Esipuhe
Kiitokset
Tiedoksi
A
B
D
E
F
G
H
I
J
K
L
M
N
O
P
R
S
T
U
V
Y
Z
Ä
Ö

Author: Tammi J.  

Tags: suomen kieli   sanakirja  

ISBN: 952-9589-07-7

Year: 1993

Text
                    SuKi
JARI
TAMMI
SUURI


KIROSANAKIRJA
E
CO
h-
CO
oo
oo
jari tammi
o


JARI TAMMI SUURI KIRO- SANAKIRJA
JARI TAMMI piirrokset Kari Puumalainen Helsingissä Kustannusyhtiö Pikku-idis / Lukutikku Oy p-i Pikku-idis robin hood of the publisherwood
€> Jari Tammi 1993 Ideoiden varastaminen ja plagioiminen ovat lailla kiellettyjä. Pikku-idiksen SuurKirJaset-sarja on löytänyt kirjan uudelleen. Se on Sinun sarjasi. Suuri Mantrakiija Suuri Direktiivikiija Suuri Kirosanakiija Suuri Teoriakirja (tulossa) Suuri Solvaussanakirja (tulossa) €> piirrokset Kari Puumalainen 1993 SKSK-logo, kansi, graafinen suunnitteluja taitto Jari Tammi ISBN 952-9589-07-7 WSOY:n graafiset laitokset Juva 1993
Omistan tämän Suuren Kirosanakirjani Suomen Tasavallan Presidentille Suomen yli 75-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi kaikkia niitä urheita miehiä muistaen, jotka taistelivat maamme kunnian puolesta pelkäämättä tai omasta pelostaan välittämättä ja puolustivat ainutlaatuista kulttuuriamme, sekä maamme kaikille isille, todellisille miehille, mukaan lukien oma isäni, esikuvani monessa suhteessa, ja myös kansan syvien rivien iloksi ja lohduksi, jotta pienikin jaksaisi taistella kaikkea hyvää, oikeudenmukaisuutta ja turvallisuutta kohti, unohtamatta opiskelevaa tai työtä tekevää tai muuten vain aikaansa mielekkäästi tappavaa nuorisoa, joka tuntee kansan keskeisen sanaston, eikä turhia ruikuta. Jari Tammi
ESIPUHE Mikä on kirosana? Suonessa niitä on vain viisi-perkele, saatana, jumalauta, helvetti ja vittu - tai sitten tuhat, niin kuin tähän kirjaan on mahdutettu. Joku voisi sanoa, että pirskatti ei ole mikään kirosana. Jollekulle se on, sillä nutturapäisen mamman suussa pahuskin kuulostaa rumalta kuin juopon hanhen persvittu. Suomen kielen perussanakirjan (VAPK-kustannus) mukaan kirosanana pidetään ilmaisua tehostavia, karkeina pidettäviä sanoja; synonyymina voimasanaa. Tarjoan paremman virallisen määritelmän: Kirosana on puhekielen välimerkki suullisenakipu- lääkkeenä, alleviivauksena, aseena ja mausteena. Vapaasti määritellen kirosana on kuin mies: housut voivat olla vaikka kuinka väljät, mutta jokin siellä aina kilisee. Suuri Kirosanakirja on ensimmäinen laaja tutkimus kirosanoista Suomessa. Työn edetessä on vahvistunut sen merkitys ja vastuu suomalaiselle kulttuurille ja kansanperinteelle. Huomautettakoon, että perinnettä tehdään ilman katkoa tänäkin päivänä. Monet tekevät sitä valitettavasti tietämättään. Perinnettä syntyy jo olemalla vain suomalainen. Kädessäsi ei ole mikään kuiva peritieteellinen asiateos, vaan jokaisen kiroilevan aikuisen aarreaitta, hauska lukukirja. Tyyli
voi siis yllättää. En kiellä, etteivätkö kaikki etymologiat ja taus- tafaktat pohjautuisi totuuteen, mutta asenne (Hi olennaisin: tässä eikonstaillaeikä keikaroida impotentilla parta-akateemisuudella, vaan sanotaan asiat suoraan. Tämä kiija on täyttä tiedettä. Tietenkään se ei ole koskaan valmis. Elävä kirokulttuurimme päivittyy ja mullistuu joka hetki. 'rämä kiija provosoi ja pelästyttää. Tekoburskaat tädit saavat laakeja ja kirjoittavat yleisönosastolla, menettävät päiväunensa, unohtavat puhdistaa tekobampaansa, ristiinnaulitsevat syyllisen kuin toisen kerran tulleen Jeesuksen. Toimittajat ja kriitikot haukkuvat minut sen jälkeen kun ovat kusseet housuihinsa. Tuttuni lakkaavat lähettämästä joulukortteja. Vastuuhan on minun. Hy- mistellenkö tämä kiija olisi pitänyt kiijoittaa? Pelkkää piip-sen- surointia sivut täyteen? Ja paskat. Suuri Kirosanakiija on tämän- näköinen, eikä se muunlainen voi olla. Siitä päätän minä, koska minä tämän keksin ja ensimmäisenä tämän tein. Moralisteille sanon, että heittäköön ensimmäisen kiven se, joka itse ei ole eläis- sään kiroillut. Rumat sanat puhuvat. Suuri Kirosanakiija tarvitsee jatkokseen Suuren Solvaussanakiijan - minkä teille lupaan myös. Suuri Kirosanakiija on lukukiija, johon voi aina palata ja jota ei tarvitse lukea missään jäijestyksessä. Kirosanat on aakkostettu. Useimpien kirosanojen käytön yhteydessä ihmisillä on tapana käyttää voi- ja voihan-etuliitteitä erilaisin variaatioin. Niitä ei ole meikitty. Hakusanojen alla on mahdollisesti lueteltu sukulaiski- rosanoja. Tuhansien kirosanojen joukossa on tuhansia kohderyhmiä: kaikille jotakin. Aina kannattaa kuitenkin kurkistaa naapurin kirosanastoon. Etymologia on kielitieteen pyhiä sanoja. Se tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta, sananselitysoppia, lisäksi yhteydestä riippuen sanan alkuperän selitystä tai sanan alkuperää. Useimmat voimasanat ovat eufemismeja eli kiertoilmauksia - ja useimmiten viiden pääkirosanan lapsia. Fraktuurat ovat eufemismeista hieman poikkeavia sanaväännöksiä. Kirosanaluokituksista on kerrottu tarkemmin lukuisissa hakusanoissa. Etymologiassa vilahtaa outoja, toisinaan jo kuolleita kieliä. Puolet ihmiskunnasta puhuu indoeurooppalaista kantakieltä, johon luetaan aijalainen haara (muinaisintia, muinaisirani, persia), armenia, kreikka, latina, kelttikielet, germaanildelet, slaavilaiset ja balttilaiset kielet. Indoeurooppalaisen kielikunnan
vanhin tunnettu kantakieli on sanskrit. Latinasta kehittyivät romaaniset kielet (ranska, italia, espanja, portugali, romania). Goottien kieli katosi lopullisesti 1600-luvulla. Viimeiseksi sitä puhuttiin Krimin niemimaalla. Muinaispreussi oli balttikieli, sukua liettualle ja latvialle (lätti). Kymrin kieli on kelttikieli Walesissa. Muinaisiin on nykyisen Irlannin kelttikielen vanha muoto. Muinaisgerautanien kieli lienee syntynyt noin vuonna 500 eKr. Yläsaksa syntyi noin vuonna 500. Muinaisyläsaksaa käytettiin 700-1150. Keskiyläsaksaa puhuttiin 1150-1450. Anglosaksien kieltä käytettiin 700-1100. Siitä syntyi englanti. Muinaisranskaa puhuttiin vuoden 1540 mukille. Samoin muinaisfriisiä. Muinais- saksia käytettiin 800-1200. Sitä voidaan pitää muinaisalasaksa- na. Kolme neljäsosa ruotsista on alasaksaa. Hollannin kieli on lähinnä alasaksaa. Filosofien kieli on pääosin siansaksaa. Muinaisskandinavia esiintyi250-825, muinaistanska800-1500, muinaisnoija jaksoi 1540 tienoille. Muinaisruotsia puhuttiin 825-1520. Vanhempi nykyruotsi eli vanha ruotsi eli 1520-1730. Muinaisslaavien kieltä puhuttiin vuoden 400 tienoille. Kantasuomi (muutamia vuosisatoja eKr.) oli itämerensuomalainen kieli, josta syntyivät suomi, johon kuuluu Itä-kaijalan karjala, sekä vatja, vatja, vepsä, viroja liivi. Suomen kieli hahmottui S uomessa noin vuodesta 1000 eteenpäin. Nykyisin se amerikkalaistuu. Viimeinen kieli tulee olemaan viittomakieli, kun ihminen sätkyttelee ja kouristelee kuin väärinpäin kipattu kovakuoriainen kuollessaan saasteisiin, sotiin ja tyhmyyteen. Sitä ennen kannattaa päästää kirosana. Ei se kyllä enää siinä vaiheessa mitään auta. Kiroile - nyt. Kiroilu on suorastaan velvollisuutemme. Se edistää kansan mielenterveyttä, vähentää tapaturmariskejä, käy täytenä terapiana, täsmentää yksilöllisyyttä. Kirosanat ovat suomalaisen keskeistä sanastoa, temperamenttia ja luonnetta. Suomen kieli on maailman kirosanarikkain kieli. Isot herrat vapiskoot - pieni ihminen osaa ainakin kirota! Alussa oli sana, enkä väitä, että se olisi ollut nimenomaan kirosana, mutta se ei sulje sitä poiskaan. Sanan mahti on aina ollut miekan mahtia väkevämpi. Kalliossa tammikuun 5. päivänä 1993 Jari Tammi
KIITOKSET EnsikiitoksetEeroOipanalle, jokajaksoi olla kärsivällinen vuok- rarästieni vuoksi ja antoi minun asua aikani Laajasalon Kirkkosal- mentien kaksiossa, jonka keittiön pöydällä keksin idean tähän Suureen Kirosanakiijaan tammikuussa 1992. Kadunnimi oli vähintäänkin enteellinen. Elias Lönnrot olisi minusta hyvin ylpeä, Mikael Agricolasta puhumattakaan. Täytyy viedä kaktus heidän haudalleen. Sittemmin muutin onneksi Kallioon, jossa tein varsinaisen kiijoitustyön. . Toinen kiitos tämän kiijan kuvittajalle, Kari Puumalaiselle, jolle 29.2.92 ensimmäisenä kerroin ideasta Caf6 Miinassa. Silloin inspiraatio syttyi virvatuleen ja näin äkkiä tämän kiijan pohjimmaisen idean ja tarkoituksen. Eniten tätä kiijaa ovat olleet avittamassa lähetetyn runsaan materiaalin lisäksi ainakin kerran tekstin yhteydessä mainitutkymmenetkiijallisetlähteetjanäköjään pohjaton mielikuvitukseni. Lähteiden maininnassa olen noudattanut hyviä tapoja. Erityiskiitos seuraaville: Iiro Tainio (300 kirosanasta tiukkoihin paikkoihin sekä mitä parhaimmasta kannustuksesta), Sinikka Lappeteläinen, Seppo Ahoniemi, joensuulaiskohnikko Vappu
Rossi, Riikka Kuittinen ja Niina Turunen (joiden Nuorisolähei- nen-kirosana ei valitettavasti läpäissyt kiijan kynnystä huolimatta hyvistä perusteluista), Olavi Stdn, Eero Järventausta (joka keräsi 115 kirosanaa esimerkkeineen Suoniemeltä, Nokialta, Mou- hijärveltä, Ikaalisista, Vesilahdelta ja muualtakin), Jukka Uhlgr6n (yhdistelmäkirosanat), Leena Seppänen, Raija Laitinen, Sinikka Savanheimo, Ulla Hovi (joka on tehnyt tutkimuksen lehtikielen alatyylisistä ilmauksista) ja kujailija Veijo Meri (jonka etymologinen elämäntyö Sanojen Synty oli luvattoman inspiroiva apu). Haluan myös kiittää kaikkia niitä kustannusyhtiön loputtomia velkojia, jotka jaksoivat odottaa aikansa. Niille, jotka eivät osoittaneet ymmärtävää kärsivällisyyttä, haluan tunkea tämän kiijan suoraan heidän perseeseensä. Lisäksi kiitän omilla ja salaisilla menetelmilläni rakasta vaimoani Teijaa, joka suloisen kannustamisen lisäksi jaksoi tämän raskaan kirjoitustyön aikana ollamyös sen verran poissa silmistä, että pystyin keskittymään työhönkin. Kiitosta ei missään tapauksessa ansaitse Suomalaisen Kirjallisuuden Edistämisvarojen Valtuuskunnan humanistinen osasto, joka ei hakemuksestani huolimatta halunnut tukea Kirosanakirjan kokoamista. Tuollainen näkemyksettömyys on vaaraksi koko kulttuurillemme. Akat pihalle ja uudet tilalle! Olisin kaiketi saanut tädeiltä mojovan stipendin kirjoittamalla teoksen ryhmätera- peuttisen autistisuuden vaikutuksesta kaksijakoisen ihmisten- denssin yksilöllisyyteen triangelidraamoissa - varsinkin jos olisin yliopistomerkonomi hum. kand. Perkelä. Mitä apurahoista, kirosanakirjassa on enemmän munaa! Minä ainakin tulen avustamaan toimittajia työllistämällä hytö- set ja lehtolat kirjoittamaan lehtiin puolustuspuheitaan. Kiitos heille jo etukäteen. Muut kiitoksia ansaisemattomat olen pelkkää ilkeyttäni heittänyt kirosanojen joukkoon. Suosikaa niitä. Tietysti tällainen projekti on jo ennakkojulkisuutta saatuaan herättänyt myös pahaa verta: nimettömiä soittoja, uskonnollisesti sairaiden kiijeitä ja postikortteja. Eräänä syksyisenä aamuna joku Touko Jokela soitti minulle ja sanoi: “En ymmärrä, miten yksinkertainen joku ihminen voi olla, kun voi ruveta tekemään jotain tuollaista. En toivota sinulle onnea.” Kiitos näille kaikille vastarannan kiiskeille. Heitä varten kirosanat on tehty. Äiti vainaani sanoja lainaten: Tulisi sota ja tappaisi pummit.
TIEDOKSI Pikku-idis on aina kiinnostunut paitsi uusista kiijaideoista, myös entisten kiijojensa kehittämisestä. Siksi pyydän Suuren Kirosanakirjan mahdolliseen toiseen, täydennettyyn laitokseen lähetettäväksi puuttuvia tai uudiskirosanoja mielellään selityksineen. Osoite on Pikku-idis, PL 218,00531 Helsinki. Kuoreen merkintä KSK. Samoin kerään tulevaa Suurta Solvaussanakirjaa varten materiaalia. Sekattaakansammesuomenkielisethaistattelu-jahauk- kumasanat ja -ilmaisut mahdollisimman täydellisesti. Lähetä listoja samaan osoitteeseen syyskuuhun 1993 mennessä! Ahkerim- mille ja hauskimmille lupaan kiijapalkintoja. Kuoreen merkintä SSK. Jari Tammi
KIROILUN SYNTY Minä uskon kovisteluun ja kiroiluun, kaikkivaltiaaseen Saatanaan, nahkatakkien ja skinheadien luojaan, joka syntyi Manaajan mannuilla, kasvoi Paholaisen partiojoukoissa, kuoli sodassa sivistyssanoja vastaan. Haudattiin rääväsuiden rääkyessä, astui alas unholaan, nousi 666:ntena päivänä helvettiin ja asuu riivattujen sielussa, ja on sieltä tuleva vainoamaan kaikkia langenneita, kunnes kuolema heidät pelastaa. Pyhän psykoosin, karmivan kiroilun ja Perkeleen nimeen Amen. (Sari Paavilainen ja Tanja Lehtomäki, Kokkola)
A AAPIS Jumalainen, joskin terätön pikku- manaus. Se lausutaan ehdottomasti venytetyllä a-kirjaimella, toisinaan myös tupla-peellä, vaikka kyse on ensijaisesti Apiksesta. Hätätapauksessa manan voidaan heittää aapis- sarjaan, lapsosten ja vaippaikäisten alkukirosanaksi. Iskäjaäiskä olkoon huolellisia perillisensä myöhemmän kirokehityksen suhteen. Vaikka kodin onnen katsottaisiin riippuvan kääntäen verrannollisesti pääkirosa- nojen käytön yleisyydestä, aapik- sesta vieroittautuminen on välttämätöntä. Suosittakoon sitten edes Jee- kunaa, Raahkanaa tai Vihtaa. Muinaisegyptiläisellä pyhällä Apis-härällä oli otsassa nelikulmainen vaalea laikku ja selässä kotkan kuva, muuten se oli pikimusta. Sitä osattiin palvoa siinä missä nykyään Jumalaa, Buddhaa tai Chevroletia. AARGH Parantaa paljon käytettynä köhän. Kuvastaa järkytystä, peruuttamattomaan liemeen joutumista ja maailman pisintä kuolemaa (vrt. Vesa- Matti Loiri, Spede-Show). Tuttu Korkeajännitys-saijakuvista ja Tar- zan-elokuvista. Kansainvälinen kirosana, jonka voi lausua hyvin vapaamuotoisesti varioiden tai sitten jokaista kirjainta säntillisesti ja kristillisesti painottaen. Kaikki maailman ihmiset kyllä ymmärtävät, mistä on kyse. Jos vielä pystyt tahdonvoimalla oksentamaan manaamisen päälle, sinut on luettu täydellisesti. Vrt. Äsh. AASITAMMAKIRAHVI Aasi, tamma ja kirahvi ovat nisäkkäitä eri puolilta maailmaa. Eija Mälästö Kestilästä paljastaa rimpsun lapsena lausumakseen kirosan- astoksi. Siksi aasitammakirahvi on luokiteltava lastenkirosanaksi, joka sopii myös lapsenmielisille. Kaukana seimestä on kuitenkin jo Nick Caven romaani Kun aasintamma näki Herran enkelin. Eläimiä käytetään usein rumissa sanoissa (ks. Pukki, Sonni, Sian..., 1
Kilin..., Hevon... jne). Niissä lataus on tosin jo rankempi ja kirosanan luonteelle sopivampi. Mutta vähissä ovat manaukset, joissa useampi kuin yksi eläin olisi yhdistetty; yleensä elukka liitetään sellaisiin sanoihin kuin vittu, paska ja saatana. Sen takia aasitammakirahvilla on paikkansa tässä pahassa ja siksi niin kutkuttavan suloisessa maailmassa. Harvoin voi ylpeillä omistavansa kokonaisen pienen eläintarhan nimik- komanauksessaan. Aasi on tyhmä, tamma on lauhkea ja kirahvi on hu- joppi. Eipä kyllä paljon pelota. AHTERI Ahterilla - niin kuin useimmilla suomen kielen sanoilla (ja luultavasti myös maailman kaikkien muiden kielten sanoilla) - on useita merkityksiä. Ahteri on nomini lehmästä, joka poikimisen jälkeen on jäänyt jopa vuodeksi tiinehtymättä. “Tuo kurmu on ahterina jo kolomatta kertaa peräkanaa’*, kerrotaan Kurikassa. Mutta ennen kaikkea ahteri tarkoittaa ihmisen persettä, ja sitä suuremmalla syyllä se on päässyt suomalaisten kirosanojen kunnianarvoisaan joukkoon. Voi vain sydämessään hiljaa kuvitella, millä hämärillä syillä tätä manausta tavoitellaan narskuvien leukaperien öljyäjäksi. Ennen (kun kaikki oli hyvin jne) ahteri tarkoitti laivanperää, joka Veijo Meren selvittämän etymologian mukaan on peräisin ruotsin sanasta akter (laivanperä). Kun puhutaan sanojen alkuperästä, ei ole ihme, että Ruotsi vilahtaa usein perän yhteydessä. Akter taas on peräisin keskialasaksasta tai hollannin sanasta achter (takana). Ruotsista vielä yksi inhottavuus. Sanasta akt monikkomuoto on akter, ja sehän tarkoittaa suomeksi akteja. Ja kun ahterista on kyse... AIDS Paha tauti, kipuhuudahdus (ai, aits, au, auts). Trendikirosana niin kauan kuin tavaraa riittää. Tämän vuosisadan musta surma herättää yhä hyisiä väristyksiä selkärangassa. Moralistit pitävät immuunikatotautia Jumalan rangaistuksena, sillä pääasiassa aids ja sen esiaste hiv leviävät ihanalta tuntuvassa naminami-yhdyn- nässä ja isojen poikien peräsuolilei- keissä, harvemmin verensiirrossa tai likaisista huumepiikeistä, mutta nykyään jo synnytyksessäkin. Tartunnan mahdollisuuteen vaikuttavat tartuttajan hiv-taudin vaihe, viruksen luonteen ärhäkkyys ja uhrin terveydentila. WHO:n mukaan aidsiin on sairastunut 1,7 miljoonaa onnetonta sen jälkeen, kun elimistön vastustuskyvyn tuhoava ja tappava tauti havaittiin noin vuonna 1977. Aids kuulemma kuvastaa nykymaailman turmeltuneisuutta, jolle on suorastaan evolutiivinen välttämättömyys ajautua umpikujaan ja itsetuhoon. Pian tulee vuosi nolla, ja vain hurskaat ovat jääneet jäljelle. Nykyajan Nooan arkki on nimeltään Suki-Suki, Suitan tai Kilroy, mallia maustettu, nystyröity tai värjätty kondomi. On totta, että aidsin tulo on muuttanut megatrendejä. Syrjähypyt vähenevät, koti palaa arvoonsa, selibaattia kunnioitetaan. Tosin viime aikoina selvää höltymistä on ollut havaittavissa. Ajatellaan, että kun aids ei heti iskenytkään minuun, se on vain jokin kaukainen huhu, josta ei ole minulle vaaraa. Turvaseksiin ei panosteta jatkuvasta valistuksesta huolimatta vieläkään riittävän paljon. Naistenlehtien puberteettiset kiiltokuvatoimittajat - sellaisiakin 2
on! - syytävät Hyrkäksen malliin syrjähyppyyn yllyttäviä tunne-itse- si-artikkeleita piristämään lamakaa- mosta. On pelättävissä aidsin toista aaltoa, joka voi ihan oikeasti johtaa -jollei nyt maailmanloppuun - niin ainakin ihmisen sukupuuttoon kuolemiseen. Sehän olisi mitä kammottavin painajainen verottajan kannalta. Ks. Hivi. (VOI) AIKOJA, VOI TAPOJA Lentävää lausetta klassisempaa päi- vittelyä tuskin löytyy. Vanhojen ihmisten suosima murehdinta, jota usein siivittää tuskainen päänpuiste- lu. Moraalin rajaviivat tulevat taas piirretyksi veteen. O tempora, o mones, kuuluu sama latinaksi. Marcus Tullius Cicero (106-43 eKr.) taivasteli näin puheissaan. Hänet listi triumviraatti, johon kuuluivat Antonius, Lepidus ja Caesarin ottopoika Octavianus (kahdek- sananuksinen). Nimimerkki Voi aikoja, voi tapoja peräänkuulutti siveysvyötä takaisin, koska kerran vanhuksillekin tehdään murtumia estäviä turvahou- suja (AL 6.12.92). Hän säikkyi alle 15-vuotiaiden ehkäisypillerilinjaa sekä muovitäytteisillä rinnoilla ja paljasposkisilla takapuolilla varustettuja paviaaninaaraita “jo jokaisessa päivälehdessäkin”. Ennen siveys- vyöt taottiin metallista, mutta nykyisin löytyisi miellyttäviäkin materiaaleja. Neuvoni on, että sellaiseen vyöhön sisäänrakennettaisiin vibraattori valmiiksi. Voi aikoja, tuhannen turjaketta, voi tapoja, kapteeni Haddock manasi, kun keltainen auto ajoi ohi eikä ottanut häntä ja Tinttiä kyytiin (Tu- hatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). AISAN LÄNGET JA KAKKULAT Maajussien ja maalta kaupunkiin muuttaneiden (siis myös mahdollisesti Paavo Väyrysen) ikioma manaus , josta irtoaa tarvittaessa paljonkin tulkintoja. Väyrynen ei ole kommentoinut asiaa. Sitä ei ole häneltä kysyttykään. Aisa on ajoneuvojen, Kalevalassa reen vetopuu tai -tanko; slangissa penis. Länget (murteissa ränget) ovat vetoeläimen, tavallisesti hevosen kaulaan lapoja vastaan sovitettava valjaiden osa, kaksi ylä- ja alapääs- tään toisiinsa hihnalla kiinnitettyä pehmusteista puukaarta; leikillisessä kielessä kaulukset. Kakkulat ovat perästä välipuulla toisiinsa yhdistetyt aisat; leikillisesti silmälasit. Jos intoudutaan tosi leikillisiksi, aisan länget ja kakkufot saavat uuden merkityksen: kullin kaulukset ja rillit. Ks. vertailun vuoksi Metsäsian julma aisa. AIVO Jos jotakuta joskus ottaa aivoon, hänellä on nyt mahdollisuus kertoa se suoraan, eikä salata ja peitellä taas kerran. Miehellä aivot ovat keskimäärin 9 % painavammat kuin naisella. Brittitutkijat ovat osoittaneet, että aivot ovat selvästi kasvaneet viimeisen sadan vuoden aikana Riski piilee siinä, että kasvun jatkuessa isot aivot kasvavat aivojen muiden osien kustannuksella. Näin tunne-elämä saattaa jäädä fysiologisesdkin älyllisen suorituskyvyn jalkoihin: käyttäytyminen primitiivistyy ja vanhat virheet toistuvat yhä useammin. Eräänä päivänä yhä isopäisempinä syntyvät lapset eivät enää mahdu naisen lantioista ulos, ja keisarileik- kaus tulee välttämättömäksi. Kehitys johtaisi myös siihen, että 3
kiroilu vähenee, koska se on tunnepitoista ilmaisua. Onneksi on keksitty tietokoneet. Niiden yleistyessä ja kehittyessä ihmisen tarve ajatella ja siis aiheuttaa paineita aivoille laskee. Voi olla, että elämme tänä videosukupolven aikana aivokoon taitekohtaa: tästä lähtien aivot alkavatkin pienentyä, ihminen passivoituu ja tyhmistyy. Kehitys johtaisi siihen, että kiroilu lisääntyy. Aivoissa ei olekipuhermoja. Kun syöpä tai kasvain iskee, lääkitys tulee tietysti halvemmaksi. Mutta joskus, kun seuraa Hitlerin tapaisia hölmöjä, toivoisi, että aivoissa sittenkin olisi kipupisteitä. Heidän aivokokon- sa lasketaan naisten rintaliivien kuppikoossa. Normaalijakauma seurannee kokoa latva-bee-miinus. Kaiken kaikkiaan aivo-kiroilu lienee erinomaista aivovoimistelua, jonka avulla ihmiskunta lajina vielä pelastuu. Jos olo ei siitä kuitenkaan helpotu, itsesyyttelyyn sopivat muodot Aivokääpiö, Voi minua aivo- kääpiötä, Mikä aivottomuus, Missä aivot. Ks. Taliaivo, Vimpura. Ks. myös Hunskdi! ALAKERRAN UKKO Tarkoittaa herra Perkelettä tai rovasti Saatanaa. Kauhufilmien luvattuna aikana Elm Streetin painajaiset voivat käydä toteen muuallakin kuin filmiselluloidilla tai mielikuvissa. Ei se ole aina kissa, joka siellä rapisee ja pudottaa vanhoja purkkeja. Muutoin manaus on lähinnä säälittävä, ja se sopii vain heikkohermoisille ja suunsa saippualla liian monta kertaa pesseille. Tyttöjen tavaraa. Jos haluaa taivasteluun vivahde- eroa, kannattaa käyttää halventavam- paa muotoa Alakerran äijä. Toinen variantti on Alapihan ukko. Tässäkin voi käyttää ukon sijasta äijää. Tai jos mielikuvitusta ja halua riittää, ukon voi vaihtaa miksi tahansa, vaikka antikvariaatinpitäjäksi. Röyhkeimmät voivat puhua talon- miehestäkin, mutta siinä tapauksessa heillä on jo kieroutunut suhde tähän yhteen kansakuntamme peruspilareista. Kaikki kaatuu tai pysyy pystyssä sen mukaan, haiseeko talonmies Sisu-pastillille vai siirtyvätkö kiireelliset putkiremontit seuraavaan viikkoon. / 4 Aivo
Virallisen Nimikkokirosanasääti- ön asetuksen 10/92 johdosta tämä manaus alue on määrätty poplaulaja- tar Mikko Alatalon ikiomaksi temmellyskentäksi keikkamatkojen aikana. Ks. kuitenkin Kiisseli, sillä Mikossa on onneksi kunnon sovi- nismia ja munaa. Vrt. Yläpihan äijä. ALAPÄÄ Joensuulaisen Leena Seppäsen mukaan ylöskirjattu. Kyse on ihmisruumiin tuhmasta osasta, jota ei kehtaa tiettyinä vuorokauden aikoina sanoa ääneen. Sukupuoli- ja anaali- seuduilta on moni tiedemies jäänyt palaamatta. Tällaiset eufemismit eivät yleensä toimi kovinkaan tehokkaina kirosanoina. Tosin tarvittaessa pää-tavuun pystytään lataamaan kovatkin paukut. Kyllä se niin pelottavasti suusta kajahtaa. Varsinkin kajahtaneilta. Kirosana on tarkoitettu hieman merkilliselle hameväelle tai todella eriskummalliselle miespuoliselle edelläkävijälle, joka ei perusta manailuun vaan esimerkiksi eleisiin ja ilmeisiin. Kaikilla ihmisillä on alapää. Usein se myös toimii aivojen sijasta. ALASTALO Alaston luomumanaus mielenosoittajille, talonvaltaajille ja teltassa asuville nälkälakkolaisille. Suuri väärinymmärretty manan. Volter Kilpi (1874-1939) on kirjallisuutemme suurmiehiä, James Joyceen ja Marcel Proustiin verrattu kielen ja tyylin luoja. Häntä iso yleisö ei ole noteerannut ennen itsenäisyyspäivän 1992 aamua, jolloin kohtalokas Helsingin Sanomat ilmestyi. Kun tämän nerokkaan tuikulaisruu- miin pääteos Alastalon salissa valittiin Hesarin teettämässä 199 taiteilijan ja kriitikon kutsukyselyssä itsenäisyytemme ajan parhaaksi kirjaksi, Otavan näköispainoksen jäännökset (1988) myytiin muutamassa päivässä loppuun. Ja nyt perkele, jos kiijasta tehdään uusi painos, se on ladottava ja taitettava kiijan arvoisesti. Eikä mitään leikkaamattomia arkkeja, tai kusen Otavan rappukäytävään joka päivä. ANAALI Aikuisten kirosana. Anaali eli anaalinen on peräaukkoa koskeva. Se on täyteenpakattua karttatiedettä: valkoisilla alueilla anus osoittautuu mustaksi aukoksi, arktisilla napa- alueilla naali - tämä vinkiksi mau- nokoivistoille - sopulien syöjäksi. Tosin naali eli napakettu ei piiloudu vaikkasenpesäälähestyttäisiin. Siinä missä sanan merkitys heilahtelee pyllyn ja naalin välillä, siinä kiroili- jän asennoituminen kiroiluun hakee lepoa päättäväisesti kuin väsymätön metronomi. Jokaisen pitääitseluodaomat merkitykset kirosanalleen. Sigmund Freudin mukaan 1-2- vuotiaat lapset kokeilevat anaalisessa vaiheessaan antamista ja saamista. Lapsi antaa äidille lahjan pysyes- sään kuivana ja siistinä. Majava parantaa turkkinsa vedenpitävyyttä hieromalla siihen peräaukon luona sijaitsevien anaalirauhas- ten eritettä. Sudenkorennon toukat hengittävät peräsuolen loppupään ulokkeilla, anaalirauhasilla. ANKEUS Lama-ajan kirosana suoraan Pyllyn- pyyhkijänkadulta, kuin huokaus, kuin hengitys. Ikuinen harmaa talvi on satanut murehtijan sisään. Taivastella ei jaksa, manata ei uskalla, siis ankeus on päivän tarjous. Käpy- rauhanen ei ole vieläkään tottunut 5
kaamokseen. Pimeys masentaa ja nukuttaa, myös tyhjien liikehuoneistojen pimeys. Myös tyhjien ihmisten pimeys. Veijo Meren mukaan sana ankea johtuu goodn kielen sanasta aggwus (ahdas), agwitha (ahdinko, tuska). Muinaisruotsista löytyy sana anger (ahdinko, tuska, katumus, suuttumus). Huomautettakoon että kurkkutautia tarkoittava sana angiina tulee latinan sanasta angina (tukehtuminen), jonka veibimuoto on angere (kuristaa). Se on ankean kanssa samaa juurta. Ankeus voi siis pitkään jatkuessaan tukehduttaa kuoliaaksi. ANNA MUN KESTÄÄ Tosiaan, anna minun kaikki kestää. Masentava, syyllistävä päivittelyta- pa on kiroilulle sopivaa likaista peliä parhaimmillaan. Tarkoin valikoiduilla hetkillä sen teho on arvaamaton: toinen alkaa tuntea niin ahdistavaa syyllisyydentuntoa, että tahmasil- mäistä Idroilijaa rupeaa jo hävettämään. Usein tällainen guilt trip eli syyllistäminen on kiroilun tarkoituksena. Yhdellä sanalla voidaan kertoa suoraan, että olit taas niin paska jätkä, miksi sinun piti mennä rikkomaan vielä sekin, etkö koskaan kasva aikuiseksi, sain taas kerran hävetä koko suvun edessä, oikeastaan minä vihaan sinua enemmän kuin koskaan. Ks. (no voi) Sun. ANTIKRISTUS Samaa kiroteologisesti epämääräistä pullamössöä kuin (ks.) Epäjumala. Taivastella voi pää alaspäin yksinkin. Antikristus sävähdyttää yhtä paljon kuin talviunta nukkuvan ted- dykarhun karvoissa majailevien 2000 punkin yhteismitallinen kuorsaaminen. Jonkun pirtaan se voi kaikella uskottavuudella sopia. Tämä vastakristus on apokalyptisissa tulevaisuudenvisioissa pahojen valtojen henkilöitymä, joka hyppää ulos paikallisbussista juuri ennen Jumalan valtakunnan kovasti mainostettua lopullista voittoa. Se yrittää opettaa, että Jeesus ei olekaan Kristus. Se yhdistettiin kristinuskon alkuaikoina Rooman keisarikuntaan. Sittemmin monia henkilöitä on pidetty Antikristuksena. Ei sentään Pentti Linkolaa. ANUS Tästä hyvillä kirogeeneillä varustetusta kirosanasta ei saa karkeata ei sitten millään, vaikka se on täsmälleen sama asia kuin (ks.) persreikä. Mutta vankka, pikantti ja kelvollinen sadatus se on kaikessa merkityksellisyydessään. Se tuo mieleen tulivuoren murretun värisen laavan, sihisevät luonnonkaasut ja aapamä- dän. Suositellaan kiroiltavaksi vasta jälkiruoan jälkeen, kun suu on ensin pyyhitty indimiservetillä. Anus syntyy sikiöllä seitsemän viikon iässä. Sen jälkeen kaikki alkaakin mennä päin persettä, kunnes 31 viikon kuluttua perssilmä kohtaa päivänvalon. Maailma täyttyy tilpehööristä, kun markkinamiehet yrittävät keksiä yhä uusia kepulikonsteja jymäyttää rahat kuluttajilta. Kerran tulee päivä, jolloin myydään anusmuotteja. Erilaisilla pursotusmuoteilla saat täh- denmuotoista, spiraalimaista tai kolmikulmaista ulostetta. Lapsille suodaan uusia virikkeitä piparkakkujen ja hiekkakakkujen tekoon. Varakkailleihmisillekaupataanerik- seen koirananusmuotteja. Ks. Anaali. APINA Lastenkirosana, matkimisen periku6
va. Näillä eläimellisillä kirahduksil- la voisi täyttää komeasti muutaman lisäosan, ellen pitäisi varaani. Apinasta ei ole vielä suurta vaaraa, varsinkaan teddynä. Korkeasaareen kannattaa mennä aina, vaikka apina- talo onkin lievästi remontin tarpeessa. Apinoiden käyttäytymistä seuraamalla oppii yllättävän paljon ihmisyydestä. Ovathan ne serkkujamme. Apinat jaetaan itäapinoihin eli kapeanenäisiin ja länsiapinoihin eli leveänenäisiin. Itäapinat jaetaan häntäapinoihin (mm. marakatti ja paviaani) ja ihmisapinoihin (mm. simpanssi, gorilla, oranki, gibboni ja Hämeenlinnan Pallokerho). Anja Angelin ja Leena Larjangon Suuren Suomalaisen Unikirjan mukaan uni apinasta muistuttaa, ettet voi toimia pelkkien viettiesi ja vais- tojesi varassa. Apina on ihmisen eläimistynyt varjo, epämieluisa pilakuva. Astrologisen unitulkinnan mukaan apinat häkissä tarkoittavat vaikeuksia rakkaussuhteessa. Ks. Husin hasin. APORTT1 Hähää, peipi. Nyt tuli porttikielto elämään. Arkkipiispan erikoinen. Suomalainenhan tunnetusti osaa, mutta ei halua lausua vieraskielisiä kirjaimia, joten ison B-kirjaimen viiltely alaosattomaksi ja pienen b- kiijaimen ryhdistäminen atleettiseksi on syytä ottaa huomioon tässäkin vastuuntuntoisten tai puritaanisten miesten häikäilemättömässä kirosanassa. Abortti tarkoittaa sekä keskenmenoa että raskauden väkivaltaista keskeyttämistä, jonka etiikasta riidellään yhä ja ilmeisesti aina. Keskenmenoja tapahtuu yleensä 10-15 % todetuista raskauksista. No, vielä useammin sattuu subkliinisiä keska- reita, joissa nainen ei ole edes tiennyt olleensa raskaana. Keskeytyminen on kyseessä, kun syntynyt sikiö painaa vähemmän kuin 500 g ja/tai raskaus on kestänyt vähemmän kuin 24 raskausviikkoa. Sen sijaan tahallisia abortteja tehdään joskus milloin sattuu. Silloin koulutetustakin lääkäristä voi tulla pelkkä viheliäinen puoskari. Olisi suotavaa, että lääkärit opiskelisivat enemmän psykologiaa. Joskus tuntuu kuin he olisivat oppineet vain toisen puolen. Abortin käyttäminen ehkäisykeinona on jyrkästi tuomittavaa, se on erittäin kallista. Jotkut surullisesti keskenmenneet naiset kauhistelevat syystä abortin kerskakuluttajia. APPAJEE Ainakin 1960-luvulta asti käytössä ollut kirous Seinäjoella, jossa tunnetusti osataan pitää puolia ja lujaa - joskus näkymättömiäkin vihollisia vastaan. Lievänä mutta temperamenttisena ilmauksena tämä kirosana pukee hyvin pohjalaistyttöä kuin taitava meikki, joka peittää pahimmat ärrät ja mmimmat työpaikka- kulttuurit (esim. helvetti, tuonela, lantionseutu). Appajeen etymologia on vielä apponen. Viittaako se kuuluisaan sillimerkkiin (Abba), joka on myöhemmin saanut lisäterää samannimisestä ruotsalaisesta euroviisubän- distä? Onhan jee-loppu selvä Beat- les-laina. Onko sillä salaisia kytky- kauppoja verbeihin appaa (hotkia, ahmia) ja appautua (työntyä, ahtautua)? Vai johtuuko se erikoissanaan apparelji (välineistö, kalusto)? Suomen murteiden sanakirjan mukaan appa on partikkeli merkityksessä annas (olla), entäs tms. Muotoa appajee on tavattu ainakin Teuvalla ja Nurmossa. Arameankie- 7
linen abba tarkoittaa isää, mutta se lienee pelkkä yhteensattuma Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan verbi appaa tarkoitti syytää. Kunnes toisin ilmoitetaan, appa- jeen moderni kantasana onkin yllättäen appeal (vetovoima). Todennäköisesti joku turhautunut seinäjokelainen jätkä on saanut pakit neidolta, jonka sex appeal on aiheuttanut kankeutta nivusiin, mutta jota on oksettanut jätkän ponneton epävitaalisuus. Syksyllä 1992Galleria Katarinassa pidettiin Helsingin Taiteilijaseuran 25-vuotisjuhlanäyttely, johon oli koottu seuran puheenjohtajina toimineiden taiteilijoiden töitä. Kriitikko Anne Rouhiainen epäili, että aikamme yleisö hakee väärää, epäaitoa, epätodellista, elämälle vierasta taidetta, joka taijoaa kaikki mahdollisuudet “luopumiseen” (HS 6.9.92). Siksi hän himoitsikin juhla- näyttelyn taiteilijoihin sex appealia, jotta kansalaiset (Anne Rouhiaisen kaverit?) kiinnostuisivat ryysimään heidänkin peräänsä. Siihen asti kaikki on hyvin. Mutta samassa arvostelussa Rouhiais-Anne kuittasi taiteilija Kari Waldenin näyttelyn (Galleria Bronda) kymmenellä rivillä. Hän pitää Waldenia villinä, koska mies on (a) väheksynyt suomalaista taidekoulutusta ja (b) saastuttanut itsensä markkinointi tajuisella bisneksellä. So what! Rouhiais-Anne menköön itseensä, tai pyytäköön jotakuta viriiliä po- tenssimiestä tekemään sen puolestaan! Jotenkin minusta tuntuu siltä, että täti Rouhiainen pyrkii arvosteluissaan operoimaan luonteenlaadulleen liian syvähenkisillä alueilla. ARSE Perse-versio. Itse asiassa arse kuulostaa joidenkuiden mielestä karkeammalta kuin perse. Näppärän, miltei nerokkaan kieli-idean isä on forssalainen Teemu Viitanen, rokkari, joka on pureutunut myös pilluun, ks. Viiva. Lisäksi arse on lyhenne arsenikista, ketunmyrkkynä käytetystä arseeniy hdisteestä, jonka vapaa myynti olikielletty, mutta kulkukauppiaathan myivät sitä salaa. Vihainen nuori kirjailija käyttänee mielellään kiroarsenaalissaan arsea siinä missä Tuppikullia, Rakoa ja Igoria. Murreverbi arsata tarkoittaa kahlaamista (lumessa). Helsingin Van- hassakaupungissa toimii kirjapaino nimeltään Painoarse Ky. ASSEMBAH Pahus-sanan sport-johdannainen. Nimi viittaa entisen Itä-Saksan entiseen mäkihyppääjään Hans-Georg Aschenbachiin (s. 1951). Osasyyllisiä kirosanan luomiseen ovat Markus “Marcus’* Tamminen ja Juha “ Amandu” Aaltonen 70-80-lukujen taitteessa Kuhalan lukion välitunneilla (Forssa). Marcus Tammisen mukaan Aschenbach nöyryytti sen aikaisia töni niemisiämme ja näin ansaitsi tulla kirosanaksi. Sen voi perustella olevan myös vahvempi muoto välinpitämättömyyttä tai lievää pahenksuntaa ilmaisevasta huudahduksesta (ks.) Pah. Kun oikein alkaa paheksuttaa, ilmaisua vahvistetaan englanniksi pyllyä merkitsevällä etuliitteellä ass ja germaanisella loppukohahduksella (schen); näin syntyy Assembah. Rokinkuuntelulla kilpailujaan ja haijoituksiaan pehmentänyt Hans- Georg Aschenbach voitti 18-vuotiaana nuolten Euroopan mestaruuden ja vuonna 1976 Innsbruckin nonnaalimäessä olympiakultaa. Tuu- lenhalkaisijaominaisuudet olivat ilmeisen hyvät, sillä tämän 175-sent- 8
tisen mäkikotkan alaleuan koukku on yhtä pitkä kuin nenä. Eräänlaisena maailmanennätyksenä pidetään sitä, että hän hyppeli neljä vuotta kaatumatta ainoatakaan hyppy ään. Opiskeltuaan liikunnanopettajaksi kansanarmeijan luutnanttina hän hankki myöhemmin vielä lääkärin paperit (1984). Hän lopetti 11-vuotisen aktiivittansa 25-vuotiaana tyylikkäästi loukkaantumiseen. Sananmukaisesti saksasta käännettynä Aschenbach tarkoittaa tuh- kapuroa. AUTA ARMIAS Jo höppänä-kuorrutusta kerännyt tätikirosana. Tädit ovat siitä pirullisia tapauksia, että heistä on liian usein pelkkää haittaa. En tarkoita kenenkään henkilökohtaisia tätejä, vaan sitä tuntemattomien tätien miljoona-armeijaa, joka tenorisoi kaduilla ja kaupoissa viattomia sivullisia paakkuuntuneen korkeamoraa- linsa kaulimella. Jos kiroilet julkisesti, aina löytyy joku hapan nalkuttava täti ojentamaan sinua. Jos tönäiset ketä tai mitä tahansa vahingossa, täti pitää kyllä kuuluvan saarnan huonosta käytöksestäsi. Jos kampauksesi tai pukeutumisesi on epäsovinnaista, mutisevien tätien leegio ympäröi sinut välittömästi ja alkaa murhata sinua pistävällä katseellaan. Poispäin kävellessäsi kuulet takaasi Auta armias -huokauksia. Seuraavan päivän sanomalehden yleisönosastolta luet loput. Suomella on ollut onni omistaa kaksi suurta Armia: Aimi Kuusela ja Aimi Aavikko. Molemmilla misu- koilla on ollut mies, joka on auttanut Armiaan. Toinen oli Hilario ja toinen Danny. Tarina jatkuu ensi vuosituhannelle. Aimi oli aluksi miehenkin nimi, mutta Kuusela naisellisti sen lopullisesti. AUTUAAT PÄSSIT Laviassa kerrottiin 1940-luvullatätä erikoista sadatusta. Eero Järventaus- tan mukaan sitä kehtasivat käyttää sellaisetkin, jotka muutoin välttivät kiroilua. Päivittely lausuttiin, kun keskustelukumppani oli kertonut jotain mahdottoman tuntuista: “Voi autuaap pässit!”. Onnellista tai rikasta taikoittava autuas-sana on Vanhan testamentin perua. Se oli psalmien yleisimpiä ilmauksia vuoden 1933 suomennoksessa,jopa niiden ensimmäinen sana Uudessa, vuonna 1992käyttöön otetussa käännöksessä autuas on useimmiten käännetty hyväksi tai onnelliseksi. Jeesustelussa autuuksilla tarkoitetaan niitä hengellisiä aimolahjoja, joita taivaan valtakunnan kannattajat saavat odottaa, sekä syvää hengellistä iloa ja auvoa, jota ihminen saa tuntea koettuaan pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa Siihen päälle on tietty hyvä plä- jäyttää pässi. Ei kun kiroilemaan. 9
BALLUKKA Espoolainen Jan Strömdahl on kuullut manauksen tuomarilta Erityisesti selkäydinkiroileminen (jalan lyömisestä pöydänjalkaan) on vaistonvaraista Uusien kirosanojen oppiminen ja käyttöönotto on sen takia epätodennäköistä. Jotta mahdollisuudet paranisivat, ja jotta kielemme näin rikastuisi, kirosanojen taustaan kannattaa perehtyä. Balluk- kakin tuntuu ensi kuulemalta vain joltakin kummalliselta “lihavalta puolukalta tai joltain”. Tavallinen raavas rekkakuski ei ikinä sortuisi käyttämään sitä spontaanisti lyödes- sään päänsä matalaan ovenkarmiin. Mutta jos hän olisi sattunut lukemaan mieleen jääneen ja hyvin perustellun analyysin kirosanasta, se voisi hyvässä lykyssä tarttua aktiiviseen sanavarastoon. Jälkeenpäin sitä vain ihmettelisi, että mistä minä tuonkin sain päähäni. Ja jokainen toistettu kerta vahvistaa: jos olet sanonut ballukan kymmenen kertaa peräkkäin, on todennäköistä, että sanot sen yhdennellätoistakin hetkellä. Mutta ensimmäinen kerta on yleensä kaikkein tärkein. Sen vuoksi on keksitty perustelut. Tässä on vain yksi mutka. Valitettavasti bal- lukasta ei saa irti mitään tähdellistä. Jätetään se vain tuomareille. Hehän ovat sen näköisiäkin. Ks. Pallukka BASTARDI Ylhäissyntyisen miehen ja alhaissu- kuisen naisen avioton, mutta tunnustettu lapsi, äpärä. Biologiassa sanalla on myÖ6 merkitys sekasikiö, sekamuoto, hybridi. Silti bastardi kuulostaa lähinnä ruokalajilta Hienohelmojen kirosana. Tunnettu sol- vaussana esimerkiksi englannissa ja ranskassa. Ei fennofiilien käyttöön edes Euroopan yhdentyessä. Veijo Meren mukaan bastardi on tullut muinaisranskan sanasta bas- tard. Sana bast tarkoitti luultavasti samaa kuin rahvaanladnan bastu, italian basto ja nykyranskan bat: kuormasatulaa Epätodennäköisemmin ratkaisun avain on goottien sanassa bansts (lato)- Näin ollen kyse oli kuormasatulalapsesta tai ladossa siitetystä lapsesta BELSEBUUBI Aikamoinen persetuubi. Nyt on paha irti. Kaikkien langenneiden enkelien päämiestä pitää muistaa manata säännöllisesti kolme kertaa vuorokaudessa. Jos vaivat eivät parane eliniässä, käänny sielunlääkärin puoleen. Ei lasten ulottuville. Belsebuu- bi, tuttavallisemmin Pelsepuupi, ei de mikään duubi-duubi-veikko vaan mätä ja raukkis ykkösrasvis suoraan helvetin sählyjoukkueen varamies- 10
penkiltä, joka noutaa vainajat sanomalehden Kuolleita-palstan perusteella ja vetelehtii muun ajan maan päällä työttömän kauhistuttavassa valepuvussa. Mutta tässä tapauksessa, vaikka kirosanan merkitys on top tenin ehdotonta kärkeä, sanan sointiväri on niin koomisesti koipallojen hukuttama, että se ei oikein toimi. Beelsebub eli Belsebul esiintyi Uudessa testamentissa riivaajain ruhtinaana, jonka Jeesus samasti Saatanaan (Matt. 10:25). Hän muistutti opetuslapsilleen, että palvelija ei de isäntäänsä parempi. Ks. Saatana. Kauan luultiin, että Ekronin kaupungissa asunut foinikialaisten jumala Baalsebul merkitsee Kärpästen heiraa, jumalaa, joka suojelee kärpäsiä ja jonka päätökset voidaan lukea kärpästen liikkeistä. Sittemmin älyttiin, että zabil merkitsee ruhtinasta. Heprean zebul tarkoittaa asuntoa, joten Baalsebul voi merkitä myös asunnon herraa. Tätä Jeesuskin tarkoitti Matt. 10:25:ssä. BeelsePub olisi erinomainen kapakan nimi. Copyright on nyt minun. BUU Nyt ei buuata! Buu on voimasanana tyyppiä Ääh tai Äsh. Enemmänkin siis Outoja Ääniä. Tässä on sinulle pieni iltapuhde, kun telkkarikin haisee taas niin pahalle. Keksi b-, x- ja z-kiijaimilla alkavia kirosanoja. Kirjoita niitä tähän tai loppuun. Et kai kuvittele, että kirjan ainoat tarkoitukset olisivat lukeminen, pöydänjalanlisäke tai kotiriitojen heittoväline? Suuri Kirosanakiija on kodin kakkosraa- mattu, johon saa tehdä omia muistiinpanoja - vapaasti. P.S. Lähetä parhaat juttusi myös meille osoitteeseen Pikku-idis, PL 218,00531 Helsinki. Kuoreen merkintä "KSK". Belsebuubi 11
DAMN Näitä todella puhtaita lainasanoja, joita nykynuoriso d viitsi edes kääntää suomeksi, vaan joita käytetään sellaisenaan. Sana on otettu mukaan suomalaiseen kirosanakiijaan puhtaasti siitä syystä, että sitä viljellään puhekielessämme rutosti. Kai se sitten on suomeakin. Tai kysymys pitäisi oikeastaan asettaa: mikä ei enää olisi suomea? Englanninkielinen damn tarkoittaa verbinä kiroamista, sadattelua, huutomerkin kanssa kirottua. Myös versiot damn it, damnable ja dam- ned merkitsevät samaa, damnation taas on vapaasti käännettynä tuhat tulimmaista. En viitsi haukkua mainosihmisiä, koska heissä on paljon hyvääkin. Kaikki ei aina ole heidän syytään. Kun suomalaiseen tapaan halutaan etsiä syntipukkeja kielemme eng- lantilaistumiseen (oik. amerikkalaistu miseen), löydettäköön heidät mieluummin monikansallisista yhtiöistä, jotka vaativat tuotteidensa yhdenmukaista profiloimista kaikkialla maailmassa. Huom! Myös Suomi kuuluu maailmaan. Ks. Dämmi. DEBET Voidaan lausua myös tepet Debet tarkoittaa tilinpidon veloituspuolta. Kirovdkkonen juontuu latinan sanasta debet (hän on velkaa). Siitä ei olekaan lyhyt matka siirtyä (ks.) Trattaan. Viattomat ja kauniit eko- nominalut hyppäävät uuden työpaikkansa työsuhdeautoon tajuamatta, mikä heitä vielä odottaa, kun jo seuraavat liikennevalot pelaavat täysin järjenvastaisesti. Niin kauan kuin kynsilakan naarmuuntuminen huolettaa enemmän kuin työnantajayrityksen vekselivetoinen konkurssiro- deo, debet toimii tarpeeksi rajuna, riuskana ja railakkaana manauksena, jokad aiheuta mahahaavaa. Suodaan liikeonnenonkijoille viattom uuden tilansa - se vähä hetki ennen kuin jyrähtää. Kyllä mustien pussien pitää syntyä silmien alle muustakin syystä kuin liiasta juhlimisesta. JukkaKeitele, Pekka Kouri jaTai- to Tuunanen muistavat tämän kirosanan ulkoa. DEMONI Automerkkiä muistuttava tyylitaj uinen, urheilullinen ja raikas kirosana. Sopivasti kromia, sopivasti seksiä, sopivasti kevytlevitettä. Demonista saa hevosvoimia ruipelolle ja pilkettä silmäkulmaan tosikolle teräsmie- helle. Se öljyää lihakset, se tuoksuu Oscar de la Rentalta. Se on jokaista ihmistä suojdeva henki. Ali right! Tieteellisesti demoni on rajata12
paus, ihmisen ja jumalan välimuoto. Se on paha henki, hornanhenki tai riivaaja, toisaalta myös jumaluus- olento, haltija, suojelushenki, dai- moni. Vanhimmassa kreikkalaisessa uskonnossa, myös Homeroksella, demonilla tarkoitettiin epämääräistä jumaluutta personoitujen jumalien vastakohtana. Myöhemmin demoni oli alempien jumalolentojen yleisnimi. Antiikin lopulla ja kristinuskossa se alkoi merkitä pahan aiheuttajaa eli (ks.) Pahaa henkeä. Veijo Meren mukaan sana on peräisin latinan sanasta daemon (demoni), joka on lainattu kreikan sanasta daimon. Sen takana on veibi daiesthai (jakaa). Daimon oli jakaja, jakelija, tarkemmin kohtaloiden jakaja eli määrääjä. Demonofobia tarkoittaa paholais- pelkoa, demonomania tai -patia tunnetta, että on pahojen henkien riivaama. Demoninen on pirullinen, synnillisen kiehtova, demonismi on usko pahoihin henkiin. Verbi demonetoida tarkoittaa taloustieteessä metallirahan mitätöintiä maksuvälineenä. DIABOLOS Pahan ilmentymästä käytetty nimitys Uudessa testamentissa, paholainen, piru. Lausutaan myös Tiapolos. Verevä, hieman erikoisuutta tavoiteleva kirosana, jolle on tyypillistä hukkua povitaskun rispaantuneista saumoista sisävuorcen juuri silloin, kun sitä pitäisi käyttää ja tehdä sillä vaikutus. Käyttäjäkuntana oppineet (eivät vahingosta oppineet, vaan kaiken tietämättömyydestä). Fantasiaa, realismia ja satiiria loistavasti sekoittaneen venäläiskirjai- lijan Mihail Bulgakovin erään novellin nimi on Diaboliadi (suomennettu 1925). Hänen tunnetuin romaaninsa ja pääteoksensa on eittämättä Master i Maigarita, suomennettu nimellä Saatana saapuu Moskovaan. Hän kirjoitti sen vuosina 1928-40, mutta se julkaistiin vasta 1967. Diabolo on hiidenhyrrä-nimmen peli, joka keksittiin luultavasti Kiinassa ja tuli Ranskaan ja sitä kautta Eurooppaan noin vuonna 1812. Siinä tiimalasin muotoista puurullaa heitellään ilmaan kahden käsikepin väliin pingotetun narun avulla Dia- bolinen tarkoittaa pirullista. DONITSI Jan Strömdahl on taas ollut asialla. Donitsi on lapsellinen, kuvottava ja kariesta aiheuttava kirosana, mari- sevaaitkupilli-tyyppiä. Okei, se kyllä lähtee suusta volframinterävästi kuin darts-tikka, se on sanana piukka kuin viisitoistakesäisen pillu. Mutta sen rasvapitoisuus, sen epäterveellisyys ja sen kiskurimainen ohjehinta takaavat sen, että ainakin 75-wattisella järjen valolla varustetut ihmiset pysyvät siitä kaukana, kun on aika ydinvarustautua todelliseen änitte- lyyn. Joku Nina Nortamo, Pia Sun- nanborg, Ariene Kotala tai Leena Heimo saattaa donitsia käyttääkin. Mutta he ovat niin nättejä, että heille se suodaan. Kunhan eivät kikattele liikaa. Kaikki tietävät, että oikeasti donitsi on pieni munkkirinkilä, reikä- munkki. Ks. Munkki. DYNAMIITTI Kaivoskulttuuria. Sotilashuumoria. Nyrkkeilypsykologiaa Sanana pelkkää rautaa, kirosanana koominen, tehoton ja turhanpäiväinen. Lasten- huoneroinaa. Dynamiitti on laina Svean Mammalta. Tämä räjähdysaine on nitroglyseriinin ja piimään sekoitus, jonka keksi myös rauhanpalkinnostaan 13
tunnettu Alfred Nobel vuonna 1866. Hän otti dynamiitin nimen kreikan voimaa tarkoittavasta sanasta. Ennen dynamiitilla ryöstettiin pankkeja, nyt sillä raivataan kallioita uusien moottoriteiden tieltä. Nykyajan Daltonin veljekset ovat kivenlouhinta-alalla. Dynamiittityttö (1944) oli Valentin Vaalan ohjaama jännityskome- dia salapoliisikertomuksiin eläytyvästä tytöstä (Lea Joutseno). Sinikka Savanheimo on postittanut muodon Tynamiitin lastaaja. Postimaksu di maksettu. DÄMMI Harvinainen, mutta suositeltava suomalainen käännös englannin kirosanasta damn. Toimii yllättävän hyvin, sanan kaikki osaset ovat mukavan mämmimäisesti paikallaan. Itse asiassa dämmi-sanaa maistellessa oikein rupeaa tekemään midi kiroilua. Sopii erityisesti pääsiäisenviettoon, kun munat halkeavat ja tukka väijäytyy. Paljon voimia tai itsetuntoa se ei anna, mutta kaikkihan eivät ole Obelixin lailla pudonneet lapsena taikajuomapataan. Ks. Damn. 14
