin Hannoverissa
työskentelevä ekonomi Ilkka Matinpalo
valittaa Suomen Kuvalehdessä (11.9.
92), että Suomessa ruikutetaan
lamasta liikaa. Hänen mukaansa
Saksassa lama tarkoitti vuonna 1991
hyvin hidasta talouskasvua, ei
mitään muuta. On ehkä
epäoikeuden91

mukaista ja epäsuhteellista verrata
Suomea ja Saksaa taloudellisesti
toisiinsa, varsinkaan ekonomin,
koska lähtökohdat ovat erilaiset.
Verrataanko silliä ja norsuakaan
keskenään? Ajatus on kuitenkin
hyvä: kaikki on loppujen lopuksi
sitä, miten siihen suhtaudutaan.
Samoin kiroilussa.
JULLIMALAUTA
Tamperelainen Markus Tamminen
kertoi 30-vuodssyntymäpäivänään
kirosanan hyvän puolen olevan
siinä, että yksi lisätavu jumalautaan
lisää harkitsemisaikaa kesken
kiroilemisen. Manailu on luonnollisesti
useimmiten spontaania, eikä
välttämättä ennen sitä pysty tajuamaan,
kuinka suurta karkeusastetta tilanne
vaatii. Jumalautaan verrattuna julli-
malaudan puoliintumisaika on siis
pidempi.
Julli (tai jullikka) tarkoittaa
tavallisesti määritelmää omapäisestä,
laiskansitkeästä, kömpelöstä,
kookkaasta ihmisestä tai eläimestä.
JULLILLEEN Seinäjokelaisen
Sinikka Savanheimon tiedossa on
muoto Voi jullilleen justiinsa.
JULMETTU
Julmettu on ilmetty julma-johdos.
Rasistien, kyynikkojen ja julmurien
suosikkikiious, jolla tekee parhaiten
vaikutuksen itseensä. Tuomari Nur-
miokin voi manata pikku julmuriaan,
kun vain ajaisi joskus partansa.
Poikaparka. Julmettuun liittyvät sängen
lisäksi myös pedrohietasmaiset
mursunviikset ja varsinkin
pulisongit. Julma-Juha Väätäinen tietänee
suomalaisen yleisurheilun paikan:
heikkoudet piilevät asenteissa.
Urheilijan on oltava julma itseään
kohtaan; itseään voi hemmotella
aktiiviuran jälkeen. Ringa Ropon
persläskit ovat lohduton näky, sillä
monessa lajissa pahin
kilpakumppani on painovoima. Julmaa ei de viedä
pikkulapselta tikkaria; julmaa on
palauttaa se lapselle hiekkaan
pölytettynä.
Ks. Metsäsian julma aisa.
JULMETTUA Partitiivina
paremmin toimiva kuin a:ton
lähtökohtansa.
JULMETUS Julmaa tuuletusta
silloinkin, kun kilpailija on tullut
vuorokautta muita myöhemmin
maaliin.
JUMA
Kirosanojen grand old man,
manaajien taatta, kaikkien vanhojen
viisauksien suuri isdsähahmo,
arjalainen jumalan alku. Juma on kuin
Raimo Ilaskivi ennen vuotta 1947,
johon asti hänen nimensä oli Raimo
Hämäläinen. Paikka, jossa jumat
asuvat, on jumala. Manauksena juma
on luonnollisesti kärpässaijaa,
tyttöjen käsilaukkurihkamaa,
surkuhupaisa kääpiöhitto. Kyllä se aina jukun
vdttaa, sillä juman syvältä lausuttu
kurkkuäänne loihtii äkkiä pelottavia
mielikuvia siitä, että pahempaakin
voisi olla tulossa.
Juma on yleisin nelikirjaimisto
suomalaisessa kiroikulttuurissa. Ki-
rosukupuussa juman poika on juko,
jolla on pojat juke ja juku.
JUMAT Joukossa tyhmyys
tiivistyy.
JUMAT AN A Vinosilmäinen
tanakka pohjustus.
JUMALA
Merkitykseltään tärkeä kuin oma
henkilöauto, kirotehokkuudeltaan
pelkkää akkamaisesti parahtavaa
siunaustaivastelua. Käyttäjäkunta
sooloilee väljästi mummiliigassa.
Asiaan kuuluvat kaikenlaiset
etuliitteet (Ei, Hyvä, Voi) tai tituleeraus
(Herra, Isä).
92

Jumala on vanha ja mielettömän
hyvä keksintö. Kulttuurihistoriasta,
filosofiasta ja teologiasta löytyy
hyperolentoja Ilmarisesta dollariin.
Heidän luettelemisensa vaatisi
kohtuuttomasti palstatilaa, joten
vaivannäkö ei palvelisi sen enempää
lukijaa kuin tekijääkään. Jumalan ole-
musmuoto vaihtelee
ihmishahmosta koppakuoriaiseen, pilventyngästä
kulttikirjaan ja seksistä
kunnianhimoon. Jumalten kyvyt ylittävät
meikäläisten rajallisuuden, heitä
palvotaan ja pelätään, heille
uhrataan korruptioita, jopa ihmisiä.
Moni jumala on luomistyönsä
jälkeen jättänyt maailman oman
onnensa nojaan ja siirtynyt
piippuhyllylle; heikäläisiä kutsutaan
käsitteellä deus otiosus (toimeton
jumala). On myös olemassa erikoisjuma-
lia, elinkdnojumalia ja paikallisju-
malia. Heidän kontollaan voi olla
jokin luonnonilmiö (sade), ihmisen
toiminta (kalastus) tai
maantieteellisesti rajattu kokonaisuus (joki).
Iloisia uskovaisia ja temppera-
menttisia, persoonallisia ja jopa
poikkitieteellisen anarkistisia
pappeja on Suomessa onneksi liikkeellä
sankoin joukoin. Ilman heitä
kristinuskolla ei olisi mitään jakoa
pinnallisuutta ja materialismia suosivassa
nykykulttuurissamme. Oikealla
tavalla asennoituen uskovaisuus on
pelkästään myönteinen juttu.
Lieveilmiöitä ei kannata sotkea tähän
yhteyteen; hihhulit ripustettakoon
munista hirteen.
Oulun yliopistossa Pauli
Saukkosen johdolla laadittuun suomen
kielen taajuussanastoon (1979) on
kerätty tiheimmin yleiskielisissä
teksteissä esiintyvät sanamme.
Kirosanoista korkeimmalta sijalta löytyy
Jumala. Sillä on kunnioitettava 85.
sija. Osuus kielimassasta on 1,151
%. Näin ollen joka sadas sana yleis-
kidessämme di jokin aika sitten
varmuudella Jumala. Miten se
käsky menikään: älä turhaan lausu
Jumalan, mddän Herramme, nimeä...
Kenttäjumala tarkoittaa
sotilasslangissa sotilaspastoria. Jumala on
juman deminutiivi eli piennysmuo-
to.
JUMALANI Saksalaisten Mein
Gott -tyyppinen parahdus.
JUMALANPILKKA Onko
tämäkin kirosana jumalanpilkkaa? Ks.
Pilkka.
HERRA JUMALA Tosi vakavan
paikan edessä. Ks. Herra...
ISOJUM AL A T utiseva pappa
tulee ja pelastaa.
ISÄ JUMALA Kauempana
ruokottomuudesta ei siunaus voisi olla.
EPÄJUMALA Ilman muuta! Mitä
jääkiekko-otteluistakaan tulisi, jos
kentällä riehuisi vain yksi joukkue?
Ks. Epäjumala.
MAAJUMALA Murteissa noita
tai tietäjä. Farmarikirosana.
JUMALAN PYSSYT JA
PUUKUULAT
Parin mikkeliläisen mukaan
kyseessä on harvoin kiroilevan keski-ikäi-
sen äiti-ihmisen suosima sadattelu.
Hddän mielestään se kertoo paljon
kyseisen henkilön Jumala-kuvasta.
Manauksen tehosta ei ole tietoa.
Kyllä puukuulakin voi kipeää tehdä,
varsinkin kun se osuu suoraan
silmämunaan. Kansanperinne on
tulvillaan vastaavia leikkisiä lauseita.
Niiden rytmiikka ja riimitys ovat
usein tarkoin harkittuja ja toimivia.
Kirosanoiksi asti niistä ei aina ole,
eikä se ole tarkoituskaan. Lähinnä
ne herättävät hilpeyttä, herkkähipi-
äisissä tietysti pikkurasittavaa
suuttumista.
Myös pelkistetymmässä
muodossa Jumalan pyssyt. Puukuulat on tällä
kertaa jätetty kotiin.
93

JUMALATION
Äännetään kansainvälisesti jumalds-
sön. Vähän samaan tapaan kuin (ks.)
Perkelation. Tämä sopisi mainiosti
kisailija, journalisti Jyrki
Lehtolalle, joka osaa muutenkin viljellä
“vakavammissa” kirjallisissa
yritelmissään luontevasti sellaisia sanoja
kuin bäkk, enivei, oolrait ja öbaut.
Puristi Jukka Petäjä saa sellaisesta
virnistyksiä. Mikä ihme se on, teko-
nokkeluus ei ole sama asia kuin
mielikuvitus tai luovuus. Se joka
käyttää hymyilemisen
synonyymina hangonkeksiä, ei voi olla kuin
keskinkertainen erikoisuudentavoit-
telija, joka ei ole ymmärtänyt
kirjallisuuden todellista tarkoitusta ja sen
mahdollisuutta toimia aseena
hyvinkin syvällisiin sotiin.
JUMALAUSTE
Manaus kuin postikortti.
Tamperelaisen Markus Tammisen mukaan
uudempia ja hengellisempiä
kiroani uksia, Jumala-johdannainen.
Lauste on Turun kaupunginosa,
josta Markus-sedän mukaan ei de
mitään hyvää sanottavaa.
Vantaalainen lähde lisää sen devan
huonomaineinen vuokrakasarmialue,
jonka poikakodista tulevat katukuvaan
pikku autovarkaat. Nimensä alue on
saanut joskus siellä sijainneen
samannimisen maatilan mukaan.
Mutta kuinka on käynyt
Helsingin Jakomäen? Sen viihtyisyys on
kasvanut kilvan viheristutusten
kanssa. Silti helsinkiläisten mielikuvat
Jakomäestä ovat vielä pitkään - ja
nyt jo aiheettomasti - negatiiviset.
JUMALAUTA
Yksi viidestä pääkirosanasta. Krd-
viluokkaa. Selittelemätön, valmis,
kypsä kuin sveitsiläinen juusto.
Osakesijoittajan undmasana: arvo
vain kasvaa ajan myötä. Se käy
tasaisesti vuodesta toiseen kuin
mersu. Silti siinä on multäinen
tervaskannon järeys, suomalaisen
luonteen väkevyys kaikessa
koruttomuudessaan ja vahva maan tuoksu.
Jumalauta on kiistatta yksi luotet-
tavimmista kirosanoista. Se kestää
isältä pojalle: se on perinnöllinen
kirosana. Tiedämme, kuinka
sulavasti jumalaudat siirtyvät pdvelta
toiselle. Se on kodittoman
kotivakuutus, se on autottoman
kulkuneuvo, se on köyhän raha. Heikkokin
vahvistuu, kun hän sitä käyttää.
Jumalauta on peräisin avunhuu-
tomaisesta, rukouksenomaisesta
sanonnasta Jumala, auta. Siurolai-
nen Eero Järventausta selittää sanan
hauskasti: kun 1-äännettä
korostetaan sanontaa lausuttaessa,
sanonnan uskonnollinen luonne piiloutuu
lauta-käsitteeseen ja sana kelpaa
vdmasanaksi sitä tarvitsevalle.
Itse asiassa jumalaudan merkitys
on muuttunut alkuperäisestään
täydellisesti. Silti vanhat naiset
ihmettelevät, miksi viidestä
pääkirosanasta (jumalauta, perkele, saatana, hd-
vetti, vittu) vain jumalauta on
positiivinen. Ei se ole positiivinen.
Sanojen merkitykset muuttuvat
käytössä kulttuurin myötä. Jumalaudal-
la ei enää ole mitään raamatullista
merkitystä. (On vittukin
positiivinen, lat. huom.) (Niin on, tottakai,
tek. vast.)
Tapoja käyttää jumalautaa on
tietysti useita: Ei jumalauta, Totta
jumalauta, Jumalauta ja jästiä
pyttyyn. Toisaalta jumalaudan rahkeet
riittävät sellaisinaan, se d tarvitse
avittajia eikä itkijänaisia. Sen
täydellinen sointuisuus, sen korvia
hivelevä rytmisyys, sen karkea il-
maisuväkevyys ovat sitä, mitä kelpo
kiroilijaikinäkuvittelee
tarvitsevansa. Kaikki muu on hörhdöä.
Lauta, lauta, lauta, jumalauta, eräs
94

fU//%AA
Jumalauta
95

pikkupoika kirosi ja polkaisi jalalla
joka sanan väliin.
JUMAL A VITA Kirosana on
kotoisin rukouksesta Jumala, avita eli
Jumala, auta.
JUMALEETANA
Persoonallinen ympäripyöreys, taa-
telinmakuinen lievyys. Varmasti
joku kuuntelee, siitä voit olla saletti.
Jumaleetanaa ei voi omia yksinään,
mutta kukaan ei kehtaa käyttää sitä
sinun jälkeesi ainakaan kuuloetäi-
syydellä. Se on kuin hieman
häveliäs kiertokirje, jota moralistit ja tä-
tipakinoitsijat kieltävät jatkamasta.
Ks. myös pelkkä Leetana.
JUMALEUHKA Uutuus! Nenä
pystyyn.
JUMALEVY Maitosuklaa- vai
CD-levymanaus?
JUMALISTE
Verraton jumalauta-variantti. Heti
kakkosketjun luottohyökkääjiä.
Kuutamourakoitsijan pehmeä
balladi, pimeän palkan bluestähti.
Verokarhulle kannattaa aina kirota,
kavereiden kesken. Ks. Jukoliste.
Valtiovarainministeriön
varovaisen ennakkoarvion mukaan
suomalaisen kuutamourakoin nin vuotuinen
arvo kohoaa 10—15 miljardiin
markkaan, josta verorahoja jää
tilittämättä 3-4,5 miljardia. Maamme taloutta
hämäräheikkien touhu ei
vanhemman finanssisihteerin Pentti
Vesterisen mukaan kaada, sillä sen osuus
500 miljardin
bruttokansantuotteestamme on pari kolme prosenttia (Lalli
8.12.92). Suomen kunnallisliiton
mukaan puuttuvalla summalla
voitaisiin laskea veroäyrin hintaa 0,4
pennillä kaikissa kunnissa.
JUMALIUTA
Jumalaudasta johdettu kirosana,
jumia kasapäin. Liuta merkitsee
joukkoa, laumaa, parvea.
Valitettavasti jumaliudankilpakumppani (ks.)
Jukoliuta pärjää paremmin uhittelu-
kerhossa ja saa siksi makeammat
mimmit. Tosin jumaliudan
puolustukseksi on sanottava se, että sen
Jumalauta-setä on aikamoinen su-
kulaisrasite. Siltä vaaditaan
tavallista enemmän. Usein vain on niin, että
lahjakkaiden ihmisten lapsista tulee
keskinkertaisia. Lahjoja eivät luo
geenit vaan ympäristö. Ilman
riittäviä vastoinkäymisiä ihminen ei opi
ajattelemaan. Henkisesti kultalusik-
ka suussa syntyminen merkitsee
pelkkää katinkultaa
JUM ALIUT Nyt A-kiijain putosi
Lea Lavenin koron alle.
JUMALIVITA Homet-tason
hävittäjäkirosana.
JUMALUUTA
Siivoamisen paikka. Jumaluutaa
tarvittaisiin vähän väliä lakaisemaan
kulttuuriimme pesiytyneitä
roskaläjiä. Kaikkihan sen tietävät, että
Citylehti on jäänyt ajasta jälkeen kuin
70-luvun pulisongit, sini- ja puna-
raitaiset urheilusukat ja hampaitaan
oikova Hantta Schlizevvski. Sen
alkuperäinen idea oli olla jotain uutta;
nyt se on ollut sitä samaa uutta jo
viimeiset seitsemän vuotta. Sisäinen
muuttumisleikki hipoo brezneviläis-
tä työteliäisyyttä.
Kun ensimmäinen City-lehti
ilmestyi aikakauslehti formaattina
9.9.1985, se kulki nimellä “1999”.
Pääkirjoituksessa kirjoitettiin: “90-
luvulla on ihmettelevät kasvot. Se ei
ilkeile. Mutta se tarvitsee paljon
tilaa” Sillä oli kunnianhimoa,
ajatuksen ja sydämen unelmaa,
avantgardistista luovuutta. “1985 on 90-lu-
vun ensimmäinen vuosi.” Entä nyt?
Enää mainokset ovat katsomisen
arvoisia. Toimittajat ovat tekonok-
kelia, kyynisiä ja sieluttomia. Jari
96

Sarasvuo kirjoittaa raflaavia puru-
kumijuttuja, joiden sisällöllinen taso
on yhtä oleellinen kuin 70-luvun
perhelehden gynekologinpalsta
(tyyliin tuleeko suutelemisesta
raskaaksi). Eero Hyvösen jutut ovat
liian hyviä ja kypsiä
tämänkaltaiseen nakkenakuttajaan, siksi hänen
siirtymisensä Radio Cityn
päätoimittajan pallille on vähemmän kuin
epäviisasta. City-lehden isä
Eeropekka Rislakki kulkee jo kaukana,
kaukana edessäpäin.
On säälittävää seurata citytabloi-
din myöhäsyntyistä, kosiskelevaa
pyrkimystä juppilehdeksi aikana,
jolloin jupit ovat jo hienontuneet
toiseen materiaan. Sokeri liukenee
aina veteen. Reseptinään Cityllä on
samat aiheet kuin annoilla, menai-
silla ja seuroilla. Pelkkää
empaattista plagiointia, ideakopiointia, apina-
maista matkintaa. Kari Kivelä
-parka.
JUMALVITS
Tahkomäkeläinen Aimo Hokkanen
lähetti tämän. Onko jumala vitsi?
Vain kirosana on rukous, johon
vastataan. Kummasti kipu lähtee, kun
vähän pakokaasuttaa sadatusta. Mitä
siitä, jos työkseen närkästellyt täti-
vainaa hieman vääntää asentoaan
arkussaan, ei se ennenkään mistään
kiljunut riemusta, ja tuskin on
mihinkään tyytyväinen
kuolemanakaan jälkeen. Moni tosin muuttaa
tapojaan vaihtaessaan hiippakuntaa
ja heittäessään lusikan nurkkaan;
tupakoinnin lopettaminenkin on
silloin yllättävän iisiä. Tätivainaa ei
polttanut, hän luki naistenlehtiä, ja
sekös vasta hänen moraaliaan pai-
noi. Vitsiä hän sitten siunasteli,
jumalvitsiä, ilman loppu-iitä. Se on
kiukkuiselle muorille liian piukan-
muikeamanaus. Ihan tukisukkahou-
suihin tuli repeämiä kuin
maanjäristyksessä niin että appelsiini-iho pirs-
kahteli valmista kädenlämpöistä
hajutonta sellua.
JUMANGRANDE
Isojuma, ei kuitenkaan juhantalo.
Tämä manaus on saanut jo
syntyessään kestovaipat. Sen solisluut on
tehty rautatiekiskoista. Pröystäile-
vää kaikkivoipaisuuden tunnetta
julkeasti mainostaen se kulkee nor-
suntassuillaan sirosti kuin pahasti
ylipainoinen ballerina, röyhtäisee
pari kertaa sivulle ja pieraisee
viistosti taaksepäin. Se on täysin valmis
yhdentyneeseen Eurooppaan.
Varokoon vain, ettei Amerikka vokottele
sitä saman tien mukaansa. Holly-
woodin-sopimuksia ei jaella
Kuopion iltatorilla, mutta jumangranden
luo agentit osaavat kummasti
suunnistaa. Seuraamme tilannetta.
JUMANHAVIT
Eräänlainen loitsu Jumalan
kynttilöistä. Havi-kynttilä ei valu.
Parempi on, ettei tämä kirosanakaan valu
rinnuksille, vaan että se syöksähtää
suusta kuin mannertenvälinen
ydinohjus. En jaksa lakata hokemasta,
kuinka oleellista kiroilussa on
ilmaisu. Siihen kannattaa panostaa, sitä
kannattaa yksinäisinä hetkinä
treenata peilin edessä. Vihaisesta
ilmeestä ei ole koskaan haittaa, mutta jos
tahtoo tavoittaa clinteastwoodmai-
sen jäätävyyden, pokerinaama on
ylitse muiden. Ja kynttilät
sammuvat tunareiden pään päällä.
JUMANKAUTA
Hyvin tehokas kirosana
suuttumiseen, paino kau-tavulla. Sopivan
kova, sopivan pitkä, sopivan
elastinen. Se on kuin naisen päiväuni,
paitsi että nainen heräisi kyllä
heikkoon oloon. Jumankauta on se
ylitehokas pölynimuri, joka imppaa
97

huonekalujen jälkeen itse imuroi-
jankin. Kihvelillä ei enää ole töitä.
Kauta (kauto, kautu) on pieksun
tai lapikkaan päällisnahka, terän
rintakappale, sukan teräosa kanta-
päästä alkaen. Kauto on kirveellä
kaadetun puun tyvi, johon on jäänyt
terävä kiilamainen harjanne.
Jumankau-alkuisia manauksia voi
kehitellä itse loputtomiin. Juman-
etuosan jatkoksi sopii käyttää
vaikka sanoja-kauniste, -kauppias, -kau-
ra, -kaurikopaali, -kausi tai -kausti-
nen.
JUMANKA Himankalaisvaikut-
tdnenjumankauta-lyhennelmätäys-
in oikeuksin.
JUMANKAUTI Hyvä Ari!
Kirosana, jolla verkko soi. Kautio on
taltanmuotoinen rauta- tai puukiila.
JUMANKAUTI AINEN Päärme-
nahkamanaus.
JUMANKAUTIAS Kunnon ki-
rosanakärmes. Ks. Kautias.
JUMANKAUDE Kerran
kaudessa käytettävä tätäkin. Kaude on
vaajan eli kiilan tapainen esine, jolla
tilkitään seinänrakoja.
JUMANKAUSTIKA Ehdotonta
yskänlääkettä. Kaustika on
fysiikassa pallopoikkeaman aiheuttama
polttopinta.
JUMANKAUTSI Kautsu on
kumia, jumankautsi peltiä. Alavariant-
tina samaa tarkoittava Jumankaut-
sukki.
JUMANKA VITA Tavallinen Iri-
rosanarepeämä jumalauta-emosta.
Poikamaisuutta, väärinymmärrystä,
menomeininkiä. Jumankavitan
kontrapunkti on harvinaisen tuore ja
varmasti Seppo Heikinheimoakin
kiinnostava Mitättömälläkin
musikaalisuudella kiroilija saa
manauksesta ketterästi sydänalaa herkästi
liikauttavan, monia sävellajeja
nuoleskelevan, melodisen suosikkikito-
sanan. Jokaiseen viiteen tavuun voi
mahduttaa ilmaisusävyjä,
sävelkorkeuksia ja rytmiikkaa. Kovine, yti-
mekkäine tavuineen jumankavita
onkin ehdottomasti rumpalin
kirosana.
JUMANKEKKA
Homer Simpsonin kirosana,
kääntäjä Sari Luhtasen suomennos sanasta
Holy möly. Noin nelikymppinen
Matt Groening on luonut tyypin, jolla
on sydän paikallaan.
Groeningin ura alkoi vuonna 1978,
jolloin hän rupesi piirtämään Wet-
lehdelle Elämän helvetti -sarjaa, joka
saavutti nopeasti kulttiaseman
yliopistokampuksilla Älykköpiirien
äänenkannattaja Village Voice piti
sitä hauskimpana ja salaa radikaa-
leimpana sarjakuvana, mitä
Yhdysvalloissa di koskaan julkaistu. Miksi
sitten suomalainen teinilehti City
levittää sarjaa? Haluaako se todistaa
olevansa älykkölehti? Miljonäärin
koulunsa kesken jättäneestä Groe-
ningista teki Simpsonien
pukkaaminen animaatiofilmille 1980-luvun
puolivälissä. Suomessa Bait-villitys
on huipussaan. Mutta eipä TV-ylei-
sö pahemmin hetkahtanut, kun
tuossa viime vuosikymmenen lopussa
Baltit, Lisat ja Maggiet ilmestyivät
ildsenvärisiksi täytepaldksi Tracy
Ullman Show’hun. Nythän Tracy
on ehtinyt kateellisena hakea jo
oikeusteitse korvausta siitä hyvästä,
että saija kimposi megamaineeseen
hänen ohjelmassaan. Paska akka.
Tammi kustantaa Elämän helvetti
-sarjasta mm. sarjakuva-albumit
Rakkaus on yhtä helvettiä, Lapsuus
on yhtä helvettiä ja Koulu on yhtä
helvettiä. Toivottavasti Tammi ei ole
yhtä helvettiä, onhan se kalevalalai-
nen alkupuu.
JUMANKEIKKA Jumankeikka
on vapaasti käännettynä yöllinen
rekimatka
98

JUMANKEUKKA Väkälcuka
Kapteeni Koukku jumailee.
JUMANKIUTA
Jumankiuta! Ihanien tyttölasten tai
heille suunnattujen kirahdus, söpö
kuin sata siiliteddyä. Piukat paikat ja
sileä iho. Koululäksyt vielä
tekemättä, mutta suihkussa on jo käyty,
toinen valkoinen sukka hukkunut ja
hiukset märät. Vähän itsepäinen
jumankiuta lipsahtaa kosteille
paksuille lapsenhuulille, joiden suojissa
on täysi varustus terveitä valkoisia
rautaham paita, eikä ensi
viisaudenhammaskaan kiusaa vielä pariin
vuoteen. Mielikuvia
nuorekkuudesta ja viattomuudesta. Namusediltä
pääsy kielletty.
JUMANKIUTSI Kiltsille pikku
yllärilahja, mutta kilttiä ensin alas!
kinuaa taas joku erotomaani. Vir-
keitä kirosanoja.
JUMANKIUDE Samoin. Näitä
kannattaa suosia. Raikkautesi on
taattuja olet vastustamaton, sinä
pikku nöpönassu Iijoen-pitkine sääri se-
si ja B-teekuppeinesi.
JUMANKIVITA Entiselle Tuko-
pomolle Pentti Kiviselle on
myönnetty viisitoistavuotisapukirosanak-
si jumankivita. Älä sekaannu
alaikäisiin!
JUMANKIHVELI Villakoiria
sängyn alla? Hanki vesisänky!
JUMANKLAVITA
Jumanklavita on sopivan neutraali
manaus tämän kiijan luojalle, joka
tahtoo kirosanan varaventtiiliksi
kaikesta siitä stressistä, mitä hän on
kesällä ja syksyllä 1992joutunut tässä
projektissa kestämään. Julistettakoon
sana jumanklavita
nimikkosadatukseksi kaikille ensyklopedisteille,
jotka ryhtyvät
ennakkoluulottomasti uusien aluevaltausten kimppuun.
Siihen tarkoitukseen tämä
kirosana on sitä paitsi tarpeeksi
naurettava. On osattava aika ajoin nauraa
itselleen, jotta itku olisi tarpeeksi
kaukana.
Suuren Kirosanakirjan
materiaalin keruuvaiheessa olen saanut
useita muistutuksia esimerkiksi siitä,
mikä vastuu meikäläisentyyppisellä
nykyajan Lönnrotilla tässä on. En
kiellä sitä. Tarkoitukseni ei
kuitenkaan ole moralisoida sen
kummemmin, koska luotan suomalaisen
arvostelukykyyn. Niin kuin
televisiosta löytyy vähällä hakemisella vir-
rankatkaisin, tässäkin kiijassa on
kannet, jotka voi jättää avaamatta,
tai ohjevähittäishinta, joka estää
kirjan ostamisen. Jälkimmäisen
kynnyksen olen tietysti tehnyt
mahdollisimman mitättömäksi. Päin
vastoin Suosittelen, että ostat toisen
kiijan ystävällesi (tai mikä parempi)
vihamiehellesi lahjaksi tai
tuliaiseksi. Ks. Räätikkä.
JUMANPEKKA
Arkinen pekkaspäivittely
Yölinjalla, harmaantunut haavisto
Hullunkuristen Perheitten seassa ja
kaikkien äitien pekka. Kevyt ja ripeä
välimanaus, kotoisen suomalainen
kirosanakorvike.
Suuressa Kirosanakiijassa kehit-
telemieni monien uudissanojen
seuraava pysäkki voi olla Suomi-leh-
den Kielipoliisin palstalla, jota pitää
viherpoliitikko Pekka Sauri.
Filosofian tohtorina ja
TV-radio-psykoanalyytikkonakaan hän ei epäile,
etteikö potilas tuntisi itseään aina
terapeuttia paremmin. Hän luottaa
avoimeen kommunikointiin. Muut
määrittelevät pitkälle ihmisen itsen
arvon. Tätä yllättävän arvokasta
elämänfilosofiaa ei valitettavasti voi
soveltaa kiroiluun. Vastoin
moralisoivien hömppätätien luulotautia
kiroilu on subjdrtiivinen asia; sitä ei
99

voi venata passiiviseen
tupakointiin. Jossakin sentään kulkee
yksityisyyden raja. Tämä ei tietenkään
sulje pois hienotunteisuuden
tavallisuutta. Mutta syyllisyyttäkään ei
parane potea, kun kirosana on
sinkoutunut ilmoille ja surmannut lähi-
mummon tyvilevyn pari sidekudos-
säettä.
Toisaalta, koska ääni on
aaltoliikettä, joka osuu korvan tärykalvoon
aiheuttaen ällistyttävää vipinää
vasaroihin ja alasimiin, kiroilu on yhtä
suurta fyysistä väkivaltaa kuin
kauniiden sanojen lausuminen.
Sauri sai 6020 ääntä Helsingin
kunnallisvaaleissa 1992. Hän puristi
Freddie Mercuryn kättä 1974. Uusia
ystäviä hän rupesi saamaan 1978
tavatessaan Kasvisravintolan
keittiössä työskentelevän Heidi
Hautalan, joka tutustutti hänet Teppo
Turkkiin ja Pekka Haavistoon.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön määräyksestä (asetus 10/92)
manaus on omistettu Luhdan pomon
Pekka Luhtasen erikoiskäyttöön.
Keke Rosberg saa käyttää sitä, kun
hänellä on Luhdan pusakka yllään.
JUMANPEUKKU Onnetar on
tainnut unohtaa. Ks. nyt myös
Peukalo.
JUMANPAUKE Tässä sanan
sisältöjä äänneasu kohtaavat
toisensa. Käytä pau-tavua volyymilla.
JUMANTSUIKKA
On toisaalta sääli, että 90 prosenttia
ihmisten välisestä viestinnästä on
puhetta. Missä ovat ruumiinkieli,
eleet, ilmeet, visuaalisuus? Niitä
tarvittaisiin tällaisella hädän
hetkellä. Kun suomalainen lähtee kiroilun
tielle, sanat on siinäkin valittava
huolella. Jumantsuikka on keski-
ikäisen miehen masentava yritys
saada ilmainen nuorennusleikkaus
suullisesti.
Yksimieliset tutkijat yhtyvät
toisiinsa kilvan siinä, että kiroilu on
hyvin vanha ilmiö. Kristityt tietävät
mutta eivät tottele Kymmenen
käskyn toista ohjetta, jossa varoitetaan
lausumasta turhaan Jumalan nimeä.
Yhtä hyvin siinä voitaisiin kieltää
ihmisiä lausumasta turhaan Juman-
tsuikan nimeä. Tai vielä
lyhyemmin: Älä kiroile. Ulla Hovin
tutkimuksen mukaan professori Magnus
Ljung on löytänyt alatyylisyyksiä
lähes 3.000 vuotta vanhoista
käsikirjoituksista ja hieroglyfeistä.
Svenski uskookin kirosanojen ja
vastaavien ilmausten olevan yhtä
vanhoja kuin kieli itse. Tätä
perinnettä vasten jumantsuikka on
suoranainen kunnianloukkaus vanhaakan-
sallisaaiteistoa kohtaan.
JUMANTSUKKA Vivahteita.
Hitaampi versio Jumantsukasta.
JUMANTSUKA Vivahteita.
Nopeampi versio Jumantsukasta.
JUMATSUKA Lyhenee vain.
Kasvojenkohotusta parhaimmillaan.
JUMATSU Lopullinen tsu-sur-
kastuma. Tästä perheestä
nykyaikaisin. Ei automerkki.
JUME
Vironkielessä jume tarkoitti alun
perin valohämyä, nyttemmin
hahmoa ja kasvojen ilmettä. Vaikkajume
on raikkaan piparminttuinen, taus-
100

taltaan jopa romanttinen tyttöma-
naus, se ei lieväksikään kirosanaksi
pahemmin vinoile. Irvikissaa tässä
tarvittaisiinkin. Noista korseteista,
topeista ja tangoista ei enää kiemur-
tele riittävän nopeasti ulos, joten
miehen on - onneksi - tehtävä
enemmän töitä onnensa eteen. Jume vain
myhäilee, kasvot vääristyvät
enintään laukeamisen hetkellä. Siinä
vaiheessa mies vielä ähisee ja
puhisee, ja tuntee itsensä petetyksi, kun
tyttönen jo alkaa miettiä seuraavaa
tenttiään. Kerrankin manaus on
naisten puolella.
JUMI
Purkkaisuudestaan huolimatta pau-
kunkestävä mieto ksylitolikirosana,
jolla on Y.H. Toivosen Suomen
kielen etymologisen sanakirjan
mukaan paljon annettavaa eri
versioissa.
Jumi on mytologinen olento, joka
voi ampua ihmisiä ja eläimiä
harjaksella tai jouhen palasella. Se voi olla
myös seinässä nakuttava, kuolemaa
ennustava kovakuoriainen,
harvemmin kannatinpylväs rakennuksessa.
Näkymättömillä nuolillaan se
saattoi aiheuttaa äkillistä kipua
ihmisissä tai eläimissä. Joskus sen viha
kohdistui esineisiin. Näin selittyi reen
aisan outo katkeaminen keskellä
sileää tietä.
Vienan Karjalassa jumi oli
paholaisen sokea veli, joka ampui
nuoliaan umpimähkään. Jos se olisi ollut
näkevä, se olisi ampunut kaikki.
Jumi saattoi olla nimeltään myös
seppä, seinäseppä, seinärautia tai
joskus pelkkä rautiainen.
Kuulemma pitää suhtautuaepäiUenTomae
uksen tietoon 1670-luvulta, että jumi
olisi lappalaisten esi-isä. Olla
jumissa tarkoittaa olla pysähdyksissä,
tasapainotilassa (puntari),
umpikujassa. Jumin makuu tarkoittaa
sukupuoliyhteyttä. Ks. Tupajumi.
JUMINKOLU Helvetinkolun
kilpakumppani. Juminkolu tarkoittaa
kummitelevaa metsäpaikkaa.
JUMISKO Esson tietojenkäsitte-
lyryhmän päällikkö on ekonomi
Jukka Jumisko. Helsingin seudun
puhelinluettelon (1992) kotinume-
roiden osassa Jumiskoja löytyy
yhdeksän kappaletta. Älkää kiroilko
heitä.
JUMITTA Paha, maan sisässä ja
luolissa asuva haltija, joka aiheuttaa
rajumyrskyt, tulvat ja monet muut
onnettomuudet. Myös itsepäinen tai
hidas henkilö.
JUMMIJAMMI
Sorbitoljauhatus kaikille
pikkutytöiksi jääneille isoille naisille. Jos
collienkarvainen, ulkovessan
kokoinen ja kolesteroliarvoiltaan kympin
reilusti ylittävä metsätyömies
uskaltautuu lähteä tällaisten pehmokark-
kikirousten kaltevalle tielle, hänen
on ainakin sisällytettävä
äänenpainoon voimakasta sarkasmia, jotta
uskottavuus säilyisi. Sen on
tunnuttava samalta kuin paukkupurukumin
räjäyttäminen pahaa-aavistamatto-
man kasvoille. Myöskään suu ei saa
kostua, vaikka kuinka olisi salmiak-
kiaakkosten ystävä. Ei kirosana
mikään makeinen ole.
Jos asennekasvatus ei auta, on
käännyttävä hammaslääkärin
puoleen. Metylskopolamiininitraatti on
tehokkain syljenerityksen ehkäisijä.
Vrt. Nekku.
JUMMI Merkitys sama kuin
jumilla.
JUMME Loppu-e aikaansaa suun
sivuttaisrevityksen.
JUMO
Gananderin mukaan eräs
Länsipohjan jättiläinen, joka tahtoi vallata
taivaan. Hieman oudolta
kalskahta101

va vähäpätöinen kirosana vääpeli,
jonka pakanallisuudesta lienee
hyötyä, kun halutaan Jumalaudan
tyyppistä raskasta synkkyyttä näinkin
kevyesti paketoituun kaksitavuun.
Jumo ei taatusti ole maksanut
kirkollisveroja. Se ei oikein tunnu
löytävän paikkaansa nyky-yhteiskun-
nassamme, vaikka pikkumanaukse-
na se hakkaa mennen tullen purkkai-
set Jumat, Jumit ja Jumet. Tyypin
mukaan on nimetty Uumajan
kaupunki (Umeä).
JUMPE
Suosittu suomalainen kirosananen,
tyttöisten heiniä ja poikasten
kauraa. Kiltteysvero on maksettu
säännöllisesti ja aina ajallaan. Jumpe on
pöhnäinen pikkumanaus, joka
kaatuu lappeelleen vaikka
painottomassa avaruusalassa. Sen voi taittaa
taskuun tai sujauttaa lippiksen alle.
Se ei koskaan suutu. Kun roikutaan
kirosukupuussa, jumpe osoittautuu
jukran pikkuveljeksi ja jukun
maalaisserkuksi.
JUMPEKLOO Jumpe-johteinen
maistuvainen.
JUMPELA Kampelamainen lätys-
kä.
JUMPELAVITA La vitaa survo-
jaan näköjään jumpenkin persuksiin.
JUMPELAVITS Pidot vain
paranee.
JUMPETSI Trapetsitaiteilijan
pikkuperhosia mahalaukussa.
JUMPETTI Sanat jumpe ja
trumpetti sekoittava ääni-installaatio.
JUMPPERI
Joensuulaisen Leena Seppäsen
mukaan lapsenkestävä kirosana.
Kuitenkin on syytä epäillä kasvatus-
taitoa niiden vanhempien kohdalla,
jotka syöttävät rintaperillisilleen
jumpperin tasoisia kirosanoja muka
terveellisiksi vaihtoehdoiksi vituille
ja kyrville. Itse asiassa on
todennäköistä, että viimeistään lähivuosina
vittu käy yhtä arkiseksi ja
vaarattomaksi kirosanaksi kuin jukra on nyt.
Kulumishaittojaei voi estää. Se, joka
ei ole kuullut viisivuotiaan suusta
sanaa vittu, on joko kuuro tai Eeva
Kuuskoski, ellei jo ole sitä.
Seuraava sukupolvi keksii aina
uudet, edellistä sukupolvea pöyris-
tyttävät kirosanat. Ole valppaana.
Kiroilun yksi tarkoituksista on näet
järkyttää vanhempia. Varaudu
pahimpaan. Jos olet vielä nuori, hanki
korvatulpat tai sterilisaatio. Tai
opettele ajoissa taivastelemaan (ks.
esim. Kauhistus). Jos sinulla on jo
lapsia, ei ole mahdotonta, että
yhtenä päivänä sydämesi saa laakin
lapsenlapsen kerrassaan mullistavan
hirvittävästä kirosanauutuudesta.
Vittu ei ole kymmenen vuoden
päästä mitään.
Jumpperi sinänsä on neulottu tai
virkattu, pään yli pujoteltava
yleensä naisten pusero tai villapaita.
Marilyn Monroe oli kuuluisa
vetävistä jumppereistaan. Ollaan vain
siinä uskossa, että lapsemme
kiroilevat jumpperia. Todellisuudessa
Jumpperi
102

ainakin pikkupojilla voi olla lukitun
kaapinoven sisäpuolella rohkeita
kuvia Marilynistä.
JUMPERI Tintti manasi jumpe-
ria Hötel Sznörrin käytävässä
Tuhatkaunon tapauksessa sivulla 50
(suomennos Heikki ja Soile
Kaukoranta).
JUMPRAUS
Lasi täyteen! Komisario Sisu
ilmestyy tupatarkastukseen Ja hänelle on
ojennettava nestemäinen lahjus.
Tämä iloinen hiilidioksidimanaus
vaatii kieltä keskelle suuta,
pisaraakaan ei saa läikyttää, vaikka huutaisi
kurkku suorana. Oli enne tai ei,
jumpraus on kuin pieru, jonka haju
on ääntä nopeampi. Sellaisia
kavereita on varottava mennen tullen.
JUMPRAHUITI Onkohan tähän
manaukseen sekoitettu umbraa?
Tässä kohdassa luvatuksi oleva vitsi
on siirretty hakusanan Seisokki alle.
JUMPRAHUITTI Joensuulainen
versio.
JUMPRAHUTI Vajaa desi lensi
nyt housuille.
JUMPSAUS Lastenkirosana.
Pääsi pomppu tai pieru.
JUMPRU
Lievien kirosanojen etuyksikkö,
myös itsenäinen taideteos kilttien ja
hoikkien ihmisten käyttöön. Jump-
ru (jumffura) on pienin astiamitta,
jota Suomessa käytettiin ennen
metrijärjestelmän voimaantuloa: jump-
ruon 1/32 kannua eli 8,1788 cl.
Merenkulussa jumpru tarkoittaa silmä-
pylpyrää. Mainittakoon että jumfru
(jungfru) on tarkoittanut naimatonta
ylhäisönaista, hovineitoa, neitoa.
Mitta oli oli hamepukuisen naisen
muotoinen, katkaistu kartio.
JUMPRUMPUJUT Eero
Järventaustan mukaan vanhasta viinami-
tasta käyttöön otettu kirosana.
Mutta voidaan sillä mitata muutakin kuin
viinaa.
JUMPURA
Hankikävelijän raskaskenkäinen
manan. Sydän lyö musertavasti kuin
Jupiterissa, pohjelihaksissa tuntuu
lyijy. Jumputi jumputi, sanovat
kopeiden kenkien kaviot. Jalassa
voivat olla Camel Bootsit, harteilla
Marlboro-takki, mutta taskumatti on
jumputa. Se on se seikkailijan eväs-
kirosana, joka kulkee omia näärän-
polkujaan. Ei mikään perkele, mutta
ei sisso kiesuskaan. Oikealla imago-
mainonnalla jumpurasta tehdään
miehen näköinen.
Tintti manasi jumpuraa, kun hän
tajusi että hän ja kapteeni Haddock
olivat olleet aaseja. Saman
pärähdyksen paikka hänellä oli Bordurian
metsätiellä panssarivaunulla
ajaessaan ja tiesulun kohdatessaan. Myös
itse Tuhatkauno käytti jumpuraa
huomatessaan piirustuksensa
kadonneen sateenvarjonsa kahvasta
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta).
Kirsti Nissisen ilmiannon mukaan
jumputa on tavattu myös Tiikeri-
sarjakuvassa Hyvinkään Sanomissa
14.8.1992. Eikä se ole ainoa kerta.
Tso tso, tiger!
JUMPUTA Puolenvälin jälkeen
käytetty imperatiivi liian säyseälle
miehelle.
JUMPUTI Tässä ne kopeiden
kenkien kaviot jumpattavat vielä
erikseen.
JUNALAUTA
Itsensä jumalaudan harhauttava
kirosanani uunnos. Saa nähdä, milloin
jumalauta ottaa nokkiinsa ja vaatii
oikeuteen plagioinnista. Siellä ne
sitten irvistelevät omilla puolillaan.
Taitaa junalaudalle tulla vilu, sillä
jumalaudan kaikki kaksituhatta go-
103

liilaa on ahtautunut oikeussaliin
murisemaan. Lisäksi jumalauta on
palkannut maan parhaan juristin. Sen
sijaan junalaudan on ollut
varattomana tyytyminen maksuttomaan
oikeudenkäyntiin ja johonkin
ikuiseen asianajajakandiin, joka sille on
arvottu. Tietäähän sen, miten tässä
käy. Junalauta muserretaan pelkäksi
paikallisliikenteen astinlaudaksi ja
lippuautomaatin vartijaksi.
Uudissanan junan alkuperäinen
merkitys oli jono.
JUNALAUTOJA PERKJÄR-
VELTÄ Yksi variantti on taas tässä.
Junalautoja
saatavana
Perkkiön
asemalta
Ks. seur. hakusana ja Peikjärvi.
JUNANLAUTA Omistushalui-
suus on kasvanut kirosanalla, jonka
tehtävänä on tulla heitetyksi pois.
JUNALAUTOJA SAATAVA-
NA PERKKIÖN ASEMALTA
Joskus 80-luvulla jäljestettiin
kilpailu, jossa haettiin parhaita tapoja
korvata kauniit, jumalaiset
kirosanamme. Tämä on voittajan ehdotus.
Kilpailun järjestäjä pitäisi laittaa
edesvastuuseen: venytyskoneeseen
ja muurahaispesään - jo luulisi
irtoavan kunnon perkeleitäkin. Ei
kirosanoja kuulu korvata millään
tavalla. Yhtä hyvin voitaisiin hakea
tapoja, millä korvattaisiin seksi tai
syöminen. Jari Tammi ei tule koskaan
jäljestämään kirjoituskilpailua
aiheesta Miten korvaan nukkumisen.
Joku kunnallinen paksu kulttuuritäti
saattaisi sen opintopiirinsä
puitteissa mennä tekemään. Kiroilu ei ole
mikään ylimääräinen syöpäpesäke
kielitodellisuudessamme, vaan
ehdotonta keskeistä sanavarastoa, ja
toivottavasti myös aktiivista
sanavarastoa. Kiroilulla on selkeä
tehtävänsä niin psyykkisesti, fyysisesti
kuin terapeuttisesti. Lisää kiroilun
puoltamisesta seuraavien
hakusanojen alla: Juokale, Seisokki,
Vempele.
JUNALSAATPERAS Näin
lyhennettynä käsittämättömään,
mutta
piilomerkityksiseen muotoon
kupletin juoni alkaa jo
terävöityä.
JUOKALE
Juokale on
pohjoissuomalaista satoa,
jossa on luontaista
kantavuutta, mutta
jota ei etelään asti
yleensä kuule.
Ku104

ten yleensä, kirosanojen ja
solvausten raja on kuin kuseen piirretty
viiva, niin tässäkin tapauksessa.
Täsmällisempi eteläsuomalainen
synonyymi juokaledle on adjektiivinen
haistattelumuoto
melkein-vittumainen, mutta me tyhmät urbaanit hätä-
housut kelpuutamme sanan
varmasti katukäyttöön vähän väljemminkin
kieliopein. Kieltämättä juokaleessa
kuulee juopon ryökäleen varjon,
mutta niin kaikissa kunnon
kirosanoissa: kielteisyyttä piisaa joka
kirjaimen pienimmänkin kolon
ohuimmassa nurkkalesteessä.
JURKELE
Kirosana, jonka toivoisi tulevan
muotiin, vaikka sadatuksissa
yllättävän harvinainen jur-alkuisuus
tarkoittaa vankilaslangissa
pääsääntöisesti maalaisuutta ja junttiutta. Jur-
keleen peittomeridtys väreilee
uhkaa ja kammoa. Se tulee vielä.
Ulla Hovin tutkimusten mukaan
George B. Wetter kertoo
kulttuureista, joissa nimiä kohtaan
tunnetaan suurta kunnioitusta ja joissa
olioiden nimitykset on siis
psykologisesti samastettu tarkoitteisiinsa.
Tällöin alatyylisyydet toimivat usein
välineenä huomion keräämiseksi,
mutta myös keinona, jolla niiden
käyttäjästä tulee yhteisössä
pelonsekaista kunnioitusta herättävä
henkilö.
Täten suomalaisessa
nykykulttuurissa jurkele voidaan lanseerata
kunnioitusta herättäväksi
manaukseksi. Metodit ovat tänään toiset.
Niihin tarvitaan mainostoimistoja.
Poliitikot ovat sen jo tajunneet. Tosin
he voivat sortua huonoihin
mainostoimistoihin. Koska se osoittaa
huonoa makua ja arvostelukykyä,
poliitikkoina tai heidän
taustahenkilöinään on ehkä vääriä, epäpäteviä
ihmisiä.
JUSTUS
Turvottava pirustelu. Kaulimella
uhkaavan muorin Pekka ja Pätkä
-manaus, vaikkakin kepeää Talk-Kari-
kamaa. Justus on monien laulujen
lähde, rouvasherttistelyä, päivittele-
vää justusteltua, juurimanaus jalat
maassa. Se raataa, kun muut laiskot-
televat Justuksessa näemme
oikeudenmukaisuuden symbolin, järeän
ja ruokakippoon sylkemättömän
Jestaksen veljen. Ks. Jesta.
J.W. von Goethen sanoin:
Toimivalle ihmiselle on tärkeää, että hän
tekee oikein. Tapahtuuko myös
oikeus, siihen hänen ei tule tuhlata
huoltaan.
Justeerata-verbi on tarkistaa,
asettaa tarkoin kohdalleen.
JUSSUS Veneluun murtumaa
aiheuttava pienviljelijämanaus.
JUSULAUTA Lautakunnan
esille laittama tuhahdus.
JUTSKU
Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz
tuskin suuttuisi, jos tätä kirosanaa
suositeltaisiin vain kaikille Woody
Alienin elokuvia katsoville
frigideille nuorille älykkönaisille. Mutta sitä
käyttävät myös ne, jotka pitävät
enemmän Karate Kidistä. Tämän
kirjan tarkoitus ei ole moralisoida
mustavalkoisesti. Suomi on vapaa
maa, jutsku käy kirosanana siinä
missä perkele. Kuka voi todistaa,
millä taustamerkityksellä kukin
mieltää oman lempimanauksensa?
Myös juutalaisten ystävä voi kiroilla
jutskua.
Kuin Natsi-Saksan arjalaiset 30-
luvulla ikään, tänään Venäjän
nationalistit syyttelevät juutalaisten
saatanallista salaliittoa kansan, uskon
ja moraalin tuhoamisesta. Tämä
vakaumus yhdistää zhirinovskilai-
set populistit, Pamjatin ortodoksiset
mustapaidat ja uutta mahdinpalau-
105

tusta haikaavat kansallisbolshevikit.
Ilmiönä idän antisemitismi on vanha
kuin kristillinen Venäjä.
Ensimmäiset juutalaisvainot (pogromit)
raivosivat jo vuonna 1018.
Nationalistisen äärioikeiston iskulause vuodelta
1905 on taas avuksi: “Länsimaista-
minen on juutalaistamista. Se
merkitsee Venäjän kuolemaa.”
Juutalaisia survottiin toisessa
maailmansodassa pulveriksi
miljoonakaupalla. Nyt 90-luvulla
antisemitismi on nostanut uudelleen
päätään. Uusnatsit ovat tietysti jo vanha
juttu, mutta esimerkiksi juutalais-
nuorten väkivaltainen kostoisku
uusfasistien tiloihin Roomassa
5.11.92 oli jo uutinen. Paikalliset
skinheadit ovat luonnollisesti
vannoneet kostoa
Kaikki sai alkunsa vuonna 586
eKr. juutalaisten Babylonin-karko-
tuksessa. Antisemitismin historia on
oma lukunsa maailmanhistoriassa.
Musta surmakin on pistetty
juutalaisten tiliin. Heitä on osattu lahdata
aina tuhannen nipuissa. Mitäs
palvoivat vain yhtä jumalaa eivätkä
pysyneet Palestiinassaan!
Juutalaisia ovat patriarkka
Jaakobin jälkeläiset. Heitäkin oli siis alun
perin vain yksi. Odotamme
tieteiselokuvaa, jossa arjalainen sankari
palaa historiassa taaksepäin ottamaan
hengiltä Jaakobin neljännen pojan,
Juudaan.
Onko muuten sattuma, että
Jeesuksen kavaltanut apostoli oli
nimeltään nimenomaan Juudas (Iska-
riot)?
JUTSKUNRYSSÄ Rasismima-
naus. Ks. Mulatti, Nekrunsomali,
Ryssä.
JUTKU Jutku on sama kuin juk-
su, eli petos tai puijaus.
Juutalaisethan ovat aina ansioituneet
kaupankäynnissä.
JUTKUN PÖTKÖ Eero
Järventaustan epäilyjen mukaan tällä
sanaparilla on kuulemma määrätynlaisia
merkityksiä. Mutta enemmän kuin
sanojen sisältöä tässä lienee
nautiskeltu äänteiden väkevyydestä.
JUUKEU
Christfrid Gananderin tuntema Juu-
tas-muoto, jonka ikuinen
positiivisuus hymyilee kuin keltainen
pyöreä tarra Ei huolenhäivää, vaikka
joskus kavallettaisiin pomo töissä,
kun se kuitenkin tulee ja lomauttaa
kuin salama kirkkaalta taivaalta
silloin, kun on selänkääntöjen aika.
Juukeli petaa jo ennalta sen, mitä on
odotettavissa Eihän suomalainen
kestä häpeää. Parempi kirota ja
haukkuajoetukäteen. Sievistdevyy-
destä johtuen juukelista ei edes
sakoteta.
JUUKERI
Yrtti mäistä oijatavaraa
Tarvitaanko juristi kiertämään tätä manausta,
vai riittääkö asiallinen opastus?
Juutas

Juukerin peli ei yksinkertaisesti
vetele. Apuun huudetaan tämän
päivän John Silver, yksijalkainen aar-
resaariasiantuntija, joka osaa
murhata, nylkeä ja mielistellä kuin
paraskin lakimies pelätessään
abstrakteja hirsipuita lakipykäläpöheikön
sydämessä. Juukeri on täysoppinut
oikeustieteellinen kirokandi, joka
vertautuu kaikissa alan orjaksi
heittäytyvissä sätkynukeissa.
JUUPELI
Jees-miehen ja joo-naisen
ystävällinen kirosana. Myönteisenä pelinä se
kuittaa pikkuharmit ja antaa voimia
arkielämän vastoinkäymisiin. Vain
lahjapaperi puuttuu. Juupeli on
kiroilemisen juhlaa. Se on Suomen
76-vuotisen itsenäisyyden
juhlavuoden 1993 juhlakirosana.
Suomen rahapaja löi yhteisjuo-
nessa Viron valtiovarainministeriön
kanssa hopeisen satakruunuisen
nimeltään Eesti Juubeliraha (Viron
Juhlaraha), joka laskettiin liikkeelle
Taunon päivänä28.8.92 Viron oman
rahayksikön, kruunun, tukemiseksi.
Virolaisen taiteilija Mari Käbinin
suunnittelemaa kolikkoa sai 31.8.92
alkaen KOP:in konttoreista, kun löi
tiskiin sata markkaa. Sen arvopuo-
lella oli kolme lentävää
haarapääskyä ja tunnuspuolella yksityiskohtia
Viron vaakunasta: kolme
vasemmalle (siis Suomeen?!) hyökkäävää
leijonaa päällekkäin.
Kapteeni Haddock käyttää myös
juupelia, vaikka eihän se ole mikään
ihme.
JUUPELIS Mieto voimasana
kaikille ihotyypeille. Heikkähipiäi-
setkään eivät tämän manauksen
kuulemisesta pahastu.
JUPELIS Vankilaslangissa jubeli
tarkoittaa humalatilaa.
JUPPELI Taitaa olla tämäkin
pikkumanaus huppelissa. Jupihta-
vuudestaan huolimatta kollo.
JUURANPELI Mirri Torniosta on
pelannut kirosanapeliä kovasti juu-
revasti.
JUUTANA
Juutaksen ja saatanan EY. Tomera,
kieltä hyväilevä mahtikäsky
positiivisiin tunnetiloihin. Moni voi
kiroilla onnellisena, syystä taikka
toisesta. Juutanassa pilkahtaa myös va-
hingoniloisuutta, mutta älä välitä, ei
Villekään välittänyt. Sen saat
kaupanpäälle. On hanhenmarssin aika,
juutanankannattajat hohottavat
etunenässä sielunsä kyllyydestä.
Mieltä osoitetaan vain omalle pahalle
mielelle, mutta kaikkinensa olo on
hulppea. Juutana vie kotiin. Lotossa
on voitettu ainakin rahat takaisin.
JUUTANEN Uutta
sukunimilakia Iskariotin oppipojille.
JUUTAS
Laiskakielisen versio Juudas Iska-
riotista, joka kolmenkymmenen
hopearahan tähden kavalsi itsensä
Jeesuksen, joka meni kuolemaan
meidän kaikkien puolesta, siis myös
Saddam Husseinin. Juutas on
Kalevalan hiisi, kiero muna pää, joka
vastaanottaa viestejä avaruudesta.
Ks. myös Etojuutas.
Kuuluisin Juutas lienee suurkir-
jailijamme Joel Lehtosen Juutas
Käkriäinen, Putkinotkon (1919-20)
lohduton päähenkilö, joka perustuu
107

todelliseen köyhään nimeltä
Aleksander Muhonen. Aleksi Muhonen
ei kauan ehtinyt kärsiä
kirjallisuuteen ikuistettuna uhrina, sillä
keuhkotauti tappoi hänet jo 1921.
Suremaan jäi yhdeksän lasta. Perilliset
ovat kuulemma edelleen katkeria
Aleksin kurjuuden
valtakunnallisesta levityksestä Juutaksen
monumentaalista jauhosäkinkantoa myöten.
“Tuntoani kolkuttaa”, paljastuskir-
jailija Lehtonen kirjoitti Sylvia
Avellanille.
Täytyykin olla varovainen, ketä
moukaroin tässä Kirosanakirjassa.
Ei muuten, mutta joku saattaa jäädä
epähuomiossa haukkumatta.
Juutas (ruotsiksi Jutas) on myös
kylä Uudessakaarlepyyssä noin
neljä kilometriä kaupungista etelään.
Siellä vapaaherra Georg Carl von
Döbeln hakkasi 13.9.1908 noin 900
miehen venäläisosaston
läskisoosiksi ja puhkaisi siten piirityksestä
Ruotsi-Suomen pääjoukolle tien
pohjoiseen. J. L. Runeberg kirjoitti
tapauksesta sankarirunon Döbeln
Juuttaalla. Tämä aikansa
merkittävin ruotsalainen sotapäällikkö oli
kuuluisa mustasta siteestään, jota hän
alkoi käyttää haavoiduttuaan
vakavasti otsaan Porrassalmen
taistelussa 13.6.1789.
Valokuvaaja Ulla Ahtiainen
muistaa isoäitinsä (1877-1971) mielivoi-
masanaksi juutaksen, jota hän käytti
todistettavasti jo vuodesta 1920.
Esimerkiksi Varkauden lähellä
kesämökin pihan puolelle luvatta
ajelehtineet naapurin lehmät saivat
kuulla kunniansa: “Juuttaan lehmät!”
Annettakoon anteeksi, että Ulla luuli
pitkään Juutaksen olevan joku
henkilö.
JUUTASPÄSSI Eero Järventaus-
tan mukaan Suoniemen Kauniaisten
kylässä eräs vanha torppari saattoi
sanoa: “Että mun sisikaluisani ki-
hahti, juutaspässi kumminki, ku tol-
lai sotkee selvär rukiin sekasi!”
Juudas tarkoittaa vankilaslangissa
ilmiantajaa, ötökkää, vasikkaa,
joten pässi pääsee hyvään kotiin.
JYHMI
Päätä särkevien kirosana. Kun
aviopuolisoa ei kiinnosta seksi, kun kukat
ovat edelleen kastelematta, kun
menot ylittävät taas kerran tulot.
Manauksen käyttäjäkunnan
tunnusmerkkejä ovat synteettisesti värjätyt
hyytelöjälkiruuat ja pastelliväijätyt
villakoirat. Kun Suomi amerikasoi-
tuu, kirosanaoppi joutuu
sijaiskärsijäksi: kiromaailmaan ilmestyy
omituisuuksia (Hilse, Löhnö, Nihti, Per-
vo, Veivari), jotka voivat olla oire
tilanteen hallitsemattomuudesta.
Perusturvallisuutta haetaan kuitenkin
valheellisesti kansanperinteestä,
maalaisuus urbanisoituu,
manaukset epämääräistyvät. Sekalaista
seurakuntaa pyrkii tällaisenkin
ensyklopedian kellastuville sivuille. Kuka
sanoo, mikä on pelkkä muotioikku,
mikä taas peri rehellinen suussa
raskaalta maistuva kirosana eikä
mikään teiniluovuuden synnyttämä
keskonen kirosanakarkki? On
vaara, että herra Perkele ja rouva Vittu
sairastuvat kansalliseen migreeniin.
JYRÄYS
Ukkonen jyrähtää, mutta niin
jyrähtää kiroilijakin. Jyrätä voi alleen niin
ystävän kuin vihollisen, niin
kilpakumppanin kuin vastustajan.
Hieman lapsenomainen manaus
ensihätään, mutta ei pitkäaikaiseen
käyttöön. Valpas mieli ravitsee itseään
jokapäiväisellä kirosanalla, ja jos hän
vaihtaa sen päivittäin, tästä
Kirosanakirjasta riittää apetta useaksi
vuodeksi. Jyräyksestä sitä riittää vaikka
loppuelämäksi, jos on kolmen
minuutin muisti. Ks. Ukkonen.
108

Kapteeni Haddock manasi
jyräystä pudottaessaan veitsen jolla hänen
piti katkaista vuorikiipeilyköysi,
jonka varassa hän roikkui Tintissä
kiinni.
JYRINÄ JA JYLSKE Kapteeni
Haddockin manaus hänen potkais-
tessaan pöydän vahingossa nurin
kiskoessaan kenkiä jalkaan Lama-
luostarissa (Tintti Tiibetissä,
suomentanut Jukka Kemppinen).
JÖSSES
Aaavistuksen lihonut ja pilalle
mennyt jessus-muoto. Ruotsihtavan
setämäinen viisaudenkivi myös
muille kuin kookkaille täti-ihmisil-
le. Ei isojen kaupunkien sanastoa,
ö-kiijain on aina varma valinta
hieman omituisille manauksille.
Kirjaimesta pitäisi tehdä kansantajuinen
tutkimus. Se voisi selittää sen, miksi
monet suomenhumalaiset ovat öyk-
käreitä, miksi ehtoollisella
taljoillaan öylättiä ja miksi Esko Ahon
puheet ovat öljyisiä. Jössestä
tarvitaan puruluuksi siihen asti.
Epätietoisuuden pimeydessä on kaihoa
vaeltaa; tulisi vastaan edes örkki.
JÖSSIS Vaihtoehtoinen kiroään-
ne ihmisille, jotka pitävät enemmän
i- kuin e-kiijaimesta.

K
KADOTUS
Näppärä kirosana silloinkin, kun on
kadottanut kuulakärkikynän.
Suomen hallituksen olisi syytä opetella
manaus kiireen vilkkaa ennen kuin
uikutus tyssää kokonaan. Ei valtio
usein mene konkurssiin. Kuka
tietää, vaikka meidät kansalaiset olisi
pantattu lainojen vakuudeksi. Kun
Suomen Tasavalta asetetaan
selvitystilaan, ensimmäiseksi realisoidaan
työväki. Se rahdataan Saksaan ja
Japaniin digitaalipanimdhin - ilman
paikkaa. Nykyajan kadotus ei ole
tulta, laavaa ja tappuraa, se on
taloudellinen lama Parempi on lehmä
lypsää kuin tappaa
Raamatun mukaan kadotus
tarkoittaa iankaikkista kadotusta.
Pakanoita ja synnillisiä ei viskota
helvettiin heti kuoltuaan, vaan heidät
viedään tuonelaan tuomiota
odottamaan. Noustuaan suuren valkoisen
istuimen eteen viimeiselle
tuomiolle he joutuivat tuomituiksi tulijär-
veen eli helvettiin eli kadotukseen.
Eli on se kuoleminenltin tehty ajan
myötä harvinaisen hankalaksi.
Pelkkä kuolleiden valtakunta ei
nähtävästi enää riitä. Virkamiehet ovat
päässeet näpelöimään systeemejä
täälläkin.
KAKKA
Tyypillistä lasten kieltä. Meiitityk-
seltään pehmopaska (ei kuitenkaan
ripuli) toimii ystävällishenkisessä
piirissä, kun ihan auto ei ole ajanut
päältä. Mitä kauniimmat silmät, mitä
suloisempi huulten kaari, sitä
todennäköisemmin neito on kakkaporuk-
kaa. Tupakoivat ja ryyppäävät huo-
ranalut sen sijaan kuuluvat paska-
jengiin. Kakto ei sovi kaikkien
huulille. Se vaatii jonkinlaista
viatonta moraalintajua. Machot
huokaavat tässä vaiheessa, sdaavat
sivuja ja odottavat jo hakusanaa
Perkele.
Kakkia-verbi löytyy melkein
muuttumattomana niin kreikasta,
latinasta, venäjästä, saksasta kuin
monesta muustakin kielestä. Se ei
silti tee tästä manauksesta sen kan-
sainvälisemmin arvostetumpaa. Ks.
mieluummin Paska tai Uloste.
KAKKI Tosilasten manaus.
KAKSITUHATTA
PIPARKAKKUA
Kapteeni Haddockin eksorsismi, kun
palava savuke hdtettiin ohiajavan
Bordurian diplomaattiauton
ikkunasta hänen kengilleen (Tuhatkaunon
tapaus, suomentaneet Heikki ja Sd-
le Kaukoranta). Tämäntyyppisten
kirousten luomiseen on olemassa
kätevä kaava: lukuja tavara.
Liioittelua on syytä olla välttämättä.
Kahdentuhannen pipaikakun leivon-
taohjeet löydät monesta
kokkikir110

jasta ja joulun alla hy vinvarustetun
lähikauppasi jauho-osastolta.
KALMA
Kyseessä on vanha germaanilaina,
se tarkoittaa kuolemaa ja hautaa.
Ruttoa ja ruumistakin olisi tarjolla.
Vaikka sana on sittemmin kadonnut
germaanikielistä kuin avovaimon
avaimet, suomesta ei sitä ei ole saatu
skrabattua täysin pois, meillä on vielä
jäljellä sanat kalmistoja
kalmankalpea. Kirosanaksi kalma on siis kuin
tilaustyötä: mitään muuta hommaa
sillä ei kielessämme juuri ole. Ja
kuitenkin siinä on tiukan paikan
tullen oikeat assosiaatiovärinät it-
sensäpelotteluun asti. Melkein tulee
vilu, kun kiraisee kalmat.
KALU
Miehinen kapistus, itsetuntomittari,
sodan jumala. Kirosanana intialais-
vivahteinen ja hermoherkkä, sopiva
kaikille sosiaaliryhmille
henkilökohtaisesta riskinottokyvystä riippuen.
Tässä hommassa teot ovat puhetta
tärkeämpiä.
Viipurissa syntynyt Veijo Meri
on kaivanut kaluhistoriaa sen
verran, että tiedämme kalun olleen
alkujaan kaivu, puukalikka,
kaskenpoltossa palamatta jäänyt puun
pätkä, jolla pystyi ainakin kaivelemaan
maata, ellei muuta keksinyt. Nythän
kalu on suoraan sanoen kyrpä.
Tanskan kielessä kai tarkoittaa
vuosirengasta tai puun kovaa ydintä; tässä
tapauksessa kalu on kaiketi ollut
sangen veltto. Veijo Meri löytää
gootteja myöten kalusta
etymologista aineistoa, kaikkiaan 47 riviä,
mutta kyllähän näin lyhyestä
sanasta minäkin keksisin vaikka sata
yhtäläisyyttä, kun oikein saivartelisin.
Muista kielistä löytyy niin sipulin
sydäntä kuin omenan siemenkotaa,
niin kohtua kuin vasikkaa. Yhteistä
on, että kalu näyttää olevan pirun
keskeinen ydinsana.
Kalulla ei ole mitään tekemistä
leikkikalun tai työkalun kanssa,
ellei sitä puhuttele huumorintajuinen
ja sängyssä innostuvainen nainen.
KALUSSA VIKA käytti Lullin
Kalle, kun suuttui.
HIRVEN KALUTSENTÄÄN No
joo joo. Ks. Hirvas.
KAMALA
Tämä vasta kamala kirosana on. Tytöt
ja hintit käyttävät sitä mielellään,
erityisesti voi-etuliitteen kanssa. Se
vannaan pääsee top teniin näiden
epämääräisten pehmistuotteiden (Ei,
Ihme, Itku) hälyttävän karmaisevaan
miinajoukkoon. Keskitavun alanot-
kahdus on ehdoton.
Muinaisgermaanien sanasta gama-
hall alkaen merkitykset toistuvat
etymologioissa silvotuksi,
kuohituksi. Jäljet johtavat lampaan kanssa
latinan sanaan mutilus (typistetty,
lyhennetty, tylppä, sarveton).
Vanha intialainen floroglusinde-
ja sisältävä rohdos kamala on
nimestään huolimatta meilläkin käytössä,
vaikka se on katsottu heikkotehd-
semmaksi kuin alvejuuriuute.
Putkinotkon Rosina Käkriäinen osti
apteekista kainaloita lapamatojen
häätämiseen.
Anglikaaninen lähetyssaarnaaja
J.A.L. Singh löysi 1920 Intiassa
Bengalin viidakosta kaksi villilasta,
jotka asuivat susinaaraan hdvissa
muurahaispesässä. Heille annettiin
nimet Kamala (n. 8 v.) ja Amala (n.
2 v.). He ryömivät neljän raajan
varassa, murisivat ja pelkäsi vät
päivänvaloa. Molemmat kuolivat
seitsemän vuoden sisällä
munuaistautiin.
KAMALUUS Johdonmukainen
muunnos kamala-sanasta.
Tyypillistä neitisadattelua.
111

KAMMO
Kunnon pelkotilat ja aggressiot ovat
kirosanoina täyttä rautaa. Mitä
enemmän kauhua, häpeää,
saatanallisetta, likaa ja tabua sana sisältää, sen
rankempi on sen manausfrekvenssi.
Sinänsä kammo on kirosanana
aavistuksen hupaisa huolimatta sen
lievästä kolkkoudesta.
Kammo on sukulainen ruotsin
sanalle skam (häpeä). Saksan Scham
tarkoittaa nykyisin myös häpyä.
Kammo lieneekin erektiovaikeuk-
sista kärsivän mielikirosana.
Parempi olisi lopettaa tupakointi ja ruveta
syömään voita. Naisenvaihto on
tekosyy sille, ettei pysty
tunnistamaan tai selvittämään omia heik-
kouksiaan. Se on sitä itsekammoa.
KANANPASKA
On sianpaskaa, on hevonpaskaa, on
ripaskaa. Ilman mielikuvitustakin voi
leipätyöhönsä kyllääntynyt kiioilija
väsätä itselleen iltapäivän ratoksi
erilaisia kiioyhdistelmiä eläimistä ja
niiden tekeleistä tämän suositun
lannoitteen sijaan. On rusakonvaik-
kua, on surviaisensylkeä, on meri-
hevosenkyyneltä. Pomo luulee, että
kylläpäs Koistinen on tänään
uppoutunut esimerkillisesti
paperityöhön. On buldoginhikeä, on valaan-
oksennusta, on sillinpierua. Tunnit
täyttyvät ja pian Koistinen pääsee jo
kotiin. On emunkuolaa, on antiloo-
pinhammaskiveä, on tammanheraa.
Itsensä hetki hetkeltä paremmaksi
kiroilijaksi tunteva Koistinen jää
vielä ylitöihinkin. On mustekalan-
visvaa, on huuhkajanrähmää,on iili-
madonspermaa.
Jaa-a. Kiroilu on oikeastaan
hauska ja kehittävä harrastus.
KANTTUVEI
Kuka vei? Ehtikö joku muka ennen
verottajaa? Kanttuvei on kantona
kaskessa, kun päämäärä on
hämärtynyt. Slangisanana kanttuvei
tarkoittaa lopen väsynyttä tai
ympäripäissään olemista. Kun firma menee
kanttuvei, se yleensä tekee
konkurssin. Konkurssikin tehdään vain, jos
siihen on varaa. Eivät pesänhoitajat
ilmaiseksi mitään tee. Siihen
tilanteeseen sopiikin kirosanaksi
kanttuvei. Kun kantit ovat tylsät, kanttaus
ei onnistu, ja skimbaaja suksii
metsään.
En kehtaa ottaa vastuuta kanttu-
vein etymologiasta. Kuka tahansa ei
saa "etuoikeutta” tutkia kaikkia
niitä arkistoja, joita ryppyotsaiset, ka-
peaharteiset, impotentit tutkijat
pihtaavat kuin ulkomaalaista vaimoaan.
Vain olemalla kielitutkija voi ottaa
perustelemattomiakin selitysriskejä
ja julistaa ne arvovallallaan pyhäksi
totuudeksi. En ole minkään alan
professori, joka voi väittää mitä
tahansa, ja kaikki uskovat. Ehkä
olenkin enemmän. Kyseenalaistaja,
kokeilija, yrittäjä. So what? Joskus
on hyväkin olla tietämättä liikaa.
Selityksiä saa toki lähettää.
KARAMBA
Meksikolaista villi-ihmistä varmaan
sapettaa, kun joku huutokauppiaan
pöytäkiijurina toimiva haiven
partainen, oman kainalohien turruttama
ajanvietelöhömaha tai joku näkki-
leipätehtaan nutturapäinen pyöreä-
rillinen kanankoipikonttoristi
päättääkin pistää elämänsä risaiseksi ja
vaihtaa lookia Karamba sopii
suomalaisen suuhun kuin valettu;
millään muulla tavalla sitä ei sinne saa
sopimaankaan.
Karambaa löytää länkkärisarjik-
sista ja väärin suomennetuista sota-
sarjoista. Vieläkö Lee Marvin
hengittää? Hän kääntyisi mielellään
haudassaan, jos meksikonpatakeit-
toa väsäävä yksinhuoltajaemo
kil112

jahtaisi karamban pelkästä
riettaudesta pornograafista soppakauhaa
kohtaan.
Karamba ei de tullut tänne
jäädäkseen. Ulkomaankauppaliitto,
tarjotkaa äkkiä vastaostoiksi vel-
kualaisia kierukanteroittimia tai ld-
maalaisia raparperista valmistettuja
hammastikkuja!
KARKELE
Korkeat kirkonmiehet julistivat
vanhan kunnon vihtahousun
Perkeleen virattomaksi. Virkaheiton
tilalle karkeassa kielenkäytössä Jorma
Hdastaro ehdottaa uudissanaa kar-
kele. Se sopisi, ellei demoninen
karkelointi assosioituisi
juhlamieleen. Joka tapauksessa Virallisen
Nimikkokirosanasäätiön
määräyksestä (asetus 10/92) karkele
määrätään kirjallisuusepäkriitikko Vesa
Karosen pakkokäyttöön sakon
uhalla. Mikäli hän d pääsiäiseen 1993
mennessä opi käyttämään manausta
viikottain syksyyn 1993 asti, händ-
tä ulosmitataan kaikki muutkin
hänen käyttämänsä kirosanat. Syynä
tähän rangaistustoimenpiteeseen -
tai arvonnousuun, kuten Karosen
itsensä disi asia nähtävä - on myös
toimittaja Heikki Sauren 4.10.92
esille ottama närkästys Karosen ala-
arvoisesta, latteasta ja hölmöstä
asenteesta Ydin-lehden
päätoimittajan Saska Saarikosken esittämään
kritiikkiin Helsingin Sanomien
kulttuuritoimituksen hautausmaallistu-
misesta (HS 23.9.92).
Karkele on sukua karata-sanaan.
Vastuun pakoilu on helpointa, ja
paskamaisinta.
KARONEN Epäoikeudenmukai-
suusmanaus hengenköyhyydestä ja
ajatusten suppeudesta. Anna kenkä
räätälille ja pyydä häntä korjaamaan
se. Vie paita suutarille. Toimita
rikkinäinen televisio pdtisepälle.
KASEMATTI
Uusi tulokas kirosanojen
arvovaltaiseen joukkoon ! Säilytettävä kasa-
rissa. Kasematti on pomminvarma
linnoitus tai sen osa. Jo vanhentunut
Nykysuomen sanakirja määrittelee
tämän sotilaallisen termin
aikaisemmin kivistä holvatuksi, nykyisin
panssarilevyistä tai betonista
rakennetuksi pesäkkeeksi tai suojaksi
linnakkeissa tai sota-aluksissa. Se on
paikka, jonne ulkopuolisilla ei de
pahemmin asiaa, vähän niin kuin
turkulaistytön vittu. Alkusana on
keskikreikan khäsma, khäsmata
(maanhalkeama, rotko). Italian ca-
samatta (muurin hdvi) oli saanut
ranskassa muodon casemate, jota
1500-luvulla varastettiin muihin
kieliin. Kasematti sopii siis
kiroiltavaksi erityisesti silloin, kun nainen
pihtaa. Suositellaan varsinkin
sotilaskäyttöön, kun inttiläiset joutuvat
muutenkin turvautumaan liikaa nyrk-
kikyllikkiin.
Matti on miehen nimi
(almanakassamme vuodesta 1705) ja shakin
erään kiitdlisimman lopun nimitys.
Heprean Mattitja tarkoittaa Jumalan
lahjaa.
KATARRI
Vaihtdunhaluisen kiroilijan
vauhdikas manaus. Erityisesti postmo-
denutjälkijupitjaTrendi-lehteä
kampaamossa selaavat naissinkut saavat
katarrista uskomatonta potkua
elämäänsä. Katarria kiroilemalla pysyt
raikkaana koko päivän.
Katarri on hengitysteiden ja
ruuansulatuskanavan vaiva, akuutti tai
krooninen limakalvontulehdus.
Limakalvo pundttuu ja turpoaa, räkä
rupeaa valumaan. Bysanttilaisten
lääkärien tautiopissa otaksuttiin, että
aivoissa syntynyt lima valui seula-
luun reikien kautta nenään ja
nieluun niin että tuli paha köhä ja teki
113

ruumiin tosi sairaaksi.
Katarri on tullut kreikan sanasta
katärrous (alaspäin valuminen),
jonka verbimuoto oli katarrein
(virrata, juosta alaspäin). Selvää kondo-
mittoman kotirouvan jälkijättöisyyt-
tä putkimiehen käynnin jäljiltä.
KATINKONTIT
Väheksyvä, lähes uhitteleva manaus
arkikäyttöön. Kapeaharteisimmil-
laankin kissat kuristetaan
kirkkaanpunaisilla nahka valjailla kerrostalon
pihapusikoihin kierrätettäväksi kuin
pesussa kutistuneet pihtipolviset
hevosenluuskat ja toivotaan, että
naapurit loisivat kateellisia
silmäyksiä tässä lähiön seitsemännen
divisioonan elintasokilvassa.
Jouluaattona pukinkontti kaadetaan niskaan ja
kesän jälkeen mirri jätetään
pientareelle, kun ei ole enää varaa
kissanhiekkaan eikä ylijäämäempatiaan.
Väheksyntä on hyvä asia, jos haluaa
yhtyä Juhani Siljon (1888-1918)
mietteeseen, että korkein
suvaitsevaisuus on halveksuntaa.
Katinkontit tekee sen ontologisella tasolla.
Kontti on suuri tavarankuljetussäi-
liö, joka on täynnä henkistä kissan-
paskaa.
KATINPASKAT Hyvänen aika
näitä Kissalan väen mammanpoikia
ja ruosteenrumia flikkoja. Mouri-
taan nyt kunnolla kissan pipanoissa
vai? Ks. Rakki!
KAUHISTUKSEN KANA-
HÄKKI
Aku Ankka -maailman suosima.
Tulevat broilerit sätkyvät.
Ikävystyttävän vanhanaikainen kirous
saada aikaan henkistä toimeliaisuutta
kanssaihmisten muumioituneissa
aivoissa. Tämäntyyppiset kuluneet
klassikot ovat tekohauskoja vitsejä,
joita ei suositella käytettäväksi
missään tilassa, ei edes viikon
sairasloman jälkeen, kun talon kaikki
vanhat ankat on luettu jo kahteen
kertaan.
KAUHISTUKSEN
KANANJALKA Samaa sorttia. Hieman
vähemmän kulunut.
KAUHISTUS
Kaikkien lapsiaan hyveellisiksi
pikku pyhimyksiksi uskovien
vanhempien taivastelu, kun totuus lopulta
paljastuu. Jauhot suussa on vaikea
keksiä sen nerokkaampaa manausta.
Kauhu konkretisoituu huulille
täsmällisenä kolmitavuisena äännäh-
dyksenä, joka muistuttaa yllättävän
paljon aivastusta. Tuntuisi kuin
aikuinen koettaisi päivittelyllään
muuttaa historiaa takaisin ennalleen,
vaikka me jokainen tiedämme, että
jotain todella peruuttamatonta on
tapahtunut: lapsi on oppinut
kiroilemaan. Ja kirosana on jotain sellaista,
jota emme osaa edes kuvitella ennen
kuin on jo liian myöhäistä.
Tietysti kauhistus-kirousta voi
käyttää muissakin yhteyksissä,
mutta niissä se ei välttämättä ole niin
selkäydintä riipaiseva. Ehkä silloin,
kun huomaa unohtaneensa jotain
tärkeätä, päästää automaattisesti
kurkustaan kauhistuksen.
Ks. Jumpperi.
KAUHTANA
Hieman homeenhajuinen manaus
happamille ihmisille. Jollei sana ota
kiroilijalle tulta, on paras turvautua
lobotomiaan ja kasvattaa tukka
oikein pitkäksi, että kuulokin
huononee. Sen jälkeen kirosana on kiroili-
jansa näköinen ja oloinen. Se on
optimia se.
Suomen kielen perussanakirjan
mukaan kauhtana on itämainen
pitkä, väljä takki, esimerkiksi kaapu,
viitta, halatti tai kaftaani. Se on
tullut venäjän sanasta kaftän (pitkä
114

takki), joka on lainattu turkin
kielestä (kaftan). Ruotsin kaftan on tar-
koittanut papin pitkää takkia. Pappi
saamaa. Ja aina ajasta jäljessä.
KAUNA
Katkeran ja pitkävihaisen ihmisen
kirosana, jolla voi tappaa aikaa pit-
killäkin työmatkoilla niinä aamuina,
kun aamiaispöydässä on taas saanut
kuulla kunniansa. Kriitikoiden ja
epäonnistuneiden taiteilijoiden
ikuisen keskinäisen hännän vedon
parasta hengenm ateriaa. Kaunokirjailijan
kauna on tuhoavinta kaunaa. Siihen
ei auta enää edes viina.
Kaunalla on parikin merkitystä.
Kaikki tietävät sen merkitsevän
kateellisuutta, närää,
kostonhimoisuutta ja salavihaa. Se voi tarkoittaa myös
jyvästä jauhettaessa irtautuvaa
kuorta, kasvitieteessä heinäkasvien
kukassa sisähelpeiden sisäpuolella
olevaa pientä lehtimuodostumaa.
Väljästi siis akana, ruumen,
Siikanen tai vihne.
Herra Veijo Väinö Valvo Meri
epäilee kaunaa germaanilainaksi.
Muinaisgermaaneiden skauna (suo-
japeite) on johdettu sanavartalosta
sku- (peittää). Muinaisnorjan skaunn
tarkoitti kilpeä. Latvian käuns
(häpeä, pilkka) ja kreikan kaunös
(huono) tulevat indoeurooppalaisen
kantakielen sanavartalosta kau-
(alhainen, alentaa, nöyryyttää). Veijo Meri
viettää unettomia öitä pohtimalla,
olisiko suomen sana huono peräisin
tästä samasta sanavyyhdestä kuin
kauna.
KAUT1AS
Viitasaarelta kuuluu kummia,
sadutkin kertovat. Kaudas on kruunupäi-
nen noiduttu käänne, joka noidan
käskystä kuljetti palavaa taulaa
suussaan ja yritti polttaa noidan
vihamiehiä. Nykyaikaan sovellettuna kau-
tiasta voi manata niinä heikkoina
hetkinä, kun näkee vihamiehessään
liian paljon hyviä puolia ja olisi aika
taas ryhdistäytyä sinkoamalla
vihamiestä kohti murhaavia ajatuksia.
Tietysti kaudas on pikkusintti pirun
tai perkeleen rinnalla, mutta joku
voi saada siitä pikku liittolaisen
sisäiseen hengenahdistukseen. Jos
kautias olisi valtias, siinä olisi
ainakin kolme r-kirjainta, pari koota ja
mieluummin vielä ö painamaan
mieltä mustemmaksi.
KAUTTA...
Dramaattinen apusana yhdistelmä-
kirouksissa Sen perään voi liittää
mitä tahansa pyhää jumalista
henkilökohtaisiin amuletteihin. Hieman
asterixmainen sointi, sinänsä
suositeltava ja turvallinen
sosiaalisempaankin kiroiluun. Asiallisille
ihmistyypeille se ei sovi.
Mahtipontisuutta tavoitteleville diktaattoreille
sopii. Arabit ovat kuulemma hyviä
kiroilemaan; he osaavat käyttää
mielikuvitusta tyyliin Kautta
kivitetyn profeetan.
KAUTTA ESI-ISIENI Jotain
pyhää on rikottu.
KAUTTA JUPITERIN Suoraan
Asterix-saijakuvista.
KAUTTA PARTANI Vanhoille
m eri miehille ja iäkkäille
tiedemiehille sopiva ilmaus.
KAUTTAPLEKSZY-GLADZIN
HUULIPARRAN Geneveläisen
hämärämiehen käyttämä manaus
Tintti ja Tuhatkaunon tapaus
-albumissa (suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta). Tekstittäjä Raimo
Aaltosella s- ja z-kirjainten paikka
vaihtuu sivulla 31 niin että Plekszys-
tä tulee Plekzsy. Tyyppi on Bordu-
rian maan johtaja, joka haikailee
maailman herraksi Tuhatkaunon
kehittämällä ultraääniasedla. Bor-
durian salaisen poliisin Zturpon
115

Kautta esi-isieni
poliisipäällikkö eversti Sponsz
käytti kiihtyneenä myös pidennettyä
versiota Kautta Plekszy-Gladzin
huuli parran jokaisen karvan.
KAUTTA PUKKIVAN PÄSSIN
kapteeni Haddock manasi samassa
albumissa, kun hotellin pyöröovi
heitti hänet matkalaukkuineen
levälleen jalkakäytävälle.
KAUTTA TUHANNEN
KAPAKALAN kapteeni Haddock manasi
Seraphin Lampionille puhelimessa
Genevestä Moulinsartiin jälleen
samassa albumissa.
KAVAHDUS
Hieman vaivaantuneen kuuloinen
teeskennekirosana, joka kyllä
tehoaa tietyissä olosuhteissa manaajaan,
kun opiskelijatytär on paljastunut
maksulliseksi ilotytöksi, kiekkoili-
japoika on trokannut maahan
kaksikymmentä kiloa heroiinia tai ukki
on varastanut Postipankin. Teho jää
ymmänettäväksi pieneksi, sillä kai-
nalokepiksi kavahduksesta ei ole.
Parempi varata tuoli pyllyn alle.
Verbi kavahtaa oli Veijo Meren
mukaan muinaisgermaaneilla skav-
von, muinaisalasaksassa skauwon,
muinaisfriiseillä skawia ja
anglosakseilla sceawian (katsoa, tutkia).
Muinaisyläsaksan sanasta scouwon
tuli nykysaksan schauen (katsoa).
Ruotsin katsoa-verbi on skäda (älä
sekoita automerkkiin).
KAVALA
Juoni manaus pöytälaatikkorunoili-
joille - joita on Suomessakin
varmaan kymmeniä miljoonia. Tuskin
vahingossa kavala muistuttaa
sanana Jumalaa. Etymologisesti kavala
on sama kuin runoilija. Finlandia-
116

runoilija Gösta Ägren pitäköön
varansa, ettei hänen tarvitse ruveta
kiroilemaan Pietarsaaressa -
ainakaan suomeksi, ellei sitten Finlan-
dia-juoppoilija Arto Melleri
pullahda näkösälle. Harrastelijat sen sijaan
kiroilkoon, mitä haluavat. Ei heidän
vaikerrustaan kuitenkaan
kuunnella. Sehän kuuluu asiaankin, myytit
kertovat.
Kavala peräisin muinaisgermaa-
nien sanoista skawalda- tai skawath-
la (runoilija). Sanojen alkumerkitys
oli “se, jonka kautta huomataan”.
Runoilijathan ovat aina olleet
huomion- ja rakkaudenkipeitä. Pullo
ainakin suutelee suulle. Germaani-
lainassa oli kyse Jumalan tahdosta ja
siten ennustajapapista. Muinaisger-
maanien skawa- tarkoitti “sitä, joka
huomaa, ottaa huomioon”. Siitä on
tullut saksan verbi schauen (katsoa).
Muinaisintiasta Veijo Meri on
löytänyt sanan kävi- (ovela, viisas,
ennustaja ja runoilija). Runoilija
kehittyi Jumalan tahdon tulkitsijasta
jaesille sanojasta. Kreikan th yo-skos
oli sekä uhripappi että runoilija.
Mahdollista on myös, että suomen
kavala on johdettu
muinaisgermäänien sanasta skawa- (huomaaja,
havaitsija). Siitä on nimittäin
tekaistu muoto skawala (epävarma).
Kava voi tarkoittaa eräänlaisen
kovelin ja lyhyen, koveroita kohtia
höyläävän höylän lisäksi käyrää ja
koukkuista.
KAVALUUS Myös
harvinaisempi muoto Voi kavaluus toimii, kun
sille päälle sattuu.
KAVE
Lempinimeltä kuulostava vanha
konna, joka on nyt vedetty kuiville
kirosanaksi. Kave on luotu olento,
ihminen; tyttö, neito; lammas;
metsäneläin, mytologinen olento.
Kansanrunoudesta löytyy pätkä: Kave
ukko Pohjan herra, ikäinen iku Turi-
las, isä vanha Väinämöisen. Samaa
tarkoittavasta sanasta kapo löytyy
myös pätkä, kun pistäydytään
Karjalassa: Tuo venettä Tuonen tytti,
Karpassoa kapo Manalan. Kavessa
täytyy olla jotain, kun tyyppi
mainittiin Agricolan jumalainluettelossa-
kin. Ehkä se surmaa.
Kavea on kuhilas, myös
muodoissa kave, kaveja, kavelias. Kaveri on
voinut tarkoittaa toverin lisäksi myös
varasta.
KEHVELI
Yllättävän yleinen mieto terveyski-
rosana, jolla ennen tarkoitettiin juuri
itseänsä paholaista. Nyttemmin poi-
kaviikarit eli junior-luokan kalle
kehvelit ovat omineet sen
terävimmän merkityksen. Se kolahtaa
lieväksi manaussanaksi, kun nähdään
jonkin olevan sekaisin tai jääneen
tekemättä, itseltä tai toisilta.
Nykynuoriso ei juuri tiedä, mistä
kehvelissä on kyse, joten älkäämme
tuomitko heitä, jos he naureskelevat
partahaituviinsa kehveliä
tyydyttävästi kiroilevaa papparaista.
Inkerin suomessa, karjalassa ja
virossa kehvel on tarkoittanut meri-
tai rantamatalikkoa. Kantasanaksi on
arveltu vanhaa länsisuomalaista
muotoa kethvel eli matalaa
rantakivikkoa, joka on hyvin ikävä ja
hankala, kun sen läpi joutuu rantautues-
saan veneellä tulemaan.
Myöhemmin se on ruvennut tarkoittamaan
yleisesti ikävää harmia ja harmin
aiheuttajaa ja lopulta Veijo Meren
mukaan “kiusaa tekevää
pojankoltiaista, joka tahallaan tai
osaamattomuuttaan tekee koko ajan viiden
maikan vahinkoja”.
KEHNO Vanha kehno on se
kuuluisa vihtahousu (paholainen,
piru). Yleensä manaus toimiikin
muodossa Voihan vanha kehno.
117

Tavallinen kehno tarkoittaa tietysti
pahaa, huonoa, kelvotonta.
KELE
Perkeleen loppuly henny s, kirjallinen
manaus. Onko alkusana kokenut
dementiaa tai muuta viruksen
aiheuttamaa lahontaa vai onko se vain
käynyt ikää myöten niin laiskaksi,
ettei se enää jaksa pukea itseään
täyteen asuunsa? Itsenäisenä,
yksinäisenä huutona korvessa kele toimii
nippa nappa, mutta pitempien
lauseiden yhteydessä, yleensä alussa
tai lopussa, se vetelee sivistyksen
keskellä jo paremmin. Kiroilun hat-
tutemppuja kelellä ei kuitenkaan
kannata yrittää, se on lähinnä tolp-
palaukaus.
Vrt. Tana, Vetti. Ks. Perkele.
KELES Perkelesin loppulyhen-
nys.
KELLIPYDE
Reviirinvartijoita ja lobbareita
kadunkulmat täynnä. Väestörekisteri-
keskuksen kieltämiä kasvottomia
olentoja, joilla on tosin 46
kromosomia, mutta siihen niiden
tunnistaminen jääkin. Sisäsiittoinen politiikka
haisee kuin perkele. KelUpyde on
tullut, eikä kukaan tiedä sitä. Kelli-
pyde on alaikäisten poikien mieli-
manauksia haja-asutusalueilla.
Muualle kellipyde kuokkii
rehvakkaana ja kissimirri poikittain
kaulassa. Luultavasti pakollinen
lippalakki keikkuu munasuojuksena
pelottavampien jääkiekkoilijoiden haarovä-
lissä ja itsetunnottomimpien rokki-
tähtien farkunlahkeessa kiinni
teipattuna avomaakurkkuna.
Nimensä puolesta kellipydeen
pitäisi ilmestyä jostakin vanhasta
kreikkalaistarustosta pyllistämään
ydinvdmaa vastaan ja
aseistakieltäytymisen puolesta. Tai sitten joku
lohduton mimmirukka on kellautet-
tu pyllyUeen eli maadoitettu. Se, että
jääkö operaatio kamppaukseen vai
seuraako horisontaalisuudesta
jatkotoimia, on kiinni pojan sisusta
KEMOONI
Kemiallinen kuukirosana,
vahingossa k:lla alkava demoni. Come on,
näytä meille sarvesi Huomenna tulee
Pekka Pouta, ylihuomenna
Eeropekka Rislakki, loppuviikosta Jyrki
Hämäläinen. Suomalainen juntti
virittää televisionsa uudelleen ja
näkee kemoonin. Se ei suo mitään,
se vain ottaa. Olemme edelleen
muinaiskreikkalaisissa
jumaltarustoissa, nyt niiden kodeläinosastolla.
Kemooni voi olla kerubin kissapuo-
linen vastine. Se haisee
kissanhiekaltakin, hyi hitto. Kemooni on kuin
ääni, joka syntyy, kun heittää kissan
seinille.
Kemoosi on sidekalvopöhö.
Kemonastia on kemiallisten
aineiden aiheuttama omasuuntaistaipu-
minen.
KENKKU
Kelpo kirous kelpoon ahdinkoon.
Hieman epäkypsä itsepuolustusase
ydinaseettomiin sanasotiin. Ei
takuulla pärjää, mutta tuleepahan
kylän kaunein tyttö hoivaamaan
rikkinäisen nenän takia Kun vastapuoli
ei taaskaan ollut reilu. Pimitti
pokerissa, fuskasi jääkiekkopelissä.
Kenkku on ilkiöiden kunkki.
Joku on taas ollut kenkkumainen
tohtori Juhani Suomelle, Urho
Kekkosen inkarnaatiolle, joka tekee
nöyrästi ahkeraa työtään, ja toiset
vain kiusaavat häntä. “Kun menee
kotiin niin kaiken maailman kahjot
soittelevat illat pitkät. Ensin kirota
pärskäytetään ja sitten julistetaan
kuin jumala tuomio päälle/*
Taistele, Juhani! Me luotamme
sinuun! Ei Max Jacobson de sen
118

enempää oikeassa. Niin se maailma
muuttuu. Totuus pysyy samana,
mutta saa eri aikoina erilaisia
merkityksiä.
Kenkun oikea merkitys on ollut
viroa myöten kumpu, kunnas,
harjanne.
KiNKÄRAJAT
Sandaalitasoa. On ihan totta
ihmisiä, jotka manaavat Voihan kenkä-
rajat. Kun kenkärajoilla tarkoitetaan
niitä pohjistaan läpikuluneita,
pölyisiä ja naarmuisia rähjiä, kaikki on
hyvin. Mutta kun ruvetaan vetämään
liidulla katuun kenkän rajoja,
joudutaan nopeasti valitsemaan sisäisen ja
ulkopuolelle jääneen alueen välillä.
Ja siitä on jo niin lyhyt matka joko
filosofiaan tai skitsofreniaan, että on
parempi unohtaa kiroilu tällä kertaa,
ja keskittyä jäikevämpään touhuun,
esimerkiksi plankkaamiseen.
Neekeripojat eivät asemalla enää niin
tee.
KEPUN KEKKERUUSIT
Nimimerkki KoivuhaijuUijalasta on
kiroillut poliittisen kantansa.
Suomen Keskustapuolueen,
tuttavallisemmin Kepun tiedotuspäällikkö
Markku Rajala ei ole kuullut
manausta aiemmin, eikä siksi pystynyt
puuttumaan etymologiaan, mutta
hänen mielestään kepun kekkeruu-
sit kuulostaa hyvin sympaattiselta ja
ystävällismieliseltä lausahdukselta.
Hän epäili ylipäätään sen kirosanal-
lisuutta. Täytyy kuitenkin
muistuttaa, että useimmat miedot kirosanat
ovat merkitykseltään kirosanavas-
taisia, mutta niiden käyttöyhteys ja
niihin investoitu tunnelataus äänen-
painoineen sanelevat pitkälle
todellisen karkeusasteen.
Käyttäjäkunnaksi Markku Rajala
otaksui keski-ikäiset naiset, jotka
eivät halua kiroilla tämän
voimakkaammin. Hänellä ei tuntunut
olevan mitään manausta vastaan.
Ilmeisesti puolue ei voikaan ottaa
nokkiinsa tästä
kunnianosoituksesta. Kannattaahan Kepu kaikenlaista
kansan suussa karttuvaa
kansanperinnettä sydämellisesti.
Tottakai tiedotuspäällikkö sanoi
niin. Luultavasti häntä pitää uskoa
enemmän kuin muiden puolueiden
tiedotuspäälliköltä.
Nyt manauksen isä, joka tuntee
sen todellisen etymologian, tietysti
hihittelee jossakin. Tai vaihtaa
puoluetta.
KERES
Sangen sofistikoitunut kirosana.
Lausutaan hienostuneesti, mielellään
pikkusormi koholla. Kertoo
käyttäjän sosiaalisesta asemasta paljon,
mutta sitä on vaikea kuvata, koska se
on niin korkealla.
Pitkillä, terävillä ja
puhtaanvalkoisilla hampailla varustetut Keres-
koirat, siivekkäät punakaapuiset
hirviöt, ovat peräisin Kreikan
antiikin mytologioista. Manalassa (ks.
Haades) asusti kolme raivotarta
(Tisifone, Alektoja Megaira), joilla
oli koiran vartalo, lepakon siivet ja
hiuksina käärmeet. He vähän
tsekkailivat kuolevaisten touhujen
perään. Raskauttaviin pia olivat pyhän
valan rikkominen tai vanhempien
murhaamisen suunnittelu. Sellaisiin
syyllistyvien perään raivottaret
lähettivät Keresit, joiden hommana oli
väsymätön takaa-ajo ja sen jälkeen
uhrien lentokuljetus manalaan kuin
korppikotkilla ikään.
Jokainen shakinharrastaja tuntee
nimen Paul Keres. Suurmestari oli
haka erityisesti loppupeliteoriassa.
Vaikka hän oli kaikkien aikojen
menestyksellisimpiä pelureita,
maailmanmestaruus häneltä puuttui.
Hän eli vuosina 1916-1975. Lopun

ajasta hän on ollut syntymätön tai
kuolleena.
Keresit olivat yksi tärkeimmistä
neljää kielikuntaa edustavista
heimoista pueblointiaanien ryhmässä
Arizonan ja New Mexicon keski- ja
pohjoisosassa. Pueblot tekivät
yhteisvoimin 1680 Pohjois-Amerikan
intiaanien rajuimman kansannousun,
jossa espanjalaiset saivat tosi
kyytiä. Heitä ei jäänyt yhtäkään jäljelle.
KERIPUKKI
Vavahduttavan kirpeä, lähes sitruu-
nanmakuinen pukki-kirosana.
Käyttäjäkunta epämääräinen, yleensä
hyvinsyönyt, alemman
korkeakoulututkinnon suorittanut. Suositellaan
käytettäväksi erityisesti Afrikan
nälkäalueiUe suuntautuvilla
ulkomaanmatkoilla vinon hymyn kera.
Keripukin eli C-vitamiinin
puutostaudin tyypillisiä oireita ovat
tulehtuneet, turvonneet ja verta
vuotavat ikenet ja pienet ihonalaiset
verenvuodot. Se pukkasi aikoinaan
Kolumbuksen joukkojakin. Tautiin
liittyy myös anemia, josta ei ole vielä
kirosanaksi. Jos pukilta keritään villat
pois, kirosanasta tulee aika
säälittävä.
Keripukki on muovautunut
ruotsin sanasta skörbjugg, joka on
lainattu keskialasaksan sanasta schor-
buk, joka taas juontuu keskiajan
latinan sanasta scorbutus.
Kantasanaksi arvellaan venäjän sanoja skorbot
(raapiminen) tai skorbota (kalvava
sairaus). On myös esitetty, että
keripukki olisi ihkapohjoismainen sana
ja koottu sanoista skyr (piimä) ja
bjugr (paise, kasvannainen).
Tietääkseni piimästä ei saa C-vitamiinia,
mutta siinähän onkin hyvä syy
kiroilla. Eikä ole. Onpas. Eipäs ole.
KERPEROS
Keskiluokkaisten koiranomistajien
kirosana. Liiallisen rahvaan maun
pystyy välttämättömään
sisällyttämällä manaukseen siivun
huokausta.
Kerperos tulee Kreikan antiikin
sanasta Keiberos, joka vahtasi Styks-
virran tuolla puolen manalan
portilla ihmisiä ja joskus jumaliakin
palaamasta takaisin päivänvaloon. Se
söi ne. Kerberos oli itse asiassa
kotieläin, hirviömäinen kääimehäntäi-
nen kolmipäinen koira, joka oli eri
rotua kuin Keres-koirat (Ks. Keres).
Ei tiedetä, osasiko se käskystä istua.
Kun itsensä Zeuksen poika He-
rakles meni typerästi tappamaan
vaimonsa Megaran ja viisi lastaan,
Tirynsin kaupungin kuningas Eu-
rystheus antoi hänelle sovitukseksi
kaksitoista pirun pahaa tehtävää.
Niistä viimeinen oli käydä
manalassa hakemassa Keiberos. Huiputettu-
aan lautturi Kharoksen viemään
Styksvirran yli Herakles sai
manalan pomoilta (ks. Haades, Persefo-
ne) luvan lainata rakkia, jos hän
pystyisi vangitsemaan sen
käyttämättä miekkaa, keihästä ja nuolia.
Helppo nakki. Erään tarinan
mukaan Herakles heitti olaitaan leijo-
nantaljan, jonka poimuihin hän
kietoi Kerberoksen kaikki päät sievästi
yhteen nippuun ja lähti sovitustehtä-
vät suorittaneena Pystikseen
kaljalle.
Kerberos on usein myös
lempinimi ravintolan ovimiehille eli
portsareille.
KERBUUSI Joku uralilainen
hyppelee taas silmille.
KERUBI Vanhassa
Testamentissa markkinoituun Liiton arkin
kanteen oli kuvattu kaksi kerubia,
joiden välissä Jumala ilmestyi. Kerubi
vartioi myös paratiisin porttia (1
Moos. 3:24). Kuvaannollisesti
suloista pikkupoikaa voidaan myös
kutsua kerubiksi.
120

KESSI
Vihreä kirosana. Koska vihreää
luomuaatetta on vaikeata lomittaa
konservatiivisen maajussin
rahvaaseen kiroiluun, sitä ei sitten tehdä.
Ymmärrettävästi ekokiroilu tulee
ennemmin tai myöhemmin muotiin.
Kessiin kulminoituu moni murros-
aikamme ekofiilinen ja ekofobinen
teoria. Parahultaisinkin
yhteiskuntatieteilijä saa kämmenensä
kosteiksi, jollei muuten niin sylkäisemällä
ja hieromalla niitä yhteen, kun hän
kääntää sivua ja käy käsiksi tähän
seuraavaan aiheeseen. Kessi on
itsekseen mädäntyvä kauppakassi,
joka lahottaa eineksetkin jo ennen
niiden kotiin kantamista. Kessi on
Pikku-Heidin hauta, josta uudeUeen-
syntyvät kaikki vihreän linjan uu-
sioajatukset. Politiikkaa on tietysti
kierrätettävä siinä missä mitä
tahansa muuta kertakäyttöistä ja
uusiutuvaa luonnonvaraa. Eikä se kierry
ennen kuin se on käynyt haudassa
kääntymässä, ja sitten se kiertyykin,
silmukkana kaulan ympärille,
joskus jo napanuorana sikiön kaulaan.
Toivomme tietysti parasta, onhan
vihreä aate ainoa toivomme. Kaikki
muu on mennyttä ja menevää. Vain
vihreys voi enää pelastaa
kellastumisen. Hälytys! Maailma ei kestä
tätä ylirasitusta!
Kessi on ikivihreä kirosana.
Olkoon se myös optimismin
iskulauseena lyhyt ja ytimekäs - huolimatta
siitä, että se on imperfektimuodossa.
Futuuriin uoto voisi dla kessää
(tehdä kesää). Ks. Jumanpekka.
Kessin erämaa Pohjois-Lapsissa
on jatkuvien eturistiriitojen
naurettava välikappale. Pitäisikö
luonnonalue jättää rauhaan vai valjastaa
energiantuotantoon?
KESSELI Kehvelin tyyppinen
köykäinen henkilö tai asia. Joseph
Kessel oli venäläissyntyinen
ranskalainen kiijailija ja Albert Kessd-
ring saksalainen sotamarsalkka.
Molemmat ovat kuolleet, mutta
kesseli dää. Siirry (ks.) Kiisseliin.
KETALE
Sdvauspuolen kirolöytöjä, konsti-
ton ja kehvdipitdnen maakuntama-
naus, jonka kovat konsonantit
karaistavat muikeasti rähjähengen
huonoa tuulta. Karvaudesta viis,
ketaleesta piisaa riittämiin
konnuutta ja verovilppiä. Se vain
lompakkoon ja iskemään sinisilmiä.
Sinikka Savanheimon mukaan
löytyy myös versio Kou, koun keta-
le.
KETINEN Savanheimon
vastuulla on myös tämän manauksen
julkituominen muodossa Voi ketisen
kerinen.
KETJAKE Kuopiolaisen Raija
Laitisen ilmiantama piinaamaton
tuhahde.
KETARA
Hormoniurheilijan manaus, jalkavai-
vaisen rukous, ketterän amdrinjuok-
sijan revähdys, jalkavaimon miehen
kolmas jalka, väärinkiijoitettu
kitara. Kirofilosofisesti köyhänpuold-
nen ja vähän antava voimasana, joka
sopii lähinnä lasten aikuistumispro-
sessiin. Tyylipisteitä alta riman.
Ketara on reen jalaksen ja kaustan
välinen lasta, kaplas. Aikikielessä
se on myös jalka, koipi, kinttu. Kaatua
ketarat taivasta kohti on kuolla.
Runollisesti voidaan puhua kuun
ketaroista eli sakardsta.
KETTU
Vittu-kierteinen Kettu Repolainen
on aina miellyttävä käsite kelpo
manaajalle varsinkin asioiden
mennessä ketuilleen. Kettu on myös
astronomien kirokenttää: se on
latinalaiselta nimeltään Vulpecula-nimi-
121

nen tähdistö pohjoisella
taivaanpuoliskolla. Kanatarhojen omistajat eivät
kommentoi.
Kettu (Vulpes vulpes) on
luonnonvarainen nisäkäs ja kotieläin vasta
rouvien harteilla turkiksena. Se on
myös eurooppalaisten eläinsatujen
ehdoton sankari, viekas ja neuvokas
Renard eli Mikko Repolainen,
maanosamme ainoa kohtalaisen yleisenä
pysytellyt keskikokoinen petoeläin,
joka painaa keskimäärin 5-6 kiloa.
Se liikkuu yksin aina Australiaa
myöten ja syö monipuolisemmin
kuin moni pikaruokajenkki. Sen
ainoita vihollisia ovat ihmisen
ohella susi, kotkat ja huuhkajat. Suomen
valtion maksama tapporaha
poistettiin vuonna 1976.
Lapualaiset kutsuivat 1930-luvul-
la eduskuntaa kettufarmiksi.
Televisio tulvii Kettuja ja Kettusia, joiden
oveluus noudattaa odotuksia.
KETTUHYRSKÄ Yritysten puu-
hanaiset ovat valloillaan. Varokaa
tukahduttavia D-kuppikoon panssa-
rihyökkäyksiä.
KETTUVITTU
Turkulaista kirosanapääomaa. Sana
muodostuu luonnollisesti verbeistä
ketuttaa ja vituttaa. Kaksi Ailia
alkavaa tyyppiä antavat meille luvan
käyttää kettua ja vittua myös
erikseen. Vittua nyt käytetään
muutenkin, usein sanomattakin, varsinkin
sähkökatkosten aikana, mutta kettu
alkaa dia huonossa huudossa tur-
kismaailmassa. Vihreiden liikkeiden
vuoksi kannattanee suosia keinoket-
tua tai ihan anorakkia, paitsi että
luonnonturklti saastuttaa vähemmän
luontoa. Jos oikein ketuttaa,
kannattaa lyödä nyrkillä pöytään. Kettuvi-
tun ääneasu on etuvetoinen, mutta
jos on aikaa kiroilla pitempään, siitä
vaan neliveto päälle: ket-tuvit-tu!
KEVI
Lyhenne edellisestä, Kettuvitusta.
Tämähän on loistavaa! Uudiskiro-
sanoista paukutetaan nyt jo
lyhennettyjä versioita kuin Valittujen
Palojen pihdeissä konsanaan, kun
halutaan saada hyvä kirja
lyhentämällä pilalle. Kevin tapauksessa
lyhenne käy ehkä vain
helluntailaisten ja sinisilmäisten neitsyiden
pirtaan, kun vittu-osa pudottaa
armollisesti teensä ja uunsa pois. Muutdn
kevi tuo mieleen kevyt-ilmiön, jopa
kefiirin. Ei siinä mitään, joku
terveysintoilija lanseeraa vielä jonakin
kauniina päivänä Perkele light
-kirouksen, sanokaa minun sanoneeni.
KIESUS
Anglistinen Oh Jesus on pistetty
vähän kotdsempaan äänneasuun. Joku
on saanut hyvän omantunnon
väittäessään nimittämästä Jumalan pd-
Kettuvittu
122

kaa tämän oikealla nimellä. Kaikki
on sallittua niin rakkaudessa kuin
kiroilussa. Kiesus on luontevan
tavallinen puoli raamatullinen kirosana,
jota voi käyttää niin arkisin kuin
pyhäisin ilman erikseen
määriteltyjä aukioloaikoja.
Ks. Jeesus, Sisso kiesus.
KEESUKSEN PERKELE Joku ei
nyt tykkää Jeesuksesta. Vrt. Iesuk-
sen perkeles.
KIHTI
Eläkeläismanaus, jota nuoriso saisi
luvan suosia v-tyylin sijaan. Sen
kipakka pippurimaisuus vie kyllä
selkävoiton kilpailijansa
tympäännyttävästä raadollisuudesta. Muutenkin
kiroilija osoittaa fiksua
ansioituneisuutta ja päämäärätietoisuutta
suosimalla ruumiinosfen sijasta ruumiin-
tauteja. Kihdissä on ihanasti
Kiihtelysvaaraa, jonka kuntakoko on 500,1
neliökilsaa. Vertailun vuoksi Vittu
on pieni pläntti jossain
vaatekertojen tiukassa verhossa.
Kun veren virtsahappopitoisuus
nousee yli normaaliarvojen, virtsa-
hapon suoloja asettuu rusto-ja
sidekudoksiin nivelessä ja sen
ympäristössä, missä ne voivat kyhmyyntyä.
Yleisin kihtipaikka (kolme neljästä)
on toisen isovarpaan ty vinivel,
mutta toisinaan tophus saattaa innostua
myös nilkka-, polvi- tai
sorminivelistä, joskus se poksahtaa
korvalehteen. Liha- ja sisälmysruokien
vähentäminen ruokavaliosta vähentää
tämän arthritis urican vaaraa.
Ruotsin kihti on gikt. Veijo
Meren mukaan jiht-muodot osoittavat
sanan syntyneen yleisgermaanises-
ta sanasta jehti, josta verbi oli jehan
(sanoa, tunnustaa). Sitten Veijo-boy
yltää parhaaseensa: “Tauti panee
älähtämään ja huutamaan. Sitä ei voi
salata. Se on siis pakko tunnustaa.”
Tämä kuulostaa yhtä täydelliseltä
kuin huora, joka sanoo koko ajan
vittu, vittu, vittu. Ei sen puoleen,
kihtiä voivat kirota muutkin kuin
valkuaisaineenvaihdunnan
häiriöstä aiheutuvasta niveltulehduksesta
kärsivät, useimmiten yli 40-vuotiaat
miehet.
KIIPELI
Viipurinmakuinen, kiihottunut ja
kiillotettu manauskilpi tiuskivaan-
kin makuun. Kiipeli ei jätä koskaan
pulaan, koska se on itse pula. Sitä
voi huonokin ihminen päräytellä
hyvällä omallatunnolla kuin (ks.)
Syntiä. Paras tunnustaa
pahuutemme, rumuutemme ja tyhmyytemme
ajoissa. Ylioptimistisuudesta on vain
haittaa. Sillä kasaa tulevaisuuteen
paskamaisia sotkuja, joita ei sitten
heti parsitakaan kokoon.
Syyttävät katseet kääntyvät
venäjän sanaan gibel (perikato, tuho).
Latvian kibele tarkoittaa
onnettomuutta, pulaa, vaivaa. Ks. Vekseli
Kiipeli on arkkiintuneen politii-
kon päivän sana. Ainakin sitä
vaistoaa, että kyllä isokenkäisenkin
herran kenkää joskus puristaa. Ei ole
yksin Mikki kiipelissä.
KIISSELI
Hauska, viskoosinen ja perunajau-
hoista tehty, kehveli- tai kesseli-
tyyppinen kirosana
15-25-vuotiaille miehille. Kirjoittamattomasta
sopimuksesta johtuen kiisseliä eivät
saa käyttää mammanpojat, tossun
alla eläjät eivätkä pehmojätkät.
Kiisseli on tosimielien manaus. Nyt on
aika näyttää todellinen, proteiinipi-
toinen ja terävä miehekkyys.
Hieman yli nelikymppinen
muusikko Mikko Alatalo luonnehtii
itseään ja sanoittajakumppaniaan Harri
Rinnettä “Seppo Hyrkäs
-tyyppisiksi sovinisteiksi". Babyface- Alatalon
kunniaksi on sanottava, ettei hän
123

rupea selittelemään tai pyytelemään
sitä anteeksi (surutyön hän kyllä voisi
tehdä omassa rauhassa). Naisten
vapautuminen on hänestä hyvä asia,
mutta ahdistava siinä vaiheessa, kun
se menee liian pitkälle. Ja yleensä se
menee. Myös Alatalo tietää, etteivät
naiset suuremmin välitä pehmomie-
histä, joita hän kutsuu “kiisseli-Ris-
toiksi”.
Pääkaupunkiseudulla julkaistavan
kaupunkilehti Alueuutisten
päätoimittajana on Tuomo Kiisseli. Sana
kiisseli kuuluu nuoreen venäläiseen
lainakerrostumaan.
Ks. Eetvartti, Yskänpaininpuu.
KIKKELI
Pippelimäinen, ilkeästi roikkuva,
melkein karvoihin katoava pehmo-
manaus, jolla on tulevaisuutta yhtä
paljon kuin Casanovan aisalla
lepotilassa. Siitä ei löydy munaa, siitä ei
löydy kovuutta. Kikkeli joutaisi
suoralta kädeltä lastenkotiin
kasvamaan, ellei sillekin voitaisi osoittaa
myös asiallista käyttöä silloin, kun
on kyrpääntynyt rasvaisiin
ilmaisuihin. On ymmärrettävää, ettei aina
jaksa, varsinkin kun yhteiskunta
vaatii, seksologit usuttavat ja
naistenlehtien tekopirteät punkkaritoi-
mittajat leikkivät haalean
ikävystyttävää pomoterapiaa. He tietysti
luulevat olevansa oikeassa. Mutta vain
mies on oikeassa.
Ks. Kulli, Kyrpä, Muna, Mulkku
jne.
KIKKELIN KUKKELI Kikkdis-
kokkelis-ihmisille hurttia voimasa-
nontaa.
KIUNVITTU
Suosittu vitun erikoismuoto
nuorekkaille naisille. Valistunut herrasmies
alkaa jo väsyä ja miettiä korvatulp-
pia tai maastamuuttoa. Totisesti ki-
linvittu ei de kirosana, josta tulisi
hyvälle tuulelle. Ehkä se on jokin
hyväksi koettu vanha dieetti, jolla
sanavarastoa pystytään
onnistuneesti laihduttamaan vain olennaiseen.
Loppujen lopuksi ihminen tulee
toimeen varsin vähin sanoin, erityisesti
suomalainen ihminen, jolle
vaitonaisuus on hyve ja osoitus harkitse-
vaisuudesta.
Vuonna 1988 postitus firmassa
työskentelevä Iiris tapasi käyttää
kilinvittua. Taija, Iiriksen työtoveri
ihmettelemään, mistä moinen
sanonta. Iiriksen mielestä kysyjän piti
miettiä, onko kilinvittu ylipäätään
mahdollista. Tietokirjan mukaan
pukin ja kutun poikanen on kili, mutta
onhan pikkutytöilläkin vittu.
Kilinvittu on siis mahdollinen. Iiriksen
toinen suosikkisanonta oli (ks.) Pii-
lunliha. Taija sanoo toisinaan
itsekin: Voihan kilinvittu ja pillunliha.
Seura tekee kaltaisekseen
kiroilussakin.
Ks. Vittu, Vuohi.
KIRKA
Kokkolassa asti 10-14-vuotiaiden
trendikirosana. Tyypillistä
julkkiksen käänteiskäyttöä. Aina on
ryhmiä, joiden keskuudessa tietyt
laulajat, poliitikot tai tavalliset
kuuluisuudet joutuvat huonoon
maineeseen. Heistä tulee nopeasti
kirosanoja. Kun lukukausi tai viimeistään
sukupolvi vaihtuu, negatiivinen
efektikin haalistuu. Muistettakoon, että
yleensä suurempi osa kansasta
arvostaa näitä kirosanajulkkiksia.
Tietysti löytyy rajatapauksia, joissa
suosio ja inho jakaantuvat tasan. Ks.
Viinanen, Väyrynen.
Kirka on eräs laulajanpätkä, joka
luottaa hurmaavaan hymyynsä ja
poninhäntäänsä tehdessään
vaikutusta 10-14-vuotiaisiinkokkolalaistyt-
töihin. Hän ei laula teknoa. Hän
kuuluu ns. rokkari-tyyppiin,
jollai124

nen vihaa koneita. Tyypille on
ominaista rähjäiset vaatteet, pitkä letti ja
oluenjuonti. Mahdollisimman
huono moraali on myös eduksi. Lisäksi
jonkinasteinen tyhmyys tai tyhmän
esittäminen on tavallinen kriteeri.
Yksinkertainen vaatimattomuus,
olkoonkin, että se on taiteellisessa
kunnianhimossa äärimmäisen
paradoksaalista, on suomalaisessa
kulttuurissa melkeinpä pääsyvaatimus.
Muuten Hesari haukkuu.
Kirka Babitzin on kuitenkin
kunnon jätkä. Hän ei täytä kaikkia rok-
kari-tyypin kliseitä, mikä pelastaa
hänet monen kellokkaan silmissä.
KIROSANA
Sitä itteään. Plasebomanaus.
Harvinaisen tyhmä ratkaisu kirosanaksi.
Vrt. Manaus. Eikö mielikuvitusta tai
kirosivistystä riitä, vai ovatko vitsit
vähissä? Aloita kiroilemisen
aakkoset hakusanasta Turso. Siinä on jo
enemmän pontta kuin
“kirosanassa”, joka saa mammatkin
virnuilemaan ja tuntemaan itsensä äkkiä taas
nuoriksi. Tiedämme, että
amerikkalaiset osaavat käyttää suunnilleen
yhtä voimasanaa, englantilaiset
muutamaa enemmän, mutta vain
Australiassa voi löytää hieman
vastusta Suomen maanläheiselle
uroolle, joka pystyy lonkalta heittämään
sata toinen toistaan rankempaa
törkeyttä saadakseen olonsa
helpottumaan ahdistuneisuudesta
turhautumiseen.
Turisti huomaa nopeasti, että
kiroilu tyyliin Fan-bloody-tastic ja
toisten mieletön haukunta on
australialaisessa maskuliinisessa
kulttuurissa jokapäiväistä. Professori Brian
Taylor Sydneyn yliopiston
kielikeskuksesta onkin sitä mieltä, että
kiroilu kuuluu niin olennaisesti
australialaiseen kielenkäyttöön, että se
pitäisi automaattisesti liittää
yliopiston kielikurssien
opetussuunnitelmaan. Häntä kiehtoo erityisesti
kiroilun rajojen selventäminen.
Marjatta Fonvardin mukaan luentoylei-
sö kuulee proffaa mm. aiheesta
“Miksi ihmiset kokevat huojennusta
käyttäessään sanoja, joilla on
räjähtävä foneettinen rakenne”.
Suomesta puuttuvat kiroprofesso-
rit. Kiropraktikolta kyllä löytyy,
varsinkin kun pitää hoitaa selkäranka
kuntoon. Kirologi on käsitutkim
uksen harjoittaja. Kiromäntti eikun
kiromantti on kädestäennustaja.
No, kiro-etuliite (vokaalin edellä
kir-) on kreikkalainen sananalku,
joka tarkoittaa kättä (kheir) koskevaa
tai käsin tehtävää. Kiro, kirota noi-
tumismerkityksessä taas on vanha
suomalais-ugtilainen sana yli 5000
vuoden takaa. Sitä merkitystäkäyte-
tään myös tässä Kirosanakirjassa.
Niin karjala-aunuksessa, lyydiassa
kuin vepsässä kirota-verbi on sama
kirota. Virossa se on kiruda.
KIROTTUA
Tyylikäs, painokas, miehinen kirok-
lassikko, joka sopii nautittavaksi
konjakin ja sikarin kanssa. Puku-
pakkoa ei vaadita, mutta
jonkinlaista sivistystasoa kyllä. Rääväsuut
kääntäkööt sivua, ja monta,
mieluummin satoja kerralla, sillä kirottua on
eksklusiivinen, miltei aatelinen sa-
datus, jonka käytöstä ei pestä suuta
saippualla, vaan joka viedään
kiinalaiseen pesulaan kuivapestäväksi ja
tärkättäväksi. Niin kuin hyvällä piip-
pumiehellä on jokaiselle päivälle oma
piippunsa, myös korrekti herrasmies
tai playboy pitää ja huoltaa
seitsemää eri kirottua-versiota, joiden
nyanssit ovat tavalliselle kadunih-
miselle utopiaa. Kirottua on liian
kallis after shave -manaus
maajussille, jonka kynnenaluset ovat
täynnä biodynaamista multaa.
125

Jos James Bond olisi
suomalainen, hän käyttäisi kirottua-sanaa.
KIROTTU Kirosanan luonteises-
ti riivattu, halvattu, viheliäinen,
kehno, kuija. Ilman kirkon antamaa
auktoriteettiakin joku voi mennä
kiroamaan toisen ja kunnolla.
KIROUS Kirous on sitten
langetettu. Kyse voi olla myös jonkin
jollekulle aiheuttamasta
vitsauksesta. Manaukseksi hieman löysäpäät-
teinen.
Ks. Kirosana. Se meni jo.
KISSAN...
Aluksi arveluttavalta tuntuva etusa-
nakirosanayhdistelmiin. Lastenkam-
mariaineistoa. Se ei pelaa, joka
pelkää, mutta joskus toivoisi, että hiiri
olisi se, joka kasvaisi lopulta täyteen
mittaansa ja näyttäisi metrinkorkui-
sena, mistä päästä kana kusee.
Antoine Rivardin mukaan kissa
ei hyväile meitä, se hyväilee itseään
meitä vasten. Jos haluat tietää
kissasta lisää, ks. Katinkontit tai Rakki.
Tässä hakusanassa aiheesta ei
enempää tipu. Kissat ovat piipittäjiä
varten.
Kun on kiroilemisen aika, niskat
taitetaan joka suunnasta.
KISSANHÄNTÄ Joensuulaisen
Leena Seppäsen lähettämä lastenki-
rosana.
KISSANKIKARAT Samaisen
Seppäsen mukaan lastenkirosana,
joka viittaa kollinpaskaan, mutta
tuskin kintaalla. Ks. Kissanpaska (se
on heti seuraavana, hei).
KISSANKOSTO Jonakin
päivänä kaikki on toisin. Ks. Helkatti.
KISSANPASKA Yksikössä tai
monikossa. Tähän pitäisi väsätä
analyysia kissan ulosteesta, mutta
nyt olen tälle elukalle allerginen.
KISSANPIERU Tamperelainen
TV2 esitti 5.9.1992 gibraltarilaisen
doku van Upseerin kosto (1987) Joka
Mikad Fräntin mielestä oli vihovii-
mdnen täytepala ja huonointa väki-
valtaroinaa, mitä hän oli pitkään
aikaan nähnyt. Pääosissa ollut falski
lihaskimppu Michad Par6 oli
repäisty kuin jostain halvasta pomo-
filmistä, ja hän huusi suoraan koiran
perseestä repliikin kuin repliikin.
Kammottavaa silmäiltävää. Manaus
Vd kissanpieru esiintyi dokuvassa.
KISSAN POSKET Manaus
leviää horisonttiin kuin Marko Björsin
poskileuat.
KISSAN VIIKSET Ei parane
koskea. Suosittu lastenkirosana.
KISSAN VILLAT Koiran- ja
kissanomistajien ikuinen
kiistakapula repii kotieläinten karvat pystyyn.
KISSAN VITTU Pieni on.
KITIT
Harvemmin kirosana on monikossa.
Vdhan sitä aina vääntää hitot tai
jukrat, mutta perusmuodossa tämä
tapaus on ja pysyy monikkona. Kitit
on neidmäinen, pasmoja
sekoittamaton ja sukkia nilkoissa pyörittä-
mätön manaus. Ehkä sillä on
ansionsa ihmissuhteen kovettamisessa:
kittihän on tavallisesti kovettuva
massa, jota käytetään täyte-,
tiivistys- ja kiinnitysaineena.
Ranskalais-italialaisessa
elokuvassa Kiinalaisia seikkailuja
Kiinassa (1965) Ursula Andress sanoo kitit
Jean-Paul Belmondolle (suomennos
Eija Pökkinen).
KITSCH
Sylkäisevän halveksuva kirosana,
johon saa todella am piaisenkiukkuis-
ta latinkia. Sopii erityisesti
hiljaiseen itsekiroiluun, kuten (ks.) Äsh.
Kitsi on tunnetusti taiteellisesti
arvotonta, suorastaan mautonta
rihkamaa ja alleigiaa aiheuttavaa tekosy-
vällistä roskaa. Sanan kyhäsivät
kokoon mtlncheniläiset taiteilijat
126

vuoden 1870 tietämillä. Ehkä se on
johdettu englannin sanasta sketch
(sketsi eli luonnos), vaikka kitchiä
valmiimpaa ei voi ollakaan - se on
liian valmista kamaa. Esimerkiksi
tehdasmaisesti pikamaalattuja
pinnallisia maisemakuvia syydettiin
pelkässä my yntimielessä. Varakkaat,
hienostelevat ostajat menivät
helposti lankaan, he kun eivät
ymmärtäneet taiteesta mitään. Nykyään
kitschiä on joka kodissa, seinillä ja
hyllyillä. Veijo Meri on selvittänyt,
että kantasanana pidetään saksan
veibiä kitschen (tasoittaa katuliejua
lantakolalla). Hevosajoneuvojen
aikana tuo lieju oli tietysti sitä
itseään, hevosenpaskaa. Samalla lailla
kitsch, tuo roskataide kiilsi ja oli
sontaa. Suomalaiset käyttävät oman
kielensä sanoja roskaa ja paskaa.
Ruotsalaiset suosivat sanaa smöija
(verbinä rasvata tai voidella) tai sanaa
skräp, joka on tullut verbistä skrapa
(raapia kokoon).
Vrt. äännerakenteeltaan Shit.
KLAMYDIA
Musiikki-instrumentilta tai
ärsyttävältä naisen etunimeltä kuulostava
manaus seksistisen maailmankuvan
autereisimpiin kolkkiin. Pikkuhar-
minen, vaaraton ja rujon ruma
kirosana, joka on fyysisiä oireitaan
pelottavampi.
Klamydiainfektiot ovat
yleisimpiä tulehdustauteja ihmisillä ja
eläimillä. Oireet jäävät yleensä vähiin,
mutta komplikaatiot saattavat
yllättää pahoinakin. Klamydiat ovat
pieniä gram-negatiivisia bakteereja,
jotka lisääntyvät vain elävän sdun
sisällä.
Klamydia on myös suosituin sek-
sitautimme (13-15.000 uutta
tapausta vuosittain). Läheskään kaikkia
Chlamydia trachomatis -bakteerin
aiheuttamia virtsatietulehduksia ei
havaita koskaan, ja tämä johtaa
monien miesten ja naisten sterili-
teettiin. Klamydia on myös silmäka-
tarrin tavallinen syy, joten aina ei
tarvitse ihmetellä, miksi tietyillä
lapsilla on silmätulehduksia.
Ruotsalaisia kilpasuunnistajia
haijoituspoluilla hautaan mukamas
suistanut TWAR-bakteeri on
latinalaiselta nimeltään Chlamydia
pneumoniaa Jälkitautina sydänlihaksen
tulehdus on jo hengenvaaranisempi.
Puolet meistä tavallisista ihmisistä
on jossain vaiheessa sairastanut
tämän äärimmäisen tavallisen
TWAR:in aiheuttaman flunssan.
TWAR on lyhenne
englanninkielisestä nimestä Taiwan acute respira-
tory infection.
KLIMPPI
Räkä on erinomainen tutkimiskoh-
de etsittäessä klimppejä, samoin sylki
tai keitto. Ota selvää asioista.
Tietävä kiroilee asiantuntevasti.
Rankoilla kirosanoilla on yleensä
itseisarvollinen karkeutensa. Sinun
ei tarvitse tuoda näytille oikeata
saatanaa, kun kiroilet sitä tutisevan,
lompakkosi varastamista yrittäneen
mummopaian edessä - jo pelkkä sana
saa sen pystyyn kuivuneen roiston
tekohampaat lyömään loukkua.
Klimpin kohdalla asia on toinen.
Kirosanana se ei juurikaan herätä
kunnioitusta kanssaihmisissä.
Mutta annas olla, jos suihkautat kunnon
lämpimän tervaisen klimpin päin
toisen naamaa - raastupa on silloin
enemmän kuin lähellä. Sylkeminen
lienee yksiä törkeimpiä pahoinpite-
lymuotoja, vaikka aseena käytetään
niinkin tapaturmaista ja
vahingoittavaa haulia kuin sylki. Se ei satuta,
mutta se toukkaa. Parempi pysyä
kahdessa tavussa ja huutaa sana
hieman sivuun. Kiroilu ei siirry
pisaratartuntana, vaan itsekritiikin
127