EETVARTT1 Kun porilaiset kiroavat Eetvaitti soikoon, kukaan tuskin pelästyy kuoliaaksi. Eetvartti tekee yleensä hyvää, joskus pitempäänkin kuin viisitoista minuuttia. Se on joka tapauksessa reilun perusjätkän tunnusmerkki, miehen, joka ei turhia nöyristele naisen edessä. Syksyn sävel -menestyjä Mikko Alatalon mukaan hänen isäsukupd- vensa edusti machojätkiä, jotka rakensivat Suomen, kun taas hänen oma ikäluokkansa suorastaan vilisee pehmomiehiä, joiden selät taittuvat naisen tossun alla. Naiset pitävät kuitenkin jätkistä, joilla on näkemystä ja määrätietoisuutta. Mikään ei tee enemmän eetvarttia kuin itsevarma päätöksenteko. Kaikissa suhteissa. Eetvaitin filosofian mukaisesti miehillä on vartti aikaa muuttaa järjestys kotona ja isänmaassa. Ehkä Suomen jalkapalloilukin yltää taas 1910-luvun alun tapaiseen huimaan nousuun. Ks. Kiisseli, Yskänpaininpuu. El Pelkkä kieltosana, ja silti se käy lievänä manauksena. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta aina voi harmitella. Voi ei -muoto on itse asiassa yksi yleisimmistä sadatuksista, mitä kuulee, ja päivittäin kuuleekin. Kauniin naisen huulilla se on sangen seksikäs murehdinta. Ei on suomen neljänneksi yleisin sana kirjoitetussa tekstissä. Kyllä löytyy sijalta 138. Tyhjä on sijalla 824jaPois(sa) sijalla 286. Eduskunnan istuntosalissa käyttösuhteet saattavat vaihdella. Ei on Nykysuomen sanakirjan Etymologisen sanakirjan mukaan ikivanhan omaperäisen kieltoverbin (e-) muoto. Sama kieltoverbi esiintyy taivutuksellisesti vaihdellen lähes kaikissa uralilaisissa kielissä. Kiellon ilmaiseminen verbillä eikä taipumattomalla kieltopartikkelilla (kuten indoeurooppalaisissa kielissä) on uralilaisen kielikunnan tärkeimpiä ikivanhoja ominaispiirteitä. EIKÄ Turhautuneempi muoto muodosta Voi ei. EUN Katariina Haukirauma Ruotsista muistuttaa tästä kirosanasta, joka on kaikessa ytimekkyydessään ja hieman hankalassa n-loppuisuudessaan kuitenkin tervetullut käyntikortti kirokipuihin ja -riitoihin. Hyvin basic-kamaa. Se ei de maailman lyhin elämäkerta vaan suvunjatkamiseen tarkoitettu biologinen instrumentti, jolla voi myös katetrdda ylijäämänesteitä yleensä valkoiseen 15
emalilieriöön, joka johtaa putkijär- jestelmän kautta suojelukohdeltuun lähilampeen Jonka kalaväestöön per- heittemme pienimmäiset kajoavat tarkoituksenaan lisätä äidin hermo- sotaa paistinlastan ja teflonpannun viulunsoitossa di jousiammunnassa. Isä röhnöttää sohvalla sanomalehti peittonaan, TV:n urheiluohjd- maa kuunnellen ja elin sepaluksesta ulkona. Myös kaupunkien ja valtion vir- kakoneistostalöytyy elimiä. Nedvät liiku. ETANAN ELIMET Jukka Uhl- gr6n Lohjalta tiesi tämän. Etana merkitsee kuvaannollisesti myös huonoa ihmistä, hdttiötä, saamatonta. Ks. Etojuutas. ELLO Ello johtuu sanoista elloa, elloinen. Oksennukseen ja pahaan oloon viit- tava huudahdusmuoto on kaikkien hämähäkkejä pelkäävien tyttöjen tuki ja turva, ruma sana, joka karkottaa pahat henget ja mieluummin sen hiirenkin, joka mukamas vikisee yöllä sängyn alta. Ellostelusta kärsii varsinkin krapulainen. Ello on forssalainen viihde-elekt- roniikkakauppa, jota T. Tamminen on liikkeenhaijoittanut. Minulla olivat Technicsit pitkään maksamatta. Ellida oli siitä erikoinen tarulai- va, että se oli tosiasiassa lohikäärme, jolle oli kasvanut kansi ja mustat, punareunaiset purjeet. Lohikäärme on kiroilijan yksi symboldsta ELÄMÄ Elämä ei olekaan mikään pikku juttu. Tämä on samaa sarjaa kuin muut mahtipontiset (ks.) Maailma ja Jumala. Mitä siihen sitten sanoisi. Kai joku saa ilon näitäkin sanoja kiroilemalla. Kohteleeko elämä sinua kaltoin? Tuntuuko sinusta joskus siltä, ettet saa dämältäsi kaikkea? Petytkö liian usdn dämään? Ole huoleti. Nyt huolet on pyyhkäisty pois. Vartavasten sinua varten on kehitetty kirosana, jota käyttämällä tunnet, kuinka olosi kertaheitolla paranee. Sen kehittämiseen alan asiantuntijat ovat uhranneet kaiken mahdollisen tarmonsa, mitä nyky- tekndogiajahuip- pulääketiede voivat heidän avukseen tarjota. Kliinisissä tutkimuksissa se on todettu markkinoiden tehokkaimmaksi pahoinvointilääkkeeksi. Se on Elämä. Käytä sitä säännöllisesti aamuin illoin. Noudata ohjeita Jos dosi d parane kahden päivän kuluessa, ota yhteys psykoanalyytikkoon. Ja jos elämä ei auta, muista, että on myös kuolema. ELÄS KELE Rahvaan kuninkaallinen vastalause- kirosana, joka tulee epäuskoisuutta ilmaisevista tai uhkaussanoista Älä perkele. Nenille ei hypitä. Maskuliinisen haraajan kaikki ihokarvat tör- Etanan elimet 16
rivät, johonkin on puututtu tai johonkin ei uskota. Jokaisen kansankuninkaan (edelläkävijän, päätöshahmon, muodinluojan) pitäisi asua Eerikinkadulla (Eriksgatan). Eerikinretkeksi kutsuttiin sitä matkaa, jonka Ruotsin kuninkaan oli entisaikaan tehtävä vaalinsa jälkeen valtakunnan läpi. Sillä hän otti vastaan maakuntien uskollisuusvalat ja tunnustuksen valinnalleen. Eerikinretki tulee nyky- ja muinaisruotsin samaa merkitsevästä sanasta eriksgata Erik oli kunin- kaannimi ja gata tarkoittaa tietä, matkaa. Murresana eläskelpo tarkoittaa vähäpätöistä, mitätöntä, huonoa EMÄ... Masentava etuliite moniin sopiviin kirotaikoituksiin. Emä on yleisura- lilainen sana Kaisa Häkkinen mainitseekin, että “Suomen vanhimpaan sanakerrostumaan voidaan perustellusti lukea ne lekseemit, joiden levikki ulottuu suomesta samojedikieliin ja joilla on vastine myös useissa välille jäävissä etäsukukielissä”. Emä voidaan lukea. Sen merkitys vaihte- lee äidistä naaraspuoliseen. Myös kohtu, suuri, runko, perus ja köli mainitaan etymologioissa. EMÄLEHMÄ Halventava femi- niininimitys. Maitoa, maitoa, komisario Jallu. EMÄPASKA Jokaisen ihmisen ensimmäinen ulostus, jota ei yleensä kehystetä olohuoneen partaalle paikalle. EMÄPERKELE Perkdetär, joka myös kärsinee kerran kuussa kuukautisista EMÄPIRU Pimtar. Tottakai naisillakin voi olla sarvet. EMÄSIKA Täydellinen tunari. Unkariksi eme. EMÄSNUSSIMA Katariina Haukirauman Ruotsista lähettämä voimanosoitus. Englanniksi vapaasti käännettynä Mother fucker. Kauppaneuvos Paukun tasoinen, Turun sinappia väkevämpi, kädenlämpöisen irstas manaus, joka kotikutoisen eksoottisuutensa vuoksi on aina paikallaan, kun halutaan edistää elävää kirokulttuuria. Melkein voi tuntea, kuinka sanan kirjaimet muhivat kannen alla. Ei sovi raskaana oleville. Verbi nussia tarkoittaa panna (rakastella), varastaa. ENKELI Omituisen 70-luvun tuotteita, joita karskit nuoret käyttivät Seinäjoella parantaakseen pahoitustaan. Ristiriitaisena kirosanana, hyvän pahoit- telijana, enkeli toimii tietyin reunaehdoin, jotka jokaisen on syytä syvällä sydämessään ensin itse tutkiskeltava Sana tulee kreikan sanasta ängelos, kirjoitetaan äggelos (sanansaattaja). Enkelit ovat ylimaallisia Jumalan sanansaattajia. Myöhäisjuutalaiset liittivät myös kerubit ja serafit enke- liporukkaan. Vanhan testamentin mukaan enkeleitä oli yhdeksän; nimeltä mainittiin Gabriel, Mikael ja Rafael. Langenneiden enkeleiden päämies oli Saatana (Bdiar, Beesle- bub). Matteus markkinoi suojelusenkelit, joiden merkkipäiväksi paavi Klemens X lanseerasi 1670-lu- vulla lokakuun toisen päivän. Paavali puhui valloista, voimista, her- rauksista ja valtaistuimista. Saksalainen empirearkkitehti Carl Ludvig Engel (1778-1840) rakensi Helsingin uudelleen. Saksalainen “filosofian kauppamatkustaja” Fried- rich Engels (1820-95) oli Karl Marxin kerällä kommunismin isä. 17
EPÄJUMALA Tämä negatiiviin uoto paholaisesta voisi helposti unohtua mistä tahansa kirosanaluettelosta. Se onkin harvinaisen ruma sana. Kiroiluun se sopii väkinäisen huonosti: se ei trimmaa. Kristinusko on siitä kumma uskonto, että se erikseen kieltää epäjumalien palvonnan. Epäjumalia on triljoonia. Jokainen ihminen uskoo johonkin, jollei muuhun niin hallituksen kaatumiseen, ja useimmiten myös itseensä. Urheilija ei voita, jollei hän usko kykyihinsä. Ensimmäinen käsky kieltää palvomasta muita kuin yhtä jumalaa (Jahve), mutta se ei mainitse mitään muiden jumalien olemassaolosta. Muinaisegyptiläiset pitivät Apis-härkää jumalana eivätkä epäjumalana (ks. Aapis). Evankelis-luterilaiset vannovat yhden jumalan nimeen, ja kuitenkin he antavat sille sellaisia nimiä kuin Rakkaus, Hyveellisyys ja Armo. Kaikki riippuu siitä, kenen silmin asioita katsoo. Joskus on parempi pysyä katsomossa ja seurata matsia sivusta. EPÄJUMALAN OKSENNUS Hannu Pirisen koulukaverin 60-lu- vulla Kuopiossa käyttämä muoto. ESINAHKA Mauton, kitukasvuinen ja hivenen hölmö kirosana, joka on lähinnä huono vitsi. Allegoriana esinahka on mitä osuvin, jos mielikuvitusta riittää. Sana ei kuitenkaan täytä ansioituneen kiroilun musikaalisia lainalaisuuksia. Edes jalkapallo- ja sa- navirtuoosi Pasi Rautiainen ei sortuisi siviilikiroilussaan esinahkaan. Esinahka (praeputium) suojaa terskaa. Juutalaiset ympärileikkaa- vat esinahan kahdeksan vuorokauden iässä, kun liha on vielä tuoretta. Nykyään toimenpiteeseen osataan käyttää jo laseria. Ympärileikkaus on sen liiton meikki, jonka Jumala teki Aabrahamin kanssa (1 Moos. 17:11). Profeettojen mukaan ihmistä vaaditaan ympärileikkaamaan myös sydämensä. Paavali haistatti paskat koko juutalaisten hömpötykselle. Ks. Ympärileikkaus. Viime vuosisadalle asti saatettiin kastroida munat haaremieunukeilta ja kirkkokuorolaulajilta. Sotilasslangissa esinahka voi tarkoittaa esimiestä. ETOJUUTAS Kirosanan lähettiläinä ovat Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä. Jo Kirosanakirjan kokoamisvaiheessa suurta suosiota ja hilpeyttä saanut kirosana. Toimiva, mielenkiintoinen ja raikas manaus kaikkina vuorokaudenaikoina, niin korkeille kuin vaatimattomille säädyille, iloihin ja suruihin, ennen ja jälkeen. Etojuutas on kuin kuminen stressilelu, nikotiini pitoinen paukkupurukumi tai sy- linkokoinen superpallo. Se pitää mielen virkeänä ja lihakset notkeina. Eto on vähättelyä tyyliin senkin, mokoma, pahainen. Samaa tarkoittavat etoinen, etoka, etokas, etok- kainen, etolainen, etoma, etonainen, etäkä. Lönnrotin mukaan eto saattoi tarkoittaa myös etanaa. Ks. Juutas. EITÄ Että ja varsinkin rasvaisempi muoto Voi että on manailuna yllättävän yleinen. Sillä ei tietenkään haluta sanoa mitään. Ei ainakaan pahaa. Sivumerkitykset ovat kiusallisetn vähissä, liekö munavaras käynyt. Normaalisti että lausutaan pitkittäen tavuihin jaettuna niin että niiden väliin jää ilmaa kuin poliitikon selitykseen. Ettän kirosukupuun ainoa olento 18
on etiäinen, salaperäinen haltija, joka kulkee ihmisen edellä, joskus myös kuoleman jälkeen muuten vain. Se on ihmisen varjomainen kaksoisolento, edelläkulkija, ilmoittaja. Varsinkin Pohjois-Suomessa uskotaan, että joidenkin ihmisten tulon tietää etukäteen. Että on suomen kuudenneksi yleisin sana. Se on johdos ikivanhasta e- pronominivartalosta, jolla on että- konjuktion juuriosana vastineita samojedikieliä myöten. Vanhassa kirjakielessä sillä saattoi dia väljiäkin merkityksiä: kun (ajasta), jos, koska (syystä), vaikka. EUU Anglistinen, herttaisen tytön und- mamanaus. Kun muuten niin suloinen neitonen joutuu tuijottamaan silmästä silmään kovakuoriaista (jopa kuoriaisten parittelua lasipurkissa), kyseinen äännähdys putoaa hänen huuliltaan lohduttomana ja liikuttavana. Jokainen lähellä liikkuva adonis joutuu heti kontrolloimattoman suojeluvietin valtaan ja ryntää pelastamaan neitosen vaarallisen ja kauhua herättävän kovakuoriaisen leuoista. Hiuksensa vaaleiksi värjänneiden hammaslääkärikandi- daattien omima kirosana on vuoden 1992 kesästä alkaen ruvennut uhkaavasti leviämään pääkaupunkiseudulla Pakilasta kohti Hakaniemeä, ja todennäköisesti se tulee nopeasti juurtumaan Kallion kaikkien pienten suloisten Ainojen ja Kasperien vakiosanastoon. Tämän kirjan tekijä seuraa läheltä tilannetta, kunnes pölyt laskeutuvat. Kreikan euoi eli latinan evoe on alkujaan Dionysokselle tarkoitettu riemuhuuto. 19
FAAN Uhri tulee ruotsin sanasta fan, joka taikoittaa paitsi paholaista, pirua ja raukkaa, myös sulan ruotoa. Koska sitä käytetään häpeilemättä jopa suomensuomalaisten keskuudessa, se on mainittava tässä visionäärisessä ensyklopediassa, mutta tosi pitkin hampain. Suosi kotimaista! Fa on duuriasteikon neljäs sävel säveltapailussa. FYI FAAN Kirosanaparin selvä ruotsalainen kantahomo on fy fan (hyi hitto). Ks. Hyi. FAARAO Ilmeisesti eksoottisuutensa ja jumalallisen taustansa vuoksi eksklusii- visena kirosanana jonkin verran käytetty. Ruotsihtavalla faa-alkuosalla on voinut olla siihen osasyyllisyyt- tä. Muinaisen Egyptin hallitsijanimi- tys faarao oli sekä jumala että ihminen. Veren puhtauden säilyttämiseksi suosittiin sisaravioliittoja. Kuninkaalle myönnettiin arvonimi Horus (taivaan jumala). Hän saattoi vuorostaan päättää jumalan, jota tuli palvoa. Hallitsemisvastuuta faarao siirsi virkakoneistolleen. Vanhan valtakunnan aikana muodostuneesta monimutkaisesta virka- ja arvonimijär- jestelmästä on jälkimaailmalle säilynyt tieto 1600 arvonimestä. Faarao juontuu egyptin sanaan per- o (suuri talo), joka tarkoitti aluksi faaraon palatsia ja sitten itse faara- ota. FAARAON PIERU Teemu Nissinen Espoosta toimeksiantoi tämän kirosanan, jonka taiteilija Jan Ström- dahl on keksinyt omasta päästään. Espoossa siis kasvaa kiroilutaiteili- joita. Tekevätkö he näköispatsaita kokovartalo-omakuvista? FAARAON PYRAMIIDI Sinikka Savanheimo paljasti tämän manauksen. FY FAARAO Katariina Hauki- rauman Ruotsista lähettämä ruotsinsuomalainen kirosana. FETUS Sopii sarjaan, kun kerran ollaan ala- maisemissa. Fetus tarkoittaa sikiötä. Kaikkien raiskattujen taikeskenmen- neiden kirosana. Ei Jugoslavian uhreille. Perkelettä kiroilevakaan tuskin haluaisi tutustua sen syvemmin Perkeleeseen, mutta jos fetus kuitenkin kiinnostaa, lähempää tuttavuutta saa, kun katsoo hakusanaa Aportti. Fetus symboloi muhimassa olevaa kirosanaa, se on eräänlainen välikauden manaus. Joskus on tarpeen miettiä, mikä olisi kiroilijalle Se Oikea. Ehkä Saatana? Tai vain Jukopliuta? Sitä kannattaa pohtia rauhassa. 20
FIASKO dedraamoineenjaeloonjäämiskamp- Alkuun teatterisanastoa, jossa julki- pailuineen. Oivallinen kirosana, nen epäonnistuminen oli näyttelijät Veijo Meren mukaan alkusana oli le samaa kuin kuolema. Yleisö alkoi italian fiasco (pullo), joka tulee lati- solvata ja protestoida ääneen. Ny- nan sanasta fiasco (pullo). Sana sai kyään sana merkitsee yleisemmin uuden merkityksen lasinpuhaltajan pannukakkua, skandaalia, blaskia - töpätessä: yrittäessään jotain tosi koko elämähän on tänä päivänä yhtä makeeta hän saikin aikaiseksi vain teatteria roolipeleineen, ihmissuh- pullon. Toisena selityksenä pidetään TVoMAtft i rJ 21
sanonnan saamista ranskan sanasta bouteille (pullo), joka koululaisslangissa tarkoitti höpisijää, lörppöä, suunsoittajaa. Selitys on pullon tyhjyydessä ja sen vertailemisessa tyhjään, tyhmään ihmiseen. Latinan ja italian sanat tulevat germaanikielis- tä. Kalevi Koukkusen mukaan bo- lognalainen harlekiini Domenico Biancolelli improvisoi vuona 1681 monologia aiheenaan kädessään oleva pullo (fiasco). Kun yleisö ei sitten nauranutkaan, hän sanoi: “Sinun vikasi, että olet tänään niin kehno!” ja heitti pullolla vesilintua. Siitä lähtien tyrivälle näyttelijälle on vihjailtu harlekiinin pullosta. Ferd. Ahlmanin (1885) sanakirja- suomennos ruotsin sanasta fiasco oli patustus ja Hahnssonin, Kallion, Paasosen ja Cannelinin sanakirja- suomennos (1899) oli tyhjä touhu. FIBA Se olin minä! Otan syyn niskoilleni! Mitä minä taas tein... Voi fiba! Kun jokin menee päin mäntyä, syyllinen on usein lähempänä kuin uskoisi. Mitä huonompaan asiat alkavat ajautua, sitä todennäköisemmin syy on omassa itsessä. Kaikki, mihin perussuomalainen kajoaa, syyllistää häntä. Syyllistäminen on saksilaisen Martti Lutherin (1483— 1546) syytä. Sen sijaan, että hän naulasi teesejään kirkonoveen, hänet itsensä olisi pitänyt naulata siihen. Evankelis-luterilainen usko alistaa ja tasapäistää kansan. No, Luther olikin horoskoopiltaan skorpioni: kosto elää. Tosin hän oli myös melko uuttera: hän hoiti uskonpuhdistuksen ohella koko Raamatun saksannoksen, pisti saksan kielen uuteen uskoon, väsäsi Vähän ja Ison katekismuksen, sanoitti virsiä, nautti valtakunnankirouksesta, nai entisen nunnan ja söi bullansa. Jätkä taisi olla toivoton tosikko. Hän tuskin osasi nauraa virheilleen. Hän loi syyllistämisen aakkoset. Joka ymmärtää satiiria, perehtyköön Iiro Tainion mainioon Suureen Direkdi- vikiijaan. Ja Mattiesko Hytönen, suurin luterilainen kaikista, perse umpeen! Hyvää kannattaa aina mainostaa. Pekka Töpöhännät eivät tosin tiedä, kuka nostaa hännän. Slangisana fiba, fibari, fibaus tarkoittaa virhettä. Käynti fibluvarkais- sa tarkoittaa käyntiä omenavarkais- sa. Ks. Moka. FITTI Ruotsin slangisanasta fittig tullut vittu-johdannainen, jonka teho ja ääniasu muistuttavat yllättävän paljon emosanaansa, onhan se suomen vitun vittu-äiti. Käyttöä sen tähden kontrolloitava huonokuuloisessa mummoseurassa. Sivujohdettu sanasta Fittipaldi, legendaarisesta brasilialaisesta (Sao Paulo) ammattiautoilijasta, joka oli varmasti aikansa nopein kiroilija (about 250 km/h), ja jonka lempinimenä oli juuri tuo Fit- ti. Tämä Emerson oli Formula ykkösten maailmanmestari vuosina 1972 ja -74 samalla Lotus-kärryllä, millä Mika Häkkinen vasta on tuomassa itseään läpi. Mallit ovat tietysti hieman muuttuneet. Emerson oli Brasilian ensimmäinen Formula Vee -luokan mestari 1967. Seuraavana vuonna Fittipaldien pajassa synnytettiin villi 2-litrainen “Fitti- Porsche”, joka oli sangen hankala ja oikukas ajettava. Useimmiten se laukesi käsiin juuri johtoon päästyään. Vähemmästäkin kiroilisi, ellei Emerson olisi ollut luonteeltaan turvallisuushakuinen ammattiautoilija (ainoan kunnon kolarinsa hän ajoi 22
siviilissä vaimonsa kanssa 1971). Seuraavana keväänä (1969) hän myi koko kilpailukalustonsa ja muutti Englantiin. Runsaassa vuodessa hän eteni Formula Fordista Formula ykkösiin; debyytti oli 18.7.1970. Ferrarin talliin hän ei koskaan halunnut mennä, vaikka tilaisuuksia taijottiin. Hölmö mies. Perniössä puhutaan fittislaakista (harhalyönti). Isossakyrössä tavattu murreveibi fitata (fitta) tarkoittaa sopia, sointua. FliT AN Ruotsalaisneitoset osoittavat hellyyttä sanomalla Kyss fit- tan. FIDU Naisen sukuelin. Taitaa olla niitä tiukimpia. Ettei vaan oltaisi sekaantumassa alaikäisiin. FJÖÖSÄ Kirosana kuin vadelmakiisseli. Nimitys naisen elimelle, erityisesti vankilaslangissa, tullut ruotsin slangisanasta fjäs. Puhekielen irtonai- suus on joskus liian riisimäistä, puhe puuroutuu ja kieli kuivuu. Fjöösä on kiioilijan fööni, joka puhaltaa kuuman ilman kurkkuun kuin liian suuren kertasatsin salmiakkijauhoa. Herkästi ä-kiijaimen pisteet putoavat pois, ja silloin tämä manaus on entistä kalua, vaikka pillu onkin. Parempi siveysvyöttää ja odottaa äve- riäämpiä miesvieraita. FREKKI Pyrkyrimäisen dynaaminen, reunoiltaan hanakka, mutta pH-arvoltaan hapan kirosana. Näsäviisaille ja ärsyttävän tekopirteille ihmisille tarpeellinen manaus, kyllä heitäkin joskus vituttaa. Isoille patuille frek- ki on kuin toisen yli kävelemistä. Frakki tarkoittaa julkeaa, röyhkeää. Veijo Meren mukaan tämä puhekielen ja slangin sana on saanut merkityksensä vasta myöhään, ensin nykysaksassa. Keskiyläsaksan vrech oli rohkea, urhoollinen, nokkela, vilkas. Muinaisyläsaksassa fireh oli kesytön, halukas, saaliinhimoi- nen, ahne. Goottien friks tarkoitti rahanhimoista, muinaisenglannin frec ja muinaisnorjan frekr tarkoittivat ahnetta. Ruotsin murteissa sana on fräk, josta mekin olemme ehkä sen poimineet. Frekki on kuin Stefan Lindfors. Mies ei osaa käyttäytyä, ja luulee pitävänsä sitä etuoikeutenaan. Hänen ylivertaista lahjakkuuttaan ei voi tietenkään kiistää. Suomi on jo tulossa riippuvaiseksi hänestä. FRISKANUTTA Hölmöläiset rakensivat taloa, mutta tuskin heidän kirosanastossaan oli friskanuttaa ihastuttavampia mynä- mäkeläisiä manauksia. Talo tuli kuitenkin tehdyksi. Jostain syystä tämä ruotsihtavakummajainen jää helposti mieleen. Kun seuraavan kerran suojatietä ylittäessäsi alat ihmetellä, miksi sinun päässäsi alkaa pyöriä friskanutta-levy paikoillaan, älä herran nimessä pysähdy, vaan mö- läytä se äkkiä ulos. Se voi olla vie- raan tarjoamasta (hapan)korpusta aivoihisi luikahtanut biologinen tietokonevirus , joka tuhoaa kykysi solmia kengännauhasi, käyttää kahvinkeitintä ja pusertaa hammastahna- tuubia. Friskanutta ehkä osoittautuukin sukkanauhoihin ja minihameeseen pukeutuneeksi syöjättärek- si, joka puraisee miehen polvilum- pion halki ja sylkee ulos teroitettuja hyla-hampaita. Friskata on virkistää, piristää, parantaa; toipua, parantua, friskaan- tua. FRÄÄSÄ Lisää f-alkuisia slangi vittuja, Kirsti Nissisen mukaan. Mäntsälässä se 23
tarkoittaa myös räkää, limaa. Frää- sätä on niistämistä. Mutta eräänlainen vuotava nenä se on siellä alhaal- lakin, kyllä nainen, ja varsinkin mies tietää. Tämäkirosananpahanen ruot- sihtaa niin ikävystyttävästä että kapisempiakin manauksia voisi harkita. Frääsä on se polku, joka johtaa aina vain sille samalle kylän ainoan ulkomaanhuoran takaovelle. FUCK Lausutaan fak. Amerikkalainen välimerkki meidän vittumme tapaan. Koska otamme vaikutteita Qinto- ninmaasta täysin pannujauhatuksena, Levikset, hammaskuoret ja fuc- kit menevät samassa syssyssä, ilman mitään tullimaksuja. Kun esikuva sattuu hittileffassa hokemaan fuck-mantraansa suunnilleen viisi kertaa per otos, ei ole käsittämätöntä, että suomalaisnuoriso seuraa perässä. Mutta... eikö kansainvälistyminen ole hyvä asia? kysyy englanninopettaja. On, vastaa koulukuraattori, mutta sen sijaan, että tuomme maahamme fuckin, meidän pitäisi viedä maastamme vittu. Ulkoministeri on samaa mieltä. Suomalaisilla naisilla on aina ollut ulkomaille vientiä, miksei myös heidän vitullaan? Paavo Väyrynen on oikeassa. Ulkomaankauppaliitto ei ymmänä, se ei ymmärrä enää suomea; vain fuck on selvää kieltä. Miten on, koska hoidetaan vittudirektiivit? Nyt alkaa kansanliike. Kumpi on parempi, fuck Suomeen vai vittu Yhdysvaltoihin, ehkä Hollywoodiin asti? Gladiaattoreiden isä Renny Harlin kommentoi jotain, mutta sanomasta ei saa selvää, koska toisinaan hän puhuu hiljaa kuin hiiri, vaikka toimii kuin leijona; vain englantilaiset sanat Fun ja Planet erottuvat. Ehkä vika on mikrofonissa. Entä Esko Almgren? Häneltä ei ole kysytty pitkään aikaan mitään. No, hän ei näe vitussa kansanperinnettä, koska se ei noudata kirkollista tyylitajua. Olisihan se muuten mainittu Raamatussakin. Siinä vaiheessa, kun Arja Korisevalta ruvetaan kysymään mielipidettä, töpseli vedetään seinästä irti, ja fuck-lähetys katkeaa. Fuck on amerikkaisen alter ego siinä missä vittu on suomalaisen. Ks. Vittu. FUCKSTER Selvääkin selvempi anglismi. Muita variaatioita ovat muun muassa Fuckin’ fuck, Fuckin’ bird, Fuck your duck. Loput opit muuttamalla Harlemiin. FUK Lausutaan fuk, tulee englannin sanasta fuck. Lyhenne FUC muodostuu englanninkielisistä sanoista funcdonal check (toiminta- koe). Se kuuluu ilmailualalla. Tyt- tömäisen eroottinen manaus. Varokaa, isot miehet! Ohimonne eivät ole vielä harmaantuneet kokonaan. 24
6ARMEETA HAAGANA Kirosanan ovat lanseeranneet neitoset Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä. Tyttöjen kirosanan valmistus on ihastuttava. Mutta mikä on raakana karmeata? Hedelmä? Pihvi? Mies? Ei, kyseessä on lentäväksi lauseeksi muodostunut verbaalisen heräteostoksen tulos, vahinkolaukaus. Syntyikin neekeri! On siis hieman epäilyttävää vaihtaa aakkosiamme ulkomaisiin. Kun k:sta tulee g, moni asia voi tässä maailmassa muuttua. Se on liian sattumanvaraista. Se on kaaosteoriaa. Toisaalta, mikä estäisi suomalaista yrittämästä? Karmea merkitsee Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan myös karkeaa, karvasta, kirpeää, tuikeaa, ärtyisää, nyreää ja nyrpeää. Väkivaltaisen sovinistin naiskohte- lu voisi dia kirpeän raakaa. GASH Varokaa! Pieru tulee! Mutta ei savua ilman tulta. Gash on tosieurooppa- lainen, tosiyhdentyvainen, jostain syystä tosienglantilainenkin harmi- tus, kaikkien mustaan pukeutuneiden kissanaisten ikioma manaus. Lausumisessa on pidettävä hyvä huoli a-kirjaimen suvuttomasta lisääntymisestä. Gash! Se on tuttu Kissaihmisistä (Cat People), jossa David Bowie lauloi gasoliinista. Kuka on Suomen David Bowie? Simo Rantalainen saa hänet kuitenkin Uuteen Hulluun Suomeen esiintymään, jotta Pedro Hietanen voisi hurskaantua taas urkujensa pillityk- seen. Gash! Minuakin levottomampi kirosana. Englannin gas on kaasu, myös tyhjä puhe. Gash on ammottava haava. GEHENNA Aika jännä kirosana. Mystikot ja apuastrologit kuuluvat hartaaseen käyttäjäkuntaan. Lars Johansson rupeaa innosta jo melkein keimailemaan., Onhan se melko tavallista, että ihmiset haluavat korostaa itseään kaiken maailman kepulikonsteilla, mutta että kirosanoilla! Jos dreet pahenevat, sukulaiset antakoon potilaalle lahjaksi Suuren Kirosanakirjan. Gehenna rupesi myöhäisjuutalai- suudessa tarkoittamaan helvettiä. Sana on peräisin heprean kielen nimestä Ge-Hinnom, ge ben Hinnoin (Hinnomin pojan laakso). Se sijaitsee Siionin vuoren etelärinteessä, Jerusalemin eteläpuolella. Ensin siellä uhrattiin lapsia (ks.) Moolo- kille, sitten poltettiin eläinten ruumiita. Myöhemmin se muutettiin kaatopaikaksi ja sai nimen gehinnom (kadotus, helvetti). Kreikan ja latinan Gehenna levisi muihin kieliin. 25
Aleksis Rivikin heitti säkeen: “En taivasta mä tahdo, en yötä Gehennan”. Mitä hän sitten tahtoi? Rahaa? GEKKO Piilokekkosvihaajille sopiva eksoottinen manaus pimeään Suomeen, kaikille niille katkerille demareille, jotka pelkäsivät Urho Kekkosta, mutta eivät vieläkään rohkene muuhun kuin haukkumaan häntä jälkeenpäin (hänhän on nyt kuollut). Oiva valinta nimenomaan niille, joiden kantti pettää kesken lauseen. Kekkosen ujoille ihailijoille gekko sopii toki mantramanaukseksi. Myös ilman poliittista merkitystä sinulle, minulle ja hänelle, mutta ei missään tapauksessa rakastajattarellesi, jotta vaimosi ei osaa yhdistää ja ruveta epäilemään. Parempi olisikin keksiä muita däinseksikuvitelmia salaisiin leikkeihin parhaaseen päiväkahvi- aikaan. Gekot ovat ainoita äänteleviä liskoja. Esimerkiksi lounaisafrikkalai- set hietagekot saattavat pitää suurissa laumoissa vallan kamalaa meteliä. Levyvarvasgekko ääntelee sd- västi gcg-geg. Gekkolajeja on 600, niiden pituus vaihtelee vain viidestä40 senttiin, ja ne syövät hyönteisiä yleensä öisin. Niillä on tapana lisääntyä munan avulla. Madagaskarilaista palmugek- koa pidetään maailman kaundmpa- na liskona loistavan vihreän ja punaisen kirjavan värityksensä vuoksi. Vdjo Meren mukaan gegon nimi tulee ääntä matkivasta malaijinkie- lisestä sanasta gekok. Hollantilaiset menivät 1800-luvulla jättämään sanan lopusta k:n pois ja saivat sanan gekko. Puukenkäiset ovat saaneet paljon muutakin aikaan (Ks. Kulli). Lyhenne GEK tarkoittaa geomag- neettista elektrokinematografia. GIGGARE Paskakikkareen ja keikari-svetisismin humalassa aikaansaatu yhdis- telmäkirosana. Ei ole ollenkaan mukavaa, kun ornitologinen ilmahyökkäys esittdeetäsmäaseitaan (ks. kuva). Ruotsin gigare tarkoitti gigaviu- lun soittajaa. Tehoa siis riittää, giga kun meinaa mittayksikön etuliitteenä miljardikertaisuutta. Muinaisnor- jan sanasta gigjari (meikäläisellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä) ja keskiyläsaksan sanasta gigaere (kuljeskeleva soittoniekka) päästään hdposti nykysaksan sanaan Geiger (viulunsoittaja). Tällä kirosanalla on perinteitä, koska paskannettu on aikojen alusta ja giga-viulukin ilmestyi maailmaan jo 1100-luvulla. Kyseinen viulu oli gigja muinais- noijassa, nykyislannissa ja norjassa, ruotsissa se on giga ja tanskassa gige. Vdjo Meri tietää että Pohjolaan se saatiin keskialasaksasta (gige). Muinaisgermaanien kantasanana di gdgan- (horjua, heilua). Muinais- noijan geiga (sivuttain huojua) di samaajuurtakuin suomen sana keikkua. Saksan verbi geigen tarkoittaa liikkua edestakaisin. Edestakaisin- han viulunsoittaja koko ajan liikeh- tii, käsi vispaa kuin hullu, vartalo huojuu sivuttain, keikkuu kuin pingviini. Giggaren lyhenne on mielestäni Gre. GOMORRA Vanhatestamentillinen pärähdys. Toivottavasti ylimoralismin amppa- ri ei ole taas pistänyt. Gomorraan turvautuvat eivät ehkä näe auringon nousevan, vaikka heidät kiikutettaisiin vuorelle parhaille katsomopai- koille sitä töllöttämään. Pyhäpäivänä on parempi laittautua ohjenuo- riensa jatkoksi. Tottakai kiroilemi26
nen on moraalitonta. Jordanian alangolla sijainnut kaupunki Gomorra mainitaan aina rinnan (ks.) Sodoman kanssa, ne ovat kuin paita ja perse. Ne tuhoutumatkin käsi kädessä. Viisiliiton, johon kuuluivat Sodoman, Gomorran, Ad- man, Seboimin ja Sooarin kaupungit, pääkaupunkina oli Sodoma. Sooar säästettiin, kun Jumala oli lähtenyt karsimaan vähän syntiä maan päältä. Ei Jumala siis ihan kaikkea tapa. Gomorra tulee heprean sanasta ‘amora, eli synnillistä rakkautta di näköjään riittänyt. Giggare
H HAADES Sekä kreikkalaisen mytologian jumala että manala. Aina-valmis-ki- rosana. Haa-etutavun oikeaoppisella huoahduksella manaukseen saadaan pelottavaa kuoleman henkäystä, joka pudottaa heikkohermoisim- mat polvilleen. Valitettavasti Haades ei täytä kunnon helvetin ehtoja. Se oli vainajien valtakunta, jonne passitettiin kaikki, niin hyvät, pahat kuin rumat. Hermes toimi matkaoppaana. Perillä tyypit pistettiin laboratoriotestei- hin: jumalia loukanneet saivat luvan kärsiä, viisaat ja urheat saivan onnen. Haades-jumala jakoi pisteet. Hän oli oikeudenmukainen ja tunnollinen - hän ei juuri koskaan poistunut työpaikalta. Kerran hän kävi kaappaamassa (ks.) Persefonen. Monet sankarit ja toiset jumalat kävivät toisinaan Haadeksessa, sillä se kuului juoneen, eikä sinne päässyt millään HKL:n kuukausilipulla. Sen sijaintia aprikoitiin milloin Okea- nosvirran alkulähteille, milloin Ai- geianmeren taakse. Riitti kun hautajaisissa pisti kolikon (obol) vainajan suuhun, Hermes hoiti loput. Kolikolla sai maksettua Styksvirran ylittävän lauttamatkan, ilman sitä lautturi Kharon antoi pakit. Vastarannalla odotti Kerberos (ks. Kerpe- ros). Toiselta nimeltään Haades oli toisinaan Tartaros. Sinne joutuivat eläkkeelle entiset jumalat, titaanit. Myöhemmin Haades jaettiin kahteen osaan, suurten rikollisten Tar- tarokseen ja kunnon heppujen Ely- sionin kenttiin. Roomalaisten Tarta- rus, myös kreikkalaisille tuttu tuskan paikka, sijaitsee pykälää alempana Haadesta eli Tuonelaa, kuin Haades taivasta. Haades oli Zeuksen veli. Homeros käytti hänestä nimitystä Kuolevaisten eniten vihaama. Ties kuinka monennelta toiselta nimeltään hän oli Plutos, rikkaudenjumala. Hän kätki viljaa. HAARO Kiromaailman villi koitti, hyvältä kuulostava ja hyvälle maistuva manaus, jota ei de kähmitty loppuun. Haaro- di jalkojen välisyydet puhutelevat Euroopan yhdentyessä jokaista meistä entistä tiedostavammin. Sukuelimethän ne siellä joko roikkuvat tai on työnnetty putkimaisesti sisään. Haarosta käsin päätetään yllättävän monia asioita, joita sitten tasa-arvolain uudistamistoimikunta petraa perässä. Samanpalkkaisuus lienee ikuista utopiaa. Miesten ja naisten palkat voivat jopa niksahtaa joskus päälaelleen, kun amatsonit tulevat Bodanneet, hyvinkoulutetut naiset runttaavat äkkiä villapaitaiset 28
pehmomiehet HAARA VIIKSET JA VINKKE- LIS AKSET Välkkilän oma poika on pureutunut seksuaalisiin kiertoilmauksiin perin mielikuvituksellisesti. Manaus on tyyppiesimerkki sellaisesta kiroilun koulukunnasta, joka räätälöi ja suutaroi omat vehkeensä valikoiduista raaka-aineista onnistuneeseen lopputulokseen asti. Ei merkonomeille. Ks. Sakseeni. HAARUPEITTO Toijalassa py- sytellään näissä haara-asioissa: Voi ryppyyntynyt haarupeitto. HAASKA Solvauksenakin tunnettu kirosana irtoaa mukavasti kurkusta. Lisäämällä siihen hollantilaista aksenttia ja jättämällä hampaiden puhdistus väliin pitkän näkkileipäkuurin jälkeen kiroilija saa haaskasta ällistyttävän hiljentävän manauksen. Haaska on eläimen raato, joka sopii hyvin syötiksi petodäinten metsästyksessä. Myös melko elähtäneen näköisestä naisesta käytetään nimitystä haaska, jopa vanha haaska, jos hahitaan nimitellä oikein rakastettavasi. Lisäksi haaskaan meneminen tarkoittaa hukkaan tai harakoille menemistä, tuhlaamista. Veijo Meren mukaan haaska on johdettu sanavartalosta haja-. On kuulemma alun perin tarkoittanut hajallaan olevaa. Samasta vartalosta on kehittynyt myös hauska. Meren mukaan ihmisen iloitessa kaikki arkinen ja tuttu menee hajalleen, hajoaa. On siinä kai sitten nauramista, kun Jokisen eväät leviävät, auton pakoputki putoaa ja keittiössä vaimo tiputtaa ties kuinka monennen kulhon. HAASKAT Tuhlauksen joukko- Haaska 29
oppia. Räkälän baaritiskin heittävä- risuora. HAASKASEN PASKA Sangen veikeä ulosteen tarkastelukulma. HAASUA Nimimerkki Lasitehtaan Duunari väittää haasuaa kirosanaksi. Oikeastaan se on - jos näin voi koskaan sanoa - ihan sympaattinen tunneperäiseksi manaukseksi, joka sopii käytettäväksi näennäisesti siivom- missakin piireissä. Laiskanlinnamai- suudestaan huolimatta sillä on oivalliset kirogeenit. Kaasuvalot syttyvät kuin tähdet yllämme. Suomen murteiden sanakirjan mukaan haasu voi tarkoittaa vaivalloisesti, laahustaen kävelevää ihmistä tai yleensä raihnaista reppanaa. Somerossa ja Porissa sitä käytetään myös kengän synonyymina. HAATANA Lievä töysäläinen saatana-sukuinen voimasana. Tuntuu kuin kalkkarokäärmeen lailla sihahtava ässä olisi korvattu hinkuyskällä. Missä on veto? Verbi haata tarkoittaa haalla kiinnittämistä, vastaan haraamista, ja haaksi aitaamista. Murreverbi haatata tulee ilmi vaivalloisesta kävelemisestä. Sitä se on nykyinen mieskuntokin: vastaan pitäisi harata, mutta jaloissa on pelkkää lyijyä. Ks. Eetvartti, Kiisseli, Y skänpainin- puu. HUUTANA Huutava haatanan veli. HAISU Vastenmielinen löyhkä. Näätäeläinten risti. Kirosanana ala-astesaijaa. Pieruallergisten intohimoinen sada- tusväline. Kaikuu yleensä kuuroille korville ja tukkoisille sieraimille. Käytetään myös solvauksena, ainakin salaa. PIIN HAISU Kuopiolainen tapaa kiroilla räväkästi. Niin nytkin. SUH HAISUNÄÄTÄ Eero Järventausta tietää tarinan myös tälle manaukselle. Pöllön Eemeli sai kuulla kunniansa vaimoltaan Pauliinalta, joka oli tiedustellut, “mikä navetosa on käyny, ku siä niih haisee pahalta”. Eemelin mukaan siellä oli “tainnuk käyrä se haisunäätä, josta Jylhän Uita yks päivä puhu.” Mutta Pauliina karjaisi vastaan: “Suh Haisunäätä! Homehtunullehmämpaska jäänyn nurkkaan, se siä haisee... Suh haisunäätäs kans!” Suh haisunäätä HALATTI Vähemmän tunnettu ja enemmän arvoa ansaitseva kirosana on väljä päällystakki, joka tulee venäjän sanasta halat (yötakki). Halatti on vihanneksenkevyt, charmikas ja reilu kirosana, joka kohtuullisesti annosteltuna pitää ruumiin hyvässä kunnossa vuosia. Sitä tarvitaan, kun piilolasit jämähtävät sarveiskalvoihin tai valkoiset sukat värjäytyvät 30
pesussa. HALATTU Syleilty. Halvattu- sanan kuluma. HALIFAXI Valtioviisas kirosana. Pohjoiseng- lantilaisen Leedsfn naapurikaupungin villasukat ja kanadalaisen Nova Scotian provinssin pääkaupungin jäätön satamatuhina yhdistyvät kotimaiseksi yläasteen suurennuslasiksi kaikkea etäistä hälinää ja levottomuutta kohtaan sanalla, jota kukaan ei sinällään eikä asiayhteydeltään taipeeksi tunne. Kun telefaxit alkavat suoltaa mainoslehtisiä, viimeinenkin rauha on mennyttä. Mainostoimistokin on allerginen faxin kautta tulevalle mainonnalle. Eihän sellainen sovi. Seuraavalla kerralla faksaat takaisin arkin, jossa lukee pelkkä Halifaxi. Se on virallinen haistavittu-palaute telefax-liikenteeseessä, ei törkeä, mutta selittelemätön. Elämämme informaatioyhteiskunnassa on muutenkin harmittavaisen hallitsematonta, ei sitä tarvitse enää masentaa. Yhteiskuntatieteilijöiden suosik- kiruno on T.S. Eliotin kirjoittama: “Missä on elämä, jonka kadotimme elämiseen? Missä on viisaus, jonka kadotimme tietoon? Missä on tieto, jonka kadotimme - informaatioon?” Filosofi Ilkka Niiniluodon mukaan informaatio on ratkaisevan paljon tietoa laajempi käsite. Entä tangen- tiaalinen kirosana? Mihin taas unohtui kirosana? HALJU Kuopiolaisen Raija Laitisen lähettämä vetelehtijän kehno kirosana sä- vyttömään kaamoksintaan, rasteroi- tuun oikutteluun ja lahdattuun luo- mukeljuiluun. Halju tarkoittaa kehnoa, keljua, mitäänsanomatonta. Verbi haljuilla on kuljeskella joutilaana, vetelehtiä, maleksia. Mutta haljun murreversioissa posket alkavat saada väriä. H AALEE Lenseä, jopa lauha, kädenlämpöinen manaus. Joissakin murteissa (esim. Vermlanti) haalea merkitsee myös sinistä. HAALAKKA Vaalakka, vaalea. Jyväskyläläistyvä manaus. HAALIKKA Samoin vaalakka, vaalea. Uuteenkaupunkiin. H AL AKKA Viileä, kolea ja alakuloinen. Valmiiksi nakerrettu kirosana. HALJAKKA Vaaleanharmaa, kalpea; myös verka, villavaate. Edelleen Keski-Suomeen. H AU AS Vaalea, vaaleanpunainen. Viron, vatjan, liettuan ja liivin kielissä haetaan jo raa’an ja vihannan kautta vihreätä. HALSINKI Lievä kirosana mm. Isostakyröstä. Vanha ja unohtunut Länsi-Suomes- sa Helsinki-keskeisyyden vuoksi. Turun suunnalta on kuitenkin alkanut kuulua soraääniä. Ehkä Ilkka Kanervan vaalivaltiksi pitäisi loihtia halsinkimaista räväkkyyttä. Enää ei femarilaulanta avita. Haisi, halssi on tervahaudan, kellarin eteinen; uunin savutomi eli holvi. Sanatuleenykyruotsista(hals), jossa se tarkoittaa mm. kapeaa si- säänkäytävää. Halssi taas on se köysi, jolla puijeen alanurkka kiinnitetään (nykyruotsin hals). HALASSINKI Kaustisilla sanotaan halassinki ja viritetään viulu uudestaan. Vit. Helsinki. HALUTTU Lievä voimasana Etelä-Kaijalan Kurkijoelta, 15. divisioonan reitiltä. Vaikka paikkakunta on Suomi-ko- nepistoolien paukkinasta huolimat31
ta menetetty sodassa itänaapurille, niin perkele meidän kirosanoja ne ryssät eivät meiltä vie! Väkisin luovutettu Kurkijoki sijaitsee Laatokan rannalla Käkisalmen ja Lahdenpoh- jan puolivälissä. Suomen sotien 1939-45 aikana menehtyi noin 90.000 sotilashenkilöä. Sillä sijoituimme toisessa maailmansodassa kolmanneksi Neuvostoliiton ja Saksan jälkeen, kun kuo- lintappiot suhteutetaan maan väkilukuun. Välirauhansopimuksen nojalla luovutimme silloiselle Neuvostoliitolle noin Tanskan kokoisen alueen, pinta-alaltaan 42.934 neliökilometriä. Se tarkoitti meille 17 % vähemmän rautateitä ja 25 % vähemmän koskivoimaa. Evakkoon joutui 420.000 ihmistä. Suomen valtion menot olivat 1940-44 noin 158 miljardia markkaa; siitä sotakuluihin rapsahti 104 miljardia. Eikä siinä kaikki. Sotakorvauksista ei viitsi puhuakaan, muuten hampaat kiristyisivät ja bruksaus tuhoaisi leukaluumme. Venäjä on voitettava jääkiekossa! HALTTA Kammitsa. Kyllä hevonen tai lammas olisi nyt ihmeissään. Kammit- salla sidotaan tai kytketään jalat yhteen, ettei heppa karkaa. Kirosanana haitta tukkii suun umpeen ja leukaluut umpisolmuun. Kieli käy kivasta rusetista. Haltijaksi haitasta ei liene kuin repaleisessa tokkurassa, mutta se tuntuu olevan tehty timantista, niin kovalta ja kiiltävältä se näyttää. Plakkia se kerää vain liian sokerisessa käyttöyhteydessä. Mutta kukapa ehdoin tahdoin rupeaisi manauksia raiskaamaan? Niitä on kunnioitettava kuin legendaarisia pyhimyksiä. Haittaakin. HALTTAUS Halvaus. Vilauta keskiyöllä talttaa hermoherkälle. H ALTTO Halvattu. Joko riittää? HALVATTU Halvattu johtuu halvauksesta. Sanasta juolahtaa mieleen, että joku on tieten tahtoen halvaannutettu. Kirosana on helvetti-käännynnäinen kaikkine asianmukaisine lisävarus- teineen; vain pakki puuttuu. Mutta sellaista kirosanaa ei vielä ole keksittykään, jossa olisi anteeksipyyntö mukana. Niin suuresta rikoksesta keksijä pitäisi lahdata jokaisesta raajasta erikseen, eri tavoin ja eri maanosissa, mutta yhtä aikaa. HALVATUN KUUSTOISTA Kiroilija, joka on halvautunut kuudestatoista eri kohdasta, tietää, mistä on kyse. HALVATA Verbimuodossa halvaantua, mutta tämä onkin kirosan- anominatiivi. HALVATTAVA Halvatun sisar- muoto. Tämä lievä voimasana on liikkunut Karjalassa, tietoja siitä on ainakin Juvalta ja Leppävirroilta. HALVATUS Pilatuksen henkinen huulihalkio. HALAVATTU Variaatioita löytyy tästäkin, muun muassa Halava- tun kuuskolmatta, joka on rekisteröity (epämääräisesti kerrottuna) keski-ikäisen isäihmisen raivonpurkauksen yhteydessä (lähde: Vieras- kuja, Espoo). Aimo Hokkanen Tah- komäeltä lähetti muodon Halavatun keohko. HALAVIO Aimo Hokkanen Tahkomäeltä lähetti halavion, joka on uimari-ihmeemme Antti Kasvion sponsorimanaus. HALVE1TI Helvetin tunnettu eufemismi spitaalisessa syöksykierteessä. Halveksuntaa, ylimielisyyttä ja kyynisyyttä sopivasti nipussa kenelle tahansa tutkivalle journalistille tämän päi32
vän Suomessa. Jollei toimittaja ole kyyninen, hän on nynnerö perseen- nuolija. Monia asioita on tässä maailmassa kaksin kappalein, vastakohtaisuuttaan tukemassa kuin identtiset kaksoset. Halvetti vetää näissä piireissä ilman muuta koripalloilijaakin pitemmän korren. Vaikka pituutta riittää, se ei veny eikä tingi tuumaakaan. HALVIO Kirosanamaiseman pohjalle sakkau- tunut kummajainen, (ks.) Halvatun sisarmuoto. Jäänne rautakaudelta tai jostain. Joku tunari grynderi on mennyt purkamaan ikivanhan suojelukohteen ja löytänyt peruskiveen muuratun aifakapselin, joka sisältää sen aikaisen päivän sanomalehden, kolikoita, vanhan rakennusmestarin salaisen rakastajataren tummentuneet alkkarit, päästäisen luurangon ja halvio-kirosanan suullisessa muodossaan punainen mekko päällä. Grynderi saa laakin ja halvaantuu korvista alaspäin. Halvio tarkoittaa halvausta. Maila Talvio tietää, alkukiijainta lukuunottamatta. HAMMARI Jokkiksen vasaramanaus Hyvää- päivää-kirvesvartta-nuijapäille. Sopii kaikille kuilun paltaalla keikkuville (pienyrittäjät, työttömät, kahden asunnon loukuttajat). Ikivanha kansanhuhu on heittänyt teorian, että Väinämöinen on säätänyt jokaiselle suomalaiselle yhden kirosanan, joka antaa elämän valaistuksen. Tätä ei Lönnrotillekaan kerrottu; ehkä joku ei pitänyt hänen nenästään. Nimikkokirosanan löytymiseen voi mennä koko elämä. Kun se lopulta löytyy, tajuaa, miten elämä olisi pitänyt elää. Se tieto on tietysti silloin jo myöhäistä. Mutta siinä on sen vitsikin. Jälkeenpäin joku aina keitoo pelisäännöt. Hammari tarkoittaa vesiputouksen haijaa, reunaa. Hamari on terä- ase tai -työkalu, yleensä terävän reunan vastainen reuna, selkäpuoli. HARMI Surua, pahoitusta ja mielipahaa syytävä pehmomanaus, samaa sarjaa kuin Ei, Itku, Kurja, Nenä jne. Kirosana on sitä itseään: harmia, harmin päivittelyä. Voiko sisäsiit- toisempaa ja itsekeskeisempää manausta enää löytyä? Muuten koko kansan lähes sivistyneen sovinnainen suullinen helpotuksen lähde. Harmi tulee ruotsin sanasta harm. Jos harmia olisi käytetty kirosanana ennen Jeesuksen syntymää, se olisi ollut naisen nimi. H-kiijain nimittäin tuli suomenkieleen varsin myöhään. Ajanlaskun alussa sitä ei vielä ollut kantasuomessa. Lauri Kristian Relanderin (toinen presidenttimme vuosina 1925-31) musta kirjoituskone työhuoneen nurkassa herätti erityisen suurta harmia mm. silloisessa pääministerissä Väinö Tannerissa ja kansleri Antti Tulenheimossa. Reissu-Lasse tapasi kirjoittaa päiväkirjojaan kaiken aikaa heti, kun vieras käänsi selkänsä ovella. “Helkkarin kirjoituskone, siellä on jo metrin korkuinen pino käsikirjoituksia sen jäljiltä.” Jatkosodan lopulla vänrikki Veikko Litzen sai käskyn polttaa Pamppusaaren kiinteistöt, ja arkistot siinä mukana. Jorma Marttalan mukaan nykyisenkin valtionaririston- hoitajan nimi on Veikko Litzen. HARMIS Johdos virtaviivaisemmalla muodolla. HAULIKKO Seinäjokelaisen Sinikka Savanhei- mon lähettämä taivastelu. Agraari- 33
pitoinen, biolannoitettu ja farmari- nen manaus ei ehkä koskaan saavuta stadilaisten suosiota. Muistettakoon, että vuoden 1992 kunnallisvaaleissa puheenjohtaja Raimo Vistbackan luotsaama Smp sai pääkaupunkiseudulla vain vajaat kolmetuhatta ääntä. Nostalgiankin pitäisi seurata aikaansa. Maaseuturomantiikka tarvitsee laskettelu- ja golfkeskuksiaan. Hatelikko on kitukasvuinen suo- tai suonreunusmetsä vähin hakkuu- kelpoisin puin, harva kasvusto, ha- teikko, hatelo. HAUTA Hauta on kuolleen ruumiin elävältä hautaamiseen tarkoitettu yleensä käyttämätön kuoppa. Hautapaikkoja ei tarvita. Hauta on elävien kirosana. Ei haudanvakaville. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hauta on alkuperältään selittämätön. Ja paskat. Se on germaanisperäinen sana, josta on voitu johtaa myös verbi hautoa. Pitääkö sana kaivaa esiin ja tutkia hammaspaikat? Oli miten oli, nyt hauta on herätetty henkiin tämän kiijan sivuilla tekemällä siitä virallinen kirosana. Se ei enää merkitsekään sitä parin metrin syvyistä monttua, jonka kaivinkone loihtii hautuumaalla ruumiin piilottamiseksi. Nyt se on kiroilijalle se suullinen väline, jolla hän voi kuitata menneet. Tiettyä kalmankylmyyttä sanassa ei tietenkään voi välttää, mutta sehän on hyvä. Selkäpii tarvitsee väristyksiä aika ajoin. Avonainen hauta näyttää hampaattoman suun karmivan äänettömältä naurulta. Astrologisen unitulkinnan mukaan haudan päällä kävely merkitsee onnetonta avioliittoa. Haudan kaivaminen varoittaa tulevista suurista esteistä. Isän hauta symboloi edessä olevaa perintöä. HAUTOVAHIILI Tulee sanasta automobiili. Juuri lapsiperheille suunniteltu kirosana! Nyt anopit mukaan kiroilemaan. Perhe kuuluu 90-luvun megatren- deihin. Ikaalisiin ilmaantui I maailmansodan aikoihin ensimmäinen henkilöauto. Kun moottorin räksytys kuului jostain Kyrösjärven toiselta puolen, vanha rouva huusi kirkosta palaaville rippikoulutytöille: “Väistäkää nyp plikkakullap pian tiältä pois, ku hautovahiili tulee!” Pitkän aikaa tytöillä oli tapana käyttää sanaa hautovahiili kirosananaan, kun jotain ihmeteltävää oli kuulumassa: “hautovahiili, äkkiä tiältä tiähenne! Voi hautovahiili!” (Lähde: Eero Järventausta.) HATUN VIILEKKEET Samaa äänteellistä perhettä. Merkityskent- tä on tietysti aivan toinen. Ei mitään ultraa. Vanhanaikainen, luultavasti personoitu kirohuitaisu. HEEKUm-PEEKUTTl Lastenkirosana, TopTen-luokkaa. Hemmotelluille tenavatähdille, kiukuteleville mammanpojille, oikut- tele ville tytöntylleröille. Manauksen ollessa tällä tavalla tarpeeksi pitkä vanhemmalle tai kasvattajalle riittää tasaantumisaikaa. Liian helposti isukki tai opettaja tarttuu äkkipikais- tuksissaan kättä pitempään (hauk- kumaryöppy, pajuvitsa, lähin Arabia-astia). Tätä kirosanaa lapsille suosittelemalla vältytään turhilta väki valtaisuuskohtauksilta, onhan lapsella aina ensin oikeus puolustuspu- heenvuoroon. HEEMETÄN SAAMATA Eero Järventausta kertoo lapsesta, joka opetteli kiroilemaan aikamies- ten esimerkin innoittamana. Mutta pentu ei osannut oikein puhua, ja 34