Klimppi
sumentaman kuulon välityksellä. Sen
pitää kuulostaa niin aidolta, että
toinen ihminen rupeaa jo kaivamaan
nenäliinaa taskustaan.
KLITORIS
Hieman hankalasti lausuttava seksi-
kirosana. Humalaisena ei kannata
yrittää. Kaikki eivät edes tiedä, mitä
se tarkoittaa, tai sitten he luulevat
tietävänsä, mutta tietävät sen väärin.
Kun kiroiluympäristö on täydellisen
ymmärtäväisyyden kannalta
luotettava tai kokonaan kanssaihmisetön,
klitoriksen jännittävä kontrapunkti
osaa kyllä tehotakin: oikein
lausuttuna sana kuulostaa erittäin häijyltä.
Jopa kotieläimet tuntuvat
ymmärtävän sitä.
Klitoris on naisella yleensä se
kohta, jonka riittävä ärsyttäminen
saa aikaan orgasmin. Nainen oppii
tuntemaan mekanisminsa parhaiten
masturboimalla. Alex Comfortin
mukaan miehen kannalta katsottuna
suurin vaikeus on siinä, että
ihanteellinen kosketuskohta, paino ja
rytmi vaihtelevat hetki hetkeltä.
KLOSETTI
Ei kai mennä nyt turhan
hienohelmoiksi? Klosetti on näennäisestä
urheilullisesta saundistaan
huolimatta paskantärkeä ja kusenmakuinen
yrjökoppi, jossa voi vaihtaa
tamponin, kerätä rohkeutta tai vetää
käteen. Ei sellaisessa aihemiljöössä
ruveta ääntämään manausta
ranskalaisittain korostaen ja hieromaan
hienostuneita keikarinviiksiään,
kunnes taula syttyy palamaan.
Klosetti on väärällä jalalla heränneen
kirosana, kursailemattoman
viimeinen puhdas puvunpaita, ikuisten
perheriitojen vankkumaton
linnoitus ja pahoinvointisen
äänestyskoppi.
Tämä sana nyt tulee reilusti
englannista, eikä mistään hömp-hämp-
latinoista tai muinaisvispigermaa-
neista. Vesikäymälä watercloset on
suomeksi veden ja suljetun yhdistd-
128

mä. Vessanovissahan on aina se pieni
kdo, jossa näkyy milloin sininen,
milloin punainen merkki. Closet on
muinaisranskaa, pienennysmuoto
sanasta clos (suljettu huone).
Ks. Vessa.
KODIN JA KOULUN
YHTEISTYÖ
Joensuulaisneitosten yksiä
suosikkeja. “Kyseinen manaus on jotakin
aivan kamalaa, jota tähdennetään
liikaa. Tämä on senkaltainen
kirosana, jota käytämme aina, kun on
aikaa miettiä jotakin älykästä
manausta.” Sadatus on otettu
esimerkiksi siitä, että toivo ei ole vielä
mennyttä. Kyllä kodin ja koulun
yhteistyö aina Vitun voittaa, vaikka
se voikin venyttää kyseisen elimen
tytöillä joskus äärimmilleen.
Odotamme kouluhallituksen
julistavan koulujen kiroiluviikot.
KOHJU
Suonenvedonlyönnin tulos: manaus
kuin suonikohju, naisten sääriin
kasvava aivokasvain. Varsinkin
raskauden aikana taipumus
konkretisoituu. Suonikohjut ovat
laajentuneita, mutkittelevia pintalaskimoi-
ta. Lihavuus ja turruttava istuma- tai
seisomatyö lisäävät laskimorasitus-
ta. Siitä laskimonseinämät saavat
syyttää vain omaa heikkouttaan.
Kohjut voidaan poistaa kirurgisesti.
Käytetyillä suonilla ei de mitään
arvoa edes virolaismarkkinoilla.
Sitten peremmälle.
Kovettuneessa maksakirroosissa maksan
verenkierto kuristuu. Paineen
kohoaminen porttilaskimossa vd silldn
aiheuttaa suonikohjuja ruokatorven
alaosaan. Verenvuodot ovat
hengenvaarallisia.
Verbaalikko Pasi Rautiainen ei
kohjuja pelkää. Hän ottaa pallon
tyynesti pois, riplaa pari länkisäärtä
ja upottaa verkon perille. Siinä on
oikeata hemingwaymäistä kalasta-
janmeininkiä.
KOUNAKYRPÄ
Kyrvästä on omituisia yhdistelmä-
kirouksia, joista yksi on kolinakyr-
pä, Jarmo Kuisman taiten
suunnittelema, tarkkaan harkittu synteesi
ääniefektiä ja valikoitua anatomia-
hahmotusta yhdistettynä terävään
analyysiin kiroilemisen termoele-
mentiikasta ja pyknometrisistä
riskitekijöistä. Melkein voi nähdä ne
mikrometrit ja helmitaulun kuluneet
puuhelmet, joita Jarmo on osannut
käyttää laatiessaan tämän ajan sada-
tusta miehekkääseen makuun. Siinä
on otettu huomioon poikamainen
ilkikurisuus ja sielullisten
takaporttien varmistus henkilökohtaisissa
kriisitilanteissa Pyrometrillä
mitattuna sadatuksen taustasäteily on
tietysti riippuvainen vastaanottajan
lapsuuden kokemuksiin ja sitä
kautta reaktiovoima vaihtelee, mitattiin
se sitten ampeereina, kandeloina tai
fahrenheiteina. Kolina viittaa eau de
Cdogneen, joten vehje on puhdas ja
raikas.
Kirosanan kalibrointi on
suoritettu Espoossa. Kirosana on VTT:n
hyväksymä.
KOLMEN SORTIN
KUUSTOISTA
Ainakin Lullin Väinö käytti tätä
ilmaisutapaa. Helvetin kuustoista on
saanut kilpailijansa, dkein
kolminkertaisin voimin. Triathlon on
kestävyyslajien kuningas. Miltä sinusta
tuntuisi viettää tuntikausia aikaa
uinnin, pyöräilyn ja lenkkeilyn
merkeissä esimerkiksi Havaijilla? Se
kuulostaa täydelliseltä lomalta. Pauli
Kiurut saattaisivat tästä ajatuksesta
hermostua, mutta eihän Suomen
teräsmiehiä ole vain yksi, heitä on
129

kaksi ja puoli miljoonaa kappaletta.
Sama juttu kissanaisissa. Ihana
Katarina Ebeling varmaan sähisee ja
rennyää. Kun suomalaisesta otetaan
mittaa, siinä ei lasketa hauiksen
ympärysmittaa, vaan sisua, joka taas
on suoraan verrannollinen perkele-
pitoisuuteen. Kolesterolit haihtuvat
kummasti, kun suomalaisjurri ähi-
see ja kaivautuu läpi valkoisen car-
rara-marmorin niin että Finlandia-
talo tärisee.
Numerosta kuusitoista löytyy
tarvittaessa enemmänkin kuin vain
kolme versiota Normannien
valtakaudella melkein tuhat vuotta sitten
Englannissa annettiin käsky, jonka
mukaan valtateiden piti olla niin
leveitä, että 16 haarniskoitua ritaria
pystyi ratsastamaan niillä rinta
rinnan. Pohjois-Amerikan pinta-ala on
16 prosenttia maapallon
pinta-alasta. Hapen atomipaino on 16. (Lähde:
Keith Smith, 1000 Amazing Facts
for Kids.)
KOMMARI
Ei mitään tähdellistä kerrottavaa.
KORMUSKYRPÄ
Jos John Wayne olisi suomalainen,
hän kiroilisi kormuskyrpä. Hänen
strategisia mittojaan en tosin tiedä.
Kormuskyrpä on äärimmäisen
karkea kirosana, joten ei ole ihme, jos
vastapäisellä junanpenkillä Alma-
tädin alahuuli alkaa väpättää ja
kasvot kalpenevat juuri ennen
sydänkohtausta.
Kormulla on kaksi merkitystä.
Metsätaloudessa se on miilun syty-
tysonkalo tai -torvi. Kuvailevassa
kielessä se on isokokoinen, kömpe-
löliikkeinen, esimerkiksi “miehen
kormu”. Kirosanatieteessä
jälkimmäinen merkitys on oikea.
John Waynen oikea nimi oli
alkujaan Marion Morrison.
Valkokankaan suurin macho oli syntymäni-
meltään tyttö! Ilmankos hän olikin
naisten mielestä sängyssä kuin
koira. Hän meni suoraan asiaan ja teki
nopeasti temput. Siinä ei tunteilulle
paljon jätetty aikaa. Alma-täti ei olisi
ehtinyt edes kostua
Toimittaja Olli Helen
(Aamulehti/Allakka) soveltaa John Wayneen
Sue-teoriaa. Johnny Cashillä oli
kuului sä laulu miehestä, jolleisä antoi
naisen nimen Sue, jotta kaverien
pilkka ja vastoinkäymiset
kasvattaisivat pojasta miehen. Eivätpähän
myöhemmät, aikuisiän myrskyt
pahemmin enää horjuttaneet
karaistunutta luonnetta
On niitä parempiakin
kasvatusmenetelmiä.
Sisäpiirin lempinimenä Pariisissa
majailevalla suomentaja Jukka Man-
nerkorvella on Mannerkyrpä.
Keväällä 1949 hän joutui nelivuotiaana
putkaan. Sillä aikaa, kun äiti kävi
lehtikioskissa, hän lähti tutkimaan
näyteikkunoita Pariisissa,
eksymiseen asti. Poliisit korjasivat talteen.
KORUSTONDO
Jarmo Kuisman lähettämä kirosana,
joka säkenöivän briljeerauksensa
vuoksi on melko hienostunut tapa
välittää epähienotunteiset terveiset.
Tarkoittaako se korunkaunista
erektiota? Sillä melkein avataan neidille
ovi, kannetaan hänen kaikki Hullut
Päivät -kassinsa ja suojataan takilla
hänen sirojen nilkkojensa
kastuminen lätäkössä. Naistenmaailmassa
korustondo on suoraan
romanttisista viihdekirjoista revitty.
Hannele Pohjanmiehen tutun an-
tikvariaattikauppiaan mukaan
kaikenlaiset naiset lukevat Harlekiini-
ja Hertta-tason kioskikiijallisuutta,
vaikka jotkut heistä suhtautuvat
niihin jyrkän paheksuvasti (Parnasso
6/92). Tutkija Pertti Alasuutarin
130

mukaan taustalla kummittelevan
protestanttisen etiikan ja
puritanismin vuoksi viihdettäkin voidaan
katsoa vain, jos se on kehittävää.
Siitäkös alkaa selittely. Mutta kios-
kiromskuja ahmitaan silti. Hannele
Pohjanmiehen mielestä ne ovat yhtä
unelmasidonnaisia kuin dekkarit ja
scifit, joten annettakoon naisille
romanttinen viihdekirjallisuutensa
tuomitsematta. Hän menee vielä
vertaamaan asennedlannetta
miesten suhtautumiseen pomolehtiin.
Molemmissa tapauksissa
Dostojevski hyllyy hyllyllä turhan panttina.
KOSKINEN
Siilinjärveläistytöt Leena, Katru ja
Saara ovat taas olleet asialla, nyt
yhden Suomen yleisimmän
sukunimen merkeissä. Liekö Koskinen
tyttöjen ruotsinopettaja vai peräti
luokanvalvoja? Joka tapauksessa
heitä on kiroiluttanut koskisen
paljon, ja se on paljon. Etymologisesti
johdonmukaisuutta manauksessa
löytyy sen vuolaassa ja sattuvassa
merkityksessä. Virallinen kirosana-
guru kehottaa tyttöjä jatkamaan
koskis-kiroilua, mutta suosimaan
viiniä sen kevyemmän vaikutuksen
vuoksi. Koskenkorva-viinaahan
kutsutaan koskiseksikin. Jos taas
jotakin kutsutaan koskiseksiksi, on
syytä kääntyä gynekologin tai
urologin puoleen. Ettei enää seksi
koske. Niin että päätämme pääasiaa
koskettavan saivarteluosuutemme
tällä kertaa tähän.
Ja sitten asiaan. Koskinen on
kahdeksanneksi yleisin suomalainen
sukunimi. Koskisia on vajaat 19.000
yksilöä. Viisi yleisintä sukunimeä
ovat järjestyksessä Virtanen,
Nieminen, Mäkinen, Korhonen ja
Hämäläinen. Loput hukkuvat
kaikessa harvinaisuudessaan jo
massaan. Nimi on enne jne. Turhantär-
keimmät suojaavat nimensä.
Rautiovaunu 3B:n tuolinselkä-
mykseen oli kirjoitettu: “Alas
diktaattori Torsti Koskinen" (havainto
15.10.92).
KOVALYKKY
Aimo Hokkanen Tahkomäestä
ilmoittautui tämän epäonnea
tarkoittavan kirosanan kanssa manauskut-
suntoihin. Mukavanoloisen, omia
tekosia arvostelevan kovan onnen
manauksen suosiokäyrän odotetaan
nousevan suoraan verrannollisesti
Suuren Kirosanakirjan myyntikäy-
rään. Käyttäjäkunta tulee kuulumaan
lukeneistoon. Kilpailutilanne on
tietysti kova. Voisin suoralta kädeltä
luetella sata parempaa kirosanaa
kovalykyn sijaan. Hokkasta sen
kummemmin masentamatta
Suosittelen arvon lukijaa suunnittelemaan
ns. henkilökohtaisen kirosanansa. Jos
innostusta, kärsivällisyyttä ja
mielikuvitusta ei riitä, kehotan kiroilijaa
tyytymään viiteen vanhaan, tuttuun
ja turvalliseen pääkirosanaan
(Perkele, Saatana, Jumalauta, Helvetti ja
Vittu) tai nöyrästi käyttämään tätä
miedompaa kovalykkyä.
Autokorjaamon rasvikset Jylppy ja Nulli
konsultoivat.
Oman kirosanan rakennuskurssi
alkaa kohdassa Lahna.
KRAATERINPILLU
Kraaterin kantasana on kreikan kra-
ter (sekoitusruukku). Tuo
tulivuoren aukko, meteoriitin tekemä
kuoppa, suppilon muotoinen aukko
maassa tai kuun rengasvuori yhdistettynä
pilluun antaa kirosanaan
syvällisyyttä. Ikään kuin kraaterissa ei olisi
yksinään tarpeeksi pelottavuutta,
vaan se pitää vielä pilluttaa. Se, joka
on ensimmäisenä mennyt tämän
pärähdyksen noitumaan, taisi
itsekin hämmästyä omaa arvosteluky-
131

vyttömyyttään - tai sitten hän on
freudilaisen ihanteellinen
tutkimusmatkailija Jolle pikkurahat eivät enää
kelpaa Itse asiassa manauksen kr-
alku on hyvin tehokas saamaan
pahimmat kiukut nopeasti pihalle -
voi melkein kuulla kuinka kurkku
raapii kielen verille. Kirosanan
loppulasku maistuu sitten suussa jo
melkein hunajalta Huomautettakoon,
että kieliopillisesti oikein
kirjoitettuna kraatterissa on kaksi t-kiijainta;
Suosittelen tämän kirosanan
yhteydessä kuitenkin yhtä teetä. Mutta
ihan oman maun mukaan, miten
sinulle sopii.
Krateeri oli muinaiskreikkalainen
viininsekoitusmalja
KRATT1
Uutta putkeen; vanhassa vara
parempi. Kratti is back! Tämä
tavarasta huolehtiva aarteenhaltija on
mainittu Agricolan jumalainluettelossa
(ks. Ukko): Cratti, murhen pitiTaua-
rast. Pidä siis lompakostasi kiinni,
ettei sinun tarvitse manata Krattia.
Hän on jo niin vanha haltija, etteivät
hänen nivelensä taivu kunnolla Ehkä
ne notkistuvat 90-luvulla uudelleen
uusköyhien käytössä.
Kratti oli erityisesti maahan
kaiverrettujen aarteiden vartija,
eräänlainen aarni. Murteellinen tratti oli
hevosia (joskus myös lehmiä)
ahdistava painajainen (mara). Viron kratt
(para, kratti) antoi rikkautta, imi
lehmistä maitoa, turmeli voin ja
maidon. Nykyruotsin vanhentunut
sana oli skratte (tonttu), murteissa
skratten (paholainen). Suomen skratt
tarkoitti aavetta, kummitusta,
paholaista, tai myyttistä onnea tuottavaa
olentoa. Muinaisruotsista löytyi
skratte (tonttu) ja muinaisnorjasta
skratti (noita).
Krotit ovat isopäisiä meren poh-
jakaloja. Kalan voi toki syödä, mutta
sanaansa mies ei syö, kirosanaansa-
kaan.
KRISTON POJANPOIKA
Sonkajalaisen Hannu Saarisen äiti
oli kouluaikoinaan voittanut raittius-
kilpakirjoituksessa Kriston
pojanpoika -nimisen kiijan. Kannessa
esiintyi Jeesus, jonka vuorisaarnan erästä
lausetta vihkonen havainnollisti
käytännössä. Otsikko alkoi ärsyttää
Hannu Saarista, koska Kristo on
nimenä lähellä Kristusta, eikä tällä
herralla tunnetusti ole poikia eikä
muitakaan lapsia sanan
kirjaimellisessa merkityksessä. Niinpä hän on
toisinaan käyttänyt suuttuessaan tätä
sanaparia - persoonallisuutta ja
harvinaisuuttahan siinä on.
KRISTUKSEN...
Yleinen taivasteleva etusana yhdis-
telmäkirosanoissa. Jeesus oli kova
jeppe. Paitsi että hän antoi meille
iankaikkisen elämän, hän antoi myös
paljon kirosanoja
KRISTUKSEN MUNAT Setä
Alpo taisi tietää, mistä puhui. Koska
Jeesus oli mies, hänellä oli myös
miehen sukupuolielimet. Historian
lehdille ei ole jäänyt kuin arvauksia
siitä, tekikö hän niillä muuta kuin
kusi synagogien nurkille.
KRISTUKSEN PERKELE Myös
muoto Kristus perkele. Shamaa-
nimainen kirjailija Timo K. Mukka
(K tarkoittaa Kustaata) oli tunnettu
myös kirjoittamastaan ja
taiteilijaprofessori Rauni Mollbergin
vuonna 1980 ohjaamasta elokuvasta
“Miika - elokuva tabuista", jossa
miespääosissa oli itse Kristus
Perkele.
KRISTUKSEN ÄITEE Vahtolai-
sen Eino Hakalan lähettämä manaus.
Jeesuksen äiti oli Maria Isästä ei ole
tietoa Väittävät sen olevan Jumala.
Minäkin olen Napoleon.
132

KRISTUS
Jeesus Nasaretilainen, meidän
Herramme (ainakin niiden, jotka
maksavat siitä hyvästä kirkollisveroa),
syntyi vuonna 0, eikä ole kuulemma
kuollut vieläkään. Voimasanana
kristus on sangen yleinen, eikä
pelkästään tätiyleisössä. Kr-alkuisuu-
tensa vuoksi se sopii myös nuorille
branditietoisille ketteiänilkoille.
Kristus tulee kreikan sanasta
Khristos (kuninkaaksi voideltu), ja
se heprean sanasta mashlah
(voideltu). Kristus oli Jeesuksen arvonimi,
niin kuin akateemikko on Reima
Pietilälle. Suurta arkkitehtiämme ei
kuitenkaan kutsuta Reimaksi
Akateemikoksi. Hän on tämän
vuosisadan ehdoton nero alallaan. Alvar
Aalto oli pelkkä harrastelija noja-
tuolisuunnittelija, yliarvostettu
apina. Funktionalismi on
pääsääntöisesti vain rumaa, kysykää keneltä
tahansa kadunihmiseltä. Turun ma-
fiasuojatti Benito Casagrande,
jonka arvonimi puolestaan on kunnia-
varakonsuli, onnistuu toisinaan ihan
mallikkaasti, mutta vain siksi, että
hänellä on saapasjalkamaan
tyylitajuisia geenejä, vaikka hän onkin
syntynyt Turussa, Casagranden ja
Calabresen muna-ainesten tumaan-
tumisesta. Mutta Reima Pietilä -
mikä rohkea näkemyksellisyys, mikä
epäsymmetrian mestarillinen
tulkki! Tosin hänkin on syntynyt
Turussa. Ehkä Turku onkin Suomen Beet-
helem. Minäkin olen syntynyt siellä.
Antoni Gaudf onkin sitten jo oma
lukunsa, arkkitehtuurin todellinen
kristus.
Jeesus itse ei pitänyt lisänimistä.
Hän kiisti olevansa Messias tai
Jumala. Loistavana diplomaattina
hän kiersi kaikki sellaiset väitteet.
Jeesus ei ole ainoa kristus. Niitä ei
jouda nyt tässä luettelemaan. Myös
sisarsanoja on tukku aina
Kristiinankaupungista ja bulgarialaisesta
kuvanveistäjästä Christ06ta
englanninkieliseen jouluun ja
antikristukseen. Mitokondrioiden väliseinät
ovat kiistoja.
Ks. Jeesus.
KROOKKA
Koukkumainen koukkua
tarkoittava kirosana. Sillä voi pilkata ja na-
ruttaa fisuja reiästä. Suomen
joukkuehan voitti helmikuussa
1992pilkkimisen maailmanmestaruuden
Kanadassa. Sahata voi silmäänkin,
mutta krookka pysyy messissä. On
se sen verran kettu manaus. Ovelille
miehille.
Etupäässä Savosta kuulunut ruok-
ki-sanan synonyymi oli krookki
(oven haka, säppi). Lähtökohta on
ruotsin sanassa krok (koukku,
mutka). Raision ja Turun rajalta löytyy
Krookila, jossa on Naantalintien
rumimmat kallioleikkaukset.
KROOMU
Ruma manaus. Ruoman
synonyymi, joka tarkoittaa syvää piirtoa.
Syvin piirto on naisen jalkojen
välissä, mutta simpukoiden sijaan kroo-
mu edustaa poliittista puumerkkiä.
Likaista kaksinaamaisuutta syntyy,
kun sinänsä hyväksyttyjen
äärimmäisten luonteenpiirteiden väliin
piirretään salaviiva. Tuo ruoma
piilotelee totuuden kaksiosaisen
palapelin osasia. Se on bad.
Suuri Kirosanakirja ei kosiskele
Me Naiset -ämmäinlehteä. Siitä on
vakuutena se, että Lauri Ihanpaska-
lainen nai kyseisen lehden
toimittajan Marja Korvapuustisen.
Lainataan siis tunnontuskitta vuoden 1992
joulunumerosta Kootut juhantalot:
Raha-asiani eivät kuulu julkisuuteen
(toukokuu 92). Nyt on vitsit vähissä
(heinäkuu 92). Hallitukselle ei tule
nyt pluspisteitä siitä, että sen ainoa
133

yrittäjä savustetaan pihalle (28.7.92).
Kuolemattomia lauseita?
Moralisoikoon joku toinen. Ks. Ruoja.
KROOPPI
Droppialäkähtyneelle. Muotopuoli,
korppimainen manaus, jota ei
tarvitse kuunnella stetoskoopilla. Sitä
kuiskaamalla herättää äitivainajan-
kin. Tämäntyyppinen elefanttimies
viehättänee erityisesti naisia. Kroop-
pi synnyttää viha-rakkaussuhteen
kuin syvä ansa. Vala kasvoillesi
hirvein ilmeesi, liikuta huuliasi ja
kiroa krooppia ilman ääntä. Ja vot,
naisen tuoksuvat, lämpimät,
untuvaiset käsivarret jo ojentuvat.
Sudenkuoppa on valmis. Jätä edes
seteli yöpöydälle, ellet herkeä
naimisiin.
Ruoppi eli Agricolan Cropi
tarkoittaa kuoppaa. Se tuli
muinaisruotsin sanasta grop.
KUHAN MAKAAJA
Jukka Uhlgrän Lohjalta on käynyt
uimassa. Tämä jo solvausta
lähentelevä manaus voi tottumattoman
korvissa kuulostaa laiskottelijan
selitykseltä “Kunhan makaan”.
Mutta aina voi tehdä kirosanatestin:
laita ehdokkaan eteen voi-tavu ja
anna palaa. Jos juttu toimii, tapaus
voidaan hyvällä omallatunnolla
luokitella kirosanaksi. Jollei se
toimi, unohda se kaikessa
hiljaisuudessa. Mikään ei ole nolompaa kuin
kirota julkisesti avuttoman
säälittävällä manauksella, josta osakkeet
ropisevat pohjamutiin. Esi-isät
kääntynevät haudassaan, sinut tehdään
perinnöttömäksi ja huonekasvitkin
rupeavat uskottomiksi.
Kuha voi joskus kasvaa yli metrin
pituiseksi. Yleensä se on kuitenkin
vain muutaman kilon jössikkä. Sitä
ei siis hevin raiskata. Tai asialla on
tosi pilipippelipoika.
Yhtä kaikki, ilman nenäkkyyttä,
kuhan makaaja ei ole mikään
kunnon kirosana, josta saisi jotain
ylpeilemisen aihetta.
KUIPPANA
Kalevalaisjuurinen kirosana, jossa
on kutkuttavasi kuppaa ja
saatanasta tuttua ana-päätettä. Nykyurbaani-
juntille kuippana voisi olla raikas ja
muodikas vaihtoehtokirosana. Siinä
on jopa vihreätä linjaa.
Kuippana oli pitkä ja hirveä
harmaapartainen metsänkuningas,
jonka kansanrunoissa esiintyviä
rinnakkaisin miä on aika litania: Kuihka-
nen, Kuittola, Kuituri, Kuikuli,
Kuittia, Huitia, Kulkia. Monet niistä
kelvollisia kirosanakandidaatteja.
Nimet kuvaavat tyypin luonnetta,
merkitseehän kuippana
appellatiivina pitkäkaulaista olentoa, ihmistä,
eläintä tai lintua. Aimo Turusen
mukaan nimen takana voi piillä jokin
katolisaikainen pyhimys. Kaarle
Krohn on ehdottanut Hubertusta
(metsästyspatronus) ja Martti
Haavio pyhää Bartholomaeusta.
KULLERVO
Kullin kiltti muunnos
kalevalaisesta Kalervon pojasta, sinisukka
Äijön lapsesta, jonka 2196-säkeistä
jaksoa pidetään Kalevalan
sekalaisista kertomarunoista yhteen kim-
puttaneen Elias Lönnrotin
luovuuden huippusaavutuksena. Kullervon
elämäntehtävä oli kosto. Tyyppi
selviytyi skidinä Untamon surman-
yrityksistä, teki tihutöitä, myytiin
orjaksi Ilmariselle (vrt. nykypäivän
vakuutusmaksut), katkaisi
paimeneksi lähetettynä - se tunari! -
veitsensä kiveen, jonka paha emäntä oli
leiponut hänen eväsleipänsä sisään,
ja siitä kostoksi nosti pedot
repimään Ilmarisen emännän, löysi
kuolleiksi luullut omaisensa, vietteli
134

sisarensa, kun ei tätä muka ensin
tuntenut, kosti Untamon heimolle ja
heittäytyi miekkaansa Tyypillinen
Rambo-kohtalo lisättynä
perisuomalaisella itsesäälivällä lopulla Ei oikea
sankari tee harakiria, vaan jatkaa
matkaansa kohti auringonlaskua.
Sinänsä Kullervon saavutus,
Untamon suvun lisäksi oman Kalervon
sukunsa teurastaminen, on
vähintään lippalakin noston arvoinen. Oli
se Lönnrot aikamoinen sanaseppo:
sommitteli liinahaijasankarin (vrt.
Gallen-Kallelan maalaus “Kullervon
kirous” vuodelta 1899) rikkomaan
kannikasta hampaansa ja
kaivelemaan ruokatorveaan vähän liian
isolla hammastikulla. Toivottavasti
Lönnrot sai vaivanpalkaksi edes
tupakkarahat.
Etymologiasta sen verran, että
Julius Krohn on johtanut Kullervon
sanasta kulta vähän vastaavasti kuin
Pellervoa johdetaan sanasta pelto.
Ettei vain sana olisikin kulli?
Kullervo oli Jean (Johan Kristian
Julius) Sibeliuksen ensimmäinen
suuri orkesteriteos (väsätty
syyskuusta 1891 tammikuuhun 1892 pääosin
Loviisassa), ja kuten tunnettua, hän
ei osannut kirjoittaa nuotteja
oikeille riveille alkuunkaan. Mutta olihan
hänellä Hämeenlinnan
normaalilyseon päästötodistuksessa (1885)
ainekirjoituksen arvosananakin vain
seiska. Kustantaja Bretkopf & Här-
tel painoi sinfonian vasta paksukai-
semme kuoleman jälkeen partituurit
täynnä oikolukemattomia virheitä.
Vieläkään nuottimateriaalia ei ole
restauroitu kuntoon. Sibeliuksen
perikunnan saatana, tehkää jotain!
Kohottakaa jo rohtunutta
persettänne ja kaivakaa pihiä kuvettanne,
Gesamtausgaben, kokonaislaitoksen
vuoksi!
Ks. Kalevala-runot 31 -36. (Ei tästä
kirjasta!)
KULLI
Kirosana, jonka toivoisi (ks.)
Kyrvän rinnalla yleistyvän
vastapainoksi uhkaavasti feministyneeseen ki-
roilukulttuuriin (vrt. Vittu). Kirjain-
rakenteellisesti se on kuitenkin
melko vaaraton hissukka: ei ärrän ärrää,
vaan pelkkää pehmeätä ällää.
Luultavasti sukupuolipakan pitää
sekoittua vielä muutaman kerran ennen
kuin hybridit ja muut sekasikiöt
alkavat tabuilla kulliin päin.
Kulli on lepotilassa miehen luoti-
suora.
Vatjassa kulli on karju. Virossa
kuli, monikossa kulli, on vesirakko,
joka aiemmin oli kulk-, genetiivissä
kulgu. Suomen kulkku oli pellavan
siemenkota Sana on voinut
tarkoittaa rakkoa ja siemenpussia,
sittemmin kiveksiä ja lopuksi siitintä. Näin
pitäisi edetäkin, suoraan asiaan.
Siitin on muissa ugrikielissä vähän
miten sattuu: vatjan kuli, vogulien
kuli ja samojedien ki iskevät heti
silmään.
Tässä on Hollannista. Kuuluisa
hollantilainen jalkapalloilija Ruud
Gullit voisi nimensä perusteella olla
aikamoinen häntäveikko. Hän on
kuitenkin rastaveikko.
Variaatioitalöytyy tästäkin
aiheesta: Voihan hauen kulli, Voi saatanan
paskakulli, Vitun tinnerikulli.
KULLIN LUIKKU Taivutettuna
myös aikayksikkönä: “Ei siihen mene
kuin yks kullin luikaus”.
KULLI VITTU Jukka Uhlgr6n
Lohjalta on pistänyt miehen ja
naisen elimet samaan pakettiin. Siitä nyt
ei synny lasta eikä paskaa, mutta
kirosanana se toimii ihastuttavan
musikaalisesti.
TUPPIKULLI Eikö tule? Ks.
Tuppikulli.
TUOHIKULLI Maija Autti
Vantaalta kehottaa käyttämään sanaa
tuohikulli erityisesti miesvaltaises-
135

sä työympäristössä, kun taas kerran
kaikki arvon miehet söhläävät.
KULTSI
Kullin kiltti muunnos, myös
normaali hellittelymuoto eli kulta-sa-
nan johdos. Näiden kahden toisiinsa
ristiriitaisen merkityksen vuoksi
sanaa on vaikea käyttää
yksiselitteisenä kirosanana. Toisaalta se antaa
kyyniselle ihmiselle mainioita
ulottuvuuksia “parisuhteen kommuni-
kaatiokentässä”. Vailla skitsofree-
nisiä tai psykoottisia taipumuksia
kultsia voi käyttää kaikessa
kaksimielisyydessään kumppaaniinsa
kohdistuvan tilapäisen tai kroonisen
vihan tai huonon omantunnon
samanaikaiseen purkamiseen ja
peittämiseen. Jos sisimmässäsi haluat
haukkua kumppanisi pätevästä
syystä maanrakoon, mutta tämän
avoimuuden ja katumisen vuoksi näet
paremmaksi lähestyä positiivisesti,
koodisanasi tässä
mielenkiintoisessa pelinavauksessa on kultsi. Jos taas
epäilet kumppanisi käyneen
vieraissa, haukut häntä suoraan kultsiksi.
Kummassakin tapauksessa selitys
kuin selitys on vedenpitävä, mikäli
kumppani rupeaa epäilemään
sarkasmia tai kaksimielisyyttä.
Mukavia matseja!
Kultsi on susi lampaan vaatteissa
tai lammas suden vaatteissa.
Uskottoman ihmisen vakiolisävaruste
kondomin lisäksi.
KUOLEMA
Kalmankostea, teollistunut ja
verkkainen manaus, jolle toivotaan
pitkää ikää: parempi lyhyt elämä ja
pitkä kuolema kuin lyhyt elämä ja
lyhyt kuolema. Näin ainakin
tavallinen mattimeikäläinen toteuttaa
itseään. Ei tarvitse mennä kuin
terveyskeskuksen vastaanotolle, jossa
seurankipeät vanhukset ravaavat rui-
naamassa huomiota, ja huomaa, että
reseptin saaminen on rakkauden
saamista. Kun kuolemaa pitkitetään
riittävästi, voi olla, ettei sitä enää
tulekaan. Että viikatemiehen Time-
Manager tai ProPlan on niin täyteen
buukattu, että kuolo saattaakin
livahtaa ohi.
Kuolema on yleismaailmallinen
juttu. Tietääkseni kaikki ihmiset
nykyisiä lukuunottatta ovat tähän
mennessä kuolleet. Silti se on tabu.
Olkoon sitten Kirosanakirjaa
myöten. Itse asiassa kuolemasta on
kirjoitettu triljoona sivua historiaa,
lääketiedettä ja uskontoa. Se
kytkeytyy kaikkeen kuolemanpelon
muodossa. Mutta kuolemalla ei ole
mitään tekemistä elämän kanssa. Ne
ovat käytännössä peräkkäisiä
asioita.
Monissa myyteissä ihminen on
ruvennut kuolemaan menetettyään
käärmeelle tyypillisen nahanluond-
tekniikan (mdanesialainen myytti,
Gilgames-eepos). Sekä Egyptissä
että Tiibetissä kuolemanjälkeisen
tilan oppaana käytettiin kuolleiden
kirjaa. Antiikin filosofin Platonin
mukaan kuolematon sielu irtaantuu
kuolevasta ruumiista kudinhetkd-
lä. Tätä sielunvaellusta tapaa
muuallakin. Ks. Ruumis.
Kristillisen käsityksen mukaan
kuolema on synnin palkka. Voi
sinuakin keltavahvero-parkaa, mitä
syntiä sinäkin olit mennyt tekemään?
Kuolema on sininen. Viikonpäivä
on nassintai. Popcorneja myydään
kassalla. Mustalaiskielessä kuolema
on meriba.
MÄ KUOLEN Tuija Suutarin
lempi manaus, joka oikealla tavalla
huudahdettuna saa sivullisissa
heräämään myönteisiä tunnekuohuja.
Liikaa toistettuna se pakottaa
sivullisen kuitenkin hieromaan silmiään
ja ihmettelemään, onko kuolema
136

tosiaan koko ajan niin pienestä
kiinni ja lähellä.
KUOLO
Kuolaa suupieliin. Tässä on koiran
ulvontaa muistuttava, leukaluita
raiskaava ja huulia suudelmaan
suipistava kirosana. Se on aina varattu
kuin naisten vessa. Kuolo
tummentaa manaajan sielun.
Kuoleeko kulttuuri
ominaispiirteiltään kansainvälistymisen myötä,
kuoleeko koko ihmiskunnallinen
sivilisaatio saasteiden vuoksi?
Viimeksi, kun Eurooppa yhdentyi,
puhuttiin Rooman valtakunnasta Oli
vuosi 0. Nyt parituhatta vuotta
myöhemmin on Rooman klubi (per.
1967), jolla on oma sanansa sanotta-
vanaan maailman noususta ja
tuhosta: ei jätkät hyvin mee. Rooman
imperiumi jakautui kahtia vuonna
395 ja hajosi lopulta nopeasti käsiin,
kun germaanit tulivat. Nyt
saksalaiset ovat yhdistyneet, ja direktiivien
voimalla päästään vihdoin eroon
Alkon monopolista ja sairaasta
maatalouspolitiikasta. Kuka lopulta
kuolee tässä pudotuspelissä?
KUPPA
Ajankohtainen kuppanen,
kakkosluokan yleisökirosana Kuppaus on
ollut ajoittain taas muotia, ei
pelkästään hallituksen hidastelun tasolla.
Kuppaajamuorit lähdettävät verta ja
poliitikot seisauttavat veren.
Verenvaihto alkaisi olla ainoa ratkaisu
Amerikan malliin: nuoret teknot eli
rock’n'roll-teknokraatit valtaan ja
ukkoutuneet, lisääntymiskyvyttömät
politrukit eläkkeelle ja
ennenaikaiseen hautaan. Eiliset teeret jatkavat
soidin menojaan tajuamatta, että
eihän enää edes seiso.
Luomisteorian perusteella voisi
kuvitella, että sukupuolitauti olisi
ollut ensimmäinen tauti. Väärin.
Maailman vanhimpana tautina
pidetään nivelrikkoa.
Rakkula, kupla, kuhmu, kuppa-
tauti, syfilis, lues. Rakkaalla
lapsella on monta nimeä. Myös Lenin nautti
aikoinaan kupasta, siksi
kommunismista vannaan tulikin niin mainio
juttu. Veijo Meri miettii, olisiko sana
kuppa voinut tulla ruotsista (koppa,
vanhan kielen monikko kuppor,
suomeksi rokko, sanan pocker
rinnakkaismuoto). Keskialasaksan
pocke (rakkula, kupla), islannin pöki
(pussi), keskihollannin poke
(säkki), englannin pocket (tasku) ja
anglosaksin pohha (säkki, tasku) ovat
saaneet hänet olettamaan, että sanan
germaaniartalo oli ääntä matkiva
puk-ja puh- (puhaltaa). Vuonna 1969
ruotsin pocker oli jo syfilis; tautihan
tuli noihin aikoihin Skandinaviaan.
Slangimuoto kupata tarkoittaa
jahkailla, viivytellä.
Virallisen Nimikkokirosanasääti-
ön määräyksestä (asetus 10/92)
kuppa on määrätty kristitty Jukka
Kuppamäen, anteeksi Kuoppamäen
nuoteilta luettavaksi vespermanauk-
seksi.
Ks. Syfilis.
kuralApi
Vaikka ensimmäiseksi mieleen
tuleekin perssilmä, pienellä
mielikuvituksella kuraläpi voisi oikeastaan
olla suu ja tarjoiltava tuote
oksennus. Kun on kyse kurasta, on kyse
loasta, vetelästä ulosteesta, kun on
maha kuralla. Sana kura voi Veijo
Meren mukaan olla peräisin mui-
naisgerm äänien sanasta g ura-
(käyminen, käymisilmiö). Islannin,
norjan ja muinaisruotsin gor tarkoitti
puoliksi sulanutta ruokaa
teuraseläimen vatsassa Seitsemän veljeksen
Juhanihan lupasi puristaa
vastustajaansa niin että kura lentää. Nyky-
noijan gor tarkoittaa myös liejua,
137

kuten kura suomessa. Muinaisylä-
saksassa ja anglosakseilla gor oli
lanta. Muinaisnoijan gormänathr oli
teuras tuskuukausi, oikeastaan kura-
kuukausi suunnilleen skorpionin
aikaan, ja gorvargr karjavaras
(täsmällisemmin kurasusi). Muinaisii-
ristä löytyy sana gur (märkä, mätä ja
visva). Indoeurooppalaisen
kantakielen sanavartalo oli ehkä gher-, gu-
her- (kuuma, lämmin). Joidenkin
viisaitten mielestä alkumerkitys on
ollut kosteus. He yhdistävät sanat
verbeihin virrata esiin ja ryöpytä.
Viron kurat tarkoittaa perkelettä.
Läpi on reikä.
Tyypillinen paskatason kirosana.
KURJA
Yleinen murehdinta. Mikä on
kurjaa? Talven synkkä iltapäivä? Liian
vanhat housut? Viime joulu, josta ei
muista mitään? Yli kahdeksan milli-
moolin kolesteroliarvot? Eriparisu-
kat? Niin tai näin, kurja voidaan
heittää samaan kiroämpäriin kuin
kamalat, itkut ja muut
murheenkryynit. Jos haluaa pateettisuutta,
kannattaa lukea Victor Hugon
Kurjat Silloin voittaa oman huukouten-
sa.
Kurja on yldsitämercnsuomalai-
nen sana. Viron vastaava sana kuri
(genetiivissä kurja) tarkoittaa myös
pirua ja paholaista. Liivin sanakurfe
tarkoittaa pirua. Nyt ovat kureliivit
irti.
KURJIMUS Et kai sinä itse?
KURJUUS Pidennettyjä
versioita ovat Kurjuuden kurjuus tai
Kurjuuden kirous.
HURSKAS KURJUUS Kirjailija
Frans Emil Sillanpään toinen
pääteos, sisällissotatility s vuodelta 1919.
Taata syntyi Hämeenkyrössä 16.9.
1888, sai valkolakin Tampereella ja
kuoli 3.5.1954 kunniatohtorina. Hän
keskeytti Helsingin yliopistossa
luonnontieteiden opiskelun vuonna
1913 taloudellisista ja psyykkisistä
syistä. Heh, ilmiselvä senaikainen
Arto Melleri. Kirjailijoiden tapaan
hän matkusteli paljon, peräti
Pohjoismaissa asti - vuonna 1930 hän
eksyi jopa Islantiin. Hänen johtotee-
mojaan oli ihmiskunnan
jalostuminen luonnontilasta tietoisuuteen
omasta tarkoituksestaan ja
tehtävästään. Teknopolvi ei kajoa hänen
kirjoihinsa.
Nobelin kirjallisuudenpalkinnon
Sillanpää sai vuonna 1939
teoksestaan Nuorena nukkunut (1931). Silti
Väinö Linna kiilasi kahdenkympin
setelin kansikuvapojaksi.
KURKO OLLE
Jukka Ahonen asui 60-luvun alussa
pikkupoikana eteläsavolaisen Juvan
pitäjän Koikkalanmyllyn kylässä.
Lähellä hänen kotiaan mäen päällä
asui kommunistina tunnettu Gabriel
“Kaapo” Hyvönen, jonka
voimanosoituksena oli kurko olle. Missään
muualla Jukka ei ole törmännyt
vastaavaan eikä kuullut kenenkään
muun käyttävän tuota sanontaa.
Sanojen merkitystä ei alkuperää hän
ei myöskään tunne.
Olen pahoillani, en voi auttaa.
Tietystihän Kroatian länsirannikon
suurin saari on nimeltään Kik.
Varsinkin henkilökohtaisissa
kirosanoissa usein vain kirosanan isä
itse tietää, mistä on kyse, jos aina
hänkään. Se on saattanut syntyä
vahingossa, kun kieli on mennyt
kerran solmuun. Vrt. Plysmä.
KUSEN MAKU
Kirofraasi, kun suussa on paskan
maku. Kaikkia suomalaisia miehiä
kusetetaan jokatapauksessa, vaikka
kieltäytyisi nousemasta aamulla
sängystä ja lähtemästä ulos. Kusen
maku on voitetun ähkäisy,
nöyryy136

tyksen foneettinen ilmennys, hätää
kärsineen ja hädänalaisen
hyväksikäyttö. Joku on juuri mennyt sinua
ennen vessaan.
Ihmisen munuaiset käsittelevät
180 litraa nestettä vuorokaudessa,
joten vain pieni osa siitä lähtee
viimeiselle matkalle virtsarakkoon
(odotussali). Virtsa sisältää metabo-
lismin jäteaineita ureaa, virtsahap-
poa ja kreatiinia, sekä fysiologisesti
tärkeitä aineita natriumia, kalsiumia,
fosfaattia ja vettä. Myös
lääkeaineita, jopa vesiliukoisia vitamiineja
saattaa karata virtsan mukana
vapauteen, kun elimistö ei
kiukuspäissään tai muuten vain ole tarpeeksi
vieraanvarainen. Virtsan pH-arvo
vaihtelee.
Kusi maistuu luultavasti
neutraalin suolaiselta. En pane päätäni
pantiksi, koska en aio kokeillakaan. Jos
ihminen joutuu ilman vettä
autiomaahan, hän ei saa missään
tapauksessa juoda virtsaa, koska se sisältää
liikaa suolaa. Jano vain yltyisi. Kusta
voi käyttää viilennystuppona
polttavassa kuumuudessa, kuten lämmik-
keenä kylmälle iholle pakkasessa.
Kusen maku -manauksen teho
perustuukin enemmän ajatuksen
vastenmielisyyteen kuin
todellisuuteen. Kusen juominen on
nöyryyttävä kokemus viimeistään silloin, kun
sillä on korvattu viski- tai
kaljapullon sisältö petkutusmielessä.
KUSI
Virtsa. Yleensä melko väritön ja
elimistössä tarpeeton neste. Kusi-
sanastaon kehittynyt määrätön määrä
kielikuvia ja johdoksia kusetuksesta
kusiaiseen. Kirosanana se on
ytimekkään toimiva, virtaviivaisen
piukka ja märkä kuin basilliaivastus
toisen silmille. Suositellaan
muillekin kuin kusipäille ja kusipäiden
poikaystäville.
Seuraa tositarina. Irmeli Sievers
on naimisissa sen kuulun seksipro-
fessorin kanssa, josta edellinen
vaimo otti eron, koska tämä piereskelee
lentokoneessa. Ennen SKOP:in
epävirallista konkurssia Irmeli di
kyseisen pankkiryhmän
toimikunnassa selvittelijänä Tampereella.
Isopomo, hevoshammas Christoffer
Wegelius tuli kysymään häneltä:
“Anteeksi huono suomenkielen
taitoni, mutta pitääkö sanoa
Tampereessa vai Tampereella?” Tähän
Irmeli vastasi: “Kun menet vessaan,
menet kuselle, mutta nyt sinä olet
kusessa.” (Valmiiksinaurettu
kohta.)
Hannu Pirisen mukaan korttipeli-
kiroilussa muoto on Kusi koivdle.
Senkin saastunut virtahevon kusi,
manaa Teemu Nissinen Espoosta.
Reisjärveltä taas kuuluu: Voi kusi,
kun tikussa pallaa.
KUSIHUORA Lohjalainen
Jukka Uhlgrgn tietää huoran tarpeet.
Vrt. Paskahuora.
KUSIVITTU Jukka Uhlgr6n
kimputtaa kaksi kirousta yhteen. Vrt.
Paska vittu.
KYRVÄN KUSI Miehen
nestemäinen mittanauha. Ks. Kyrvän...
PASKANMARJAT JA KUSEN
HERELMÄT Terveellisestä
ruokavaliosta saarnataan aina. Ks.
Paskanmarjat.
KUTTU
Mamsellikiroilijan vittu. Lappeen-
rantalaisuroon soidinkutsu. Sana on
osuva, sillä kuteminen on monin
tavoin munaamista ja kasvojen
pesemistä eräillä valkeilla voiteilla.
Tietyin reunaehdoin kuttu sopii myös
käsitöitä harrastavien naisten ja
nyrkkikyllikillä käyvien miesten
salaiseen kutitteluun. Hölmön kak-
sinaismoralismin vuoksi onandn-
nista ei tosin paljon pukahdeta.
Ih139

miset pesevät kätensä
masturboinnista. Pieni runkkaus tekee
kuitenkin aina hyvää, niin ukkomiehelle
kuin kotirouvalle. Masturboinnin
vaaroista ks. kuitenkin Runkku.
Kuttu on aikuinen naarasvuohi
pukkien joukossa. Ilman varmuus-
välineitä hälytyskellot alkavat
kilistä ilman, että kuluu vuohtakaan.
Virallisen Nimikkokirosanasääti-
ön määräyksestä (asetus 10/92)
kuttu on arvottu arpirokkari Mikko
Kuustosen ylellisyyskäyttöön
tiistaisin.
KUTALE Pikkukuttu. Ket aleen
tapainen kutusana. Ks. Ketara.
KVITTU
Suomenruotsalainen vittu. Ruotsin
sana kvitt, kvitto (laus. kvittu)
tarkoittaa kuittia, verbi kvitta kuitata.
Ruotsissa vitun käyttö on Lasse
Askolinin mukaan yhä hyvin
alkeellisessa muodossa. Mo i Ranassa
humeille kokoonharsittua yhden koon
vittua “kvittu” tarjotaan sitten joka
paikassa valintamyymälöiden
kassoja myöten.
Jos olisi olemassa naisen
sukuelimen näköinen lintu, sen nimi olisi
kvittu ja se laulaisi kvittu.
KYHMY
Pieni kuhmu kirosanojen vielä kuh-
muisemmassa topografiassa.
Kaikki on hyvin, kun mustelma ei paisu
päätä suuremmaksi. Suomen
taloudessa kyhmy on eduskuntatalon
kokoinen. Taloustieteilijä John
Maynard Keynesin opit saivat
pohjansa 30-luvun alun globaalista
lamasta, ja vielä 80-luvun puolella ne
ohjasivat kotimaista
suhdannepolitiikkaamme. Se oli demareitten
heiniä. Nyt liikkeellä on monetarismi.
Sen opin mukaan valtio välttää
puuttumista talouden toimintaan.
Markkinavoimat huolehtivat itse omasta
tasapainostaan. Valtion kontolle jää
ainoastaan rahapolitiikan pitäminen
kireällä kuin viulunkieltä. Jostain
kumman syystä kyhmyjä on alkanut
nousta sinne tänne, ja jotkin niistä
näyttävät peräti pienyrittäjien
hautakummuilta.
Kyhmy on hallitsemattoman
talouselämän ja heikon presidentin
valtakauden yleismaailmallinen
kirosana.
KYRPYRI
Seinäjokelaisen Sinikka Savanhei-
mon lähettämä kirosana. Pyrkyrin ja
kyrvän sekasikiö. Sopii konkurssi-
yrittäjille, burn out
-toimitusjohtajille, spermaisille lahkeenkiipijättä-
rille. Solvaukselleen manaus auttaa
ensi hätään. Voi olla, että kannattaisi
ruveta opiskelemaan köydenpunon-
taa ja sdmutaitoa. Katosta löytyy
aina ylimääräinen koukku, josta
kiikkua. Aikuistenleikkeihin tarvittavia
rahkeita ei tarvita kuin kerran, mutta
luotettavanaitsemurhakansana
Suomi osaa ja kykenee. Toinen
vaihtoehto on nauraa murphymäisille
vastoinkäymisille olan takaaja
pistää lössiksi. Ei ihmistä ole luotu
kaikkea kestämään. Huumori on
pelastanut monen sieluparan kuilun
reunalta. Viimeisten päivien peiliin-
katsojalle kyrpyri onkin oiva
sadatteluin uoto. Sattuu peili täplittymään
muillakin kuin rikkoutuneilla
ulosmitatuilla laskuvuoripaineisilla
finneillä. Kyrpyri auttaa katsomaan
omiin silmiin. Ja tajuamaan, että
elämässä on aina ihania
mahdollisuuksia. Meillehän on suotu kerta-
käyttöelämä.
KYRPIÄINEN Jonkinlainen kyr-
pähyönteinen.
KYRPÄ
Kyrpä kuuluu kirosanojen toiseen
luokkaan yhdessä Perseen, Paskan
140

ja Pillun kanssa. Kyrpä on hevos-
sonnien machokamaa, kivikova
kanki, vähän liiankin kovien ja sitä
kautta tyhmien miesten iskulause,
jota kuulee tumilla ja toreilla, tam-
pereilla ja forumeilla, helsingeillä ja
thalioilla Se on niin kuusivuotiaan
kuin kuusikymmenvuotiaan
tullivapaata rajavyöhykettä huonon maun
ja törkeän räävittömyyden välillä.
Siitä eivät pidä tytöt, naiset, tädit
eivätkä mummot. Siitä eivät pidä
sivistyneet miehetkään.
Kun hyvääkin asiaa käytetään
väärin, se muuttuu huonoksi. Kyrpä
on alemman koulutustason heiniä,
turpaanantajien kauraa, aasien
rehua. Se on täynnä seksitauteja eikä
se ei seiso. Sen käytöstä ei voi
päätellä mitään, jollei samalla ota
huomioon kaikkea mahdollista maan ja
taivaan väliltä. Siksi se on samaan
aikaan sekä hyvä että huono
kirosana. Vrt. Körpä, Mörpä.
Kyrvästä olisi mahtikirosanojen
joukkoon välittömästi, ellei se olisi
miehen penis (miten niin arkaa asiaa
voisi niin huoletta hai ventaa?) ja ellei
etymologia paljastaisi sanasta
varsin surkuhupaisia merkityksiä.
Virosta löytyy ktlrb ja ktlrv
(nuorukainen, vanhapoika ja poikamies,
siitin), muinaisnorjasta taas kyrpingr
(raajarikko, rampa) ja nykyislannis-
ta kyrpingur. Ei tässä kaikki.
Islannin ja norjan verbi on kyrpä
(vetäytyä kokoon). Islannin korpa on
korppu; korppu on merkinnyt kokoon
kutistunutta. Verbi korpna on
vetäytyä itseensä, kokoon, kutistua. Veijo
Meren mukaan “kaikki nämä
merkitykset voisivat hyvinkin liittää
suomen ja viron sanan tähän sanasiker-
mään. Näistä asioista ei kuitenkaan
puhuta koskaan negatiivisesti,
vähätellen ja pienennellen, vaan päin
vastoin mahtaillen ja suurennellen
ja lisäilleni*
Solvauksiin tästä kirosanasta ei
ole pitkä matka (esim. saatanan
kyrvännuolija). Samat
lainalaisuudet pätevät niissäkin. Kyrpä on
vähän kaksipiippuinen juttu, seonkuin
kaksihaarainen käärmeenkieli, joka
lipoo mutta ei tunne. Kyrpä on kova,
mutta sitä käyttävät ihmiset ovat
jotenkin päästään pehmenneitä. Vrt.
Kirottua
Koska kyrpä on jo erittäin
karkeata kiroilua, auttavia käsiä
tarvitaan. Jos sinusta tuntuu, että sinun
olisi aika päästä kiroilemista eroon,
mutta epäilet, että se on liian
vaikeata, tutustu Suuren
Kirosanakirjan ainutlaatuiseen kirosanan raken-
nuskurssiin. Sen avulla voit
ehdollistua käyttämään kiperissäkin
paikoissa huomattavasti miedompia
voimasanoja kuin mihin olet ehkä
tottunut. Se alkaa kohdasta Lahna
KYRBBÄJokioislainen
muunnelma
KYRPÄ...
Väkevä etuliitos kiroyhdisteisiin.
Miehinen porsas ei vaahdota
suutaan, vaan antaa sivullistenkin suun
kuivua.
K YRPÄLUIKKU Luikuttajia
riittää tässä maailmassa ihan tarpeeksi,
he ovat totisesti ansainneet nimik-
kokirouksensa. Luikut ovat
unohtaneet huuhdella saippuan iholtaan
aamusuihkussa
KYRPÄPERSE Jukka Uhlgr6n
Lohjalta täräyttääkaksimielisy yden.
Hän myös toivoo tehokkaampaa
seksuaalista kolmiyhteisyyttä
muodolla Vitun kyrpäperse. Tämänta-
soiset melkoista hengenköyhyyttä
osoittavat manaukset tulisi lailla
kieltää. Ei mitään mielikuvitusta, ei
mitään nykyaikaisuutta, ei mitään
toivoa huomisesta! Varoitetaan
vahingollisuudesta tajuntaan.
K YRPÄTÄKKI Oikeastaan
mel141

ko nasta manaus. Täkki kannattaa
suojata pussilakanalla.
...KYRPÄ
Yhdistelmäkirosanojen törkeä lop-
pupääte. Yksi kunnon perinteinen
manaussolu toimii paremmin kuin
pussillinen uusia keinosoluja.
HÖRPPYKYRPÄ Solvauslinjaa
lähentelevä imuletkumanaus.
KOLINAKYRPÄ Hiljaa siellä
seinän takana! Ks. Kolinakyrpä.
KORMUSKYRPÄ Ryssät
tulevat taas. Ja saksalaiset. Ja
ruotsalaisetkin. Ks. Kormuskyrpä.
NIPPU KYRPIÄ Jääkiekkojouk-
kueellinen suihkussa. Ks. Nippu.
REVITTY KYRPÄ Revitty leipä
on toki hyvä asia, mutta että...
Leipätyönsä kullakin.
RYSSÄN KYRPÄ Kyrpä
tarkoittaa sotilasslangissa kypärää. Ehkä
tässä on vain käyty liian kauan sotia.
Ks. Ryssän...
SAATA-PERKE-KYRPÄ Lääh-
lääh! Kiire! Ks. Saata-perke-kyrpä.
VITUN KYRPÄ Nainen voisi
miettiä, missä hän todellisuudessa
haluaisi miehen pitävän
vihkisormusta. Ks. Vitun...
KYRSÄ
Leivänloppu, Jokkiksen mukaan
alapääosastokirosanojen maestro.
Eikä kyrvästä kyrsään olekaan niin
pitkä matka kuin aluksi luulisi.
Saivartelua puuttuisi vain yhden
kirjaimen heittoon, mutta yhtäläisyyttä
löytyy enemmän kuin vain taikinan
kaulinnasta. Hometta siunaantuu,
jollei kumpaakaan voitele ja tunge
poskeensa. Ja voihan neekerilläkin
olla kannikka. Molemmat puuhat
käyvät leipätyöstä. Näsäviisaat
frigidit naisparat eivät pidä tällaisesta
etymologiasta, eikä heidän
tarvitsekaan. Kiroileminen vaatii rohkeutta.
Kyrsän nakertelu voisi auttaa. Kyrsä
on vapauttava kirosana.
KYRVÄN...
Yhdistelmäkirosanojen etusanana
rankka ja röyhkeä. Sen voi liittää
jokaisen kirosanan eteen. Sen
perään voi laittaa melkein minkä
tahansa sanan.
KYRVÄN KUSI Turkulaisen
Krister Lindroosin tarjoama
aperitiivi.
KYRVÄN PURUA Jukka Uhl-
gr£n Lohjalta soisi näiden yhdistd-
märivouksien joskus soivan
mummojenkin suussa, ja mieluummin
vielä saatanan-etuliitteellä.
KYRVÄN RETALE
Ilkeännäköistä jälkeä puuhatunnin jälkeen.
KYRVÄN REPUÄ Jukka Uhl-
grdnin ehdotus turhautuneille, mutta
hyväkuntoisille tytöille sopivasta
askartelumuodosta.
Kyrvän repijä
KYSTA
Kysta on lääketieteellinen kirosana-
rakkula tai virtsarakkosadatus, sekä
eläintieteellinen alkeellisen eliön
epäedullisissa oloissa suojakseen
erittämä manauskalvo. Kysta on pi-
pomiehen kirosana, miehen, jolla on
142

hartioittensa välissä pään kokoinen
finni. Kysta on plastic ponyn
salasana, zipin seesam, kybemautin
kondomi. Kysta on kuuron äänivalli,
sokean valontaitto, ramman kura-
housut. Kysta on se viimeinen ja
sittenkin ainoa ajatus, joka ehti
pulpahtaa kuplana mieleen.
Therapia Fennican mukaan epi-
dermaalisia kystoja ovat nuppineu-
lannupin kokoiset miliat, yleensä
silmiä ympäröivät valkoiset sarveis-
helmet ja muuten samantapaiset,
mutta syvemmällä ihossa sijaitsevat
ateroomat. Molemmat on verhoiltu
epidermiksellä ja täytetty
sarveisaineella sekä talilla. Se kuulostaa niin
salamyhkäiseltä, ettei kystaa osaa
edes pelätä. Ehkä se on jokin ruma
kone, joka naksuttaa ja rahisee
aamulla oven takana, kun löntystää
hakemaan päivän sanomalehden.
KYTTYRÄ
Kuoppainen, kavala ja runsas povi-
nen stressilelukirosana. Se, joka ei
pienestä tunne kyttyrää, on valmis
haasteelliseenkin uhkapeliin
kiroilun jalolla saralla. Elefantti miehet ja
Notre Damen kellonsoittajat
pääsevät mukaan hyppimään nama, kun
rumasuu alkaa paukuttaa erilaisia
epämuodostuneita kirosanoja. Tahti
on luja, mielikuvitus lentää ja
kavereilla on hauskaa.
Huomautettakoon, että minkään
kirosanan geenihäiriö ei ole
perinnöllistä. Siksi jokaisen sukupolven
on yhä uudelleen luotava
muodottomiksi väännetyt manaukset, joiden
alkuperä alkaa himmeityä ja teho
laskea kohisten navanseudun
alapuolelle. Kirosanamutantit ovat Homo
ludensin eli leikkivän ihmisen di
urheiluhullun penkkiurheilijan eli
suomalaisen veren seisauttavaa
riistaa.
Vartalon kehityshäiriöitä ovat
kyttyrän lisäksi haijurinta ja kuop-
parinta.
KYÖSTI
Maaseudun kirosanakasvatti on
päättänyt lähteä Stadiin, mutta on
unohtanut pestä hiuksensa ja viilata
kyntensä. Siitäkös kylätappdu
syntyy. Kyösti ei kuitenkaan ole eilisen
teeren poika. Hänessä on yhä
povena.
Kyösti on pohjalainen
vanhemman miehen Kustaa-versio. Kustaa
Vilkunan mukaan Kankaanpäässä on
sanottu, että Kustaa ohran kasvattaa.
Sen kyllä arvaa, että kaljasta saa
tiuhaan ravata vessan puolella.
Näppäräsanainen mutta kaunis
ndti Minna Hapuli selittää, että ris-
timänimenäkin toimiva (ehkd paras
mahdollinen) sana kyösti on nimi
pikkuönkälle eli happamelle
litkulle, joka korahtaa suuhun rasvaisen
aterian tai kuohuvan oluen jälkeen.
Mahaportti on taas pettänyt. Tämä
pikkuönkkä tulee niellä
aggressiivisesti irvistellen tai sylkäistä reteästi
jalan viereen. Kenkää on varottava.
Samalla on hihkaistava Hyi kyösti!
Rivojakin etusanoja saa käyttää,
siitä kun tulee rehvakas olo. Ehdoton
enimmäisraja kyöstille on desilitra.
Sitä suuremmat ovatkin jo (ks.) yr-
jöjä.
KÄRPPÄNEN PERKKELE
Nimimerkki Lasitehtaan Duunari
Urjalasta taistelee aamuöisiä
häiritsijöitä vastaan rehevällä
suomalaisella sisulla. Tällä manauksella
lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla:
kärppänen tarkoittaa paitsi kärpästä,
myös kärpän pienennysmuotoa, di
oikein vihulaista luikkua. Kun
kyseistä manausta päräytetään, jotain
tosi tärkeätä on riistäytynyt käsistä.
Kärpäsistä on lähinnä riesaa. Ne
häiritsevät unta, verottavat
lompak143

koa myrkkyjen ja kärpäspapereiden
takia, levittävät tauteja ja pöpöjä
sukkuloidessaan tunkioiden tai
käymälöiden ja elintarvikkeiden välillä.
Tsetsekärpänen ei suinkaan ole
koiran paras ystävä, vaan unitautia ja
naganatautia levittävä roisto. Hyö-
dyllisiäkin kärpäsiä toki on. Kukka-
kärpänen pölyttää kasveja, loiskär-
päset ja petokärpäset hävittävät
tuhohyönteisiä ja legendaarinen ba-
naanikärpänen tekee koe-eläimenä
jatkuvasti palveluksia genetiikalle.
Mika Waltarin Sinuhessa Kaptah
tiesi, että hänen puheensa oli vain
kärpäsen surinaa isäntänsä korvissa.
Kirjallisuudessa tehdään yleensä
kärpäsestä härkänen, joten ennen
kuin semanttinen kissanhännänveto
alkaa, siirrä kärsäsi seuraavaan
kohtaan.
KÄRSÄ
Ei yksin elefantti tunge kärsäänsä
joka paikkaan. Babarit ja Tantorit
esikuvinaan moni häntäveikko
varmaan haluaisi jormansa kärsämäi-
sempään; kunnon pojilla ei sellaisia
huolia tietenkään ole. Liikuttavan
suloiset, mutta suunnitelmallista
kaksoiselämää viettävät tyttöset
näkevät päiväfantasioita kärsästä,
joka tulisi, veisi ja pelastaisi kohti
auringonlaskua. Tässä
kombinaatiossa löytyvät välistävetäjät, joiden
nimikkokirosana kärsä ilman muuta
on. Jotta käyttäjäkaava kuulostaisi
vielä arvoituksellisemmalta,
muistutettakoon, että kärsä löytyy norsun
lisäksi sialta. Hyönteisten kärsistä ei
ole fallossymboleiksi.
KÄÄK
Akuankkamainen parahdus,
teeskentelevien opiskelijakeimailijoiden
tekopyhä kuikerrus. Yhtenä päivänä
kirotaan vielä Kvaak, kvaak! Missä
on kunnioitus esi-isiemme kiroilu-
perinteitä kohtaan? Varmista, että
olet yksin kääkiessäsi. Riittänee, kun
tuijotat hetken tätä sanaa. Voivatko
edes peruspoliitikon perusselitykset
herättää enempää sääliä? Nuo ä:n
pisteet k-kirjainten välissä: ne ovat
kuin kahden hölmöläisen nappisil-
mät. Voi kääk, mikä manaus!
KÄÄRME
Käärme on synnin ja lääkärin
symboli. Niljakas manaus iljettää vain
naisia. Mutta koskaan ei tiedä ennen
kuin kokeilee. Tosin kaikki ei de
edes kokeilemisen arvdsta, ja
kiroilemiseen tarvitaan muutakin kuin
inhottavuutta. Sen pitää tarjota
käyttäjälleen monityydyttämättömiä
rasvaisuuksia. Ehkä siksi J.
Karjalainen on laulanut Käärmeennahka-
takista.
Käärmelajeja on noin 3000. Ne
ovat pitkulaisia, yleensä liereitä, ja
ne liikkuvat matelemalla. Käärmeen
huippunopeus on 6-7 km/h. Selkä-
nikamien määrä vaihtelee 180: stä
400:aan. Intiankobra tappaa
vuosittain tuhansia onnettomia. Euroopan
noin kolmestakymmenestä lajista
Suomessa elää kolme (kyy, ranta-
käärme ja ahvenanmaalainen kan-
gaskäärme).
Kiinalaisessa horoskoopissakäär-
meitä ovat ja ovat olleet mm.
Muhammed Ali, John F. Kennedy,Pablo
Picasso, Jean-Paul Sartre ja John
Travolta. Suomalaisista kehtaa
mainita Pentti Siimeksen, Pentti
Saaritsan ja Esa Saarisen. Käärmettä
pidetään viisauden, älyn ja ajattelun
merkkinä - mutta myös travdtana.
Kuusi viimeistä käärmeen vuotta ovat
olleet 6.2.1989-26.1.1990, 18.2.
1977-6.2.1978, 14.2.1965-20.2.
1966, 14.2.1953-2.2.1954, 27.1.
1941-14.2.1942 ja 10.2.1929-29.2.
1930.
KÄRMES Kirpakka kiva loitsu.
144

Käärmeen sekasikiö
KÄÄRMEIN SEKASIKIÖ
Solvauksena ehkä paremmin
tunnettu faunamanaus. Mutta se pelaa, joka
ei pelkää. Käärmeen sekasikiötä
kannattaa aina rummuttaa, kunnes
eripura on lanattu. Sekasikiö on
eläimen - siis myös ihmisen -
sekamuoto, hybridi, bastardi. Kun koirasteeri
ja koppelo laitetaan samaan
koppiin, munasta kuoriutuu
myöhemmin korpimetso. Sekasikiökoiria
kutsutaan sekarotuisiksi. Siasta ja
lehmästä tulee sikanautajauheliha.
Logiikkaa jatkaakseni, kun kaksi
käärmettä sekoitetaan, syntyy risti.
Eeva osaa edelleen riisua
viettelevästä Miehen on ristinsä
kannettava, ja tanassa.
KÖKKÖ
Nyt kökötetään! Kökkö on kahden
kiijaimen villi ja ytimekkäästi
lausuttava ö-mapin kirosana, joka
kuuluu samaan lahkoon ötököitten
kanssa. Sen ö-kiijainten pisteet
suorastaan houkutelevat kärpäsiä tark-
kuusamm untaan. Ehkä se onkin alun
perin ollut kokko. Kaikki on
mahdollista ihmishistorian
typografiassa. Kökkö, kärpästen herra.
Kökkiä on kykkiä, kököttää.
Kökkä on kuhilas, kyäs. Kökällä
voidaan tarkoittaa myös talkoita.
KÖLLI
Joensuulaisten Vappu Rossin,
Riikka Kuittisen ja Niina Turusen
mukaan kölli on merkityksetön sana,
joka tuntuu suussa hyvältä, kun
totuttaa. Kölli ei suinkaan ole
merkityksetön sana. Kölli on peräti kolmi-
merkityksinen sana. Se voi olla
maltaiden ja oluen valmistushuone,
mallaspirtti. Se voi olla haukkuma-
tai liikanimi. Se voi olla julli, jalli,
löllero, köntti tai köllikkä, kun
puhutaan lihavanlaiskasta ihmisestä tai
eläimestä. Mnjaa. Kölli on sittenkin
merkityksetön sana. Eipäs olekaan.
Se on kirosana! Kölli on Möllin ja
145

Röllin kamu. Ei ihan Perkele, mutta
ei vallan Hökälekään. Kirosana se
on. Ja paha. Kun kututtaa.
KÖMÖTYS
Kirosanan heitti kehiin Anni
Länsin ans Siltakylästä. Verbi kömöttää
tarkoittaa samaakuin komottaa: kyse
on suurena, alastoman näköisenä
seisomisesta lähinnä
luonnonolosuhteissa. Juhani Ahoa lainaten kuusi ja
petäjä “lopulta uupuvat ja jäävät
verettöminä, kuorettomina,
harmaina haamuina komottamaan
vastakkain”. Tällaisenaan kömötys
tarkoittaisi myös sitä arvdluttavaa
tilannetta, kun keppi vielä seisoo, vaikka
palohaijoitukset loppuivat ajat
sitten. K:ta ja m:ää vaihtamalla kömö-
tyksestä tulee mökötys.
Adjektiivia kömäkkä käytetään
yleensä kumeasta, kumakasta, jy-
meästä, matalasta äänestä.
KÖNTSÄ
Köntsä toimii myös geelillä
parannettuna: göntsä. Juuret ovat ruotsin
sanassa gödsel (paska). Minna
Hapulin mukaan tämä on varmasti
helpotus niille, jotka empivät joka
kerta, miten ilmaista asiansa seurueelle,
kun paska on liian rahvas ja kakka
liian lapsellinen ilmaisu. “Sori, mut
mä meen köntsälle” - ja seurue uskoo
sinun olevan syömässä tai tupakalla.
KÖNÄ Lyhennys köntsästä.
Ollaan pienpaskalla.
KÖHNÖ Köhnä on hilse, nöyhtä,
kehnä. Köhnys on kuhnus, nahjus,
köntys. Köhnö - arvaa mikä?
KÖRPÄ
Kyrvän ö-painos. Perintöprinssi.
Kuukauden Manaus.
Monimerkityksinen ja silti puolueettoman
mitäänsanomaton kirosana Kupantaitutta-
jankadulta.
Minna Hapulin mukaan entisen
Neuvostoliiton punapigmenttipäinen
johtaja ja vanha, tehokas sukuelinri-
vous innoittivat körvän keksijöitä.
Sanan syntyyn vaikutti poliittinen
tunnelma - Gorba oli juuri
pysäköinyt tankkinsa kovasti vääriin
paikkoihin. Iltalehden otsikot
nähdessään helsinkiläinen opiskelija Sanna
Näveri hihkaisi “Voi körpä minkä
teki”, ja sivullisten uteliaisuus
heräsi. Körpä on poliittinen kannanotto.
Tilanneyhteys ratkaisee tietysti
paljon. Minnan mielestä jännittävää on
se, ettäköipä taipuu kuten sanakorva.
KÖRTSÄ
Äkämystyneen poikamiestytön
tehokas, öisen kyrvän ja kortsun
(kondomin) yhdistävä kirosana.
Yliannostusta vältettävä. Köittiläi-
syyteen taipuvilla kiroukseen portti-
kielto. Uskontovapaista
kirosanoista on pidettävä loppuun asti kiinni,
muuten joku Toimi Kankaanpää tulee
ja puhuu. Niilo Ylivainio tulija puhui
ja kaatoi, mutta hän onkin jo kuollut
mies. Olisi ukkeli kiroillut
enemmän; jos se olisi auttanut.
146

L
LAHO AIVO
Jotkut solvaukset toimivat hyvin
kirosananakin. Silloin solvauksen
pitää yleensä kohdistua omaan
itseensä tai osoitteettomasti ilmaan,
vaikka lähellä olisi sivullisia tai jopa
kiroilun kohteita. Erään vanhan
kiinalaisen teorian mukaan, jonka juuri
keksin, ihmisen normaalitila on
tyhmä. Jokainen aina munii, tyrii ja
ei ymmärrä. Vain poikkeustiloissa
käyttäytyminen on hetken
kitkatonta: kengännauhat eivät katkeakaan,
syrjähypystä ei tulekaan tartuntaa ja
poliisi pidättääkin vahingossa
syyllisen. Koska alituisesti toivomme
toisten epäonnistumista, toivomme
myös omaa. Murphy yhtyy tähän
teoriaan. Jos jokin voi mennä
pieleen, se menee. Hölmöilyä
kutsutaan psyyken ajopuuteoriaksi. Se on
luonnollinen tila kuin markan
kelluminen. Koski vei tukkijätkä Tapsa
Rautavaarankin. Täten todistettu.
Lahoaivo on normaali-ihminen.
Hänen aivonsa rapistuvat, ja kah-
deksankymppisenä puolet
aivosoluista on hävinnyt koskaan enää
palaamatta. Myös puupään aivot
voivat vain mädäntyä, ne eivät lahoa.
On hämmentävää tietää, että
aivoista 80 % on vettä. Lits lits. Ajattele
siinä sitten fiksuja. Tai kiroile -
fiksuja.
Ks. Aivo, Taliaivo.
LAHNA
Jostain kumman syystä lahna
esiintyy aina välillä kirosanojen
joukossa. Kaikin mokomin, eläintuotteet
kelpaavat voimasanoiksi siinä
missä etojuutakset, hemskatit jaraahka-
nat. On kuitenkin syytä varmistaa,
että ainakaan ystäväpiiriin ei ole
eksynyt psykopaattisia amatööri-
psykoanalyytikkoja, jotka tekevät
lahnan käyttäjistä epämiellyttäviä,
jopa vääristeleviä johtopäätöksiä.
Lahna on särkikala siinä missä
(ks.) turpa. Kun on syömisen aika, se
imuroi suuhunsa pohjamutaa ja
erittelee siitä ravinnoksi kelpaavat,
merisuolalla maustetut eliöt.
Vanhemmiten se muuttuu kyrmyniskai-
seksi ja venyy liki puoleen metriin.
Vankilaslangissa lahna tarkoittaa
kasvovesipulloa, kolinapulloa.
Kirosanan rakennuskurssih en-
simmäinen osa. Luodaksesi takuulla
henkilökohtaisen kirosanan varmis-
taensimmäi seksi, että ikkunat ja ovet
ovat kiinni ja että olet yksin.
Uppoudu sitten kirjastosta jo aikoja sitten
lainaamasi tietokirjan hakemistoon,
valitse kohta kalat, ja sukella
omituisten otusten kerhoon,
ällistyttävien ja kiehtovien nimien
merenalaiseen maailmaan. Löydät
nopeasti oivallisia vaihtoehtoja, joista
useimmat varmasti hakkaavat
lahnan mennen tullen. Ajatellaan
esi147

merkiksi sanoja luuhauki, ruijanpal-
las, säyne, matkalaukkukala, rautu,
ruutana ja levänuoliainen. Pientä
luovuutta käyttämällä voidaan
kirosanoihin keksiä pieniä jujuja: Voi va-
sensilmäinen kampela. Pelkkä ka-
lannimikin riittää, mutta jos haluat
maksimoida personoinnin, kehitä
yhdistelmäkirosanoja kalateemasta:
Ei kuiva monni, Voi heinäsuovan
merineulakala, Naurava losserokala
vieköön. Jäykkäleukakalojen
lahkosta löytyy länsimaiselta nimeltään
picassokala, jonka paikallinen
havaijilainen nimi on valmis kirosana:
Humahuma-nukanuka-a-puaa.
Kurssi jatkuu kohdassa Nähnä.
LAMA
Selittäjän taskumatti, lamamanaajan
erikoistarjous, poliitikon puffipäivi-
ty s. Sana on 90-luvun alussa
puhjennut märkään, se herättää kaikki
uinuvat allergiat ja patistaa teholle.
Koska lama on tehty synninsovituk-
seksi, siitä voi päätellä rahan olevan
uskonnoista suurin ja
vaikutusvaltaisin. Ammattitaitoinen kiroilija
jättää tämän manauksen rauhaan
unissaankin. Se on kokonaan
poistettu sanavarastosta sen
itsetarkoituksellisuuden ja itsetyhjäämisme-
kanisminsa vuoksi. Lama on kuin
huono vitsi, jota joutuu kuulemaan
päivästä päivään uudestaan. Mutta
se käynnistyy joka aamu kuin Audi.
Voitte vain kuvitella, kuinka
vastenmielistä on koodata lamaa Kiro-
sanakirjaan. Missä ovat kaikki
teekkarit, missä ovat optimistit ja
taistelijat? Yksinkö tässä pitää lietsoa
tsemppiä ja draivia?
LANDER
Valikoidun kiijallisuutta suomivan
kriitikkojoukon suosima työkalu
kiroilupuuskan yllättäessä,
erityisesti muodossa Lander vieköön. Siviilit
älköön vaivautuko.
Kaikki alkoi siitä, kun piikkiöläis-
kirjailija Leena Lander julkaisi
romaanin Tummien perhosten koti
(Kirjayhtymä, 1991). Se ylti Hnlan-
dia-ehdokkaaksi, ja siitäkös jotkut
riemastuivat. Toiset riemastuivat
siksi, että se oli iloinen asia, toiset
siksi, että saivat tilaisuuden piikitd-
lä oikdn kunnolla. Mattiesko
Hytönen -jota kai pitäisi kutsua
toimittajaksi - aloitti vittuilunsa otsikolla
“Täti Landerskan pikkusievä” (HS
15.12.91).
TVl:n tekotaiteellinen kiijalli-
suusohjelma Lukulamppu taas
lopetti itsensä siihen, kun terävästi
analysoiva ja erinomaista
suhteellisuudentajua yleensä osoittava
toimittaja Ilmo Hämäläinen meni
kritisoimaan Landerin kirjaa kasvoista
kasvoihin. Hämäläisen tyhmyys oli
siinä, että hän kritisoi, vaikka hän on
kriitikko. Sellaista ei Paasilinnan
pulju niellyt. Potkut tulivat.
Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Asia
nimittäin pysyi ja säilyi joka
tapauksessa.
Hämäläisen kunniaksi on
sanottava, että Lukulampun seuraaja Ex
Libris -kiijallisuusohjdma on
suoraan hevonperseestä.
Sittemmin Timo Hämäläinen
lanseerasi termin landerismi (HS
26.8.92), joka tarkoittaa kömpelöä,
huonoa kirjoittamista. Minä lansee-
raisin termin hämäläistyminen, jos
olisin Mattiesko Hytönen. Mutta
minä en ole Mattiesko Hytönen.
Sen vuoden (1991) Finlandia-kir-
jallisuudenpalkinto meni naapuriin,
turkulaiselle Arto Mellerille, jonka
kohdalla alkoholilla on osuutta
asiaan. Se ei vähennä Leena
Landerin kirjailija-arvoa. Hän kirjoittaa
sentään romaaneja. Sitä paitsi hän
on näistä ndjästä ihmisestä
ehdottomasti kaunein.
148

Onnellisena loppuna sekä Lander
että Melleri vierailivat presidentin
linnanjuhlissa 6.12.1992: nainen
upeana ja mies porsaana.
LAnAMORO
Kirosana, joka on jäänyt soimaan
päähäni siitä asti, kun nimimerkki
Lasitehtaan Duunari Urjalasta oli
lähettänyt sen minulle. Vapaasti
käännettynä lattea tervehdys toimii
samaan tapaan kuin Äly hoi, älä jätä
(ks. Äly), lievän agraarisen
vivahteensa vuoksi se pelaa urbaanissa
ympäristössä tehokkaasti kuin Pul-
lakuskien Zetor, jota pitäisi kai
kutsua ravintolan sijasta ruokalajuoma-
laksi city-sykkeen keskellä. Latta-
moroa kaikille päättäjille!
Latta on lista tai kapea laatta.
Maanmittauksessa lattaa käytetään
litteänä vaaitustankona. Lattajalka
on jo käsite lättäjalkojen luvatussa
maassa: jatkuvaan jonottamiseen.
Lattea on latuskainen tai laimea.
Moro on tervehdyksen lisäksi myös
rapakivisora.
Näistä aineksista lattamoro on
tehty.
LAUPIAS TAIVAS
Hertta-sarjan klassikkoja,
mummojen taivastelukamaa, tätivaluuttaa.
Nyt nuorsuomalaiset, huivi päähän
ja straadalle! Tednihemmot ja kisu-
mirrivampit, mamma-look ylle ja
taivastelemaan! Teräsbodarit ja
kanapäät, ukkospilvet lähestyvät jo!
Ennustettu on laupeutta taivaan
täydeltä pakanoiden maassa,
uusnatsismia ja new agea. Mummoarmeijan
kapinaa punotaan jo vanhainkotien
hämärretyissä kerhohuoneissa,
pitseihin laaditaan taistelusuunnitelmia,
vanhat kartat otetaan esiin.
Vuosikymmenien takaiset kaunat
heräävät eloon. Mummojen kosto on
oleva julma!
Sana laupias tarkoittaa
rakastavan ja anteeksiantavan lempeätä,
armeliasta. Germaanilaina. Mirinais-
intian lobhäjati tarkoitti: hän
herättää kaipauksen, houkuttelee.
Laupias taivas tulee takaisin ja
kostaa!
Ks. Taivas, Taivaan...
LEETANA
Farkkumerkki on sulautettu
saatanaan tavalla, joka toimii, joskin
hieman tyttömäisesti. Mieleentuleva!
Leenu, Uinu ja Tiinu ovat vihdoin
emansipoituneet, ja leetana-bande-
rollin varjon allaTupu, Hupu jaLupu
eivät löydä enää Sudenpentujen
Käsikirjasta apua yhtäkkiselle
impotenssille. Leetana on ehdottomasti
omantunnonarvoisten naisten
kirosana. Sillä on hyvä kirota heikkoja,
kyvyttömiä, säälittäviä epämiehiä.
Maskuliinisille miehille manailtuna
leetana toimii erinomaisena soidin-
huutona, kiihottavana hämäyksenä.
Ks. Jumaleetana.
Merenkulussa lee on aluksen
suojanpuoli vastakohtana tuulenpuolel-
le. Lääketieteessä leesio on
loukkaantuminen, vamma.
Leevi on lopulta kohdannut
Leenassa voittajansa. Hänen on sänkyyn
sidottunakin pestävä lattiat.
LEHMÄ
Ammuu. Typerä nainen, joka antaa.
Laktoosipitoinen kirosana, joka
herättää lähinnä sääliä tai suurta
huvittuneisuutta. Tosimies on
tällaisten helppoheikkiratkaisujen
yläpuolella. Lehmä kompastuu
kinttuihinsa ennen kuin sitä on kunnolla edes
manattu; se ei totisesti tule hädän
hetkellä apuun. Turha lisätä
puhelinlaskuja.
Juoksutusmahan lisäksi
märehtijöihin kuuluvalla lehmällä eli
täysikasvuisella naarasnaudalla on
kol149

me etumahaa. Jokainen muistaa
kouluajoilta elukan ruoansulatusjär-
jestelmän: pötsi, verkkomaha, sata-
kerta ja juoksutusmaha. Millilitrasta
pötsin sisältöä löytyy miljardi
bakteeria ja parhaimmillaan jopa
miljoona alkueläintä. Se on sitä pien-
eliöstöä eli mikrobistoa.
Nautakarjaa on jalostettu satoja
eri rotuja, joiden kantarodut
pakkaavat olla eurooppalainen nauta ja
intialainen seebu. Keinosiementäjät
ovat alan guruja. Eläingenetiikan
huippusaavutuksiin luetaan
ehdottomasti sikanauta. Pohjois-Suomen
valkoinen karja kärsi Lapin sodan
aikana niin suuria menetyksiä, että
tyyppi hävisi melkein kokonaan. Se
on sääli erityisesti
graffititaiteilijoiden kannalta.
Lehmä on myös suosittu kiroyh-
dyssanojen köydenjatke:
EMÄLEHMÄ Naisasianainen.
Ks. Emä...
HEVONLEHMÄNVITTU Po-
ninvasikanpimppi. Ks. Hevon...
HEVONVITUN LEHMÄNPER-
SEEN LINKKU Koninvulvan hie-
honanuksen haaro. Ks. Hevon...
LEHMÄNPASKA
Tyyppiesimerkki erikseen eritellyn
eläimen ulosteesta.
Mielikuvituksesi sallii varmasti upeampiakin
luomuksia. Kirjailija Juha Seppälän ei
tarvitse Aamulehden
sunnuntaisessa kolumnissaan tehdä tästä
vastinetta. Mutustelkoon lehmänpaskaa
tykönään ja parantakoon maailmaa
omaperäisemmin. Piiri pieni pyörii,
kun neula jää paikoilleen.
Lehmänpaska on oiva maku suussa, kun on
saanut jostain kurkkuaan myöten.
Vaikka vanha suola janottaisi lopun
ikänsä, sokerissakin on hyvät
puolensa. Nauru pidentää ikää, mutta
vahingonilo ja alistus kirosanojen
määrää. Se parhaiten kiroilee, joka
viimeksi kiroilee.
Tässä Seppälälle pähkinää.
Lehmänmakaus on
sotilasslangissa huonosti päiväkuntoon sijattu
vuode.
Ks. Nauta.
LEIVÄNMURUSET
Soimaus juontaa usein
ensimmäisestä perheriidasta. No voi sun lei-
vämuruset, sanotaan, kun halutaan
ottaa revanssi. Perhe-elämä on
täynnä nerokasta asemasotaa, toisen
aseiden käyttöä, kostopolitiikkaa,
mykkäkoulua, syyllistämistä ja
valkoisia valheita. Kaikki peräisin
henkisestä heikkoudesta ja
huonosta itsetunnosta. Jo lähes lentävän
lauseen aseman saavuttanut leivän-
muruset-käsite kuuluu jokaiseen
kotiin, jossa rauha ja rakkaus
asustavat. Kun halutaan tikari toisen
selkään, tarkka sananvalinta on aseista
terävin. Yksi oikein valittu sana
oikealla hetkellä luhistaa toisen
täysin. Siitä, niskan päällä, on hyvä
antaa toiselle anteeksi. Ldvänmuru-
set.
LEMPO
Lempeä, kesy, vaahdoton kirosana.
Kaikki tädit ja sedät joukolla lem-
poilemaan. Ei siinä kova, kylmä ja
kyyninen ihminen voi
viattomammaksi enää muuttua.
Lempo tarkoittaa pahaa olentoa,
paholaista. Espoolainen Hannu
Pirinen muistaa lemmon olevan
kielitieteilijöiden ehdottama kirosana, kun
40- ja 50-luvuilla kirjoissa ei saanut
esiintyä kirosanoja. Kuollut
kansalliskirjailija, akateemikko Väinö
Linna kertoi tästä käydessään kirjal-
lisuusillassa Tukholmassa noin
vuonna 1980.
Suosittu muoto on myös Lempo
soikoon. Ihan eri sarjaan kuuluu
kirosanaehdotus Lempi, arvellutta-
150

vasti ja tuskin onnistuneesti
voimasanana käytetty kaksitavu, jota on
vaikea kuvitella manailubisnekseen.
Se mainitaan ainoastaan tässä
yhteydessä, onhan siinä lempoon
verrattuna vain yhden kiijaimen heitto.
LEMPO VIE kapteeni Haddock
manasi Seraphin Lam pionille (Tu-
hatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta).
LIPPÄKEPIN puunappi
Kirosana, jota kilttikin ihminen voi
käyttää. Nuorena vitsa väännettävä.
Jäppilässä sanotaan Voi ny leppäke-
pin puunappi. Siitä on hyvä alkaa.
Loppu onkin yhtä alamäkeä.
Manauksen etymologiasta tai
merkityksestä ei kannata tuhlata sen
enempää kalliita palstamillimetrejä.
Kiireisellä nykyihmisellä on syytä
olla aina sen verran aikaa, että hän
ehtii pysähtyä miettimään erilaisia
tarkoituksia. Leppäkepin puunapis-
ta saa jo jotain irti. Elämän tarkoitus
onkin sittenjo visaisempi juttu. Kyllä
siinä voi kiroilu hyytyä.
LETTU
Kukapa ei pitäisi räiskäleistä!
Markku Alen ei turvautuisi
lettu-manauksiin, Ari Vatanen ja Juha
Kankkunen voisivat sen maidonjuonnin
sivussa tehdäkin. Jos oikein
inspiroi, kiroilua voi varioida lätyllä,
plätyllä, ohukaisella tai ohukkaalla.
Mansikkahilloksi sopii jokin
perkeleen tai saatanan genetiivimuotoa
kehittyneempi herkku. Eikä sitten
ahmita liikaa. Äläkä usko Pave
Maijasta, kun se teeskentelee
maidon kruunaavan nautinnon. Pave on
diiva, joka nöyristelee vain
rahoittajia.
Lettujen teko on helppoa, kun sen
osaa. Kokkaamisessa tarvitaan
enemmän selkäydintä ja näppituntumaa
kuin reseptien orjallista sisälukua.
Hunaja, voi ja ripaus vaniljaa ovat
salaisuus onneen vatsan kautta
ilman naistakin.
LETTUMAINEN on pidempi ja
(ehkä turhaan) määritellympi
versio.
LEVÄS
Joku hyvätahtoinen höyrypää on
Suomen Jengi- ja Katulähetys ry:n
nimissä lähestynyt tämän kirosana-
kirjan tekijää monenlaisin
brosyyrein. Lehtiseen, joka on otsikoitu
lauseella Erilainen elämä, höyrypää
on raapustanut kuulakärkikynällä
viestin: “Jeesus kutsuu Jaria’*.
Toisen lehtisen otsakkeena on
“Pelastettu vai kadotettu?” Sen on
tuottanut Kristillisen Kirjallisuuden Seura
ja toimittanut Matti Vuorinen. Siinä
puhutaan muun muassa Jeesus-oves-
ta. Olisiko sellainen ovi parempi kuin
Tiivi, Wirebo tai Crawford, Tarvas-
ovi tai Faltec? Lisäksi käsialasta
päätellen sama höyrypää on
kokkolalaisen Ev.lut. Sielunhoidollinen
kirjepalvelu Yhtä Matkaa
-yhdistyksen nimissä lähettänyt valokopion
toimittaja Hanna Isosaaren
(Iltalehti) kirjoittamasta jutusta (otsikolla
“Jari Tammi kiroilee työkseen”) ja
liittänyt siihen viestinsä: “Jari
Tammen uusi kirja nimeltä: Sitä mitä
ennen rakastin, nyt vihaan ja sitä
mitä ennen vihasin, nyt rakastan!
Ihmisen osa Jarin osa.”
Olenpa syntinen, kun kiroilen!
Suomen Jengi- ja Katulähetys ry
toimii Leväsjoelta käsin. Se varmaan
ymmärtää työni positiivisen
merkityksen. Höyrypää ei sitä tee.
Kääntyisi buddhalaiseksi ja lakkaisi
häiritsemästä. Tämä kirosana on hä-
nenlaisilleen.
LIEKKIÖ
Liekkiö on muinaissuomalainen
vainajaolento, lapsivainaja, joka
151

mainitaan myös Agricolan jumalain-
luettelossa (ks. Ukko). Tästä
kirouksesta polttaa helposti näppinsä, jos
ei tunne taustoja. Hankala puoli on
siinä, että Liekkiöstä ei ole juuri
jäänyt jäljelle tiedonmurusia. Harva
suomalainen eli aikoinaan 1000-
vuotiaaksi, jotta hän olisi tänä
päivänä voinut soittaa ovikelloa ja tulla
kertomaan, kuka Liekkiö itse
asiassa oli. Ehkä hän oli sen ajan TV-
tähti. Kirosanaksi liekkiö pääsee
yksinomaan erinomaisten papereit-
tensa vuoksi. Sukutaulutkaan eivät
auta, jos manauksen
kirjainyhdistelmä on aivan mahdoton. Liekkiö
toimii välttävästi. Se saa luvan, kunhan
se ei valvo myöhään. Eikä sitten
leikitä tulitikuilla.
Y.H. Toivosen, Erkki Itkosen ja
Aulis J. Joen Suomen kielen
etymologisen sanakirjan mukaan liekkiö
oli kummitus, aave, peikko; vilkas,
vallaton (lapsi); virvatuli. Se on
todennäköinen johdos liekki-sanas-
ta. Nykyruotsin gasteld tarkoittaa
virvatulta ja gast pelottelevaa
kummitusta, peikkoa.
LIERO
Harvasukasmatoja. Suomen 13
lajista kookkain on 30-senttiseksikin
venähtävä kastemato. Muita
kuuluisuuksia ovat onkilierot, metsälierot
ja maitolierot, jotka saattavat joskus
ilmestyä silmien eteen hattu ja
kaulahuivi päässä - ainakin satukuva-
kirjoissa. Kirosanaksi liero sopii
erittäin hyvin. Ei ainakaan tarvitse
pelätä, että se tulisi yöllä kostamaan.
Niljakkuutensa ja kieroon
vivahtavan nimensä ansiosta se herättää
vastenmielisyyttä solvauspuolella-
kin. Suositellaan kaikille, jotka eivät
pidä itseään täysin synnittöminä.
Kastemadoillakin on seksiä!
Niiden parittelu kestää pari tuntia.
Partnerista ei ole niinkään väliä, kuka
tahansa eteen tuleva käy pahemman
puutteessa, sillä harvasukasmadot
ovat kaksineuvoisia. Kukaan ei
tietenkään kuvittele, että jokaisella
lierolla olisi tissit ja munat. Nillä ei
ole edes päätä tai jalkoja.
Verenkierrosta huolehtivat etupään jaokkeissa
sijaitsevat sykkivät poikittaissuonet
eli sydämet. Nussimisen jälkeen
kumppanilta saadut siittiöt
varastoituvat erityissäiliöön. Muniminen
tapahtuu myöhemmin, ja satularen-
gas kehittää munien ympärille lima-
kotelon (kokoni), jonka sisään munat
jäävät madon kiemurrellessa siitä
ulos. Munat hedelmöittyvät liukues-
saan kotelossaan siittiösäiliön ohi.
Välilihanleikkauksia d siis tarvita.
Kastemadot muokkaavat
erinomaisesti maata, sillä niiden
suoliston läpi. kulkee kaikki lahoava
orgaaninen aines, joka tielle sattuu.
Sateella ne nousevat maanpintaan,
etteivät ne hukkuisi. Yleensä joku
sitten astuukin niiden päälle.
Maailmalla harvasukaslajeja
tunnetaan yli kolmetuhatta, joista
suurin on lähes kolmimetriseksi
venähtävä australialainen jättiläisliero. On
siinä onkimiehellä ihmettdemistä.
Sdnäjokelainen Sinikka Savan-
hdmo on lähettänyt astetta
rankemman muodon Voi liaron piru.
LIISTERI
Nykyään joka toinen on liisterissä.
Tärkkdyksen kolloidinen vesiliuos
on mitä mainioin kirosana, ainakin
niin kauan kuin se vielä jotain
tarkoittaa. Sanoillahan on taipumus
muuttaa merkityksiään. Kirosanojen
kohdalla se on radikaalia; lähes
kaikki tämän kirjan hakusanat
tarkoittavat alkujaan jotain muuta kuin
kirousta. Sillä on etunsa ja haittansa.
Jokainen voi miettiä tykönään,
miksi esimerkiksi Herra varjele voi
kuulostaa jossakin yhteydessä niin
152

törkeältä.
Liisteri keitetään kokoon yleensä
vehnä- tai perunajauhoista; synteet-
tisiäkin liima-aineita on. Lankojen,
kankaiden tai tapettien liisteröimi-
nen lienee lukijoille tuttua puuhaa.
Varsinkin pokkareissa on liimasi-
dos. Sana on otettu ruotsalaisilta.
LIMA
Perun pääkaupunki. Kirosanalima-
nuljaska. Käyttäjätyyppi sama kuin
(ks.) Räkässä. Ei terveydellisiä tai
psyykkisiä riskejä. Myös
raskaanaoleva! voivat osallistua limantaon-
taan. Etymologisesti lima ja etana
tarkoittavat monissa kielissä samaa.
Limaa löytyy Etelä-Amerikan
lisäksi myös kiukkuisen lahnan
vatsasta, pyörölehtikihokin nystykar-
voista, ihmisen poskionteloista,
Suomen Maaseudun Puolueen
kansanedustajien aivoista, käytetyn sie-
nikastikepannun pohjalta, etanan
jalanjäljiltä, Alienista ja naisten
jalkojen välistä. Eniten kuitenkin Ete-
lä-Amerikasta.
Siksi Lima on Perun
pääkaupunki.
LIMBO SENTÄS
Kun munaa, munataan kunnolla, ja
kirotaan sen mukaan. Vaihtoehto
tälle on tietenkin tyyppiä Perkele
mua. Englannin kielessä limbo
rupesi 1600-lu vulla tarkoittamaan ala-
arvoista suoritusta tai ilmiselvää
latteutta puheessa, kun se vielä 1500-
luvulla tarkoitti vankilaa ja 1300-
luvulla helvetin ulkopiiriä. Veijo
Meri on kerännyt pari keskiajan
latinan sanontaakin: in limbo
(limbossa) ja e limbo (limbosta eli
helvetistä). Ne ovat taivutusmuotoja sanasta
limbus (helma, kankaanreuna).
Sivistyssanakirja tietää limbon
olevan eräs länsi-intialainen tanssi.
Me tunnemme sen huvia tuottavana
Limbo sentäs

urheilulajina, jossa korkeushyppy on
väännetty mataluuskävelyksi.
Tyyppi kävelee etuperin selkä taakse
taivutettuna mahdollisimman matalan
riman alta koskettamatta maahan
muilla kuin jalanpohjillaan.
Guinnessin Ennätyskirjan (1992) mukaan
matalimmalla oleva palava rima,
jonka limbotanssija on alittanut, on
ollut 15,25 senttiä. Nykyaikana on
osattu käyttää rullaluistimiakin:
ensimmäisenä korkeuden 13,33 cm
alitti Denice Culp 22.1.1984, sen
jälkeen useat limboilijat ovat
pystyneet samaan. Suomen ennätys on 27
senttiä vantaalaisen Matti
Heiskasen urotyönä 25.4.1985.
Niinkö hankalaa on mennä
helvetin esikartanoon siitä, mistä aita on
matalin?
LIPPO
Kirosana niille, jotka joutuvat
maksamaan pääsy- tai matkalipun
vastoin tahtoaan tai eivät saa
yrityksestään huolimatta lasten- tai
opiskelijalippua huvituksiin, kuljetuksiin tai
velvollisuuksiin. Lippo on myös
lipun väärinkäyttäjien kirosana.
Kaiken maailman höynät yrittävät
jatkuvasti jäniksenä tai pummilla
metroon ja ravintoloihin. Kinutaan
lapsikuorona pressikortteja, vip-
kortteja ja ilmaislippuja. Kaveroi-
daan strategisten poitsareiden,
lippukassojen ja tiedotussihteerien
kanssa. Etuillaan jonoissa suureen
ääneen ja rehvakkaasti.
Itse asiassa lippo käy hyvin myös
solvaussanaksi.
Saartopyydyksistä yksinkertaisin
on lippo eli haavi, joka on metalli-
tai puuvanteen ympärille pingotettu
verkkomainen pussi. Se sopii
erityisesti jokikäyttöön, mutta
esimerkiksi meillä Suomessa lippoa on
käytetty kuoreiden (Osmerus eperianus)
pyytämiseen kutuaikana järvistä.
Kukapa ei tuntisi Pekka Lipposta,
Prinssieverstiä, Kiljuvan Karhun
Komentajaa? Hän on yhä
suomalaisen viihteen harvoja
monumentteja. Lipposen, Pavel Pohjolan ja
öljymies Kalle Kustaa Korkin
seikkailut on kiijoittanut nimimerkki
Outsider, oikealta nimeltään Aarne
Viktor Haapakoski (1904-61). Tämä
kirjailija ja lehtimies käytti myös
nimimerkkiä Henrik Horna. Hänen
valtavasta 40-luvun tuotannosta
herättävät yhä kiinnostusta Klaus
Karma-kirjojen parhaat. Saman
luvun lopulla hän innostui
amerikkalaistyyliseen tieteisviihteeseen
kirjoittaen Outsiderina sarjan, jossa
päähenkilönä oli robotti Atorox.
Hanoin suurlähettiläs on Esko
Lipponen. Tapio Lipponen on
säveltänyt Pentti Saarikosken runoja. Ilja
Lipolla on huonosti istuvat koko-
proteesit.
LORTTI
Coccobillmainen ärähdys, jossa on
sekä suolaista hävyttömyyttä että
maistuvaa irtokarkin kumimaisuut-
ta. Nykysuomen sanakirjan mukaan
lortti on vetelys, nahjus, laiskimus,
tyhjäntoimittaja (vrt. vetelä pojan
lortti), joten sana sopii mainiosti
myös haukkumasanaksi.
Kirosanaksi se muuttuu, kun paskan paikan
tullen on haukuttava itseään, ja it-
seisarvollisestikin, kun sen
alkumerkitys häipyy.
Veijo Meri löytää tämän
deskriptiivisen substantiivin merkityksiksi
myös puun vuosikasvaimen ja
hiiren papanan. Viron murteessa on
sana luit (kuusen tai männyn
kasvain), joka kenties juontuu ruotsin
sanasta loit (lika, kura, ulostus,
heittiö). Heittiö se on suomeksikin.
Muinaisruotsista löytyy sana loiter,
nykynorjasta loit. Englannin
murteissa loity on likainen, ja kai juuri
154

sen vuoksi tuo slangisana lienee
lainattu Pohjoismaista. On siis hyvin
tavallista, että kielet lainaavat
sanoja toisiltaan - mutta milloin ne
maksetaan takaisin? Ja milloin Diity
Harry saa vastustajakseen Lorty
Larryn? Nämä ovat niitä elämää
suurempia kysym yksiä,
joidenvuoksi on niin tuskaista odottaa hidasta
kuolemaa. Siihen auttaa vain
kiroilu, käytettiin sitten voimasanaa lort-
ti tai saatana. Kiroile - ja asiat
muuttavat merkitystään.
LUKKI
Hyvät kirogeenit. Ei vain
lukihäiriöisten kirosana. Hämähäkit ovat
aina herättäneet vastenmielisyyttä.
Nurkkiin ilmestyvä lukinverkko on
inhaa, kahdeksan vilistävää lanka-
maista raajaa on inhaa,
epäluotettava karvaisuus on inhaa, tarzanmai-
set yllätyshyökkäykset silmille ovat
inhaa, naarashämäkin tapa syödä
uroshämähäkkinsä on ihanaa. Lukki
on äännesoinniltaan ytimekäs kuin
vittu. Tabumerkitys on tietenkin
lievempi.
Veijo Meri muistuttaa, että
ruotsin murteiden lokk, lukk ja läkke
tarkoittavat hämähäkkiä. Ruotsin
locke on peitenimi sanasta spindel
(hämähäkki). Kahdeksanraajainen
on tabudukka. Seurasi pahaa, jos
mainitsi sen nimen, saati tappoi sen.
Samasta syystä ruotsalaiset kätkivät
karhun suomesta lainatulla sanalla
nalle ja oravan sanalla ekorre (tam-
miteeri). Sellaisia jänishousuja!
Nykyisin locke on etdäruotsalainen
sana, joka on mahdollisesti johdettu
pahan jumalan nimestä Loke.
Agricola tiesi tapauksen. Itä-Ruotsissa
tunnettiin myös menninkäinen ja
maahinen nimeltään Lokke.
Suomikin on voinut napata lukin tästä. On
arveltu, että Lokke on johdettu mui-
naisgermaanien verbistä lukan
(sulkea, panna kiinni).
Hämähäkkilajeja on maailman
tumilla 30.000. Psykoanalyytikoi-
den mielestä hämähäkillä on
seksuaalinen merkitys. Unitutkijoiden
mukaan hämähäkki symboloi
naista, jonka rakkaus on tuhoavaa.
Kreikkalaisen tarun mukaan kudontatai-
dollaan kopeileva Arakhne-neito
muutettiin hämähäkiksi. Siksi hä-
mähäkkidäinten latinalainen nimi on
Arachnida. Niitä on 80.000 lajia,
joista lukki on yksi 3.000 lajillaan.
LUOJA
Tätikirosana, melkein mummokiro-
sana. Myös nuoret, sivistyneet
naiset käyttävät mielellään manausta,
joka tarkoittaa kaiken luojaa,
kristinuskon Jumalaa. Jumalahan on näin
muodoin luonut myös
ydinvoimalaonnettomuudet, biologiset sodat ja
immuunikadon. Kun on tiedostanut
sen, että on kyse niin hyvän kuin
pahan luomisesta, manauksen
merkitys muuttuu. Ihminen päästää
suustaan mitä sattuu. Suhtautuminen
sanoihin on epämääräistä. Ei ihme,
että kukaan ei ymmärrä ketään.
Kaisa Häkkisen mukaan
etymologinen tutkimus paljastaa, että luo-
da-verbin alkuperäinen merkitys on
on ilmeisesti ollut hdttää, työntää
pois. Silti Voi luoja puolustaa
paikkaansa klassisuudellaan.
Anteliaisuus on aina hyve. Voivotuksella
myös suudellaan. Nddon taivaalli-
sesti huokaisemana luoja kuulostaa
hunajalla täytetyltä kirsikalta hänen
taivaallisen kuumien rusohuuliensa
välissä.
LUOJA VARJELE Pelkältä sa-
tedta jumalia tuskin pyydetään
varjelemaan. Tässä on jo kovat
piipussa.
LUSIFEERUS
Myös muodoissa Lusifer, Lusifee-
155

rius. Hiemanmahtipontinen,
helposti ylitseampuva voimasana, joka toki
hätkähdyttää, mutta ei mene aina
perille. Kirosana vaatii arvoisensa
käyttäjän.
Paholaiselle annettiin keskiajalla
nimi Ludfer (valontuoja, kointähti).
Inspiraatio on saatu raamatusta (Jes.
14:12). Kansa käsitti paholaisen
luonnonomaiseksi hahmoksi, joka
otti erilaisia muotoja. Niistä
suosituimmiksi vakiintuivat pukki, ka-
viojalkainen ja ontuva nuorukainen
tai mies, siivekäs kaunis
nuorukainen, kolmijalkainen hahmo ja
kaksipäinen käärme. Ainekset hahmoihin
olivat peräisin lähinnä Pania ja
satyyreja koskevista kreikkalaisen
jumaltaruston käsityksistä. Lucy in
the Sky on ymmällään.
Vdjo Merikin näyttää tietävän,
että lusiminen on melko vdttoa ja
ikävystyttävää ajan tappamista ja
silmäin palvontaa. Kun viron verbi
lusima (työskennellä innokkaasti,
ahkerasti), venäjän verbi sluzit
(palvella, suorittaa sotapalvelusta) ja
suomen verbi lusia (olla vankilassa,
lusia vankilassa
sakkorangaistuksensa) asetetaan peräkkäin, niiden
merkitykset johtavat kauniisti
ylevyydestä alas pohjamutiin asti, jossaitse
piru sitten nappaakin tähteet
kurkkuunsa.
Kirosana kaipaa ehkä mausteeksi
saatana-etuliitettä.
LUSTE
Rai-alkuisten ihmisten potentiaali
kirosana. Halukas, irstas ja
härnäävä. Sukukypsät Raimot ja Raijat ovat
erityisen alttiita sortumaan lustee-
seen, jos hdssä on pisarakaan maa-
laisromantiikkaa.
Lusteet ovat tunnetusti raiheiniä.
Raiheinät ovat korkeita heiniä,
joiden kukinto on kerrannaistähkä;
tähkylät ovat lapakossa syijittäin.
Vanhanruotsin sana lusterogh on
suomeksi lusteruis. Se on valhevilja,
vahinkokasvi. On siis sangen
onnistunutta suomalaista mainonnansuun-
nittelua keksiä naisdeodorantille nimi
vahinkokasvin mukaan.
Englannin ja ruotsin sana lust
tarkoittaa halua, himoa.
Lusta on suunta, johon varsinkin
magnakivilajit helpoimmin
lohkeavat. Sillä tiedolla on suuri merkitys
kivilouhinnassa.
LÄMMÖLLÄ
Tämä 80-luvun muotisana kääntyi
itseään vastaan, ja nyt kaikki ovat
sille allergisia. Ilmiselvästi
avioliiton ulkopuolella syntynyt kirosana-
käännynnäinen. Seksipastorina oli
muuten terhakkaasti kulissien
takana kiroileva Umo Laukkio, perus-
positiivinen toisintoimittaja, joka
alkujäykkyydestään päästyään
jalosti maneerinsa tyylikeinoksi. Hän
varmasti katuu tekojaan, sillä läm-
möllä-sana on osannut pilata täydd-
lisesti lämpimien sanojen käytön
intiimissä kanssakäymisessä.
Saman pörssiromahdusmaisen
inflaation on kokemassa erotiikka, joka
väärinkäytettynä sanana uhkaa
kulua ulos luontevasta sanastostamme.
Ei Pia Nolvi ole eroottinen.
Erotiikka tulee sielusta. Pelkät kauniit
muodot ovat pelkkää tylsää pomoa,
jos sidukkuus jahuumorintajuisuus
ovat myöhästyneet junasta. Ei Anna-
Kaisa Hermunen de eroottinen. Hän
voisi päällepuhuvalla
ajattelemattomuudellaan olla mitä mainioin rivi-
poliitikko, käsikoreografiallaan mitä
ammattitaitoisin kuuroja kliseisillä
mielipiteillään mitä tunnollisin
peruskoulunopettaja. Ei
lottokuponkikaan ole eroottinen, vaikka sitä
hypistdlään joka lauantai.
Suomalaiseen kansantajuun sopii
mainiosti nihilismi, vrt. Kirka.
156

LÄSKI
Tosi kammottava kirosana nuorten
naisten keskuudessa. Läskiä ei saa
talvisin näkyä eikä kesäisin olla,
appelsiiniläski murtaa täysin, ja vino
läskipino lautasella on jo
kuolemaksi - jälkeenpäin. Puolet Suomen
tytöistä saisi äkillisen infarktin, jos
Samuli Edelmanin rasvaprosentti
nousisi yli viidenkymmenen. Vä-
hempikin liittäisi, mutta siinä ajassa
teinimumt ehtisivät tottua ajatukseen
ja vilkuilisivat tarkemmin
autonkuljettaja Toni Niemiseen. Tupakoivat
pitkätukkaiset rokkarit ovat
järjestään aliravittujen näköisiä. Kikalla
on läskiä Marilyn Monroen tapaan,
mutta sitä on oikeissa paikoissa.
Sana on lainattu ruotsista (fläsk).
Englannin flesh sen sijaan tarkoittaa
lihaa. Saksalaisetkin myöntävät, että
tämä sana on vaikea ja sotkuinen
selvitettäväksi, mutta saksalaiset
eivät olekaan mitään kokkeja.
KARUUNLÄSKI Tymäväläinen
saattaisi sadatella.
PIÄNI LÄSKI Vorssalainen
varokeino onkelmiin.
Lämmöllä
157

LÖHNÖ
Joensuulaista manausperinnettä
suppeissa piireissä. Kun näkisi ne
piirit. Sielun silmin voisi kuvitella
ne kuusitoista punasilmäistä tieto-
konefriikkiä, joiden u-käännöstä
kumarampi ryhti, sotilaspassia
kapeammat hartiat ja Atlanttia märem-
mät kainalot ruuhkauttavat
esikaupungin Elannon kassan viisi
minuuttia ennen sulkemisaikaa. Ulkona on
pimeää ja kädessä hemekeittopuik-
ki. Kuusitoista Vapahtajan näköistä
eläintä mutisee löhnö, kun kassalta
loppuu kuittinauha. Finniset, huoli-
mattomasd piereskelevät,
kaksinkertaiseen paperinenäliinaansa
masturboivat puuhamiehet vaihtavat Win-
dows-katseita, Mac-apuohjelmia ja
popcomisia hiiriä. Uusi nauha
saadaan paikalleen.
Myöhään yöllä esikaupungin
vuokrakenostalojen kuudessatoista
ikkunassa palaa pöytälamppu,
avonaisista ikkunoista kiiri löhnö,
kuusitoista kertaa. Yö saa.
LÖRSSY
Lööperivärssyjä muutenkin
harrastavan mielimanaus. Normaali ö-ki-
rosana kaikin lisävarustein. Vain
pakki puuttuu. Kuka käyttää lörs-
syä? Fotomalli Nina Aution
entisestään leveät leukaperät kiertäisivät
niskan kautta kolahtaen yhteen, jos
hän rupeaisi lörosyilemään. Ei.
Tiina Vienon alaleuka kapenisi
pituutta jääkiekkomaalin pystytolpaksi asti,
jos hän tekisi lörssyt.
Laulutaidoiltaan kauniin Anna Hanskin yläham-
paat majavoituisivat pysyvästi
syvälle alahuulien läpi, jos hän
ajattelisikin lörssyä. Sitä paitsi hän on
tuikulainen. Ei. Mutta naiskirosana
lörssy on. Ehkä Kike Elomaa,
Marita Jurva ja Taija Ylitalo voisivat
omia sen.
Kertokaa sitten.
156

M
MAAHINEN
Vanhan kansan manaus
maanalaisesta pikkukansasta, joka sotkeutuu
olennaisesti ihmisten kohtaloihin.
Metsän ja maatilkun tuoksu värittää
suloisesti tätä jäähtyneen puuron
tapaista luomumanausta. Yllättävän
hyvin se kyllä mahtuu naamaan.
Maahiset ovat ihmisenkaltaisia
juhlineen ja aridtoimineen.
Maahinen tai vuorenpeikko vd käydä
vaihtamassa ruman lapsensa
ihmislapseen, ellei kehtoon sujauteta jotain
terävää, kunnes vauvan hampaat
puhkeavat. Jälkeenpäin se kuulostaa
selitykseltä, jolla haluttiin salata
epätoivottujen lehtdapsien
hylkääminen. Lehmätkin saattavat hävitä
parempiin käsiin. Maahisilla on
läheinen suhde muurahaisiin, joita
joskus epäillään heidän olomuodok-
seenkin.
Maahisusko perustuu paljolti
kansainväliseen käsitykseen
käännetystä maailmasta, jossa
lainalaisuutemme toimivat päinvastaisesta
Jossain sellainen täytyy olla.
Priit Pämin Nurinkurin-Nuuti
lähti isänsä ehdotuksesta Nurinkurilaan
sedän luo kylään.
MAAILMA
Leena Seppänen Joensuusta
määrittelee tämän lähinnä lasten kuullen
sopivaksi kirosanaksi.
Mahtaisikohan maailma kuitenkin olla hieman
mahtaileva lastensadatukseksi?
Ennemminkin sen tuntuisi sopivan
“kaiken (omistuskaksiossaan)
kokeneen” täti-ihmisen murretuille ja
ryppyisille kasvoille, kun niin
monta asiaa jäi tekemättä ja saamatta,
kun elämä kulkikin ohi - juoksuas-
kelin.
Maailma on iso. Isompaa ei
olekaan. Maailmalla käsitetään joko
päänsisäistä tai muuten rajattua
maailmaa (esimerkiksi eliömaailma),
maapalloa tai universumia. Kaikissa
vaihtoehddssa se on suhteellisesti
ulottuvuuksiltaan niin iso, että
selitysyritykset tuntuvat falskeilta ja
ajanhukalta. Voihan aina yrittää tehdä
vertauksia kolikkopinoilla, jotka
ulottuvat niin ja niin monta kertaa
maapallon ympäri, mutta ei
sellainen vetele, jos kerran koetetaan
kuvata jotain sellaista, minkä
ymmärtämiseen ihmisen rahkeet eivät
yksinkertaisesti riitä. Sitä on turha
itselleen uskotellakaan. Ääretön on
tajuamaton juttu. Ei Einsteinkaan
siihen pystynyt, hän tunnusti sen
itsekin.
Sinänsä lasten varauksettomuut-
ta, ymmärrystä ja
kaikkivoipaisuutta ei kannata epäillä. Maailma sopii
lastenkiiosanaksi siinä missä Jukra
tai Vittu (vanhempien
suostumuksella tai korvien ulkopuolella),
mutta semanttisesti se on vähän sama
159

kuin antaisi Pikku-Valtterille
leikkikaluksi oikean linja-auton.
Murteita suosiville sopivat
muodot Voe mualima, Voe mualimata.
Maneerinen oppikoulu käytiin lot-
tomainoksessa.
MAHO
Mahosta lehmästä ei ole tiineeksi
väkisinkään. Turhan kohdun on
elukalla siten syrjäyttänyt valtava
maha. Steriili kirosana tämä ei
kuitenkaan de, siitä pitää huolen sen
agraarinen, lannantuoksuinen
soinnikkuus. Tietysti marto ihminen
saattaa joskus kärsiä tai katua
hedelmättömyyttään. Silloin tämä ahtera
kirosana on aina paikallaan. Jos
vaikka... Ei nyt sittenkään.
MAHOTON
Kieliopillisesti sana kuuluu Mahon
jengiin, mutta tosiasiassa - ainakin
otaksun - kiroilija tarkoittaa
Mahdotonta. Kumpi tai kampi, kaksi
taustamerkitystä on kirosanoissa
aina parempi kuin yksi. Ilman sterili-
teettiä tai ilman mahdollisuuksia
rupeaajoskus taatusti kirdluttamaan,
kun seksin kanssa on vaikeuksia.
MAHDOTON Tässä se
varmuuden vuoksi on. Kaikki on taivaan
alla mahdotonta.
MAKSA JA AIVOT
Kirosanan lähettivät Leena, Katru ja
Saara Siilinjärveltä. Millaista
elämänviisautta! Millaista
kaukonäköisyyttä! Millaistadämän
raadollisuutta! Maksaja aivot ovat ihmisen
kolmiyhteys. Miespuolinen ihminen
tapaa lisätä siihen vielä elimensä.
Uskontunnustuksena se palvelee
erinomaisesti manaamisen
alkuperäistä tarkoitusta eli avunhuutoa.
Koska puolitoistakiloinen maksa
on ihmisen suurin rauhanen, se on
myös elimistön kemiallinen
laboratorio. Se hoitaa melkein kaikki
ruumiin paskahommat. Aivot sen sijaan
eivät tee muuta kuin fundeeraavat,
pitäisikö käskeä kättä tarttumaan
kaljapulloon ja nostamaan pullo
huulille, vai kuunnella maksaa, joka
valittaa. No, maksa on terveellistä,
siitä saa rautaa. Ks. Aivo.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön asetuksen 10/92 mukaan
manaus lähetetään postitse kaljarokka-
ri Dave Lindholmille heti kun hän
on toimittanut osoitteensa. D-koon
Taavetti jos kukaan on osoittanut
erinomaista maksan ja aivojen
käyttöä musikaalisella urosellaan.
MANAUS
Kuin kiroilisi Voi kirosana. Ks.
Kirosana. Sitä ennen lue tämä
hakusana kiltisti loppuun. Manaus ei
nimittäin sellaisenaan toimi
alkuunkaan. Se pitää ensin ryöpyttää,
maustaa valikoiduin pippurein,
paistaa hiilloksella ja jättää yöksi
neitsyen tyynyn alle haisemaan, jotta se
kypsyisi täyteen raatoonsa. Sitten
vasta se voidaan sujauttaa
hampaiden välistä tärisyttämään kitarisoja,
kaiuttamaan läskinpehmeitä
konsonantteja ja paukauttamaan a-kirjain-
ten voimalla toisesta suupielestä
eetteriin. Indonesialaista aksenttia on
syytä välttää, jollei halua leimautua
täysin ääliöksi. Raja tulee vastaan,
kun manaus-manaus muuttuu
mantraksi, käyttäjä zombieksi ja miljöö
Hervannaksi.
Manata on germaanilaina, jonka
ruotsalaisissa versioissa (mana)
merkitykset vaihtdevat verbeistä
muistuttaa, kehottaa ja pyytää verbeihin
vaatia, velkoa ja manata esiin
(henkiä).
MARJASKARHU
Tämä ekokirosana joutaisi
vihreitten kierrätyskoppaan. Kolmannen
160

asteen ristikuulustelukaan ei ehkä
olisi pahitteeksi. Asento! Villapuse-
roiset, rintalihaksittomat ja ituja
syövät hum.kandit asettuvat riviin,
joka on kiero kuin Kalle Könkkölän
häpykarva. Soraäänet ovat niitä
hiekkapaperin jyväsiä, joilla Osmo
Soininvaaran kalju kiillotetaan, jotta
huonosti mustiin rääsyihin
pukeutuvat ekonaiset näkisivät peilata
ajaessaan kainalokarvojaan vahingossa
jalkojensa välistä. Maijaskarhua
huudetaan, onko se Seppo
Kääriäinen? Hyvät neuvot ovat nyt kalliita,
jos yrittää luikerrella irti.
Maijaskarhu on maijanpoimijoi-
den imeskelykirosana. Ks. Juman-
pekka.
MARIA
Sama kuin marras, joka tarkoittaa
kuollutta, kuolevaa, kuolemanennet-
tä, kuolemaa. Se on siis tosi stydiä
kamaa. Sana on suomalais-ugrilai-
sesta kantakielestä suomeen
periytynyt indoeurooppalainen laina. Ei
luulisi olevan kovin tuskaista
kiroilla tuskaansa sanaa, joka vd herättää
mielikuvia inhottavista vainajista.
Ekspressionistiseksikin
kirjailijaksi haukuttu Lauri Haarla on
joskus 1900-luvun ensipuoliskolla
väsännyt: “Nyt on marta merrassa ja
toinen tokeessa” - mitä perkelettä
sillä halutaan sanoakin.
Martta ja varsinkin Maita (ruots.)
viettävät nimipäiviään 26.7.
Heprean Martha tarkoittaa valtiatarta.
Suomeksi se on kotityranni. Marde
on miesmalli.
MARTO Marto tarkoittaa
steriiliä. Hevosen kaviosta löytyy marto-
kehä, martosäde, martoseinämä ja
martoantura.
MASE
Masennusmanaus. Suora välitön
ilmoitus ja tilinpäätös. Miksi
oikeastaan harmillista takaiskua pitäisi
kuitata tämän monimutkaisemmin?
Luonnollisesti maseon pehmotäräys.
Pahimmassa tapauksessa se lisää
tuhkan ripottelua pään päälle ja itse-
syyttelevässä itsesäälissä
kieriskelyä. Tdpuminen vie aina aikansa.
Ranskalainen Nobel-kitjailija
Anatole France on kiijoittanut: Oppikaa
kärsimään! Kun kärsii hyvin, kärsii
vähemmän.
Johann Wolfgang von Goethe
myös lohduttaa: Mahdottomissa
asioissa on vain harvoin epätoivo
paikallaan, vaikeissa ei koskaan.
Joskus masennukseen olisi
syytäkin. Saksalainen runoilija Friedrich
Hebbel mutisi kuolinvuoteellaan
saadessaan tiedon Schiller-palkin-
nosta: Milloin meiltä puuttuu viini,
milloin malja.
Suomalaiset ovat aina
kunniakkaasti pärjänneet kansainvälisissä
itsemurhatilastoissa. Huhtikuu on
kuukausista julmin.
Paras lääke päästä irti
masennuksesta on olla ildnen.
MATKU KUKKAPÄÄ LETKU
JA KOJO
Suuntanumero on 916. Tällainen
rimssumanaus toimii musikaalisilta
shakin ystäviltä verrattoman juohe-
vasti, kun ratsu laukkaa laudalla ja
lähetti vie muutakin kuin trattoja tai
perintälaskuja. Toimivuutta edistää
rimssun laulaminen jollakin
tunnetulla kansansävelmällä. Shakkikd-
loa d tarvita, kun jokaisen
dramaattisen siirron jälkeen vastapeluri
pelästytetään tällä loitsulla puolikuo-
liaaksi; hän tekee ratkaisevan
virheen ja häviää. Shakissa jos missään
yksikin virhe katkaisee kaulan jalaa-
kista. Kyllä Jouni Yrjölä olisi nyt
ihmeissään. Hämäläisten pikkukuntien
hyökkäys on toiselta nimeltään
nimzo-forssalainen avaus.
161