siksi helvetin saatana vääntyi hee- metän saamataksi. Minkä lapset edellä, sen aikuiset jäljessä. Perin käyttökelpoinen hommaaikuisenkin kiroiltavaksi, jos oppii sen ulkoa. Kun joku tiukkapapiljottinen tä- dinkäppänä Seuraavaksi kuulee kyseisen sadatuksen lapsen suusta - järkevät vanhemmathan ovat sen jälkeläiselleen asiallisesti opettaneet - hän ei saa missään tapauksessa kuvitella, että se merkitsisi samaa kuin sen alkumuoto. Heemetän saarnata ja helvetin saatana ovat täysin eri pallonpuoliskoilta. Niillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tädinkäppänä saa kyytiä, jos vielä rasittaa turhaan sydäntään. HEEVATT1 Hiivatin ja Helvetin miksaus. Soundit ovat paikallaan, komppi puree ja viulut soivat kivasti takana. Heevat- ti on mitä ilmeisintä Levyraati- kamaa. Odotamme malttamattomina hetkeä, jolloin yleisneroja paitani ooses Jukka Virtanen käyttää sitä lähetyksessään ensimmäisen kerran. Sitä hetkeä voidaan kutsua mystisesti nimityksellä Heevatti-katkos. HEIKKARI Eero Järventaustan mukaan hiukan ihastelevaa sävyä sisältävä kirosana: “Voi ny heikkari, ku suli on nätti mukula, ett ihan kateeks käy!” Lapset eivät mene pilalle eivätkä joudu kasvatuskotiin heti, kun he kuulevat ti Heemetän saarnata 35
tämän sanan. On varottava sekoittamasta helkkaria (ks.) Helkkariin, vaikka etymologisesti ne ovat veljekset. Kyllä se siitä. Muista harjata hampaasi joka päivä. HEIKKARINMOINEN Iso helkkari pelissä. ...HEIKKI Lähinnä yhdy skirosanojen jälkiosana käytetty lallinkova manaus, joka on erityisesti kirvesmiesten mieleen. Omaa mielikuvitusta kyllä tarvitaan, jotta heikki osattaisiin yhdistää oikeaan aisapariin. Vielä kypsymätön, epämääräinen, raakile. Talven selän taittava tyyppi viettää nimipäiviään tammikuun 19. päivänä. Se on Pyhän Henrikin, Suomen suojeluspyhimyksen muistopäivä. Onneksi tuli Lalli ja heilautti vähänkirvestä20.1.1156. Vasta 1600-luvulla muistopäivä siirrettiin päivän taaksepäin Ruotsin mallin mukaan. Kustaa Vilkunan mukaan karhu kääntää Heikin-päivänä kylkeään ja huokaa: “Yöpuolessa, piki- palli peräsuolessa". Sitten se alkaa imeä käpäläänsä ja nukahtaa. Heikki on alkuperältään muinaisyläsak- salainen Haimrich. Kenraaliluutnantti T.J. A. Heikkilä oli Uuno Hirvosen parodinen antisankari, joka taisteli konnia ja donnia vastaan Meksikossa 20-lu- vulta alkaen. HELPPOHEIKKI Kepeästi tavaroitaan mainostava markkina- tai torikaupustelija. Arveluttavaa kiro- materiaalia. HEP-HEIKKI Moottorismiehen sporttitäräys. Ford-autoa on kutsuttu leikillisesti Heikiksi. HÄNTÄ-HEIKKI Paholaisen nimitys. Myös hyvin irtokullikas auervaara. VIHTA-HEIKKI Vihtahousun kansanserkku. Ks. Vihta. HEIKURA Helvetti-raiskaus yleisellä kura- päätteellä. Japanilaisempi versio Morokura ei ehkä ottaisi tulta. Sen sijaan Tsaukura kipinöi jo. Syksyisin ja talvisin moni varmasti haluaisi tervehtiä tai kiinnittää huomiota loskaan ennen kuin sukat kastuvat. Heikura riittää. Suomesta löytyy kymmeniä Hei- kura-nimisiä ihmisiä. He eivät ole kirosanoja kuin vihamiehilleen. Katso kenen vekseliä menet takaamaan. Valokuvaaja Hannes Heikura on fiini intuhlaajaksi pätevä. HEIPASKA Kun pysytään samoilla linjoilla, vähemmällä ripuli- suudella. HEI ROTAPUI Tyyppiä Hei, älä viitsi. Nyt ovat paholaiset irki! Se, joka pystyy kiroamaan tämän ilmaisun jäätävimmin, palkitaan välittömästi pokaalein, joista d pidä puuttuman mätiä ruumiinosia, lepakonsiipiä eikä parasta tiibetiläistä hämähäldseittiä. Ainoa kdno muuttaa tämänkaltainen hd- hulinaa-riemunhuuto kirosanaksi on käyttää äänensävyssään kyynisyyttä, jonka rinnalla kulttuuritoimittajakin vaikuttaa Pampers-vaippamai- noksen perheenjäseneltä. HEI SUN HEILUVILLE Nimimerkki Lasitehtaan Duunari Urjalasta irrottdee jälleen. Ks. su- kulaismuoto Moi sun roikkuville. Manaus d tyrmää, joskaan ei jätä kylmäksikään. Iloisen reipas tervehdys miehen sukuelimille on samaa tyylillistä tavaraa kuin (ks.) Herra siunatkoon, joka tietysti painii aivan eri sarjassa, tämän rinnalla lähinnä kärpässarjassa. Heiluvuus viittaa peniksen lepotilaan, luultavasti viu- hahteluun, sillä ilman alushousuja ja joutuisaa ruumiinliikuntaa se ei pal36
jon heiluisi. Ensimmäiset oireet ovat nivusissa esiintyvät mustelmat. HELE... Harvinaisempi kirosanalyhenne, joka toki toimii sellaisenaan voi-liit- teellä. Hel-etutavun korvaaminen hele-tavulla on tarpeen, kun halutaan saada lisätavu painavaan kiroi- luasiaan: HELEKATTI Kissa manalasta. HELEKKARI Notkahtava helk- kari-versio. HELEKUTTI Polvista notkahtava helkutti. Onhan näitä. HELEVATTI Vahtolaisen Eino Hakalan lähettämä manaus. Tavallista, tavallista. HELE VATTU Aimo Hokkanen Tahkomädtä lähetti ja kiitti. HELEVETTI Se suosituin ja tahallisin. HELEVETIN HALAVATTU Kun jokin ei mene ei sitten millään perille tai päähän. HELEVETIN HELLAHUONE Urjalalaisella nimimerkki Lasitehtaan Duunarilla taitaa olla keittiössä pikku ongelmia. HELKATTI Lähinnä länsisuomalainen helvetti- lievennys. Tosi hyvä kaveri helkutin kanssa. Kissalan poikia, ks.Hims- katti. Tuskin on mahdotonta, että yhtenä päivänä kaikkien kissojen otsasta purskahtaa esiin kaksi chillettente- rävää sensorsarvea. Helvetin katit kostavat lopulta jokaikisdle hännäs- Helevetin hellahuone
tävetäjälle ja rääkkääjälle potut pottuina. Koirat saavat myös sellaista kyytiä, että ulina kiirii horisontin takaa vielä tuomiopäivän jälkeen. Tällaisen hyvän päivätyön jälkeen, kun maailma on taas saatu järjestykseen, on hyvä palata Sheba-lautasen äärelle kehräämään ja maiskuttamaan mekka-asennossa konttaavan yksin- huoltajaemännän eteen. HELKKARI Suosittu lievä voimasana, joka lukeutuu vankasti arkikirostoomme. Se on rypäleinen, rikastettuja puoli- kuiva manaus matalaprofiiliseen elämään. Nuo pusakkatakkiset kansani yy rikkomme väsäävät kadunkulmilla ja välitunneilla helkkarin talkkareita ja volkkareita, mutta helkkari vieköön voiton sellaisenaan, ilman lisävarusteita. Kun sataprosenttinen sotaveteraani tuntee kiikkustuolissaan keinuessaan omituista kutinaa luissaan, piipun jälkeen maistuu kevätauringossa pieni helkkarikin, ja päivä on loppujen lopuksi aivan ihana. Ei helkkari (ks.) Hemmetille päijää, mutta samassa divisioonassa kyllä tapellaan. Helkkari on elämän illan aamuinen kileys, nostalginen pelmu ja rauhoittunut hapsi. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan helkkarin epäil- leen tulleen kansamme suuhun nykyruotsin sanoista helga Maria (pyhä Maria). No, esiintyyhän nykyruotsin murteissa sana helkari, ja se huudahdus tarkoittaa pirua. Älä ks. Heikkari. Se on helkkarin veli. HELVKAR1 Meinasi päästä helvetti. Tai puma oli v:een verran pahempi. HELKKUNA Kalkkunamainen hdvetti-peräinen voimasana. Naistensivujen siivu. Ämmäin taruja. Papatkin saavat osallistua isojakoon. Ei kukaan tästä pelästy. Parhaiten helkkuna toimii ajatuksissa kiroilemalla Eipähän ole tiellä. Tosin helkkunalla on resursseja aina finaaleihin asti, jos talkku- nasukupolvi kahmii aikanaan kansakunnan kaappien paikat. Ruotsin murteissa hälkona, haikuna tarkoittavat helvettiä. Alun perin ne tarkoittivat manalan jumalataren Hei’in naista. Kona, kuna oli nainen. Sulkujärven Paavon suosikkimanauksia HELKUTTI Rehellinen hemmetin tasoinen apu- hdvettimanaus, jota käytetään usein myös helkatin aisaparina. Asemansa vakiinnuttanut lievä voimasana on perin salonkikelpoinen kirody- naaminen konstruktio, joka pitäisi pikku hiljaa asettaa moraaliveron alaisuuteen rankempien kirosanojen tapaan. Aina ilmestyy kulman takaa joku pyöreä ahdistunut mamma, jonka mielestä helkutti on tunnistettava manaus, josta pitäisi pestä suu saippualla. Veijo Meren mukaan piru on taas irti. Suomenruotsin murteissa häl- kota, hälkuta, hälkuti tarkoittavat kaikki pirua. Hälkotis, h äl kota s, hälkutis ovat taas helvetti. Kyllä Veksi on sitten viisas kidismies. Hän uskookin, että kaikki edellä mainitut sanat ovat ruotsin helvete-sanan väännöksiä. Hämeenlinnalaisilla kipinätytöil- lä Maijalla, Virpillä ja Kaisalla on helkutista oma näkemyksensä. Kerran eräs luontokuvaaja yritti kuvata Grönlannissa hylkeenpoikasta eli kuuttia Parin viikon ajan kuutti oli nopeampi, se joko tärisytti jäälauttaa tai pulahti veteen. Valokuvaajan pinna kärähti molemmista päistä. 38
Hän rupesi kiroilemaan hyljettä: “Helvetin kuutti!" Vähitellen kirosanat muotoutuivat kuin itsestään muotoon helkutti. Kumpikin versio on ihan yhtä todesta otettava. Totuus on aina jokaisen mieleinen. Mikään ei de niin ekstakti, etteikö kukin näkisi senkin aivan eri tavalla. HELKUTA Jäljet johtavat aina sylttytehtaalle. Kuta-pääte tuntuu olevan varianteissa pakollista tavaraa. Vrt. Saakuta. HELKUUTT1 Tehkäämme tästä sitten reilusti oma insinööritaitoinen, motorinen jatäys- automatisoitu kirosanansa (vrt. Helkutti). Nyt tuhmat päräykset paperille ja paperi Kuutti-uusiokuoreen. Ja jos oikein kiroiluttaa, kannattaa ryhtyä runoilijaksi. Sunnuntaina 25.10.92 Suomen kansaa säväytti Helsingin Sanomien etusivun kokoilmoitus “A. Kuutti: Runotkuvat. Valoisa lukuelämys”. Iltalehden mukaan nimimerkin takana on 49-vuotias helsinkiläinen liikemies, joka pihtaa oikeata nimeään. Kustantaja Uusimaa Oy on yhtä paavohaavikkomaisen vaitonainen, vaikka ilmoitus tuli sille täytenä yllätyksenä. Kiijaa ei mainoksen perusteella myyty seuraavina päivinä kovin montaa kappaletta. Onhan se toisaalta ymmärrettävää, sillä runot on painettu keltaiselle kiiltävälle paperille vaikealukuisellaZapf Chancery -kirjasintyypillä. Moista amatöörimäistä taittoa ei sdsi pahimmalle vihamiehelleenkään, tai ehkä sittenkin jdlekin idiootille kirjallisuuskriitikolle. Ilmoituksen hinta oli 178.000 markkaa, jonka liike- miesrunoilija sijoitti omasta taskustaan. Hänellä ei ilmeisesti ollut rahalleen akuutimpaa käyttöä. Hulluilla on halvat huvit, mutta runoilijoiden elämä tulee jo tosi kalliiksi. HELLANDUUDEU Rumien ja lihavien tätien ällöttävä lepertelyäännähdys, joka ei totisesti seisauta raavaalta mieheltä muuta kuin veren. Sopii myös vauvojen puhutteluun, kun järkevämpää sanottavaa ei keksi. Satunnainen matkailija Juhani Mäkelä vdsi kerrankin tehdä mielenkiintdsen miehen sidundämää kummallisesti avaa- van kuvatutkielman hellanduuddi- maailmasta. Onko kaikki syy sittenkin äidissä, joka pelkkää rakkauttaan ja hyvässä uskossa pakotti pojan nielemään pilaantuneenkin maksalaatikon? Ks. Hellanlettas. Se tulee tuossa ihan perässä. HELLANLETTAS Pikkukylän kemikaliotavaraa. Lettuja hellalla. HELSINKI Eero Järventaustan mukaan Mouhi- järvellä, Nokialla ja Tampereella kuultu lievä helvetti-johdannainen: “Voi nyh helsinki, että mä paremmin tuuj ja sanon, mimmosta rääkkiä toi pellonkuakkiminen on!” Hdsinki on ollut Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki 27.3.1812 alkaen. Virallisesti Stadi tuli kaupungiksi vasta 1959, sillä kuningas Kustaa Eerikinpoika Vaasa perusti Helsingin 12.6.1550 vain kauppa- ja purjehdussäännöllä. Ensin se piti perustaa Santahaminaan, mutta Eerik Flemingin ansiosta pitäydyttiin Hdsingeforsin koskelle. Vantaanjoen suu oli suuren idäntien varressa jo ennestään tuttu kauppapaikka, jonne tultiin Hämeestä saakka. Hdsingin nimen vanhin tunnettu muoto on Hedsingha, joka alkujaan tarkoitti ehkä Vantaanjokea. Sen 39
suupuolelle kasaantui varhaiskeskiajalla Hälsinglandista peräisin oleva ruotsalaisasutus. Myöhemmin nimeä pidettiin Vantaan kaupungin edeltäjän, Helsingin pitäjän, nimenä (ruotsiksi Helsinge). Veijo Meren mukaan Helsinge on johdettu sanasta hals (tässä yhteydessä seudun läpi kulkeva yhdystie). Ruotsiksi kaupunki oli Helsingfors, 1552 Helsingefors (helsinkien koski). Helsinki oli hälsing (niemellä asuva), hälsinge (Hälsinglandin asukas), muinaisruotsissa Haelsin- gialand. Se on johdettu sanasta hals (vesistön kapea osa; muussa tapauksessa myös niemi). Helsingefors oli ehkä niemellä asujien koski. Mui- naisnoijan helsingr ja nykyislannin helsingi on hanhi, joka kaulastaan valkoraitaisena hannuna on saanut nimensä kaulaa tarkoittavasta sanasta hals. Kuningas Kustaa Eerikinpoika Vaasa oli alkujaan hyvin velkaantunut, mutta keskiajalla veloista pääsi helposti eroon käymällä sotia velkojia vastaan. Siitä sai vielä kivasti kipurahat korkoineen. Kuningas halusi eroon hansan holhouksesta, ja siksi Uudenmaan talonpojat di vieroitettava Tallinnasta. Kauppaa piti ruveta käymään Helsinginniemellä. Kun vielä Rauman, Porvoon, Tammisaaren ja Ulvilan porvarit pakotettiin vasten tahtoaan muuttamaan pois kotoaan vieraan kosken rannalle, city alkoi syntyä. Helsinki perustettiin siis rahan vuoksi. Ensimmäiset privilegiot Helsingille antoi vuonna 1569 kuningas Juhana III (silldn Turussa hoviaan pitävä Juhana-herttua), joka oli kuuluisa erityisesti papusopparesepds- tään. Suokaasu oli ilmeisesti tavallista tulenarempaa, sillävuoden 1808 tulipalo 17. päivänä marraskuuta mahdollisti uuden asemakaavan (linnoitusupseeri Ehrenström). Tapahtui kaikenlaista, kunnes alkuvuonna 1993 Helsingissä julkistettiin Suuri Kirosanakirja. Helsinkiini on eräs harvinainen, muun muassa Helsingistä tavattava graniittimuunnos. Vrt. Halsinki. HELSKATTI Ruotsalaisittain helvetin verot. Kirouksesta ei ole todettu olevan mitään hyötyä. Verot kiristyvät. Ovelaa, sanoisi Iiro Viinasen neuvonantaja, ovelaa. Mitäs sitten verotettaisiin, kysyisi Iiron toimeksipanija. Omaisuuden ja tulojen rokottamisen jälkeen voitaisiin rokottaa henkilökohtaisia menoja, Iiron lakiasian- tuntija ehdottaisi. Lopuksi verotamme itse veroja, Iiro itse tuumailisi. Kulti, mitä veroja sinä tänään keksit, Iiron vaimo utelisi päivän päätteeksi. Ks. Hiiskatti. HELSKUTTI Tuttu ja turvallinen helvetti-vaihtoehto ajatelevalle maalaissielulle. Niin rennolle miehelle kuin tomeralle naiselle sopiva kirosana antaa itsevarmuutta hankalissakin tilanteissa, repesipä tilauskuponki väärästä kohdasta tai putosipa kananmunasta kuorenpalanen paistinpannulle. Juusefiina Ristimäki kiroili Siu- ron torilla: “Älä nyh helskutti hosu sen tonkkas kans, mistä mä sun kip- pos täytän, ku piimäpyttyni meni nuriks tosa Maurin ahteesa, eik ok ko juur nualu pohjasa!” HELSKUTA Helskuttaa kannattaa, jos hölskyttämistä on. Poliittinen jännäri. HELVATTI Jokaisessa meissä on sen verran 40
manaajaa, että oman version löytäminen viidestä pääkirosanasta ei ole vaikeaa. Kun kirosanaan lisätään vielä tehoa (W), helvatti on valmis. Se on aiemmin ollut yksi yleisimmistä helvetti-eufemismeista, tänään se on pahasti pudonnut metron kyydistä. Alkaa olla jopa realistista sijoittaa se lastenkirosanojen laariin. HELVA Nujerrettu pienoiskiro- sana. HELVATA Saakuta-tyyppinen helvetti-teos. Suositellaan myös ennen ja jälkeen pääaterian (perkele, saatana, jumalauta, helvetti tai vittu). HELVEKKO Helvetti-sanan epämuodostuma. Sananmukaisesti kyse on helvetti- ryppäästä. Kirosana on kankeahko, kuiva ja pölyinen, lievästi hapettunut, merisuolainen ja päivettynyt, myös jonkin verran riistävä, ahne ja kermainen, jopa pajuinen, vaalea ja rispaantunut, tarvittaessa maataloudellinen (vrt. karjakko), ohut (vrt. kapeikko) ja jänteikäs (vrt. nuorikko), ei missään nimessä hutkuttele- va, huriseva tai huhmareinen, tosin mdko karstas, venteä ja olkeinen, aavistuksen jälkeenjäänyt, sivistymätön ja keskustapuolueinen, sekä tietyin rajaehdoin vapaa, elävä ja joutuisa. HELVETTI Yksi viidestä pääkirosanasta. Suoraviivainen, tyly, sotainen äidinkielemme peruspilari. Suomen yleisin hengitysharjoitus. Tappelupukarin kirosanastoa. Tähän eivät koske Katri-Helena eikä Eila Torvela. Hdvetti on kaiken lähtökohta, kaiken päätös. Armoton ja kovettunut kuin Clint Eastwood. Nahkatakin haju, moottoripyörät, tupakka. Kun on Danten Jumalainen näytelmä, on myös helvetti. Kun on sota, on myös hdvetti irti. Kun on Sevillan Maailmannäyttely, on myös Helvetinko- lu. Helvetti merkitsee manalaa ja kuolemaa. Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirjan mukaan helvetti on tuskan paikka. Sen kreikkalainen nimitys on (ks.) Gehenna. Jerusalemin eteläpuolella Hinnomin laaksossa poltetut lapsiuhrit, Joosian toimittama alttarihäpäisy ja alituisesti palavat suurkaupungin jättdden hävi- tystulet saivat Ge-Hinnomin vaikuttamaan kansan käsityksissä synnin ja ahdistuksen paikalta. Siksi nimi tuli vertauskuvallisesti käytäntöön puhuttaessa ikuisen rangaistuksen paikasta helvetistä. Siellä nähdyistä näyistä myös muodostettiin kuvia kadotettujen kohtalosta. Helvetti ei siis ole pelkästään Länsi-Sveitsissä asunut kelttiläinen kansa. Nykyruotsin helvete on alkuperäiseltä merkitykseltään kuolemanrangaistus. Veijo Meren keräämiä kantamuotoja tai sukulaisia ovat myös helviti (muinaisnorja) ja hd- vede (nykytanska). Skandinaavisiin kieliin sana on lainattu keskialasak- sasta (helliwiti). Anglosaksien (hd- lewiti) kiroilusta englannit jaksoivat tavata vain alun (hdl). Muinaisger- maanien hei- ja hai- merkitsivät kätkeä (esim. saksassa Hellbank, laivan kannen alla oleva tila). Muinaisruotsin sanat hael (kuoleman- valtakunta ja kuolema) ja vite (rangaistus) yhdistyivät jo pakanoiden kulta-aikana. Siitä kuolemanrangaistus. Muinaisnorjan Hd, kuoleman jumalatar ja kuolemanvaltakunta iskostui kapeakatseisten kristittyjen germaanien tohelluksista lopulta vanhan kunnon helvetiksi, jossa pyhimysrenkaisten pappien mielestä sarvipäät räkättävät vahingoniloi- 41
Helvetti 42
s esti tulenlieskoissa. Helvetillä on monta nimeä (ja usein erikseenkin kirosanoja): Hei, gehenna, sheol, manala, vainajala, kadotus, kiirastuli, tuonela (sisältää sekä paratiisi- että hdvettiosaston), Tuonela, Pohjola, Pimentola, Haades, Tartaros-kuilu, Valhalla, Ner- gal ja noin miljardi muuta, joista mukavin ei suinkaan ole anoppila. “...ja joka päivä tulee helvetistä tuoreita kukkia”, kirjoitti Edith Södergran kokoelmassa Eräs Elämä. Sotilasslangissa helvetti tarkoitti Kymen Pioneeripataljoonan aliupseerikoulua. HELVETIN ESIKARTANO Sulo Aittoniemen (Smp) ja Pekka Rädyn (vihr.) mielestä helvetin esikartano on Eta (Euroopan talousalue). HELVETINHAUT A Eero Järven- taustan mukaan Nokian Penttilässä olevan tien jyrkän mutkan ulkokaa- ren sivussa on syvä kuoppa. Palatessaan Tampereelta eräs markkinamies ajoi mutkaan varomattoman lujaa, jolloin hän suistui hevosineen rattai- neen kuoppaan. Mies kirosi: “Olipa siinä hdvetimmoineh hauta!” Vidä nykyisin paikka tunnetaan Helve- tihhauran ahteen nimellä, vaikka tapahtuneesta on pitkälti toistasataa vuotta. Perilliset ovat pitäneet huolta, että manaus on yhä voimassa. HELVETIN HENKÄSY Järven- tausta-kirous isosta asiasta pienen keskellä. “Helvetih henkäsy, käskee siinä sitte vantiksilla pärjätä!” HELVETIN KUUSTOISTA Hyvin yleinen kommarimanaus. Olettamukseen, että se olisi Mikkelistä, täytyy suhtautua varauksella, kunnes muodon keksijä astuu rivistä esiin ja tunnustaa kaiken, ja vähän yli- määräistäkin varmuuden vuoksi. Kirous perustuu toukokuun 16. päivään vuonna 1918, jolloin talonpoi- kaisarmeija esiintyi valkoiselle kenraalille käytännössä4.5. Kymenlaaksossa päättyneen kansalaissotamme paraatissa Hdsingissä. Jotkut työläiset ovat vieläkin katkeria punaisten häviöstä. HELVETTU Mouhijärveläistä hdvetti-väännöstä Eero Järventaus- tan mukaan: “No voi ny h hdvetuh hdvettu tonkakaran naamaa, ku räkä roikkuu ko yksöisev varsan kinttu!” HELVITS Elvitselyyn. HELVITTI Naisparka. Tuskin hänkään alun perin halusi, että emättimessä olisi joku päivä hdvetti irti. Jo Agricola tiesi hdvitin. Ks. Vitti. HELVETIUS Ranskalainen filosofi, ensyklopedisti Adrien Helv6tius (1715-71) piti ihmistä aistimusten ohjaamana koneena. HEVON HELVETTI Tällä kirosanalla voi jo saada pankista lainaa. Ks. Hevon... HEMMETTI Hitto-sarjan legendaarisia, armollisia, reiluja helvetti-kiertoilmaisuja. Klassinen linjakkuus on kömpelöllä tavalla vakavasti otettavaa karhun- painia. Tunnetusti tämä kirjallinen, sotilaallinen miehekkyyden nuori- sopeili lievittää karheaa kurkkua. Sen isällinen pehmeys yhdistettynä lopputavun tiukkuuteen herättää sopivassa suhteessa kunnioitusta ja empatiaa. Kakkukahvien arvoinen. Varo polttamasta kieltäsi. Mummosi on kuitenkin sitä mieltä, ettet saa kiroilla. Syyn ja seurauksen laki on armoton: rankaisemisen myytit rassaavat yhä yhtdstä omaatuntoa. Ihan kuin hemmetti veisi suoraan hdvettiin. Hemmetti on Virallisen Kirosa- nasäätiön toimesta myönnetty spon- sorikäyttöön äärimmäisen taitavalle maailmanmestarille Formula 1 -ajoilta. Mies on tietysti Mika Häkkisen PR-asioita hoitava monacolainen Keke Rosberg, autonkuljettaja. 43
HEMPUTT1 Vahtolaisen Eino Hakalan lähettämä efekti. Naisia todennäköisesti hempukoiksi kutsuva valtakunnans- ovinisti Seppo Hyrkäs istuu nyt aloilleen ja hemputoi. Tässä (ks.) Him- putin sisarmanaus pitää puoliaan, korvat naisellisesti höröllään se kuuntelee, kuka taas kiusaaja miksi. Onko nuttura kierossa? Pilkistääkö terveysside? Roikkuuko lii vintäyte? Hemputin viehkeä naisellisuus kruunaa ikäneidon, joka on jo oppinut salaamaan ikänsä. Sitä ei saa sortaa. HEMSKATTI Cissus domesticus on varsin yleinen lievä voimasana. Ruotsalaisittain kotiverot tai kotiaarre. Hemskatti on sisartuote (ks.) Hirnskatista, mutta se ei samalla lailla tarvitse p-kiijai- mia variantteihinsa. Otetaan rauhallisesti ja tutkitaan asia vielä. Ehkä hemskatti riittää, onhan se vain yksi tuhannesta. Tai jos sittenkin lähtisimme käsittelemään sitä? Popsi hemskatti suuhusi ja pureskele. Minkä tahansa manauksen kitiini- kuori kyllä särkyy. HEMSKATE Noniin, heti löytyi emosanan rohkeudelle katetta. HEMSKAUTI Pelkkää päätetyöskentelyä. HEMSKURA Kirosuu sottaa jo. Anna periksi. Nielaise pois. Näitä variantteja on tietysti loputtomiin. Niitä ollenkaan aliarvioimatta on hyvä muistaa, että yhdenkin kirjaimen erosta sana saattaa muuttua radikaalisti. Jumalasta tulee humala, pastasta paska ja tuikusta mulkku. Siksi joku arvon lukijoista varmasti näkee hemskurassa suurta merkityksellisyyttä. Se voi tuoda lapsuudesta mieleen Hems- kur-nimisen maatilan tai komean paronin syksyisellä puistotiellä kiljaiseman sanan. Se voi muistuttaa äänteellisesti sen yhden inhottavan roiston, joka vei kanalan kaikki munat pääsiäisaamuna, nimeä. Se on voinut peräti olla ensimmäinen kirosana. Jokainen ihminen kantaa sisällään joidenkin harvinaisten sanojen muistomagiaa, joka saattaa pulpahtaa uudelleen esiin vuosien jälkeen. HEMSKUTTI Tunnari soimaan. Kotibileet alkavat! Hemskutti on vapaa ruotsin- käännös kotitansseista, jotka pidetään mukavissa vibraatioissa. Laulu kaikaa, olut virtaa ja seksitauteja vaihdetaan kuin kuulumisia Sivis- tyneemmissä merkeissä keskustellaan marxismista ja verrataan keskenään partojen täikantaa. Hemsku- tissa on potkua juuri sen verran, että lysti ei lopu kesken, mutta se loppuu täsmälleen silloin, kun viimeinen tilkka on tyhjennetty. HEMPSKUTTI Tuo p-kirjain saa voimasanassa helposti aikaan hem- pukkamaisuutta. HEMPSKUPPI Hempeä ja vanhahtava (ks.) Impskuppia muistuttava pöräys. HENSKELIT Eero Järventaustan mukaan toisen maailmansodan aikoihin ilmaantunut, sievisteleväksi tarkoitettu hauska pehmokirosana, joka tunnetaan muun muassa Nokialla: “Henskelit, ko varpaitani pakottaa, ku ma panin noi uuret kenkät, ja ne ov via niin kankeet!” Ny rkkeilijä ja T V-toimittaja Simo Rantalaisen tavaramerkki on henkselit di olkaimet eli viilekkeet di housunkannattimet. Luultavasti ja toivottavasti hän kehittyy tyylissään. Viisikymmentä vuotta jatkuva henk- selityyli alkaisi haukotuttaa. Kou44
lussa henkseleitä paukutellaan salaa niin että sattuu. Editoiminen on usein henkseleiden vetämistä suurten tekstiblokkien yli. Sana on peräisin ruotsin sanasta hängsle (olkaimet). HERJA Heijan merkitys on vaihdellut halveksittavasta, häijystä, kuijasta ja luijuksesta huoraan ja porttoon. Nykyisin se tarkoittaa solvausta, piikittelevää vitsiä. Sen sukulaisuus (ks.) Huijaan on liian ilmeinen, jotta se välttäisi tietyn surkuhupaisuuden. Rikoslain 27. luvun 4. pykälän mukaan kuolleen miehen muiston häpäisemisestä voidaan langettaa enintään puolen vuoden vankeusrangaistus tai sakot. Kunnianlouk- kausasioita käsittelevä laki hyväksyttiin säädyillä vuonna 1889 ja tuli voimaan vuonna 1894. Niihin aikoihin solvauksista ja heijauksista käräjöivät toimittaja Pirkko Kuosmasen mukaan lähinnä vain naiset keskenään (HS 19.11.92). Suuren Kiro- sanakiijan tarkoitus ei ole häpäistä ketään, sillä se puolustaa miehen kunniaa loppuun asti. Ironisiksi tai isällisen kurittaviksi tarkoitetut viittaukset jokuolleisiin tai vielä eläviin henkilöihin on tehty kaikella lempeydellä. Kuka nyt siltoja polttelisi, paitsi lahjottu virkamies. Mutta peli on kovaa, ja sitä pelataan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan kurinalaisen johdonmukaisesti. Konsensus on mieskunnian vastakohta. HERJEE Mennään jo herrojen- huoneeseen. Ks. S us siunatkoon. HERJUNSUNI Peräisin muinaisruotsin sanasta häriunsun (porton poika, paholaisen poika). HERPES Varomattomien miesten helmasynti ja naisten yksipiippuinen suusta- suihinotto. Kiusallisesti herraa, helvettiä ja persettä sotkeva kirosana, josta ei ottaisi selvää, ellei se olisi myös virus. Kirosanana ei mitenkään kummoinen. Suositellaan toisarvoiseen käyttöön, myös tanssiravintolassa pelotteena kiusankappaleiden kuuloetäisyydellä. Eri herpesvirukset aiheuttavat huuliin, silmiin ja sukuelimiin pieniä rakkuloita, jotka voivat puhjeta kirveleviksi haavoiksi. Muutamassa viikossa parantuneena virus voi silti iskeä joskus takaisin samassa paikassa, koska se viihtyy limakalvossa kuin kotonaan. Herpes simplex luo synnyttimien yskänrokkotuleh- dusta. Herpes genitalis on sukuelinten herpes. Huulirokahtuma uusiutuu helposti vastustuskyvyn heikentyessä (vilustuminen, stressi). Herpes zoster on vyöruusu, luultavasti myös vesirokon aiheuttajavirus. Se iskee vartaloon laajallekin alueelle. Viruksen tappavaa lääkettä ei ole. Herpetologia on matelijoiden ja sammakkoeläinten tutkimus. Heibo- logia on rikkakasvitiede. Herba on yrtti, Herba on keskihintainen yrtti- likööri, Herbamare on yrttisuola- merkki. Graafisen suunnittelualan Pelle Peloton on Herbie Kastemaa, joka valittiin vuoden graafikoksi saman vuonna kuin Tanska voitti Euroopan mestaruuden jalkapallossa HERPESPERSE Ei se ihottuma sinne nyt jouda. HERRA... Taivastelevan kirosanayhdistelmän armoton, miltei juhlallinen etusana, siunaileva kirosanatituleeraus. Isoäitien hapanta materiaalia. Ei pakanoille. HERRA IE Sinikka Savanheimo Seinäjoelta tarjoaa suomalaisille tätä manausta. Ie on Jeesuksen lemppari. 45
HERRA ISÄ Tarkoittaa Jumalaa. HERRA JUMALA Tarkoittaa Jumalan Jumalaa. HERRA MUN JEPPE Nimimerkki Koivuharju Urjalasta tietää sangen persoonallisia variantteja. Herra Lahtinen lähtee lipettiin. HERRA NÄHKÖÖN Kaikkinä- keväksi Jumalaa kutsutaan. Mutta eipä hän nähnyt, missä oli Aabel, kun Kain oli veljensä listinyt. Hän toki kuuli Aabelin veren äänen maasta. HERRA PARATKOON Jumala on myös lääkäri, jolla on parantamisen taito. Ei ihmispoloinen muuten olisi iät ja ajat kutsunut Herraa apuun. HERRA SIUNATKOON Kukapa kieltäytyisi siunauksesta silloin tällöin? Ketä ei kiinnostaisi hyvyys, menestys, varjelu tai armo sellaiselta suhteellisen luotettavalta tyypiltä kuin Jumala? Ainoa ongelma on se, miten sellaisen paketin saisi järkät- tyä mahdollisimman huomaamattomasti. Ei Jumalakaan varmaan aina kotona ole. Ks. Siunakkoon. Herra siunatkoon HERRA VARJELE Jälleen normaali mummorukous. Kaikki eivät pyydä etanaa näyttämään sarviaan. HERRAMUJEE Minna Hapulin mukaan pohjoispoh- janmaalainen ruokalaji, jota nautitaan yleisesti pyhäinpäivänä. Muje on rasvassa piehtaroiva kalamuhen- nos, kalaksi käy muikku tai lahna, miksei ruutanakin. Sitä pidetään rasvatynnyrissä useita viikkoja. Samalla talon isäntä voi valmistautua pyhäinpäivän viettoon selvittämällä päänsä. Rasvamuhinut kala survotaan tahnaksi (emäntä tekee tämän, isäntä voi pahoin), ja siihen lisätään lihaliemi sekä yrtit eli suola. Pohjanmaalaisen uskomuksen mukaan Herrakin syö mujetta pyhäinpäivinä. Uskomuksena se pysyykin, sillä kuolevainen ei tähän töhnään koske. Emäntä maistaa, mutta vain etiketin takia. Herramujeen ulkonäkö on sen verran epäesteettinen ja maku gast- ronomisrajoitteinen, että se on hyvällä syyllä heivattu kirosanaosas- toon. Olkoon se lohtuna pohjanmaalaisille. HERTTAMUJEE Muje on kansan keskuudessa muikku. Helsingin Kaupunginteatterin sytyttävä, ilkikurinen, taiturillinen näyttelijä Juha Muje (s. 1950) on heittänyt muun muassa Eeron, Nyyrikin, Romeon ja Tartuffen roolit. Ks. Heittänen. HERRAN... Muorien suosimaan taivasteluun sopivan kirosanayhdistelmän etusa- nan genedivimuoto. Raamatun mukaan herran pelkoon viisauden alku. Siihen luterilaiset suomalaisetkin uskovat, ja vannovat siksi vaatimattomuuden ja nöyristelyn nimeen. Joissakin herrasteluissa voi-etuliite tuo lisänapakkuutta. HERRAN HUTI Ohilaukaus on mahdollinen itse pääjehultakin. Hermhutilaiset tunnepiedsmissään tuskin tunnustaisivat sitä. Mutta kreivi von Zinzendorf on kuollut jo 46
yli 200 vuotta sitten. HERRANJEE Kyse ei ole jee- jee-pojista vaan Jeesuksesta. Ks. Sus siunatkoon. HERRANJESTAS Toisin sanoen Jumalan poika. Happovapaa. HERRAN KÄTKYET Kapteeni Haddockin manaus, kun hovimestari Nestor ilmoitti portailla uudesta hirveästä tapauksesta (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Ei se laatu, vaan määrä. Jeesukselle riitti kehtojen sijasta härkätallin seimi. HERRAN PERKELE Eino Hakala Vahdosta toi ilmi tämän brutaalin mutta kimmottoman version. Ks. Iesus. HERRAN PIEKSUT Kapteeni Haddockin manaus, kun milanolaisen Arturo Benedetto Giovanni Giuseppe Pietro Archangelo Alfie- do Cartoffoli kyyti alkoi mennä jo liian pitkälle (sama Tuhatkaunon tapaus). Ks. Ryssä/Ryssän pieksut. HERRAN TÄHDEN Normaali siunausparsi kirkolliseen kiroiluun. Ravintoloiden tai hotellien tähtiluo- kituksessa herran tähden ravintolat tai herran tähden hotellit eivät juurikaan päijää läpikaupallistuneessa markkinataloudessa. HERRAN T ÄHREKKÖÖN Edellisen muiteinen muoto. HERRANEN AIKA Ihan oma tapauksensa. Mummojen ja äitien taivastdu. Klassikko, jonka parahdusaste on kelvollinen ja hyväksytty. Epämääräinen aikamääie, englantilaisittain MisterMinit, jonka salainen lakastajataron Ndti Aika. Jopa Howard Hawksin mielestä herrat pitävät vaaleaveriköistä. Herranen aika pohjautuu Greenwichin ajan apokalyptisiin näkymiin. Ajan- taju on siis maisemaa, joka on kulumassa loppuun. Tätä syvän filosofista aspektia mummotkaan eivät ole tulleet ajatdleeksi. Ehkä he siksi ovatkin mummoja eivätkä nuoria naisia vanhassa hautakummussa. Atomiajan sekunti standardoitiin kansainvälisesti vuonna 1964, kun sinä vuonna ei ollut parempaakaan tekemistä. Määritelmän mukaan sekunti on se joskus ikuisuudelta tuntuva aika, kun cesium- 133-ato- min sisällä eräs säteily on värähtänyt 9.192.631.770 kertaa. On siinä ollut toimistotytöillä laskemista. Valovuosi on sen sijaan pituusmitta, jolla voidaan mitata vähän suurempiakin etäisyyksiä kuin Raimo Qaskiven kivesten välimatkaa. Kriittiset hetket tuntuvat siis olevan aina läsnä. Ehkä se on maailman tasapaino, ikuinen hyvän ja pahan vakioituma. Maailmanloppuja ennustetaan joka kalenterikuulle, todisteita kaivetaan mitä uskomattomimmista asiayhteyksistä. Hesekiel oli profeetoista yksi, Pentti Linkola toinen. Maailmanlopulla voidaan tehdä rahaa. Myös herranen aika on rahaa. Vrt. Hyvänen aika. HERTSEGOVINA Historiallinen maakunta Länsi-Ju- goslaviassa, ennen ensimmäistä maailmansotaa Itävallassa, ennen vuotta 1878 Turkissa ja osmanien hallussa, ennen vuotta 1483 serbien ja kroaattien hallussa ja ennen 600- lukua illyrialaisten hallussa. Bosnian kaveri, tuttu 90-luvun sisällissodasta, kansainvälisen urheiluboiko- toinnin uhri. Tavutukseltaan ja poliittiselta väritykseltään repaleisen ehtaa manausta. Ks. Serbi. HERTSUMAREPALE Herttisen johdannainen. Tämän manaukset humanoidit ovat varmaan tuoneet vieraalta planeetalta. Hert47
sillä on taajuuden yksikkönä voinut olla osaa revittyyn sumaan, kun sen sijaan von Hertzenin kunniakkaalla suvulla ei valitettavasti ole mitään yhteyttä sanan kirotaustaan. Nämä kuuluvat sarjaan huuhaaetymologia. Mutta eikös tuo manaus itsekin ole vähän samaa kastia? Ei joka kirosanan otsassa killu vamamerkkiä. Koska Hesperomithiformes oli kuikkaa muistuttavana, jopa 180- senttisenä ja lentokyvyttömänä liitukauden lintulahkona varsin primitiivinen, hertsumarepale sopisi oivasti arjen piristeeksi sanavirtuoosi Jukka Kuikalle. Hesperomis rega- liksen leuat oli nimittäin varustettu hampailla, mihin mitkään myöhemmät linnut eivät ole kyenneet. HER1TANEN Herttisen variantti, herttainen kirous, melkein herttua-apinoiden älykkyys- tasoa. Las Vegas -muzak soi. HERTTA Korttipakan punaisen sydämen maa, sydämen symboli, rakkauden herttainen syli. HERTTAHUU Tämä kirosana ei kummemmin pelota yhtään ketään. Tuskin edes korsi metsässä vavahtaa. Jos haluat tehdä todellisen vaikutuksen kanssaihmiseesi, ks. Rää- tikkä. HERTTAMUJEE Muikkuma- naus. Ks. Herramujee/Herttamujee. HERTTANEN AIKA Korkea aika ilmoittautua kansalaisopiston kiroi- lukursseille. Ks. Herranen aika. HERTTANEN SENTÄÄN Nyt on kyllä jo maailmanloppu lähellä, kun näin törkeästi manataan. Täti- lauma tulee ja nielee: se on kuin maanvyörymä, joka hukuttaa poloiset miehet tukehduttavien rintojen alle. Varokaa sateenvarjoja! HERTTINEN Mummo Ankan tasoista kevytmuusia, josta on unohdettu suola Hertd- sellä saavutettaisiin ehkä juuri ja juuri 4H-piirimestaruusmitali. Virkkuukoukut esiin ja kaffetta pöytään. Sinänsä kepeänä ja turmeltumattomana voimasanana herttinen käy tuimiinkin tilanteisiin, koska sen shokkiarvo on järisyttävä. Ei uskota vai? Raakalaudasta kirveellä veistetty, ahavoitunut mies kokeilkoon herttistä ensi tilassa HERTTI Iskevä lyhennelmä. HERTTILEI Svengiä. Ei kipu- käyttöön. HERTTI MUN OLLEN Vesa Rutanen Oulusta lähetti matkaan tämän manauksen. Siihen ei Simon Kiivailija kompastuisi. HETTANTETTAA Hevostallikulttuuria Toista nuoruuttaan elävien ikääntyneiden duudeli- manaus. Vähän A-olutta sekaan ja sekoaminen on valmis. Katajainen kansamme ei niin vain sorru hettan- tettaan, koska se edistää imagonlas- kua varsinkin silloin, kun kiroilijan aggressiogeenit eivät aivan täsmää tämän hellän manauksen kromosomistoon. Hettantettaa on ihan kro- mosoma, siinä kaikki. Virallisen Nimikkokirosanasääti- ön määräyksestä (asetus 10/92) hettantettaa suositellaan Marimekon Kirsti Paakkasen erikoiskäyttöön. Lenita Airisto ja Aira Samulin ovat ensimmäisellä ja toisella varasijalla. HEVEurm Tämä sovellus helvetistä osoittaa hauskaa sorminäppäryyttä, kun 1-ja v-kirjaimet ovat ryhtyneet kuurupii- losille. Siilinjärven kolmikko (Leena, Katru ja Saara) on ollut taas asialla Ilman muuta hevelettiin on päästy törmäämään muuallakin Suomessa, sillä strategisten kirjainten vaihtelu on sangen yleistä sy vis- 48
säriveissä. Kondnkieli on tästä vielä kaukana. Tietysti sattuu vahinkolau- kauksia. Omituinen höpöttäjäon siitä höveli, että hän heveltää niin ettei ehdi henkeä vetää. Sanatkin menevät joskus sekaisin. Pokka siitä kärsii. HEVILETT1 Pitkät hiukset ovat edelleen paras tuntomerkki heavy metallimiehelle. Raskaan saijan musiikki ei ole mitään pläkkipeltiä vaan katkaistua terästä. Monet rokin suurista hiteistä ovat peräisin juuri Led Zeppelindltä, Uriah Heepeiltä, Aerosmithdltä tai Guns ’ n’Rose'eil- ta. HEVON... Karkeaksi käyvä etuliite yhdistel- mäkirosanoissa. Hevosesta enemmän hevoskirjoissa. Vaikka se on uljas animaali, vain ravikenttien kuninkaana sillä on tarpeeksi koros- tetta lyhyeen esittelyyn. Jos haluat olla vitsikäs, lähetä ystävällesi he- voskortti. HEVON HELVETTI Myös sopii kuunnella omasta suustaan muotoa Hevon helevetti. Lisätavu ei tee pa- hitetta, kun oikein haluaa päästää ilmoja pihalle. Mieluummin kiroile kuin lyö. HEVON HUTTU Huttu on puuro, jauhovelli. Hutunkeitto on pesä- pallopelin alussa tapahtuva isonyrk- kisten kapteenien mailanvarsimitte- lö. Hevoset eivät pelaa edes pingistä. HEVON HÄNTÄ Joensuulaisen Leena Seppäsen mainitsema, lasten korvat kestävä kirosana. HEVONLEHMÄNVITTUJokai- nen saa syvällä itsessään tutkiskella, mitä tämä mahtaa tarkoittaa. HEVONPASKA Uudenmaan rakuunapataljoonaa on Antti Penttisen mukaan kutsuttu Hevosenpas- kapataljoonaksi. HEVONPERSE Partitiivimuoto eli osanto on Voi hevonpersettä. HEVON SUTI Astetta vahvempi lastenkirosana, joka viittaa (ks.) Perseensutiin. HEVON VITTU Varsin tehokas ilmaisu, kun halutaan mitätöidä jokin asia perusteellisesti vasten toisen naamaa. Oikeaoppisessa lausumisessa huomataan, että sanat pidetään Hevon helvetti
ehdottomasti erillään. HEVONVITUN LEHMÄNPER- SEEN LINKKU Veikko Hirsimäki Lappeenrannasta on yltänyt pitkään muotoon. Variantteja löytyy. Pia Määttäsen mukaan 70-luvulla vaikutti lahtelaisessa sanomalehdessä urheilutoimittaja, joka oli syntyisin Salosta. Liekö urbanisoituneena kaivannut maalaiseloa? Yhtenään hän hoki Voi hevovitulehmänperse. Paino oli tavuilla he ja leh. Määttäsen mielestä sanonta oli selvästi sukua Kalevalan poljennolle. HIIUKELLARI Hii-alkuinen (ja siksi ensin hiivatti- tai hiiskatti-odotuksinen) mielipuo- limanaus mustan huumorin väijää- mille kiroilija-alokkaille, jotka eivät tiedä, että hiilikellari tarkoittaa vertauskuvallisesti manalaa. Hiilikella- rista on hyvä tarpeen vaatiessa aloittaa nousu Kyrpä-tason mestarikiroi- lijaksi. Todella asiaan intoutunut hakee määrätietoisesti komelluksia ja erehdyksiä saadakseen tilaisuuden haijoittaa kiroilutaitoaan. Silti möhläyksistä ei kannata tehdä suurta numeroa, ellei ole amerikkalainen. HIISI Kirosanojen kolmosketjun takapakki. Luottokelpoinen vanha kirosana, joka viheltää mukavasti kitalaessa. Kansantalouden elvyttäjä, vientikaupan pelastaja. Myytäköön parhaimpien kirosanojemme lisenssioikeudet ulkomaille, kun Martin Saari- kangas on saatu presidentiksi. Hiisi parantaa pikkuhaavat kuin hunaja. Hiisi on kirosanojen teddydäin. Kun oikein kovasti halutaan jostain eroon, sanotaan Hiisi vieköön. Yksinkertaisempaa olisi tietystä heittää kehotus Painu hiiteen, mutta tässä kiijas- sa on tarkoitus pääsääntöisesti vain kiloilla. Hiisi on pakanallinen uhripaikka, paha metsikkö, syijäinen ja kammottava paikka, tai metsänhaltija, paha henkiolento, kammottava jättiläinen. Hiisejä riittääkin metsähii- destä vesihiiden kautta vuorihiiteen. Vaikka vesihiisi sihisi hississä, humalainen pystyy kiroilemaan kieli keskellä suuta. Ks. Hitto. HIISKATTI Ostakaa! ostakaa! Halvallakirosana, joka on kuin nenänniisto. Edulliset maksuehdot. Ei luottokortteja. Vaihdetaan myös pienempään, miel. kantakaupungin alueella. Hiiskatti on hiisivero, jonka jokainen saa määritellä itse. Miksi kiroilla, jos voi huutaa kiroilusta vain sen verotusosuuden? Nyt epäonnistuminen on entistä helpompaa, koska sen välittömistä verbaalisista jatkotoimenpiteistä voi olla hiiskumatta. Ei enää kiroilua, nyt vain kiroilu- vero. Verbi hiiskua (kuiskata, hiljalleen liikkua, hehkua) on muun muassa karjalassa ja aunuksessa myös muodossa luiskata. Hiiskatti on tällöin eräänlainen imperfektin passiivi: (häntä) kuiskitutti. HIIVATTI Kirosanamaajoukkueen vilttiketjun sentteri. Suosittu, perinteinen ja köykäinen kepulikonstimanaus. Hiiva on käyte, kaljan humalakeite, humala. Sillä nostetaan taikina tai kotiviinissä alkoholipitoisuus. Ilmaus hiivaknuutti, hiivanuuti johtaa tammikuun 13. päivään (Knuutti), jolloin jouluoluesta oli vain hiiva eli sakka jäljellä. Verbi hiivata tarkoittaa heittää, viskata, hilata, nostaa, nostaa vintturilla. Tarvittaessa voidaan tehdä suurempaa kiroiluvaiku- tusta muodoilla Hiivatti sentään, Ei 50
hiivatti, Ei kun hiivatti, Hiivatin hiivatti tai Voi hiivatti. Näitä lisäta- pojahan on yhtä monta kuin kiroili- jalla mielikuvituksessaan kilopondeja. HILIRIMPSIS Ja sitten lastenosastolle. Kaupan paljon pienoiskirosanoja, kestäviä, tutkittuja ja turvallisia. Näiden hil- alkuisten lapsimanausten jälkeen alkaa jo tosissaan miettiä peikeld- den ja vittujen etua, sillä ainakaan niissä ei ole lisäaineita eikä tuntemattomia sivuvaikutuksia. Hilirimpsis on uijalalaisen Lasi- tehtaan Duunarin lähettämä lasten- kirosana. Eikä se oikein edes toimi. Ennemmin se on lastenleikkien klii- maksinen sotahuuto juuri ennen kuin jonkun vesselin tariasukat luiskahtavat, pää kolahtaa, itku alkaa ja leikki loppuu. Sitten tulee vielä äiti tai hoitaja, joka rupeaa torumaan villi- yden haitoista tyyliin Siitäs sait kun. Tai vielä paremmin hilirimpsis sointuu virkaintoiselle päiväkotiapulaiselle, joka teennäisenä pitää lystikästä tunnelmaa yllä ennen lapsien iltapäiväunia (väkisinmakaamista). Ei, todellisuudessa varsinkin lastentarhanopettajat ovat erittäin päteviä ja mukavia, mutta ihan liian aliarvostettuja ihmisiä. Heidän työnsä on korvaamaton. Jos jostain pitää kaivamalla löytää vika, niin kuin suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu, syy on systeemissä. Tykkäähän Suomen paras jääkiekkoilija Teemu Selännekin lapsista. HILAVITKUTIN TV:stä tuttu kirosana. Halivilivoo-tyyppistä mdko tarpeetonta kieltä. HILUPILTTUU Kirsti Nissisen puusepältä kuulema manaus, jonka merkitys pakenee naisen hameen alle. Hävyttömästä mielleyhtymästä huolimatta lähinnä lastenhuonetasoa. HILIPILIPOMPELIPOM tästä vidä puuttuisi. HUISKUTTI Hdskutin hiiliyhdiste. Kepeä mana- ri alkukantaiseen sanavoimailuun aamukahdeksastailtaviiteen. Sen voi tunnontuskitta roiskaista vaikka lippuluukulla, eikä kukaan pahastu siitä hiussuortuvaa. Varo kuitenkin, ettei iloisuus taitu liikaa. Kirosana menettää kasvonsa, jos sitä käytetään liiallisen pelleilyn nimissä. Eero Järventaustan mukaan haukiputaalainen poika käytti jatkosodassa usein tätä vekkulinomaiseksi tarkoittamaansa kirosanaansa: “Voi hiliskutti, mihinä met ny olhaan!” HILSE Kirosana, joka herättää lähinnä sääliä. Tautiperäiset kirosanat ovat poikkeuksetta kuolemaksi tai ainakin sukuelimille vahingollisia; niihin liittyy aviorikoksia, hitaita mur- 51
hia jännitystä, pelkoa ja tabua. Mutta hilse on vain hilse. Minkä sille mahtaa, jos jonkun tyypin olkapäät ovat jatkuvasti haituvaisen lumen peitossa tai jos annetaan lumimyrskyva- roitus joka kerta, kun tyyppi rupeaa raapimaan päätään? Hilse oikuttelee myös etymologisesti. Vaikka sen rakenne viittaa joh- dosperäisyyteen, sille ei ole löydetty kantasanaa suomesta tai sen sukukielistä. Pelkästään hiukset eivät hilseile. Iho tekee sen myös, varsinkin liiallisen auringonoton ja kuivumisen jälkeen. Lisäksi hilse-ekseeman aiheuttaa ihon lisääntynyt talineritys iho- taipeissa, korvilla, kasvoilla, kainaloissa, navalla ja nivusissa. Psoriaa- si on erilainen, yleensä elinikäinen hilsetystaud. Syy on tuntematon, mutta tauti d ole tarttuvaa. Kunta korvaa osan Välimeren-matkoista. Tarkemmin ajatellen hilse on siis ansainnut kirosanakohtalonsa. HIMMELI Taivastelijalle sopiva ekstramieto manaus, jossa kaksi hyvin ristiriitaista merkityksellisyyttä sodi keskenään kuin piru viattoman selän takana. Mattiesko Hytösen mukaan Elisabeth Rehnin kirous on Himmel och pankaka (HS 6.12.92). Himmdi on se ihmeellinen oljista väännetty joulukoriste eli olkikruu- nu, joka roikkuu katosta aina niin alhaalla että meidän pitkien miesten hiukset taittuvat niihin kiinni. Myös morsiamen kruunua runsaine helyi- neen ja värillisine suikaleineen kutsuttiin himmeliksi. Lisäksi himmeli oli lieden yläpuolella oleva savuku- pu. Vieläpä konikatosta saarnastuolin, vuoteen tai häissä morsiusparin yläpuolella on kutsuttu himmeliksi. Adolf Hitler sen sijaan kutsui vuonna 1929 Heinrich Himmlerin SS:n johtoon. Vähitellen Himmler otti haltuunsa myös poliisin. Vuonna 1936 hänet ritaroitiin koko valtiollisen poliisin eli Gestapon ylijohtajaksi. Toisen maailmansodan aikana hän organisoi perinpohjaisen taiston kansallissosialismin vihollisia vastaan, juutalaisten joukkotuhon, miehitettyjen alueiden saksa- laistamisen ja niiden väestön pakkosiirrot. Vuonna 1943 hänestä tuli sisäministeri ja 1944 kotijoukkojen komentaja. Kun Saksa luhistui, Himmler teki itsemurhan. Että semmoinen tapaus. Elävä pini. HIMMEL Saksan Himmel tarkoittaa taivasta. Koikeajännityksistä tuttu natsisotilaiden manaus, kun panssarivaunu on juuri räjähtämässä alta taivaan tuuliin. Todellisuudessa ki- tarisat olisivat siinä tilanteessa aivan hiljaa. HIMPPU Aavistuksen kesäinen, eheäkimppui- nen ja jälkimaultaan rypäleinen kirosana. Nuorten, alaikäisten naisten suloinen, aina käsilaukussa mukana kuljetettava apuväline yllättäviin tilanteisiin. Tämä himpun verran tehoton manaus ei toimi ainakaan alkaliparistoilla. Se toimii tuulivoimalla. Tuuli syntyy keuhkoista, värisyttää äänijänteitä ja loihtii pe- ruskiltin kirouksen punatuille huulille. Juuri sopivaa kamaa Pia Nykäselle, Sirpa Viljamaalle, Tanja Vienoselle, sekä ah niin ihanalle Anne Pohtamolle ja ah niin suloiselle Kirsti Aholle. HIMPURA Foneettisesti eripuraan perustuva lievä voimasana, Ville Vallattoman tasoa. Himpuroitunut kiroilija pakkaa osoittautumaan värittömäksi taidemaalariksi, joka saa kunnan taidestipendin ja Marttaliiton kuk52
kapuskan, reunoiltaan värilliseksi maailmanmatkaajaksi Joka ottaa he- mofilusrokotteen heti verenluovutuksen jälkeen tai mustavalkoiseksi TV-juontajaksi, joka haastattelee vain jännittäviä vieraita, täriseviä turkulaisia ja jäykkiä satakuntalaisia. Himpura on toisaikaisen liivatetta. HIMPURI Kiroilijoille, joita omat koirat ovat purreet HIMPHAMPPU Joutavuus-, sekasotku- ja hölynpölykirosana. Jos jotain haluaa etymologiasta vääntää, niin sanottakoon (ihan salaa ja narisevalla äänellä), että himphamp- pu tuntee esi-isänään alasaksan sanan himphamperd (pilattu työ). HIMPUTTI Kirosana kuin vinkulelu. Tekoraju korvike, valmiiksi lähdetetty jään- nöserä, huolimattomasti pullotettu maitotuote. Keski-ikäisten hymiste- lelijöiden ja myötäilijöiden sosiaaliturva, keskiluokkainen maailmankuva ja keskinkertainen paikallaan- junnaus. Ei tulevaisuutta, mutta mukana silti pysyy. Jostain syystä himputtia tarvitaan aina. Ainakaan se ei ole typerä, ruma tai ilkeä sada- tus. Ks. Hemputti. Elokuvassa Suomisen Olli yllättää Suomisen Olli todella yllättää ja kiroilee himputti niin että tärykalvoissa soi. Ei tiennyt Lasse Pöysti silloin murrosikäisenä, että yhtenä päivänä kihara tukka on harmaa ja suussa maistuu eddleenkin paremmin Birgitta. HIMSKATTI Yleinen katti-loppuinen kirosana, lievä, terveellinen, liki pirteä. Näitä saa halpahallista kympillä kolme. Englannin ja ruotsin kielen sekoitteena himskatti tarkoittaa hänen verojaan. Kukaan ei pelästy, kukaan ei loukkaannu, kukaan ei taida kummemmin noteeratakaan. Jos on olemassa Suuren Kirosanakirjan verran suomalaisia kirosanoja, miksi tyytyä tavalliseen himskattiin? Katti-loppuisia manauksia on valitettavasti enemmänkin. Tee Kirosanakirjan omistajien kesken kilpailu, missä ajassa löydätte seuraavien manausten sivunumerot: Hele- katti, Hdkatti, Helskatti, Hemskatti, Hiiskatti, Himpskatti, Horkatti, Pas- katti, Penskatti, Perkatti, Perskatti, Pihkatti, Piiskatti, Pirskatti, Sams- katti, Sarkatti, Seekatti, Simpskatti, Turkatti, Turskatti, Tuuskatti, Tuuf- katti. Minna Hapulin kissan nimi oli Justus Julius Otto von Balliton. Hänen täytyi luopua siitä hänen lähtiessään opiskelemaan Tampereelle. Sukunimi on johdettu kastroinnista. Arkkitehti, kuvittaja Toni Brantber- gin kissa nimeltään Severi osaa ottaa nokosia kirjahyllyssä k:n kohdalla. Älä ks. Kissan... HIMPSKATTI Katti-päätteinen, psyykkisesti terveellinen ja alle 64 kg:n sarjan kirosana. HIMPSKUTTI Himpskatin velipuoli, namusetämäisen naisellinen voimasana. HIMPSUTTI Kermakahvikesden kruunaamaton voimasanavaldatar. HIPPARI Hämeenlinnalaisten Maijan, Virpin ja Kaisan mukaan hipin oma kirosana. Se on myös mitä törkein, kammottavin ja järkyttävin nimitys henkilöstä, joka hippaleikissä joutuu takaa-ajajaksi. Se voidaan toki kääntää muotoon tupla-hip. Kaikkinensa pelkkä kirosanalelu. Kalevalassa hippaa käytettiin metsänhaltijan puhuttelun yhteydessä: “Kuippana, metsän kuningas, metsän hippa halliparta." Säkeet esiintyivät jo Gananderin Mytholo- 53