MATO
Kirosana kiemurtelee paremmin Jos
sen eteen liittää jonkin ruman sanan
veturiksi. Mato Valtonen on oiva
pullakuskiksi. Yksi jos toinenkin
taloustieteilijä innostuu
kehittelemään uusia matokuureja talouden
saattamiseksi kuntoon, mutta kukaan
heistä ei mainitse halaistua kiroilun
lisäämästä taistelutahdosta. Jos
meillä olisi taas kiroileva
presidentti, kaikki sujuisi kuin rasvattu. Turha
uikutus lakkaisi. Miehet tekisivät
töitä. Naiset ovat tehneet töitä aina.
Mato-sanueessa merkitykset
vaihtelevat eri kielissä madoista ja
toukista pieniin käärmeisiin. Arvellaan,
että sana matikka, joka on mateen
toinen nimimuoto, olisi samaa
juurta. Myös muinaisintian mathuna-
Qude) on samaa sukua.
Alkumerkitys on todennäköisesti ollut pureva,
kalvava tuhohyönteinen.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön määräyksestä (asetus 10/92)
manaus on myönnetty Repolan big
bossin Tauno Matomäen työsuhde-
kirosanaksi. Leasing-sopimus
kestää aina yhden presidentin
vaalikauden kerrallaan.
Ks. Liero, Pemamato.
MELTO
Vätysmäinen kirosana, joka vaatii
kiioilijalta saniaiseksi pehmennyttä
selkärankaa. Sinänsä käytettävä, sillä
kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä se
alkujaan tarkoittaa. Kaikkiin
kirosanoihin voidaan nimittäin soveltaa
yhtälö, jolla pystytään ratkaisemaan
sen käyttöaste. Mitä vieraampi sana
on, sitä suurempi kirosanallinen tut-
tuushakuisuus sillä on. Riittää, että
tietyt äänteet ja tietyt assosiaatiot
ovat paikallaan.
Melto tarkoittaa metallista
puhuttaessa pehmeää, taipuisaa,
taottavaksi sopivaa. Luonteesta ja
mielenlaadusta puhuttaessa se tarkoittaa nah-
jusmaista, saamatonta, pehmoa,
hentomielistä. Malto on kasvin kas-
visolukko, pehmeä osa. Ruotsin
smälta tarkoittaa sulatetta tai
sulattaa, sulaa.
MENGELE
Kirosana kuuluisan, koko
lääketieteen uudistaneen natsilääkärin
mukaan. Lääkärillä oli ikioma
praktiikka seuduilla, joissa sairaus- ja
kuolintilastot olivat poikkeuksellisen
suuret. Paras Josif Mengeleistä on
ollut Gregory Peck tai Anthony
Perkins, riippuen elokuvaroolista.
Natsien vanhoista sotahirviöistä
saa kätevästi pelottavia kirosanoja,
ellei satu olemaan
äärioikeistolainen uusnatsi. Dachaun
keskitysleirin komentaja Adolf Eichmann
teloitettiin sen jälkeen, kun
israelilaiset jäljittivät hänet Aigentiinasta 60-
luvulla. Herman Göring popsi myrk-
kykapselin liittoutuneiden sellissä
ennen NUrnbergin sotaoikeuden-
käyntiä. “Marseillesin teurastaja” sai
elinkautisen Ranskassa 70-luvulla.
Hitlerin yksityissihteerinäkin
toiminut, mutta muuten
vaikutusvallaltaan vähäinen Rudolf Hess oli
pitkään berliiniläisen Spandaun
vankilan ainoa asukki, kunnes kuoli
elinkautisesta Hakusanassa Himmeli
kerrotaan Reichsflihrer-SS Heinrich
Himmlerin lopusta. Ks. myös
Hitler, Natsi
Jos aijalaisuus ei kiehdo,
Ugandasta löytyy aina presidentti Idi
Amin. Toinen musta kirosana voisi
ollaKeski-Afrikan Tasavallan itsek-
ruunattu keisari Bokasa. Irakin
Saddam Hussein kävisi sekä etu- että
sukunimiltään kirosanaksi, ellei
minun pitäisi pelätä Saiman Rushdien
kohtaloa. Husseinin kunniaksi on
kuitenkin sanottava, että hän
selviytyi Persianlahden sodasta elävänä.
162

USA:n presidentti George Bush taas
on jo entinen presidentti.
Antti Penttisen mukaan
sotilasslangissa mengelellä tarkoitetaan
Kadettikoulun lääkäriä, vankilaslangis-
sa Leo Lipsosen mukaan lääkäriä.
MERDE
Paska ranskaksi. Anni Länsmansin
mukaan paljon käytössä
Siltakylässä. On tietysti hienostunutta kiroilla
ranskaksi, mutta vain siinä mielessä,
että näkee paskassa jotain
hienostunutta. Paska on paska vaikka kroa-
tiaksi kiroilisi. Kielellisiä paskanta-
jia ovat kadut tulvillaan; koirat
sentään jättävät merkkejä. On se
helvetin kumma, kun pitää kiroillessakin
keikaroida kuin hörökorvainen
prinssi. Eikö supisuomalainen vanha
perinteinen ruskea höyryävä paska
riitä, kun pitää keksiä kaiken
maailman poppaskonsteja ja
kiertoilmaisuja, vai eikö arvon ylikoulutettu
työtön viitsi liata käsiään kunnon
suomalaiseen paskaan? Merde!
Kaikkea sitä kuulee! Eivät ranska-
laisetkaan kiroile noijaksi. Nyt
kasvot peiliin ja kysymys itseltä: olenko
suomalainen vai joku käkkäräpäi-
nen viininlitkijä patonkiperse
normanni? Eihän ranskalaisista ollut
sodassakaan mihinkään. Heillä olisi
paljon oppimista meiltä. Me ei
alennuta merdeihin, meillä on paska.
Ks. Shit
MERSU
Kauniimman sukupuolen joensuu-
laiskolmikon merkityksetön sana,
joka syntyi vahingossa sanojen
seotessa. Vähällä rahalla (eli
aivotyöhön satsaamalla) mersusta saa
helposti esiin persettä, virsua, pillua ja
perkelettä. Ainoastaan mersun tuo-
temerkkitunnettuus häiritsee sanan
oikeaoppista kirofonetiikkaa.
Niin se Mercedez-Benz syntyi
myös: sanojen seotessa.
Saksalainen insinööri, keksijä ja yrityspomo
Gottlieb Wilhelm Daimler (1835-
1900) työskenteli yli 130 vuotta
sitten ja siitä eteenpäin bensamootto-
rdden parissa. Hän kehitti ottomoot-
torin saijavalmistusasteelle.
Yhdessä Wilhelm Maybachin kanssa hän
väsäsi hehkuputkisytytyksen
puurakenteiseen ajoneuvoon vuonna 1885.
Hän oli siis silloin kaksikymppinen
(tiedoksi nykyinsinööreille, jotka
saavat aikaan vain kapulakieltä).
Vuosisadan loppua kohti sylinterien
määrä lisääntyi ensin kahteen, sitten
neljään. Vuonna 1899Daimlerin auto
voitti Nizzan kisat. Kilpa-auton
rakentamiseen innostuneen insinööri
Jellinekin tyttären etunimen mukaan
mopiili nimettiin Mercedeksi.
Maailman vanhin autoteollisuusyhtiö
Daimler-Benz AG muodostettiin
vuonna 1926 yhdistämällä nämä
stuttgaitilaiset ja mannheimilaiset
firmat kimppaan. Nykyisin auton
tunnistaa puolen millin yli helposti
kipuavasta hintalapusta.
Mercedes on myös kaupunki
Uruguay n lounaisosas sä Rio Negron
varrella. Mersenaari tarkoittaa
palkkasoturia.
Olympiakultaa painineen Jouko
Salomäen mersusta viillettiin
renkaat hajalle Nurmossa talon
parkkipaikalla 22.10.92 vastaisena yönä
(IS 23.10.92). Salomäen mukaan
“vähän tarttis pesäpallomailaa
käyttää”. Hän myös arveli, että joku ehkä
mieli painia hänen kanssaan. Voi
voi, huligaaniparkaa: jos luet tämän,
tiedät, että päiväsi ovat luetut, ellet
tunnusta tekojasi. Jouko Salomäelle
nimittäin myönnetään Suomen Ki-
rosanasäätiön Virallinen Perkele-
mitali.
METRO
Jo maanalaisuutensa vuoksi metro
163

sopii yhä mukavan kiinteäksi
kirosanaksi erityisesti virkamiesten
suussa. Helsingin Sanomain
toimittaja Olli Pohjanpalo tiivisti 2.8.1992
otsikossaan metron kirosanasta
kansan suosikiksi.
Pääkaupunkimme myyränpeliä ruvettiin ideoimaan
jo 50-luvun alussa, ja suunnittelu
alkoi sen puolivälin jälkeen. Päätös
metron rakentamisesta nuijittiin
kasaan vuonna 1969 vasemmiston
kannatuksella, oikeiston
vastustuksella ja keskustan pelkästään ihme-
tellessä, mitä on metro, miltä se
maistuu ja voiko sen pestä kiijopyy-
kissä. Tästä perityypillisestä
suomalaisesta huopaamisesta johtuen
metro avattiin kulkevan kansan
käyttöön vasta kesällä 1982, ja nykyään
on Espoon vuoro kiukutella, kenellä
poliitikolla on suurimmat munat.
Noina sosialistuvina
vuosikymmeninä metrosta riitti jatkuvasti
kielteistä uutisoitavaa. Rahan olisi
voinut käyttää parempaankin
tarkoitukseen, ammattivalittajat marisivat,
esimerkiksi lauantaimakkaraan ja
pullaan. Eikä myyrä kansan
suosikkina tietenkään kelvannut
maanalaisen tunnukseksi. Byrokraatit ja
lahjojat (Siemens, Strömberg) polttivat
sopan lopullisesti pohjaan. Suurin
sankari oli tietysti metrotoimiston
pomo Unto Valtanen, joka peräti
myönsi ottaneensa vastaan 180 000
maikkaa käteistä sekä
“autokuormallisen kodinkoneita".
Vähemmästäkin kiinnijäämisestä tekee mieli
kirota oma työnantajansa.
Herodotos keksi historian lisäksi
käyttää teksteissään sanaa metröpo-
lis, joka muodostuu sanoista meter
(äiti) ja pölis (kaupunki).
Kreikankielen metra merkitsee kohtua.
Englannin metropolis oli maakunta-
piispan istuin di virkapaikka. Metro
on lyhennys sanoista Metropolitan
Railway.
Käyttämällä metroa etuliitteellä
saadaan monesta euforistisestakin
kirosanasta synkän
matalaprofiilinen. Alatyylissä kun pysytään,
kanssamatkustajien hampaat saadaan
hdposti takertumaan kitalakeen
sellaisilla ilmauksilla kuin Metrokyr-
pä, Metropillu tai Metroperse.
Onhan kiroilu pitkälle luovien ja
persoonallisten ihmisten leikkiä.
Mittojaan miehekäsäänisempi
Hdkki Kahila on ollut isäntänä
keskusteluohjelmassa Metro. Matties-
ko Hytösen mielestä se epäonnistui.
Metra syntyi vuonna 1990 Wärt-
silän fuusioituessa Lohja Oy:hyn,
jonka toimintayksiköt irtautuivat
Metrasta vuonna 1992 Partek
Oy:hyn. Metran alle jäivät edelleen
Sanitec, Diesel ja Security. Talous-
elämä-lehden mukaan Metran
suurin omistajaryhmittymä on
Ehrnroothien suku lähinnä S YP:in ja
Fiskarsin kautta.
METSÄSIAN JULMA AISA
Jukka Uhlgr6n Lohjalta tuntee luon-
toeläinten anatomiaa. Metsäsian
julma aisa on luonnonkirosana, se ei
saastuta, joten suutakaan ei tarvitse
pestä saippualla. Seksuaalivärittd-
senä virkemanauksena tämä tapaus
rullaa kivasti. Se on riittävästi
mielikuvitusta kiihottava ja shokkiarvol-
taan mummoja järkyttävä. Kuka
panisi pahakseen, jos se vähän pa-
hottaisikin hermoherkkiä? Kyse on
kiroilusta eikä anteeksipyytelystä.
Metsäsian julma aisa on osa hy-
vinpukeutuvien rouvien fantasia-
maailmaa. Yläluokkalaiset eivät jää
luokalleen luokattomilla puuhillaan,
jos kyse on talouspetoksista - sen
sijaan seksipetokset vain lisäävät
sini verisyyttä. Mideen tulevat
vampyyrit, vanhat linnat, kirjailija D. H.
Lawrence ja casanovalainen nais-
tenkaataja Pertti Ylermi Lindgren.
164

Kreivimmeon sutkauttanut
valmiiksi suunnittelemastaan hautakivestä,
että se tehtäisiin Öölannin kivestä
peniksen muotoon ja siihen
kirjoitettaisiin: Arvoisa yleisö! Tässä
Kreivi täyttää viimeisen reikänsä.
Metsäsika on mäyrä.
Konkreettisessa alkumerkityksessään julma
tarkoittaa suurta, kookasta; raakaa,
säälimättömän ankaraa. Jabalttilaina
aisahan on slangissa se mustamak-
kara, joka roikkuu muidenkin kuin
tamperelaisten ja neekereiden
haarojen välissä.
Yhdistelemällä samaan tapaan
kummallinen eläin, provosoiva
adjektiivi ja hävytön ruumiinosa
saadaan pystyyn mitä riemunkirjavim-
pia manauksia, joita voi ehtoolla
tarjoilla elämänkumppanilleen arjen
piristykseksi.
Vrt. Hirven kalut sentään.
METTIÄINEN
Tyttöjen kirosana. Mettiäinen eli
mettinen on mehiläinen, kimalainen.
Luultavasti sanassa kiehtoo sen
alkuosan metsäläisyys, raaka
maskuliinisuus, joka sanan lopussa
kuiten165
kin lysähtää naisellisen turvattomas-
ti käsivarsille kuin viikon vanha
sanomalehti.
Kesymehiläinen (Apis mellifica)
lienee kotoisin Etelä-Aasiasta. Sen
merkitys hunajantuottajana ja
pölyttäjänä on korvaamaton.
Sosiaaliselta käyttäytymiseltään se lukeutuu
hyönteismaailman huippuun.
Mehiläiset ovat kuuluja tanssikie-
lestään. Äke Blomqvistin
tanssikoulunkin opetusskaala jää siitä jälkeen
kuin pieru hiekkaan. Ei auta Jorma
Uotisen hirvenloikka pahvilaatikon
sisällä, ei Sanna Kekäläisen voitai-
kinarullaus maton sisällä, kun
mehiläinen näyttää vähän jöötä, miten
elekieli pelaaja pylly pyörii.
Mehiläinen on johdettu tosi
vanhasta sanasta mesi (hunaja).
Sanonta kuunnella mettiäisiä tarkoittaa olla
pökerryksissä. Nobel-Sillan pään
mukaan pienikokoinen mettiäinen
hyrisi ja hamusi kanervan latvasta
toiseen. Vieläkö haluat kiroilla met-
tiäistä, vieläkö lapsettaa?
MIEDOT MAKAROONIT
Katariina Haukirauman Ruotsista

lähettämä esimerkki tyypillisestä
hupikirosanasta Alkuriimityksellä
voidaan keittää kokoon mitä
hauskimpia yhdistelmämanauksia.
Tässä on riittänyt pelkkä ämmä-alkui-
suus, ja se toimii. Vaikka touhu tällä
systeemillä menee helposti saijaku-
vakircälun puolelle, siinä on omat
etunsa. Paitsi että se kasvattaa
käyttäjän mielikuvitusta kiroilumaail-
massa, se myös luo positiivisuutta ja
ylipäätään myönteisiä asenteita
paskani aisiinkin asioihin. Loppujen
lopuksi kaikelle voidaan nauraa. Ei
ole totta, että edes suomalaisille
jotkut asiat olisivat vielä pyhiä. Mitä
sarkastisempi, mitä mustemmalla
huumorintajulla varustettu luonneon,
sitä haasteellisen!paa näennäisesti
lohduton kaamoselämä on.
Hyökkäys on paras puolustus.
Ei kun kiroilemaan ja
valloittamaan!
MIERO
Miero tarkoittaa kodin ulkopuolella
olevaa maailmaa, myös vieraita.
Sanonnasta joutua mieron tielle
päätellen sana on lokeroitu kerjuu-
osastoon. Käsitteellistämällä sana
päästään nopeasti kiroilun lavealle
polulle. Alkuperäinen merkitys
hämärtyy ja toisto kasaa puhtia.
Samoin on käynyt Jumalaudassa,
joka on sentään yksi viidestä
pääkirosanasta.
Jo tästä tajutaan, että tärkeintä ei
ole sisältö, vaan ulkoasu. Varsinkin
latinalaisessa kulttuurissa pyhänä
pidetty äitikin on pelkkä kirosana,
kun sen huutamiseen satsataan
riittävästi vihaa ja angstia.
Miero on peräisin venäjän sanasta
mir (maailma, rauha, ihmiskunta,
kyläyhteisö). Alkumerkitys oli
rauha. Vastaava sana on liettuassa mie-
ras, latviassa miers. Koska suku on
aina pieni, miero-sanan serkku on
mieluinen-sana
Pasifistinen kirosana? Ei ikinä!
MIINA
Käyttökelpoinen pehmokirosana
tilanteisiin, joissa huomaa
töpänneensä. Yksinkertaisimmassa
tapauksessa manaus korvaa Voihan paskan,
kun on astunut vahingossa
koiranpaskan päälle.
Sotilaalliselta merkitykseltään
miina on veden pinnalle tai pinnan
alle tai maahan asetettu tavallisesti
kosketuksesta räjähtävä räjähdyspa-
nos. Aluksi sotilaat kaivoivat
käytäviä vihollisten linnojen alleja
pistivät luolan perälle pommin.
Eläintieteessä miina on käytävä tai ontelo,
joita (lehti)miinaajien toukat
nakertavat kasvien lehtiin.
Mittayksikkönä miina on sekä itämaista alkuperää
oleva muinaiskreikkalainen
painoja rahayksikkö (1/60 talenttia tai 100
drakhmaa) että uuskreikkalainen
painomitta (1500 drakhmaa = 1,5
kg).
Miina on tullut kotimaahamme
keltin kielestä ruotsin kautta Veijo
Meri tietää lisäksi, että miina on
1600-luvulta tunnettu sana,
ranskassa mine (malmisuoni, kaivoskäytä-
vä, maan alle kaivettu tunneli). On
hyvä asia, että tietää kaikenlaisia
asioita Ettei ihan tyhmäksi luulla.
Haluatko muuten kuulla vitsin?
Siinä tapauksessa ks. Jumprahuiti.
MIKÄ MÄIHÄ
Epäonnisen tuskainen valitus.
Hipoo jo kirosanani ääritelmän
ulkorajaa Kiroilun hyvää sanomaa eli ma-
nausevankeliumia edistää kuitenkin
se, että välilyönti sanojen välissä
häivytetään. Yhtenä sanana
sadateltuna Mikämäihä kuulostaa jo
paremmalta. Jotkuthan kiroilevat aina,
sanovat mitä tahansa. Siihen riittää
usein vain kiukkuinen pärstäläpi ja
166

rahea määkinä-ääni. Aina ei hirviä
edes kuunnella.
Mäihä on jälsi. Se on puiden,
varsinkin männyn kuoren alla
keväällä erityisen runsaana esiintyvä
pehmeä, nesteinen kerros. Joskus
myös juureksesta tai hedelmästä
kaavittua raastetta kutsutaan
mäihäksi. Kulta, haluatko porkkelimäi-
hää läskimöösin kanssa?
Versioihin voi satsata mäihän
synonyymeilla, esimerkiksi Mikä
tuuri.
Imatralaista kirousperinnettä
edustaa muoto Voi älytön mäihä.
MOI SUN ROIKKUVILLE
Lasitehtaan Duunari on lähtenyt liki
solvauslinjalle tällä tervehtivällä
kirosanalla, jonka iloisuus- tai kat-
keruussävy määrittelee manaustehon
ja käyttötavan. Korvaamalla moi-
sanan voi-sanalla päästään
lähemmäksi perimmäistä totuutta. Kun on
kiroilun aika, parempi säälitdlä
toisten munia kuin tervehtiä niitä
kaikella ilolla. Se olisi jo sangen
epäilyttävää, ellei kyseessä ole naisen
suusta päässyt huudahdus. Miehet
jättäköön manauksen rauhaan aina-
kinjulkisesti. Horn okirosanaksi tämä
kyllä käy.
Ks. sukulaismuoto Hei sun
heiluville.
MOKA
Jälleen tyypillinen omien virheiden
tai erehdysten psyykkiseen
hyvittämiseen soveltuva paikkaajamanaus.
Käsitteellistymisprosessi on
kuitenkin jo hyvässä jamassa. Tarvittaessa
lausutaan muodossa moga.
Moka on helppotajuinen
slangisana, sekä virheen (tai munauksen
tai fiban) että tyhmän (tai torven tai
pimeen) synonyymina. Englannin
verbi mock tarkoittaa pilkkaamista,
tyhjäksi tekemistä; pilkkaa, pilkan
kohdetta. Saksasta löytyy samamer-
kityksinen verbi mokieren. Ranskan
moquette tarkoittaa kepposta, met-
sästyksessä käytettävää linnunkuvaa,
vähän bulvaanin tapaan.
Mokantti tarkoittaa pilkallista,

ivallista. Moca on pikkukaupunki
sekä Dominikaanisen tasavallan
Cibaon laaksossa että Pueito Ricon
luoteiskolkassa.
Ks. Fiba.
MOOLOK
Vaikka moolokia kiroileva näyttää
pullistelevine poskineen lähinnä
surkuhupaisalta, sanasta irtoaa
voimaa ja taustaa ihan tarpeeksi. Jos
muuten ujostuttaa, levitä sanan
päälle ensin vähän voita, ja hämäläistä
vielä koko pettu: Voi moolokki.
Moolok oli seemiläinen jumala,
jota palvottiin ihmisuhreilla,
ajoittain jopa Israelissa asti. Varsinkin
esikoiset maistuivat sille kummasti.
Nimi tulee heprean sanasta Molek,
joten näin molekyylitasolla voidaan
olettaa, ettei epäjumala ollut
kovinkaan massiivinen. Ehkä sen ajan
sivarit kuitenkin pelkäsivät.
Videotaiteilija Hannu Puttosen
mielestä teknomusiikki on 90-luvun
kulttuurinen katalysaattori, sulaut-
taja, Moolokin kita. Mowgli on
puhunut.
Kuvakielessä moolok on uhreja
vaativa, hävittävä voima. Eläinten
joukosta löytyvä moolok on eräs
australialainen piikkihflntälisko,
piikki piru.
MOOSES
Jumalien, jeesusten, juutasten ja
kavereiden joukkoon mahtuu tätä
nykyä Mooseskin. Luultavasti
jokainen pyhimyksentapainen
saattaisi jo loukkaantuakin, ellei häntä
mahdutettaisi mukaan kirosanojen
kunnioitettavaan joukkoon. Se on
selvä hierarkkinen nousu
arvoasteikossa, kulttuurisosiaalisen uran
seuraava askel Suomalaiset nykyjulk-
kikset saavat olla vain ylpeitä siitä,
että pääsevät ikuistetuksi kirosana-
luetteloon. Ks. Kitka.
Mooses on yksi Vanhan
testamentin rajuimmista jätkistä. Partaheppu
syntyi Egyptissä siihen aikaan, kun
heprealaisia poikalapsia pistettiin
spagetin jalihakastikkeen joukkoon.
Helppohan hänen oli selviytyä, sillä
Jumala oli hänen hyvä kaverinsa.
Suhteilla selviää aina. Hän pääsi
prinsessan ottopojaksi. Prinsessan
nimestä ei olla varmoja: se oli joko
Termutis tai Merris. Näin Mooses
(Niilin poika) pääsi hovielämän
makuun. Hän tutustui
kuninkaallisiin bileisiin, uskonnolliseen
loistoon ja aikansa kirjallisuuteen ja
taiteeseen. Silloin ei vielä ollut Laila
Hietamiestä, Kikkaa tai Rosa Likso-
mia. Onneksi.
Vähitellen Moosesta alkoi risoa,
mutta tuskin siksi, että Egyptistä
puuttui karaoke. Nelikymppisenähän
teki valinnan ja kieltäytyi kuninkaan
tyttärenpojan arvosta. Seurasi pako
erämaahan. Hulluhan se tyyppi di!
Jumala antoi hänelle hyvän totovih-
jeen: jo6 pelastat heimolaisesi
Egyptin orjuudesta, saat kymmenen
käskyä. Ja Mooses sai. Monty Pythonin
mukaan käskyjä oli alun perin
viisitoista, mutta se saatanan tunari
pudotti yhden kolmesta kivitaulusta
maahan sen tuhannen sirpaleiksi.
Historiallisen tutkimuksen
mukaan vaka vanha Mooses ei ollut
Israelin kansan perustaja, mutta hänen
toiminnallaan on ollut suuri
merkitys Israelin uskonnolle, varsinkin
yksijumalaisuudelle (Jahve).
Juutalaiset arvostavat häntä lain eli tooran
antajana Messiaan edelläkävijäksi tai
uudestaan eloon heränneeksi Messi-
aaksi.
Mooses löytyi ennen Suomen
almanakasta syyskuun 4. päivältä,
kunnes sen korvasi vuonna 1950
Ansa.
Oli miten oli, Mooses on aina
Mooses. Totta mooses.
166

MOSKA
Ylijäämämanaus noottikriisin
ajoilta, silloin kun itänaapuria vielä
pelättiin. Levätköön Urho Kekkonen
rauhassa. Menkööt Juhani Suomi,
Hannu Rautkallio, Max Jacobson,
Tuomo Polvinen ja Sakari
Virkkunen kotiinsa vaikka kokoamaan len-
tokonekoottavia. Moska jää jäljelle,
se tarkistaa paikalladevien taskut ja
kerää verot. Moska on kiropoliiti-
kon arkkityyppi, sarvet ja hampaat
on jo moneen kertaan vaihdettu
varaosiin.
Veijo Meren mukaan ruotsin
Hälsinglandin ja Länsi-Pohjan
murteissa mäsk, mosk, musk
tarkoittavat rojua, jätteitä ja heinänrippeitä,
joita eläimet kieltäytyvät syömästä.
Norjan musk ja muska (murut,
sotkuinen massa) tuovat mieleen
myskin ja Babitzinin rokkaiimimmin.
Hei, etymologiahan on helppoa!
Lähin Spectrumista löytyvä sana on
moskeija, jolla ei kyllä voi olla
mitään tekemistä koko asian kanssa.
MOSKURIN PASKA
Yksi helposti mieleen jäävistä
manauksista. Jo tämä pistää niin
äreäksi, että rupeaa kiroiluttamaan.
Ansaittu persoonallisuus on aina
kirosanalle voitoksi. Aluksi tämä
vieraalta, jopa hankalalta tuntuva sana
kuluu nopeasti suussa sopivaksi ja
joskus paremmin istuvaksi kuin omat
kokoproteesit. Ilman leukoja
tästäkään ei tietenkään tulisi mitään.
Eero Järventausta kertoo
kartanon työväen lasten keskinäisestä
sanasodasta. Muonamiehen poika
sanoi trekoosmestarin pojalle: “Ei
sun isäs o eres kunnon tyämiäs, ku se
ov vaam plokkaamasa paskaruahoja
räätikkämaasta, mutta mun isäni
tekee oikeeta tyätä.” Siihen
puutarhurin poika: “Tehköön sun isäs, mitä
hän sattuu osaan, mutta sää et o eres
moskuri, sää ok ku pelkkä mosku-
rim paska!” Vuosikausia poikien
keskuudessa kulki kirosanana mos-
kurin paska. “Hyi olkoon, ku taas
moskurim paska haisee!” huusivat
kansakouluoppilaat muonamiehen
pojan tullessa sisään luokkaan.
Toinen esimerkki: “Voi moskurim
paska, ku kartanoin pelto kasvaa!”
Arvaatko jo, mitä moskuri
tarkoittaa?
MOUKKU
Hyvätapaisten ihmisten lievä
voimasana. Konnankoukkuja kahdelle.
Moukantuuria arkikiroilijan
puhdetöissä. Periytymätön, kompasteinen
ja sisäänpäinkasvava apumanaus
tilaisuuksiin, joissa miehistä kuntoa
ei juuri mittailla.
Moukku tarkoittaa iskua tai viina-
ryyppyä. Sisarsana möykky on suh-
teellisen iso ja muodoton möhkäle.
Toisaalta moukku taikoittaa täyttä
mahaa, möykky suurta limppua, alun
perin kalan mäti- tai maitipussia.
Kyseessä lienee skandinaavinen
laina. Nykynoijan mauk on se
nestemäärä, johon jauhot sekoitetaan, kun
tehdään puuroa, velliä ja kastiketta.
Islannin mauk tarkoittaa velliä, ruo-
kaseosta. Samaan perheeseen
kuuluu ruotsin sana pehmeä (mjuk).
MUKKU
Tulee lauseenalusta Mutta kun (Niin
mutta). Vitun tapaan välimeikkiä
muistuttava, lähes tahdosta
riippumaton lauseenalkumanaus, jotakäyt-
tävät haluavat aina sanoa viimeisen
sanan. He luulevat olevansa aina
oikeassa ja tietävänsä kaikesta
enemmän. Mukku on virus, joka tarttuu
huomaamattoman helposti
ihmisestä toiseen, erityisesti vakinaisissa
kontaktipinnoissa (parisuhde,
työympäristö, ystäväpiiri). Inhottava,
epäluotettava, kaltoin kohteleva
ki169

rosana, joka tuo mieleen kulttukir-
jailija William S. Burroughsin
mugwupit. Mainittakoon, että
David Cronenberg ohjasi täysin
tyhjänpäiväisen elokuvan Burroughsin
Alastomasta lounaasta.
Taideteollisuuden
valtionpalkinnon 27.10.92 saanut graafikko
Tarmo Koivisto lanseerasi Mämmilä-
saijakuvassaan aikoinaan hahmon
nimeltä muslimi-Mukku.
Karjalan mukka tarkoittaa
mutkaa, samoin aunuksen mutku. Ironi-
simmissa tapauksissa mukku on äl-
lävikaisten mulkku.
MULATTI
Tunneperäiseen ulkomaalaisvihaan
perustuva manaus. Alemman
sosiaaliluokan vähäisempää
akateemista koulutusta vaativa käyttäjäkunta
heittelee mulattia kuin eläinrääkkää-
jä kissaa pitkin seiniä, vilpittömästi
iloiten ja seuraksia aina tajuamatta.
Sinänsä kirosanan elämänkaareen
kuuluukin alkuperäisen merkityksen
häivyttyminen.
Mulatti on valkoihoisen ja
neekerin yhdistelmä. Se usein myös
yleisnimitys epämääräisille
ulkomaalaisille, somaleille ja arabeille, jotka
muuttavat Suomeen ja “vievät
parhaat vuokra-asunnot, työpaikat ja
sosiaali varat” meikäläisten työttömien
nenän edestä.
Pakolaisvastaisuus on tämän ajan
ilmiöitä. Kansallisuustunnon nousu
on ympäri Eurooppaa synnyttää sotia
Mulkku
pr ivat
KÄTTE^
KieatTry
r
170

ja ja uusia itsenäistyneitä valtioita.
Sodat aiheuttavat pakolaisten virran
elintasomaihin. Suomessa viitaa on
yritetty hysteerisyyteen asti pitää
kurissa. Tampereen polttopullonhei-
toista ja Nastolan joukkotappeluista
poliisiviranomaiset ja sosiologit ovat
ihmetelleet, voiko syy olla
suomalaisten sisäsyntyisessä
rasistisuudessa vai talouslaman herättämässä
ulkomaalais vihassa. Turvallisuussel-
vityksessäkuitenkin ilmeni
tosiasialliseksi syyksi suomalaismiesten
kateus. Jätkät eivät yksinkertaisesti
halua ulkomaalaisten tulevan ja
vievän ärsyttävän helpon näköisesti
parhaat naiset päältä.
Ks. Jutsku, Nekrunsomali, Ryssä.
MULKKU
Peniksen synonyymi, hävytön
solvaus ja raskasmielinen kirosana. Ei
vielä kovin kulunut ; aina se
raikkaudessaan vitun voittaa. Hyvin
irtonainen sana; sen voi liukkaasti
luikauttaa, vaikka olisi ollut juomatta
kahdeksan päivää. Ei neekerikäyttöön.
Mulkku on viron ja liivin kielessä
veräjä. Mutta kuunnelkaapas tätä!
Asialla on Veijo Meri, jonka
“kirjallisuuskriitikko” Vesa Karonen
määrittää Suomen parhaaksi ja
hauskimmaksi esseistiksi otsikoituaan
“kirja-arvostelunsa” ensin lauseella Meri
on paras (HS 6.8.92). Viipurilaisuk-
ko etymologioi mulkku-sanaa freu-
dilaisittain varsin kiinnostavasti
Sanojen synty -teoksessaan:
Millainen on veräjä yksinkertaisimmillaan?
Riuku jpka työnnetään tolpan
reikään.
MULKUN MARKKA
Seinäjokelainen Sinikka Savanheimo on
lähettänyt muodon Voi ny mulukun
markka.
MULKERO Mulkkua
vaaleanpunaisessa paketissa, ettei näy liikaa
lahkeesta eikä kärvennä uskovaisen
tädin korvalehteä. Kovasti pidetty
M-manaus.
MULKQVIST Erittäin yleinen
ruotsalainen sukunimi, hehe. Mulk-
qvist sopii kirosanaksi, kun henkistä
tuskaa halutaan lievittää alistavaa
itsetuntoa kohottamalla.
MULKVISTI Suomennettu
versio erittäin yleisestä ruotsalaisesta
sukunimestä.
...MULKKU
Tavanomainen kiropääte
yhdistelmissä. Karkeutensa, notkeutensa ja
sinappimaisen tuimuutensa vuoksi
se yleensä myös tehoaa. Kenpä tah-
tois olla mulkku? laulaa Hector
tietämättä, että moni lehtimies,
poliitikkoja virkamies tahtoo olla
mulkku.
ALIKULKUMULKKU
Vitsiniekan erikoisuus. Vastaavia voi
omalaatuisella mielikuvituksella keksiä
sadoittain lisää.
HAPEROMULKKU Pahasti on
päässyt kuivumaan.
JÄÄTELÖMULKKU Naisten
suosima makea manaus.
KUNNANTALONMULKKU
Alikulkuni uikun tapaan
ennakkoluulotonta kiroasennetta vaativa
rähjänne.
PASSIPOLIISI, KASTEMATO
JA PUUMULKKU Pia Määttäsen
mukaan 60-luvun Lohjalla vaikutti
tamperelaisiksi, joka tiukan paikan
tullen luetteli noin 4 1/2 minuuttia
niitä tavanomaisia apusanoja ja
lopetti rimpsun sanoihin Passipoliisi,
kastemato ja puumulkku. Silloin
viimeistään alaiset lakosivat, eikä
kukaan ikuna tullut kysyneeksi, mistä
moinen oivallus oli kotoisin.
PELTIMULKKU Parempaa
sotisopaa mieskiroilijan on vaikea
keksiä.
PUMPULIMULKKU
Vantaalainen Maija Autti kehottaa käyttämään
171

sanaa erityisesti miesvaltaisessa
työympäristössä, kun kaikki miehet
pitäisi pirun periä.
RASVAMULKKU (Ks.) Rahka-
vitun vastakohta, erittäin
turmiollinen kolesterolipaukku.
SONTAMULKKU Oho, nyt meni
väärään reikään, homo! Ks. Sonta.
SULKKUMULKKU Taitaa oUa
laite solmussa. Ei heru, ei tipu.
VITUN MULKKU Heteron
omistusoikeus. Ks. Vitun...
MULLI
Lehmänsukuinen kirosana, joka
hykerryttävästi muistuttaa kullia.
Valkoisen elämäneliksiirin sijasta se
vain ampuu liukumiinoja. Ai jäi jäi.
Katso aina, mihin jalkasi laitat.
Seuraava askeleesi voi johtaa kol-
mois-lutziin.
Mulli eli mullikka (tai Kalevalan
m ullukka) on toisella vuodella oleva
vasikka, hieho, nuori sonni,
nautaeläin. Mulli on johdettu sanasta muu
ja alun perin se on ehkä tarkoittanut
edellisvuotista tai viimevuotista.
Agricolan ja Gananderin muulloin
tarkoitti viime vuonna. Sama
merkitys on lyydialaisten mulloi- ja viron
mullu-sanalla.
Mullin voi kohdata toisinaan
omalla ruokalautasellaan.
Teurastaja tainnuttaa naudan tainnutuspis-
toolilla, jolloin räjähdyspanos
työntää metallipuikon aivoihin. Veren-
laskun jälkeen naudalta irrotetaan
pää ja nauta nyljetään. Hyvät osat
otetaan talteen, vähän huonommat
siirretään syrjään rehuksi ja loput
heitetään huit helvettiin. Kaikki
tapahtuu eläinlääkärin valvonnassa.
Kauppias ostaa lihan ja myy sen
kotirouvalle, joka valmistaa siitä
maittavan aterian. Muutoin mulleja
tapaa yleensä laitumilla ja
navetoissa elävänä.
Mulli voi tarkoittaa myös ohutta
musliinikangasta.
Ks. Lehmä.
MUNA
Tämän sanan Veijo Meri on
unohtanut analysoida. Tai sitten hän söi
sen.
Syvemmän tarkastelun jälkeen
muna on erinomainen, syystä
verrattain paljon käytetty kirosana.
Turhan helposti se assosioidaan
miehen elimeen, kuten kiroaja
yleensä haluaa, vaikka sillä piisaa
antiikista Kolumbuksen kautta aina
tähän päivään verratonta symbolismia.
Olevaisuus syntyi munasta. Tämä
maailmanmunan myytti tunnetaan
erilaisina versioina muinaisen
Egyptin ja Foinikian, Aasian kansojen,
polynesialaisten ja Amerikan
intiaanien taruissa. Muinaisegyptiläisen
pyramiditekstin mukaan Ibis-lintu
teki alkumereen pesän ja muni
munan. Tiibetiläisen mytologian
mukaan kosmos syntyi alkumunasta,
joka sisälsi kaikki välttämättömät
elementit. Kiinalaisen myytin
mukaan jumala istui alkumeressä
aje172

lehti van munan päällä, ja
maailmankaikkeuden elementit syntyivät
tästä munasta. Hyvä ettei jumala
pieraissut.
Orfilaisuuden mukaan Yö oli
muninut jättimäisen munan, josta
syntyi Fanes, kaikkien jumalien isä
ja samalla niiden äiti. Kaijalaisen
Maailmansynty-runon mukaan
lintu muni rannattomassa meressä uis-
kentelevan (ks.) Väinämöisen
polvelle munan, josta syntyivät maa,
taivas, aurinko, tähdet ja kuu.
Kannattaa siis seuraavalla
kerralla munaa syödessä miettiä, että
siinäkin di ehkä yhden universumin
raaka-aineet.
Anekdootti Kolumbuksen
munasta ei alun perin kertonut
Kolumbuksesta, vaan suuresta italialaisarkki-
tehdistä Brunelleschista, joka piti
älykkäästi puoliaan Firenzen Santa
Maria del Fioren tuomiokirkon
loppuunsaattamista pohtivassa konfe-
renssissa. Hän kopautti munan
terävää päätä pöytälevyä vasten saaden
sen pysymään pystyssä. Vertauksen
opetus piilee siinä, että vaikeakin
ongelma näyttää helpolta sen
jälkeen kun joku nero on ensin
ratkaissut sen.
Sammakkonaaras tuottaa joka
kudussa 1000-1500, turskanaaras 6
miljoonaa ja möhkäkalanaaras jopa
50 miljoonaa munaa. Muna on saari
Indonesian Kaakkois-Sulawesissa ja
Lena-joen haarajoki Venäjän
jakuuttien mailla.
Sotilasslangissa niin muna kuin
munankuori tarkoittaa kypärää,
kuten kyrpäkin. Ilmeisesti sotilaskypä-
rä on terskanpään allegoria. Munan-
teri tarkoittaa möhläy stä. Munaman-
keli tarkoittaa sotilasslangissa
polkupyörää ja vankilaslangissa
tarkastusta, jossa pannaan riisuutumaan
alastomaksi. Miesten alushousujen
nimeksi pitäisi lanseerata
munakkaat.
Muna-sanassa on muuten neljä
kiijainta. Toinen kiijain on sama kuin
universumin alkukirjain!
...MUNA
Yksikössä tai monikossa yleinen
kirosanan takaliite. Viattomampi jr
karvattomani pi kuin m
uikku-takaus.
JEESUKSEN MUNAT Oliko
käärinliindssa spermaläikkiä? Ks.
Jeesuksen munat.
KRISTUKSEN MUNAT Sama
tyyppi taas. Ks. Kristuksen...
KUSMAON MUNAT Sota-aika-
na Vuokkiniemellä Eero
Järventausta (s. 1919) kuuli eräältä savolaiselta
sotakaveriltaan tämän sadat uksen,
kun tämä väheksyi toisen
sotamiehen ehdotusta vihollisen
yllättämiseksi: “Voe kusmaom munat! Siitt e
mitteettuu, ei last eikä paskoo!”
NORSUNMUNAT Mahtavat olla
isot. Tietokirjat eivät mielellään
kehtaa kertoa stondiksen pituutta.
NÄRHENMUNAT Pelkkä nää-
rännyppy. Ks. Närhenmunat.
PERSEMUNA Pyyhittävä
kolminkertaiseen paperiin. Ks. Perse...
RYSSÄN MUNAT Kyrillistä
kiromagiaa. Ks. Ryssän...
TUHKAMUNA Jo 1970-luvulla
yleinen solvaus on nyt korotettu
virallisestikin hieman kömpelöksi
kirosanaksi.
VITJAMUN A Muista vetää
säännöllisesti. Ks. Vitjat.
VITUN MUNAT Mieleen tulvii
paljon munasaijakuvia. Ks Vitun...
VUOHENMUNAT
Häpykarvoja ei keritä. Ks. Vuohi.
MUNKKI
Kiromielessä lähinnä huonon tuurin
johtamaa itsemanausta. Kelvollinen
otus kiroilevan kitalakeen, ei juuri
sytytä, mutta painoarvoa riittää
ko173

tioloihin. Lähinnä lastenkiroiluun
sopiva kapistus, yhteispohjoismaa-
lainen laina.
Jos sinulla on tunti aikaa, tarvitset
20 munkin valmistamiseen 2 1/2 dl
maitoa, 25 g hiivaa, 1/2 dl sokeria, 1
tl suolaa, 1 tl kardemummaa, 1
munan, n. 6 dl vehnäjauhoja ja 50 g
voita; kypsennykseen kookosrasvaa,
täytteeksi vadelmahilloa ja pinnalle
sokeria. Hillotäyte lisätään
valmiisiin munkkeihin jälkikäteen.
Munkit ovat myös kellokasveja:
vuorimunkin löyhän mättään
harvoissa pystyvarsissa on kapeat
lehdet, ja kussakin latvassa on parin
sentin levyinen,kehtomykeröä
muistuttava siniteriöisten kukkien
poppoo; tähkämunkit tunnistuvat
turpeasta juurakosta, leveälapaisista
aluslehdistä sekä aluksi lyhyestä
mutta vähitellen tähkämäiseksi
pitenevästä kukinnosta.
Forssassa asuu
kulttuurivaikuttaja Peitti Munck, ihmiseksi erittäin
onnistunut (Ks. RyÖkäle). Noijassa
asui 1863-1944 mystisekspressio-
nistinen taidemaalari Edvard Munch,
joka osasi kuvata Huudon. Saksa-
laiskaupunki Mtlnchen tarkoittaa
suomeksi munkkien luona.
Biljardipalloa saadaan kutsua
munkiksi. Rakennusalalla voidaan
käyttää munkkitiiltä. Kalastuksessa
munkki on sulkulaite, jonka avulla
kalanviljelylammikko tyhjennetään
vedestä. Joku myös juo-arvatenkin
juovuspäissään - munkkilikööriä.
Munkki voi tarkoittaa myös
hyvää onnea.
MURHEEN PÄIVIÄ
Taivastelumuoto Voi murheen
päiviä kirpoaa erityisesti leskirouvilta
ja parantumattomilta mummoilta. Se
on loppusyksynmasentava, pilkko-
lohduton ja kaamoksenankea kirous.
Tämän tasoiset murehdinnat
laskevat valtion yleistä onnellisuustasoa.
Kirosana on eräänlainen sosiaalinen
mantra; yhtäällä kristityt manaavat
herrajumalaa, toisaalla pakanat
lietsovat perkelettä. Jännityksen vuoksi
vaakakupit eivät ole koskaan
onneksi tasan, vaikka meidän tasapäisyy-
teen kannustavassa maassamme
sellaista suositaan, jopa
verohelpotuksin. Mutta jos mamma-armeija
alkaa hokea murheen päiviä viime
vuosina siinneiden
eläkeläispuolueiden agitoimana, silloin on piru
irti. Se vaikuttaa väkisin yleiseen
mielialaan. Uskallan jopa väittää, että
tämäntapaiset negatiiviset mantrat
pitkittävät pimeätä talviaikaa.
Mappiin ö.
MUKAINEN
Ei tosikoille. Nyt siittiön näköiset
varasammakot hyppäävät silmille.
Ne syntyvät kiroiluaan julkisesti
pidättelevien poliitikkojen
sisäsiittoisissa valtuuskunnissa ja yrittävät
soluttautua hihasta sisään. Saadaan
vähän kiemurtelua aikaan. Suukin
hölskyy mutiaista sadatellessa joka
ilmansuuntaan. Kumma manaus.
Mutiainen tarkoittaa pienen
pyrstön vielä omistavaa sammakon
poikaa, mutinkainen tai mytiäinen
pientä sääskeä, mutikas vesikuoriaista.
Mutiaisella on helppo räksyttää
mutakuonojakin, kun inspiraatio
iskee.
MYHKYRÄ
Kirosanakorvike. Myhkyrä-kiroili-
jat pitäisi laittaa riviin ja tarkistaa
kiireestä kantapäähän. Jokaiselta
löytyy varmasti jotain epäilyttävää;
keneltä huumeampulli peräsuolesta,
keneltä korvarengas nenästä,
keneltä peräpukama nielusta. Myhkyrän
selvittämiseksi tarvitaan
asiantuntijalausuntoa kaikkien alojen
asiantuntijalta P. Kaarnalta, entiseltä
174

tiaille lapsille. Eniten harmia niin
aikuisilla kuin lapsilla aiheuttavat
psyykenlääkkeet,
verenkiertoelimistön lääkkeet ja alkoholi. Eniten iloa
tuottaa lääkäri, jos hän sattuu
olemaan perverssillä tavalla
vahingoniloinen.
MYRSKY JA MYLVÄYS
Meteorologis-agraarinen manaus.
Sanoilla ei ole mitään tekemistä
toistensa kanssa, ne eivät ole edes
aakkosjärjestyksessä. Okei, sanojen alut
trimmaavat keskenään - mutta
miksei kirosanaa ole tullut esimerkiksi
sanaparista hurrikaani ja huivi? Joku
on joskus on ollut perin hauska, ja
nyt kirosanaetymologit (eli minä)
joutuvat siitä kärsimään ja
keksimään kaikenlaista fiksuntuntuista
paskaa.
Myrskyssä tuulennopeus on yli
20 m/s, valtamerillä yli 25 m/s.
William Shakespearen toiseksi
viimeisen homman nimi oli Myrsky
Gustafssonilta. Jos sekään ei auta,
koeta kiroilla myhkyrää huulet
tiukasti kiinni. Mutta yläosattomilta
tarjoilijoilta on turha pyytää enää
illan viimeistä paukkua.
MYRKKY
Hämmästystä, inhotusta ja käär-
meentanssijoita vahvistava
voimasana. Yliannosteena tappava
(tappaa ilon). Enemmän naisten kuin
Grttnstein-takkisten liikemiesten
toksinen manauspyssy. Vain säämies
Toni voisi kiroilla sitä menettämättä
uskottavuuttaan, ovathan hänen
hartiansa leveät kuin
Mannerheimintie. Käyttötavoista mainittakoon Voi
nyt myrkky tai Älä myrkyssä.
Therapia Fennican (1991) mukaan
Suomen sairaaloissa hoidetaan
vuosittain noin 6000 myrkytyspotilasta,
joista kuudesosa on alle
16-vuotiaita. Eniten tapauksia sattuu 1-3-vuo-

yhden merkittävimmistä
pienimuotoisista oikesterikappaleistaan.
Lasse Mäitenson on jatkanut ihanaa
musiikkihistoriaa Myrskyluodon
Maijallaan. Olympiavoittaja Lasse
Viren on kotoisin Myrskylästä. Eräs
saksalaisen kiijallisuuden suuntaus
on ollut nimeltään Stuim und Drang
(myrsky jakiihko). Unetemp&edans
une verrcd’eau on myrsky
vesilasissa. Sitä paitsi myrskyssä on kuusi
kiijainta, di täsmälleen yhtä paljon
kuin Jumalassa. Sillä on oltava
merkitystä.
Mylväys kuuluu parhaiten, kun
vetää lehmää hännästä.
MÄNTTI
Haukkumasana, joka
merkityksensä puolesta sopii vallan mainiosti
kirosanaksi. Mäntti on aluna- eli
valkoparkituksen avulla saatu,
kastumisesta johtuvan kovettumisen
estämiseksi hyvin rasvattu nahka.
Voi se olla junttikin. Nuoret naiset ja
keski-ikäiset miehet eivät siedä
mänttejä; siksi he varmaan tulevat
niin hyvin toimeen keskenään.
Saksalaisen pessimistifilosofin Arthur
Schopenhauerin mukaan lääkäri
näkeeihmisenkoko heikkoudessaan,
lakimies koko huonoudessaan ja
teologi koko tyhmyydessään. Näin
ollen lääkäri nai missin, juristi
poliisin ja pappi peruskoulunopettajan.
Muut ovat mänttejä.
MÄRIÄN NÄIVÄ
Tymäväläinen sadatus. Originelli.
Sopiva laajempaan levitykseen.
Kiusallisen tuttu, silti vieras. Marian
päivä (2.7.) se ei ole, olkoon se siis
jouluyö. Viimeistään silloin palaset
loksahtavat kohdalleen. Näivä
tarkoittaa näivettynyttä. Se on balteilta
lainattu puolikuiva adjektiivi.
Jollain ilveellä märiän näivä pitäisi saada
yhdistetyksi naistaiteilijoihin, niihin
mustapukuisiin kummajaisiin,
mutta hienotunteisuus haraa vastaan.
Ehkä sekin ratkeaa jouluna, jolloin
vietetään kansainvälistä Marian
pojan syntymäpäivää. Ei joulupukki
tuo aina pelkästään lahjoja. Se tuo
myös kontrastin ihmeen.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön asetuksen 10/92 vuoksi tämä
manaus on sallittu vuoroin paksun,
vuoroin ohuen Sika-laulajan Juice
Leskisen riimitystyÖ6sä heinäkuun
toisena päivänä.
MÄRÄ V1TU JA PUULUKKU
Kaarina Löfgren Littoisista on
kunnioittanut ismammansa (äidin isän
äidin) Beda Aurora Joutsan muistoa
(k. 1966). Perheen perimätiedon
mukaan ismamma oli älykäs ja
räiskyvän huumorintajuinen persoona,
jonka laajan sanavaraston helmiä
kyseinen manaus oli. Hänen taiten
käyttelemänään se kuulemma (Q-
lemma) soveltui yllättävän
monenlaisiin tilanteisiin.
Jos kyse oli nymfon siveyslukos-
ta, siinä riitti tuskassa kieriskdemis-
tä.
Kaarinan tekstaustyyli on muuten
kauneimpia näkemiäni. Enkä minä
ole vähän nähnyt. Ainakin yhtä
paljon kuin Jani, 6.
MÄSKI
Mäsäksi menneet unelmat,
kotiviinin sakanmaku, dämän tyhjyys ja
taikoituksettomuus. Maski on
tullut, vienyt tilan paremmalta.
Pankinjohtaja ei enää anna, vaikka olisi
nainen. Manattu mäski, yli sadan
prosentin vero. Kirosana puilla
paljailla. Paljon merkityksiä. Oluen ja
väkiviinan valmistuksessa se
kiinteä aine, joka vedessä käydessään
muodostaa vierteen. Vierteestä
erotettu sakka, jota käytetään rehuna.
Kotiviinien valmistuksessa
vastaa176

va hedelmämassa. Mäski voi olla
myös isomahaisen tyypin
kutsumanimi (ihramaha, läsldmaha).
Muotojen mäskinä, mäskiksi
synonyymit ovat mäsänä, mäsäksi
(murskana, murskaksi).
Slangissa ilmaisu dia mäskissä
taikoittaa olla humalassa.
MÄTÄ
Tanskanmaalta koskemattomana
palautettu, ruskeanpunaisella kuor-
rutuksdla margindtu, bakteerikan-
tainen esiaikuinen valio, jota
tarvitaan aina. Siitä eivät voi kieltäytyä
pidättyväiset varsinaissuomalaiset
eivätkä lopsakustikkaat sudeettisa-
vdaiset, ei edes hölmistynyt
ahvenanmaalainen. Itsensä
naurettavaksi 200.000 markan erorahan palaut-
tamisdlaan tehnyt Ulf Sundqvist (yx-
sdp, ex-sts) on mädän edessä täysin
oma itsensä: 55 % miestä ja 45 %
koiraa. Melkein korvillaan kuulee,
kuinka mätä tihkuu hiljakseen
kivilattialle.
Mätä eli märkä on märkimisen
tuottama nestemäinen, yleensä
kellertävä, emäksinen erite, joka on
pantu kokoon seerumisuodoksesta,
valkosduista, liuskatumaisista neut-
rofiilisistä granulosyyteistä,
tulehtuneen kudoksen solujätteistä sekä
kuolleista ja elävistä bakteereista.
Nautitaan huoneenlämpöisenä.
MÖHVÖ
Jokkiksen kirosana mökötykseen.
Miksi masentua, kun se johtuu vain
paikoillaan olemisesta? Heti kun
liikautat evääsi, näkökulmat asid-
hinmuuttuvat. Mene korkealle, mene
omituisiin paikkdhin, tee omituista.
Sisäisellä ravistuksella kuonat
lähtevät liikkeelle ja depis on sulatettu.
Möhvöksi sinusta ei kuitenkaan ole.
Eikä se tdnen kuitenkaan ole sen
enempää oikeassa. Äitisikö niin
muka väitti? Kiroile möhvöä ja
heittäydy samaan hengenvetoon
liikkeelle. Masentuneisuus on parkkiruutu,
liikkumattomuus. Kivikin on
masentunut. Moottoritietä tuulettava
auto ei de.
MÖNJÄ
Sormien välistä valuva manaus Joka
suttaa kaikki paikat. Kaukana
Kivikasvoista ja Rauta-Ajasta. Pehmo-
käyttäjinä ryijyjen valmistajat,
jäätelökauppiaat ja kynttilänlanganku-
tojat. Loput ovat joutuneet
elämässään kokemaan kovia. Mönjän kiro-
terapeuttinen peräänantavuus voi
kuitenkin toimia, sillä kolhiintuneet
surkimot vetävät puoleensa pään
silittäjiä kuin raatokärpäsiä.
Toisaalta tällä kirosanalla hoidetaan kuiva-
ihdsuus, hierontaesteet ja
vaihdevuodet.
Vaikka mönjällä tarkdtetaan
nykyään enemmän tai vähemmän äk-
löä siirappimaista ainetta, se on
todellisuudessa lyijyä sisältävä
punainen väriaine, jota käytetään
varsinkin suojavärinä ruostetta vastaan.
Ruotsin mönjä on vain mönjä.
Kantasana on latinan minium (sinoope-
ri), joka on saatu Espanjan jostain
alkukielistä.
MÖNÖTTI
Akateemisen loppututkinnon
suorittaneen virkamiehen suuhun sopiva
manaus. Joskus kirosanakin voi
kuulostaa menuetilta. Tässä nuotit
eivät ole kohdallaan. Tarvitaan
sopivasti riitasdntuja ja vierestälaula-
jia, niin kiromusa on valmis
Räjäytettäväksi. Hifi-manauksia ei ole
olemassakaan. Kaiuttimista toinen
ei tdmi, vahvistin särkee ja kromi-
nauha on suttuinen. Kirosana
särähtää aina korvaan, omaankin. Se
tuntuu hyvältä musiikilta. Mönötti
tosin kaipaa intervalleja.
177

MÖRKÖ
Hui! Pimeydessä vaanii kummitus!
Se on tullut ruotsin sanasta mörk
(pimeä). Norjassa se on myrk.
Meillä se on märk, tai olisi, tai ei ihan,
mutta mörkö pelästyttää
ammatikseen. Ehkä se ei kuitenkaan pidä
työstään. Voivat aaveetkin leipään-
tyä ja saada burn outin. Sadatuksek-
si mörkö luokitellaan tyttöjen ja
nuorten naisten käsilaukkuun.
Unessa mörkö edustaa häiriötä
sielunelämässäsi. Omatuntosi
muistuttaa sinua väärästä teostasi.
(Palauta se kuulakärkikynä!)
Jungilaisen selityksen mukaan aave on
unennäkijän sisäinen minä (Itse).
Kauniita painajaisia.
MÖ-alkuisia kirosanoja voi
keksiä kymmenittäin itsekin, sillä
tavussa piisaa mökötystä ja
mörköni äi syyttä riittämiin. Esimerkiksi
Mölli, Mölkeri, Mölkvits, Mölkkä-
ri, Möhö, Mölsä, Möykky, Mösteri,
Mökö jne. Eri asia on sitten, sopiiko
sinulle MÖ-linja.
MÖRPÄ
Kypärä päähän, nyt mennään! Mör-
pä on se Irivirekunäinen mörökölli-
kyrpä, joka luimistelee syvältä har-
tioittensa välistä ja koijaa kauluk-
siaan niin pystyyn, että obeliskitkin
olisivat ryhdistä kateellisia. Mörpä
on se siili, joka vetäytyy kuoreensa
kuin kilpikonna ja ampuu samaan
aikaan myrkyllisiä piikkejään
tuhannesta puhallusputkesta. Mörpä on se
paskamainen vuokralainen, joka ei
ole maksanut rästejään puoleen
vuoteen, ja vielä ylpeilee siitä.
Mörpään eivät auta häädöt, lähde-
tykset eivätkä autoklaavit. Reinikai-
nenkin hätkähtäisi. Kiusavirusten
pdkurimaisesta joustavuudesta se ei
paljon perusta, se vain nauraa
räkättää moraali-amalioiden ja etiikka-
einareiden antibiootteja. Ei se
muuta muotoaan, vaan pysyy samana ti-
taanisena möhkäleenä täältäikuisuu-
teen kuin SAK:n tyhmän
itsepintainen Lauri Ihalainen.
On eri asia ajaa hyviä ja tärkeitä
asioita kuin leikkiä sytkärillä ja öljy-
kentällä.
Mörpä on sadat uksellinen apoko-
pee, loppuheitto, joka jatkuu
jatkumistaan.
Vrt. Körpä.
MÖYKKY
Mörpän tapaan mutta tietyin
reunaehdoin möhkälemanaus, kokkareld-
rous, painava ja muodoton sadatus
kivenkoville leideille, jotka eivät
tiedä kiroilemisesta tuon
taivaallista. Mö-alkuisuus kuitenkin pelastaa
paljon. Jostain syystä se pääsee
tulemaan sielun sy vimmistä syövereistä
kaapien mukanaan paljon
tiedostamatonta saasteellisuutta. Möykky on
kuin paha limaa irrottava yskä. Sen
käyttöön suositellaan sieluhygieems-
tä tarkkaavaisuutta.
Vanldlaslangissa möykky on
paino. Sillä ilmeisesti tarkoitetaan
painonnostossa tarvittavia levypainoja.
Ilman niitä painonnosto olisi kovin
köykäistä puuhaa. Vähän sama juttu
on möykky-kirosanassa.
178

N
NAFTALEENI
Mennään Kreikkaan.
Tekopyhyydestä ei ilmeisesti koskaan päästä
kokonaan eroon, sillä tyttömäisenä
manauksena naftaleeni haisee kumin-
katkulle ja halvoille kondomeille.
Aivan kuin luonnonkiharat ja
valkoiset kaavut muka tekisivät hellee-
nisyydestä ihanteellisen mieskuvan.
Lisäksi naftaleenin kirorakenne on
kitalakeen tarttuvine, toffeemaisine
f-kiijaimineen kuin ikuinen
velkakierre. Leeni-loppu on akkamainen
loppu.
Orgaanisena, jopa aromaattisena
yhdisteenä naftaleenissa on kuuden
hiilen m uodostam a bentseenirengas.
Naffen kiehumispiste on 218°C ja
sulamispiste 80°C. Sen tiheys on
1283 kiloa kuutiometrissä
huoneenlämmössä. Eli se d osaa uida.
Naftali (1 Moos. 30:7,46:24) oli
patriarkka Jaakobin poika, Israelin
samannimisen sukukunnan
kantaisä. Tietojemme mukaan hän ei
tuikannut itseään tuleen, vaan di 132-
vuotiaaksi. Miekkonen mainittiin
nopsajalkaiseksi, ja hän oli yleensä
siellä missä tapahtui. Erämaassa
hänen paikkansa oli ilmestysmajan
pohjoispuolella, Daavidin ja
Asserin rinnalla. Naftalin maat sijaitsivat
Galilean meren ja Ylä-Jordanin
länsipuolella; vuortenrinteillä oli
erinomaisia viinitarhoja. Hänen
maillaan tapahtui myös suureksi osaksi
itsensä Iso-Jepen julkinen toiminta
(se di se partajeesus), eli
kristinuskon myynti- ja markkinointityö.
Myös apostolit tämä samainen Jepu-
lis haali kokoon sieltä.
Sotilasslangissa naftahevonen
tarkoittaa traktoria ja naftapallo esi-
kuntapatterin varusmiestä.
NAFTALIINI Vivahde-eroja.
Kukin valitkoon suosikkinsa. Jos
syttyvä kivihiiliöljy ketään sytyttää.
NAKKI
Prinssinakki, muusin muusa. Mup-
petinmuotoinen, poikafalloksinen ja
laamankesy siskonmakkarakirous.
Reippautta riittää, iloisuutta ilkamoi,
vetävyyttä vyöryttää. Nakkia
manaamalla apuun ei saavu
sarvipäinen hirviö, ovea d avata eikä
puhelimeen vastata. Nakki vain piristää.
Tyttöjen sirmakka sirahdus.
Nakki on makkaran deminutiivi,
yhtä vähäravinteinen ja yhtä hölmön
näköinen nössikkäpötkylä, joka
kuuluu perussuomalaisen päivittäis-
tavarahyödykkeisiin ja
kouluruokaan. Se on pakattu valmiiksi suolen
sisälle. Liioiteltujen tarinoiden
mukaan lihan joukossa tiedetään
olevan mitä kammottavimpia
ainesosia.
Jos haluat: mennä Ulvilaan,
joudut Nakkilaan. Ota korttipakka
mukaan. Slangissa nakki lisääntyy
179

moniin terveellisiin tarkoituksiin
tikistä temppuun, se on vanna nakki
vaikka nakit silmillä. Nakki on myös
sadin, jonka iskuvoima perustuu
jouseen. Tätä Antti Vaittisen kyse-
lemää hiirenloukkua ei tunnettu
Kymppitonnissa 17.12.92.
NAPA
Napatanssittava origomanaus,
komea neitikirosana, syvämerirityksi-
nen kohtiosadatus. Karttapalloa
katsellessa vakuuttuu siitä, että kaikilla
täydellisillä asioilla on kaksi napaa.
Niitä yhdistävä napanuora toimii
sähkövastuksen periaatteella. Vain
vastakohtaisuudet ymmärtävät
toisiaan. Ristiriidat täydentyvät
kokonaisuudeksi. Napa on myös se
rajaviiva, jonka alla kaikki on syntistä ja
luterilaisen mielestä pelottavaa ja
häpeällistä. Yhtä hyvin se raja voisi
olla polvilumpion kohdalla. Rikok-
sellisin poliisipiiri on napapiiri,
vaikka seksuaalirikoksia on
huomattavasti helpompi salata kuin
henkirikoksia. Kuollut ei enää nai. Napa-
akseli ei enää pyöri.
NARSPIRSKANEN
Viipurin perintö kirosanastoomme.
Hyönteismäinen linja puree aina kuin
punkki tai satiainen. Ks. niitä. Nars-
pirskasella ei pääse ilmaiseksi
paikallisbussiin, mutta sillä saadaan
raavaat, likaiset, koleatkin miehet
ainakin hetkeksi hiljaisiksi ennen
kuin he räjähtävät ivanauruun. Se on
kuin liian pieni tippi.
Tämä hieman ämmämäinen
kirosana on Virallisen Nimikkokirosana-
säätiön määräyksestä (asetus 10/92)
valittu Euroopan rahaneuvos Kari
Narsin iltapuhdekäyttöön. Narshan
oli aikoinaan Helsingin
Osakepankin sielunsa myyneitä pelimiehiä.
Raha kulkee aina rahan luo, velka
velan.
NATSI
Pikkukiinalaisesti paukkuva
kirosana, jonka historiallisuudessaan
leveä assosiaatiokenttä herättää
kauhukuvia, vihanväristyksiä ja
voimattomuutta. Kiromaailmassa
natsi on kuitenkin pikkupierujen
porukkaa, nalli kalliolla. Sen
poliittinen väritys lisää tietysti
kutkutusta. Mikä nyt pahan tappaisi?
Janytkansallisso6ialisteihin!
Vdjo Meren mukaan natsi on peruja
saksalaisesta haukkumanimestä Nazi
(myös ruotsiksi ja englanniksi), mikä
ei olekaan kaukaa haettu. Hyvä
Vdjo! Sehän on lyhennys
kansallissosialistisen puolueen kannattajan ja
jäsenen nimestä Nationalsozialist.
Saksan Nation on kansakunta,
vohkittu jo 1300-luvun lopulla latinasta
(natio, genetiivissä nationis), jossa
se tarkoittaa syntymistä,
sukupolvea, kansakuntaa, kansaa; se on
johdettu verbistä nasd (syntyä).
Heil Hitler! Natsismiin liittyy
elimellisesti Der Ftihrer, etunimeltään
Adolf, joka syntyi Itävallassa ja jonka
äidin tyttönimi oli Pölz. Aluksi, kun
hänen chaplinviiksensä olivat vidä
puberteettisen haituvaiset, hän
hankki juutalaismakkaraa näkkärilleen
vesivärimaalaustensa myyjänä
(kaikki juutalaiset taidekriitikot pitivät
häntä myöhemmin
keskinkertaisuutena). Luistaakseen kotimaansa
armeijasta hän muutti Mtlncheniin.
Vuotta myöhemmin (1914) hänen
oli pakko palata
kutsuntatarkastuksiin, missä hänet todettiin
palvelukseen kelpaamattomaksi. Ehkä hän
runkkasi liikaa. Maailmansodan
puhjettua hän pyrki innolla Saksan
armeijaan. Erinomaisten puhdahjo-
jensa ansiosta hän kiipi nopeasti
natsityöväenpuolueen (NSDAP)
johtoon, kunnes hän kirjoitti menes-
tyskiijan ja hoiteli siinä sivussa
toisen maailmansodan. Hän oli päivän
180

naimisissajahävisi pelin HitlerTeam
- 	Muu Maailma 0-6.000.000 (rökä-
letappio). Hän teki itsemurhan, minkä
jälkeen kaikki haukkuivat hänet
pahaksi ja tyhmäksi ja inhottavaksi.
Olkoon tämä varoittavana
opetuksena kaikille niille, jotka eivät
pienenä lainaa leikkikaluja kaverille.
Ks. Hitler. Vit. Jutsku, Mulatti,
Nekrunsomali, Ryssä.
NAUTA
Naudanliha voittaa mennen tullen
sianlihan. Kirouniversumissä
asetelma on toinen. Sika on
voimakkaampi ja maskuliinisen!pi kuin lehmä,
joka on tylsämielisempi ja feminiin-
isempi kuin sika. Sikanautajauheli-
han luvatussa maassa eläinrakkaat
kirosanat toimivat aina, mutta niitä
kannattaa itse kehitellä lisää pahan
päivän varalle. Ks. Lahna.
Veijo Meri on myös lehmipoika.
Sana nauta on tullut muinaisgermaan-
ien sanasta nauta (omistaa).
Liettuasta löytyy sana nauda (voitto,
hyöty ja omaisuus), latviasta nauda
(raha) ja virosta naud (raha). Eikä
mikään ihme, sillä karja oli kovaa
valuuttaa aikoinaan, kun omaa maata
ei omistettu.
Ks. Lehmä, Lehmänpaska.
NAVET
Navet on kehittynyt itsekseen
joskus 70-luvun puolivälissä
kantamuodoista Jumalauta ja Jufenauta. Lasse
Linnamäen mukaan sanan käyttö on
hänen henkilökohtaisesta kiroulura-
joittuneisuudestaan johtuen jäänyt
vähäiseksi, eikä se ole saavuttanut
ansaitsemaansa huomiota ja
arvostusta.
Koska sana on lähes synteettinen,
sitä d hänen mielestään voi pitää
varsinaisena kirosanana. Se on
lähinnä voimasana, jolta puuttuu se
tunneperäinen painolasti, joka
vieroittaa tietyt ihmiset esimerkiksi
sanoista Vittu ja Saatana. Taidokas
käyttäjä pystyy lataamaan näveriin
tunnetta ihastuksesta inhoon ja
onnistumisesta katkeraan
pettymykseen. Sopivasti korostaen se
herättää mielikuvan ranskalaisesta
hajuvedestä. Potentiaalinen
käyttäjäkunta saattaisi löytyä
ennakkoluulottomista koulutetuista nuorista
aikuisista, jotka tahtovat pysyä irti
kärkästä ilmauksista, mutta haluavat
kuitenkin nautiskella kevyesti asiaa
painottavalla voimasanalla.
Helsingin Sanomien' toimittaja
Markus Jokela epäilee tämän
kirosanan isää navetin tyhmäksi, joka ei
tajua kirosanoista navetin alkeita-
kaan. Hän on sitä midtä, että jos
navetin toivoisi yleistyvän
suomalaisten suussa, siinä pitäisi olla
ainakin yksi navetin ärrä ja sen pitäisi
viitata Raamattuun tai johonkin
navetin sukupuoliasiaan. Lopuksi
toimittaja kehottaa harjavaltalais-
miestä vetämään navetin päähänsä
ja pakenemaan vuorille.
Sitä ei ainakaan voi kiistää,
etteivätkö kumpikin hdstä olisi oikealla
asialla.
NEKKU
Onpa kovasti feminiiminen kirosana,
miltei hellyttävä, d kuitenkaan
kovinkaan uskottava. Mutta saatana,
toimii se nekku siinä missä Vittukin.
Varmasti maailmassa on
sinisilmäisiä neitsyitä, jotka osaavat purkaa
turhautumistaan (kun kahvia
läikkyy tassille) siirapista ja sokerista
tehdyllä makeisella yhtä hyvin kuin
karvainen kaivostyöläinen jollakin
kyrvänperkeleellä.
Ihminen on sitä mitä hän kiroilee.
Nekku on peräisin ruotsin sanasta
knäck, kuuluu Veijon meriselitys.
Se tunnetaan karamellin nimenä
vuodelta 1713; vuonna 1697 se oli
181

muodossa säcker-Knäck. Ruotsin
verbi knäcka on naksahdella, ratista,
ritistä, särkeä, naksauttaa rikki.
Tuosta verbistä näkkileipäkin on
peräisin. Uuden ruotsalaisen
selityksen mukaan (Gösta Bergman) 1600-
lukuinen knäckekaku (näkkileipä) on
syntynyt sanasta brödknäcken. Se
tarkoitti työkalua, jolla kaulittua
taikinaa piirretään lohkoiksi varren
päässä olevalla pyörivällä terällä.
Nekku on slangisana nenästä.
Kukaan ei välttämättä halua
vapaaehtoisesti saada nekkuunsa. Vanki-
laslangissa nekku tarkoittaa vartio-
päällikköä tai huumaavaa
yskänlääkettä.
NEKRUNSOMAU
Rasistin mielimanauksia. Trendiki-
rosana, jossa osat vaihtuvat kuin
surkean harrastdijateatterin mykkä-
komediassa tai säälittävässä,
mielikuvituksettomassa kotimaisessa TV-
viihteessä. Pääosia vuorottelevat
neekereiden ja somaleiden lisäksi
lähes kaikki kansallisuudet ja rodut,
kunhan ne eivät ole suomea puhuvia
suomalaisia.
Suomi ei ole koskaan pitänyt
ulkomaalaisista - tai visodan jälkeen.
Sitä ennenhän tänne lappoi kilvan
nimekkäitä tyyppejä. Jos rasismia
olisi ollut 1800-luvulla, K-kauppa
Porthanissa ei tänään myytäisi
Fazerin Sinistä suklaalevyä (170 g)
hintaan 10,90; Karl Otto Fazerin turk-
kuri-isä muutti Suomeen vuonna
1833 Sveitsistä. Skotlannin Glas-
gowissa syntynyt James Finlayson
lainasi Venäjän hallitukselta
tarpeeksi mania ja tuli Tampereelle vuonna
1820 aloittamaan
metalliteollisuutta; 1828 hän muutti bisnekset puu-
villakehräämiseksi, mutta 1835 hän
joutui myymään puljunsa eräälle
lääkärille ja eräälle kauppiaalle ja
painui takaisin täältä pois.
Senaattori J. V. Snellman syntyi vuonna 1806
Tukholmassa; hän ajoi pontevasti
suomen kieltä viralliseksi
kieleksemme keisari Aleksanteri II:n
marinasta huolimatta. Fredrik Pacius
syntyi 1809 Hampurissa viinikaup-
piasisänsä siittämällä ja tuli
Helsinkiin, kun hänelle järkättiin
suhteiden avulla toimi musiikkiasioittem-
me panemiseksi kuntoon; hän sävd-
si ohessa Suomen kansallislaulun
(Maamme-laulu). Georg Franz Hdn-
rich Stockmann syntyi vuonna 1825
lähellä Lyypekkiä ja muutti 1852
Suomeen saatuaan kirjanpitäjän ja
rahastonhoitajan toimen Nuutajär-
ven lasitehtaalla Urjalassa; 1858 hän
otti Helsingin vasta perustetun sivu-
myymälän johtoonsa, sai Suomen
kansalaisuuden ja osti 1862 putiikin
itselleen; hän muutti kaupan nimen
toiminimi G.F. Stockmanniksi -
loput menestystarinasta tiedetäänkin.
Eila Kännö tuli kuuluisaksi
tiukasta linjastaan, ja vidäkin lähes
kaikki tummanpuhuvat
turvapaikanhakijat joutuvat valittelemaan
ulkomaalaiskeskuksen tapoja ja
asenteita. Sisäministeriö pysyy tiukkana.
Suomi ottaa pakolaisia hoiviinsa
murto-osan siitä, mitä muut
sivistysvaltiot. Meikäläisissä elää
voimakkaana ennakkoluulo, että
tummaihoiset vievät meiltä työpaikat,
asunnot ja naiset. Tämä ongelma
osuu arkaan paikkaan. On parempi,
ettei sitä puida enempää tässä
yhteydessä.
Ks. Jutsku, Mulatti, Ryssä.
NENÄ
Nenäkkään etymologin mielisano-
ja. Vanha ja täysin hyväksytty
manaus Voihan nenä on kirvonnut
lähes jokaisen suomalaisen huulilta.
Se on takuuvarma,
ihmisystävällinen ja luonteva. Sillä saat ystäviä,
menestystä ja vaikutusvaltaa, jollet
182

nimittäin ole kunnianhimoinen mies.
Nenä on ihmisen hajuelin ja tuu-
lenhalkaisija. Sen olemassaolon
muistaa parhaiten silloin, kun on nuha
tai kun siihen lyödään rystyset
silmänräpäyksen ajaksi. Nasaaliset
puhuvat nenäänsä, jolla d ole
korvia. Väliseinä erottaa kuoiikot
kahteen joukkoon. Nenässä on kaksi
ulkopuolista aukkoa (sieraimet) ja
suora sisäinen yhteys keuhkoihin,
suuhun, aivoihin ja silmiin (ductus
nasolacrimalis).
Nenä oli kuuluisa pakinoitsija,
joka kuoli 24.8.1983 Joensuussa
käännettyään ensin James Joycen
Odysseuksen ja rustattuaan
muutamia aika mitäänsanomattomia
runoja. Pentti Saarikosken sädekehä
perustuu enemmän hänen
homeeriseen kiijailijaimagoonsa, joka oli
täynnä nuoruuden neroutta ja keski-
iän viinanhuuruista tuskaa-eli melko
tavanomaista. Kaikista löytyy
hyvää ja pahaa: Saarikoski oli
erinomainen kääntäjä (mm. Homeros,
Henry Miller, Italo Calvino), mutta
myös SKDL:n
kansanedustajaehdokkaana vuosina 1966 ja 1970.
Politiikka, runous ja viina on aika
paska yhdistelmä. Hesarin
kulttuuritoimituksen hirmuvaltias Pekka
Tarkka on postuumisti legendoinut
partajeesuksen - tyypillistä
ylilyöntiä. Tarkka voisi olla vähän
tarkempi. Yleensä suhteellisuudentajuisen
kokonaisnäkemyksen puute on
tyttöjen ongelma.
Muita kuuluisia neniä ovat mm.
Barbia Streisand ja Riki Sorsa.
Kaikki suurinenäiset ovat
samannäköisiä. He eivät missään tapauksessa
käytä koskaan ilmaisua Voihan nenä.
Syyn voi jokainen päätellä itse. Myös
monella saijakuvasankarilla on
jostain syystä suuri nenä. Pinocchion
nenä kasvoi valehdellessa.
Ranskalainen kiijailija Edmond Rostand
saavutti maailmanmaineen
taidokkaalla uusromanttisella sankarinäy-
telmällään Cyrano de Bergerac
(1897), josta nyttemmin tehdyn
vauhdikkaan elokuvan isonenäinen
pääosanesittäjä Gerard Depardieu ei
saanut Oscaria, koska oli siviilissä
raiskannut alaikäisen neidon.
Huomautettakoon, että Cyrano de
Bergerac eli oikeasti 1619-55;tämä 161-
senttinen ranskalainen kirjailija,
soturi ja seikkailija kiijoitti muun
muassa komediat kuusta ja
auringosta - lieneekö hän maapallon
ensimmäinen scifi-kiijailija? Aikam-
Nenä
183

me suurin koomikko Steve Maltin
näytteli Roxannessa verbaaliseen,
fantastiseen tyyliinsä pitkänenäistä
palomiestä, joka sai olemalla oma
itsensäDarylHannahin. Afrikkalais-
rotuinen iskelmäluikku Michael
Jackson on restauroinut omansa
länsimaiseksi. Kari Jalonen on hyvä
esimerkki jääkiekkoilijasta, jonka
nenä on suurentunut monien huti-
iskujen takia. Kaikki nyrkkeilijät
kärsivät (tai nauttivat) samasta
viasta.
Pekka Tiilikaisen ja Charles de
Gaullen nenät on haudattu
kasvamaan uusia neniä.
Ennen vanhaan kiinalaiset
haukkuivat kaikkia ulkomaalaisia isone-
niksi.
NEPPULI
Minna Hapulin mukaan etovan
veikeä jatekotahmeailmaisu, joka sopii
parhaiten 65 vuotta täyttäneille,
lapsia poskipusuilla ja -nipistyksillä
kiusaaville täti-ihmisille. He
muutenkin puhuvat nenusista ja simmu-
koista. Annettakoon se heille
anteeksi. Vakavampi tapaus on nuori,
motoriikaltaan normaali henkilö,
joka kaataessaan täyden tuoppinsa
valomerkin jälkeen toteaa: Voihan
neppuli! Varoitus: älä ikinä ota em.
henkilöä vakavasti Minnan
mielestä tyyppi on älyllisesti ja
temperani entillisesti koridmaton tasolla.
NEPPULA Kirosana, joka
herättää lähinnä sääliä. Täytyy varoa, ettei
se ota ja vie. Jos sinulla on ikävä
kunnon kirosanoja, etsi lapio ja ks.
Tunkio.
NIHTI
Jokaisen kunnon shakinharrastajan
kirosana, joka englannissa
tarkoittaa hevosta (knight). Ratsuhan on se
kierosti liikkuva nappula, joka
ainoana voi hypätä, uhata vastustajan
nappuloita tai suojata omia
nappuloita toisten nappuloiden yli.
Korttipelissä nihti on sotilas.
Pokerinpelaaja välttää tätä
kirosanaa välttämällä paljastamasta kortte-
jaan.
Nihdit olivat historiassa
sotamiehiä, varsinaisesti jalkamiehiä,
valtaherran aseellisia palvelusmiehiä,
vanginvartijoita tai vähän samaa
jengiä kuin huovit. Nykyenglanti-
laisten knight on aatelismies, jonka
Sir-arvonimi ei ole perinnöllinen,
mutta alkumerkitykseltään se oli
pelkkä poika. Eltaantuneessa 1500-
luvun ruotsissa knekt tarkoitti ase-
miestä, muinaisruotsissa taas
renkiä. Muinaisgermaaneiden knehta-,
joka aluksi tarkoitti vain keppiä tai
sauvaa, muuttui myöhemmin
nuorukaiseksi, kuten monelle tuota
merkitsevälle sanalle on käynyt.
Toisin sanoen, kepistä tuli poika,
pojasta ritari. Sitä se sepalus teettää.
Nihti voi tarkoittaa myös erilaisia
kannattimia ja kiinnittimiä,
esimerkiksi pöydän kääntöjalkaa.
Liimattavat pinnat puristetaan nihdillä
yhteen. Rakentamisessa nihti on
goottilaisen kimppupilarin runkoon
liittyvä, holviin saakka ulottuva ja
holviruoteena jatkuva puolipylväs,
pienpylväs.
Harvinaisempi merkitys nihdillä
on kärpäsruuti.
NIPPULA
Ehkä tämäkin on sitten olevinaan
jokin kirosana. Ohhoijaa. Vähän
sama juttu kuin jos ylihuolehtiva
aviomies pyytäisi raskaana olevaa
vaimoaan vähentämään suklaan ja
makeisten syöntiä sen takia, että
muuten sikiölle tulee hampaisiin
reikiä ennen kuin ne ovat edes
puhjenneet. Jos meillä olisi Suomen
virallinen Kirosanavaltuuskunta, se
ilman muuta suosittaisi nippulaa
184

käytettäväksi arkikirosanana kello
kahdeksasta kello kuuteentoista ja
pyhäkirosanana vain messujen
jälkeen.
NIPPASEN NAPPANEN
Seinäjokelainen Sinikka Savanheimo on
toimittanut kaikille lapsille sopivan
manauksen.
NIPPU NIITÄ Katariina Hauki-
rauman Ruotsista meille toimittama
leikkisä manaus Voihan-etuliitted-
lä.
NIPPUKYRPIÄ Varsin
paradoksaalinen torailu.
NOLOUS
Melko vaisulla voluumilla toimiva,
tehokkaan katuva ja sympaattinen-
kin manaus, kun häpeä iskee itsensä
tai varsinkin toisen puolesta.
Jokaisen d ole helppoa niellä sitä, että
kaveri menettää maineensa Napa-
kympissä tai Kymppitonnissa, kori-
pallokentällä tai jääkiekkokaukalos-
sa, kutsuilla tai vaaleissa. Voi-etulii-
te on ehdoton rintavarustus.
Suomen, karjalan ja aunuksen
nola-sanue viittaa kuolaan, limaan,
sylkeen, märkään ja velttoon, tai li-
kaveddlä kastelelemiseen, tahraa-
miseen, syljellä ja kuolalla
likaamiseen ja kastumiseen. Ehkä siksi on
keksitty fraasi olla nolona kuin
uitettu koira.
Latinan kielessä verbi nolo
tarkoittaa olla tahtomatta.
Ks. Häpeä, Kamala, Mase.
NORSUNVITTU
Vuoden 1992 kuuluisin vittu. Se tuli
esiin kevään
ylioppilaskirjoituksissa. Jokainen vähänkin itseään
arvostava pakinoitsija käytti sitä sen
jälkeen aiheenaan. Kuvitella, se on vain
sana! Manauksena sitä uhkaa liika
popularisoituminen ja kulttuurisen
hyväksynnän sädekehä, joka
ratsastaa teennäisellä avantgardistisuudd-
la. Eihän kirosanoja saa viihteellis-
tää. Niiden norsunluutomimaisuus
pitää lailla rauhoittaa.
Vittu tai ei, norsu on majesteetti-
nen, hyvämuistinen ja -luonteinen
olento. Hiiripelko on virheellinen
myytti, sillä fantti vain kaihtaajänis-
housuisuuden tartunnan pelossa
kaikin mahdollisin keinoin
kosketusta hiirulaisiin. Se tietää, että
vikinä ja pehmoilu ovat lajille kuin
lajille kuolemaksi. Vain kaksi on enää
jäljellä: afrikannorsu ja intiannorsu.
Aikojen kuluessa norsuja on
tiettävästi ollut ainakin 352 lajia,
joukossa mm. mammutit ja mastodontit.
Nyt Tantor itkee. Olisikohan syök-
syhammassärkyä? Babarkin on
maanpaossa, se kuuluisa Teijan
Babar.
Huomautettakoon, että Antti
Penttinen rekisteröi norsun vitun
sotilasslangissa (Säkylässä, Mikkelissä ja
Tammisaaressa) jo vuonna 1978. Sen
merkitys oli armeijan turkislakki.
NYKÄNEN
Joensuulainen Leena Seppänen
kehtaa nimittää tunnetun
jyväskyläläisen rokkilaulajamme
kirosanaksi. Se on trendikirosana siinä missä
(ks.) Kirka, Viinanen ja Väyrynen.
Aika näyttää, jääkö se kirohistorian
lehdille vakituiseen työsuhteeseen.
Vokaalien keskinäinen trimmi on
nimittäin luvalla sanoen heikko.
Manauksen artikulaatio on kovahko
ja purenta epätasainen, ja silti tuntuu
kuin purupinnat olisivat aina tof-
feessa.
Julkisuus purukumi Matti
Nykänen syntyi vuonna 1963, ja siitä asti
hänen elintavoistaan on jaksettu
vatvoa keltaisessa lehdistössä
(Seura, Ilta-Sanomat) juurta jaksain,
monasti myös pelkkien huhujen
varassa. Anssi Mänttäri on tehnyt hänen
elämäänsä perustuvan elokuvan.
185

Alkoholilla d saamiemme tietojen
mukaan ole osuutta menestykseen.
Suomalainen pitää siitä, että mies
juo. Ja idoli juo. On kova meno kato.
Matti Nykäsen esikoislevyä “Yl-
lätysyötä” on myyty 50.000 kpl.
Seuraava levy “Samurai” ilmestyi
marraskuussa 1992. Kuka arvaisi,
että Matti laulaisi japaniksi?
Toimittaja Maikku Kosken
mukaan tähdet ovat eräänlaisia persoo-
nallisuusmalleja, jotka kertovat
meille, miten minä makaa. Hän
vertailee Nykästä Madonnaan ja Olavi
Virtaan. (Okei, tunnustettakoon: hän
vertailee ilmiönä.) Hän pelkää, että
Englannin Diana ryhtyy avioeron
jälkeen laulajaksi.
Matti Nykänen on tavannut laulaa
playbackinä, eli hän liikuttaa
huuliaan ennalta äänitetyn taustanauhan
mukaan. Hän on erittäin suosittu
karaoke-sukupolven pop-solis ti, joka
ei liihottele jossain kaukana
tähtisumussa, vaan lähellä yldsöä muuten
vain sumussa. Hän on keikkaillut
Göteborgissa, Ukrainassa ja
Espanjassa. Hän haluaa oppia tanssimaan
idolinsa Michael Jacksonin lailla.
“Olihan se vähän lyhyt, mutta
Matista puhutaan niin paljon pahaa.
Selkään taputtelijoita riittää hyvinä
aikoina, mutta minä olen päättänyt
olla sille aina uskollinen”, on eräs
Nykäsen suurista faneista kertonut
eräälle mielettömän suurelle paikal-
lislehdelle.
Sen sijaan Nykäsen hovitoimitta-
ja Isto Lysmä käänsi jo kerran sd-
känsä Matille mediamustasukkai-
suuskohtauksensa vuoksi. Miksi?
Eikö kantti enää kestänyt? Eikö
ihmisdon koskettavan
sykähdyttävä kirjo enää sykähdyttänyt? Niin se
on: heikot sortuvat elon tiellä. Mutta
Nykänen jaksaa yhä vilpittömin
silmin elää jetsulleen omalla tyylillään
- 	eli riepotella noita toimittajapar-
koja, mikä onkin niille paskiaisille
ihan oikdn.
Sonet-Polygramin tuottaja Riku
Mattila kertoo, että häntä puhuttelee
Matti Nykäsen laulama V-tyyli
enemmän kuin radion
sinfoniaorkesterin syyskausi.
Nuorempana Matti Nykänen
harrasti mäkihyppelyä vaihtelevalla
menestyksellä.
NYSÄ
Kirosana kuin nypy. Tätä alistuvat
käyttämään joko pahasti
alamittaiset porsliinipeipit tai
vastuuntunnottomat alennusmyyntikauppiaat.
Nysän on pakko olla jäännöserää
Pohjan Jättiläisten pajassa
höylätyistä, nopeasti romukoppaan
joutaneista hylätyistä kirosanoista, joiden
joukosta joku petturi tasankovosu
on varastanut muutamia surkeita
irtokappaldta kirpputorilla
myytäväksi (ks. Hitsi). Nysän tulevaisuus
on tähdenlennon lailla epähygieeni-
nen.
Helppoheikki selittäisi nysän
lyhenteeksi sanoista Nyt sinä.
NÄHNÄ
Eräänlainen näkemys nenästä.
Hyvin kypsynyt törkeys originelliin
makuun. Varottava junttikynnystä,
joka irtoaa nähnästä helposti kuin
väri liian kuumassa pesuvedessä.
Suositellaan lapsiperheille. Ks. Nenä.
Kirosanan rakennuskurssin
toinen osa (alkoi kohdassa Lahna). Kun
olet löytänyt ja valinnut sopivan
kirosanan, sinun on mietittävä,
hyväksytkö sen sellaisenaan vai
haluatko jatkokehitellä sitä.
Molemmissa tapauksissa tapahtuu samalla
kirosanan lopullinen kypsentäminen.
Jatkokehittelyssä paras työkalu on
kidi solmussa. Hoe valintaasi useita
kertoja niin että se alkaa maistua
suussa hyvältä. Jos siinä on epämid-
186

lyttäviä särmiä, ne on hiottava. Jos
sinusta tuntuu, että jokin kiijain on
vaihdettava toiseen, tee se
sumeilematta. Jos sen lausumista pitää
muuttaa, muuta se. Ja jos haluat
liittää raaka-aineeseen pers-, saa- tai
jonkin muun etuliitteen tai
esimerkiksi katti-päätteen, liitä sitten,
vaikka sitä ei suositella maneeri vaaran ja
personointimenetysriskin takia.
Oleellista on, että sanasta vähitellen
kypsyy täydellinen kirosana. Onhan
nähnäkin monessa mielessä
parempi kuin nenä. Oleellista on myös,
että kirosanasta tulee tällä
prosessilla sinun kuvasi. Kun kypsennys on
mielestäsi tehty, siirryt seuraavaan
vaiheeseen, kirosanan
ehdollistamiseen.
Kurssi päättyy kohdassa Pärse.
NÄKKI
Näkki on se jyväjemmari, joka
piileskeli siltojen alla kuin mikäkin
hampuusi ja pelästytti ylikulkijat.
Varmaan se avasi ulsterinsa ja näytti
karvatonta munaansa samalla, kun
se pieraisi epävirdsen, lopulta
haaroihin lurahtavan pikaoperetin. Ntf:
temmin, vanhoina päivinä pulskia
tuttuaan näkki on kirokielitieteelli-
sesti oppinut niin vaivautuneesti
näkkileivän tavoille, ettei siitä voi
enää ajatella muuta kuin että sillä on
pieni pyöreä muoto. Lisäksi se mu-
rustaa. Ks. Leivänmuruset.
Näkki on tullut ruotsista.
Virallisen ammattiluokituksen mukaan se
on vedenhaltija, vetehinen.
NÄNNI
Nännännää-kirosana, lievästi
koominen, mutta ei tahditon. Se
poksahtaa pystyyn kuin punainen lamppu
väärästä vastauksesta. Nännikiroili-
ja tietänee kuitenkin vastuunsa.
Jokaisen naapurissa asuu kristillisen
neutraalikielinen perheistö, joka saa
ihottumaa Homer Simpsonin
manauksista, kun koirankopin
nikkaroiminen tuottaa tuskaa ja fyysistä
väärinymmärrystä. Maggie keksi,
että Homerin jokaisesta kirouksesta
laitettaisiin rahaa lasipurkkiin.
Niillä sitten ostettiin tuliterä
koirankoppi ja kopallinen kaljaa Homerille,
jonka omassa koppiluomuksessa ei
ollut yhtään oviaukkoa (TV3 21.11.
92).
Nänni (mamilla) on tissin hermo-
keskus, joka kylmästä ja
kiihotuksesta paisuu ja kovettuu. Naisen
rinnat kasvavat raskauden aikana, ja
sen loppupuolella progesteroni on
valmistanut ne maidontuotantoon.
Istukan erittämät suuret estrogeeni-
ja progesteronimäärät estävät tämän
todellisen valkovuodon
synnytykseen asti, kunnes aivolisäkkeestä
pulppuava prolaktiini käynnistää
tuotannon 2-3 päivän kuluessa.
Aluksi maito on keltaista.
Kymmenessä päivässä se on kypsää. Imetys
kestää puolisen vuotta, sitten
aviomies pääsee taas kunnon apajille.
Koska maito tirskuu nännin
kautta, nännissä yhtyvät rauhastiehyet,
joiden kautta rauhassoluista erittyvä
kulutusmaito kulkee. Juoppokin mies
näkee pimeässäkin nännin hyvin
nännipihan avulla. Voimakkaasti
pigmentoituneena ihoalueena se
ympäröi nänniä kuin maalitaulu
napakymppiä. Rintaa kutsutaan
hienotunteisesti myös maitorauhasek-
si. Ks. Tissi.
Elmossaan Juhani Peltonen on
keksinyt legendaarisen muodon Näin
on nännit. Se ei ole kirosana vaan
tarkoittaa Olen samaa mieltä.
Johannes Brahms sävelsiorkesterisäes-
tyksellisen vokaaliteoksensa Nänie
vuonna 1881 Schillerin sanoihin.
Philip Rothin gogolimaisessa
romaanissa Rinta mies muuttuu
rinnaksi.
187

Nänninpiha ja sen talonmies
NÄNNILÄ Paikannimimanaus.
Nuolten poikien paratiisi. Kylmän
ilman rintaliivittömyyttä.
NÄNNINPIHA JA SENTALON-
MIES Jo Iltalehden (10.10.92) rank-
kaama manaus erilaisesta nännipi-
hakulttuurista. Toivotaan pitkää ja
iloista ikää.
PAAVALIN PALLIT JA
NUNNAN NÄNNIT Säpinää luostarissa.
Ks. Paavali.
NÄRHENMUNAT
Luonnontieteellinen kirokälähdys,
jonka valtti perustuu muna-sanan
kaksimielisyyteen. Linnun kohdalla
se voi tarkoittaa naaraan munaa tai
koiraan munia. Tämä melko yleinen
manaus pesii kesät ja talvet
Suomessa. Muuttoaika tapahtuu yleensä
pimeään aikaan ja yleensä
aurinkorannoille etelään. Suosittuja närhen-
munan talvehtimispaikkoja ovat
Mallorca, Rhodos ja Ibiza. Niissä
turisteiksi ryhtyneet väinämöisem-
me levittävät suomalaista kirosana-
kulttuuria saksalaisille ja
ruotsalaisille. Kansanmiehet kutsuvat lintua
myös nimillä paskonärhi ja pask’
harakka. Vironkielessä se on pasknäär.
Varpuslintulajeja on maapallolla
kuusi lintulajia kymmenestä.
Suomen 17 runsaimmaista lintulajista
17 on varpuslintuja, ja varpuslintuja
on 90 % kokolinnustommekappale-
määrästä. Kookkaimmat
varpuslinnut kuuluvat varisten heimoon.
Värikkäin varislintumme närhi on
noin naakan kokoinen, strategiset
mitat ovat 34-35 cm ja 154-180 g.
Se viihtyy parhaiten
metsänreunoissa ja tunkioiden liepeillä. Se on
vilkas ja äänekäs, karheaääninen rää-
kyjä, mutta laulu kuuluu vain
parinkymmenen metrin päähän, kun se
joskus kevättalviaamuisin sattuu
musikaaliselle päälle. Se myös osaa
naukua ja matkia kanahaukkaa.
Närhen munat ovat vihertävän
kellertäviä. Leveämmässä päässä on
tummia viiruja. Molemmat puolisot
hautovat 5-6 munaa 16-17 päivää.
Ks. Muna.
Viime vuosisadan vaihteen
molemmin puolin aikansa
huomattavimpia luonnenäyttelijöitä oli Otto
Närhi (1864-1904). Viimeiset
kahdeksan elinvuottaan hän työskenteli
Suomalaisessa teatterissa,
nykyisessä Suomen Kansallisteatterissa.

OKSENNUS
Paino kolmella ensimmäisellä
kirjaimella (des). Tämä kuvotteellinen
kirosana toimii parhaiten, kun sen
saa todella kuulostamaan
oksennukselta. Oikean oksentamisen
liittäminen manaukseen ikään kuin
pisteeksi iin päälle osdttaa liioiteltua
teatraalisuutta, jota tulee välttää
hygieenisistä syistä. Ks. Karin piirros
seuraavalla sivulla.
Oksentelua esiintyy sairaus- ja
myrkytystapauksissa. Viinan
yliannostus ei ole suinkaan ainoa syy,
joskin yksi kammottavimmista
tavoista sortua sen tuhlaamiseen.
Syitä voivat olla kelvoton ruoka, sivu-
vaikuttava lääke kuten Digitalis,
huimaava M6ni&ren tauti, infektiot,
aivoverenkierron häiriöt, kasvaimet
ja Linnanmäen Katapultti. Naisella
vd olla viettiä oksennella
raskautensa kolmen ensimmäisen
kuukauden aikana Hänen tapaansa aloittaa
päivää ei siis voi syyttää
mielikuvituksen tai siviilirohkeuden
puutteesta.
Oksennus on peräisin vatsasta. Se
ilmestyy ulos suusta, eli suunta on
ihan väärä. Oksennuksesta voidaan
päätellä paljon muutakin kuin
tulevan kesän sademääriä, lottonumerot
tai jääkiekkoliigan tulevan mestari-
joukkueen nimen. Ruoantähteet
esittäytyvät ensin. Toistuvassa ylenan-
nissa päivänvalon näkee ohut maha-
neste, mahdollisesti kellertävään
sappinesteeseen sekoitettuna.
Yksittäiset vaaleanpunaiset veriviivat
johtuvat yleensä pienistä limakal-
vonrepeämistä, eivätkä ne ole
vakava oire. Suuremmat verimäärät viit-
taavat jo ruokatorven vammaan.
Maksakirroosi paljastaa mahansuun
revenneet suonikohjut. Kahvinsump-
pimainen oksennus saattaa merkitä
vuotavaa mahahaavaa tai
mahasyöpää. Silloin ei enää syödä laastareita.
Sotilasslangissa oksennus
tarkoittaa Antti Penttisen mukaan loma-
anomusta.
OKSE Joensuulaisen Leena
Seppäsen lähettämä oksennus-johdan-
nainen. Takaperin luettuna sanasta
paljastuu piilomerkitys: Esko. Jos et
pidä jostain tyypistä, tee hänestä
kirosana samalla tekniikalla. Tuskin
Annan lisäksi kovin monen
suomalaisen nimi on palindromi.
OLMI
Sadatus, joka ei selityksiä kaipaa. Se
kuuluu sarjaan kirofaktisesti
selittämättömät. Kuka ottaa olmista
selvää, ellei olmi itse? Epämääräisten
näköisten tyyppien epämääräisen
kuuloinen kirosana. Vaatii
huomattavaa lahjakkuutta lausua olmi
samalla massiivisuudella kuin jokin
raskaan sarjan ammattilaismanaus,
kuten perkele tai saatana Olmissa
189

on kuitenkin se hyvä puoli, että vain
harva uskonnollinen täti pystyy
perustelemaan sen henkisesti
vaaralliseksi.
Olmi on Itä-Alppien
karstimaiden maanalaisissa vesissä elävä
hoikkaruumiinen, pyrstökäs,
vaalean värinen, kiduksilla hengittävä
sammakkoeläin, jolla on
surkastuneet, sokeat silmät.
OMARI
Aira Saarinen Sonkajasta pitää
muotoa Pirun omari hauskana,
lystikkäänä ja erittäin tehokkaana Sen
avulla saa kerralla purettua sisunsa.
Se kuulemma toimii erityisen hyvin,
kun joku tietty henkilö keljuttaa, ja
sopii hankaliinkin tilanteisiin.
Syntyhistoria juontaa Omar Sha-
rifin elokuviin, näyttelijä kun on
kuuluisa pistäväsilmäisyydestään,
tuijottavasta katseestaan ja
tummasta parrastaan. Myös Omar-karamel-
lit ovat inhottavinta ja pahinta
sotkua, mitä Aira Saarinen tietää. Ne
tarttuvat kitalakeen kiinni.
Minä pidän Omar-karkeista.
ORPANAIN PERKELE
Tämä on oikea onnenkantamoinen!
Kirosana on kuin tehty
käytettäväksi kahden (vuokra-)asunnon
loukkuun jääneelle. Varokaa
määräaikaisia vuokrasopimuksia. Niitä ei
voi irtisanoa. Jos menet naimisiin ja
muutat yhteen tuoreen siippasi
kanssa uuteen (ja isompaan) vuokra-
asuntoon, pienemmän asunnon
pieneni pisiel uinen vuokraisäntäon niin
pihi paskiainen, ettei kiusallakaan
suostu purkamaan
vuokrasopimusta, koska on lama, eivätkä laman
aikana lyhyet vuokrasopimukset
kiinnosta ketään, varsinkaan
Laajasalosta. Lama laskee vuokra-asunto-
jen hinnat ja tuo ne kaikki tyrkylle,
koska asuntoja ei kannata myydä-
190

kään: syntyvät vuokraajien
markkinat.
Kiitos nimimerkki Lasitehtaan
Duunarille Uijalaan.
Orpana, orpanainen on suomalais-
volgalainen sana, mahdollisesti
vanhempi, jota on käytetty
Kalevalassa kohdissa 22:200ja 49:26,
joissa se tarkoittaa nuorta neitoa. Kante-
lettaressa lukee: ...Minne neito nai-
tanehe / orpana otettanehe. Muita
merkityksiä etupäässä
kansanomaisesti on serkku tai laajemmin
yleensä sukulaisista käytettynä, joskus
myös tuttava Verbi orpanoida
tarkoittaa käydä sukulaisissa, sukulri-
da: käydä orpanoissa, oljamissa,
ativoissa. Kummallisia sanoja! Onko
serkuissa jotain vikaa?
ORPPU Korppujauhoja kiroilijan
kitalaessa.
ORKKU Ristiriitaisuutta
synnyttävä kevytmanaus, sillä orgasmia
tarkoittava kirosana ei voi tarkoittaa
orgastista kokemusta. Sinänsä ten-
denssikamaa.
OTTI OHRALEIPÄ
Myös Jo otti ohraleipä, tai Nyt otti
ohraleipä. Äkillisen esteen tai
muuten hankalan tilanteen sattuessa
kuluneen klassinen manaus.
Alkusointufraseologiaa. Professori Lauri
Hakulisen mielestä tämäntapaisten
fraasien sisältämä ilmausvarasto on
luettava kielen rakenteeseen kuuluvaksi
melkein yhtä hyvällä syyllä kuin
sanasto sellaisenaan.
Olut tehdään ohrasta. Ohra (Hor-
deum) on maailman vanhin viljalaji.
Kerrannaistähkässä yleensä pitkävih-
neiset tähkylät ovat vastakkaisilla
sivuilla kolmen ryhmissä. Kuusita-
hoisella ohralla kaikista tähkylöistä
kehittyy yhtä paljon harittava jyvä,
mutta kaksitahoisilla ohrilla laita-
tähkylöiden kehitys ehkäistyy.
Ohraleivän valmistamiseen
suositellaan yhtä paljon vehnää kuin
ohraa, muuten taikinaa on vaikeaa
käsitellä ja valmis leipä haurasta ja
murenevaa sekä nopeasti
vanhenevaa Ohraleipä paistetaan uunissa 250
°C:n lämpötilassa noin 25
minuuttia.
Lauri Hakulisen mukaan ohra on
ehkä tullut balttien kautta muinais-
indan sanasta ashtra (piikkuseiväs,
jolla ajettiin karjaa). Juttu vaikenee,
kun tajuaa, että itämurteissa ohra on
otra
Ilmaisu on samaa sarjaa kuin Jo
kävi ohraisesd. Kannuslainen
sanonta “Voi ku ottaa lippaan” eli päähän-
ottaminen alkaa jo lipsua kirosana-
laarin reunalta ulos.
OTTI OLKILEIPÄ Kukin maun
mukaan. Uniselityksen mukaan olki
on merkki sisäisestä
levottomuudesta.
OU BOI
Englantilaisena kiroperänä on Oh
boy -huudahdus, joka näin on
päässyt suomettumaan ja sulautumaan
harmaaseen ihmisjoukkoomme.
Kenties siitä olisi väriläiskäksi
norjan neidon rusohuulilla. Joka
tapauksessa tämä tyttelimäinen, bas-
sovoittoinen ja peruskiltti pardoma-
naus vetää aina vertoja sellaisille
hirvityksille kuin Iik, Kääk tai Yäk.
Otetaan esimerkki suuresta
maailmasta. Sellaiseen suomalainen
uskoo paremmin.
Kun Kevin unohtuu suurperheen
lomamatkasta oman onnensa nojaan,
syntyy Yksin kotona -elokuvailmiö,
joka hakkaa väkivaltakohtauksissaan
jopa Tom ja Jerryn. Eihän se tiili
murskaa kalloa, se vain hieman pö-
kerryttää. Paikalleen jähmettyneenä
roisto ehtii sanoa vain Oh boy.
Maraboun sukiaajuoma O’boy
sisältää sokeria, kaakaota, emulgoin-
tiainetta (lesitiiniä), suolaa ja vanil-
191

liinia. Kun jauheeseen lisätään
maito, lopullisessa juomassa sokerin
määrä on 9,5 %. Siitä puolet on
maitosokeria.
O-V-H
Ohjevähittäishintakirosana sopii
kaikille hintatietoisille, joita kiijain-
yhdistdmä ovh on alkanut ärsyttää.
Se ei yleensä pidä edes paikkansa.
Valmistaja ilmoittaa toista ja
kauppa mainostaa toista hintaa. Kun
maamme direktivisoituu, kaikki
tämäntyyppiset standardit ja tariffit
lisäävät nopeasti Allergiasairaalan
hoitomaksuja. Jonoihin jäljestetään
jonoja kuin Puolassa. Tämä manaus
perustuu samantapaiseen
yliherkkyysreaktioon kuin (ks.) Lämmöllä.
Kai sen siunailu tuo jonkinlaista
tyydytystä. Ooveehoo on silti hyvin
kaukana Kauniit ja Rohkeat
-maailmasta.
Kiroilukaan ei ole aina ilmaista.
192

PAAVALI
Hieman peeveli-sukuinen kirosana,
joka sopii pakanaksi kääntyneille
entisille seurakuntanuorille, jotka
eivät ole vielä kehdanneet siirtyä
kunnon ärräpäihin.
Paavali tulee latinan sanasta
Paulus (pieni, vähäinen). Paavali, joka
hepreankieliseltä nimeltään oli Saul
tai Saulus, syntyi Tarsoksessakulta-
lusikka suussa, fariseuksen poikana
roomalaiseen kansalaisuuteen ja
myöhemmin rabbi Gamalielin
oppilaaksi. Maalliselta ammatiltaan hän
oli teltantekijä. Roomaan ja
Jerusalemiin asti ulottuvien hyvien
suhteiden avulla hän sai huomattavia
yhteiskunnallisia asemia, kuten
luottamustehtävänä kristittyjen
vainoamisen, kunnes Jeesuksen mörkö
ilmestyi hänelle Damaskoksen tiellä ja
valitti, että tyyppi vainosi häntä.
Muutaman päivän sokeushan siitä
tuli. Alkoi vuosien reissuaminen ja
ravaaminen. Koluttiin Makedoniat,
Vfchät-Aasiat ja Espanjat. Jokusen
putkaieissunkin hän teki, eikä
suinkaan sekaantumisesta alaikäisiin tai
osallistumisesta heroiinin
salakuljetukseen.
Paavalin lähetysmatkoilta ja
vankiloista lähettämät kiijeet on
painettu Raamatussa. Hän kuoli vuonna 64
tai 67, riippuen lähteestä.
Jälkikäteen hänet ritaroitiin
kolmanneksitoista apostoliksi ja kristinuskon
toiseksi perustajaksi.
Yli tuhannen vuoden ajan
kristikunta on viettänyt tammikuun 25.
päivää Paavalin kääntymisen
juhlana Keskiajalla Paavali pääsi
samalle paikalle suomalaisessa
almanakassa, ja Paavokin otettiin vuonna
1929 messiin. Mitä tekee
Väyrynen?
PAAVALIN PALLIT JA
NUNNAN NÄNNIT Joensuusta
kajahtanutta. Ks. Nänni.
PAH
Suurta vastenmielisyyttä tai tym-
pääntyneisyyttä ilmaiseva
epämääräinen äännähdys, joka pääsee
kirosanojen tarkalla kammalla
haravoituun, kunniakkaaseen ja liikevaihto-
verottomaan joukkoon vain siksi, että
onhan se toki alkuosa sanasta paha,
paholainen, sekä keskiosa westem-
klassikosta Hyvät, Pahat ja Rumat,
jossa Clint Eastwood teki yhtä
kolmesta läpimurrostaan. Sittemmin
italotyyli on suomalaisessa
televisiokulttuurissa muuttunut ilotaloty y-
liksi: kulttia kaikille.
Ks. Assembach.
PAHA...
Yleinen etusana maanläheisissä
kirosanoissa. Saksalainen alle
kolmekymppisenä (vuonna 1802) kuollut
Novalis kirjoitti Fragmenteissaan,
193

että aina voidaan myöntää ihmisen
vallitseva taipumus pahaan - sitä
parempi on hänen alkuperäinen
luontonsa, sillä vain vastakohta
houkuttelee. Toisaalta Novalis kirjoitti
samassa yhteydessä, että jos asettaa
pahan hyvän vastakohdaksi, sille
tekee liian suurta kunniaa.
Ymmärrettävästi tämä alkaa helposti
kuulostaa filosofiselta tekojaarittelulta,
ja alkaa tehdä mieli kuunnella
reilusti Michael Jacksonin biisiä Bad.
Ks. tai tuijota hakusana Hyvä...
PAHA KURKI Jo hieman fari-
sealainen manaus, pelkkää teesken-
nettä.
PAHANILMANLINTU
Luokittelematon kiroileva varis.
PAHA PERIKÖÖN Kun
ihminen on hyvä, pahalle on kiijoitettu
testamentti. Ranskalainen kisailija
ja moralisti Francois de La Roche-
foucauld (1613-80) on kirjoittanut:
Kun paheemme jättävät meidät,
imartdemme itseämme, että
olemme itse ne jättäneet.
PAHATTU
Laukaa Production.
Keskisuomalaista ehtaa kirosanaideointia. Toimii
Paha kurki
194

hyvin kuin solakka terrieri. Jarrusu-
kat eivät auta mitään. Polvet
menevät vain ruvelle, ja pahattu viskoo
taas ylös hirmuiseen gasellinlauk-
kaan. Ota mukaan, minne menetkin.
Tai se vie sinut.
PAHALAINEN Vpl.
Pyhäjärveltä Suoniemelle siirtyneen
maanviljelijä Pekka Pulakan mielimanauk-
sia.
PAHALAANEN Murreversio
pahalaisesta.
PAHIMMOINEN Joensuulaisen
Leena Seppäsen näkemys pahasta.
PAHIMUS Iitistä: hyvin paha
henkilö, heittiö. Mustalaiskielessä
paha on ilako. Ei siinä silti paljon
viitsi ilakoida.
PAHA HENKI
Hyvän tai Pyhän Hengen
vastakohta. Paha henki haisee pahalle. Sille ei
kerta kaikkiaan voi mitään,
ensimmäiseksi mieleen tulee suuhygienia,
ainakin jos terveellä tavalla
kammoksuu kariesta ja vetäytyneitä
ikeniä. Tällä manauksella tarkoitetaan
kuitenkin paholaisen muunnelmaa,
varaperhanaa, samperiassistenttia.
Tai tarkoitetaan ja tarkoitetaan:
muodonmuutos itseisarvolliseksi
kirosanaksi on jo tapahtunut, kiitos
Suuren Kirosanakirjan. Sitä ei fors-
salainen Ulla Vaarilla varmaan de
ymmärtänyt. Hänen mielestään ki-
roilija pyytää pahaa henkeä
avukseen. Hän on väärässä. Rukous ja
voimasana ovat kaksi eri asiaa.
Rumaa käyttäytymistä kiroilu voi
olla, mutta ei kannata lukea kaikkea
kuin piru Raamattua. Siitä tulee vain
pahamieli. Kiitos kuitenkin
siunauksesta. Minä siimaan takaisin.
Paha henki on demonologinen
kirosana puhtaimmillaan.
PAHKA
Pahkasiankärsä tunkee tiensä kiro-
maailmaan. Pahka on kova,
tavallisesti kupera ja pyöreähkö
muodostuma, kuhmu, kyhmy, pukama. Se
on kuin pohjanmaalainen itsepäisyys.
Kun se on kerran puhjennut, sitä ei
revi pois enää rintamaeläkekään.
Pahka on perunateatteria, jähmeistä
ja paikalleen hyytynyttä nystyä.
TeatteriohjaajaRalf Längbacka (s.
20.11.32) on ravannut edestakaisin
Suomenlahtea Bertdt Brechdn
hengessä. Nyt hän työskentelee
Tukhol195

man kaupunginteatterissa. Hänen
mielestään Suomen teatterin tilanne
on umpikujassa, koska se on kassa-
menestysten perässä juoksemalla
muuttunut profiilittomaksi
palvelulaitokseksi. Längbacka sanoo
viisaasti: “Mutta ollakseen
tarpeellinen on itse tehtävä itsensä
tärkeäksi.”
PAHKEINEN Pohkeisiin on
tapana tulla suonikohjuja. Ks. Kohju.
PAHKURA
Melko surkea kirosanadildo. Seilo-
rinmanari. Kuka kumma on
määrännyt direktiivin pahan ja kura-päät-
teen ruuvaamiseksi yhteen? Saaku-
rat ja heikurat saavat joukkoonsa
kaverin, joka raapii päätään niin että
hilse ryöppyää ja tukkii aran kurkun.
Okei, tarjotaan pahkuralle paukku,
tarjotaan toinenkin, eikäkolmaskaan
pahaa tee, jos on varaa. Katsotaan,
miten se selviytyy tulikasteesta. Ehkä
se kännissä yltyy voimaan. Ehkä
krapula siimaa sen lopullisesti. Mutta
varsinaista kiroainesta siinä on
vasta, kun se istuu suuhun kuin omat
hampaat ja kun sen synteettisyys
hälventyy.
PAHKUNA Että sellaista syylää.
Pahkunasta muistutti oululainen
Vesa Rutanen.
PAHOLAINEN
Puhtaan järjen kriitikko Immanuel
Kant (1724-1804) piti paholaista
ehdottoman itsekkyyden ideana.
Paholainen on siis itsekäs kirosana,
eräänlainen omakuvamanaus. Kiro-
foneettista kömpelyyttä ei ainakaan
ole säästetty. Ks. Saatana.
Paholainen on luojajumalan
kilpailija. Häntä vastaan pyhimykset,
kirkon miehet ja jokainen hyvän
puolesta taisteleva ovat jatkuvasti
sotasilla. Jo luonnonuskonnoista
alkaen, Lähi-idän vanhoissa
uskonnoissa sekä kreikkalaisessa ja
roomalaisessa mytologiassa kuviteltiin
paholaisen ottavan erilaisia
muotoja. Keskiaikaan asti käytiin ympäri
maailman noitavainoja. Valistusajan
teologit kyllästyivät ilmeisesti
siihen, että vereviä neitoja poltettiin
jatkuvasti hukkaan ja esittivät hätä-
selityksen, että saatana onkin vain
pahan vertauskuva. Nykyteologias-
sa persoonallisen paholaisen sijasta
puhutaan usein pahan prinsiipistä.
Vanhojen myyttien dualistinen
perusasetelma on myös Suuren
Kirosanakirjan elimellinen viesti.
Hyvää vastaan on aina paha Mies ja
nainen ovat eri. Huumori on tosik-
koisuuden vastakohta. Tasapaino
vaatii molempien puolien
sekaantumista keskenään peilin avulla, mutta
molemmat ovat toisiinsa
palautumattomia. Mikään ei ole mitään, ellei se
määrittele itseään vastakohtansa
kautta. Tältä kannalta jin/jang-ase-
telman avain on huumori.
Huumorin vastaava toinen potenssi on
ironia
PAHULAINEN Paholaisen viän-
nös. Proteesisarvet.
PAHUS
Pahus soikoon, tietysti rokkia
Pahus vie, tottakai neitsyyden. Pahaa
on niin helppo syyttääkaikesta, ikään
kuin se olisi ennalta määrätty
itsestäänselvyys. Pahasta johdettu pahus
personoituu kuudentuhannen kilo-
vvatin nopeudella sekunnissa, se
liukenee virtuaalitodellisuudesta
todelliseen maailmaamme solu solulta, ja
ne solut ovat meidän. Pahus ei
esittäydy, ehei, se käy suoraan asiaan.
Se on meidän mahtimme. Ja
menestys on taattu, koska pahuksen näkö
on uljas, ääni enkelinen ja tyyli kei-
sarikas. Ei väliä, ettei se kaksiulot-
teisuudessaan tavoita historiaa.
Meidän sukupolvemme nappiaivot
196

- 	siis 70-luvun alussa syntyneet -
eivät tarvitse historiaa. Kaikki, mikä
suo oraalisen nautinnon juuri tälle
hetkelle, on oikein, moraalinen
loppuottelu pelataan toisaalla ja
kokonaan toisessa ajassa.
Ulla Hovi on selvittänyt, että folk-
rolistiproffa Leea Virtanen on ala-
tyylisyyksien muinaisia tehtäviä
tarkastellessaan päätynyt siihen, että
kiroilija on osoittanut
kunnioitustaan yliluonnollisia mahdeille vedo-
tessaan niihin. Sosiaalisten syiden
sijasta Virtanen painottaa
yksilöllisyyttä mainitessaan, että kiroaja on
pyrkinyt rakentamaan alkukantaisen
suojamuurin itsensä ja
ulkomaailman välille. Varsinaisena
tarkoituksena ei ole saada nimettyjä henkiä,
paholaisia tai jumalia paikalle,
mutta niiden kutsuminen tuntuu
lisäävän kiroilijan omaa mahdikkuutta.
PAHUUS Pahus-sanan venytys,
pahan keskittymä. Mouhijärvellä
kuulee Eero Järventaustan mukaan
usein kirottavan sanalla pahuus.
“Mikä pahuus tohon koirraan ny om
menny, ku se tollai rähisee?” “Pa-
huustakos siä teet toisten oloo kyt-
täämäsä?” Kirosanaa on käyttänyt
myös Pitkämäen Edvin.
PAHHUUS Murrevariantti on
tahkomäkeläisen Aimo Hokkasen
lähettämä, vuorostaan pahuus-sanan
venytys.
PAKANA
Pakanoita ovat kaikki, jotka eivät
usko Jeesukseen tai eivät kuulu
kristilliseen kirkkoon. Juutalaisia tai
muhamettilaisia ei lasketa joukkoon.
Ennen, kun uskontoja ei vielä ollut
keksitty, kaikki ihmiset olivat siis
pakanoita. Pakanat olivat varsinkin
keskiajalla verraton tekosyy lähteä
ryöstö- ja raiskausretkille pitkin
planeettaa. Myös kastamattomia
lapsia kutsutaan pakanoiksi. Heidät
maahinen vaihtaa.
Sana on tullut venäjän sanasta
pogänyi (pakanallinen, saastainen,
syötäväksi kelpaamaton). Pogän on
suomeksi likaisuus, saastaisuus,
hiiret ja rotat. Pogänin on pakana.
Muinaisbulgarian pogan taas oli
omaan sukuun ja kansaan kuuluva,
sukulainen, barbaarinen ja
pakanallinen. Slaavien sanat polveutuvat
latinan sanasta paganus (kylän
asukas, maalainen). Kun kaupungissa
käytiin jo kirkossa, varsinkin
syrjäkylissä taikauskot ja
kansanuskomukset jylläsivät vielä täyttä päätä.
Veijo Meren mukaan näin on
monessa paikassa vieläkin. Täytyypä
kysyä joltakulta korsolaiselta.
PALLUKKA
Pallukka on tavallisesti pienehkö
pallomainen muodostuma tai esine,
joka luetteloidaan sadatusten ja tu-
hahdusten pohjasakkaan. Näillä
pingpongeilla Aku Ankkakin osasi
nostaa proomun merenpohjasta.
Oletetaan siis, että pallukat ovat
ihmeitätekeviätaikamanauksia, joita
jonglöörittömätkin kasvoisuudet
kehtaavat viskata pärstästä pärstään.
Ks. Ballukka.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön määräyksestä (asetus 10/92)
pallukka on myönnetty terveysmanauk-
seksi kauniille Kata Kärkkäiselle,
joka on tullut kuuluisaksi levitetty-
197

ään keskiaukeamansa Playboy-leh-
dessä, laulettuaan ympäripyöreätä
diskomusiikkia ja pamahdettuaan
paksuksi rokkarista. Iltalehden
(2.10.92) gallupin mukaan Pertti
Salolaisesta tulisi Katan mielestä
paras kuningas Suomeen. Hyvin
moni voi olla hyvin eri mieltä.
Otetaan mittanauha ensin esiin, tytöt.
Voiko kaikista miehistä edes ottaa
mittaa?
PALIAINEN Leena, Katru ja
Saara Siilinjärveltä vastaavat tästä
ihmisystävällisestä kirosanasta.
PAMAUS
Leena Seppänen Joensuusta väittää
kertoneen lastenkirosanan. Taisi
räjähtää sormille? Huomio,
kuuleeko Joensuu, kuuleeko Joensuu,
täällä puhuu Kirosanasäädö. Onko kyse
ennakkoräjäytyksestä? Vai oliko se
Tshernobyl playbackinä? Kenen
pyssy? Kuka lapsee, ketä lapsii?
Otamme yhteyttä Hari Seldonin
varjokuvaan, hän on ainoa profeetta
omalla maallaan, koska hänen
maansa on koko universumi ikuisesti.
Siivotaan Jumaluudalla sitten
pamauksen jäljet.
Pamaus on väyrysmäinen mieli-
kuvaterroria. Kun kuulet imeväisen
suusta totuuden pamauksena,
maailmankaikkeus on luotu, ja sillä on
vuoden takuu. Nissan-kauppias
lupasi. Ehkä tällä Lasten
Suhteellisuusteorialla voidaan selittää myös
se järkyttävä arvoitus, miten,
milloin ja miksi joviaalista, hulluttele-
vasta teekkarista tulee kuiva tosikko
insinööri. Se on todellinen Big Bang.
Teekkari Arto Latvaniemen
mukaan hullutteleviin kiltoihin kuuluu
vain pieni osa Teknillisen
korkeakoulun opiskelijoista. Loput jäävät
pihalle siitä toiminnasta, mutta
pänttäävät opiskelunsa asiallisesti
loppuun. Häiriköistä tulee ihan
normaaleja ihmisiä, joiden työ on totista
rahanhankkimista. Romahtaako
myytti?
PANNAHINEN
Roomalaiskatolisessa kirkossa sen
jäsenen oikeuksien riistämisen eli
kirkonkirouksen deminutiivinen
versio, eräänlainen panna light, pik-
kukirous, söpö interdikti. Ei panna-
hinen suinkaan mikään pannukakku
ole. Se on kunnon jäyhä manaus,
jota käyttävät muutkin kuin yllytys-
hullut, omenaposkiset ja Teppo
Turkki. Pannahinen on eräänlainen
kansanihmisen aamen: se toimii
vaatimattomana pisteenä pieniin
puolustuspuheisiin tylyä maailmaa
ja isojen herrojen epälojaalisuutta
vastaan. Se kasvattaa luontoa niin
kuin suomalainen mies odottaa;
vaimo ei ymmärrä, äitikin vaati aina
enemmän kuin antoi. Vain oma
koira ei pure.
PAPIN PAKARAT
Pappi on se liperikauluksinen
tyyppi, joka puhuu unettavalla äänellä ja
vittuilee tuittuilevalle rippitytölle.
Pakarat ovat istumalihaksia.
Yhdistettynä papin pakarat on käsite,
jonka on voi dokumentoida vain papin
vaimo. Kirosanaksi asti se yltää
lievällä provokatiivisella
tunnelatauksellaan, joskin sen ilmaisuväri on
lupsakkaan hilpeä.
Pappi on tullut venäjän sanasta
pop, joka on lainaus kreikan sanasta
papas (alempiarvoinen kirkonmies).
Myöhemmin etupainoitteinen päpas
kreikassa tarkoitti paavia. Näin
saatiin puheessa ja kirjoituksessa
oikealla korkomerkillä pidettyä
erossa toisistaan idän kirkon kyläpapin-
pahanen ja lännen kirkon mahtava
päämies.
Sanan papa merkitys ja
synonyymi on tunnetusti isä. Pastori taas on
190

peräisin laidun- ja laiduntaa-sanois-
ta.
Pakaroista enemmän esimerkiksi
kohdissa Pylly, Perse.
PAHKALA AU MATA
Turkulaiskaksikon voimannäyte
siansaksalaisesta kirotteesta. Vai
niin, tämä luultavasti tarkoittaa
jotain. Ehkä se on pikku hiirenloukku;
siitä vain tutkimaan sheikkien
sanakirjoja.
Parka-sanan alkumerkitys on
ollut kapalovaate tai riepu. Monissa
muissakin kielissä huonokuntoinen
vaate tai kangas on ruvennut usein
tarkoittamaan säälittävää ihmistä.
Mikä onkaan enää henkirievun arvo?
Varsinkaan, jos sitäkin ruvetaan
tuottamaan halvassa Kaukoidässä.
PASHA
Paska-sanan kiltti muunnelma.
Tuskin Lapin pojat ovat tällä kertaa
käyneet nurkalla kuseskelemassa.
Hankalasti lausuttavana pasha ikään
kuin nukahtaa kielen kärjelle, eikä
se paukahda nätisti ulos.
Pikkutunneilla ja pikku huppelissa
manauksen käyttö sotketaan lespaamiseen.
Suositeltavuusarvo vähäinen.
Sana pasha tulee venäjän kautta
kreikan sanasta paskha (pääsiäinen).
Se on maitorahkasta valmistettu
alkujaan venäläinen pääsiäisruoka.
PASKA
Paska kuuluu kirosanojen toiseen
luokkaan yhdessä perseen, kyrvän
ja pillun kanssa. Paska on kokenut,
uskottava, pätevä ammattilainen,
jokatreenaa huolehtivaisen
valmentajan johdolla tunnollisesti
päivittäin. Sen monikkomuoto Paskat on
lähes yhtä kova karju, kuten myös
mietitympi versio Ja paskat. Tällä
kirostolla päijääkin omin voimin
lähes maaliin asti. Kulkua auttaa
täysautomaattinen peristaltiikka,
mahan ja suolen aaltomaiset supis-
tumisliikkeet.
Paskaa on niin ruoansulatuksesta
syntyvä jäte kuin kaikki se huuhaa,
jota syydetään televisiosta, lehdistä,
kirjoista, radiosta, poliitikkojen
suuaukosta, uskoshurahtaneiden si-
säsynnynnäisestä megafonista.
Suurin osa informaatiotulvasta menee
onneksi toisesta korvasta ulos.
Ihmisen korvienvälisyys on
mielettömän hyvä paskasiivilä, jossa
itsekritiikki korreloi vaikutusta (vaikun
kerääntymistä).
Paska on uusiutuva luonnonvara.
Sen massatuotanto on lähes
täydellisesti organisoitu. Se ei lopu
koskaan. Puhtaanapitolaitokset ja hyvin
nettoavat siivousfirmat saavat
paskasta jokapäiväisen leipänsä, usein
jopa hillon paahtiksen päälle. Ks.
Uloste.
Versioita löytyy: Voi vanha
paska, Voi nyt varttia vaille paska, Voi
vetelä laskiaispaska (Laukaa), Hur-
putuksen paska (Mäntyharju).
Keksi itse lisää.
PASKAA EVÄITTEN VÄLIIN
Kirsti Nissisen mukaan ainakin
Hyvinkäällä käytetty tokaisu harmis-
tumiseen.
PASKA...
Hyvin yleinen etusana yhdistelmä-
kirouksissa. Se antaa miellyttävän
paskan maun kiroilijan suuhun.
Jostain syystä tämä etusana näivettää
mielikuvitusta enemmän kuin lisää.
Vrt. Kautta...
PASKAHOUSU Eero Järventaus-
tan mukaan paskahousua on
käytetty kirosanana varsinkin lapsille
puhuttaessa. Vihtori Kivioja käytti
sitä usein puhuessaan pojille
jostakin häntä harmittaneesta asiasta.
Paskahousu on myös korttipeli.
PASKAHUORA Jukka UhlgnSn
199