gia Fennicassa (1789). Hipan variaatioita olivat Hilppa, hippo, hiippa ja hyyppä, Hyypiö ja Hyyperö. Hippaan liittyy ajatus taivaan ja maan välillä kulkemisesta. Verbi hippoa tarkoittaa juosta kevyesti. Hippiatri tarkoittaa hevos- lääkäriä. Hippiäinen on varpuslintu ja maamme pienin lintulaji. Ks. Kuippana. HIRVAS Hävytön, likainen ja myrkyllinen kuokkavieras kirosanojen bakteerikantaan. Suositellaan käytettäväksi törkeiden kirosanojen sijaan, kun halutaan säilyttää edes jonkinlainen miehekäs taso. Kielletty neitsyeiltä. Mistä syystä erityisesti he saavat sitä käyttää. Hirvas on salvamaton urosporo tai -peura, uroshirvi tai maho, lypsä- mätön lehmä. Se on peräisin lappalaisesta sanasta sarves. HIRVEN KALUT SENTÄÄN Lohjalainen Jukka Uhlgr6n pisti tämän postiin. Vrt. Metsäsian julma aisa. Toi nenä versiona hirveistä kirosanoista hän tarjoaa muotoa Hirven imijä. Aimo Turusen mukaan hirvi esiintyy Kalevalassa vain Hiiden yhteydessä. Hirvi-hakusanan kohdalla on: ks. Hiisi, Hiien hirvi. HITLER Voi olla, että maapallomme 4,6 miljardin ikävuoden aikana on ollut paljon muitakin historioita, mutta nykyinen maailmanhistoria tuntee yhden ainoan Hitlerin, kolmannen valtakunnan diktaattorin, jota vuosikymmeniä sitten pelättiin ja vihattiin (mutta myös palvottiin) niin paljon, että rocktähdillä ja huippu- urheilijoilla on tekemistä samanlaisen tunnettuuden saavuttamiseksi. Ainoastaan joku (ks.) Jeesus voi ylpeillä länsimaisessa historiassa suuremmasta julkkisarvosta. Jenkit eivät nyt tiedä Euroopan asioista mitään, joten uudella mantereella Elvis taitaa olla aika ykkönen Jeesuksen jälkeen. Madonnahan on vain nainen. Typykän julkisuus on sitä paitsi itseaiheutettua, ostettua. Adolf Hitler, taiteilijanimeltään Der Ftihrer, syntyi vuonna 1889 ja oli horoskooppimerkiltään härkä. Historiankirjoittajat haluavat jatkuvasti tähdentää ja painottaa - aivan kuin sillä olisi paljonkin merkitystä - että hän keskeytti koulunkäyntinsä eikä päässyt Wienin taideakatemiaankaan opiskelemaan. Sen takia hän muka rupesi tappamaan juutalaisia tuhannen nipuissa. Sen takia nyky- psykiatrit päättelevät, että kaikista koulunsa keskeyttäneistä tulee työttömiä nuorisorikollisia. Harvoin psykiatrit tuntevat edes itseään: ehkä he eivät osaa sotia it- seäänkään vastaan. Oli Hitlerin vika, että Rovaniemi poltettiin toisessa maailmansodassa poroksi. Kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuon komentama III Armeijakunta internoi sakut kuin täit Poh- jois-Suomesta. Vaikka 200.000 sotilaan raivaaminen kävi raskaasta työstä, se oli loppujen lopuksi helppo nakki. Hitlerin olisi pitänyt katsoa, kenen maille hän lähettää pojat kuseskelemaan. Asioista perillä olevien on sangen vaikeata käyttää kirosananaan hitle- riä. Helsinkiläisen rave-managerin Captain Freedomin mukaan tekno- tiskijukka on Vesimiehen ajan viileä ftihrer. Ks. Natsi. HITSI Vaaraton pienkirosana, hiton tuttavallisempi muoto, vitsin sukulais- 54
manaus. Hitossa on melkein kaikki, mitä tarvitaan kevyessä kenttäkiroi- lussa. Sen uumenista löytyy niin ripaus kosteata ja tuoretta vittua kuin teelusikallinen parhaista Jaakon pavuista jauhettua helvettiä. Se on pakattu nerokkaasti kuin kananmuna. Jopa niin nerokkaasti, että kaikkia ainesosia ei edes erota. Ei munastakaan päältä päin tiedä, onko sen sisällä yksi vai kaksi keltuaista. Vain jumalauta ja perkele puuttuvat hitsistä; ne mainitaan kyllä sen käyttöohjeissa. Voidaan tehdä ajatusleikki, jonka mukaan joka vuosi Pohjan Jättiläisten pajassa taotaan uusi kirosana. Nykyään se markkinoidaan suorapostituksena. Käyttöohjeet seuraavat asiallisesti ja kuluttajasuojahan mukaisesti samassa kuoressa. Ohessa löytyy pari raaputettavaa arpaa, joilla saattaa voittaa kuuluisalta laulunopettajalta kiroilutunte- ja. Kyllä-kuoressa voi ilmoittautua uusien manausten kestotilaajaksi. Ei- kuoressa tunnustetaan häpeällisesti epäisänmaallinen kykenemättömyys kiroilemiseen. Seikkaperäisten käyttöohjeiden avulla jäsen pääsee perehtymään uuden kirosanan etymologiaan, nimelliseen vaihtokurssiar- voon ja VTT:n laskemiin tarkkoihin tehon mittaustuloksiin, jotka päijää- vät reilusti jopa kansainvälisessä kirovertailussa. Merkitykseltään hitsi on hitsaus, hitsauksen tulos, hitsaussauma Kii- na-ilmiön vuoksi hitseissä pitää olla tarkkana, eikä röntgenkuvia saa väärentää, muuten Jack Lemmon tulee vihaiseksi. H1TS1LÄ1NEN Hitsausalan ammattijärjestön jäsen. Myös koulutustason kirosananen. HITSILÄN VÄKI Yhtyneet hitsaajat ry. HITSIPILLI Etymologiaa parhaimmillaan: kahden espoolaistu- neen mikkeliläisen mukaan Tampereen seudulta kotoisin olevan tytön käyttämä sana HITTARA Hattarankevyt hitto-sorvaus. Hitta- ra tai monikkomuoto Hittarat merkitsee hiiden väkeä. Ja ketkäs siellä väkijoukossa yllättäen kohtaammekään? Herra Tossavainen on pelkkä apina, mutta ne possut. Hittara fo- toaa kuvat verkkokalvoilleen. Draama alkaa kehittyä. Hinku ja Vinku pelästyvät sen verran Suursyömäriä, että paperinrepijäkin sekoaa käsikirjoituksessa. Putte-possu pyörii paikalle, ah, niin sulavin liikkein. Kolme pientä porsasta lahdataan viimein teuraaksi Sepe Sudelle, kun joulukin on vain kenan vuodessa. Hittara rakastaa vastakohtiaan. HITT A VAINEN Agricolan alkumuoto Hittauanin merkitsee ehkä myös hiiden väkeä. HUTI Musiikinharrastajalle sopiva kirosana koostettuna hitosta ja vitun fitti- johdannaisesta. Hitti on kulloinkin eniten pidetty, myyty tai kuunneltu musiikkibiisi, suora englantilaisena Rumban, Radio Ykkösen ja Disco- pressin 23.10.92 kokoamaa Suomen listaa johti R.E.M. (Drive), toisena kukoisti Kirka (Pyydä vain) ja neljäntenä kitkutti Puolikuu (Nyt loppuu todellisuus). Kolmas oli mainittavaksi liian ruma jätkä. Tämä on sentään Kirosanakiija Madonna on nousussa (Erotica). HITTILÄINEN Pulpahtanut Letkulta. HITTO Kirosanojen kolmosketjun laituri. Pitkän matkan juossut light-kirosana Turhaan se ei ole juossut. Vuosikymmenet se on iyöstänyt pääosan 55
kaunokirjallisuutemme keskeisenä manauksena, kun sensuurin pelossa ja kustannustoimittajien moraalin vuoksi raskaampaa kalustoa ei ole voitu käyttää. Vanhoihin Suomi-fil- mdhin ja nykyajan nuorisoseikkai- luleffoihin se on pesiytynyt kuin voittamaton virus. Yhä se elää niin nuorten kuin vanhojen, niin naisten kuin miesten kuin pakolaisten huulilla. Sen pomminvarma keveys, sen jo lähes puhtoiseksi valkaistunut eettisyys, sen miellyttäväluvallisuus ovat menestyksen takana. Kukapa ei rakastaisi hittoa? Kauan eläköön hitto! Kun Suomeen tulee päivä, jolloin hitto häviää kielestä, jotain peruuttamatonta on tapahtunut. Aivan kuin Linnanmäki olisi romutettu maan tasalle, kuin keihäänheittäjämme eivät enää saisi arvokisamitalia, kuin joku vieras puhuttdisi ystävällisesti hississä. Tulisi mieluummin sota ja tappaisi pummit. Ks. Vatja. Hitto oli klassikko jo syntyessään. Sen kantamuoto on (ks.) Hiisi. Sitä voidaan käyttää monikkomuodossa Hitot. Kuka sitä nyt kieltäisikään? Suomen Laki? Presidentti Mauno Koivisto? Presidentti Paavo Väyrynen? Presidentti Raimo Ilaskivi? Presidentti Jörn Donner? Äiti? Aseveli? Terveyssisar? Oppi-isä? Kova sana on muoto Hyi hitto. Musikaalinen vaihtoehto on Hitto soikoon. Pappiskasvoisen kirjailijan Pentti Lempiäisen mukaan Pyhän Hiton muistopäivää vietetään marraskuun 24. päivänä. Sähkökemiasta löytyy Hittorfin menetdmä. Sillä voidaan määrätä ionien kuljetusluvut. HITONMOINEN Muodossa Voi hitonmoinen d enää hypitä varpaille. HITTO MUN OLLEN Vesa Rutanen lähetti Oulusta Helsinkiin tällaisen kircälutavan. HITTOLAINEN Rdpas kirosa- nanen, jossa taitavalla intervallien käytöllä voidaan parhaimmillaan rikkoa äänivallit. Hirno Hiiden koti. HIITOLA Lönnrotin yleistämä hiiden koti, kansanrunoissa varsin yldnen hiiden ja vuoren yhdistelmä. HIVI Tulee sanasta HIV, joka on aidsin esiaste. Uusiokirosana, joka (ks.) Aidsiin verrattuna on lievempi ja vähemmän pdottava. Mielikuvat huvasta ja hifistä epämääräistävät hi- vin kirosanakuvaa, mutta nuorten ennakkoluulottomien naisten keskuudessa manaus soi luontevasti kuin tamponin käyttö. Hi-viruksia on löydetty jo useita sortteja. Noin puolet hiv-tapauksista voi johtaa aidsiin, joka tappaa. Parannuskeinoa ei de keksitty. Silti aidsia ei ole luokitdtu yldsvaaralli- seksi tartuntataudiksi, kuten (ks.) kuppaa, joten sairastunut voi vaikka salata seksikumppaniensa nimet. Lisäksi vaitidovdvollisuus pakottaa lääkärin salaamaan aviopuolisoltakin hiv-tautisen tartunnan. Lakiin on tultava välittömästi muutos! Vaikka Suomessa hiv-tapauksia on todettu jo vuodesta 1980 alkaen vain muutamia satoja, jdssakin Afrikan maissa yhdeksällä kymmenestä prostituioidusta saattaa olla tartunta. Maailmalla puhutaan miljoonista, jopa kymmenistä miljoonista tapauksista, jdsta kymmenesosa on lapsia. YK:n alainen WHO uskoo, että tartunnan saaneiden määrä kasvaa 30-40 miljoonaan vuoteen 2000 mennessä. Silloin 90 % hdstä elää kehitysmaissa, ja heitä kuolee vuosittain aidsiin ainakin miljoona. Iho- ja sukupuolitautilääkärin, kansainvälisestikin arvostetun aids- gurun Sirkka-Liisa Vallen mielestä 56
hiv-positiivisiksi epäillyt pitäisi pakottaa testeihin ja mahdollisesti rikoslain piiriin. Asiaa mutkistavat tekopyhyyttä muistuttava eettisyys ja lainsäädäntökoneiston hitaus. Armomurhalla on hieman samaa problematiikkaa. Nykyajan T urmio-Tommit kuriin! HOI HOUSUNPERSE Tuskin mikään kassamenestys. Merimieshoilotusten aikaan vain Neumann voisi tätä manausta käyttää, eikä hänkään varmasti vapaaehtoisesti. Mutta ehkä juuri hoi-alun ja siitä johtuvan alkusointuisuuden vuoksi siinä on kirosanaluokituksen ylittävää viehätystä. Housunpersees- sä ei tietenkään ole mitään erikoista, perse vain sattuu olemaan ruma sana. On niitä rumempiakin. Tämänkaltaiset helpot ratkaisut voivat pahimmassa tapauksessa näivettää koko kiroilukulttuurin. HOLVETTI Jo Suomen kielen etymologisen sanakirjan tunnustama murteinen helvetti-eufemismi. Kaukaa ei ole kierretty. Useimmat helvetinmoisuu- det löytyvät nimensä mukaisen pää- hakusanan katveesta, mutta holvetti on eksynyt vähän etäämmälle tavoittaakseen ummikot ja pelkurit. Sitä käyttämällä voi löytää uutta näkökulmaa perinteiseen kiroiluun. HOLVETTU Tyypillinen u-päät- teinen versio samaan hintaan. HOLVATTI Jokaiseen holviin on muurattu yksi ruumis. HOLVATTU Varsinkin tähän. HOME Yleinen nuorisomanaus. Jos juuri ensimmäiset maitorintansa saanut neito tajuaisi, mitä home loppujen lopuksi on, miltä se pahimmillaan voi näyttää ja mitä kaikkea se saa ilkeimmillään aikaan, ääni soisi kellossa aivan toisin. Kun maitorin- nat korvautuvat myöhemmin rauta- rinnoilla, immuniteetti on kovettunut niin cooliksi, ettei sitä naispirua säikytä enää mikään. Home on aina väärän ajan kirosana, pehmeä mutta väärinymmärretty. Home on yleisnimitys nukkamaisia peitteitä muodostaville, rihma- maisina kasvaville mikrosienille, jotka lisääntyvät suvuttomasti erilaisista kuromista. Hometta esiintyy monissa paikoissa. Se ei pysty hajottamaan puutuneita soluseiniä, vaan ottaa ravintonsa solujen sisällöstä. Kun äiti löytää aamulla homehtuneen leivän, koko perhe saa läksy- tyksen. Hometta käytetään hyväksi myös juustonvalmistuksessa. Etymologisesti home on ylitsepääsemätön ongelmasana. Sille ei ole voitu osoittaa mitään kantasanaa sen enempää suomesta kuin sen sukukielistäkään, vaikka sen rakenne viittaa johdosperäisyyteen. Vastaavia vastarannan sanoja ovat huone ja (ks.) hilse. Naapurikielistä hometta löytyy melkein sellaisenaan, niin lyydiläismurteista (homeh), vepsästä (homeh) kuin vatjasta (eme). Homehta-verbillä on saattanut olla sellaisia merkityksiä kuin kellastua (ruoho), menettää voimansa ja makunsa fleipä), tulla puolihul- luksi tai vanhuuden höperöksi, menettää tajuntansa. Englanninkielen home tarkoittaa kotia. HOMO Vaikea tapaus luokitella kirosanojen joukkoon, sillä sana lähestyy jo solvauksia, kuten (ks.) Huora, jota ei ole sellaisenaan sisällytetty tähän ensyklopediaan, vaan se on ensin käytetty suihkussa ja puettu siisteihin Heidi-vaatteisiin. Pikkupoikien 57
keskuudessa homon merkitys ei ole vielä aivan selvä, joten se sujautetaan tabuineen ja inhovärityksineen vain manauksena muiden joukkoon. Siksi homoa voidaan edelleen pitää sangen ky psy mättömänä kirosanana. Ainakaan se ei toimi tyydyttävästi. Tuntuu kuin paristot olisivat tyhjät. Kyllä joku voi soimata itseään kiukunpuuskassa homoksikin, kaikin mokomin. Tuloksesta ei vain kannattaisi olla kovin varma. Joensuulainen Leena Seppänen tarjoaa vaih- toehtosanaansa Kukkapoika. Voitaisiin sinisilmäisesti kuvitella, että homo-kiroilija tarkoittaa sarkastisesti kreikankielistä sananal- kua, joka merkitsee yhtenäistä tai samaa tai samankaltaista. Se ei merkitse samaa kuin latinankielinen homo, joka tarkoittaa ihmistä. Kukaan ei silti filosofoi kiroillessaan. Homoalkuisia (sivistyssanoja on satoja, joten esimerkkejä ei kannata tähän ottaa. Yksi hutisana kiehtoo. Keskiajan alkemistit uskoivat voivansa valmistaa homunculuksen eli pienoisihmisen. Homunculukseksi nimitettiin myös 1600-1700-luvul- la siittiön sisällä olevaksi oletettua pienikokoista sikiötä. HONTTASMOKKULA Eero Järventaustan mukaan tämä oli yksi hämeenkyröläisen Tilkkus- Miinan käyttämistä kirosanoista: “Honttasmokkulakumminki, ettäton kissam piti paskaruikul lykätä mun uusiin tallukkaisiini!” Ja kyllä se kömpelöllä maalaisu udellaan menet- teleekin, hontelolla mokan aromillaan, kuin kirosanana liian suurissa saappaissa. Tässä tapauksessa saappaat päästävät kostumisesta johtuen pieruja. HOORLOIKKIS Eero Järventaustan mukaan möläh- dys, jolla ei ole asiasisältöä, mutta joka käy kirosanaksi melkein kenelle vain. Itse asiassa siinä on asiasisältöä. Niinkin likaisella mielikuvituksella, kuin mitä minulla on, hoor- loikkiksen merkitystä ei tarvitse hakea kauempaa kuin toisesta kotimaisesta kielestämme eli englannista, ja katso: kirosana tarkoittaa syrjähyppyä. Tietysti haiskahtaa lievälle saivartelulle löytää hoor-liitteestä huoruutta (whore), sillä yhtä hyvin hoorloikkis voisi merkitä ylityötä tai vapaatuntia (hour). Mutta sanan alkuperäinen, tuntemattomaksi jäänyt keksijä on saattanut kulkea täsmälleen samoja ajatusratoja kuin minä, joten teoriaani ei pidä siltä istumalta - tai ensimmäisessä vaihtoehdossa siltä seisomalta - torjua. Syrjähypystä tai tunnin pinnaami- sesta riittää aihetta kirosanaksi. HORKATTI Hornan ja horkan katti-painos. Molemmista on oma selityksensä. Svengiä horkatti-sanasta löytyy, kun meikäläinen kirosanojen mestarie- tymologi sekoittaa kirjaimet ja muodostaa vain niiden järjestystä vaihtamalla uuden selityksen: rok- tahd. Sehän on 4/4. Sillä rytmillä luulisi epämusikaalisenkin osaavan kiroilla. Tunnustettakoon, että lähes jokaikisesta sanasta löytyy jotain muka ihmeellistä, kun tarpeeksi ronklaa atraimella perusvilloja. Sinänsä horkatd on erinomainen lievä voimasana, jota suositellaan muillekin kuin Kari Tapiolle. HORKKA Ei tarvitse olla ajatuspoliisi päätelläkseen horkkaa kiroilevan tyypillisiä mielenliikkeitä. Tunnepalomies- kin ymmärtäisi, että muutama kuolemaa pahempi krapula on elämän aikana ehditty kokea. Mieliteolli- 58
suusvartija kaiketi lisäisi, että kankkuset ovat vielä verevässä muistissa. Kaikille alkoholia normaalistikin nauttineille horkka herättää tottakai puistatuksia. Siksi se on hyvä kirosana, huolimatta sen väkisinkin tuomasta sorkka-mielleyhtymästä. Tieteellisesti horkka on vilutauti tai malaria. Vertaus “vapista kuin horkassa” tuo mieleen Parkinsonin tautia potevan mummon, jolle ei tarvitsisi antaa kuin vispilä käteen, ja kermavaahto olisi puolessa minuutissa valmis. Horkkasääski ei levitä kiroilua. Kiikasta kuuluu kummia: Voi horkan kerjäläinen. semään helvettiä. Veijo Meren mukaan se oli alkuun vain horros tai hurmostila. Eli kunnon orkku. Mui- naisnoijassa se oli äpärätytär, aluksi nurkassa siitetty. Horna oli talon nurkka. Johdos on sana hom (sarvi, kulma, nurkka). Latinaksi sarvi on comu. Horna on ollut lemmikkikalustoa B-luokan sotaelokuvien nimenkek- sinnässä. Toisaalta ilmasodan huipun ennen Top Gunia toteutti itse Howard Hughes elokuvassa Hornan enkelit (1927-30). Suurta jalkapallostadionia kutsutaan finaalissa homankattilaksi. HORNAHINEN Hornanhenki, paholainen. HORNA Täysin unohdettu kirosana, jolla on kaikki lupaavat tunnusmerkit vaikka kuinka vakuuttavaan päristelyyn. Langettuaan loveen noita pääsi hornaan. Kristinuskon astuttua kunnolla meikäläisten varpaille papit saivat aikaan sen, että horna rupesi merkit- HOROPERSE Perseitä on monenlaisia, tässä yksi. Horoskooppi-sanasta tuttu horo- etulliite on peräisin kreikan sanasta höra (jakso, vuodenaika, vuosi, päi- Horoperse 59
vänaika, tunti, hetki). Näin ollen horoperseen suomentamiseen on melko vapaat kädet: valitse mielei- sesi. Jos kiroilija syö säännöllisesti aamiaiseksi kaurapuuroa, kyseessä voisi olla kolmen minuutin perse. Se voisi myös dia syyspeppu, jos kuraa tulee paljon, eikä vessapaperia kulu. Prostituutiossa mahdolliseksi tulee välipalapylly. Viuhahtaja taas ehdottaisi vuosisadan hehtaariperset- tä. Aviokumppani saattaisi omistaa iltapuhderevan. Lapsilla horoperse olisi varttia vaille pemppa. Omahyväiseltä missiltä taas löytyisi ikuisesti teini-ikäinen peräpeili. Kiroilla saa, kunhan muistaa, että kirosanakin tarkoittaa aina jotain. HORTSI Todennäköinen kantasana horror (kauhu). Hortonomin mullanistutus- kirosana, joka muistuttaa Horoperseen lyhennelmää. Tällaiset lempinimimäiset kirosanat ovat takuutavaiaa etymologisesti. Voit selittää sen merkityksen aina tilanteen mukaan. Venäjän kielessä deminutiivit ovat yleisiä: tyypin nimeä muovaillaan uusiksi helposti kymmenin eri tavoin. Hortsi voi olla lyhyt oppimäärä hortoilijan tanssiaskelku vioista, horoskoopista, hortensiasta, horologista, horisontista, hoijuvasta homosta, horkkaplas- modista, hormoniurheilijasta tai Vladimir Horowitzista. Horsti on maankuoren korkeampi paikka, jota ympäröivät joka puolelta vajoamat. HOSPOTI Vepsäläistä maahantuontia, siunai- lun piilopirttiä, murehdinnan pitkää eteistä ja rakkaan mammani ikoni, kun seinänaapurit eivät enää jättäneet rauhaan. Sopii käytettäväksi, kun suru painaa ja Minna Hapulin kielikuvan mukaan alahuuli on kuin kioskin tiski. Kiroilun keinuvuus tulee paremmin ilmi muodossa Hospoti hoijaa. Se on kuin kuolevan huokaus. Toivo on mennyt, eikä se jättänyt edes keltaista lappua jääkaapin oveen. Ruotsin hospital tarkoitti aiemmin köyhien, raajarikkojen ja sairaiden hoitolaitosta, mielisairaalaa. Latinan kantasana hospitus, hospita tarkoittaa vierasta, muukalaista, vieraanvaraista, kestitsijää, emäntää. HUILU Viaton voimasana naisten hellään käyttöön. Kuitenkin arkasäärinen nahkafagottinen fallos symboli, musikanttien pitkulamanaus ja voimattomien poliitikkojen kuvaannollinen joutsenlaulu. Huilu on kiroili- jan mittainen, rohtuneiden huulien rasva, janoisen kielen roseviini, kitalaen loksahdus. Minna Hapulin tiedontonginnan mukaan huiluja ovat päästä puhallettavat nokkahuilut sekä sivusta puhallettavat poikkihuilut. Sana huilu tarkoittaa yleiskielessä aina poikkihuilua. Se on kotoisin Aasiasta. Kiinassa se tunnettiin 900-luvulla eKr. Kaikkihan silloin Kiinassa jo tunnettiin. Saksaan instrumentti saapui vasta 1100 jKr. Huilu itse ei kommentoinut kahden vuosituhannen rilluttelujaan. Kehityksen huipuksi nousi tohtori Böhmin kehittämä (kuinka ollakaan) täyskromaat- tinen böhminhuilu (1832). Huilut rakennettiin puusta, nykyisin myös metallista. Huilun ääniala on CM?* ja se on puhaltimista ehdottomasti liikkuvin (mikä tuli edellä todistettua), ylärekisteriltään ilmava, heleä ja kiinteä, alarekisteriltään hauras. Lähes osoitteettomassa, haistatteluun hairahtuvassa manailussa voidaan käyttää muotoa: Haistakaa 60
huilu koko torvisoittokunta. Ks. myös Viulu, jos huvittaa. HUUNATA VAAN Vähän ruosteinen, muka-ilopilleri- mäinen manaus. Torpan isäntä joutuu kuitenkin kolaamaan lumet jokaikinen talviaamu. No, emäntä pistää päivisin jalalla koreasti ja sortuu hula-hulaan. Virallisesti hulina on vilinä, melske, mellakka. Hulinata vaan kehottaa mesoamaan oikein kunnolla, kun vielä on aikaa ja nivel taipuu. Sitten vasta hulina syntyykin, kun pohjoiselle pallonpuoliskolle puhkeaa otsoniaukko eteläisen navan malliin. Vain kovat ilmavirrat ovat toistaiseksi suojelleet meitä, mutta englantilaisten tutkijoiden mukaan 50 vuoden kuluttua aukko on voinut jo syntyä liiasta hiilidioksidista. Se ei siis pelkästään aiheuta kasvihuoneilmiötä. Kloori-fluori-hiili- eli CFC-yhdisteiden määrän tuplaantu- minen lähivuosikymmeninä voi myös aiheuttaa joitakin pitkiä ja erittäin kylmiä talvia. Meneeköhän 60 pakkasastetta rikki? Ihosyöpä lisääntyy. Mies, lopeta turha yksityisautoilu! Suosi ydinvoimaa! Jos ydinjätteet ovat kynnyskysymys, muistettakoon, että koska ihminen on pystynyt lentämään kuuhunkin, hän kyllä pystyy keksimään ydinjäteratkaisutkin. Kyse on motivaatiosta. Mikään ei ole mahdotonta. Itse asiassa ongelman löytäminen on jo 90 prosenttia sen ratkaisemisesta. Vastaus on valmiina. Pitää keksiä vain oikea kysymys. HULLU Itsesyytökseen perustuva manaus, kun on tullut tyrittyä oikein raskaam- Hulluvittu 61
m an käden kautta. Suomen kansa on täynnä hulluja, ja siksi Simo Rantalainen paukuttaa Hullussa Suomessa henkseleitään ja esittelee kaksoisolentoja. Spede nimeää maamme peräti Pähkähulluksi Suomeksi. Hullu on kiroilijan omakuva, joka on niin huonosti vernissattu, että öljyväri pätkii vihreän kullan kehyksistään. Taiteilija on syönyt myrkyllisen koisokasvinsa, eikä hän suinkaan ole nimeltään Juhani Suomi tai Max Jacobson, vaan tasavaltamme tyhmä, tekoviisas ja omahyväinen hallitus: hulluruoho tukahduttaa nyt jopa Hannu Karpon vilje- lemät kehitysapulannattomat voikukat. Suomen ainoa oikea kunnon tavaratalo on nimeltään Stockmann (Helsinki, Espoo, Tampere, Turku). Sillä on liikeideaa. Sillä on tyylitajua, hyvää makua, laatutietoisuutta. Nelipäiväiset Hullut päivät kolminkertaistavat myynnin. Keltaiset kassit täyttävät keskustat ja esikaupunkeihin vievät paikallisliikenneväli- neet. Stockka kuuluu eurooppalaiseen tavarataloketjuun, josssa ovat mukana myös ranskalainen Galeries Lafayette ja saksalainen Kaufhof. Hullujen päivien idea on kuitenkin peräisin Keski-Euroopasta, joten IDE A-93-päivillä sen palkitseminen Vuoden markkinointitekona 29.10.92 oli harvinaisen epäluova ratkaisu. Tamperelaismiehen mielestä kyseessä ovat Hullujen päivät. Muiden ketjujen kauppiaat tekevät juuri sen, mitä heidän ei pitäisi: he matkivat. Plagiointi on aina tuomittu epäonnistumaan. HULLU VITTU Levottomampaa luontokappaletta ei hevin löydä, vaikka kääntäisi kaikki maailman hameet. Ks. vielä kuva edellisellä sivulla! HULVATON Paremman puutteessa tämäkin käy kirosanasta. Kun pikkulinnut opetetaan pahoille tavoille, ne tulevat riippuvaisiksi lintulaudan sesamsiemen- istä. Lutherin ja Kekkosen jälkeen olemme niin nöyrää kansaa, että meille pystytään syöttämään mitä paskaa tahansa. Toinen otti vastaan kirkonkirouksen, toinen maanki- rouksen. Herra Perkele ei ole vieläkään ilmestynyt shakkipöydän ääreen. Paholainen katsoo sivusta ihmisen ja jumalan sidostesukkamainosta ja odottaa, kunnes saa myydä uuden sukan. Lue se uudestaan. Suomen kielen perussanakaan mukaan hulvaton on arkikielessä mahtava, uskomaton, posketon; kansankielessä hulttiomainen, huolimaton, välinpitämätön. Sitä on ihminenkin: päältä korea, sisältä pohjoiskorea. HURBILO Aunukselainen sana on hulpilo (kankaan reuna, sauma), jonka erään variaation genedivimuo- to on hulven. Hulvaton merkitsisi hätätapauksessa siis saumatonta. Silloinhan millään ei ole väliä. HUMPSAN SULAVIA Käytti Hintan Herma, kun suuttui. Humpsahtaminen on putoamista, hupsahtamista, humahtamista. Seuraa pörssiä: rahaa sulaa, kun hukkaan humpsahtaa. Kirosana on aina paskasana, se ei ole kauneudella pilattu, siitä saa puistattavia väristyksiä, sen hajukin sijoittuu sukkamehun jakainalohien välimaastoon. Tuntuu kuin jokainen sadatus olisi koottu muista vähintään yhtä ilkeistä ja pahoista sanoista. Ja siihen perustuu sen teho: manauksessa on paitsi suuhun sopivaa liike-energiaa, myös emotionaalinen miinuslatinki. Tuntuu kuin 62
ikenistä revittäisiin. Ei ihminen lyötyään varpaansa pöydänjalkaan päästä suustaan lintujen tai kasvien tai valtioiden pääkaupunkien nimiä (ks. Lima), hän kiroilee. Ja se auttaa. Auttaako humpsan sulavia? HUNSKELI Siurolaisen Eero Järventaustan mukaan nykyaikainen kirosana: “Hunskeli, ko ottaa aivoon tommonen klovari, koskaan tiä mitä sill om miälesä.” Tosi moderni, tosi urbaani, tosi city. Hunskelin voimalla älyveikkokin tyrkkyy älyn muske- leita. Terävänä toimittajana Roope Lehtinen ottaa terävät, mutta ei vanhan vaan uuden maailman malliin. Koodi on nimeltään smait drugs. Viina on vanhanaikaisen rappioitunutta, humehet ovat jo tosi raptori- soituneita. Uusi kreikkalais-rooma- lainen sänkypainivaltakuntamme janoaa 1000-vuosituhannen lopun uutta taikajuomaa, joka muuttaa sammakon prinssi uhkarohkeaksi. Smait drugit koostetaan luonnonuut- teiden, vitamiinien, kofeiinin ja hunajan tapaisista kemikaaleista. Ne eivät skriinaa euforiaa eivätkä kro- mosomihäiriköi hallusinogeenejä. Roope Lehtisen mukaan smart drugit parantavat aivojen toimintaa nopeuttamalla aivosolujen välisten synapsien reaktioita, laajentamalla aivojen hiusverisuonia ja parantamalla aivojen eri lohkojen välistä kommunikointia (Image 3/92). Fortune-lehden mukaan smaitie- seja myytäisiin jo vuonna 1994 pelkästään USA:ssä 40 miljardilla dollarilla. Koska tyhmyyttä ei lueta sairaudeksi, smart dmg kirjataan huume- listahidksi. Kasvaako äly? Pysyykö sydänlaajentuma kelkassa? Bodau- tuuko käsivoima? Cyberpunkit, new- age-hörhelöt ja teknofriikit eivät ole hyönteisiä vaan kemiliontteja, joiden alkemiallinen mantra on hunskeli: se on älymuskeli. Ks. Aivo. HUNSVOTTI Lähinnä solvauksena käytetty, mutta alkumerkitykseltään terävän kiro- oppinen. Alasaksassa se tarkoittaa naispuolisen koiran sukuelintä eli rakinvittua. Suomessa se on heittiö, lurjus, roikale. Huppupäiset bombaajat ovat 13- 17-vuotiaita pojankloppeja, jotka töhrivät junia, raitiovaunuja, busseja ja metroja pimeän kaupan spraymaaleilla. Syntyy tag eli puumerkki, joka maistuu jo puulta. Valokuvien ottaminen on pistepa- jatsoissa välttämätöntä. En väitä, että he olisivat hunsvotteja. Mutta en väitä, että he myöskään olisivat lahjakkaita väärinymmärrettyjä nuoria. Tällä eräänlaisella monogrammitai- teellaan he aiheuttavat HKL:lle ja VR:lle useiden miljoonien markkojen puhdistuskulut. Viimeistään täysi-ikäisinä kakarat joutuvat maksamaan kuvaamataidostaan. Siihen asti maksamme me veronmaksajat. HUNSVOTE Hunsvottisuuden tulos, kehittyneempi manan. HUORA Maailman vanhin ammatti ei suinkaan ole maailman vanhin kirosana, mutta ristiriitaisan perhe-elämän vakiosadatuksia se valitettavasti paikkaa joskus olemaan. Miehet, eiköhän kuitenkin tunnusteta, että oma muija on maailman paras nainen, jota mikään ei korvaa, ei edes yhdistetty keskusimuri, jääkaappi ja HDTV. Joskus se naruttaa, eikä sen logiikkaa koskaan ymmärrä, mutta kerran sillä oli nätti hymy ja heleä nauru. Sitä paitsi ketä enää kiinnostaa koneellinen huora näinä aidsien 63
ruosteisina aikoina, kun oma rakas vaimokin on kaikessa virheellisyydessään kuitenkin hyvä tekemään lihapullia, pesemään likaisia sukkia ja huolehtimaan siitä, että mies pysyy kunnollisena ja kotona? Huora on sana, jota nainen ei halua koskaan kuulla miehensä sanovan. Se on tilannekirosana, eikä siinä ole tippaakaan sovinismia. HURJA Aikanaan Neil Haidwickin suureen levitykseen lanseeraama homomai- nen kirous Musta tuntuu -jännärisar- jasta. Ilman muuta huijaa on käytetty hämmästyneisyyttä ilmaisevana, henkeä haukkovana taivasteluna aiemminkin. Mutta nyt TV:stä tuttu Voi huija on huvittedlisen tausta virityksensä vuoksi entistä vankemmin kiinni suomalaisten huumorveik- kojen kielenkannassa. Ala-asteen neropatit jatkavat perinnettä tietämättäänkin. HURMAHENGET Tätä manausta ei de taatusti kaavittu Kätilöopistolla. Se on monikolli- suudestaan huolimatta pelkkää keskittymiskyvyn puutetta, sielukkuu- den ientulehdusta ilman juurihoitoa, yksitasoinen pienlentokone, joka jaksaa yhdellä tankillisella kiitoradan päästä päähän. Hurmahenget on käsin vedettävä vekkari, joka soittaa vain elokuvien loppumusiikkia. Vaahto valuu suupielistä, kangen- kova stondis puhkoo aluskerrastot, kyberneettiset visiot pingottavat sielun valkokankaan ja shamanistiset fraktaalisinfoniat rapeuttavat kehon palasiksi. Nykyajan teknoväki näkee vanhat asiat uudessa laservalossa: ohuesd mutta terävästi. Kun pieni piiri pyörii, kaveritkin on saatava mukaan analyysiin. Ennen hurmahenget tulivat saamelaisen uniin, nyt niitä näkyy jo kakkoskanavalta Tampereelta. Reinikainen pelastaa. HUSIN HASIN Lapinjärveläinen sporttisadatus. Kaikki taitaa olla hieman hujan hajan. Tämä touhutädin oma piparkak- kumanaus kuvaa oikeastaan aika terävästi sitä, että kaiken kaaoksen keskellä optimismi ja elämänilo kukoistavat. Husin hasin on onnellisen, mutta vähän höppänän kirosanapa]! Erityisesti Contrapunctuksesta tunnettu taidemaalari Sam Vanni (Ks. Sam pura) kiteytti modernistisen uskonsa ja taidesuhteensa siihen, että “järki, sydän ja vietti täytyy uudistaa, eihän ihminen voi olla apinan kaltainen’*. Luuliko Vanni, että jokainen ihminen on syntyessään aluksi apina ja että siitä pitää ponnistaa ylös, ettei vahingossa rupea syömään liikaa banaaneja ja rapsuttamaan kainaloltaan suojatiellä? Vaikka ihmisen ajatusmaailma disi kuinka husin hasin, hän ei enää takaisin apinaksi muutu. Vanni pelkäsi turhaan. Ilmankos hän luopui perspektiivistä jo 40-luvun lopulla. Ks. Apina. HUUGO Paremmin soi vaussanana tunnettuja tunnustettu miehen etunimi ja inte- raktiivinen TV-peikko, joka ensin massaansa bodattuaan ja kuontalo- aan terävöitettyään palatkoon uudestaan lavalle. Adjutanteiksi kelpaa- vat huurretursaat, pohjoismaiset alkuaikojen jättiläiset. Adjantantta- na voi dia yhä se kammottava Hele- na-täti, tanttojen tantta, joka viimeiseksi työkseen solutti piiraaseen rotanmyrkkyä. Huurit tulevat huu- gon kylkeen vasta kuoleman jälkeen. Nuo islamilaiset neitsytkaunottaiet eivät enää välitä huugon uhittele- vuudesta tai itsesoimauksellisuudes- 64
ta. Heille on jo taijota heleämmät voimasanat. Huugo tulee muinaissaksan Hu- gista, joka tarkoittaa sydäntä, mieltä, tahtoa. HUVOKKI Siilinjärveläinen manaus. Mukava, lempeä ja reipas savolaisaksentti antaa lisäpontta terveelliseen elämään. Onko se sieniruoka, perinteinen kodliikuntamuoto vai lämmin vaateparsi? Väliäkö sillä, nyt pistetään jalalla koreasti, sadatellaan huvokkia ja annetaan piiraanmurus- ten roikkua alahuulesta. Maakunnan harrastajateatterin vanha, lihava ja iloinen näyttelijäpatruuna käy kerrankin pääkaupungissa, eikä hänen huvokki-evankeliuminsa olisi huonoimmasta päästä, ellei koppava pankkineiti ottaisi heti luulot pois ja kieltäytyisi antamasta taksirahaa ilman Kelan korttia. HUVES Nahka, vuota; kesi, kalvo. Pankkineitiin rakastunut näyttelijäpatruuna on nyt kotimatkalla. HYI Puistattava parahdus. Inhoa ilmaiseva inteijektio, jolla on molemmissa kotimaisissa kielissämme paljon variaatioita: hyih, fyi, fy, pfuy, pfu, fi, pfy. Inhonpurkaus myös lausutaan täynnä inhoa, joskin säihkysää- riset neidot saattavat joskus käyttää sitä melkoisen kaksimielisesti hyväksytyn miehen ollessa pahoissa aikeissa. Tällöin se saa käskymuodon. Vastenmielisyyden kestoa pitkitetään sanaa loputtomiin venyttämällä. HYI SENTÄÄN Puistatusmanaus lähinnä akkakäyttöön. HYH Inhoakuvastavatukahtunut soimaus. Jotta hyhhyttelystä päästäisiin kiroilemisen makuun, ääntämys on ensi sijaisen tärkeätä. Oikealla tavalla lausuttuna oma etunimikin toimii tehokkaan karkeana kirosanana. Koetapa täräyttää nimesi kuin perkeleen. Siinä alkavat jo huonekasveilta lehdet valistaja tapetti mennä katonrajassa rullalle. Sinikka Savanheimo on lähettänyt hauskan version Voi nyt varttia vaille hyh. hykkyrAinen Tyypillinen tee-se-itse-kirosana. Iloisuutta, levottomuutta, valmiutta. Se on kunnollisen mieto voimasana, jollaisia jokaisella suomalaisella pitäisi olla kourallinen taskunpohjalla valmiina. Vaikka hykkyräinen lipsahtaa enemmän naistenosastolle, se on aina hyvin syöneen sosiaalista käyttöroinetta. Mitä paksummat posket, mitä omenaisempi pilke silmissä, mitä kunnioitettavampi leu- kamäärä, sitä aistillisemmin hykkyräinen vapautuu maailmaan, Urputtaa kuin vaipu, tuoksuu kuin kandi- pipari. Hykkyräisestä tulee aina hyvälle midelle. HYLKY Hylkyjä ovat maailman merenpohjat täynnä, hylkyjä ovat syijäiset kadut täynnä. Niin laivan- kuin ih- mishylyt halutaan jättää oman onnensa varaan, ellei taskussa ole arvokasta korua tai ruumassa arkul- lista hopeaesineitä. Hylky on hylätty, ei aina vapaaehtoisesti. Kirosanana hylky laivastaa äärimmäistä surua, suomalaisen miehen pelokasta tuskaa ja riittämättömyyden tunnetta. Ehkä d tulekaan sitä päivää, jolloin lotossa saisi edes kuusi ja lisänumero oikein. Voi hylky, kapteeni Haddock manasi tajutessaan, että hänen re65
pussaan oli pullo tai pari viskiä (Tintti Tiibetissä, suomentanut Jukka Kemppinen). HYMPERI Samperoitunut, lentokoneeUistunut reittimanaus,jokapuhkuu sisukkuutta kuin Lassi Mettälä. Ei mitään, vaikka se olisi joskus raapinut pohjamutia, nyt se on keulUla. Ei se mitään, jos vaikka se olisi unohdettu kaappiin ruostumaan, nyt sen eteen tehdään töitä. Ei se mitään, vaikka se olisi kärsinyt luottohäiriöistä niin kuin lukuisat muut, nyt se on niin varakas, että se palaa ja haisee. Se rikkoo äänen nopeuden, se lyö valtin pöytään, se parantaa jalkahien. Hymperi on voittajan käsiase, joka rätisee pohjalukemat halki, kerää potin, maksattaa päiväsakot muilla. Lehdistö iskee paikalle, televisio kuvaaja radioaalto keijää sen eetteriinsä, paitsi Radio City, joka tulee muutenkin aina jälkijunassa. Hym- Hyttysen pissa Itämeressä peri hymyilee vinosti. Loistava ki- rosanamessias! HYTTYSEN PASKA ITÄMERESSÄ Eero Järventaustan mukaan sadatus on parhaimmillaan väheksyttäessä jotain täysin arvottomaksi. Kontrasti onkin melko suuri. Hyttysen paska on silmin erottamatonta kuona-ainetta, Itämeri noin 384.700 ndiöki- lometrin kokoinen maailman laajin murtovesiallas. Hyttynen hallitsee Off-hyönteismyrkkymarkkinoita, Itämerta hallitsivat ennen viikingit ja hansaliitto, nyttemmin Suomen ja Tanskan viranomaiset riidellessään siltojen ja öljynporauslauttojen välisestä korkeussuhteesta. Hyttynen on kaksisiipiäinen, Itämeri kolmannen korvapuusti (vrt. lemmenristeilyjen syijähypyt). Hyttysnaaraan ininä (sävelkorkeus dl-f) johtuu siiven- lyönneistä (300 iskua sekunnissa), Itämeressä on vettä noin 20.000 66
neliökilometriä (syvin kohta459 m). Hyttynen on pysynyt samanlaisena kymmeniä miljoonia vuosia, Itämeri oli milloin Baltian jääjärvi (11.000 vuotta sitten), Yoldiameri (9.500 vuotta sitten), Ancylusjärvi (8.200 vuotta sitten) ja milloin Litoriname- ri (6.000 vuotta sitten). Hyttynen on siis aina tiennyt ole- vansa hyönteinen, Itämeri ei nähtävästi vieläkään tiedä, onko se meri vai järvi. HYTTYSEN PISSA ITÄMERESSÄ Puhutaan, että meri olisi saastunut. Syyllinen esiin ja ininä seis. HYVÄ... Tavallinen etuliite taivasteluyhdis- telmissä. Pahan asian hyvittäminen perustuu vanhanaikaiseen, luterilaiseen herranpelkoon. Papit ovat olleet kaiken takana. Rahanhimossaan ja sadistisuudessaan he keräävät irtopisteitä kansan syvien rivien rääk- käämisestä. He saavat sairasta tyydytystä pätiessään, alistaessaan ja turhauttaessaan. Kansa nöyrtyy polvilleen. Uskomatonta, eikö totta? Pappien ansiot ovat pelkän myyttisen sadun varassa. Eivät he osaa koijata rikkinäisiä viemäriputkia, eivät he osaa maalata taloja, eivät he osaa lääkitä tauteja. He osaavat kertoa satuja. Kun myrsky tuhoaa mökin, asukas saa kuulla sen olleen Jumalan rangaistus. Synti-käsite on maailman hirvittävin erehdys. New Yorkin Uutisissa (6.10.92) oli tuntemattoman viisaan osuva aforismi siitä, että ihminen korvaa käytännöllisen pahuutensa teoreettisella hyvyydellä. Ks. vastakohdaksi Paha... HYVÄ HYYSKÄYS Hyyssä on kolja. Muuta en jaksa sanoa. HYVÄ SYLVI Jokututtu taas vai? Ks. Pyhä.../Pyhä Sylvi. HYVÄ TAVATON Ristiriitaa sinänsä: kehua nyt sellaista, jonka tavat ovat jääneet rintaruokinnassa nänni pihalle kelottumaan. HYVÄ YSTÄVÄ Ravintolaketju, jonka arvomaailmaa jotkut eivät voi sietää. Minusta cajunfile on erinomaista. HYVÄNEN AIKA Tätien heittareeti, muorien muonaa, eukkojen ejakulaatio: taivastelujen grand old woman! Tällä jos millä pestään kaikki päivittelyennätykset. Nuo niin mukavat naiset sellulitisoi- tuneissa lasivillavuorauksissaan ja työttömän pipoparia muistuttavissa etupuskureissaan voitaisiin laittaa peräkkäin hokemaan Hyvänen aika -mantraansa, ja se jono ulottuisi maasta kuuhun ja taktisin. Parempia aikoja odotellessa ja nykyisiä tapoja voivotellessa sydän romahtaa raskaana jonnekin polvien korkeudelle joka keitä, kun tämän päivän teini-idealistisuus keksii taas uuden tyylin parantaa maailmaa - rikkomalla palapelin ja muuttamalla säännöt. Ei tädin munuainen kestä. Nitro on liian aikaista ja herrojen hauaste, konjakki ei sovi kuin kohtuudella, akkamaiset pikkusikarit eivät pala kuistillakaan. Mitä muuta nuo tädit, sivistyksemme pilarit ja hyveellisyyden vaalijat, voivat tehdä? Hyvänen aika on vähintä, mitä heiltä odotamme. Hyvänen aika on jokatädin velvollisuus. Se on pelvo, se on ituruo- ka. Se on nukkuvan rukous. Vrt. Herranen aika. HYVÄT HYSSYKÄT Tyypillistä huudahdelua noin kymmenen keitaa peräkkäin, kun tuntuu siltä, ettei saa enää sanotuksi mitään. Tämän pehmosadatuksen käyttö lähenee jäijenkadon tiedostamatonta astetta. Käyttökuuluvuus alueilla, 67
Hyvät hyssykät joilla kuulee yli ymmärryksen meneviä uutisia. Esimerkki: äiti palaa Italian-matkalta ja kuulee tyttärensä olevan kihloissa, muuttavan tuntemattoman miehen luo ja menevän kahden viikon kuluttua naimisiin. Ja joutuu vielä maksamaan siitä. Hyssy on eräs kansantanhu tai hevosen tasainen hölkkäjuoksu. HYVÄT HYSSYRÄT Variantti. Surkuhupaisaa kiipiäisyritystä pelkällä r-kirjaimella. Yksikkömuotokin toimii. HÄPEÄ Itsesyytösmanaus noloon tilanteeseen. Koska kiroilemisen aihe on tavallisesti itseaiheutettu, kiroilu on syytä hoitaa rivakasti ja ääntä korottamatta. Tuskin tämä leipämäisen murea manaus paljon lohduttaa. Häpeän hetkellä on parempi mennä piiloon - samurait tekisivät haraki- rinkin. Kukaan ei sinua auta. Espanjalainen kirjailija Balthazar Graciän (1601-1658) tajusi homman mie- hekkäästi: Toisten häpeästä huolehtiminen on merkki siitä, että oma maine on jo tahrattu. Vain koiran osaama häpeä on oikeanlaista häpeää. Ihminen on jo kadottanut kykynsä. Kiinalaisen taolaisuuden oppi-isän Lao-tsen mukaan kunnia ja häpeä ovat molemmat pelon aiheuttajia. Ohimennen sanottuna, siinä vasta filosofia. Taolaisuus on yksinkertaista kuin zenbuddhalaisuus tai Khrisnamur- tin oppi: se perustuu luonnonmukaiseen moraaliin ja nöyrään spontaanisuuteen. Espanjalainen sananlasku sanoo: Hanki itsellesi hyvä maine ja mene nukkumaan. Vrt. Nolous. HÄTTÖ Jorma Lampun epäilyjen mukaan kannakselainen muunnos hitosta. Parempi lähteä siltä pohjalta, että jokainen kirosana on yksilö, jolla on omat tunteet ja haaveet. Yhtäkkiä näemme hätönkin niin kovin ihmil- lisenä, jopa suloisena pikku teddy- eläimenä tai hoijuvatassuisena koiranpentuna, että melkein kyyneleet kastavat silmät - perkele! sanoo silloin manauspoliisi ja vaatii taas riviin. Hätön tapaisissa murreviruk- sen raiskaamissa sanoissa assosiointi on varminta etymologiaa. Alkaa kuulua häätöä, häirintää, hälinää, häpyä, häikkää, hätäilyä, häkellystä, häkkiä, jättöä ja jopa lettoa. Siitä on hyvä viiltää teddyn maha auki ja vetää koiranpentua hännästä niin että rustot murtuvat. Ei kiroilu ole leikin asia. Joskus saatetaan unohtaa, että kiroilu on loppujen lopuksi suoraan saatanasta. HÄTTOLÄINEN Jorma Lampun epäilyjen mukaan 68
kannakselainen muunnos liittolaisesta. Minusta se on ennemmin liittolaisen hämäläisserkku. Oli miten oli, hättöläinen toimii paremmin kuin esikuvansa. Itse asiassa se on melkein rivo. Voi sielun silmin kuvitella, kuinka hättöläinen läiskähtää päin juuri kosmetologioitua naamaa kuin märkivä hopeinen syöpärotanraato. Se on kirosanojen tehtävä. Ei sitä tee esimerkiksi kampaamosanasto. HÖKÄLE MieUeyhtymäketju kulkee: hönkäys, pökäle, kekäle, perkele. Tässä on oltava piilevä kyky, tosi kirosana- lahjakkuus. Säännölliset elintavat, aikaisin aloitettu harjoittaminen tulevaan tehtävään, riittävä taloudellinen tuki - kaikki ovat tähdänneet siihen, että hökäleestä nousisi yhtenä päivänä eturivin kirosana. Ainoastaan alkukirjaimen hentous saattaa vaarantaa täydellisen uraputken, mutta toisaalta se antaa sanalle inhimillisen leiman. Ja tuleehan se hö- alkuisena suoraan jostain kurkun syövereistä, henkitorven värekar- voista, sielun pohjamudista. Lopun käle-tavuisuus varmistaa kyllä erinomaiset pelisopimukset loputtomiksi kausiksi. Vaan mitä sanoo sanakirja? Hö- käleeksi kutsutaan harkitsematto- masti toimivaa tai puhuvaa ihmistä. Hökäistä on harkitsematonta tokaisua tai kysäisyä. Hökä on köhä. Täydellinen tapaus! Niin kehno, niin ihanteellinen! Suistamolta kuuluu manaus Hö- kälehden hökäle. HÖLMÖ Eräänlainen itsesoimaus. Aina luokasta ilmoittautuu yksi, joka on tunnin sisällä parahtanut “Että mä oon hölmö!” Kirosanana hölmö toimii parhaiten, kun sen kahteen ensimmäiseen kirjaimeen lataa rutkasti höyryä. Hölmöläisiä ei totisesti esiinny pelkästään satukirjoissa. HÖHLÄ Päätön manaushöhlä. HÖHLÄPÄÄ Näitä on nyt joka lähtöön, ei niistä kannata erikseen tehdä numeroa. Virroilta kuuluu parahdus Voi höhlän kallo. Lisää hö-alkuisia kirosanoja keksii mummokin: Hölpö, Hölttä, Hö- möttijäs, Höpelö, Höpötti, Hörkkä, Hörö. HÖLVETTI Sama juttu kuin (ks.) Holvetin kanssa, tunnustuksen suhteen. Kärpänen on paskantanut pisteet o: n päälle. Helvetistä on tullut aika kammottava manaussieni. Asiayhteyksiä hölvetin käyttämiseen ei ole turhan monta. On turvauduttava Matti Nykäsen 9700-palve- lunumeroon, jossa on kahdeksan alavaihtoehtoa: 2. Matin romanttinen tarina (Matin itse kertomana). 3. Matin uusi levy (Kuuntele parhaat palat). 4. Jätäterveisesi Matille(Voita ilta Matin kanssa). 5. Matin keikkakalenteri (Ajat ja paikat). 6. Matin lehdistölaatikko (Matti kommentoi). 7. Matin urheiluvisa (Parhaat palki69
taan). 8. Matin parisuhdevinkit (Jokamiehen opas). 9. Kysy mitä vain (Matti vastaa). Vain ykkönen puuttuu. Vain 5,80 mk/min+ppm. HÖLVÄTTI Kuulostaa jo paremmalta. HÖMMÖ Lastenkirosana, joka sopii myös hölmöille vanhemmille. Kuka tahansa voi olla hömmö, mutta kuka tahansa ei kiroile hömmöä. Annetaan lapsille se, mikä heille kuuluu. Lasten oikeudethan ovat aikuisten velvollisuuksia. Hömmö näyttää oikein kauniilta sanalta, kun sen kirjoittaa lyijykynällä ruutupaperillekuusivuo- tias. Luultavasti lopputuloksesta tulee hömö, jolloin lapsirakkaat rupevat heti ihastuneena höpöttämään hömödaisista, kunnes öön pisteetkin unohtuvat vähitellen käytöstä. HÖRMÄ Jokkiksen Härmä Special. Agraaris- synteettinen kirosana useine ö:n ja ä:n pisteineen on kaikessa ymmärtämättömyydessään riittävän uskottava tyydyttääkseen kiroilijan lähes kieroutuneita sensaationhakuisuus- tarpeita. Jotta selitys kuulostaisi vielä vaikuttavammalta, lisättäköön, että Aito Bryggaren, Mikko Mäkelän ja Jallu Rantasen tapaisten kovapääur- heilijoiden voisi hyvin kuvitella lähtevän edistämään hörmän kansallista mainetta silläkin riskillä, että heidät naurettaisiin pihalle. Heitä ei naurettaisi pihalle. 70
IDIOOTTI Idioottivarma itsesoimaus. Idiootin älykkyystaso täysikasvuisena ei nouse 6-vuotiaan älykkyystasoa korkeammalle. Silti nerokin voi kirota itseään idiootiksi Jopa täydeksi idiootiksi. Summa summarum: kenelläkään meistä ei ole puhtaita papereita. Pesköön ensimmäisenä toisen suun se, joka ei ole itse kiroillut. Ks. Äly. Idiootin eli syvästi vajaamielisen ÄO on alle 20. Yksin hän ei elämästä selviä hengissä. Vuoden 1992 idioottimaisin teko oli se, kun kitaransoittaja Lauri Ihalainen meni marraskuussa uhkailemaan yleislakolla, jotta työttömiltä ei vietäisi muutamaa murusta kannikasta. Yleislakko olisi merkinnyt katastrofia koko valtiolle jo muutamassa päivässä. Yhtä hyvin (ja yhtä rikollisesti) Lökäpöksy-Late olisi voinut kiristää Ahoa ja Viinasta presidentin- murhalla (tosin pienemmin seurauksin). Parempi nukkua kuin katua. Jos yleislakko olisi alkanut,Pohja-SAK- ka-Laurio olisi pitänyt tunkea loppuiäksi koirankopin kokoiseen vankilaan kansanmurhasta tuomittuna. Mihin päädyttiin? Ratkaisuksi veroja tietysti kiristettiin. Ks. Tsäh. Idiomi on jonkin henkilön, ryhmän tai alueen sille ominainen puhe- tapa tai erikoiskieli. Kirosanailukin on eräänlaista idiomia. IESUS Jeesusta kutsutaan joskus Iesuksek- si. Kun sanaa tuijottaa tarpeeksi kauan, kaksi ensimmäistä kiijainta tuntuvat väkisin vaihtavan paikkoja keskenään. Tähän taivasteluun tarvitaan jo aikamoista murteellista kanttia. Kuka tahansa solmioneulaa käyttävä juppi ei mistään hinnasta suostuisi iesustelemaan, vaikka hän joutuisi astumaan käsipuhelintaan. Sitä paitsi englanninkielentaitoisena hän kääntäisi sanan vapaasti muotoon “Sorra meitä”. Muistutettakoon, että ies tarkoittaa juhtien valjastuslaitteen eli (ks.) jukon lisäksi myös oijuutta, sortoa, pakkovaltaa, rasitusta, kuormaa, taakkaa. Veibi iestellä on kinailla, kiistellä. IESUKSEN PERKELES Vahto- laisen Eino Hakalan lähettämä manaus. Vrt. Kristuksena/Kristuksen perkele. Ks. Jeesus, Kristus, Kiesus. IGOR Hieman mustalaisaksenttinen voimasana. Lausutaan hyisellä bassolla. Ja toivotaan, ettei heti seuraavan kulman takana taivas putoa niskaan. Hyvinkääläinen Minna Hapuli on määritellyt igorin (ks.) Kyöstin ja Yijön naapuriksi ja etäiseksi suku71
laiseksi. Se on tuttavallinen nimi keuhkoputkesta irtoavalle viheliäiselle ektoplasmalle. Igor irrotetaan röhimällä, oksennusähinää jäljitellen, tai terävästi yskäisemällä, jolloin igor tulee varsin lennokkaasti. Tavallisimmin se on tupakoitsijoiden tai juuri lopettaneiden tuttu. Flunssavirusten aikana on suosittua siteerata lentävää lausetta ‘Tuli igo- rit suuhun”. Igoria ei saa niellä, se pitää sylkäistä omankin mukavuuden vuoksi mieluummin asvalttiin muiden kulkijoiden ihailtavaksi kuin valuttaa rinnuksille. Slaavit hankkivat bulgaareja ja kasaareja vastaan skandinaavisia palkkasotureita, viikinkejä, joita kutsuttiin vaijageiksi. Novgorodin ensimmäisen varjagiruhdnaan Rurikin (k. 879) suvusta kasvoi Venäjän feodaaliaatelin ydin, ja sen varaan rakentui Venäjän valtakunta (Rus). Rurikin poika, Kiovan suuriruhtinas Igor I (877-945) teki vain sotaretken Konstantinopoliin 940- luvulla, mutta hänen vaimonsa, sittemmin leskensä Olga taisi olla ai- kaansaavampi. Rouva hoiti valtakunnan bisnekset niin kauan kuin nappula (Svatoslav I) oli alaikäinen, ja koska hänellä ei ollut muutakaan tekemistä; hän päätti ensimmäisenä tuoda kristinuskon Kiovan suuriruhtinaskuntaan. Hän epäonnistui, mutta toivottavasti hänen leivoksensa olivat hyviä. Muinaisvenäläisen kauden kronikoista tunnetuin on ennen kaikkea Slovo o polku Igoreve, kertomus ruhtinas Igorin sotaretkestä kumaan- eja vastaan (1185-86). Tutkimukset ovat varmistaneet sen silminnäkijän kirjoittamaksi. Filippiinien Luzonin saarella asuu igorot-heimo. Kangasalaisen Linkosuon Igor- sekaleipä on tehty rukiista, vehnästä, kaurasta ja perunasta. Igor sai myös kunnian olla yksiä Turun parhaita ruokaravintoloita ennen sen lopettamista 90-luvun alussa. Venäläistyyppisen menun erinomaisuus johtui kokki Hans Sundmanista, jolla nykyään on vaimonsa Pian kanssa yhtä käsittämättömän yliluonnollisen herkullinen ravintola Pikku Varpunen tuliterässä kaupungissa Kaarinassa. Yliopistokadun tilat chileläiset valtasivat Latinollaan; sen antimien tasosta ei ole tietoa, eikä siis pahaa sanottavaakaan. Sotilasslangissa igor tarkoittaa armeijan turkislakkia. Mustalaiskie- lessä lähimuoto igro tarkoittaa autuasta, kuollutta. IHME Kiroilijalla on yleensä tapana kuvailla ihmettä. Kirjailija Olli Kauhasen Kuutamokojamossa (1992) anoppi toteaa astuessaan veneeseen: “Voi herkiimätön ihme”. Veneen pohjalla nimittäin virui 10,5 kilon ja 117 sentin hauki. Olemassa on paljon ikäviäkin ihmeitä, kuten se, miksei taaskaan tullut lotossa täysosumaa. Ihme on ihmisystävällinen, kaikilta mahdollisilta tartuntataudeilta rokotettu ja reaktioltaan interi- mistinen kirosana. Myös mauton kuin kouluruoka. Ihmeidentekijöitä on ollut maailman sivu. Se ei ollut vielä mitään, että Jeesus herätti kuolleita henkiin. Tänä päivänä pieni ihme on se, että suomalaisella on työtä. Kantasana palauttaa maan pinnalle. Karjalan imeh tarkoittaa naurettavaa asiaa. Anja Angelin ja Leena Larjangon Suuren Suomalaisen Unikirjan mukaan jonkin ihmeen näkeminen unessa on merkki siitä, että jo kuolleeksi kuviteltu tunne-elämän alue elpyy uudestaan eloon. 72
UK Naismainen kiljahdus, joskus todellisesta pelästymisestä, joskus huomion saamiseksi pelastavilta mies- sankareilta. Kvasikirosana kuten Aargh, Ei, Euu, Kääk, Ääh, Yäk. Miesten on syytä vältellä iikin käyttöä henkensä edestä, tai muuten hän on hintti, imbesilli tai filosofian kandidaatti. Minni Hiiri ja Iines Ankka eivät ole vielä emansipoituneet. Nuorilla naisilla alkaa tosin olla leveämmät hartiat kuin monilla yksinäisillä opiskelijapojuilla. Se on osoitus pelkästään mieleniuj uudesta. IILESKOTTI Skotlantilainen iilimato, eli pihi viskinhöyryinen rasvam uikku möyrii taas pulusorsien kannuksilla, ei pahaa sano, mutta imee ja puree kuin alaikäinen kovisplikka pikkukaupungista. Tämä manaus ei meinaa pysyä kielellä vaan se luiskahtaa harvojen hampaiden välistä jonnekin ientaskuun. Lasten käsissä se voi osoittautua turmiolliseksi (ks. kuva). Eero Järventaustan mukaan iiles- kotilla tarkoitettiin Mouhijärven murteessa ilkeänkurista konstailijaa, kiusantekijää. Sanaa käytettiin myös lileshotti kirosanana. On niitä parempiakin kirosanoja. Ne on usein vain piilotettu vakan alle. Vedä saappaat jalkaan ja ks. Tunkio. Iileskotti on Virallisen Nimikko- kirosanasäätiön määräyksestä (asetus 10/92) annettu Nesteen Jaakko Ihamuotilan erikoiskäyttöön. Lyijyttömänä manausta voivat käyttää myös tavalliset kansalaiset, mutta eivät työttömät. Talouselämä-lehden mukaan Ihamuotila on kiillottanut firmansa julkikuvaa erinomaisesti, onhan hän syntynyt täsmälleen samana päivänä kuin äitivainaani. Vanhassa kirjakielessä iilikotti tarkoitti siiltä. Se on ruotsista (igel- kott). IKU-TURSO Tavalliselle suomalaisille Kalevala ei kovin helposti avaudu, mutta olen poiminut sen pohjamudista varsinaisen kirosanojen kultakimpaleen, merihirviön, joka tottelee nimeä Iku- Turso. Kyseessä on tosi kova jeppe, siihen kannattaa tutustua paremminkin (mm. Aimo Turunen: Kalevalan sanat, s. 63-64). Vastineita löytyy vähän joka mytologiasta ja joka lähtöön. Nyt on aika manata vanha- konna taas esiin. Uskonnonhisto- 73
iloitsijat samaistavat Iku-Turson kaaokseen. Aikoinaan Pohjolan emännän nimenomaisesta kehotuksesta Iku- Turso nousi merestä tuhoamaan sammon ryöstömatkalta palaavat Kalevalan sankarit ja hoitamaan sitten sammon takaisin Pohjolaan. Väinämöisellä, tuolla äksyllä ragga- rilla, oli oma sanansa sanottavana: hän taittui merihirviötä korvista kiinni ja sai sen mahtisanallaan ikuisiksi ajoiksi painumaan meren syvyyksiin. Nyt Jari Tammi onki sen kuitenkin esiin ja lämäytti sen vettä valuen kalatorin parhaalle pöydälle: siitä riittää murrettavaa kaildlle. Tällä kirosanalla on patoutunutta voimaa ja rankkaa kalii periä. Sukutaulut eivät tästä enää parane. Agricola sijoitti hänet jumaltenluetteloonsa sanamuodossa Turisas; mutta Agricola ei osannutkaan oikeinkiijoitusta. Kuka tahansa seitsenvuotias huomaisi hänen juttujaan tavatessaan sadoittain kirjoitusvirheitä. Se on jo toinen tarina. Iku-Turso - legendaarinen alkusuomalainen. Suosittelen ehdottomasti. Suomen merivoimien tilaama sukellusvene Iku-Turso koeajettiin tilapäisine signaaliniastoineen Kruu- nuvuorenseläUä Helsingin edustalla 1920-luvun lopussa Ks. Tursas. IUETYS Valmiiksipureksittu, huonoihoinen ja matkaväsymystä poteva kuokkavieras aina ylpeyttä herättävään ki- rosanastoomme. Nämä tus- ja tys- päätteiset manaukset ovat hieman kyseenalaisia. Matka teeskentelijän maailmaan on usein lyhyt ja ilman paluulippua Onhan ymmärrettävää, että kiroilemisen halu herää iljettävän tapahtuman tai asian kohdatessa viattoman kulkijan. Djetys kuulostaa kuitenkin helpolta ratkaisulta. Mutta jos se tuo lohtua ankeuteen, se suotakoon. Kirosanojen tarkoitus on aina parempaan päin. Kiroilu heijastaa optimismia Ks. Kavahdus. IMMEN KUMMI Kiteeläinensadatus. Kivatrimmaus, varmaan salaa harjoiteltu. Anoppi- väritteinen taustaselitys lienee paikkansapitävä, koska immen kummi on päätynyt kirosanaksi. Joku sana- virtuoosi on jälleen kerran heittänyt tripla-kaksikymppisen. Kaikki tietävät, että impi tarkoittaa nuorta (neitsyttä) naista ja kummi kasteentodistajaa. Mutta kaikki eivät varmaan tunne ensimmäistäkään viatonta, kukkeata, korkeapovista impeä; on tämä maailma jo sen verran katalaksi muuttunut. Ja harvinainen tapaus lienee nykyään myös kummi, joka viitsii huolehtia velvollisuudestaan, eli kummilapsensa kristillisestä kasvatuksesta. Manauksena immen kummi siis taistelee parodista merkitystään vastaan. Kummi tarkoittaa joskus myös kumia. Siinä tapauksessa immen kummi merkitsee neitsyen kortsua, ja juttu kääntyy päälaelleen. Kiroau- rinkojo pilkottaa. Paholainen nimeltään incubus makaa miehen hahmossa naisen kanssa Naisellisessa hahmossaan, succubana, hän viettelee miehiä. Taikuri Merlinin kerrotaan olleen incubuksen lapsi. Tuttuja juttuja 1500-luvun noituutta käsittelevissä kirjoissa IMPSKUPPI Kuriositeettinen lastenkirosana. Näitä merkityksettömiä kielivään- nöksiäon suomalaisissa lapsiperheissä tuhansittain; ne syntyvät hämäris- 74
sä olosuhteissa, ne muuttavat hämärin perustein muotoaan ja ne vaihtuvat hämäristä vaikutuksista uusiin. Lastenkirosanakulttuuri on kamele- onttimaisen luova ja siihen aikuisen on turha sotkea näppejään. Etymo- a QJ J-QI 01 ® Ö> Impskuppi logit pysykööt kaukana. Lapsilla on oma säännöstönsä, oma logiikkansa, oma arvomaailmansa. Suomalainen lastenkulttuuri osaa menestyksellisesti aliarvioida lasta vuodesta toiseen. Syy on vääränlaisissa tädeissä: he ovat miehittäneet lautakunnat, psykologianlaitokset, yliopistot, lastenkulttuurielimet. Kun aikuinen lähtee “kehittämään” lasta aikuisen näkökulmasta, lopputulos on katastrofi. Elleivät lapset olisi niin fiksuja, aikuiset olisivat jo kuolleet sukupuuttoon. INFERNO Kaikkien synnillisten kirosana, Danten perusteellisesti kuvaama tuomittujen helvetti. Dante lainasi kaiken tietouden Vergiliukselta ja muilta antiikin kirjoittajilta sekä lisäsi loput itse. Inferno sijaitsee maan sisällä Jerusalemin alapuolella. Se on kuin suunnaton suppilo maapallon keskipisteeseen asti. Matkalla alas kohdataan yhdeksän piiriä. Ylimmässä huokailevat kastamattomat lapset ja hyveelliset pakanat. Sitten tulevat pyörretuulen lennättä- mät hekuman sielut, jääkylmän sateen piiskaamat hytisevät ylensyö- märit ja toisiaan vasten jyräytyvät saiturit ja tuhlarit. Viidettä piiriä kansoittavat äkäiset sielut ja henkisesti murheelliset. Neljää sisintä piiriä ympäröivät helvetinkaupungin muurit. Kuudennesta löytyvät kerettiläiset ja filosofisten harhaoppien kannattajat. Seitsemännessä piirissä kärsivät jatkuvasta tulisateesta tyrannit, murhaajat, ryövärit jumalanpilkkaajat, sodomiitit ja koronkiskurit. Itsemurhaajat muodostavat omat tiheikkönsä, joissa lymyää myös harpyijoita ja mustia vihaisia koiria. Kahdeksannessa piirissä kiduttavat demonit rankaisevat parittajia, viettelijöitä, imartelijoita, ennustajia, teeskentelijöitä, varkaita, pahoja neuvonantajia, riidanlietso- jiaja väärentäjiä. Yhdeksännessä di viimeisessä piirissä säilytetään kaiken sortin petturit. Kaikkein alimpana maan keskipisteessä istuukin itse Saatana löyhyttdemässä jääkylmää ilmaa kolmella nahkasiipiparillaan ja pureskdemassa kolmilla erivärisillä leuoillaan Brutusta, Cassiusta ja Juudas Iskariotia. Huh, mikä suppilo! 75
INHO Eksistentialistinen kirosana kaikille niille, jotka ovat kadottaneet sydämensä analysoituaan sydäntään. Kiroilun “oleva oleminen” on inhon kohdalla ontologisesti jäljetöntä. Älyllisen sorminäppäryyden tuloksena inhokin voidaan preparoida vähintään neljään osaan. Kun kirjaimet ovat hajallaan keittiönpöydällä, kiroilemisen tuska saattaa totisesti unohtua. Ranskalainen filosofi, kirjailija ja esseisti Jean-Paul Sartre harrasti nuoria naisia, kirjoitti Inhon ja tuli sokeaksi, ennen kuin hän kuoli pois 15.4.1980. Me Naiset -lehden (23.10.92) mukaan hänet kuitenkin haudattiin Montparnassen hautausmaalle jo 19.3.1980. Esikoisteos Inho (La naus6e) julkaistiin vuonna 1936. Neljä vuotta myöhemmin rillipiru ajautui saksalaisten sotavangiksi; kiinnitys kesti vuoden. Sartre tunnetaan nimenomaan eksistentialismin luoneen liikkeen keskushahmona. Kotimaassamme mm. Esa Saarinen ja Teemu Rantanen ovat matkineet vanhaa eli seuranneet hänen jalan- jäljillään ollako-vaiko-eikö-ollako- matkaa ei-minnekään tai peräti ties- mihin. Olen sitä mieltä, että intuitio on aina oleva tekoälyä vahvempi, nerokkaampi ja viisaampi. INHOTUS Djetyksen tapaan tees- kennemanaus. ISÄ Tässä on taivasteleva silmänluonti ylös pilvenhattaroille, jossa Jumala symbolisesti asuu ja pihtaa kokonaista aravavuokra-asuntoa työttömiltä somaleilta. Manaus vaatii ehdottomasti voi-etuliitteen, muuten isäsi tulee paikalle, jos hän on tottelevainen. Isä on jo vanha keksintö. Raamatun mukaan Aatami oli ensimmäinen isä, mutta hänestä ei nyt ollut mihinkään, sellainen saamaton pehmo hippi. Etymologisesti suomen vanhimpaan sanakenostumaan kuuluvalla isällä on vastineita samojedikieliin asti, vaikka ne voivat tarkoittaa muitakin miespuolisia hahmoja, varsinkin itseä vanhempaa sukulaista. Isänpäivää vietetään marraskuun toisena sunnuntaina, ja silloin isä saa lahjaksi kirjan. Isän syytä ovat mm. feministinaiset. Täytyisi vähän katsoa, millaista epäsuhtoa siittää. Ks. Äiti, jos olet mammanpoika. ITKU Itku ja sen kolesterolinen muoto Voi itku ovat kaikessa surkeudessaan yleisimpiä pseudomanauksia, mitä taivaan alla lymyää. Niihin törmää makean naurunkin hetkellä, kun nurkat kostuvat. Markkinoilla itku ei auta. Kyyneleet ovat naisen aseista tehokkaimpia. Kovakin mies tuntee niiden edessä helposti syyllisyyttä. Kuitenkin kyyneleet ovat vain vettä, mineraaleja (suoloja), entsyymejä ja valkuaisaineita, kuona-aineita ja adrenaliinia. Ei sellaisen luulisi lyövän omaantuntoon kuin talonsärki- jän pienen leikkimökin kokoinen rautapallo. Mies muuttuu äkkiä pojaksi, ja nainen kerää pointsit, varmaan auraa ne haarovälillään. Kyynelvuodon syy on Therapia Fennican mukaan yleensä reaktiivinen rauhastoiminnan lisääntyminen. Ei kuulosta kovin romattiselta. Eritystä voivat lisätä konjunktivaalinen ja komeaalinen ärsytys sekä tietysti ympäristön ekstraokulaariset tulehdukset. Silmätautien erikoislääkärin, lääketieteen jakirurgian tohtori Pentti Mikkosen mukaan kyynelnesteellä on lievästi bakteereja tuhoava vaikutus. Se pitää silmän kosteana ja 76
puhtaana Ky ynelrauhaset ovat koko ajan toiminnassa. Normaalisti kyyneleet haihtuvat kyynelpisteestä kyynelkanavan ja nenän kautta hengitysilman mukana pois, mutta itkiessä neste ei enää sovi kyynelkanavaan, vaan se “tulvii kuin vesi keväisin Pohjanmaalla”. Markkinoilla itku ei auta senkään takia, että Veli Ponteva, Veli Viulu ja Veli Huoli joutuisivat muuten lopullisesti Sepe-Suden pataan. Viimeistään Fagerholmin radioäänellä luettuna nekrologi pusertaisi silmä- nurkasta kyyneleen kuin kivikova- vatsaisen ensimmäisen suipon papanan vesiklosetin armahtavaan mereen. ITKUN PILLU No nyt päästiin asiaan. Ei asiaa menstruaatiopäivi- nä. ITTU Joko väsynytldelisen itku tai lyhenne sanasta Vittu. Vrt. Kele, Tana, Vetti. 77
J JALLU Ei pornolehti eikä Rantanen, vaan täysin lattea voimasana. Jallua ei kirota, kun jalluttaa, vaan silloin, kun ei jalluta. Se on jallittava manaus, joka riplaa jalkojen välistä ja tekee jo kaukana selän takana maalin, josta yleisö kohisee, kun sinä vielä put- saat polviasi. Pysyäksesi kärryillä tarvitset jaloviinahuikan, ja sekös joitakuita jalluttaa. Absolutistit keksikööt parempaa kiroiltavaa. Jallu ei sovi valkokauluksille. Se on brutaali, märkä ja spermalta haiseva kevyt- manaus, joka heiluu kuin nyrkkeijän kitarisat. JEEKERI Neekerijeesus. Jehovalaiskulttuuria. Kapista kirosanaromua. Mutta annas olla, kyllä jeekerillä mustelman- sinertävät bluesit rämpäytetään. Sen intervallit ovat lyhyet kuin Pertti Salolaisen sääret, hienovireinen heleä sormikosketus on peräisin suoraan Mauno Koiviston optimisdjollan kokoisista kämmenistä ja instrumentin puukoppakin on pelottavan kumiseva kuin Sirpa Pietikäisen ontoksi kaiverretut etumolskit. Ei jeekeriä leikistä pudoteta, sillä kuka enää pelkää mustaa miestä, kun Michael Jacksonkaan ei erota vetyperoksidia kas votummelista? Jeeke- rissä piilee funkia, se haiskahtaa soulilta, se pieree räppiä. Jeekerissä on enemmän mustaa magiaa kuin tuhannessa Jopi Jalkapuolessa. JEEKULI Jeeku-saijan kaikkien kirosanojen kummitäti, outo tervetuliaislahja jokaiselle kiroiltavalle, iloinen ja hampaaton kevytmanaus. Jeekuli on ärrävikaisen jeekuri, myönteinen kiinalais- tai malaijilaistyöläinen, kunnon pölkky ja positiivinen tila- vuusmitta Venäjän vallan ajalta (220-360 naulaa). Kulia itseään ei taida nyt naurattaa. JEEKULIS Hyppäsipä s-kiijain viimeiseen vaunuun. Teelusikka- mummojen piipitystä. JEEKUSTI Kustin oma. Kokeile samaa vihamiehesi etunimellä! JEEKUTTI Hitaasti idätetty manaus, Helkutti-vaikutteinen. JEEKUTI Napakymppi, ei missään tapauksessa harhakuti. JEEKUDEEKU Alkoholisoitunut kirosana. JEEKUM ANDEERA Mandeera- loppuinen jeeku. JEEKUTARALLAA Kun laulattaa. JEEKUTIRALLAA Kun laulattaa ja soitattaa oikein mahottomasti. JEEKUTILU VEI Lastenloruiluun soveltuva arveluttava manaus. Kärsivällisesti loputtomiin variantteja. Jokohan olet valinnut omasi? 78
JEEKUNA Turvakirosana. Valmiiksi munaton. Kiekumisen kestävä kolmen minuutin puolilöysä kiropärske. Tuhannes ja yhdes mahdollisuus. Kun kaikki muut keinot on käytetty, alkaa maailmanlopun parkuna ja määkinä. Ei sitä kestä Nuuskamuikkunenkaan. Jeekunallaratsastajat laukkaavat suoraan puunoksasta roikkuvaan hirttosilmukkaan, joka ei katkeaisi, vaikka sitä tulella ja samuraimiekal- la uhattaisiin. Vasta kun jeekuna on saatu pois päiviltä, maailmanrauha on mahdollinen. Ei siinä mitään jeesuksia tarvita, jeekuna se ratkaisee hyvän ja pahan ikisodassa. Kun heppoistakin kirosanaa tarpeeksi haukkuu, rääpii ja hyökyttää, se alkaa kuin itsestään saada ilmaa siipiensä alle. Näin on tehtävä jokaisen kyseenalaisen neitikirosanan kohdalla: siihen on pumpattava kyrpää syytämällä sen kimppuun angstia ja vimmattua, sielutonta vihaa, kunnes on hirvittävä kuin pääkalloilla koristeltu kolmisilmäinen Herlikhan. JEEKURA Jeeku-kirosana.joka haluaa ainatulla mainituksi erikseen. Sen nostetta parantavat lapsilisät. Aikuinen ei tee itseään naurettavaksi jeekuroides- saan, jos hän samalla tuijottaa hävyttömästi toisen ihmisen erogeeni- siin alueisiin. Jeekura on autistista egoilua välttävän osapäivänarsisdn mielimantra. Voimme vilkaista viron sanakirjaan ja huomata, että sana kurat tarkoittaa suomeksi perkelettä. Ymmär- rämme toki, jos virolaisilla on viime aikoina ollut kurat housuissa. Jeekura toimii Suomenlahden yli kielellisten sukukansojen ystävyyttä edistäen. Monet Kirosanakirjan manauksista tulevatkin vielä huumaavaan muotiin Tallinnassa ja Tartossa, Narvassa ja Pärnussa. Toivottavasti saan sieltäkin rakentavaa palautetta. JEEKUR1 Hyväksyttävin kuritoi- (s Jeekutirallaa
menpitein kasvatettu posakirosana kurinalaisille rajan rikkojille, kuten Ilkka-Juhani Takalo-Eskolalle tai Juhani Palmulle. JEEPURA Eripuraisuus OK. Tämä manaus olisi halunnut päästä Jeekulin porukkaan, mutta äiti ei päästänyt. Siksi se nyt nyyhkii omassa nurkassaan, keijää sääliä ja saa pelkkiä kolikoita hattuunsa, jossa on reikä. Masentuneelle ihmiselle jeepura on pajusta veistetty kainalokeppi. Ilman r-kiijainta sillä voisi edes piiskata sivullisia, mutta ei. Pitää herättää keskinäistä purnaa, pitää syöttää jeepuraa. JEEPURI Hyvä että puri. Ihmisen paras ystävä, kun raskaan saijan kirosana on jättänyt. JEESAUTA Jeesuksen ja jumalaudan kompromissi. Jollei Jumala auta, niin eikö Jeesus sentään? Jollei sekään toimi, on paras kääntyä rippipapin puoleen. Jos hänkään ei ole kotona tai kieltäytyy tarkoituksella avaamasta sinulle ovea, vikittele Seuraavaksi kiikkokuoropoikaa. Viimeinen oljenkorsi on kirkonrotta. Jeesauta on passi syntien anteeksiantoon aikana, jolloin tulleja ei enää ole. Eurooppa yhdentyy ja vierasmaalaiset ihmiset saavat tuuppia toisiaan kadulla ilman, että aina pitää tokaista “sorry”. On kerrankin ihanaa olla kristitty! Slangisana jeesata tarkoittaa auttaa. JEESANA Jeesuksen sana (Joh. 3:16). JEESUKSEN MUNAT Asiana mahdollinen, ajatuksena mahdoton. Eihän Jeesuksella ollut seksielämää! Jeesus oli pyhä mies, eivätkä sellaiset vettenpäälläkäveli- jät tarvitse maallisia nautintoja. Mutta mahdoton tai ei, kirosanana Jeesuksen munat toimii miehekkään tyylikkäästi. Se on reipas, vapautunut ja sopivasti uskonnollis-seksuaalinen kirokäsite, jota sopisi kuulevan hys- syttelemättä muuallakin kuin evan- kdis-luterilaisen seurakuntareviirin ulkopuolella. Jeesuksesta enemmän hakusanassa Jeesus. JEESUKSEN PILLU Asiana mahdoton, ajatuksena mahdollinen. Kirosanan teho perustuu kristinuskon ja gynekologian paradoksaaliseen yhdistämiseen. Voimakas kauhuteho erityisesti uskonnonopettajiin ja mieshomoihin. Littoislaisen Kaarina Löfgrenin mielestä mikään ei niin maukkaasti pippuroi kaunista suomenkidtäkuin paikkaansa sattuva kirosana. Valitettavasti koulujen äidinkielenopetuksessa tämä tärkeä ilmaisukeino on tyyten laiminlyötyjä seuraukset - huomattavimpana tietysti Vitun kärsimä romahdusmainen inflaatio - ovat surulliset. Manauksista enää vain Jeesuksen pillu tuntuu hänen mielestään säilyttäneen shokkiarvon- sa. Nykykiroilijoilta vaaditaankin yhä enemmän vaivannäköä ja kekseliäisyyttä, jotta kirosanat saataisiin jälleen korotettua mitäänsanomattomista välimerkeistä voimallisiksi tehokeinoiksi. Olkoon tämä vaatimaton kirosanakirja avuksi. JEESUS Normaali tapaus. Kun tarpeeksi taivastelee, sana kuluu pelkäksi puu- palikaksi, minkä jälkeen siitä muodostuu ryhmyinen kirosana väärien leikkijöiden käsissä. Sinänsä jeesus on melko toimiva manaus, joka ei pahasti vaurioita kaiken maailman pihien ja pimeiden Lysi-tätien korvia. Nythän, kuten kuvasta näkyy, 80
Jeesus on digitoitu eps-tiedostoksi. Jeesus oli Jumalan poika, joka syntyi neitsyt Mariasta Pyhän Hengen siittämänä. Joosef Nasaretilainen oli pelkkä aisankannattaja. Jeesus, taiteilijannimeltään Kristus, syntyi Beethelemissä, kahdeksan kilometriä Jerusalemista etelään, 25. joulukuuta vuonna 5 eKr. ja kuoli 7. huhtikuuta vuonna 30. Päivämääriä ei ole pystytty varmuudella täsmentämään. Hänen uransa kesti hieman yli kolme vuotta. Verrattakoon, että Elvis Presleyn ura kesti 24 vuotta. Kumpi olikaan tähdenlento? Jopa Beatles väitti 60-luvulla olevansa suositumpi kuin Jeesus. Toisaalta kuka tahansa pystyy väittämään mitä tahansa. Jeesus oli niihin aikoihin sangen yleinen nimi. Jos Jeesus syntyisi tänään uudelleen, hänen nimensä voisi hyvin dia Jani. Vanhoissa uskonnollisissa kirk- koteksteissä Jeesuksesta käytettiin joskus titteliä välimies. Todellisuudessa Jeesuksen elämänvaiheista ei tiedetä paljoakaan ennen hänen kolmenkympin kriisiään. Koska videopelejä tai pornolehtiä ei ollut silloin vielä keksitty, Jeesus varmaan kävi raksalla töissä ja vokotteli iltaisin kylän tyttöjä. Luultavasti Jeesus oli ihan tavallinen kunnon nuorimies ennen kuin hän sai loistavan työpaikan Jumalan poikana. Eläke-edut 81
olivat inahtavat: iankaikkinen elämä. Jeesuksenjojo ja jeesuksenkeinu tarkoittavat vankilaslangissa hirttoköyttä. JESUS SAA Lavialaissyntyinen Frans Punala, joka oli Suoniemen Kauniaisten kartanossa kaijarehun vakaajana, tapasi käyttää tätä manausta: “Minä ool Laviasta, jesus saa, ja Laviasa kaikki on komeita, jesus saa!” JEETANA Hajukumi. Jeesuksen ja saatanan tulinen syleily, hieman hintinveltto japyöreäieunainen muovipurukumi, keinotekoisesti ylimakeutettu ja taatusti ruostumaton esanssi, joka kuitenkin tuo piristettä nopeasti in- flatoituvien tyyppikirosanojen raskasmieliseen joukkoon. Jeetana iskee Kleenexiä peliin, vaikka tuntuukin siltä, että nyt nuhanenä on allerginen nenäliinalle. Latinan ieiunus tarkoittaa tyhjä- vatsaista, nälkäistä, kuivaa, laihaa, mehutonta, viheliäistä, mitätöntä, niukkaa. JEEVELI Jeesuksen ja peevelin risti ja rasti. Lipevä voimailusana, joka luiskahtaa kädestä kuin pihtaavan naisen tissi. Elämässä on paljon mukavia asioita, jotka tekevät onnelliseksi. QlantulevaTV-lätkämatsi, hyvä lehti tai kiija, hartaudella laitetut voileivät, kaikki pienet asiat kodin turvallisessa ja suojatussa rauhassa saavat suomalaisen tyyntymään. Mutta annas olla, kun jeeveli astuu sisään ja pilaa kaiken. Se voi ilmestyä ärsyttävän naapurin tai rahaa lainaavan meluisan kaverin muodossa. Se voi yllättää puhelinlankoja pitkin myynti- tai gallupsoitossa, huohot- tajan tai äidin maratonpuhelussa kesken tärkeän matsin tai leivonnan. Se voi aineellistua vauvan sairas- kohtauksessa tai sähkölaitteen simah- tamisessa. Ilta on äkkiä pilalla. Paljon ei ollut pyydetty, vain rauhaisaa kori-iltaa - mutta jeeveli tuli. Se ei ole itsessään paha, mutta se valitsee aina mahdollisimman väärän ja häiritsevän hetken. JEHVETTI Eläkeläiskirosana. Harmaat ohimot ja ostereiden täyttämä tuomarinvat- sa. Jehujen käyttämä, noiden mahtimiesten, sukupuuttoon kuolevien tekijämiesten kunniallinen voimasana, jonka takuuarvo on mittaamaton. Kun saat jehvetin vekseliisi takaajaksi, voit nukkua seuraavat kolme kuukautta ja kolme päivää luottavaisesti pommiin. Jehvetti on sama kuin Jeesus helvetissä; ainakin Jeesus ja Helvetti on tässä kirokannikassa sidottu epäluotettavalla ämmänsolmulla yhteen. Lopputulos on aina uusi, ei ollenkaan välttämättä kahden tekijän summa. JEKKE Nakke Nakuttaja -tason jekuton las- tenkirosana, joka turhauttaa mielikuvituksen ja tekee Einsteinin ahdistuneeksi. Myös kiroiluun pätee yleinen suhteellisuusteoria. Joko merkityskentän on oltava jalkapallokentän kokoinen tai assosioivien kiroaakkosten (erityisesti r- ja v- kiijainten) määrä ja yhdistyvyys briljanttia terästeollisuutta. Lapsetkaan eivät kelpuuta kaikkea aikuisten hylkäämää sadatusmateriaalia. Jekke on normaalia kertakäyttötavaraa: Manaaja poistu. Ei kipukäyt- töön. JEKKENAKKA Kiroilemisen suurta väärinkäyttöä. Vain unissa- puhuja sortuisi tällaiseen. 82
JEPU Tyhjä manaus. Jos jepussa on joskus ollut povena ja irtiottoa, se on valunut hiekkana tuuleen. Jepu ja sen johdokset kuuluvat sarjaan ikävystyttävät maiskutukset. Se ei kelpaa edes lapselle. Jepu on se mauton vihannes, joka jää aina syömättä ruokalautasen reunalle. Ironisesti se on yhtä kirjaimellista takinkääntöä vaille kepu. Siitä alkaakin huuto ja valitus. Apua, kuka tarvitsee jepua? Kuntainliitoksia suunnittelevat? Jepua (ruotsiksi Jeppo) liitettiin vuoden 1975 alussa Uuteenkaarle- pyyhyn. Siinä kaikki. Peitto korville. Hyvää yötä. JEPULI Eino Hakalan lähettämä manaus, joka ripulisoi kevyesti. JEPULIINI Punikumikulttuuria. JEPULIS Positiivinen kirosana, kitschiä. JEPULISTE Käytetään rinnakkain jumaliste-muodon kanssa. JERSE Perseestä johdettu J-kirosana (vrt. Arse). Jerse on korkeakulttuurien voimasana, poikain voimis, tyttöjen voilevi. Se on nahkavarsinen, lialla pilattu ja homofobinen kyttääjän apuväline ummetukseen, peräpukamiin ja ripuliin. Se on nootti. Jersen korvia tärvelevä kimeähkö raasta- vuus on raggaroivan juhlamusiikkia, josta moni kirosananlaadja - tai täsmällisemmin kirosanansäveltäjä - voi vain uneksia. Jerse on uuden aallon jeremiadi, loistava hylkiö, ihana ruikute. JESKAMANDEERA Kansanopistokamaa Pitkät hameet ja lamatukka, ruma takki ja kasvot ilman meikkiä. Esikuvanaan 70- luvun Diane Keaton naisellisuutensa hävittänyt nainen jeskamandee- raa ja hyvin. Omenat ovat vaihtuneet mandariineihin. Silti nämä vähäseksuaaliset naisepämuodostu- mat eivät lue edes Kääntöpiiriä. Nuoruuskipinän iskiessä he kansoittavat kirpputoreja ja leikkivät tiedostavaa, opiskelevat humanistisia ja pelkäävät lapsia. Toivottavasti tämäntyyppinen tekofeministinen akka-aines kuolee sukupuuttoon ja äkkiä. Oikeat naiset ovat naisellisia; heissä on älyä ja kauneutta. Jeska- mandeera-naiset eivät ole saavuttaneet edes sukukypsyyttä. Heidän jalkojensa välissä on pelkkä masturboinnista rohtunut hajuton tuhkakuppi. Joskus rupeaa tosissaan fundee- raamaan, missä ovat kaikki hyvät kirosanat. Sehän on selvä! Ks. Tunkio. JESKAM ANDEER Yhden kirjaimen verran parempaan suuntaan. Mardekin on jo valppaana. JESKAMDEER Aina vain paranee. Ehkä meillä on vielä toivoa. Koska maailman- ja kulttuurihistoria on kiusallisen syklinen, tulee aika, jolloin miehet ovat miehiä ja naiset naisia. Se tuo tullessaan myös sodat. Ks. Vitulus. JESSE Jo tosi tuttavallista jeesustelua Jesse James (1847-82) ampuu hutin, jos luulee, että kyse on hänestä eikä Nasaretilaisesta Jeesuksesta enemmän hakusanoissa Jeesus, Kristus. Jesse kuulostaa lukutaidottomalta lainsuojattomalta. On kuitenkin turvallista muistaa, että tämäkin kirja saattaa vahingossa joutua lasten käsiin, mutta he eivät silti lue sitä väärin, vaan ymmärtävät jokaisen sanan. Koulusaavutuksia arvioivan kansainvälisen järjestön nimi on Association for the Evaluation of Educational Achievement. Se mittasi vuosina 1990-91 lasten lukutai83
don 31 maassa 9- ja 14-vuotiailta oppilailta. Suomi oli molemmissa ykkössijalla. Nuorempien oppilaiden listalla seuraavat sijat näppäsivät USA, Ruotsi, Ranska, Uusi- Seelanti ja Italia. Vanhemmilla (siis jo murrosikäisillä) oppilailla järjestys oli Suomen jälkeen Ranska, Ruotsi, Uusi-Seelanti, Islanti ja Sveitsi. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tohtori Piijo Linnakylä pitää menestyksemme syinä kirjoitusjärjestelmäämme (tiettyä kirjainta vastaa tietty äänne), pieniä opetusryhmiä, kansallisen kirjastolaitoksen sekä kirjojen ja lehtien runsaan painomäärän henkeä kohden. Suomalaislapsi osaa siis lukea paremmin kuin kukaan muu maailmassa. Näin taataan, että kirosan- aperintömme on tulevaisuuden sukupolviakin varten hyvässä varjeluksessa. Vankila slangi s sä jesse tarkoittaa Leo Lipsosen mukaan aseistakieltäytyjää, varsinkin jehovantodista- jaa. JESSUS Hieman hömppätätimäi- nen voihkaisu. Muita muotoja on esim. Jessuksen perkele. Eero Jär- ventaustan mukaan keski-ikäisiltä naisilta kuulee muodon Jessus soikoon. Hyvin yleinen. JESUKKI Isänpäiväkirosana. Ted Bundy -manaus. JESTA Jeesus-peräinen sadatus. Herra Huu osasi hokea Jestapa jepulis, penikat sipuliks. Nämä jesta-alkuiset sota- rummut ovatkin ruotsihtavan M.A. Nummis-aksentin hedelmällistä peltotilkkua. JESTANPOJ AT Jeesuksen pojilla tarkoitetaan... eh... hm... hyvää. Kukaan ei tiedä, siemensikö Jeesus rintaperillisiä. Kenties sinunkin juu- talaispankkiiriystävälläsi on todellisuudessa Jeesus biologisena esi-isä- nään. JESTANPOO Kirosana, jota kilttikin ihminen voi käyttää Jeesus- peräisyydestä huolimatta. JESTANPUJUT Jeesus-etuvetoi- nen pujusto. Toimiva suffiksi. JESTAS Kaikkien justusten jeesusteluun tarkoitettu klassinen manaus, varsinkin muodossa Jestas sentään. Otettava ilman muuta erilliseen pikakä- sittelyyn. Muuten jestas jyrää pelkällä kansallisella arvovallallaan kaikki epäilijät keiloina lakoon. Jestas on kotivakuutus, jota ei tarvitse erikseen ottaa, sillä se leimataan automaattisesti pyllyyn syntymän hetkellä. Jestasta ei siis kannata aliarvioida. Se pitää ystävyyttäsi itsestäänselvyytenä, mutta jos petät sen, kosto on oleva suuri. Vähintään kengännauhat katkeavat silloin kun sinulla on tulenpalava kiire ovesta ulos. Ks. Justus, Sus siunatkoon. JETAJESTA Nimimerkki Koivu- harju Urjalasta on pistänyt jalalla koreasti. Tätä kirosanaa ei saa päästää vääriin käsiin. Kuvitelkaa, jos joku Kauko Röyhkä rupeaisi käyttämään sitä. JIALAUTA Tätä vähemmän ruokotonta versiota jumalaudasta käytti Hietalan Eemeli. Se on luultavasti kirosana, johon vain Hannu Karpo voi törmätä luonnontilassa. Jialaudan uhanalaisuutta kukaan ei välitä ottaa sydämenasiak- seen, eikä sen ole väliäkään. Kuolleen manauksen tilalle syntyy aina viisi uutta, kun kerran ollaan suomalaisia. Paljolti Aleksis Kiven ansiosta aloimme aikanaan uskoa kieleemme, ja tänään kirosanasto on yhä 84
ominta maaperäämme ja ilmastoamme. Siihen eivät Euroopan yhdentymiset tai nationalismi vaikuta. Jialauta on perinteinen yhden miehen kirosana, Kuuma-Kalien erikoinen, personoitu huulirokahtu- ma, agraarimantra, kybemoituma- ton nakit ja muusi. Se on sähkösuojattu diletanteiltajakeskinkeitaisuuk- silta, kuten Juha Wuolijoelta, joka teki elämänsä virheen kustuaan nuoren tammen juurelle ja tartuttaen siihen keltapilkkutaudin. JOHAN NYT ON MARKKINAT ja huomenna toripäivät, manaus jatkuu. Klassista päivittelyä parhaimmillaan. Arkkityyppejä on useita, mutta niiden kuuluminen suomalaiseen kirokulttuuriin on tulkinnanvaraista. Erityisesti lapsen suusta tämä manailu kuulostaa ihastuttavalta. Mikä ei kuulu joukkoon: Johan Ludvig Runeberg, Johann Sebastian Bach, johan nyt on markkinat. Simo Rantalaisen kertoma nokkeluus saa haastattelija Ilse Raution (HS 11.10.92) selittelemään tyhmyyttään. Vanhat mummot selittelevät aina tyhmyyttään, koska heidän pitää pyydellä anteeksi, koska he ovat pieniä ja heikkoja, ja koska he pelkäävät. Voi naisparat,kohtaloa. Simo Rantalainen on tullut kuuluisaksi muumihenkseleistään Kympin Uutisten urheilutoimittajana, sittemmin Broadcastersin tuottamassa Hyvissä, pahoissa ja rumissa, ja lopuksi Hullu Suomi -ohjelmassa, jossa hän rahtasi studioon linssiluteita kuuntelemaan Pedro Hietasen liikuttavaa pimputtelua. Rantalainen nyrkkeilee. Hän on hyvä jätkä. Hänellä on asennetta. Broadcasters vain saisi hioa perusidealtaan erinomaiset ohjelmansa ensin valmiiksi ennen kuin tuo ne ruutuun. Tämä on vain Suuren Kirosanakirjan epävirallinen mielipide. JORO Lievä voimasana pehmomiehille, jotka ovat saaneet pakit tanssilattialla. Sen sijaan machomiesten suussa se maistuu, eritoten sangen ilahduttavan tanssipartnerin paikalleen saattamisen jälkeen, kun ilta on yhtäkkiä lupauksia täynnä. Joro on johdettu slangisanoista jorata (tanssia) ja jorot (tanssit). Koska myös jortti eli jortikka (penis) liippaavat läheltä, arvostetut etymologit (jotka ovat häpeästä unohtaneet nimensä) epäilevät sanan joron tarkoittavan eräänlaista soidinmenoihin perustuvaa tanssi- koreografiaa. Suosituin askelkuvio saadaan lähetyssaamaajamallista. Jos joku epäilee vaaka-asennon tanssi- kelpoisuutta, muistutettakoon hänelle, että se on nimenomaan pystyasento. Vink vink. JORTANA Uhkaava, tumma ja saatanallinen manaus, oikein kunnon muinaisajan loitsu, jossa suomalais-perkeleellis- tä kirotapainkulttuuria vahvimmin edustava r-kirjain on houkuteltu poikkeuksellisesti kuolemanhenkeä symboloivan o-kirjaimen perään. Tämä manaus todella sisältää kaikki tähdelliset tykötarpeet, varsinkin mitä tulee äänneasuun. Kaljapussi on asvaltilla, ihottumaa sisädimes- sä ja sormenkynnet leikattu toisesta nivelestä. Toivo on muuttanut seu- raavalle planeetalle. Pahan voima vain kypsyy ajan myötä. Jortana on tuleva klassikko. Christfrid Gananderin Mytholo- gia Fennican mukaan Jortana (myös muodossa Juortani) oli paha virta, jonka yli kuolleet matkustivat. Turun palossa suureksi osaksi kuolleen 85
Jortana kansanperinteemme mukaan se olisi voinut sijaita Ilomantsin rajoillakin. Ks. Haades, Kerperos. JUCKE Helsinkiläisen Hilja Aukimaan lähettämä fressi manaus, johon on saatu lantratuksi keskenään juiceleskis- mäinen kansantrubaduuriperinne ja juicefruitmaisen raikas appelsiinituoremehun maku niin että lopputulos tuo mieleen parannetun ja huomattavasti nuorennetun painoksen Jukka Viitasesta. Juo aamuisin pahaan oloon. Lausu cee koona. Moikkaa naapurille. Ja olet varma koko päivän. JUFESTO Mefisto on täällä! Se paimentaa kiroilevaa kansaa kuin nautakaijaa, mutta maksattaa festivaalit vähäosaisten kukkaroista. Mitä sillä, jos kansanedustajat käyttävät tuhansia kuussa taksimatkoihin? On muistettava, että iltapäivälehdet vääristävät maailmankuvaa. Jos annat pienelle jutulle suuren otsikon, pieni juttu tulee suureksi uutiseksi. Tapahtumien tärkeys tiivistyy sinkkutytön alkoholisoituneeseen teddyyn. JUFENAUT Jostain syystä jufe- naut tuo mieleen astronautin. JUFENAUTA Jostain syystä ju- fenauta ei tuo lainkaan mieleen astronauttia. JUHELO Juhe-perheytys on tapahtunut. Juhe- lo on 403.500 suomalaisen työttömän päivän mietelause lokakuussa 1992 Iiro Viinaselle, joka tietysti yrittää parhaansa, ja Mauno Koivistolle, joka lopullisesti on vastuussa kaikesta. Minkä sille voi, että juhdo tuo mieleen tohelon. Urho Kekkonen käytti termiä Saatanan tunarit. Siitä eläkeläisvaari Kari Suomalainenkin osaa sopivin väliajoin muistuttaa. Se on tärkeätä, ettei totuus unohtuisi. On tietysti fraasi sanoa, että työttömien kansanarmeija olisi kasinotalouden pelinappula, uhri niinkin pelottavalle jumalalle kuin Suomen markka, mutta se on virallinen selitys. Väite, että kansallinen 86
krapula olisi perua liian rankasta kulutusjuhlasta, on raivostuttavan luterilainen ja syyllistävä herja. Eivät kansan syvät rivit ole koskaan tuhlanneet ja eläneet yli varojensa. Syy on aina jumalissa. Rangaistus kohdistetaan tietysti palvojiin. JUHENAUT Helmi Holmin isoisän käyttämä kirosana. Isoisä syntyi jo reippaasti 1800-luvun puolella. JUHENAUT A Muhevan lehmi- pojan varakirosana JUHMURA Hiomaton, läikikäs ja lipodystrofi- nen kirosana. Jos juhmura olisi japanilaista kiroelektroniikkaa, se olisi juhmurai. Jos se olisi ruotsalainen, kutsuisimme sitä juhmuräksi. Jos se olisi valmistettu Saksassa, logossa lukisi Jiichmurach. Se on Opel Ca- libra -vastainen katkera loitsu, joka vahvistaa yhteinäistä tukirivistöäm- me Uudenkaupungin työllisyyden puolesta. Täten julistetaan Juhmura-kilpai- lu. Lähetä Pikku-idikselle vuoden 1993 huhtikuun loppuun mennessä hauskin selitys juhmura-sanasta. Kuoreen merkintä “Juhmura”. Parhaille (tietysti) kirjapalkintoja. (Jos pidät kilpailuista, ks. myös Vatja.) JUHMURI Puskuri, survin, petkel. Terveydelle haitallinen kirosana, pikku julmuri. JUKE Manaus kuin kuulakärkikynä. Kiro- kas etutavusto säällisiin sadat uksiin, kun vaihtoehdot ovat vähissä. Kiro- sukupuussa jukun kaupunkilaisveli. Juken isä on juko ja isoisä on juma. Puuttuu enää jukeboksi, ja kaikki ovat valmiita bailaamaan kiroake- diskossa. Joka tapauksessa juke- perheeseen kuuluu muutama kodikas kirosana. Suosi niitä äläkä tätä emosanaa, jollei riivattu kiire vaivaa. Jätetään juke koulutytöille ja purkansyöjille. JUKEU Omistettu niille, joiden on kerta kaikkiaan pakko rapisuttaa elokuvissa poppari- ja karkkipusseja koko näytännön ajan. Eikö ihminen pysty olemaan kahta tuntia syömättä, eikö audiovisuaalinen nautinto riitä, pitääkö kauhuleffassakin olla mukana vielä maku? Jukeli on luikku epeli. Vaarattomasta viattomuudestaan huolimatta se osaa koston jalon taidon. Se on kuumatka vieraisiin silmiin. JUKELIN TÄHEN Trimmaava tähtimuoto. Jukittaminen on patistamista. JUKELIS Torniolaisen Mirrin lähettämä tutuhko juke-muoto. JUKENAUTA Kyllä joku on taannoin riemuinnut, kun laudasta nautaan on vain yhden konsonantin heitto. Jukenauta kestää hapantumatta vain muutamia päiviä, sitten se on vaihdettava tuoreeseen manaukseen. Ennen oli toisin, kun kirosanatkin myytiin pulloissa. Niitä pystyi kunnioittamaan toisella lailla Muuten jukenauta on tavallinen letkeähkö skimbaajan tekstiilimanaus, joka kanttaa lumi- pulverissa suloisesti kuin ensisuudelma. Sitten se arkipäiväistyykin. JUKENAUT A-luokan vero on typistänyt sanaa kirjaimella. JUKERNAUT Jukertaa tarkoittaa hidasta, työlästä, tottumatonta tekemistä. Mikään ei estä lisäämästä loppuun vokaalia. Suomi on vapaa kiroilumaa. JUKO Jukolan Jussin agraaria manauspe- rintöä strobokulttuurillemme, etu87
päässä etuliitteen roolissa. Pikku jättiläinen, työläisten ja palkkolais- ten päivittäinen lauantaimakkara viipale. Konkurssiin menevien kommunistipuolueiden ikeen alla vain juko kestää lahoamatta, kun Veli Venäjä ei enää sponsoroi Suomi- neitoa. Kirosukupuun mukaan ju- kon isä on juma, jukon pojat ovat juku ja juke. J ukolla on oma merkityksensä: se on härän valjaiden osa eli ies, veto- köysi. Kansankielessämme se tarkoittaa reen keulapajua (sepäpaju, nenäpaju, nenäpuu). Yllättävän nykyaikaisissäkin oijayhteisöissä juko tunnetaan olkaieksenä kahden sangon kantamista varten. Kaksilap- sisen perheen äiti tuntee asian. Joskus yksikin lapsi riittää, jos aviomies on toivoton tapaus. JUKOLAUTA Äänenpainoiltaan täydellinen, intensiteetiltään korkeaoktaaninen ja vaihtokurssiltaan vakaa peruskiro sana aikuiselle ihmiselle. Jumalau- dan ensimmäinen varavaltuutettu, monien negatiivisten tunnelautakun- tien jäsen, luottamuskirosana ja suomen kielen kunniakansalainen. Jumalaudan ja jukolaudan ero on kuin omistusasunnon ja vuokra- asunnon, kuin Volvon ja Ladan, kuin Saksan jaPuolan. Silti jukdauta sopii rehvakkaankin miehenkörilään suuhun. Sen käyttäjä voi olla koulutettu, josta kuitenkin löytyy maanläheisyyttä. Hän voi olla myös kouluttamaton, jolloin hänellä riittää elämänviisautta. Jukolauta ei paina liikaa, mutta se on kasvamassa tosimielien mittoihin. Kiroilemalla jukolautaa on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Kirosukupuussa jukolauta on jumalaudan vanhin poika. Siviilissä se on täsmällisesti reen etulauta. Ks. Jukulauta, Jumalauta. Eero Järventaustan mukaan nokialaiset vahvistelevat tavanomaista jukolauta-manaustaan totta-etuliit- tedlä: “Totta jukolauta mä nyt ton tunnen, toista vuatta samalla tyämaal- la sen kans sählännyt” JUKOLAUT Nyt A-kiijain putosi takaisin nieluun. Ketterä, joskin vaisumpi vaihtoehto. JUKOLA VITA Suunnistajan kirosana, jossa on mukava ripaus TWAR-bakteeria (ks. Klamydia). Suomen suunnistuksen päätapahtuma Jukolan viesti pidetään joka vuosi eri maastossa, vuonna 1992 Vehkalahdella, 1993 Paimiossa ja 1994 Luoston ja Pyhätunturin maisemissa. JUKOUSTE Monilla musikaalisilla kirolistoilla vankkumaton peruspilari. Ko-tavun läpäisemä juliste, täynnä uhoavaa manifestia epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Äreä, yrmy ja kyyninen manaus, jolla on aina huono aamu. Hyvää tavaraa. Ei kannata vaihtaa. Jukoliste on suomalaisen työnte- kemisen näköispatsas, jonka rinnalla teemuhirvilammet ovat pelkkiä pilluntuhertajia. Mitä sitten, jos katajaista kansaamme arvostellaan työnarkomaniasta? Se kuuluu meidän identiteettiimme kuin saunakalja ja omistusasunto. Jos emme osaakaan kommunikoida sulavasti ulkomaisten kanssa, jos olemmekin rasisteja, mitä sitten? Me demme, mitä olemme, me demme suomalaisia. Pidämme luonteestamme kiinni vikoineen kaikkineen. Muuttakoot muut kansat käytöstapojaan meidän mallimme mukaan, jos ne kaipaavat yhteisymmärrystä. Ks. Jumaliste. JUKOUUTA Manaamisen tukkukauppaa. Nyt
ruvetaan tekemään kauppaa, eikä mitään nappikauppaa. Suomi nousuun, jukoliuta! Suomalaisen Työn Liitto painottaa, että jos ostamme joka kuukausi vain satasella enemmän suomalaisia tuotteita kuin nyt, luomme pelkällä kulutuskasvullam- me vuodessa melkein 30.000 uutta työpaikkaa. Ks. Jukuliuta, Jumaliuta. JUKOLIVITA Suunnistajan valmentajan kirosana. JUKOPLIUTA Manaamisen ptukkukauppaa. JUKOPLIUT Hassunhauska kirosana, jonka veikeysarvo lähentelee 4 Ho:n ja 2 Ha:n kunniakasta tasoa. Aivan käyttökelpoinen. JUKOPLIT Rauhoitettu manaus. Jos haluat nähdä Plitvicen järvek- kään luonnonsuojelualueen, mene Etelä-Kroatiaan. JUKOMAUTA Letkulaisen Heimo Aaltosen pätevää keruutyötä. Ei enää nauta, vaan nyt kunnon mauta. Jollei jukomauta enää auta, ei sitten mikään. Toisaalta jäljet ovat lyhyet. Vain yhden kirjaimen muutoksella Jumalaudasta saa kaikenlaista kivaa, joskin helppoa varianttia. Voit kokeilla Jukorautaa, Jukohautaa, Jukopaitaa tai Jukosai- taa. Ehkä jukomaudan ansiot jäävät tähän inspiroivaan vaikutukseen. Kaikkie tiet vievät pois jukomau- dasta. JUKOMAUTON Aavistus luki- häiriöisyyttä, ja sana olisi mauton. Ranskalaisvaikutteisuutta. JUKOMANA Japanilaistyyppi- nen manaus. Muista aksentti. Tulli- vero maksettu. JUKOMANIA No nyt se alkaa, kiroilumania. Minun vikani! JUKOMAISEE Edelleen Heimo Aaltosta. Mieshän ansaitsisi diplomin, mitalin ja pullakahvin. JUKOPÄTKÄ Voimattomuutta ilmaiseva sadat us. Ies on härälle liian lyhyt. Mies on juntattu maan sisään maksamattomien velkojen ja petettyjen lupausten takia. On jotenkin tahdoton olo. Minkä huonolle onnelle mahtaa, ei tämä ole mikään Eldorado. Pelkällä heinäntekojärjellä ei aina pärjää, vastassa on kuitenkin viimeistään poliisi, verottaja tai Alkon aukioloajat. Jukopätkä ei edes lohduta. Se rankataan lastenosastolle. Värityskirjat on piilotettu. Ks. Jukupätkä. JUKOPÄTKIS Vanhaa TV-piir- rettyä pullollaan. JUKRA Lähes suosituin suomalainen kiro- sananen. Kevyt, laktoositon ja vähäsuolainen taskuntäyte. Miellyttävä kuin tiedoston tallentamisesta tai hausta johtuva Macintoshin kovalevyn surina. Kalanmaksasukupolven testamentti. Unilelu. Kirosukupuus- sa jumpen isoveli ja jukun kaupun- kilaisserkku. Nykysuomen sanakirja pitää jukraa pelkkänä interjektiona (huudahduksena) ja lasten roinana, samoin Suomen kielen perussanakirja päivittelysanana varsinkin nuorten kielessä, mutta olen sitä mieltä, että pojasta polvi paranee. Kerran vielä jukraa arvostetaan yhtä paljon kuin sen setää jukoa tai iso- pappaa jumaa. Ennen toista maailmansotaa levi- si Eero Järventaustan mukaan Mouhijärven Salmin kylässä yleiseksi kirosanaksi varsinkin nuorten keskuudessa sana jukra. “Jukra! Ku em minä ny osaa tätä kirvesvartta oi- keem mallikkaaksi” JUKRAT Yleinen myös monikollisena. JUKRU Suolaa on lisätty. Jukru on jukran velipuoli. 89
JUKR AL AVIT A Antibioottikuurin läpikäyneen onnellisen suunnistajan kirosana. JUKRAVITI Vitivalkoista jukra- viattomuutta kiroilun syntisellä saralla. JUKRAVIT Manaus jää kaiku- maan puuttuvaa tu-lopputavua. JUKR A VITA Elinvoimaista juk- ruutta. JUKRAMPOO Valde Jokisen kirous nuorten näy- telmäharjoituksissa Suoniemen Kauniaisissa. Hän korosti erityisesti sanan viimeistä tavua POO. “Juk- rampoo, pojaat, jonse tää näytölmä- kappales tukkan enspyhääv valmiiks, ni mitäs sittet tehrään?” JUKRANPOO Sama ännällä. JUKRAMPUJUT Vihtori Jutila Mouhijärven Salmin kylässä kiroili myös näin: “Jukrampujut! Ei tom- mottilla saappailla om mitääv virkaa, ku pohjak kaikki auki ko yks holimotti!” JUKRANPUJUT Sama ännällä. JUKU Yleinen kirosananen. Erityisesti alaikäisten kaunottarien pikku harmeihin soveltuva pärähdys, kun py yhekumi putoaa lattialle, kun nappi ei mene heti ensi yrittämällä kiinni tai kun kukkarosta poimittu kym- menpenninen putoaa takaisin kuk-
karoon. Kirosukupuussajuken maalla asuva pikkuveli. Jukun isä on juko, isoisä juma. Eero Järventausta Siurosta tietää, että nuorimman väen keskuudessa alettiin toisen maailmansodan aikana käyttää kirosanaa juku, kun vanhemmat eivät ainakaan ensi kertaa sen kuullessaan osanneet kieltää sen käyttämistä. Järventausta antaa esimerkin: “Mikä juku sun nyt tuli, ko nokastas tollai verta pruuttaa!” JUKULAUTA Saijakuvakulttuurin muovaaman lapsiterroristin kotimanaus. Apuun lentää Peräsmies - radioaktiivisen hernerokan sankari. Corto Maltese nappaa lakillaan lentokalat. Marsu- pilami antaa häntänsä solmumesta- rin käyttöön. Jollet tiedä yhtään hyvää saijista, sinun on piirrettävä sellainen itse. Ks. Jukolauta, Jumalauta. JUKUPLAUTA Manauksen kes- kele piilotettu p-kiijain on itse asiassa perkeleen työttömäksi jäänyt liettualainen vakooja, joka vanhoina päivinään on löytänyt itselleen lohdullisen lintukodon. JUKULIUTA Untuvainen, tahraton ja poloinen pehmis. Pikku poikasmainen uhmak- kuus saa vanhemmat naureskele^ maan. Jukuliuta on kesympi laitos (ks.) Jukoliudasta, mutta 120-kilois- en henkivartijan bassokurkussa sekin murtaa portteja. Paras kiroilija on synnynnäinen strategisti. Pallo- silmää tarvitaan aina, kun psyyka- taan sekä itseä että muita. Jukulauta on kuin tilaustyö Kummeliin, lahjakkaan koomikon Heikki Silvennoisen pressipassi aavistuksen sivuun tulitikunkapealta moottoritieltä. JUKUPLIUT A Karvan verran reliikiksi jäänyt teini-iskusana. JUKUPLIUT Seinäjokelainen Sinikka Savanheimo heittää peliin muodon Voi syntisen varjo jukup- liut. Kuopiosta lennähtää kalakukkona rakenteeltaan samantapainen manaus Toppoo tappoo jukupliut. JUKUPÄTKÄ Tytöt eivät osaa heti päättää mustien ja valkoisten pikkuhousujen välillä. Jukupätkä on lyhytsulkumanaus, vielä päätä lyhyempi kanssavelje- ään (ks.) Jukopätkää. Tämä liinaharja on kuitenkin neuvokkaampi. Ja annas olla, kun se kasvaa naiseksi. Arjen kukkasena se piristää ja sie- vistää suloisesti. Sitten pikkuhousu- valintakin on juurtunut vaistoon, joka saa miehet polvilleen. JUKUPLÄTKÄ Mennään jo jääkiekon puolelle, Jere Lehtisen ja kumppaneiden söpöjen fanien intiimiin sanastoon. JUKUPÄDE Slangistinen pätkä jukua. JULAMALAUTA Lama-ajan kirosanaversio raskaan sarjan jumalaudasta. Se näyttää kirosanalta, se kuulostaa kirosanalta ja se maistuu kirosanalta. Päinvastoin, yksi ylimääräinen la-tavu lisää kummasti ytyä manauksen toimivuuteen. Sitä paitsi se kuulostaa kanssaihmisten korvissa veikeältä. Siksi julamalauta täyttää erinomaisen kirosanan ehdot: siinä on sanomaa, se tuntuu kiroilijan suussa tehokkaalta, se purkaa stressiä eikä se loukkaa muita ihmisiä. Ennen huipputason junioriuima- ri, nykyisin Hannoverissa työskentelevä ekonomi Ilkka Matinpalo valittaa Suomen Kuvalehdessä (11.9. 92), että Suomessa ruikutetaan lamasta liikaa. Hänen mukaansa Saksassa lama tarkoitti vuonna 1991 hyvin hidasta talouskasvua, ei mitään muuta. On ehkä epäoikeuden91