Lohjalta keksi röyhkeän
yhdyssanan. Vrt. Kusihuora.
PASKA JUTTU Täydellinen
selonteko.
PASKA KÄLES Asikkalainen
tapa pahoitella vihaisesti.
PASKALÄJÄ Monen
keskinkertaisen arkkitehdin suora malli.
PASKAMAKIN OVI Sinikka
Savanheimon lähettämä muoto.
Omat paperit!
PASKAPATA Jukka Uhlgrfn
pistää nyt padan kattiloita
soimaamaan. Etuliite perkele antaa
kiroukselle entistä enemmän vääntöä.
Keitetään kädenlämpöisellä liekillä.
PASKAPÄÄ Siilitukan pöntön-
harjaukseen.
PASKARASTAS Räkätin
veroinen manaus. Vrt. Närhenmunat.
PASKARÄKÄTTI Rastaan
veroinen manaus.
PASKASILMÄ Oodi
peräaukolle.
PASKATAIKINA Köyhien
perheiden lapsille leikkiminen on
kiinni luovuudesta.
PASKATIRITIRALLAA
Rutanen taas asialla. Laskiaispaska.
PASKAVITTU Turhautuneen
miehen painajaispäiväuni. Jukka
Uhlgr&i on yhdistänyt kaksi
kirousta yhteen. Vrt. Kusivittu.
•••PASKA
Sekä yksikkö- että monikkomuotoi-
sena kelpo peräpää yhdistelmäkiro-
sanoihin.
EMÄPASKA Kaikkien paskojen
äiti. Ks. Emä...
HAASKASEN PASKA Mitä?
Uloste mennyt hukkaan? Onko
herra vielä esitellyt? Ks. Haaska.
HEVONPASKA Hevosteluun.
Laukkaa minen kielletty. Ks. Hevon...
HYTTYSEN PASKA
ITÄMERESSÄ Kaikki voi olla pienestä
kiinni. Ks. Hyttysen paska
Itämeressä.
KANANPASKA Sepeliä. Ks.
Kananpaska.
KATINPASKAT Ei edes viitsi
jatsoa. Ks. Katinkontit.
KISSANPASKA Sama juttu. Ks.
Kissan...
LEHMÄNPASKA Liukumiina-
manaus. Ks. Lehmänpaska.
MOSKURIN PASKA
Yllätysveto. Ks. Moskurin paska.
PIRUN PASKA Todennäköisesti
tähdenmuotoista paskaa. Ks. Piru...
TÄINPASKA Saivarteleva mik-
roskooppimanaus. Ks. Täinpaska.
YLITYÖPASKA Jaa ettei
palkkaakaan makseta?
PASKAN-
Yleisen kiroyhdistelmän etusanan
genetiivimuoto. Paskanmarjat on
erikseen, koska se on ns. lausekiro-
sana.
PASKAN HAILEE Tämä
kirosana toimii, kun lopulta pystyy
tunnustamaan, ettei millään ole enää
mitään väliä.
Paskanmaku
200

PASKANHAJU Hyvin
pakattuna tämän kirosana säilyy
jääkaapissa viimeiseen myyntipäivään asti,
mutta avattuna kaksi vuorokautta.
PASKANLATINKI Kunnon
täysistuntoa ei voita mikään.
PASKANMAKU Paskanmaun
tuntee yleensä suussa, vaikka ei olisi
paskaa kirjaimellisesti syönytkään.
Huolimattomat seksihullut eivät sitä
välttämättä edes huomaa.
PASKANPANUAJukkaUhlgr6n
Lohjalta lisää kierroslukuja näinä
vaikeina lama-aikoina, jolloin
viinan sanapoltto on edelleen
kiellettyä. Suositellaan nautittavaksi ja
humalluttavaksi saatana-etu
viipaleen kanssa: Saatanan paskanpanija.
PASKANSUTI Naistaiteilijan
huulipuikko. Ks. Perseensuti.
PASKANMARJAT
Lausekirosana. Paskanmarjoilla on
yleinen tapa saada kaiken maailman
lisukkeita peräänsä, kun neljä tavua
ei riitä sadattelun aikaansaaman
lievennyksen saavuttamiseksi. Joko
kirosana on sinällään kehno tai siinä
on jotain maagista piilosisältöä, joka
yllyttää kaivamaan
mielikuvituksesta hillon päälle. Kaiken kaikkiaan
klassista tavaraa. Tässä joitakin
kertyneitä papanoita:
PASKANMARJAT JA KUSEN
HERELMÄT Ruokavaliota
noudattaville jauhot suuhun.
PASKANMARJAT JA
MANSIKAT Suomalaiset rakastavat
jälkiruokia siinä missä ulkomaalaiset.
PASKANMARJAT VAAN EI
MANSIKAT Ilman jälkiruokaa.
Käytti Veli Pentti.
PASKANMARJAT PIHLAJA-
PUUSSA Kahden mikkeliläisen,
mutta espoolaistuneen naisen
mukaan nuoren naisihmisen
aggressioita tehokkaasti luotaava sadatus.
PASKAMMARJAP PETTERS-
SONNIV VAINIOLLA on ollut
ikaalilaisten tapa lisätä pelkkiin
paskanmarjoihin enemmän
ajattelemisen aihetta ja kohdennusta, kertoo
Eero Järventausta Siurosta. Ensi
kerran Järventausta kuuli sanonnan
isoäidiltään Amanda Simpsiöltä
ehdottaessaan pikkupoikana menevänsä
yksin Teerinevalle poimimaan
muuraimia ja väittäessään osaavansa
kulkea suolle vievillä poluilla.
Mummo kumosi pelkän ajatuksenkin
kyseisellä sadatuksella. Eero
Järventausta sai kuulemma vielä pitkäksi
aikaa ajattelemista noista sanoista,
kun mummo oli mennyt vielä
naurahtamaan sanojensa perään.
PASKANMARJ APUU Terttusel-
jaksi väitetty kirovihannes.
PASKATTI
Aimo Hokkanen Tahkomäeltä
lähetti, mutta tuskin siksi, että häntä
paskatti. Katti- ja skatti-päätteisyys
on nyt punottu paskaankin
sellaisella riimusolmulla, ettäkoiranpapana-
teollisuus ei koskaan pääsisi
samanlaiseen pitävään koostumukseen.
Paskatti on kausaaliverbisyydestään
huolimatta uljas ja uhkea manaus,
jonka nominatiivisuus kannattaa
toisinaan varmistaa paketoimalla se
esimerkiksi muotoon Voi paskatin
paskatti.
PASKATUS
Rooman valtakunnan rappiosta
ainoa jäljelle jäänyt idea. Pilatus pesee
käsiään vaihteeksi paskassa. Kun on
toiminnan aika, tapahtuu paskatus.
Kiroilijan ei ole tarvis sotkea itseään
toisten aiheuttamiin paskoihin, ellei
ole mennyt takaamaan vekseliä.
Silloin kannattaa pitää varansa, mitä
protestoi. Paskatus on irtonainen,
raikas kirosana, jota ei kannata
hylkiä. Se on erilainen, mutta ei liian
erilainen.
201

PASKULI
Paska-sanan kiltti vatkulimuunnd-
ma. Siinä on kuitenkin uhoa
mukana; kirjaimien paikkoja vaihtamalla
sanasta tulee Ilkupas. Jokaisen
hymyn takana on terävä
kulmahammas. Ehkä tuo kaveri kuvittelee, ettei
paskulista ole mihinkään, ja nauraa
yhden katkonaisen hengityshäiriön
verran liikaa. Ivanauru voi päättyä
yskänkohtaukseen. Jos kasvot vielä
punehtuvat, maalitaulu erottuu
entistä paremmin. Sitten rystyset jo
ujdtavat.
Vampyyri hymyilee kaikista va-
pautuneimmin. Ja nauraa
viimeiseksi.
PASSIIVI
Paska-sanan kiltti muunnelma.
Passiivi on kielitieteessä toinen verbin
pääluokista. Päinvastoin kuin
aktiivi, passiivi ilmoittaa tekijäksi
epämääräisen persoonan. Tämän
vuoksi kirosana on sivarimaisen leuto ja
hinttimäisen voimaton.
Sanasiitos on peräisin ruotsin
sanasta passiv, joka lainattiin
saksasta, johon se lainattiin raskasta,
jonka passif tarkoitti kärsivää,
toimetonta, mitään tekemätöntä. Veijo
Meren mukaan alkusana oli latinan
passivus (tunteellinen), joka on
imaistu sanasta passio (intohimo,
kiintymys). Myös kreikan sana
päthos (intohimo, voimakas
tunnetila) tarkoitti alkuun kärsimystä,
mutta kreikan ja latinan sanoilla d ole
samaa alkuperää. Stoalaisten
filosofien midestä tunteilu oli pelkkää
kärsimystä, he kun pyrkivät kaikin
voimin välttämään turhia
tasapainon järkytyksiä. Siispä he menivät
muuttamaan sanan merkitystä
molemmissa kielissä. Latinassa vanha
merkitys kärsimys jemmatdin sanaan
passio, jolla on tekemistä
Kristuksen piinan kanssa. Passioita ovat
Jeesuksen traumoista ja
ristiinnaulitsemisesta kertovat musikaalit. J.
S. Bach oli siinä duunissa haka.
Passiohedelmä on kärsimyshedelmä
(granadilla). Filosofiassa passio oli
yksi Aristotdeen kategorioista:
toiminnan eli aktion kohteena
oleminen.
Passiivat ovat henkilön tai
toiminimen velat ja oma pääoma.
PEE
Sadatusta laihialaiseen makuun!
Loistava tapa kirota yhtäaikaisesti
perkelettä, pirua, paskaa ja persettä,
sekä kaikkia niiden variantteja.
Kukaan d tietenkään ymmärrä peen
suvereniteettia, eikä se toisaalta ole
ihmekään. Kirosanoja on vaikea
alleviivata, koska ne ovat jo
itsessään alleviivauksia. Sen takia
varsinkin nuoren ja kokemattoman ki-
roilijan kannattaa edetä peestä
hitaasti ja hartaasti kohti
monimutkaisempia kirokonstruktioita, kunnes
hän saavuttaa täysmanaajan
seitsemännen asteen mustan vyön. Ensin
pitää sisäistää kiroilun merkitys. Ne
eivät ole pelkästään rumia sanoja
tuuleen. Tätä Kirosanakirjaa
kannattaa sdailla päivittäin kuin
Raamattua. Vähitellen p-, v-, j- ja h-
palaset loksahtavat paikalleen.
Peen kanssa on hyväksi käyttää
Voihan-etuliitettä.
PEEVELI
Peeveliä voidaan pitää jo asiallisena
kirosanana. Tietysti se kuuluu
mietoon hitto-sarjaan, mutta peevelin
maku suussa voi ihan hyvillä mielin
rauhoittua pahimmasta
ärtymyksestä. Peeveli vieköön ja Peeveli
soikoon ovat yleisesti hyväksyttyjä
variantteja.
Peeveli on synonyymi paitsi
paholaisesta myös pyövelistä. Pyöveli
teloittaa, paholainen on ilkeä
muu202

ten vain. Pyöveli on yleensä ollut
muodossa pööveli, mutta jo 1700-
luvun alussa Daniel Juslenius käytti
peeveli-versiota. Sana on lainattu
ruotsin sanasta böfvel (teloittaja,
mestaaja, paholainen, piru).
Juslenius on muutenkin meikille
pantava veikkonen. Tämäensimmäi-
nen ja tunnetuin fennofiili oli
pitkään sekä Porvoon että Skaran
piispa; liekö ollut suultakin syytä
kiroilla peeveliä? Hän pisti saman tien
koko Suomen historian uusiksi:
hänen mukaansa suomalaiset ovat
ikivanha kulttuurikansa, ja suomen
kieli on heprean ja kreikan sukua.
Vääpeliä on kutsuttu
sotilasslangissa peeveliksi.
PEEVELIN PYÖVELI Perehty-
nyt peevelöitsijä tietää tuplama-
nauksen voiman.
PEHKANA
Etelä-Pohjanmaalta käsiini
ilmestynyt kirosana. Myös vahtolaisenEino
Hakalan lähettämä manaus, joka
tunnetaan Nykysuomen
sanakirjassakin lievänä kiro- ja voimasanana.
Pehmyt peh-kulttuuri ei ole vielä
iskenyt tulta, mutta lintukaijan
räpylöillä se saa vähitellen vauhtia
alleen. Veibi pehkaantua tarkoittaa
lahota, mädätä.
PEHKO Pensas, hiuspehko,
naisen ikipermanentattu alatukka.
PEHVETTI
Kuinka kommunikoida pelkillä
kirosanoilla? Mene saunaan ja istu
pehvedn päälle. Olet Villissä
Pohjolassa. Vaikka tämä Kirosanakiija on
enemmän kylpy- tai takkahuoneen
oheismateriaalia kylmän kaljan
rinnalla, lauteilla voi aina kerrata me-
hukkaimpia manauksia seurueen
iloksi. Hyvin äkkiä löydät yhteisen
kielen. Aina ei tarvitse jutella vain
autoista, tai naiset miehistä. Pehvetti
on saunahullun kirosana,
hygieeninen, virkistävä ja ehdottoman
intiimi.
PEHVA Vaikka pehva
tunnistetaan takapuoleksi, se on itse asiassa
mustalaiskielen sana, joka tarkoittaa
vulvaa. Ks. Perse, Pylly.
PEUAINEN
Jusleniuksen mukaan
merkityksiltään identtinen peijakkaan kanssa.
Peijaiset ovat olleet erilaisia bileitä:
häistä hautajaisiin, nurkkatansseista
läksiäisiin ja kihlajaisista kaadetun
karhun kunniaksi pidettyihin juhliin.
Nykyään hirvi on varastanut
pääosan. Seuraavaksi isokenkäiset
ammuskelevat peuroja, sitten hillerei-
tä, lopuksi kai päästäisiä. Tarvitaan
yksi kekkonen. Näyttämään mallia.
Nykyiset sankarimallit (Terminator,
Robocop) alkavat olla niin
mahdottomia, että ne eivät enää tsemppaa
poikain orastavaa miehekkyyttä.
PEU AH AINEN Lönnrotia peliin.
Tapa kärpänen.
PEUAHINEN Renvallia pelnn.
Tapa sata hyttystä.
PEUAKAS
Liekö peijakas peikko? Lie se. Tästä
kaikkien tuntemasta metsämanauk-
sesta Väinämöinenkin olisi ollut
ylpeä. Huolimatta pliisuudestaan se
on kestänyt isältä pojalle. Siinä on
metsästysperinteitä, maagista
taustasäteilyä ja alkukantaista häirikköä.
Lisäksi pei-tavu soi suussa
kauniimmin kuin useimmat myönteiset
sanat.
Peijakas on ollut paholainen,
perkele, paha haltija ja kuolleiden
jumala. Peijakas, peijainen ja peikko
eivät eroa toisistaan edes
sormenjäijiltään.
Peijakas tulee verbistä peijata
(pettää, pilkata, ivata). Se on lainattu
ruotsin kirjakielen sanasta speja
203

(vakoilla, urkkia) ja spejare
(vakoilija). Suomenruotsalaisilla spejare
merkitsee ilveilijää. Muinaisnorjan
feigr merkitsi lähellä kuolemaa
olevaa, kuolemaan määrättyä,
kuollutta. Ruotsin riimuldvissä faigian, fai-
kian tarkoitti äsken kuollutta, kun
taas nykyruotsin feg meinaa pelku-
rimaista, aikaa. Sitten Veijo-setä
vasta innostuukin: etymologi alkaa
ryöpytä tanskaa, anglosakseja, m ui nai s-
sakseja, keskihollantia, lappia, goot-
tia ja niin edelleen. Ei kukaan
sellaista jaksa, kun pitäisi keskittyä
kiroilemiseen. Muinaisintiasta löytyy
demonia, liettuasta tyhmää,
indoeurooppalaisesta kantakielestä
vihamielistä (peik-, poik-), josta
päästäänkin jo vähällä vaivalla
peikkoomme, ehkä liiankin helposti.
Myös kapteeni Haddock on
käyttänyt tätä sanaa sellaisenaan tai
yhdistelmänä Peijakkaan peijakas
sekä Tintti Tiibetissä että
Tuhatkaunon tapaus -albumeissa.
PELJAKKA Taipuu samaan
tapaan kuin Peijakas. Pyhämaassa
sanotaan Oi peijak (Oi piru sentään),
Perttelissä Op peijak.
PEIJAS Heinolalainen versio.
Pahat henkiolennot, aaveet,
kummitukset, metsittyneet arat ihmiset ja
linnunpelättimet ovat samaa sarjaa
kuin peijas.
PEUOONI
Elämä on täynnä huikeita
vakoilutarinoita. Milloin pikkupoika kyttää
puun takana kiimaista lemmenparia,
milloin aviomies tonkii pyykkikotia
epäillen vaimoa uskottomuudesta.
Peijooni on manauksena aina
paikallaan, kun tarvitaan
kaksimielisyyttä, kaksinaismoraalia tai
kaksoiselämää.
Vpl. Pyhäjärven Noitermaasta
Suoniemelle siirtynyt Pekka Pulak-
ka di Eero Anselm Järventaustan
mukaan uskollinen raittiusmies, joka
halusi puheissaankin olla
esimerkkinä muille. Siksi hän korvasi
karkeat kirosanat peijoonilla. “Mikä
peijooni pit miehee männ, ku tollviisii
ratkes ryyppäämää ja pillaamaa elä-
mäis!”
Löytyy ruotsista sellainenkin
vakoilijaa tarkoittava sana kuin spion,
josta peijooni (veijari, lurjus, vintiö)
on tullut, Veijo Meri opettaa ja
haroo harmaata kuontaloaan. Sana on
peräisin goodn kielestä (spaiha), josta
kehittyivät italian spia ja ranskan
6pie (tiedustelija, vakoilija). Kun
italian versio kypsyi kannen alla
tarpeeksi, siitä tuli spione, joka 1500-
luvulla synnytti espanjaan ja
ranskaan sanan espion. Niin kuin
yleensä, 30-vuotinen sota levitti sanaa.
Saksa (Spion) ja ruotsi (spion) löivät
kättä.
Kun englantiin ilmestyi sana spy
(vakoilija), apuun saapui James
Bond.
PEKKALAN PILARIT
Trendikirosana Filosofinen tyhjää-
mismanaus. Antakoon-tämä-ajatte-
lemisen-aihetta-sadatus.
Jokainen meistä on Pekkala,
jonka suu kaipaa siltoja yhdistääkseen
sitä vastakkaisuutta, joka syntyy
halujen ja tekojen ristiriidasta
Puhumme toista kuin meidän pitäisi.
Suusta on pudonnut moraalin
hampaita, tai ehkä itsetunnon,
voitontahdon hampaita Hampaiden välisestä
tyhjästä aukosta lipsahtavat helposti
makkaroiksi löystyneet sanat ja teot.
Tarvitaan uutta puhallusta elämään;
siihen eivät työväenopiston keramii-
kankurssit pelkästään auta
Tarvitaan näkymätön hammaslääkäri,joka
hioo aukon vierushampaat
pilareiksi. Niiden väliin pingotetaan ham-
mässiltä Sitä siltaa pitkin tahto ja
teot kohtaavat taas.
204

Totuus vain on niin, että Pekkalan
pilarit eivät kestä. Joten on turha
kuvitella itsestä liikoja. On turha olla
ylioptimisti. Pekkalan pilarit ovat
Pyrrhoksen voitto. Vähän sama kuin
hallituksen verouudistus. Ensin
maksetaan vähemmän, jotta
myöhemmin jouduttaisiin maksamaan
kaikki.
PELVAKORI
Outoa, outoa. Pelotonta sukkaa
heittävät ToPon pelurit eivät tiedä,
mistä on kyse. Manaus johtaa harhaan,
se tarvitsee patentoimattoman hdk-
sauksen. Pelvakori tulee nimestä
Belfagor. Hän on pahahenki, joka
hallitsee kaikkia keksintöjä ja
löytöjä. Niille, joista hän pitää, hän jakaa
suuria rikkauksia. Vaikka hän
voikin ottaa kauniin neitosen hahmon,
yleensä hän ei ole erityinen ilo
silmälle. Hänestä on oiva kivipiirros
teoksessa Dictionnaire infernal
(Pariisi 1863).
PEMPPA
Naistenmanaus, joka herättää
naisissa pelkästään haluja.
Pemppa on tietysti takapuoli,
pylly, peffa, peräpeili, pyrstö,
peppu, pemppu, perse. Minna Hapulin
mielestä tämä pemppa lienee
nimistä sööteimpiä. Oikein lutuna. Hellä
ja kaunis sana joka hänestä sopii
lässyttelyyn. Hän kehottaa
kokeilemaan sitä omaan tai toisen
partneriin. Pempassa ei ole anaalisia
vivahteita, vaan lähes ongelmaksi
muodostunut ruumiinosa on saanut
herkullisen nimen. Kuka tahansa voi
jakaa pemppaa lennättämättä
ihmisiä pahennuksesta pempalleen -
ainakin noin korvakuulolta.
Lisäämällä artikkelin ja vaihtamalla
aksenttia sen saa kuulostamaan
hyvinkin ruotsalaiselta, saksalaiselta tai
ranskalaiselta: en pemppa, der
pemppa, la pemp.
PEMPPU Kirosanapehmis.
Saatavilla on monia makuja: vanilja,
suklaa, mansikka ja tiikeri. Peppu-
johdos Pempan tapaan.
PENIS
Tabumanaus. Terhakka,
läpitunkeva ja timangi auervaara. Impotenssi-
vakuutettu, ympärileikkaamaton ja
seksitauditon suullisen vallan
välikappale. Isoille miehille penis ei
kelpaa kirosanaksi, heille on suotu
sana (ks.) Kyrpä, Mulkku tai Terska.
Naiset ja lääkärit lausuvat sanan usein
väärin pitkällä eellä: peenis. Se
Pemppa

kuvastaa joko kunnioittavaa tai
ylimielistä asennetta. Kiroilun
yhteydessä e-venytystä suositellaan vain
erioikeuksin.
Miehillä on penis. Se roikkuu
puntissa. Sen elämäntehtävänä on kusta
nuikkiin ja paukuttaa toisinaan
vääriä naisia tiineiksi. Jälkimmäisessä
tapauksessa isokahva on
riippuvainen erektiosta, sillä
koeputkihedelmöitys on tilastollisesti harvinaista
lisääntymistä. Stondikseen tarvitaan
muutakin kuin pornokuvaa Jallusta.
Kiihottuminen on ennen kaikkea
henkinen prosessi. Ks. Sperma.
PENSKATTI
Penteleen perskatti-sovellus, jonka
henki pihisee vielä. Kaikki miehet
eivät pidä lapsista, vaikka
jokaikinen heistä on joskus itse ollut lapsi.
Taitaa olla asenteissa vikaa? Eikö
omakuva miellytä? Jäivätkö kaikki
lelut patterin väliin? Penskattia
peliin ja buranaa päälle, niin eiköhän
itsensäkieltäminen herkeä.
Kannattaa myöntää totuus ajoissa, muuten
omat lapset jättävät sinut omaan
onneesi, kun täytät
seitsemänkymmentä. Ei ole kivaa viettää viimeisiä
vuosia unohdettuna jossain
laitoksessa.
Kerran lapsi, aina lapsi.
PENTELE
Täsmällisesti käännettynä kynäkau-
ko. Paikkansa vakiinnuttanut hitto-
saijan perkele-ohitusleikkaus.
Kunnon suomalaisena arkikirouksena
pentelettä kehtaa käyttää
julkisestikin. Sen tavuäänteet mahdollistavat
luovia aksentteja; hädän hetkellä ei
tarvitse juuttua monotonisuuteen. Jos
penteleeseen saadaan mukaan yskä,
kirosana voi purkautua keuhkoista
ylös jopa 150 metrin nopeudella
sekunnissa.
Havaittakoon, että teledu on hai-
sumäyrä ja telega avoimet, istuimet-
tomat vaunut.
PENTULA Lastenkamaa. Ei
suositella kasvuprosessiin.
PENTULES Suoraan lelukaupan
hyllyltä. Mouhijärveläinen muunnos
penteleestä.
PEPPU
Lapsekas kirosana. Isojakin miehiä
voi lapsettaa, eikä siinä mitään,
kunhan eivät sotke seksiä
tekemisiin. Pepulla pystyy kuittaamaan
monet pikkuharmit alkaen
lyijykynän terän katkeamisesta ja päättyen
sukan vetämiseen väärään jalkaan.
Mäntsäläläiset saattavat vihassaan
taivastella: Voi polttava peppu. Jos
kaipaat raskaampaa kamaa, ks. Anus,
Anaali, Ahteri, Pylly, Perse tai muut
noin 30 Pers-alkuista kirosanaa.
PEPPUREIKÄ Heikki Ali-Hokan
käyttämä manaus, vaikka hän ei
pärjännytkään minulle jääkiekkope-
lissä.
PER...
On tavallista, että kirosana ehtii jo
alkaa, kun jälki vasta syttyy.
Ihmisen ajatus on onneksi yleensä ääntä
nopeampi, ja jo toiseen tavuun
tultaessa mielikuvitus on pelastanut
tilanteen. Saattaa olla, että paikalla
oleva kirkkoherra kuuleekin
isännän suusta esim. “Voi per...soonal-
lista kipua” tai “Tuhannen saa.. .tavaa
Parkion muorilta”. Tätä kutsutaan
hätävalhekiroiluksi. Esimerkit on
lähettänyt Heimo Aaltonen
Letkusta.
Hakusana voidaan lausua myös
pelkästään Prrrr...
Latinan etusana per tarkoittaa
alkuliitteenä ympäri, läpi, perin, ylen,
päähän asti. Paikallisesti se on ylt-
ympäii, pitkin, järjestään, läpi,
kautta, ylitse, myöten. Ajallisesti se on
aikana, -na, -nä, läpi, läpeensä,
kaut206

ta, yhtä mittaa; aikatilallisesti
vallitessa, -ssä, -ssä. Keinoissa ja
tavoissa se on kautta, välityksellä, avulla,
tekosyyllä, verukkeella, että, muka.
Syyssä ja henkilössä se on tähden,
vuoksi, puolelta, puolesta, johdosta.
Myös rukouksissa ja valoissa se on
kautta, tähden.
PERFISH
Täydellisyyttä, kalaisuutta,
proteiinia. Manaus kuin peukunnosto.
Hämeenlinnalaiset Maija, Virpi ja
Kaisa ovat laatineet kalastajan
kirosanan, jonka ottanevat onkeensa
myös kuivalla maalla kalastavat.
Kukapa ei tarvitsisi kalaonnea liike-
elämässä, naisten parissa tai
arpapeleissä? Kun tarpeeksi yrittää,
pyydykseen käy aina myös
kultahippuja. Kaikki tavallisen kalavaleen
ylittävät todelliset saaliit jäävät
ikuiseksi muistoksi elämän kultaiseen muis-
tikiijaan.
Kalastajan kirosana on siis
laadittu. Tällä luonnonmenetelmällä
jokainen pystyy kehittelemään
itselleen nimikkokirosanan. Antoisaa
askartelua kirosanojen parissa!
PERHANA
Klassinen pikku-perkele, luotettava
kuin vanha Volvo. Se on pierunki-
reä, monessa kolhiintunut konkari-
jääkiekkoilija, joka ei päästä
ohitseen edes vastapelaajaa, joka
luistelee sirkkeli tanassa Perhanan
kanssa pärjää, vaikka anoppi tulisi
kylään. Se on yksinäisen aviomiehen
luotettava ystävä, kun skorpionivai-
mo sättii ja syyllistää. Tietenkään
sen kanssa ei käydä vieraissa, mutta
kaikkea muuta sillä voi nikkaroida-
kin. Perhana on kuin hieman
lämmin Koffin keskari.
Ukkonen on muinaisgermaanissa
ferkhunitz, firgunia, ferhana-ja fer-
huniz, joista suomen perhana suku-
laissanoineen on Veijo Meren
uskomuksen mukaan kokoonparsittu,
tosin itäistä linjaa pitkin eikä ger-
maanikielien kautta. Muinaisnorjas-
saFjörgyn ja Fjörgynn olivat
vastaavia henkiolentoja, ukkosenjumalan
perhettä. Edellinen oli ylijumala
Thorin äiti, jälkimmäinen hänen
miespuolinen vastineensa. Muinais-
slaavien ukkosjumala oli Perunu ja
muinaisintian Parjanya.
Esitän oman teoriani, vaikka
heittäisitte mädillä kananmunilla.
Ukkosenjumalilla saattoi nimittäin olla
ihan sattumalta eri kulttuureissa
samantapainen nimi, ilman sen
kummempaa etymologista yhteyttä
keskenään. Teoriani perustuu siihen, että
perkeleen kantaemo, ukkonsenj yräh-
dys, on samantapainen pörähdys kuin
- 	pieru. Se on pelkkää onomato-
poeesia, luonnon ääntä jäljittelevää.
Perhana on siis vanha pieru.
Ks. Perkele, Ukkonen.
PERHANTTI
Elefanttimainen perkele-johdos.
Niilo Rytkönen Suonenjoelta ujutti
tämän manauksen muiden joukkoon.
Nyt kuka tahansa voi ruveta
käyttämään sitä ilman erillistä maksua.
Kirosanat ovat liikevaihtoverovapai-
ta tuotteita. Latinankielisen etuta-
vun perusteella perhantti voidaan
kääntää vapaasti muotoon Kautta
hanttiin panemisen. Se on namia
kirofilosofiaa.
Ks. Norsunvittu.
PERHONEN
Neitikirosana. Jatkaa per-alkuisia
eläinmanauksia Perfishin ja Perhan-
tin putkessa. Nimimerkki
Lasitehtaan Duunari Urjalasta on esittänyt
sofistikoituneemman muodon Per,
per, perhonen. Sama juttu toistuu
“kirosanassa” (ks.) Perjantai.
Perhonen on näitä ruma ankanpoikanen
207

-tapauksia. Ällöstä toukasta
kuoriutuu mitä suloisin lepattavasiipinen,
jonka saa lähemmin käsiteltäväksi
kloroformilla ja perhoshaavilla.
Perhonen on perkeleen johde.
Suomessa elää maailman yli
sadastatuhannesta peihoslajista lähes
2.300 lajia. Kirosanakiijan kannalta
on mitä mainiointa, että myös
kehrääjät, mittarit, kiitäjät ja varsinkin
yökköset lasketaan perhosiin.
Yöperhosia tarvitaan aina lepakoiden
joukkoon. Ne rapisevat mukavasti
nurkissa ja lyövät päätään
lampunvarjostimiin.
Haanikkaperhosen toukan
nähdessään raavas mieskin voi hetkeksi
säikähtää. Unitulkinnassa perhonen
symboloi sielua ja mieltä. Se voi
viitata myös kuolleen ihmisen pois-
lentäneeseen sieluun.
PERHOSEN PERÄPUKAMA
Nolo juttu itikallemme.
Perhosen peräpukama
PERIÄ1NEN ?
Ulosoton taitava pyöriäisen ja
mehiläisen sekasiitos. Normaali perkele-
kusetus, jonka paha perii. Kana
kynitään aina, myös tällä
kevyehköllä kenttäm anauksella. Kiroilu on
kuin perintä. Paljon melua, mutta
melko vähän tulosta. Turha on periä,
ellei rahaa ole. Siksi on parempi
periä vaikka kunniaa.
Machotoimittaja Mattiesko
Hytösen mukaan keskiluokkainen
ylioppilas Paavo Haavikko on Suomen
aggressiivisin kirjailija (HS 29.11.
92). Hän on väärässä. Haastan
Haavikon kaksintaisteluun. Joku tolkku
ja järjestys sentään pitää olla. Nyt
tuli nuorta verta kehään. Emme peri
maksua yleisöltä, mutta perimme
kalavelkamme.
Helsingin seudun
puhelinluettelossa (kotipuhelimet, 1992) on viisi
Periäistä. Arkkitehti Tapio Periäi-
sen tyttäret ovat 1966 syntynyt
Karoliina, 1969syntynyt Karina ja poika
1971 syntynyt Petteri. Heitä ei
sinällään pidä sotkea kiroiluun.
PERJANTAI
Jees! Kuuluisa seura-
kuntatason kirosana! Ja
se tulee lopussa
perustelluksikin. Ainakin
Korpelan Matti käytti sitä
joskus puhtoisella 70-luvul-
la. Perkele on väännetty
siistiin pakettiin. Mies, joka
manaa Voi perjantai, ei voi
olla läpeensä hyvä.
Radio City lanseerasi
viidennen arkipäivän hitiksi tau-
komelodialla Miksei aina voi
olla perjantai? Perjantaisin työ-
teho on alhaisimmillaan, koska
silloin alkaa viikonloppu. Tosin
laman aikaan 450 000
suomalaisella on helposti viikonloppu koko
viikon. Muualla työtehon laskuun
on sopeuduttu rehellisesti: saksan
Freidag ja ruotsin fredag ovat
suomeksi vapaapäivä. Goottien
lepopäivä oli paraskaiwe, kreikkalaisten
208

kantasana paraskeye. Muinaisbaije-
rista löytyy sana pferingtag.
Perjantai on ollut arvokasta
valuuttaa. Erään teorian mukaan
germaanit kähvelsivät roomalaisten
lepopäivän nimityksen dies Veneris
(Venuksen päivä). Roomalaiset
olivat samaan tapaan pihistäneet
kreikkalaisilta sanan Aphrodites emdra
(Afroditeen päivä).
Germaanien Venus oli Fria,
ruotsissa Freja ja islannissa Frigg.
Perjantaista on siis väsätty perkeleen
korvike rakkauden jumalattarclla.
Yksi johdoksen johdos olisi Per-
jantaipörssi, joka 80-luvun
jälkipuoliskolla vaikutti telkkariohjelmana,
jos olisin kyyninen TV-kriitikko.
Nimimerkki Lasitehtaan Duunari
esittelee muodon Per, per, perjantai
(Vrt. Perhonen).
PERJENTELE
Synteettinen kirosana on
muodostettu sanoista Perkele, Pentele ja
Perjantai. Toimii se kevytnäkkäri-
nä. Joskus 70- ja 80-lukujen
taitteessa helsinkiläinen Jarmo T. Michels-
son kehitti sen koulunkäynnin
piristykseksi, ja aikansa ihmeteltyään
kaverit ottivat sanasta onkeensa,
kunnes se levisi kuin räkäflunssa
monen muunkin käyttöön
samaisessa koulussa. Manaus voisi olla
revitty suoraan Kuperkeikka-oktetista.
Ks. myös Saatervelberi.
PERKALE
Tyyppiesimerkki
perkele-väännöksestä. Jos yksi vokaali heittelee
sinne tänne, vika ei voi olla kiroilijassa.
Ehkä herra Perkeleen itsensä olisi
mentävä itseensä ja käytävä
tarkistamassa nykyiset tietonsa
henkikirjoittajalta. Perkale on asiallinen
homma. Voiko se muka olla
juonittelija? Mutustele.
Mouhijärveläinen Kalle
Järventausta manasi: “Mikä perkale sun
nys siähel lennätti mun tiälleni?”
PERKAMA
Huumediilereiden sotasaaliin jaon
yhteydessä voidaan laskea, kuinka
monta tyyppiä on per kama. (Se oli
vitsi.) Eero Järventaustan mukaan
perkamaakäytetään joistakin
esineistä puhuttaessa, joskus myös
ihmisestä. Minun puolestani perkamala
voidaan manata vaikka naapuripar-
vekkeen päivänkakkaralooraa.
Kirosanan heittoistuin-ominaisuudet
ovat juuri sopivan mojovat: sillä
roiskii minne sattuu.
Pinnallisen perkaman sy väanalyy-
si käy helposti city-tyyliin. Mieli-
elokuva: Yksin kotona 2. Suosikki-
bändi: Värttinä. Kantaravintola:
MacDonald’s.
PURKAMAN PERKAMA
Tämäntyyppisiä kieroon tuplaantuvia
erikoismanauksia voi luoda
jokaisesta kirosanasta.
PERKATTI
Perattu katti, puli kissa. Ota
tarpeeksi naatti kissa, ettei se juuri sillä
hetkellä sähise ja raavi, sido se
naruilla keittiönpöytään niin että
solmut ovat pöydänjaloissa, valitse
tarpeeksi terävä leipäveitsi ja viillä
kissan maha halki Saksilla voit hoitaa
loput. Kyllä mouruaminen
vähitellen lakkaa. Toinen vaihtoehto on
kuvitella tämä operaatio vain
mielessäsi silloin kun kiroilet perkattia. Jos
kiroilunaihe löytyy toisesta
henkilöstä, hän saa taholtasi kokea
melkoisen sähisevän ja raapivan
manauksen. Tunnetila ei voi olla näet
välittymättä. Näin tapahtuu
assosioiva tunteidensiirto. Kun sitä
harrastaa muutaman kerran, toista ei
enää siedä hyvinä hetkinäkään,
koska assosiaatio on luutunut selkäyti-
meen. Toinen tuo aina mieleen
pre209

Perkatti
'Av,J
paroidun kissan.
Näin toimii ehdollistuminen.
Yleensä sitä kyllä kannattaa
toteuttaa positiivissa asioissa. Ihminen on
sitä mitä tuntee.
PERKEE
Nyt kalanperkeet sivuun. Täikeintä
ei olekaan pituus vaan etupärähdys.
Aksentteja vaihtelemalla tämä p-
manaus on oiva kaupparatsu, jonka
sliipattu kuontalo saattaa jo
huomenna työntyä sinunkin ovenraostasi
sisään. Eikä siinä silloin myydäkään
pölynimureita. Perkeen
ranskalaistunut hienostuneisuus kätkee
sisäänsä pirullisen petollisuuden, joka
lopulta vohkii enemmän kuin antaa
tilalle. Erittäin kätevä gsm-manaus.
Laukaalainen nimimerkki
“Helskyt” on lähettänyt kirosanakilpailu-
ni johdosta jutun, joka alkaa näin:
“Tavallisimpia kiroiluja en lempo
soikoon luettele. Ne saatte
kuuntelemalla ja sadoista muista kiijeistä.
Vittuako tässä kiroilemaan.
Yököttää pirusti koko helskatin kisa. Sen
kaunompaa, aidompaa, äkkinäisem-
pää ja tunnevivahteet peittoavam-
paa tapaa kuin rompsuttelu ärrän
korahtelulla tuopillisen kanssa tai
ilman ei suomalaisilla ole. Paitsi
naisilla korkeintaan hertsumarepale
ja silittely.” Ja hän lopettaa näin: “Ja
saakeli mie lopetan. Perkee.”
Hulvattomasta tarinasta lisää kohdassa
Reva.
PERKELAHON
Lausutaan englantilaisittain perke-
leissön. Kiroluovuutta
parhaimmillaan. Anglismikin annettaneen
anteeksi, sillä perkelation huuhtelee
lässähtäneimmänkin juhlatunnelman
taas pirikuntoon. Nyt jääkiekkopeli
esiin! Ja pullo pöydänjalan viereen.
On aika poikamaisen turnauksen,
jonka voittajat keräävät illan söpik-
set Kirosanan ottoisä Tampereella
on Markus Tamminen. Vrt. Jumala-
tion.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön määräyksestä (asetus 10/92) ja
Suomen Ulkomaankauppaliiton
suostumuksella perkelation on
luvattu toimittaa osina jääkiekkoloik-
kari Teemu Selänteen käyttöön ja
matkaevääksi, kun pitkillä peli
reissuilla rapakon takana pelkkä
englanninkielinen kirosanakalusto ei
enää riitä loistokiekkoilijan pötsin
sponsorointiin.
210

PERKELE
Yksi viidestä pääkirosanasta.
Manailun aatelia. Pomosana, joka ei
kaipaa selityksiä. Ykkösluokan
pommi, viiden tähden tykki. Selkä-
ydinkirosana, suomalaisen
aktiivista sanavarastoa. Jumalan
tasavertainen vastapeluri. Ensiapukirosana.
Sopii kaikkiin vaivoihin, kaikkeen
hätään ja kaikkiin tilaisuuksiin.
Yhtäältä sisun näköispatsas, toisaalta
Ei kuulu mulle -asenteen ryhmysau-
va. Lenkkimakkaran kuori, kruunu-
korkki ja saunavihta. Vahvennus-
muoto ilman muuta Pemkele.
Perkele on muuttanut Suomeen
Baltiasta. Veijo Meri tietää viisaana,
että liettuan perktinas on ukkosen
jumala ja perktinija ukkonen.
Latviassa ukkonen on perkuons.
Indoeurooppalaisesta kantakielestä
löytyy sanavartalo perk- (iskeä, lyödä).
Se siitti muinaisintiaan sanan prtana
(taistelu), muinaisslaaviaan verbit
perä ja pirati (lyödä, piestä),
liettuaan verbin periu (lyödä kylpy
vastalla) ja latviaan verbin p6ru (lyödä,
ruoskia, kylpeä). Siis täyttä sisua,
saunaa ja sibeliusta. Ks. Perhana.
Barcelonan olympiakesän 1992
kuumia keskustelunaiheita oli,
saako urheilija kiroilla ja keneltä hänen
pitää sitten pyytää anteeksi. Mitä
helvetin pyhimyksiä urheilijat muka
ovat? Suuri uimarimme Jani
Sievinen hävisi 200 metrin sekauinnin
kultamitalin 0,52 sekunnilla ja jäi
neljänneksi. Hänen lehtien
otsikoihin päässyt pettymyksen
purkauksensa kuului: “Perkele, olin kullassa
kiinni”. Onneksi hän on hoitanut
jälkipyylrin hyvin voittamalla
muutaman kullan lyhyen radan EM-ki-
sdssa marraskuussa 1992.
Urheilujohtaja Kalevi Tuominen
innostui suorassa TV-lähetyksessä
kiroilemaan Suomen ainoasta
olympiakullasta (Mikko Kolehmainen,
melonta). Se oli spontaani
tunteenilmaisu, se oli yllättynyttä
onnellisuutta. Kansa tietysti kavahti. Kallu
teki sen virheen, että hän pyyteli
kansalta ainakin tuhat kertaa
anteeksi perkelettään. Jyrki Lehtolan
mukaan julkisuudessa (ja ihmisten
suosiossa) pysytään kiroilemalla ja
huonosti käyttäytymällä, ei anteeksi
pyytelemällä. Seppo Rädyn
vilkutettua hopeapallilla toimittaja
ihmetteli, että eikö häntä harmittanut
kultamitalin menetys, mihin hän
vastasi: “Ihan vaan vittumaisuuttani
heilutelin.” Siitä kansa piti.
Harri Fagerström on lähettänyt 80-
luvun lopussa tapahtuneen
tositarinan: 4-vuotias N^kkeri oli oppinut
kiroamaan, missä lienee. Kyläilles-
sä pääsi kirosana, jolloin täti valisti
Makkeria: “Kuules nyt, pikkupojat
ei kiroile.” Tähän Makkeri tätiä
vakavana killitellen: “Pikkupojat
kiroilee niin perkeleesti.” Onhan se
niin: pomosana kuuluu jokaiselle.
Seon meidän sosiaaliturvamme, niin
hyvässä kuin pahassa. Termi
Pariskunnan perkele on nimitys ns.
kolmannesta henkilöstä, joka sotkee
toisen avioliiton.
Koska perkeleestä löytyisi
tosielämän esimerkkejä lätkäkaukalo-
kaupalla, säälitään satoja muitakin
hyviä suomalaisia manauksia. Sitä
paitsi voi olla semmoinenkin ihme,
ettei joku välitä koko perkeleestä.
Jos taas haluaisit siirtyä miedompiin
voimasanoihin, mutta pelkäät, ettet
pysty, tutustu uuden kirosanan ra-
kennuskurssiin, jossa opit
korvaamaan törkeänkin kirosanan paljon
miedompaan. Se alkaa kohdasta
Lahna.
PERKELES Vahtolaisen Eino
Hakalan esiintuoma perkele-johdan-
nainen. Manauksen turbomalli on
Saatanan kristuksen perkeles. Ks.
myös Iesus/Iesuksen perkeles.
211

Perkele
212

...PERKELE
Räväkkä perävaunu yhdistelmäki-
rouksissa. Perisuomalaisen solvaa-
va tapa saada tunteensa ilmi. Ronski
kuin piereskely tavaratalossa.
EMÄPERKELE Hyvien
Herrojen Tollokaan ei jää osattomaksi tästä
äitipirusta. Ks. Emä...
HERRAN PERKELE Ei
perkelettä tarvitse herroitella. Ks.
Herran...
HETKUNPERKELE Eero Jär-
ventaustan mukaan eräs
hämeenkyröläinen mies puhui usein hetkun-
perkeleestä tarkoittaen sillä lähinnä
itseään. Sana jäi elämään vielä
miehen itsensä kuoltua. “Voi hetkum-
perkele, ku alvariinsa on soria jo-
saim päim mailmaa, ei ne lopu,
vaikka sukupolvekkiv vaihtuu!”
KIESUKSEN PERKELE
Jeesuksen pahe. Olisiko ollut pitkään
nukkuminen? Ks. Kiesus.
KRISTUKSEN PERKELE
Samaa maata kuin edellinen. Ks.
Kristuksen...
MÖLÖPERKELE Tätä huijaa
kirosanaa on kuultu pikkupoikien
käytössä Etelä-Pohjanmaalla. Van-
kilaslangissa mölö tarkoittaa
maitoa, se tulee ruotsin sanasta mjölk.
ORPAN AIN PERKELE
Sukukokouksessa serkut tulevat kyllä
toimeen keskenään. Ks. Orpanain
perkele.
RYSSÄN PERKELE Aina ei
tahdo muistaa, että venäläisistä
löytyy paljon hyvääkin. Ks. Ryssän...
SATATUHATTA MILJOONAA
VAUNUNLASTIA RUTIKUIVIA
PERKELEITÄ Forssalaisen Kerttu
Koivulan edesmennyt äiti puhui
miehestä, joka oikein kovin kirotes-
saan käytti tätä lausetta.
TUHANNEN TUHATTA LAI-
VALASTIA RUTIKUIVIA MAN-
NAKRYYNIN KOKOISIA
PERKELEITÄ Rovaniemeläisen manai-
Mölöperkele
lun tähtihetkiä. Ks. Tuhannen...
TUHANNEN TUHATTA TOL-
PANVÄLIÄ JA JOKA NEULA-
SENNII NENÄSSÄ PERKELE
Tämä on voimallisin - ja tehokkain
- 	jyväskyläläisen Yijö Kauppisen
kuulema kirosana. Näin kirottiin
talvella noin vuonna 1948 savotalla
Loukkukorven kämpällä Valtimon
pitäjän Puukarin kylässä Pohjois-
Kaijalassa. Tolpanväleillä
tarkoitetaan tienvieren puhelin- tai sähkö-
linjauksia ja neulasilla tiheän
kuusimetsän neulasia. Ks. Tuhannen...
PERKELETTO
Perkele espanjalaistyyliin. Italialais-
autojen yleisin konevika. Taas
latinalaiset filmaavat
jalkapallokentällä. Remu Aaltonen voisi harkitakah-
213

Perkelettä
teen keitaan. Letto on aukea, märkä,
hyllyvä suo, jolla kasvaa ruskosam-
malta ja ruohoa. Koska perkeletto
on kuitenkin reipas ja ponteva
manaus, perke-osuuden täytyy
vastapainoksi olla erityisen kivenkova
kuin ummettajan vatsa.
Pidempi versio äreämpään
kiukkuun on perkelettohumalattolapat-
to.
PERKELINEN Eskelis-tyyppinen
eufemismi.
PERKELEINEN Adjektivitoitu-
nut perkele pärskohtaiseen
kuvailuun.
PERKETTI
Eero Järventaustan mukaan
Mouhijärven Häijäässä toimi 1900-luvun
alussa seppä, joka tehosti työtään
paukuttelemalla suustaan perkettiä.
Sepän oikeata nimeä ei moni
muistanutkaan, mutta hänet tunnettiin
nimellä Perketti ja Perkedn-seppä.
Hänkö takoi manauksen sulasta
raudasta? Onko peiketti alusta
loppuun käsityötä? Siitä saa selvän vain
olemalla peikettiä kohtaan
poikkeuksellisen väkivaltainen. Sillä pitää
kaivaa lantakasaa, se pitää heittää
järveen ruostumaan, se pitää lainata
eduskunnan puhemiehelle. Koska
kyseessä on kuitenkin kirosana,
vastukset tekevät hyvää.
Karaistuminen hioo perketistäkin terästä.
PERKEUS
Jonkinlainen yhteentörmäys
perkeleen ja kreikkalaisen jumalnimistön
kanssa (Vrt Persaus, Perseus). Aimo
Hokkanen Tahkomäeltä lähetti per-
keuksen pyynnöstä. Nyt siihen
käydään käsiksi kuin himokas
siveyspoliisi raiskattuun naiseen. Nyt tätä
perke-perheen viimeistä vesaa
viedään saattohoidolla ilmatiiviiseen
tallelokeroonsa. Nyt perkeus on
tiensä päässä, päänsä tiehen lyönyt.
Nostakaa se ylös! Viekää se kansan
eteen! Huutakaa se virkamiehen
korviin! Raapustakaa se opettajan
päiväkirjaan!
PERKIISI
Perkelein arktisia kiroileville
suomalaisille. Suoraan Pariisista. Maren-
kikuoirutus, yläosaton pinup-tarjoi-
lijatar ja alaosaton loppusumma
laskussa, joka kannetaan pöytään puu-
lautasella. Perkiisi on kuin
television kanavauudistus. Uudet ajat ja
määrät vaativat oman totuttelunsa,
mutta kukaan ei ole
ennakkomainonnassa tuonut esiin sitä, mikä on
uudistuksen sisältö. Jukka Kajava
puuttui tähän (HS 15.12.92), mutta
hän epäili vaativansa
televisiopomoilta liikaa. Laadusta tai arvosta
vaietaan.
Ja siitä vaietaan edelleen. Myy
televisio ja rupea lukemaan kirjoja.
Niitä saa kirjastosta lainaksi
ilmaiseksi.
Tdevisio on ajan varastaja.
214

PERKJÄRVI
Pitäjä sekä asema Viipuri-Pietarin
rataosalla, Kannaksella, missä
meidänkin pojat tappelivat. Tappelivat-
ko turhaan? Sen ajan sotilaat olivat
erilaisia kauniita ja rohkeita. He eivät
turhasta valitelleet. Asiat pysyivät
oikean kokoisina. Nythän
suhteellisuudentaju on täysin vinksahtanut
iltapäivä- ja naistenlehtien vuoksi.
Toimittajilla ei voi olla yleisneroa
asiantuntemusta jokaisesta asiasta,
turha kuvitellakaan. Silti he tekevät
kärpäsistä härkäsiä ja korottavat
itsensä vähän väliä jumalan tai
tuomarin astialle. Tulisi sota ja tappaisi
puoskaritoimittajat.
PERKJÄRVELLÄ
SAATAVANA JUNALAUTOJA Näinkin päin.
Ks. Junalautoja saatavana Peikkiön
asemalta.
PERKOILA
Perkele-vääntämö. Aina oltava
kytkettynä talutushihnassa. Puistoon
vietäessä korjattava ulostetähteet
pussiin ja pudotettava pussi yleiseen
roskasäiliöön. Vihreä ekoilija on
nykyään mitä suvaitsemattomin
egoilija. Mikä sitten lohduttaa?
Mikko Perkoilan nokkelan truba-
duuriset laulelmat osuvat aina sielun
oikeaan lohkoon.
PERKO Perattu perkoilusana.
Saksofonisti, säveltäjä Jukka Perko
valittiin Finland Festivalsin
nuoreksi taiteilijaksi 1993.
PERKUTA
Tavallinen kuta-päätteinen Perkele-
johdos. Nyt tämä poika uhoaa.
Tuppi heiluu ja sierainkarvat värisevät.
Kuin Kinnunen olisi heittämässä.
Tarvitaanko tässä hammaslääkäriä
lisäämään pari ylimääräistä kruunua,
vai eikö turhan perkutoiminen jo
lopu? Vai haetaanko oikein koko-
vartalolääkäri, saadaan aikaan
obduktio, sellainen ruumiinavaus, että
keritty nahka hukkuu pesulareissul-
la ja elimien läpituuletus vie
seuraavaan viikkoon asti?
PERKUTI Perkele-sanan yksi jos
toinenkin hutilaukaus.
PERKULE
Melko yleinen perkeleen
epämuodostuma. Se ei säikytä koiraa vesi-
kupilta, mutta saa isännän tuntemaan
itsensä lempeäksi hallitsijaksi.
Perkuleella on kiva elää, koska se ei tee
asioita vaikeiksi. Kukaan ei tule
kysymään Totuus vai tehtävä? Se
on, mitä on, eikä se enempää
haikaile. Ei se ole kuin Suomen luonto,
mutta pieni kansallispuisto
kuitenkin, postin takana.
PERKULA Minna Hapulin
mukaan “onneton hätämuunnos
vanhasta kunnon... no, äiti käski puhua
ihan saatavan kauniisti ja joskus
sattuu perkaleellinen vahinko ja
pienellä kiijainehostuksella selviää
vattumaisistakin tilanteista. Kovaa
touhua, jumaluuta.”
PERKULES Kakkosluokan
kirosana kuin Herkules vanhana.
Asikkalassa osataan sadatella Mälänny
särki perkules. (Mälänny-sanasta en
ole varma, voi se olla myös mölän-
ny, mölönny tai mälönny - en
nimittäin saanut manauksen lähettäneen
käsialasta selvää, eikä hän ollut
kotona kirjan mennessä painoon. Kun
sain hänet kiinni, tämä kirja oli jo
julkaistu.)
PERKULIS Niilo Rytkönen
Suonenjoelta perkuliseeraa.
PERMANTO
Varsin yleinen perkele-tapaus,
myönnetään. Nykysuomen
sanakirjakin tunnustaa sen. Toisaalta, mikä
ihme se on, sillä kirjan
päätoimittaja, toimitussihteeri ja
toimituskunnan muut yhdeksän jäsentä ovat
215

kaikki miehiä. Silloin luulisi 201.000
hakusanan joukosta löytävänsä
jokusen voimasanan.
Jos olisi 60-luku, permannonkäyt-
täjä sivelisi partaa ja polttaisi
piippua. Jos olisi 70-luku, permannon-
käyttäjä keräisi farkkuja ja
opiskelisi työväenopistossa espanjaa. Jos olisi
80-luku, permannonkäyttäjä söisi
ituja ja äänestäisi vihreitä. Mutta
koska on 90-luku,
permannonkäyttäjä perustaa perheen.
Permannoksi kutsutaan
tavallisesti lattiaa. Se löytyy myös useimmas-
ta hyvinvarustetusta teatterista.
PERMIS
Perkeleellinen, toisinaan
turhamainen permanentti-johdos. Naiset
tietävät. On onnistuneita permiksiä ja
on epäonnistuneita permiksiä.
Molemmat käyvät kirosanoiksi. Kun
vaimo menee kampaajalle, ottaa
kestokiharruksen ja maksaa siitä
lystistä helposti 400-500 markkaa,
varsinkin elättävä ukkomies käy
kärttyisäksi, olkoonkin, että vaimo
näyttää vähän aikaa taas niin
houkutelevalta, että vaimon pomokin
innostuu taas tosissaan yrittämään
päälle kuin koira. Jotkut homssuiset
luudat taas eivät millään usko,
vaikka kävisivät teettämässä permiksen
jokaikinen päivä. Ei yksin tukka
naista tee. Toinen tapaus on hintah-
tava miesmannekiini, joka janoaa
permistä soinnuttamaan viiksiään ja
kruunaamaan typerää lehmänilmet-
tä silmissään. Tosi permiläistä
kansaa.
PERNAMATO
Biologisoitunut, vehreä ja limanul-
jaskainen manaus. Perna on vekkuli
elastisen kotelon suojaama
läpimärkä elin, joka varastoi verta ja
toteuttaa uskollisesti hajota-ja-hallitse-
taktiikkaa: se hajottaa punaiset
verisolut ja tuottaa valkoisia. Mistä mato
sinne eksyisi? Sen nenän täytyy olla
hyvin punainen. Se on koko ajan
verestä kännissä. Ks. Mato.
PERS...
Yleinen yhdyssanamanauksen
alkutavu, joka tulee kantasanasta (ks.)
Perse. Tämän tynkämanauksenakin
toimivan kirosanan persliepeissä on
kymmeniä erilaisia pers-alkuisia
kirosanoja, muutamia todellisia
klassikkoja ja helmiä.
PERSHYRÄKKÄ Raija Laitinen
Kuopiosta ehdottaa savolaisille
niin ikkokirosanaksi pershyräkkää. Se
onjohdettu Kuopion paikallisradion,
Radio Oikean Aseman kekkeribaa-
rista.
PERSKAJO Valonkajoa an
uksesta. Kirosana, jonka hoksaa viiveellä.
Hannulle.
PERSLÄPI Kunnon läpivalaisu
kiroilun yhteen mustaan aukkoon.
Ks. Persläpi. (Kai sinulla nyt on joku
lähimmäinen...)
PERSRASSI Jokaisessa on
nuohoojaa omasta takaa. Ks. Perseensu-
ti, Tykinsuti.
PERSREIKÄ Tyypillinen paska-
tason kirosana. Vrt. Persereikä. Ks.
Anus.
PERSSILMÄ Häkellyttävä
katse. Jos katse voisi tappaa, tämä
kirosana auttaa. Ruskeasilmäisen
kolmas silmä, se värähtämättömin.
PERS SINDNE Asikkalainen tapa
hahmottaa maailmaa. Pakkasen
puolella.
PERSSUTI Pahimpaan karstaan
voit käyttää vaikka pullohaijaa. Ks.
Perseensuti, Tykinsuti, Suti.
PERSSUTI SAAMARI JUMA-
LAIKKAA Helmi Holmin äiti (s.
1905) joutui jo hyvin nuorena
piiaksi, ja hän sattui kuulemaan eräässä
talossa toisten miesten kanssa
korttia pelaa van isännän käyttävän usein
216

tätä loitsua. Ks. Perseensuti.
PERSAKKI
Taloudellisen shakinpelaajan tai
sakinhivuttajan mansikkimainen
jälkiviisas manaus, viimeinen
pysäkki ennen uutta kotia kaukana
laitakaupungissa entisen
kantakaupungin luksuskämpän sijaan. Urbaani-
kiituiit on kiilattu tien poskeen, hanat
on suljettu ja elämän arvot
rusennettu koron alle. Miehen ollessa
kyseessä korko on sekä pankissa että
naisen jalassa. Sivunyssykät
nauravat vahingonilcäsesti tajuamatta, että
ainakin pörssimeklarit ja kiinteistö-
kunkut saivat hetken rällästää. Siinä
on lapsille muisteltavaa. Sivunyssy-
köiden elämä pysyy samana kuin
rautatiekisko, oli lasku- tai
nousukausi. Heille ei ole edes persakkia.
PERSANA
Tämäkin sana on perseestä. Ei se
mitään, sieltä kiroilun pitää lähteä.
Nasaalisista manauksista ei ole edes
tiskiräteiksi. Persanaan saa
hulvatonta latinkia vaikka vasemmalla
kädellä, se suorastaan kutsuu lausujaa
madaltamaan ja ponnistamaan
ääntään kuin viimeinen mies. Paljon
korrektimpi ja älyllisempi kuin
jokin (ks.) Kirosana. Huolimatta
keskiosan lievästä löllöisyydestä persa-
na on sitä itteään.
PERSAADA Tämän tyyppisille
kirosanoille asetettakoon kirdluve-
ro.
(VOE) PERSALA Nimimerkki
Koivuhaiju Urjalasta on lähettänyt
tämän epämuodostuman
perkeleestä.
PERTSANA PeitsanPäivän Sana.
PERSAUS
Perse-johdos. Hyvät kirogeenit. Sopii
kivasti persaukisille, di tässä on koko
kansan kirosana. Melkein tippa
heruu silmään. Olisiko aika hilata
Suomen lippu vakkariin puolitankoon?
Kaikki tuntuu menevän pieleen,
järjestään, niin pienessä kuin suuressa
mittakaavassa. Yhtenä työpäivänä
jokainen pikku jobi epäonnistuu, eikä
pojan jääkiekkojoukkuekaan osaa
muuta kuin pudota sarjasta. No,
hdppohan se on valittaa, kun
esikuvat antavat esimerkkiä: minkä
suuret edellä, siinä pienet perässä.
Hallitus räpiköi kuin hukkuva ja vetää
yksityisen ihmisen pohjattomaan
syvyyteen. Kehtaakin! Vrt. Perkeus,
Perseus.
PERSUS Persus vasten persusta
ei onnaa. Tässä asento on haettu jo
aikaa kaukaa ja kierrellen. Versus-
manaus.
PERSE
Minkä taakseen jättää, sen joku
toinen edestään löytää. Perse on pahin.
Ravintolakulttuuria. Toisen luokan
kirosanoista sitä terävintä kärkeä
kyrpien, paskojen ja pillujen seassa.
Perse on hyvin käyttökelpoinen,
kaikenlaiseen kommunikointiin
sopiva työkalu (Älähän nyt persettäs
revi). Se käy myös sananlaskumai-
seen solvaamiseen (Haista perse
perjantaina, suutarin mulkut
maanantaina). Vakiintuneeseen kirosa-
nakalustoon se kuuluu ilman muuta
ja voittaa mennen tullen kaiken
maailman leetanat ja hilavitkuttimet.
Konsonantit ovat parhaasta päästäjä
loistavassa järjestyksessä,
vokaalikin on tismalleen oikeaoppinen. Eli
tässä on kielitieteellinen
kouluesimerkki siitä, miten täydellinen
manaus rakennetaan oivan brutaaleja
merkityksiä myöten. Älä pyyhi sitä
liian hyvin, jos haluat säilyttää
manauksen likaisen dynamiikan. On
hyvä, että aina pieni ruskea nokare
roikkuu perskarvoissa.
Perse eli takapuoli koostuu
isois217

ta pakaralihaksista. Niillä voi istua,
niitä voi antaa ja niihin voi potkia.
Jotkut onnekkaat jauhavat niillä
paskaa enemmän kuin suulävellään.
Perseestä lähtee ryhti, rytmi ja rysty.
Se on elin, johon hintit ja naiset
panostavat. Ks. Pylly.
Vuoden 1960 kirjallisuuden No-
bel-palkinnon sai Guadeloupessa
1887 syntynyt ja Giensissä 1975
kuollut runoilija Marie-Ren6 Alexis
Saint-L6ger L6ger. Lopun tuplalee-
keri ei ole kiijoitusviihe. Hänet
tunnettiin paremmin nimellä Saint-John
Perse.
Joensuulaisen Leena Seppäsen
mukaan käytettävissä ovat myös
muodot Roikkuperse, Riippuperse,
Leväperse, Läskiperse ja Ihraperse.
Siilinjärveläiskolmikon versio on
Perse ja keuhkot (Ks. myös Maksaja
aivot). Kiikalasta taas kuuluu: Voi
persennualja.
PERSEE Seinäjokelaisen Sinikka
Savanheimon postittama kirous, joka
kasvaa täyteen mittaansa muodossa
Voi persien persie.
PERSUEES Alajärveläinen
kirosana. Perseennuolentaa.
PERSE...
Sangen harvinainen etu-
sana yhdistelmäkirosa-
noissa. Ei erityisemmin
kannusteta yleistämään-
kään. Jotain
salamyhkäistä selän takana
kuitenkin pantataan. Etusa-
na toimii paljon kömpe-
lömmin kuin e-kiijaime-
tonPers... Ks. se. Vertaile
rauhassa. Kymmenen
päivän palautusoikeus.
PERSELUUT Pakko
suoltaa hitaasti. Taitaaolla
enemmän kiinni
istuimesta kuin lonkkaluista.
PERSEMUNAHomo-
seksualistiikkaa pöytään.
PERSEREIKÄ Hintahtavan
golfinpelaajan unelma.
Sotilasslangissa persereikää kutsutaan myös pa-
koputkeksi. Ks. Persläpi.
PERSESUOLI Maata näkyvissä?
Käske suolen mennä lääkäriin.
Muuruvedeltä kuuluu sanonta: Voi
ny persesuolen keittäjät.
...PERSE
Jo huomattavasti yleisempi ja
armoitetuin pi näin yhdistelmäkirous-
ten takana kuin edessä.
Käyttökelpoisuutta myös solvausosastolla.
Lähestymme kuitenkin köyhtyvän
mielikuvituksen erämaata, joten lue
nopeasti läpi ja etsi uutta kirouksel-
lista paratiisilintua.
HAUEN PERSE Syötävää on. Vrt.
Lahna.
HERPESPERSE Nätisti trimmaa-
va, mutta kovin
itsetarkoitukselliselta kuulostava. Ks. Heipes.
HEVONPERSE Laukkaa ratsu
reima. Ks. Hevon...
HEVONVITUN LEHMÄNPER-
SEEN LINKKU Ison maajussin
hengitysharjoitus. Eiköhän tule
ruokaa pöytään. Ks. Hevon...
Puukkoperse

HOUSUNPERSE Silti parempi
kirota karkeassa villassa kuin
silkissä. Ks. Hoi Housunperse.
HOROPERSE Hyvä saundi. Ks.
Horoperse.
KOIRANPERSE Mitä sinä tänne
katsot!
KYRPÄPERSEPlääh. Tylsää. Ks.
Kyrpä.
PULLOPERSE Panttia et tästä
kyllä saa. Ks. Pulloperse.
PULLOPERSESIKA Tuttu
solvauksena. Ks. Pullopersesika.
PUUKKOPERSE Huono mäihä.
Hyvä kirotakin. Lohjalaisella Jukka
Uhlgrdnilla on taskut täynnä
kaksiosaisia kirosanoja.
SPERMAPERSE Hups vaan, isot
pojat! Pyyhkikää jälkenne. Ks.
Sperma.
TERSKAPERSE Nyt riittää hint-
tiys. Tykkää moni nainenkin joskus
ottaa anukseensa. Ks. Terska...
VANHAN MUORIN PERSE-
VILLAT Näitä tapoja kyllä löytyy
sitten tuhansia. Tämä oli Valkeejär-
ven Aleksin suosikki.
PERSEENSUH
Kaivinkonemanaus. Minna Hapulin
mukaan lystikäs työväline. Kukaan
ei de sitä nähnyt tai käyttänyt, mutta
kaikki tietävät sen olevan olemassa
ja puhuvat siitä. Se on suti, mutta
yhteyttä perseen kanssa ei aivan
varmasti tiedetä. Perseensuti on
tarunhohtoinen amuletti - tiukan
paikan tullen jokainen duunari manaa
esiin perseensutia ennen kuin
turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Per-
seensudin näkijöitä ilmoittautuu aika
ajdn, mutta eihän niitä kukaan usko.
Suomen Maaseutupuolueen
mahdollinen (ja mahdollisimman)
ikuinen presidenttiehdokas on Suti (Sulo
Aittoniemi). On hänellä persekin. Ja
politiikasta päätellen persettäkin.
Tämä ikaalislainen rikoskomisario
on ilmoittanut harrastuksikseen
metsästyksen, kalastuksen,
kirjoittamisen, satakuntalaisen sahtiperin-
teen vaalimisen ja huuliharppumu-
siikin. Naitu 1965. Ks. Suti.
Perseensuti oli Niskalan
Laurinkin käyttämä ilmaisu, kun piti ärrä-
tellä. Ks. myös Tykinsuti, Pylly/
Pyllypensseli.
PERSEFONE
Antiikin Kreikassa Zeuksen ja Haa-
deksen sisaren Demeterin tytär,
toiselta nimeltään Kore (tyttö). Haa-
deksen, manalan toimitusjohtajan
morsmaikku. Äitiyslomia
lukuunottamatta manalan kuningatar
kolmasosan elämästään. Hän toi aina
tuliaisiksi kevään maan pinnalle. Hän piti
kukista, joita hän sattui yleensä
poimimaan väärään aikaan. Eläinrak-
kaudesta todistaa se, että hänen ja
Haadeksen kotieläin, kolmipäinen
Kerberos-koira nuoli lihaa
hotkimatta hänen kättään, kun hän pistäytyi
maan päällä, eikä vain tsekkaamaan
Alepan tarjouksia.
Näinkin kauniin naisen nimi voi
olla perseestä. Ja mitenkä mahtoi
olla avio-onnen laita oman sedän
kanssa, luistivatko hommat?
Feministien itseoikeutettu
kirosana. Toisaalta persefone tarkoittaa
persefonia, jolla voi olla kaksi
merkitystä: saksofonin tapainen soitin,
jota puhalletaan peräreiästä käsin tai
pieremiseen perustuvaan
kommunikointiin tarkdtettu laite.
Ks. Haades, Kerperos.
PERSETTI
Lapinlahden Lintujenkin
lanseeraama persetti sisältää täydellisen
perse-sarjan. Siinä on kaikki, mitä ki-
roilija on ikinä kuvitellut
tarvitsevansa. Lisäksi persetissäon se
ainutlaatuinen ominaisuus, että voit itse
täydentää sitä halujesi ja mieltymys-
219

tesi mukaan. Se on taidekriitikon
peruskirosana, kyynisyyden
täydellinen työkalupakki.
Kriitikko on puoliksi kyyninen
toimittaja ja puoliksi kateellinen
taiteilija. Kun päälle lisätään vielä
huono horoskooppimerkki, harha-
vallan väärinkäyttäjä on luotu, eikä
sitä saa maailmasta pois
moottorisahallakaan. Etäisyyttä taiteilijoihin
pidetään kummallisesti jääviysky-
symyksen ehtona. Eikö päinvastoin
kriikitikko, joka henkilökohtaisesti
tuntee taiteilijan, ole
etulyöntiasemassa kollegoihinsa nähden?
Hänen ammattitaitoinen
arviointikykynsä tuskin hämärtyy taiteilijauh-
rinsa syvästä taustatuntemuksesta.
Kyse ei ole puolueellisuudesta -
vetoan edelleen kriitikon
ammattitaitoon. Rakentava arvostelu voittaa
ennen pitkää hyökkäävän, kyynisen
arvostelun, siitä pitää darvinismi
huolen.
Minä tietysti olen polttanut kaikki
siltani kritisoimalla kriitikoita,
mutta olenkin Suomen älykkäin
vittuilija. Partaveitsen terävä journalisti
Jari Sarasvuo sarastaa hyvänä
kakkosena. Loput ovat pohjamutaa.
PERSEUS
Taas antiikin Kreikan tyyppi, jonka
nimi on peestä. Sen takia se joutaa-
kin kirosanojen romukoppaan.
(Romukoppa on kiroilijan kuono-
koppa, joka vuotaa kuin seula.)
Argoksen kuningas Akrisios sai
kuulla Delfoin oraakkelilta, että tyt-
täienpoika tulee surmaamaan hänet.
Kauhistuneena hän tunki Danae-
tyttärensä maanalaiseen vaskiseen
kammioon. Mutta rakastunut Zeus
lähestyi tipua kultasateena, ja näin
Perseus oli siitetty. Huh, mitä
penetroitumista! Myöhemmin Akrisios
viskasi sekä tyttärensä että mukulan
umpiarkussa jokeen.
Tapahtui kaikenlaista, siinä
ohessa Perseus katkaisi Medusan pään,
oli näkymätön mies, taikoi
Atlaksesta vuoren, listi Poseidonin
merihirviön ja muutti mustasukkaisen
kilpakosijan monisatapäisen
armeijan kivikasaksi, kunnes hän palasi
äitinsä ja Andromeda-vaimonsa
kanssa himaan. Isäukko oli karannut
Thessalian Larissaan. Poika Perseus
lähti perään, teki sovinnon ja hou-
kutteli takaisin Argokseen. Sitä ennen
pidettiin kuitenkin juhlakisat.
Kilpailussa Perseus osallistui
kiekonheittoon, mutta joko hän oli aivan
tunari tai sikakännissä, sillä kiekko
osui isäukkoon, joka kuolla
kupsahti. Jäi lähtö toiseen kertaan.
Graafikko Manno Kalliomäen
mukaan elokuun 10.-13. päivinä 1993
Perseuksen tähtikuviossa on
odotettavissa peräti 40-60 tähdenlentoa
tunnissa.
Jos kantasana olisi perse,
kieliopillisesti oikea muoto olisi persuus.
Mutta kun kerran hienostellaan, niin
hienostellaan sitten kunnolla ja
sujautetaan ylimääräinen e-kiijain
joukkoon.
Ja nyt kadulle kiroilemaan!
PERSIKKA
P-manaus ahteri- ja ukkostasolla.
Enemmän animaalisten tyttöjen kuin
asvalttityöntekijöiden voimasana.
Persikka on keksitty Kiinassa. Siitä
on syötävääluumaijan pehmeäkuori.
Persikkapuu (Prunus persica) on
mantelipuun sukuinen mm. Keski-
ja Etelä-Euroopassa viljelty matala
puu tai iso pensas. Persikan
kilohinta oli 12,50 mk City Herkussa (City-
Sokos Helsinki) 1.9.1992.
Helsingin Stockmannissa myytiin vain
nektariineja (12,90/kg), koska ne ovat
karvattomampia. Pelkääkö Stockka
persikan sairastavan hirsutismia
(liikakarvoitusta)?
220

Ruotsin lainasana persika on
peräisin latinan sanasta persicum, joka
tarkoittaa persikkaa eli persialaista.
PERTSIKKA Perseen ja persikan
(joka joissakin yhteyksissä on yksi
ja sama asia) yhdistelmä.
PERSKATTI
Kirosana suoraan kissan perseestä.
Tavallinen solidaarinen rupumanaus,
työttömän arkiviisu, huoiankulunut
kestokirosana. Joka-aamuinen
kaurapuuro, jokailtainen deodorantin
pettäminen. Väkevää sinappia
ranskalaisten päälle. Rasvaa ja suolaa.
Vaikka ruotsin skatt tarkoittaa
aarteen lisäksi myös veroja, perskatin
kohdalla kyseeseen tulevat lähinnä
SKOPiin osakkeet ja raippavero.
Mouhijärven Ryömälän kylässä
Niilo Lähteenmäki käytti kirotessaan
perskattia: “Älä nyp perskatti sitä
viinapulloo siähej jätä, kaikkien
näkyviin!”
Perskatti on myös minun suosik-
kikirosanojani.
PERSKETTI Helppo variantti.
Kumipamppu soi.
PERSKUTTI Syväkurkkujen
perskattiin perustuva
vaihtoehtoliike: pituus- ja korkeushyppääjän
varastokamaa. Ruotsin skutt
tarkoittaa loikkausta, pieniä tansseja.
Verbi skutta on hypätä.
PERSKELE
Perseen ja perkeleen sulatusuuni.
PERSKELES Mouhijärven
Salmin kylässä kirosanaa perskeles
käytti melkein yksinoikeudella
Toivo Järventausta. Tullessaan Kanka-
rinkulman Hongistoon isännäksi
Lauri Marjamäki piti Toivon
kirosanaa veikeänä ja matki sitä
toisinaan.
PERSKALE Kale on lyhenne
Kalevista sitä tahtovalle.
PERSKULES Laitapuolen
kuljeskelijoiden häätömanaus. Ruotsin
skulle merkitsee ullakkoa, heinä-
parvea.
PERSKUTA
Raskas proomumanaus.
Peruutuspeili vääristää, matkapahoinvointi
yltyy, pakki puuttuu. Mutta sinulle
sanotaan: porskuta! Manaus kuin
hirnuvan hevosen vaahtoavat
hampaat, kyntötraktorin vääntövoima,
paperisilppurin rouskutus. Kahta
kertaa ei tarvitse käskeä, perskuta
ravaa jo Kuusankosken raiteilla. Se
on hyperaktiivinen räyhäpää,
hampaitaan narskuttava ja kosteasti
räkättävä ovelta-ovelle-myyjä, joki-
proomun karvakämmeninen
perämies.
Ruotsin skuta tarkoittaa puitta,
proomua, hinattia tai suurta
louhimisessa irronnutta irtolohkaretta.
Ummetustautisen viimeinen tulp-
paava möhkäle on vihdoin
vierähtänyt vuolaan vuoksen suulta.
PERSKUTARALLAA Taattua
Greenpeace-Aakea.
PERSLÄPI
Epämiellyttävä, groteski, huonosti
pyyhitty kirosana. Jokamiehen
kaleidoskooppi, jota ei juuri jaksa
tirkistellä. Voi tulla nappi silmään.
Jokainen meistä tuntee ainakin yhden
persläven. Hän on yleensä mies Joka
käyttäytyy niin paskamaisesti, että
se ylittää jatkuvasti käsityskyvyn.
Hän rikkoo lupaukset, puhuu paskaa
selän takana, käyttää sinua
harkitusti hyväkseen. Hänen edessään
olemme voimattomia siihen asti, kunnes
jokin napsahtaa, ja jätkälle pitää antaa
sellainen selkäsauna, ettei hänen
lantioluunsa enää koskaan taivu poi-
kittaisasennosta takaisin suoraksi.
Parempi olisi, jos pari selkänikamaa
vielä takavarikoitaisiin pantiksi.
Ks. Kuraläpi.
221

PERSLÄVENPAUKAUS
Sinikka Savanheimon mukaan tulee
parempi olo, jos saman tien käyttää
muotoa Voi persläven paukaus.
OL PERSLÄVES SIT Dmaisu,
joka elää Kaarina Löfgienin suussa
vieläkin. Peritty ismammalta (ks.
Märä vitu ja puulukku). Sitä
käytetään nimenomaan vastauksena
henkilölle, joka kronglaa eli ylenkatsoo
pöydän antimia tai muita
taijoomuksia. Esimerkkinä Kaarina kertoo:
“Kis kis, ota viixet-herkkuateriaa! -
01 persläves sit!” Menikö perille.
PERSREIKÄ Hole in one.
PERTANA
Mirri Torniosta on tyrkännyt kaiken
kansan nähtäväksi ja
pureskeltavaksi tämän kirosanan, perkeleen ja
saatanan avioliitosta syntyneen
sanahirviön, joka jäi elämään, vaikka
raajat roikkuivat kehossa
sattumanvaraisista paikoista.
Huomautettakoon, että kirosanojen yhteydessä
nimenomaan sanahirviöt ovat
kaikkein tehokkaimpia Pertanaa ei silti
kannata liioitella.
PERTTANA Pertanan tuplateräs-
tys.
PERTAA Joskus pienikin meno
voi maksaa niin pertaasti.
PERTE
S-vikaisen perse. Tämä tapaus
kuuluu sarjaan Tositapahtumia
lastentarhasta Joku forssalainen muksu
on tietämättään noussut yhden käyt-
tökelpoisimman kirosanan
kantaisäksi luomalla sporttisen, kaikki
tarpeelliset höysteet ja ainesosat
tasapuolisesti sisältävän uusioma-
nauksen aikuiseen makuun. Peite -
kun haluat olla varma itsestäsi.
PERTKELE Perttien oma ruma
sana. Joku byrokraatti on saanut
asetuksellaan t-kiijaimen perkele-
hotdogin nakiksi.
PERTSELE Jo sälän makua.
Kantasana perkele on pahasti läimit-
ty hajoon.
PERTUSKA
Ryssähtävä naisperkele. Tuskoittu-
nut viehkeys. Vaatii rauhallista
aksenttia, ikään kuin maailmanmeno
olisi muutenkin pemsrauhallinen ja
hiljaa virtaava kuin Don. Taustalta
löytyy miellyttävästi kahinaa ja
surmaa Pertuska ei olekaan jokapojan
puulelu, vaan kunnon vanhan ajan
raaka sotakirves, tapparakeihäs.
Keihään kärkipäähän kiinnitettiin
leveä puolikuun muotoinen
venäläinen sotakirveen terä. Sana tulee
venäjästä.
PERTUUS
Maalainen perte-johdannainen.
Heimo Aaltonen Letkusta tietää, että
henkilö saa usein lempinimen, jos
tämä käyttää tavallista
erikoisempaa kirosanaa kovin usein. Hän
muistaakin joskus vanhempien
ihmisten puhuneen eräästä Matista,
joka käytti peituus-manausta. Siksi
häntä ruvettiin kutsumaan Pertuus-
Matiksi. Kirosanat voivat antaa
nimensä myös seudulle tai
paikannimistöön. Erästä metsälohkoa
kutsuttiin Heimon muistaman mukaan
Helvetinkorveksi, erästä latoa Paha-
ladoksi ja ladon viereistä mäkeä
Pahaladonahteeksi.
PERUNA
Joko kodin ruokalautasen kaunistus
- 	vai pitäisikö sanoa välttämätön
paha? Per-alkuisuutensa vuoksi
käytetty kirosana, jonka omimiseen
ei tarvita kunniakansalaisuutta tai
mallikelpoisuutta. Pakolaiset
pysykööt loitolla.
Peruna on koisokasvi. Sen pahin
kilpailija on makaroni. Peruna ei
pompi, kun sen pudottaa maahan.
222

Sotilasslangissa alokasta kutsutaan
perunankuorimiskoneeksi.
Perunassa on vettä 78 % sen painosta - eli
vähem män kuin ihmisen aivoissa (ks.
Taliaivo). Peninä ei ole palloilulaji.
Ja sitten Veijo Meitä kehiin.
Peruna tarkoitti vanhassa kiijakielessä
päärynää; päärynäpuu oli peruna-
puu. Alkuun peruna olikin
sekaannuksien välttämiseksi maaperuna tai
maapäärynä. Näppäsimme peruna-
sanan varhaisruotsista (pärun) Josta
tuli nykymotsin päron. Sana
voidaan palauttaa latinan sanaan pirum
(päärynä). Päärynäpuu on latinaksi
pirus.
Peruna ei siis ole kirosanana
pelkkä perkele-johdannainen, siinä on
itsessään pirua latinasta asti.
Veijo Meri jatkaa ja löytää
päärynän myös anglosakseilta (peru, pere),
josta englannin (pear) ja muinaiss-
kandinaavien (perä) kautta päästään
ruotsiin (päron) ja lopuksi siis
suomeen (päärynä ja peruna).
Se oli siis pelkän sanan matka.
Itse potaatti tuotiin Suomeen
tiettävästi Saksasta aluksi Fagervikin
kartanoon Inkooseen 1730-luvulla
ja paria vuosikymmentä
myöhemmin Pommerin sodasta palanneiden
sotilaiden mukana. Nyt siitä on tehty
muusia ja ranskalaisia.
Syökö koirasi perunankuoria
mielellään?
Ks. Potaatti.
PERUSLYÖNTI
Monen amatööritennispelaajan
kauhukuva, turhauttavaa vakiotavaraa,
ikuisen allergian lähde. Niin
elämässä, taiteessa kuin urheilussa
perusasioiden osaaminen on kaiken
menestymisen edellytys.
Luonnonlahjakkuudenkin pitää opetella ensin
tekniikka. Tuhat huippupelaajaa ei
voi olla väärässä. Kun perusta on
opittu, sen pohjalta voi mveta
sooloilemaan - tai vaihtaa lajia. Keino-
tekoisenakin kirosanana
peruslyönti sisältää oivan filosofisen
lähtökohdan, joka ei lennä yli hilseen.
PERVO
Pervertikon lyhenne, joka tässä
asussa sopii yksiin kirokieliopin kanssa.
Loistava yksilö, tavattu
ensimmäisen kerran julkisuudessa 20.8.92
Mikael Fräntin TV-elokuva-arvos-
telussa en kerro missä Sanomissa.
Elokuva on 1986 valmistunut
Kauhujen leiri (Hell Camp), josta
kirjoitetaan: “Täydellisen sikamaisen
opuksen ohjauksesta on huolehtinut
mies nimeltä Eric Karson. Ei sano
minulle mitään, mutta ehkä nimen
taakse kätkeytyy todella sadistinen
pervo ja militaristi. ” Hetkinen, avaan
telkun ja katson, pitääkö paikkansa.
Taisi pitää. Näin viimeiset
kaksikymmentä minuuttia, jossa ajassa
Pervonalle
223

kaksi miestä ja nainen räjäyttivät
yhden asevaraston, yhden laiturin ja
yhden helikopterin. Lisäksi he
ampuivat konekivääreillään muutama-
kymmentä sotilasta. Juonesta en
ymmärtänyt. Elokuvan viimeiset
sanat sanoi edellämainittu
naissotilas: “Yes, Sir.” Tupakkamainontaa.
PERVONALLE Maija Väänäsen
ja kumppaneiden lahtaama kirosana
rivoon tilanteeseen. Raptorin
erinomaisen (Tulevat tänne sotkemaan
meidän ajopuuteorian”-CD-levyn 7.
kappale on nimeltään Pervo-nallen
kevätretki. Biisin sanoissa ei
kertaakaan mainita Pervo-nallea. Jufo III
laulaa: “Näitä bailuja ei pysäytä
kukaan. Jos skoudet tulee,
pyydetään ne messiin.”
PERÄ
Jämpti, keskustelematon ja
takavetoinen kirosana. Mittatilausmanaus
päivänpolitiikoille, jotka eivät
vastaa siihen, mitä heiltä kysytään,
jotka kysyvät vastaan, kun heiltä
halutaan vastausta ja jotka vastaavat, kun
heiltä ei enää kysytä. Toisin sanoen
he näyttävät perää silloin, kun he
haluavat pelastaa kasvonsa.
PERÄKKÄ Ei hassumpi kiroha-
rakka.
PERÄSTÖ Perästä kuuluu aina.
Paukku jos toinenkin.
PERÄSUOLI
Ruoansulatuskanavan finaali. Paikka, jonne
työnnetään kuumemittareita, huumeampul-
leja ja sukupuolielimiä.
SIAN PERÄSUOLI Lohjalaisen
Jukka Uhlgrdnin ronskimpi
variantti.
PERÄPUKAMA Mukamas
harvinainen manaus. Suonikohju, joka
on syntynyt anusta ympäröivien
verisuonten laajennettua.
Peräpukamat eli hemorioidit voivat kirveliä ja
vuotaa verta.
PERÄLAUTA Istukaa, olkaa
hyvä. Kiroilkaa hiljaa. Jumalaudan
hyvin, hyvin kaukainen sukulainen,
luultavasti au-sukulainen.
PERÄREKI Se, joka aavistaa
kulkevansa aina jälkijunassa, tuntee
kirosanoissa kyllä omansa.
PERÄREIKÄ Ärrää ja eetä ihan
tykötarpeiksi. Ks. vaikka Anus.
PETANKKI
Hämeenlinnalaisten Maijan, Virpin
ja Kaisan mukaan petankki on joko
armeijasta karanneen tai petankin
(petanque) pelaajan oma kirosana,
löpinä on jälleen iskenyt, siltä
vähän tuntuu! Eipä savua ilman tulta.
Pe-etutavu viittaa erääseen -rkelee-
seen, ja tankki on sopivan sotaisa
välikappale, jostaRenny Harlin osai-
si vääntää mammuttimaisen action-
kohtauksen. Jouko T urkka
huolehtisi henkilöohjauksesta. Hänhän
pystyy tekemään Uppo-Nallenkin
tarinasta kauhuleffan.
Valitettava yksityiskohta on se,
että petankin avainpallo on
nimeltään snadi. Ei sellaisella asenteella
kirokulttuurissa pitkälle pötkitä,
enintään kymmenen metrin päähän.
PETTU
Nälkäisen kirosana. Voidaan
sylkäistä ulos v-alkuisena (vpettu, lyhenne
muodosta Voi pettu), jolloin se saa
ihan uusia ulottuvuuksia. Kun myös
muistaa, että sadatus voi olla
kuluma passiiviveibistä tapettu, selkäpii
rupeaa kovasti tykkäämään.
Pettu on petäjän kuoren alla
olevasta pehmeästä kerroksesta tehtyä
hätäleipää tai itse sitä petäjänkerros-
ta. Vielä 1900-luvun alussa ruis oli
tärkein leipävilja Suomessa.
Katovuosina rukiiseen sekoitettiin tuota
pettua eli petäjäistä. Luonnollisesti
sana pettu on johdettu petäjästä.
Hätäleipä oli ravintoarvoiltaan
hämmästyttävän korkeata.
224

PEUKALO
Käytti Lööberin Vihtori,
uskovainen. Siinä se, seurakuntatason
kirosana kuten (ks.) Perjantai. Goljat
tuntisi itsensä peukaloiseksi, jos hän
siirtyisi rippi-isän hyväksymiin
manauksiin. Kyllä siinä jo
salamakin iskisi päähän pelkästä
ilkeydestä. Sinänsä peukalo käy tuskien
lievitykseen, on se parempi lääke kuin
rommikola. Tästä kirosanasta ei
nimittäin tule krapulaa. Siihen sen
ilo kyllä loppuukin.
Eroottista värinää peukalosta saa
liftarityttöjen peukalonimeskelystä.
Jos haluaa vielä teinimmäksi,
kannattaa ks. Jumanpekka/Jumanpeuk-
ku.
Yksi Seinäjoelta kaapattu versio
kuuluu: Voi totta Juho-vainaan
saappaan peukku.
PIEKANA
Forssalaisen autokoulunopettaja
Lahtosenkin käyttämä päiväpetolin-
tu pehmokiroilun amatöörikulttuu-
rin parempiin hetkiin. Omotologien
ehdoton päiväkahvisadatus. Manaus
kesii Lapissa ja talvehtii Etelä-Ve-
näjällä. Se on riittävästi sukua hiiri-
haukallekin. Näin tyrkkäävästi hii-
rehtivä voimasana on pelkkä linnun-
pelätin atleetille, jolla on treffit
saatanan kanssa.
Eräänlainen ornitologi on Juhan
af Grann, joka metsästää sojoputkel-
laan ufoja. Hän kuuluu ihmiskunnan
kohtaloita ohjailevaan mystiseen
eliittiin. Hänestä mediakenttä ei ole
tarpeeksi osannut arvostaa häntä,
vaan tunkee häntä samaan sabluu-
naan mitättömyyksien kanssa Onko
vika ihmisessä vai yleisössä, jos
erikoisuus ärsyttää? Suomalaista
yleisöähän ärsyttää kaikki yli tai ali
lipan menevä touhu. Ei siinä mitään,
jos maamme tuottaa Paavo Nurmen,
Elmon tai Seppo Rädyn. Heiltä
vaaditaan myös nöyryyttä. Nurmi oli
kuitenkin hyvin PR-tietoinen
tyyppi, joka lopulta potkittiin
olympialaisista am mattilaissyytteitten
vuoksi pihalle. Se on onnellisesti
unohdettu. Seppo Rätykin tietää arvonsa,
mutta mikä tärkeintä, menestys ei
nouse hänelle hattuun niin kuin
mäkihyppääjille, jotka alaikäisinä
saavat ajaa autolla 10.000 kilometriä
kuukaudessa. Pilalle siitä menisi
Jeesuskin, jos hän syntyisi
uudestaan tänä päivänä.
Hyvä on. Kestämme juuri ja juuri
huippu-urheilijoittemme oikuttelun,
pahimmassa tapauksessa
megalomaanisen itseluottamuksenkin.
Mutta kulttuurin saralla se ei käy
päinsä. Taiteilijan pitää olla nöyrä,
köyhä ja kärsivä. Mitä paskaa,
perkele!
PIEROS
Sekalainen joulupaketti pierua,
kieroa, Pierroa (ranskalais vihaajille) ja
viimeistä kierrosta. Ei tarvita
aseenkantolupaa. Kiroportieeri päästää
sisään myös tuplaärrällä (pierros).
Mennään antiikin mytologioihin.
Yksi Zeuksen vaimoista, Mnemosy-
ne, synnytti hänelle yhdeksän
tytärtä, muusat eli runottaret. Jokainen
näistä omistautui eri taiteenalalle,
vaikka he olivat kaikki
musikaalisesti lahjakkaita. (Nyt joku rokkari
saa tästä hyvän syyn myhäillä, että
kaikki taiteet perustuvat musiikkiin.
Mikä ei välttämättä ole pitämättä
paikkansa.) Makedonian Emanthi-
an kuninkaan Pieroksen yhdeksän
tytärtä julkesivat kerran asettaa
kyseenalaisiksi muusien etevämmyy-
den laulajina. Hävyttömät naisrau-
kat muutettiin harakoiksi. Tarina ei
kerro, tuliko Pieroksesta ornitologi.
PIERTAA Pertaa-tyyppinen tup-
lavokalismi.
PIETARI Apostoli on nyt pihalla
225

kuin Aapeli. Kiroile kolmasti ennen
kukonlaulua.
PIERU
Nyt kaikki vanhat pierut tarkkana.
Jos sinulla on hermostuksissasi
tapana pieliä, tätä kirosanaa ei
tietenkään tarvita. Silloin on parempi olla
hiljaa. Enintään kannattaa valaa
kasvoille punainen väri. Suosittelen
kuitenkin, että erottelet nuo
tuulitunnelikokeet ja vihanpuuskat
selvästi toisistaan.
Venäjästä löytyvät sanat perdet
(pieru) ja perdun (pierijä). Veijo
Meren mukaan muinaisyläsaksalai-
setkin osasivat pieriä (ferzan),
samoin anglosaksit (feottan). Nämä
antoivat nykyenglantilaisille mallia
(fart). Luonnollisesti sanat ovat
pierun ääntä mukailevia, mutta se ei
aina estä niitä olemasta lainatavaraa.
Kreikkalaiset tuskin tunnustavat
kovin helposti p6rdo (minä pieren).
Liettua yllättää: pieru on pirdis.
Ks. Perhana.
Pieru on sotilasslangiksi haiste.
Soittaa henkimaailman musiikkia
tarkoittaa piereskdlä, samoin kuin
taistella ilmatilasta. Jotkut miehet
pitävät pierijätärtä viettelijättäienä.
Versioita kirosana-pierunkin
kohdalla on riittämiin: Vanha pieru,
Suuri pieru, Paha pieru, Voi pieruja
pierun pamaus, Voi haiseman pieni.
-5*
&

Haukkumanimenä vanha pieru
tarkoittaa yleensä juoppoa keski-ikäis-
tä toimittajaa. Pienissä oleminen on
alkoholistinen tila, kylmän pierun
päästäminen tietää kuolemista.
Kuuluisia piereskelijöitä on
jokaisessa tuttavapiirissä, esimerkkejä en
halua tällä kertaa antaa säilyttääkse-
ni edes jotenkin ystäväsuhteeni.
Ennen vanhaan eli pierutaiteilijoita,
jotka osasivat pieriä yhden jos
toisenkin kansallislaulun. Pieru on
suokaasua, joka palaa sinisenä
liekkinä. Kokeile kodbileissä
pikkutunneilla.
PIEREVÄINEN Kirosana, jonka
toivoisi tulevan muotiin.
PIERIMÄREKÄ Kummitusjuna.
Kun peräpukamat yllättävät, kun
ilmavaivoja ei enää pysty säännös-
telemään, kun mustaa valkoiselle ei
enää saa puristetuksi, loppu on
lähellä. Ks. vaikkapa Perä, Ummetus.
PIÄRIMEN PURIMET Sinikka
Savanheimon meille ruutupaperilla
huudahtama. Antaa mennä siitä vaan.
Ks. Anaali, Anus.
FAARAON PIERU Pyramidin-
kestävää yskänlääkettä. Ks. Faarao.
KISSANPIERU
Säteilyturvakeskuksesta päivää. Tulimme taridsta-
maan vuotokohdan. Ks. Kissan...
PIESSÄ
Paholaisen kansanomainen nimitys
Karjalassa, kunnes piru sivuutti sen.
Sana on vanha laina venäjän sanasta
bes (paholainen, piru), joten se
voidaan lukea oivalliseksi
oppimateriaaliksi Helsingin Kirosanakoulussa,
jos joskus perustaisin sen.
Arkikäytössä piessä on linjakas manaus
linjakkaalle miehelle, myös lukion
rehtorille. Pujoparta, kakkulat ja
silinteri kruunaavat kokonaisuuden.
Piessan kehtaa vaikka viedä kukka-
puskan sijasta tuliaisiksi kotiin.
PIESSAINEN Eräänlainen
pikkupiru siis. Sukuniminen vaihtoehto.
Nimimerkki Lasitehtaan Duunari
Urjalasta tietää enemmän. Kysykää
häneltä.
PIETI
Slammia pöytään, klimppi perään.
Kaikkien bridgeläisten ehdoton si-
viilikirosana. Pieti on koittipeleissä
häviötikki, bridgessä miinusdkki.
Pietien lukumäärä kertoo, kuinka
monta tikkiä lopullinen tikkisaalis
jäi alle tarjousvaiheessa luvatusta
tikkimäärästä. Bridge on siinä
mielessä liennytyspeli, että itä ja länsi
pelaavat samalla puolella pohjoista
ja etelää vastaan. Tumauspeleissä
on kuitenkin luvatonta juoda vodkaa
Coca-Colalla.
Pieti tulee ruotsin samaa
tarkoittavasta sanasta bet, bete. Alkusana
on ranskan b&e (eläin).
PIHKA
Etukenoinen, luonnontuoksuinen
manaus pikkuharmeihin. Naisen ei
kannata uhrata pihkaa kalliisiin
sukkahousuihin: jos niihin tulee
silmä, silloin tarvitaan jo enemmän
latausta. Mutta nekodsukkikset, ne.
Mies vd vaikka repiä loput, kun
kaivataan vähän säpinää ja puitteita
sänkypainiin. Silloin pihka tulee
hyvään tarpeeseen. Kun nainen on
pihkassa, hän käy yleensä suihkussa
posket punottaen. Pihka - harmiton
kirosana seikkailijattaielle, ja oman
käden oikeudelle.
Pihkaa manasi myös hämärämies
Tintti ja Tuhatkaunon tapaus
-albumissa sivulla 17.
PIHKAHINEN Letkulta. Muista
palauttaa.
PIHKATTI Tykästymä. Vastara-
kastuneiden koti-iltojen manari.
PIHKURA
Saita saatana Viron kurat tarkoittaa
227

Pihkutti
perkelettä. Broilerimuusia, pehmea-
ne luineen. Koiranruoaksi. Pihkura
on kuin pienen pieni rusetti pienen
pienessä tytönkengässä. Muista
remmi. Jos kannustat pihkuraa,
muista että viidennessäkin
divisioonassa potkitaan paremmin.
Perhesuunnittelu kirosanojen
kohdalla on ollut välttämätöntä,
muuten tämä ensyklopedia olisi
paisunut kohtuuttomaksi. Siksi pih-
ku-sukuun kuuluu muutama lupaa-
va kasvatti:
PIHKURI Lastenkodista
karannut lekurin kauhu. Hui, hui!
PIHKURO Outo latinalais vaikut-
teinen halivaxi. Pellen törähdys.
PIHKUTA Saakutaa pihkassa.
Sangen fcätsy.
PIHKUTTI Saludo-tason pehmis.
Ei Hermesetaksen käyttäjille.
PIHUS
Letkulainen pahus. Pestään kerran
vuodessa kiijopyykissä. Herra
rovasti Pahus on näin dieetin jälkeen
kovasti näreissään kahvikestien
niukkuudesta. Ei enää herrasväen
pikkuleipiä, ei konvehteja. Pelkkää
luuta ja nahkaa. Kun se tästä tointuu,
se varmasti tulee taas järkiinsä ja
lihottaa itsensä muutaman a:an
verran paksummaksi. Tunge laukun
pohjalle. Voi olla, että elämä menee
ohi eikä sitä tarvita. Se olisi hieno
elämä.
PIHHUUS Letkulainen
yhdistelmä pahuksesta ja pihiydestä. Suuria
elämänviisauksia se ei luovuta.
Laihialainen versio olisi varmaan
pelkkä Pi.
PIISKATTI
Aah! Sadomasokistien lempparile-
lu, kun kaihtimet ovat kiinni ja
verhot edessä. Nyt on aika kaivaa
vaatekomeron irtopohjalevyn alta
piiskat ja nahka-asusteet esiin. Iso mies
tykkää, kun päivisin niin nyysy
vaimo muuttuu kertaheitolla villitiike-
riksi, oikeaksi bengalilaiseksi rai-
vottareksi, joka ei anna armoa, vaan
seksististä raippaveroa. Luultavasti
hän maksaa samalla hiukan
kalavelkojaan, satsaa aavistuksen liikaa
voimaa, vaikka mies ei sitä
autuudessaan huomaa kuin vasta
seuraavana päivänä, jolloin konttoritudi
tuntuu olevan nastoilla verhottu.
Ehkä kirvely on sen väärtti. Nyn-
nykän vaimon hienokseltaan vino
hymy kenkäkaupan takahuoneessa
on liikaa kaljuuntuneelle pomolle,
joka kokeilee kepillä jäätä, mutta
turhaan, ja manaa haaleata kahvia
piiskatilla.
PILATUS
Pilalle mennyt, pillastunut, pillu-
vaikutteinen Multitabs-kirosana.
Aina on joku syyllinen. Tai jollei ole
syyllistä, aina löydetään joku
sijaiskärsijä. Se on helpottava tieto, se on
Pilatuksen merkitys.
Pontius Pilatus sähläsi Juudean
prokuraattorina vuosina 26-36 jKr.
Hän ärsytti mielellään juutalaisia.
228

Keisariakin piti palvoa kuin
jumalaa, sellaista ei Jerusalemissa
siedetty. Sattui sitten päivä, jolloin hän
tuomitsi Jeesuksen kuolemaan.
Kapinanlietsoja ja murhamies
Barabbas pääsi kuin koira veräjästä.
Pestiin siinä käsiäkin. Tieto ei kerro,
luinko purkissa Bliw.
Huomautettakoon, että Barabbas tulee aramean-
kiden sanoista Bar abba (isän
poika), joka lienee ollut Bar-yhdisteis-
ten nimien tapaan pelkkä lisänimi.
Konnan oikea nimi oli eräiden
käsikirjoitusten mukaan - Jeesus.
Valinta kahden Jeesuksen välillä oli siis
vaikea, ehkä pdkkää arpapeliä. Jos
Barabbas olisi ristiinnaulittu
Jeesuksen sijaan, maailmankirjat olisivat
nyt sekaisin. Mihin voisi enää
uskoa?
Eusebiuksen mukaan Pilatus teki
suomalaisten yritysjohtajien tapaan
itsemurhan.
PILKKA
Tässä se on, kaikkien selitysten
ämmä! Tällä kirosanalla mitätöit,
tyhjäät, nollaat ja käännät nurin.
Pilkka on sananvapauden uusi jee-
sus, erisnimeksi muuttuva,
persoonallisen hahmon saava nykyajan
maahinen, joka ei pelota, koska
pohjimmiltaan se ei tarkoita pahaa.
Kaikkien väärinymmärrettyjen
viimeisenä oljenkortena ja messiaana
se on vakuutusyhtiöistä
ylivoimaisin. Se ei maksa mitään - vain ki-
roamisen vaivan. Se d vaadi
takauksia, se on itsessään vakuutena. Sen
vuoksi ei tarvitse kiinnittää mitään,
paitsi huomiokyvyn.
Eduskunta poistaa laistamme
jumalanpilkaksi määritellyn
rikoksen rangaistuksineen sadan vuoden
kissanhännänvedon jälkeen. Pirulla
ei ole samanlaista häntää kuin
sisiliskolla, se enintään venyy, mutta
pinna ei koskaan katkea. Kaikki on
ollut yhtä väärinkäsitystä. Hannu
Salaman Juhannustanssien lähes
neljäkymmentä valkoista riviä on
painettu takaisin.
Kirkon johto on ollut
oikeusministeriön rikoslakiprojektin
johtoryhmän kanssa samaa midtä siitä, että
Jumala ja muiden uskontojen
vastaavat olennot dvät tarvitse
rikoslain suojdua. Vain
suvaitsemattomat ja herkkänahkaiset ovat
yrittäneet rajoittaa taiteilijoiden
ilmaisuvapautta tai kriittistä uskontokeskus-
telua. Tietysti on varottava tahallaan
loukkaamastatuntdtatai
vakaumuksia, mutta niiden keskinäisen
paremmuuden määrittdy on utopistista.
Vertailussa joku tai jokin kärsii aina.
Miksi yksi näkemys nauttisi
ankarampaa suojaa kuin toinen, kysytään
Helsingin Sanomien
pääkirjoituksessa 13.12.1992.
Suuri Kirosanakiija ei pyri
häväistykseen tai herjaukseen.
Yhtäkään riviä tästä ensyklopediasta ei
saa käyttää väärin tai ottamatta
huomioon asiayhteyttä. Tämä ei ole
sotaa. Kirosanat ovat
puolustusvoimamme.
Vanha kansa on oikeassa
sanoessaan, että pilkka on osuu omaan
nilkkaan.
PILLU
Tunnettu taideteos Punainen viiva.
Tämä niin kaunis ja ihana naisen osa
olisi ansainnut kirosanan sijasta olla
vähintään eteläranskalaisen suudd-
man kohde. Se kuuluu joka
tapauksessa kirosanojen toiseen luokkaan
yhdessä perseen, paskan ja kyrvän
kanssa. Älä unohda pillua, kun olet
seuraavan kerran tekemisissä
hankalien vastusten kanssa. Se on kuin
pannujauhatus. Se elvyttää ja
piristää.
Tasa-arvolain
uudistamistoimikunta esittää tasa-arvolakiin
sään229

nöksiä, jotka edistäisivät
samapalkkaisuutta ja suunnitelmallista tasa-
arvotyötä työpaikoilla, mutta
syrjivää kiroilua d ole otettu ohjdmaan
mukaan. Hyvä onkin. Ks. Viilu. Sen
sijaan ihmetyttää, miksd tasa-arvo-
lakiin vedota kotioloissa. Nykyään
niin moni aviomies on tossun alla,
että oikein pdottaa.
Häikäilemättömät uranaiset pukkivat sukkapuik-
kokotelollaan maailmalla minkä
kerkiävät sillä aikaa, kun miehet
romanttisempana ja tunteellisen) pa-
na sukupuolena yrittävät säilyttää
kulttuurimme viimdset
inhimillisyyden rippeet. Amatsoni vallankumous
on jo lähellä. Enää ei naisvalta
tarkoittaisi pasifismia, vaan kyynistä
kostopolitiikkaa, jossa
piikkikorkojen alle jäisivät muutkin kuin sado-
masokistit.
Kaikki tietävät, mitä pillu
tarkoittaa, kaijalankielisetkin. Vepsän pilu
on rako tai halkeama. Eestiläiset
taitavat olla enemmän näitä tekstiili-
naijia, sillä viron pilu tarkoittaa
halkeamaa, rakoa, ommelta tai
ratkennutta saumaa. Pilutuisk on maata
pitkin tuulen mukana kulkeva kevyt
lumituisku. Jo legendaarinen tarina
on virolaishuorien pilua kymmend-
lä markalla -mainonta Hietaniemen
torin laidalla.
“Tytöll oli pii, oli kul, oli
pilkullinen hame", riihimäkeläinen lehtori
Kalevi Penttilä heittää. Lohjalaisd-
la Jukka Uhlgr6nilla on oma variant-
tinsa: No voi laaman pillu.
Pieksämäkeläistä tyylisuuntausta taas
edustaa muoto Voi millustaa ja pillustaa.
ITKUN PILLU Toiveajattelua,
että kyyneleet tihkuisivat haaroista.
Ks. Itku.
IMUPILLU Sen munan
viimeinen taisto.
IMATSUPILLU Kupparikin
olisi kade tästä tulisuudelmasta.
JEESUKSEN PILLU Totta joka
sana! Ks. Jeesuksen pillu.
KRAATERINPILLU Pahasti
ammottava, tuulessa lonksuva
tapaus. Ks. Kraaterinpillu.
SELLIPILLU Estelricmäinen
kirosana, joka käy myös solvauksena
erittäin mainiosti. Sillin ja pillun
satunnaisen tuoksuyhteensopivuu-
den vuoksi manaus on perustdtu.
PILLUN...
Toisinaan pimeydestään vilahtava
etusana yhdistelmäkirosanoissa.
Koska niitä ei ole kertynyt kovin

monta, aktiivisena lukijana sinun
tehtäväsi on keksiä niitä lisää.
Hauska ja halpa hobby.
PILLUNKARVAT Ihmisellä on
kehossaan keskimäärin viisi
miljoonaa ihokarvaa, joista päässä on
arvioitu olevan 100.000 kappaletta,
mutta silti tuntuu kuin joitakin
miehiä kiinnostavat vain pillukarvat.
PILLUNLIHA Aina tuoretta. Ks.
myös Kilinvittu.
PILLUNREIKÄ Jukka Uhlgr6n
Lohjalta kaivelee esiin tämän
muodon, jos muotoa siitä voi ylipäätään
löytää, sillä kysehän on reiän reiästä.
PILLUNREUNA Nyt oUaan jo
kuilun partaalla. Kirosanallinen
benji-hyppy.
PIMEYS
Jorma Lampun mukaan eräs
teologian ylioppilas käytti tätä
sublimoitua manausta. Ymmärrän. Pakanal-
listahan pimeys on, silloin voi
törmätä vaikka vessanoveen, kun
yöllinen hätä yllättää. Jos rakko osuu
kohdalleen, reissu jää vähän
lyhyemmäksi. Lopputulosta ei kannata
näköaistilla sitten todistaakaan. On
paljon asioita, joita täytyy peittää
laskemalla verhoja eteen (esim.
hallituksen iltakoulu), mutta pitääkö
kirosana peittää? Sana pimeys alkaa
nimittäin olla huomiokyvyn
äärirajoilla: mitä et näe, sitä et usko.
Pimeyttä ei voi nähdä.
Valoisaankin aikaan pimeys voi
olla lähempänä kuin uskotkaan.
Marcus Tullius Ciceron mukaan
Kaikista paikoista on yhtä pitkä
matka manalaan.
PIMPPI
Pimppi on naisen emätin. Se on
koskemattomampi kuin Pillu. Vittu
taas on jo oma lukunsa. Suomalais-
pimppi on yhdyntäkäytössä
keskimäärin kerran tai kaksi viikossa.
Tahtia voisi vähän lisätä, arvoisat
miehet! Vai onko vika naisissa? Kuka
taas pihtaaja valittaa migreeniä? Vai
eikö molemminpuolinen
viehätysvoima pelaa?
PIMPSA Vähemmän synnyttänyt,
veikeä pikkukirosana. Ei
änkyttäville Salmeloille, ei tertuille, ei
kukkuloille. Pimpsa on soinniltaan kuin
kolmetoistavuotiaan kiihottunut
nänninnypykkä.
PIMPULA Myös pimpin, pillun
variantti. Toimii erinomaisesti
naisen kiristysvälineenä. Kiristystavas-
ta riippuen mies joko antaa tai saa:
henkisessä kiristyksessä rahaa,
fyysisessä kiristyksessä taivasosuuden.
PIMPPARAUTA Pirkka-Pekka
Peteliuksenkin laulama lievä
voimasana, johon Kari Tapiota köykäi-
semmät miehet eivät sorru ikipäivi-
nä.
PINTELE
Vain Hector pystyisi lausumaan
tämän tasoisen kirosanan
uskottavasti ja miehekkäästi. Pintele on
lähinnä ummetustautisten manaus,
kovalla pinnistyksdlä ja hiuspinneillä
ronkkimalla aikaansaatava sisäsiisti
henkitorven inahdus. Pinteleestä sen
esisanaan penteleeseen tuntuu
olevan valovuosien etäisyys. On
kuitenkin olemassa. Se etäisyys.
Onneksi. Pintele.
PIPPELI
Onko pippi pipi? Harmiton versio
(ks.) Kyrvästä tai Munasta. Tämä on
näiden pippelipoikien ja pimpura-
tyttöjen, jotka keikkuvat
esikaupunkien R-kioskien liepeillä iltakahdek-
saan asti ja menevät sitten kiltisti
kotiin, leikkisä manaus, joka
Perkeleen tasoiseen avunhuutoon
verrattuna lievittää enintään
joukkohysteriaa. Ei kipukäyttöön.
Pippeli, suomenruotsalaisissa
231

murteissa pipp, on samaa alkuperää
kuin pipp (keila, kartion muotoinen
lasten leikkikalu), josta tuli
suomenkielinen pipo. Ruotsin pippi
tarkoittaa tipua. Norjan murteiden pip
(penis) ja alasaksan pippel
(pikkupojan kalu) todistavat lopullisesti että
pipi-pipi-pop-pippeli on sanana
aivan naurettava, eikä siitä sen
enempää.
PILI Ihan pikkuinen kyrpä.
Löytyy lähinnä pikkupojilta. Tuplavari-
antti on tietysti Voi pilin pili.
Sellainen voi löytyä vaikka siamilaiskak-
sosilta.
PIRHANA
Japanin hana tarkoittaa nenää.
Suomessa se pitää pamauttaa ensin
murskaksi. Pirhana onkin pelkkää
rustoa, jota amerikkalainen jalka-
pallopeluri rakastaa. Koittelipoliisi
lipittää toisenkin teen ennen kuin
päättää jättää kierroksen huomiseen.
Hyvä onkin, sillä pirhana ei ole
mikään elämän valttikortti, vaan
jotain patakakkosen tasoa: pelkkää
lasagnea. Älä polta suutasi. Tässä
tapauksessa lautanen on ruokaa
kuumempi.
PIRKALE
Tervetuloa pirkale-kerhoon. Meillä
on tänään tarjouksessa Pirkaletta,
Pirkelettä ja Pirkuletta - kaikki
Perkeleen pienennysmuotoja.
Ensin pirkale. Se on taatusti
sokeriton, suolaton ja rasvaton peruspeh-
mis, jota tarpeeksi suussa
ravistamalla saadaan vaahto valumaan ja
kulmahampaat tuikkimaan. Uskot-
tavuustaso vakavissa
yhteentörmäyksissä on alhaisempi kuin pot-
kukelkkailijan tukijalan
kengänpohja. Pirkaleita säilytetään ylähyllyllä
piparkakkupurkissa.
Erinomainen belgialainen sarja-
kuvataiteilija Peyo (Pierre Culliford)
*
loi Johannes ja Pirkale -sarjan
lisäksi Strumffit (Les Schtroumpfs),
jotka televisioversiona ja
kaikenlaisena kioskikrääsänä tunnetaan
nimellä Smurffit. Niitä julkaistiin
legendaarisissa Ruutu- ja NonStop-leh-
dissä. Peyo kuoli 24.12.92.
PIRKELE Tyttöjen perkele. Isä,
anna heille anteeksi, sillä he eivät
tiedä, mitä he tekevät.
PIRKELES Lauri Marjamäki
Mouhijärven Salmin kylässä Kan-
karin kulmalla piti tapanansa
kiroilla näin: “Men nyp pirkeles jo tiähes
siittä pruttaamasta siinä kuralammi-
kosa, saat viä sammakan saappaat,
ja hanskakkiv viä!”
PIRKULE Perkelettä ollaan
pienentämässä jo niin, että kohta se
mahtuu tikkuaskiin.
PIRKULES Suodenniemen
Tai232

paleen kylässä Eero Järventausta on
kuullut käytettävän pirkules-kirosa-
naa: “Älä pirkules, ooks sä tosisas,
että siältä viinaa saa? Em min ot
tiännykkän.”
PIRNALES
Etelä-Pohjanmaalta ilmestynyt
kummajainen. Jollakin tavalla
vastuussa siitä on Anssi Orrenmaa
Seinäjoelta. Hän näki ystävällistä
vaivaa kirosanakeruussa. Pimales
voidaan lukea vähemmän ystävällisiin
vaivoihin. Maanvaivaksi siitä ei vielä
ole, mutta ei oksennuskaan niin
hirveän kaukana ole. Parhaiten
pimales kuvastaa muusikon älykkyysta-
soa. Tai kuten musiikkivideoguru
Malcom McLaren sanoo (Suomen
Kuvalehti 11.12.92): “Useimmat
muusikot ovat ikävystyttäviä. Heillä
ei ole mitään ajatuksia. He ovat
pelkkiä mannekiineja, tyhjänpäiväisiä,
eivät kovin mielenkiintoisia.
Videon avulla heistä tulee kiinnostavia.
Heidät paketoidaan ja jalostetaan ja
heitä hyväksikäytetään videon
avulla. On kysymys tästä: osta minut.”
Rokkari sanoo pirnales, mutta
teinityttöjen korvissa se kuulostaa
jänisräikältä. Pikkumustat kastuvat.
PIRTSANA
Pirteyttä elämään! Jo oli aikakin.
Ryyppää vaikka viikko putkeen,
mutta maanantaiaamuna sädehdit
taas tuoreesti kuin uusi aurinko.
Pirtsana on monivitamiinimanaus.
Tietenkin se jäsentyy nuorten
bodattujen reippaitten naisten ituruokaan,
mutta siitä kaikaa pulsaattorikoneen
sykettä. Etsi yiisi eroavaisuutta pirt-
sanan ja Saatanan välillä, ja löydät
niitä tuhat. Pirtsana on uusikuu,
Venus ja asteroidivyö. Pirtsana on
sensuaalisuuden kelluntatankki.
Pirtsana on näkymätön käsi, joka
salaa hyväjää.
PIRSANA Kätösiin hajoava
manan. Kovan teen taika puuttuu.
PIRSKATTI
Ja seuraava valtakunnanpysäkki
onkin sitten pirskatti. Ruotsin skatt
tarkoittaa veroja tai aarretta.
Maailman kuuluisin kissa on - jos Pekka
Töpöhäntöjä tai saijiksien Karvisia
ei lasketa mukaan - kollikissa Socks,
Yhdysvaltain presidentin Bill
Clintonin kotieläin. Pääkirjoituksessaan
arvovaltainen The New York Times
(19.11.92) spekuloi sen julkkisuran
salaisuudeksi ‘‘torkkumista ja sen
jälkeen syömistä ja sen jälkeen
torkkumista ja korkkien poukottamista
keittiön lattialla.”
Eemeli Huhtala eli Pöllön Eemeli
Mouhijärven Salmin perämaassa piti
tapanansa kiroilla pirskattia: “Pirs-
katim pirskatti kumminki, ku toi aisa
tollai katkes, eik o aisapuita yhtääv
varastosa!”
PIRSKANEN Viipurista asti on
selviytynyt suomalaiseen kirosanas-
toon (ks.) Narspirskanen.
PIRSKULE Vihtori Kivioja Suo-
niemen Kauniaisissa kiroili
pajassaan: “Pirskulek kumminki, kun ei
toi puukkonteelmäs nyk karkene!”
PIRSKULES Näillä pikkuperke-
leillä ei maanantaiaamuna ihmistä
kyllä käynnistetä.
PIRKAMA Piru-sanan
johdannainen, vähemmän kuumaa kamaa.
PIRKUMAS Yrjö Mäkisen
(Mouhijärven Jylhänmaa) toisinaan
käyttämä kirosana: “Pirkumas kum-
minkik, ku toi sirpin kamppi tollai
hajos!”
PIRU
Sarvijaakko, viiden pääkirosanan ja
toisen luokan jälkeen ihan ykkösdi-
visioonan tasoista kamaa.
Vaihtoarvo on tietysti laskenut vuosien
kuluessa, eikä pintakaan enää kiillä niin
233

kuin parhaina päivinä. Mutta piru
jaksaa. Luultavasti se suunnittelee
paluuta kunnon markkinatempuilla
sitten, kun oikea aika koittaa.
Tämä kansanperinteen paholainen
on moni-ilmeinen. Siinä, missä
Jumala luo maailman hyvät
elementit, siinä piru hommaa käärmeet ja
kivikot Saduissa se saa veijarin tai
konnan roolin ja legendoissa tappe-
lee pyhiä miehiä vastaan. Agricola
on luetteloinut pirun hämäläisten eli
länsisuomalaisten jumalien
joukkoon. Useimmat pirua koskevat
kansankertomuksemme näyttävät
olevan perinnelainaa Keski-Euroo-
pasta. Itä-Suomessa pirun toimia
vastaavissa työtehtävissä urakoivat
yleensä vainaja- tai haltijaolennot.
Monet pirustoorit ovat
kansainvälisesti tunnettuja. Niissä piru on
päässyt noituuden, korttipelin tai
tanssin opettajaksi. Vapaamuurari-
tarinoissa on käynyt huonosti
tyypeille, jotka ovat luvanneet pirulle
sielunsa. Uudemmassa perinteessä
piru on aurannut haltijoiden lisäksi
syrjään myös jättiläiset ja varalli-
suudenkartuttajat, kuten kaijanhoi-
tajalle onnea tuottavan tontun tai
paran. Kirjallisuudessa piru on ollut
klassista kamaa, esimerkiksi Johann
Wolfgang von Goethen Faust
viehättää yhä.
Piru tulee venäjän sanasta perun,
joka on pakanallinen muinaisvenä-
läinen ukkosenjumala. Jotkut ovat
myös arvelleet pirun olevan
väännös perkeleestä. Persiassa (peri, pari)
ja Intian pehlevin kielessä (parik)
löytyy paha henkiolento. Muinais-
iranin pairika tarkoitti siivekästä -
luultavasti alkujaan siivekästä
pahaa henkeä. No, hyttyselläkin on
siivet.
Piru oli merrassa, kun Kiekko-
EspoonlätkävalmentajaMaitti Meira
hyökkäsi Espoon
kunnallisvaltuustoon lokakuun 1992 vaaleissa 1.239
äänellään.
EMÄPIRU Äidillinen tuhahdus.
Ks. Emä...
PIIKKIPIRU Sarvipää on käynyt
ottamassa oppia fakiirilla.
PIRULAUTA
Liittämällä eri paholaisen nimiin
lauta-pääte saadaan kätevästi lisää
voimasanoja. Kirosanojen lista
onkin käsittämättömän loputon. Piru-
lauta on ansainnut lupakorttinsa. Se
voidaan vaikka hakata seinään
näytille.
Mouhijärven Salmin kylässä eräs
Napoksi nimitetty renkipoika käytti
oikein kunnolla manatessaan
muotoa Saatanam pirulauta (m-genetiivi
tarkoituksellinen).
PIRULAUT Laiskempi malli.
Kirosana saadaan Eero
Järventaustan mukaan tuotua sutjakammin esiin
kuin jos se sanottaisiin asiallisesti
loppuun.
PIRULAINEN Eero Järventausta
on havainnut manauksen esiintyvän
ensi kertaa Mouhijärvellä ja
Suoniemellä talvisodan jälkeen.
PIRULIS1E Melko erinomaista
vuosikertani anausta.
PIRUNKAUTA Sarviantennein
varusteltu tuhahdus.
PIRU...
Keskinkertainen yhdistelmäkirosa-
nojen etuvaunu. Sivistyneisyyttä
siinä on roppakaupalla enemmän kuin
Paska- tai Pers-etuliitteissä.
PIRUVIE Yleinen yhteen tai
erikseen lausuttuna, samalta tutulta ja
turvalliselta se silti kuulostaa.
Seinäjokelaisen Sinikka Savanheimon
korsi tähän kekoon kuuluu
muodossa Pirut vie sentään.
PIRUNPASKA Sarvipään uloste
näyttää normaalilta. Tässä on kyse
on vain rumista sanoista. Pirunpas-
235

ka on helpohko kirosanaidea. Sen
ansiot ovat hyväkuuloisuudessa. Se
trimmaa, ropisee ja soljuu. Sinikka
Savanheimo esittää saman
muodossa Voi pirunpaskan ropina.
Punkaharjulta tulee manaus Voi kyttäävä
pirun paskoo.
PIRUN VAIHOKAS
Mustalaisten kirosana, joka sopii valkolaisen-
kin suuhun. Kaikkihan me olemme
vaihdokkaita tässä maailmassa, vain
estradi pysyy. Pujahdamme
lavasteista tuokioksi esiin ja taas ikuisiksi
ajoiksi piiloon.
PIRUNNYRKKI
Varsinainen pähkinäkirosana. Tänä
aikana, kun yksinkertaisiin matkin
laskutoimitukset tehdään
laskukoneella (tyyliin kymmenen kertaa
viisi), aivoja koetellaan liian vähän.
Pirunnyrkki on aivovoimistelijan
kirosana.
Pirunnyrkki on kolmiulotteinen ns.
avaruuspalapeli, puinen solmu,
Rubikin kuution esikuva. Se
kootaan vähintään kuudesta salvainhir-
sien tapaan veistetystä puupalikasta,
joita nimitetään nuljuksennauloiksi.
Sen avaamiseksi tai kokoamiseksi
palikoita liikutellaan tietyssä
järjestyksessä. Muita samantyyppisiä
pdejä ovat kiinalainen palapeli eli
tangrammi, siperianlukko ja liuku-
palapelit.
Enonkoskella tavataan sanoa Voi
pirunnyrkin nuljuksen naola.
PISSA
Peräti hilpeä lorotus, tyttölasten
näpsäkkä vahti. Maailmankuva voi
olla vielä hentoja valkoinen, mutta
odottakaa kymmenen vuotta, niin
tämänkin neidon nivusissa palaa
käärmeennahkatakkinen valurauta.
Tuskin tarvitsee mennä Manneken
Pis -patsaalleasti Brysseliin
ymmärtääkseen, että Suomi-neito
yhdentyy ihan kotinuikillakin lähijätkien
kanssa auliisti kuin Katariina Suuri.
Mitä väliä sillä on, herrat eivät ole
huomanneet yhtenäistää
direktiiveillä kirosanojamme, hehe. Tässä
voimasanassa yhdennytään vain, jos
parhaat kaverukset kusevat ristiin.
Mutta voi sitä uhkeata kaunotarta,
joka oli silloin vielä niin pieni ja
viaton isin tyttö, ja jonka karkein
kirosana oli pissa...
Sanat pissa ja pissata löytyvät
tietysti joka kielestä, myös ruotsista
(piss, pissa), josta olemme nekin
ryövänneet, sekä saksasta (Piss, pis-
sen). Englannin piss ja hollannin
pissen on pissata. Bisse on olut. Se ei
kylläkään tähän kuulu, paitsi että se
lisää kuseneritystä. Veijo Meri on
penkonut 1100-luvulta ranskaa
(pissier) ja italiaa (pisciare),
molemmat tarkoittavat tietysti pissata.
Muinaisfriiseillä kyseinen verbi oli
pissiä ja latinassa pisare. Sanat ovat
ääntä matkivia niin kuin pieru-sana.
Jos oikein kova etymologinen hätä
yllättää, ks. Kusi.
PISU Joensuusta on lähetetty tämä
kansallinen lastenkirosana.
PISTE
Kinastelun lopettamiseksi
tarkoitettu voimasana.
Ole hiljaa siitä asiasta ja piste!
Mukulat hiljaa! Piste!
Kun välimerkkeihin mennään,
vältetään välilyöntejä: ne sattuvat
niin persaasti. Yhden ihmisen
kuolema on maailman suurin piste.
Rakkaus on kolme pistettä. Raha on
kaksoispiste. Puolipiste on verotus:
ensin luulee saavansa jotain
takaisin, mutta pian rokotetaan tuplasti
pois. Mikä on tässä kaikessa takana?
Vastaus on yllättävä. Ks. Hulvaton.
PITTU
Raija Laitisen mukaan tarhaikäisten
236

vaippapeppuisten nassikoiden
Suomen mestari kiroilussa on Jenna
Penttinen Oulunkylästä Helsingistä.
Menestyksen salaisuus on siinä, että
hän on päässyt häärimään mummon
töissä isoisten jaloissa ärräpäitä
oppimassa. Hän on kuulemma kaik-
ki-imuinen. Ja niin
temperamenttinen, että välillä Helsinki-Kuopio on
vain yksi ainoa huoltoasema, josta ei
ole tullut häätöä. Kaikissa muissa
kuppiloissa on pitänyt pyyhkäistä
leivänmuruset rinnuksista kesken
syöpöttdyn.
Jennan manaus kuuluu
kokonaisuudessaan esimerkiksi Pittu
saatana perkele juusto tänne. Raija
Laitisen mukaan se tulee sellaisella vo-
luumilla, että siinä jäävät kaljasie-
pot ja jukeboksit toiseksi.
Jenna täytti toukokuussa 1992
kaksi ja puoli vuotta.
PJÄRKKELE
Varokaa Ruotsin skinheadeja! Pjärk-
kdeestä ei ole paljon apua, kiusaa
kylläkin. Minna Hapuli uskoo, että
jos ruotsalainen näkisi kyseisen
kirosanan tässä kirjoitusasussa, hän
luultavimmin lausuisi sen täysin
oikein. Ruotsalaisilla kun on tarve
ruotsintaa kaikki näkemänsä.
Erityisesti ä:n ja e:n paikkojen totaalinen
vaihto tai sekoittaminen on osa
ruotsalaista maailmankatsomusta. Setaas
vaikeuttaa asioita joka paikassa.
Paitsi Ruotsissa. Tehdään kiusaa,
annetaan niille pjärkkele, Minna
ehdottaa. Siitä tulee ruotsinnettuna
taas selvää suomea ja Ruotsi
boikotoi seuraavaa maaottelua.
PÄRKKELE Ruotsihtava
perkele-versio, raskas kuin graniitti.
PLAUTA
Hyvät naiset ja herrat (ja selän
takana kurkkivat lapset), tervetuloa pl-
alkuisten kylkiäismanausten
säälittävään runsaudentorveen. Plauta
aloittaa kierroksen. Kirosana, joka
tulee sanasta lauta, jumalaudan
peräosasta, ei voi olla läpeensä
onneton. Ottakaa sen vuoksi plauta
tosissanne edes vahingossa, tai huvin
vuoksi, tai kun ei ole muutakaan
tekemistä. Voihan siitä pienellä
mielikuvituksella repäistä irti
vähäisen rusinan. Lapualla saatetaan
manata Plitus kun plauta.
PLYSMÄ
Kirosana, jonka alkuperää tai
selitystä kukaan ei tiedä. Se on forssa-
laista tuotantoa, ja minä otan siitä
henkilökohtaisesti päävastuun, sillä
asuin silloin Forssassa, “Lounais-
Hämeen hdmessä”. Plysmästä on
tehty vuonna 1984 taulu.
Elokuvaversiota siitä ei ole tehty. Sana on
tullut plasmasta, päättelisin, jos
olisin Vdjo Meri. Mutta en ole Veijo
meri. Enkä ole Mattiesko Hytönen-
kään.
PLAKKI
Kirosana miehille, jotka kulkevat
omia polkujaan. Perustuu
itsestäänselvyyttä todistavaan vertaukseen
“selvä kuin pläkki”. Manauksen
teräksisyys on ihan pläkkipellin
varassa. Paljon kuminaa, paljon
joustoa. Mutta paukahtaa se luoti
siitäkin läpi ja raikkaasti. Povarin
kortit lupaavat pläkille ailahtelevaa
kiromenestystä. Toisaalta sen tytte-
limäisyys painaa sitä jalkojen väliin,
toisaalta sen ruostumisriski takaa sille
rosoisen joutsenlaulun viskisiepon
raspikurkusta.
PLÖSÖ
Espoolaisen Jan Strömdahlin
ilmoille hdttämä manaus. Erästä Kuhalan
koulun biologianopettajaa on
nimitetty samalla nimellä. Plösö on
jurbaanien taisteluhuuto, kun pallon
237

kimppuun käydrgh... Älä kompastu!
Eihän kukaan kuullut, kun sadattelit
plösöä, eihän? Olkoonkin, että pallo
on pyöreä ja peli elämän suola, mutta
vain Kai Pahlman osasi
banaanipotkun täydellisesti. Otetaan uusiksi.
Plösö on jurbaanien taisteluhuuto,
kun pallon kimppuun käydään pel-
votonna.
PÖNTTÖÖNI
Oikein kirjoitettuna pönttöni, joka
tulee latinan kielestä. Sen manaus-
pitoisuus pemstuu paljolti paksuun,
polleaan, possuiseen kuulokuvaan,
joka yhtäältä huvittaa, toisaalta
antaa vihaista pontta manailuun. Siinä
missä hiekkasäkkiin saa lyödä
sielunsa voimasta, siinä ponttoonia saa
sanana käsitellä kuinka
väkivaltaisesti tahansa. Sana-parka.
Pönttöni voi olla lautta, kelluva
laite, veneen tapainen alus tai silta
sekä soltuille että siviileille. Koska
ponttonisillassa kansi on rakennettu
vedessä olevien ponttonien varaan,
silta tai osa siitä voidaan näppärästi
(ei nyt ihan yhdellä
sormenliikkeellä kuitenkaan) siirtää pois
vesiliikenteen edestä kuseksimasta.
Sellainen silta ei kanna tai kestä liikoja,
elleivät ponttonit ole teräsbetonista
Plösö
;P'/4/A*4l4f -U/sJ
238

valettuja vakinaisen, suuremman-
puoleisen sillan kannatusarkkuja.
Pönttöni voi myös dia kelluke,
jolla saadaan uponneita laivoja
pintaan.
POSSU
Hihii. Sianpentu saatiin jemmattua
Ponttoonin ja Potaatin väliin kuin
liian tiukkdhin kureliiveihin.
Potkaa tulee. Hymy hyytyy ja nauru
loppuu lyhyeen.
Possunheittopeli esiin, juppi. Nyt
sinua vedetään nenästä niin että
saparosi imahtaa pyllystäsi kokonaan
sisään. Kasva ulos lastenkirosanois-
ta. Tämä manausmämmi on varattu
täysin naisellisille luomakunnan
sulottarille. Jos mies tähän lankeaa,
hän on aivoton kana. Jupittaako?
Taisi aika mennä ohi? Luotan
arvostelukykyysi, olet jo myynyt
henkisen hiekkalaatikkosi. Tosimies voi
ehkä itkeä, mutta hän ei ikinä käytä
potkuhousuja. Ks. Sika.
POTAATTI
Potaatti on peruna, joka taas on
perkele-eufemismi. Potaatin kirosana-
luonteeseen toimivat samat
lainalaisuudet kuin (ks.) Ponttoonissa.
Peruna on peruna on peruna. Se
on suomalaisen perusruoka, jolla
ryssät lyötiin, vaikka jouduimme
sitten maksamaan 226,5 miljoonan
dollarin edestä sotakorvaustavaraa
vuosina 1944-1952. Aluksi oli puhe
300 miljoonasta, mutta
toimitusaikaa pidennettiin kahdeksaan
vuoteen ja puolessa välissä jäljellä oleva
sotakorvaussumma vielä puolitettiin.
Romania jaUnkari saivat samat mak-
suajat ja-edut. Mutta koska
Neuvostoliitto määräsi varoittamatta
hinnoitteluperusteeksi vuoden 1938
hinnat, sotakorvausten todellinen
suuruus oli 445 miljoonaa dollaria
kunkin vuoden käypinä hintoina arvid-
tuna. Helppohan lyötyä on lyödä.
Vainikkalan raja-aseman läpi kulki
yli 340 000 vaunua täynnä puuesi-
neitä, laivoja, koneita, sähkökamoja
ja kokonaisia laivoja. Mutta peruna
jäi Eikä sitä saa häväistä.
Peruna on peruna on potaatti.
Lapinjärveläinen manaus kuuluu:
Vd Kuuperin potaatti. Ristiinasta
taas kaikaa: Voi Kiljusen potatti. Ks.
Peruna, jos uskallat.
POTASKA
Pottumaista paskaa. Potaska on hii-
lihappdsta kalia,
kaliumkarbonaattia. Lannanlevityksen Suomen
mestari 1992, Heinolan maalaiskunnan
sankari Niilo Ruotsalainen on
varmaan samaa mieltä siitä, että
suurimmaksi osaksi ämmäin- ja
iltapäivälehdet levittävät Jumalan sanan
sijasta perkeleen potaskaa. Se, että
julkkisnimbaan ajautuneet tähden-
lennykät osoittavat heikkoa
selkärankaa antaessaan keltaisen median
syödä sieluaan, on korpin merkki.
Julkisuus on huume. Ei väliä, vaikka
ensin tuore avio kukdstaa, sitten ero
repii ja lopuksi kuolema erottaa.
Kansa muka unohtaa. Mitä helvettiä
kenenkään yksityiselämä palstoille
kuuluu? Julkkis toimii lehmämäisen
nöyrästi repoittereiden edessä.
Kerrotaan omasta elämästä, vaikka
pitäisi kertoa omasta työstä.
Kerrotaan siis potaskaa.
Vanhentuneeksi tuomitaan
sananparsi Älä pure kättä, jolta syöt.
POTTA
Lastenkirosana. Kuuluu alhaiseen
ikävaiheeseen, voi olla jonkun
ääliön ensimmäinen sanakin. Sitä ei
kannata sitten kiijata muistiin.
Pottaa kun aikuisena päräytät, kukaan
ei enää tunne sinua. Ks. Pytty,
Vessa.
POMPOTTA Pelkkä potta ei riitä
239

nykypäivällä kirosanaksi, se tarvitse
eturuokaa. Pom ei kyllä tässä
yhteydessä voi tarkoittaa pamausta.
Asikkalassa kirotaan Voi paskan
potta. Kuka ottaa pompotan
todesta? Vippaako pää? Parempi mennä
Lymfafysiocenteriin Hämeentielle,
sieltä voi sentään saada
vyöhyketerapian kuponkitarjouksdla hintaan
120,-.
POT POT POT Maiskutuskoh-
taus. Saksan Pott ja englannin pot
tarkoittavat pataa. Tässä
tapauksessa pata kattilaa soimaa.
PRUTKUTURPA
Eero Järventaustan mukaan
sattumanvarainen kirosana, jota on
käyttänyt Mouhijärven Salmin kylässä
Uotilan vaari Toivo Turunen. “Voi
prutkuturpiem prutkuturpa, ku miäs
tulee ovesta sisälle, ni ämmä lentää
klasista pihalle!” Turunen oli
kiukkuinen, kun ei saanut emäntäänsä
kiinni kurittaakseen tätä, koska tämä
oli käynyt kieltämässä viinatrokaria
enää myymästä miehelleen viinaa.
Käyttäkää muutkin ihmeessä, jos
manaus pysyy päässä.
PUKKI
Parantumaton kirosana. Kondomi-
pakko. Parran pitää sitten olla siisti,
ei tästä muuten mitään tule. Saundil-
taan pukki on joskus ihan
aiheellinen kuulokuva, myös naisille. Kat-
topeilien kautta voikin nähdä ihan
riittävästi kiroilemisen syitä. Piru
esiintyy joskus pukkina, kavioineen
kaikkineen, mutta puku päällä.
Etymologisesti pukki tarkoitti
indoeurooppalaisessa kantakielessä
alkujaan taipunutta, kaarevaa. Jos
tykkäät eläimistä, ks. vaikka Hevon...,
Lehmä, Nauta, Sika ja Vuohi.
Suomalaisen Työn Liitto
markkinoi joulukuussa 1992 erilaista
pukkia, hyvin vihaista joulupukkia.
Ulkomainoksessa luki: “Joulupukki
on Suomesta. Joulupukki tuo suo-
malaisialahjoja. Tai Joulupukki tulee
ja vetäsee isukkia nenään.” Se
aiheutti jumalaa pelkäävässä
kansassamme suurta närkästystä.
Suomalaiseen tyyliin joulupukki pyysi
anteeksi, että “tuli vähän
uhkailleeksi”. Mainoskampanjan suunnitteli
paljon pystejä viime aikoina
voitellut mainostoimisto hasan&partners.
Asiakkaalta osoitti häpeällistä köy-
ryselkäisyyttä se, että
ulkomainoksiin liimattiin viimeisen lauseen
päälle uusi loppu: “Että sillee,
jouluna nähdään”. Ainakin kampanja
jäi mieleen. Toisaalta, miksi aina
pitäisi hymistellä, aikuisillehän
kampanja oli suunniteltu.
Voipukki on norjalaisen
kansansadun poika, jonka noita varasti
säkissään. Onnelliseksi lopuksi
Voipukki käytti vähän kirvestä noidan
tytärtä ja noitaa kohtaan.
PUKINLÄPI Läpi tarkoittaa
tässä yhteydessä emätintä.
Erinomainen äännekonstruktio.
PUKIN VITUN LINKKU Tätä ei
kyllä mainittu asento-oppaassa.
HUORAPUKKI Miehen tie
toisen naisen sydämeen käy haarojen
240

kautta. Mustalaiskielessä huorapuk-
ki on lubikaano, lumbno.
KAUTTA PUKKI VAN PÄSSIN
Taisimme tulla paikalle pahaan
aikaan...Ks. Kautta...
SONTAPUKKI Sikolätin
kuokkavieras. Ks. Sonta.
PULLOPERSE
Pulloperse ei ole kovin kaunis näky.
Sitä paitsi se toimii paremmin
solvauksena kuin kirosanana. Kaiken
kaikkiaan masentava tapaus. Ks.
myös Pullopersesika.
Perseen etymologian voit luntata
kohdasta perse, pullo-sanan taustan
Veijo Meren Sanojen synnystä
(Gummerus, neljäs painos). Pullo
on tullut Suomeen Ruotsista jo
kauan ennen Ruotsin-laivoja. En jaksa
käydä läpi eri kielten pulloja, pika-
reita, vesikuplia ja kasvin silmuja.
Kaikki ne ovat tyyliin bulle, bolla,
bolle, bulla, bolli, bollo, bolla jne.
Siitä tulee vain turha jano. Sensijaan
innostun kyynisesti kuin Mattiesko
Hytönen lukiessani Veijo Meren
viimeisen lauseen: “Isot pintaan
nousevat vesikuplat sanovat pui pui”.
Minä voisin olla eri mieltä, jos olisin
Mattiesko Hytönen. Mutta minä en
ole Mattiesko Hytönen. Minä olen
Veijo Meren kanssa samaa mieltä,
että isot vesikuplat sanovat pui pui.
Mattiesko Hytönen ei ehkä ole, koska
hänellä on unettava maneeri
saivarrella ja kertoa asioista poliitikkojen
ja pappien tapaan vain toinen puoli.
Veijo Meri mainitsee, että
suomen sanoja pullo, pulla ja pulli
pidetään myös omasyntyisinä, koska
sana on ääntä matkiva. Jos olisin
Mattiesko Hytönen, huomauttaisin, että
pulla ei päästä ääniä. Mutta en ole
Mattiesko Hytönen, koska perehdyn
tarkemmin Veijo Meren tekstiin. Hän
erittelee mainittujen sanojen
tarkoittavan vesikuplaa ja jotain
paksua ja pyöreää. Jos olisin Mattiesko
Hytönen, toivoisin Veijo Meren
kirjoittavan hänen asemassaan eksak-
timmin. Mutta minä en ole
Mattiesko Hytönen. Jos olisin Veijo Meri,
toivoisin Mattiesko Hytösen olevan
ylpeä siitä, että hän on Mattiesko
Hytönen. Minä en voisi olla. Minä
en ikinä kirjoittaisi nimeäni
muotoon Jarijuhani Tammi. Mattiesko
Hytönen tekee niin.
Jonkun pitäisi viedä hänelle
pullo.
“Voi minä pulloperse sika”,
kiPukki
241

roilee Lahtisen Arvo.
Ehkä Matti-Esko Hytönen ei ole
tullut ajatelleeksi sitä.
PULLOPERSESIKA
Pulloperseen pidennetty, raaempi
muoto. Minna Hapulin mukaan pul-
lopersesika on kuuluisa eläin
amerikkalaisista sotaelokuvista; sika on
ollut läsnä jokaisessa
tiimellyksessä. Itse pulloperse taikoittaa isoa,
ulkonevaa eli pullottavaa
takamusta. Isoperseisyys on siis edelleen out.
Iso perä on inhottava, irstaan
perverssi ja suuren syöppöyden ruu-
miinosallistuma. Pulloperseestä
saisi tietysti mielikuvia siitä, miten
jotain on jossain, tai pikemmin
työnnetty johonkin, mutta kuvitelkoon
sen jokainen itse. Minnan mielestä
pullon työntäminen peräaukkoon ei
ole terveen henkilön hommaa,
toivottavasti.
Minä olisin kyllä suvaitsevampi.
Kyllä kansa tietää, mitä syö ja mitä
on. Ihmisarvo ei ole perseestä kiinni,
ennemmin siitä pyllynmuotoisesta
sisäelimestä (sydämestä).
PULSU
Pulskien poikien kiihkeään pulssiin
tahdistettava pulmusadatus. Hylsyt
ovat yhä nurmella, eikä salapoliisia
vieläkään kuulu. Rikos on siis tehty:
a) pulsua käytettiin kiroilemisessa,
b) pulsua ei tajuttu kirosanaksi tai c)
pulsun ääntäminen epäonnistui.
Kaikki oli silmänräpäyksestä kiinni.
Pulskis makaa vainajana.
PUMPPA
Pemppa- eli peppujohteinen,
pumpattava eli takaaotettava,
kömpelöhkö ja pimpahtava kirosana, jota
suosivat erityisesti paksuposkiset
saksofonistit. Harrastelijoille manaus
ottaa leukalihaksiin pitemmän
päälle. Hypoforinen aksentti koaguloi
disseminaatiota.
PUMPPU Sydämentahdistajan
veroinen pehmomanaus elämän
arvon vakavasti ymmärtäville.
Kaivossa on muutakin ammennettavaa
kuin ruumiita.
PUMPPIS Älä hei viitsi! Tämä on
Kirosanakirja, eikä mikään aerobic-
kurssi.
PUMPPERSNIKKELI
Tämä pehmomanaus on niin vaikea
sanaksi, että siitä on olemassa yhtä
monta versiota kuin pullasorsaakin.
Oikea muoto on pumpemikkeli. Se
on piparkakun tapainen (litteä,
soikea ja kova), sokerilla kuorrutettu
leivonnainen, joita valmistetaan
kuivatuista ja uudelleen leivotuista
leivoksista tai erilaisista manteli-
seoksista. Saksassa se on tumma ha-
panimelä limppu.
Pumpemikkeli tulee saksasta
(Pumpemickel), jossa se di
leivonnaisen nimenä 1600-luvulta lähtien.
Ennen sitä se tarkdtti talonpoikaista
ja karkeasyistä ihmistä. Ei tainnut
tuo “musta leipä” maistua aluksi
kovin hyvältä. Sille annettiin se nimi,
koska se pieretti. Yläsaksan pum-
pem oli pierrä ja Pumper pieru.
Pumpemickelin jälkiosa on tullut
pyhimyksen nimestä Nikolaus,
jonka palvonta levisi Saksaan 900-lu-
vulla. Nickel on Nikolauksen
lempinimi, jota vastaa suomessa Niko ja
Nikke.
Kuka Nikolaus loppujen lopuksi
oli? Totta puhuen heitä oli alun perin
kaksi. Ensimmäinen oli 300-luvun
alussa elänyt Nikolaus Myralainen,
Myran piispa. Toinen oli apotti
Nikolaus Sionilainen, Pinaran
piispa, joka kuoli vuonna 564.
Molemmat hoitivat praktiikkaansa Lyy-
kiassa.
Nikolaus oli merenkulkijoiden,
kauppiaiden jalasten suojelija. Hänen
242

muistopäiväänsä vietetään 6.12. eli
itsenäisyyspäivänämme, mikä sopii
meille suomalaisille oikein hyvin
siinä mielessä, että hänen kulttinsa
on suuresti muovannut joulupukki-
hahmoa ja joululahjojen antamista.
Monissa maissa joulupukkia
tuuraakin pyhä Nikolaus (englanniksi Santa
Claus). Katolinen kirkko ei ole
tietenkään vahvistanut Nikolauksen
pyhimyksen arvoa - onhan tyyppi
pahimman luokan kuokkavieras
Jeesuksen synttäribileissä ja
vohkinut nykyisin kaiken kunnian.
Rauha Nikolauksen molemmille
sieluille.
PUNKKI
Pelle Miljoona, hiljaa takarivissä!
Nyt ei ole kyse punk-musiikista sen
enempää kuin
Punk-Akatemiastakaan. Voisi kyllä olla. M.A.
Numminen alkaa nauraa eli laulaa.
Punkki on kunnon kirosana, joka
pureutuu kiusallisen lujasti karvan kuin
karvan tuppeen kiinni.
Punkit ovat tosi pieniä hämähäk-
ki el äimiä, lajeja piisaa ainakin
kymmenentuhatta. Niitä on
kaikkialla Etelämannerta myöten. Niitä
löytyy pedoiksi ja raadonsyöjiksi,
kasvissyöjiksi sekä uiko- ja sisäloi-
siksi. Tavallisesti niiltä puuttuu
kokonaan sydän, jopa
hengityselimistö, sillä kuka estäisi niitä
hengittämästä suoraan ohuen ihon läpi.
Ennen aikuistumista nahanluonti
tapahtuu yleensä neljästi, ja
nuoruusvaiheita nimitetään toukiksi ja
nymfeiksi.
Rehevissä tiheiköissä väijyy usein
puutiainen, joka saattaa kapsahtaa
ihmisen kaulaan. Vuoden paastokaan
ei ole ongelma. Imiessään verta
tankin täyteen se laajentaa perseensä
tosi jämäkäksi. Ndjäsosamillin
pituiselta syyhypunkilta puuttuu
pakki, koska sen ihokarvat sojottavat
taaksepäin. Karvapussipunkki on
kovin yksinäinen tyyppi, joka
viihtyy kulmakarvassakin, eikä suinkaan
saijiksia lueskellen. Koiran
karvapussipunkki sen sijaan voi valloittaa
karvatupen sadan ryhmissä; se tietää
jalolle rakille paskaa kutkaa. Meri-
punkit hiipivät meren pohjalla joko
saalistusmielessä tai imeäkseen
levistä nesteet pihalle. Kimalaispun-
kin deutonymfi käyttää sittiäistä
yleisenä kulkuneuvonaan
päästäkseen tuoreen hevosenlannan
päätepysäkille, jossa sen valmisruoka
(sukkulani atojengi) elää. Samettipunkki
syö hyönteisten munat. Kosteissa
asunnoissa massoittain elävät asun-
topunkit ovat kuin kävelevää pölyä.
Kasveihin äkämiä tehtailevia äkä-
mäpunkkeja tutki Johan Ivar Liro
aikoinaan hyvin perusteellisesti.
Murteissa punkeista käytetään
myös muotoja puukki tai puukka.
PUO
Dysfaattisille kiroilijoille,
mahtipontisille cp-vammaisille ja pahasti
viime sodasta myöhästyneille
sotaveteraaneille suunniteltu invalidima-
naus.
Kirosana tai ei, puo ei ole mikään
sana. Ainoa etymologinen selitys,
joka on tosi kaukaa haettu, perustuu
siihen, että sana puo on lyhenne tai
vain jäännös parin kiijaimen
kulumisesta sanasta punio, joka on
latinaa ja tarkoittaa rangaista ja kostaa.
Tälläkin hetkellä joku ystävistäsi
voi kiroilla Voi puo.
PUOSU Tosikoiden ekonomien
kirous. Puosu tarkoittaa pursimies-
tä.
PURILAAT JA RATTAAT
Hyvin trimmaava kuriirisadatus.
Nimimerkki Koivuhaiju Urjalasta on
taas iskenyt. Tämäntyyppisistä kiro-
yhdisteistä saisi kansanarkistoja tai
243

aktiivisia kapakkaseurueita
koluamalla viiden niteen kokoelman.
Olkoon tämä versio varoittavana
esimerkkinä niille, jotka sille tielle
aikovat lähteä.
Purilas ja purilaat ovat m ui nai s-
germaanilainaa. Kyse on ollut
kantovälineestä tai kantaa-verbistä.
Ratas ja rattaat taas ovat balttilaino-
ja. Yksikössä sana on tarkoittanut
yleensä pyörää, monikossa vaunuja.
Latinan rota on pyörä.
RESLAT JA RATTAAT
Variantti. Resla on reslareki tai
varsinkin Itä-Suomessa käytetty puukaa-
riin liisteistä nidottu tai laudoista
naulattu lourupohjainen kori, joka
sijoitetaan liisterekeen.
PURJO
Sipuli-, parsa-, kielo- ja tulppaaniki-
rosanojen lisäksi liljakasveihin
kuuluvat myös purjomanaukset. Purjo
on terveellinen ja tuimakka vihan-
neskirosana, jota kilttikin ihminen
voi käyttää. Se ei sipulien lailla
itketä, mutta ei se pelästytäkään.
Pienellä onnenkantamoisdla purjoa vaah-
toamalla tunneasteikko tasaantuu,
asiat korjaantuvat kuin itsestään ja
kaikilla on hyvä olla. Ärrän
korostamisesta ei voi koskaan vihjata liikaa.
Sielukkaat, aistikkaat naiset saavat
purjoon käden käänteessä myös
seksuaalista latausta.
PURKELE
Perkeleen purkka-suussa-versio.
Lippu on korkealla, vähintään
puolitangossa. Tätä kannattaa
pureskella, kun Nicorette alkaa maistua
puulta. Tupakoinnin lopettaminen ei
ole koskaan myöhäistä, sillä
ihminen kuolee joka tapauksessa joskus.
Mouhijärven kunnanlääkäri
Meurman oli Eero Järventaustan
mukaan kova kiroamaan. Hänen
luokseen Mouhijärven apteekille
tuotiin 5-vuotias poika, jota
hevonen oli potkaissut. Pojan äiti toivoi
hartaasti, ettei lääkäri saisi aihetta
kiroilla pienen pojan kuullen. Kun
pojan otsaa neuloessaan lääkäri ei
saanut neulaa kunnolla uppoamaan
nahan läpi, hän päästi hampaittensa
välistä Purkele! Äiti säikähti, että
nyt se kiroileminen alkaa. Mutta eipä
alkanutkaan. Purkeleeseen se jäi, ja
se muistettiin kertoa.
PYHÄ...
Yleinen taivasteluun sopiva alkulii-
te, jonka perään voidaan istuttaa
minkälaista rompetta tahansa. Raa-
mattukäsityksen mukaan pyhä on
Jumalalle erotettu. Aapeli
Saarisalon mukaan heprean vastaava sana
qadosh on muodostunut juurisanas-
ta, joka merkitsee erottamista,
tahratonta puhtautta, ylevyyttä, korkeutta
ja majesteetdutta. Kreikan hagios
merkitsi alkujaan hämmästystä tai
kunnioitusta herättävää. Nykyisin
pyhyys on menettänyt kaiken
pyhyytensä. Sillä ei ole riittävää mark-
kina-arvoa.
Pyhäinpäivä on kuitenkin
luterilaisen kirkon syyskauden kovimpia
festiksiä. Pyhät (ihmiset) eivät ole
pelkästään “poisnukkuneita”.
Kirkon päätunnustuskirjan Augsburgin
tunnuksen (1530) mukaan “voimme
julkisesti muistaa pyhiä (miehiä),
jotta oppisimme kukin
kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan
hädän uskoaan ja hyviä tekojaan.”
Suomen luterilaisen kirkon
käsikirjakomitea ehdottikin vuoden 1992
alussa modernia pyhimyskalenteria.
Sen mukaan oman muistopäivänsä
saisivat mm. J.S. Bach, Dietrich
Bonhoeffer ja suomalaiset herätys-
liikejohtajat. Kohta varmaan myös
Viktor Klimenko, Jukka Kuoppa-
mäki ja kumppanit kalenteroidaan.
PYHÄ ISÄ Syntisen huuto
Juma244

lalle. Tämä isi ei ole koskaan
juovuksissa, joten
oikeudenmukaisuutta voitaneen odottaa.
PYHÄ SYLVI Kapteeni
Haddockin manaus, kun ulko-oveen
hakattiin kesken ukonilman
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja
Soile Kaukoranta). Ks. Hyvä Sylvi.
PYHÄ VITUN LITINÄ Ranskan
Montpellierissä asuva kääntäjä
Erkki Jukarainen käyttää tätä vahvaa
kirosanaa Voin kanssa säästeliäästi,
miltei herkutellen. Hänen
kertomansa mukaan manauksen keksimishet-
ki oli ekstaattinen.
PYLLY
Ei jänishousuille, aaseille eikä kana-
sille. Pylly on varsinainen poison-
manaus: sen kielletty hedelmä
maistuu omenamadolle. On pidettävä
varansa, etteivät suolet valu ulos.
Pyllyn näyttäminen toimii myös
hyvänä kirosanana, varsinkin jos on
sivari tai onneton näyttelijä. Protestoi-
miseen pyllyä tarvitaan aina, sillä
sen avulla voi istuutua monen
inhottavan asian päälle. Piereskdy
hengittämättömässä sukelluspuvussa on
itsesaastutusta.
Naisten mielestä pylly on miehen
seksikkäin osa, miesten mielestä
pylly on naisten toiseksi tai
kolmanneksi seksikkäin osa rintojen ja
säärten jälkeen. Pylly vasten pyllyä,
pump-pump, d sovi kivikasvoisille
tunareille.
Ks. Ahteri, Perse.
PYLLYPENSSELI Likinäköisten
painajaiseen suureksi avuksi. Ks.
Perseensuti.
PYLSÄ
Keräilyharvinaisuus Jokioisista.
Tarkoitusperä lähes tuntematon. Tätä
manausta ei tarvitse sen
kummemmin punktoida limakalvoista, se
valuu sieltä hdposd itsestään ja omin
voimin. Suositellaan aaltopahvinval-
mistajlle, lankatukkukauppiaille ja
pukuvuokraamonpitäjille. Koska sen
märkimisaste on yleensä korkea, se
d helpostu kokkaroidu kurkkuun,
vaan herahtaa tervaklimppinä
kielelle asti. Sitten vain V-asentoon.
Pylsy on lihahöystöä, jossa
naudan sisälmykset on kdtetty, hakattu
hienoksi ja suolattu.
PYSSY
Patruunatason mojova manaus vain
sillä ehdolla, että mies työntää
lantiotaan samalla röyhkeästi eteenpäin.
Joku voi olla sanoistaan pyssymie-
hiä. Kuka kuvittdee, että kaikki
tapahtuu aina vyön alapuolelta käsin?
Sellainen on pelkkää vesipyssytte-
lyä seinille niin kauan kuin etäisyys
on enemmän kuin 0 mm. Jollei
raiskauksia oteta huomioon, eikä
sääntöjä epäreilusti rikota käyttämällä
nukkuvaa tai ruumista hyväksi, huip-
pupanostajankin on ensin ns. lähen-
ndtävä. Siinä on retoriikka suureksi
avuksi. Ja silloin pitää ampua
kovilla, eli luoteja, jotka ovat pehmeitä
kuin sametti.
Pyssy on kirotaulukon
asevarustelua seuraava fallossymboli.
Aluksi oli veitsi. Kun se venyi keihääksi,
erektio oli valmis. Niin oli vielä
kaikki hyvin. Mutta kun tulivat
pyssyt, naisille tarjottiin enää pelkkää
siittistä. Uudet atomitason pommit
roiskivat haulinsa jo joka notkoon ja
koeputkeen.
JUMALAN PYSSYT JA PUU-
KUULAT Ks. se. Taivaallinen
asevarustelu ampuu kuitenkin kovilla.
TURUSEN PYSSYT
Legendaariset asevoimat. Ohdslukemistoksi
suositdlaan Heikki Turusen
Simpauttaja.
PYTTY
On kahdenlaisia pyttyjä: palkinto-
245

pyttyjäja vessanpyttyjä.
Polttomoottorin sylinteri ja papin saarnastuoli
ovat vähemmän tunnettuja pyttyjä.
Maitoakin on joskus säilytetty
pytyssä. Mutta nyt pytty on kirosana,
jossa on sopivasti halveksuntaa ja
syljeksintää osoittavia ainesosia: pyh
ja ptyi. Kuitenkin pytty on niin
emalinen manaus, että siitä vierot-
tautuu perin helposti vain
pyttipannua syömällä.
Pytty on tullut ruotsin ja muinais-
noijan sanasta bytta. Se tarkoitti
maidon ja voin säilytysastiaa.
Alkusana löytyy kreikan sanasta putfne,
joka merkitsee punottua viiniastiaa.
KUJUPYTTY Ei siis ihme, että
Muoniossakin kirotaan Voi kiljupyt-
ty.
Ks. Potta, Vessa.
PYYR RUPPEME
Kyseessä on kesalahtelainenmanaus.
Etymologisesti epäselvä, entisöimä-
tön ja erilliskorvauksin
toimeentuleva murremourinta. Se ei toimi edes
hengitysharjoituksena. Täytynee
pistää Volvo-Markkanen asialle.
Perintägorillana hän kyllä raapii
selitykset kokoon, vaikka pitäisi
vaimo myydä ja asunto vaihtaa
pienempään. Mutta autoon ei kosketa.
Alivaltiosihteerin sanoin: Einomies
Porkkakoski täällä. Päätän
raporttini tähän.
(VOI MINUN) PÄIVIÄNI
Päivittdy. Okei, kullakin on omat
lama-aikansa, mutta ei tarvitse tulla
niitä tänne ruikuttamaan. Nyt,
uuden sukupolven astuessa
maailmankuvaan historia koetaan
merkityksettömänä. Ehkä ajokorttinsa
saaneiden tdnareiden evankelista on
nimeltään Simo Vaatehuoneelta.
Tähän Ruben Stiller huutaa
aikain erkkinsä, jota d lasketa päivissä
vaan päivittelyissä. Taina West itä-
blokkaa mediakomppaniallisen
verran tappiollisia hetkiä tyrkylle, ko-
koontaitettavaksi ja pieneen pahvi-
rasiaan suljettavaksi. Jos kerran
Suomessa on maatalouspaketteja,
aina on myös toivoa huomisesta.
Sekin on tosin päivä. Ikuinen nihi-
listi toivookin, että huomenna tulisi
kilo tai metri. Hän on kilometriteh-
taan vakioduunareita.
Lohduttaakseen masentuneita
lukijoitaan - älä ikinä tee
itsemurhaa! mene vaikka mieluummin
kuuntdemaan Paavo Väyrystä
kunnantalolle! - monen orvon ainoana
ystävänä Suuri Kirosanakirja lainaa
viisailta kiinalaisilta Päivän
mietelauseen: Olkimaja, jossa nauretaan,
on enemmän arvoinen kuin palatsi,
jossa itketään.
Ks. Herranen aika.
PÄLÄS
Ruskottunut, näverretty ja letaali
manaus, jonka henkiinjäämispro-
sentti on melko alhainen. Yhteis-
kuntarakenteitten muuttuessa päläk-
sen viestikapulaa ovat vieneet
sukupolvenvaihdoksessa eteenpäin vain
ne talonpojat, jotka ovat lopulta
kasvaneet talonmiehiksi. Karjalan
kunnailla sauvovat suksisankarit
muistavat testamentissaan päläksd-
lä, jos kuolema on kivulias.
Päläs on pälkään, suksen
jalansija. Jos halutaan päästä pälkähästä,
päästään pois pahasta loukusta.
PÄRSE
Ruotsalaisvaikuttdnen perse-muun-
nos. Parhaan lausuntatuloksen saa
rankan tupakka- ja viskikuurin
jälkeen pidättelemällä rykimistä usean
tunnin ajan.
Kirosanan rakennuskurssin
kolmas osa (alkoi kohdassa Lahna).
Kirosanan ehdollistaminen on
välttämätöntä, jotta sitä tulisi myös
246

käytettyä luontevasti. Suomeksi se
tarkoittaa kirosanan pänttäämistä
selkäytimeen. Tämä
luonnonmenetelmä sopii myös törkeän
kiroilemisen vieroittamiseen. Hyödyllisin
itseopiskelumuoto on
seuraavanlainen: valitse kotonasi sopivan raskas
tuoli, pöytä tai piironki, jossa on
järeät, periksiantamattomat jalat.
Poista jaloistasi mahdolliset kengät.
Jos jalkasi ovat kovasti sierettyneet,
heitä myös sukat pois. Ei kun
aloitetaan. Potkaise jalkasi pöydänjalkaan
niin että tuntuu. Sen pitää sattua ja
kunnolla. Tarkkaile reaktioitasi.
Luultavasti suustasi lipsahti yksi
kolmesta selkäydinkirosanasta
(Perkele, Saatana, Vittu). Kun
valmistaudut potkaisemaan uudelleen, aseta
henkilökohtainen kirosanasi
kevyesti kielellesi. Nyt sinun pitää
sylkäistä se välittömästi potkun jälkeen ulos.
Kokeile. Kerrataan vielä: joka keitä
kun jalkaasi sattuu, sinun täytyy
manata uutta kiroustasi. Toista eh-
dollistamispotkuja niin kauan että
kirouksesi liimautuu syvälle
tajuntaasi. Tarvittaessa jatka seuraavana
päivänä. Lopulta henkilökohtainen,
ainutlaatuinen kirosanasi on
kypsynyt refleksiksi. Se lupaa karata
huuliltasi joka keitä, kun sinua
raivostuttaa.
Onneksi olkoon! Sinulla on nyt
uusi kirosana, jota kenelläkään
toisella ei vielä ole. Kirosanan raken-
nuskurssi on päättynyt.
P.S. Tarpeen vaatiessa käy
poliklinikalla tarkistuttamassa jalkasi.
PÄSSI
Solvausveteraanina paremmin
tunnettu eläintieteellinen kirosana, joka
ulkoutuu suuontelosta
itsesyytökseen, tarvittaessa joskus rajustikin.
Pyknikon erikoistuttavuus, poron-
sarvijauheen tukkukauppiaan
henkilökohtainen ongelma,
eturistiriitojen valtiaan salainen ase.
Pässi on täysikasvuinen uroslam-
mas. Lammas kuuluu onttosaivisten
heimon märehtijöiden alalohkoon.
Todennäköisesti lammas on vuohen
kerällä kesytetty heti koiran jälkeen
noin 12.000 vuotta sitten. Siinä
ajassa on ehtinyt syntyä jo aika monta
kristustakin. Kookkain suomalainen
pässi on painanut 139 kiloa. Jalos-
tuspässejä on pitkään sijoitettu
syrjäisten raja-alueiden pässiasemille.
Hienointa villaturkista saadaan
turkkilaisen karakul-lammasrodun
syntymättömän karitsan nahasta.
Pässiksi on kutsuttu myös
kapearaiteisen rautatien veturia.
JUUTASPÄSSI Syyllisistä
syyllisin. Ks. Juutas.
PÄSSINPÄÄ Hongiston
Hermanni Mouhijärven Salmin kylässä
tapasi kirota Voi pässimpää: “Voi
pässimpää, ku suli or roskasia mar-
joja!”
PÄSSINPÖKKIMÄJokioislainen
vaihtoehtomanaus. Pässi on käynyt
palohaijoituksissa.
PÄSSINPÖKÄLE Nyt se kävi
paskalla. Ei lasten käsiin.
KAUTTA PUKKIVAN PÄSSIN
Edelleen silminnäkijä on väärään
aikaan väärässä paikassa. Ks.
Kautta...
PÄTSI
Erinomaisesti suussa soiva,
suorastaan paukahtava kirosana. Hitsi-
sanan kaukainen sukulainen. Laiska
ja kiukutteleva aviomieskin vallan
jähmettyy, kun vaimo yhtäkkiä saa
tarpeekseen ja huudahtaa sanan
PÄTSI! Voi olla, että salakuuntelu
vat lapset purskahtavat oven takana
nauruun, mutta se on sivuseikka.
Sana pätsi tulee venäjästä. Se on
todella vanha lainasana, joka on
joutunut syrjäytetyksi vasta, kun
germaanit iskivät pöydälle sanan
247

uuni. Nyt pätsi tarkoittaa lähinnä
helvetintulta.
Konstantin Päts oli Viron
ensimmäinen pääministeri vuonna 1918.
Herkesi hän myöhemmin riigivane-
miksikin.
PÖTSI Hups. Pötsi putosi pätsiin.
Lehmät tietävät. Ruminaatiota.
PÄTKIS Piirrettyjä vai palasia?
Lyhyt mies ei ole koskaan komea.
Mutta hän voi olla viisas.
PUTKIS Rentoreinon vauhdikas
voimasana.
PÄÄPIRU
Jollei pelkkä (ks.) Piru riitä, tässä on
suuruudenhulluille kiroilijoille
vankempaa materiaalia.
Keskinkertaista luovuutta harrastaville pää-etulii-
te voidaan m litteroida kiinni
moneen muuhunkin kirosanaan. Siitä
siis kokeilemaan, miltä suussa
maistuisi pääsaatana, pääperse, pää vittu
tai pääjukoliste.
Suomessa pääpiru on yhtä kuin
Kurt Linderoos, yksiä SEK:istä läh-
Pääpiru
teneitä suuria mainosguruja,
minunkin mainosjeesukseni. Joskus 80-
luvun puolessavälissä Kurre yritti
yhtiöittää Pääpirun osakeyhtiöksi,
mutta nimi ei mennyt rekisterikes-
kuksesta läpi. Häneltä on jäänyt
historian lehdille sellaisia
kuolemattomia käsitteitä kuin kättä pidemmät
ja kopion kopio. Hänen Espoon
Tapiolassatoimiva
mainostoimistonsa Takapiru saattoi muun muassa
vaateketju Seppälän muutamasta
riepukauppapahasesta kunnolla
alkuun ja kukoistukseen.
(Myöhemmin Hannu Seppälä myi ketjunsa
Stockmannille ja tappoi itsensä.)
Kurren leivissä ovat olleet muun
muassa koristähti Kalevi “Monni”
Sarkalahti, Jarkko Tuomaria, Martti
Tyrväinen ja Maarit Hyttinen (Kai
Hyttisen sisko). Hyvinä myö6
kiroilemaan.
PÖLLÖ
Leena Seppänen Joensuusta
esiintuo jälleen monimerkityksisen las-
248

tenkirosanan. Sitä voivat
aikuisetkin käyttää, varsinkin
kansanedustajat. Onhan pöllö “viisauden**
symboli. Älköön myöskään talousnerot
laskeko housuihinsa, jos heidät
haukutaan pöllöiksi. Hu-huu!
Piijo Pölönen haastatteli Suomen
Pankin tutkimusosaston
osastopäällikkö Heikki Koskenkylää (HS
21.10.92). Heksun mukaan verojen
noustessa työttömyys ei laske. Sen
sijaan, että veroja olisi nostettu ja
maikan aivoa laskettu, olisi pitänyt
laskea palkkoja. Se nostaisi
työllisyyttä. Tosin aluksi palkkojen
laskeminen laskisi kysyntää. Samalla
kuitenkin yritysten kannattavuus
nousisi, jolloin työvoiman kysyntä
nousisi. Siitä taas seuraisi, että
työttömyyskorvausten määrä laskisi ja
valtion verotulo nousisi. Myös
paine ulkomaiseen velkaan laskisi,
korko laskisi ja vienti nousisi.
Sitäkin kautta työllisyys ja verotulot
nousisivat.
Talouselämä on aina yhtä
aaltoliikettä. Samoin avioliitto. Samoin
sydänkäyrä-kunnes poksahtaa.
Ainakin tietää olevan sä vielä hengissä,
kun pystyy kiroilemaan.
PÖRÖ
Hauska ja vekkuli pienmanaus.
Toivotaan suurta kansanmenestys-
tä. Taatusti kotimainen. Pörön
tapaista kotosadatusta ei ole syytä
hävetä tippaakaan. Sen kaikki
kirjaimet ovat kirofoneettisesti
korkealuokkaisia. Suomalainen ryhtyy
häpeään pienestäkin tekosyystä kuin
kepposestakiinni jäänyt koira. Miksi
hävetä sellaista, josta joku toinen
olisi varmasti ylpeä?
Vaatimattomastakin asiasta löytyy aina tukku hyviä
puolia, jos on putsannut linssinsä.
Asenteet ovat lähtökohtaisia.
Pörö-sanaa käytetään yleensä
pelottavista, tyhmistä, karvaisista tai
pörisevistä dioista, esimerkiksi
pöpöstä, mörköstä tai pirusta.
PÖRÖRE1KÄ Yhdyssanaekspert-
d Jukka Uhlgr&n on lähettänyt
tämänkin manauksen. Röörit on hyvin
nuohottu.
249

R
HAAHKANA
Saatanaa raakana, tai ehkä rahkalla
maustettuna, sehän on edelleen niin
trendikästä. Näitä saatanallisia
säkeitä on lähes joka aakkosen
kohdalla Haatanasta alkaen. Raahkanan
eduksi on totuuden nimessä
mainittava sen eittämätön terveellisyys, eikä
pelkästään psykosomaattisella
tasolla. Raahkana irrottaa jumiutuneita
lihaksia. Sen oikeaoppinen
lausuminen nimittäin vaatii täyden keuhkol-
lisen ilmaa.
Jorma Hdastaron mukaan Oulun
paloasemalla vaikutti aikanaan eräs
ruiskumestari, jonka melkdnpä
ainoana voimasanana oli raahkana.
Hdastaro ei ollut kuullut siitä
koskaan aikaisemmin, eikä ole kuullut
siitä myöhemminkään. Olisi sääli,
jos näinkin mainio kirosana jäisi
leviämättä ja tyssäisi ruiskumesta-
rin omiin taskuihin kuin raahkanan-
lento. Rengasta ja opeta se
puhumaan. Uskollisia ystäviä on
maailmassa vähän.
RAAKKI
Ruma kirotantereen kehäraakki,
nousukasmainen pikkupiru, sadat-
telumiljöön nyrkitön rakkikoira.
Naiset välttäköön raakkia
välttääkseen ldmautumista varikseen. Timo
Kojo osaa homman, samoin Sakari
Kuosmanen. Äänensärkijälaulajien
tarvitsee vain murahtaa, se
kuulostaa aina raakilta. Myös paatuneen
juopon ehdoton kirosanaykkönen.
Raakki on hylättävä tai hylätty,
johonkin kelpaamaton henkilö tai
esine, hylky, loppu. Tämä ruunun-
raakki eli sotaväen tarkastuksessa
hylätty on peräisin ruotsin sanasta
vrak (laivahylky, koijauskelvoton
alus). Muinaisgermaanien wrek-
taikoitti vainota, karkottaa.
RAAKKU Variksenpelättimen
veroinen variantti. Sinikka Savan-
hdmo on ilmituonut muodon Voi
raakun karitta.
RAASU
Seinäjokelaista kamaa, miksei
muuallakin kirosanana käytettyä. On se
silti aika säälittävä, vai mitä?
Ainakin sen lausumiseen on saatava tosi
paljon vihaa ja kiukkua, jotta se
toimisi niin kuin kirosanan pitää. Tai
sitten asiat taitavat olla jo niin
pielessä, ettei mitään ole enää
tehtävissä.
Raasu on kaikkinensa
ammatikseen asti säälittdevien naisten
empaattinen voimasana, jonka
todellista merkitystä on paha mennä peitte-
lemään. Raasu saa kaikki huomiot
osakseen.
RAATO
Kuolinpesästä löytää aina kaikkea
jännää, tuumii tämäkin manaajaety-
250

mdogisti. Jos sana vähänkin
haiskahtaa kuolemalle, siinä on 90
prosentin varmuudella ainesta
kirosanaksi. Helvetin lieskoista sellaisia
löytää sylikaupalla, mutta kyllä
metsään haudattuna, kaakeliuuniin
muurattuna ja kaivoon upotettuna
löytyy myös kaikenlaista kivaa.
Raato on yksi.
Vanhassa kirjakielessä kummit-
teli sana tadoillinen, joka muotoutui
myöhemmin asuun radollinen.
Molemmat tarkoittivat kulkuria ja
maankiertäjää. Sana on johdettu
substantiivista rata (tie, polku). Kun jo sana
itsessään tarkoitti jotain viheliäistä
ja kurjaa, se lopulta unohti
yhteytensä sanaan rata ja yhdistettiin sanaan
raato. Jo 1600-luvulla sanaa
ruvettiin Idrjdttamaan kahdella a:lla.
Raato vieköön, kapteeni Haddock
manasi, kun hän soitti vahingossa
Moulinsartin poliisin sijasta Sanzot ’ n
Lihaan ja Leikkeleeseen (Tuhatkau-
non tapaus, suomentaneet Heikki ja
Soile Kaukoranta).
Raatoa käytti myös Toisenahon
Ruura.
Katariina Haukirauma Ruotsista
lähetti muodon Vd raato vie.
RAHKA
Perkeleen ärrää lisättynä pahkaan,
ripaus paskaa, ja sitten ne kaikki
pakolliset lohikäärmeen kynnet,
lepakon siivet, hämähäkin seitit ja
skorpionin sakset. Johan syntyy
soppa. Kiroileva suomalainen tietää
kyllä kotikonstit, millä manaus
saadaan maistumaan yhtä aikaa sekä
kammottavalta että makealta.
Rahka, muilta nimiltään maito-
rahka, kvarkki, uunipiimä ja tvarok-
ki, on hapanmaitojuustoa, joka
valmistetaan lämmittämällä kuorittu
hapatettu maito 40 asteeseen ja
puristamalla erottuvasta juustoutumas-
ta suurin osa heraa pois. Maitorah-
kaa käytetään lisänä ruokiin ja
leivonnaisiin, mm. piirakoihin. Se on
myös kaseiinin raaka-aine.
RAHKA VITTU Terveysemätin.
Nykyajan vihreiden arvojen ja
kevyttuotteiden keskellä rahkavittu
saattaa pärjätä ihan tyydyttävästi
karkdden ja pahanmakuisten
kirosanojen sijasta. Terveysintoilijan
kirosana.
VITUN RAHKA Käänteinen
muotoon johdettu Helsingin
ylipormestarin Kari Rahkamon vaihdevuo-
tisesta HLT-vaimosta, joka herättää
jatkuvasti pahaa verta Helsingin
Yliopiston hammasklinikalla oikomis-
osaston assistenttina kuin paha noita
viattomien Lumikkien ja prinsessa
Ruususten joukossa. Oikea muoto
on siis Vitun rahkamo (toimittajan
oikaisu).
RAIPPA
Nyt kaikkien kotisadomakistien
lempityökalu suunpieksentään!
Olkoon jokainen manaus kuin rai-
panisku ja tuntukoon sen vaikutus
toisen selkänahassakirvdevänä,
paukahtavana viiltona, joka turpoaa ja
tihkuu visvaantunutta verta. Kiroili-
ja, sinun on aika tunnustaa salaiset
mieltymyksesi.
Kaksinaismoraalinen julkkis, paljasta vaatekaappisi
sisällön lisäksi se salakomero, johon
olet piilottanut nahka-asusi ja käär-
meraippasi. Rippisi on tullut.
Raippaa, kun raipattaa. Lisänä hitchcock-
mainen hirttovaikutus.
Muinaisskandinaavien sana raipa
oli gootin kielessä raip. Daraip tar-
kdtti kengänrem mejä.
Nykyruotsissa lojuu sana rep eli köysi.
Englannin rope viittaa jo Paksu-Alfrediin.
RAKKI
Sekarotuinen piski käy kirosanaksi
kaikille kissanomistajille. Onhan
vinttikoirankin aerodynaaminen
251

kallo jalostuksen tulos niin etteivät
aivot enää mahdu sisään. Sinänsä
koiranomistajat ovat avoimempia,
sosiaalisempia ja suvaitsevampia
kuin kissankituuttajat. Rakki onkin
eri ihmisryhmiä yllättävän
joutuisasti yhdistävä kirous, ja
huomattavasti sivistyneempi kuin (ks.) Sika.
Koira on ihmisen vanhin kotieläin,
kantamuoto on susi, kieli on
haukunta. Vanhimmat löydetyt (oikeat)
kairanluut on haudattu 10.000
vuotta sitten Englannissa ja Tanskassa.
Koiran kiima kestää noin kolme
viikkoa. Konrad Lorenzin mukaan
ihmisen on helpompi ymmärtää
koirien kuin eräiden isojen
apinoiden synnynnäistä ilmekieltä.
Koiraeläimet ovat juosten
saalistavia, pitkäkuonoisia ja usein terä-
väkorvaisia petoeläimiä. Joukkoon
lasketaan mm. kesykoirat, sudet ja
ketut, naalit ja supikoirat, kojootit,
sakaalit, dingot ja hyeenat.
Tunnettuja koiria ovat mm. Lassie, Rintin-
tin, Rantanplan, Ressuja
poliisimestari Sisu. Kaikilla on 42 hammasta.
Kissat ovat parituhatta vuotta
nuorempia, eikä niillä ole edes
solisluita. Tosi Idroilija onkin
ehdottomasti koira- eikä kissaihminen.
Rakki on peräisin ruotsin sanasta
racke, racka, rack.
Muinaisgermäänien sana on ehkä alkujaan
tarkoittanut pitkää ja kapeaa, ja sitten sen
muotoista koiraa.
Indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalo reg-
tarkoitti oikaista, venyttää, suoristaa.
RÄKKI Hifistin manaus. Audio-
teline kuulostaa äät aaksi lausuvan
helsinkiläisnuoren suussa edelleen
rakilta.
RAKO
Pillun synonyymi, balttilaina.
Oikeastaan tosi tulinen pillu, jossa palaa
kunnon rakovalkea. Näin ollen,
valkeasta päätellen, rako merkitsee
tarkalleen posliinipillua. Pilluun
verrattuna hillitympi kirousmuoto,
johon yhtyvät monet sivistyneemmät-
kin miehet. Parhaimmillaan se on
sudenulvontamuodossa Ouu rako.
Slangiverbi pragata tarkoittaa
mennä rikki, särkyä. Norjasta löytyy
sana raak, joka tarkoittaa juovaa,
rakoa.
Mitä voi päätellä siitä, että riisut-
tuaan naiselta pikkuhousut
lumoutunut noijalaismies huudahtaa Raak!
Todennäköisesti noijattarella
värisevät vähän useammat äänihuulet.
RANKKI
Juoppo haiskahtaa rankkitynnyrille.
Epätoivoiset alkoholistien vaimot -
ja nykyään lisääntyvästi myös
alkoholistien aviomiehet - sortuvat kiro-
puheessaan helposti rankkiin. Se on
julman arkipäivän lohdutonta
realismia, kun lapset varastavat
ruokarahan isän takintaskusta ja äiti tulee
heidän viereensä nukkumaan. Tätä
manausta ei totisesti ole löydetty
tähtikartoista.
Rankki on viinan raaka-aineesta
tehty käynyt seos, viinantislaukses-
ta jäljelle jäänyt sakka. Se tulee
ruotsin samaa tarkoittavasta sanasta
drank, joka on lainattu keskialasak-
san sanasta drank (juoma), joka on
johdettu verbistä drinken (juoda).
RAPA
Rapa tarkoittaa kuran ja loan lisäksi
myös monta muuta asiaa: se voi olla
oluen tai kaljan sakkaa, mäskiä,
viinan tislausjätettä. Se voi olla
ruokasulaa, jota löytyy vaikka teurastetun
eläimen mahasta Se voi olla raavin-
rauta tai -harja. Se voi olla kehno,
rikki mennyt esine. Tämä
germaanilaina tarkoittaa ruotsissa mäskiä
(drav, draf).
Ihanan karkea r-kirjain tekee
jälleen tehtävänsä: se antaa täsmälleen
252

oikean kirosanaluonteisen painon
ensimmäiselle tavulle ja tekee
manauksesta kielenpäätä hyväilevän
ärräpään. Tätä kirosanaa
suositellaan erityisesti ulkotyöntekijöille
(huom. syyssesongit), betoninrap-
paajille, urhdluvammaisille
(rapakuntoiset), rapakon takaa häntä
koipien välissä paluumuuttajille ja rap-
musiikin sanoittajille.
Mauri Sariolan yksiä kuuluisia
komisario Susikoski -romaaneja on
nimeltään Aina roiskuu kun
rapataan (1976). Kirja päättyi:
“Susikoski pyyhki kasvonsa nenäliinaan.
Hänen piirteensä eivät värähtäneet-
kään eikä käsi vapissut. Mutta
silmäys, jonka hän loi edessään röyh-
kdn ilmein seisovaan Etumaahan,
oli äärettömän pahaenteinen. Ääni
oli kuitenkin aivan rauhallinen, kun
hän sanoi etsivälle: - Viekää tämä
mies takaisin selliin. - Kyllä, herra
rikostarkastaja. Etsivä tarttui
vahingossa Etumaan käsivarteen niin
voimakkaasti, että ekonomi älähti.
Kun ovi oli sulkeutunut, Susikoski
sanoi verkalleen: - Täytyy tästä
lähteä pesemään naamaansa. Sillä
niin se näkyy olevan, että aina
roiskuu kun rapataan.”
Vankilaslangissa rapa tarkoittaa
rappukäytävää.
RAPARPERI Pidennetty versio
alkaa olla jo aika lällyä kamaa.
REIKÄRUOTSI
Jan Strömdahl kuuli määreen Ruot-
sin-laivalla. Ilman tarkempaa
etymologiaa voi vain arvailla, mikä
salaisuus on manauksen takana.
Onko se golfinpelaajan unelma?
Onko Reikämotsilla sittenkin
isompi rööri kuin Suomi-neidolla? Raha-
reikääkö tässä lopulta kaivetaan?
Ruotsi on Suomen ensimmäinen
isäntämaa ja toinen äidinkieli.
Ruotsi on parempi tenniksessä kuin
Suomi mäkihypyssä. Ruotsissa on
enemmän järviä kuin Suomessa. Ja niin
edelleen. Oikeastaan Ruotsi on
aiheena niin kuiva, että ei anneta sille
liikaa huomiota tässä
Kirosanakirjassa. Kreivi Pertti Lindgren
asustelee hiljaiseloa Tukholmassa ja
sanoo suomalaisten miesten
rakentaneen Ruotsin teollisuuden (Katso 4 8/
92). Lisäksi hän pitää svenskejä
äärettömän juurettomina:
Tukholmassa 82 % ihmisistä asuu yksin.
Vrt. Väärä reikä.
REISI
Kuuma, aavistuksen huvittava ana-
tomiamanaus, jonka luvalla hyväil-
tävän jäntevä ihmisenreisi tai
joidenkin midestä syötävän hyvä ka-
nanreisi saavat pääosan elämän
pieneksi hetkeksi. Kyllähän se toimii,
varsinkin sen jälkeen kun Kari Sal-
mdainen käytti sitä vajaan kahden
miljoonan TV-katsojan kuullen
tapaninpäivän (1992) Napakympissä.
Ndijalkaisenakin ihminen tarvitsee
parhaat mahdolliset reisilihakset
syöksyäkseen uhrin kimppuun tai
juostakseen vimmatusti karkuun.
(YKS) RENTUKAN RUNTTU
Eero Järventaustan mukaan ojien
varsissakasvavakeltainen kevätkuk-
ka tunnettiin ennen sammakonkuk-
kasena, mutta 1930-luvulla ruvettiin
puhumaan rentukasta. Vanhat
ihmiset ihmettelivät sellaista kukan
nimeä, ja Pöllön Pauliina alkoi käyttää
sitä kirosanana. Kesällä 1934 Eero
Järventausta oli taittamassa lehtiä
Pöllössä. Pauliina tuli tuomaan
päiväkahvia. Hän oli nähnyt polun
varressa poikimaisillaan olevan
kyykäärmeen. Hän huusi jo kaukaa
lehdesten taittajille: “Voi rentukar runt-
tu, ku tua oli sittek kauhee kyy, ihan
ko mur ranteeni, teki poikasia juur ja
ne meni heti ja kihisi mennesänsä.”
253

“Yks ientukar runttu toi meijär
Ruskanen, luut ja nahka, mutta
lypsää se viä!” sanoi Toivo
Järventausta laihasta lehmästään.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön asetuksen 10/92 johdosta
manaus on määrätty rentukkaruusu
Irwing Goodmanin, os. Hammar-
berg, muistoksi kaikille tavallisille
ihmisille pyhäpäiväkäyttöön.
REUMA
Luuvalo, nivelkolotus, leini, juoksi-
jatauti, säilöstystaud. Itsensä
luhistava alkutavu on taudinkuvansa
näköinen: kirosana pykii ja ontuu.
Murphyn lain oloinen manaus.
Reumaliitto kieltäisi, ellei Pultti- tai
Manitbois yhtälailla haiveeraisi
mustalaisia tai lappilaisia.
Kreikasta peräisin oleva sana
reuma on yhteisnimitys, joka
tarkoittaa monia lihaksissa ja nivelissä
esiintyviä, yleensä aina
kylmyydestä ja kosteudesta johtuvia tauteja ja
oireita. Latinan rheuma on
tarkoittanut virtaa, vuotoa, reumaa, katarria.
Kalevi Koukkusen mukaan
nykyisessä nivelsairauksien
merkityksessä sanaa rheumatismos käytti
ensimmäisenä ranskalaislääkäri Guil-
laumede Baillou vuonna 1642.
Vuosien saatossa reumatismi on saanut
suomen kielen kehittäjiltä monia
käännöksiä ruotsista: luu-walo
(Helenius 1838),juoksiatauti,säilöstäjä
(Lönnrot 1847), jäsenten eli liudin-
ten kolotus eli särky eli säilöstys
(Ahlman 1865), nivelkolotus, leini
(Duodecim 1885), kleinitauti (Meur-
man 1877 ranskasta) jne. Luuvalon
valo merkitsi luultavasti valumista,
juoksi(j)ataudin juosta-verbi
vuotamista ja säilöstäminen vihloamista.
Sana leini tulee ruotsin sanasta flen
(vatsakatarri, turvotus).
Mynämäestä on kajahtanut: Voi
pdsevismin reumatismi.
REVA
Kaarina Karttusenkin hyväksymä
voimasana, jonka revittely tietää vain
tyhjätaskuisuutta. Ylpeä Suomen
kansalainen osaa onneksi sanojen
väärinkäytön. Tässäkin tapauksessa
sana kääntyy vastaanottajaa vastaan.
Reva on kuin pohjaton kita, joka
imee ja nielee, sylkee kivet katuun.
Mikään mahtisana se ei tietenkään
ole, mutta hyvän päivän sillä voi
aloittaa. Slangissa reva merkitsee
pyllyä tai pillua. Vrt. myös rako.
Laukaalaisen nimimerkin
“Helskyt” kirotunnustukset jatkuvat:
“Uskonnollisen moraalin jätän sikseen,
en tunne sitä. Aistin vain sen
herättämän närkästyksen kasvopielissä ja
kantapäähalkeamissa, ellen sano
vaivaisesti turkanen tai pahattu.
Lähden hitto vie livohkaan. Enkä
anna pestä suutani saippualla enkä
sieluani perkeleellä. Saatanan kone
ei hyydy, kun kasetti moikaa ja lapsi
kantaa luokkaretkeltä
saatananpalvontaa.” Juttu jatkuu hakusanassa
Tuhero. Se alkoi hakusanassa Per-
kee.
RHEESUS
Jeesus-johdannainen monimielinen
teddykirosana, jonka alkuun on
saatu mukavasti ärräpäätä. Raasu ja
ressukka jeesustelu on veriryhmä-
työskentelyn huippua: kirosanat
kimpoilevat edestakaisin kuin
pöytätenniksessä tai pikashakissa. Rhee-
suksen suurimpia valttikortteja ja
Kukkura-merkkejä on ilman muuta
sen omintakeinen lohduttomuus, joka
kuitenkin yltää ihmetekoihin. Jos
Jeesus käveli vetten päällä, rheesus
mieluummin ui. Ja käsipohjaa
loppuun asti.
Kaksi tärkeintä veriryhmäsystee-
miä ihmisen punasoluissa ovat ABO-
veriryhmät ja Rh-veriryhmät (rhe-
sus, reesus). Suomalaisesta
väestös254

tä Rh-positiivisia on 88 % ja Rh-
negatiivisia 12 %. Vastasyntyneen
lapsen veri on vaihdettava, jos Rh-
negatiivisen äidin veressä
syntyneitä vasta-aineita on joutunut
raskauden aikana Rh-positiivisen sikiön
vereen.
Antiikin Kreikassa Rhesus oli yksi
kaukana pohjoisessa sijaitsevan
Traakian päälliköistä, joka tuli apuun
Troijan sotaan.
RIENA
Tässä on lauantai pelailun makua. Se
on aavistuksen hienostunut ja
samalla burleski kuin kirjailija,
entinen opetusministeri jaLapualaisoop-
peran isä Arvo Salo, jonka
mystifiointi ja raadollisuus saavat
kimpassa aikaan sen, että me ihmiset
emme välttämättä pysähdy
tarpeeksi ajoissa kuuntelemaan täyttä asiaa.
Hämäännyttävä manaus. Vaikka
olisimme aikaamme edellä,
jälkeenjäänyt viisaus ylittää aina
tulevaisuuden visiot
Normaalimerkitykseltään rienaon
pilkka, herja, pahojen voimien
aikaansaama kiro tai riesa.
Se, joka väittää Suurta
Kirosanakirjaa rienaukseksi, hävetköön.
Tämä on suomalainen kunniajuok-
su, ykköspesä, voittoputki. Ks.
Pilkka.
RIETAS
Kikka olisi rietas, ellei hän
naistenlehdissä menisi selittelemään.
Osoittaako älykkyyttä puolustella
älykkyyttään? Rietas on lipevä, hyvin-
muodostunut ja konroosionkestävä
manaus, jota käyttämällä huominen
on eilistä jännittävämpi.
Arizonalainen yliopistotutkija
Wayne A. van Voorhies on
arvovaltaisessa tutkimuksessaan havainnut
siemennesteen tuottamisen
lyhentävän urospuolisen eläimen ikää jopa
puolella. Tutkimustulos viittaisi
siihen, että uroksen elinikäinen sper-
mantuotanto on kallista ja vaatii ehkä
mutkikkaita entsyymejä tai
biokemiallisia reaktioketjuja, jotka
lisäävät haitallisia sivutuotteita. Hän itse
ja kollegat kyllä tähdensivät, että
koesarja tehtiin pilkun kokoisilla
madoilla, joten tulosten
yhdistäminen meihin miehiin voi olla
ennenaikaista, onneksi!
Vaikka madoilta poistettiin
sperRietas
256

man tuotantokyky, parittelunhalu
säilytettiin. Eläinsuojelijat ja koe-
eläin vastustajat eivät ole vielä
lähteneet puolustamaan matojen
ihmisoikeuksia. Ehkä he tajuavat
riettauden olevan elämän suola.
RIIVATTU
Riivatuksi kutsutaan paholaisen,
pahan hengen, riivaajan vaivaamaa,
Raamatussa varsinkin mielisairasta,
Kalevalassa noiduttua, lumottua.
Voipa riivattu olla pelkkä hullukin,
jopa vintiö. Se on joskus nivat
Immoista peliä. Sadat uksena riivattu
on tuhannen taalan paikka. Kelpoja
ansioitunut lystike. Voimike. Kiro-
ke.
Ja nyt astuu lavalle... Veijo Meri!
Riivattu on riiviön kanssa riivata-
verbin (villitä) johdannaisia,
peräisin useammastakin ruotsin sanasta:
diiva (ajaa, pakottaa, yllyttää) ja
murteissa riva (ahdistaa, vaivata).
Siihen on vaikuttanut verbi rida
(ratsastaa). Ennen uskottiin, että
paholainen hyppää ihmisen niskaan
tai selkään ja alkaa sitten hirmuisen
ratsastamisensa kuin hevosella.
Kapteeni Haddockin midestä Kat-
mandun kadulla kuivatettavat
punapippurit näyttävät riivatun hyviltä
hedelmiltä (Tintti Tiibetissä, suom.
Jukka Kemppinen). Suu paloi.
RIE VATTU Rieskaleivän
nakertajille sopiva aamupäivämanaus.
RIPULI
Ihminen on sitä, mitä syö. Ei sitä,
mikä tulee ulos. Hän on myös sitä,
mitä puhuu. Valitse kirosanasi
tarkoin, vaikka ne ovat usdn selkä-
ydintavaraa Ripuli-kiroilijat
valmentautuvat päivän sadatukseen
syömällä huulet valkoisina vanhaa
majoneesia. Voimasanana ripuli on
juokseva, kevytarominen ja
tyhjentävä.
Mitä tuli taas syötyä ja juotua?
Ripuli on suolistoinfektioiden
pääoire. Itämisaika vaihtdee tunneista
viikkoihin. Punataudissa paska voi
olla verensekaista, kolerassa hyvin
vetistä. Ripulit ovat etenkin
pikkulapsilla ja vanhuksilla vaarallisia
elimistön kuivumisvaaran vuoksi.
Vrt. Ummetus.
Puheripulia potevat hymytytön
saaneiden räpättävien äidintyttöjen
lisäksi monet poliitikot. Taudinaste
on joskus niin paha, ettei
haastattelija ehdi kysyä parhaassa tapauksessa
kuin yhden kysymyksen, ja
poliitikko lässyttää loppuajan. Yhtenä
oireena on se, että maratonlausdden
lopussa hän on jo unohtanut, mistä
hän aloitti ja mikä oli kysymys.
RIPULIN RAPULA JA
RAHAPULA, manasi Valtteri, kun
köyhyys yllätti (lähde: Sinikka Savan-
heimo).
RISTUS
Lempinimi (ks.) Kristuksesta Risti-
saijaa. Hyvä esimerkki siitä, kuinka
kirosanastuminen tapahtuu.
Vähitellen normaali sana muuttuu
kirosanaksi.
Ulla Hovi on selvittänyt, että
professori Magnus Ljungin mukaan
kiroilulla on sekä aggressiivinen,
sosiaalinen että yksityinen tehtävä.
Ensin mainitussa pyritään
loukkaamaan toisia Toisessa kirosanoilla
vahvistetaan ryhmän sisäistä
yhteenkuuluvuuden tunnetta - Maija
Kekäläinen tähdentää lisäksi, että myös
alatyylisten ilmausten puuttuminen
häiritsee jengiyhtdsöä.
Kolmannessa tapauksessa kiroilija yksin tai
selvästi rauhassa ollessaan pääste-
lee voimiksia purkaakseen paind-
taan tai ilmaistaakseen sisäisen
tilansa Ikään kuin moraalisetkin
sivulliset kokisivat tietyissä
tapauksissa kiroilun hyväksytyksi,
esimer256

kiksi omistajan koiran yhtäkkiä
jäädessä kadulla auton alle. Tämä on
tyypillistä akateemista
teoretisointia, siis täyttä paskaa. Kiroilu on sen
verran emotionaalinen prosessi,
ettei sitä voida tarkastella ulkoa käsin.
Professori Ljung olkoon hyvä ja
tutkikoon omaakiroiluaan, jos osaa. Se
mrinaan vaatii luontevuutta ja
rehellistä luonnetta.
RISTUKSEN KILLINGITUskon
ja rahan penetraatio.
RIXI Yksi, rixi, kaksi Kirosanan
lähettivät Leena, Katru ja Saara
Siilinjärveltä. Amerikkalaisessa Paul
Verhoevenin Basic Instinct
-elokuvassa mustasukkainen lesbonainen
oli nimeltään Roxi.
RIÄHKÄ
Tahkomäkeläinen Aimo Hokkanen
on lähettänyt sanan. Väliaikaista
kaikki on vain. Riähkäkään ei ole
ajaton manaus. Se tarvitsee ensin
tunnustuksen.
Riähkälle olisi myönnetty
kansainvälinen Swear Word Design
-palkinto vuonna 1991, mikäli sellaista
palkintoa jaettaisiin. Perusteet on
hävitetty. Kirosana on joka
tapauksessa ehdolla vuosittain, kunnes
palkinto perustetaan.
Luultavasti riähkä on väännös
sanasta (ks.) Räähkä, joka tarkoittaa
syntiä, taittuvaa tautia, kiusaa,
vaivaa, rivoa, töikeätä ja kelvotonta
ihmistä.
Riehka tarkoittaa riehakasta.
MÄTTI
Kuopiolaisen Raija Laitisen
toimittama kuopiolainen manaus, joka
soveltuu ympäri Suomen jokaiselle
klubitakkisdle vapaamuurarillekin
salaisen rakastajattaan sängyssä.
Rätty väsyneenä ja puhkottuna riätti
saa tiristä suussa kuin kuuma
rasvainen pekoni. Se lihottaa ja nostaa
kolesterolin yli kymmenen.
Englantilaisten tutkijoiden mukaan
laihduttaminen voi aiheuttaa vaurioita
aivotoiminnassa, joten on parempi
pysyä läskinä ja viisaana kuin
ruikkuna ja tyhmänä. Mitä kauemmin ja
enemmän laihduttaa, sitä
alhaisemmaksi henkinen suorituskyky
laskee, muisti huononee ja äly
hidastuu. Riättiä langanlaihoille.
ROTTA
Eläimellinen, alhaisuutta korostava
peruskiious. Lausutaan myrkyllises-
ti ja syvästi inhoten. Tämä nuorten
naisten inhoama kotieläin on
muuttunut monen nuoren naisen
lemmikkieläimeksi. Rottien heimo (Muri-
dae) on niin runsaslajinen, että lähes
puolet kaikista jyrsijöistä lukeutuu
siihen. Sukuja on noin sata. Rotta-
naaras tulee sukukypsäksi kolmessa
kuukaudessa ja voi sen jälkeen saa-
da4-5 poikuetta vuodessa. Poikueen
6-10 poikasesta melko suuri osa
kuolee jo pieninä, mutta silti rotat
voivat joskus valloittaa maapallon,
jollemme ole tarkkoina ja omista
vähintään yhtä varaparia metallivah-
visteisia bootseja.
Rotan etujaloista puuttuvat
peukalot ja pärstää vaivaa huulihalkio
niin että etuhampaat näkyvät
epäkohteliaasti. Rotta elää kaikkialla,
niin omistusasunnoissa kuin vuok-
rakämpissä, niin kaatopaikoilla kuin
laivoissa. Niitä on kaikkialla paitsi
verotoimiston maksuluukun
jonossa. Pelkästään Suomessa ne
aiheuttavat vuosittain satojen miljoonien
markkojen edestä vahinkoa ja
levittävät Salmonella- ja Leptospira-
bakteereja.
Rotta on kunnostautunut
erinomaisena koe-däimenä. Se on ihan oi-
kdn sille paskiaiselle.
Kaikki sai alkunsa Persiasta. Rotta
tuumi, että mitä helvettiä täällä, ja
257

liftasi Astrakanin kohdalla Volgan
yli länteen vuonna 1727.
Tutkittuaan satama-aikatauluja hetken se
lähti Intiasta laivakyydillä Englantiin
vuonna 1932. Itä-Preussi
valloitettiin vuonna 1750, mutta Sveitsi
vasta vuonna 1809, vaikka maa on kuulu
juustoistaan. Harmaa isorotta potki
siihen asti paskamaikkinoita
hallinneen mustarotan pellolle, otti siltä
nimenkin (rotta). Mustarotalle
jäivät merkinnät historianlehdille
vaativista lähettitehtävistä Mustassa
surmassa (ruttotauti) sekä laivat,
jotka ne jättävät haaksirikossa.
Etymologisesti rotta on
italialaisille pelkkä ratto. Ks. vaikka
sanakirjoista.
Jim Davisin piirtämä saijakuva-
kissa Karvinen kiroilee Voi rotta.
Tietysti.
RUHKA
Kosmonauttien erikoisuus, teräs-
vaarien tosikiro, gerontofiilinen lä-
pimäyske. Ruhkaa ei tapa mikään.
Se on ponnahtanut syvästä syyshar-
maudesta kaiken joulumarkkinahu-
mun keskdle kuin Häkä Häkkisen
syöksylasku Toyotan katolla (209
km/h). Pöly ja roskat sinkoutuvat
pois alta, kun ruhka tulee.
Ruhka on vaikka mitä: kuiva
roska, heinän ja olkien tähteet, saviso-
ra, rikkaruoho, rupi, näppyläinen
ihottuma. Ruhkaaminen on
tarkoittanut roskaamista ja ruhkainen
roskaista. Ruhkasta on johdettu myös
sanat ruuhka (kasaantuma) ja
röykkiö (suuri määrä tukkeja
uittoväylässä, nyttemmin väyläntukos).
Nykyisin ruuhka on ihmisten ja
ajoneuvojen tungos. Ruuhka-Suomi on
eteläisen maamme teollistunein ja
asutetuin osa Radio Ruuhkasuomi
on helsinkiläisen Radio Ykkösen,
tamperelaisen Sataplussan ja
turkulaisen Radio Auran Aaltojen yhteis-
lähetys.
RUMAHINEN
Jo vanha kirosana, joka kansan
keskuudessa on tarkoittanut paholaista,
sittemmin käyttökelpoinen kirosana
kaikille ylipainoisille, jotka pitävät
itseään kulinaristeina ja arvostavat
hyvää ruokakulttuuria. Selitys
seuraa etymologiasta.
Alkujaan ruma tarkoitti likaista,
lian mustaamaa, mustaa Karjalassa
rumalla oli oma merkityksensä:
ahneesti, valitsematta ruokaa ja
juomaa ylettömästi ahmiva
Lyydiläisten ruma söi ja joi paljon,
vepsäläisten ruma söi sotaten. liiviläiset
keksivät sanalle rumal myös
seksuaalista käyttöä (ruma, likainen ja
himokas).
Kalevalassa ruma merkitsee
ilkeätä, julmaa, häijyä, ahnasta
RUMAANEN Rankkaa kamaa.
Eino Hakalan (Vahto) lähettämä
manaus.
RUMENTO Rumilus,
ruma-sanan johdos.
RUMITSA Samaa poppoota,
ruma kuin mikä.
RUMPPANA
Onhan rumppana aijessaan
peräsimen kääntövarsi tai ohjaustanko.
Mutta mikä tänään kotona, se
huomenna vieraissa Rumppanasta on
höylätty uusvanhahtava, post-mikä-
tahansa ja vastakohtien runtelema
reikiintymä. Ohjaustangosta on
tullut sarvitanko, ja ne sarvet kuuluvat
pirun päähän. Kolmas konstaapeli
hykertelee seinien välissä.
RUMPPELI Sama kuin rumppa-
na Simppeli ärräpää.
RUMPPA Tarkoittaa takapuolta
Hyvät kirogeenit, ei mitään pemp-
pa-tasoa
RUMPPI Merkitsee sammakkoa,
kysykää vaikka Lönnrotilta Saari-
258

järveläinen merkitys on vartalo
(ruppi, kroppa).
RUNKKU
Mastusbatiivinen kirosana. Filmi on
mustavalkoinen, K-12. Runkku on
nykyajan saijispiirtäjien mieliaihe.
Voiko filosofi päästä enää
lähemmäksi itseään, kun muu maailma on
etääntynyt toivottoman kauaksi vie-
reisgalaksin projektiokankaalle
heijastuneena ja sisäisiä seksiobjekteja
heijastavana? Dildofilosofinen
maailmankulttuuri johtuu
normaalin rehellisen seksin puutteesta ja
sukupuoliroolittomuuden
aiheuttamasta itsetunnottomuudesta. Kun
filosofianopiskdijalla on liian
kapeat hartiat, munankuoririllit ja
kunnioitettava finnistö, näystä ei
kiihotu enää muu kuin oma psyyke
silmät kiinni ja sormet vaihdekepil-
lä. Sinänsä onania on hyvä ja
kannatettava asia, eikä se saa aiheuttaa
syyllisyyttä. Mutta kun se yhdistyy
filosofiseen paskanjauhamiseen
kotibileiden hylättyjen
nurkkauksessa, se on älyllistasoisena käteenve-
tämisenä ällöttävää kuin vuoden
vanha tuhannen kärpäsenpaskan
keräilykokoelma vanhan hinttarin
sängyn alla.
Aiheesta hakusanassa Kuttu.
RUNKKUSIKA Lohjalainen
Jukka Uhlgr&i ehtii yhdistelmäkiro-
sanoillaan joka paikkaan.
RUNNAKKO
Myös Gananderin, Renvallin ja
Lönnrotin tuntema, ruumista,
tukevaa vartaloa, linnun rintakehää,
puunrunkoa ja kehää tarkoittava
maistuvainen. Runnakkoa tarvitaan
Kauniiden ja Rohkeiden vastaiseen
vastarintajärjestöön, kun taistellaan
Suomen olohuoneen ajankäytöstä.
Tuli Peyton Place, tuli Dallas ja tuli
Kauniit ja Rohkeat. Jokainen
arkipäivä kello puoli kuudesta puoli
seitsemään miljoona naista tai nais-
maista miestä avaa television ja tekee
lamasta todella totta. Lapset eivät
saa katsoa omia ohjelmiaan,
varmaan joutuvat tekemään ne tiskit,
jotka nyt jäävät rästiin. Kuka laskee
naisten menetetyt miestyövuodet?
RUNTTI
Riepu, räsy, vähäarvoinen ihminen.
Parka- ja ressukka-sarjaa, nyt myös
Runkkusika

kirosanana hyvinvarustetuissa
kaupoissa. Runttaa vihollisesi loskaan
ja päästä ilmat pihalle molemmista
päistä. Haistele hammaskiven ja
ilmavaivojen karmaisevaa
yhdistelmää. Runtti on huonosti epoksoitu
ektoplasma, joka viettelee kuin
virolainen muumi. Älä koskaan
aliarvioi runttia. Se voi olla vaikka
valepukuinen Hermunen.
Karkuun!
RUOJA
Ruojan käyttö haukkumasanana on
normaalia, mutta vasta kirosanana
se puhkeaa täyteen kukkaansa. Se
on niitä vanhan kansan viisauksia
paskasta ja paskamaisuudesta. Ei
tarvitse olla ravintolan portsari
voidakseen käyttää sitä.
Ruoja tarkoittaa alkuperäisesti
mutaa, likaa ja romua, mutta myös
hylkiötä, ryökälettä, roistoa.
Savossa ja Kainuussa sillä ymmärretään
jopa paholaista ja pirua. Suomeen se
on tullut vatjan sanasta roja. Sana-
alue on yhtä kirosanaitujen
kultamaata, josta löytyvät myös ruojeli,
ruoju, ruoma, ruopio, ruopas,
moppi, ruokoton.
Kapteeni Haddock manasi Voi
ruoja, kun hänen piti törmätä hytty-
seenkin helikopterissa, “tässä juus-
tokuvussa” (Tuhatkaunon tapaus,
suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta).
RUOJAKE Konna ja rakkari.
Väkevä manauslinnake.
RUOJAKKO Koko porukka on
koolla. Varsinainen merkitys on
liejuinen paikka.
RUOSTE
Ruoste syö muuallakin kuin pihtarin
vaimon haarovälissä. Arimo Raes-
teen muistelmista tätä germaanilai-
naa ei pahemmin löydä. Virkeän
karhaiseva, jäykkäkouristusta
pelkäämätön kirosana saattaa
manaajan mielihyvään, jossa origamitkin
taittuvat paperista bladerunnermai-
siin lintuihin ja muihin papruolen-
toihin.
Ruoste on se hauras ja huokoinen
kerros, joka kosteassa ilmassa tai
happisessa vedessä raiskautuu rau-
ta- tai teräskaman pintaan.
Pääasiassa se on ferrioksidia ja ferrihydrok-
sidia sisältäen vaihtelevan määrän
vettä. Väri on punaruskea, mutta
magneniitin muodostuminen pistää
joskus mustaksi. Sen kun skrabaat
pois.
Sotilasslangissa ruosteläikät
tarkoittavat arvomerkkejä.
RUOTANEN
Kaikki väkevän kirosanan äänneomi-
naisuudet sisältävä sporttimanaus.
Virallistui kirosanojen aateliin
vuoden 1992 jääkiekon MM-kisojen
loppu-ottelun aikana tumman ja
tulisen naispenkkiurheilijan
suoltamana. Kun vuodesta toiseen joutuu
kestämään käsittämätöntä maajouk-
kuevalintaa, näkemään samat ama-
töörimäiset virheet, kestämään har-
hasyötöt vihulaiselle ja muutenkin
turhan tunaroinnin, kirosanaa ei
liian kaukaa tarvitse hakea. Voi vain
puristaa nyrkkejä, kyyneleitä
pidätellen niellä tämä suuri
epäoikeudenmukaisuus - eikä ole ihme, että
hiilenpalasta on vihdoin
patoutuneiden raivonpurkausten jälkeen
kiteytynyt timantti, kirosanojen kirosana,
klassikko jo syntyessään.
Suositellaan ehdottomasti nautittavaksi
minkä tahansa itsestään johtumatto-
man vääryyden tai epäonnistumisen
lieventämiseksi.
RUOTO
Loistavan paheellisen äänneasun ja
virkistävän synkkämieliset ääntä-
mismahdollisuudet hankkinut kalai-
260

sä, ytimeen osuva kirostus, jolle
kaikki tyylipisteet.
Jos kalalla ei olisi ruotoa, sillä ei
olisi myöskään muotoa. Poliittiset
tallikärpäset nielevät silakat ruotoi-
neen, onhan erään jos toisen omakin
selkäranka paistossa sen verran
pehminnyt, ettei pieni sananotkeus
tee koskaan ongelmaa. Pekka
Karhuvaara ottanee luokan häiriköt
puhutteluunsa ja ojentaa heille Musta-
pekka-kortin.
Jaa ettei hani ole muka kala?
Veijo Meri on leikkinyt taas
etymologista Indiana Jonesia jatörmän-
nyt keskiy läsaksan sanaan raotejoka
tarkoitti vitsaa, ruoskaa, tankoa ja
airoa. Muinaisruotsin trodha oli
aidanseiväs. Indoeurooppalaisen
kantakielen ret- ja rot- tarkoittivat
tankoa, ohutta puunrunkoa.
Ruoto on kalanluuta tai höyhe-
nenrankaa.
RUPI
Polkupyöräilijä tietää, mistä puhuu.
Rupi on haavasta vuotavasta tai
ihottuman erittämästä nesteestä ihon
pintaan muodostunut karsta tai
rahka. Asiaa enemmän tietävä voi
lausua kirosanan hieman
englantilaisittain korostaen. Näin siihen saa lieviä
salaperäisiä sävyjä, olkoon
sijaiskärsijä sitten joku Ruby-niminen
huora, posteljooneja vihaava
rakkikoira tai Kennedy-klaanin
vastustaja.
Myös ne, jotka yhä edelleen,
vuosia kestäneen yrittämisen jälkeen,
koettavat ratkoa Rubikin kuutiota,
käyttänevät herkästi rupi-manausta
voimanlähteenään. Mahtaneekoenää
auttaa. Vieroituskurssi olisi
paikallaan. Kymmenen osan palapeli voisi
antaa uskoa elämään.
RUSSAKKA
Rapisevainen. Pieni ruskea torakka
on päässyt valloilleen. Iljettävän
syyhyttävän pirullisen kelmeän pei-
joonisen federalistisen kovapäinen
kirous, jonka keinuva tavuäänteisyys
hyllyttää pahimmat ihrat huoneen
nurkkaan. Ei kannata ottaa mukaan
peiton alle. Ks. Torakka.
Sinikka Savanheimo on
lähettänyt muodon Voi ny röönää syöny
russakka. Tymävästä taas kuuluu:
Vd tiikkajon russakat.
RUSAKKO Tämä pupu ei ole
Playboy-tytön viehkeyden ja
aistillisuuden perikuva, vaan perikato.
RUTAJA
Kirosanan tiedotti Anni Länsmans
Siltakylästä. Rutaja ei paljon tutaja,
se vain kaatuu. Ilkka Kanervassa on
sen verran miestä, että hän ei rata-
jaan koskisi, vaikka Paula
Koivuniemi tulisi takaisin. Otetaan pienet.
Kaikesta ei toivu, rutajasta kaatuu.
Tuskin täällä edes tuulee. Silti rutaja
kaatuu ja komeasti.
RUTALA Ruta on törkyä, ryö-
nää, risuläjää. Manaa kuiskaten.
RUTANEN Sukunimimäinen,
viskattavaksi koottu ruumenläjä.
RUTJA
Poppamies magiikkaa! Rutja on
savolaismurteissa esiintyvä iso ja
kömpelö ihminen, myös repaleinen,
märkä vaate, rääsy. Koska Suomen
kielen etymologisen sanakirjan
mukaan rutjaa käytetään myös
haukkuni animenä ja kirosanana, sen paikka
on tässä. Rutjan muita merkityksiä
ovat kasa tai jääröykkiö sekä
revontuli. Viimeksi mainitusta on lyhyt
matka Ruijaan, joka on kansanaar-
teistomme varsinainen löytötavara-
toimisto. Jos rattia (orja) voitaisiin
lukea rutjaksi, tilapäiseksi
katsottuna tulkintana rutjat olisivat olleet
Lapista muinoin tuotuja orjia.
Samaa epävarmaa etymologista sarjaa
261

ovat Saarijärveltä tavatut rutjaukko
(vanhanpuoleinen poppamies) ja
rutja-akka (noita-akka).
RUTJAKE Kuopiolainen Raija
Laitinen on rutjakoinut.
RUTTO
Tällä kovan luokan kirosanalla on
kaksi alkuperäistä merkitystä: tauti
ja nopea. Siksi se on luokiteltu
erittäin vaaralliseksi tartuntataudiksi, ja
siksi se on riittävän kelvollinen lievä
voimasana, lähinnä hittosaijaa.
Rutossa on kuitenkin äksöniä. Se on
miehekäs, vulgääri ja deodorantteja
käyttämätön kirosana.
Aluksi sana rutto tarkoitti nopeata
ja sana rutosti tarkoitti äkkiä. Nyt
rutosti tarkoittaa paljon. Ruttotauti
on äkkiä puhjennut tauti. Ruttoinen
ja ruttoisa tarkoittaa murteissa
nopeaa. Lönnrotin mukaan rutto di
kiivas, äkkinäinen, nopea, tarttuva,
nopea kuolmea, kulkutauti. Itä-Kar-
jalassa rutto on kiivas,
pahantahtoinen, vihainen, nopea, elävä. Etelä-
Kaijalan rutakka tarkoittaa samaa.
Itämerensuomalaisilla kanatasanana
oli rutta-. Se on ehkä lainattu
venäjän sandsta krutoi ja krut (jyrkkä,
mäenrinteestä puhuttaessa).
Kuuluisin isorutto oli tietysti
Musta surma (1347-51), joka jyräsi
paise- ja keuhkonitollaan
kolmasosan länsimaisesta populaatiosta (25
miljoonaa ruumista). Se tuli meille
Eurooppaan Kiinasta ja
Turkestanista. Genovalainen laiva toi sen
tuliaisiksi Krimillä tapelleilta
sotajoukoilta Välimeren satamiin, Kes-
ki-Eurooppaan se levisi kahta vuotta
myöhemmin ja harvaan asuttuun
Suomeen vuonna 1350. Avignonin
paavi Klemens VI määräsi
reseptiksi pyhiinvaelluksen Roomaan,
jonne matkanneesta 800.000
osallistujasta palasi kotiinsa vain 100.000.
Hehe. Paras lääke oli loppujen
lopuksi välttääasutuskeskuksia. Monia
merkittäviä sukuja sammui,
taiteellinen toiminta loppui, tieteen taso
laski. Lääketiede oli silloin
käytännöllisesti katsoen kohdussaan, ja sen
varsinainen uudistaja Paracelsus
syntyi Sveitsissä vasta vuonna 1493,
jolloin maanosamme alkoi lopulta
palautua ennalleen rutosta.
Huomautettakoon, että vuoden
1918 flunssa (espanjantauti) tappoi
Euroopassa puolessa vuodessa 22
miljoonaa ihmistä. Se oli jo edistyk-
sellisempi tauti. Tarkoittaahan
influenssan latinankielinen nimi in-
fluenza astralis tähtien vaikutusta.
Uusimman epidemian (aids) ranking-
tulokset saadaan vasta ehkä ensi
vuosituhannella.
Slangisanat kuutamorutto ja lo-
marutto tarkoittavat fritsuja.
RUTTOLAINEN Tohtori
Virtasen Hyde-puoli on herra Ruttolai-
nen.
RUUMIS
Nautinnollisesti u-äännettä
venyttävä, mädäntuoksuinen ja pelottavan
tyhjäilmeinen manaus jokaiselle
itseään kunnioittavalle kiroilijalle,
joka kaipaa silloin tällöin piristystä
elämäänsä. Kun päivät junnaavat
samaa rataa (sivuraidetta) jakunoma
avioriippakin on käynyt tylsäksi,
ihmisen ei kannata heti hypätä
vieraaseen sänkyyn. Siitä tulee vain
sotkua, hammastenkiristystä ja pari
ikävää infektiota. Sen sijaan uuden
kirosanan käyttöönotto on
moraalisesti hyväksytty ja tervetullut
vaihtoehto, hyvällä omallatunnolla uutta
potkua elämään antava
piristysruiske. Seuraukset ovat pelkästään
myönteisiä, vaikutukset niin seksi- kuin
työelämään kohottavat.
Ruumiita syntyy, kun sodat tai
taudit ovat liikkeellä. Vanhuuteen
kuollaan äärimmäisen harvoin ja
262

vahingossa, oikeastaan ilman lupaa.
Kliinisessä kuolemassa hengitys ja
verenkierto pysähtyvät. Biologinen
kuolema vie enemmän aikaa.
Kudokset heittävät henkensä
määräjärjestyksessä, aivot 5 minuutissa, sydän
20 minuutissa ja munuaiset tunnissa
kliinisestä kuolemasta. Siittiöt
saattavat liikkua jopa 36 tuntia. Jos
haluat tietää, mitä vainajalle sielullisesti
käy, lue erään Jari Tammen nerokas
dekkariparodia Kuperkeikka 1 (ss.
150-152). Ks. myös Kuolema.
RUUMHNVITTU Hessu kerto.
Ruumiin vittu on erittäin härski
kirosana, joten älä ihmettele, jos
vastapäisellä junanpenkillä Alma-tädin
alahuuli alkaa väpättää ja kasvot
kalpenevat juuri ennen
sydänkohtausta. Ruumis on sielun temppeli,
vittu sen porttikongi.
RYMÄ
Puusta pudonnut, niskansa taittanut
jagampsodaktylinen kirosana. Rymä
on rampa ja pätkä, mutta ketterä ja
kiero. Jo Agricolan tuntema rymä on
sama kuin ruma, paha, häijy. Kelta-
kiiluvaiset silmät ilmestyvät yön
pimeydessä sängyn jalkopäähän
muistuttamaan siitä, että vanha
kirjakielemme elää yhä, eikä vapisee
ollenkaan uussanojen tai
englanninnosten edessä. Pahaa-aavistamaton
nukkuja voi pudota kielitieteelliseen
rysään. Silloin ei auta enää muu kuin
kääntyä pääkirosanauskosta rymän
tapaisten, perin outojen ja
kiehtovien pikkumanaajien puoleen.
RYHJÖTakapihakulttuuria.
Kantasana ryhjä tarkoittaa ryhmää, ti-
hentymää, keskikylää.
RYSSÄ
Ryssänviha voi edelleen polleasd, ja
se on hyvä. Mitä sitä turhaan peitte-
lemään. Nationalismi ja rasismi
kukkivat taas, ja jonkun popparin
mielestä pitää antaa kaikkien
kukkien kukkia. Laulajan nimeä ei tässä
yhteydessä kehtaa ääneen sanoa.
Ryssä on nykyisten
kaksikymppisten ehdoton valttikortti.
Fil.tri Jukka Kemppisen mielestä
kohtuullinen kiroaminen on elämän
suolaa, jopa arkipäivän
mielenterveystyötä, mutta holtittomasti
viljeltyinä solvaukset osoittavat
käyttäjänsä tyhmyyttä.
Haukkumasanojen liimaaminen epämääräisiin
kansanryhmiin, joukkoihin ja
ammattikuntiin on hänestä viheliäistä
leimaamista, jossa pienellä asialla
aiheutetaan iso vahinko. Kriittinen
ryssä on nimittelynä tuskin
oikaistavissa kielloilla ja rangaistuksilla.
Jukka Kemppisen mukaan
sanoihin sisältyvät tunnepaineet kuluvat
käytössä (HS 26.10.92). Historian
runsaat esimerkit osoittavat, että
ihmisryhmä voi ottaa aluksi
haukkumasanaksi tarkoitetun nimityksen
omaan käyttöönsä ja olla siitä ylpeä.
Ks. Jutsku, Mulatti, Nekrunsoma-
li.
JUTSKUNRYSSÄ Kaksi paska-
kärpästä yhdellä iskulla. Ks. Jutsku.
RYSSÄN...
Yhdistelmäkirousten etuliitteenä
poliittisesti provosoivaa ja
konservatiiveja ärsyttävää maksalaatikkoa.
Muista ruokakuponkisi. Varaa
riittävästi aikaa jonotukseen. Vakuuta
tuulilasinpyyhkimesi kuin ne
olisivat Michael Jacksonin.
RYSSÄN KYRPÄ Peniittinen
sotakirosana.
RYSSÄN MUNAT Ei hyvää
sanottavaa. Tihkuu, tihkuu, mutta ei
rysähdä.
RYSSÄN PERKELE
Akateeminen Karjala-Seura esitti
pamfletissaan vuonna 1922, että paholaisen
nimi karsittaisiin pois
voimasanoistamme ja kirouksistamme, ja tilalle
263

pantakoon sana ryssä. Silloin 20- ja
30-luvuilla venäläisistä ei saanut
sanoa hyvää sanaa, muuten pääsi
maanpetturiksi. Koska ryssien eli
slobojen vihaaminen on taas in, rys-
sä-alkuiset kirosanatkin kokevat
varmasti uuden nousun.
RYSSÄN PIEKSUT
Ryssä oli IVY:n sotilas, pieksut ovat
lapikkaat. Mikä on lapikas? Se on
alkujaan yksipohjainen ja koroton,
nykyisin usein anturallinen ja mata-
lakorkoinen nahkajalkine, jonka
terässä on kauto ja ja kohoava,
yleensä kiverä nokka ja jonka varsi on
puolisääreen ulottuva, pauloilla tai
nauhoilla sidottava, tai polven
kieppeille ulottuva. Mutta mikä on IVY?
Onko se nyt Venäjä vai onko se
Kommari maa vai onko se Suuri Itä?
En minä vaan tiedä.
Ehkä siitäkin minun pitäisi
järjestää kilpailu.
RYTÖ
Kirosanan lähettivät Leena, Katru ja
Saara Siilinjärveltä. Pimeiden vo-
kaaliensa ansiosta se hyväksytään
kirokoplaan, tosin nihkeästi. Ei
siinä, kyllä mansikastakin saa rankan
kirosanan, kun ensin harventaa etu-
hampaittensa pianonkoskettimia,
sihauttaa konsonantit epämääräisen
venäläisesti ja yrjöää loppuvokaali-
röyhtäyksen kauluksille
yhdistämällä kokonaisesitykseen
yhteensopivan piemsäestyksen. Rytö on
alamittainen kirosana, joka pitäisi
heittää vielä hetkeksi lampeen
kasvamaan. Pekka Räty se ei siis ole.
Rytö on kaatunut puu,
tuulenkaato, tai hakkuusta jäänyt järeä latvus.
Se voi myös tarkoittaa ryteikköä.
Voi puuparat.
Onko tämä muuten masentava
kirja? Kirosanan pitäisi aina olla
merkitykseltään negatiivinen.
RYÖKÄLE
Kirjoitetaan ryökäle, mutta
lausutaan myös forssalaisittain äällä: ryä-
käle. Tiedetään, että entinen
autokoulunopettaja, nykyinen vs.
kulttuuritoimenjohtaja, ainainen
verbaaliinko Pertti Munck käytti hanakasti
ryäkälettä kielenkärjellään.
Sittemmin hän on lakannut kiroilemasta
sen enempää. Moni mies (ja harva
nainen) voi kokea kohtalotoveruut-
ta: kun avioituu
lastentarhanopettajan kanssa, kiroilu kotona lakkaa
radikaalisti. (Kaikkea on myös
lautaselta maistettava).
Pertti Munck omisti Ritva Vasta-
mäelle runonsa Liekki, joka kuuluu
näin: “Jään päällä elämän liekki /
sammuuko tuli / sulaako jää / siitä
alkaa kysymysten tulva”.
Vastamäki on kokoomuslainen. Runo on
lainattu runokokoelmasta Pariisista
pohjoiseen (1986), jonka 13:nneksi
numeroidun kappaleen onnellinen
omistaja olen.
RYÖNÄ Törkyä, roskaa ja rojua
tarkoittavan kirosanan lähettivät
Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä.
RYÖTÄS Samat tyttökullat taas
pahanteossa. Ryötäs voisi merkitä
ryökälettä.
RÄBÖDUCH
Timo Surkan mielikuvituksen
mukaan Llibben perheen Lapin-matkas-
ta tuli perkeleellinen. Kaksi
rengasta di pasahtanut heidän hurauttaes-
saan Norjan vuonoilta Suomen
puolelle. Virvelien vavat olivat jo
alkumatkasta puhkoneet avomersun
esiintaitettavan katon. Inarissa
Mercedeksen moottori leikkasi kiinni.
Llibben perhe poikkesi
huoltoaseman baariin. Lapin miesten sytkärit
syttyivät ja nousivat päiden päälle
kuin rockkonsertissa. He hymisivät
mantramaisesti “Rovaniemi buming,
Rovaniemi buming”.
264

Llibbet jättivät baarin oman
onnensa nojaan ja jäivät pihalle
ihmettelemään. Joku oli puhkonut mersun
renkaat. Etupenkillä odotti ihmis-
uloste. Tällöin herra Lllbben
väitetään huutaneen kirosanan, josta Lapin
miehet väänsivät suussaan
nyttemmin (Timo Surkan mukaan) niin
tunnetun räbödlich-manauksen.
Viimeistään nyt tätä kirosanaa on
ruvettavakäyttämään. Se on
tarpeeksi käsittämätön, jotta se voisi menes-
tyäkin. Nyt kaikki
päiväkotiapulaiset, ala-asteen opettajat ja kerho-
ohjaajat pakottamaan lapsia
muuhunkin kuin vain maistamaan
lautaselta kaikkia hirveyksiä vähän.
Räbödlich is here!
RÄHMÄ
Rähmä on kausikirosana, etenkin
niille ihmisille, joilla on silmät
päässä. Kiroilemiseen se käy, kun (ks.)
Räkä alkaa tympiä. Painoon yleensä
toisella tavulla.
Rähmä on tulehdusten
aiheuttama silmänerite, räämä, rääme, rääp-
pä. Ilman sitä maailma näyttäisi aina
niin puuduttavan samalta. On se hyvä,
että joskus mukana on vähän
sumeutta ja epätarkkuuttakin. Jatkuva
liian terävä näkö häivyttää sisäisen
näkökyvyn.
Verbi rähmäillä tarkoittaa
rämpiä, vetelehtiä. Rähmästäjä ei
suinkaan ole rähmänrahastaja vaan
vaivalloisesti rämpijä. Olla rähmällään
on olla mahallaan tai kyynärpäiden
ja polvien varassa.
RÄKÄ
Nenä valuu, huulet ovat rohtuneet
dinosauruksia sitten, päätä
jomottaa, on vilu. Räkä on joskus
juoksevaa, joskus keltaista, aina
tarpeetonta ja pelkkä riesa. Joku kuivaa kerta-
käyttönessuja, toinen pesee kangas-
liinat. Influenssa-aallot hyökyvät
milloin Hong Kongista, milloin
naapurin Urposta. Sairaslomakor-
vaukset ovat suoraan verrannollisia
räkän desilitramäärään. Räkä siellä,
räkä täällä, ei se koskaan lopu.
Ehtymätön alkuaine veden, viinan ja
öljyn rinnalla. Siksi myös kirosanana
tärkeä, sohjoinen ja kellanvihreä,
erityisesti räkänenille.
Räkä valtaa maan, eikä se ole aina
pelkkää nuhaa. Se voi olla allergiaa.
Allergiaa heinälle, kotieläimelle,
pölylle, lisäveroille. Flunssan syynä
on aina tartunta, ei esimerkiksi
kastuminen tai vilu. Ja räkä lentää.
Antti Penttisen mukaan räkä tar-

koittaa sotilasslangissa vanukasta.
Sinikka Savanheimo on
lähettänyt manauksen Voi ny räkä
piikkilangalla.
räppAnA
Räppänä tarkoittaa savupirtin tai
saunan seinässä tai katossa olevaa
savuaukkoa, lakeista, joskus
puhtaasti ikkunaa. Sanaa voidaan
käyttää myös halventavassa mielessä
pienestä, huonokuntoisesta,
rähjäisestä olennosta tai esineestä rinnan
räppä-sanan kanssa.
Koska räppänä tuo mieleen myös
sanan reppana (raasu, ressukka),
manaus saattaa metsureiden mielestä
olla aavistuksen liian hellyttävä te-
räksenkarkaistuun käyttöön.
Tohmajärven versio on Voi nyt
räppänän riemu.
Vrt. Rääppänä.
RÄPYLÄ
Vesittynyt ja ryvettynyt, mutta suih-
kunraikas hyssärinpörähdys. Räpy-
lä-Niirasen erikoinen. Taas tekee
mieli veteen, sukeltelemaan
avannosta toiseen ja nostelemaan
uponneita kirkonkelloja. Räpylä-Niiranen
tunnetaan savolaisen perinteen kult-
tijätkänä, Iisalmen omana poikana,
Porovedenkylän räpyläsormisena ja
-varpaisena sorsajuippina.
Kirkonkellojen nosto hajosi käsiin, kun
ehdotonta hiljaisuutta vaativan työn
pilasi heikkohermoisen naisen ään-
nähtely. Mateiden kanssa piti olla
hyvissä väleissä. Hukkuneen ei
kannattanut heti heittää lusikkaa
nurkkaan. Manaus Antti Kasvion ja
kumppaneiden mieleen.
RÄSTI
Kulutusjuhlien krapulaa lievittävä
kirosana, sopii kaikille, joilla on
piirun verran liikaa laskuja rästissä.
Kaikilla taitaa nykyään olla
enemmän tai vähemmän rästejä, paitsi
ehkä niillä, joilla ei de niihin enää
edes varaa.
Suomi oli taas ehtinyt tottua
helppoon rahaan. Sitä sai tekemällä
työtä, lainaamalla pankista ja mitään
tekemättä yhteiskunnalta. Työt ovat
nyt loppu. Pankit ovat konkurssi-
kypsiä, korkeakorkoisia ja
palvelumaksuillaan kiristäviä rupureliikke-
jä. Eikä yhteiskunnaltakaan enää
irtoa siinä määrin kuin ennen. Tämä
tietysti rassaaeniten. Ylipaisunut
sosiaaliturvamme on pyhä. Kun sitä
yritetään pienentää, paska-ihalaiset
pistävät hanttiin ja uhkailevat
typerästi yleislakoilla niin että
kymmenettuhannet pienyrittäjät kusevat
housuihin. Jos kaikesta pitää
säästää, silloin on myös säästettävä
KAIKESTA. Ei auta helsinkiläis-
päätoimittaja Marko Laitalankaan
napina pitkään opiskelevien
lukukausimaksua vastaan
(Ylioppilaslehti 19.11.92). Jos hänestä raippavero
uhkaa viimeisiäkin
yhteiskunnallisen opiskelija-ajattelun rippeitä,
hänen olisi syytä tarkistaa
näkökulmansa.
Mikä oikeastaan pitää dia
ilmaista ja mikä? Tottakai kaikella on
useammat puolensa. Mutta meillä
onkin rästit. Ne pitää maksaa.
Sana rästi on lainattu ruotsin
sanasta rest, räst. Alkusana on latinan
restare (jäädä jäljelle). Nämäkin
lainat taitavat olla rästissä.
Ks. Tratta.
RÄÄHKÄ
Kirosana, jonka merkityksissä on
valinnanvaraa. Samaa saastaa
kaikki. Räähkä on mitä oivallisin
hengitysharjoitus tympäännyttäviin
tilanteisiin. Se on ollut kirosanaksi
tunnustettuna Savoja ja Pohjanmaita
myöten.
Nykysuomen sanakirjan mukaan
266

räähkällä on seuraavia merkityksiä:
riena, riesa; pahojen voimien
aikaansaama tauti tai vaiva, riena; riesa,
vastus, harmi, kiusa; synti;
haukkuma- ja sadattelusanana: saastainen,
kurja olento, heittiö, ruoja, ryökäle,
pahus; häijy, lkeä, huonokäytöksi-
nen, hävytön.
Suomen kielen etymologisen
sanakirjan mukaan räähkä on synti,
taittuva tauti (kuten syyhy, trakoo-
ma, märkivä ihottuma, visvaiset
paiseet, influenssa, rutto), kiusa,
vaiva, rivo, törkeä ja kelvoton
ihminen. Räähkä on peräisin venäjän
sanasta grehk (synti).
Ks. Riähkä.
RÄÄPPÄNÄ
Sama kuin (ks.) Räppänä.
Rääpäleitä halveksivien lakkipäisten
metsäläisten kansanläheinen manaus ilman
liiallista räjähdysherkkyyttä. Rääp-
pänä tarkoittaa rähjystä, rääpälettä,
rähjää. Pohjalainen hengenmies
käytti 50-luvulla muotoa Voi rääp-
pänä kumminkin.
Kumminkin-loppulisätuntuu
olevan kirosanoissa melkein yhtä
yleinen kuin alkuun tuikatut ei-, älä- ja
totta-liitteet. Voi-etuliite on tietysti
omaa luokkaansa.
RÄÄPPÄ Rääppä voi merkitä
rääppänää tai sitten rähmää.
RÄÄTIKKÄ
Tämä kirosana on valittu onnittelu-
kirosanaksi. Muodolla “Paljon rää-
tikkää!” voidaan tarvittaessa
korvata vanha “Onneksi dkoon” -lause.
Suosittelen, että ostat Suuren
Kirosanakirjan ystävällesi (tai mikä
parempi) vihamiehellesi lahjaksi tai
tuliaiseksi. Kirjoita etulehdelleomis-
tuskirjoitus ja merkintä “Ks. Räätik-
kä”, sillä kirjoitan nyt tervehdyksen
puolestasi, jonka “uhrisi” tässä tulee
lukemaan:
Hyvä ystävä (tai vihamies). Saat
tämän Suuren Kirosanakirjan
lahjaksi ihmiseltä, joka on ehkä hieman
myöhäsyntyisesti havahtunut
ymmärtämään todellisen merkityksesi.
Siitä voi pelkästään syyttää
maamme viimeaikaista huonoa yleisurhei-
lumenestystä, joka on johtanut
ajatukseni harhaan ja näkemään
monissa asioissa vain niiden synkät
puolet. Kahvikin oli aamulla pahaa.
Mutta kun tänään ajattelen sinua
kaikella lämmöllä, aurinko tulee esiin
pilvien takaa. Ja vaikka se
valitettavasti paljastaa likaiset korvan
taustat, se myös läpivalaisee sydänkam-
mioni sisällön, joka on pelkkää
hyväntahtoista pursotusta
olemuksellesi. Mitä jos unohdettaisiin
velat. (Se oli vitsi.) Olen aina pitänyt
Sinua yhtenä niistä Suurihmisistä,
joita ilman tämäkään
maailmankaikkeus ei mitenkään pysyisi pystyssä.
Itse asiassa olet aivan korvaamaton,
kuin verovirkailija. Äläs silti nyt
ylpisty. Pidä jalat maassa. Jatka samaa
rataa kuin tähänkin asti. Kyllä se
siitä.
Jos minulla olisi hattu, nostaisin
sen nyt sinun edessäsi (kuppi
alaspäin - anna rahaa). (Sekin di vitsi!)
Sinun kunniaksesi haluan nyt
omistaa tästä kirjasta Sinulle aivan
erityisen kirosananpa se on (kirjoita
tyhjään kohtaan):
Paljon räätikkää Sinulle!
P.S. Räätikkä tarkdttaa lanttua.
RÖKEMUS
Rökemus on kokemus. Sanan
syntytarina on niin omaperäinen, että se
perustelee tämän uuden tulokkaan
synnyn kirosanojen ihmeelliseen
lanttumaahan. Kieliopillisesti
rökemus on mahdoton, epäsana, se on
äänteellisesti virheellinen etu- ja
267

takavokaaleineen, mutta nyt täyttä
totta.
Kaikki on helsinkiläisen copy-
writerin Timo Suikan syytä. Hänen
satunsa kulkee näin:
“Eräänkin kerran poistuessani
tehtaalta ja poimiessani maasta
markan kolikon leijonankuvatuksen
tilalla oli kaksipäinen kotka: olin
joutunut eri aikalinjaan, jossa
olinkin paskamainen psykiatri.
Seuraavaan terapiaistuntoon saapunut
potilas puri minua nenästä. Sen sijaan,
että häntä olisi rangaistu, minut
pidätettiin. Poliisin antaessa minun
maistaa pamppuaan tunsin
suolaisen maun suussani - ja taas olin eri
ulottuvuudessa, nyt presidenttinä. Se
oli outoa, sillä tosielämässä ja tosi-
ajassa minun olisi pitänyt olla
humalainen työmies, jonka vaimo oli juuri
lähtenyt apinamaan kieltä
mongertavan musulmaanin matkaan. Tuli
siinä sitten vallankaappaus. Nyt
jouduin astronautiksi tyhjiöön
lillumaan ja toljottamaan typeränä
kaukana mollottavaa maapalloa, joka
sittemmin räjähti tuhannen pillun
päreiksi. Ensin ajattelin, että ei se
elämä tähän kaadu, mutta sitten
sadattelin: Rökemus!”
Käännä sivua. Tai ainakin
katseesi tuohon viereen. Jos olet kiroilija-
na ässä.
266

SAABLARI
Saatana-johdannaisten sumplittu
risotto. Minna Hapulin mukaan saab-
lari on päässyt usean herrasmiehen
suusta, kun ruotsalaisvalmisteinen
auto on ohittanut 150 kilometrin
tuntinopeudella. Samaisella
vauhdilla kura on läjähtänyt herrasmiehen
tuulilasiin (ja Lasol on loppu). Tai
sitten saabistiohittajan savuke on
lennähtänyt herrasmiehen tupeeseen.
Siinä tulee keinotekoisemmallekin
gentlemannille kovasti ärtynyt olo,
jolloin helpottavinta lienee päräyt-
tää tuplamanaus saamarin saablari.
Erityisen tärkeätä tässä tuplamanauk-
sessa on etusanan kova pee. Ker-
keästi tunnelman tavoittavat myös
kovalla peellä alkavat etusanat.
Muiden autotehtaiden miettiessä
päänsä puhki uusia malleja ja
ällistyttäviä korimuotoiluja Saabin pojat
pysyvät luottavaisesti kerran
hyväksi koetussa imagossaan. Pienpaine-
turboinen Saab 9000 CSE 2,OS
maksaa 224 900 markkaa.
Aamulehti (5.9.1992) kertoo
tamperelaisten pikku-ilmoituksissa
muutamien käytettyjen Saabien
hintatason: Saab 99 GL -77, hyvä,
siisti, hinta 3.300,-. Saab 900 -83 4-
ov., 5-vaiht. -84, 22.500,-. Hieno
Saab900i-85, met. hopea, stereot, 2
renk. hyvä yksilö, h. 36.000,-.
SAAPLARI Suomalaisuutta
kannattaville.
SAAKELI
Vanha tekijä kirosanojen
kakkosluokassa. Kelvollista käyttökamaa.
Kun äiti kielsi pienestä pitäen
pitämästä haarukkaa nyrkissä, röyhtäi-
lemästä ja kulkemasta ilman pipoa
ulkona, aikuisena saa tehdä mitä
tahansa, yleensä korkojen kera (sillä
tyhmyydestä maksetaan, ja hyvin
maksetaankin, oli devalvaatio mikä
tahansa). Kun toinen murroskausi
alkaa siinä neljänkympin tietämissä,
saa-verbi on etuoikeus. Täten saa-
etutavu on johdonmukainen
kirosanan alku.
SAAKELE Saakelin vokaalin-
säästöversio. Sosiaaliluukulle vaan.
Mitä siinä vielä...?
SAAKETTI
Saakelin ja Helvetin ristisiitos.
Dynaaminen kuin raketti.
Suhina-Sannat irvistävät varauksettomasti, sillä
hampaat on ripoteltu matkan
varteen jo aikoja sitten. Saaketin
kyytiin voi liftata vaikka piispa, kunhan
muistaa jättää partansa ajamatta.
Huolimatta suurpiirteisyydestään
saaketti on krominkiiltävä
amerikanrauta tai jäänvalkoinen
muskelivene, joka polttaa asvalttia tai
laineita aina startatessaan.
Viimeinenkin mies tuntee saaneensa lopulta
elämänsä kyydin.
269

SAAKURI
Tunnettu kirosana, heti B-luokkaa.
Saatanan poikapdvea. Pidä tuolista
kiinni: saakuri on itsekuriltaan ja
sallivuudeltaan esimerkillinen käy-
rätorvipasuuna, arvoasteikoltaan
kokonaan maksettu
fagottisymhaali. 	Se ei musisoi City-käytävän
nurkassa, vaan yhtä lailla digitaalisten
pelien maailmankaikkeudessa kuin
arkielämän tulitikkuaskissa. Se on
luotettavasti toimiva, akkukäyttöi-
nen ja valitettavasti nintendo-niskaa
rasittava pikkuosteri, jota on
pidettävä yhtenä kuuliaisimmista lainan-
takaajistaleikkisieluisen varaelämäs-
sä. Saakurilla ei voi ylittää
nopeusrajoituksia, mutta sen nelivetoisuus
pitää tiellä ja tasoittaa urat. Saakuri
on kaikkinaisissa peleissä tulevien
vastusten ruhtinas.
SAAKURA Viron kurat
tarkoittaa perkelettä, uralilainen kuras
tarkoittaa veistä.
SAAKUTA
Normaali kuta-päätteinen pääkiro-
sanajohdos, lievähköjä tuhdintama-
ton peruskelmi. Venäjän hunajalei-
pää tarkoittava sana on kut’a, mutta
sillä ei välttämättä ole kiroiluperin-
teem me kannalta mitään merkitystä.
Vrt. Helkuta.
Kepeällä, sulokkaan huokaavalla
aksentilla saakutalla pääsee kiinni
erilaiseen hunajaleipään, 9700-viih-
delinjoihin. Esimerkiksi 24-vuotias
Annika on syötävän hyvää:
kiertopalkinnoista halutuin. Varattu
viihdyttämään. Tumma ja vimmainen.
Haluttavat huulet. Maista namiani.
Sen sijaan 47-vuotias Britt on kypsä
ja uhkea: kaikilla mausteilla.
Nautinnon kilparadalla. Taukojumppa.
Viimeinen pisara. Pane
paremmaksi. 7,90/min+ppm.
SAAKUTARALLAA Laulavai-
nen kirosanapehmis.
SAAKUTTI
Epätekndoginen, käyttöedullinen ja
ulokkeistaan huolellisesti kairattu
kirosana pikkumunauksiin.
Tyypillisiä saatanan johdoksia. Saakutti on
perinyt Finnkinon tdmitusjohtajan
Jukka Mäkelän selkärangattomuu-
den, Suomen Pankin pääjohtajan
Sirkka Hämäläinen
tosikkomaisuuden ja näyttelijätär Satu Silvon
näyttämöllisen epilepsian. Kun tehdään
kermavaahtoa, vatkaus on osattava
lopettaa oikealla hetkellä, muuten
lopputulokseksi tulee voita. Saaku-
tinkäyttö vaatiikin ehdotonta tyyli-
ja tilannetajua. Pienikin lipsahdus
on peruuttamattomasti
anteeksiantamaton.
S AA KUTI Laiskan miehen
saakutti.
SAAKUTIRALLAA
Musikaalisen saakuti.
SAAMARI
Yksi kakkosluokan tärkeistä
kirosanoista, kuuluu hitto-seuraan.
Sopii elokuvakäännöksiin, nuorisoro-
maaneihin, sarjakuviin. Ei
kuitenkaan aiheuta pääotsikolta
iltapäivälehtien mainoslööpeissä. Paitsi kun
Mari saa, kun ei ole ennen saanut.
Veijo Meren mukaan saamari on ehkä
lyhennys sanoista Santta Maria (Pyhä
Maria). Mari on siis ollut jo pitkään
kuivilla, kaiketi alusta asti. Sitä se
kiroilua paheksuva
kaksinaismoraalikin tarkdttaa: synnyttää saa, mutta
ilman spermaa. Tämä on saamari-
sanan sanoma suuren urheilukansam-
me voipuneille hidastajille ja
ilonpilaajille, jotka eivät siedä
olympiakultaa ilman kristillistä uskoa.
Onneksi Marjo Matikainenkin
ymmärsi aikoinaan perkelöidä havua suk-
siensa alle, ja jopas luisto parani.
Yhtä paljon taistelumielelle ja
voitontahdolle merkitsi voimasana kuin
luonnontilainen mäntysuopa.
Saa270

mari on oikea alku samalle valmiiksi
seppelöidylle tielle. Sen lempeys,
sen viisaus huokuvat itsevarmuutta,
jolla lopulta korjataan potti.
Hitaammin, mutta vaimasti.
Myös kapteeni Haddock on
käyttänyt tätä sanaa. Saamari soikoon
soi risuparran läpi.
SAAMETO Kirosanan lähetti
Aimo Hokkanen Tahkomäeltä. Saa-
melaisuus liippaa jo läheltä.
SAAPAS
Kirosana, joka herättää lähinnä
sääliä. Saappaan heittokilpailujen
luvatussa maassa heitetään myös heijaa,
kun pelihuumori ei toimi. Saappaan-
kiroajat liikkuvat uskottavuuden
reunaviivoilla. Heille buuaus on jo
irtoamassa vääräleukaisten
leukapielistä. Pallo on tosin vielä pelissä
mukana, kun se on edes osittain
kalkilla. Mutta mitä tekee kiroilija?
Empii, hakee tukevaa katsetta, varoo.
Kunnes hän kuitenkin heittää sen
saappaan. Yleisö uskoo, että
suomalainen on sittenkin tosissaan.
Hänelle ei naureta, hänelle
taputetaan. Ja häntä kannustetaan, mutta
vain seuraavaan epäonnistumiseen
asti. Hyvä sekin vähä. Suomalainen
vaatii paljon, mutta ei kestäkään
häpeää. Mitä kaikkea saappaisiin
onkaan piilotettu?
SAAPURA Kirosana, jota
kilttikin ihminen saa käyttää. Myös saa
Pura, Martti.
SAALIS Jollain tavalla
epäilykset herättävä kirosanasaalis
Kauhajoelta. Puukkoa selkään.
SAASTA
Teknisten, luonnottomien ja
epävarmojen ihmisten viikottainen lotto-
kuponki yleisön hyväksyntään. Yksi
tapa suoltaa paskasadatusta, eikä
ollenkaan täydellinen. Jokin
keinotekoisuus ja seurakuntamaisuus
siihen on jämähtänyt. Usein on niin,
että kirosanan mielikuva-arvo
riippuu siitä, minkälaiset ihmiset ovat
kyseistä manausta käyttäneet.
Kirosana arvottuu käyttäjänsä mukaan.
Jos Aija Koriseva puhisisi saastaa,
hänen ihailijansa rankkaisivat
saastan äkkiä huippuhippujen joukkoon.
Mutta eihän Aija. Esikuvat luovat
parhaat kirosanat. Ks. varmuuden
vuoksi Paska.
SAASTALA Paikka, jossa
saastat ovat henkikiijoilla.
SAASTANA Saastaa saatanan
hampaanväleissä. Toivo
Järventausta (Mouhijärven Salmin kylästä) on
mennyt tokaisemaan: “Mikä
saastana sua nyp pännii, kunnes ihmisiks
olla osaa?”
SÄÄSTÄNEN Sukunimisaastaa.
Kapteeni Haddockin manaus hänen
palatessaan kotiin, kun vakuutushep-
Saalis

pu Lampionin pojan pallo osui häntä
päähän (Tuhatkaunon tapaus,
suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta).
SAATANA
Kkokirokirokirokirokirosana. Kovaa
valuuttaa. Kovempi kuin Albert
Einstein, Carl Lewis ja Garri Kaspa-
rov yhteensä. Ikinuori muinaisreliik-
ki. Paha kuin musta aukko. Urho
Kekkosen ja saatanan tunareiden
Marlboro, Lapin Kulta ja
Oululaisen jälkiuunileipä. Yksi viidestä
pääkirosanasta Jumalaudan,
Helvetin, Vitun ja Perkeleen rinnalla.
Jotkut rankkaavat korkeimmalle.
Saatana on Jumalan päävastustaja ja -
vihollinen. Valppaus vastaan nynnyys.
Taukotilannetta ei tiedetä, kai se on
aika tasan.
Perkeleen lailla Saatana on sisun
symboli. Jostain syystä sisu
linkittyy tänä päivänä häpeän pelkoon.
Koivu on kasvanut kieroon. Puhdas
sisu ei pelkää tappiota, eikä tappiota
tule, jos sitä ei pdkääkään. Mutta jos
sisua käytetään välineenä häpeän
eliminoimiseksi, ollaan väärillä
jäljillä. Pitää olla taikkana alitajuisista
motiiveista. Ihminen pettää itseään
helpommin kuin itse tajuaa.
Helpot ajat ovat olleet osasyynä
selkärangan pehmenemiseen.
Nykypolvet ovat tottuneet saamaan
tahtonsa läpi. Rappio johtaa tuhoon.
Kuten historian toistuvuus todistaa,
mammanpoikien ja lellikkien
tyhmyydestä sakotetaan yleensä
maailmansodalla.
Suurin osa kirosanoista perustuu
erikielisiin paholaisen eli saatanan
nimityksiin. Monissa uskonnoissa
paholaista pidetään pahuuden
edustajana ja henkilöitymänä. Kyse on
sellaisesta perinjuurisesta
pahuudesta, jota ei voi selittää pelkästään
ihmislähtöiseksi. Paholainen
tunnetaan jo Babylonian sekä muinaisen
Persian ja Egyptin uskonnoissa.
Vanhan testamentin vanhoissa
kirjoissa siitä on vähän mainintoja.
Syndinlankeemuskeitomuksen
käärme on käsitetty paholaisen
ruumiillistumaksi, samoin Saulin (1. Sam.)
ja Ahabin (1. Kun.) historiassa
mainitut pahathenget. Saatana oli
Raamatun mukaan langenneiden
enkeleiden päämies, toiselta nimeltään
Beliar eli Beelsebub. Ks. Belsebuu-
bi.
Oli se Saatana aika jeppe, osasi
vaihtaa kasvoja kuin Piikka-Pekka
Petelius. Eikä silti ollut tosikko kuin
Vesa Karonen. Ja älyäkin riitti kuin
Emo Paasilinnalla.
Veijo Meri kertoo saatanan
olevan peräisin vanhasta ruotsista (sat-
han, satan, satanas), jonka
nykykielessä sana satan lausutaan saattan.
Saksasta löytyy Satan, murteista
satanas. Anglosaksien sana oli
satan, gooteilla satana, satanas.
Germaanit vohkivat sanan latinasta
(satanas), latinaan sana vohkittiin
kreikasta (satan, satanas). Alkusana
on heprean satan (vastustaja,
vihollinen, myöhemmin pahan enkeli),
joka on johdettu verbistä satän (ajaa
takaa, vaania, väijyä, asettaa ansoja,
vainota). Se esiintyi Raamatussa
Jobin kiijassa. Sen ammattina oli
toimia yleisenä syyttäjänä Jumalan
tuomioistuimen edessä. Qumranin
teksteissä hän oli Belial (pimeyden
enkeli), joka kukistetaan lopun
aikana.
Kun keihäänheittäjä Seppo Rä-
dyltäkysyttiinkesäkuussa 1992, mitä
mieltä hän on oopperasta, hän
vastasi: Hyi saatana.
Kun espoolainen Jarmo Kuisma
pelasi jalkapalloa, hän huusi jouk-
kuetovelilleen Analle: Saat, Ana!
Kun Kirsti-täti oli nuori, eikä
Helsingissäkään kukaan vielä kiroil-
272