mukaista ja epäsuhteellista verrata Suomea ja Saksaa taloudellisesti toisiinsa, varsinkaan ekonomin, koska lähtökohdat ovat erilaiset. Verrataanko silliä ja norsuakaan keskenään? Ajatus on kuitenkin hyvä: kaikki on loppujen lopuksi sitä, miten siihen suhtaudutaan. Samoin kiroilussa. JULLIMALAUTA Tamperelainen Markus Tamminen kertoi 30-vuodssyntymäpäivänään kirosanan hyvän puolen olevan siinä, että yksi lisätavu jumalautaan lisää harkitsemisaikaa kesken kiroilemisen. Manailu on luonnollisesti useimmiten spontaania, eikä välttämättä ennen sitä pysty tajuamaan, kuinka suurta karkeusastetta tilanne vaatii. Jumalautaan verrattuna julli- malaudan puoliintumisaika on siis pidempi. Julli (tai jullikka) tarkoittaa tavallisesti määritelmää omapäisestä, laiskansitkeästä, kömpelöstä, kookkaasta ihmisestä tai eläimestä. JULLILLEEN Seinäjokelaisen Sinikka Savanheimon tiedossa on muoto Voi jullilleen justiinsa. JULMETTU Julmettu on ilmetty julma-johdos. Rasistien, kyynikkojen ja julmurien suosikkikiious, jolla tekee parhaiten vaikutuksen itseensä. Tuomari Nur- miokin voi manata pikku julmuriaan, kun vain ajaisi joskus partansa. Poikaparka. Julmettuun liittyvät sängen lisäksi myös pedrohietasmaiset mursunviikset ja varsinkin pulisongit. Julma-Juha Väätäinen tietänee suomalaisen yleisurheilun paikan: heikkoudet piilevät asenteissa. Urheilijan on oltava julma itseään kohtaan; itseään voi hemmotella aktiiviuran jälkeen. Ringa Ropon persläskit ovat lohduton näky, sillä monessa lajissa pahin kilpakumppani on painovoima. Julmaa ei de viedä pikkulapselta tikkaria; julmaa on palauttaa se lapselle hiekkaan pölytettynä. Ks. Metsäsian julma aisa. JULMETTUA Partitiivina paremmin toimiva kuin a:ton lähtökohtansa. JULMETUS Julmaa tuuletusta silloinkin, kun kilpailija on tullut vuorokautta muita myöhemmin maaliin. JUMA Kirosanojen grand old man, manaajien taatta, kaikkien vanhojen viisauksien suuri isdsähahmo, arjalainen jumalan alku. Juma on kuin Raimo Ilaskivi ennen vuotta 1947, johon asti hänen nimensä oli Raimo Hämäläinen. Paikka, jossa jumat asuvat, on jumala. Manauksena juma on luonnollisesti kärpässaijaa, tyttöjen käsilaukkurihkamaa, surkuhupaisa kääpiöhitto. Kyllä se aina jukun vdttaa, sillä juman syvältä lausuttu kurkkuäänne loihtii äkkiä pelottavia mielikuvia siitä, että pahempaakin voisi olla tulossa. Juma on yleisin nelikirjaimisto suomalaisessa kiroikulttuurissa. Ki- rosukupuussa juman poika on juko, jolla on pojat juke ja juku. JUMAT Joukossa tyhmyys tiivistyy. JUMAT AN A Vinosilmäinen tanakka pohjustus. JUMALA Merkitykseltään tärkeä kuin oma henkilöauto, kirotehokkuudeltaan pelkkää akkamaisesti parahtavaa siunaustaivastelua. Käyttäjäkunta sooloilee väljästi mummiliigassa. Asiaan kuuluvat kaikenlaiset etuliitteet (Ei, Hyvä, Voi) tai tituleeraus (Herra, Isä). 92
Jumala on vanha ja mielettömän hyvä keksintö. Kulttuurihistoriasta, filosofiasta ja teologiasta löytyy hyperolentoja Ilmarisesta dollariin. Heidän luettelemisensa vaatisi kohtuuttomasti palstatilaa, joten vaivannäkö ei palvelisi sen enempää lukijaa kuin tekijääkään. Jumalan ole- musmuoto vaihtelee ihmishahmosta koppakuoriaiseen, pilventyngästä kulttikirjaan ja seksistä kunnianhimoon. Jumalten kyvyt ylittävät meikäläisten rajallisuuden, heitä palvotaan ja pelätään, heille uhrataan korruptioita, jopa ihmisiä. Moni jumala on luomistyönsä jälkeen jättänyt maailman oman onnensa nojaan ja siirtynyt piippuhyllylle; heikäläisiä kutsutaan käsitteellä deus otiosus (toimeton jumala). On myös olemassa erikoisjuma- lia, elinkdnojumalia ja paikallisju- malia. Heidän kontollaan voi olla jokin luonnonilmiö (sade), ihmisen toiminta (kalastus) tai maantieteellisesti rajattu kokonaisuus (joki). Iloisia uskovaisia ja temppera- menttisia, persoonallisia ja jopa poikkitieteellisen anarkistisia pappeja on Suomessa onneksi liikkeellä sankoin joukoin. Ilman heitä kristinuskolla ei olisi mitään jakoa pinnallisuutta ja materialismia suosivassa nykykulttuurissamme. Oikealla tavalla asennoituen uskovaisuus on pelkästään myönteinen juttu. Lieveilmiöitä ei kannata sotkea tähän yhteyteen; hihhulit ripustettakoon munista hirteen. Oulun yliopistossa Pauli Saukkosen johdolla laadittuun suomen kielen taajuussanastoon (1979) on kerätty tiheimmin yleiskielisissä teksteissä esiintyvät sanamme. Kirosanoista korkeimmalta sijalta löytyy Jumala. Sillä on kunnioitettava 85. sija. Osuus kielimassasta on 1,151 %. Näin ollen joka sadas sana yleis- kidessämme di jokin aika sitten varmuudella Jumala. Miten se käsky menikään: älä turhaan lausu Jumalan, mddän Herramme, nimeä... Kenttäjumala tarkoittaa sotilasslangissa sotilaspastoria. Jumala on juman deminutiivi eli piennysmuo- to. JUMALANI Saksalaisten Mein Gott -tyyppinen parahdus. JUMALANPILKKA Onko tämäkin kirosana jumalanpilkkaa? Ks. Pilkka. HERRA JUMALA Tosi vakavan paikan edessä. Ks. Herra... ISOJUM AL A T utiseva pappa tulee ja pelastaa. ISÄ JUMALA Kauempana ruokottomuudesta ei siunaus voisi olla. EPÄJUMALA Ilman muuta! Mitä jääkiekko-otteluistakaan tulisi, jos kentällä riehuisi vain yksi joukkue? Ks. Epäjumala. MAAJUMALA Murteissa noita tai tietäjä. Farmarikirosana. JUMALAN PYSSYT JA PUUKUULAT Parin mikkeliläisen mukaan kyseessä on harvoin kiroilevan keski-ikäi- sen äiti-ihmisen suosima sadattelu. Hddän mielestään se kertoo paljon kyseisen henkilön Jumala-kuvasta. Manauksen tehosta ei ole tietoa. Kyllä puukuulakin voi kipeää tehdä, varsinkin kun se osuu suoraan silmämunaan. Kansanperinne on tulvillaan vastaavia leikkisiä lauseita. Niiden rytmiikka ja riimitys ovat usein tarkoin harkittuja ja toimivia. Kirosanoiksi asti niistä ei aina ole, eikä se ole tarkoituskaan. Lähinnä ne herättävät hilpeyttä, herkkähipi- äisissä tietysti pikkurasittavaa suuttumista. Myös pelkistetymmässä muodossa Jumalan pyssyt. Puukuulat on tällä kertaa jätetty kotiin. 93
JUMALATION Äännetään kansainvälisesti jumalds- sön. Vähän samaan tapaan kuin (ks.) Perkelation. Tämä sopisi mainiosti kisailija, journalisti Jyrki Lehtolalle, joka osaa muutenkin viljellä “vakavammissa” kirjallisissa yritelmissään luontevasti sellaisia sanoja kuin bäkk, enivei, oolrait ja öbaut. Puristi Jukka Petäjä saa sellaisesta virnistyksiä. Mikä ihme se on, teko- nokkeluus ei ole sama asia kuin mielikuvitus tai luovuus. Se joka käyttää hymyilemisen synonyymina hangonkeksiä, ei voi olla kuin keskinkertainen erikoisuudentavoit- telija, joka ei ole ymmärtänyt kirjallisuuden todellista tarkoitusta ja sen mahdollisuutta toimia aseena hyvinkin syvällisiin sotiin. JUMALAUSTE Manaus kuin postikortti. Tamperelaisen Markus Tammisen mukaan uudempia ja hengellisempiä kiroani uksia, Jumala-johdannainen. Lauste on Turun kaupunginosa, josta Markus-sedän mukaan ei de mitään hyvää sanottavaa. Vantaalainen lähde lisää sen devan huonomaineinen vuokrakasarmialue, jonka poikakodista tulevat katukuvaan pikku autovarkaat. Nimensä alue on saanut joskus siellä sijainneen samannimisen maatilan mukaan. Mutta kuinka on käynyt Helsingin Jakomäen? Sen viihtyisyys on kasvanut kilvan viheristutusten kanssa. Silti helsinkiläisten mielikuvat Jakomäestä ovat vielä pitkään - ja nyt jo aiheettomasti - negatiiviset. JUMALAUTA Yksi viidestä pääkirosanasta. Krd- viluokkaa. Selittelemätön, valmis, kypsä kuin sveitsiläinen juusto. Osakesijoittajan undmasana: arvo vain kasvaa ajan myötä. Se käy tasaisesti vuodesta toiseen kuin mersu. Silti siinä on multäinen tervaskannon järeys, suomalaisen luonteen väkevyys kaikessa koruttomuudessaan ja vahva maan tuoksu. Jumalauta on kiistatta yksi luotet- tavimmista kirosanoista. Se kestää isältä pojalle: se on perinnöllinen kirosana. Tiedämme, kuinka sulavasti jumalaudat siirtyvät pdvelta toiselle. Se on kodittoman kotivakuutus, se on autottoman kulkuneuvo, se on köyhän raha. Heikkokin vahvistuu, kun hän sitä käyttää. Jumalauta on peräisin avunhuu- tomaisesta, rukouksenomaisesta sanonnasta Jumala, auta. Siurolai- nen Eero Järventausta selittää sanan hauskasti: kun 1-äännettä korostetaan sanontaa lausuttaessa, sanonnan uskonnollinen luonne piiloutuu lauta-käsitteeseen ja sana kelpaa vdmasanaksi sitä tarvitsevalle. Itse asiassa jumalaudan merkitys on muuttunut alkuperäisestään täydellisesti. Silti vanhat naiset ihmettelevät, miksi viidestä pääkirosanasta (jumalauta, perkele, saatana, hd- vetti, vittu) vain jumalauta on positiivinen. Ei se ole positiivinen. Sanojen merkitykset muuttuvat käytössä kulttuurin myötä. Jumalaudal- la ei enää ole mitään raamatullista merkitystä. (On vittukin positiivinen, lat. huom.) (Niin on, tottakai, tek. vast.) Tapoja käyttää jumalautaa on tietysti useita: Ei jumalauta, Totta jumalauta, Jumalauta ja jästiä pyttyyn. Toisaalta jumalaudan rahkeet riittävät sellaisinaan, se d tarvitse avittajia eikä itkijänaisia. Sen täydellinen sointuisuus, sen korvia hivelevä rytmisyys, sen karkea il- maisuväkevyys ovat sitä, mitä kelpo kiroilijaikinäkuvittelee tarvitsevansa. Kaikki muu on hörhdöä. Lauta, lauta, lauta, jumalauta, eräs 94
fU//%AA Jumalauta 95
pikkupoika kirosi ja polkaisi jalalla joka sanan väliin. JUMAL A VITA Kirosana on kotoisin rukouksesta Jumala, avita eli Jumala, auta. JUMALEETANA Persoonallinen ympäripyöreys, taa- telinmakuinen lievyys. Varmasti joku kuuntelee, siitä voit olla saletti. Jumaleetanaa ei voi omia yksinään, mutta kukaan ei kehtaa käyttää sitä sinun jälkeesi ainakaan kuuloetäi- syydellä. Se on kuin hieman häveliäs kiertokirje, jota moralistit ja tä- tipakinoitsijat kieltävät jatkamasta. Ks. myös pelkkä Leetana. JUMALEUHKA Uutuus! Nenä pystyyn. JUMALEVY Maitosuklaa- vai CD-levymanaus? JUMALISTE Verraton jumalauta-variantti. Heti kakkosketjun luottohyökkääjiä. Kuutamourakoitsijan pehmeä balladi, pimeän palkan bluestähti. Verokarhulle kannattaa aina kirota, kavereiden kesken. Ks. Jukoliste. Valtiovarainministeriön varovaisen ennakkoarvion mukaan suomalaisen kuutamourakoin nin vuotuinen arvo kohoaa 10—15 miljardiin markkaan, josta verorahoja jää tilittämättä 3-4,5 miljardia. Maamme taloutta hämäräheikkien touhu ei vanhemman finanssisihteerin Pentti Vesterisen mukaan kaada, sillä sen osuus 500 miljardin bruttokansantuotteestamme on pari kolme prosenttia (Lalli 8.12.92). Suomen kunnallisliiton mukaan puuttuvalla summalla voitaisiin laskea veroäyrin hintaa 0,4 pennillä kaikissa kunnissa. JUMALIUTA Jumalaudasta johdettu kirosana, jumia kasapäin. Liuta merkitsee joukkoa, laumaa, parvea. Valitettavasti jumaliudankilpakumppani (ks.) Jukoliuta pärjää paremmin uhittelu- kerhossa ja saa siksi makeammat mimmit. Tosin jumaliudan puolustukseksi on sanottava se, että sen Jumalauta-setä on aikamoinen su- kulaisrasite. Siltä vaaditaan tavallista enemmän. Usein vain on niin, että lahjakkaiden ihmisten lapsista tulee keskinkertaisia. Lahjoja eivät luo geenit vaan ympäristö. Ilman riittäviä vastoinkäymisiä ihminen ei opi ajattelemaan. Henkisesti kultalusik- ka suussa syntyminen merkitsee pelkkää katinkultaa JUM ALIUT Nyt A-kiijain putosi Lea Lavenin koron alle. JUMALIVITA Homet-tason hävittäjäkirosana. JUMALUUTA Siivoamisen paikka. Jumaluutaa tarvittaisiin vähän väliä lakaisemaan kulttuuriimme pesiytyneitä roskaläjiä. Kaikkihan sen tietävät, että Citylehti on jäänyt ajasta jälkeen kuin 70-luvun pulisongit, sini- ja puna- raitaiset urheilusukat ja hampaitaan oikova Hantta Schlizevvski. Sen alkuperäinen idea oli olla jotain uutta; nyt se on ollut sitä samaa uutta jo viimeiset seitsemän vuotta. Sisäinen muuttumisleikki hipoo brezneviläis- tä työteliäisyyttä. Kun ensimmäinen City-lehti ilmestyi aikakauslehti formaattina 9.9.1985, se kulki nimellä “1999”. Pääkirjoituksessa kirjoitettiin: “90- luvulla on ihmettelevät kasvot. Se ei ilkeile. Mutta se tarvitsee paljon tilaa” Sillä oli kunnianhimoa, ajatuksen ja sydämen unelmaa, avantgardistista luovuutta. “1985 on 90-lu- vun ensimmäinen vuosi.” Entä nyt? Enää mainokset ovat katsomisen arvoisia. Toimittajat ovat tekonok- kelia, kyynisiä ja sieluttomia. Jari 96
Sarasvuo kirjoittaa raflaavia puru- kumijuttuja, joiden sisällöllinen taso on yhtä oleellinen kuin 70-luvun perhelehden gynekologinpalsta (tyyliin tuleeko suutelemisesta raskaaksi). Eero Hyvösen jutut ovat liian hyviä ja kypsiä tämänkaltaiseen nakkenakuttajaan, siksi hänen siirtymisensä Radio Cityn päätoimittajan pallille on vähemmän kuin epäviisasta. City-lehden isä Eeropekka Rislakki kulkee jo kaukana, kaukana edessäpäin. On säälittävää seurata citytabloi- din myöhäsyntyistä, kosiskelevaa pyrkimystä juppilehdeksi aikana, jolloin jupit ovat jo hienontuneet toiseen materiaan. Sokeri liukenee aina veteen. Reseptinään Cityllä on samat aiheet kuin annoilla, menai- silla ja seuroilla. Pelkkää empaattista plagiointia, ideakopiointia, apina- maista matkintaa. Kari Kivelä -parka. JUMALVITS Tahkomäkeläinen Aimo Hokkanen lähetti tämän. Onko jumala vitsi? Vain kirosana on rukous, johon vastataan. Kummasti kipu lähtee, kun vähän pakokaasuttaa sadatusta. Mitä siitä, jos työkseen närkästellyt täti- vainaa hieman vääntää asentoaan arkussaan, ei se ennenkään mistään kiljunut riemusta, ja tuskin on mihinkään tyytyväinen kuolemanakaan jälkeen. Moni tosin muuttaa tapojaan vaihtaessaan hiippakuntaa ja heittäessään lusikan nurkkaan; tupakoinnin lopettaminenkin on silloin yllättävän iisiä. Tätivainaa ei polttanut, hän luki naistenlehtiä, ja sekös vasta hänen moraaliaan pai- noi. Vitsiä hän sitten siunasteli, jumalvitsiä, ilman loppu-iitä. Se on kiukkuiselle muorille liian piukan- muikeamanaus. Ihan tukisukkahou- suihin tuli repeämiä kuin maanjäristyksessä niin että appelsiini-iho pirs- kahteli valmista kädenlämpöistä hajutonta sellua. JUMANGRANDE Isojuma, ei kuitenkaan juhantalo. Tämä manaus on saanut jo syntyessään kestovaipat. Sen solisluut on tehty rautatiekiskoista. Pröystäile- vää kaikkivoipaisuuden tunnetta julkeasti mainostaen se kulkee nor- suntassuillaan sirosti kuin pahasti ylipainoinen ballerina, röyhtäisee pari kertaa sivulle ja pieraisee viistosti taaksepäin. Se on täysin valmis yhdentyneeseen Eurooppaan. Varokoon vain, ettei Amerikka vokottele sitä saman tien mukaansa. Holly- woodin-sopimuksia ei jaella Kuopion iltatorilla, mutta jumangranden luo agentit osaavat kummasti suunnistaa. Seuraamme tilannetta. JUMANHAVIT Eräänlainen loitsu Jumalan kynttilöistä. Havi-kynttilä ei valu. Parempi on, ettei tämä kirosanakaan valu rinnuksille, vaan että se syöksähtää suusta kuin mannertenvälinen ydinohjus. En jaksa lakata hokemasta, kuinka oleellista kiroilussa on ilmaisu. Siihen kannattaa panostaa, sitä kannattaa yksinäisinä hetkinä treenata peilin edessä. Vihaisesta ilmeestä ei ole koskaan haittaa, mutta jos tahtoo tavoittaa clinteastwoodmai- sen jäätävyyden, pokerinaama on ylitse muiden. Ja kynttilät sammuvat tunareiden pään päällä. JUMANKAUTA Hyvin tehokas kirosana suuttumiseen, paino kau-tavulla. Sopivan kova, sopivan pitkä, sopivan elastinen. Se on kuin naisen päiväuni, paitsi että nainen heräisi kyllä heikkoon oloon. Jumankauta on se ylitehokas pölynimuri, joka imppaa 97
huonekalujen jälkeen itse imuroi- jankin. Kihvelillä ei enää ole töitä. Kauta (kauto, kautu) on pieksun tai lapikkaan päällisnahka, terän rintakappale, sukan teräosa kanta- päästä alkaen. Kauto on kirveellä kaadetun puun tyvi, johon on jäänyt terävä kiilamainen harjanne. Jumankau-alkuisia manauksia voi kehitellä itse loputtomiin. Juman- etuosan jatkoksi sopii käyttää vaikka sanoja-kauniste, -kauppias, -kau- ra, -kaurikopaali, -kausi tai -kausti- nen. JUMANKA Himankalaisvaikut- tdnenjumankauta-lyhennelmätäys- in oikeuksin. JUMANKAUTI Hyvä Ari! Kirosana, jolla verkko soi. Kautio on taltanmuotoinen rauta- tai puukiila. JUMANKAUTI AINEN Päärme- nahkamanaus. JUMANKAUTIAS Kunnon ki- rosanakärmes. Ks. Kautias. JUMANKAUDE Kerran kaudessa käytettävä tätäkin. Kaude on vaajan eli kiilan tapainen esine, jolla tilkitään seinänrakoja. JUMANKAUSTIKA Ehdotonta yskänlääkettä. Kaustika on fysiikassa pallopoikkeaman aiheuttama polttopinta. JUMANKAUTSI Kautsu on kumia, jumankautsi peltiä. Alavariant- tina samaa tarkoittava Jumankaut- sukki. JUMANKA VITA Tavallinen Iri- rosanarepeämä jumalauta-emosta. Poikamaisuutta, väärinymmärrystä, menomeininkiä. Jumankavitan kontrapunkti on harvinaisen tuore ja varmasti Seppo Heikinheimoakin kiinnostava Mitättömälläkin musikaalisuudella kiroilija saa manauksesta ketterästi sydänalaa herkästi liikauttavan, monia sävellajeja nuoleskelevan, melodisen suosikkikito- sanan. Jokaiseen viiteen tavuun voi mahduttaa ilmaisusävyjä, sävelkorkeuksia ja rytmiikkaa. Kovine, yti- mekkäine tavuineen jumankavita onkin ehdottomasti rumpalin kirosana. JUMANKEKKA Homer Simpsonin kirosana, kääntäjä Sari Luhtasen suomennos sanasta Holy möly. Noin nelikymppinen Matt Groening on luonut tyypin, jolla on sydän paikallaan. Groeningin ura alkoi vuonna 1978, jolloin hän rupesi piirtämään Wet- lehdelle Elämän helvetti -sarjaa, joka saavutti nopeasti kulttiaseman yliopistokampuksilla Älykköpiirien äänenkannattaja Village Voice piti sitä hauskimpana ja salaa radikaa- leimpana sarjakuvana, mitä Yhdysvalloissa di koskaan julkaistu. Miksi sitten suomalainen teinilehti City levittää sarjaa? Haluaako se todistaa olevansa älykkölehti? Miljonäärin koulunsa kesken jättäneestä Groe- ningista teki Simpsonien pukkaaminen animaatiofilmille 1980-luvun puolivälissä. Suomessa Bait-villitys on huipussaan. Mutta eipä TV-ylei- sö pahemmin hetkahtanut, kun tuossa viime vuosikymmenen lopussa Baltit, Lisat ja Maggiet ilmestyivät ildsenvärisiksi täytepaldksi Tracy Ullman Show’hun. Nythän Tracy on ehtinyt kateellisena hakea jo oikeusteitse korvausta siitä hyvästä, että saija kimposi megamaineeseen hänen ohjelmassaan. Paska akka. Tammi kustantaa Elämän helvetti -sarjasta mm. sarjakuva-albumit Rakkaus on yhtä helvettiä, Lapsuus on yhtä helvettiä ja Koulu on yhtä helvettiä. Toivottavasti Tammi ei ole yhtä helvettiä, onhan se kalevalalai- nen alkupuu. JUMANKEIKKA Jumankeikka on vapaasti käännettynä yöllinen rekimatka 98
JUMANKEUKKA Väkälcuka Kapteeni Koukku jumailee. JUMANKIUTA Jumankiuta! Ihanien tyttölasten tai heille suunnattujen kirahdus, söpö kuin sata siiliteddyä. Piukat paikat ja sileä iho. Koululäksyt vielä tekemättä, mutta suihkussa on jo käyty, toinen valkoinen sukka hukkunut ja hiukset märät. Vähän itsepäinen jumankiuta lipsahtaa kosteille paksuille lapsenhuulille, joiden suojissa on täysi varustus terveitä valkoisia rautaham paita, eikä ensi viisaudenhammaskaan kiusaa vielä pariin vuoteen. Mielikuvia nuorekkuudesta ja viattomuudesta. Namusediltä pääsy kielletty. JUMANKIUTSI Kiltsille pikku yllärilahja, mutta kilttiä ensin alas! kinuaa taas joku erotomaani. Vir- keitä kirosanoja. JUMANKIUDE Samoin. Näitä kannattaa suosia. Raikkautesi on taattuja olet vastustamaton, sinä pikku nöpönassu Iijoen-pitkine sääri se- si ja B-teekuppeinesi. JUMANKIVITA Entiselle Tuko- pomolle Pentti Kiviselle on myönnetty viisitoistavuotisapukirosanak- si jumankivita. Älä sekaannu alaikäisiin! JUMANKIHVELI Villakoiria sängyn alla? Hanki vesisänky! JUMANKLAVITA Jumanklavita on sopivan neutraali manaus tämän kiijan luojalle, joka tahtoo kirosanan varaventtiiliksi kaikesta siitä stressistä, mitä hän on kesällä ja syksyllä 1992joutunut tässä projektissa kestämään. Julistettakoon sana jumanklavita nimikkosadatukseksi kaikille ensyklopedisteille, jotka ryhtyvät ennakkoluulottomasti uusien aluevaltausten kimppuun. Siihen tarkoitukseen tämä kirosana on sitä paitsi tarpeeksi naurettava. On osattava aika ajoin nauraa itselleen, jotta itku olisi tarpeeksi kaukana. Suuren Kirosanakirjan materiaalin keruuvaiheessa olen saanut useita muistutuksia esimerkiksi siitä, mikä vastuu meikäläisentyyppisellä nykyajan Lönnrotilla tässä on. En kiellä sitä. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole moralisoida sen kummemmin, koska luotan suomalaisen arvostelukykyyn. Niin kuin televisiosta löytyy vähällä hakemisella vir- rankatkaisin, tässäkin kiijassa on kannet, jotka voi jättää avaamatta, tai ohjevähittäishinta, joka estää kirjan ostamisen. Jälkimmäisen kynnyksen olen tietysti tehnyt mahdollisimman mitättömäksi. Päin vastoin Suosittelen, että ostat toisen kiijan ystävällesi (tai mikä parempi) vihamiehellesi lahjaksi tai tuliaiseksi. Ks. Räätikkä. JUMANPEKKA Arkinen pekkaspäivittely Yölinjalla, harmaantunut haavisto Hullunkuristen Perheitten seassa ja kaikkien äitien pekka. Kevyt ja ripeä välimanaus, kotoisen suomalainen kirosanakorvike. Suuressa Kirosanakiijassa kehit- telemieni monien uudissanojen seuraava pysäkki voi olla Suomi-leh- den Kielipoliisin palstalla, jota pitää viherpoliitikko Pekka Sauri. Filosofian tohtorina ja TV-radio-psykoanalyytikkonakaan hän ei epäile, etteikö potilas tuntisi itseään aina terapeuttia paremmin. Hän luottaa avoimeen kommunikointiin. Muut määrittelevät pitkälle ihmisen itsen arvon. Tätä yllättävän arvokasta elämänfilosofiaa ei valitettavasti voi soveltaa kiroiluun. Vastoin moralisoivien hömppätätien luulotautia kiroilu on subjdrtiivinen asia; sitä ei 99
voi venata passiiviseen tupakointiin. Jossakin sentään kulkee yksityisyyden raja. Tämä ei tietenkään sulje pois hienotunteisuuden tavallisuutta. Mutta syyllisyyttäkään ei parane potea, kun kirosana on sinkoutunut ilmoille ja surmannut lähi- mummon tyvilevyn pari sidekudos- säettä. Toisaalta, koska ääni on aaltoliikettä, joka osuu korvan tärykalvoon aiheuttaen ällistyttävää vipinää vasaroihin ja alasimiin, kiroilu on yhtä suurta fyysistä väkivaltaa kuin kauniiden sanojen lausuminen. Sauri sai 6020 ääntä Helsingin kunnallisvaaleissa 1992. Hän puristi Freddie Mercuryn kättä 1974. Uusia ystäviä hän rupesi saamaan 1978 tavatessaan Kasvisravintolan keittiössä työskentelevän Heidi Hautalan, joka tutustutti hänet Teppo Turkkiin ja Pekka Haavistoon. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön määräyksestä (asetus 10/92) manaus on omistettu Luhdan pomon Pekka Luhtasen erikoiskäyttöön. Keke Rosberg saa käyttää sitä, kun hänellä on Luhdan pusakka yllään. JUMANPEUKKU Onnetar on tainnut unohtaa. Ks. nyt myös Peukalo. JUMANPAUKE Tässä sanan sisältöjä äänneasu kohtaavat toisensa. Käytä pau-tavua volyymilla. JUMANTSUIKKA On toisaalta sääli, että 90 prosenttia ihmisten välisestä viestinnästä on puhetta. Missä ovat ruumiinkieli, eleet, ilmeet, visuaalisuus? Niitä tarvittaisiin tällaisella hädän hetkellä. Kun suomalainen lähtee kiroilun tielle, sanat on siinäkin valittava huolella. Jumantsuikka on keski- ikäisen miehen masentava yritys saada ilmainen nuorennusleikkaus suullisesti. Yksimieliset tutkijat yhtyvät toisiinsa kilvan siinä, että kiroilu on hyvin vanha ilmiö. Kristityt tietävät mutta eivät tottele Kymmenen käskyn toista ohjetta, jossa varoitetaan lausumasta turhaan Jumalan nimeä. Yhtä hyvin siinä voitaisiin kieltää ihmisiä lausumasta turhaan Juman- tsuikan nimeä. Tai vielä lyhyemmin: Älä kiroile. Ulla Hovin tutkimuksen mukaan professori Magnus Ljung on löytänyt alatyylisyyksiä lähes 3.000 vuotta vanhoista käsikirjoituksista ja hieroglyfeistä. Svenski uskookin kirosanojen ja vastaavien ilmausten olevan yhtä vanhoja kuin kieli itse. Tätä perinnettä vasten jumantsuikka on suoranainen kunnianloukkaus vanhaakan- sallisaaiteistoa kohtaan. JUMANTSUKKA Vivahteita. Hitaampi versio Jumantsukasta. JUMANTSUKA Vivahteita. Nopeampi versio Jumantsukasta. JUMATSUKA Lyhenee vain. Kasvojenkohotusta parhaimmillaan. JUMATSU Lopullinen tsu-sur- kastuma. Tästä perheestä nykyaikaisin. Ei automerkki. JUME Vironkielessä jume tarkoitti alun perin valohämyä, nyttemmin hahmoa ja kasvojen ilmettä. Vaikkajume on raikkaan piparminttuinen, taus- 100
taltaan jopa romanttinen tyttöma- naus, se ei lieväksikään kirosanaksi pahemmin vinoile. Irvikissaa tässä tarvittaisiinkin. Noista korseteista, topeista ja tangoista ei enää kiemur- tele riittävän nopeasti ulos, joten miehen on - onneksi - tehtävä enemmän töitä onnensa eteen. Jume vain myhäilee, kasvot vääristyvät enintään laukeamisen hetkellä. Siinä vaiheessa mies vielä ähisee ja puhisee, ja tuntee itsensä petetyksi, kun tyttönen jo alkaa miettiä seuraavaa tenttiään. Kerrankin manaus on naisten puolella. JUMI Purkkaisuudestaan huolimatta pau- kunkestävä mieto ksylitolikirosana, jolla on Y.H. Toivosen Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan paljon annettavaa eri versioissa. Jumi on mytologinen olento, joka voi ampua ihmisiä ja eläimiä harjaksella tai jouhen palasella. Se voi olla myös seinässä nakuttava, kuolemaa ennustava kovakuoriainen, harvemmin kannatinpylväs rakennuksessa. Näkymättömillä nuolillaan se saattoi aiheuttaa äkillistä kipua ihmisissä tai eläimissä. Joskus sen viha kohdistui esineisiin. Näin selittyi reen aisan outo katkeaminen keskellä sileää tietä. Vienan Karjalassa jumi oli paholaisen sokea veli, joka ampui nuoliaan umpimähkään. Jos se olisi ollut näkevä, se olisi ampunut kaikki. Jumi saattoi olla nimeltään myös seppä, seinäseppä, seinärautia tai joskus pelkkä rautiainen. Kuulemma pitää suhtautuaepäiUenTomae uksen tietoon 1670-luvulta, että jumi olisi lappalaisten esi-isä. Olla jumissa tarkoittaa olla pysähdyksissä, tasapainotilassa (puntari), umpikujassa. Jumin makuu tarkoittaa sukupuoliyhteyttä. Ks. Tupajumi. JUMINKOLU Helvetinkolun kilpakumppani. Juminkolu tarkoittaa kummitelevaa metsäpaikkaa. JUMISKO Esson tietojenkäsitte- lyryhmän päällikkö on ekonomi Jukka Jumisko. Helsingin seudun puhelinluettelon (1992) kotinume- roiden osassa Jumiskoja löytyy yhdeksän kappaletta. Älkää kiroilko heitä. JUMITTA Paha, maan sisässä ja luolissa asuva haltija, joka aiheuttaa rajumyrskyt, tulvat ja monet muut onnettomuudet. Myös itsepäinen tai hidas henkilö. JUMMIJAMMI Sorbitoljauhatus kaikille pikkutytöiksi jääneille isoille naisille. Jos collienkarvainen, ulkovessan kokoinen ja kolesteroliarvoiltaan kympin reilusti ylittävä metsätyömies uskaltautuu lähteä tällaisten pehmokark- kikirousten kaltevalle tielle, hänen on ainakin sisällytettävä äänenpainoon voimakasta sarkasmia, jotta uskottavuus säilyisi. Sen on tunnuttava samalta kuin paukkupurukumin räjäyttäminen pahaa-aavistamatto- man kasvoille. Myöskään suu ei saa kostua, vaikka kuinka olisi salmiak- kiaakkosten ystävä. Ei kirosana mikään makeinen ole. Jos asennekasvatus ei auta, on käännyttävä hammaslääkärin puoleen. Metylskopolamiininitraatti on tehokkain syljenerityksen ehkäisijä. Vrt. Nekku. JUMMI Merkitys sama kuin jumilla. JUMME Loppu-e aikaansaa suun sivuttaisrevityksen. JUMO Gananderin mukaan eräs Länsipohjan jättiläinen, joka tahtoi vallata taivaan. Hieman oudolta kalskahta101
va vähäpätöinen kirosana vääpeli, jonka pakanallisuudesta lienee hyötyä, kun halutaan Jumalaudan tyyppistä raskasta synkkyyttä näinkin kevyesti paketoituun kaksitavuun. Jumo ei taatusti ole maksanut kirkollisveroja. Se ei oikein tunnu löytävän paikkaansa nyky-yhteiskun- nassamme, vaikka pikkumanaukse- na se hakkaa mennen tullen purkkai- set Jumat, Jumit ja Jumet. Tyypin mukaan on nimetty Uumajan kaupunki (Umeä). JUMPE Suosittu suomalainen kirosananen, tyttöisten heiniä ja poikasten kauraa. Kiltteysvero on maksettu säännöllisesti ja aina ajallaan. Jumpe on pöhnäinen pikkumanaus, joka kaatuu lappeelleen vaikka painottomassa avaruusalassa. Sen voi taittaa taskuun tai sujauttaa lippiksen alle. Se ei koskaan suutu. Kun roikutaan kirosukupuussa, jumpe osoittautuu jukran pikkuveljeksi ja jukun maalaisserkuksi. JUMPEKLOO Jumpe-johteinen maistuvainen. JUMPELA Kampelamainen lätys- kä. JUMPELAVITA La vitaa survo- jaan näköjään jumpenkin persuksiin. JUMPELAVITS Pidot vain paranee. JUMPETSI Trapetsitaiteilijan pikkuperhosia mahalaukussa. JUMPETTI Sanat jumpe ja trumpetti sekoittava ääni-installaatio. JUMPPERI Joensuulaisen Leena Seppäsen mukaan lapsenkestävä kirosana. Kuitenkin on syytä epäillä kasvatus- taitoa niiden vanhempien kohdalla, jotka syöttävät rintaperillisilleen jumpperin tasoisia kirosanoja muka terveellisiksi vaihtoehdoiksi vituille ja kyrville. Itse asiassa on todennäköistä, että viimeistään lähivuosina vittu käy yhtä arkiseksi ja vaarattomaksi kirosanaksi kuin jukra on nyt. Kulumishaittojaei voi estää. Se, joka ei ole kuullut viisivuotiaan suusta sanaa vittu, on joko kuuro tai Eeva Kuuskoski, ellei jo ole sitä. Seuraava sukupolvi keksii aina uudet, edellistä sukupolvea pöyris- tyttävät kirosanat. Ole valppaana. Kiroilun yksi tarkoituksista on näet järkyttää vanhempia. Varaudu pahimpaan. Jos olet vielä nuori, hanki korvatulpat tai sterilisaatio. Tai opettele ajoissa taivastelemaan (ks. esim. Kauhistus). Jos sinulla on jo lapsia, ei ole mahdotonta, että yhtenä päivänä sydämesi saa laakin lapsenlapsen kerrassaan mullistavan hirvittävästä kirosanauutuudesta. Vittu ei ole kymmenen vuoden päästä mitään. Jumpperi sinänsä on neulottu tai virkattu, pään yli pujoteltava yleensä naisten pusero tai villapaita. Marilyn Monroe oli kuuluisa vetävistä jumppereistaan. Ollaan vain siinä uskossa, että lapsemme kiroilevat jumpperia. Todellisuudessa Jumpperi 102
ainakin pikkupojilla voi olla lukitun kaapinoven sisäpuolella rohkeita kuvia Marilynistä. JUMPERI Tintti manasi jumpe- ria Hötel Sznörrin käytävässä Tuhatkaunon tapauksessa sivulla 50 (suomennos Heikki ja Soile Kaukoranta). JUMPRAUS Lasi täyteen! Komisario Sisu ilmestyy tupatarkastukseen Ja hänelle on ojennettava nestemäinen lahjus. Tämä iloinen hiilidioksidimanaus vaatii kieltä keskelle suuta, pisaraakaan ei saa läikyttää, vaikka huutaisi kurkku suorana. Oli enne tai ei, jumpraus on kuin pieru, jonka haju on ääntä nopeampi. Sellaisia kavereita on varottava mennen tullen. JUMPRAHUITI Onkohan tähän manaukseen sekoitettu umbraa? Tässä kohdassa luvatuksi oleva vitsi on siirretty hakusanan Seisokki alle. JUMPRAHUITTI Joensuulainen versio. JUMPRAHUTI Vajaa desi lensi nyt housuille. JUMPSAUS Lastenkirosana. Pääsi pomppu tai pieru. JUMPRU Lievien kirosanojen etuyksikkö, myös itsenäinen taideteos kilttien ja hoikkien ihmisten käyttöön. Jump- ru (jumffura) on pienin astiamitta, jota Suomessa käytettiin ennen metrijärjestelmän voimaantuloa: jump- ruon 1/32 kannua eli 8,1788 cl. Merenkulussa jumpru tarkoittaa silmä- pylpyrää. Mainittakoon että jumfru (jungfru) on tarkoittanut naimatonta ylhäisönaista, hovineitoa, neitoa. Mitta oli oli hamepukuisen naisen muotoinen, katkaistu kartio. JUMPRUMPUJUT Eero Järventaustan mukaan vanhasta viinami- tasta käyttöön otettu kirosana. Mutta voidaan sillä mitata muutakin kuin viinaa. JUMPURA Hankikävelijän raskaskenkäinen manan. Sydän lyö musertavasti kuin Jupiterissa, pohjelihaksissa tuntuu lyijy. Jumputi jumputi, sanovat kopeiden kenkien kaviot. Jalassa voivat olla Camel Bootsit, harteilla Marlboro-takki, mutta taskumatti on jumputa. Se on se seikkailijan eväs- kirosana, joka kulkee omia näärän- polkujaan. Ei mikään perkele, mutta ei sisso kiesuskaan. Oikealla imago- mainonnalla jumpurasta tehdään miehen näköinen. Tintti manasi jumpuraa, kun hän tajusi että hän ja kapteeni Haddock olivat olleet aaseja. Saman pärähdyksen paikka hänellä oli Bordurian metsätiellä panssarivaunulla ajaessaan ja tiesulun kohdatessaan. Myös itse Tuhatkauno käytti jumpuraa huomatessaan piirustuksensa kadonneen sateenvarjonsa kahvasta (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Kirsti Nissisen ilmiannon mukaan jumputa on tavattu myös Tiikeri- sarjakuvassa Hyvinkään Sanomissa 14.8.1992. Eikä se ole ainoa kerta. Tso tso, tiger! JUMPUTA Puolenvälin jälkeen käytetty imperatiivi liian säyseälle miehelle. JUMPUTI Tässä ne kopeiden kenkien kaviot jumpattavat vielä erikseen. JUNALAUTA Itsensä jumalaudan harhauttava kirosanani uunnos. Saa nähdä, milloin jumalauta ottaa nokkiinsa ja vaatii oikeuteen plagioinnista. Siellä ne sitten irvistelevät omilla puolillaan. Taitaa junalaudalle tulla vilu, sillä jumalaudan kaikki kaksituhatta go- 103
liilaa on ahtautunut oikeussaliin murisemaan. Lisäksi jumalauta on palkannut maan parhaan juristin. Sen sijaan junalaudan on ollut varattomana tyytyminen maksuttomaan oikeudenkäyntiin ja johonkin ikuiseen asianajajakandiin, joka sille on arvottu. Tietäähän sen, miten tässä käy. Junalauta muserretaan pelkäksi paikallisliikenteen astinlaudaksi ja lippuautomaatin vartijaksi. Uudissanan junan alkuperäinen merkitys oli jono. JUNALAUTOJA PERKJÄR- VELTÄ Yksi variantti on taas tässä. Junalautoja saatavana Perkkiön asemalta Ks. seur. hakusana ja Peikjärvi. JUNANLAUTA Omistushalui- suus on kasvanut kirosanalla, jonka tehtävänä on tulla heitetyksi pois. JUNALAUTOJA SAATAVA- NA PERKKIÖN ASEMALTA Joskus 80-luvulla jäljestettiin kilpailu, jossa haettiin parhaita tapoja korvata kauniit, jumalaiset kirosanamme. Tämä on voittajan ehdotus. Kilpailun järjestäjä pitäisi laittaa edesvastuuseen: venytyskoneeseen ja muurahaispesään - jo luulisi irtoavan kunnon perkeleitäkin. Ei kirosanoja kuulu korvata millään tavalla. Yhtä hyvin voitaisiin hakea tapoja, millä korvattaisiin seksi tai syöminen. Jari Tammi ei tule koskaan jäljestämään kirjoituskilpailua aiheesta Miten korvaan nukkumisen. Joku kunnallinen paksu kulttuuritäti saattaisi sen opintopiirinsä puitteissa mennä tekemään. Kiroilu ei ole mikään ylimääräinen syöpäpesäke kielitodellisuudessamme, vaan ehdotonta keskeistä sanavarastoa, ja toivottavasti myös aktiivista sanavarastoa. Kiroilulla on selkeä tehtävänsä niin psyykkisesti, fyysisesti kuin terapeuttisesti. Lisää kiroilun puoltamisesta seuraavien hakusanojen alla: Juokale, Seisokki, Vempele. JUNALSAATPERAS Näin lyhennettynä käsittämättömään, mutta piilomerkityksiseen muotoon kupletin juoni alkaa jo terävöityä. JUOKALE Juokale on pohjoissuomalaista satoa, jossa on luontaista kantavuutta, mutta jota ei etelään asti yleensä kuule. Ku104
ten yleensä, kirosanojen ja solvausten raja on kuin kuseen piirretty viiva, niin tässäkin tapauksessa. Täsmällisempi eteläsuomalainen synonyymi juokaledle on adjektiivinen haistattelumuoto melkein-vittumainen, mutta me tyhmät urbaanit hätä- housut kelpuutamme sanan varmasti katukäyttöön vähän väljemminkin kieliopein. Kieltämättä juokaleessa kuulee juopon ryökäleen varjon, mutta niin kaikissa kunnon kirosanoissa: kielteisyyttä piisaa joka kirjaimen pienimmänkin kolon ohuimmassa nurkkalesteessä. JURKELE Kirosana, jonka toivoisi tulevan muotiin, vaikka sadatuksissa yllättävän harvinainen jur-alkuisuus tarkoittaa vankilaslangissa pääsääntöisesti maalaisuutta ja junttiutta. Jur- keleen peittomeridtys väreilee uhkaa ja kammoa. Se tulee vielä. Ulla Hovin tutkimusten mukaan George B. Wetter kertoo kulttuureista, joissa nimiä kohtaan tunnetaan suurta kunnioitusta ja joissa olioiden nimitykset on siis psykologisesti samastettu tarkoitteisiinsa. Tällöin alatyylisyydet toimivat usein välineenä huomion keräämiseksi, mutta myös keinona, jolla niiden käyttäjästä tulee yhteisössä pelonsekaista kunnioitusta herättävä henkilö. Täten suomalaisessa nykykulttuurissa jurkele voidaan lanseerata kunnioitusta herättäväksi manaukseksi. Metodit ovat tänään toiset. Niihin tarvitaan mainostoimistoja. Poliitikot ovat sen jo tajunneet. Tosin he voivat sortua huonoihin mainostoimistoihin. Koska se osoittaa huonoa makua ja arvostelukykyä, poliitikkoina tai heidän taustahenkilöinään on ehkä vääriä, epäpäteviä ihmisiä. JUSTUS Turvottava pirustelu. Kaulimella uhkaavan muorin Pekka ja Pätkä -manaus, vaikkakin kepeää Talk-Kari- kamaa. Justus on monien laulujen lähde, rouvasherttistelyä, päivittele- vää justusteltua, juurimanaus jalat maassa. Se raataa, kun muut laiskot- televat Justuksessa näemme oikeudenmukaisuuden symbolin, järeän ja ruokakippoon sylkemättömän Jestaksen veljen. Ks. Jesta. J.W. von Goethen sanoin: Toimivalle ihmiselle on tärkeää, että hän tekee oikein. Tapahtuuko myös oikeus, siihen hänen ei tule tuhlata huoltaan. Justeerata-verbi on tarkistaa, asettaa tarkoin kohdalleen. JUSSUS Veneluun murtumaa aiheuttava pienviljelijämanaus. JUSULAUTA Lautakunnan esille laittama tuhahdus. JUTSKU Kuluttaja-asiamies Erik Mickwitz tuskin suuttuisi, jos tätä kirosanaa suositeltaisiin vain kaikille Woody Alienin elokuvia katsoville frigideille nuorille älykkönaisille. Mutta sitä käyttävät myös ne, jotka pitävät enemmän Karate Kidistä. Tämän kirjan tarkoitus ei ole moralisoida mustavalkoisesti. Suomi on vapaa maa, jutsku käy kirosanana siinä missä perkele. Kuka voi todistaa, millä taustamerkityksellä kukin mieltää oman lempimanauksensa? Myös juutalaisten ystävä voi kiroilla jutskua. Kuin Natsi-Saksan arjalaiset 30- luvulla ikään, tänään Venäjän nationalistit syyttelevät juutalaisten saatanallista salaliittoa kansan, uskon ja moraalin tuhoamisesta. Tämä vakaumus yhdistää zhirinovskilai- set populistit, Pamjatin ortodoksiset mustapaidat ja uutta mahdinpalau- 105
tusta haikaavat kansallisbolshevikit. Ilmiönä idän antisemitismi on vanha kuin kristillinen Venäjä. Ensimmäiset juutalaisvainot (pogromit) raivosivat jo vuonna 1018. Nationalistisen äärioikeiston iskulause vuodelta 1905 on taas avuksi: “Länsimaista- minen on juutalaistamista. Se merkitsee Venäjän kuolemaa.” Juutalaisia survottiin toisessa maailmansodassa pulveriksi miljoonakaupalla. Nyt 90-luvulla antisemitismi on nostanut uudelleen päätään. Uusnatsit ovat tietysti jo vanha juttu, mutta esimerkiksi juutalais- nuorten väkivaltainen kostoisku uusfasistien tiloihin Roomassa 5.11.92 oli jo uutinen. Paikalliset skinheadit ovat luonnollisesti vannoneet kostoa Kaikki sai alkunsa vuonna 586 eKr. juutalaisten Babylonin-karko- tuksessa. Antisemitismin historia on oma lukunsa maailmanhistoriassa. Musta surmakin on pistetty juutalaisten tiliin. Heitä on osattu lahdata aina tuhannen nipuissa. Mitäs palvoivat vain yhtä jumalaa eivätkä pysyneet Palestiinassaan! Juutalaisia ovat patriarkka Jaakobin jälkeläiset. Heitäkin oli siis alun perin vain yksi. Odotamme tieteiselokuvaa, jossa arjalainen sankari palaa historiassa taaksepäin ottamaan hengiltä Jaakobin neljännen pojan, Juudaan. Onko muuten sattuma, että Jeesuksen kavaltanut apostoli oli nimeltään nimenomaan Juudas (Iska- riot)? JUTSKUNRYSSÄ Rasismima- naus. Ks. Mulatti, Nekrunsomali, Ryssä. JUTKU Jutku on sama kuin juk- su, eli petos tai puijaus. Juutalaisethan ovat aina ansioituneet kaupankäynnissä. JUTKUN PÖTKÖ Eero Järventaustan epäilyjen mukaan tällä sanaparilla on kuulemma määrätynlaisia merkityksiä. Mutta enemmän kuin sanojen sisältöä tässä lienee nautiskeltu äänteiden väkevyydestä. JUUKEU Christfrid Gananderin tuntema Juu- tas-muoto, jonka ikuinen positiivisuus hymyilee kuin keltainen pyöreä tarra Ei huolenhäivää, vaikka joskus kavallettaisiin pomo töissä, kun se kuitenkin tulee ja lomauttaa kuin salama kirkkaalta taivaalta silloin, kun on selänkääntöjen aika. Juukeli petaa jo ennalta sen, mitä on odotettavissa Eihän suomalainen kestä häpeää. Parempi kirota ja haukkuajoetukäteen. Sievistdevyy- destä johtuen juukelista ei edes sakoteta. JUUKERI Yrtti mäistä oijatavaraa Tarvitaanko juristi kiertämään tätä manausta, vai riittääkö asiallinen opastus? Juutas
Juukerin peli ei yksinkertaisesti vetele. Apuun huudetaan tämän päivän John Silver, yksijalkainen aar- resaariasiantuntija, joka osaa murhata, nylkeä ja mielistellä kuin paraskin lakimies pelätessään abstrakteja hirsipuita lakipykäläpöheikön sydämessä. Juukeri on täysoppinut oikeustieteellinen kirokandi, joka vertautuu kaikissa alan orjaksi heittäytyvissä sätkynukeissa. JUUPELI Jees-miehen ja joo-naisen ystävällinen kirosana. Myönteisenä pelinä se kuittaa pikkuharmit ja antaa voimia arkielämän vastoinkäymisiin. Vain lahjapaperi puuttuu. Juupeli on kiroilemisen juhlaa. Se on Suomen 76-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden 1993 juhlakirosana. Suomen rahapaja löi yhteisjuo- nessa Viron valtiovarainministeriön kanssa hopeisen satakruunuisen nimeltään Eesti Juubeliraha (Viron Juhlaraha), joka laskettiin liikkeelle Taunon päivänä28.8.92 Viron oman rahayksikön, kruunun, tukemiseksi. Virolaisen taiteilija Mari Käbinin suunnittelemaa kolikkoa sai 31.8.92 alkaen KOP:in konttoreista, kun löi tiskiin sata markkaa. Sen arvopuo- lella oli kolme lentävää haarapääskyä ja tunnuspuolella yksityiskohtia Viron vaakunasta: kolme vasemmalle (siis Suomeen?!) hyökkäävää leijonaa päällekkäin. Kapteeni Haddock käyttää myös juupelia, vaikka eihän se ole mikään ihme. JUUPELIS Mieto voimasana kaikille ihotyypeille. Heikkähipiäi- setkään eivät tämän manauksen kuulemisesta pahastu. JUPELIS Vankilaslangissa jubeli tarkoittaa humalatilaa. JUPPELI Taitaa olla tämäkin pikkumanaus huppelissa. Jupihta- vuudestaan huolimatta kollo. JUURANPELI Mirri Torniosta on pelannut kirosanapeliä kovasti juu- revasti. JUUTANA Juutaksen ja saatanan EY. Tomera, kieltä hyväilevä mahtikäsky positiivisiin tunnetiloihin. Moni voi kiroilla onnellisena, syystä taikka toisesta. Juutanassa pilkahtaa myös va- hingoniloisuutta, mutta älä välitä, ei Villekään välittänyt. Sen saat kaupanpäälle. On hanhenmarssin aika, juutanankannattajat hohottavat etunenässä sielunsä kyllyydestä. Mieltä osoitetaan vain omalle pahalle mielelle, mutta kaikkinensa olo on hulppea. Juutana vie kotiin. Lotossa on voitettu ainakin rahat takaisin. JUUTANEN Uutta sukunimilakia Iskariotin oppipojille. JUUTAS Laiskakielisen versio Juudas Iska- riotista, joka kolmenkymmenen hopearahan tähden kavalsi itsensä Jeesuksen, joka meni kuolemaan meidän kaikkien puolesta, siis myös Saddam Husseinin. Juutas on Kalevalan hiisi, kiero muna pää, joka vastaanottaa viestejä avaruudesta. Ks. myös Etojuutas. Kuuluisin Juutas lienee suurkir- jailijamme Joel Lehtosen Juutas Käkriäinen, Putkinotkon (1919-20) lohduton päähenkilö, joka perustuu 107
todelliseen köyhään nimeltä Aleksander Muhonen. Aleksi Muhonen ei kauan ehtinyt kärsiä kirjallisuuteen ikuistettuna uhrina, sillä keuhkotauti tappoi hänet jo 1921. Suremaan jäi yhdeksän lasta. Perilliset ovat kuulemma edelleen katkeria Aleksin kurjuuden valtakunnallisesta levityksestä Juutaksen monumentaalista jauhosäkinkantoa myöten. “Tuntoani kolkuttaa”, paljastuskir- jailija Lehtonen kirjoitti Sylvia Avellanille. Täytyykin olla varovainen, ketä moukaroin tässä Kirosanakirjassa. Ei muuten, mutta joku saattaa jäädä epähuomiossa haukkumatta. Juutas (ruotsiksi Jutas) on myös kylä Uudessakaarlepyyssä noin neljä kilometriä kaupungista etelään. Siellä vapaaherra Georg Carl von Döbeln hakkasi 13.9.1908 noin 900 miehen venäläisosaston läskisoosiksi ja puhkaisi siten piirityksestä Ruotsi-Suomen pääjoukolle tien pohjoiseen. J. L. Runeberg kirjoitti tapauksesta sankarirunon Döbeln Juuttaalla. Tämä aikansa merkittävin ruotsalainen sotapäällikkö oli kuuluisa mustasta siteestään, jota hän alkoi käyttää haavoiduttuaan vakavasti otsaan Porrassalmen taistelussa 13.6.1789. Valokuvaaja Ulla Ahtiainen muistaa isoäitinsä (1877-1971) mielivoi- masanaksi juutaksen, jota hän käytti todistettavasti jo vuodesta 1920. Esimerkiksi Varkauden lähellä kesämökin pihan puolelle luvatta ajelehtineet naapurin lehmät saivat kuulla kunniansa: “Juuttaan lehmät!” Annettakoon anteeksi, että Ulla luuli pitkään Juutaksen olevan joku henkilö. JUUTASPÄSSI Eero Järventaus- tan mukaan Suoniemen Kauniaisten kylässä eräs vanha torppari saattoi sanoa: “Että mun sisikaluisani ki- hahti, juutaspässi kumminki, ku tol- lai sotkee selvär rukiin sekasi!” Juudas tarkoittaa vankilaslangissa ilmiantajaa, ötökkää, vasikkaa, joten pässi pääsee hyvään kotiin. JYHMI Päätä särkevien kirosana. Kun aviopuolisoa ei kiinnosta seksi, kun kukat ovat edelleen kastelematta, kun menot ylittävät taas kerran tulot. Manauksen käyttäjäkunnan tunnusmerkkejä ovat synteettisesti värjätyt hyytelöjälkiruuat ja pastelliväijätyt villakoirat. Kun Suomi amerikasoi- tuu, kirosanaoppi joutuu sijaiskärsijäksi: kiromaailmaan ilmestyy omituisuuksia (Hilse, Löhnö, Nihti, Per- vo, Veivari), jotka voivat olla oire tilanteen hallitsemattomuudesta. Perusturvallisuutta haetaan kuitenkin valheellisesti kansanperinteestä, maalaisuus urbanisoituu, manaukset epämääräistyvät. Sekalaista seurakuntaa pyrkii tällaisenkin ensyklopedian kellastuville sivuille. Kuka sanoo, mikä on pelkkä muotioikku, mikä taas peri rehellinen suussa raskaalta maistuva kirosana eikä mikään teiniluovuuden synnyttämä keskonen kirosanakarkki? On vaara, että herra Perkele ja rouva Vittu sairastuvat kansalliseen migreeniin. JYRÄYS Ukkonen jyrähtää, mutta niin jyrähtää kiroilijakin. Jyrätä voi alleen niin ystävän kuin vihollisen, niin kilpakumppanin kuin vastustajan. Hieman lapsenomainen manaus ensihätään, mutta ei pitkäaikaiseen käyttöön. Valpas mieli ravitsee itseään jokapäiväisellä kirosanalla, ja jos hän vaihtaa sen päivittäin, tästä Kirosanakirjasta riittää apetta useaksi vuodeksi. Jyräyksestä sitä riittää vaikka loppuelämäksi, jos on kolmen minuutin muisti. Ks. Ukkonen. 108
Kapteeni Haddock manasi jyräystä pudottaessaan veitsen jolla hänen piti katkaista vuorikiipeilyköysi, jonka varassa hän roikkui Tintissä kiinni. JYRINÄ JA JYLSKE Kapteeni Haddockin manaus hänen potkais- tessaan pöydän vahingossa nurin kiskoessaan kenkiä jalkaan Lama- luostarissa (Tintti Tiibetissä, suomentanut Jukka Kemppinen). JÖSSES Aaavistuksen lihonut ja pilalle mennyt jessus-muoto. Ruotsihtavan setämäinen viisaudenkivi myös muille kuin kookkaille täti-ihmisil- le. Ei isojen kaupunkien sanastoa, ö-kiijain on aina varma valinta hieman omituisille manauksille. Kirjaimesta pitäisi tehdä kansantajuinen tutkimus. Se voisi selittää sen, miksi monet suomenhumalaiset ovat öyk- käreitä, miksi ehtoollisella taljoillaan öylättiä ja miksi Esko Ahon puheet ovat öljyisiä. Jössestä tarvitaan puruluuksi siihen asti. Epätietoisuuden pimeydessä on kaihoa vaeltaa; tulisi vastaan edes örkki. JÖSSIS Vaihtoehtoinen kiroään- ne ihmisille, jotka pitävät enemmän i- kuin e-kiijaimesta.