Saatana
273

lut, hän törmäsi sota-aikana työpal-
velussa heinäpellon vetäjään, joka
kiroili kuin runoilija. Risto koettdi
seipäällä olevia heiniä ja manasi:
Saatanan heinät / kun on märkiä
jumalauta/johan on perin piru. Kirsti-
täd on sitä mieltä, että jos sanoo
kirosanan kerran kymmenessä vuo-
dessä niin jopa on kova teho.
Jos haluaisit jo siirtyä lievempien
voimasanojen käyttäjäksi tai päästä
kiroilusta kokonaan eroon, tutustu
uuden kirosanan nikennuskurssiin,
jossa opit korvaamaan törkeänkin
kirosanan miedompaan, parhaassa
(surkeimmassa) tapauksessa jopa
epäkirosanaan. Se alkaa kohdasta
Lahna.
SAATANAN SAMA Ei
ollenkaan samantekevä saatanan
epämuodostuma.
SONNISAATANA Tosi jörmy
manan. Ks. Sonni.
Ks. Viddusaadana.
SAATA-PERKE-KYRPÄ
Kolmen pikakopla. Rytmistä kilpa-
kiroilua, lajina nauha. Saatana ja
perkele on alistettu kaksitavuisiksi
trimmaavan pikakeulauksen
vuoksi. Tässä taas nähdään, mikä
maailmassa määrää asioita. Kaikki yhden
ja yksi kaikkien puolesta. Mikään
valio tämä yhdyskirosana ei
tietenkään ole, koiranäyttelyssä se ei
pärjäisi alkuunkaan. Mutta tempo
vaikuttaa ihanteellisen rytmikkäältä.
Tämän päivän kiireiselle ihmiselle -
kiire tuntuu vain lisääntyvän, mitä
vähemmän meillä riittää töitä - saa-
ta-perke-kyrpä sopii mainiosti.
Tässä on sinulle kolme kirosanaa
kahden hinnalla.
Katariina Haukirauman
Ruotsista lähettämä pidempi muoto kuuluu:
Saata-perke-kyrpä-musta-hepo-va-
liaano.
Joskus kiroilussa on pituus
tärkeintä. Varsinkin Karjalassa
tavataan sommitella kolmen, jopa neljän
alatyylisen ilmauksen kirokokoon-
panoja.
SAATAN
Vahtolaisen Eino Hakalan
lähettämä sievistetty muoto saatanasta.
Maultaan se on aavistuksen kuiva,
vähävaahtoinen jajopakoppava. Niin
ikään sen puoliintumisaika
lähipiirissä on melko nopea; kaverit
kyllästyvät. Piilomerkitykseltään se on
sopiva erityisesti kaikkien Arien
vaimoille ja tyttöystäville. Myös
haitarinsoittoa harrastavat
eläkkeelle vetäytyneet pankinjohtajat
osaavat saatarin luo.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön määräyksestä (asetus 10/92) saa-
tari on myönnetty Masa Yardsin
isokenkäisen Martin Saarikankaan
virkamanauskäyttöön. Epävirallises-
tihan hän käyttää ilman muuta per-
kele-tasoisia loitsuja.
SAATAVANA JUNALAU-
TOJA PERKJÄRVELTÄ
Tällä saatana-jumalauta-perkele-
eufemismilla on monta versiota,
monta sanajärjestystä. Kaikilla on
kuitenkin sama tarkoitus: välttyä
saamasta remmiä isiltä. Yksi
monista varianteista on myös Saatavana
junalautoja Penkereen asemalla.
Lausesadatuksilla on miellyttävä
tapaa elää ja luikertaa kuin
käärmeellä, joka ei pysy korissa. Niiden
personointi on sangen helppoa. Voit
sanoa: minä keksin tämän ensin!
Ks. Junalautoja saatavana
Perkkiön asemalta.
SAATERI
Saatarin velipuoli, yhtä himmeä ja
kesy. Nuoruuden silmänräpäyksen
surullinen kuva. Teuvo Pakkala ei
ole pekkaa pahempi saaterinkäyttä-
274

jä kunnioitettujen kiijallisuusvilje-
lijöiden joukossa. Tämäntyyppiset
eufemismit elävät ja muhivat
kansankielen soppapadassa aina. Niin
kauan kuin on ollut huumoria,
kaksimielisyyttä ja ironiaa, niin kauan
on käytetty kirosanoina erilaisia
väännöksiä, jotka tulevat ja
menevät. Jo kivikauden jätkällä oli trendi-
kirosanansa, oma väyrysensä, jota
manaamalla oma tuska helpottui.
SAATERVELBERI
Helsinkiläisen koulupojan
viitisentoista vuotta sitten luoma uudislriro-
sana kanssaihmisiä
kummastuttamaan. Loputtomiin kestävä tiimmi.
Tee muistikoe: hoe sanaa
kaksikymmentä kertaa ja kokeile tunnin
kuluttua vaikutuksia. Sana voi hyvinkin
jäädä kummittelemaan mieleesi
päiväkausiksi kuin pirulainen
mantra. Ks. myös Peijentele.
SAATTANS PERKKEL
Hurrinkielen aksentilla saa joskus
ihmeitä aikaan. Kiroilumaaottelun
Ruotsia vastaan voittaisimme
mennen tullen. Käytä manauksessa niin
paljon ivaa kuin pystyt. Se tekee
kumman hyvää. Ks. Pjärkkele.
Ulla Hovi on selvittänyt, ettäLars-
Gunnar Anderssonin mukaan
ihmiset eivät kiroile samalla lailla kuin
ennen. Esimeikiksi keskiajalla
yleisiä ruotsalaisia manauksiaolivat Gud
ja Kristus, kunnes
uskonpuhdistuksen jälkeen yleistyivät Satan ja Hel-
vete. Vähemmän yleisiä sadatuksia
oli luultavasti yhtä paljon kuin
nykyään. Ulla-Maija Kulosen mukaan
tavallisimmat ja karkeimmat
suomalaiset voimasanat on saatu
kristinuskon piiristä. Mutta moni yhä
jokapäiväisessä käytössä oleva
kirosanamme on varmasti ollut
tunnettu jo ennen ensimmäisiä
ristiretkiä ja kristinuskon prätkäjätkämäi-
siä lähetyssaarnaajia. Joillakin ala-
tyylisyyksillä on ikää
vuosituhansia. Kiroilun yhteydessä ei siis voida
puhua mistään kielen uudisilmiöstä,
Ulla Hovi näkee. Sanojen
merkitykset tietysti ehtivät muuttua paljon.
On selvää, että nyt kirosanoina pitä-
mämme ilmaukset eivät tulevien
sukupolvien mielestä ole mitään. Ja
päinvastoin, nykyisin suhteellisen
neutraaleilta tuntuvat sanat voivat
tulevien kielenkäyttäjien tajunnassa
kuulostaa erittäin törkeiltä.
SAATUNA
Hei! Huhuu! Tännepäin! Terve, mitä
kuuluu? Näin kun silmäsi
harhailivat ristiin rastiin selatessasi tätä
Suurta Kirosanakirjaa. Vilkaisepas
tätä manausta. Saatuna on näitä
moninaisia saatana-johdannaisia,
eräänlaisia sadatusmaisia banaani-
potkuja, joita valmistetaan pitkän
tuotekehittelyn tuloksena
huolellisella ammattitaidolla. Olisiko siitä
mihinkään? Oletko miettimässä ki-
rosananvaihtoa? Alkaako vanha
manauksesi jo pahasti rapistua? Onko
perskatistasi pudonnut pellinpalasia,
eikä vaihto-osia enää tunnu
löytyvän? Nyt olisi tarjolla saatunaa
päivän erikoistarjoushintaan.
Järjestetäänkö koeajo? Ilmaiseksi saatuna
saatunaakin kannattaa käyttää. Jos
siirryt saatunaan tämän kuun
loppuun mennessä, saat
kaupanpäällisiksi Heikuran ja Jumprahuitin.
SAATUNI Tunnin pituinen
mantra. Ei kelpaa valuutaksi edes Pirun
portilla.
SAIVARI
Saivartelijan sukupuoliyhteydessä
tarttunut, kaukaa haettu saatana.
Sinikka Savanheimo on lähettänyt
version Voi ny täin saivari. Ari-
päätteisyytensä vuoksi manaus hin-
kuaa Saamarin hallitsemaan
arvos275

tettuun kiroblokkiin. Kaikki on
sinusta kiinni. Saivari-aiheesta
enemmän hakusanassa Satiainen.
Ulla Hovin mukaan
kielitutkimuksen lähtökohtana on totuus, ettei kieli
itse arvota sanojaan. Kieli on
neutraalia, mutta eivät siis välttämättä
sen synnyttämät mielikuvat. Peitti
Hemänus jakaa sanat kahteen
osastoon, joilla on kuvaileva (denotatii-
vinen) tai midlemerkitys (konnota-
tiivinen). Miellemerkitykset ovat
kieliyhteisöissä yleensä melko
yhdenmukaiset. Myös Osmo A. Wiio
jakaa sanojen merkityksen
varsinaiseen ja sivumerkitykseen.
Varsinainen merkitys löytyy esimerkiksi
sanakirjasta. Sivumerkitys taas
viittaa sanan ylimääräiseen, usein
tunneperäiseen merkitykseen. Koska
kirosanat voidaan lukea näihin kon-
notatiivisiin eli si vumerkityksellisiin
sanoihin, niiden sana-arvo on
mieletön, tuplasti parempi.
Siksi myös Suuri Kirosanakirja
perustuu kaksimielisyyteen.
Useimmat kirosanat ovat siviilissä
tavallisia, harmaita, työssäkäyviä sanoja,
joilla on kotona vaimo, lapset ja
kotieläin (yleensä vaimon salainen
rakastaja), ja jotka viikonloppuisin
ryyppäävät päänsä täyteen ja
sammuvat vessaan. Mutta kun vaaran
uhatessa on aika käydä kaapilla
pukemassa batman-puku ylle,
tilanne muuttuu. Lepsusta möhiksestä on
kuoriutunut atleetti supersankari,
joka pelastaa kokonaisia suurvaltioi-
ta uhkaavilta katastrofeilta
unohtamatta Emulia-tädin keinoturkkista
kissaa puunoksalta.
Tämän myös Suuri Kirosanakirja
haluaa tuoda esiin. Suuri
Kirosanakirja rakastaa jokaista kirosanaansa
kuin ainokaistaan. Maailma pyörii
tällä totuudella. Mikään ei
lopultakaan muutu. Ikuinen aaltoliike
tuudittaa meidät ylihuomennakin
levolliseen uneen. TPS voittaa
mestaruuden. Jörn Donnerin ryhti säilyy. Ja
Raimo Sailas kulkee paperi
kädessään.
SAKRAMENTTO
Sakramentto on saatanan ja
sakramentin mielikuvituksellinen
yhdistelmä, meksikolaisvahvistus
jääkiekkojoukkueessa, sadattelumenun pi-
parmintto.
Sakramentti on kirkon eräiden
pyhien toimitusten nimitys.
Protestantit tunnustavat sakramenteiksi
vain kasteen ja ehtoollisen,
katolisilla niitä on seitsemän. Sana on
peräisin ruotsista (sakrament),
johon se on tullut latinan sanasta sac-
ramentum (velvoitus, virkavala,
varsinaisesti sotilasvala, kirkon
kielessä mysteeri eli sakramentti).
Latinan sacrum oli pyhä esine, uhri,
jumalanpalvelus, salaiset menot,
pyhyys, mysteeriot.
SAKRAMENSKATTU Lievä,
vanha voimasana, joka on päässyt
Nykysuomen sanakirjaan asti (osa
3, 	s. 24). Se on johdettu sakramentti-
sanasta kuten (ks.) Sappermentti.
SAKKARHNI Sirosana. Sokeria
bensan sekaan. Hammaslääkäreiden
suurin ystävä ja kätyri.
SAKSEENI
Heimo Aaltonen kertoi
pikkupojista, joita niin vanhemmat kuin
opettajat eivät toistuvista kielloista
huolimatta saaneet lopettamaan
kiroilua. Eräs mies keksi keinon. Aina
pojat nähdessään hän sanoi heille,
että he saavat kirota niin paljon kuin
haluavat, kunhan eivät
vahingossakaan sano Voi sakseeni sentään.
Siitäkös vesselit riemastuivat.
Luonnollisesti he ottivat uuden
manauksen heti käyttöönsä, aluksi aina kun
tyyppi tuli hokemaan heille
varoitusta, ja lopulta muutenkin, niin että
276

se syijäytti kokonaan karkean
kiroilemisen. Vanhemmat olivat tietysti
tyytyväisiä.
Valitettavasti tuo sakseeni on niin
mainio manaus, että se ehdottomasti
yleistyköön suuren kansan suuhun.
Sehän on sisällöltään pistävä, jopa
leikkaava, eikä sen kanssa parane
leikitellä. Ks. Haaro/Haaraviikset ja
vinkkelisakset.
Pienille lapsille muodostukoon
opettavaiseksi iltasaduksi tarina
migreenipotilaasta, jonka
leikkauksen yhteydessä aivokirurgi unohti
kallon sisään sakset. Jopa rupesi
miehellä järki lakkaamaan.
SAMPERI
Seuraavaksi esittelyvuorossa ovat
Samperi-kerhon jäsenet Samperi,
Sam petti, Sampura & Co.
Samperi on pesunkestävä saata-
nallistuma, suosittu ja lahjomaton.
Seon itseoikeutetusti porukan pomo.
Koska sen käyttäjäkuntaan voidaan
lukea hyvin erilaiset ihmiset, sen
viskositeettikyky on huima. Kun on
kerran joutunut samperin pauloihin,
siitä ei enää hevin pääse eroon; se on
kuin kiusallinen tahra ykköspaidas-
sa. Niin ikään samperin
käyttövalmius on sopivan pitkä, joten sille ei
käy kuin muille paristoille, kun
Duracell vielä jaksaa.
Samin tarina, osa 1.
Hämeenlinnalaisten neitosten Maijan, Virpin ja
Kaisan mukaan kaukaisessa
Skotlannissa asui 1500-luvulla
upporikas lordi Brandstone. Omaisuutensa
hän oli perinyt isoisältään, joka oli
alta aikayksikön heittänyt veivinsä
viskipullo kädessään. Kylän
asukkaat luulivat saaneensa suvuttoman
lordin perinnön itselleen. Mutta heti
hautajaisten jälkeen kylään ilmestyi
pikkuserkun-serkku Sam
kerätäkseen koko tuplajättipotin. Kylällä
petyttiin pahan kerran, Sam pelikin
kaiken. Vielä nykyään, kun jokin
homma menee pieleen, kuulee
ihmisten sanovan samperi.
SAMPETTI
Petetyn manaus.
Väärinymmärrettyjen nerojen unilelu. Nykyään
lähes jokainen suomalainen voi tuntea
itsensä petetyksi asiassa jos
toisessa. Joskus vika on
asennoitumisessa. Moneen huonosti menevään
asiaankin voi suhtautua
positiivisesti. Huumori auttaa.
Samin tarina, osa 2. Olisi sula
mahdottomuus, että muka teko- edkun
teknotaiteilija Sam Inkinen olisi
jotain pettänyt. Hän on itse tehnyt
kaiken työn omansa eteen, ja vähän
muidenkin puolesta kaupan päälle.
Hänen sanansa on miehen
mittainen, tai ainakin kengännumeron (ä
la Goljat, Kyklooppi). Jos hän jotain
277

erehtyy sanomaan - eikä sellaisia
hetkiä paljon ole, jolloin hän ei
jättäisi suutaan aukomatta - hän puhuu
pelkästään totta, vain
välttämättömän ja aina eksaktin. Kirjoittaes-
saan hän saattaa yltää huippuviree-
seen, jossa tähdenkirkkaat ajatukset
tuntuvat välillä sokaisseen
tekijänkin. Mutta ajatukset ovat
ehdottomasti ja ilman epäilyksen häivää
hänen omiaan.
Sampetti Inkinen (s. 1970) on
harvinainen esimerkki siitä, miten
nopea ajattelu (mutta tuskin
ymmärtämisen kustannuksella) on mitä
harvinaisinta maassamme. Vastoin
mediajulkisuutta hänen sydämensä
on paikallaan. Itseään raavaana
miehenä pitävän Jyrki Lehtolan
mielestä Sam Inkinen on
erinomaisen hellyttävä perusnuori. (Ks.
Tylsyys.) Vaikka tämä LittleUncle Sam
pitää itseään buddhalaisena hyper-
ajan suihkuturbiinina ja hyvien
vihojen sfääreissä matkaavana olavi-
paavolaisena, hänellä olisi Suomen
Bill Clintonina edessään
erinomainen poliitikon ura; en tunne ketään,
joka kättelisi enemmän kuin hän.
Hänen oikea nimensä on Samppa
Juhani Inkinen. Hän on kotoisin
Hollolasta. Lappeenranta kuuluu jo
edelliseen inkarnaatioon. Pojanklo-
pin kengännumero on sama kuin
Hessu Hopon.
SAMPURA
Eripuraa on usein sekä ennen että
jälkeen kiroilun. Toisinaan kiroilu
heittää lisää vettä kiukaalle. Missä
kulkee kiroilemisen oikeutuksen
raja? Kuinka vihainen pitää olla, että
saa kiroilla, vaikka John Vikström
olisi läsnä? Miten punnitaan
kirosanojen arvo kriisitilanteissa? Mikä
on syyn ja seurauksen lain vaikutus?
Näitä kaikkia kysymyksiä
miettiessä kannattaa purkaa enimmät
turhaumat sampuralla. Erityisesti
kateellisten ja nuikkakuntaisten
kuvataiteilijoiden suosima manaus,
ainakin tästä lähtien. Se on kirogurun
langettama noottikäsky.
Samin tarina, osa 3. Akateemikko
Sam (Samuel) Vanni, alkujaan Bes-
prosvanni, syntyi vuonna 1908
Viipurissa ja tuli maamme konkietisti-
sen taiteen johtavaksi käddnimeksi.
Hänen idolejaan olivat Henri
Marisse ja Wassily Kandinsky. Vuonna
1956 hän meni taiteilijakavereitten-
sa kanssa perustamaan Prisma-ryh-
män sen jälkeen, kun hän oli
siirtynyt lopullisesti kaksiulotteisuuteen.
Hän oli Suomen Akatemian jäsen
1964-78. Luultavasti hän maalasi
joskus oikeitakin tauluja. Hän kuoli
tiistaina 20.10.92. Ks. Husin hasin.
SAMSKATTI
Heppoisempi sam-variantti. Samin
kissasta ei de kysymys, nyt loppui
saivartelu. Samskatti on
verotuskysymys. Sillä halutaan verottaa pieni-
pipoisia ja suurikenkäisiä pois tästä
maasta, jotta tavallisilla miehillä ja
naisilla olisi vapaampi elää. Hannu
Karpoa tarvitaan, tietysti, mutta
tarvitaanko hienoperseitä? Hienoper-
seet maiskuttavat suutaan kaikessa
ylimielisyydessään ja välttävät
tulemasta sekoitetuksi Hannu Karpoon.
Mitä korkeampi koulutus, sen
varmempi on halu ottaa etäisyyttä
rahvaaseen. Naurettavaa! Ja kuitenkin
valta on muka kansan käsissä. Jy-
mäytetäänkö äänestäjiä? Onko
kansa sittenkin vain vaalikaijaa, ja onko
poliitikko tai isopomo se paimen,
joka johdattaa harhaan? Samskattia
tarvitaan. Tuntuu, että tästä ei
mitään tule. Tarvitaan vähintään sota,
jotta isoihin herroihin saataisiin taas
vähän lujuutta ja suoraryhtisyyttä.
Nilviäiset ammutaan alas
ensimmäiseksi. Hienoperseet, teidät on
mer278

kitty!
SAMSKUTTI Edelleen samaa
pataa. Vivahde-eroja.
Kaikkiruokaiselle yksi ruokalaji lisää.
SANKKERI
Tankkimainen rugby-kirosana.
Sukupuolitautien käyttö manailussa
osoittaa henkisen kehityksen toista
potenssia: sukuelimistä
seksitauteihin on psyykkisesti huomattavasti
pitempi matka kuin fyysisesti.
Huolimatta sankkerin vähäisestä
tunnettuudesta tämä syöpyvä veneerinen
haavauma on kirosanana yllättävän
pelottava sadattelun viljelyalue.
Sankkeri on epidemologisesd vain
trooppisten ja subtrooppisten
alueiden seksitauti. Parannukseen käyvät
tatuoitujen poppamiesten lohikäär-
meenkynsiesanssien lisäksi eräät
antibiootit ja sulfonamidit. Pehmeä
sankkeri rajoittuu sukudimiin
yhden tai useamman kivuliaan haavan
bakterisoimana. Neekerisankkerin
aiheuttaman nivustaipeiden ja
lantion alueen imurauhastulehduksen
seurauksena voi olla vakava kudos-
tuho. Taudin syntipukki on Gamy-
dia-sukuun kuuluva bakteeri.
SANONKO MINÄ
Uhitteleva, yleensä objektiton kiio-
lause. Tuntuu kuin sanoma olisi
jäänyt puolitiehen, isku d ole
mennyt perille, ehkäisykeinona on
käytetty viime tipassa ulos vetoa.
Parhaiten sanonko minä toimiikin
täyden yhteisymmärryksen
valtapiirissä, kun kaikki on muutenkin
läpinäkyvää ja epäuskottavaa. Manaus on
erilaisten luottamusmiesten kaukaa
kiertämää rihkamaa, jolla ei
tosipaikan tullen pyyhitä edes pyllyä. Mutta
kaikki on sallittua, kun
ongelmakohdat ovat hyvin perustdtuja. Ki-
roilija voi todella toteuttaa
lupauksensa ja sanoa jotain. Ikuisten
hiirien viimeisenä repeämänä ja
yllätysvetona sanonko minä saa
oikealla äänenpainolla seurueen kuin
seurueen kyllä hiljaiseksi.
SANSKULOTTI
Jyrkkä vallankumouksellinen
manaus. Tulee hetkiä, jolloin mies
vihaa vaimoaan yli kaiken ja
päinvastoin. Pahempaan on menty, kun iso-
viha tapahtuu eri aikaan. Silloin
syttyy kipinä. Kuka ei harkitsisi
vallankumousta? Neuvojat
kehottavat harkitsemaan vielä.
Aviopuolisolle se tarkoittaa vuotta. Mutta
poliitikkokin miettii vain yön yli.
Samoin liikemies. Onko tarkoitus
siis vain löytää yksipuolinen
kompromissi? Kaiken se kestää, kaiken se
kärsii...
Sietokyky ei ole sitä, että jaksaa
myötäkäymisiä. Historian
typistyttyä tämä sukupolvi ei enää kestä yli
tunnin tai yli tonnin
vastoinkäymisiä.
Ranskan vallankumouksen
aikaiset pitkähousuiset kansanmiehet
olivat sanskulotteja. Loput olivat
todennäköisesti kaskelotteja.
SANTANEN
Saatana-sukuinen sukunimikirosana.
Voi nyt santasen sontanen, isäntä
totesi sontakuorman päältä (lähde:
Sinikka Savanheimo). Hyvin
huollettuna Santanen toimii luotettavana
kirosanana liukkaallakin kielikelil-
lä. Sen käyttöaste laskee
paradoksaalisesti etelänmatkoilla
perikansallisten perkdeiden ja vittujen
astuessa voimallisesti esiin. Turisteilta
kielletty.
Santa on hiekka, sannat ovat
hiekkarantoja. Yyterin pitkät, valkoiset
sannat ovat varsinkin intiaanikesäi-
sin peitetty Sannoilla ja muilla
tytöillä, joita taas ei ole juurikaan pd-
telty. Santaneitosten yleisin
vaate279

parsi on nimeltään rihmanldeitämä.
Rantaleijonien yleisin vaateparsi on
nokkela sananparsi. Santaleikeistä
syntyy lehtolapsia.
Hiekkalinnoja ei koskaan
vakuuteta.
SANTERI
Saatana-sukuinen etunimikirosana.
Joku kaipaa Samperia? Anja, tule
apuun! Elämme vaikeita aikoja,
sanovat ne, jotka ovat tehneet
ajastamme vaikean. Ei syy ole Esko
Ahon, hän tekee parhaansa, vaikka
hän onkin käynyt miellyttävyyskurs-
seja. Silti hän on rehellinen.
Vastuussa on joku muu. Ei Mauno
Koivistokaan ole syyllinen. Yhtä hyvin
voisimme syyttää jotakuta
vanhainkodin seniiliä potilasta, joka uskoo
olevansa Aleksanteri Suuri. Syy on
meidän, välillisesti tai välittömästi.
Me Santerit kaivamme oman hauta-
kuoppamme. Kukaan muu ei siitä
välitä.
Ja jos maa on haudankaivuun
aikaan roudassa, syy on juoppojen
runoilijoiden.
SAPAROPÄÄ
Sian häntä, lyhyt poninhäntä.
Neutraali lastenkirosana tyttöjen
pehmeisiin leikkeihin, päästä välittämättä
Saparopää
balttilaina. Ei kerää kirosanaluoki-
tuksessa sen kummemmin tähdäkuin
erikoismainintojakaan. Ainoastaan
sen vihjaava sikaisuus nyhtää tarra-
kiinnityksellä hajanaiset puoltoää-
net. Ainahan on joku, jolle tulee ns.
huono kausi. Elämä on yhtä
biorytmiä.
SAPELI
Forssalaisten ihmemiesten Pertti
Ketolan ja Markku Toivosen
kehittämä manaus, joka 80-luvulle
tultaessa ehd ikuistua monen mieleen.
Irtonainen, vauhdikas ja kesy,
aavistuksen aromisuolalla ryyditetty
kirosana, jolla ei ole enää kovin
kummoista jälleenmyyndarvoa näin ato-
miajalla. Sen vanhahtava merkitys
alkaa olla suuressa ristiriidassa
nykyisessä populaarissa
arvomaailmassa, jossa pisimmän korren vetävät
taaksepäin sojottavat lippalakit,
reivit ja bleeb&klonk.
Sapeli on sekä lyöntiin että
pistoon sopivakäyrä yksiteräinen
miekka. Sapelihammastiikeri eli pleisto-
seenikaudella ainakin
Kaliforniassa; silloin Suomi oli kilometrien
paksuisessa umpijäässä. Huippufu-
tisd Litmasella on sapelijalat - hän
on Suomen ja MyPan lahja
eurooppalaiselle jalkapalloilulle, ainakin
pieneks’ Ajax,
Entä etymologia? Sapeli on
vohkittu unkarin sanasta szablya, jonka
verbi on szabni (leikata).
SAPPERMENTTI
Tosi lapsellinen kirosana. Jos Ulrich
Zwingli eläisi, hän olisi
ihastuksissaan. Nyt elävät vain Toimi
Kankaanniemi ja John Vikström, jotka
sulattelevat sappermentda omalla
tyylillään omissa riiteissään. Heille
sappermentti on kaiketi tosi kova
juttu. Arkkipiispan ylimääräinen
sakramentti lienee fudis. Vikström
280

edustaa Piispan Poikia (PiPo), joka
hakkasi vuonna 1992 helsinkiläisen
Mooseksen Potkun (MoPo) 6-3.
Sappermentti on eufemistinen
muunnos sakramentti-sanasta ja jo
vanhastaan lievä voimasana.
Sakramentti tarkoittaa pyhää kirkollista
toimitusta, joita luterilaisuudessa on
kaksi (kaste, ehtoollinen).
Roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko
ovat ahnehtineet niitä seitsemän.
Varsinaisena alkusakramenttina
pidetään Jeesusta Kristusta. Ks. Sak-
ramentto.
SAPPERMENSKA
Helsinkiläisen Hilja Aukimaan lähettämä
manaus, luultavasti Meltosjärveltä.
Huolimatta lisääntyneestä naispap-
pipopulaatiosta kuukautisia ei vielä
lasketa sakramentiksi.
SAPPERMINTTU Iloinen
kirosana. Lisänä piparmintun virkistävä
maku.
SARKATTI
Tulehdus vaaraa aiheuttava kirosana.
Sarkasmiin ihastuneille välttämätön
apumanaus, ehdottomasti. Ei väliä
mitä, kunhan tietää miten. Kyynikot
ovat egoistisia harrastelijoita
älyllisten sarkastien rinnalla. Herjaus-
ja kunnianloukkaussyytteet
pystytään välttämään täydennyssarkasmil-
la. Salamurhaajia kannattaa varoa.
Sarkasmiin taipuvaiset puritaanit
astuvat esiin rivistä ja ilmoittautuvat
luukulla, jotta heidät voidaan
rekisteröidä ja aakkostaa. Seppo
Heikinheimoa ei lasketa mukaan, sillä
hänellä on parta, joka liian helposti
kätkee ivallisen ilmeen. Tosin hän
on horoskoopiltaan kaksonen.
Katso-lehden toimittajan Eila Sar-
kaman mukaan Matti Lehtinen on
Suomen laulun jeesus. En uskalla
lukea otsikkoa pidemmälle. Tai luen-
pas, herra vaikuttaa kiinnostavalta.
Sibelius-Akatemian laulutaiteen
professori opettaa laulajaa hakemaan
kasvoilleen haukotuksen tunnetta ja
pitämään poskia hieman koholla niin
että ääni istuutuu oikeaan kohtaan.
Suomalaisen äänen laatuun ja omi-
naisväriin vaikuttaa
luonnonläheisyys. Puun positiivinen värähtely
olisi hyvä saavuttaa. Ehkä Matti
Lehtisen pitäisi samalla lailla
opettaa meidät syvät rivit kiroilemaan
mahdollisimman komeasti.
Matti Lehtinen alias Johannes
Pönttö (synt. 24.4.1922) oli Suomen
Kuvalehdessä viikon “Hän" 16.10.
1992. Riitta Pyysalo kertoo hänen
olevan myös erinomainen tanssija.
Sitten asiaan.
SARKOOMA
Käärmeenkielimanaus. Tässä on
täyttä rautaa, kirosanasyöpäläinen,
hurja karvaturri eli märkivä moo-
seksenpillu. Sarkooma saa
tansseissa ensimmäisen luvan. Se ei vie
pikkusormen saatuaan pelkästään koko
kättä, se vie myös takin päältä.
Seppo Kääriäinen jo murahtelee, Paavo
Haavikkokin yrittää perässä, mutta
pelästyttää kasvoillaan vain
pikkulapset, Sulo Aittoniemi ontuu
perässä ja kämppää lopuksi luokan
hitaimmat. Nyt jätetään parta
ajamatta ja sänki leukaan, on sisäkaton
rappauksen hionnan aika.
Sotilassoittokunta käyttää lyömäsoittimi-
aan hienostuneesti kuin Hakaniemen
pultsari talvisena
keskiviikkoaamuna. Ekonomien mieskuoro repii
viittansa ja huutaa sotahuutonsa
suoraan auki revitystä rintakehästään.
Maailmanloppu ennustetaan
varmuuden vuoksi joka tunnille
erikseen, ja sopimuksesta pidetään
kaiken lisäksi kiinni. Sarkooma on
apokalyptinen taideteos, kiroilijan
pataässä, pelkkää pimeää tuloa. Se
siunaa sielunelämän rospuuton. Se
on elinkautinen kanssarikollinen. Sen
281

mahtikäsky lyö nyrkin pöytään.
Sarkooma ei ole sarkastinen
kooma vaan sidekudoksesta kehittynyt
pahanlaatuinen kasvain eli sideku-
dossyöpä.
SARNELA
Senja Mattila Mäntsälästä lähetti
tämä saatanoituneen kirosanan. Kun
elämänmenovalittelusta
notkistuneena kieli täplää samelaa kitarisojen
hiekkasäkeissä jonkin tovin, posket
alkavat suorastaan pitää sanasta.
Sinänsä sen kiroarvo jää kuriositeet-
tisuutensa varaan. Tuntuu siltä, kuin
sukunimimäisyys olisi enemmän
haitta kuin hidaste. Suhtauduttava
suvaitsevuudella.
Persoonallinen manaus
vähemmän persoonalliselle persoonalle.
SARVIJAAKKOO
Sarvijaakkoa kutsutaan apuun. Tai
kerrotaan tarjoilijalle, mitä
ruokalistalta on valittu. Tässäpä veikeä
kirosana. Ja jotta kukaan ei epäilisi sen
mahda, paljastamme sen
taustavoimat ja takuuäänestäjät missä
tahansa kirovaaleissa. Koppakuoriaisia
tunnetaan nimittäin noin 300.000
lajia ja sarvijääriä noin 17.000 lajia,
joistakookkain, epäamerikkalainen
titaanijäärä kasvaa 15-senttiseksi ja
kuuluu siten maailman suurimpiin
hyönteisiin. Nämä luvut takaavat
sarvijaakkoon kansainvälisen
suosion.
Suomesta jääriä löytyy sata.
Hapsenkakkiaisten alaheimon
tunnetuin laji on hatmaankiijava satvi-
jaakko (Acanthocinus aedilis), joka
on samalla maamme pitkäsarvisin
kovakuoriainen. Koiraalla on 13-19
mm:n kroppa, mutta sen tuntosarvet
ovat jopa nelinkertaiset; naaraan
sarvet jäävät puoleen niistä. Sarvi-
jaakko lymyilee havumetsissä,
mutta joskus se viettää kissanpäiviä
rakennuksissakin. Vahinkoeläimeksi
siitä ei käytännössä ole - ehkä se ei
ole tarpeeksi ilkeän näköinen.
Toukka viettää kouluaikojaan vioittuneen
tai kuolleen männyn tai kuusen
kaarnan alla.
SARVIPÄÄ Itse Piru! Nyt
potenssilääkettä halvalla. Jollei joku
vielä tunne tyyppiä, kiroilija voi
varmistaa esittelyn kiroamalla
esimerkiksi Saatanan sarvipää.
SEITSEMÄN SARVIPÄÄTÄ
Kun ei yksi riitä, niin pannaan
seitsemän. Pakettiin, kiitos.
SATIAINEN
Kutiava seksikirosana, saatanan
sadas (im)potenssi, S.A.Int Tiainen.
Tuhannen taalan paikka satasella.
Sprintterin erikoinen. Valepukuinen
vieraan vallan kätyri. Jokseenkin
läpikuultava, tarpeeton ja
keinotekoinen kirosana.
Veijo Meren, joka ei ole kotoisin
Satakunnasta, mukaan satiainen on
johdettu sanasta sata, koska niitä oli
paljon. Satiainen ei kuitenkaan ole
suoraan teholtaan satakertainen
muihin manauksiin nähden. Sen
jokainen ymmärtää maalaisjäijel-
lään. Kuitenkin ihmiset lietsovat
hysteriaa ja liioittelevat
hätävarjelua samantapaisella logiikalla.
Esimerkki: kun säteily- tai
sairastumisriski jostain syystä kasvaa
kolminkertaiseksi, on tajuttava suhteuttaa
muutos alkutilanteeseen.
Todennäköisyys 1:1000 kasvaa tässä tapauk-
sessa vain todennäköisyyteen
3:1000, eli käytännössä ei juuri
lainkaan.
Suhteellisuudentaju on
luonteenpiirteistä arvokkaimpia.
Satiainen on loinen, joka taittuu
lähes aina seksissä (jollei käytä
kokovartalo- tai keski vartalokondo-
mia). Se aiheuttaa kutinaa karvoi-
tusalueilla sukuelinten ympärillä, ja
282

kun se käy oikein ilkeäksi, se voi
nousta navanseudulle ja kainaloihin
asti. Se elää ruokapalkalla (ihmisve-
ri). Satiaiset ja sen munat, sai väreet,
voi nähdä palkain silmin, ellei niitä
katso pilkkopimeässä. Aikuinen on
litteä ja leveä kaksimillinen
paskiainen, ihon värinen ja lujasti karvoissa
kiinni. Tyypit saa lähtemään
Orionin shampoUla, kunhan muistaa, ettei
niillä sentään hiuksia ruveta
pesemään.
Satiaiset eivät valitse isäntänsä tai
emäntänsä sosiaaliryhmää tai
palkkaluokkaa. Näille mikrotarzaneille
riittää muheva silakantuoksuinen
viidakko. Niitä sitten vain tutkimaan,
josko löytyisi Jane. Eräs parodonto-
logian tutkija oli aikoinaan onnekas,
koska hänellä oli omat satiaisensa.
Hän otti yksityiskokoelmastaan
yhden satiaisyksilön, nyppäsi
kainalokarvan ja munakarvan
mikroskoopin alleja tutki, kumman
baaritiskille satiainen lähti ottamaan naukut.
Se valitsi tietysti munakarvan, oli
sillä sen veiran häpyä. Jotta kyse
olisi muusta kuin sattumasta yhden
suhde kahteen, tutkijan olisi pitänyt
toistaa kokeensa vähintään
kymmeneen keitaan.
Satiaisia voi tavata myös lapsen
silmäripsistä tai kulmakarvoista.
Hmm. Tuskin se johtuu liiasta
tirkistelystäkään.
SATIKAINEN Ei se karvatyyppi
k-kirjaimesta miksikään muutu.
Satimeen se jää.
SATINKUTI
Nyt tulee turpaan! Onneksi
kenenkään kirosana ei ole Selkäsauna.
Toisaalta kuritusta toteutetaan myös
makuuhuoneen puolella. Kauniit
tytöt ja viehättävät naisetkin saavat
lainata lausahdusta uskottavuuttaan
menettämättä, sillä toisinaan se
tekee heidät entistä haluttavammiksi.
Kaikki riippuu tietysti sielukkuudes-
ta. Ilman sielua ei ole eroottisuutta.
Koska Suuri Kirosanakirja uhkaa nyt
suistua raiteiltaan sovinistiseen
tunnusteluun (sokeainkiijoitukseen), on
parempi lyödä myös miehiä,
muuten tasa-arvovaltuutettu Tuulikki
Petäjäniemi tulee ja heristää. Lättyä
sille. Mutta sanasta mittaa, satinku-
ti-tokaisu osuu miehiseen pirtaan
loistavasti, kunhan jätkä muistaa
ryhtinsä ja harmaaohimoinen
herrasmies säilyttää arvokkuutensa.
Jalkaa ei saa polkea. Nainen on
salama, mies ukkonen.
SCHEIfiE
Saksa paskaksi, ei kun paska
saksaksi. Lausutaan shaisse. Anni Läns-
mansin mukaan paljon käytössä
49220 Siltakylässä. Tapaus Schi-
manskin viimeinen repliikki riippu-
lennossa.
Saksalaiset kielentutkijat ovat
kovasti kiinnostuneita suomesta,
monet sikäläiset filologit jopa roh-
kenevat opetella sitä. Vain suomen
kieli on säilyttänyt lukuisia muinais-
germaanisia sanoja alkuperäisessä
muodossa. Eli on takapajuisesta
sijainnistamme jotain hyötyäkin.
Scheifie
283

Muinaispreussi sen sijaan ei ollut
Sakujen kieltä, vaan balttien.
Preussilaiset tapettiin sukupuuttoon 1600-
luvun alkuun mennessä. Heidät
nujertaneet saksalaiset alkoivat
nimittää itseään preussilaisiksi.
SEBULON
Sinikka Savanheimon lähettämä
kirosana, joka toimii myös
muodossa Voi sebulonin sebulon. Ei totuus
siitä miksikään muutu, Sebulon on
ja pysyy Jaakobin ja Leean
kuudentena poikana.
Sebulonin heimo käsitti
korpivaelluksen aikana noin 60.000 miestä.
Se asusteli Isaskarin
pohjoispuolella jossain Galileanmeren ja
Välimeren välimaastossa. Aluksi sillä ei
ollut hyttysenpuremaa merkitystä,
mutta Jesajapa arvasi, että
myöhemmin sen tonttien hinnat nousisivat.
Niinpä: kun perkele oli tarpeeksi
kiusannut Jeesusta Nasaretissa,
Jeesus häippäsi Sebuloniin; loppu
onkin kirkkohistoriaa.
Tämän raamatullisen kirosanan
sanoma siis on: ei ole koiraa
karvoihin katsomista.
Heprean sebulon tarkoittaa
asuntoa.
SEEKATTI
Seekatti eli “Katso, kissa!” Tämän
hupaisan lauseen parahti kirurgian
professori Sven Omedveten Abo
Universitetissa vuonna 1812, kun
tyräporttien anatomian
havaintoesityksen aikana sattui väärä kuvataulu
käteen. Kuva esitti vatsa-avanteista
kissaa.
Aprillia. Se oli pelkkää Minna
Hapulin mielikuvitusta (ks.
Himskatti). Opetus on, ettei kaikkea
lukemaansa kannata uskoa todeksi.
Toisaalta, edellä kerrottu tarina ei ole
välttämättä mahdoton. Mielettömim-
mätkin ajatukset ovat teoriassa totta,
ellei niitä todisteta mahdottomiksi
myös tulevaisuudessa. Onneksi
tulevaisuus on loputon. Historia ei ole
loppu; tulevaisuus on historiaa siinä
missä eilispäiväkin.
Kerran haave, joskus totta.
Viimeisten tutkimusten mukaan
margariinikaan ei ole enää niin
terveellistä. Eläköön voi! Voita
kannattaa aina panna kirosanan päälle.
Kukapa kestäisi kuunnella muotoa
Margariini seekatti?
SEISOKKI
Kirosanoilla pitäisi olla
aksenttimerkit. Niiden luonne mullistuu
siirryttäessä kirjoitusasusta äänneasuun.
Voit harjoitella erilaisia variaatioita
seisokista (varsinkin työpaikalla,
jolloin manauksesta tulee kunnon
työseisokki). Vaihtele painoa eri
tavuilla, kokeile venäläisiä s-kirjai-
mia, venytä vuorotellen eri
kirjaimia, vaihtele voluumia huudosta
kuiskaukseen jopa saman
hengenvedon aikana, pistä tuleen koko
ilmaisukapasiteettisi, käytä älyä,
huumoria, tunnetta, revi
manauksesta kaikki irti. Kuvittele sille uusia
merkityksiä ja erilaisia
käyttöyhteyksiä.
Kirosana on mitä loistavinta
hengitysharjoitusta. Suurta
Kirosanakirjaa tullaan suosittelemaan
Teatterikorkeakoulun yhdeksi
keskeisimmistä kurssikirjoista.
Tähän lopuksi haluan kertoa
tositapahtumaan perustuvan vitsin. Juha
Kakkuri oli kerran nuorenamiehenä
pikkusiskonsa Leilan kanssa
Linnanmäellä. Hän kysyi: Tiedätkö miksi
sinut laitetaan aina karuselliin?
Leila katsoi kysyvästi isoonveljeensä:
No? Juha vastasi: Saadaan vahinko
kiertämään.
Sittemmin Juha päätyikin
radiotoimittajaksi Radio Ykköseen.
Saanko lähettää terveisiä? Käytä edes
284

kerran suorassa lähetyksessä sanaa
seisokki, Juha!
SEITTI
Kirosana kuin hämähäkinverkko. Se
haalii kokoon kaikki mahdolliset
alitajunnalliset paheet. Äitilukld
vaanii ja lopulta popsii.
Hienostunut, vaarallinen ja monimielinen
kirosana, joka kiihottaa
mielikuvitusta, myös miettimään sille
itselleen syvempiä merkityksiä. Ks.
Lukki.
Lehtikielen alatyylisiä ilmauksia
tutkineen Ulla Hovin mukaan
voimasanojen määrittelyä vaikeuttaa se,
että ilmaisuilla voi olla useita
ulottuvuuksia. Ja sehän on loistavaa, se on
haaste, se on seikkailu! Magnus
Ljungin ohella toisen ruotsalaisen
kirogurun Lars-Gunnar
Anderssonin laatimat kiroilun kolme
pääulottuvuutta ovat esteettinen (kaunis-
ruma), moraalinen (hyvä-paha) ja
hygieeninen (puhdas-likainen).
Kiroilua voidaan arvioida myös sen
mukaan, pidetäänkö sitä oikeana vai
vääränä, vaativana vai
yksinkertaisena, korkea- vai alakulttuuriin
kuuluvana tai hyvänä vai huonona.
Seitti sisältää nämä kaikki
dilemmat.
SEIVÄS
Penis-symbolinen anttikalliomäki-
mäinen (sd) kirosanalöytö, johon
Kauniit ja rohkeat
-saippuaoopperan katsojat takertuvat kurkunpääl-
lään lukiessaan Jallua tai
valtiovarainministeriön budjettiesitystä.
Kirkkaimmin seipäänsä niellyt
voimistelunopettaja Antti Tapani
Kalliomäki oli nuorten
Euroopanmestari (1966), hopeamitalisti
Montrealin olympialaisissa (1976)
ja hyvänä kakkosena EM-kisoissa
1986. Lajina oli vauhditon
kuulantyönnön leveysaitajuoksu. Tai eikun
seiväshyppy. Kansanedustaja ja Sd-
eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Kalliomäki on kunnostautunut myös
pääministerin sihteerinä. Mikään
ihme se ei ole, hän on syntynyt Sii-
kaisissa. Lokakuun 1992
kunnallisvaaleissa hän oli Vantaan äänihara-
va ja koko maan ääniharavista peräti
yhdeksäs (5230 ääntä). Horoskoop-
pimerkiltään hän on ylittänyt
kauriin merkin, mutta ei rimaa hipoen.
Poliittisesti hänellä on erinomaista
nostetta - riittääkö seiväs?
Nokiassa tuskaillaan: Voi sam-
maltunu seiväs. Joku maajussi
Nokian kumisaappaat jalassaan on
tainnut palata muutaman vuoden
pituiselta ryyppyreissulta.
SEPPOHOVI
Vapun, Riikan ja Niinan mukaan
sana merkitsee pelkkää kauhua.
Kaikki me tunnemme kotiliesien
kynttilän Seppo Hovin, mutta se ei
nyt kuulu tähän. Ei Perkeleeltäkään
kysytä mitään, kun hänet pannaan
Kirosanakirjan lehdille
kummittelemaan suurena mätäpaiseena ja kir-
kottomana jänisräikän irvikuvana.
Manauspitoisuudeltaan seppohovi
rankataan miedoksi, sateilta
suojatuksi ja verettömäksi trendikirosa-
naksi, jonka ilmeinen epämusikaali-
suus tekee hyvää eritoten
epätasaiselle hammaskalustolle.
Kunnianhimoisille kiroilijoille seppohovi on
haaste: sen painon täytyy siirtyä
vähintään po-tavulle, muuten kesä-
keitto palaa pohjaan. Tällöin se saa
venäläisen aksentin ja suolakurkun
maun.
Vrt. Kirka.
SERBI
Uutuus! Tuttu TV:stä! Tämä ruu-
dintuoksuinen ja luodinreikäinen
manaus on kuin kivitalo Eirassa, joka
Monty Pythonin liikkuvan ja
ihmi285

siä syövän animaatiokerrostalon
lailla kolisee kulman takaa esiin.
Kroatit tulevat vaatimaan osansa, se
on varma. Jugoslaviaa ei enää ole,
mikä on varsinaisen tyhmää, koska
sen vuoksi se menetti jalkapalloilun
EM-kisapaikan Tanskalle, joka otti
ja vei kultaa! Kirjaimet serbissä ovat
paikallaan, ja oikeat kirjaimet
kaiken lisäksi. Todella mukiinmenevä
uusmanaus.
Eteläslaavilaiset serbit kuuluvat
dinaariseen rotuun ja puhuvat ser-
bdkroaatin kieltä. Ks. Hertsegovina.
Amerikkalainen shakin
suurmestari Robert Fischer voitti
Belgradissa 5.11.1992 kuningasindalaisella
puolustuksella 30. pelin Boris Spass-
kia vastaan 27 siirrossa ja koko
näytösottelun pelivoitoin 10-5.
Ottelu oli alkanut montenegrolaisessa
Sved Stefanissa päivälleen 20
vuotta siitä, kun Fischer vei Spasskilta
maailmanmestaruuden
Reykjavikissa 1972. Palkintosumma oli 5
miljoonaa dollaria, josta voittaja sai 3,35
milliä eli 17 miljoonaa markkaa.
Comeback oli lupaava.
Tynkä-Jugoslavian poliittisesti tuomitun si-
sällissotatilanteen vuoksi YK ja omat
hallitukset eivät nielleet pelaajien
ottelua nikottelematta. USA jopa
uhkaa vankeustuomiolla, jos Bobby
Fischer palaa takaisin. Hän on
kuitenkin ilmoittanut asettuvansa
Jugoslaviaan. Hän puhuu sujuvasti ser-
bokroatiaa.
Tiistaina 15.12.1992
Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin
etsintäkuulutti Fischerin Jugoslavian
saarron rikkomisesta.
Jdklriksen mukaan serbi käy
kirosanaksi esimerkiksi ruotsalaisista.
SHIT
Paska englanniksi. Ehei, ei pelkoa
amerikkalaistumisesta. Kirokulttuu-
rimme on vahva kuin usko
keihäänheittäjiimme. Mutta aina löytyy
valistuneita tyyppejä, joiden
mielestä ulkomaisilla kulttuureilla on
meille joskus jotain pientä annettavaa.
Röyhkeästi varastamaan vieraiden
kielien parhaimpia sanoja! Ei
koskaan palauteta niitä, maksetaan
enintään potut pottuina! Sitä paitsi shit
on yllättävän toimiva, veikeä ja
ärhäkkä manaus. Sitä kiroilee
toisinaan ihan ilokseen. Sekin hyvä
puoli on mainittava, että kirjastossa shit
menee läpi kuin vesi. Sivullinen
mummo luulee aina, että kyseessä
on pelkkä sihinä.
Amerikkalaisten lännenelokuvien
ainoa kirosana tuntuu olevan shit.
Fuck on tullut kuvaan vasta
uudemmissa toimintaleffoissa.
Yhdysvaltalaisen kirjailijan ja skenaristin
Frank Gruberin mukaan länkkärissä
on seitsemän perusteemaa: ratsuväen
ja intiaanien taistelu,
uudisraivaajien työ, maanviljelijöiden ja
karjanomistajien ristiriidat, yksinäinen
sheriffi, rohkea lainsuojaton, kosto
ja maailmanvallanrakentaminen.
Gruber kuoli vuonna 1969, mutta
armon vuonna 1992 Clint Eastwood
ohjasi testamenttinsa Atrmottoman,
joka käänsi kaiken nurin.
Shit. Hiljaisenakin toimiva enk-
kulaina. Kuin shit olisi aina ollut
suomalainen kirosana.
Ks. Merde.
SHOKKI
Kuten Shit, myös shokki on suhuäs-
sänsä vuoksi verraton kirosana.
Sihinäalkua voi pitkittää minuutti-
kaupalla. Parhaimmillaan
lausuttuna shokki on mitä mestarillisinta
elokuvacfektiä. Enemmän naisten
kirosana, koska he pelkäävät
enemmän, vaikka miehet ovat
pehmeämpiä. Kyseessä on enkkulaina (shock).
Shokki on hengenvaarallinen tila
eli noutajakutsuu jo. Sen
tuntomerk286

kejä ovat kalpeus, kylmä hiki,
rauhattomuus, nopea ja heikko pulssi,
uupumus ja jano. Ensiavussa
loukkaantuneen jalat on kohotettava ja
pää laskettava alas. Rauhoittelu ja
jäähtymisen estäminen tulevat
Seuraavaksi. Mahdollinen verenvuoto
on pysäytettävä vasta sitten, ellei
punaista roisku kuin härän kurkusta.
Shokki voi aiheutua myös
histamiinin suuresta vapautumisesta aller-
giakohtauksessa (anafylaktinen
shokki). Pelkkä ampiaisenpisto
saattaa riittää. Myös eräissä
tartuntataudeissa bakteerien tai bakteerini yrk-
kyjen runsas syntyminen
verisuonissa shokeeraa. Muutoin shokki
seuraa yleensä siitä, kun kiertävä
verimäärä on liian vähäinen
verrattuna ääreisverisuoniston yhteistila-
vuuteen. Eli liian vähän verta
käytössä. Paha juttu.
Shokki on legendaarinen kauhu-
sarjakuvalehd.
SIAN...
Yleinen agraarietusana yhdistelmä-
kirosanoissa. Kotieläimistä
provosoivin. Jäntevästi sointuva,
alentava, voimakas kainalokeppi kohti
vielä törkeämpää kiroilua.
Juutalaisten kauhistus, muhamettilaisten
koston miettimisen paikka. Siasta
enemmän hakusanassa Sika.
SIAN KLITORIS Kai emäsialla
on varaa lainata hermokeskustaan
kiroilevalle suomalaiselle.
SIAN RAKKO Kusetukseen.
S IÄN S AP ARO Lastenkirosana.
Poninhäntä heiluu viettelevästä Ks.
Saparopää.
SIAN VITTU Ja sitten itse asiaan.
Eläimiinsekaantujat joko välttävät
tai korostavat tätä ilmausta, loput
kiroilevat muuten vain. Erittäin
musikaalinen.
METSÄSIAN JULMA AISA
Timo Risku -pelote. Ks. se.
SIEKURAN PILLURA
Kurikkalainen Aatos Ala-Risku on
lähettänyt tämän kirosanan Pohaja-
laasta. Samassa erässä tuli Heleve-
tin saku, joka lienee sodanaikaista
jäännöstavaraa. Se ei tietenkään
ansaitse tulla erilliseksi kirosanaksi,
se on solvaus. Kolmas manaus on
Totta iankaikkisesti. On siinä
aatosta kerrakseen. Se, joka pysyy
iankaikkisesti totuutena, voi olla vain
valhe.
Puolustukseksi on sanottava, että
siekuran pillura on jäänyt mieleen
kuin järjen happohyökkäys. Se on
joskus viimeinen ajatus ennen
nukahtamista. Siitä kymmenen
pistettä.
SIEKURAN PILLARI Jalasjär-
veläisen emännän käyttämä versio.
SIKA
Eläimenä onnenpekka, jota
juutalaiset silittävät mutta eivät syö.
Suomalaiset syövät sikaa muutamaky
nimenen kiloa vuodessa, saksalaiset ja
tanskalaiset tuplasti enemmän.
Koska sika on sikiävyytensä, nopeakas-
vuisuutensa ja vaatimattomuutensa
vuoksi suosittu kotieläin, myös
kiroilussa ja huonossa
käyttäytymisessä sian kielenviljely on runsasta.
Juice Leskinen tietäisi sen
tonttulakki päässä, jos hän olisi
tamperelainen. Jokainen Valittujen Palojen
lukija tietää, että sika on koiraa
älykkäämpi. Sika itse tietää arvonsa; se
ei häpeile. Siksi se onkin
eräänlainen kirosanameren Sikojen lahti.
Kaikille löytyy jossain paketissa
jotain.
Sikoja on eniten Kiinassa.
Sikamaisten poliitikkojen ja
liikemiesten bisneksissä on paljon
porsaanreikiä. Jokaisen kunnon vaimon mies
on sika.
Sika tulee indoeurooppalaisen
kantakielen sanasta suka, joka on
287

ääntä matkivan sanan su-
pienenny sm uoto.
Törkeän solvauspitoisuutensa
vuoksi sika on erinomainen
liitännäinen yhdistelmiin. Näitä olisi
tänään saatavilla:
SIKAPASKA Kuulostaa jo
korttipeliltä. Leena Tomiaisen ja Maarit
Nuopposen mukaan ilmaisu on
Mikkelin seudulta.
KIIMA SIKA Pysykää perässä.
Jukka Uhlgr6n Lohjalta jatkaa luon-
toaiheista kirosanatuntemustaan.
EMÄSIKA Kaikkien sikojen äiti.
Ks. Emä...
PULLOPERSESIKA Tosi
harvinainen kinkku, alkoholistisen sodo-
miittihomon unelma. Ks. Pulloper-
sesika.
RUNKKUSIKA Voi poloista.
Eikö emä anna? Vai kihnuuko itse
rouvapossu aidanseivästä vasten? Ks.
Runkku.
SIAN PERÄSUOLI Tästä
näkökulmasta katsottuna ei kovin
antoisaa kiroiltavaa. Ks. Peräsuoli.
METSÄSIAN JULMA AISA
Rankka juttu. Ks. Metsäsian julma
aisa
SILLI
Sukuelimeltä haiseva postmoderni
pillu-takinkääntäjä. Koska
työväestöön kuuluvat naiset ovat porvari-
luokkaan kuuluvia naisia parempia
sängyssä, tämä on nimenomaan
paikkansa tiedostavien ja
halukkaiden, alle 23-vuotiaiden neitosten
käyttämä signaalikirosana varsinkin
silloin, kun ei ole parempaa
tekemistä.
Sillit (Qupeidae) ovat Telluksen
tärkeimmät kalastuksen marttyyrit.
Silakkakin on sillikala. Harri
Holkeri ei silti suostu
presidenttiehdokkaaksi. Sillinaaras kutee kerrallaan
30.000-100.000mätimunaa.
Valmiita seksileikkeihin sillit ovat 4-5
vuoden iässä. Ne rakastavat hanka-
jalkaisäyriäisiä. Susisillit syövät
yksinomaan muita kaloja, eikä niillä
ole umpilisäkkeitä. Silli on takuu-
jouluruokaa. Silli ei osaa ruotsia.
SIMPSKATTI
Pirteähkö, käsissäpysyvä ja
pesunkestävä kirosananen. Simmiä löytyy
niin tietokoneen muistipiireistä kuin
simppelismistä eli
yksinkertaisuudesta. Älköön kukaan tietenkään
kuvitelko, että simpskatti-sanue
olisi jotenkin muita hölmömpi. Se
hoitaa homman kyllä kotiin. Sillä on
merihevosen muisti.
Simpskatti soikoon, kapteeni
Haddock manasi, kun italialainen
hurjastelija ajoi keskelle
markkinoita (Tuhatkaunon tapaus,
suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta).
SIMPSKUTTI Tintin manaus
hänen miettiessään kiperään
tilanteeseen ratkaisua helikopterista
käsin. Ratkaisu oli tietysti
radiopuhelin (Sama tapaus).
SIMPSETT1
Setti Simpsonin erikoisia. Humaani
manaus: ei peri korkoa. Lisäaineina
ymmärryksen sahramia,
huonomuistisuuden keittosuolaa,
varovaisuuden uutetta. Asiantuntijana jokapai-
kanhöylä. Rahoittajina laukkuryssä,
taulukauppias ja kengänkiillottajan
veli. Myydään Rabatissa, Kymppi-
kioskissa ja Ruotsalaisen teatterin
kahviossa. Säilymisaika kolme
päivää, jonka jälkeen se kelpaa karalle
kolme viikkoa, jonka jälkeen se
kelpaa spurgulle kolme vuotta,
jonka jälkeen se kelpaa demareille aina.
Talletuspaikkana roskapankki
Peritään arvonlisävero
Domino-kekseissä.
SIMPURA
Pahemmin umpisolmuun kirosana
288

ei voi enää mennä. Mutta kirosana ei
olekaan mikään kenkä. Sitä ei
tarvitse avata edes Greenpeace-aktivistil-
le. Simpura on kuin komeljanttarin
sukunimi, paitsi kun kyseessä on
todellisuus. Helsigin
puhelinluettelossa Simpuroita rivittyy
kymmenkunta, eikä heistä ollenkaan
vähäisimpänä hammaslääkäri Suvi Sim-
pura-Juurikivi. Simpura on
miellyttävä kimuranttimanaus aikuiselle
ihmiselle.
Tintti manasi simpuraa
bussimatkalla Geneven lentokentälle, kun
Milou olikin tuonut Tuhatkaunon
sateenvarjon sijasta jonkun geneve-
läisen herrasmiehen sateenvarjon
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta).
SIMPUTTI
Ohi on 330. Intistä kotiutuvan si-
säänajomanaus. Jos kerran on
painettu lokaan, kerran on myös tuleva
koston hetki. Kärsivällinen odotus
palkitaan aina. Tuhat vuotta niellään
nöyryytysten katkeamaton sarja, ne
kaikki kuukaudet. Yhtenä päivänä
etusivulla lukee Nyt. Kaikki väki
kostaa toisilleen yhtä aikaa. Kansa
nousee veli veljeä vastaan, anoppi
anoppia vastaan. Simputuksesta
kostoon on yllättävän lyhyt matka,
kuin kaiku. Sen, minkä taakseen
jättää, sen edestään löytää.
SIMPUUTOS Muistinmenetys. Ei
lunttikaan auta.
SIPULI
Kiropuijoa. Sillä sipuli. Perheen-
emäntämäinen kevytmanaus pikku
harmeihin.
Sipulit tulkitaan alaryhmäksi
liljakasveissa, jotka ovat ruohoja.
Alkujaan luultavasti länsiaasialaises-
sa sipulissa ei ole edes vitamiineja
kovin paljon. Kivennäisaineita sen
sijaan löytyy monipuolisesti. Ennen
kaikkea sipulin käyttö perustuu sen
ihanaan makuun ja aromiin. Pyhän
valkosipulin ystävät ovat jo tosi friik-
kejä. He investoivat sitä jäätelön
sekaan. Toisin sanoen kariistit
syövät yksinomaan valkosipulia, jonka
he maustavat hyvää mielikuvitusta
osoittaen lihalla, kalalla, perunalla,
voileivällä tai jäätelöllä.
Sipuli on ruotsinlaina.
Sotilasslangissa sipulipussi tarkoittaa soti-
lasreppua.
SIRKKELI
Pahaa jälkeä tekevä kirosana Jos
sirkkelille antaa pikkusormensa, se
antaa sille kyytiä, mutta ei vie
lopulta koko käsivartta. Naps vaan.
Vaarallisuutensa vuoksi sirkkeli eli
suomeksi pyörösaha on hampaita
vihlova, korvissa kirskaava ja suuta
pahoinpitelevä manaus - siksi
suositeltava, vaikka kuuluu lähinnä täti-
saijaan.
Muinaisruotsin sana cirkil
tarkoitti ympyrää, piiriä, rengasta tai
kehää. Nykykielessä se on cirkel, joka
tarkoittaa myös sirkkeliä.
SISKOT
Voi veljet -muodon sisarinuoto.
Hiipuvan feminismin viimeisiä
vyötäiömakkaroita. Naisasianaisten
ja isosiskosten asia on heitetty sis-
konmakkarakeittoon, jonka
uudelleen miehistyvä machomies on
vihdoin ja viimein syönyt poskeensa.
Tämäntasoisten pehmosadatusten
kututehdas on siskonpeti.
Tutkija Sari Näreen mukaan
naisten asema on ottamassa takapakkia
(HS-kuukausiliitel4.11.92).
Feminismi ei enää kiinnosta uusia naisia.
Hänestä tuntuu kuin jokaisen
sukupolven olisi mietittävä uudelleen ja
uudelleen samat sukupuolirooliasiat.
Lapsille sankari on vastuunkantaja.
Silti he ihailevat vastuunkiertäjiä.
289

Nuorille sankari materialisoituu
vahvana, väkivaltaisena ja komeana
action-miehenä, joiden jalkojen
juureen siskot kapsahtavat ja veljet
tukeutuvat hakiessaan esikuvia. Sari
Näre tuntee itsensä vanhaksi tasa-
arvotädiksi, joka pelkää työnsä
menneen osin hukkaan. Tietenkään
vika ei ole hänen, vaan ajan. Mutta
kaupallisen seksin buumi on tuskin
pääsyy naisvihaan. Takana taitaa
piillä keski-ikäisty vien miesten
pelkoja kateus voimakkaiden,
älykkäiden ja menestyvien naisten perään.
Mies kostaa. Lapsellisesta Se on sitä
vastuunkiertelyä. Ympyrä sulkeutuu.
Historia on aina toistanut itseään.
Miksi se ei toistaisi vastedes? Mikä
saisi Esa Saarisenkaan kuvittelemaan
olevansa viisaampi kuin Platon?
Tosin pelkkä tietojen ulkoa
oppimiseen perustuva älynäppäryys on eri
asia kuin elämänviisaus, jota ei opita
kouluissa vaan tietyntyyppisessä
elämässä tietyntyyppisellä
asennoitumisella, ja jonka oppivat vain ne,
joilla on siihen sisäsyntyisiä lahjoja.
Usein äly on pelkkää retoriikkaa.
Suuri Kirosanakirja ei muuta
olekaan kuin retoriikkaa. Mutta rivien
välistä löytyy uskomattoman paljon
elämänviisautta, kerrotaan.
SISSO KIESUS
Forssalaista murretta
parhaimmillaan. Sisso on pidennettynä sisseo
eli: sitten se on. Täsmälleen
kirjakieleksi manaus kuuluu: sitten se on
Jeesus. Kenen hänen sitten luultiin
olevan? Forssa on 20.000 asukkaan
kaupunki Helsingin, Tampereen,
Turun, Mäntsälän ja Nakkilan
keskipisteessä, mutta silti siellä ei ole
rautatieasemaa. Sen takia paikalliset
erikoisuudet kirosanoista,
murresanoista ja kuolinsanoistaalkaen myös
pysyvät paikallisina. Forssa on
kuuluisa kauniista tytöistään, kuten
Turku, mutta he ovat sata kertaa
vähemmän koppavia kuin turuttaret.
Nämä samat forssattaret muuttavat
kaupungistaan pois sellaiseen
opiskelukaupunki^, jossa on
rautatieasema. Turussa on. Forssan likoista
tulee Turun flikoi.
Ks. Kiesus.
SISSOO No, turha tässä on
napista vastaankaan. Ei tehrä onkelmaa
SISSOS Herranen aika! Huh-huh!
SITTIÄINEN
Sittiäinen eli sittisontiainen on
Veijo Meren mukaan johdettu sanasta
sitta (ulostus, kakka). Sittisontiai-
seen on täten ovelasti pakattu kaksi
samaa paskaa tarkoittavaa sanaa
yhteen yhdyssanaksi. Kaikkihan
tuntevat ulostuksen ruotsiksi (skita)
ja englanniksi (shit). Keskialasak-
sassa se oli schiten.
Indoeurooppalaisessa kantakielessä juuri oli sana-
vartalo skid-, skhid- (erottaa,
halkaista, jakaa). Siitä tehtiin kreikan
skhitso (halkaisen). Ei ole vaikea
arvata, mistä suomen skitso eli
jakomielitautinen on tullut. Veijo
Merellä on vaikeuksia vastustaa ajatusta,
että suomen sanalla on yhteyttä
noihin indoeurooppalaisiin sanoihin.
Lyhyesti: sittiäinen on
jakomielitautinen tuplapaska. Tai toisin
sanoen: kaksijakoinen kaksoisolento.
Eiköhän siitä revi riittävästi
perusteluja tämän manauksen käyttöön. Ei
suositella ruokapöydässäkirailtavak-
si.
SIUNAA VARJELE
Kaksinkertainen varmistus
käynnissä. Pelkkää puolustuspeliä. Suoja-
vallisinetti. Ikänaisten vakiokiros-
toa, taivastelun kaksois verbi nen
murehdinta Siunaa varjele siunaa ja
varjelee, kun oma äly ei riitä
käsittämään tapahtunutta Maailmahan on
ihmeellinen paikka. Jostain syystä
290

Sittiäinen
ei vetele, että se toimii vastoin omia tinmerkin. Latinan sana signare on
suunnitelmia. Herran puoleen kään- tehdä leikkaamalla tai piirtämällä
tyminen auttaa. merkki johonkin, esimerkiksi puu-
Sekä siunata- että varjella-verbit hun tai kiveen. Nominatiivimuoto
ovat germaanilainoja. Ruotsin väl- signum tarkoittaa merkkiä. Sen pie-
signa on siunata. Alkujaan siunaa- nennysmuoto signetum on pieni
minen on tarkoittanut meikin lyö- merkki. Sitä kautta syntyi myös
mistä ja tekemistä, useimmiten ris- suomen sana sinetti.
291

Vaijella-verbi johtuu verbeihin
varoa, varoittaa, tallettaa, ajatella,
puolustaa, ympäröidä punosaidalla
tai suojavallilla, peittää ja suojella.
Ruotsin väija on puolustaa. Se
tarkoittaa myös miekkaa.
Ks. Herra siunatkoon, Sus
siunatkoon.
SIUNAKKOON Tosi rahvasta
muoritusta. Katso edellinen rivi. (Jos
katsoit jo, katso toisen kerran.)
SKALPPI
Mekaaninen, tasasuhtainen ja vaih-
tolämpöinen kirosana levottomaan
elämään. Jokaisessa meistä on
varmasti skandinaavista intiaaniverta eli
lappalaista shamanismia. Ratsuväen
sijasta paikalle karauttaa
mustamaija. Meillä on omat tapamme skalpa-
ta.
Skalppi on päänahka, joten jos
käy kalpaten, sisäkumi viedään.
Amerikanenglannin scalp tarkoitti
intiaanin irrottamaa päänahkaa.
Englannin sana tarkoitti alun perin
pääkalloa, pääkoppaa. Englanti on
todennäköisesti lainannut sen
pohjoismaisista kielistä. Tanskan skalp
tarkoittaa maljaa, hylsyä.
Indoeurooppalaisen kantakielen
sanavartalo oli kel- ja skel- eli leikata,
halkaista.
SODOMA
Raamatullinen kirosana, jolla on
suolainen sivumaku. Sodoma oli
syntien pesä, kuten Kaisaniemen
puisto.
Jumala tuli däkeläisparin
Aabrahamin ja Saaran luo kylään Mamren
tammistoon. Hänelle tarjottiin jal-
kahoitoa ja vasikanleikettä. Jumala
sanoi palaavansa vuoden kuluttua,
ja silloin Saaralla olisi oleva poika.
Saara naurahti: “Jaa että tässä
kuihtuneena minussa heräisi vielä kyr-
vänhalu? Isäntäkin on jo vanha kuin
brontosauruksen perse. ” Silloin
kaikkitietävä, todellakin kaikkitietävä
Jumala kysyi klassisen lauseen:
“Miksi Saara nauroi?” Ei saanut
isopomo Aabrahamin muijasta
selkoa. Hän läimäytti kätensä polville
ja sanoi lähtevänsä pistämään
Sodoman ja Gomorran maan tasalle. Hän
lupasi, että jos hän löytäisi edes
viisikymmentä vanhurskasta, hän
säästäisi Sodoman. Aabraham rupesi
tietenkin tinkaamaan. Lopulta
Jumala hyväksyi alarajaksi
kymmenen vanhurskasta.
Sodoma hävitettiin. Jumala
pommitti kaupunkia tulikivellä ja tulella.
Aapeli Saarisalon mukaan tuhoase
oli todennäköisesti maasta
purkautuva palava asvaltti ja rikki. Erich
292

von Dänikenin mielestä kyseessä oli
ydinpommitus. Loot oli saanut
parilta enkeliltä hyvän vihjeen, ja hän
pääsi perheineen karkuun. Vain
hänen vaimonsa kääntyi kiellosta
huolimatta katsomaan taakseen, ja
se idiootti muuttui suolapatsaaksi.
Verisuonet kalkkeutuivat laakista.
Lääkärit ovat oikeassa: liika suola
on pahasta.
Sodomia on eläimiin
sekaantumista.
Ks. Gomorra.
SONNI
Eläinkunnan seksuaalisimpia
mielikuvien herättäjiä. Kirosana sopii
erityisesti pienille naisille, joilla on
alistumisfantasioita.
Sitten jenkki futikseen. Helsingin
East City Giantsin numero 34 :n
toppauksissa pelaa Juha Sihvonen,
oiva pallonkantaja (RB), joka
omalla tavallaan edisti lajin tunnettuutta
kärähtämällä testosteroneista parin
muun pelaajan kanssa. Sihvonen
vaati uusintakokeita, joista todistui
hänen syyttömyytensä - hänen hor-
moniarvonsa sattuvat luonnostaan
olemaan poikkeuksellisen korkeat.
Siitä hän on saanut lempinimen
“Sonni” Sihvonen. Hänet valittiin
1991 Euroopan
mestaruuskilpailujen parhaaksi keskushyökkääjäksi.
VaahteramaljaXllljäi Itä-Stadiin,
kun 12.9.92 Helsingin Pallokentän
iltapimeydessä Turun Trojans
tyytyi Suomenmestaruushopeaan (pe-
lilukemat 34-14). Turkulaisten
numero 2, ulompi laitahyökkääjä
(WR) Mika Sevön pitää Sihvosta
yhtenä liigan reiluimmista
tyypeistä. Sonnin hormonitasosta hänellä ei
ole kokemusta. Toinen neljännes
päättyi 6-7: Sihvonen juoksi kuusi
pistettä, Sevön nappasi melkein
sivurajalla seitsemän pistettä (koska
Kim Rafkinin potku onnistui).
Jälkipeli pelattiin Cafe
Robertissa. Chearleadereiden mestaruuden
pomppi huiskuineen Vantaan Colts.
Takaisin arkeen. Nilsiäläisen
keinosiementäjän kirous kuuluu: Voi
ny pillisonni.
SONNIS AATANA Eero Järven-
taustan mukaan Suoniemen
Kauniaisissa oli suuri sonni, johon eräs
renkipoika oli niin hermostunut, että
hän pani kaikki sen syyksi. Siitä tuli
hänen kirosanansa. “Sonnisaatana,
mikäs muu...! Myänn pois vaan!
Sonnisaatana täsä mailmasa koko
pahuuren alku ja juuri on!”
SONTA
Paskaa löytyy aina, kun sitä
ruvetaan kaivamaan. Tämä äidinkielen-
opettajatarmaisempi ilmaus
ulosteesta toimii kuitenkin ihan asiallisena
kirosanana, mutta ei siitä papukaija-
merkkiä saa.
SONTALUUKKU Kuka avasi
kannen! Lemu on pahempi kuin
pultsarin kainalohiki. Kankeahko,
jopa ruostunut kirosana ei
sympatioita juuri herätä.
SONTAMULKKU Hyi hyi ho-
moilua! Fobiaa tai filiaa, ruma sana
se on.
SONTAPUKKI Taas on vähän
köyritty. Ks. Pukki.
VANHAT SONTARATTAAT
Näilä vanhahtavilla peleillä se
matka joutuu.
SONTATALIKKO Kunnon
maalaistyö ulkoilmassa tekee aina
hyvää. Nimimerkki Koivuhaijun
mukaan uijalalaista manaus perintöä.
SONTIAINEN Hyönteisiä joka
puolella. Ks. Sittiäinen.
SONTIKKO Nyt ei ole paskan-
tonkiminen kaukana.
SOOTANI
Ikaalilaisten saatana-väännös,
jollaiseen Simo Salminenkin saattaisi
293

maksusta ryhtyä. Kaijakot hyppivät
innosta. Etymologi sen sijaan
kiusaantuisi, rykisi ja punastelisi.
Sähköasentaja ei suostuisi edes aseella
uhaten korjaamaan sootania, vaikka
siitä ei tarvitsisi vaihtaa kuin kolme
vokaalia a-kiijäimiksi. Siksi sootani
pysyy sootanina, ja rauhassa
pysyykin.
Ulla Hovin mukaan alatyylisten
ilmaisujen hylkiminen
tutkimuskohteena on ymmärrettävääkin. Myös
kielitiedettä on kahlinnut tietty
idealistisuus: kun on tähdätty
mahdollisimman objektiivisiin tuloksiin, on
ajateltu, että subjektiivisuutta
sisältäviä kielen piirteitä on vaikea tai
mahdoton ottaa tarkastelun
kohteeksi. Tuskin tutkija kehtaa tutkia
itseään, koska sitä ei pidetä
salonkikelpoisen tieteellisenä. Perkeleiltä
on suljettu silmät ja korvat.
Sittemmin lukujen ja sääntöjen
ihannoimisesta on luovuttu, mutta käytännön
tutkimusprosesseja voimakkaan
affektiivisiksi koetuista ilmaisuista ei
ole montakaan vireillä. Suuri
Kirosanakirja tekee siis historiaa, ja mil-
lä tavalla! Paitsi, että sejärkkääedel-
läkäyvän syväanalyysin
suomalaisesta kirostosta - joka on sentään
keskeistä sanastoamme ja
kulttuuriamme - se tekee siitä sinfoniaa,
rockspektaakkelin, performanssin.
Kukaan itseään kunnioittava
akateeminen kuiva-aivo ei heittäisi
kunniaansa kankkuhan kajoamalla
sootani n tapaisiin virhemuodostel-
miin. Mutta suvaitsevuutta! Myös
kirosanavammaisilla on oikeus
eloon. Siksi suosittelemme
sootania Yksi rykäys jokaisesta sootanin
lausumisesta tukee syöpälapsia,
kuuroja ja orpoja lapsia.
SORO
Pahimmassa tapauksessa migreenin
aiheuttava vanhapiikamainen
kirosana. Migreeni on jo puolen
miljoonan suomalaisen painajainen.
Heistä 70 prosenttia on naisia,
enimmäkseen työikäisiä. Koska ainakin
puolet heistä tarvitsee lääkitystä
invalidisoiviin kohtauksiinsa, soro pitäisi
sulkea minkkitarhaan, soluttaa kala-
rehun joukkoon ja syöttää
miljoonina pikku bakteerin palasi na tuleviin
turkkeihin, jotta se toimisi rokotteen
kaltaisesti migreeniä ehkäisevänä
kirosanana. Vanhoista lääkkeistä
poiketen Sumatriptaani on autoin-
jektorilla otettava täsmälääke. Se
kyllä mukiloi migreenin,
näköhäiriöt ja oksentelun, mutta se d lopeta
soro-sanan käyttöä.
Migreenisärky syntyy
laajentuneiden aivoverisuonien venymisestä ja
niiden vuotamisreaktiosta tai
aivokalvojen ärsytyksestä.
SOROMNOO Apua, minulle
tulee migreeni! Resepti, kuka myy
reseptin? Venäjästä tuleva
murresana soromnoo tarkoittaa samaa kuin
yhdentekevää, olkoon menneeksi,
antaa mennä.
SOSIALISMI
Kirosana, josta paha tuuli vain yltyy.
On ilman muuta selvää, että
talouspolitiikka sotkeutuu joka asiaan,
myös kiroaarteistoon. Takataskussa
on parasta olla muutama hyvä
selitys sosialismin tuhlaamiseen
manaamisen jalolla saralla. Porvarit
tuhlaisivat sosialismin välittömästi. Se
pilkottaisiin pieniin yhtä suuriin
osiin, joista jokainen huollettaisiin
ja jokaiseen maalattaisiin uusi kro-
mipinta Näistä petratuista sosialis-
minpaloista tehtäisiin osakeanti. Osa
myytäisiin sellaisinaan ulkomaisille
gallerioille.
Entä demarit? Kuinka he
tuhlaisivat sosialismin kirosanaksi? Se ei
tulisi normaalisti kysymykseenkään,
mutta se tapahtuukin tahattomasti.
294

Kun työnantajapuoli käyttää
hallitusta julmasti hyväksi laman
hetkellä uhkailemalla yleislakolla ja näin
ollen koko valtion lopullisella
pilaamisella, sosialismi saa väkisin
hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion.
Kun yhä Venäjän vaijossa ja
Ruotsia matkien sosiaaliturvaa edelleen
kehitetään, mistään saavutetuista
eduista ei olla enää valmiita
luopumaan. Varsinkaan huono-osaiset
eivät halua tinkiä
maailmanlaajuisesti laskettuna huipputasoisesta
valtiontuesta.
On se kumma, että vain rikkaat
ovat niin pyyteettömän
vastuuntuntoisia, että heillä on varaa uhrata
sosiaalietuja yhteiskunnan hyväksi.
Pienyrittäjiltä ei tietenkään
kysytä mitään.
Älä ks. Kommunismi.
SPERMA
Varsinkin naiskiroilijoilijoiden
huulilta kiihottavasti valuva X- tai Y-
kirosana. Sperma on semisikiönso-
lu-uutetta. Sillä mies pamauttaa
naisen paksuksi. Kun nainen
lisääntyy, mies isääntyy. Todennäköisesti
prosessi hidastuu, sillä sperman
laatu heikkenee jatkuvasti
ympäristömyrkkyjen vuoksi. Terveiden
miesten siemennesteessä siittiöiden
määrä on pudonnut puoleen 50
vuodessa. Numeroissa se tekee 60
miljoonaa siittiötä millilitrassa (vuonna
1990). Vielä 1940-luvulla määrä oli
133 miljoonaa siittiötä millilitrassa.
Kun luku alittaa 20 miljoonaa,
miestä pidetään hedelmättömänä. Naisen
pitää tyytyä koeputkiin tai K-kau-
pan hedelmätiskiin.
Aikuiset kivekset valmistavat joka
päivä 300 miljoonaa siittiötä, jotka
Sperma
kypsyvät kuusi viikkoa. Pussit tyh-
& jentyvät vapaaehtoisesti tai
luvattomasti esimerkiksi märkäunina.
Siittiön pituus on 50 millimetrin
tuhannesosaa ja leveys 2,5 millimetrin
tuhannesosaa. Piiskaavaliikkeinen
häntä työntää siittiötäeteenpäin lähes
20 sentin minuuttinopeudella, sillä
se voi joutua uimaan kuusi metriä
ennen siemensyöksyä. Jos emätti-
295

miä ei ole lähistöllä, sitten vasta
sperma lentääkin, yliäänikoneen
nopeudella.
Veijo Meren mukaan sperma on
tullut suomeen myöhäislatinan
sanasta sperma (sperma), joka on
lainattu kreikasta (sp6rma). Sperma on
tullut veibista sperma ei kun speforin
(kylvää).
SPERMAPERSE Lohjalaisella
Jukka Uhlgr6nilla ei varmaankaan
ole homofobisia taipumuksia,
bändiä on vain vilkas mielikuvitus.
SPITALIS
Vitalis-tyyppinen kerkevä kirosa-
nanpläntti, jossa raajat tuntuvat
tihkuvan porstuan laudoille. Tälle
pirulle pikkusormen antaminen on
helppoa ja kivutonta. Spitaali tai
pitaali eli lepra on raamatullinen
tartuntatauti, jonka bakteerin löysi
vuonna 1874 norjalainen lääkäri
Gerhard Armauer Hansen. Se
tarttuu kosketuksesta ja itää 2-5 vuotta.
Viimeinen kotimainen leprapotilas
häippäsi vuonna 1970 sairaalasta
terveenä kotiinsa. Joissakin
kehitysmaissa tuntuu olevan vidä liian
pitkät kotimatkat.
Isokin mies uskaltaa tunnustaa,
että hän on saanut pienenä kiroilusta
selkäänsä. Suu on voitu pestä
saippualla puhtaaksi useamman kerran.
Harva kiroileekaan vanhempiensa
kuullen, vaikka lähentelisi itsekin
eläkeikää. Mutta vanhempien
korvien ulkopuolella opitaan
kiroilemaan nopeammin kuin lukemaan.
Yksi kiroilun syistä on
kapinoiminen vanhempia vastaan, eräänlainen
itsenäistymisen tarve. Spitalis ei
tietenkään korvaa perkdeitä, ellei
jompikumpi vanhemmista tai
lähisukulainen satu lepraa sairastamaan.
SUMPIT JA POROT
Jollakulla on ollut tosi huono
kohtalo. Tämä lentolausemanaus sopii
työttömille tai muuten köyhille ko-
feinistdlle. Sumppi on kahvi sakasta
ja vedestä keitetty kahviliemi, johon
uusi kahvi keitetään. Joissakin
murteissa se toimii kahvin
synonyymina. Sitä käytetään myös
solvauksena huonosta kahvista. Koskaan ei
tiedä, kuka tulee käymään.
Sumppi tulee ruotsista (sump),
johon se on lainattu keskialasaksan
sanasta sump (suo), nykysaksassa
Sumpf. Sumppu eli laatikkomainen
vedessä pidettävä elävien kalojen
säilytys-ja kuljetuslaite on sama kuin
ruotsin sump. Keskialasaksan sump
taas on suon lisäksi leivinkaukalo.
Slangissa sumppi on Sunbeam-au-
tomerkki.
SUMPLI
Sumplijan solttuhai. Aina voi vähän
sumplia asioita. Veronkieitäjät
välttävät käyttämästä tätä manausta
julkisissa paikoissa ilmitulon vaaran
vuoksi Karhut kuitenkin kyttäävät
nurkan takaaja kuuntelevat
puhelinta.
Sumpliminen tai sumplaaminen
on asioiden järjestämistä, joskus
myös salaa, epärehellisesti tai har-
hauttamistarkoituksessa.
Talousasioista verbi on siirtynyt
vaivattomasti arkikäyttöön. Se voi nykyään
tarkoittaa positiivista organisointia.
Christfrid Gananderin Mythdo-
gia Fennican mukaan Sumble tai
Sumbli oli suomalainen kuningas,
jonka mukaan Suomen maan
väitetään tulleen nimitetyksi.
(NO VOI) SUN
Saivartelun kultakaivos. Yhtenä
käännöksenä ajatellaan vdauringot-
tomuutta. Tämäntyyppinen kiinah-
tava päivittely saa normaali-ihmi-
sen helposti sekoamaan, jos hän ei
pidä varansa kirdllessaan yksikseen.
296

Lausehan on keskeneräinen.
Harvoin tullaan ajatelleeksi, miten voi-
vottelun voisi asianmukaisesti
päättää. Yksikön toisen persoonan
genetiivi suorastaan kirkuu jatkoa. Jätän
arvon lukijan miettimään tätä
tykönään.
Versiona käytetään myös
pelkistettyä muotoa Voi sun. Se on kiroty-
pisteinen voitto. Ks. Anna mun
kestää.
SURKU
Masentava kirosana loppujen
lopuksi. Siitä puuttuvat tyystin kunnon
kirosanalle tyypilliset piirteet, kuten
aggressiivisuus, holtittomuus ja
leveä selkä. Puseroon on varmaan
hapettunut reikiä kyyneleistä, jotka on
vuodatettu auton alle jääneen siilin
takia. Ja se siili kuitenkin söi
kuistille unohtuneen aamutossun! Sinänsä
- 	nyt tullaan siis kolikon toiseen
puoleen - surkua voi hyvin käyttää,
kun tilanne on sopivan vähän kelju,
kun tarvitaan empaattisia kykyjä tai
kun mies on tossun alla.
Surku on germaanilaina. Muinais-
germäänien sanasta surgo tuli
norjan, tanskan ja ruotsin sorg, saksan
Sorge, hollannin zorg ja englannin
sorrow (kaikki tarkoittavat surua).
Toimittelija Mattiesko Hytösen
psykodetedlisen tutkimuksen
mukaan Christopher Wegeli us (13 pist.)
ja Neumann (11 pist.) osoittautuivat
säälittäviksi surkimuksiksi, mutta
Ilkka Kanerva (7 pist.) kelpasi vain
reppanaksi. Hytönen käytti
lähdeaineistonaan lehtihaastatteluja
Avusta, Annasta, Seurasta, Dta-Sanomis-
ta ja Helsingin Sanomain kuukausi-
liitteestä lokakuussa 1992.
SURKEUS Tyypillinen us-päät-
teinen teennäinen manaus. Surkeus
on sanan surku johdannainen, kuten
sanat surkutella, surkea, surkastua.
Verbin surra alkumerkitys oli
kuolla. Surma on samaa juurta.
SURKIA Eino Hakala Vahdosta
lähetti tämän sadat uksen. Voisi olla
kunnan nimi.
SURKKI Jdkioislaista kirosana-
pääomaa.
SURETUS Surutyön viimeinen
puserrus. Älä manaa.
SUSSAMMAKKA
Ikaalisissa Lannettan vanha isäntä ei
halunnut kirota, mutta
voimasanansa hänkin oli löytänyt: “Sus sam-
makka, joko ne tukit nyj jo ajettuki
on?” Hänen lajitoverinsa varmasti
yhtyvät manaukseen, kun tekisi
säälistä mieli silittää hammassärkyä
potevaa piikkisikaa. Mutta kun ei
kehtaa. Sus sammakka on
hämmästystä ilmaiseva latentti puhevika.
Lähellä varmasti on, että silmät
pullistuvat rupikonnamaisesti ulos
kuopistaan. Tai sitten joku luulee
Jeesusta (sus-pääte) sammakoksi.
Taivastelua yhtäkaikki.
Sopimatonta terveelle aikuiselle.
SUS SIUNATKOON
Vaihtoehtoisesti Sus siunakkoon.
Alkuperäinen muoto Jeesus
siunatkoon menee tietysti kirkkokuorolais-
ten äitimuorien piikkiin. Tätä
hokemaa kuulee vieläkin kylän raitilla
kyllästymiseen asti. Mikseivät
talonmiehet tee asialle jotain?
Toisaalta on turvallista ajatella, että tässä
informaatioyhteiskunnassa jotkut
pienet asiat säilyvät onneksi
entisellään. Vielä joku menee ja halaa
muoria. Sateenvarjo kyllä heilahtaa.
Sus on lyhennelmä sanoista jesus,
jessus, alun perin Jeesus. Nimen
historiasta sen verran, että Jeesus oli
aramean kielessä Jeshua, joka
meillä käännetään muotoon Joosua. Siitä
tehtiin kreikan Iesus, josta
latinalaiset keksivät tehdä sanan Jesus. Muita
Jesus-peräisiä huudahduksia sus-
297

sanan lisäksi on jes, jesta, jestanpoo,
heijec. Viimeksi mainittu on
lyhennetty sanoista Herra Jeesus, herran-
jee, herranjesta.
Jumalan pojan oikea nimi onkin
suomeksi Joosua. Tämän totuuden
paljastaa teille vain Suuri
Kirosanakirja.
Ks. Siunaa varjele.
SUTI
Aittoniemeäkin rumempi kirokum-
majainen osoitteesta Perskarvantie
4. 	Vankkumaton ärräpää ei laita
tosipaikan tullen pensseleitä santaan;
hän valitsee mittaisensa manauksen.
Suti onkin laiskan miehen kirosana.
Suomen kieli on pullollaan rasvaisia
suti-yhdisteitä. Miksei niitä
käytettäisi? Ei aina tarvitse olla niin
hienotunteinen. Hauta-arkussa Marita
Jurvakin osaa käyttäytyä.
HEVONSUTI Maalarin mielima-
nauksia. Roiskuu, roiskuu, mutta
kilometrin etäisyydeltä talo näyttää
aivan upealta. Ks. Hevon...
PASKANSUTI Ylikoulutetun
naistaiteilijan työväline. Sillä
oranssilla läikällä hehtaarin kokoisessa
harmaassa mötissä on varmasti niin
syvällinen merkitys, ettei tällainen
tavallinen kuolevainen sitä koskaan
voi tajuta. Ks. Paskan...
PERSEENSUTI Tämä on laatu-
kamaa. Ks. Perseensuti.
PERSSUTI Tämä voidaan
käsittää melkein itsenäisenä sananaan.
Ks. Pers...
TYKINSUTI Mitä voit tehdä
Babar-norsulla? Ks. Tyldnsuti.
SVENSSONS
Osoittaa mitä suurinta naapuri
rakkautta käyttää manaamiseen yleisen
ruotsalaisen sukunimen perhemuo-
toa. Simpsoneita me emme ole,
Soshtakovitsheja meistä ei tule,
kiroilkaamme siis Svenssoneita.
Tutkimusten mukaan
Ruotsinmaalla “kunnialliset” Svenssonit
varastavat työpaikoiltaan tavaraa
vuodessa 10 miljardin kruunun
arvosta. Suuret tavaratalot ovat
parhaita rysiä. Erilaiset päälliköt
kunnostautuvat parhaiten. Korkeat
pomot vohkivat yhtä usein kuin
palkolliset, mutta heidän saaliinsa
arvoon suurempi. Vertailtakoon, että
Ruotsin ammattirosvot kääntävät
tavaraa vain yhden miljardin
kruunun edestä.
Ks. Virtanen, Reikäruotsi.
SYFILIS
Jostain syystä seksitauti on aina
käyttökelpoinen kirosana, vaikkakin
kaikki omakohtaisesti seksitauteja
kärsineet vaikenevat tässä
vaiheessa. Näin ollen myö6 syfilis (kuppa-
tauti, lues) sopii vain sellaisille,
joiden omatunto on tämän taudin
suhteen puhdas. Tai sitten voi yrittää
vanhanaikaista: käyttämällä seksi-
tautikirosanaa harhautat kaikkia
luulemaan sinun olevan terve kuin
pukki.
Syfiliksen aiheuttaa Treponema
pallidum-spirokeetta. Spirokeettaon
patogeeninen bakteeri (taudinaiheut-
tajabaku). Se ei hymyile, kun
törmäät siihen.
Epäillään, että syfilis olisi
amerikkalainen keksintö, jonka
viimeistään Kolumbus-sukupolvi toi
tuliaisina Eurooppaan vuonna 1493.
Siihen asti se oli aikaisemmin
tuntematon tai kokonaan unohdettu tauti.
Syfilis levisi nopeasti muihin
maihin, usein sotajoukkojen
tahattomana aseena: Italiassa sitä kutsuttiin
ranskantaudiksi, Puolassa
saksalaiseksi taudiksi ja Venäjällä
puolalaiseksi taudiksi.
Taudinkulku oli silloin nykyistä
paljon äkillisempi. Ensihaavaan
syntyi usein laaja kuolio, potilaalla
298

oli nivelsärkyä ja korkeata
kuumetta, eikä Mr. Kuolemakaan pysynyt
aina työttömänä. Nykyisin syfilis on
mitä parhain vaihtoehto
luulosairaille, sille se taijoaa kantajalleen mitä
monipuolisiin pia oireita ja kehitys-
muotoja. Kannattaa kuitenkin olla
varovainen vieraitten kanssa.
Aluksi syfilistä osattiin hoitaa
elohopealla, sitten kaliumjodidilla,
Seuraavaksi salvarsaani-nimisellä
arseenivalmisteella ja vuodesta 1943
penisilliinillä.
Veijo Meren mukaan
Syfilis-sanan keksi italialainen lääkäri ja
runoilija Fracastoro Veronassa
runossaan “Syphilidis...” (1530). Se
kertoo kuppaa sairastavasta Syphilus-
nimisestä paimenesta. Mahtoi
käydä tyypille huonosti.
Ks. Kuppa.
SYFI Syfi on selvää säästöä.
Lyhenne merkitsee aina askelta
eteenpäin, kunhan muistaa, ettei
matkalaukku unohdu asemalle.
SYYLÄ Harmittomampi paise-
manaus huojentuneille.
SYYHY Ihmisellä voi olla Ässä-
arpa omasta takaa.
SYNTI
Normaali parahdus
naissukupuolelle. Yhtä paljon he tekevät syntiä
kuin miehet. Synnin sisäinen
olemus on epäuskoa (Joh. 16:9). Se on
siis pelkkää itsekkyyttä. Jumalasta
ei piitata piruakaan, vaikka ukko
lupaa taivaat ja maat. Kristinuskon
mukaan ihmisen tarkoituksena on
elää Jumalan pyhän rakkauden
määrittelemää elämää. Aatami oli se
paskiainen, joka hommasi meille
perisynnin. Sitä ne terveysruoat
teettävät. Erään nasaretilaisen puusepän
au-lapsi nimeltään (ks.) Jeesus
“Vapahtaja” Kristus kuoli 2000
vuotta sitten kuitatakseen ihmisten
synnit, eikä suinkaan omenapiiraal-
la (niin kuin amerikkalaiset
saattaisivat kuvitella) vaan kuolemalla
ristillä. Reilu jätkä.
Veijo Meren mukaan sana synti
on peräisin länsigermäänien sanasta
sundio (synti), samoin kuin ruotsin
synd, saksan Silnde, englannin sin ja
ammoin anglosaksien synn. Muinais-
germaaneilla oli sana sunthia- ja
gooteilla sunjis (tosi, alun perin
kestävä, pysyvä). Luultavasti sanat
ovat peräisin latinan sanasta sons,
genetiivissä sontis (velassa oleva
henkilö). Sana on latinan
olla-verbin muoto. Aluksi synti tarkoitti
velkaa. Syntipukki on tanskassa
Synti
299

syndebuk, saksassa SUndbock. Se
on lanseerattu Raamatusta
Mooseksen kirjasta, jossa Israelin lapset
lastasivat syntinsä pukin selkään ja
ajoivat sen taakkoineen erämaahan,
peitsele.
Sinikka Savanheimo Seinäjoelta
tarjoaa käytettäväksi muotoa Voi
syntisen varjo. Lapualta löytyy
versio Voi mykän synti.
SYNTI JA HÄPEÄ Kukaan ei
varmasti ole jäänyt paitsi
sanonnasta Synti ja häpeä. id. Häpeä.
SÄRKKELE
Joensuulaisen Leena Seppäsen
mukaan ulkomaalaisen koripalloilijan
keksimä perkde-johdannainen, joka
tuo mideen punasilmäiset särjet ja
huonekalujen särkemisen. Ks.
Pjärkkele.
Ulla Hovi on selvitellyt alatyyli-
syyksien jaottelua. Ulla Hovin
mukaan Maija Gerlanderin mukaan
George B. Vetterin mukaan
ilmaukset voidaan jakaa universaalisti
kolmeen pääkokemusalueeseen:
seksuaalisuuteen ja ulostamiseen
liittyviin sanoihin ja toimintoihin, py-
häinhäpäisemiseen ja rienaamiseen
sekä kolmanneksi eläimiin
rinnastamiseen. Lars-Gunnar Andersson
jakaa kiroukset sen seitsemään
sorttiin: seksuaalisuus, uskonto,
ulosteet, kuolema, vammaisuus,
prostituutio ja rikollisuus. Kolme
ensimmäistä ovat keskeisimmät.
Entä särkkele? Viisaat tutkijat
eivät ole tajunneet, että kirosanoissa
on myös kokonaan toinen päälaji:
väännökset. Ne voivat olla kdnote-
koisia tai murteellisia. Niitä ei
kannata harkitsemattomasti kutsua
eufemismeiksi, joskin ne voivat olla
usein niitäkin.
Tämä kirosanatutkija Jari
Tammen havainto lisättäköön kansain-
välisiiin kirosana-alan julkaisuihin.
Terminä käytettäköön kirofraktuu-
raa tai pelkkää fraktuuraa.
SÄÄLI
Pehmoleperrys. Monen suomalaisen
perusjuntin kompastuskivi on
itsesääli. Marttyyrikansaksi mdtä ei
vielä lueta, mutta muuten päivät
tuntuvat olevan aika luetut.
Itsemurhatilastoissa olemme kärkikansaa
Japanin kanssa. Ainoa hobbymme
rupeaa olemaan kanavapujottelu
kaukosäätimellä. Kiroukseksi
säälissä ei ole tarpeeksi vääntöä. Se
toimiikin lähinnä empatiatasolla.
Naisten hörinää, turhan lepsusti käytetty
sana, vallan tarpeeton kuikemis,
häpeätahra Kirosanakirjalle.
SÖKÖ
Pdataanko sököä? Vai onko
korttipakka rikki? Sökö on hieman liesty-
nyt, reunoistaan haperoinen ja ryp-
pyyntynyt, suorastaan käytetty
kirosana. Kuka lausi^si käytetyn
kirosanan tälle miehelle? Kun ööt
vaihdetaan ääksi, paljastuu manauksen
huonon tuurin todellinen syy.
Elämän valttikortit vei akka
mennessään, ja viides ässäkin on unohtunut
toisen takin taskuun. Tällöin
suomalainen perusmelankolia tietysti
astuu esiin, ja infarktisen sydämen
kitarankireät kielet väräjävät
myötätunnosta. On joku toinenkin, jolla
menee päin persettä. Sökö on
lohduton, mutta lohdullinen kirosana, kuin
suomalaisuus itse.
300

T
TAATANA
Ässä-vikaisen saatana. Normaali
puheenvuoro lastentarhoissa ja vau-
vanpuhetta matkivien aikuisten
kuherteluleikeissä. Vain potkuhou-
sut puuttuvat. Kirjaimellisesti
käännettynä taatana tarkoittaa isoisänä
olemista.
Vielä toisen maailmansodan
aikaan Suoniemen kunnanlääkärinä
Siurossa toimi tohtori Harald
Henriksson. Hän oli varsinainen auto-
hurjastelija. Kerran Siuronmäessä
hän oli ajaa pienen kelkkailijan
päälle. Pysäytettyään autonsa hän
kiiruhti pojan luo toteamaan
mahdolliset vammat. Mutta poika nousi
reippaasti ylös nuhtelemaan
tohtoria: “Taatana, kunnet tinä töötöttä-
ny!”
Taatana oli kauan Siuron
pikkupoikien kirosanana. Se muistetaan
Eero Järventaustan mukaan hyvin
vieläkin.
Taataa tavataan kaikissa kielissä.
Ranskan lasten kielen dada
tarkoittaa sen sijaan keppihevosta. Sitä
epäillään vahvasti dadaismin (1912—
24) siemeneksi. Dadaismi
puolestaan siemensi surrealismin. Ne
molemmat ovat taidesuuntia, jotka
herättämällä luovuuden, näkemyksel-
lisyyden ja mielikuvituksen tekivät
taiteesta lopulta taiteen, mainonnan
ja kulttuurin.
Älä vain kiusallakaan katso
hakusanaa Saatana. Luultavasti olet
lukenut sen jo moneen kertaan.
TAATTANA Kiroilevan ässävi-
kaisen toinen lempilelu. Myös taat-
tana on saatanan ja isoisän (taata,
taatto) sekoitus. Nobel-kirjailijam-
me Frans Emil Sillanpää kutsui
itseään Taataksi. (Hänestä enemmän
kohdassa Kurja.)
TAATTO Kiitti-vaikutteinen tat-
tismanaus eritoten isäksi tulemisen
aattona. Tattista vaan.
TAAVAJEE
Paikallisväriä kannattaa aina suosia,
ellei ryhdy leikkimään salaperäistä.
Taavajee on agraarisen rokkaava,
hieman kummallinen manaus, josta
on vaikea sanoa pahaa sanaa - ja se
on paha se, kun kirosanasta on kyse.
Kyseessä on ilmeisesti salatun
merkityksen huudahdus, reiman lystin
hetken hulppea hedelmä.
Etymologinen tutkimus on
arveluttavaa, sillä sanan
vertauskuvallisen käytön mahdollisuus lisää aina
väljyyttä, sen kielityypitkin
tunnustavat. Kuka voi todistaa
varmuudella, että tuo tai tämä sana on ensi
kerran otettu käyttöön tuolla tai
täällä? Helppohan sitä on puhua
vuosikymmenistä tai -sadoista, mutta
kerropa meille sekunnilleen ja
sentilleen sanan syntyhistoria.
Miten lainasanat muista kielistä
301

syntyvät? Professorit ja virkamiehet
tuskin päättävät kaikista uusista
sanoista. Merimiehet, tuhannet
persoonalliset kansanmiehet, slangit,
väärinmuistamiset, kaikki
vaikuttavat uusien sanojen pulpahtamiseen
kieleen. On vielä toinen asia, miten
yleisesti hyväksytyiksi ne
kulloinkin tulevat. Niiden merkitykset
voivat naapurikylässä olla
äärimmäiset. Yhdellä sanalla saattaa olla
kymmenen merkitystä, joista
jokainen värittyy vielä käyttäjän
elämänkokemuksen mukaan. Jos kohta
sanoja syntyy, niitä myös kuolee.
Taavajeella voi olla jotain
tekemistä karjalan verbillä taa via
(tarttua, yllättää, saavuttaa,
vahingoittaa, kolhia).
TAAVETTI
Vanhainkotirompetta. Hapahko,
kellertävä, puinen kirosana.
Valkoisista pulisongeista on jo aikoja sitten
kadonnut kiilto. Ruoka voi jo
läikkyä hihoille, mutta valtiopetoksia ei
enää tehdä. Retorsioitava
viipymättä.
Vuoteen 1908 asti Taavetilla oli
kaksi nimipäivää suomalaisessa
almanakassa. Kesäkuun 25.
päivästä niistä karsittiin toinen ja tilalle
laitettiin Uuno. Jäljelle jäi 30.
joulukuuta. Taavetti eli Taavi on
väännetty Daavidista, Pentti Lempiäisen
mukaan Israelin suurimmastakunin-
kaasta. Daavid merkitsee suomeksi
rakastettua, lemmikkiä.
Merenkulussa taavetti on
aluksessa veneiden nostamiseen ja
laskemiseen käytettävä kaarevavartinen
nosturi.
TAHNA
Jokkiksen mukaan takertdevan tar-
rataikurin kirosana, mutta määritd-
mään voidaan suhtautua lähinnä
hilpeydellä. Joka tapauksessa md-
kdn kitalakeen tarttuva manaus, jota
ei suositella janoisina
krapula-aamuina tai liian kuivan aamiaisen
jälkeen.
Tahna on määrätarkoitukseen
valmistettu tahmea seos: pasta,
voide, tahdas, salva. Tahna on melko
tavallinen itä- ja länsimurteissa: se
tarkoittaa sitkeästi kiinni taittuvaa
ainetta, likaa, törkyä. Tahma on
jokseenkin yleinen murresana, joka
tarkoittaa rähmää, limaa, kinaa,
törkyä.
TAHNAKKA Tahmea, jähmeä,
jäykkä, kankea, sakea ja jauhoinen
kirosana.
TAHNASKA Survotuista
puolukoista ja ruisjauhoista tehty seos,
herra Tahnan rouva.
TAHNIAINEN Yltä päältä
likainen ihminen. Poltergeist on tästä
hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin
hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin
hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin
hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin
hyvin kaukana.
TAHNU Hauras, hapero, höperö
ja tanakka nahjus. Suosisitko
kotimaista?
TAHNUKE Porilainen ilmaus.
Lyhytkasvuinen ihminen.
TAHNUKKA Hattulalainen
ilmaus. Hidas ihminen, nahjus.
TAMASKA H-kirjaimeton pie-
lisjärvdäinen ilmaus; kuin tahmas-
ka. Lika, törky.
TAHVO
Leena Seppänen Joensuusta on
kirjannut ylös tämän vähemmän
infernaalisen lastenkirosanan.
Hevosmaisen pilkkaava, vanhahtava etunimi
käy manauksena varsinkin itsesyyt-
telyn hetkillä myös aikuisilta.
Lamautumista vanhanaikaiseksi ei
tietenkään voi välttää.
Tahvo on Tapaninpäivän nimi-
päiväsankareita (25.12.). Jeesuksen
302

jälkeen juhlitaan ensimmäisen
kristillisen marttyyrin Stefanuksen
päivää. Kansanperinne liitti Ruotsin
Helsinglannin apostoli Staffanin (k.
1072) muiston yhteen ensimmäisen
Stefanuksen kanssa tehden hänestä
Ruotuksen di Herodeksen
tallirengin, joka ilmoitti tälle uuden
kuninkaan syntymästä. Tallirenkinä Staf-
fanista eli Tapanista (itä-suomeksi
Tahvana) tuli eläinten ja erityisesti
hevosten suojeluspyhimys.
TAHVANA Turpa kiinni,
hevonen.
TAIVAAN...
Taivaassa tavataan. Warren Beatty
ei siellä ole, mutta Marilyn Monroe
on. Yldnen taivasteluyhdistelmän
alkusana. Ks. Taivas. Vrt. Hyvä.
TAIVAAN IHME Kaikki
käsittämättömät onnenpotkut voidaan
kiroillen kuitata jumalallisiksi
ihmeteoiksi. Ks. Ihme.
TAIVAAN ISÄ Onhan se.
Jumala auttaa, kun manaa.
TAIVAAN LAHJA Höperä
mummoiinja jatkuu. Sukulaisen sd-
viäminen autokolarista d ole
suinkaan lahjontaa.
TAIVAAN VALLAT Kunnioita
isompiasi. Kunnioita varsinkin evan-
kdis-luterilaisesti. Maksa
kirkollisverot kiltisti, niin saat hautapaikan.
Vrt. Taivasten Valtakunta.
TAIVAAN TAATTO Taivaan
isoisä. Tinttikin sortui käyttämään
tätä manausta Tuhatkaunon
tapauksessa (suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta). Ks. Taatana.
TAIVAHAN...
Runollisempi muoto yhdistelmäsa-
nataivasteluun verrattuna edelliseen
taivaan-etuliitteeseen. Ks. Taivas.
TAIVAHAN KÄKI Mitähän käki
on tehnyt, kun se vähän väliä
esiintyy jonkin manauksen osana? Se voi
joskus luetella jäljelläolevat
elinvuodet.
TAIVAHAN PYSSYT JA PUU-
KUULAT Jeesuksellakin on kirottu
olevan sama asevamstdu.
TAIVAHAN TALIKYNTTILÄT
Todennäköisesti Jumalan
valtakunta on jo sähköistetty, joten kyse on
pelkästä tunndman luomisesta.
TAIVAHAN TASAKÄPÄLÄT
Etutrimmaava taivastelu
persoonalliseen makuun. Ei vaadi erikseen
kylähulluutta.
TAIVAS
Erittäin yleinen ja ylevä
raamatullinen naistenkirosana, ei kuitenkaan
falski eikä lapsellinen. Taivastelun
suvereeni ykkösmanaus. Sanana
kaunis ja viettelevä, huom.
eroottiset assosiaatiot. Sdtsemäs taivas on
jo orgastinen kokemus. Suositellaan
Taivaan taatto

aina, kun ei pelata pikkurahoilla ja
halutaan varmistaa taivasosuus.
Taivas on balttilaina, vaikka
ylhäällä onkin. Taivaalla tarkoitetaan
sekä cumulus-pilvien, TV-satelliit-
tien ja reitdlentokoneiden miehittä-
mää sinistä aluetta päämme päällä,
että Jumalan asuinpaikkaa,
Kristuksen paluumuuttoaluetta ja kuoleman
jälkeistä tilaa, jossa ei tarvitse
tuhlata varoja hitas-asuntoihin. Se on
tyytyväisyyden, mielen tasapainon
ja omantunnonrauhan tyyssija. Mutta
lopullista vastausta taivaaseen
kannattaa kysyä lapsilta; heidän
suustaan kuulet totuuden.
Veijo Meren mukaan liettuan
dievas on jumala, latviassa dievs.
Muinaispreussissa se oli deywis.
Vanha yleisbalttilainen sana oli dei-
vas, joka oli samaa juurta kuin mui-
naisindan devah (taivaallinen,
jumalallinen, jumala). Muinaisiranis-
sa eli arjalaisten kielessä sana oli
daevo (vanha jumala eli paholainen).
Samaa juurta olivat latinan deus
(jumala), kreikan ylijumala Zeus ja
m uinaisgermäänien teiwa-.
Indoeurooppalaisen kantakielen sana oli
deiuos. Muinaisiranissa se vääntyi
myös muotoon deiuas. Sana on
kenties lainattukin suomalaisten esi-
isien kieleen arjalaisista vanhoista
muodoista, koska ne tarkoittivat sekä
jumalaa että taivasta. Siihen balttien
sanat eivät pysty.
TAIVAS SIUNATKOON Kyllä.
Sitä tarvitaan näinä tehottomuuden
ja laiskuuden aikoina, kun
kansantaloudellinen alamäki ei ole koskaan
oma syy.
TAIVAINEN KAANAA
Symbolinen Palestiina. Galilean Kaanassa
Jeesus teki ensimäisen
ihmetekonsa.
TAIVASTEN...
Monikkomuoto taivasteluyhdistel-
mien etuliitteenä. Näillä eri taivas-
osuuksilla on pelkästään vivahde-
eromeridtys. Ks. Taivas.
TAIVASTEN TEKIJÄT
Mahtoiko Jumala maksaa mitään liksaa
pilvimuurareilleen?
TAIVASTEN VALTAKUNTA
Uskotaan, uskotaan, kai siellä
sellainen on. Vrt. Taivaan vallat.
TALIAIVO
Itse asiassa aivot jollakin tavalla
muistuttavat sulaa talia. On se
sellainen mötty. Kirosanana taliaivo käy
vallan mainiosti itsesyyttelyyn,
muuten se alkaa kuulua solvausten
ryhmään.
Ihmisen toista kiloa painavat
aivot näyttävät harmaalta limaiselta
läskimössöltä. Silti ne ovat kaiken
elämisen edellytys, sillä ne ohjaavat
kaikkia tärkeitä toimintoja,
esimerkiksi kiroilua ja henkilökohtaisten
kirosanojen valintaa. Siitä pitävät
huolen ne 100 miljardia aivosolua,
jotka lapsella on syntyessään.
Aivosoluja kudee jatkuvasti noin 2.000
kappaletta tunnissa. Päinvastoin kuin
esimerkiksi kanarianlintukdraalla,
ihmisen aivosolut eivät uusiudu,
joskin tuhoutuneet yhteydet
korvautuvat uusilla. Aivot ottavat myös
vastaan siirrännäisaivosoluja, ja siksi
lääketieteen suuria
moraalikysymyksiä on viime aikoina ollut abortoidun
sikiön aivosolujen uusiokäyttö.
Ihminen on sama kuin hänen
muistinsa. Ilman sitä ei ole juuri
tietoisuutta tai persoonallisuutta.
Muistitoiminta aivoissa on edelleen
suoraan sanoen käsittämätöntä.
Verenkierto lisääntyy ja synapseja
eli liitoskohtia muodostuu
aivosolujen välille. Et pysty rasittamaan
aivoja liikaa. Ne toimivat sitä
paremmin, mitä enemmän niitä ärsytät ja
työllistät: muisti paranee, tieto
lisääntyy, järki ehkä kasvaa.
Ajattelu304

akin pystytään trimmaamaan, kun
vain ajattelee riittävästi. Ärsykkeitä
on olemassa, ehkä liikaakin, ja
kynnystä pitää jatkuvasti nostaa, jotta
motivaatiota riittäisi. Siinä ovat omat
sudenkuoppansa.
Professori Matti Bergström on
varoittanut liiallisten virikkeiden
vaaroista erityisesti lapsuudessa.
Katuminen iskee, jos lapsesta
kehittyykin tiedon jättiläinen, mutta
tunnevammainen.
Ks. Aivo, Vimpura.
TAMPIO
Myös haukkumasanana tunnettu
kankeamaton kirosana kaikille
niille, joiden mielestä ei ole nokon
nuukaa se, mitä he suustaan
päästävät.
Tammi on puu, pato, eräs
lautapeli tai minä. Tammukka on
purotaimen. Tammus on juutalaisen
kalenterin 11. kuukausi ja vuosittain
kuoleva sekä ylösnouseva jumala Kak-
soisvirranmaassa. Tampa on
satamakaupunki Floridassa. Tampata on
vanuttaa sarkaa, polkea, hakata,
tomuttaa mattoa. Tampere on
Ilveksen ja Tapparan kotikaupunki
Hämeessä. Tampico on meksikolainen
satamakaupunki. Tamponi on vanu-
tuppo kuukautisvuotoihin tai
lääkeaineen imeyttämiseen tulehduksiin.
Tamponoida on levittää väriä,
vernissaa, lääkettä tamponilla. Tamppi
on teräspuikko, merasin, tuuma,
survin- tai petkel mylly, vasaravanu-
tin, tamppaus, resorikangassolki,
pikkerin jamilaite tai höyrylaiva.
Tamppu on puitu tähkä. Tampura on
pitkäkaulaista luuttua muistuttava
intialainen soitin. Tampuuri on
rumpu, eteinen tai kupolin jalusta.
Mutta mikä on tam pio? Se on ruma
sana. Se tulee Etelä-Pohjanmaalta ja
se tarkoittaa puukankea tai silpunse-
koituskeppiä, joskus alapäästään
kaksihaaraista. Se on luultavasti
johdos sanasta tampea (kankea,
kangistunut). Suomen kielen
etymologinen sanakirja on joskus
korvaamaton.
TANA
Rautakauppakulttuuria. Tana on ojo,
pystyasento, erektio. Sotilaat
marssivat aseet/peitset tanassa. Tana on
hyvin seksuaalisviritteinen
pystyasento. Minna Hapulin näkemyksen
mukaan taisteluaseen tanassa on
eroottista aggressiivisuutta ja orgas-
tista kuolemanläheisyyttä, joten
kyseessä on ehkä pystyasentoa
kuvaavammin etuasento, vaakasuora,
osoittava tana. Tana osoittaa sinne,
minne nenä näyttää.
Tana-asento on voimistelussa
asento, jossa toinen sääri on suorana
eteenpäin niin korkealla kuin
mahdollista. Tanakäynti tai -juoksu taas
on käynti, jossa jalka nostetaan tai
heitetään taivuttamatta eteenpäin.
Tana voi tarkoittaa ojon lisäksi myös
tuohta tai mökkiä. Tana-johteisia
verbejä ympäri Suomea tukuttain.
Mainittakoon niistäkaakkoismurtdt-
ten tanistua (lihoa, talttua), Itä-Sata-
kunnan tanaantua (tukkeutua,
juuttua) ja savolaisten olla tanuissa/ta-
nuja (olla tasoissa, esim. nappipelis-
sä).
Ennen kaikkea tana on saatanan
ytimekäs lyhenne (vrt. Kde, Vetti).
Minna Hapulin mukaan ei tosi
kovalla kundilla ole joka tanan tavua
aikaa artikuloida, tana.
Sinikka Savanheimon mukaan
voidaan taivastella: Voi nyt tanan
pieksupari. Entisaikojen emäntä
tokaisi avatessaan kureliivinsä
nauhat: Voi tanan lihava, paksu, laiha ja
hoikka. Asikkalassa pysytään
samassa eläinlajissa: Voi tanan evakko-
lehmä.
Ks. myös esim. Haatana, Jeetana,
305

Juutana, Peitana, Saatana, Taatana.
TATTARI
Kevyen luokan miltei hilpeä
kirosana, joka poksahtelee suussa kuin
popkorni. Hyväntahtoisuutta
kiltteihin tilanteisiin. Suomenniemelläkin
osataan parahtaa Voi hallon tattari.
Tattari tarkoittaa sekä viljakasvia
että mustalaista.
Tattari (Fagopyrum sagittatum),
tatarkasveihinkuiduva yksivuotinen,
0,2-0,5 metriä korkea viljelyskasvi,
jonka mustanruskeista pähkylöistä
valmistetaan suurimoita ja jauhoja,
on nimitys tataarilaisista
kaupustelijoista tai kauppiaista, vanhahtavasti
myös mustalaisista, laukkuryssistä,
hevossaksoista.
Ihmismielessä tattari on tullut
ruotsin sanoista tattare, tatare.
Myöhemmässä muinaisruotsissa sana oli
tathere, tattarä (mustalainen), jotka
on lainattu keskialasaksan sanoista
tatere, tarter (tataari). Alkusana on
turkin tatar, jolla tarkoitettiin Kiinan
pohjoispuolisen alueen asukasta.
Kasvi mielessä tattari on peräisin
viron sanasta tatar, genetiiviin uo-
dossa tatra. Nimi on tarkoittanut
tataarien viljelyskasvia.
Kiinalaisilla on tattarinviljelyko-
kemusta toista tuhatta vuotta. Sieltä
tattari levisi 1400-luvun lopulla
Eurooppaan, josta hansakauppa
levitti sitä edelleen. Nyttemmin
Suomessa viljellään tattaria enää vain
muutamalla hehtaarilla. Ulkomailta
tuodaan 150.000 kiloa. Päinvastoin
kuin muut viljamme tattari ei sisällä
gluteiinia.
Tattarista saa maittavaa puuroa,
tattareista kiinnostavaa puuroseuraa.
Suositellaan nautittavaksi
Tattarisuolla.
TAUHKA
Eritoten venäläisyhteyksissä
käytetty B-luokan voimasana. Alkaa katse
harhailla, että mihin ne kunnon
kirosanat on oikein piilotettu. Haa! Ks.
Tunkio.
Tauhkan merkitys kansan
keskuudessa on tavara, roju, roina, töhkä.
Sana tulee venäjän sanasta stavka
(pelipanos, peruspalkka, hinta,
maksu). Logiikka onkin selvä: siinä
missä suomalainen näkee pelkkää
roskaa, siinä venäläinen näkee
tarpeellisia statushyödykkeitä.
Vanhoista huonekaluista ja
autonrenkaista lähtien ryssä tulee ja nappaa
silmät kiiluen koriinsa kamaa, penkoo
roskakoreja, koluaa kirpputoreja.
Itänaapuristamme on tullut
uusiokäytön luvattu kaatopaikka.
Venäläisille merkitsee selvää rahaa vanha
suomalainen käytetty auto.
Suomella ja Venäjällä on 1269
kilometriä yhteistä rajaa. Sitä ei
myydä.
TAUTI
Anatomisiin muutoksiin tai
pelkästään elintoimintojen
epänormaalisuuteen pohjautuva terveydentilan
häiriö, ellei ihmisen osana ole olla
aina jotenkin ja jostakin vialla.
Fysiologisesti välttämätön kirosana.
Turhankin yleinen, manaajan
kannattaisi suosia myös erikoistauteja,
ks. Rutto tai Aids. Muuten taudin
kiiopitoisuus on kohtuullisen hyvä,
toisinaan varsinainen bakteeripesä-
ke. Käyttäjäkunta profiloituu
tyyppeihin, jotka ovat kavereita kaikkien
kanssa, esimerkiksi Simo
Vaatehuoneelta.
Veijo Meren mukaan tauti on
germaanilaina. Muinaisnoijassa oli
sana dauthi (kuolema),
muinaisruotsissa dödhe (kuolema, tappava
kulkutauti), nykykielissä sanat ovat
daude ja död (kuolema). Muinais-
skandinaaveilla sana oli dauthr, m ui-
naisfriiseillä dath, anglosakseilla
306

death, josta tuli englannin death.
Goodt taas pitivät sanasta dauthus.
Indoeurooppalaisen kantakielen
muodot olivat dheu- ja dhou-
(kuolema), vartalo oli tu- (kuolla). Mui-
naisyläsaksan sanasta tod tuli
saksan Tod (kuolema). Ruotsin
laatusana kuollut on död, saksan tot. Mui-
naisgermaanien sana oli dautha-.
Sanat ovat kehittyneet verbistä
kuolla, joka oli muinaisnoijassa deyja,
anglosakseilla diegan, josta tuli
nykyenglannin die, muinaissakseil-
la doian ja muinaisyläsaksassa tou-
wen, jotka kaikki ovat
palautettavissa muinaisgermaanien veibiin diwan
(kuolla).
Käytetään paljon myös adjektii-
vimuodossa tautinen.
TENKKAPOO
Yllätyksiä pulppuava kironarahdus,
sadatukseUinen kulminaatio,
käänteentekevä manausvosu. Kun
sanotaan Nyt tuli tenkkapoo,
tarkoitetaan pahaa käännettä tai stoppia. Se
on peräisin ruotsin sanoista tänka pä
(tuumia, harkita).
Erään ylistarolaisen isännän mie-
limanaus on Voi vikatikin
tenkkapoo.
TENKKELI Tarkoittaa samaa
kuin tenä. Vinkkeliä riittää.
TENÄ Vastarintaa tai pulmaa
kohdataan taas; sana on kiroiltava
tiuskaisten.
TENUKEPPI
Epäsiisti manaus. Denaturoitu sprii
ei auta puhtoistamaan sielua. Kiroi-
lijan sisäelimistö on aina jotenkin
epäjärjestyksessä ja vailla
direktiivien pakkosanelemaa organisointia.
Haimakin saattaa joskus tuurata
keuhkoja. Siksi kirosanat ovat
elämänläheisiä. Täydellisyyttä ei ole
syyttä verrattu kuolleeseen pattiti-
lanteesen.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön määräyksestä (asetus 10/92) te-
nukepin pakkokäyttö määrätään
Partekin konserninjohtaja
Christoffer Taxellin henkilökohtaiseen aa-
mukäyttöön päivittäisen ensikusen
yhteydessä, koska lihavuutensa
vuoksi hänellä ei voi olla silmäniloa
omasta takaa, saad edestä.
TENTTU Sama kuin tenu. Tant-
tumaisempi näkemys.
TERSKA
Monen pojan ja tytön lempilelu, vars.
sen kärkiosa. Naisten kielen
kärjessä kirosana muljahtelee varmasti
mukavasti, mutta liikakäyttöä on
varottava, ettei koko kirosana hajoa
käsiin. Sitä on siunattu erinomaisilla
ärripuirikiijaimilla, jopa paskanlo-
307

pulla. Sinänsä sivistymätön ja
karkea manaus, jonka ei toivota tulevan
tavaksi. On aina parempaa ja
antoisampaa suosia toisen potenssin
kirosanoja, tässä tapauksessa terskan
sijasta esimerkiksi (ks.) Syfilistä.
Miksi kirota sadekuuroa, kun on
olemassa jääkausi?
Terskalla on muitakin
merkityksiä siittimen pään lisäksi: pyöreä
nuppi, seipään, kangen ja vasaran
paljosta hakkaamisesta levinnyt pää,
sian kärsälevy. Alkuperäinen
merkitys lienee ollut seipään levinnyt
pää. Jollakin maatalon emännällä on
joskus ollut pahaa hajataittoisuutta
tai tosi isomunainen mies.
TERSKA...
Rivo kiroyhdistelmien puolikko.
Kaukana neitimäisyydestä.
Käytetään, kun halutaan tehdä
ikävystyttävään sukulaiseen herättävä
vaikutus. Uhmaa huokuva väline, tappo-
meininkiä.
TERSKANPÄÄ Todellinen pään-
pää. Kirosanana kuitenkin
jalostuneeni pi hienoisen nokkeluutensa
vuoksi. Kiroiluun kannattaa aina
panostaa nokkeluutta.
Parhaimmillaan kiroilu on nerokkaan
päänvaivan tulosta, huolellisen valmistelun
hedelmä.
TERSKAPERSE Yhdistelmiä,
yhdistelmiä. Muutamaa anatomista
sanaa eri tavoin yhdistelemällä
saadaan lukematon määrä uusia
kirosanoja. Ja jollei kahden sanan
yhdyssana riitä, siirrytään kolmeen.
Nouseeko teho, laskeeko vire?
Kirosanojen porukkalottoa.
TERVOIPOIJAT
Seinäjoelta ilmestynyt käsite.
Tiukan paikan tullen tällaisten
tervehtivien tervapoikien esiinmanaaminen
voi pelastaa alakuloisen hengen
pahimmasta ahdingosta, vaikka
karkeudessaan se on poliittisen
toimittajan sielunelämän luokkaa. Tervoi-
poijat on enemmän veikeä leuanal-
takutitus kuin hiukset pudottava
ydinpelote. Toki persoonallisuus on
aina kannustuspalkinnon arvoista.
Mutta kunnan kulttuurisihteeri
tuskin antaisi tätä kirosanaa varten
ensimmäisistä kuukautisista
kertovaa nuorisoromaania suurempaa
apurahaa. Olalle voisi taputtaa.
TE-TE-TE-TE-TEKNO
Teknokulttuuria inhoavien ja sitä
irvailevien kirosana.
Mitä inhoamista voisikaan olla
teknossa, kun sen visuaalisuuteen
kuuluvat elimellisesti fraktaalit,
sämplääminen ja
virtuaalitodellisuus? Miksi joku menisi
kananlihalle ajatellessaan ydinräjähdystä
omassa päässä? Miksi jollekulletulisi
edes mieleen vihata teknoa, jota ei
voi edes verrata punkin tai
hippikulttuurin tuloon? Mitä sielullista
vajavaisuutta voikaan osoittaa se,
joka ei siedä konemusiikkia? Miten
on mahdollista, että joku voisi
inhota sellaisia tekoälyn kynttilöitä kuin
Jani “Eliot Ness” Kostovia tai Bello
“Olen lukenut sata kirjaa
kuukaudessa" Romanoa?
Hyvä Sylvi sentään! Teknohan
korostaa positiivista energiaa ja
fyysistä kokemista, joka tosin on
vähän egoistista, mutta sehän ole
tämän kyynisen ajan henki. Reivaa-
jathan ovat voimakkaita ja kauniita
ihmisiä, joiden rinnalla tavalliset
kaljankittaajat ovat pelinsä
menettäneitä suikimuksia (HS 3.8.92).
Leena Viitasen (sarkasmin?) mukaan
teknotanssija kuuluu voittajien
luokkaan.
Hellanduudeli kummiskin,
teknohan on filosofiaa! Ainoa pelottava
uhka on muodostumassa muovirei-
vaajista (plastic ravers), jotka voivat
308

pilata kaiken tähän asti rakennetun.
Pelastakaa tekno! Se on kedon
viimeinen peltovalvatd.
Ks. Tylsyys.
UKKERPERI
Eero Järventaustan mukaan lasten
käyttämä kirosana, joka on
yleistynyt radion “Noita nokinenä”
-kuunnelmien välityksellä. Kaukainen
sukulainen samperille. Koska
viattomalle sivulliselle sanasta tulee
helposti mieleen tikkari, se läpäisee
lupataikastuksen. Namusedän
kämmenpohjat voisivat alkaa kostua. Hän
ehkä varastaisi lapselta tikkarin
lisäksi tämän kirosanankin.
Verrattain yleinen murresana tik-
kerperi tarkoittaa karviaismarjaa.
TINGELTANGELI
Lastenkirosana. Sana tarkoittaa
joutavanpäiväistä huvi- tai musiikkiesitystä.
Ruotsalaislaina 1870- ja 1880-luvuil-
ta.
TIMPERI
Tim peri alias timpuri alias tim
perin an ni on kirvesmies. Verbi kuuluu
timprata, timprailla, mutta laman
aikana sen käyttö on huomattavasti
vähentynyt.
Kirosanaksi asti timperi
on päässyt Keisarin
pakinan otsikossa
Forssan Lehdessä.
Kun sanan eteen
tyrkkää sanan
Voihan, tapahtuu aina
tämän kiijan
kannalta ihme. Keisari on
mainio trubaduuri
Turkka Mali, jolla
on tapana koota var-
johallituksia. Hovi
kokoontuu Autokei-
taalla, joka myy
Kesoilin bensaa
sekä mersuja ja
bemareita. Lukuisista pyynnöistäni
huolimatta kuvantekijä Aaro
Rauhala ja kamreeri Juhani Mänki eivät
koskaan toimittaneet minulle
näytettä Keisarin pakinoista, joten en
vd kehua enkä haukkua.
Reijo Timperi (sd) on muuten
Forssan kaupunginjohtaja.
TIMPPI Lintumaisen kevyt
kirosana. Timppi tarkoittaa samaa kuin
tinka (tiukka paikka, vaikeus).
Viime tingassa on ollut tunnettu
toimitusaika useissa itä- ja länsimurteis-
TIPPURI
Gonorrea! Seksitautinen kirosana
hakkaa aina sukuelinmanaukset
toisen potenssinsa vuoksi. Sanan
merkitys ei jää kullin tai pillun asteelle;
mukaan astuvat moraalikäsitykset,
Tippuri
309

seksielämöinti, roolikäsitykset,
lääketiede ja historia. Lisäksi
harvinainen kirosana on aina kiehtovampi
kuin loppuunkulutettu - se kuullaan
paremmin. Tippuri voi siis olla
vapaalta oheismeildtykseltään pudot-
taja. Sitä paitsi seksitaudit osuvat
aina arkaan paikkaan. Ne toimivat
parempina pelotteina kuin pelkät
roikkuvat elimet.
Tippuri on erään bakteerin aiheut-
tamailmoitusvelvoitettu
tartuntatauti. Tippuria pelkäävän kannattaa
mennä tutkimuksiin, ne eivät maksa
mitään. Monella on tippukivi
pudonnut harteilta, kun sukuelimistö
onkin terve kuin porkkana.
Muutamassa vuorokaudessa uusi tippuri-
mies saa virtsaputkenkutinaa, kusi-
kirvelyä ja kellertävänharmaata
vuotoa. Naisen oireita ovat kusikir-
vely, valkovuoto ja alavatsakivut.
Lisäksi hän voi saada paikallisia
komplikaatioita, joilla on niin
hienoja nimiä, että vain
lääketieteelliset tyypit tunnistaisivat ne, mutta he
tietävät ne muutenkin. Naisen
niukoista oireista johtuen tauti pääsee
usein kroonistumaan. Veriteitse
taittuessa tippuribakteeri aiheuttaa
erityisesti nivel- ja iho-oireita. Thera-
pia Fennican mukaan tippurin
valohoidoksi käytetään yleensä
nykyään 250 mg siprofloksasiinia
kerta-annoksena.
Vuonna 1988 uusia tartuntata-
pauksia oli 4000; määrä oli
vähentynyt 15 vuodessa neljännekseen.
Todennäköisesti koittaa päivä,
jolloin MacDonaldista saa tippurilai-
sia.
Tuppuri tarkoitti pyörretuulta,
tuulenpuuskaa.
TISSI
Ei mitään uutta länsi- tai
itärintamalta. Tälle italialaiskuuloiselle pehmo*
päräykselle voidaan lasten kirosa-
nakilpailuissa povata selkävoittoa
kikkelistä rinnan mitalla. Tissi on
kivasti tirskahtava, pehmeä ja
antelias manaus, joka pallona pomppaa
takaisin: se saa taatusti vastakaikua.
Suupieli värähtää virneestä
väkisinkin.
Tissi on tahdosta riippumaton.
Gravitaatio keinuttaa sitä miten
tahtoo. Juoksu hyllyttää.
Asiallisemmalta nimeltään maitorauhanen
koostuu rauhaskudoksesta ja sitä
ympäröivästä rasvakudoksesta.
Raskaus suurentaa naisen rinnat
toisinaan häkellyttävästä Samoin
plastiikkakirurgilla voi olla näppinsä
pelissä; saksia ei yleensä näille
työpaikoille unohdeta. Rintasyöpä on
plastiikkakirurgeista julmin.
Tissi on peräisin ruotsin sanoista
tiss, tisse, tissa. Norjassa se on tissa,
saksassa Zitze. Hollannissa se on tit,
monikossa tittas, englannissa teat,
italiassa tetta, zizza, zezzolo,
ranskassa tette. Ranskan tetin ja teton
310

tarkoittavat nännipihaa. Romaanisiin
kieliin sanat on vohkittu germaani-
kielistä.
Muskelilehden pilakuvassa
ärtynyt bodari näyttää valtavia rintali-
haksiaan tyttöystävälleen ja sanoo:
“Kuule älä viitsi sanoa näitä
tisseiksi, nää on pectoraalit.”
Ks. Nänni.
TOKKIISA
Isotädkamaa. Arveluttava pseudo-
manaus hybrideille, hyypiöille ja
Peitti Jokelaiselle. Jos kaikki tokkii-
san käyttäjät laitettaisiin jonoon
metrin välein niin että jono alkaisi
Helsingistä ja suuntaisi kohti
Utsjokea, kukaan ei olisi kiinnostunut
mittaamaan sitä. Luultavasti
R-kioskin jono olisi loton tuplajättipotti-
lauantaina pitempi.
Etymologisesti verbistä tokata
löytyy tokkiisan lähimpiä
sukulaissanoja sukulaiskieliä myöten,
niiden merkitykset pysyttelevät
paljolti pistämisessä. Adverbiset tokko-ja
tokkopa-muodot taas meinaavat
epäilyä, arvelua. Tokkiisan
todellinen etymologia on sananhaltijan
kovassa suojeluksessa, eikä siitä
irtoa meille iloa.
TORAKKA
Pulverimainen, ilkeästi sängyn alla
rapiseva ja geneettisille muutoksille
immuuni manaus. Vastuunpakoili-
joiden kirosana. Kehitystä
vastustavien sadatus.
Torakat ovat hyvin primitiivistä
poppoota: ne ovat säilyneet
rakenteeltaan jokseenkin
muuttumattomina kivikaudelta asti, noin 300
miljoonaa vuotta. Virikkeet ovat
tainneet jäädä aika vähiin. Yöeläimeltä
sen uskookin. Lähisukulaisin on
rukoilijasirkka. Torakkalajeja on
3.500 - onneksi suurin osa
luonnonvaraisina. Suomen sosialistisessa
yhteiskunnassa niitä elää viitisen
kappaletta. Ne voivat
elintarvikkeiden lisäksi syödä puuta, tapettien ja
kirjanselkien liimauksia ja jopa
mustetta. Luonnossa maistuvat
lahoavat kasvikset, hyönteisvainajat
ja muut eläinperäiset jätteet. Pitkien
ja voimakkaiden jalkojensa ansiosta
torakat liikkuvat maalla erittäin
nopeasti.
Torakka tulee venäjän sanasta
tarakän, murteissa torokän, jonka
venäläiset nappasivat tataarien
kielen sanasta tarakan (pakenija).
TORTTU
Kuuluisaa tärta pä tärtan -makuista
manausta miehille, joiden mielestä
naisen kaluston päälle ei ole niin
nokon nuukaa. Torttu on sopivan
pursoileva, helmimäisen kostea ja
sokerisen täyteläinen kiroleivos
tuoreen rasvan ja viileän m ai tiaisen
ystäville. Ainoastaan ärrän
pitäminen koossa saattaa aiheuttaa joskus
tuskia. Tämän alustetusta taikinasta
paistetun leivonnaisen kiroilu vaatii
ehdotonta absolutismia.
Tortut ovat hyviä.
Sana on tullut latinan sanasta
tortuin. Verbi torguere on vääntää ja
kiertää. Espanjan torta-sanan
pienenny sm uoto on tortilla, jota
käytetään Meksikossa. Se on
maissijauhoista tehty ohukainen, monen
meksikaanin ainoa ruokavalio.
Torttu on myös pillun
synonyymi.
TOTTA...
Huudahdusmanausten valheita
karttava rehti etusana, johon voidaan
liittää moni raskas tahi kevyt
kirosana inessiivissä (Totta hitossa, Totta
perkeleessä). Niin moni totuus on
lähtöisin erehdyksestä, kirjoitti
saksalainen kirjailija Marie von Ebner-
Eschenbach (1830-1916). Samasta
311

maasta ja samasta ammattikunnasta
1700-luvulta Theodor Gottlieb von
Hippel näki totuuden totuuden näin:
Syvin totuus voidaan pukea
kansanomaisen ajatuksen muotoon, kun sen
sijaan sellainen totuus, jota mikään
Sokrates ei kykene tuomaan
jokapäiväisen elämän keskelle, ei ole
paljon muuta kuin sofisteriaa, jolla
ei tulisi turmella päätään eikä
väärentää sydäntään. Niinhän se on:
totuudesta yritetään tehdä teoreettisia
dogmeja, ja se on sofisteriaa,
saivartelua.
Englantilainen kirjailija Oscar
Wilde taas oli sitä mieltä, että tosi
lakkaa olemasta totta, kun useampi
kuin yksi ihminen uskoo siihen.
Hiusten halkomista?
TOTTA VIEKÖÖN Rehevä to-
teava huudahdusmanaus, tosin
kieliopillisesti sekava. Samaan tapaan
voisi manata Totta soikoon tai Totta
mooses. Se voisi sopia Kalevi
Sorsalle, joka osasi tanssittaa naisiakin
aamuneljään Ulkoministeriön
pikkujouluissa 1991.
TOSI ON Kansallispankin slogan
Jaakko Lassilan ajoilta. Myös Aake
Kallialan uraputken alkulieriö.
Kirosanaa on kaikki, mistä kuulija saa
allergiaa. Ks. Lämmöllä, O-V-H.
TRASU
Mitä siitäkin tulisi, ellei pystyisi
perustelemaan mielikkimanauksi-
aan, vaikka herätettäisiin keskellä
yötä? Siksi on olemassa tämä
Kirosanakirja, jonka avulla voi
valmistautua yöllisiinkin irtiottoihin unta
häiritsevistä, liian uteliaista
pikkupiruista. Trasun etymologinen
tausta on hämärä, mutta niinhän se on,
ettei rusinasta enää saa
viinirypälettä. Hätätapauksessa pikkupirulle
pitää keksiä hätävalhe. Trasu on
trasseliperäinen liikkuvainen.
Kaustisilla traskelo tarkoittaa kelkan ve-
tonarua. Luultavimmin trasu on
kuitenkin pelkkä vittu. Ken trasun
kirosanakseen ottaa, hän kantakoon
siitä itse vastuun.
MÄRKÄ TRASU Mynämäke-
läinen kiroilee Voi märkä trasu. Suu
pitää pyyhkiä sen jälkeen.
TRATTA
Nämä ovat näitä surkean ekonomin
kirosanoja. Sanan kirogeeneistä ei
ole tietoakaan. Kuka kehtaa trattaa
kiroilla, mautonta! Lama-ajan muo-
dtuotemerkki. Ei paljon enää
säikäytä. Menisi jo sinne, mistä tuli.
Tratta on italiaa, suomeksi asete,
tunnustamaton vekseli Veijo
Meren mukaan muinaissaksien ja kes-
kiyläsaksan ratta tarkoitti rottaa.
Konttorirottien sijaan sillä varmaan
tarkoitettiin selkänahkansa jo aikoja
sitten repineitä pienyrittäjiä.
Perimisvälineenä tratta on jo
kokenut inflaation ja menettänyt
pdotearvonsa. Jollei tratta auta,
yritykset protestoivat kuin 60-luvun
hipit ja siirtyvät
maksamismääräykseen, ulosottoon ja virolaiseen
mafiaan, kuten Jussi Niemi. Yleensä
nekään eivät näinä päivinä enää auta.
Selvitystilaankaan hakeminen ei
auta. Konkursseihin ei joka
yrityksellä ole enää varaa. Velka on
yhtäkkiä vain kadonnut taivaan tuuliin.
Ainakin raha on kiertänyt.
Kokonaan toinen asia on juhanta-
loasia: lamalla keinottelu, konkurs-
sipetokset ja peiteirtisanomiset.
Ks. Vekseli.
TRAUMA
Ehei, ei Rauman murretta vaan din-
gomaista aivovauriota. Manaus
auttaa. Trauman komean ravisteleva
alkukonsonantisto suorastaan
riuhtaisee pään irti olkien välistä. Kun
silmien villi rotaatioliike lopulta
väsyy takaisin nappimaisuuteen,
312

kohtaus on ohi ja elämä taas aika
kelvollinen juttu. Ks. Vamma.
Tavallinen ihminen on luvalla
sanoen aika epätarkka sanojen ja
kielen suhteen, mutta sehän on
peräti inhimillistä. Trauma ei tarkoita
pelkästään psykologista vauriota, se
on myös puhtaan lääketieteellisesti
vamma. Kun jalka katkeaa,
kyseessä on trauma. Traumatofobia on
haavakammo. Kalle Könkkölä
kärsii traumatismista eli
vammaisuudesta, mutta hän on poliitikoksi
terävä vihreä paitajätkä, vaikka me
terveet (ja rasistiset) pilkkaamme
helposti, koska jollakin tavallahan
meidän täytyy päteäkin. Poliittisen
kantansa Könkkölä ilmoittaa Kuka
Kukin On -kiijassa olevan vihreä
vaivainen.
Platon selittää 6. teoksessaan
(Lait): Mitä tulee päärynöihin,
omeniin, granaattiomeniin ja
kaikkiin sen kaltaisiin hedelmiin, älköön
olko häpeä varastaa niitä salaa, mutta
jos joku alle 30-vuotias saadaan
kiinni, piestäköön hänet, kuitenkin niin,
ettei tule haavoja (“traumoja’*), ja
ajettakoon tiehensä.
Ei ihme, että emme aina ymmärrä
toisiamme. Emme puhu samaa
kieltä. Aina ennen riitoja tai
neuvotteluja olisi sovittava tiettyjen sanojen
täsmällisestä merkityksestä; muuten
kohta väitellään aivan eri asioista.
Siitä nyt ei tule lasta eikä paskaa.
Tosin, vaikka puhuisimme samaa
kieltä, ymmärrämmekö silti
toisiamme? Ehkä jatkuvat konfliktit,
eriävyydet, kapinoinnit ja avioerot
johtuvat siitä, että emme ymmärrä
ensin itseämmekään vielä. Piruko
meissä asuu? Eikö jumala auta? Mikä
on elämän salaisuus ja suuri
asetelma? Ks. Hulvaton.
TRULU
Yhtäaikainen uutuuden viehätys ja
pitkäaikainen tottumus tekevät
monesta asiasta nautinnollisen.
Huolimatta naisellisesta oloisuudes-
taan ja kiroääntämykseilisesti
vaisusta lli-lopustaan trullilla on
resursseja muodostua klassiseksi nuoriso-
manaukseksi. Se lokeroituu tieten
tahtoen tyttöjen ja nuorekkaiden
ikäihmisten osastoon, mutta yksikään
kirosana ei ole vielä ollut
täydellinen. Siksi niitä syntyy aina lisää,
päivittäin, ilman että kukaan niitä
sen kummemmin edes keräisi
kokoon. Eikä pidäkään. Kirosanakirja
on tehnyt kaikkensa, mutta kaikkeen
sekään ei pysty. Ks. Esipuhe.
Trulli eli rulli on pääsiäis- tai las-
kiaisnoita, joka teki vahinkoa
karjaonnelle. Verbijohdos rullata (trulla-
ta) tarkoittaa olla rullina, taikoa,
noitua. Alku perä löytyy
muinaisruotsista (trul, trol).
Ks. Turilas.
TSINGIS
On se kaanikin nyt ikuistettu
perisuomalaiseksi kirosanaksi, osaltaan
rintakarvalaulaja Frederik piti siitä
huolen. Pidot vain paranee, kun
käyttää vielä suhu-ässää. Perustelut
ovat aina paikallaan. Ja näyttöä
löytyy. Tsingis osasi tappaa. Mitä sitä
sen koukeroisemmin selittämään.
Mongolilainen Tshingis-kaani
(alkujaan Temudzhin) syntyi joko
vuonna 1155 tai 1162 vähäisen hei-
mopäällikön poikana ja kuoli yhtenä
historian suurimmista valloittajista
ja organisaattoreista vuonna 1227.
Siis tavallinen menestystarina, jolla
US A:ssaolisilyönyt rahaksi, jos olisi
osannut kirjoittaa muistelmansa.
Tsingeli-dangeli huudatti itsensä
vuonna 1206 kaikkien mongolien
yliherraksi ja ilmeisesti hyvää
huumorintajua osoittaen otti arvonimen
Sangen mahtava kaani. Sitten hän
rupesi hommiin. Silloin ei menty
313

putkimiesten aikuiskoulutukseen
vaan ruvettiin sotimaan. Hän nitisti
uigurit ja tanguutit, ryösti Pekingin
(1215) ja valloitti Pohjois-Kiinan ja
Korean. Sitten hän painui
joukkoineen Turkestaniin ja Iraniin, ja
joukot painuivat vielä Kaukasuksen yli
Venäjälle. Jätkän kuoltua mahtava
valtakunta jaettiin hänen poikiensa
ja pojanpojan kesken. Hänen
salaisuutensa piili johtamiskyvyssä ja
tasavertaisessa suvaitsevaisuudessa.
Tietysti ratkaisevaa oli mongolien
senaikainen ylivoimainen sotakun-
to.
TSÄH
Yksiä harvoja ääntä hitaampia
kirosanoja. Lähellä oleva tuntee pisara-
sateen hetkeä ennen manauksen
kuulemista. Kaikki tekofilosofisen
nöyrämäisyyden alkeet osaavat
humkandit nyt joukolla tsähäämään.
Teennäisyys on Valttikortti aikoina,
jolloin kaikki muukin on
retuperällä. Joku jo onneksi kaipaa
sodanjälkeistä talkoohenkeä, miehistä suo-
raselkäisyyttä ja reiluutta. Tsähääjät
- 	esimerkiksi SAK-pamppu Lauri
Ihalainen - luulevat lyhytnäköisyy-
dessään, herkkänahkaisuudessaan ja
lapsellisuudessaan tekevänsä
politiikkaa. Työtä pitäisi tehdä. Lamaan
auttaa vain työ. Säästäminen
tarkoittaa usein myös työpaikkojen
säästämistä. Mitä vähemmmän
työntekijöitä, sitä enemmän pakkosäästöä.
Suomalainen sanoo Tsa tsa tsaa.
Nerokas imitaattori Jukka Puotila
huolehtii siitä, että Aake Kallialan-
kaan ei tarvitse säästellä itseään.
TUHANNEN...
Korottava kirosanavahviste
yhdistelmiin. Roomalainen lyhenne on M.
Varsinkin kääntäjät Jutta
Kemppinen sekä Heikki ja Soile Kaukoranta
ovat ihastuneet sen tuhansiin variaa-
314

doihin saijakuvapiiitäjä Herg6n (oik.
George Remi) Tintd-saijakuvien
kapteeni Haddockin manauksissa.
Tulevat otteet ovat albumeista Tintti
Tiibetissä (Kemppinen)jaTuhatkau-
non tapaus (Kaukorannat). Ks. myös
Tuhat...
TUHANNEN HAKOPÄÄ Oho.
Manaus Säkkijärveltä kiilasi
tolpalle.
TUHANNEN JYRSKEEN
JYTINÄT Kapteeni Haddock.
TUHANNEN JYRÄYKSEN
TÄRÄYS Kapteeni Haddock.
TUHANNEN JYRÄYKSEN
TÄRSKY Kapteeni Haddock.
TUHANNEN JYRÄYS
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN MILJOONAA
TURVENUIJAA Kapteeni
Haddock.
TUHANNEN MILJOONAN
TRILJOONAA TULENPALAVAA
TAPPURAA Kapteeni Haddock.
TUHANNEN MILJARDIA
BILJOONAA TURSKATTIA
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN MILJARDIN
BILJARDIN KIROTUN KÄRY JA
TYRÄ Kapteeni Haddock.
TUHANNEN MYRKKY
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN PIKKU
PENTELETTÄ Kapteeni Haddock.
TUHANNEN SARVIPÄÄTÄ
Kekkonen.
TUHANNEN TUHANNEN
MILJARDIN MYRSKY Kapteeni
Haddock.
TUHANNEN TUHANNEN
TUHANNEN TÄRSKY Kapteeni
Haddock.
TUHANNEN TUHANNEN
TURKINPIPPURIN PARKU JA
TÖRKY Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TUHANNEN
TÄRSKYN TYRSKY Kapteeni
Haddock.
TUHANNEN TUHATTA
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TUHATTA TU-
LIMMAISTA Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TUHATTA TUR-
JAKETTA Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TULENPALAVA
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TULIMMAISTA
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TURKASTA
manasi PTV:n selostaja Patrick
Sjöberg 9.9.92 suorassa lähetyksessä,
kun Ruotsi sai melkein loppuminuu-
teilla rangaistuspotkun jalkapallo-
ottelussa Suomea vastaan (ja voitti
siitä hyvästä 1-0).
TUHANNEN TURKINPIPPU-
RIA Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TURSKATIN
TURINAA Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TURSKATTIA
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TYRSKY
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TÄRINÄN
JYRINÄN JYRSKE Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TÄRINÄN
TÄRSKY Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TÄRINÄT
Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TÄRSKYN
MYRSKY Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TÄRSKYN
MÄRSSY Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TÄRSKYN
MÖRSKÄ Kapteeni Haddock.
TUHANNEN TÄRSKYÄ Ei
kapteeni Haddock.
TUHANNEN VIETÄVÄN
VIMMATTU Kapteeni Haddock.
Ks. Turkanen, Turkinpippuri,
Turskatti, Vimmattu.
TUHAT...
Kiroilukenoin. Tuhahdusten tuhah-
dus. Kun halutaan saada lausema-
nauksiin atomivoimaa, eikä
kappa315

leita oikein ehditä eritellä yksi
kerrallaan, on hyvä käsitellä
tulenarkoja asioita tuhannen nipuissa.
Tuhat on balttilaina. Muun
muassa liettuassa lukusana on tukstantis.
Veijo Meren mukaan vanha
balttilainen muoto oli tu-shamt-.
Alkuosan merkitys lienee voimakas ja
vahva, se on luotu
indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalosta tus-.
Ilmeisesti se on ollut alkuliitteenä
yhdyssanoissa, joiden jälkiosa
tarkoitti sataa Kyseessä on siis iso sata,
joka tarkoitti tuhatta. Frankkien
thuschunde ja islannin thussund ovat
kirjaimellisesti iso sata Suomeen
päästyään sana vaihtoi s-kirjaimen
h-kirjaimeksi.
TUHAT MILJOONAA TURI-
LASTA Kapteeni Haddockin
manaus hänen dvatessaan vakuutus-
tyyppi Lampiolta selvitystä, mitä
hänen kotilinnassaan oli tapahtunut
hänen poissaollessaan (Tuhatkaunon
tapaus, suomentaneet Heikki ja
Soile Kaukoranta). Ks. Turilaan toukat.
TUHAT TULIMM AISTA
Tapani Kansa ja R-A-K-A-S voivat
laulaa tulestakin.
TUHERO
Avaimenreikäkirosana. Pimppimed-
ninki piristää aina. Tuhertaminen
tarkoittaa nyhertämistä, kömpelöä
tekemistä, piirtelemistä tai hiljaista
itkemistä. Onko tässä sen reuna,
tuhertaa pelokas runoilijalahja
Jouni Inkala ja katsoo spastisesti
muualle.
Eero Järventaustan mukaan
jotkut tämän sanonnan käyttäjät ovat
kaksimielisesti esittävinään siinä
feministisen sukupuolielimen ja
sanovat sen varsin halukkaasti.
“Voihan nyt tuhero, vai et sä viä ok
kaveria löynny!”
Laukaalaisen nimimerkin
“Helskyt’* kironovelli jatkuu: “Minä olen
laajakatseisempi, enkä heti
leikkauta hiuksia kuolinvuoteelle yhdessä
saakutarallien tomuissa. Mustana
sapattina katselen päivänkelloja ja
maistelen puutarhakeinussani
mansikkaa rimppu kyrvässä. Kuulen,
pahus periköön, tulevan pienoisen
perijäni rummuttavan reisiinsä: he-
lishiö.”
Juttu jatkuu hakusanassa Uloste.
Se alkoi hakusanassa Perkee.
TUHNU
Eräs pierulajeista. Aromitasapaino-
tettu kirosana, jolle ei suoda pitkää
ikää kuin mielikuvissa ja
kielikuvissa. Pannujauhatuksena tuhnu täyttää
huoneen paremmin ja
petollisemmin: tunkkaisten odöörien
näkymättömät lieat kiristyvät hiipien henki-
torven ympärille, joka törähtää
viimeisen yksiäänisen norsunmessun-
sa, kun kemiallinen hyökyaalto hil-
settää äkkinäisesti sierainkarvat.
Tuhnu on ikävällä lailla helmaan
putoava kirosana. Se ei pysy
hyppysissä, se on kirjoitettunakin likainen
ja ummehtunut. Eli se määrittää itse
itsensä. Ehkä tuhnusta tulee kansal-
lisaarteemme.
TULI JA LEIMAUS
Paheellisuutta tinkimättömästi
karttava palava loitsu merimiespaitaisil-
le pehmomiehille, joiden mielestä
marimekko on se oikea merkki
peittämään naisellisen kaposet olat.
Ennen vanhaan tuli ja leimaus
käväisi vielä uskottavasti
ahavoituneille ison veden matkaajille ja lappusil-
mäisille kapuille, joiden koukkukäsi
tarrasi mukavasti käsivetotankoon.
Riippumattomuus säilyi. Ajat ovat
muuttuneet. Tosimies lipeää tossun
alta vain tulella ja tappuralla.
TULINEN PÄTSI Helvettihän se
on. Erikoisuutta tavoitelevaan
kaunopuheisuuteen on syytä puuttua
316

Tuhnu
hyvissä ajoin. Se, mikä ennen oli ten sotaraportteja tai dekkarisaijo-
aitoa ja väkevää, voi tänään olla jen massamurhia. Liika suojelupoli-
pdkkää tietämätöntä apinointia. tiikka on hätävarjelua. Ei kiroilu ole
TUHANNET TUIKUT Kapteeni tuhmaa. Se on ajan henki, joka on
Haddockin manaus hänen arvelles- elänyt siitä asti, kun Kain ja Aabel
saan, että henki vielä menisi itali- sopivat keskinäisestä aikuisaboitoin-
alaisen kyydissä (Tuhatkaunon ta- nista.
paus, suomentaneet Heikki ja Soile Tummeli on lypsy voide, jota
Kaukoranta). Ks. Tuhat..., Tuhan- suomalaiset käyttivät aurinkorasva-
nen... na etelänmatkoillaan 60-luvulla.
TUMMELI
Kuka taas yritti olla vitsikäs? Kun
tasapäistyminen täydellistyy ja mai-
nontadirektiivit kutistetaan lopulta
olemattomiin, kaksinaismoralismi on
juurtunut tässä maassa maapallon
keskipisteeseen asti. Pahan loitsija
joutuu kummitusjunalla tunneliin,
jossa pelottavinta ovat lehmät, jotka
pitävät silmiään kiinni. Tummelikin
lienee siinä vaiheessa liian raju tun-
neilmaus. Hyssyttelevät kuraattorit
ja untuvatyyny npehmoiset
lapsipsykologit pelkäävät, että pienokaisem-
me eivät enää ehdi katsoa TV-uutis-
TUNKIO
Kirpputorimanaus. Nopeimmat
löytävät parhaat palat alta. Kun hinta
näkyy suurella pistekoolla Futura
condensed boldina ja tähtikehyksen
sisällä esiintyy numeron lisäksi myös
tarjous-sana, menekki on taattu,
vaikka hintaa ei olisikaan alennettu.
Kun kansaa pelotellaan yleislakolla
ja säteilyvaaroilla, kaupat
hamstrataan tyhjiksi leivästä ja maidosta sekä
apteekit jodipillereistä. Kun
käytetään vihreitä logoja, ympäristö-sa-
naa oikeissa kohdissa ja silmälumeis-
ta ekoilua tuoteselosteessa,
kilpaile317

van tuotteen ostavaa pidetään maa-
pallonpetturina ja luonnon
tuhoajana. Mistä vain löytyy tarpeeksi suuri
läjä krääsää halvoin hinnoin,
ihmispolot ryntäävät kukkoilemaan
tunkiolle ja syytävät syyllisyyttä rivissä
pysymättömille. Tunkio on massa-
hysteriisen manailun symboli.
Täältä ne parhaat kirosanat
löytyvät! Nyt kaivamaan!
Suomenkielessä on viisi pääkirosanaa: Helvetti,
Jumalauta, Saatana, Vittu ja
Perkele. Kolme viimeksi mainittua ovat
selkäydinkirosanoja. Toisen luokan
kirosanoja ovat Perse, Paska, Kyrpä
ja Pillu. Sitten tuleekin noin sata
kolmasluokkalaista (Riivattu, Hitto,
Samperi, Jukolauta, Piru jne) jaloput
käyvät vielä apukoulua (Viime, Ju-
kupäde, Hunskeli, Pehkana,
Mönötti jne).
Raahelainen manaus kuuluu Voi
höystetty tallin tunkio.
TUONELA
Vanhahtava, miltei kunniakas
kirosana, joka valaa sydänalaan rauhaa
ja toiveikkuutta. Aivan kuin kaikki
velat olisi maksettu.
Koska kuolemanjälkeisestä
paikasta on useita nimiä helvetistä
manalaan, Haadeksesta Tartaruk-
seen, meidän kalevalalainen
tuonelamme ei jää pekkaa pahemmaksi.
Joka maan kansan tarustoissa löytyy
erilaisia inhottavia paikkoja, jonne
mennään, kun maanpäällinen dallai-
lu ei enää inspiroi. Alkujaan tuonela
lienee tarkoittanut vain yksityisen
vainajan leposijaa, katettua hautaa.
Siitä se on laajentunut käsittämään
koko kalmistoa vainajain
yhteisasuntona, sittemmin kuolleiden
valtakuntana. Onhan selvää, että ajan myötä
kuolleita rupeaa kertymään nurkkiin
niin saakurisd. Onneksi on keksitty
mädäntyminen. Egyptiläiset
yrittivät tosin sotkea systeemiä
kehittäessään muumioimistekniikan, raken-
sivatpa vielä perkeleen isoja, pyra-
midinkokoisia hautojakin, mutta
onneksi se loppui lyhyeen. Muuten
elävät eivät mahtuisi enää
mihinkään, paitsi kivilouhosmonttuihin.
No, joku päivä joku keksii hau-
tauskerrostalot.
Kalevalan mukaan Tuonelaa
ympäröi tuonelan joki, jonka yli tuonen
tyttö kuljetti kuolleet (Vrt. Haades).
Tuonelan vakinaiseen
henkilökuntaan kuului sekä vanhempia että
nuorempia haltijoita. Aapeli Saari-
salon Raamatun sanakirjan mukaan
jumalattomat eivät joudu helvettiin
heti kuoltuaan, vaan heidän
paikkansa on maan alla sijaitsevassa
tuonelassa tuomiota odottamassa.
TUONELAN TAATTO
Presidenttiehdokkaita on monta.
Toivottavasti pisintä kortta ei vedä se
lyhyin.
TUONELAN TUP AJUMIT
Tuonelassa tupajumit eivät nakertele
mitään. Ne eivät tee töitä, vaan lais-
kottelevat. Ks. Tupajumi.
TUONI
Tuoni on vähän tätimäinen kirosana,
jolla on kuitenkin “kauhistuttavia”
merkityksiä: kuolema, kuolevan
hakija, kuollut, kuolleiden
olinpaikka (manala, Tuonela). Tuonella
käynti on loveen lankeamista, siitä
on jo Väinämöisellä ja Vipusella
kokemuksia. Suomalaisen
kansanuskon mukaan Tuoni saattoi käydä
noutamassa itselleen seuralaisen
elävien joukosta. Onneksi nykyään
kaikki hakemukset pitää tehdä
kolmena kappaleena, asianmukaisine
viranomaisten leimoineen ja lupato-
distuksineen. Ettei tule mitään
erehdyksiä. Olisi se noloa kesken
työpäivän lähteä noin vain veke. Miten sitä
selittäisi pomollekaan...
Veijo Meri on poiminut
liiveis318

tään liivin kielen sanat tuoni
(aikaisempi, ikuisuus) ja tuondnen (tuon-
noinen, äskeinen). Alkutavu tuo- oli
aiemmin tuoi-ja toi-. Suomen tuoni
ja viron tooni (kuolema) ovat ehkä
germaanilainoja. Muinaisgermaan-
ien sanasta daujan tuli muinaissak-
sien sana doian ja muinais- ja keski-
yläsaksan sanan touwen (kuolla).
Indoeurooppalaisen kantakielen
sanavartalo di dhou- ja dheu- (Ks.
Tauti). Niistä kehittyi varhaiskelt-
tien dhunios (ihminen), joka
tarkoitti oikeastaan kuolevaista. Heidän
sanastaan dheuneies syntyi muinais-
iirin drini. Muinaisnoijassa dainn
oli kuollut ja goottien di wano
kuolevainen eli ihminen.
Ks. ed.
TUPAJUMI
Japanilaisvaikutteinen loitsu
sisäiseen kolotukseen ja nakerrukseen.
Jumimaisten heimoista kytryt ja
lesiäiset sivuutamme
olankohautuksella, sillä puunkaivajien heimossa
on varsinaisen kunnianarvoisaa
poppoota: jumit. Ne tuhoavat touk-
kineen puurakennuksia, ylipäätään
kaikenlaisia puurakenteita, sillä
niiden taktiikka on armoton: ne
kaivavat puuosat täyteen käytäviä.
Puolen sentin pituinen, tumma kuole-
mankello on saanut nimensä siitä
nakutuksesta, jonka se päästää
hirsiseinien sisältä. Samanlaista ääntä
pitää myös hieman pienempi ja
vaaleampi tupajumi, joka on
kuitenkin paljon haitallisempi. Sen
latinalainen nimi Anobium punctatum
puhuu selvää kieltä: sillä pitää olla
irokeesikampaus. Luultavasti tupa-
jumi kiroilee kuin lossivahti ja
kuuntelee Sex Pistokin koottuja. Ks. Jumi.
Hesarikriidkko Anne Rouhiaisen
mukaan oululainen puutaiteilija Jyrki
Poussu on hauska nakertaja puuta
hyödyntävässä suomalaisessa
kulttuurin tupajumilaumassa (17.10.92).
Annen osakkeet nousivat.
Ks. Jumi.
TUPPIKULU
Vapaasti käännettynä ja nykyaikaan
sijoitettuna tuppikulli voisi
tarkoittaa kondomoitua penistä.
Psykologisesti se viittaa
kykenemättömyyteen ja epäonnistumiseen, joten
kirosanana t uppikulli ku veistää harmis-
tuneisuutta, ahdistuneisuutta ja um-
pikujuutta. Huomautettakoon, että
latinan vagina tarkoittaatuppea.
Tässä valossa tuppikulli on perin orgas-
tinen kirosana. Sotilasslangissa tup-
pikullit merkitsevät laivaston tykki-
linjaa.
Tuppi on puukon tai miekan
suojus, huotra. Tupinteossa käytettiin jo
alun alkaen vaihtelevuutta.
Materiaaliksi sopi niin tuohi kuin nahka,
joka usein koristeltiin myös metalli-
heloilla. Jo myöhemmän
rautakauden tuppimallistoissa löytyy tyypil-
lisyyksiä, jotka esiintyvät
pitkittäisissä ja poikittaisissa koristelyötteis-
sä, ripustuslävessä tai mutkassa.
Tuppimuotoilun kaksi päälajia
olivat tasasuhtaiset ja käyrät tupit.
Karjalaiset ja savolaiset,
myöhemmin hitaat hämäläiset ovat suosineet
aina erityisesti käyriä malleja. Ohut-
nahkaisissa tupeissa vahvistukseksi
on käytetty puista runkokappaletta.
Kulli on kulli, eikä se siitä
miksikään muutu. Ks. Kulli.
Presidenttimme vuosilta 1944-46
Carl Gustav Mannerheim
luonnosteli 4.7.1941 päiväkäskyään, jota
kutsutaan Miekantuppipäiväkäskyk-
si. Siinä hän uhosi, “etten tulisi
panemaan miekkaani tuppeen
ennen kuin Suomi (ja meihin veren
sitein kuuluva) Itä-Karjala olisivat
vapaat'*. Sulkulause on
luonnoksessa yliviivattu.
TUPENRAPINAT Pelottelua
319

parhaimmillaan. Sinikka Savanhd-
mo on lähettänyt myös muodon Voi
tupen tuppi.
TORI LAS
Trullimainen koppis, iljettäväsaun-
dinen läpiveto, kielen kolmiosaiseen
nelimutkaiseen osmonsolmuun
heittävä kiroahdinne, joka ei tunnu
koskaan olevan vatupassinsuorassaeikä
oikeinpäin.
Turilaat ovat lehtisarvisiin
kuuluvia parin kolmen sentin pituisia,
paksuja ja kömpelön näköisiä,
tavallisesti ruskeita, kuperasdkäisiä
kovakuoriaisia. Niitä on useita eri
merkkisiä ja kokoisia. Kastanjaturi-
laan toukka elää neljä vuotta maan
sisällä, talvehtii kotilostakuoriudut-
tuaan ja rupeaa sitten tunnettuun
viiden vuoden välein tapahtuvaan
parveiluunsa varsinkin koivujen
ympärillä. Se ja sen kaveri saksantu-
rilas ovat Keski-Euroopassa
mahdottomia vintiöitä viljelysten
tuhoamisen suhteen. Suomessa
yleisimpiä ovat juhannus- ja ruskoturilaat.
Niistä ei ole niin paljon harmia.
Japaninturilas on kuuluisa siitä, että
vuonna 1917 se salamatkusti kukka-
lähetyksessä Japanista
Yhdysvaltoihin, jossa se on siitä lähtien tehnyt
suuria tuhoja. USA sitten kostikin
kolmisenkymmentä vuotta
myöhemmin pudottamalla japanilaisten
päähän pari atomipommia.
Turilas oli muinaisnorjassa troll
(rumilus), muinaisruotsissa trull,
keskiyläsaksassa trolle ja troll
(rumilus, paha henkiolento). Mui-
naiskiden muodosta truzla
kehittyivät norjan trusal (narri, hullu) ja
alasaksan trtlselen (kaatua,
kompuroida). Ks. Trulli.
TURILA AN TOUKAT Kapteeni
Haddockin manaus, kun vieras tulla
tömpsähti sisään ja iski heidän
päänsä yhteen (Tuhatkaunon tapaus,
suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta).
TURIKKATu rikka on sama kuin
turilas ja turjake. Turikassa on niihin
verrattuna vain hieman enemmän
Jouko Turkkaa.
TURJAKE
Turkanen-johdos. Pieni vivahde-ero
isoveljeensä. Turjake-käyttäjät
haluavat piirun verran erottua Turka-
nen-massasta. Tällainen
hiustenhalkominen kirosanojen
valinnaisuudessa on joistakin kiroilijoista ihan
kivaa ajanvietettä.
Turjake on nimitys partaisesta,
takkuisesta tai muuten siivottoman
näköisestä oliosta, kuten turilas,
turikka ja tuijus, myös tursake ja
törselö. Turja on turjalainen, tietäjä,
poppamies.
Turjake oli alun petin hyvin
paikattu lapanen. Alkusana oli
epäilemättä turja (lappalainen, noita). Tuija
oli Kuolan niemimaan itäosa. Sillä
tarkoitetaan myös koko Kuolan
niemimaata tai Pohjoisen jäämeren
rannikkoa Ylä-Lappdneen ja Poh-
jois-Noijineen. Tuijan aikaisempi
muoto on ehkä ollut Tyrjä. Kerak-
keiden vaihdettua paikkaa syntyi
kansanrunouden Rutja.
Tuijaiitti on nefeliinisyeniittdhin
kuuluva alkali- ja syväkivilaji,
jonka pääainekset ovat meliliitti, bio-
ditti ja nefeliini. Nimi on annettu
samaisen Kuolan niemimaalla
sijaitsevan Tuijan (Teri) mukaan.
Lehtimies, pakinoitsija, näytdmä-
kiijailija, varatuomari ja professori
Ilmari Tuijan (horoskooppimerkki
skorpioni) ensimmäinen
nimimerkki oU Teini (Ylioppilaslehti, 1920-
luku). Hänen toisen
muistelmateoksensa nimi oli Ei kukaa oo m ikää
(1975). Suomen Kuvalehti kiillotti
hänen päätoimittajanpalliaan
vuonna 1936-51.
320

Kirjailija Ilmari Calamnius
muutti vuonna 1906 sukunimensä
Kiannoksi ja luunsa kuuluisaan
kotitaloonsa Turjanlinnaan
(Suomussalmi). Se paloi kaksi kertaa. Ilmari
olikin tupakkamiehiä. Kirjoitti hän
Ryysyrannan Joosepinkin ja piirsi
Punaisen viivan suomalaiseen
kirjallisuushistoriaan, jota lukiolaiset
nyt joutuvat vasten tahtoaan
pureskelemaan, vaikka
teknohouse-musiikki ja action-videot
kiinnostaisivat heitä enemmän.
Turkasen turkasen turkasen tuija-
ke, kapteeni Haddock manasi pahan
ilman laastaria CTuhatkaunon tapaus,
suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta).
TURJUS
Sama kuin turjake, osajohdettu
sanasta lurjus. Edelleen pieniä
vivahde-eroja Turkanen-perheen sisällä.
S-lopun takia turjus on porukasta
vihaisin, nuorin ja päähän potkituin.
Turjuksella voi jopa päästä
ilmaiseksi bussiin, jos kuljettaja on pieni
ja pelokas. Huonommalla tuurilla
sanan viimeisen tavun jus aikana
hampaat ovat nyrkiniskun takia
menossa jo sisään. Kiroilu ei siis de
henkilökohtainen asia, vaan se
koskettaa jokaista kuuloetäisyydellä
olevaa Turjus on tosin lievä
voimasana verrattuna (ks.) Kormuskyrpään
tai (ks.) Ruumiinvittuun.
Aina kun yritän keksiä tuijukselle
jotain etymologista juttua,
Turkasten muut perheenjäsenet vievät sen
omiin selityksiinsä. Verbi tuijuttaa
tarkoittaa kuitenkin ravistaa,
tuivertaa, tutjuttaa.
TURKANEN
Klassinen lievä kirosana,
alkuperäiseltä merkitykseltään naiskääpiö.
Sukunimimäisyytensä vuoksi
massaan helposti soluttautuva väärän
vallan agentti, joka torpedomaisen
lisäveron lailla putsaa meidät
lopullisesti. Turkanen-perheeseen
kuuluvat myös Turjake, Turjus ja Turkat-
ti.
Veijo Meren mukaan turkanen
tarkoitti ennen vanhaan myös
parkaa ja raukkaa Alkusana turkka,
turka tarkoitti sitä samaa: rujoa,
epämuodostunutta, rumaa,
inhottavaa, ilkeätä - mutta myös uskollista
ystävää). Sanaa pidetään germaani-
lainana Muinaisnorjassa dvergr oli
kääpiö, muinaisruotsissa dvärgher
pieni ihmishahmoinen myyttinen
olento, vuorenhaltija, maahinen,
hämähäkki. Muinaisgermaanien
kantakielen sanat olivat dvverga- ja
turga-, josta kehittyi muinaisskandi-
naavien dyrgja Todennäköisemmin
suomen sana on peräisin
germaanien sanasta durgi eli naiskääpiö.
Indoeurooppalaisen kantakielen sana
on luultavasti ollut dhuergh- ja sen
rinnakkaismuoto dhurgh-, joista on
tullut muinaisgermaanien thwerza-
eli ruumiillinen vaurioituminen.
Nykysaksassa kääpiö on Zwerg.
Kenian pohjoisosassa Etiopian
rannalla on Turkanajärvi. Sen löysi
S. 	Teldd vuonna 1888. Turkanat
ovat sikäläinen heimo.
Kapteeni Haddock manasi
turkanen, kun tuuli vei “niin hienon
hatun”, kun Tintti ei älynnyt painua
matalaksi ja piiloon nopeasti, kun
roikkui piikkilanka-aidassa, kun
puhelu kotiin Moulinsartiin katkesi
Geneven punaisesta kopista, kun
laastari oli jäänyt kiinni hänen
sormeensa sekä myöhemmin Szohödin
hotellissa (Tuhatkaunon tapaus,
suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta).
TURKASEN TURKANEN
Tuplaten turkas-vdmaa
PAHA TURKANEN Paha-etuliit-
teellä saa usein pahoja aikaan.
321

TURKATTI
Vielä yksi lapsonen Turkanen-per-
heessä katti-päätteellä. Lievä
voimasana hyville, pahoille ja nimille.
Melko klassisuushakuinen. Turka-
tissa on onnistunut yhdistelmä meri-
rosvomenoa ja lastenkirosanakult-
tuuria. Siinä missä silmälappuinen
ja puujalkainen laivakapteeni
hymähtää, siinä lastentarhanopettaja
tiuskaisee lempeästi. Näin ollen turkat-
tia käyttävät etupäässä vain lapsen-
ja seikkailumieliset, hieman
vanhemmat miehet. Muut saavat huonon
omantunnon. Kummallisuutena
onkin pantava merkille, että
kiroilemisessa kiusaa yleensä enemmän liian
lapsellisen manauksen valinta kuin
sen mahdollinen haittavaikutus yli-
moraalisessa ihmisympäristössä.
Häpeä on suurempi uhka kuin
närkästys.
Toki merirosvotkin saavat tuika-
toida. Heidän kiroilevat
papukaijansa voivat mielihyvin konsultoida.
TURKINPIPPURI
Väkevä irtokarkki. Myös
yksivuotinen paprika, jonka pienehköjä,
yleensä punapintaisia maljoja käytetään
kirpeän makunsa vuoksi mausteina.
Paprikat ovat koisokasveja kuten
tupakat. Tältä pohjalta turkinpippu-
rissa on manauksena sellaista tujua,
että savu tupruaa korvista. Joviaali,
kaikenikäisten ja kaikenoloisten
kirosana, jota voi hyvin suositella
perheen pienimmillekin ilman että
Suomen Kirkko Oy julistaa ketään
pannaan.
Turkki sijaitsee puoliksi
Euroopassa, puoliksi Aasiassa; siellä on
ankara pääkaupunki ja James
Bondin työmaanakin tunnettu Istanbul-
niminen lomakeskus. Pippuri
kasvaa Etelä-Amerikassa, vaikkakin
maustekasveina merkittävimmät
pippurilajit ovat alkujaan
kaakkoisaasialaisia ja indonesialaisia.
Turkin pippuria manasi myös
kapteeni Haddock, kun helikopteri
oli törmätä koikeajännitejohtoihin
ja italialaisen auto oli jäädä
tasoristeyksen laskeutuvien puomien eteen
nalkkiin. Samaa hän manasi
Genevessä lukiessaan lehdestä (Journal
de Geneve) uutisen vakavasta
selkkauksesta Bordurian ja Sylvadian
välillä, sekä myöhemmin Hötel
Sznörrissa, kun känniin juotettu
vartija paukutti oveen (Tuhatkau-
non tapaus, suomentaneet Heikki ja
Soile Kaukoranta).
TURKIN PUNAISET
PEUKALOT Letkusta kajahtaa, kun Heimo
Aaltonen manajaa.
TURNIPSI
Turnipsi eli rehunauris polveutuu
peltokaalista, ja sen kohtalona on
ollut joutua karjan pötsiin.
Turnipsin viljely on käynyt vähenemään
päin, ja siksi joku mineraalittoman
peltotilkun omistava maanviljelijä
on pahoina viimeisinä päivinään
varmaan ruvennut viljelemään tur-
nipsiakielenkäytössään. Tiedättehän
virren: “Ennen kaikki oli paremmin”
tai “Ennen sotia asiat tehtiin vähän
toisin”. Sekä Turusta että Urjalasta
päin intetään tätä ristikukkaiskasvia
käyttökelpoiseksi kirosanaksi,
vaikka se on pelkkä rehukasvi
paatuneiden sadattelijoiden päivän menussa.
Kova jätkä kiroilee turnipsia vain
mitä huolestuttavimmassa
mielenhäiriössä tai vähintään neljänkym-
pin kuumeessa. Tai sitten hän on
kasvissyöjä, joka jostain syystä
pitää rehunauriista. Turnipsi on
jalostettu kaalien suvusta, ja väittäisinpä
että kaalin latinalainen nimi Brassi-
ca olisi kirosanana paljon jytympää
kamaa.
Turnipsin murremuotojaovat mm.
tumupsi, tumitsi, tumitsa, tumisti,
322

tumesti, tumis, tumes, tumas, tur-
nus, tumu, tumaski, tumiska, tur-
neska, tumikas ja tume. Poimi suo-
sikkisi ja pelästytä joukon arkajalka.
P.S. Jos lukijalla on joskus
ylimääräistä aikaa, kannattaa tutkia
tietosanakirjasta ristikukkaiskasvien
uskomattoman hauskoja nimiä.
Ajatellaan vaikka pölkkyruohoa,
kevätkynsimöä, peltotaskuruohoa,
hietasinappia, litutilliä, tankiota,
irsokkia, morsinkoa ja rohtokuiri-
moa - monet valmiita kirosanoja!
Tai vastavuoroisesti hellyttelynimiä
intiimiin kanssakäyntiin.
TURPA
Turpa-tukkoon-manaus, kalamaisen
elastinen ja särkymätön tiennäyttäjä
ja jäänsärkijän luonteinen
uudisraivaaja. Ärräpitoisuudessaan
kelvollinen uuteen kirokkaaseen nousuun.
Robert Fleegen ajuri, aina paras,
aina sataprosenttisen myönteinen.
Turpa on yksi meidänkin
vesistöissämme eläviä suurehkoja
särkikaloja sulkavan, pasurin, seipin,
toutaimen, vimpan ja suutarin
lisäksi. Yhdennäköisyyttä säynävään ei
voi kieltää, tarkoittaahan saksan
Mundfisch säynävää.
Virallisen Nimikkokirosanasää-
tiön määräyksestä (asetus 10/92)
T urpa-manauksen etujäijestökäyttä-
jiksi on kutsuttu ex-pomot Pekka
Salo, Christopher Wegelius ja
Jaakko Lassila, jotka on palkittu myös
Paljon meteliä tyhjästä -mitalein.
Hevosellakin on turpa, tosi on. Sitä
ei voi ainakaan kieltää, etteikö
hevonen olisi kaunis ja voimakas.
Sinikka Savanheimon lähettämä
manaus kuuluu: Voi ny mateen
turpa.
TURSAS
Tursa, turso, turilas - kaunottarella
on monta nimeä, ei vain pelkkä
Octopodida. Tursas on räkämanaus-
ten ehdotonta valiota, jossa kieli
tärisee, muljahtelee ja heittelehtii
suussa kuin maantieporaajan silmä-
munat päässä.
Tämä myyttinen vesiolento, kah-
deksanlonkeroinen mustekala,
esiintyy kotimaisissa
kansanrunoissamme ja uskomuksissammekuin
mikäkin kuurupiilon paskamaisin kiusan-

kappale, oikea nilviäinen,
todellinen Cephalopoda, mustekalojen ja
helmiveneiden pääjalkainen
ammatti yökkäri, vedenalainen räkänokka,
merimakkaroiden ja partamatojen
yhtiökumppani, pehmeävaippainen
veltto tukiiangaton pikkunero, lon-
kerosuinen imukuppisankari,
meripeto ja jättiläiskalmareiden vasikka.
Sanana tursas tuo ihan mieleen mäti-
tai hammastahnan, jota kömpelö
bodari puristaa tuubistaan pitkin
seiniä. Tursaat ovat tosi nihkeitä
nuljaskaisia limaklimppejä jossain
veden alla, kummittelevat työkseen
ja omivat sellaisia pelottavia nimiä
kuin vampyyritursas, ripsitursas, ja
paperivene (josta Aristoteles käytti
nimeä nautilos). Meritursas voi lon-
keroineen dia kolmemetrinen, ja sen
pää, koko sivuprofiili lonkerolta
lukuunottamatta on ilmiselvästi
ollut Muumipeikon esikuvana. Sen
kanssa eläintieteilijät ovat tehneet
mustetahratestejä ja muita oppimis-
kokeita, pidetäänpä sitä
poikkeuksellisen oppivaisenakin, jopa
älykkäänä. Voi olla, että tyyppi harrastaa
ristisanatehtävä.
Ainesta kirosanojen ykkösdivi-
sioonaan.
Veijo Meren mukaan tämä meri-
kummitus on samansyntyinen kuin
turso (jättiläinen). Muinaisnoijassa
oli thurs (jättiläinen, rumilus),
Färsaarilla tussi, norjassa tuss, norjan
murteissa tusse (peikko) ja ruotsissa
tusse (jättiläinen). Anglosaksien sana
olithyrsjamuinaisyläsaksan duris,
thuris (jättiläinen). On esitetty
väittämä, että alkusana olisi muinais-
noijan thyija (meluten paikalle
ryntäävä). Sellainen ei tosin sovi
alkuunkaan tursaan tapdhin. On
funtsittu myös muinaisintian sanaa ttira-
(vahva, vdmakas), jonka
sukulainen on latinan turgere (olla paisunut
ja uhmata). Lisäksi ei ole unohdettu
kreikan sanaa Tyrsanoi (illyrialai-
nen merirosvokansa nykyisen
Jugoslavian rannikolla varhaisella
rautakaudella). Germaanit ovat saattaneet
törmätä noihin pelättyihin
silmälappu- ja puujalkatyyppeihin.
Ks. Iku-Turso.
TURSKATTI
Kelpo manaus rasvaisesta suusta
likaisen parran sisältä. Kiroilijan on
syytä välttää suihkua ja saunaa pari
viikkoa ja käsienpesua vessaieissun
jälkeen sekä suosia kala-,
valkosipuli-, tupakka-ja viskiantimia Näin
turskatti-kiroukselle luodaan aidot
raamit, joilla suomalainen
perusjätkä voi rehennellä maailman tumilla.
Turska on maailman toiseksi
tärkein talouskala. Turski on karski,
tyly, töykeä, tuikea; reima, rohkea.
Katti on kissa. Vapaasti kääntäen
turskatti on karski kalakolli. Ruotsin
tur tarkoittaa onnenpotkua, retkeä
tai vuoroa, skatt on aane tai verot.
Näitä yhdistelemällä turskatti tar-
kdttaa onnekasta aarretta, onnelli-
suusveroa, retkiaanetta, menomat-
kaveroa, vuoroaarretta tai jäijestys-
veroa. Onneksi emme de
ruotsalaisia
Iso lipeäkalanaaras vd laskea jopa
viisi miljoonaa mätimunaa Keijo
Korhonen hehkutti
isänmaallisuuttaan Töölöläisessä (13.9.92): “Niin
mielihyvin vaihtaisin Islannin ja
Suomen naapurustoa. Islannin lähin
naapuri joka puolella on turska.”
Turska-sanat on johdettu
indoeurooppalaisen kantakielen
sanavartalosta ters- (kuivua). Ennenhän
kapakalaa kuivattiin, nykyisin pistetään
jäihin. Turski-sanat taas johtuvat
indoeurooppalaisen kantakielen
muotoihin stu-ja sthu- (jäykkä,
seistä suorana). Muinaisgermaanien
stura- tarkoitti alkuun jäykkää,
sittemmin jäykkäniskaista, vaikeasti
324

suostuteltavaa henkilöä.
Antti Penttisen Sotilasslangin
sanakirjan mukaan turska tarkoittaa
tykkiveneTurunmaatatai
upseerioppilasta.
Kapteeni Haddock manasi
turskani, kun salama iski melkein
viereen ja kun seuraavana aamuna
aamiaisella hän ei tiennyt mitä Tintti
ajatteli kaikista oudoista
tapahtumista. Turskatin turskatti, Haddock
manasi, kun hän ei ottanut kuuleviin
korviin pusikossa pyllistelleen
miehen selityksiä. Turskatti, Haddock
manasi, kun hän paukutti turhaan
professori Tuhatkaunon
hotellihuoneen ovea. Turskatti, kapteeni
Haddock manasi helikopterissa tulitta-
jia, italialaisen hurjastelijan kone-
pellillä ja Teophilus Tuhatkaunolle
tämän hokiessa panssarivaunussa
vain sateensuojastaan. Kädensijaan
oli kätketty lopulliset ultraääniko-
jeen piirustukset mikrofilmeinä
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta).
TURSO
Sympaattisen tuheron tai tussun
sijasta voidaan pläjäyttää pöytään
karski turso, joka assosioituu
Markus Tammiselle niin päällekäyvän
aggressiiviseksi karvakasaksi, ettei
hän ihmettelisi, vaikka vaginassa
törröttäisivät hampaat. Siitä vain
hampaat irvessä kiroilemaan,
korkeat tädit!
Jos tursoa ei assosioidakaan
naisen sukuelimeen vaan esimerkiksi
pursoon, kirosanan teho latistuu
kymmenesosaansa. Tursohan on
oikeasti tursas. On siis usein tietä-
mystaustasta kiinni, miten sivulliset
reagoivat kirosanoihisi. Sanojen
merkitykset muuttuvat
paikkakunnasta toiseen, sukupolvesta toiseen,
jopa ihmisestä toiseen. Vivahde-erot
ovat jokaisen päässä erilaiset, koska
ihmisen aikaisemmat kokemukset
vaikuttavat suuresti assosiointiin ja
suhtautumiseen.
Tuulikki Korpinen yhdistää
Kalevalaisessa jumalten maailmassaan
Turso-nimen Niilin hevoseen eli
virtahepoon nimeltä Thoeris, Taue-
ret. Se oli hevosenpäinen, krokodi-
linpyrstöinen esidynastinen
synnytyksen, äidillisyyden ja imetyksen
jumalatar.
Ks. Tursas, Iku-Turso.
TUSKA
Pahoinpidelty manari, ristikkäiskär-
sinyt jeesusto, apeoitunut tuhahde.
Kaikki on kärsimystäpä vielä
enemmän kärsimystä. Suomalainen
kokee tuskan ystävänä, joka ei koskaan
jätä. Tuska on ainainen työttömyys-
kierre, naapurikateuden
ruumiillistuma ja avio-onnen viimeinen
palautuspäivä. Kirostesukka kestää.
Ulla Hovin alatyyliä koskevien
tutkimusten mukaan George B.
Vetter painottaa sanojen
merkityksen syntymisen prosessiluonnetta.
Alatyylien alkuperä on hämärässä
menneisyydessä ja niiden nykyinen
käyttö pitkän kehityksen tulosta.
Esimerkiksi Vetter nappaa vanhan
uskonnollisen käskyn, jonka mukaan
ihmisen ei tulisi kutsua Jumalaa
tyhjin käsin. Juutalaisuudessa käsky
on kehittynyt täydelliseksi Jahven
nimen lausumiskielloksi, kun taas
kveekareille siitä muodostui perusta
määräykselle, jolla yleisesti
kielletään kaikenlaisten valojen
vannominen.
Kukakieltäisi tuskan? Sitä on hyvä
manata.
TUSKA JA KURJUUS Hymyil-
täisiinkö jo? Maapallo pyörähtelee
allamme vain muutaman kerran.
TUSSUN PUSSU
Veijari karkeus, kaksinaispöräys,
325

sukkeluussadate. Kaikkihan tietävät,
mikä on tussu. Veijo Meri luettelee
tämän ainakin osittain
ruotsalaisperäisen sanan merkityksiksi karva-
tupsun, takapuolen sekä tytön ja
naisen hävyn. Mielestäni tussun
merkitys on elintärkeä. Ruotsin stuss
(takapuoli) on tullut keskialasaksan
sanasta stut (takapuoli ja reisi),
kuten saksan murteiden stoss (pyrstö-
sulat). Sanat on vaivoin johdettu
yleisgermaanisesta sanavartalosta
stutt- (tönäistä), eikä syytä tarvitse
ihmetellä. Veijo Meri lisääkin:
“Takamuksiin on niin mukava puskea ja
tönäistä”.
TUSSULLULLU Eero
Järventaustan mukaan sotkuista ihmistä tai
sekaista huushollia on kansan
keskuudessa nimitetty tussullulluksi.
Jotkut naiset käyttävät sitä
kirosananaan: “Voi tussullullu tätä huu-
sollia, ku ei löyry minkääv valtakun-
naj jalaaj jakoo!”
TUUSKATTI
Toisin sanoen Kis kis. Tämä loitsu
houkuttelee maailmankuvaa tuus-
kannuuskaksi, suuressa tai pienessä
mittakaavassa. Onhan tuuskatti näin
ollen huomattavasti tyylikkäämpi
kuin jokin Voihan atomipommirä-
jähdys tai No maailmanloppu
kumin inki. Sitä paitsi siinä on käytetty
riittävästi elimensiirtoa peruskiros-
tosta, katti-päätteestä alkaen.
Sangen taitava ja valmis päräys, jonka
suojelupyhimykseksi voitaisiin
lukea Tuusniemen pappi Kuumanni,
Kuikka-Koposen lailla temppuileva
kollega.
Tuus on kirjeen allekirjoituksessa
maskuliininen muoto Sinun. Fema-
rimuoto on tua.
TUUFKATO Seraphin Lampion
Vakuutusyhtiö Turmasta oli
hakemassa tiettyä vakuutuslomaketta
laukustaan ja piti kynää suussaan
sanoessaan: “Tuufkatti! Ihinkä inä
olen piftänyt fen papdun?”
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta.)
Puhevikaisia kirosanoja on
yllättävän paljon.
TYHMÄ
Jonkinlainen itsesoimaus. Ei sovi
tyhmille. Pienellä skarppauksellasen
uskottavuus paranee, esimerkiksi
muodossa Voi mua tyhmää. Muuten
se karjaistava ja kunnolla, pienellä
välitavutuksella, painon ollessa
molemmissa päissä: TYH-MÄ!
Toimittaja Hannu Taanilan
mukaan keskustapuolue ja Esko Aho
eivät eroa poliitdsestajoukostaeduk-
seen, mutta niiden tyhmyys on
omaehtoista, jotenkin suvuttomasti
lisääntyvää. Hänen
presidenttiehdokkaansa on ilman muuta Keijo
Korhonen, jota hän pitää Suomen
taitavimpana poliittisena journalistina.
Aatos Erkko ei kuitenkaan uskalla
ostaa Korhosta päätoimittajaksi,
vaikka Taanila niin haluaisi, koska
mikään ei ole enää kuin ennen.
Jouko Turkka on tehnyt upean
pioneerityön uuden suomalaisen
näyttelijäsukupolven tuottamisesta
noudattamalla sananlaskua
Joukossa tyhmyys tiivistyy. Toisaalta,
joskus on parempi ravistaa
vanhentunutta maitoa kuin lantrata sitä
tuoreella.
Jouko Turkan mukaan toimittaja-
pohjainen taiteilijatyyppi on
kriisissä. Hän povaa, että papit ja erakot
ovat tulossa. Hän on näkijä.
Ks. Äly.
TYKINSUT1
Paskantamisen maailmanmestarin
persrassi, joksi käy vaikka Babar-
teddyn kärsä. Nyt Hesari mukaan ja
ennätystä rikkomaan. Tykinsuti on
sentin läpimittainen manaustykki,
326

jota ei pidetä luotisuoran avulla
pystyssä ja jonka kuulat seuraavat
Gaussin käyrän tapaista lentolinjaa.
Roisketta kanuunasta syntyy ja
tukkia kaatuu, mutta silti kirosana
tuntuu jäävän kuin puolitiehen
roikkumaan. Tykinsudilla on suuret elkeet
ja pieni potenssi.
Tykki on peräisin vanhan ruotsin
kielen sanasta stycke (kappale, pala).
Ks. Perseensuti.
TYLSYYS
Samaa kieliopillista sarjaa kuin
Ankeus, Qjetys, Inhotus, Kauhistus,
Kavahdus, Kurjimus, Nolous ja
Surkeus.
Tylsyys on nykyajan
teknokulttuurin puhtain määre. Kun tämän
päivän kaikki pinnallisuusennätyk-
set rikkoneet pinnalliset väittävät,
että rockillakaan ei ole enää mitään
annettavaa, heille tulee
perustelluksi uusi vallankumous, jolle on
annettu nimi new age. Tällaisen
“Vesimiehen ajan” äänitorvena on tekno-
housemusiikki. Se perustuu
kuolettavan tylsään monotoniaan, jolle ovat
ominaista valostrobot, lippalakin
kruunaama pukeutumistyyli ja au-
tistisuus.
Yhden teknokulttuurin
puolestapuhujan, George Orwellin Eläinten
vallankumouksen sikajohtaja
Napoleonin näköisen videotaiteilija
Hannu Puttosen mukaan tämä sukupolvi
on tottunut tietokonepiippausten
äänimattoon. Hän tarkoittaa 70-lu-
vulla syntynyttä sukupolvea.
Kirjailija, toimittaja Jyrki Lehtolan
käsitysten mukaan teknoheimoon
kuuluu parikymmentä suomalaista, ei
sen enempää (AL 6.9.92). Kuoleeko
loppu samaisesta sukupolvesta
ikävään, jäävätkö he nyt jostain
suuresta paitsi? Rockmusiikin henkilökult-
tia vastaan visuaalinen, graafinen,
abstrakti tekno syntyy kaiken
kattavasta, pinnallisuuteen
pohjautuvasta pseudosyvällisyydestä, eli siitä,
ettei ole oikein mitään tekemistä.
Näin teknotiskijukat perustelevat
“säpinäänsä, jota he duunaavat
jengille”. Jyrki Lehtolan mielestä se ei
ole mikään syy muuttaa jotain
peruuttamattomasti
kulttuurihistoriassa. Lisäksi hän toteaa, ettei tylsyys
ole kovin erikoinen - tuskin edes
buddhalainen - kokemus, vaikka
muuan huonohampainen teknofilo-
sofi niin kehtaa uhotakin.
Se on puhtaasti tamperelainen
näkökulma.
Huvittavasti Jukka Petäjän
arvostelun mukaan Jyrki Lehtolan Happy
Days -novellikokoelman
“maalitauluksi paljastuu tylsyys, jota hän kuvaa
ironisoimalla tylsyyttä,
luonnollisesti tylsästi” (HS 18.10.92). Kirjailija
tyylitteleetyylittömyydellä. Ks. Yäk.
Ks. Te-te-te-te-tekno.
TYRSKY
Sarjakuvalleen yhdistelmäkirosa-
nojen osanen. Kun meri kuohuu ja
metelöi demonien
sotilassoittokunnan lailla, hyttystahtoiset kurnii uiset
pehmot maatuvat edessä ja takaa.
Yksinään tyrsky likenee lastenma-
naustoa.
TYRSKÄYS Saman sortin ose-
aanista kirostetta.
TYRSKYNM YRSKYT kapteeni
Haddock manasi Geneven
lentokentän bussissa nähdessään pää
ikkunasta ulkona, että Miloun tuoman
sateenvarjon omistaja juoksi bussin
perässä (Tuhatkaunon tapaus,
suomentaneet Heikki ja Soile
Kaukoranta).
TYRSKÄYKSEN PÄRSKÄYS
kapteeni Haddock manasi, kun
laastari di jäänyt kiinni hänen
sormeensa (sama Tuhatkaunon tapaus).
TÄRINÄN TYRSKYT kapteeni
Haddock manasi hotellipuhelimes-
327

sä, kun Tintti ei antanut hänen puhua
(Tintti Tiibetissä, suomentanut
Jukka Kemppinen).
TÄRSKYN TYRSKY kapteeni
Haddock manasi päättäessään
lähteä seuraamaan lumimiehen jälkiä
(sama Tintti Tiibetissä).
TYRÄ
Pääsy kielletty! Tyrä on sopimaton,
tahdosta riippumaton ja
painovoimaa halveksuva alatyylisyys, jolle
pitäisi määrätä porttikielto iljettä-
vimmässäkin perslävessä.
Mikä on tyrä? Katsotaan Perheen
lääkärikirjasta (Otava 1983). Noniin.
“Jos vatsakalvo tunkeutuu
vatsaontelon seinän läpi, muodostuu tyrä-
pussi, johon eri vatsaelimet,
tavallisesti ohutsuoli ja rasvamuodostumat,
voivat liukua. ” Siitä vain työntämään
tyräpussin sisältöä takaisin sisään,
takaisin se pulpahtaa kuitenkin.
Miesten yleisin tyrämuoto on
nivustyrä, jossa tyrä tunkeutuu
kivespussiin. Ponnistelu ja yskintä tekevät
kovalta tuntuvalle tyrälle vain gu-
taa Kipu sattuu. Kun tyrä kuroutuu
eli joutuu puristuksiin, suolisto voi
tukkeutua täysin. Pierut jäävät sillä
erää pierimättä. Paskallekaan ei
tarvitse enää juosta kesken tupakin.
Kun oksennus alkaa olla
ruskehtavaa ja haisee paskalle, loppu on
lähellä. Älä käänny silloin papin
puoleen. Eläinlääkärikin auttaa
paremmin. Kirurgi sitten leikkaa tyrän
sinulle, ja voit vaikka säilöä sen
kotona käytettyyn punajuuripuikkiin
tai muistojesi peltilaatikkoon maito-
hampaittesi ja hiussuortuviesi
joukkoon.
Tyrä voi syntyä huonosti
parantuneen leikkausarven vuoksi tai
liiallisesta bodaamisesta. Yksi syy voi
olla liiallinen istumatyö.
Ylioppilaslehdessä (19.11.92) Pauliina
Airaksinen kirjoitti opettavaisen jutun
rivisuolen kostosta ja ylimielisen
tyhmistä lääkäreistä.
HY ÖTERIN TYRÄ Kesälahtdai-
nen manaus.
tAinpaska
Kovin pienikaliiperinen voimasana,
jonka peruspilarit löytyvät täin
inhottavuudesta ja paska-sanan ruma-
luonteisuudesta. Sinänsä tiukka,
armoton ja tulinen ilmaisu. Ks.
Kananpaska.
Täit ovat yleensä alle puolisentti-
siä (1-11 mm) siivettömiä ulkoloi-
sia nisäkkäiden ja lintujen iholla.
Niiden hobby on verenimentä.
Bakteerit ja virukset leviävät
luotettavammin kuin ilmaisjakdumainok-
set Silmien päälle ne eivät
juurikaan perusta, eivätkä siksi sellaisia
omista; ilmeisesti ne luulevat jo
nähneensä kaiken elämässä.
Raajojen linkkuveitsikynnet tarttuvat
nilkkoihin, kun väliin jää tarttumapin-
taa, kuten karva tai höyhen.
Täilajit ovat uskollisia isäntälajil-
leen; usdn molempien evoluutiot
ovat kulkeneet rinta rinnan.
Varsinaisia täilajeja tiedetään vain noin
250, ja ne kaikki loisivat nisäkkäillä
(pussidäimet ovat boikotissa). Epä-
hygieenisten ihmisen riesana ovat
hiuksissa pysyttelevät päätäit ja
vartalolla elävät vaatetäit. Harmaa-
kdtaisia parin millin pituisia päätäi-
tä tapaa nykyään terrorisoimassa
päiväkodeissa ja kouluissa.
Hävyttömämpi (ks.) satiainen on
jo toinen tarina.
TÄKÄNÄ
Sdnävaatteena tai peitteenä
käytetty, kuvioidusta ontelokankaasta
valmistettu kansanomainen kudonnai-
nen kuuluu kirosanamaailmankaik-
keudessa sarjaan naistentaudit.
Kiroilu on alkujaan ollut miesten
yksityisomaisuutta, eikä vieläkään,
var328

sinkaan vanhemmassa polvessa,
oikein siedetä naisten kiroilua, ellei
kyseessä ole hullu tai huora.
Miehisen perkeleiden ja helvettien
golfkentän vierelle on nyt kynnetty kas-
vismaa, jossa tytöt, tädit ja mummot
viljelevät eineitään. Karskea
papparainen ei voi kuin kirota naisen
höpöttäessä jummijammeista, ven-
kuloistajatäkänöistä. Kirosanat ovat
emansipoituessaan kokeneet
järkyttävän devalvaation. Tasa-arvovaltuu-
tettu pitää tietysti naisten puolta,
mutta kuka pitää enää miesten?
Tottakai naiset saavat kiroilla, se on
jokaisen oma asia, mutta kun mies
kärsii... Herääkin kysymys
kiroilemisen koko mielekkyydestä. Missä
ovat digitaalikirosanat, jotka
mullistaisivat koko kielialueen? Missä on
uusi kiroileva Agricola, joka pistäisi
kirosanat uusiksi? (Mitä? Kuka
mainitsi nimeni?)
Täkänä on peräisin
muinaisruotsin sanoista thäkan, thäkän, täkän
(peite, matto).
TÄRVÄ
Siinä missä tuhlari käyttää (ks.)
Törsää, siinä hajoittaja Tärvää.
Kummallinen Midaksen sormi ei
muutakaan esineitä kullaksi, vaan
rikkoo ne. Jokainen tuntee sellaisia
tyyppejä. Kaikki hajoaa heidän
käsissään, vaikka se ei ole edes
tarkoitus. Yleensä he ovat vielä hyvin
avuliaita korjaamaan rikkinäisiä
esineitä ja laitteita. Varokin olemasta
sinisilmäinen; tyyppi romuttaa ne
lopullisesti.
Tärvä on johdettu sanasta tärvätä,
jonka johdannaiset tärvellä ja
tärveltyä on matkittu ruotsin murteiden
sanasta därva, därvä (vahingoittaa,
turmella), kirjakielessä fördärva.
Tärviö on tärveltyminen, tärvel-
tyneisyys. Päätteenä tär- menee jo
naisten puolelle.
TÄRÄYS
Joensuulainen Leena Seppänen
tietää tämän lastenkirosanaksi.
Ilmeisesti hän on tottunut siihen, että
painavatkin esineet putoilevat
kummasti lattialle. Ei se ollut kissa, ei
isäntäkään, siis se oli lapsi. Jos per-
hepommilla ei ollut montaa viikkoa
elinikää, sen kallo oli valmiiksi vielä
osina. Okei, täräys ei ansaitse näin
karkeata huumoria. Se on sääli.
Kirosanan pitäisi olla aina vittuilun-
kestävä. Täräys täytyy laittaa vielä
hetkeksi takaisin kiropuuhun
kypsymään. Se, jos mikään, osaa itse
pudota maahan tai päähän, kun hetki
lyö.
Täräys on tärähdys, voimakas isku,
töyttäys, tärsky, tälli, väkevä viina-
ryyppy, kohtaus, treffi.
Tintti-sarjakuvan rääväsuinen
kapteeni Haddock on
kunnostautunut täräyksillään: Tuhannen
tuhannen täräyksen tyräys, Tuhannen
täräyksen jyräys, Tuhannen täräys,
Tuhannen täräys ja muraus,
Tuhannen täräys ja myrsky. Ks.
Tuhannen...
TÖNKKÖ
Jokioislaista kirosanakapitaalia,
jolla luulisi valloittavan Humppilan
tytöt. Manauksen tönköttävä voima
samalla karkottaa ja lamaannuttaa.
Tönkkö lyö nyrkin pöytään:
pelikortit lentelevät. Tönkössä tuntuu
olevan jarrut päällä. Pieni vitamiini-
kuuri ei olisi pahitteeksi.
Tampereen yliopiston gerontologian
professori Antti Hervosen mukaan
tavallista runsaammalla andoksidant-
tien (E- ja C-vitamiinit, beta-karo-
teeni) käytöllä voidaan ehkäistä ja
hidastaa monia sairauksia, jopa
reumaa ja tulehduksia (AL 15.11.92).
ö-kiijaimen kummallinen nega-
tisoiva vaikutus iskee jälleen. Se
myös kirosanaistaa. Tönkkö on
329

kankea, jäykkä, tankea, tönkkä, tön-
keä. Tönkkä on tönkkö, tönkeä,
tönkki, pönkkä, pönkä, tönkä. Tönk-
ki on tönkkö esine, möhkäle,
harkko, tönkkä. Tönkeä on vain tönkkö.
TÖNKÄ Tonkallinen tynkää.
TÖKERÖ Tosi tökerö apumanaus.
Amatöörin huippusaavute.
TÖKERÖ Niin tyhmä, kömpelö
ja saamaton, että ei jaksa edes o-
kiijaimiaan pilkuttaa.
TÖRKY
Rojusiduisten, roska-ai voisten, roi-
nasydämisten ja ryönävaitaloisten
tyyppien matkakirosana pitkällä
viitoittamattomalla matkalla
kehdosta hautaan. On ihmisiä, jotka
näkevät kaikessa epäonnistundsuutta ja
pahaa verta. Heidän silmänsä ovat
pelkkää mustuaista. Auringonpaiste
muuttuu harmaaksi
matalapaineeksi, verenpaine nousee ja pakkautuu
ohimoihin, henkinen lika kuonais-
tuu verkkokalvoille kuin särkien
kalastajilla. Törky-kiroilijat ovat
tumppien ystäviä, samaa maata A4-
saasteen kanssa, paratiisin
risteyksestä harhaan kävelleitä.
Törky on myös kylvöheinää
huonompi karjanrehu, lehdekset, mo’ot,
piennarheinät.
TÖRS&
Ylivelkaantuneen tuhlurin kirosana.
Äänikuvaltaan törsä kuulostaa siltä
kuin seteleitä tungettaisiin koiran
perseeseen. Yleensä, kun kaikki on
jo myöhäistä, alkaa kirdlu ja itse-
syyttely. Tosin vika on aina siinä
toisessa.
Verbi törsätä tarkoittaa rahan
tuhlausta turhuuteen ja arvottomiin
huvituksiin. Törsääminen on myös
siivottomasti syömistä, joskus
ylenpalttista, mässäilevää, nautiskelevaa
syömistä. Aina se menee yli
kohtuuden. Menot ovat tuloja suuremmat.
Kulutusjuhlat jatkuvat vaikka luotto
on mennyt, lomautus totta,
asuntovelka erääntynyt. Pankinjohtajan
vino hymy on tuttu näky, nykyään
aivan muista syistä kuin ennen. Enää
ei ole varaa edes velkaan. Jähmetys
valtaa alaa kuin shakkilaudalla.
Tähän auttavat enää vain hullujen
halvat huvit, nauru ja rakkaus.
Törselö on töriläs, turjake, tursa-
ke.
Ks. Rästi.
TÖRTTÖ
Solvauksenakin käytetty törröttävä-
huulisten kaunotarten midimanaus,
ainakin jos gallupin suorittaisi
James “Apu-va” Potkukelkka.
Kaikkien törttöjen esikuva on söpis ir-
lantilaislaulajatar Sinead 0'Connor,
joka on osannut laulaa väärin The
Wall -konsertissa ja repiä paavinku-
van Saturday Night live -ohjdmas-
sa. Ehkä harkinta pysyy paremmin
päässä, kun tukka kasvaa.
Ennen vanhaan lisänimiä
annettiin herkästi varsinkin alimpiin
luokkiin kuuluville kunnan hoidokeille,
kerjäläisille ja aviottomille lapsille,
sillä kuka heidänkään sukujuuria
välttämättä olisi tuntenut. Myöskään
ei oikein vdtu käyttää
patronyymistä eli isän mukaan nimittdyä.
Keksittiin erottavia lisänimiä, joita Suis-
tamolla olivat esimerkiksi hittinen,
tintti, pyörie, lihapiä, pötsöi, möslöi,
viäräpiä, rägäbardu ja kanttura.
Monet niistä saattoivat siirtyä suku-
nimiksi, niin kävi ainakin Törtölle.
Törttö tarkoittaa tötteröä.
Kesälahdelta kuuluu sanonta: Voi
pätiksen törttö.
330

u
UH HUH HUSSAKATA
Uijalasta ilmestynyt hermoheikin
sadat us. Lähes hengästyneesti
järkyttyneen immeisen mitään
tarkoittamaton huohotus, jonka
päätarkoituksena on ilmeisesti tasaannuttaa
hengitystä ja rauhoittaa hakkaavaa
sydäntä. Ruotsihtava hussu voi tulla
sanasta husse eli husbonde (isäntä),
jolloin mielikuva emännästä taas
kerran huokailemassa talon
päämiehen vauhdin perään on vahva.
Ainahan saa kuvitella kaikenlaista
Etymologi on viisaan näköinen
partainen ukkeli, jolla ei yleensä enää seiso
kunnolla, ja siksi hän on ruvennut
ovelana vaanimaan kielimetsikön
puiden takaa, josko tärppäisi. Kun
sitten husaarit, huusit ja husut
alkavat välkkyä kaleidoskoopin lailla
silmissä, on parempi laskea verhoa
ja hipsiä vähin äänin seuraavan
kirosanan luo.
UKKO
Meidän oma ylijumalamme!
Merkityssisällöltään ensiluokkaista
tavaraa, äänneasultaan säälittävä kuin
machon roikkuva pili.
Normaalikäytössä se vaatii etu- (voihan) tai taka-
liitteen (sentään, soikoon, vieköön,
kumminkin).
Ukkosjumala oli germaanisissa
maissa nimeltään Tor,
muinaissuomalaisilla tämä Ukko. Kalevalassa
hänen puoleensa käännyttiin, kun
muut eivät voineet enää auttaa.
Kustaa Vilkunan mukaan hänen
juhliaan on pakana-ajoista lähtien
vietetty sateen saamiseksi kevätkui-
vuuden aikana maata virvoittamaan.
Ukon vaimo oli nimeltään Rauni.
Se, joka osaa lukea sujuvasti kalli-
Uh huh hussakata
331

grafista tekstiä, tutustukoon Mikael
Agricolan jumalainluetteloon, joka
löytyy hänen koottujen teostensa
kolmannesta osasta sivuilta 212-213,
Dauidin Psaltarin esipuheessa
(1551). Siinä Ukon ja Raunin
palvontaan liittyviä rituaaleja
selvitetään seikkaperäisesti.
Nimipäiviään Ukko viettää
huhtikuun 4. päivänä. Tor viettää joka
torstai (ruotsiksi torsdag).
Ruotsalainen rokokoorunoilija
Carl Michael Bellman,
Pohjoismaiden Charles Dickens, on sanoittanut
ja säveltänyt kaikkien amatööripim-
puttajien ensimmäisen lopputyön,
Ukko Nooan (Gubben Noach).
PehrEvind Svinhufvud,
presidenttimme vuosilta 1931-37, oli
lempinimeltään Ukko-Pekka. Vuosina
1937-57 Tampereella rakennettiin
22 kappaletta Ukko-Pekka-nimisiä
pikajuna vetureita, joiden
huippunopeus oli 110 km/h. Turusta löytyy
ravintolahöyrylaiva Ukkopekka s/s,
eräänlainen Aurajoen love boat.
UKKONEN
Aika kesy, jopa hieman lapsellinen
lastenkirosana. Koska se on
myyteiltään jumaltaustainen, siinä
täytyy olla sitä jotakin. Silti ihminen ei
koskaan pysty ääntämään ukkosta
samalla dramaattisuudellakuin
luonnon ukkonen.
Kaikki alkaa cumuluspilvien
muodostumisesta. Kosteaa ilmaa
viitaa nopeasti ylöspäin aina
kymmeneen kilometriin asti ja alkaa osin
jäätyä. Ukkosessa di ukonilmassa
ilman sähkövaraus purkautuu. Uk-
kosenjyräys on vain salaman ääni.
Ukkosten lukuisuus vähenee
päiväntasaajalta navoille päin: siinä missä
trooppisissa ilmastoissa voi
ukkostaa varsinkin sadeaikana päivittäin,
siinä Etelä- ja Keski-Suomessa
ukkostaa keskimäärin 18-22 kertaa
vuodessa lähinnä kesäaikaan, mutta
Lapissa enää puolet siitä.
Ukkonen koostuu monesta
erillisestä ukkossolusta, jotka yleensä
kelluvat eri kehitysvaihdssa. Siksi
täällä alhaalla voimme kokea useita
rankkasateen, raekuurojen,
tuulenpuuskien, jyrinän ja salamoinnin
vdmakkuusasteita ukkosen
ylittäessä meitä. Ketjut saattavat olla satoja
kilometriä pitkiä. Salamoista kolme
ndjäsosaa tapahtuu pilvien sisällä,
loput räpsähtävät niskaamme. Kun
polveileva ja haaroittuva esisalama
on edennyt sadan metrin päähän
maanpinnan jostakin terävästä isku-
kohteesta, vastasalama nousee
maasta ylöspäin. Syntyneessä salamaka-
navassa tapahtuu useita purkauksia
viidennessekunninajan. Salamoiden
yhteydessä jännitteet voivat olla
satoja miljoonia voltteja.
Ukkosenjyrinä syntyy salamaka-
navan äkillisestä lämpenemisestä
noin 15.000 Cdcius-asteeseen.
Tällöin muutaman sentin läpimittainen
kanava laajenee räjähdysmäisesti ja
kehittää paineaallon, joka kuuluu
paukahduksena. Salaman pää- ja
sivuhaaroissa tapahtuvat
purkaukset yhdessä kaiun kanssa
synnyttävät ukkosen mahtipontisen jyrinän.
Luonnonilmiönä ukkonen on
ollut niin pitelemätön pelote, että ei
ole ihme, että esivanhempamme
kunnioittivat ukkosen jumalaa kor-
kdmpana jumalanaan. Heillä ei
ollut edes autoja, jotka ovat parhaita
paikkoja ukkoselta suojautumiseen.
Ks. Perhana.
UKULI
Melko ruma kirosana. Ruma on
englanniksi ugly. Ruotsin uggla on
pöllö. Kitarasoitin nimeltään ukule-
le kelpaa hyvin taustamusiikkiin ja
kehnoon rämpytykseen. Rumana
pöllömuusikkona ukuli omistaa
332

verrattain kelvolliset kirogeenit.
Mutta mihin tavuun satsataan
paino? Tarvitaanko robotteja
avustamaan huonosti kiroilevia ihmisiä,
kuten avustetaan vammaisia? Mikä
kaupunki ottaa ensimmäisenä
kunniakseen perustaa Kirokorkeakou-
lun, joka isänmaallisessa hengessä
ja ikivanhoja perinteitämme vaalien
kouluttaa kansalaisistamme
älykkäästi ja spontaanisti kiroilevia
malliluokan rääväsuita?
Robotit ovat yleensä rumia häk-
kyröitä, jotka eivät muistuta
ihmishahmoa alkuunkaan. Vuoden 1991
lopussa Japanissa oli käytössä 324
895 teollisuusrobottia, Suomessa
955.
UUNA
Lastenkirosana Joensuusta.
Ensimmäinen tapaus Ulina-Ulvaus-Unta-
mo-trilogiasta. Lapsillehan voi
syöttää mitä tahansa, ja he tarttuvat
syöttiin kuin kala, joka on Rapalan
mainoksen uhri.
ULVAUS Terhakoiden tyttöjen
löytölaarista. Oikean
sävelkorkeuden mittaamiseksi astu kissan
hännän päälle.
UNTAMO Untamoeli Uuno pääsi
suomalaiseen allakkaan vuonna
1908. Se syrjäytti ylimääräisen
Taavetin eli Taavin - niitä kun oli
kalenterissa kaksi - päivän 25.
kesäkuuta.
UUNO Solvauspuolellakin
menestynyt lastenkirosana.
Myöhemmin Uunoon käynyt harvinaiseksi ja
saanut melko halventavan sävyn.
Uunoja on ruvettu pitämään
yksinkertaisina. Alkuperäinen merkitys on
tietysti päinvastainen. Romaanisten
kielten alkusana uno tarkoittaa
lukusanana yhtä, ainoaa, ainokaista.
Maamme kansakoulun isä Uno
Cygnaeus ehti onneksi kuolla
ajoissa (1888).
ULOSTE
Ulosanniltaan pahanhajuinen, sivu-
kaasuinen ja käsinkosketeltava
manaus. Liiallisen Pullakuskien
kuuntelemisen (t)uloste. Ääntämys-
harjoitukset suoritettava kopissa.
Muistiinpanot kirjoitetaan
kolminkertaiseen. Tarkkaile punakynää. Ks.
Paska.
Ensin pitää tietenkin syödä.
Ruoan ottaa käsittelyynsä (ks.) vatsa.
Paksusuolessa imeytymättömästä
ruokamassasta imeytyy takaisin
elimistöön vain vettä ja
kivennäisaineita. Vellimäisyys käy näin kiin-
teyskurssin. Paksusuolen
loppuosassa kama on muuttunut ulosteeksi,
joka varastoituu ajoittaista
peräsuolen ja peräaukon kautta tapahtuvaa
poistoa varten. Ulostamisreflekti
välittyy peräsuolen tuntohermoja
pitkin. Ks. kuitenkin Tyrä ja Ummetus.
Sotilasslangissa ulostamo
tarkoittaa käymälää ja ulostuslääke
armeijan kahvia.
Nimimerkin “Helskyt”kironovd-
li jatkuu: “Farkkutakin, avonaisten
kengännauhojen ja römpsöttävän
paidan helman takaa saan tietää, että
kunnon kovissana löytyy vaikka
mistä. Jos toiset - aikuiset - löytävät
saman, etsitään uusi. Pirkale, sanon
nelikymppisenä kurttuna Lahoaivo-
na Kuulen, että perse on kirosana,
jos sen sinä sanoo: mulkkuperse,
iskäperse, opeperse ja kouluperse.
Vittu on liian tavallinen, sillä pääsee
vain joukkoon tiivistymään, ja se on
jo joka toinen sana Pappa tärisee
haudassaan kehveli pääkallossa.”
Juttu jatkuu hakusanassa Viddu-
saadana. Se alkoi hakusanassa Per-
kee.
UMMETUS
Mummeliininen papparaismanaus,
jolle toivoo oikeassa elämässä
lyhyttä ikää. Ummetus eli obstipaado
333

on tavallista kovemman paskan
merkki. Ulostekovaisuus voi johtua
liian hitaasta ja liian kuivattavasta
paksusuolesta tai peräsuolen
vaikeutuneesta tyhjennystaidosta. Myös jo
lapsuudessa tai nuoruudessa
hankitut virheelliset tottumukset voivat
vanhoina päivinä tietää varmaa
sementtiperseisyyttä. Tilapäistä
ummetusta aiheuttavat kaikki
muutokset (ympäristö, ruokavalio,
sairaudet). Pitää olla tarkkana mata-
misliikettä heikentävien paskakiih-
dytteiden kanssa. Risiiniöljy tai
peräruiskeet saavat joskus
uskomattomia aikaan.
Sinänsä on ihan yhtä normaalia
käydä pöntöllä kolmasti päivässä
kuin kerran kolmessa päivässä.
Ulosteen sakeus on tärkeämpää kuin
tyhjennysväli.
Ks. Tyrä, Uloste, Paska ja
vaikkapa Pers-alkuisetkin manaukset.
UNKKA
Kyse ei ole uutisankasta, vaan Ga-
nanderin, Renvallin ja Lönnrotin
aikaisesta vanhasta, jo unohtuneesta
sanasta. Unkka tarkoittaa
ummehtuneisuutta, ummehtuneen hajua.
Unkahtamaton on näin ollen tuore,
uusi, kulumaton. Juttu on peräisin
nykyruotsin sanasta unk
(ummehtuneen haju). Kirosanana unkalla on
nyt erinomainen tilaisuus tehdä
komea comeback. Se toimii
monissa tilanteissa.
UNKELO Paikoin Etelä- ja Kes-
ki-Pohjanmaassa esiintynyt unkka-
mainen versio, joka viittaa jo ujoon,
häveliääseen, alakuloiseen,
välinpitämättömään, saamattomaan, joskus
myös sairaalloiseen. Kirosanan tun-
nevire on samaa luokkaa.
USVA
Liike-elämässä käytetty, ajoittain
hyvinkin suosittu kirosana, joka on
kiireen, sähläyksen,
saamattomuuden ja epäluotettavuuden peili. Sana
sopii käytettäväksi erityisesti
tietokoneen oikutellessa, tiltatessa ja
heitellessä pomminkuvia juuri, kun
muka piti seivata tiedosto.
Eräänlainen sisäpiirin vitsi. Sopii myös
haukkumasanaksi, kun alaiset haluavat
vittuilla keskenään
epäoikeudenmukaisesta työnantajastaan. Esiintyy
pääkaupunkiseudulla, on irrallaan
ilman omistajan lupaa. Syntynyt
syntiinlankeemusteorian ja tietoko-
nevallankumouksen yhdistelmänä;
se ei ollutkaan nainen joka puraisi
omenaa, vaan tietokonehakkeri, joku
uljas viaton saminkinen.
Kirosana peli miehille itsetunnon
kohottamiseksi. Manauksen
kummisetänä on John Carpenter.
Muussa käytössä: Voi sitä usvaa,
Usvan vitut, Usvaa putkessa
(humalassa), Ottaa usvat (mennä lomalle
kesken palaverin), Pure omenaa,
usva, Us vaja sen sata valikkoa, Usvaa
tiihonen täynnä.
334

V
VAASA
Selvä vittu-johdannainen. Ilmaisu
pulpahti nyttemmin paraislaisen
pienyrittäjä Virtasen suusta tämän
nähtyä Vaasan maistraatin
päätöksen ja sen perusteluna olleet
kaupunginvoudin ja lääninveroviraston
lausunnot. Virtanen oli mennyt
perustamaan maalikaupan
(osakeyhtiön) Vaasaan tammikuussa 1984 -
syyskuussa kaupunginvouti tuli ja
tyhjensi talon, koska 11 päivää
ennen Virtasen maalikaupan
perustamista samoissa liiketiloissa
aiemmin toiminut kommandiittiyhtiö oli
ulosmitattu. Virtasella ei ollut ollut
mitään tekemistä
kommandiittiyhtiön kanssa. Omaisuuden palautus-
pyyntöön voudinretale vastasi: “Ei
jumalauta, en minä mitään takaisin
tuo”. Maistraatin kysellessä asian
perään kyseinen vouti tukeutui
perusteluissaan vanhoihin
puhelinluetteloihin kuin mikäkin Sherlock
Holmes ja käytti ihailtavan
käsittämätöntä logiikkaansa kuin olisi
halunnut uudeksi Einsteiniksi. Myös
lääninverovirasto sortui
hämmästyttävän omaperäiseen yhtiölakien
tulkintaan. Maistraatti hylkäsi
Virtasen valituksen perustelulla, ettei hän
ollut “aikanaan valittanut”
kommandiittiyhtiön ulosmittauksesta, ja
siirsi hänen osakeyhtiönsä omaisuuden
yhdeksän kuukautta taaksepäin
kommandiittiyhtiön nimiin, jotta se
voitiin ulosmitata ja realisoida
kommandiittiyhtiön verovelkojen
kuittaamiseksi. Näin tapahtui,
vaikka Virtasella ei ollut syytä eikä
oikeuttakaan valittaa jonkun muun
ulosmittauksesta.
VAASAN MAAHERRA
Markku Viitasen äidin isän käyttämä
manaus. Voivottduun on antanut
aihetta maaherra Jalo Lahdensuo.
Kiroilu maittoi varsinkin
pahanhajuisten asioiden yhteydessä. Eikö Jalo
saanut mitään aikaan? Kuningas
Kustaa Eerikinpoika Vaasa sentään
perusti (ks.) Helsingin.
Jälleen yksi suomalainen
kaupunki on noussut käsitteiden
maailmankartalle. Pieskää vaasalainen
kaupunginvouti. Mutta tervdsiä Jannd-
leja Kaijalle.
VAGINA
Syövereihinsä imevä, naiseen
elimellisesti liittyvä kirosana, jollaisia
tuntuu sovinistisessa maailmassa yhä
riittävän. Tämä d ole niistä
lahjakkaimpia, mutta totuushan on, että
jokaisella on lapsuudestaan asti
muodostunut oma sanastonsa, jossa
eri sanat merkitsevät ja painottuvat
eri tavalla. Jollekulle vagina on
sensuelli, kostea ja limakalvoinen
kirosana, josta puuttuu räjähdysherkkyys.
Toiselle taas vagina on
kammottava, pyhä tai kiihottava manaus, joka
335

puree ja louskuttaa. Siitä tihkuu
tyrin äystippoj a.
Kun alkukieliä lukee oikein
tarkkaan, löytää hauskan yhteissattuman,
jolla saattaa oUa suurempia salattuja
merkityksiä. Sana vanilja on
nimittäin tullut rahvaanlatinan sanasta
vaginella (pieni tuppi, tuppilo).
Alkusana on vagina (tuppi).
Todellisuudessa vagina on
emätin. Naisilla semmoinen on, mutta
kaikilla miehillä ei ole siihen aina
varaa. Se avautuu synnyttämisessä
tai yhdynnässä, joskus myös mas-
tuiboimisessa. Gynekologi on yleis-'
in vierailija. Muut vain sahaavat
silmään. Ks. Pillu, Vittu.
Antti Penttisen mukaan tekovagi-
na on sotilasslangissa armeijan
turkislakki.
VAINO
Kulmien alta luimuileva,
huohottava ja syyllisyydentuntoinen joukko-
hautamanaus. Vainoharhaisuutta
parhaimmillaan. Historian kaikki
vainot on nyt niputettu yhteen
kirosanaan. Siitä riittää ammennettavaa
jokaiselle ja jokaiseen tilanteeseen,
aivan kuin Jeesus jakaisi taas
muutamasta leivästä ja kalasta einettä
tuhansille nälkäisille.
Huomautettakoon, että vainosta eivät ole
pudonneet ä:n tai ö:n pilkut pois.
Nykypäivän paranoian uhri ei ole
intialaissyntyinen, Hanasaaressa
kerran luennoinut
maailmankirjailija tai Mattiesko Hytösen
tylsistyneen pilkkakirveen alle joutunut
juutalainen aseistakieltäytyjä.
Lähempänä harhamielisyyttä ovat jopa
Hytösen kaltaiset muiden
solvaamisen kautta itseään suojelevat
pelkurit. Toisen haukkumisen takana on
usein omien vastaavien
heikkouksien salaaminen.
Nyky vainotut ovat
tietokonepelien uhrit. Heille jäljestetään jopa
vieroituskursseja. Tänään Segan
Sonic-siili ja Nintendon Mario-put-
kimies ostavat länsimaisia sieluja
kasapäin, eikä nuorten ihmisten
kuiluun putoamiselle näy loppua.
Sanottakoon, että
vainoharhaisuuden luvattu suuri Venäjä on
vastuussa aikuisten vaikeimmasta riippu-
vaisuuspdistä, Tetriksestä.
Seuraamme loistavaa aivokauppasotaa
innostunein silmin.
VAKO
Pillun slangisynonyymi. Olisi siis
peräkanaa naiselimiä tarjolla. Se on
päättämättömälle miehelle
hirvittävää, lopulta hän uhkaa jäädä
kokonaan ilman. Näissä manauksissa
tarvitaan joskus siekailematonta
sikailuntajua, sillä henkiin jää vain
se, joka vetää nopdmmin. Nykyään
paritussaleilla, kuten diskoissa ja
senssilinjoilla, mies vetää
kotelostaan kättä pitempää, jonka tarkkuus
riippuu siitä, ettei se riipu. Tuskin
kiroilussa voi koskaan empiä murto-
sekuntia enempää, muuten kaikki
on myöhäistä ja voit vetää lipun
puolitankoon. Kiroilussa suuri osa
on kiinni ajoituksesta. Sdkäydinta-
so käy yleensä vakuudesta, mutta ei
aina.
Etymologisesti germaanisen vako-
sanan merkityksiksi löytyy aaltoa ja
liikkuvuutta.
Ks. Pillu, Vittu.
VAMMA
Invalidinen, nikotiininkdtainen ja
mammamainen kirosana, josta
Hannu Karpo hälyttyy taatusti paikalle.
Aina löytyy kansamme keskuudesta
onneton, jota kunnanvaltuusto on
kähminyt ja potkinut persuuksiin.
Vamma syntyy yleensä päänupin
sisään, se on trauma, se on vasen
koukku, se on Vammalan Isku. Eikä
kukaan tietenkään auta silloin, kun
336

apua tarvittaisiin. Paitsi Hannu Kar-
po. Hän tienaa sillä leipänsä. Niin
tienaa terveyskeskuksen lääkärikin,
joka hoitaa fyysisiä vammoja vaih-
televalla menestyksellä ja
inhimillisellä epätarkkuudella.
Muinaisskandien sanasta vamma
tuli muinaisnoijan vamm (vika,
virhe, tahra). Noijan vam on
onnettomuus. Muinaisyläsaksan wam
tarkoitti huonoa. Sana kehittyi
rikoksesta kunnianloukkauksen kautta
tahraan jalopuitavahingoittumiseen.
Suomen sanan merkitys on vanhin ja
alkuperäinen.
VALTAVA
Keski-ikäisille naisille ja tytöille
tarkoitettu manaus erityisesti voi-
etuliitteellä. Suomen Kuvalehden
1992joumalisdpalkinnQllalaakeroi-
dun toimittaja Anneli Sundbergin
mukaan uuden aallon täysmustiin
pukeutuneet tytöt eivät muistuta
vähääkään kovanseksikkäitä rokki-
mimmejä (HS 18.10.92). Hän vertaa
heitä mustan laman mustiin
enkeleihin kömpelöissä, paksupohjaisissa
kengissään ja tuhdeissa sukissaan.
Psykologin mukaan mustaan voi
turvallisesti piiloutua, kun ei oikein
tiedä, kuka on ja mitä tahtoo.
Kulutusjuhlien jälkeen musta symboloi
myös nöyryyttä ja köyhyyden
välttämättömyyteen perustuvaa
ihannointia.
Sundbergin mukaan keski-ikäi-
nen, mustaunivormuinen nainen
sonnustautuu säkkimäiseen
hameeseensa ja hölskyvään mustaan
paitaansa. “Hänet tapaa kulttuurikapa-
koissa. Hän on juuri hylännyt
ensimmäisen sosiologimiehensä ja
etsiskelee virttyneeseen mustaan
verkkoonsa uutta uhria, mielellään
samanlaista viinan pehmentämää
akateemista epäonnistujaa, jonka on
juuri hylännyt.” Lihavat naiset ku-
vittelevat mustan hoikentavan. Vä-
rianalyytikko on toista mieltä.
Esimerkiksi musta sukka vaatii rotuja-
lat. Sundbergin mukaan
suomalaisen naisen jalat on yleensä
suunniteltu tallaamaan samoja laitumia kuin
hänen nupopäälehmänsä.
Sundbergin artikkeli “Nainen
piiloutuu mustaan” on erittäin terävä.
Minulta saa kopion, kun maksaa
postikulut.
VANHAT TINANAPIT
Vain sotaveteraani voisi käyttää
manausta Voi vanhat tinanapit.
Kenellä muulla riittäisivät rahkeet?
No, aina voi kokeilla.
Sinänsä vanha-sana yksikössä tai
monikossa toimii verrattomana etu-
sanana samaan tapaan kuin Hyvä,
Kautta tai Pyhä.
Vanha-sanaa preparoidessaan
Veijo Meri innostuu. Hänen
mielestään germaanikielissä on hauskasti
samanlaisia sanoja. Usein merkitys
liittyy kumaraan. Kaikkien noiden
sanojen takana on germaanien verbi
windan (kiertyä, taipua). Kantager-
maanin sanavartalo lähestyy jo
muinaisintian verbiä vancati
(horjuu, kulkee kumarassa).
Tina-sanan kohdalla Meri on
rauhallisempi. Minkä hänkään sanoille
mahtaa? Yhtedsgermaaninen sana on
ehkä johdettu sanasta taina- (oksa,
sauva). Tinaa kuljetettiin ja
kaupattiin pieninä sauvoina.
Nappiin mentäessä k-kirjain ottaa
eri kielissä paalupaikan, esimerkiksi
ruotsin sanassa knapp.
Sotilasslangissa tinanappi
tarkoittaa vänrikkiä.
VAREKSEN SAIPPUA
Tymäväläistä kiroustuotantoa. Va-
res on jo ruotsalaisen
sanakirjantekijän Ericus Schroderuksen (k. 1639)
mainitsema variksen murrcsynonyy-
337

mi. Vareksen saippua on ns. lentävä
lause -kirosana, jonka vertaukselli-
suuden jokainen varmasti ymmärtää
tykönään. Modernin merkityksen se
saattaisi mieluusti ottaa yleistyvästä
plastiikkakirurgiasta. Kun kaksi
kosmeettisesd täydellisen kauniiksi
leikattua ihmistä avioituu ja tekee
lapsia, järkytys saattaa olla suuri,
kun lapsi syntyy. Kromosomit ovat
lahjomattomia. Plastiikkakirurgian
tulokset eivät nimittäin periydy. Jos
Riki Sorsa leikkauttaisi nenänsä
pieneksi, hänen pojallaan olisi
kuitenkin suuri nenä. Mutta Riki Sorsa
onkin fiksu Rod Stewardiksi.
Turkulaisen kirjailija Reijo Mäen
yksityisetsivä on nimeltään Jussi
Vares. Päähenkilö joutuu Kaidan tien
kulkijoissa syrjäiseen pohjalaispitä-
jään kokemaan elämänsä huijimman
leikin, koska Annaliisa Vaara oli
ansainnut nimettömän haudan,
rinnasta irti revityn sydämen ja silmät
täyteen hiekkaa.
Graafinen taiteilija Kyösd Varis
on palkittu yli 150 kertaa juliste-,
liikemerkki-, vuosikertomus-, filmi-
ja kampanjasuunnittelutöistään,
yleensä jopa ansaitusti. Toisinaan
hänen nimensä korostuu liikaa, sillä
löytyy myös joitakin nimeltä
mainitsemattomia, kohuttuja
liikemerkkejä, joiden taso on lähinnä
säälittävä. Tämä Varis on syntynyt
Joensuussa.
VATJA
Vatjalaisten kieli puhuttelee vain
siksi, koska se sattuu muistuttamaan
meitä sen luomasanoista vittu ja
vitjat. Ei siis ole sama asia, jos joku
höyrypää sivistynyt yliopistojätkä
kiroilisi Voi marokonkieli. Vatja on
vatja, koska sen kirogeenit ovat mitä
ovat.
Vatjalaisten Vatjanmaa käsitti
alkujaan suunnilleen koko Länsi-
Inkerin Novgorodiin asti. Vatja
kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin,
joita on pidetty tyypillisinä aggluti-
naatiokielinä; siinä kaksi sanaa
sulautuu yhteen. Vähitellen
suomellakin olisi varmaan vain yksi ainoa
sana, johon on sulautunut kaikki
201.000 	Nykysuomen sanakirjan
sanaa (1951—61), ellei olisi tuota
Omituista höpöttäjää. Mainittakoon
pelottavana todisteena se, että Ny-
kärin paraikaa korvaavassa Suomen
kielen perussanakirjassa (1990-)
hakusanoja on enää noin 100.000.
Jos täten suomen kielen
puoliintumisaika on noin 40 vuotta, tarkoittaa
se sitä, että 10.000 sanan raja menee
rikki 2120-luvulla, 1000 sanan raja
2250-luvun lopulla, 100 sanan raja
noin vuonna 2387 ja 10 sanan raja
2520-luvulla. Noin vuonna 2650
sanoja olisi enää yksi ainoa, ja sen
jälkeen alkaisivat vuorostaan
kirjaimet pudota yksi kerrallaan pois
tuosta viimeisestä sanasta. Mikä se
muuten olisi? Julistan pienoiskilpai-
lun. Lähetä Pikku-iditeeen
maaliskuun loppuun mennessä 1993
ehdotuksesi suomen kielen viimeisestä
sanasta. Kuoreen tai korttiin
merkintä “Vuonna 2650”.
Kirjapalkintoja. (Ks. myös Juhmura.)
Mutta onneksi meillä on
Omituinen höpöttäjä.
VATSA
Vitun ja vitsin A-versio. Vatsasta-
puhujan eli ventrilokvistin kirosana.
Ruokaravintolakulttuuria.
Jazzahtavana, ilmavaivaisena ja toisinaan
äärettömän pohjattomana
manauksena vatsa kielii supisuomalaisesta
tyylistä: rasvaisuutta tai
suolaisuutta ei kaihdeta, kun on aika sadatella.
Oikotie sydän-ja verisuonitautdhin
löydetään vaikka hampaita pitäisi
purra yhteen. Mahalaskukin on
parempi kuin lukko. Koska tie miehen
338

sydämeen vie vatsan kautta, gastro-
nomiset kirosanat osuvat suoraan
sydämeen, ne ovat sydämellisesti
tervetulleita.
Kaikki eivät varmaan tiedäkään,
että vatsa on rintakehän ja lantion
välillä deva vartalon osa.
Mahanestettä keityy vuorokaudessa 1-1,5
litraa ja sen happamuusaste on alle 1
pH:n. Läpimärkä ja mahanesteeseen
sekoittunut ruokasula eli kyymus
luikeitelee pieninä annoksina maha-
portin kautta ohutsuoleen, jossa
tapahtuvat ruoansulatuksen
päävaiheet, ravintoaineiden lopullinen
pilkkoutuminen ja niiden imeytyminen.
Loppu onkin sitten paskaa.
Ks. Pötsi.
VATTU
Vadelmanmakuinen vitun kiltti
muunnelma. Tehokin on sen
mukainen: ehkä juuri ja juuri kuulee,
kuinka jonkun tärykalvot tärähtävät
paheksumisesta. Mutta päinvastdn
kuin perkele tai jokin muu viidestä
pääkirosanasta poukkaa kaikuna,
yleensä vielä moninkertaisena
takaisin sivullisen tyrmistyneen
vihaisesta ilmeestä, vattu aikaansaa enintään
lievää mutinaa ja sylkäisyn
tienposkeen. Kirosanan karkeusmittarina
pidettävien sivullisten ihmisten reak-
tidden tulkinnallisuus sumentaa
tässäkin tapauksessa manauksen
todellisen arvon. Kirosanallasi ei siis
viime kädessä ole merkitystä. Mamma
vd vaikka pillahtaa itkuun, kun taas
kaveri saattaa naureskella. Valitse
tarkkaan oma kirosanasi. Vattu
saattaa oikealla painotuksella sanottuna
muuttaa historiankirjoitustasi.
Kirosana on suomalaisen nyky-
cowboyn colt. Se paukkuu ilman
kovapanoksiakin.
VEE
Edelleen laihialaista sadattelua. Vrt.
Pee.
Jos kyseessä olisi V6-kirosana,
sanoma saisi heti enemmän pontta.
Hevosvoimat jylläisivät nokkapd-
lin alla kuin kattilaan ahdettu
ukkonen ja koko korttelista hajoaisivat
ikkunaruudut. Columbo juoksisi
paikalle ja pudottaisi lasisilmänsä.
Jos sen sijaan puhuttaisiin V65-
manauksesta, totoilijat alkaisivat
innosta pomppia, kunnes alakerran
naapuri hakkaisi golfmailalla
kattoon. Ikuisen äkkirikastumisen td-
vossa ja omaa asiantuntemustaan
pahasti yliarvidden nämä hoopot
konifriikit ja uhkapelurit
päihtyisivät hevosen kaasuista ja lantakikka-
reista, kunnes tuupertuisivat
euforiseen kouristukseen kädessään kak-
sarilippu, jonka voittokerrdn on 1X
Suomenhevosen nimi olisi
kuitenkin Vekseli.
Jos puhuttaisiin roomalaisesta
vitosesta, vuodesta, volyymista,
vuodesta, verbistä, voltista,
vanadiinista, Vaasan läänistä tai Vatikaani-
valtiosta, kaikki lyhenteiden eksper-
Vattu
339

tit ja exraimot ja ex-vaimot
hyppäisivät niin korkealle, että he
lennähtäisivät saman tien maata kiertävälle
radalle ja löisivät päänsä Nigerian
vakoilusatelliitin porkkanasta
veistettyyn nuppiin.
Ehei. Veehän on seurakuntamai-
sen lapsellisesti kierrätetty vittu.
VEIKKONEN
Voihan-etuliitteellä toimiva sangen
käytetty rentoheikin manaus. Ei pure
suomenenglantilaiseen
nykynuorisoon, joka kaipaa stydimpää massa-
gea. Mutta sen kiltin papparaisen tai
naapurin reilun tyypin huulilla
veikkonen antaa lohtua arkeen.
Veikkonen on ystävällinen kirosana.
Charles Chinchollen mukaan me
epäilemme ystäviämme heidän
vikojensa ja vihamiehiämme heidän
hyveittensä takia. William Blaken
mukaan on helpompi antaa anteeksi
viholliselleen kuin ystävälleen.
Venäläinen sananlasku sanoo: Joka
tahtoo pysyvän ystävän, menköön
hautausmaalle. Sekä: Kun olet
kyllästynyt ystävääsi, annahänellelaina.
Lyhyempi versio Veikko alkaa olla
jo niin kaukana kirosanan
leväperäisestä määritelmästä, että
mainittakoon siitä vain näin veikkosen
yhteydessä.
VEITSI
Pieni arkinen sanaleikki muodossa
Voi veitsi ei sovi vakavaan
kiroiluun. Luokan tai työpaikan pelle on
taas keräämässä huomiota itselleen.
Sinänsä oikea partaveitsen terävä
sveitsiläis-pohjanmaalainen mora-
viidakkolinkkuveitsi pistää yltiö-
päänkin hiljaiseksi. Myös
tiskaamisesta tarpeeksi saaneen vaimon
käsissä ikiterävä leipäveitsi voi
oksennuttaa raavaan miehen huulille pa-
kokauhuisen rukouksen. Kirurgin
veistä ei juuri koeta: jostain syystä
leikkauksen hetkellä tulee aina niin
uni.
Säveltäjät Einojuhani Rautavaara
ja Kalevi Aho syyttivät Savonlinnan
oopperajuhlia siitä, että sen
järjestämässä kutsukilpailussa 1987-88
tuomaristo petasi voiton jo etukä-
teenPaavoHdniselle(HS 14.11.92).
Venytettiinpäkilpailuaikaakin
sääntöjen vastaisesti haluttuun tulokseen
pääsemiseksi. Heh, niin sitä pitää,
kunnon kähmintää! Pääpiruna oli
ilmeisesti kapellimestari Ulf Söder-
blom. Painajaisunia hänelle.
Heinisen oopperan nimi oli
Veitsi. Se tuotti oopperajuhlille 3,4
miljoonaa markkaa tappiota.
Kotimaiset arvostelijat pitivät teosta
vaikeana, mutta tyylikkäänä nykyspektaak-
kelina, suorastaan city-oopperana.
Brittiläisen Opera-lehden
päätoimittajan mielestä teos oli oudon
vanhanaikainen “aikana, jolloin ooppera
on muuten on siirtymässä
postmodernistiseen kauteen”.
Eläköön Seppo Heikinheimo,
omapäinen ristiriitojen synnyttäjä!
Se luo elämää.
VEIVARI
Ainesta trendikirosanaksi. Pdotta-
vuus ja törkeys syntyvät
äänenpainosta ja suun kosteusprosentista.
Muuten veivarin merkitys on tyhjä.
Se on kirosana, jonka voi ottaa
mukaan pitkällekin matkalle. Mutta
kun kotiin on taas palattu, vei värillä
kannattaa heittää vesilintua, napata
jääkaapista kylmä lahtelainen,
vaihtaa jalkaan verkkarit, lysähtää
sohvalle ja avata telkkari, josta tulee
urheilua. Ja sanoa taas kotoisasti
perkele, kun Suomi tyrii varman
maalipaikan.
VEKOTIN
Joensuulaistyttösten mukaan taas
yksi vittu-sanan kiltti muunnelma,
340

mutta taitaa pimpero olla tässä
tapauksessa jo aika ravistettu, ainakin
jos maistelee sanaa suussaan.
Ylipäätään voidaan asettaa
kyseenalaiseksi tämän tyyppinen motorisoitu
tulkinta. Alkaliparistotko siellä let-
toputkessa surraavat? Vai onko
kierukkaan lisätty atulat? Kuuluuko
sisääntulon hetkellä “Nyt nappaa”?
Mappiin ö.
VEKSELI
Ravihevosen nimenäkin tunnettu v-
alkuinen kirosana, joka herättää
häpeää ja kammoa tavallisessa
ihmisessä. Vain terveellä
maalaisjärjellä ja humoristisella
elämänasenteella varustettu ihminen voi kiroilla
vekseliä rehevän rehellisesti.
Vekselivetoiset tyypit ja firmat taas
kiroavat sitä vakavissaan. Veksdikier-
rettä on verrattu alkoholikierteeseen.
Rahasta voi toki päihtyä, mutta päih-
dykkeenä satasen seteli maksaa äkkiä
tuplaten, jos se pitää lainata.
Heliborit, lainakulut ja provisiot pitävät
siitä huolen. Nykyajan surullisen
hahmon ritarit ratsastavat
kavereittensa ja sukulaistensa
allekirjoituksin tahratulla paperinpalalla kohti
auringonlaskua, joka ei ole
punainen vaan musta.
Vekselitakauksista on jokaisella
huonoja tarinoita kerrottavanaan.
Silti se on aivan normaali
maksusitoumus, luotonantoväline, josta vain
jänishousut säikähtävät. Vekselilaki
on vuoddta 1932.
Veksillologia tarkoittaa lipputie-
dettä, lippujen tutkimusta. Ehkä
Veiksd voisi antaa parempaa
ajattelemisen aihetta Puolan ja Itämeren
alueen suurimpana jokena, jolla on
ollut suuri taloudellinen merkitys jo
kivikaudelta asti. Niin ne päivätkin
virtaavat, vekselin eräpäivä
lähestyy aina liian nopeasti, eikä sen
uusimiseen tunnu mistään löytyvän
rahaa.
Ks. Debet, Tratta.
VELHO
Arkinen talvimanaus, arktinen kesä-
manaus. Edelleen v-kirjaimen
juhlaa. Velho on paholaisen
nimityksenä käytetty kansanomainen puhutte-
lumuoto. Nykyajan gandalfit
löytyvät tietokoneiden ääreltä. Loitsuiksi
ovat muodostuneet friikkien
ohjelmointikielen hdmet. Toinen velho-
osasto löytyy pörssimaailmasta.
Raha on ultrahetken abstrakti taiote.
Kannattaa vain pitää varansa, ettd-
vät tietokonevirukset tai
pörssiromahdukset pääse tuhoamaan
pilvilinnoja.
Vdho on jo Agricolan tuntema
noita. Hän on maaginen mahtimies,
magialla vahingoittava, tietäjä,
taikuri, parantaja, ennustaja,
ruokottomuuksien puhuja, valehtelija, hdt-
tiö, hulttio. Sana on lainattu
venäjästä. Maapallolta löytyvät myös vd-
hokala, velholehti ja Jorge Domin-
gos Velho. Brant Parker ja Johnny
“Pulteri” Hart ovat tuottaneet Vel-
ho-saijakuvaa (The Wizard of Id)
vuodesta 1954.
Sinikka Savanheimo on
lähettänyt muodon Voi velhon kutales.
VEU...
Erikoinen etusana yhdistelmäkiro-
sanoihin. Broidiräminää. Voi-etulii-
tekäy alku nimitykseltään
mukavasti mukaan. Vdjeily on perseennuo-
lentaa. Pelkkää puhdikasta ystäväl-
lisyyttäd kannata sekaannuttaa tähän
yhteyteen. Poliittinen vdjeily
perustuu omaneduntavoitteluun, kähmin-
tään ja korruptioon, joilla kuitataan
niitä lapsuudessa koettuja
vääryyksiä, joita ei koskaan pystytty
antamaan anteeksi. Alkuperäistarkoituk-
sessaan veljdly on suomalaisenva-
kava: kaveria ei jätetä.
341

VELI HOPEA Teemu Selänteen
näköinen Lauri Ihalainen voitaisiin
mielihyvin hopeoida.
VELI PAKEUS Hänestä riittäisi
juttua enemmänkin kuin pelkkään
manaan.
VELI VENÄJÄ Gani Kasparov
on hieno tuote. Ks. myös Venäjä.
VELJET
Partiopoikakirosana. Se kuitenkin
hakkaa mennen tullen sisarin uoton-
sa Voi siskot. Porsaita äidin oomme
kaikki.
Tasa-arvovaltuutettu Paavo
Nikula ja tasa-arvovaltuutettu Tuulikki
Petäjäniemi ja tasa-arvovaltuutettu
Jari Tammi menivät kerran saunaan
ja kilpailivat siitä, kenellä oli eniten
veljiä. Paavo Nikula sanoi, että
kaikki miehet olivat samassa veneessä ja
siis veljiä keskenään, mutta siksi
myös velvollisia huolehtimaan tasa-
arvosta miehen ja naisen välillä, joten
ensimmäiseksi pitäisi luopua palk-
kasalaisuudesta Tuulikki
Petäjäniemi sanoi, että kaikkien miesten
lisäksi myös kaikki naiset olivat
hänelle veljiä, joten niin miesten kuin
naisten tulisi kasvattaa itseään
samanlaisiksi keskenään, jotta
saavutettaisiin yhteinen tavoite eli
samapalkkaisuus. Jari Tammi sanoi, että
hänellä oli vain kaksi veljeä, Toni ja
Jouko, ja hän heitti löylyä niin että
Paavo Nikula ja Tuulikki
Petäjäniemi joutuivat pakenemaan
suihkuhuoneen puolelle.
VEMPELE
Vemmelsäären tapaan loikkiva heik-
koviitainen voimasana, valmiiksi
haukoteltu pimstelurakkine. Vanki-
laslangissa vempele taikoittaa
tiirikkaa. Kaijalan kielessä ja kannak-
selaismurteissa vemmel (kaari
hevosen länkivaljaissa) on sama kuin
luokki, luokka
Ulla Hovin selvitysten mukaan
monet tutkijat lähtevät
tarkastelemaan kiroilun syitä sen
helpommasta päästä eli ensisijaisesti viestin
vastaanottajassa aiheuttaman
reaktion eikä sen lähettäjän tai
kontekstin (tekstiyhteyden) kannalta
Professori Magnus Ljungin mukaan
kiroilua pidetään usein ideaalisina
keinona haluttaessa loukata toista
ihmistä. Ulla-Maija Kulosen mukaan
voimasanan tarkoitus on herättää
kuuntelijassaan voimakas
tunnereaktio. Nämä käsitykset ovat tietysti
kovin lyhytkatseisia, jopa vääriä.
Suuri Kirosanakiija lähtee
kiroilemisen oikeutuksesta ja sen
subjektiivisesta itsensä ilmaisullisuudesta.
Mummojen korvista ei niinkään
väliä, tässä toteutetaan vain itseä
pukeutumisen tapaan. Aina ei
tietenkään päästetä spontaania
voimasanaa, kun jalkaterä osuu
kynnykseen, mutta yleisesti ottaen kiroilu
on hauska ja ikää pidentävä tapa.
Kiropsykologia on siis
muutospaineissa. Tämä kiija on sen
evankeliumi.
Vempele vieköön, kapteeni
Haddock manasi huomatessaan Tintin
olevan oikeassa: takaistuin oli ontto
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta).
VENE
Lähinnä sääliä herättävän kirosanan
paljasti Anni Länsmans
Siltakylästä. Onneksi Monacon ruhtinasperhe
kärsii veneilyn haittavaikutuksista
ja Sally Albatrossi veti viimeisen
rossinsa.
Koska vene on ollut yleisin
kulkuneuvomme, ei ole ihme, että
Kalevalassakin vene mainitaan eri
yhteyksissä kaikkiaan 29 runossa.
Siksi se sopii v-alkuisuutensa ja jo
heti alkuunsa tyssähtävän veneeri-
syytensä vuoksi myös manausperin-
342

teeseemme. 600-luvulta asti
tiedetään venehautauksia, joissa vainaja
poltetaan aseineen ja aluksineen.
Kansanperinteissä on Etdä-Ameri-
kan kansoista lähtien tavallista
sankarin poislähtö veneellä. Sen minkä
Väinämöinen teki aikoinaan, tekee
nyt Duracell-mainoksen melova
pupu. Myös Pyhämaan pitäjästä
hiidet lähtivät punaisella veneellä,
Pyhämaalta suurella paadella, Pyhä-
rannasta punaisilla latuskaisilla
kivillä.
Kuten huomataan, kirosanoja on
jokalähtöön. Olisin päässyt
helpommalla, jos olisin hankkinut 25.000
kappaletta Nykysuomen sanakirjaa
ja painattanut nykyisten kansiteks-
tien tilalle otsikoksi Tosisuuri
Kirosanakirja.
VENELOTTI Venepahainen,
venehylky.
VENÄJÄ
Tämän melko tavallisen voi-etuliit-
teellä varustetun manauksen yksi
versioista kuuluu: Voi Venäjä ja muut
Suomen alusmaat! Se selittää
kaiken. Ikuinen naapuriviha ja
ylemmyyskompleksi alhaisempaan
elintasoon tekevät venäjästä
kohtuullisen apuvärkin pakanalliseen hittoi-
luun. Jos kuitenkin kaipaat elämääsi
enemmän poveria, ks. Ryssä.
VENÄJÄN ISÄ Venäjälle
mahtuu muitakin kuin pelkkiä isiä. Veijo
Meren mukaan Agricolan venhäläi-
sestä tuli venähäläinen ja siitä ven-
häläinen ja venäjäläinen, alkujaan
germaanien sanasta vveneth-. Mui-
naisnoijassa monikkomuotoon vindr
(vendit, slaavikansa, joka asui
Itämeren etelärannalla ja joka osasi
puhua vielä toisen maailmansodan
aikana vendin kieltä). Muinaisger-
maanit käyttivät kaikista slaaveista
nimeä vveneth. Sana pystytään
yhdistämään roomalaisen
historiankirjoittajan Tacituksen kansannimiin
Veneti ja Venethi. Pliniuksella
esiintynyt sana Venedi (veneedt, Koillis-
Italiassa asunut kansa) tarkoitti il-
lyyrialaisia, ei slaaveja. Sana alkoi
tarkoittaa heitä. Sanasta on tullut
kaupungin nimi Venetsia.
VELI VENÄJÄ Ei ainakaan
Anatoli Karpov. Ks. Veli...
VERTTI
Mortin veli. Vanhan kansan verilät-
ty. Romahdusmaisen kaoottisen 90-
luvun nuoren hieromasauva, pyhän
egoismin ainoa lohtu.
Psykohistorioitsija Juha Siltalaa
hämmentää parikymppisten nuorten
valtava elämänpettymys ja
kyynisyys (Suomen Kuvalehti 27.11.92).
Hänen mukaansa nuoret pelkäävät
sitoutua mihinkään, edes itseensä,
koska maailma on jo ehtinyt pettää
heidät niin monta kertaa. “Siksi
nuoret ovat hyvin oraalisia ja
lyhytjännitteisiä.” Nykyistä uuskovuutta
Siltala ei osaa yhdistää edes
fasismiin, jossa sentään on jäljellä myös
myönteisiä tunteita, kuten
puhdistettua isänmaata kohtaan. Suomi
läpikäy äärikiintoisaa vaihetta
entisen Neuvostoliiton helmasta kohti
eurooppalaista uusperhettä.
Sylkykupiksi on joutunut Kekkonen. Aikaa
kuvaa ennakoimattomuus. On
havaittu, että kriisejä kohdatessaan
ihminen aina taantuu.
Jouko Turkan aloittamaa ahistus-
linjaa Juha Siltala jatkaa
analyyttisemmissa merkeissä ahdistustrilo-
giallaan, jonka ensimmäinen kirja
Suomalainen ahdistus on
ilmestynyt.
VESSA
Lastenkirosanastoa. Jos on asiaa
pikkulaan, tee se heti, äläkä vasta
sitten, kun TV-elokuva jo alkaa.
Vessoittelu ei ole kiroilijan
seitse343

mäs taivas. Pönttö olisi paras
huuhdella mahdollisimman nopeasti ja
nielauksineen pyyhkimisineen. Ala-
tyylinen vessa luonnollisesti on, sen
ymmärtää lukematta Indmi-Savet-
tin korkokiijoitustakin. Paras olisi
tukistaa toaletistä oikein kunnolla,
ettei tällainen urinaalinen vietti
tekisi kiroilijan päässä käymälää
pidempää rdssua, vaan karsiutuisi ja
vaihtuisi järeämpiin kirotyökaluihin
viimeistään aikuistumisen hetkellä. Ks.
vaikka mieluummin Paska. Se on
rehtiä peruskamaa.
VESSANPYTTY Käykää
peremmälle. Ks. Pytty.
VETKALE
Kuopiolaisen Raija Laitisen
lähettämä kirosana. Savolaislapsukaisten
turpaan ahdettuna mukava kirotykki
sievään käyttöön. Ei
uskonnonopettaja-lisää. Vetkale voi olla pirun iso
lohi. Ei siis ihme eikä hämmäste,
että vetkale rimpuilee kitarisojen
karhunraudoissa kuin villi tiikeri-
nainen orgastisessa sumopainissa.
Virallisen Nimikkokirosanasääti-
ön määräyksestä (asetus 10/92)
vetkale on myönnetty nimikkokirosan-
aksi Syksyn Sävelen 1992 vdttajal-
le Rainer Frimanille. Ehkä hän
pystyy pitämään vetkaleen kurissa.
Onneksi romaandsta ei ole vidä
hävinnyt suoraselkäistä miehekkyyttä.
Paitsi jos tulee uskoon.
Toimittajat eivät näköjään ymmärrä, että usko
on itsessään olemassa jo ihmisen
syntymän hetkellä, eikä esimerkiksi
kesällä 1992, kuten Anne Pohtamo
väittää. Toimittaja Maija Kuparisen
mukaan uskoontulojutut painottavat
kohtuuttomasti hyvin pitkän tien
alkua (Kiikko ja Kaupunki 9.12.92).
Hänestä olisi paljon
kiinnostavampaa tietää, missä mennään vaikka
kahdenkymmenen vuoden kuluttua,
sillä usko ei vie ihmistä mihinkään
staattiseen tilaan. Ortodoksisen tai
katolisen kirkon kielenkäyttöön
uskoontuleminen ei kuulu.
VETO
Hdvetin kaksi viimeistä tavua,
jotka ovelasti vääntävät vitun kantasa-
nakseen. Kiroilijan kannattaakin
pyrkiä ääntämään e4tiijain
mahdollisimman epäselkeästi, lähemmäksi
u-kiijainta. Vrt. Kele, Tana.
Ulla Hovi tietää, että Ulla-Maija
Kulosen mukaan tarve käyttää
tavallista voimakkaampia ilmaisuja on
varmasti vanhempi kuin siivoa
kielenkäyttöä vaativa moraalikäsitys
(Kielikello 1/1990). Onneksi
vieläkään lainlaatijat tai moraalinvartijat
eivät osaa kieltää etukäteen
sellaista, mitä d ole vielä tehty. Siksi meillä
on mahdollisuus hyvällä
omallatunnolla keksiä itsellemme lisää uusia
hyveitä, jotka muuttuvat paheiksi
vasta, kun ne tulevat tunnetuiksi.
Kaikki uudet kirosanat tekevät
pioneerityötä. Uskonnolliset
ilonpilaajat joutavat juoksemaan jokaisen
uuden kirosanan perässä ikuisuuteen
asti. Hehe.
VIDDUSAADANA
Nuhanenäisen tai nuhaista
teeskentelevän ihmisen paras ystävä.
Joillekin tämä manaus on siis koira.
Lausutaan matalalla aksentilla, kuin
nidtynä pettymyksen osoituksena.
Silmissä vd kyllä olla pientä
pilkettä kaksinaistamaan narinaa.
Nuhan tukkiessa ihmisen
ilmanvaihtojärjestelmän ääni muuttuu
nasaaliseksi ja vaihtaa t-kiijaimet d-
kiijaimiksi. Myös huonot laulajat
osaavat laulaa hyvin nenäänsä. Sitä
vddaan jo kutsua ääniterroriksi. Se
on musikaalista kiroilua tyypeille,
joilla on niin täydellinen sävelkor-
va, että he erottavat auton
äänitorvestakin kaksisataa eri säveltä. Ks.
344