K KADOTUS Näppärä kirosana silloinkin, kun on kadottanut kuulakärkikynän. Suomen hallituksen olisi syytä opetella manaus kiireen vilkkaa ennen kuin uikutus tyssää kokonaan. Ei valtio usein mene konkurssiin. Kuka tietää, vaikka meidät kansalaiset olisi pantattu lainojen vakuudeksi. Kun Suomen Tasavalta asetetaan selvitystilaan, ensimmäiseksi realisoidaan työväki. Se rahdataan Saksaan ja Japaniin digitaalipanimdhin - ilman paikkaa. Nykyajan kadotus ei ole tulta, laavaa ja tappuraa, se on taloudellinen lama Parempi on lehmä lypsää kuin tappaa Raamatun mukaan kadotus tarkoittaa iankaikkista kadotusta. Pakanoita ja synnillisiä ei viskota helvettiin heti kuoltuaan, vaan heidät viedään tuonelaan tuomiota odottamaan. Noustuaan suuren valkoisen istuimen eteen viimeiselle tuomiolle he joutuivat tuomituiksi tulijär- veen eli helvettiin eli kadotukseen. Eli on se kuoleminenltin tehty ajan myötä harvinaisen hankalaksi. Pelkkä kuolleiden valtakunta ei nähtävästi enää riitä. Virkamiehet ovat päässeet näpelöimään systeemejä täälläkin. KAKKA Tyypillistä lasten kieltä. Meiitityk- seltään pehmopaska (ei kuitenkaan ripuli) toimii ystävällishenkisessä piirissä, kun ihan auto ei ole ajanut päältä. Mitä kauniimmat silmät, mitä suloisempi huulten kaari, sitä todennäköisemmin neito on kakkaporuk- kaa. Tupakoivat ja ryyppäävät huo- ranalut sen sijaan kuuluvat paska- jengiin. Kakto ei sovi kaikkien huulille. Se vaatii jonkinlaista viatonta moraalintajua. Machot huokaavat tässä vaiheessa, sdaavat sivuja ja odottavat jo hakusanaa Perkele. Kakkia-verbi löytyy melkein muuttumattomana niin kreikasta, latinasta, venäjästä, saksasta kuin monesta muustakin kielestä. Se ei silti tee tästä manauksesta sen kan- sainvälisemmin arvostetumpaa. Ks. mieluummin Paska tai Uloste. KAKKI Tosilasten manaus. KAKSITUHATTA PIPARKAKKUA Kapteeni Haddockin eksorsismi, kun palava savuke hdtettiin ohiajavan Bordurian diplomaattiauton ikkunasta hänen kengilleen (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Sd- le Kaukoranta). Tämäntyyppisten kirousten luomiseen on olemassa kätevä kaava: lukuja tavara. Liioittelua on syytä olla välttämättä. Kahdentuhannen pipaikakun leivon- taohjeet löydät monesta kokkikir110
jasta ja joulun alla hy vinvarustetun lähikauppasi jauho-osastolta. KALMA Kyseessä on vanha germaanilaina, se tarkoittaa kuolemaa ja hautaa. Ruttoa ja ruumistakin olisi tarjolla. Vaikka sana on sittemmin kadonnut germaanikielistä kuin avovaimon avaimet, suomesta ei sitä ei ole saatu skrabattua täysin pois, meillä on vielä jäljellä sanat kalmistoja kalmankalpea. Kirosanaksi kalma on siis kuin tilaustyötä: mitään muuta hommaa sillä ei kielessämme juuri ole. Ja kuitenkin siinä on tiukan paikan tullen oikeat assosiaatiovärinät it- sensäpelotteluun asti. Melkein tulee vilu, kun kiraisee kalmat. KALU Miehinen kapistus, itsetuntomittari, sodan jumala. Kirosanana intialais- vivahteinen ja hermoherkkä, sopiva kaikille sosiaaliryhmille henkilökohtaisesta riskinottokyvystä riippuen. Tässä hommassa teot ovat puhetta tärkeämpiä. Viipurissa syntynyt Veijo Meri on kaivanut kaluhistoriaa sen verran, että tiedämme kalun olleen alkujaan kaivu, puukalikka, kaskenpoltossa palamatta jäänyt puun pätkä, jolla pystyi ainakin kaivelemaan maata, ellei muuta keksinyt. Nythän kalu on suoraan sanoen kyrpä. Tanskan kielessä kai tarkoittaa vuosirengasta tai puun kovaa ydintä; tässä tapauksessa kalu on kaiketi ollut sangen veltto. Veijo Meri löytää gootteja myöten kalusta etymologista aineistoa, kaikkiaan 47 riviä, mutta kyllähän näin lyhyestä sanasta minäkin keksisin vaikka sata yhtäläisyyttä, kun oikein saivartelisin. Muista kielistä löytyy niin sipulin sydäntä kuin omenan siemenkotaa, niin kohtua kuin vasikkaa. Yhteistä on, että kalu näyttää olevan pirun keskeinen ydinsana. Kalulla ei ole mitään tekemistä leikkikalun tai työkalun kanssa, ellei sitä puhuttele huumorintajuinen ja sängyssä innostuvainen nainen. KALUSSA VIKA käytti Lullin Kalle, kun suuttui. HIRVEN KALUTSENTÄÄN No joo joo. Ks. Hirvas. KAMALA Tämä vasta kamala kirosana on. Tytöt ja hintit käyttävät sitä mielellään, erityisesti voi-etuliitteen kanssa. Se vannaan pääsee top teniin näiden epämääräisten pehmistuotteiden (Ei, Ihme, Itku) hälyttävän karmaisevaan miinajoukkoon. Keskitavun alanot- kahdus on ehdoton. Muinaisgermaanien sanasta gama- hall alkaen merkitykset toistuvat etymologioissa silvotuksi, kuohituksi. Jäljet johtavat lampaan kanssa latinan sanaan mutilus (typistetty, lyhennetty, tylppä, sarveton). Vanha intialainen floroglusinde- ja sisältävä rohdos kamala on nimestään huolimatta meilläkin käytössä, vaikka se on katsottu heikkotehd- semmaksi kuin alvejuuriuute. Putkinotkon Rosina Käkriäinen osti apteekista kainaloita lapamatojen häätämiseen. Anglikaaninen lähetyssaarnaaja J.A.L. Singh löysi 1920 Intiassa Bengalin viidakosta kaksi villilasta, jotka asuivat susinaaraan hdvissa muurahaispesässä. Heille annettiin nimet Kamala (n. 8 v.) ja Amala (n. 2 v.). He ryömivät neljän raajan varassa, murisivat ja pelkäsi vät päivänvaloa. Molemmat kuolivat seitsemän vuoden sisällä munuaistautiin. KAMALUUS Johdonmukainen muunnos kamala-sanasta. Tyypillistä neitisadattelua. 111
KAMMO Kunnon pelkotilat ja aggressiot ovat kirosanoina täyttä rautaa. Mitä enemmän kauhua, häpeää, saatanallisetta, likaa ja tabua sana sisältää, sen rankempi on sen manausfrekvenssi. Sinänsä kammo on kirosanana aavistuksen hupaisa huolimatta sen lievästä kolkkoudesta. Kammo on sukulainen ruotsin sanalle skam (häpeä). Saksan Scham tarkoittaa nykyisin myös häpyä. Kammo lieneekin erektiovaikeuk- sista kärsivän mielikirosana. Parempi olisi lopettaa tupakointi ja ruveta syömään voita. Naisenvaihto on tekosyy sille, ettei pysty tunnistamaan tai selvittämään omia heik- kouksiaan. Se on sitä itsekammoa. KANANPASKA On sianpaskaa, on hevonpaskaa, on ripaskaa. Ilman mielikuvitustakin voi leipätyöhönsä kyllääntynyt kiioilija väsätä itselleen iltapäivän ratoksi erilaisia kiioyhdistelmiä eläimistä ja niiden tekeleistä tämän suositun lannoitteen sijaan. On rusakonvaik- kua, on surviaisensylkeä, on meri- hevosenkyyneltä. Pomo luulee, että kylläpäs Koistinen on tänään uppoutunut esimerkillisesti paperityöhön. On buldoginhikeä, on valaan- oksennusta, on sillinpierua. Tunnit täyttyvät ja pian Koistinen pääsee jo kotiin. On emunkuolaa, on antiloo- pinhammaskiveä, on tammanheraa. Itsensä hetki hetkeltä paremmaksi kiroilijaksi tunteva Koistinen jää vielä ylitöihinkin. On mustekalan- visvaa, on huuhkajanrähmää,on iili- madonspermaa. Jaa-a. Kiroilu on oikeastaan hauska ja kehittävä harrastus. KANTTUVEI Kuka vei? Ehtikö joku muka ennen verottajaa? Kanttuvei on kantona kaskessa, kun päämäärä on hämärtynyt. Slangisanana kanttuvei tarkoittaa lopen väsynyttä tai ympäripäissään olemista. Kun firma menee kanttuvei, se yleensä tekee konkurssin. Konkurssikin tehdään vain, jos siihen on varaa. Eivät pesänhoitajat ilmaiseksi mitään tee. Siihen tilanteeseen sopiikin kirosanaksi kanttuvei. Kun kantit ovat tylsät, kanttaus ei onnistu, ja skimbaaja suksii metsään. En kehtaa ottaa vastuuta kanttu- vein etymologiasta. Kuka tahansa ei saa "etuoikeutta” tutkia kaikkia niitä arkistoja, joita ryppyotsaiset, ka- peaharteiset, impotentit tutkijat pihtaavat kuin ulkomaalaista vaimoaan. Vain olemalla kielitutkija voi ottaa perustelemattomiakin selitysriskejä ja julistaa ne arvovallallaan pyhäksi totuudeksi. En ole minkään alan professori, joka voi väittää mitä tahansa, ja kaikki uskovat. Ehkä olenkin enemmän. Kyseenalaistaja, kokeilija, yrittäjä. So what? Joskus on hyväkin olla tietämättä liikaa. Selityksiä saa toki lähettää. KARAMBA Meksikolaista villi-ihmistä varmaan sapettaa, kun joku huutokauppiaan pöytäkiijurina toimiva haiven partainen, oman kainalohien turruttama ajanvietelöhömaha tai joku näkki- leipätehtaan nutturapäinen pyöreä- rillinen kanankoipikonttoristi päättääkin pistää elämänsä risaiseksi ja vaihtaa lookia Karamba sopii suomalaisen suuhun kuin valettu; millään muulla tavalla sitä ei sinne saa sopimaankaan. Karambaa löytää länkkärisarjik- sista ja väärin suomennetuista sota- sarjoista. Vieläkö Lee Marvin hengittää? Hän kääntyisi mielellään haudassaan, jos meksikonpatakeit- toa väsäävä yksinhuoltajaemo kil112
jahtaisi karamban pelkästä riettaudesta pornograafista soppakauhaa kohtaan. Karamba ei de tullut tänne jäädäkseen. Ulkomaankauppaliitto, tarjotkaa äkkiä vastaostoiksi vel- kualaisia kierukanteroittimia tai ld- maalaisia raparperista valmistettuja hammastikkuja! KARKELE Korkeat kirkonmiehet julistivat vanhan kunnon vihtahousun Perkeleen virattomaksi. Virkaheiton tilalle karkeassa kielenkäytössä Jorma Hdastaro ehdottaa uudissanaa kar- kele. Se sopisi, ellei demoninen karkelointi assosioituisi juhlamieleen. Joka tapauksessa Virallisen Nimikkokirosanasäätiön määräyksestä (asetus 10/92) karkele määrätään kirjallisuusepäkriitikko Vesa Karosen pakkokäyttöön sakon uhalla. Mikäli hän d pääsiäiseen 1993 mennessä opi käyttämään manausta viikottain syksyyn 1993 asti, händ- tä ulosmitataan kaikki muutkin hänen käyttämänsä kirosanat. Syynä tähän rangaistustoimenpiteeseen - tai arvonnousuun, kuten Karosen itsensä disi asia nähtävä - on myös toimittaja Heikki Sauren 4.10.92 esille ottama närkästys Karosen ala- arvoisesta, latteasta ja hölmöstä asenteesta Ydin-lehden päätoimittajan Saska Saarikosken esittämään kritiikkiin Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen hautausmaallistu- misesta (HS 23.9.92). Karkele on sukua karata-sanaan. Vastuun pakoilu on helpointa, ja paskamaisinta. KARONEN Epäoikeudenmukai- suusmanaus hengenköyhyydestä ja ajatusten suppeudesta. Anna kenkä räätälille ja pyydä häntä korjaamaan se. Vie paita suutarille. Toimita rikkinäinen televisio pdtisepälle. KASEMATTI Uusi tulokas kirosanojen arvovaltaiseen joukkoon ! Säilytettävä kasa- rissa. Kasematti on pomminvarma linnoitus tai sen osa. Jo vanhentunut Nykysuomen sanakirja määrittelee tämän sotilaallisen termin aikaisemmin kivistä holvatuksi, nykyisin panssarilevyistä tai betonista rakennetuksi pesäkkeeksi tai suojaksi linnakkeissa tai sota-aluksissa. Se on paikka, jonne ulkopuolisilla ei de pahemmin asiaa, vähän niin kuin turkulaistytön vittu. Alkusana on keskikreikan khäsma, khäsmata (maanhalkeama, rotko). Italian ca- samatta (muurin hdvi) oli saanut ranskassa muodon casemate, jota 1500-luvulla varastettiin muihin kieliin. Kasematti sopii siis kiroiltavaksi erityisesti silloin, kun nainen pihtaa. Suositellaan varsinkin sotilaskäyttöön, kun inttiläiset joutuvat muutenkin turvautumaan liikaa nyrk- kikyllikkiin. Matti on miehen nimi (almanakassamme vuodesta 1705) ja shakin erään kiitdlisimman lopun nimitys. Heprean Mattitja tarkoittaa Jumalan lahjaa. KATARRI Vaihtdunhaluisen kiroilijan vauhdikas manaus. Erityisesti postmo- denutjälkijupitjaTrendi-lehteä kampaamossa selaavat naissinkut saavat katarrista uskomatonta potkua elämäänsä. Katarria kiroilemalla pysyt raikkaana koko päivän. Katarri on hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan vaiva, akuutti tai krooninen limakalvontulehdus. Limakalvo pundttuu ja turpoaa, räkä rupeaa valumaan. Bysanttilaisten lääkärien tautiopissa otaksuttiin, että aivoissa syntynyt lima valui seula- luun reikien kautta nenään ja nieluun niin että tuli paha köhä ja teki 113
ruumiin tosi sairaaksi. Katarri on tullut kreikan sanasta katärrous (alaspäin valuminen), jonka verbimuoto oli katarrein (virrata, juosta alaspäin). Selvää kondo- mittoman kotirouvan jälkijättöisyyt- tä putkimiehen käynnin jäljiltä. KATINKONTIT Väheksyvä, lähes uhitteleva manaus arkikäyttöön. Kapeaharteisimmil- laankin kissat kuristetaan kirkkaanpunaisilla nahka valjailla kerrostalon pihapusikoihin kierrätettäväksi kuin pesussa kutistuneet pihtipolviset hevosenluuskat ja toivotaan, että naapurit loisivat kateellisia silmäyksiä tässä lähiön seitsemännen divisioonan elintasokilvassa. Jouluaattona pukinkontti kaadetaan niskaan ja kesän jälkeen mirri jätetään pientareelle, kun ei ole enää varaa kissanhiekkaan eikä ylijäämäempatiaan. Väheksyntä on hyvä asia, jos haluaa yhtyä Juhani Siljon (1888-1918) mietteeseen, että korkein suvaitsevaisuus on halveksuntaa. Katinkontit tekee sen ontologisella tasolla. Kontti on suuri tavarankuljetussäi- liö, joka on täynnä henkistä kissan- paskaa. KATINPASKAT Hyvänen aika näitä Kissalan väen mammanpoikia ja ruosteenrumia flikkoja. Mouri- taan nyt kunnolla kissan pipanoissa vai? Ks. Rakki! KAUHISTUKSEN KANA- HÄKKI Aku Ankka -maailman suosima. Tulevat broilerit sätkyvät. Ikävystyttävän vanhanaikainen kirous saada aikaan henkistä toimeliaisuutta kanssaihmisten muumioituneissa aivoissa. Tämäntyyppiset kuluneet klassikot ovat tekohauskoja vitsejä, joita ei suositella käytettäväksi missään tilassa, ei edes viikon sairasloman jälkeen, kun talon kaikki vanhat ankat on luettu jo kahteen kertaan. KAUHISTUKSEN KANANJALKA Samaa sorttia. Hieman vähemmän kulunut. KAUHISTUS Kaikkien lapsiaan hyveellisiksi pikku pyhimyksiksi uskovien vanhempien taivastelu, kun totuus lopulta paljastuu. Jauhot suussa on vaikea keksiä sen nerokkaampaa manausta. Kauhu konkretisoituu huulille täsmällisenä kolmitavuisena äännäh- dyksenä, joka muistuttaa yllättävän paljon aivastusta. Tuntuisi kuin aikuinen koettaisi päivittelyllään muuttaa historiaa takaisin ennalleen, vaikka me jokainen tiedämme, että jotain todella peruuttamatonta on tapahtunut: lapsi on oppinut kiroilemaan. Ja kirosana on jotain sellaista, jota emme osaa edes kuvitella ennen kuin on jo liian myöhäistä. Tietysti kauhistus-kirousta voi käyttää muissakin yhteyksissä, mutta niissä se ei välttämättä ole niin selkäydintä riipaiseva. Ehkä silloin, kun huomaa unohtaneensa jotain tärkeätä, päästää automaattisesti kurkustaan kauhistuksen. Ks. Jumpperi. KAUHTANA Hieman homeenhajuinen manaus happamille ihmisille. Jollei sana ota kiroilijalle tulta, on paras turvautua lobotomiaan ja kasvattaa tukka oikein pitkäksi, että kuulokin huononee. Sen jälkeen kirosana on kiroili- jansa näköinen ja oloinen. Se on optimia se. Suomen kielen perussanakirjan mukaan kauhtana on itämainen pitkä, väljä takki, esimerkiksi kaapu, viitta, halatti tai kaftaani. Se on tullut venäjän sanasta kaftän (pitkä 114
takki), joka on lainattu turkin kielestä (kaftan). Ruotsin kaftan on tar- koittanut papin pitkää takkia. Pappi saamaa. Ja aina ajasta jäljessä. KAUNA Katkeran ja pitkävihaisen ihmisen kirosana, jolla voi tappaa aikaa pit- killäkin työmatkoilla niinä aamuina, kun aamiaispöydässä on taas saanut kuulla kunniansa. Kriitikoiden ja epäonnistuneiden taiteilijoiden ikuisen keskinäisen hännän vedon parasta hengenm ateriaa. Kaunokirjailijan kauna on tuhoavinta kaunaa. Siihen ei auta enää edes viina. Kaunalla on parikin merkitystä. Kaikki tietävät sen merkitsevän kateellisuutta, närää, kostonhimoisuutta ja salavihaa. Se voi tarkoittaa myös jyvästä jauhettaessa irtautuvaa kuorta, kasvitieteessä heinäkasvien kukassa sisähelpeiden sisäpuolella olevaa pientä lehtimuodostumaa. Väljästi siis akana, ruumen, Siikanen tai vihne. Herra Veijo Väinö Valvo Meri epäilee kaunaa germaanilainaksi. Muinaisgermaaneiden skauna (suo- japeite) on johdettu sanavartalosta sku- (peittää). Muinaisnorjan skaunn tarkoitti kilpeä. Latvian käuns (häpeä, pilkka) ja kreikan kaunös (huono) tulevat indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalosta kau- (alhainen, alentaa, nöyryyttää). Veijo Meri viettää unettomia öitä pohtimalla, olisiko suomen sana huono peräisin tästä samasta sanavyyhdestä kuin kauna. KAUT1AS Viitasaarelta kuuluu kummia, sadutkin kertovat. Kaudas on kruunupäi- nen noiduttu käänne, joka noidan käskystä kuljetti palavaa taulaa suussaan ja yritti polttaa noidan vihamiehiä. Nykyaikaan sovellettuna kau- tiasta voi manata niinä heikkoina hetkinä, kun näkee vihamiehessään liian paljon hyviä puolia ja olisi aika taas ryhdistäytyä sinkoamalla vihamiestä kohti murhaavia ajatuksia. Tietysti kaudas on pikkusintti pirun tai perkeleen rinnalla, mutta joku voi saada siitä pikku liittolaisen sisäiseen hengenahdistukseen. Jos kautias olisi valtias, siinä olisi ainakin kolme r-kirjainta, pari koota ja mieluummin vielä ö painamaan mieltä mustemmaksi. KAUTTA... Dramaattinen apusana yhdistelmä- kirouksissa Sen perään voi liittää mitä tahansa pyhää jumalista henkilökohtaisiin amuletteihin. Hieman asterixmainen sointi, sinänsä suositeltava ja turvallinen sosiaalisempaankin kiroiluun. Asiallisille ihmistyypeille se ei sovi. Mahtipontisuutta tavoitteleville diktaattoreille sopii. Arabit ovat kuulemma hyviä kiroilemaan; he osaavat käyttää mielikuvitusta tyyliin Kautta kivitetyn profeetan. KAUTTA ESI-ISIENI Jotain pyhää on rikottu. KAUTTA JUPITERIN Suoraan Asterix-saijakuvista. KAUTTA PARTANI Vanhoille m eri miehille ja iäkkäille tiedemiehille sopiva ilmaus. KAUTTAPLEKSZY-GLADZIN HUULIPARRAN Geneveläisen hämärämiehen käyttämä manaus Tintti ja Tuhatkaunon tapaus -albumissa (suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Tekstittäjä Raimo Aaltosella s- ja z-kirjainten paikka vaihtuu sivulla 31 niin että Plekszys- tä tulee Plekzsy. Tyyppi on Bordu- rian maan johtaja, joka haikailee maailman herraksi Tuhatkaunon kehittämällä ultraääniasedla. Bor- durian salaisen poliisin Zturpon 115
Kautta esi-isieni poliisipäällikkö eversti Sponsz käytti kiihtyneenä myös pidennettyä versiota Kautta Plekszy-Gladzin huuli parran jokaisen karvan. KAUTTA PUKKIVAN PÄSSIN kapteeni Haddock manasi samassa albumissa, kun hotellin pyöröovi heitti hänet matkalaukkuineen levälleen jalkakäytävälle. KAUTTA TUHANNEN KAPAKALAN kapteeni Haddock manasi Seraphin Lampionille puhelimessa Genevestä Moulinsartiin jälleen samassa albumissa. KAVAHDUS Hieman vaivaantuneen kuuloinen teeskennekirosana, joka kyllä tehoaa tietyissä olosuhteissa manaajaan, kun opiskelijatytär on paljastunut maksulliseksi ilotytöksi, kiekkoili- japoika on trokannut maahan kaksikymmentä kiloa heroiinia tai ukki on varastanut Postipankin. Teho jää ymmänettäväksi pieneksi, sillä kai- nalokepiksi kavahduksesta ei ole. Parempi varata tuoli pyllyn alle. Verbi kavahtaa oli Veijo Meren mukaan muinaisgermaaneilla skav- von, muinaisalasaksassa skauwon, muinaisfriiseillä skawia ja anglosakseilla sceawian (katsoa, tutkia). Muinaisyläsaksan sanasta scouwon tuli nykysaksan schauen (katsoa). Ruotsin katsoa-verbi on skäda (älä sekoita automerkkiin). KAVALA Juoni manaus pöytälaatikkorunoili- joille - joita on Suomessakin varmaan kymmeniä miljoonia. Tuskin vahingossa kavala muistuttaa sanana Jumalaa. Etymologisesti kavala on sama kuin runoilija. Finlandia- 116
runoilija Gösta Ägren pitäköön varansa, ettei hänen tarvitse ruveta kiroilemaan Pietarsaaressa - ainakaan suomeksi, ellei sitten Finlan- dia-juoppoilija Arto Melleri pullahda näkösälle. Harrastelijat sen sijaan kiroilkoon, mitä haluavat. Ei heidän vaikerrustaan kuitenkaan kuunnella. Sehän kuuluu asiaankin, myytit kertovat. Kavala peräisin muinaisgermaa- nien sanoista skawalda- tai skawath- la (runoilija). Sanojen alkumerkitys oli “se, jonka kautta huomataan”. Runoilijathan ovat aina olleet huomion- ja rakkaudenkipeitä. Pullo ainakin suutelee suulle. Germaani- lainassa oli kyse Jumalan tahdosta ja siten ennustajapapista. Muinaisger- maanien skawa- tarkoitti “sitä, joka huomaa, ottaa huomioon”. Siitä on tullut saksan verbi schauen (katsoa). Muinaisintiasta Veijo Meri on löytänyt sanan kävi- (ovela, viisas, ennustaja ja runoilija). Runoilija kehittyi Jumalan tahdon tulkitsijasta jaesille sanojasta. Kreikan th yo-skos oli sekä uhripappi että runoilija. Mahdollista on myös, että suomen kavala on johdettu muinaisgermäänien sanasta skawa- (huomaaja, havaitsija). Siitä on nimittäin tekaistu muoto skawala (epävarma). Kava voi tarkoittaa eräänlaisen kovelin ja lyhyen, koveroita kohtia höyläävän höylän lisäksi käyrää ja koukkuista. KAVALUUS Myös harvinaisempi muoto Voi kavaluus toimii, kun sille päälle sattuu. KAVE Lempinimeltä kuulostava vanha konna, joka on nyt vedetty kuiville kirosanaksi. Kave on luotu olento, ihminen; tyttö, neito; lammas; metsäneläin, mytologinen olento. Kansanrunoudesta löytyy pätkä: Kave ukko Pohjan herra, ikäinen iku Turi- las, isä vanha Väinämöisen. Samaa tarkoittavasta sanasta kapo löytyy myös pätkä, kun pistäydytään Karjalassa: Tuo venettä Tuonen tytti, Karpassoa kapo Manalan. Kavessa täytyy olla jotain, kun tyyppi mainittiin Agricolan jumalainluettelossa- kin. Ehkä se surmaa. Kavea on kuhilas, myös muodoissa kave, kaveja, kavelias. Kaveri on voinut tarkoittaa toverin lisäksi myös varasta. KEHVELI Yllättävän yleinen mieto terveyski- rosana, jolla ennen tarkoitettiin juuri itseänsä paholaista. Nyttemmin poi- kaviikarit eli junior-luokan kalle kehvelit ovat omineet sen terävimmän merkityksen. Se kolahtaa lieväksi manaussanaksi, kun nähdään jonkin olevan sekaisin tai jääneen tekemättä, itseltä tai toisilta. Nykynuoriso ei juuri tiedä, mistä kehvelissä on kyse, joten älkäämme tuomitko heitä, jos he naureskelevat partahaituviinsa kehveliä tyydyttävästi kiroilevaa papparaista. Inkerin suomessa, karjalassa ja virossa kehvel on tarkoittanut meri- tai rantamatalikkoa. Kantasanaksi on arveltu vanhaa länsisuomalaista muotoa kethvel eli matalaa rantakivikkoa, joka on hyvin ikävä ja hankala, kun sen läpi joutuu rantautues- saan veneellä tulemaan. Myöhemmin se on ruvennut tarkoittamaan yleisesti ikävää harmia ja harmin aiheuttajaa ja lopulta Veijo Meren mukaan “kiusaa tekevää pojankoltiaista, joka tahallaan tai osaamattomuuttaan tekee koko ajan viiden maikan vahinkoja”. KEHNO Vanha kehno on se kuuluisa vihtahousu (paholainen, piru). Yleensä manaus toimiikin muodossa Voihan vanha kehno. 117
Tavallinen kehno tarkoittaa tietysti pahaa, huonoa, kelvotonta. KELE Perkeleen loppuly henny s, kirjallinen manaus. Onko alkusana kokenut dementiaa tai muuta viruksen aiheuttamaa lahontaa vai onko se vain käynyt ikää myöten niin laiskaksi, ettei se enää jaksa pukea itseään täyteen asuunsa? Itsenäisenä, yksinäisenä huutona korvessa kele toimii nippa nappa, mutta pitempien lauseiden yhteydessä, yleensä alussa tai lopussa, se vetelee sivistyksen keskellä jo paremmin. Kiroilun hat- tutemppuja kelellä ei kuitenkaan kannata yrittää, se on lähinnä tolp- palaukaus. Vrt. Tana, Vetti. Ks. Perkele. KELES Perkelesin loppulyhen- nys. KELLIPYDE Reviirinvartijoita ja lobbareita kadunkulmat täynnä. Väestörekisteri- keskuksen kieltämiä kasvottomia olentoja, joilla on tosin 46 kromosomia, mutta siihen niiden tunnistaminen jääkin. Sisäsiittoinen politiikka haisee kuin perkele. KelUpyde on tullut, eikä kukaan tiedä sitä. Kelli- pyde on alaikäisten poikien mieli- manauksia haja-asutusalueilla. Muualle kellipyde kuokkii rehvakkaana ja kissimirri poikittain kaulassa. Luultavasti pakollinen lippalakki keikkuu munasuojuksena pelottavampien jääkiekkoilijoiden haarovä- lissä ja itsetunnottomimpien rokki- tähtien farkunlahkeessa kiinni teipattuna avomaakurkkuna. Nimensä puolesta kellipydeen pitäisi ilmestyä jostakin vanhasta kreikkalaistarustosta pyllistämään ydinvdmaa vastaan ja aseistakieltäytymisen puolesta. Tai sitten joku lohduton mimmirukka on kellautet- tu pyllyUeen eli maadoitettu. Se, että jääkö operaatio kamppaukseen vai seuraako horisontaalisuudesta jatkotoimia, on kiinni pojan sisusta KEMOONI Kemiallinen kuukirosana, vahingossa k:lla alkava demoni. Come on, näytä meille sarvesi Huomenna tulee Pekka Pouta, ylihuomenna Eeropekka Rislakki, loppuviikosta Jyrki Hämäläinen. Suomalainen juntti virittää televisionsa uudelleen ja näkee kemoonin. Se ei suo mitään, se vain ottaa. Olemme edelleen muinaiskreikkalaisissa jumaltarustoissa, nyt niiden kodeläinosastolla. Kemooni voi olla kerubin kissapuo- linen vastine. Se haisee kissanhiekaltakin, hyi hitto. Kemooni on kuin ääni, joka syntyy, kun heittää kissan seinille. Kemoosi on sidekalvopöhö. Kemonastia on kemiallisten aineiden aiheuttama omasuuntaistaipu- minen. KENKKU Kelpo kirous kelpoon ahdinkoon. Hieman epäkypsä itsepuolustusase ydinaseettomiin sanasotiin. Ei takuulla pärjää, mutta tuleepahan kylän kaunein tyttö hoivaamaan rikkinäisen nenän takia Kun vastapuoli ei taaskaan ollut reilu. Pimitti pokerissa, fuskasi jääkiekkopelissä. Kenkku on ilkiöiden kunkki. Joku on taas ollut kenkkumainen tohtori Juhani Suomelle, Urho Kekkosen inkarnaatiolle, joka tekee nöyrästi ahkeraa työtään, ja toiset vain kiusaavat häntä. “Kun menee kotiin niin kaiken maailman kahjot soittelevat illat pitkät. Ensin kirota pärskäytetään ja sitten julistetaan kuin jumala tuomio päälle/* Taistele, Juhani! Me luotamme sinuun! Ei Max Jacobson de sen 118
enempää oikeassa. Niin se maailma muuttuu. Totuus pysyy samana, mutta saa eri aikoina erilaisia merkityksiä. Kenkun oikea merkitys on ollut viroa myöten kumpu, kunnas, harjanne. KiNKÄRAJAT Sandaalitasoa. On ihan totta ihmisiä, jotka manaavat Voihan kenkä- rajat. Kun kenkärajoilla tarkoitetaan niitä pohjistaan läpikuluneita, pölyisiä ja naarmuisia rähjiä, kaikki on hyvin. Mutta kun ruvetaan vetämään liidulla katuun kenkän rajoja, joudutaan nopeasti valitsemaan sisäisen ja ulkopuolelle jääneen alueen välillä. Ja siitä on jo niin lyhyt matka joko filosofiaan tai skitsofreniaan, että on parempi unohtaa kiroilu tällä kertaa, ja keskittyä jäikevämpään touhuun, esimerkiksi plankkaamiseen. Neekeripojat eivät asemalla enää niin tee. KEPUN KEKKERUUSIT Nimimerkki KoivuhaijuUijalasta on kiroillut poliittisen kantansa. Suomen Keskustapuolueen, tuttavallisemmin Kepun tiedotuspäällikkö Markku Rajala ei ole kuullut manausta aiemmin, eikä siksi pystynyt puuttumaan etymologiaan, mutta hänen mielestään kepun kekkeruu- sit kuulostaa hyvin sympaattiselta ja ystävällismieliseltä lausahdukselta. Hän epäili ylipäätään sen kirosanal- lisuutta. Täytyy kuitenkin muistuttaa, että useimmat miedot kirosanat ovat merkitykseltään kirosanavas- taisia, mutta niiden käyttöyhteys ja niihin investoitu tunnelataus äänen- painoineen sanelevat pitkälle todellisen karkeusasteen. Käyttäjäkunnaksi Markku Rajala otaksui keski-ikäiset naiset, jotka eivät halua kiroilla tämän voimakkaammin. Hänellä ei tuntunut olevan mitään manausta vastaan. Ilmeisesti puolue ei voikaan ottaa nokkiinsa tästä kunnianosoituksesta. Kannattaahan Kepu kaikenlaista kansan suussa karttuvaa kansanperinnettä sydämellisesti. Tottakai tiedotuspäällikkö sanoi niin. Luultavasti häntä pitää uskoa enemmän kuin muiden puolueiden tiedotuspäälliköltä. Nyt manauksen isä, joka tuntee sen todellisen etymologian, tietysti hihittelee jossakin. Tai vaihtaa puoluetta. KERES Sangen sofistikoitunut kirosana. Lausutaan hienostuneesti, mielellään pikkusormi koholla. Kertoo käyttäjän sosiaalisesta asemasta paljon, mutta sitä on vaikea kuvata, koska se on niin korkealla. Pitkillä, terävillä ja puhtaanvalkoisilla hampailla varustetut Keres- koirat, siivekkäät punakaapuiset hirviöt, ovat peräisin Kreikan antiikin mytologioista. Manalassa (ks. Haades) asusti kolme raivotarta (Tisifone, Alektoja Megaira), joilla oli koiran vartalo, lepakon siivet ja hiuksina käärmeet. He vähän tsekkailivat kuolevaisten touhujen perään. Raskauttaviin pia olivat pyhän valan rikkominen tai vanhempien murhaamisen suunnittelu. Sellaisiin syyllistyvien perään raivottaret lähettivät Keresit, joiden hommana oli väsymätön takaa-ajo ja sen jälkeen uhrien lentokuljetus manalaan kuin korppikotkilla ikään. Jokainen shakinharrastaja tuntee nimen Paul Keres. Suurmestari oli haka erityisesti loppupeliteoriassa. Vaikka hän oli kaikkien aikojen menestyksellisimpiä pelureita, maailmanmestaruus häneltä puuttui. Hän eli vuosina 1916-1975. Lopun
ajasta hän on ollut syntymätön tai kuolleena. Keresit olivat yksi tärkeimmistä neljää kielikuntaa edustavista heimoista pueblointiaanien ryhmässä Arizonan ja New Mexicon keski- ja pohjoisosassa. Pueblot tekivät yhteisvoimin 1680 Pohjois-Amerikan intiaanien rajuimman kansannousun, jossa espanjalaiset saivat tosi kyytiä. Heitä ei jäänyt yhtäkään jäljelle. KERIPUKKI Vavahduttavan kirpeä, lähes sitruu- nanmakuinen pukki-kirosana. Käyttäjäkunta epämääräinen, yleensä hyvinsyönyt, alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. Suositellaan käytettäväksi erityisesti Afrikan nälkäalueiUe suuntautuvilla ulkomaanmatkoilla vinon hymyn kera. Keripukin eli C-vitamiinin puutostaudin tyypillisiä oireita ovat tulehtuneet, turvonneet ja verta vuotavat ikenet ja pienet ihonalaiset verenvuodot. Se pukkasi aikoinaan Kolumbuksen joukkojakin. Tautiin liittyy myös anemia, josta ei ole vielä kirosanaksi. Jos pukilta keritään villat pois, kirosanasta tulee aika säälittävä. Keripukki on muovautunut ruotsin sanasta skörbjugg, joka on lainattu keskialasaksan sanasta schor- buk, joka taas juontuu keskiajan latinan sanasta scorbutus. Kantasanaksi arvellaan venäjän sanoja skorbot (raapiminen) tai skorbota (kalvava sairaus). On myös esitetty, että keripukki olisi ihkapohjoismainen sana ja koottu sanoista skyr (piimä) ja bjugr (paise, kasvannainen). Tietääkseni piimästä ei saa C-vitamiinia, mutta siinähän onkin hyvä syy kiroilla. Eikä ole. Onpas. Eipäs ole. KERPEROS Keskiluokkaisten koiranomistajien kirosana. Liiallisen rahvaan maun pystyy välttämättömään sisällyttämällä manaukseen siivun huokausta. Kerperos tulee Kreikan antiikin sanasta Keiberos, joka vahtasi Styks- virran tuolla puolen manalan portilla ihmisiä ja joskus jumaliakin palaamasta takaisin päivänvaloon. Se söi ne. Kerberos oli itse asiassa kotieläin, hirviömäinen kääimehäntäi- nen kolmipäinen koira, joka oli eri rotua kuin Keres-koirat (Ks. Keres). Ei tiedetä, osasiko se käskystä istua. Kun itsensä Zeuksen poika He- rakles meni typerästi tappamaan vaimonsa Megaran ja viisi lastaan, Tirynsin kaupungin kuningas Eu- rystheus antoi hänelle sovitukseksi kaksitoista pirun pahaa tehtävää. Niistä viimeinen oli käydä manalassa hakemassa Keiberos. Huiputettu- aan lautturi Kharoksen viemään Styksvirran yli Herakles sai manalan pomoilta (ks. Haades, Persefo- ne) luvan lainata rakkia, jos hän pystyisi vangitsemaan sen käyttämättä miekkaa, keihästä ja nuolia. Helppo nakki. Erään tarinan mukaan Herakles heitti olaitaan leijo- nantaljan, jonka poimuihin hän kietoi Kerberoksen kaikki päät sievästi yhteen nippuun ja lähti sovitustehtä- vät suorittaneena Pystikseen kaljalle. Kerberos on usein myös lempinimi ravintolan ovimiehille eli portsareille. KERBUUSI Joku uralilainen hyppelee taas silmille. KERUBI Vanhassa Testamentissa markkinoituun Liiton arkin kanteen oli kuvattu kaksi kerubia, joiden välissä Jumala ilmestyi. Kerubi vartioi myös paratiisin porttia (1 Moos. 3:24). Kuvaannollisesti suloista pikkupoikaa voidaan myös kutsua kerubiksi. 120
KESSI Vihreä kirosana. Koska vihreää luomuaatetta on vaikeata lomittaa konservatiivisen maajussin rahvaaseen kiroiluun, sitä ei sitten tehdä. Ymmärrettävästi ekokiroilu tulee ennemmin tai myöhemmin muotiin. Kessiin kulminoituu moni murros- aikamme ekofiilinen ja ekofobinen teoria. Parahultaisinkin yhteiskuntatieteilijä saa kämmenensä kosteiksi, jollei muuten niin sylkäisemällä ja hieromalla niitä yhteen, kun hän kääntää sivua ja käy käsiksi tähän seuraavaan aiheeseen. Kessi on itsekseen mädäntyvä kauppakassi, joka lahottaa eineksetkin jo ennen niiden kotiin kantamista. Kessi on Pikku-Heidin hauta, josta uudeUeen- syntyvät kaikki vihreän linjan uu- sioajatukset. Politiikkaa on tietysti kierrätettävä siinä missä mitä tahansa muuta kertakäyttöistä ja uusiutuvaa luonnonvaraa. Eikä se kierry ennen kuin se on käynyt haudassa kääntymässä, ja sitten se kiertyykin, silmukkana kaulan ympärille, joskus jo napanuorana sikiön kaulaan. Toivomme tietysti parasta, onhan vihreä aate ainoa toivomme. Kaikki muu on mennyttä ja menevää. Vain vihreys voi enää pelastaa kellastumisen. Hälytys! Maailma ei kestä tätä ylirasitusta! Kessi on ikivihreä kirosana. Olkoon se myös optimismin iskulauseena lyhyt ja ytimekäs - huolimatta siitä, että se on imperfektimuodossa. Futuuriin uoto voisi dla kessää (tehdä kesää). Ks. Jumanpekka. Kessin erämaa Pohjois-Lapsissa on jatkuvien eturistiriitojen naurettava välikappale. Pitäisikö luonnonalue jättää rauhaan vai valjastaa energiantuotantoon? KESSELI Kehvelin tyyppinen köykäinen henkilö tai asia. Joseph Kessel oli venäläissyntyinen ranskalainen kiijailija ja Albert Kessd- ring saksalainen sotamarsalkka. Molemmat ovat kuolleet, mutta kesseli dää. Siirry (ks.) Kiisseliin. KETALE Sdvauspuolen kirolöytöjä, konsti- ton ja kehvdipitdnen maakuntama- naus, jonka kovat konsonantit karaistavat muikeasti rähjähengen huonoa tuulta. Karvaudesta viis, ketaleesta piisaa riittämiin konnuutta ja verovilppiä. Se vain lompakkoon ja iskemään sinisilmiä. Sinikka Savanheimon mukaan löytyy myös versio Kou, koun keta- le. KETINEN Savanheimon vastuulla on myös tämän manauksen julkituominen muodossa Voi ketisen kerinen. KETJAKE Kuopiolaisen Raija Laitisen ilmiantama piinaamaton tuhahde. KETARA Hormoniurheilijan manaus, jalkavai- vaisen rukous, ketterän amdrinjuok- sijan revähdys, jalkavaimon miehen kolmas jalka, väärinkiijoitettu kitara. Kirofilosofisesti köyhänpuold- nen ja vähän antava voimasana, joka sopii lähinnä lasten aikuistumispro- sessiin. Tyylipisteitä alta riman. Ketara on reen jalaksen ja kaustan välinen lasta, kaplas. Aikikielessä se on myös jalka, koipi, kinttu. Kaatua ketarat taivasta kohti on kuolla. Runollisesti voidaan puhua kuun ketaroista eli sakardsta. KETTU Vittu-kierteinen Kettu Repolainen on aina miellyttävä käsite kelpo manaajalle varsinkin asioiden mennessä ketuilleen. Kettu on myös astronomien kirokenttää: se on latinalaiselta nimeltään Vulpecula-nimi- 121
nen tähdistö pohjoisella taivaanpuoliskolla. Kanatarhojen omistajat eivät kommentoi. Kettu (Vulpes vulpes) on luonnonvarainen nisäkäs ja kotieläin vasta rouvien harteilla turkiksena. Se on myös eurooppalaisten eläinsatujen ehdoton sankari, viekas ja neuvokas Renard eli Mikko Repolainen, maanosamme ainoa kohtalaisen yleisenä pysytellyt keskikokoinen petoeläin, joka painaa keskimäärin 5-6 kiloa. Se liikkuu yksin aina Australiaa myöten ja syö monipuolisemmin kuin moni pikaruokajenkki. Sen ainoita vihollisia ovat ihmisen ohella susi, kotkat ja huuhkajat. Suomen valtion maksama tapporaha poistettiin vuonna 1976. Lapualaiset kutsuivat 1930-luvul- la eduskuntaa kettufarmiksi. Televisio tulvii Kettuja ja Kettusia, joiden oveluus noudattaa odotuksia. KETTUHYRSKÄ Yritysten puu- hanaiset ovat valloillaan. Varokaa tukahduttavia D-kuppikoon panssa- rihyökkäyksiä. KETTUVITTU Turkulaista kirosanapääomaa. Sana muodostuu luonnollisesti verbeistä ketuttaa ja vituttaa. Kaksi Ailia alkavaa tyyppiä antavat meille luvan käyttää kettua ja vittua myös erikseen. Vittua nyt käytetään muutenkin, usein sanomattakin, varsinkin sähkökatkosten aikana, mutta kettu alkaa dia huonossa huudossa tur- kismaailmassa. Vihreiden liikkeiden vuoksi kannattanee suosia keinoket- tua tai ihan anorakkia, paitsi että luonnonturklti saastuttaa vähemmän luontoa. Jos oikein ketuttaa, kannattaa lyödä nyrkillä pöytään. Kettuvi- tun ääneasu on etuvetoinen, mutta jos on aikaa kiroilla pitempään, siitä vaan neliveto päälle: ket-tuvit-tu! KEVI Lyhenne edellisestä, Kettuvitusta. Tämähän on loistavaa! Uudiskiro- sanoista paukutetaan nyt jo lyhennettyjä versioita kuin Valittujen Palojen pihdeissä konsanaan, kun halutaan saada hyvä kirja lyhentämällä pilalle. Kevin tapauksessa lyhenne käy ehkä vain helluntailaisten ja sinisilmäisten neitsyiden pirtaan, kun vittu-osa pudottaa armollisesti teensä ja uunsa pois. Muutdn kevi tuo mieleen kevyt-ilmiön, jopa kefiirin. Ei siinä mitään, joku terveysintoilija lanseeraa vielä jonakin kauniina päivänä Perkele light -kirouksen, sanokaa minun sanoneeni. KIESUS Anglistinen Oh Jesus on pistetty vähän kotdsempaan äänneasuun. Joku on saanut hyvän omantunnon väittäessään nimittämästä Jumalan pd- Kettuvittu 122
kaa tämän oikealla nimellä. Kaikki on sallittua niin rakkaudessa kuin kiroilussa. Kiesus on luontevan tavallinen puoli raamatullinen kirosana, jota voi käyttää niin arkisin kuin pyhäisin ilman erikseen määriteltyjä aukioloaikoja. Ks. Jeesus, Sisso kiesus. KEESUKSEN PERKELE Joku ei nyt tykkää Jeesuksesta. Vrt. Iesuk- sen perkeles. KIHTI Eläkeläismanaus, jota nuoriso saisi luvan suosia v-tyylin sijaan. Sen kipakka pippurimaisuus vie kyllä selkävoiton kilpailijansa tympäännyttävästä raadollisuudesta. Muutenkin kiroilija osoittaa fiksua ansioituneisuutta ja päämäärätietoisuutta suosimalla ruumiinosfen sijasta ruumiin- tauteja. Kihdissä on ihanasti Kiihtelysvaaraa, jonka kuntakoko on 500,1 neliökilsaa. Vertailun vuoksi Vittu on pieni pläntti jossain vaatekertojen tiukassa verhossa. Kun veren virtsahappopitoisuus nousee yli normaaliarvojen, virtsa- hapon suoloja asettuu rusto-ja sidekudoksiin nivelessä ja sen ympäristössä, missä ne voivat kyhmyyntyä. Yleisin kihtipaikka (kolme neljästä) on toisen isovarpaan ty vinivel, mutta toisinaan tophus saattaa innostua myös nilkka-, polvi- tai sorminivelistä, joskus se poksahtaa korvalehteen. Liha- ja sisälmysruokien vähentäminen ruokavaliosta vähentää tämän arthritis urican vaaraa. Ruotsin kihti on gikt. Veijo Meren mukaan jiht-muodot osoittavat sanan syntyneen yleisgermaanises- ta sanasta jehti, josta verbi oli jehan (sanoa, tunnustaa). Sitten Veijo-boy yltää parhaaseensa: “Tauti panee älähtämään ja huutamaan. Sitä ei voi salata. Se on siis pakko tunnustaa.” Tämä kuulostaa yhtä täydelliseltä kuin huora, joka sanoo koko ajan vittu, vittu, vittu. Ei sen puoleen, kihtiä voivat kirota muutkin kuin valkuaisaineenvaihdunnan häiriöstä aiheutuvasta niveltulehduksesta kärsivät, useimmiten yli 40-vuotiaat miehet. KIIPELI Viipurinmakuinen, kiihottunut ja kiillotettu manauskilpi tiuskivaan- kin makuun. Kiipeli ei jätä koskaan pulaan, koska se on itse pula. Sitä voi huonokin ihminen päräytellä hyvällä omallatunnolla kuin (ks.) Syntiä. Paras tunnustaa pahuutemme, rumuutemme ja tyhmyytemme ajoissa. Ylioptimistisuudesta on vain haittaa. Sillä kasaa tulevaisuuteen paskamaisia sotkuja, joita ei sitten heti parsitakaan kokoon. Syyttävät katseet kääntyvät venäjän sanaan gibel (perikato, tuho). Latvian kibele tarkoittaa onnettomuutta, pulaa, vaivaa. Ks. Vekseli Kiipeli on arkkiintuneen politii- kon päivän sana. Ainakin sitä vaistoaa, että kyllä isokenkäisenkin herran kenkää joskus puristaa. Ei ole yksin Mikki kiipelissä. KIISSELI Hauska, viskoosinen ja perunajau- hoista tehty, kehveli- tai kesseli- tyyppinen kirosana 15-25-vuotiaille miehille. Kirjoittamattomasta sopimuksesta johtuen kiisseliä eivät saa käyttää mammanpojat, tossun alla eläjät eivätkä pehmojätkät. Kiisseli on tosimielien manaus. Nyt on aika näyttää todellinen, proteiinipi- toinen ja terävä miehekkyys. Hieman yli nelikymppinen muusikko Mikko Alatalo luonnehtii itseään ja sanoittajakumppaniaan Harri Rinnettä “Seppo Hyrkäs -tyyppisiksi sovinisteiksi". Babyface- Alatalon kunniaksi on sanottava, ettei hän 123