Räkä.
Nimimerkin “Hdskyt”kironovd-
li jatkuu: “Jumalauta, että homo ajaa
saman asian kuin pilkki mieseno, kun
d kalaa tullut. Eno täräytti järven
laineet veneen kokkaan pelkällä
voividdusaadanalla ja sille
nauretaan vidä vuosien päästä. Ja sitten
keksitään uusia: keinuhomo, läski,
seepee, aids. Ei siinä hitto de
mitään. Peikelettohumalattolapatto.”
Juttu päättyy hakusanassa Viude.
Se alkoi hakusanassa Perkee.
VIDE
Ytimekäs ja slangistinen vittu-hom-
meli. Hnnilisä nostaa manauksen
uhkaavuutta, muuten se pysyy aika
lapsenkengissä. Sopii myös söpöjen
teinikdjujen hampaankoloon.
Kaikkiaan melko reipas voimasana,
Hymy-patsaan arvdnen.
VIDELI Edellinen li-lisällä.
Toimii
VIDEO Lastenkirosana, jota
Marko Lainekin käytti 80-luvun
puolessavälissä ala-asteen ensiluokilla.
VIDU Edelleen lapsekas vittu-
kasvannainen.
VIETÄVÄ
Puhdas korostussana,
haukkumasana tai lievä kirosana, viemisestä ei
ole mitään puhetta. Ennen tosimies
vd tanssiparketilla tosinaista, sitten
feministinainen vei pehmomiehen
itsetunnon, kunnes tänään työtön
mies vie työssäkäyvän naisen rahat.
Koska ympyrä sulkeutuu, mies luo
noilla rahoilla uuden miehisen
imperiumin ja nainen palaa kiltisti
kotilieden ääreen hoitamaan lapsia,
jolloin näistä kasvaa tasapainoisia
lapsia, jotka saavat oikeat isä- ja
äidmallit. Kun keskinäinen kunnid-
tus palaa perheeseen - ja se vaatii
aina uuden sukupdven - kaikki on
hetkeksi hyvin. Ehkä tässä tarvitaan
ensin sotaa, jotta nöyryys palaisi ja
pummit kuolisivat.
Vietävä on takaisin tulevan mies-
asialiikkeen eli maskulismin tunnus-
manaus. Ks. Yskänpainipuu.
Voihan vietävä, kapteeni Haddock
manasi, kun hänen kaunis posliini-
maljakkonsa hajosi salaperäisesti
pirstaleiksi, sekä roistojen
livahtaessa ohi penkan kautta
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja
Sdle Kaukoranta).
VIETÄVÄN VÄYRYNEN
Uudissanaehdotus YLE:n Seinäjoen
kuuluvuusaluedta. Ks. Väyrynen.
VIHELIÄINEN
Asemansa vakiinnuttanut voima-,
sdvaus- ja vahvistussana, jota
kehtaa suositella nuorisollekin, kun
kasvatusmenetdmät ovat joutuneet
hämärän peittoon. Nykyään lähinnä
tädsaitureiden keskeistä sanastoa ja
keskinkertaisten ikäkirjailijoiden
yksi rohkeimmista ilmauksista.
Kantasana on vihollinen.
Viheliäinen (tai viheljäinen) merkitsee muun
muassa kurjaa, kehnoa, surkeaa,
aivan rappeutunutta, kulunutta, kd-
votonta, mihinkään kelpaamatonta
tai kykenemätöntä, mitä tukalinta,
hyvin epäsuotuisaa, arvotonta,
mitätöntä, halpaa, säälitdtävää,
vaivaista, matoista, siveellisesti
tuomittavaa, kunnotonta, halpamaista,
katalaa, alhaista ja häpeällistä. Ihania
sanoja!
Pohjalainen hengenmies osasi 50-
luvulla käyttää myös muotoa Voi
viheliääsen onneton.
VIHELIÄS Viheliäisen
lyhennelmä pahimpaan kiireeseen.
VIHOLAINEN Aliarvostetun
kansalliskirjailijamme Volter Kil-
venkin käyttämä lievä voimasana.
Ks. Alastalo.
VIHULAINEN Vihollisen
leikillinen muoto varsinkin sotatilantd-
345

siin, kun ryssiltä ja natseilta pitää
leikata nuppi ihan leikillisesti irti.
VIHELLYS Taitaa olla epävirei-
sesti naisten perään vislaavan
teini ukkelin lakisääteinen manaus.
VIHLO
Ai, ai, kun vihloo taas hampaita!
Herkkähampaisten karkinsyöjien
voimasana, jolla ei ole mitään tehoa
itse kipuun, mutta joka lievittää
henkistä tuskaa. Siirry pehmeäm-
pään haijaan, muuten ikenesi
vetäytyvät kokonaan hävyksiin. Vuosia
hammaslääkäri huomauttaa
puolitosissaan asiasta, mutta naureskelee
vain sadistisesti partaansa, kun saa
kuitenkin lisää hommia. Kylmä ja
kuuma vihlovat myös kallon sisällä
krapula-aam uisin. Manaa vihloa. Se
on kaikin puolin mukava Vittu-uusi-
oituma.
VIHNAINEN
Kiusallisesti ei-mitään-tarkoittava
kirous. Miellyttävä uutuus.
Sopivassa suhteessa naisen elinressukkaa,
Iiro Viinas-raasua ja poloista
viimeistä voitelua. Osa-aikatyöttömien
arki viisu, presidenttipelin jokeri,
jytäjumppauutuus. Uutuus se voi olla
vielä silloinkin, kun tulee vanhuus.
VIHNE Raikas neitikirosana myös
herkkahipiäisille, vaikka se onkin
selvä vittu-johdannainen. Vihne on
heinäkasvien kukan ulkohelpeessä
kiinni oleva sukanen eli Siikanen.
VIHNU Vitun vastine, ujoille
rantaleijonille sopiva kirosana.
Pekka Pouta, nyt hyviä ilmoja!
VIHTA
Vitun vasta-sana. Soi melkein
paremmin kuin emänsä. Potentiaalia
kamaa nousuhumalaan,
revalvaatioon ja erektioon. Suomeksi:
seuratkaa vihdan osakekurssia. Eräänä
päivänä vihtaa ei saa edes kolmella
hitolla, kahdella samperilla ja
seitsemällä jukolaudalla. Vihta on niin
hyvää, ettei sanotuksi saa. Tietysti
piilee vaara, että joku Heikki Kahila
tai Heikki Hietamies alkaa käyttää
vihtaa. Se on sen kyvyn loppu.
Vihta eli länsimurteiden kylpy-
vasta, on muinaisvenäjässä vyhot
(olkihuisku, pesu tukko), venäjän
murteissa vghot, vfhot. Jos sana on
peräisin venäjän kielestä, sen on ensin
täytynyt koukata Viron kautta,
koska Itä-Suomessa sanaa ei tunnettu.
Viron vihta on viht (kylpeä
saunassa), hutkia vihdalla on vihtuda.
VIHTA-HEIKKI Vihtahousun
kansanserkku. Ks. Heikki.
VIHTI Kunta Hiidenveden
rannalla ja Helsingin
Puhelinyhdistyksen toimilupa-alueella. Vihdissä ei
ole mitään vikaa. Silti se on kirosana
kahden ensimmäisen strategisesti
tärkeän kirjaimensa vuoksi.
VIHTU Hieman lappalaisin uitei-
nen vittu-mutantti.
VIHTAHOUSU
Paholaisen nimitys, joka tuli
aikanaan entistäkuuluisammaksi
uusimman Raamatun-käännöksen
yhteydessä ylipaisuneena sivuaiheena.
Vihtahousu, vanha kehno, ei toimi
kirosanana enää kovinkaan hyvin.
Sen sävy on paskahousun luokkaa,
eikä se ole hyvä se. Vihtahousu
kuulostaa lapselliselta. Maiju
Lassila on parkaissut painettuna: “No vie
sun vihtahousu tätä akattomana
elämistä!” Ilmankos kirjailija käytti
tytönnimeä. Hänen oikea nimensä
oli Algot Untola, alkujaan Algoth
Tietäväinen. Tohmajärveläinen
satiirikko tuskin viitsii minun takiani
kääntyä haudassaan. Kalevalainen
Kaisu Mikkola voisi kääntyä haud...
sängyssään. Keskisuomalaisnen
Teppo Kulmala vuorostaan
ymmärtää satiiria, hän kääntäisi haudan.
346

Entä mitä tekee aamulehteläinen
Simo-Pekka Virkkula? Hän kysyisi
Väinö Linnan haudalta neuvoa.
Turunsanomalaiselta Jyrki Vuorelta
ei kysytä mitään. Helsinginsanoma-
lainen Pekka Tarkka levätköön jo
rauhassa.
VIIKSI
Osin vittu-johdannaisuutena, osin
naisen häpy karvoituksen eräänä
nimityksenä viiksi kelpaa kirosanana
siinä missä niin moni muukin vi-
alkuinen sana, varsinkin voi- tai
voihan-etuliitteellä.
Parta on ollut miehuuden ja jopa
jumaluuteen liittyvä symboli.
Aiemmin orjilta ja vangeilta leikattiin sekä
hiukset että parta vapauden
menettämisen merkiksi. Aleksanteri Suu-

ren aikana ja Roomassa 300-luvulta
eKr. alkaen parran ajaminen
yleistyi. Saksien ja frankkien yläluokka
alkoi Kaarle Suuren aikana pitää
pieniä viiksiä. Muoti vaihteli
jatkuvasti; viikset tulivat muotiin taas
1500-luvun puolivälissä. Salvador
Dali ja Aatu Hitler olivat tunnettuja
viiksistään.
Kunnallisvaalien vihreä ehdokas
Tellervo Tuominen (476) käytti
hyvän tamperelaisen Aamulehden
(11.10.92) vaalimainoksessaan
muotoa Voi verokarhun viikset.
Pelotteeksi olisi riittänyt pelkkä
kuvakin. Hän sai 432 ääntä ja pääsi
valtuustoon pitämään koirain puolta.
KISSAN VIIKSETNaistenlehtien
aateloima pirahdus. Ks. Kissan...
VITUN VIIKSET Miestenlehtien
aateloima vastaviiksistö. Ks. Vitun...
VIINANEN
Kaunakirosana, syntipukkikirosana,
vastuunsiirtokirosana. Myös
tyypillinen trendikirosana, joita tulee ja
menee maan tapahtumien ja julki-
suushahmojen ristiviivoittamassa
shakkipelissä.
Kuopiossa syntynyt dipl.ins. Iiro
Viinanen (kok) on Esko Ahon
hallituksen valtiovarainministeri, joka
mielestään osaa käsitellä Suomen
taloutta kuin sulaa voita. Hän on
saanut niskaansa lamakansan vihan,
mutta ei ole lopettanut yrittämistä.
Hän oli vuoden yrittäjä 1981 Riihi-
mäellä.
Jyväskylän yliopiston
ylioppilaskunta (JYY) jäljesti syksyllä 1992
kilpailun, jossa Iiro Viinasen eroon
johtavasta ideasta maksettiin
lukukausimaksun suuruinen eli
tuhannen maikan palkkio. JYY sai
tarpeekseen valtiovarainministeriön
esitettyä lukukausimaksuja
korkeakouluihin. Ja tulivathan ne maksut.
Viinanen on trendikirosana. Iiroa
sätitään Suomen Tasavaltaa
uhkaavasta konkurssista, koska kansa
rakastaa syntipukkeja. Vain aika
näyttää, tuleeko Viinasesta pysyvä
manaus. Niin ei käynyt niukkaselle-
kaan. Valtiovarainministeri Juho
Niukkanen (Maalaisliitto) harrasti
samantapaisia leikkauksia aikoinaan
kuin nykyiiro. Hänen pitkää
monipuolista ministeriuraansa saatiin
pätkittäin kestää vuosina 1921-53,
ja vaikka hän vaikutti suuresti
maantie- ja rautatieverkon kehittämiseen,
monen hampaankolossa ja kauhu-
unissa hän kummittelee vieläkin.
Niukkanen erosi
puolustusministerin paikalta talvisodan
loppuaikoina, koska hänestä sotaa olisi pitänyt
jatkaa länsivaltojen avulla.
Myös Viinasen etunimeä Iiro on
ehdotettu kirosanaksi.
Viina tarkoitti viiniä ennen kuin
paloviina tuli maahan ja yleistyi
vuoden 1600 paikkeilla, jolloin se
alkoi tarkoittaa sitä. Vanhoissa
raamatunkäännöksissä viinimäki on
vielä viinamäki. Viina on germaani-
laina viiniä tarkoittavista sanoista.
Viiniliemestä hautui latinan vinum,
josta rahvaanlatina sorvasi muodon
vino. Siitä tuli muinaisyläsaksan,
saksien, friisien ja anglosaksien win,
muinais norjan vinja nykyruotsin vin,
englannin wine ja savon Iiro
Viinanen.
Nauti Seuraavaksi hakusana Vi-
netto.
VILJAMI
Vittu-johdos, leivänmakuinen kor-
pipullamössö, kääkkis. Hyvistä ki-
rogeeneistä huolimatta
vapautumaan feeniks. Pitkän iän salaisuus on
taottu Viljamin kääntöpuolelle niin
lujasti, että se kieppuu aikansa kuin
kolikko, mutta kaatuu sitten
lappeelleen. Se yrittää kerta toisensa
jälkeen nousta jaloilleen, sillä sisua
348

siitä ei puutu. Aina tulee joku, joka
lopulta kämppää sen.
Etunimi Viljami on ilmestynyt
vuonna 1705 suomalaiseen
almanakkaan, mutta käytössämme se on
ollut jo ainakin 1200-luvulta.
Kavereina 6.4. vietettävään
merkkipäivään ovat Vilhelm, Vilho ja Ville.
Nimi tulee muinaisgermaanisesta
nimestä Willahelm (lujatahtoinen
kypäräniekka). Vastaava nimi on
ruotsissa Vilhelm, saksassa Wilhelm,
englannissa William ja Bill,
ranskassa Guillaume, latinassa Vilhd-
mus, hollannissa Willem ja italiassa
Guglidmo. Alkujaan päivää
vietettiin tanskalaisen Eskilsön luostarin
vuonna 1203 kuolleen apotti Wil-
hdmuksen kuolinpäivänä.
Alun perin kypärä viittasi
kunniakkaasti sodankäyntiin, nykyään
sitä tarvitaan telakoiden ja kaivosten
lisäksi polkupyörän satulassakin.
Vilhelm Valloittaja syntyi
vuoden 1027ja kuoli vuoden 1087
paikkeilla. Toisin sanoen: hän syntyi
herttua Robert I:n aviottomana
poikana ja kuoli pudottuaan ratsunsa
selästä. Tunari! Vilhelm I
Valloittajasta tuli Hastingsin taistdun (1066)
myötä Englannin laillinen hallitsija.
Pistettyään maan kuriin hän loi lää-
nitysjäijestdmän. Alkaneella nor-
manniherruuden kaudella oli syvä
vaikutus Englannin valtiolliseen,
taloudelliseen ja
kulttuurikehitykseen.
Oululaisen Viljami on valmiiksi
paloitdtu paahtoranskanleipä.
VILKKU
Vitunmoinen eufemismi. Hyvän
autoilijan kirosana, jonka
näkeminen huultenliikkeestä taustapeilin
kautta toivottavasti herättää huonon
omantunnon. Me helsinkiläiset
autoilijat olemme niin pelkureita, että
emme uskalla käyttää vilkkua
kääntyessäni me oikealle tai vaihtaessam-
me kaistaa. Millä muuten meidät
erottaisi maalaisista, kun rekisteri-
kilpiuudistuskin tehtiin?
Keskustanuorten puheenjohtaja
Olli Riikosen kysymys
Kymppitonnissa (4.6.92) liikenteen ja puolue-
historian tuntijoille kuului: Tämä
sana on risteyksessä autoilijalla
tarpeen, ja se on erään muinaisen
maalaisliittolaisen kansanedustajan
etunimi, hänen sukunimensä oli
Joukahainen. Anita Hirvonen (valo),
Pertti Roisko (ratti) ja Jari Tammi
(viiva) vastasivat väärin, mutta
Päivi Kautto-Niemi arvasi oikein:
vilkku. Finnpand Oy:n mukaan
Kymppitonnilla di 745.000 TV-katsojaa
tuona Puolustusvoimien
lippujuhlana ja Mannerheimin 125-vuotissynt-
tärinä. Vilkku (alkujaan Seppä)
Joukahainen kuoli vuonna 1929.
VILLAKOIRAN YDIN
Porilaista kirokulttuuria. Kun
laitetaan asianmukaiset etuliitteet peliin,
manaus kuuluu: Voi nyt villakoiran
ydin. Näin hakemalla saadaan
mdko neutraali, ketään varmasti
vahingoittamaan loitsu, joka vähäveri-
syydessään ei tyydytä ns. kovista
tyypeistä kuin kapiaisia,
taksikuskeja tai lihamestardta. Tyttöjen
sarjaankaan ilmaisu d puhtaasti mene,
myös (herras)miehet namusedistä
alkaen turvautuvat tähän lähes
fraasimaiseen elämän totuuteen lirku-
tellessaan puolta nuorempia, rahan-
himoisia neitejä. Puollettakoon
kuitenkin sitä, että manaus pyrkii sano-
mallisuuteen. Sellainen on nykyään
harvinaista herkkua Turun
Sanomillekin.
Kun musta palavasilmäinen
villakoira paljastui Mefistofeleeksi, Faust
manasi: “Se siis oli villakoiran ydin!”
Meillä koto-Suomessa villakoiran
ydin voisi olla esimerkiksi puudelin
349

umpisuoli.
KISSAN VILLAT Kerittyä
kissaa kissafani ei koskaan soisi
näkevänsä. Ks. Kissan...
VILLU
Vitun pillu-johdannainen.
Käyttäjäryhmään eivät välttämättä kuulu
villalle allergiset. Tasa-arvominis-
teri Elisabeth Rehn pitää isojen
poikien huolta hoitaessaan
puolustusministerin tehtäviään (tilanne 1.1.93),
joten viilu saanee tarvittaessa
valtiollisen hyväksynnän. Itse asiassa
mikään kirosana ei ole sortava,
sovinistinen tai henkilöitä tai ryhmiä
loukkaava, sillä ne ovat itseisarvol-
lisia samaan tapaan kuin joidenkin
urhealujoukkuiden nimet. Porin Ässät
on menestyvä lätkäseura, ei
kokoelma porilaisia s-kitjaimia, ässäkort-
teja, tenniksen läpisyöttöjä tai
taistelulentäjiä. Viilu on hyvä sana. Se
lämmittää talvisin, kun menee
huonosti.
VILVA
Villikissan kirosana. Vilvas
tarkoittaa vilpoista, viileätä. Viive
tarkoittaa vilpoisuutta ja siimestä,
vaijostoa. Viiva ei tarkoita mitään, paitsi
räävittömyyttä. Vulvan ja vitun
tarkoituksellisen yhdistelmän on
laatinut forssalainen säveltäjä-laulaja
Teemu Virtanen. Ks. myös Arse.
Ja sitten kolmannen kerran asiaa
Porista. Moni kirjallinen ja
musiikillinen kyky tuntuu tulevan sieltä:
80-luvulla 90 % rokkibändeistä
Dingoja Neumann etunenässä
maistuivat järjestään porilaisilta
sinapilla ja ketsupilla. Sieltä on tullut Juha
Enala, varsinainen idiootti. Sieltä on
tullut Kirsi Lehikoinen, kielitaitava
- 	no nyt se Enala soitti monen
kuukauden jälkeen, vannaan arvasi, mitä
olen kirjoittamassa; hän on muuten
Suomen toiseksi lahjakkain
copywriter. Niin, Kirsi, taitava
kirjoittaja- ja (valitettavasti myös) toimitta-
jalahjakkuus. Naurettavanimisen
Veturimiehet heiluttaa -elokuvan
käsikirjoittaja ja Finlandia-elokuvakäsi-
kiijoituskilpailun voittaja Juha
Lehtovuori on myös Porista.
Keskivertoa useammat kyvykkyydet tulevat
Porista. Viiva ei sieltä tule.
VIMMATTU
Kiihtynyt, kova voimasana, joka
toimii myös a-loppuisena muodossa
Vimmattua. Yritteliäisyys palkitaan
kiroilussakin. Nykysuomen
sanakirjan mukaan “affektiivipitoisuuden
hälvetessä usein vain määrää tai
intensiteettiä” ilmaiseva sana on
klassinen poikakitjamanaus, joka
basillin lailla on tarttunut sitten
eläkeikään asti pojan kuin pojan
kielenkäyttöön. Vimma on ihmisessä hyvä
asia. Kun se johdattaa niin älyllisiä
kuin ruumiintoimintoja häiriöitymi-
seen asti, on syytä etsiytyä jonkin
erityislääkärin kainaloon. Tarmo
Manni -manaus.
VIMPELI
Johdos naisen elimestä, jota ei jaksa
koko ajan nimetä sillä v-sanalla.
Tuntemattoman knallipäisen
lentomatkustajan käyttämä manaus
lujasti tarttuneen laastarin takia
(Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet
Heikki ja Soile Kaukoranta).
Vimpeli on pesäpallokunta Etelä-
Pohjanmaalla Vaasan läänissä
Kauhavan tuomiokunnassa.
Itsenäisyytemme alkukuukausina Vimpelissä
pidettiin Vimpelin sotakoulu, suoje-
luskuntajoukkojen ryhmän-ja
joukkueenjohtajien pikakurssi.
VIMPA Lahnan sukuinen
merikala on nyt niin vimpallaan, että
kirosanakin hukkuu ilmakupliin.
VIMPPELI Vimppdi tarkoittaa
viiriä.
350

VIMPURA
Jokin on nyt vimpuraUaan. Ei kipu-
käyttöön. Tavallinen pura-päättei-
nen vittu. Pardopoikatasoa.
Aivot pysyvät virkeinä ja
kehittyvinä, kun ne saavat tarpeeksi
happea, unta ja virikkeitä. Ylilääkäri
Juhani Juntusen mukaan liikunta
vaikuttaa myönteisesti
mielenvireyteen, lisää henkistä kestokykyä ja
varmistaa aivojen hapensaannin.
Happea kuluu suoraan
verrannollisesti aivojen käyttövilkkauteen.
Lisäksi liikunta vapauttaa ihmisessä
hyvänolontunnetta tuottavia
morfiinin sukuisia kemiallisia aineita,
endorfiineja. Siksi runoilijoiden ja
taiteilijoiden pitäisi käydä
useammin pururadalla. Tulisi suurempaa
taidetta. Runosuoni ei tukkoutuisi
vimpuroihin.
Vimpura on myös kapteeni
Haddockin manaus, kun hän havaitsi
Tuhatkaunon huoneenavaimen
hotellin vastaanottotiskillä (sama
Tuhatkaunon tapaus).
VINDE
Joensuulaisen Leena Seppäsen
mukaan lastenkirosana. Se on silti
johdettu vitusta, siitä vintiöstä.
Tämäntyyppiset eufemismit tai fraktuurat
alkavat mennä hapoille. Toki niissä
on vääntöä, sellaista railakkaa nuo-
risovauhtia, mutta kirofilosofisesti
niiden pintamainen heppoisuus lyö
karille. Jos menomonot vedetään
jalkaan, vähintään jalkojen pitää olla
karvaiset ja haista hielle.
VINDELIT yypUlinen tee-se-itse-
kirosana. Olisi taas melkein kiroilu-
veron, tai ainakin näpäytyksen
paikka.
VINETTO
Kiroilu päihdyttää. Moni kirosana
paranee vanhetessaan kuin viini.
Vineton off-pistettä ei kuitenkaan
lasketa promilleissa vaan
desibeleissä. Käyttäjäkuntana ovat sillanpolt-
tajat, joiden jäljet johtavat
sylttytehtaalle. Hehkutus taltoittaa. Lastujen
lennellessä ja vitsitason laskiessa
hehkuviinin tyyppinen suomalainen
keskivahva viidenkympin Vinetto
kutiaa pahat ajatukset unholaan.
Kaikki ovat kavereita. Jopa entinen
valtiovarainministeri Qppo Vinetto.
Ks. Viinanen.
Viinin lempinimi on vinetto,
koska moni harrastaa italiaisia viini-
merkkejä.
VINEHMO Olavi Sten
Helsingistä tarjoaa tämän kierroksen
meille.
VINHA
Joensuulainen Leena Seppänen
tietää tämän olevan lastenkirosana.
Harvoissa manauksissa on vinha
perä, mutta tässä on. Ja mihin se
muka auttaa? Vinhan vauhdikkuus
saisi olla niin luja, että se vilahtaisi
saman tien tiehensä. Kirosanan ei
tarvitse selitellä itseään, se on
itsetarkoituksellinen, eräänlainen
kielen alkuluku, vain l:llä ja itsellään
jaollinen luku, jota ei voi jakaa enää
muihin kokonaislukuihin. Lapset
eivät tietenkään ymmärrä vielä kiro-
matematiikan päälle, mutta iän
karttuessa siitä tulee antoisa ja
kehittävä, elinikäinen harrastus.
Vanhetessaan ihminen oppii ymmärtämään
kiroilemisen salat. Niitä on turha
lapselle opettaakaan. Parhaimmillaan
kirosanan takaa häämöttää syvä ja
fantastinen elämänkokemus. Se ei
ole yksin sanasta kiinni, vaan myös
ilmaisukyvystä.
VINKLI
Joensuulaisten Vapun, Riikan ja
Niinan mukaan edelleen vitun kiltti
muunnelma (ks. Vankli). Tämäkään
kirosana ei pahemmin horjuta edes
351

kihtitautista eläkeläistä. Mitä jos
keksisit jotain parempaa? Mitä jos
kiroilisit kerrankin oikein kunnolla?
Sdaa tätä opusta hartaudella ja etsi
itsellesi kunnollinen päivän kirosana.
Vaihda se päivittäin. Elvyttävän ja
mielikuvitusta parantavan
vaikutuksen huomaat jo kahden viikon
kuluessa. Eivätköhän kanssaihmiset ala
pikku hiljaa muuttaa käsityksiään
sinusta. Yhdelläkin tarpeeksi
tehokkaalla kirosanalla raasusta kasvaa
äkkiä macho. Jos haluat tehdä älylli-
semmän vaikutuksen ympäristöösi,
ks. Räätikkä.
VANKLI Vitun kiltti
muunnelma, vaikkei uskoisi. Vinklin
aisapari.
VINKALEEN VONKALE
Kuopiolainen sadatus.
VINKKI Vitun kiltti muunnelma,
kummassakin midessä. Kun pitää
iskeä silmää pimeässä, kannattaa
sanoa vink-vink.
VINTILÄ
Kati Orava Salosta lahjoitti meille
tämän näytöksen vitunkierrätystä.
(Hups.) Poraajan, täten myös
hammaslääkärin kirosanastoa. Joidenkin
huonohampaisten painajaisunissa
maantieporari käy karieksen
kimppuun, joten he välttävät lisäämästä
vintilää suukalustoonsa.
Vintilä eli napakaira on tavallinen
puun poraukseen käytettävä poran-
varsi. Sen toisessa päässä on porais-
tukka ja toisessa nuppi. Vintilää
pyöritetään mutkalle käännetystä
keskiosan kädensijasta. Räikällinen
vintilä poraa, kun sitä pyöritetään
edestakaisin.
Myös alkukantaisten kansojen
tulentekotapa perustuu
pyörimisliikkeen kitkaan, joka syntyy kun tikkua
kierretään puuta vasten.
Jos metallipala joutuu silmään, se
kehittää kahdessatoista tunnissa
ruostetta. Sen jälkeen ruoste pitää
porata sarveiskalvosta irti.
VINTTI
Vittu-sanan epämuodostdma.
Tämän lievän voimasanan käyttäjän
täytyy olla päästään pimeä. Jotta
manaukseen saisi edes karvan
verran latinkia, kiroilijan on samalla
ajateltava vampyyrilepakoita, ullak-
kokummituksia tai Notre Damen
kellonsoittajaa.
Ullakko on vintti, ja vintti saattoi
olla aikaisemmin myös
maalaisokassa käytetty kaivon vipulaite. Sen
muodostivat pystypuun varassa
liikkuva hirsi ja ja sen toiseen päähän
liittyvä salko, johon sanko
kiinnitettiin. Verbi vinttailla tarkoittaa
nostaa tai siittää vintturilla. Vinttikoira
jalostettiin Etu-Aasian ja Egyptin
kulttuuriseuduilla
metsästysharrastuksia varten, nyttemmin kotieläin-
käyttöön ja vedonlyöntiurheiluun.
Winti on voodoon kaltainen uskonto
Surinamissa.
Vintiksi kutsutaan myös aivoja.
Ne aivot ovat usein pimeänä.
VINYYLI
Teknojen ja CD-sukupolven
kirosana, vittu-vaihdannainen.
Kaikkihan tietävät, että vinyyli on yhdenar-
voinen, tyydyttymätön orgaaninen
radikaali, joka esiintyy mm. akro-
leiinissa, propeenissa ja vinyyliklo-
ridissa. Tietyissä olosuhteissahan
vinyyliyhdisteet polymeroituvat
hdposti, ja tällöin syntyy tyydytty-
ndtä yhdistdtä, joista monet ovat
muovien aineosina. Näin ollen LP-
levykin on tyydyttynyt, dkä se enää
kdpaa nykyajan tyydyttymättömäl-
le hifikansalle.
Äänilevyjen valmistukseen
käytetty muovi on muuten täsmällisesti
sanottuna vinyliittiä. Tällä tiedolla
brassailet aikasi. Vinyliitti kuuluu
352

polyvinyyliklorideihin.
Kirosanana vinyyli on siis
virheellinen, ja siksi ehdottomasti
puolustettavissa. Se on myös
ehdottomasti radikaali kirosana. Koska se
on myös orgaaninen, voit syödä
sanasi.
VIPELIUS
Vitun ja Sibeliuksen risdotos. WI-
PO:n (Maailman henkisen
omaisuuden jäijestö) suosittelema kirosana.
VIP-käytössä hyvin tärkeän
henkilön elius (very important person’s
livius). Tyttöjen kirosana. Sibelius-
Akatemian koulutus katsotaan
eduksi. Muodokkaat kurvit eivät
myöskään ole haitaksi, ellei kiroilijatar
harrasta jousiammuntaa. Uutta tan-
keroista kertosäettä luodaan
täsmentämään suomalaisen perusluonteen
kuvausta Sibeliuksen, saunan ja
sisun sijaan: Vipelius, kauna ja pisu.
Ks. Kullervo.
VIRSU
Arkaaisen ihmisen hieman itkettävä
manaus, jonka oletetaan kuolevan
vähitellen sukupuuttoon. Kansanke-
räystä “Virsu sukupuuttoon”
-kampanjan puolesta suunnitellaan. Oi
Herra, pelasta meidät 90-luvuUe!
Virsu on punottu tuohijalkine. Se
on peräisin venäjän sanasta verz6n,
monikossa vdrzni (niinivirsu).
Venäjän verbi verzti tarkoitti alkuun
punoa, sitoa, myöhemmin
valehdella. Löytyy muitakin vastaavia
venäläisiä punoa-sanoja, jotka ovat
alkaneet merkitä valehtelemista.
Suomessa punotaan juonia.
VIRSSU Jokioislainen
muunnelma.
VIRTANEN
Suomen yleisin sukunimi.
Lempinimi myös sähkövirrasta. Matti
Virtasen omaelämäkerrallinen kirosana.
Suomessaon käytössä noin75.000
sukunimeä. Kolmasosa niistä on
yhdysnimiä, joka kymmenes on -la-
ja -lä-päätteinen ja noin seitsemän
prosenttia nen-päätteinen.
Sukunimen käyttö tuli Suomessa
pakolliseksi 1920 säädetyn sukunimilain
myötä. Sukunimien
suomalaistaminen alkoi viime vuosisadan lopulla.
On laskettu, että vuosina 1906-07
noin 100.000 suomalaista omaksui
suomalaisen nimen. Muutettuja
nimiä arvellaan olleen 32.500.
VIRTSA
Virtsa kuulostaa sairaalta
voimasanalta. Sillekin löytyy päteviä
käyttäjäryhmiä, kuten Oluen Ystävät ry:n
ummetustautiset jäsenet,
ilkeämieliset tai kujeelliset vesipalloilijat,
kuumissa olosuhteissa
työskentelevät ikkunanpesijät ja vesiallergiset.
Se on myös
doping-yleisurheilijoiden kirosana juoksevaan käyttöön.
Viron virtsama-verbi merkitsee
pirskottaa, levittää. Ehkä suomen
virtsata-verbillä on ollut yleisempi
merkitys, joka lopulta on
kaventunut tarkoittamaan vain kusemista.
Lohjalaisella Jukka Uhlgr&nilla on
yhdistelmäkirosanoissa taituruutta,
esimerkiksi: No voihan
virtsaputkeen panija.
Miltä virtsa maistuu? Ks. Kusen
maku.
VIRUS
Tietokoneajan kyberneettinen
kirosana, jonka kirjasintyypin on
lausuttunakin muistutettava LED-näyttöä.
Kaikkien interaktiivisten,
audiovisuaalisten, multiamediaalisten
gurujen piru ja heidän opetuslastensa
apulaisperhana. Virus-kirosana on
palaamassa siihen alkuperäisyyteen,
josta kiroilu on joutunut tai joutanut
pahasti hakoteille: manataan sitä,
joka uhkaa.
353

Virus ei ole enää pelkkä ihmiseen
tunkeutuva loinen, joka muodostaa
elävän ja elottoman aineen välisen
rajan. Virus ei ole enää pelkkä
flunssa, ei enää pelkkä papillooma,
herpes, rokko, penikkatauti, rabies tai
syöpä. Virus on nimenomaan se
troijan hevonen, bakteeri,
aids-levyke, joulupuuvirus, Michelangelo,
mato, joka itseään monistavana
ohjelmana vahingoittaa
tietokoneohjelmia, dokumentteja ja sitä kautta
käyttäjää, pahimmassa tapauksessa
sekoittaa tietokoneen kovalevyn ja
tekee käyttäjästä itsemurhaa
hautovan mielisairaan.
Tietokonemiestä ei naurata. Joku
nauraa kolkkoa naurua; hän on
viruksen keksijä, joka pitäisi minun
puolestani tappaa ja heti.
Viru-hotelli Tallinnassa on
täynnä huume- ja sukupuolitautiviruk-
sia.
VISKI
Juovuttavaa vittu-muunnelmaa
alkoholisteille. Viisi promillea on jo
kuolemaksi. Selvinpäinkin saa
käyttää. Huom! Kirosana on tarkoitettu
sanottavaksi, se ei de juotavaa.
Liiallinen kiroilu ei kuitenkaan estä
autolla ajamista. Abslolutistit eli
ruotsalaiset vodkaturistit pysyköön
nyt hetken hiljaa.
Alkohditislauksen keksijöinä on
pidetty sisilialaisia munkkeja ndn
1100-luvulla. Tosiasiassa useat Sisä-
Aasian luonnonkansat ovat tienneet
primitiivisen tislaustavan salat jo
huomattavasti aiemmin. Viskin
alkoholipitoisuus on 43-45
tilavuusprosenttia. Skotti viskit ovat yleensä
mallasviskin ja jyväviskin
sekoituksia (blended), joiden kypsymisaika
puuastiassa on kolmesta kahteentds-
ta vuoteen, joskus enemmän. Niiden
tyypillinen savun maku on saatu
polttamalla valmistukseen
käytettyjen maltaiden alla turvetta, kuten
Neil Hardwick Nenä lasissa
-dokumentissaan oppi tietämään.
Amerikkalaiset straight vvhiskeyt (bourbon)
kypsytetään sisältä poltetuissa tam-
miastidssa. Kanadalaiset matkivat
jenkkejä. Viskilitrassa on energiaa
10.000 	kilojoulea.
VISSY Viskin jälkeen. Poreileva
vittu-mutantti. Vissy on vissi juttu:
vatsa tykkää. Ja Juha Tanttu röyhtäi-
see.
VISPILÄ
Säälittävä hätämuunnos suomen
ehkä yleisimmästä sanasta.
Uskottomiin vaimoihinsa kyllästyneet
aviomiehet suosivat manausta
kroonista ahdistustaan helpottamaan.
Nykysuomen sanakirjan mukaan
vispilä on hyvin pienen luudan
tapainen vatkaus väline. Vispilänkaup-
pa on flirttailua, joka ainakin
naistenlehden mukaan on kovasd tren-
dikästä: katsoa saa, koskea ei. Näin
vältytään haavereilta, joista tummin
on aids. Liekö turhautuneissa ja
selkärangattomissa naistdmittajissa
vika, kun syijähyppely on otettu lähes
asennekasvatukseksi? Lukijdta on
ruvettu suorastaan yllyttämään
seikkailuihin. Suhteet-lehden toimittaja
Heli Järvinen kehottaa naista
ottamaan kesämiehen, koska sen voi
jättää syksyn tullen kevein mielin:
“Miehet eivät tipahda syliin kuin
kypsä hedelmä. Varsinkaan, jos itse
näytät kypsältä. Älä jää sänkyysi
odottamaan miestä. Järjestä, että mies
vie sinut sinne... Flirttailu on
virkistävä ajanviete. Se vastaa 16 tunnin
työpäivää, 54 punnerrusta ja
kahdeksan kilometrin lenkkiä...
Taitamattoman flirttailijan erottaa
mustista kuviosukkahousuista, liian räi-
keästä huultenrajauksesta,
irronneesta korkolapusta, hapsottavasta
tukasta, napaan uurretusta
iltapuvus354

ta, Poison-hajuvedestä, äänekkäästä
räkätyksestä, sikanautahum alasta...”
Heli Järvinen kirjoittaa hyvin, mutta
hänen moraalinsa on perseestä.
Toimittajan eettinen vastuu... Kun olisi
edes sarkasmia...
Mutta kunnon kiroilija on
suoraselkäinen ja korkeamoraalinen
perussuomalainen mies, joka
ylenkatsoo moisia hempukoita.
VISVA
Erinomainen vittu-eufemismi.
Visaisiin, visvaisiin tilanteisiin sopiva
käyttökirosana itse kullekin
säädylle. Sen kitkerä käärmeensihahdus
pistää suloisesti korviin, sen intia-
laistyyppinen vislaava sointukulku
säikähdyttää jumalaapelkäävät, sen
ällö taustamerkitys kavahduttaa
julkeasti huoneenpölyt korvanurkissa.
Visva on vähän kuin märkä:
tulehduksessa elävistä kudoksista
erittyvä kirkas, vaaleankellertävä tai
harmaa ohutjuoksuinen neste. Niin, ja
Sveitsissä on Visva-Bharatin
yliopisto, jossa Indira Gandhikin opiskeli.
VISVASYYLÄ
Sairausmanaus. Onko sinulla
kukkakaalimaista lraaviistna eiftllfl
alhaalla, nainen? Ja mies, näkyykö
tahtipuikossasi kraatereita? Onneksi
olkoon, sinulla on visvasyylä! Tämä
virusperäinen seksitauti merkitsee
tulehduksia. Riisiryynin kokoiset,
nipukalliset kondyloomat leviävät
häpyyn, emättimeen, muniin ja
perseeseen. Nykyisin laser räjäyttää
visvan pois. Interferonikaan ei ole
pahitteeksi. Miehen kulli rasvataan
solumyrkyllä. Naisilla visvasyylä
lisää kohdunkaulasyövän riskiä. Nyt
vain pysymään terveinä ja
kiroilemaan.
VITAUS
Sukupuolielinvoimainen
Vittu-mutaatio, jota kilttikin ihminen voi
käyttää. Kukapa ei olisi kuullut
jonkun sanovan Voihan vitalis?
Almanakkamme huhtikuun 28.
päivä on kokenut monia muutoksia.
Keskiajalta 1700-luvun alkuun sen
kohdalla mainitaan Vitalis. Elävää
(kreikan vitalios) merkitsevä Vitalis
oli legendan mukaan roomalainen
upseeri, joka haudattiin Pohjois-Ita-
lian Ravennassa vuonna 62 elävältä.
Hän on kristillisen marttyyrihisto-
rian varhaisimpia edustajia. Pyhä
Vitalis on ollut monen marttyyrin
nimi. Italian tarjoilijoiden suojelus-
pyhimys lienee Bolognan Pyhä
Vitalis.
Kerrotaan tarina loppuun.
Vuonna 1705 Vitalis korvattiin Agricolan
listojen huhtikuun 3. päivältä
siirretyllä Theodoralla. Theodora menetti
paikan vuonna 1776 Thurelle.
Koska almanakkaan oli vuonna 1908
sijoitettu samaa juurta oleva Turo
heinäkuun 8. päivälle, Tuure
korvattiin vuonna 1929 nimellä Armo.
Olihan Theodora merkinnyt melkein
samaa (Jumalan lahja). Armo ei
oikein mennyt kaupaksi, joten
vuonna 1950 se korvattiin Juhani Ahon
aikoinaan lanseeraamalla Ilpolla,
kansanrunojen Pohjolan emännän
(Qpotar) miespuolisella vastineella.
Tuure puolestaan palautettiin
vanhalle paikalleen vuonna 1973.
Vitalis makaa edelleen maan alla.
Hmm. Tässä tarinassa ei ollut
onnellista loppua.
Ruotsalaisen runoilijan Erik Sjö-
bergin (1794-1828) salanimi oli
Vitalis.
Vitalis on myös huulirasvamerk-
ki, ja hyvä sellainen.
VITJAT
Vitun kiltti muunnelma. Korkea
yleistymistaso. Hyvin tärkeä lievä
voimasana jo nuoresta pitäen. Vähi-
355

telien sen itseisarvollinen kiromer-
kitys tuntuu vain lokaantuvan - ja se
on hyvä merkki. Sen alkutavun
muistutus törkeydestä, mutta
korvaavan lopputavun helpottava
kuittaus ovat todiste ammattitaidolla
suunnitellustakirosanasta, jonka arvo
vain kasvaa vuodesta toiseen.
Pitkäjänteisen työn tuloksena se on
saamassa myös ankaran ja
ennakkoluuloisen Kirosanasäätiön hyväksynnän.
Vitja (ketju, ketjut) on peräisin
mmnaisgeimaanien sanasta vvithjo,
withjon.
VUJAKELLIT Otetaan vitjakel-
lit. Makuuseen.
VITJAMUNA Taitaa olla
homojen juna. On siis kaksi syytä kiroilla
vitjamunaa.
VITSI
Tavanomainen kevythuudahteinen
manan, jolla on taas vedetty vittua
höplästä. Talvipimeydessä
surkastuvan käpyrauhastoiminnan vuoksi
vitsit ovat helposti vähissä. Vitsi on
kuitenkin monelle pehmoluokan
selkäydinkirosana, tiedostamaton
välikommentti, joka laukeaa pien-
kriiseissä kurkusta kuin veitsellä
leikaten. Se lausutaan tasapainoisen
nopeahkosti.
Vitsi? Tässä tulee. Mikä ei mahdu
perseeseen eikä surise? Se on
neuvostoliittolainen perseessäsurisija.
VITSA Pelätty lastenkirosana.
Kutkuttavan läheinen sana vitulle ja
virtsalle - kaikki lapsethan nuo
sanat tuntevat, turha sitä on kieltää.
Yleensä vitsalla annetaan
tottelemattomalle lapselle turpaan niin että
jenkka soi.
VITTAN
Tuttu vittu-kieitymä rehevään
elämöintiin kaduilla ja kapakoissa.
Topakkana sadatuksena se tuntuu
korvaavan esimerkillisesti
esikuvansa, eikä mummojen rivi suotta
harvene. Vittan pysyy vauhdissa
mukana.
Lasse Askolinin mukaan
Taalainmaalla on saatu sormeilluksi kokoon
eräänlainen kertakäyttövittu, joka
toimii vain tiettynä vuodenaikana
ainoastaan yhden viikon ajan: “Syys
vittan hela vekkan!” (Läär dei sväije
uuttan buuk/Jorisee Äänruut, syksy
1969.)
VITTI
V-tyylinen manaus likimmillään.
Vitivalkoisten valheiden
valheenpaljastuskoneen tulos. Hunsvotinaari-
nen kelmikko. Vitti on menolippu:
paluu kaatuu siihen tosiasiaan, että
raideleveys ja maantiede ehtivät
matkan aikana peruuttamattomasti
muuttua. Savolaiset konduktöörit
tekevät kaikkensa, että linja-junassa
on tunnelmaa. Se ei auta, vitti putsaa
sormenjäljensä ja spraijaa graffitit
tilalle. Se on suomalaisesta
kantasanastaan pikku hiljaa häijysti
erkaneva oman onnen soturi, joka raivaa
itselleen uusia viruksellisia
elinalueita. Luultavasti se myös
valmistautuu yhdentyvään Eurooppaan ruot-
salaisesikuvansa tapaan. Ks. Htti.
VITOSEN VATTINEN Tämä
maistuvainen on kotoisin Tyrväältä.
VITTU
Hei! Ja tervetuloa Suuren
Kirosanakirjan lukijaksi. Arvasin, että
katsot tämän hakusanan
ensimmäiseksi. Parhaat hetkesi ovat vasta edessä,
ne eivät suinkaan ole vielä luetut.
Tästä kirjasta löydät paljon
mielenkiintoisia, erilaisia ja järkyttäviäkin
yllätyksiä. Mutta uskon, että luku-
nautintosi ylittää kaiken koskaan
kokemasi.
Vittu on yksi viidestä suuresta
pääkirosanasta, ja niistä suosituin,
myös selkäydinkirosana. Se lienee
356

Vittu
367

myös nuorpuhekielen yleisin sana.
Oulun yliopistossa Pauli Saukkosen
johdolla laaditun suomen kielen
taajuussanaston (1979) mukaan
tiheimmin yleiskielisissä teksteissä
esiintyvät sanat ovat olla, ja, se, ei,
joka. Tässä kujassa esiintyvistä
kirosanoista taajuussanaston
korkeimmalta sijalta löytyy
paradoksaalisesti (ks.) Jumala (85. sija). Ei- ja
Että-tapaisia epäsanamanauksia ei
lasketa.
Ne ovat tekstejä. Puhumalla
paras. Vittu on ykkönen.
Jos sanat olisivat kuvia,
vitunkuvia leijuisi kaikkialla. Ne
täyttäisivät ihmisten puhekuplat,
liihottaisivat tuulen mukana
sopimattomiinkin paikkoihin, kerääntyisivät
nurkkiin ja syvennyksiin. Servin miehet
sitten kolaisivat ne pois. Koska
kirkoissa on lähinnä läpivetoon
perustuva ilmastointi, papit saisivat
jatkuvasti pyytää suntiota keräämään
vitunkuvat pois alttarilta. Kesken
eduskunnan täysistunnon
kirkkaanpunainen vitunkuva lämähtäisi päin
puhujapöntöllä kykkivän Iiro
Viinasen pläsiä. Pirkka-Pekka Peteliuk-
sen ja Mikko Kivisen pokka pettäisi
lopullisesti, kun vitunkuvat
häiritsisivät jatkuvasti tukholmalaisia
nauhoituksia.
Viimeistään tässä kauhumaail-
massa emansipoituminen
konkretisoituisi: feministit eivät enää muuta
tekisikäänkuin hokisivat
vastaiskuksi kyrpää aamusta iltaan. Taitaisi
käydä niin että kyrvänkuvat
iskisivät silmänsä vitunkuviin. Siitä
vuorostaan alkaisi ympärivuorokautinen
moiske ja litinä; unet jäisivät vähiin,
Suomen kansan työkuntdsuus
lopahtaisi ja yleislakkouhkia ei enää
todsestikaan tarvittaisi, kun fenno-
fiilinen valtakuntamme romahtaisi
rappioon ja näivettyisi pois. Koska
kyrvänkuvat väkisin ajan mittaan
lerpahtaisivat, vain vitunkuvat
jäisivät jäljelle hallitsemaan autiota suo-
maisemaa.
Tässä on maamme kasvattajille
pureksittavaa. Nuorisotyö voisi
saada uutta potkua.
Huolimatta jatkuvista
devalvaatioista vittu on edelleen kova sana (ks.
Fuck). Tätä kirosanaa on erittäin
helppo lukea huulilta. Esimerkkinä
käy Barcelonan 1992 kesäolympia-
laisten keihäänheiton loppukilpailu
(8.8.), jossa Kimmo Kinnunen heitti
neljännellään vajaat 80 metriäjaastui
heittonsa tahallaan yli. Hän kirosi
vittu. Hän jäi neljänneksi.
Samaisessa kaupungissa pronssinyrkkeilijä
Jyri Kjäll totesi julkisuuteen: “Vittu
mäen jaksa.”
Vuonna 1961 Hannu Salamalle
myönnettiin arvonimi Mikä vitun
kirjailija. Vd vittuja virsikirja, taas
tuo puhelin sd!” manasi kirjailija,
kansanedustaja Jörn Donner (rk)
lehtihaastattelussa 70-luvulla.
Luultavasti jokainen enemmän tai
vähemmän taiteellinen, urheilullinen
tai muuten vain häiriintynyt
ihminen sukupuolesta riippumatta
käyttää vittua kuin omanaan, ellei tyyppi
ole höyrähtänyt uskoon.
Pahkasika-kulttuurilehtemme
määrittelee vitun käyttökelpoisim-
maksi puhutun kielen välimerkiksi.
Se vastaa kaikkia kielellemme
tyypillisiä välimerkkejä, ja sitä
suositellaan käytettäväksi yleisvälimer-
kiksi aina, kun se on mahdollista.
Veijo Meren mukaan vittu tulee
ruotsin sanasta fitta, joka lienee
samaa alkuperää kuin muinaisnor-
jan fytta, keskiyläsaksan votze ja
uusyläsaksan Fotze. Saksan sana on
ollut 1400-luvulta asti
rahvaanomainen ja ronski naisen
sukupuolielimen nimi. Se on johdettu
keskiyläsaksan sanasta vut (sama merkitys),
jota vastaavat englannin ja sen
mur358

teiden fud ja muinaisislannin futh.
Ne ovat peräisin
indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalosta pu-
(mädätä, lahota, pilaantua, haista,
löyhkätä). Veijo Meren mielestä
kyseessä on todella törkeä sana.
Ilmeisesti se on kehittynyt
kauhistusta ilmaisevasta huuudahduksesta
(suomessa: hyi).
Vittu on vain vähintään viiden
lap6en äidillä. Muilla on pimpsa,
pimppi tai pillu. Kevyt kenttävittu
on lotta.
Vitusta voi repiä monenlaisia
variaatioita: Voi vittu, Voihan vittu.
Voi kissan vittu, Voi vuohen vittu,
Voi sian vittu. Vittu ja voo ja pari
paria perseitä. Vittu mä vittuunnun,
Vittu mä vittuan. Voi kusinen vittu.
No voi laaman pillu, Voihan vasta-
syöty variksen vittu. Voi nyt varttia
vaille vittu. Ja vauhti vain kiihtyy.
Voi vittu käsitetään toisinaan
suhinaa vaan tulisen karkeata rois-
koa.
VITTUJA VARPAAT Turkulais-
näkemystä kiireestä kantapäähän.
VITTU JOO Kauriinmetsästäjät-
elokuvan alkuperäisestä elokuva-
tekstityksen suomennoksesta tuttu,
aikanaan suurta huvitusta ja
käyttöönottoa aikaansaanut sanonta.
Freud, Marx, Engels & Jung -bändin
biisi.
VHTULINTU Katariina Hauki-
rauman Ruotsista meille tänne len-
nättämä suomenkielinen lintulaji,
joka ilmeisesti pesii hameiden alla.
Muodossa Voi senkin vittulintu
käydään omakohtaisesti itse
pääaiheen kimppuun.
VITTUPARVI Paljon emättimiä.
Katariina Haukirauman lähettämä.
Siinä sekoavat jo muuttolinnutkin.
VIDDUSAADANA Nasolinia
peliin. Ks. Viddusaadana.
Vittuparvi
voi vituksi, kuten pikku-Tanjalle
kävi, kun äiti oli rasittavan
työpäivän jälkeen ruvennut leipomaan
Impi-mummon vierailua varten voi-
sarvia.
Ks. Jumpperi!
VITTU...
Aivan normaali kirosanayhdistel män
etuliite. Jopa harmillisen normaali.
Sen säväytysaste alkaa olla ty mpäyt-
tämisen luokkaa. Mammojen
korvissa se ei kuitenkaan ole pelkkää
359

...VITTU
Rajun luokan jälkikaiku yhdistelmä-
kirouksissa. Tappelupukarin kirosa-
nastoa selkeimmiUään. Tässä vain
osa vitun aisapareista; kieli elää
päivittäin.
HEVONLEHMÄNVITTU
Maatilan erikoinen. Ei riitä vielä
Eläinten vallankumoukseen. Ks. Hevon...
HEVON VITTU Kysykää
Markolta ja tallipojilta.Ks. Hevon...
HEVONVITUN LEHMÄNPER-
SEEN LINKKU Aae0h?? Ks.
Hevon... y
HULLU VITTU Lohjalainen
Jukka Uhlgr€n on keksinyt
mielenkiintoisen elimen. On siinä viattomalla
miehellä tekemistä, kun koettaa
pitää sihdin suorassa. Ks. Hullu/Hul-
luvittu.
KETTUVITTU Repolainenkin
voi laulaa Pave Maijasen tyyliin
Mull’ on jano, sun lähteesi vettä. Ks.
Kettuvittu.
KILINVnTU Joulukirosanaksi.
Ks. Kilinvittu.
KISSANVITTU Kulkukollin
kantapaikka. Ks. Kissan...
KULLI VITTU Tällaisia
yhdistelmiä nyt riittää. Ks. Kulli.
KUSI VITTU Huolellisuutta,
huolellisuutta! Ks. Kusi.
MÄIKÖSEN MÄRÄ VITTU
Käyttäjäksi on mainittu Sulkujärven
Paavo, uskovainen.
MÄRÄ VITU JA PUULUKKU
Parempi ks. Märä vitu ja puulukku.
NORSUNVITTU Vain isom
tinaisille. Ks. Norsunvittu.
PASKAVITTU Vaihdettava
uuteen. Ks. Paska...
RAHKA VITTU Terveysintoilijan
manaus. Ks. Rahka.
RUUMIINVITTU Nekrofiilin
päiväuni. Ks. Ruumiinvittu.
SIAN VITTU Jauhelihaa siitäkin
tehdään. Ks. Sian...
TINA VITTU Jukka Uhlgrdn
näkee mitalissa tämän toisen puolen.
Jollei vappuna, juhannuksena tai
pikkujouluna niin ainakin
viimeistään uudenvuodenaattona tämä vittu
sulatetaan, heitetään vesiämpäriin ja
katsotaan seuraavan vuoden
ennusteet. Ks. Vanhat tinanapit.
VARA VITTU Pisteliäs, huorah-
tava, nenäkäs kirosana, joka sopii
tarvittaessa huonoina aamupäivinä
mobbaukseen. Mobbaus on
henkistä väkivaltaa työpaikoilla.
VASEN VITTU Huulet taitavat
lepattaa vähän vinossa. Märkää
paapuurissa.
VITTUJEN KEVÄT
Kansainvälisesti tunnettu kirous.
Aavistuksen kulunut ja tehoaan
menettänyt vuodenaika on
kuitenkin jatkuvasti käyttökamaa. Tässä
lähestytään yhä kiroile-ja-suusi-
pestään-saippualla-syndroomaa.
Kevät on tunnetusti paljaiden
säärten esiinmarssin aikaa. Sääret
näkyvät, kun nainen käyttää
hametta. Mitä lyhyempi hame on, sitä
lähempänä on sukuelimen
paljastuminen. Kadulla vaara on aika pieni.
Ehkäisyyn käytetään myös
pikkuhousuja.
Eero Järventausta kertoo, että
välirauhan aikana Suomussalmella
oli sotilaita leirillä. Yksitoikkoisen
elämän virkistämiseksi jotkut
sotapojat ajoittain lähes riehaantuivat
käyttämään omassa sakissaan sii-
voamattomia lausahduksia
saadakseen hetkeksi naurunrämäkän
yhteiseksi huviksi. Järventausta kuuli
vittujen keväästä ensi kerran siellä.
“Voi vittujen kevät, ku tää mailma
on karvasta!”
Vittujen kevääseen voi aina lisätä
päätteen “ja kyrpien takatalvi”.
Maailmankatsomuksesi
muuttuessa tai höyrynpaindttesi vähentyessä
haluaisit ehkä siirtyä miedompiin
360

voimasanoihin, mutta pelkäät, ettet
pysty. Tutustu silloin uuden
kirosanan rakennuskurssiin, jossa opit
korvaamaan törkeänkin manauksen
paljon miedompaan. Se alkaa
kohdasta Lahna.
VTTTULA
Paikkakunta Suomi-neidon
keskiosassa. Joillekin miehille (ja myös
naisille) rakkauden elimellinen
sijainti naisen ruumiissa.
Rakkauselämää voisi verrata cup-turnaukseen.
Kahdesta toinen voittaa ja pääsee
jatkoon. Häviäjät putoavat siihen
paikkaan.
V1TTULAINEN Tapaus kuuluu
kiroilun hyönteisosastoon, kuten
Hittolainen, Satiainen jne. Tämä
kirohyönteinen on kaikkein julmin.
VHTULAN VÄKI Nuoren
miehen uhmaa tehokkaasti kuvaava,
sangen kollektiivinen emätinmuoto,
hieman samaan tapaan kuin Vittu-
parvi. Katariina Haukirauma
kuuluttaa toisen: Voi vittulan väki hei-
näpellolla.
VITTULAN KÄKI Yksi versio
jonkun saivartelijan tai neropatin
plakkarista. Aina kannattaa
kuitenkin yrittää.
VITUHHOLIMOTTI
Eero Järventaustan mukaan karski-
kieliset miehet käyttivät usein tätä
hyvinkin härskiä sanaa myös kiroil-
lessaan. Hän harmistelee, että
joillakin on erityinen halu tavoitella
mahdollisimman ruokotonta
sanastoa kiroilussaan.
Yli 2000 vuoden takaisen rooma-
laiskirj ailijan Publilius Syruksen
mukaan miellyttävä toveri matkalla
korvaa ajoneuvon. Jos jostain
kirosanasta muodostuu ihmiselle elin-
kumppani, niin kuin kummallisesta
pinttyneestä tavasta, sitä ei kannata
aliarvostaa. Vituhholimotti on
joidenkin elinikäinen yhtiökumppani,
vaikkei uskoisi. Ei saa nauraa. Kyse
on vakavasta asiasta.
VITULLA PÄÄHÄN
Motto: No voe vitula piähä tae muula
kovala esineelä (Aimo Hokkanen,
Tahkomäki).
Tämän kiijan aineiston
keruuvaiheessa tuli törmättyä kaikenlaisiin
jeesuksiin ja täti Hömppiin. Eräskin
toivoi hartaasti, että nyt pitäisi
kaikki voimat keskittää suomen kielen
vaalimiseksi. Hänen mielestään
kielemme on ilmaisu- ja vivahderikas
ilman yhtään kirosanaa tai karkeaa
ilmaisua. Lasten, nuorten ja nuorten
aikuisten kielenkäyttö on
murheellista ja suorastaan vastenmielistä
kirosanojen vuoksi. Hänen
mielestään tätä kehitystä ovat
edesauttaneet radio ja televisio. Viimeksi
mainittu on ruman kielenkäytön
ohella antanut huonoa esimerkkiä
rähjäiseen ulkoasuun ja pukeutumi-
Vitulla päähän
f
361

seen. Lopuksi hän td voi, että tässä
kiijassa tuodaan selkeästi esille
kauniin, sivistyneen ja kuulija- tai
keskustelukumppania arvostavan
kidenkäytön merkitys.
Nyt se on tuotu.
VITULUS
Vitun muunnos, luonut Mirri
Torniosta, mutta hajanaisia viitteitä vi-
tuluksesta on ympäri Suomenmaata.
Naisen kymmenen sentin rantaviiva
on mitattu monin tavoin, tämä on
niistä osuvimpia ja ihmisystävälli-
simpiä, ainakin mitä tulee v-alkui-
siiin variantteihin. Tuo miehen
laidunmaa, tuo juoksevan hunajan
lähde, on inndttanut monia
runoilijoita ja muita perveitikkoja aikojen
alusta lukuunottamatta niitä kausia,
jolloin poikarakkaus meni impien
kampeamisen edelle. Naisen vuoksi
on käyty sotia yksi jos toinenkin.
Yksimiehisiä sotia käydään lähes
joka perheessäpä ne sodat saattavat
olla verisiä muulloinkin kuin mens-
truaation aikana. Perheväkivalta on
kuitenkin tuomittujen asioiden
listalla ykkösenä.
Latinan sanat vitula, vitulinus,
Vitun istukan syöjät
vitulus ovat pelkkää vasikkaa.
V1TUS Ennen vanhaan kelpo
miehen etunimi Vietti oli peräisin
latinan sanasta vitus (altis, halukas).
Pyhän Vituksen päivää vietettiin
15.6.
VITUT Vitun monikkomuoto on
ehdottomasti oma alueensa. Piden-
nysversioita on paljon: Vitut, sano
Vatiainen, ku kullokuorma kaatu.
Voi vitut ja välikädet. Vitut, sano
Vatanen. Ja vitut.
VITUX Tulee sanasta vituksi,
tarkoittaa vituksi meni.
Kauhajokelainen sanoisi: Voi kun meni vituuk-
si.
VITURA Voihan mennä vitural-
leenkin. Napatarzaneiden kalustoa.
VITUN...
Kliseinen kovan luokan etusana
yhdistelmäkirosanoihin. Pelkkää
tabascoa.
VITUN HAILEE Samantekevä
vittu. Hailea on haalea. Lasse Asko-
linin mukaan varhaisin muoto on
posliinivittu, joka kehiteltiin
Arabian tehtailla. Koska posliinit ovat
herkkiä rikkoutumaan, niitä varten
jouduttiin ottamaan käyttöön
erityi362

set vitunkantotelineet. Näitä tapaa
nykyisin jo kaikkialla. Lastensuoje-
luviraston tutkinta-aseman yövalvo
jan päiväkirjan (syyskuu 1965)
mukaan “Helsingin asemahallissa
kulkee edestakaisin pieniä
maalattuja tyttöjä, jotka sanovat Vittu anna
rööki.”
VITUN HUULET Suurimman
yksittäisen vitun on tavannut se
herrasmies, joka aikoinaan heilutteli
ranskanleipää portikongissa
Helsingissä 1952.
VITUN IKENET Ikenet
vetäytyvät liian voimakkaasta
harjaamisesta. Vitun ikenillä voi kuulemma
tupakoidakin, ellei sitä ole erikseen
kielletty, kuten Fantasy Clubilla
(Pattaya, Siam). Suomen
viranomaiset eivät terveyssyistä tietenkään
halua, että tällaiseen tupakointiin
kiinnitettäisiin sen suurempaa
huomiota. Suomen Armeijan Sulkeis-
harjoitusohjesääntö (11/90) nimittäin
määrää: “Vaikka teidän edestänne
lentäisi karvainen vittu suurta
sikaria tuprutellen, teillä ei saa
silmäluomikaan värähtää”. Käyttäjiä
ilmoittautuu: Keskisen Kalle oli yksi,
samoin Hannu Pirisen eräs kaveri
70-luvulla.
VITUN ISTUKAN SYÖJÄT
Lohjalaisella Jukka Uhlgr6n on tämä
muoto: No voihan vitun istukan
syöjät. Abortoitu tai ei, keskonen se
on joka tapauksessa, vaikkakin
ikävästi palasina.
VITUN KARVAT Alakarvainen-
kin tyttölapsi saattaa vielä kerätä
kiiltokuvia.
VITUN KEKÄLEET Tulisilla
hiilillä soiva iloisen räväkkä manaus.
VITUN KYRPÄ Yhteensopivuus
on murrosiästä asti kiinnostava asia.
VITUN LEMU Lemu on kunta
Turun liepeillä.
VITUN LIHAT Katariina Hauki-
rauma Ruotsista iski tämän muodon
pöytään. Ilmeisesti ruokapöytään.
Tai sitten putkimies antaa keittiön-
pöydällä kotirouvalle konsultointia
putkistoinnista...
VITUN LITINÄ liika kosteus-
prosentti vie jo tunnon. Ks. Pyhä...
VITUN MAHLA Turkulaisen
Krister Lindroosin tarjoama
välipala.
VITUN MAKU Nam nam. Vrt.
Kusen maku.
VITUN MARJAT Ei
marjanpoimijoille kuitenkaan.
VITUN MULKKU Tarkoittanee
naisen aviomiestä.
VITUN MUNAT Jos vittu
lisääntyisi munasta, kolesteroli olisi jo
aikoja sitten tappanut miehet
sukupuuttoon.
VITUN PASKA Ulostettua
emätintä halvalla. Loppuunmyynti.
Liiasta käytöstä sököä.
VITUN PERSE Käännä nainen
varmuuden vuoksi oikeinpäin. Ks.
.. .Perse/Koiranperse.
VITUN PERSREKÄ Nyt ovat
pojalla menneet reiät sekaisin. Tah-
komäkeläinen Aimo Hokkanen
esittää toisen version: Voe vitu alta
persettä. Ks. Pers...
VITUN PLÄJÄYS Uskokaa tai
älkää. Mutta pitäkää hyvänänne.
VITUN POSKET Minna Hapuli
on jälleen vauhdissa: ennen oli vain
pers poski, mutta kaikki tarvitsevat
niin kutsutun vastakappaleen.
Vitulla on siis posket. Enää immen kulku
raitilla posket hehkuen ei tunnu
ollenkaan niin yksiselitteiseltä.
Poskella on hentoinen nukka, sen desi jo
Paula Koivuniemi, mutta Philipsin
bikinirajaajalla itsensä viillettyään
nato ei ole hentoisestakaan varma.
Todelliseksi sadismiksi menee
poskelle lyöminen, ja masot sen kun
soittavat poskea. Minna on tietysti
kuullut oikein poskisolisteistakin.
Poskisolismi saattaa tehdä kipeää,
363

jolloin poskelle vierähtää kyynel. On
epäsiistiä kuljeskella purkka
poskessa. Ja romanttisuus on kadonnut poski
poskea vasten tanssahtelusta.
Lapsille opetetaan verbaalihaijoitteena
lorua mustan kissan paksuista... asiat
ovat totisesti... poskellaan?
VITUN RAHKA Ks. Rahka. Tai
mene jääkaapille.
VITUN VIIKSET Naisen häpy-
karvoitus voi innoittaa kiroilemaan
sellaisenkin Joka ei ole koskaan niitä
edes nähnyt. Ks. Viiksi.
Vitun viikset
APUKAIVAJA
Espoolaisen Jarmo Kuisman hyvin
trimmaava, osin koominenkin
manaus, jolla on erinomainen rytmi ja
(turvat) rullaava vaikutus
kanssaihmisiin. Tästä manauksesta voisi
uskoa kehittyvän varsin sosiaalinen
tapahtuma. Melkein näkee sielunsa
silmillä, kuinka kaverit yhtyvät
kiroukseen, josta improvisoituna
kaanonina laulutaidottominkin epämu-
siikkikorva voi iloita. Joukkuehenki
kasvaa, eikä mummojen päitä silti
mene rikki sen enempää kuin
ennenkään. Pienenä vinkkinä oululaiselle
Mieskuoro Huutajat -väelle ja
varsinkin sen kapellimestarille Petri
Sirviölle: odotamme tästä
sadattelusta tämän vuosituhannen lopun
huutobiisiklassikkoa. Jouko Salon
olemuksesta toivoisi myös näkyvän
mieskuoron valokuvissa
edustavamman otoksen kuin vain hiuspehkon
nurkkaa jonkun tulisen huutajan pään
takaa pilkistäen. Ja miksikö? Koska
Jouko Saloa nerokkaampaa kiroili-
jaa ei Oulun korkeudelta löydä.
Harvoin kirosana edistää
yhteenkuuluvuutta ja lauluhenkeä, mutta
tämä sen tekee. Olemme
perimmäisten salaisuuksien lähteillä.
VITUNVÄRINEN
VIIKUNAPUU Pysyttelemme sarjassa alku-
sointuiset yhdyssanaketjut. Musi-
kanttien rivi laajenee nyt myös
kaikille pienen puutarhapläntin
takapihallaan omistaville tee-se~itse~puu-
tarhureille.
VIUDE
Vitun kiltti muunnelma. Kirosana,
joka sopii myös raskaana oleville.
Manaus kuin vihellys upeitten
säärien perään. Vauhdikas, nuorekas,
slangikas manaus. Mika Häkkisen
lentävä lähtö.
Laukaalaisen nimimerkin
“Helskyt” sarjajännärimäiset kirotunnus-
tukset päättyvät: “Nuoruudesta
aikuisuuteen: rakastellessa vitun
kuuleminen kuivattaa hävyn, saakeli
naapurille raja-aidan taa hävettää.
Pomo kyttää syrjäsilmällä ja rykii.
Paiskaa oven kiroilukseen vähintään
henkiseksi lopputiliksi.”
Viudessa tosin kärsitään
ennemmin ennenaikaisesta. Juttu alkoi
hakusanassa Perkee.
364

VIULU
Vitunkuuloinen mutta
huomattavasti notkeampi ja kosteampi päräys.
Joku maksaa aina viulut. Seon
yleensä se joukon tyhmin. Joukko-opin
paras esimerkki lienee Suomen
hallitus, joka on täynnä alkioita. Se
ministeri, joka ei tunnista itsessään
viulunsoittajaakatolla, on
epävireessä ja pysyy. Toinen hyvä esimerkki
on Turun kaupunginteatteri. Siitä ei
enää saa edes balalaikkaa. Kun jää-
kiekkovalmentaja Alpo Suhonen
kyllästyi turkulaisuuteen, hän lähti
Winnipegiin. Pallin peri
näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarila. Seppo
Rothin mukaan “johtajametsästys
meni farssiksi. Joku kähmi. Väärä
mies valittiin johtajaksi. Mutta kun
tilanne on tämä, siihen tyydytään ja
ruvetaan töihin” (AL 22.11.92).
Oikeastaan turkulaisnäyttelijät
tunnustavat kantapään kautta ja puoli-
vahingossa tervehtyvän
asenteellisuutensa. Eli napina sikseen ja
töihin!
Suomen tunnetuin viulunsoittaja
on eittämättä Timo Nummelin.
Vdjo Meri tietää, että kun viulua
alettiin valmistaa Pohjois-Italiassa
1500-luvun puolivälissä, sille
annettiin nimi violfno, joka on pienen-
nysmuoto sanasta viöla (alttoviulu).
Sanan alkuperäinen merkitys oli
orvokki. Viulunkoppa muistutti orvo-
kinkukkaa. Ruotsissa viulu on fiol.
Sotilasslangissa viulukotelot
tarkattavat armeijan nahkaisia puoli-
kenkiä.
LUUVIULU Espoosta on
kuulunut manaus Voi luuviulu. Luuviulu
tarkoittaa slangissa yleensä laihaa
naista.
Kun pysytellään musikaalisissa
manauksissa, ks. myös Huilu.
VIÄSSUA
Eero Järventaustan mukaan erään
ikaalislaisen miehen lähes
välimerkin veroinen sadatus. Se syntyi
yhdistettyään käskysanat (vie sinua)
paikkakunnan murteelle: “Viässua,
ihanko totta, ett olit viimesyän yhy-
les Eevan kah?” Tyyppiä alettiin
nimittää Viässua-poijaksi. Kun city-
kaupungin (esim. Espoo) urbaani-
juppi häivyttää moiset turhat agraa-
rihöpinät, hän saa käyttöönsä parta-
koneenterävän digitaali tapparan,
postmodernin kiropeitsen, Armani-
tuoksuisen origisadatuksen. Kohta
sadat viässuat kaikuvat
liukuportailla, taksiasemilla ja lentokentillä.
Vannon, että kahdessa vuodessa
Viässua on mainittu Kauppalehden
etusivun otsikossa. (Jollei 1.10.1994
mennessä mitään ole tapahtunut,
Kauppalehden ilmoitusmyyjä
ottakoon minuun yhteyden.)
VOI VOI VOI
Jees! Voivottdijan riemuvoitto! Kun
voin levitystä kurkusta kielelle
jatkuu useammassa potenssissa, huo-
nosävelkorvaisempi voi napata siitä
rytmin ja ainainen myöhästyjä
tarkistaa kellonsa sekunnilleen.
Luultavasti universumin yldsin kirosa-
naetuliite. Suomalaisen tärkein
adjektiivi. Ehdottomasti korvattavissa
oleva ilmaisu, joka vaatii vain
hieman ryhdistäytymistä.
Interjektioiden interjektio.
VOI VOI Mitä lyhyempi versio,
sitä itsevarmempi kiroilija.
VOI Joko orgastinen voihkaisu
esileikissä, vastaus kysymykseen
“Voiko ikkunan sulkea?” tai marga-
riininvihaajan rukous. Suomen 954.
yldsin sana kirjoitetussa tekstissä
(voida-verbi killuu sijalla 9). Voi on
ylivoimaisesti käytetyin etuliite
kaikensorttisessa kiroilussa.
VO Kirosanalyhenne kiireisille
ihmisille. Avot.
V Ks. Vee.
365

VONTTAANA
Siilinjärveläisten Leenan, Katrun ja
Saaran ilmiantama manaus herättää
kauhunsekaisia mielikuvia
raskaista veneerisistä uhista. Verbi vonda
tarkoittaa hidasta, kömpelöä,
vaivalloista kulkemista, ryömimistä: joku
vondi kuin kilpikonna. Jos vonttaa-
na on varaanin tai leguaanin
kaltainen mielikuvituslisko, sen
suuaukon täytyy muistuttaa naisen
sukuelintä. Elukka on tietysti
mielettömän vaarallinen ja kiero: oma
varjokaan ei osaa aavistaa sen liikkeitä.
Niljakkaasta pyrstöstä valmistetaan
itämailla saunavihdan kokoisia läi-
mäytyskintaita (mallia Limanuljas-
ka), ja poskelle humautetettaessa se
päästää äänen “vont!”. Ihmiskunta-
parka.
Hyvin raskasmielisten, hyvin
masokististen, hyvin ahdistuneiden
kirosana, joka on kuitenkin
Virallisen Nimikkokirosanasäätiön
määräyksestä (asetus 10/92) annettu
luvanvaraiseen käyttöön Pertti
Voutilaiselle niin kauan kuin hän
pitää Kansallisosakepankkia edes
jotenkin pinnallakellumassa, STSdlä
tai ilman.
vosu
Kirosana kuin kutsuhuuto. Joku
kaipaa avuksi yläkerran hemmoa,
joku kellarin mustasilmää, mutta joku
ehdottomasti vosua. Solvausta
lähentelevä manaus, joka ei ole saanut
Jari Tammen yksijäsenisen Kirosa-
nalautakunnan virallista
hyväksymistä. Sana on tarkkailulistalla.
Yksikin hairahdus niin...
Vosu on Veijo meren mukaan
määräilevä ja ahne huora, joka on
ehkä peräisin venäjän sanasta vozhä
(nainen, joka osoittaa tovereilleen
sieni- ja majapaikkoja). Venäjän
vozhäk on etumies, opas, johtaja
laumassa, vozhd johtaja ja
päällikkö.
Vosussa on siis pomoluonnetta.
Ehkä se vielä lunastaa paikkansa.
Mutta yksikin hairahdus...
VULVA
Ulkosynnyttimet Naisen toinen suu:
se kostuu ja koostuu häpykielestä,
pienistä häpyhuulista ja isoista
häpyhuulista. Koskaan ei pidä ihme-
teliäkään naisen ylivertaisuutta nal-
kuttamisessa ja jäkättämisessä;
onhan hänellä siihen fysiologiset
resurssit. Vulvan kieli ja huulet
puhuvat selvää kieltä huonosti
käyttäytyneelle miehelle. Onnellisissa
parisuhteissa vulva on miehelle ikuisen
kiinnostuksen puuhamaa, josta
riittäisi kerrottavaa kavereillekin,
elleivät ne asiat olisi niin sanoin
kuvaamattomia.
Vulva on kuitenkin siinä määrin
yleiskirosana seksuaalisen
merkityksensä vuoksi, että sen käyttäjästä ei
pidä tehdä sen kummempia
johtopäätöksiä. Hieman erikoinen
valintahan se on, kun tarjolla on suussa
liukkaampi Vittu, pomomanausten
grand old mam. Voidaankin epäillä,
että vulvistit suosivat
ruokapöydässään maksalaatikon sijasta sienikä-
ristyspataa, autossaan karvaisten
arpakuutioiden sijaan “Olen
karannut kotoa” -takalasitarraa ja tdmis-
tonpöydällä aviopuolison
kehystetyn valokuvan sijaan viritettyä
hiirenloukkua, jossa on
kondomipakkaus.
Kirosanana vulva ei tietenkään ole
niin karkea kuin (ks.) Vittu. Lähinnä
se herättää ihmetystä.
VUOHI
Goraalinkova, serovinsisukas ja
gemssi nketterä manaus myskihärkä-
mäiseen kiroiluun. Koska vuohet ja
lampaat eli vuohieläimet luetaan
nautadäinten ja antilooppien kanssa
366

onttosarvisiin, manaus kolisee
tyhjyyttään riittävän akustisesti. Vuo-
hieläimet ovat keskikokoisia märeh-
tijöitä lähinnä pohjoisen
pallonpuoliskon vuoristoseuduilla. Uros eli
pukki on sarvistaan erityisen ylpeä,
ja tietysti voimakkaasta hajustaan
varsinkin kiima-aikana. Vuorikau-
riilla sarville voi kertyä mittaa jopa
puolitoista metriä. Kylläkauriinmet-
sästäjien sormia robertdenirottaa.
Philippe Djian kirjoittaa
loistavassa romaanissaan Hullu
Rakkauteni (Kiijayhtymä 1987): “Sitten se
laski koukut ja palkin koko paino oli
näiden neljän tyypin käsivarsilla.
Näytti kuin ne olisivat uponneet
kymmenen senttiä maahan, mutta
ei, nehän olivat yksinkertaisesti
kutistuneet kymmenen senttiä,
selkänikamat olivat painuneet kiinni
toisiinsa. Voihan vuohi, minä
ajattelin ja aloin nauraa kun jätkät lähtivät
poukkoillen liikkeelle ja kävivät
auringonpaisteessa rinteen
kimppuun, voihan vuohi, mutta millä siitä
olisi karkuun päässyt."
(Suomentanut Satu Milonoff.)
VUOHENMUNAT Alikehitty-
neempi muoto.
VOHLA Vuohen karitsa. Lapsien
ja huorafobisten pienoiskirosana.
VOHLU Edellisen häivyttämis-
yrite. Tätä rataa vittukin muuttuisi
hetkessä kulliksi.
VÄINÄMÖINEN
Vaka vanha Väinämöinen! Elmon
kaltainen idolimme
kansanrunoutemme kätköistä. Tai vastelu
poppoota Jumalien, Jeesuksien ja
Mooseksien arkaaisessa seurassa. Päijääkyllä
omillaankin.
Vesilintu liitelee alkumeren
ulapan yllä etsien pesänsijaa. Meressä
uivan Väinämöisen polvi nousee
merestä vihantana mättäänä. Lintu
tekee sille pesän, munii kultaisen
munan ja rupeaa hautomaan sitä.
Väinämöinen luulee polvensa
palavan ja liikauttaa jalkaansa. Muna
vierähtää mereen ja särkyy
muruiksi. Väinämöinen lausuu syntysanat,
jolloin kultaisen munan alakuoresta
tulee maa, yläkuoresta taivas,
valkuaisesta aurinko, ruskuaisesta kuu
ja kirjavista osista tähdet.
Luultavasti Väinämöinen vain
sanoi: “Hei, tässä on täytynyt
tapahtua jokin erehdys.”
Väinämöisen kantasana on väinä
(leveä, syvä, tyynesti virtaava joki).
Kysykää vaikka Lönnrotilta.
Ensimmäinen partamoosesta koskeva
kirVäinämöinen

jallinen maininta on Mikael
Agricolan jumalainluettelossa (1551). Sen
mukaan Väiski on hämäläisten
jumala: Aenimöinen / vvirdhet tacoi.
Siitä lähtien hän esiintyikin pitkät
ajat kirjallisuudessa virsien, laulun
ja runouden jumalana. VäppediGR.
Giersin väitöskirjan (1767) mukaan
Vdcanos ja Christfrid Gananderin
Mythologia Fennican (1789) mukaan
paitsi raudan takoja myös runoili-
jain suojelija, kanteleen luoja ja
virittäjä, Suomen Apollo, ilman,
veden ja tulen jumala, tautien
parantaja ja ihmeiden aikaansaaja.
Paltamon rovastin Juhana Cajanuksen
mukaan Vääppis taas oli Calawa- eli
Kaleva-jättiläisen poikia. Siihen
Lönnrotkin yhtyi. Jusleniuksen
sanakirjan mukaan Väpis oli nereis,
halsfru (naispuolinen vedenhaltija).
Myös Simo Achreni uksen hengd-
listieteellisen runosikermän (1766)
mukaan Vände oli naispuolinen
haltija. Gabriel Haberfdtin mukaan
Vällis oli suomalainen Orfeus.
Henrik Gabriel Porthanin mukaan Vält-
sy oli kantdeen ja runotaidon
keksijä, suomalaisten muinaisajan
jumala. Jumaluudesta olivat samaa mid-
tä Collan, Lagus ja Castren. Julius
Krohnin, Otto Donnerin ja Eliel
Aspelinin mukaan Väkke oli taruo-
lento. E.N. Setälän mukaan Väkätti
oli alkujaan veden jumala. K.A.
Gottlundin mukaan Väästö oli
jumalan sijasta vain muinainen
sankari. Rdnhdd von Beckerin (1819)
midestä Välkky oli merkillinen mies.
Lönnrot uskoi Väkkärän
historialliseen olemassaoloon pitäen häntä
laivankulku- ja pellonviljelystaito-
jen opettajana. Gabrid Rein (1832)
ja August Ahlqvist yhtyivät häneen.
Kaarle Krohn rinnasti Väppelin
aluksi (1903) ruotsalaiseen järvi-ja joki-
soittelija näkkiin, mutta
myöhemmin (1914) uskoi hänen olevan
pelkkä inhimillinen sankari, joka
asusteli Itämeren rannalla. Jalmari
Jaakkolan Suomen Varhaishistorian
(1935) mukaan Vähis kuului yhteen
vanhimpiin satakuntalaisten pohjan-
kävijäsukuihin joskus 800-luvun
jälkeen, ja Uno Harva lisäsi päälle
hieman shamaanista ja myyttistä
tarunhohtoa. Martti Haavion (1959)
mukaan Väpys oli monista eri
mytologioista otettujen vaikutteiden
kooste ja summa. Hämeenlinnan
kaupungin Kaurialan yläasteen 8 A -
luokan oppilaan Anna Jokisen (1992)
mukaan Väksi oli pitkäpartainen iso
henkilö.
Ehkä on yksinkertaisinta sopia
näin, että Väinämöinen on vain lai-
varavintola Helsingin Hietalahdes-
sa.
VÄINÖ
Vanhakantainen etunimi virittää
varsinkin nuoren väen keskuudessa
hilpeyttä, mutta puolivakavana
kirosanana se toimii vain ajoittain -
joka tapauksessa ilman vanhempien
lupaa.
Kun uudet suomalaisperäiset
nimet 1800-luvulla saivat jalansijaa,
niillä pyrittiin korvaamaan mahdd-
lisimman vähän käytettyjä vanhoja
nimiä. Kalevala innoitti viemään
Väinön kirkonkirjoihin jo vuonna
1849, ja almanakkaan se otettiin
vuonna 1908. Koska Väinämöistä
luonnehdittiin “vaka vanhaksi”, di
loogista sijdttaa se helmikuun 17.
päivän kohdalle iäkästä suomeksi
tarkoittavan Polykronin tilalle. Po-
lykron oli ndn vuonna 250 surmattu
Babylonin marttyyripiispa.
Vdhan-etuliite suolaa sanan
lopulliseen kulinaristiseen kuntoon.
VÄNDE
Marko Björsin kirosana. Heikki
Kinnusen kirosana hänen näytelles-
368

sään homoa. Rock Hudsonin
viimeinen sana Aake Kallialan draa-
mavuorosana Spede Pasasen elin.
Esa Saarisen älykkyysosamäärä.
Eero Paloheimon viikon mietelause.
Riki Sorsan elämänkatsomus.
Tapani Kansan auton kiihdytysääni.
Markus Kettererin pieru ennen
Lukko-ottelua Max Jacobsonin
partakoneen merkki. Eikka Lehtolan
ylin arvostelumääre. Mauri
Pekkarisen kahden hengen pasianssi
yksinäiselle miehelle. Päivi Alasalmen
ja Teija Niemen kiihottavin
substantiivi. Pedro Hietasen pelottavin sana
makuuhuoneessa Poikamainen
kirosana
VÄNE Poikamainen
lastenkirosana
VÄRKKI
Mauri Junesin (Kovland, Ruotsi)
lestadiolaissedän aikoinaan
Torniossa käyttämä kiertoilmaisu. Sana
lienee peräisin suomenruotsin sanasta
verk (teko, teos).
Mauri Junes on kuudessatoista
vuodessa Sundsvallissa huomannut,
että jos oikein kunnolla ottaa
päähän, suomalaiset kirosanat toimivat
paremmin kuin ruotsalaiset.
Äidinkielen kirosanojen merkitys ja
voima tulevat jostain lapsuuden tunne-
kosketuksesta, joka kestää kuin
Tikkurilan talomaali. Vaikka
siirtolaiset ajan myötä sopeutuvat
täydellisesti uuteen kieleen, kirosanat
säilyttävät siteensä. Ruotsin Tomion-
jokilaakson suomalaisasutuksen
piirissä kiroillaan tavallista enemmän
- 	tosin ruotsiksi. Suuvärkkiä riittää.
VÄRNÄKE Solvauksena Pohjois-
Pohjanmaalla paremmin tunnettu
Salovaara-tuontituote.
VÄYRYNEN
Jos Urho Kekkonen eläisi, Urkki
olisi kirosana. Suomen tämän
hetken voittamattomin poliitikko on
ilman muuta keskustapuolueen
Paavo Väyrynen, jota eivät pelästytä
marsilaisten hyökkäystä pienemmät
murheet. Poliitikot ovat aina
sijaiskärsijöitä. Jos Väyrystä ei olisi,
sellainen olisi keksittävä. Hänen
nimensä tyydyttää kaikkia kirosana-
semantiikan ohjesuosituksia Se
sisältää riittävän määrän ns. tumman-
puhuvia kirjaimia Sen ääntäminen
vaatii paitsi oikeanlaista notkeutta ja
vääristelyä kieleltä ja leukaluilta,
myös poliittista rohkeutta tai
tyhmyyttä. Se kuulostaa oikeaoppiselta
kirosanalta
Ja kansa kiroilee väyrystä.
Suomen Kuvalehden toimitus-
päällikkö Antti Bläfield kirjoittaa
Väyrysestä 25.9.92: “Me emme
pääse hänestä eroon.” Hänen
mukaansa miehen edessä osoittautuvat
pelkiksi mannaryynipusseiksi Esko
Aho, Mauno Koivisto, Iiro
Viinanen, Peitti Salolainen, Kalevi Sorsa,
Ilkka Suominen ja Harri Holkeri.
Jalasmökit ja Vladimirov-paljast
ukset ovat vain vahvistaneet hänen
asemaansa. Bläfield lopettaa: “Mies,
joka on elementissään raunioiden
keskellä.” Antti unohti Raimo Das-
kiven. Toisaalta Rami oli silloin
vielä tip-top-eläkkeellä.
City-lehden (2.10.92) Kuuman
listan mukaan Paavo Väyrynen olisi
veistänyt jo omaisuuden Hölly woo-
dissa Freddy Kmegerina tai jonain
muuna kuolleista nousevana
mörkönä. Vailla mitään aktuaalista
rinnasteisuutta tästä mauttomasta
vittuilusta on vastannut Riikka Löytö-
korpi.
Väyrynen on horoskooppimeridl-
tään neitsyt. Neitsyet ovat marttyy-
riluonteita. Marttyyrit vetävät
sortajia puoleensa kuin paska kärpäsiä.
Itse asiassa kyse on laajemmasta
psykohistoriallisesta yhteydestä:
369

suuri haluaa aina nielaista pienen.
Neitsyet ovat myös lahjakkaita
kirjoittamaan. Odotamme
mielenkiinnolla Paavon muistelmia.
VÄÄRÄ REIKÄ
Sarjassamme eriskummallisia
tapauksia käytämme rei’ittäjää ja
mapitamme tämän samaan kirokas-
tiin (ks.) Reikäruotsin kanssa.
Persoonallinen, lausahtava, kivis
manaus.
Copywriter Umo Suikan mukaan
tästä “maankuulusta” kirouksesta on
kaksi eri tarinaa. Ne ovat kylläkin
hänen mielikuvituksensa tuotetta.
Golfinpelaaja Kumpulaisen
alamäki oli alkanut keski-iän
kynnyksellä. Elämä ei enää hymyillyt, kun
sihti alkoi heiketä. Nuoret alkoivat
ylittää hänen ennätyksensä ja
tekivät hänestä naurunalaisen. Kyseessä
oli finaaliottelu. Kumpulainen di
rukoillut koko edellisen yön, jotta
hän voittaisi tuon matsin.
Hän sähläsi viidennellä reiällä.
Pallo meni hevon helvettiin ja
Kumpulainen rääkäisi kuin siduton.
Lopulta mailapoika löysi sen
yllättäen edellisestä reiästä, nelosesta.
Kumpulainen posautti suustaan
ennalta arvatun kirouksen.
Toisen version mukaan
Kumpulaisen vaimo siteerasi manausta
miehensä kakkaiselle kullille.
Ja seuraava.
370

Y
YHDEN KERRAN
Lausutaan myös Voi yhen kerran.
Anu Lehtovaaran kymmenen
vuoden takainen uskontunnustus, joka
tusinan toiston tuntivauhdissa ehti
muodostua allergiseksi vaikuksi
viattomien kanssaihmisten korviin.
Manauksen kirofilosofia on oikein
käsitettäessä varteenotettava. Pelto-
pyymäinen sankari voi noudattaa
yhden kerran ohjetta tyydyttävästi
eräänlaisena elämäntaiteen kisälli-
työnä. Omien virheiden paikkaus on
turvattu aasinsiltaisesti lisäämällä
tarvittaessa keirointa: voi ny kahen
kerran. Sitä itseironiaa ystävätkin
ymmärtävät.
YLÄPIHAN ÄIJÄ
Hieman lapsellinen taivastelu.
Jumalahan se siellä pitää gsm-yhteyt-
tä. Muori sarjan piirikunnallista
höpinätasoa. Palkinnot ovat
kahvipaketteja ja kenkälusikoita.
Kysymykseen tulee myös muoto
Yläpihan ukko.
Kun hyvin ruskettunut filosofi
Mauri Ylä-Kotola läpivalaisee
Aksioomassa (1988) Uuden Ajan dis-
harmoniaa eli traditioiden sisältöä,
hän ottaa aseekseen kakofonisen
tajunnanvirran ja lähdeaineistoksi
materialismin ja idealismin
klassikot sekä nykypäivän heijastumat.
Kaikki alkaa Zapadnikin jalosta
innostuksesta ja päättyy
toteamukseen, että on ero ristiriidalla ja
ristiriidalla. Detaljeista ponnahtavat esiin
steriili tiede, inhimillinen asiakirja,
kireälle pingotettu
lentopalloverkko, työkalujen ilmaantuminen,
Jaakko II:n hallituskauden historia,
kauniit oijattaret, kaulaliinan kaksi
väriä ja väittämä, että korsi muodostaa
vain osan kasvia, joten muut osat
kieltävät sen tietenkin. Tämä on
luultavasti akateeminen näkemys
yläpihan äijästä.
Vrt. Alakerran ukko.
YMPÄRILEIKKAUS
Apea, mehuton ja tekninen kirosana.
Ympärileikkaus on Jumalan ja
Aabrahamin välisen liiton merkki, siis
kauppasopimuksen kuitti tai ikuisen
pankkilainan korko. Käytännössä se
tarkoittaa sitä, että kahdeksan
vuorokauden ikäisiltä juutalaispojilta
leikataan esinahka sian ruoaksi. Tämä
on juutalaisille tärkeä juttu. Me
kristityt hoidettiin asia pois
päiväjärjestyksestä jo vuonna 49 jKr.
apostolien kokouksessa. Lauri Ihalainen ei
silloin vielä elänyt.
Muutkin kuin kyömynenät
harrastavat ympärileikkausta. Islamin
maissa sillä ei ole uskonnollista
merkitystä. Myös naisten
ympärileikkaus on afrikkalaisten ja keski-
australiaisten heimojen parissa
edelleen yleistä initiaatioseremoniaa.
371

Operaatio hoidetaan vasta
sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Kun
klitoris katoaa, nainen pysyy
kotona.
On selvää, että kun ympäri
mennään niin yhteen tullaan. Sama
toisin: minkä taakseen jättää, sen
edestään löytää. Siksi ympärileikkaus ei
kannata. Johonkin ne miljoonat ja
taas miljoonat esinahanrippeet
kuitenkin kasautuvat.
Ks. Esinahka, Jutsku.
YRJÖ
Vahva oksennuskiiosana, joka
tuskin saa paremmalle mielelle. Koska
se kuitenkin lausutaan fyysisesti
hyvin samalla tavalla kuin kuvotus-
kohtauksessa, sen äänimagia tekee
polvet mukavasti pehmeiksi.
Yijänä eli Yijö tulee
kreikankielen nimestä Georgios
(maanviljelijä). Siitä on saatu monien kielten
Georg ja George, myös
suomalainen muunnos Jori sekä karjalaista
alkuperää olevat Jyrki ja Jyri.
Pyhä Yrjö on jeesususkonnon
suosituimpia pyhimyshahmoja.
Kirkkoperinteessä hänet kuvataan
hevosen selässä tappelemassa
ritarina lohikäärmettä vastaan. Hän
halusi pelastaa louhikärmeksen vankina
olleen prinsessan. Siitäkös
partiolaiset ovat valinneet Yrjön (23.4.)
päivän vuosipäiväkseenkin.
Kustannus-Yrjö Oy (95534)
julkaisee Jammun pakinamaisia Yrjö-
kiijoja, viimeksi antamaan
Tanskalle turpiin.
Suomen jazzliiton Yrjö-palkinto
myönnettiin 6.11.1992 vuonna 1962
syntyneelle saksofonisti Tapani
Rinteelle.
YRJÄNÄ Yrjöä epämääräisempi
oksennuskirosana. Joskus tuntuu,
ettei yksinäisen ihmisen lattiapu-
heelle tulisi ikinä loppua.
YKÄ Tuttavallisesti vain.
yskAnpaininpuu
Tymäväläinen manaus. Yskänpai-
ninpuulla on salattu tarinansa ja
merkityksensä. Se kuvastaa myös
miehisyyden kriisiä. Kone yskii,
jaakopinpaini lipsuu maton
ulkopuolelle ja puu lahoaa. Puu on
tärkeä, sen pitää sojottaa ylväänä kuin
siniristilippua voitosta voittoon
liehuttava lipputanko.
Nykysukupolven tehtävä onkin
ryhdistäytyä. Tämä Kirosanakirja on
yksi maskuliinisuuden
tärkeimmistä evankeliumeista Robert Blyn
Rautahannun, suuryritysjohtajien ja
kuuluisien englantilaisten sotaken-
raalien muistelmien rinnalla. Mies
on mies, nynnyt ovat naisia. Vihreä
liike ei auta, uikuttavat ruipelot ovat
miehisyydelle häpeäksi. Nyt
tarvitaan suoraselkäisyyttä. Nyt tarvitaan
käsivoimaa. Tosimiehet takaisin
valtaan. Pehmot ja pätkät poliitikot
Viroon, urhokekkoset takaisin
palleille.
Päättäjien pallien päällä pitää olla
kyrpää.
Ks. Eetvartti, Kiisseli.
YÄK
Myös yäks. Primitiivireaktio sopii
kirosanaksi, kun sana ei ole hallussa,
tai kun kiroilu ei hetkellisesti
maistu. Itse asiassa yäk tulee selkäydin-

luusta, jo ennen perkeleitä ja vittuja.
Manaukseksi se on kuitenkin yhtä
tyttömäinen kuin (ks.) Aargh tai Iik.
Ilta-Sanomien haastattelussa
runoilija Aulikki Oksanen toivoo ta-
voittavansa nekin, jotka sanovat
runoudesta yäk. Kirjailija Jyrki
Lehtolaa Aulikki Oksanen ei
tavoita, vaikka hän ei edes sano
runoudesta yäk. Sen sijaan hän sanoo häh
(AL 18.10.92). Aulikki Oksanen
sanoo hakevansa sanoista niiden
väriä, maistelevansa värien välistä
yhteyttä, nuuskivansa kuin opetettu
koira tryffeleitä maan alta. Jyrki
Lehtola on erittäin oikeilla jäljillä
kysyessään, mitä ylpeilemistä on
siinä, että kulkee vanhassa,
repeytyneessä ja kauhtuneessa takissa.
Huomautettakoon, että Jyrki Lehtolan
kolumnistinen tyyli on plagioitu
suoraan Mattiesko Hytöseltä.
Kriitikko Jukka Petäjäkin allekirjoittaa
Lehtolan tyylittömyyden tämän
Happy Days -nimisessä... hmm... ly-
hyttekstijulkaisussaan. Vääntö ei
kuulemma lisäänny, vaikka kirjan
nimen ymmärtäisi meta-ironiseksi.
Ks. Tylsyys.
YÖK Myös yöks. Samaa
alkukantaista kiroperintöä.
YÖKKÄYS Liminka ylpeilee
manauksella Yökkäys sentään.
Yököt kopisuttavat jo lamppuja.
ZORILLA
Kyröskoskelaista manaussatoa.
Kirosanan emä löysi sen sattumalta
englanninkielen sanakirjasta ystävät-
tärensä kanssa, kun tuli tarvetta
selvittää erään radiopuhelinmerkin
suomennos, joka osoittautui “eläin-
radaksi”. Samalla löytyi tämä zoril-
la, joka suomeksi on yhtä runollinen
ja tehokas.
Websterin New Universal Unab-
ridged Dictionaryn (1983) mukaan
zorilla on lihansyöjäeläinten kasvi,
sukua portimolle ja haisunäädälle.
Lajista on saanut nimensä alalaji zo-
ril eli mariput (käännöksiä ei ole
löydetty). Zorilla Striata ja Ictonyx
Zorilla elävät Afrikassa.
Haisunäädän tavoin zorillat ruiskuttavat
ahdistettuina pahanhajuista nestettä.
Zorillat vaan sullekin, toivottaa
Tuuli Paukkunen - tyyliä ja laatua
kiroiluun jo vuodesta 1986!
373

••
Ah
Ähkäisymanaus, jonka
radikaalimpi muotoon (ks.) Äsh tai peräti Aargh.
Kun liikennevalot ehtivät juuri
vaihtua punaisiksi, ei ole muuta
mahdollisuutta kuin huokaista ääh ja
kaasuttaa silmät ristinmerkkiä tehden
kadun yli. Jos toinen auto törmääkin
kylkeen, sen ratissaistuu tietysti
nainen. Ähinä on tavanomaista
manailua, yhtä hyvin voisi pitää suunsa
kiinni. Sen kiroprosentti on pieni
kuin Saarnivaaran johtamiskyky tai
suomalaisfutaajan strategiataito.
Ähisijältä on pelipallo hukassa.
ÄÄH Vielä toivottomampaa.
ÄHÄ, KÄRNÄPSIS Nimimerkki
Koivuhaiju Urjalasta jälleen loisto-
vireessä. Olkaamme varuillamme.
Äiti
Tyypillistä siunailurompetta. Suo-
malaismiehet alkavat kohta dia
yhtä mammanpoikia kuin latinot.
Onneksi yhä löytyy pedagogisesti
fiksuja naisia, jotka opettavat poikansa
päijäämään omillaan. Äitiä ei saisi
huutaa apuun enää täysi-ikäisenä,
manattakoon mieluummin apinaa.
Pahimmillaan miehen nöyristely
laskeutuu Cro-Magnonin älytasolle
- 	kriittiset päivät ovat äitienpäiviä.
Perhetasolla äiti teresat ovat
turmioksi; sellaiset mammatit syövyttävät
kasvavan nuoren miehen ydinluun.
Ikuiset tyttäret sen sijaan valitkoon
kirouksekseen äidin, jos tahtovat. Se
ei ole niin vaarallista, sillä
onnekkaasti heillä on eturauhaset
selkärangan saastumisen vastapainona.
Tämä jyrkältä ennakkoluuloisuu-
delta kuulostava äitimanauskarsi-
nointi on perusteltua ja ylipäätään
mahdollista vain silloin, kun miehet
ovat selkeästi miehiä ja naiset
naisia. Myöskin äidin tärkeys pojalle
on korvaamaton. On kuitenldn eri
asia ruikuttaa kuin pyytää
asiallisesti konsultointia. Tuppisuu suoma-
laisisä ei nimittäin juuri osaa seksi-
374

asioista avoimesti puhua.
Veijo Meren mukaan äiti on
lainattu muinaisgermaanien sanasta
aithi, josta saatiin goottien aithei
(äiti). Niin kuin lainoissa yleensä
käy, sanat katosivat germaanikielis-
tä. Ne nappasivat latinasta sanan
mater (äiti). Sitten Veijo Meri vasta
innostuu, kun hän epäilee äidin
tulleen pikkulapsen rytmikkäästä
huudosta äittä-äittä-äittä... ättä...ättä...
ättä... Veijo Meri on joko nero tai
täysi puupää.
Ks. Isä, Veljet, Siskot.
AkAmä
Kulmikkaan ärhäkäs manaus niille,
jotka saavat paiseita muiden
ihmisten huonostakäyttäytymisestä.
Kiintoisaa ulottuvuutta sadatteluun saa
siirtämällä painon keskimmäiseen
tavuun: äKÄmä. Voivat toiset olla
ihmeissään. Sinänsä etuvokaalien,
tässä tapauksessa ä-kiijainten
ylikorostu neisuu s kirosanassa tuottaa
joskus harmittavia yllätyksiä. En halua
mitenkään pelotella, mutta
pitkäaikainen äkämän-käyttö voi nimittäin
aiheuttaa kitalaen puhkeamisen. Se
on tosin hyvin harvinaista. Yhtään
tapausta ei vielä tunneta.
Äkämä on ihokarvan juuressa
olevan talirauhasen ja sen
ympäristön märkäinen tulehtuma, pienehkö
ajos, furunkkeli, hieman paiseen tai
finnin tapaan. Äkämä saattaa myös
olla eläviin kasvinosiin loiseliöiden
kemiallisesta ärsytyksestä
muodostuva kasvannainen. Syyllisiä voivat
olla juuri tälläkin hetkellä
villasukassasi lymyävät verenhimoiset
äkämäpistiäiset, -punkit ja -sääsket.
Legendatii visessaPeteQ :ssa Pirk-
ka-Pekka Petelius ja Heikki Vuento
olivat Äkämä ja Pukama,
kuolemattomat.
ÄKÄ Joensuulaisen Leena
Seppäsen mukaan lastenkirosana. Äkä
on viha, kiukku, uhma; halu,
aikomus.
ÄKLÖ Kitalaki klikattaa kivasti.
ÄLLÖ
Paha maku suussa. Ei kai vain... Ks.
Ello. Tässä sinulle manaus, joka
puhuu puolestaan. Ei kaikesta
tarvitse pitää, ei kaikkea tarvitse
rakastaa. Kun haluat kuvailla asiaa
kiroilemalla, suosi ällöä. Se ei jätä ketään
epätietoiseksi.
ÄÄLIÖ Itsesoimaus kirosanan
käyttämiskaavoilla. Kenestä vuoden
1992 ääliö? Lauri Ihalaisesta? Vai
Lauri Ihalaisesta? Vai olisiko oikea
valinta Lauri Ihalainen?
ÄLY
Yleinen pehmosoimaus tyyliin Räkä,
Nenä tai Itku. Tämän manauksen
käyttäjä ei välttämättä ole kovin
älykäs, koska älykäs ihminen tarvitsee
kiroilemista keskimäärin vähemmän
kuin tyhmä ihminen. Ongelmat
synnyttävät kiroilun tarpeen. Älykäs osaa
ratkoa ongelmat. Toisaalta älykkään
elämä vd olla tyhmään verrattuna
moniulotteisempi, ja silloin
ristiriitojen syntymistodenäköisyys on
myös suurempi. Einsteinkin
kohtasi kiperiä vastuksia kehitellessään
Yleistä Suhteellisuusteoriaa.
Älykkyydellä tarkdtetaan
yksilön tiedollisten edellytysten
kokonaisuutta, joka on tarpeen erilaisten
ongelmien ja tilanteiden
käsittelyssä ja tehtävien ratkaisemisessa.
Ensimmäiset käyttökelpoiset älyä mit-
taavat testit laadittiin 1900-luvun
alussa. Saksalainen William Stern
(1871-1938) otti käyttöön
älykkyysosamäärän tunnusluvun, joka
saatiin laskemalla älykkyysikä
eliniällä. Myöhemmin se kerrottiin vielä
sadalla. Näin ollen ihmisen ÄO: n
keskiarvo on normaalijakaumalla
100 (plusmiinus 15). Lahjakkaan ÄO
375

on yli 132. Vain yhdellä prosentilla
ihmisistä se on yli 140.
Englantilaisen taloustieteilijän John Stuart
Millin ÄO oli 190 ja saksalaisen
runoilijan Johann Wolfgang von
Goethen 185. Puolalaisella
tähtitieteen uranuurtajalla Nikolaus
Kopernikuksella ÄO:n oli laskettu olevan
vain 105. Ilmankos
taivaankappaleet pyörivätkin miten sattuivat.
Viisaus ja luovuus eivät ole
älykkyyttä. Ne korreloivat keskenään
vain jonkin verran. Myöskään suuri
tietomäärä ei ole älykkyyttä. Se on
tietämystä. Taktiikka- ja taitourhei-
lussa pelkkä voima, taito tai asenne
eivät riitä. Älykkäät jääkiekkoilijat
tekevät enemmän maaleja kuin
tyhmät jääkiekkoilijat
Ks. Idiootti.
ÄLY HOI, ÄLÄ JÄTÄ Epä-älyn
läsnäolon masentava tiedostus. Ks.
Lattamoro.
AlväskA
Kirosana, jonka toivoisi tulevan
muotiin, koska se kuvastaa muotia.
Ruokolahden leijonatkin vapisevat,
kun paikkakuntalainen manaa Äl-
väskän älväskä. Savolaismurteissa
älvänä tarkoittaa tyhmää tai suulasta
ihmistä, Pohjois-Kaijalan älviskö
tyhmää moukkaa, vähämielistä,
hölmöä. Verbi älvissellä (esiintyä
typerästi) on yllättävän lähellä el vis-
telyä. Koska moukkamaisuus ja
huonot tavat ovat edelleen yhä
kireämmin muodissa kiinni, älväskä
on oivan ajankohtainen, tiedostava
kirosana.
Ankeröinen
Nimimerkki Mirri Torniosta on
lähettänyt tämän krapulataustaisen
kirosanan meille tankeroisille.
Valtiotieteen kandidaatti Pete
Sipilä haluaa “vapauttaa” Suomen
machot pukemalla heidät puoleksi
vuodeksi naisten vaatteisiin ja
katsomalla, mitä sitten tapahtuu (HS-kuu-
kausiliite 14.11.92). Hän uskoo
naiivisti, että ihmiskunta muuttuu
paremmaksi, jos sukupuolirooleista
päästään. Hän pelkää, että hänenlai-
silleen vapaustaistelijoille käy usein
huonosti, mutta se on kuitenkin
parempi vaihtoehto kuin tinkiminen
vapautumisesta. Tyyppi on
tärähtänyt. Minä ainakin tunnen itseni
täysin viriiliksi mieheksi ja kerrassaan
erinomaisen vapaaksi ihanan naisen
aviomiehenäkin. Aina ennen sotia
perusjutut menevät sekaisin, kun
jotkut elämälle vieraat hyypiöt teko-
filosofoivat perosjuttujakuitatakseen
lapsena kokemaansa
välinpitämättömyyttä. Aikooko Pete kiertää mu-
nansakin irti? Plasdc Pony on änke-
röisten pilipalitouhua.
Onneksi miehillä on sentään
mittaa. Mitta pitäisi kuitenkin ottaa
vakavasti. Tätä olen yrittänyt
tolkuttaa koko Suuren Tosisuuren Hyper-
suuren Kirosanakirjan ajan.
Mies on mies ja nainen on nainen
ja mies pysyy miehenä ja nainen
naisena. Se on lähtökohta, eikä sitä
voi muuttaa. Jeesuksia syntyy
silloin tällöin väittämään, että olisi
nastempaa, jos maapallo pyörisikin
toiseen suuntaan. Makeita nauruja!
ÄMMÄ
Joka toinen ihmiskunnan jäsenestä
on, on tuleva tai on ollut ämmä.
Onneksi naisista voi käyttää
kauniimpiakin nimityksiä. Joka talo ei
ole Huojuva Talo. Mutta koska
etonemme sapelit leiskuen kiroviida-
kossa, ämmän istuttaminen
humukseen on oikeutettua. Sen
käyttämisestä ei sakoteta, mutta huonoa
makua osoittavana se ajaa käyttäjänsä
helposti lohduttomaan
loppuelämään. Tosimies kunnioittaa naista,
vaikka ei aina pitäisikään tätä
sa376

mana eläinlajina.
ÄMMÄLAURI Halventavan huo-
nomeridtyksinen adjektiivi manaus,
pelkkää ihalaisuutta.
AppyrAn kiekuran
KIEKURA
Piijo Koponen Iisalmesta keitoo,
kuinka tämä uusiokirosana on
enemmän käytettynä helpottanut
vaikeuksia, lepuuttanut ilmapiiriä ja
pelastanut tilanteita. Keväällä 1992
perheen kolmevuotias,
voimakastahtoinen Olli ei saanut tahtoaan
ruokapöydässä läpi, joten hän hyppäsi
jakkaraltaan ja manaili silmät
leimuten Voihan äppyrän kiekuran
kiekura. Sanonta oli tuliterä, sillä
hetkellä keksitty, ja selvästi
kirosana, eikä nuorimies näyttänyt
ollenkaan ymmärtävän, mikäPiijoaja
hänen miestään niin huvitti.
Piijo suosittelee kirosanaa.
Äppi on tarkoittanut vanhoissa
muiteissa nukkea, ja Kajaanin äpyrä
riepunukkea. Se on samaa sanuetta
kuin äpärä.
ÄRMÄTTI
Ärmätti kuulostaa karvaiselta
inhottavalta hyönteiseltä tai joltakin tin-
neriliukoiselta aineelta, josta tulee
paha olo jo ajatellessa. Kirosana
julmimpaan krapulaan.
Ärmätti on näköisensä: äreä, äksy.
Veijo Meren mukaan se oli
muinaisruotsissa ärmite, ärmetha, hermete
(erakko). Alkusana oli kreikan ere-
mftes (yksinäisyydessä elävä), joka
sai latinassa muodon eremite.
Kreikan sana tarkoitti ehkä alkujaan
erämaassa, aavikolla asuvaa. Sana
6remos merkitsee hylättyä, autiota.
ÄRRIN MURRIN MUSTA
HÄRKÄ Nimimerkkiä Lasitehtaan
Duunaria Urjalasta on lapsettanut.
Ärri tarkoittaa äreää.
ÄSH
Harmin äännähdys käy toimivana
kirosanana, kun ulosanti tapahtuu
vihaisesti. Käyttötilanteita löytyy
aijen keskeltä runsain mitoin.
Milloin lautanen putoaa lattialle,
milloin lasi särkyy tiskialtaassa.
Milloin kynsi katkeaa, milloin
kengännauha. Milloin pinna. Sihahdus
päästetään nopeasti, ilman suurempia
mielenliikutuksia. Kun siihen on
jostakin syystä turvauduttava monta
keltaa peräkkäin, voluumi ja sylki-
eritys saattavat progressoitua.
Äsh on hyvä kircrilutapa
hajamielisille ihmisille, kun ei ole aikaa
harmitella pidempään.
Tämän manauksen yleisin
rasitusvamma on leukaluiden sijoiltaan-
meno. Muljahdus tapahtuu yleensä
vasta toisella sadalla. Nuorella
äidillä on vielä monta mutkaa matkassa
ennen kuin hänkin yltää
tavoitteeseensa. Mutta saattaa sattua, että
Pitkästäkin äsh-elämäntyöstä
huolimatta leuat pysyvät nivelissään
hautaan asti. Silloin ei tarvitse tulla
syyttämään minua. Ehkä vika on
ollut itsessä. Ehkä sihahdusta ei ole
lausuttu oikein.
ÄSHT Topakampi muoto.
ÄSCHT Saksalaisella
korostuksella kaikista kammottavin.
ÄYSKIS
Aivastusta säälittäväsd matkiva ma-
nausyritelmä, jonka käyttäjät
erottuvat teennäisinä matemaattisten
aineiden opiskelijoina, raiskaamatto-
mina tyttökultina ja keski-ikäisinä
homoveijaieina. Ehei, minäkö
varoittaisin leimautumisesta?
Äyskis, sanoo sivari.
Äyskis, sanoo ruma läski tyttö.
Äyskis, sanoo piilohintti.
Arnold Schwarzennegger ei
koskaan sanoisi Äyskis.
377

••
ÖKÖ
ökyjen kirosanaötökkä, jonka
tulevaisuus rapisee synkkien pilvien
alla. Nämä nyt voivat olla näitä mitä
tahansa ryyppäys-, runkku-, nainti-
tai anaalijuttuja, jotka tulevat ja
menevät. Ököttäminen tarkoittaa mö-
köttämistä tai änkyttämistä.
ö-luokan kirosanat alkavat Kiro-
sanakiijan loppusuoran.
Valtakunnan kaikki ö-mapit haukkovat
rohtuneita kansiaan. Loisteliaan
verbaalisen, mutta poliittisesti
epämääräisen radiotoimittajan Hannu
Taanilan mukaan ö-saijan
yhteiskunnallinen ajattelija oli Santeri Alkio Joka
näkyy saaneen Kannuksesta tasoi-
sensa jatkajan. Miksi Taanila
politisoi itse? Päivänpolitiikasta
valittaminen on pikkumunaisten touhua.
Ministerit vaihtuvat, jopa
presidentit vaihtuvat, hyvinkin kuuden
vuoden välein. Ei heistä kannata nähdä
vaivaa. Mehän heidät sinne palleille
valitsemme. Jos et ole tyytyväinen
tulokseen, paras äänestää ensi
kerralla paremmin.
Tosin Taanila perää
oppineisuuden ja yhteiskunnallisen
radikalismin perään (AL 25.10.92). Kuka
huokaa syvimpään? Elämme
maassa, jonka presidentti sanoo: “Tarttis
tehrä jotain”.
Sotilasslangissa ökö on alokas,
vankilaslangissa nuori vanki.
ÖKKÖ Pidennetty muoto,
edelleen käsittämätön kirosanaötökkä.
ÖLLÖ
Verbi öllöttää tarkoittaa toljottaa,
jököttää tai vollottaa. Kaikki me
tiedämme ne öllöt tyypit, jotka
tollottavat kuin vajaamieliset
yläosattomia pinup-taijoilijoita, tyypit,
jotka nököttävät suolapatsaiksi
muuttuneina liikennevalojen
muuttumista vihreiksi ja tyypit, jotka
kellottavat kuin kynityt sudet väärää
lottoriviä. Aikansakun öllöttävät, niin joku
voi hakea ja kantaa heidät pois.
Vankilaslangissa öllö tarkoittaa
nuorisovankia, bilitsua.
ÖKLÖ Itämurteissa oksennus.
ÖPLÖ Kiihtelysvaarassa hölmö,
Kuopiossa lihava mies.
ÖRMY
Sikahumala, persposket olalle
-känni eli umpitunneli. Alkoholisoitunut
sadate. Minna Hapulin mukaan
toinen aste on porsasörmy. örmy
otetaan sisäistetysti haltuun juomalla
paljon viinaa, sen jälkeen aloitetaan
toikkaroiminen eli aiheutetaan
hämminkiä. Kaatuminen ravintolassa
toisten pöytään on hyvä alku.
Lisäksi örmyssä oksennetaan, kuolataan
ja kustaan pytyn ohi. Eikä ikinä
omassa kodissa vaan vieraissa. Mitä
arvokkaampi tilaisuus, sitä suurempi
vaikutus on örmyn ottaneella
hen378

kilöllä miljööseen. Ei tarvitse
odotella kutsua seuraaviin pippaloihin.
Myös örmy on sotilasslangissa
alokas (vrt. ökö). Vääpeli Körmy on
Heikki Kinnunen.
örtsA
Espoolaisesta koulumaailmasta
pilkahtava manaus, josta Jennin on syytä
olla varuillaan, ö-mapistalöytyy aina
näitä mukavia pureksittavia ksylito-
likirosanoja Näkymättömät kuplat
paukkuvat, kun nuorisoöitsäilee.
Aina luotettavalla tsä-päätteellä sanasta
kuin sanasta saadaan kivan
vauhdikas. örtsästä kuitenkin putoaa pohja
viimeistään silloin, kun sen
kantasanaksi paljastuu örien tapainen
johdostaan vielä käsittämättömämpi
slangisana. Mene kadulle, kysy ört-
sön merkitys ja munaa itsesi.
Parempi kirota kuin katua Kiltisti.
össö
Salolaisen Kati Oravan korvaan
taittunut sadatus. Össön etymologiaa ei
ole vielä keksitty. Sana on yhä li-
maantumassa, sen evoluutio on
kesken. Mielenkiinnolla odotamme,
mihin suuntaan sanan kehitys
seuraavien tuhansien vuosien kuluessa
ajautuu. Saako se lisää kiijaimia,
vaihtuuko konsonantti, lisääntyykö
öisyys? Muuttuuko sanan merkitys
etäälle alkuperäisestä, tuleeko
rinnalle uusia merkityksiä?
Myydäänkö össö ulkomaisille
markkinavoimille,jolloin s-kirjai-
met muuttuvat vieras-
peräisiksi konsonan-
teiksi (c, x, z)? Onko
sillä puhtaat luottotie- [
dot? De vai voidaanko 1
össö niin että se haa- 1
listuu vieläkin lie- \
vemmäksi voimasa- 1
naksi? Kuinka kauan l
össö voi kellua - il- ^ r
m an että se muljahtaa kiroilijan
huulilta rinnuksille? Ottaako politiikka
sen keppihevosekseen niin että siitä
tulee erittäinkin paha kirosana?
Mikä on össön puoluekanta?
Voimmeko olla varmoja, että sanan keksijä
on aikoinaan ymmärtänyt
vastuunsa? Ettei kaikki vain olisi pilaa? Että
össö olisikin pelkkä kirosanakupla?
Tarvitaanko kotietsintälupia?
Puhalluskokeita? Doping-testejä?
Aika sen näyttää. Palaammeasiaan
seuraavan kerran tuhannen vuoden
kuluttua.
ÖTKIS
Pötkis, jonka edestä on pudonnut
pee pois. ötkiksellä ei pitkälle
pötkitä. ötkis-kiroilijat ovat kiijavaa
porukkaa: kirjavuus johtuu läimäy-
tyksistä. Yksi kiroilemisen syistä
löytyy sosiaalisista paineista Samoin
kuin vaatemerkit ja -värit sanelevat
koululaisille, kuka kuuluu ryhmään
ja kuka ei, samoin kiroilu vaatii
toveripiirin hyväksynnän. Tietyt muo-
tikirosanat ovat hyväksyttäviä,
joistakin manauksista sinut nauretaan
pihalle. Esimerkiksi ilman
vittu-sanan taitavaa välimerkkikäyttöä jou-
örmy
Mk
379

dut helposti syrjityksi, ötkis-sanas-
ta sinua voidaan vetää korville.
Jokaisessa sosiaaliryhmässä liikkuu
omia kirosanoja, joita on käytettävä
tullakseen hyväksytyksi. Samoin on
ns. kiellettyjä kirosanoja, joiden
käyttöä on syytä välttää.
Kiroileminen vaatii yhtä tarkkaa
vaistoa kuin muoti- tai tilannetaju.
Sosiaaliset käyttäytymiskaavat
sanelevat pitkälle sen, mitä kirosanoja
sinulla on oikeus käyttää. Jos et ole
aiemmin tullut ajatelleeksi asiaa,
pane tästä lähden tarkkaan merkille,
mitkä kirosanat kulloinkin ovat
voimassa. Yhtäkkiä huomaatkin nouse-
vasi arvoasteikossa korkealle - tai
tajuat, miksi ystävät rupeavat
väittelemään sinua. Ei, se ei ehkä
johdukaan oranssista samettipompastasi.
Se voi johtua siitä, että olet ruvennut
käyttämään ötkis-kirosanaa.
ÖYKKÄ
Viittaa öykkäröintiin. Kaikkien re-
hentelijöiden, matkailijoiden,
metelöitsijöiden, räyhääjien ja
pöyhkeiden möykkääjien nimeen pitää
kirota öykkä! Antaa kuulua nyt vain! Se
on Suuren Kirosanakirjan
viimeinen sana!
Jos Jussi Karjalainen olisi
suomalainen nykyelokuvakritiikin he-
likopterimies - pinnallinen läskiper-
se, vouho ja juntdrunkku (jollainen
olisi pitänyt keksiä, ellei tyyppi itse
olisi tullut kuvioihin), niin hän olisi
juuri itsensä näköinen. Jätkä meni
haukkumaan Lauri Törhösen
elokuvan Ameriikan raitti (1989) sillä
perusteella, että hy vinpukeutuva käsi-
puhelinmies (juppi) ei saa tehdä
elokuvia. Lisäksi Törhö oli niin
edesvastuuton, että otti
kouluttamattoman näyttelijän leffaansa
Taksikuski Jari “Jallu” Järvimaa on sellainen
luonnonlahjakkuus, että hän
pystyisi kiroilemaan Karjalaisen
minuutissa suohon. Voi ei, Lauri, miksi et
ohjaa agraarikuvauksia, hitaita ja
ahdistavia sielunmaisemia suomalai-
sestatyöttömyydestä? Miksi
olemalla villi ja vapaa aiheutat tuskaa Jussi
Karjalaiselle, miehelle, jonka
housut eivät ole vielä kuivat? Miksi pidät
vain puolesi ja kuljet omia
polkujasi, kun kriitikkokin haluaisi sinun
pysyvän laumassa? Häpeäisit,
Lauri! öykkä! öykkä öykkä öykkä!
Amen.

Suuri Kirosanakirja jokaiseen kotiin!
Massiivisen hauska, läpeensä
hyödyllinen ja röyhkeän
mielenkiintoinen homma.
Perussuomalaisen keskeinen sanasto.
Ensyklopedinen vallankumous. Kaikki
nykyiset, entiset ja uudet kirosanat,
sekä niiden etymologiat ja faktat.
Yli tuhat hakusanaa ja muunnelmat
päälle. Hurjemmaksi raamatunkäännös
ei voisi mennä. Nyrkillä silmään.
Suuri Kirosanakirja on monen
tosimiehen ensimmäinen oma kirja.
Ei kun kiroilemaan.
Kuvittanut Kari Puumalainen
El
Pikku-idis
87.09 ISBN 952-9589-07-7