rupea selittelemään tai pyytelemään sitä anteeksi (surutyön hän kyllä voisi tehdä omassa rauhassa). Naisten vapautuminen on hänestä hyvä asia, mutta ahdistava siinä vaiheessa, kun se menee liian pitkälle. Ja yleensä se menee. Myös Alatalo tietää, etteivät naiset suuremmin välitä pehmomie- histä, joita hän kutsuu “kiisseli-Ris- toiksi”. Pääkaupunkiseudulla julkaistavan kaupunkilehti Alueuutisten päätoimittajana on Tuomo Kiisseli. Sana kiisseli kuuluu nuoreen venäläiseen lainakerrostumaan. Ks. Eetvartti, Yskänpaininpuu. KIKKELI Pippelimäinen, ilkeästi roikkuva, melkein karvoihin katoava pehmo- manaus, jolla on tulevaisuutta yhtä paljon kuin Casanovan aisalla lepotilassa. Siitä ei löydy munaa, siitä ei löydy kovuutta. Kikkeli joutaisi suoralta kädeltä lastenkotiin kasvamaan, ellei sillekin voitaisi osoittaa myös asiallista käyttöä silloin, kun on kyrpääntynyt rasvaisiin ilmaisuihin. On ymmärrettävää, ettei aina jaksa, varsinkin kun yhteiskunta vaatii, seksologit usuttavat ja naistenlehtien tekopirteät punkkaritoi- mittajat leikkivät haalean ikävystyttävää pomoterapiaa. He tietysti luulevat olevansa oikeassa. Mutta vain mies on oikeassa. Ks. Kulli, Kyrpä, Muna, Mulkku jne. KIKKELIN KUKKELI Kikkdis- kokkelis-ihmisille hurttia voimasa- nontaa. KIUNVITTU Suosittu vitun erikoismuoto nuorekkaille naisille. Valistunut herrasmies alkaa jo väsyä ja miettiä korvatulp- pia tai maastamuuttoa. Totisesti ki- linvittu ei de kirosana, josta tulisi hyvälle tuulelle. Ehkä se on jokin hyväksi koettu vanha dieetti, jolla sanavarastoa pystytään onnistuneesti laihduttamaan vain olennaiseen. Loppujen lopuksi ihminen tulee toimeen varsin vähin sanoin, erityisesti suomalainen ihminen, jolle vaitonaisuus on hyve ja osoitus harkitse- vaisuudesta. Vuonna 1988 postitus firmassa työskentelevä Iiris tapasi käyttää kilinvittua. Taija, Iiriksen työtoveri ihmettelemään, mistä moinen sanonta. Iiriksen mielestä kysyjän piti miettiä, onko kilinvittu ylipäätään mahdollista. Tietokirjan mukaan pukin ja kutun poikanen on kili, mutta onhan pikkutytöilläkin vittu. Kilinvittu on siis mahdollinen. Iiriksen toinen suosikkisanonta oli (ks.) Pii- lunliha. Taija sanoo toisinaan itsekin: Voihan kilinvittu ja pillunliha. Seura tekee kaltaisekseen kiroilussakin. Ks. Vittu, Vuohi. KIRKA Kokkolassa asti 10-14-vuotiaiden trendikirosana. Tyypillistä julkkiksen käänteiskäyttöä. Aina on ryhmiä, joiden keskuudessa tietyt laulajat, poliitikot tai tavalliset kuuluisuudet joutuvat huonoon maineeseen. Heistä tulee nopeasti kirosanoja. Kun lukukausi tai viimeistään sukupolvi vaihtuu, negatiivinen efektikin haalistuu. Muistettakoon, että yleensä suurempi osa kansasta arvostaa näitä kirosanajulkkiksia. Tietysti löytyy rajatapauksia, joissa suosio ja inho jakaantuvat tasan. Ks. Viinanen, Väyrynen. Kirka on eräs laulajanpätkä, joka luottaa hurmaavaan hymyynsä ja poninhäntäänsä tehdessään vaikutusta 10-14-vuotiaisiinkokkolalaistyt- töihin. Hän ei laula teknoa. Hän kuuluu ns. rokkari-tyyppiin, jollai124
nen vihaa koneita. Tyypille on ominaista rähjäiset vaatteet, pitkä letti ja oluenjuonti. Mahdollisimman huono moraali on myös eduksi. Lisäksi jonkinasteinen tyhmyys tai tyhmän esittäminen on tavallinen kriteeri. Yksinkertainen vaatimattomuus, olkoonkin, että se on taiteellisessa kunnianhimossa äärimmäisen paradoksaalista, on suomalaisessa kulttuurissa melkeinpä pääsyvaatimus. Muuten Hesari haukkuu. Kirka Babitzin on kuitenkin kunnon jätkä. Hän ei täytä kaikkia rok- kari-tyypin kliseitä, mikä pelastaa hänet monen kellokkaan silmissä. KIROSANA Sitä itteään. Plasebomanaus. Harvinaisen tyhmä ratkaisu kirosanaksi. Vrt. Manaus. Eikö mielikuvitusta tai kirosivistystä riitä, vai ovatko vitsit vähissä? Aloita kiroilemisen aakkoset hakusanasta Turso. Siinä on jo enemmän pontta kuin “kirosanassa”, joka saa mammatkin virnuilemaan ja tuntemaan itsensä äkkiä taas nuoriksi. Tiedämme, että amerikkalaiset osaavat käyttää suunnilleen yhtä voimasanaa, englantilaiset muutamaa enemmän, mutta vain Australiassa voi löytää hieman vastusta Suomen maanläheiselle uroolle, joka pystyy lonkalta heittämään sata toinen toistaan rankempaa törkeyttä saadakseen olonsa helpottumaan ahdistuneisuudesta turhautumiseen. Turisti huomaa nopeasti, että kiroilu tyyliin Fan-bloody-tastic ja toisten mieletön haukunta on australialaisessa maskuliinisessa kulttuurissa jokapäiväistä. Professori Brian Taylor Sydneyn yliopiston kielikeskuksesta onkin sitä mieltä, että kiroilu kuuluu niin olennaisesti australialaiseen kielenkäyttöön, että se pitäisi automaattisesti liittää yliopiston kielikurssien opetussuunnitelmaan. Häntä kiehtoo erityisesti kiroilun rajojen selventäminen. Marjatta Fonvardin mukaan luentoylei- sö kuulee proffaa mm. aiheesta “Miksi ihmiset kokevat huojennusta käyttäessään sanoja, joilla on räjähtävä foneettinen rakenne”. Suomesta puuttuvat kiroprofesso- rit. Kiropraktikolta kyllä löytyy, varsinkin kun pitää hoitaa selkäranka kuntoon. Kirologi on käsitutkim uksen harjoittaja. Kiromäntti eikun kiromantti on kädestäennustaja. No, kiro-etuliite (vokaalin edellä kir-) on kreikkalainen sananalku, joka tarkoittaa kättä (kheir) koskevaa tai käsin tehtävää. Kiro, kirota noi- tumismerkityksessä taas on vanha suomalais-ugtilainen sana yli 5000 vuoden takaa. Sitä merkitystäkäyte- tään myös tässä Kirosanakirjassa. Niin karjala-aunuksessa, lyydiassa kuin vepsässä kirota-verbi on sama kirota. Virossa se on kiruda. KIROTTUA Tyylikäs, painokas, miehinen kirok- lassikko, joka sopii nautittavaksi konjakin ja sikarin kanssa. Puku- pakkoa ei vaadita, mutta jonkinlaista sivistystasoa kyllä. Rääväsuut kääntäkööt sivua, ja monta, mieluummin satoja kerralla, sillä kirottua on eksklusiivinen, miltei aatelinen sa- datus, jonka käytöstä ei pestä suuta saippualla, vaan joka viedään kiinalaiseen pesulaan kuivapestäväksi ja tärkättäväksi. Niin kuin hyvällä piip- pumiehellä on jokaiselle päivälle oma piippunsa, myös korrekti herrasmies tai playboy pitää ja huoltaa seitsemää eri kirottua-versiota, joiden nyanssit ovat tavalliselle kadunih- miselle utopiaa. Kirottua on liian kallis after shave -manaus maajussille, jonka kynnenaluset ovat täynnä biodynaamista multaa. 125
Jos James Bond olisi suomalainen, hän käyttäisi kirottua-sanaa. KIROTTU Kirosanan luonteises- ti riivattu, halvattu, viheliäinen, kehno, kuija. Ilman kirkon antamaa auktoriteettiakin joku voi mennä kiroamaan toisen ja kunnolla. KIROUS Kirous on sitten langetettu. Kyse voi olla myös jonkin jollekulle aiheuttamasta vitsauksesta. Manaukseksi hieman löysäpäät- teinen. Ks. Kirosana. Se meni jo. KISSAN... Aluksi arveluttavalta tuntuva etusa- nakirosanayhdistelmiin. Lastenkam- mariaineistoa. Se ei pelaa, joka pelkää, mutta joskus toivoisi, että hiiri olisi se, joka kasvaisi lopulta täyteen mittaansa ja näyttäisi metrinkorkui- sena, mistä päästä kana kusee. Antoine Rivardin mukaan kissa ei hyväile meitä, se hyväilee itseään meitä vasten. Jos haluat tietää kissasta lisää, ks. Katinkontit tai Rakki. Tässä hakusanassa aiheesta ei enempää tipu. Kissat ovat piipittäjiä varten. Kun on kiroilemisen aika, niskat taitetaan joka suunnasta. KISSANHÄNTÄ Joensuulaisen Leena Seppäsen lähettämä lastenki- rosana. KISSANKIKARAT Samaisen Seppäsen mukaan lastenkirosana, joka viittaa kollinpaskaan, mutta tuskin kintaalla. Ks. Kissanpaska (se on heti seuraavana, hei). KISSANKOSTO Jonakin päivänä kaikki on toisin. Ks. Helkatti. KISSANPASKA Yksikössä tai monikossa. Tähän pitäisi väsätä analyysia kissan ulosteesta, mutta nyt olen tälle elukalle allerginen. KISSANPIERU Tamperelainen TV2 esitti 5.9.1992 gibraltarilaisen doku van Upseerin kosto (1987) Joka Mikad Fräntin mielestä oli vihovii- mdnen täytepala ja huonointa väki- valtaroinaa, mitä hän oli pitkään aikaan nähnyt. Pääosissa ollut falski lihaskimppu Michad Par6 oli repäisty kuin jostain halvasta pomo- filmistä, ja hän huusi suoraan koiran perseestä repliikin kuin repliikin. Kammottavaa silmäiltävää. Manaus Vd kissanpieru esiintyi dokuvassa. KISSAN POSKET Manaus leviää horisonttiin kuin Marko Björsin poskileuat. KISSAN VIIKSET Ei parane koskea. Suosittu lastenkirosana. KISSAN VILLAT Koiran- ja kissanomistajien ikuinen kiistakapula repii kotieläinten karvat pystyyn. KISSAN VITTU Pieni on. KITIT Harvemmin kirosana on monikossa. Vdhan sitä aina vääntää hitot tai jukrat, mutta perusmuodossa tämä tapaus on ja pysyy monikkona. Kitit on neidmäinen, pasmoja sekoittamaton ja sukkia nilkoissa pyörittä- mätön manaus. Ehkä sillä on ansionsa ihmissuhteen kovettamisessa: kittihän on tavallisesti kovettuva massa, jota käytetään täyte-, tiivistys- ja kiinnitysaineena. Ranskalais-italialaisessa elokuvassa Kiinalaisia seikkailuja Kiinassa (1965) Ursula Andress sanoo kitit Jean-Paul Belmondolle (suomennos Eija Pökkinen). KITSCH Sylkäisevän halveksuva kirosana, johon saa todella am piaisenkiukkuis- ta latinkia. Sopii erityisesti hiljaiseen itsekiroiluun, kuten (ks.) Äsh. Kitsi on tunnetusti taiteellisesti arvotonta, suorastaan mautonta rihkamaa ja alleigiaa aiheuttavaa tekosy- vällistä roskaa. Sanan kyhäsivät kokoon mtlncheniläiset taiteilijat 126
vuoden 1870 tietämillä. Ehkä se on johdettu englannin sanasta sketch (sketsi eli luonnos), vaikka kitchiä valmiimpaa ei voi ollakaan - se on liian valmista kamaa. Esimerkiksi tehdasmaisesti pikamaalattuja pinnallisia maisemakuvia syydettiin pelkässä my yntimielessä. Varakkaat, hienostelevat ostajat menivät helposti lankaan, he kun eivät ymmärtäneet taiteesta mitään. Nykyään kitschiä on joka kodissa, seinillä ja hyllyillä. Veijo Meri on selvittänyt, että kantasanana pidetään saksan veibiä kitschen (tasoittaa katuliejua lantakolalla). Hevosajoneuvojen aikana tuo lieju oli tietysti sitä itseään, hevosenpaskaa. Samalla lailla kitsch, tuo roskataide kiilsi ja oli sontaa. Suomalaiset käyttävät oman kielensä sanoja roskaa ja paskaa. Ruotsalaiset suosivat sanaa smöija (verbinä rasvata tai voidella) tai sanaa skräp, joka on tullut verbistä skrapa (raapia kokoon). Vrt. äännerakenteeltaan Shit. KLAMYDIA Musiikki-instrumentilta tai ärsyttävältä naisen etunimeltä kuulostava manaus seksistisen maailmankuvan autereisimpiin kolkkiin. Pikkuhar- minen, vaaraton ja rujon ruma kirosana, joka on fyysisiä oireitaan pelottavampi. Klamydiainfektiot ovat yleisimpiä tulehdustauteja ihmisillä ja eläimillä. Oireet jäävät yleensä vähiin, mutta komplikaatiot saattavat yllättää pahoinakin. Klamydiat ovat pieniä gram-negatiivisia bakteereja, jotka lisääntyvät vain elävän sdun sisällä. Klamydia on myös suosituin sek- sitautimme (13-15.000 uutta tapausta vuosittain). Läheskään kaikkia Chlamydia trachomatis -bakteerin aiheuttamia virtsatietulehduksia ei havaita koskaan, ja tämä johtaa monien miesten ja naisten sterili- teettiin. Klamydia on myös silmäka- tarrin tavallinen syy, joten aina ei tarvitse ihmetellä, miksi tietyillä lapsilla on silmätulehduksia. Ruotsalaisia kilpasuunnistajia haijoituspoluilla hautaan mukamas suistanut TWAR-bakteeri on latinalaiselta nimeltään Chlamydia pneumoniaa Jälkitautina sydänlihaksen tulehdus on jo hengenvaaranisempi. Puolet meistä tavallisista ihmisistä on jossain vaiheessa sairastanut tämän äärimmäisen tavallisen TWAR:in aiheuttaman flunssan. TWAR on lyhenne englanninkielisestä nimestä Taiwan acute respira- tory infection. KLIMPPI Räkä on erinomainen tutkimiskoh- de etsittäessä klimppejä, samoin sylki tai keitto. Ota selvää asioista. Tietävä kiroilee asiantuntevasti. Rankoilla kirosanoilla on yleensä itseisarvollinen karkeutensa. Sinun ei tarvitse tuoda näytille oikeata saatanaa, kun kiroilet sitä tutisevan, lompakkosi varastamista yrittäneen mummopaian edessä - jo pelkkä sana saa sen pystyyn kuivuneen roiston tekohampaat lyömään loukkua. Klimpin kohdalla asia on toinen. Kirosanana se ei juurikaan herätä kunnioitusta kanssaihmisissä. Mutta annas olla, jos suihkautat kunnon lämpimän tervaisen klimpin päin toisen naamaa - raastupa on silloin enemmän kuin lähellä. Sylkeminen lienee yksiä törkeimpiä pahoinpite- lymuotoja, vaikka aseena käytetään niinkin tapaturmaista ja vahingoittavaa haulia kuin sylki. Se ei satuta, mutta se toukkaa. Parempi pysyä kahdessa tavussa ja huutaa sana hieman sivuun. Kiroilu ei siirry pisaratartuntana, vaan itsekritiikin 127
Klimppi sumentaman kuulon välityksellä. Sen pitää kuulostaa niin aidolta, että toinen ihminen rupeaa jo kaivamaan nenäliinaa taskustaan. KLITORIS Hieman hankalasti lausuttava seksi- kirosana. Humalaisena ei kannata yrittää. Kaikki eivät edes tiedä, mitä se tarkoittaa, tai sitten he luulevat tietävänsä, mutta tietävät sen väärin. Kun kiroiluympäristö on täydellisen ymmärtäväisyyden kannalta luotettava tai kokonaan kanssaihmisetön, klitoriksen jännittävä kontrapunkti osaa kyllä tehotakin: oikein lausuttuna sana kuulostaa erittäin häijyltä. Jopa kotieläimet tuntuvat ymmärtävän sitä. Klitoris on naisella yleensä se kohta, jonka riittävä ärsyttäminen saa aikaan orgasmin. Nainen oppii tuntemaan mekanisminsa parhaiten masturboimalla. Alex Comfortin mukaan miehen kannalta katsottuna suurin vaikeus on siinä, että ihanteellinen kosketuskohta, paino ja rytmi vaihtelevat hetki hetkeltä. KLOSETTI Ei kai mennä nyt turhan hienohelmoiksi? Klosetti on näennäisestä urheilullisesta saundistaan huolimatta paskantärkeä ja kusenmakuinen yrjökoppi, jossa voi vaihtaa tamponin, kerätä rohkeutta tai vetää käteen. Ei sellaisessa aihemiljöössä ruveta ääntämään manausta ranskalaisittain korostaen ja hieromaan hienostuneita keikarinviiksiään, kunnes taula syttyy palamaan. Klosetti on väärällä jalalla heränneen kirosana, kursailemattoman viimeinen puhdas puvunpaita, ikuisten perheriitojen vankkumaton linnoitus ja pahoinvointisen äänestyskoppi. Tämä sana nyt tulee reilusti englannista, eikä mistään hömp-hämp- latinoista tai muinaisvispigermaa- neista. Vesikäymälä watercloset on suomeksi veden ja suljetun yhdistd- 128
mä. Vessanovissahan on aina se pieni kdo, jossa näkyy milloin sininen, milloin punainen merkki. Closet on muinaisranskaa, pienennysmuoto sanasta clos (suljettu huone). Ks. Vessa. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Joensuulaisneitosten yksiä suosikkeja. “Kyseinen manaus on jotakin aivan kamalaa, jota tähdennetään liikaa. Tämä on senkaltainen kirosana, jota käytämme aina, kun on aikaa miettiä jotakin älykästä manausta.” Sadatus on otettu esimerkiksi siitä, että toivo ei ole vielä mennyttä. Kyllä kodin ja koulun yhteistyö aina Vitun voittaa, vaikka se voikin venyttää kyseisen elimen tytöillä joskus äärimmilleen. Odotamme kouluhallituksen julistavan koulujen kiroiluviikot. KOHJU Suonenvedonlyönnin tulos: manaus kuin suonikohju, naisten sääriin kasvava aivokasvain. Varsinkin raskauden aikana taipumus konkretisoituu. Suonikohjut ovat laajentuneita, mutkittelevia pintalaskimoi- ta. Lihavuus ja turruttava istuma- tai seisomatyö lisäävät laskimorasitus- ta. Siitä laskimonseinämät saavat syyttää vain omaa heikkouttaan. Kohjut voidaan poistaa kirurgisesti. Käytetyillä suonilla ei de mitään arvoa edes virolaismarkkinoilla. Sitten peremmälle. Kovettuneessa maksakirroosissa maksan verenkierto kuristuu. Paineen kohoaminen porttilaskimossa vd silldn aiheuttaa suonikohjuja ruokatorven alaosaan. Verenvuodot ovat hengenvaarallisia. Verbaalikko Pasi Rautiainen ei kohjuja pelkää. Hän ottaa pallon tyynesti pois, riplaa pari länkisäärtä ja upottaa verkon perille. Siinä on oikeata hemingwaymäistä kalasta- janmeininkiä. KOUNAKYRPÄ Kyrvästä on omituisia yhdistelmä- kirouksia, joista yksi on kolinakyr- pä, Jarmo Kuisman taiten suunnittelema, tarkkaan harkittu synteesi ääniefektiä ja valikoitua anatomia- hahmotusta yhdistettynä terävään analyysiin kiroilemisen termoele- mentiikasta ja pyknometrisistä riskitekijöistä. Melkein voi nähdä ne mikrometrit ja helmitaulun kuluneet puuhelmet, joita Jarmo on osannut käyttää laatiessaan tämän ajan sada- tusta miehekkääseen makuun. Siinä on otettu huomioon poikamainen ilkikurisuus ja sielullisten takaporttien varmistus henkilökohtaisissa kriisitilanteissa Pyrometrillä mitattuna sadatuksen taustasäteily on tietysti riippuvainen vastaanottajan lapsuuden kokemuksiin ja sitä kautta reaktiovoima vaihtelee, mitattiin se sitten ampeereina, kandeloina tai fahrenheiteina. Kolina viittaa eau de Cdogneen, joten vehje on puhdas ja raikas. Kirosanan kalibrointi on suoritettu Espoossa. Kirosana on VTT:n hyväksymä. KOLMEN SORTIN KUUSTOISTA Ainakin Lullin Väinö käytti tätä ilmaisutapaa. Helvetin kuustoista on saanut kilpailijansa, dkein kolminkertaisin voimin. Triathlon on kestävyyslajien kuningas. Miltä sinusta tuntuisi viettää tuntikausia aikaa uinnin, pyöräilyn ja lenkkeilyn merkeissä esimerkiksi Havaijilla? Se kuulostaa täydelliseltä lomalta. Pauli Kiurut saattaisivat tästä ajatuksesta hermostua, mutta eihän Suomen teräsmiehiä ole vain yksi, heitä on 129
kaksi ja puoli miljoonaa kappaletta. Sama juttu kissanaisissa. Ihana Katarina Ebeling varmaan sähisee ja rennyää. Kun suomalaisesta otetaan mittaa, siinä ei lasketa hauiksen ympärysmittaa, vaan sisua, joka taas on suoraan verrannollinen perkele- pitoisuuteen. Kolesterolit haihtuvat kummasti, kun suomalaisjurri ähi- see ja kaivautuu läpi valkoisen car- rara-marmorin niin että Finlandia- talo tärisee. Numerosta kuusitoista löytyy tarvittaessa enemmänkin kuin vain kolme versiota Normannien valtakaudella melkein tuhat vuotta sitten Englannissa annettiin käsky, jonka mukaan valtateiden piti olla niin leveitä, että 16 haarniskoitua ritaria pystyi ratsastamaan niillä rinta rinnan. Pohjois-Amerikan pinta-ala on 16 prosenttia maapallon pinta-alasta. Hapen atomipaino on 16. (Lähde: Keith Smith, 1000 Amazing Facts for Kids.) KOMMARI Ei mitään tähdellistä kerrottavaa. KORMUSKYRPÄ Jos John Wayne olisi suomalainen, hän kiroilisi kormuskyrpä. Hänen strategisia mittojaan en tosin tiedä. Kormuskyrpä on äärimmäisen karkea kirosana, joten ei ole ihme, jos vastapäisellä junanpenkillä Alma- tädin alahuuli alkaa väpättää ja kasvot kalpenevat juuri ennen sydänkohtausta. Kormulla on kaksi merkitystä. Metsätaloudessa se on miilun syty- tysonkalo tai -torvi. Kuvailevassa kielessä se on isokokoinen, kömpe- löliikkeinen, esimerkiksi “miehen kormu”. Kirosanatieteessä jälkimmäinen merkitys on oikea. John Waynen oikea nimi oli alkujaan Marion Morrison. Valkokankaan suurin macho oli syntymäni- meltään tyttö! Ilmankos hän olikin naisten mielestä sängyssä kuin koira. Hän meni suoraan asiaan ja teki nopeasti temput. Siinä ei tunteilulle paljon jätetty aikaa. Alma-täti ei olisi ehtinyt edes kostua Toimittaja Olli Helen (Aamulehti/Allakka) soveltaa John Wayneen Sue-teoriaa. Johnny Cashillä oli kuului sä laulu miehestä, jolleisä antoi naisen nimen Sue, jotta kaverien pilkka ja vastoinkäymiset kasvattaisivat pojasta miehen. Eivätpähän myöhemmät, aikuisiän myrskyt pahemmin enää horjuttaneet karaistunutta luonnetta On niitä parempiakin kasvatusmenetelmiä. Sisäpiirin lempinimenä Pariisissa majailevalla suomentaja Jukka Man- nerkorvella on Mannerkyrpä. Keväällä 1949 hän joutui nelivuotiaana putkaan. Sillä aikaa, kun äiti kävi lehtikioskissa, hän lähti tutkimaan näyteikkunoita Pariisissa, eksymiseen asti. Poliisit korjasivat talteen. KORUSTONDO Jarmo Kuisman lähettämä kirosana, joka säkenöivän briljeerauksensa vuoksi on melko hienostunut tapa välittää epähienotunteiset terveiset. Tarkoittaako se korunkaunista erektiota? Sillä melkein avataan neidille ovi, kannetaan hänen kaikki Hullut Päivät -kassinsa ja suojataan takilla hänen sirojen nilkkojensa kastuminen lätäkössä. Naistenmaailmassa korustondo on suoraan romanttisista viihdekirjoista revitty. Hannele Pohjanmiehen tutun an- tikvariaattikauppiaan mukaan kaikenlaiset naiset lukevat Harlekiini- ja Hertta-tason kioskikiijallisuutta, vaikka jotkut heistä suhtautuvat niihin jyrkän paheksuvasti (Parnasso 6/92). Tutkija Pertti Alasuutarin 130
mukaan taustalla kummittelevan protestanttisen etiikan ja puritanismin vuoksi viihdettäkin voidaan katsoa vain, jos se on kehittävää. Siitäkös alkaa selittely. Mutta kios- kiromskuja ahmitaan silti. Hannele Pohjanmiehen mielestä ne ovat yhtä unelmasidonnaisia kuin dekkarit ja scifit, joten annettakoon naisille romanttinen viihdekirjallisuutensa tuomitsematta. Hän menee vielä vertaamaan asennedlannetta miesten suhtautumiseen pomolehtiin. Molemmissa tapauksissa Dostojevski hyllyy hyllyllä turhan panttina. KOSKINEN Siilinjärveläistytöt Leena, Katru ja Saara ovat taas olleet asialla, nyt yhden Suomen yleisimmän sukunimen merkeissä. Liekö Koskinen tyttöjen ruotsinopettaja vai peräti luokanvalvoja? Joka tapauksessa heitä on kiroiluttanut koskisen paljon, ja se on paljon. Etymologisesti johdonmukaisuutta manauksessa löytyy sen vuolaassa ja sattuvassa merkityksessä. Virallinen kirosana- guru kehottaa tyttöjä jatkamaan koskis-kiroilua, mutta suosimaan viiniä sen kevyemmän vaikutuksen vuoksi. Koskenkorva-viinaahan kutsutaan koskiseksikin. Jos taas jotakin kutsutaan koskiseksiksi, on syytä kääntyä gynekologin tai urologin puoleen. Ettei enää seksi koske. Niin että päätämme pääasiaa koskettavan saivarteluosuutemme tällä kertaa tähän. Ja sitten asiaan. Koskinen on kahdeksanneksi yleisin suomalainen sukunimi. Koskisia on vajaat 19.000 yksilöä. Viisi yleisintä sukunimeä ovat järjestyksessä Virtanen, Nieminen, Mäkinen, Korhonen ja Hämäläinen. Loput hukkuvat kaikessa harvinaisuudessaan jo massaan. Nimi on enne jne. Turhantär- keimmät suojaavat nimensä. Rautiovaunu 3B:n tuolinselkä- mykseen oli kirjoitettu: “Alas diktaattori Torsti Koskinen" (havainto 15.10.92). KOVALYKKY Aimo Hokkanen Tahkomäestä ilmoittautui tämän epäonnea tarkoittavan kirosanan kanssa manauskut- suntoihin. Mukavanoloisen, omia tekosia arvostelevan kovan onnen manauksen suosiokäyrän odotetaan nousevan suoraan verrannollisesti Suuren Kirosanakirjan myyntikäy- rään. Käyttäjäkunta tulee kuulumaan lukeneistoon. Kilpailutilanne on tietysti kova. Voisin suoralta kädeltä luetella sata parempaa kirosanaa kovalykyn sijaan. Hokkasta sen kummemmin masentamatta Suosittelen arvon lukijaa suunnittelemaan ns. henkilökohtaisen kirosanansa. Jos innostusta, kärsivällisyyttä ja mielikuvitusta ei riitä, kehotan kiroilijaa tyytymään viiteen vanhaan, tuttuun ja turvalliseen pääkirosanaan (Perkele, Saatana, Jumalauta, Helvetti ja Vittu) tai nöyrästi käyttämään tätä miedompaa kovalykkyä. Autokorjaamon rasvikset Jylppy ja Nulli konsultoivat. Oman kirosanan rakennuskurssi alkaa kohdassa Lahna. KRAATERINPILLU Kraaterin kantasana on kreikan kra- ter (sekoitusruukku). Tuo tulivuoren aukko, meteoriitin tekemä kuoppa, suppilon muotoinen aukko maassa tai kuun rengasvuori yhdistettynä pilluun antaa kirosanaan syvällisyyttä. Ikään kuin kraaterissa ei olisi yksinään tarpeeksi pelottavuutta, vaan se pitää vielä pilluttaa. Se, joka on ensimmäisenä mennyt tämän pärähdyksen noitumaan, taisi itsekin hämmästyä omaa arvosteluky- 131
vyttömyyttään - tai sitten hän on freudilaisen ihanteellinen tutkimusmatkailija Jolle pikkurahat eivät enää kelpaa Itse asiassa manauksen kr- alku on hyvin tehokas saamaan pahimmat kiukut nopeasti pihalle - voi melkein kuulla kuinka kurkku raapii kielen verille. Kirosanan loppulasku maistuu sitten suussa jo melkein hunajalta Huomautettakoon, että kieliopillisesti oikein kirjoitettuna kraatterissa on kaksi t-kiijainta; Suosittelen tämän kirosanan yhteydessä kuitenkin yhtä teetä. Mutta ihan oman maun mukaan, miten sinulle sopii. Krateeri oli muinaiskreikkalainen viininsekoitusmalja KRATT1 Uutta putkeen; vanhassa vara parempi. Kratti is back! Tämä tavarasta huolehtiva aarteenhaltija on mainittu Agricolan jumalainluettelossa (ks. Ukko): Cratti, murhen pitiTaua- rast. Pidä siis lompakostasi kiinni, ettei sinun tarvitse manata Krattia. Hän on jo niin vanha haltija, etteivät hänen nivelensä taivu kunnolla Ehkä ne notkistuvat 90-luvulla uudelleen uusköyhien käytössä. Kratti oli erityisesti maahan kaiverrettujen aarteiden vartija, eräänlainen aarni. Murteellinen tratti oli hevosia (joskus myös lehmiä) ahdistava painajainen (mara). Viron kratt (para, kratti) antoi rikkautta, imi lehmistä maitoa, turmeli voin ja maidon. Nykyruotsin vanhentunut sana oli skratte (tonttu), murteissa skratten (paholainen). Suomen skratt tarkoitti aavetta, kummitusta, paholaista, tai myyttistä onnea tuottavaa olentoa. Muinaisruotsista löytyi skratte (tonttu) ja muinaisnorjasta skratti (noita). Krotit ovat isopäisiä meren poh- jakaloja. Kalan voi toki syödä, mutta sanaansa mies ei syö, kirosanaansa- kaan. KRISTON POJANPOIKA Sonkajalaisen Hannu Saarisen äiti oli kouluaikoinaan voittanut raittius- kilpakirjoituksessa Kriston pojanpoika -nimisen kiijan. Kannessa esiintyi Jeesus, jonka vuorisaarnan erästä lausetta vihkonen havainnollisti käytännössä. Otsikko alkoi ärsyttää Hannu Saarista, koska Kristo on nimenä lähellä Kristusta, eikä tällä herralla tunnetusti ole poikia eikä muitakaan lapsia sanan kirjaimellisessa merkityksessä. Niinpä hän on toisinaan käyttänyt suuttuessaan tätä sanaparia - persoonallisuutta ja harvinaisuuttahan siinä on. KRISTUKSEN... Yleinen taivasteleva etusana yhdis- telmäkirosanoissa. Jeesus oli kova jeppe. Paitsi että hän antoi meille iankaikkisen elämän, hän antoi myös paljon kirosanoja KRISTUKSEN MUNAT Setä Alpo taisi tietää, mistä puhui. Koska Jeesus oli mies, hänellä oli myös miehen sukupuolielimet. Historian lehdille ei ole jäänyt kuin arvauksia siitä, tekikö hän niillä muuta kuin kusi synagogien nurkille. KRISTUKSEN PERKELE Myös muoto Kristus perkele. Shamaa- nimainen kirjailija Timo K. Mukka (K tarkoittaa Kustaata) oli tunnettu myös kirjoittamastaan ja taiteilijaprofessori Rauni Mollbergin vuonna 1980 ohjaamasta elokuvasta “Miika - elokuva tabuista", jossa miespääosissa oli itse Kristus Perkele. KRISTUKSEN ÄITEE Vahtolai- sen Eino Hakalan lähettämä manaus. Jeesuksen äiti oli Maria Isästä ei ole tietoa Väittävät sen olevan Jumala. Minäkin olen Napoleon. 132
KRISTUS Jeesus Nasaretilainen, meidän Herramme (ainakin niiden, jotka maksavat siitä hyvästä kirkollisveroa), syntyi vuonna 0, eikä ole kuulemma kuollut vieläkään. Voimasanana kristus on sangen yleinen, eikä pelkästään tätiyleisössä. Kr-alkuisuu- tensa vuoksi se sopii myös nuorille branditietoisille ketteiänilkoille. Kristus tulee kreikan sanasta Khristos (kuninkaaksi voideltu), ja se heprean sanasta mashlah (voideltu). Kristus oli Jeesuksen arvonimi, niin kuin akateemikko on Reima Pietilälle. Suurta arkkitehtiämme ei kuitenkaan kutsuta Reimaksi Akateemikoksi. Hän on tämän vuosisadan ehdoton nero alallaan. Alvar Aalto oli pelkkä harrastelija noja- tuolisuunnittelija, yliarvostettu apina. Funktionalismi on pääsääntöisesti vain rumaa, kysykää keneltä tahansa kadunihmiseltä. Turun ma- fiasuojatti Benito Casagrande, jonka arvonimi puolestaan on kunnia- varakonsuli, onnistuu toisinaan ihan mallikkaasti, mutta vain siksi, että hänellä on saapasjalkamaan tyylitajuisia geenejä, vaikka hän onkin syntynyt Turussa, Casagranden ja Calabresen muna-ainesten tumaan- tumisesta. Mutta Reima Pietilä - mikä rohkea näkemyksellisyys, mikä epäsymmetrian mestarillinen tulkki! Tosin hänkin on syntynyt Turussa. Ehkä Turku onkin Suomen Beet- helem. Minäkin olen syntynyt siellä. Antoni Gaudf onkin sitten jo oma lukunsa, arkkitehtuurin todellinen kristus. Jeesus itse ei pitänyt lisänimistä. Hän kiisti olevansa Messias tai Jumala. Loistavana diplomaattina hän kiersi kaikki sellaiset väitteet. Jeesus ei ole ainoa kristus. Niitä ei jouda nyt tässä luettelemaan. Myös sisarsanoja on tukku aina Kristiinankaupungista ja bulgarialaisesta kuvanveistäjästä Christ06ta englanninkieliseen jouluun ja antikristukseen. Mitokondrioiden väliseinät ovat kiistoja. Ks. Jeesus. KROOKKA Koukkumainen koukkua tarkoittava kirosana. Sillä voi pilkata ja na- ruttaa fisuja reiästä. Suomen joukkuehan voitti helmikuussa 1992pilkkimisen maailmanmestaruuden Kanadassa. Sahata voi silmäänkin, mutta krookka pysyy messissä. On se sen verran kettu manaus. Ovelille miehille. Etupäässä Savosta kuulunut ruok- ki-sanan synonyymi oli krookki (oven haka, säppi). Lähtökohta on ruotsin sanassa krok (koukku, mutka). Raision ja Turun rajalta löytyy Krookila, jossa on Naantalintien rumimmat kallioleikkaukset. KROOMU Ruma manaus. Ruoman synonyymi, joka tarkoittaa syvää piirtoa. Syvin piirto on naisen jalkojen välissä, mutta simpukoiden sijaan kroo- mu edustaa poliittista puumerkkiä. Likaista kaksinaamaisuutta syntyy, kun sinänsä hyväksyttyjen äärimmäisten luonteenpiirteiden väliin piirretään salaviiva. Tuo ruoma piilotelee totuuden kaksiosaisen palapelin osasia. Se on bad. Suuri Kirosanakirja ei kosiskele Me Naiset -ämmäinlehteä. Siitä on vakuutena se, että Lauri Ihanpaska- lainen nai kyseisen lehden toimittajan Marja Korvapuustisen. Lainataan siis tunnontuskitta vuoden 1992 joulunumerosta Kootut juhantalot: Raha-asiani eivät kuulu julkisuuteen (toukokuu 92). Nyt on vitsit vähissä (heinäkuu 92). Hallitukselle ei tule nyt pluspisteitä siitä, että sen ainoa 133
yrittäjä savustetaan pihalle (28.7.92). Kuolemattomia lauseita? Moralisoikoon joku toinen. Ks. Ruoja. KROOPPI Droppialäkähtyneelle. Muotopuoli, korppimainen manaus, jota ei tarvitse kuunnella stetoskoopilla. Sitä kuiskaamalla herättää äitivainajan- kin. Tämäntyyppinen elefanttimies viehättänee erityisesti naisia. Kroop- pi synnyttää viha-rakkaussuhteen kuin syvä ansa. Vala kasvoillesi hirvein ilmeesi, liikuta huuliasi ja kiroa krooppia ilman ääntä. Ja vot, naisen tuoksuvat, lämpimät, untuvaiset käsivarret jo ojentuvat. Sudenkuoppa on valmis. Jätä edes seteli yöpöydälle, ellet herkeä naimisiin. Ruoppi eli Agricolan Cropi tarkoittaa kuoppaa. Se tuli muinaisruotsin sanasta grop. KUHAN MAKAAJA Jukka Uhlgrän Lohjalta on käynyt uimassa. Tämä jo solvausta lähentelevä manaus voi tottumattoman korvissa kuulostaa laiskottelijan selitykseltä “Kunhan makaan”. Mutta aina voi tehdä kirosanatestin: laita ehdokkaan eteen voi-tavu ja anna palaa. Jos juttu toimii, tapaus voidaan hyvällä omallatunnolla luokitella kirosanaksi. Jollei se toimi, unohda se kaikessa hiljaisuudessa. Mikään ei ole nolompaa kuin kirota julkisesti avuttoman säälittävällä manauksella, josta osakkeet ropisevat pohjamutiin. Esi-isät kääntynevät haudassaan, sinut tehdään perinnöttömäksi ja huonekasvitkin rupeavat uskottomiksi. Kuha voi joskus kasvaa yli metrin pituiseksi. Yleensä se on kuitenkin vain muutaman kilon jössikkä. Sitä ei siis hevin raiskata. Tai asialla on tosi pilipippelipoika. Yhtä kaikki, ilman nenäkkyyttä, kuhan makaaja ei ole mikään kunnon kirosana, josta saisi jotain ylpeilemisen aihetta. KUIPPANA Kalevalaisjuurinen kirosana, jossa on kutkuttavasi kuppaa ja saatanasta tuttua ana-päätettä. Nykyurbaani- juntille kuippana voisi olla raikas ja muodikas vaihtoehtokirosana. Siinä on jopa vihreätä linjaa. Kuippana oli pitkä ja hirveä harmaapartainen metsänkuningas, jonka kansanrunoissa esiintyviä rinnakkaisin miä on aika litania: Kuihka- nen, Kuittola, Kuituri, Kuikuli, Kuittia, Huitia, Kulkia. Monet niistä kelvollisia kirosanakandidaatteja. Nimet kuvaavat tyypin luonnetta, merkitseehän kuippana appellatiivina pitkäkaulaista olentoa, ihmistä, eläintä tai lintua. Aimo Turusen mukaan nimen takana voi piillä jokin katolisaikainen pyhimys. Kaarle Krohn on ehdottanut Hubertusta (metsästyspatronus) ja Martti Haavio pyhää Bartholomaeusta. KULLERVO Kullin kiltti muunnos kalevalaisesta Kalervon pojasta, sinisukka Äijön lapsesta, jonka 2196-säkeistä jaksoa pidetään Kalevalan sekalaisista kertomarunoista yhteen kim- puttaneen Elias Lönnrotin luovuuden huippusaavutuksena. Kullervon elämäntehtävä oli kosto. Tyyppi selviytyi skidinä Untamon surman- yrityksistä, teki tihutöitä, myytiin orjaksi Ilmariselle (vrt. nykypäivän vakuutusmaksut), katkaisi paimeneksi lähetettynä - se tunari! - veitsensä kiveen, jonka paha emäntä oli leiponut hänen eväsleipänsä sisään, ja siitä kostoksi nosti pedot repimään Ilmarisen emännän, löysi kuolleiksi luullut omaisensa, vietteli 134
sisarensa, kun ei tätä muka ensin tuntenut, kosti Untamon heimolle ja heittäytyi miekkaansa Tyypillinen Rambo-kohtalo lisättynä perisuomalaisella itsesäälivällä lopulla Ei oikea sankari tee harakiria, vaan jatkaa matkaansa kohti auringonlaskua. Sinänsä Kullervon saavutus, Untamon suvun lisäksi oman Kalervon sukunsa teurastaminen, on vähintään lippalakin noston arvoinen. Oli se Lönnrot aikamoinen sanaseppo: sommitteli liinahaijasankarin (vrt. Gallen-Kallelan maalaus “Kullervon kirous” vuodelta 1899) rikkomaan kannikasta hampaansa ja kaivelemaan ruokatorveaan vähän liian isolla hammastikulla. Toivottavasti Lönnrot sai vaivanpalkaksi edes tupakkarahat. Etymologiasta sen verran, että Julius Krohn on johtanut Kullervon sanasta kulta vähän vastaavasti kuin Pellervoa johdetaan sanasta pelto. Ettei vain sana olisikin kulli? Kullervo oli Jean (Johan Kristian Julius) Sibeliuksen ensimmäinen suuri orkesteriteos (väsätty syyskuusta 1891 tammikuuhun 1892 pääosin Loviisassa), ja kuten tunnettua, hän ei osannut kirjoittaa nuotteja oikeille riveille alkuunkaan. Mutta olihan hänellä Hämeenlinnan normaalilyseon päästötodistuksessa (1885) ainekirjoituksen arvosananakin vain seiska. Kustantaja Bretkopf & Här- tel painoi sinfonian vasta paksukai- semme kuoleman jälkeen partituurit täynnä oikolukemattomia virheitä. Vieläkään nuottimateriaalia ei ole restauroitu kuntoon. Sibeliuksen perikunnan saatana, tehkää jotain! Kohottakaa jo rohtunutta persettänne ja kaivakaa pihiä kuvettanne, Gesamtausgaben, kokonaislaitoksen vuoksi! Ks. Kalevala-runot 31 -36. (Ei tästä kirjasta!) KULLI Kirosana, jonka toivoisi (ks.) Kyrvän rinnalla yleistyvän vastapainoksi uhkaavasti feministyneeseen ki- roilukulttuuriin (vrt. Vittu). Kirjain- rakenteellisesti se on kuitenkin melko vaaraton hissukka: ei ärrän ärrää, vaan pelkkää pehmeätä ällää. Luultavasti sukupuolipakan pitää sekoittua vielä muutaman kerran ennen kuin hybridit ja muut sekasikiöt alkavat tabuilla kulliin päin. Kulli on lepotilassa miehen luoti- suora. Vatjassa kulli on karju. Virossa kuli, monikossa kulli, on vesirakko, joka aiemmin oli kulk-, genetiivissä kulgu. Suomen kulkku oli pellavan siemenkota Sana on voinut tarkoittaa rakkoa ja siemenpussia, sittemmin kiveksiä ja lopuksi siitintä. Näin pitäisi edetäkin, suoraan asiaan. Siitin on muissa ugrikielissä vähän miten sattuu: vatjan kuli, vogulien kuli ja samojedien ki iskevät heti silmään. Tässä on Hollannista. Kuuluisa hollantilainen jalkapalloilija Ruud Gullit voisi nimensä perusteella olla aikamoinen häntäveikko. Hän on kuitenkin rastaveikko. Variaatioitalöytyy tästäkin aiheesta: Voihan hauen kulli, Voi saatanan paskakulli, Vitun tinnerikulli. KULLIN LUIKKU Taivutettuna myös aikayksikkönä: “Ei siihen mene kuin yks kullin luikaus”. KULLI VITTU Jukka Uhlgr6n Lohjalta on pistänyt miehen ja naisen elimet samaan pakettiin. Siitä nyt ei synny lasta eikä paskaa, mutta kirosanana se toimii ihastuttavan musikaalisesti. TUPPIKULLI Eikö tule? Ks. Tuppikulli. TUOHIKULLI Maija Autti Vantaalta kehottaa käyttämään sanaa tuohikulli erityisesti miesvaltaises- 135
sä työympäristössä, kun taas kerran kaikki arvon miehet söhläävät. KULTSI Kullin kiltti muunnos, myös normaali hellittelymuoto eli kulta-sa- nan johdos. Näiden kahden toisiinsa ristiriitaisen merkityksen vuoksi sanaa on vaikea käyttää yksiselitteisenä kirosanana. Toisaalta se antaa kyyniselle ihmiselle mainioita ulottuvuuksia “parisuhteen kommuni- kaatiokentässä”. Vailla skitsofree- nisiä tai psykoottisia taipumuksia kultsia voi käyttää kaikessa kaksimielisyydessään kumppaaniinsa kohdistuvan tilapäisen tai kroonisen vihan tai huonon omantunnon samanaikaiseen purkamiseen ja peittämiseen. Jos sisimmässäsi haluat haukkua kumppanisi pätevästä syystä maanrakoon, mutta tämän avoimuuden ja katumisen vuoksi näet paremmaksi lähestyä positiivisesti, koodisanasi tässä mielenkiintoisessa pelinavauksessa on kultsi. Jos taas epäilet kumppanisi käyneen vieraissa, haukut häntä suoraan kultsiksi. Kummassakin tapauksessa selitys kuin selitys on vedenpitävä, mikäli kumppani rupeaa epäilemään sarkasmia tai kaksimielisyyttä. Mukavia matseja! Kultsi on susi lampaan vaatteissa tai lammas suden vaatteissa. Uskottoman ihmisen vakiolisävaruste kondomin lisäksi. KUOLEMA Kalmankostea, teollistunut ja verkkainen manaus, jolle toivotaan pitkää ikää: parempi lyhyt elämä ja pitkä kuolema kuin lyhyt elämä ja lyhyt kuolema. Näin ainakin tavallinen mattimeikäläinen toteuttaa itseään. Ei tarvitse mennä kuin terveyskeskuksen vastaanotolle, jossa seurankipeät vanhukset ravaavat rui- naamassa huomiota, ja huomaa, että reseptin saaminen on rakkauden saamista. Kun kuolemaa pitkitetään riittävästi, voi olla, ettei sitä enää tulekaan. Että viikatemiehen Time- Manager tai ProPlan on niin täyteen buukattu, että kuolo saattaakin livahtaa ohi. Kuolema on yleismaailmallinen juttu. Tietääkseni kaikki ihmiset nykyisiä lukuunottatta ovat tähän mennessä kuolleet. Silti se on tabu. Olkoon sitten Kirosanakirjaa myöten. Itse asiassa kuolemasta on kirjoitettu triljoona sivua historiaa, lääketiedettä ja uskontoa. Se kytkeytyy kaikkeen kuolemanpelon muodossa. Mutta kuolemalla ei ole mitään tekemistä elämän kanssa. Ne ovat käytännössä peräkkäisiä asioita. Monissa myyteissä ihminen on ruvennut kuolemaan menetettyään käärmeelle tyypillisen nahanluond- tekniikan (mdanesialainen myytti, Gilgames-eepos). Sekä Egyptissä että Tiibetissä kuolemanjälkeisen tilan oppaana käytettiin kuolleiden kirjaa. Antiikin filosofin Platonin mukaan kuolematon sielu irtaantuu kuolevasta ruumiista kudinhetkd- lä. Tätä sielunvaellusta tapaa muuallakin. Ks. Ruumis. Kristillisen käsityksen mukaan kuolema on synnin palkka. Voi sinuakin keltavahvero-parkaa, mitä syntiä sinäkin olit mennyt tekemään? Kuolema on sininen. Viikonpäivä on nassintai. Popcorneja myydään kassalla. Mustalaiskielessä kuolema on meriba. MÄ KUOLEN Tuija Suutarin lempi manaus, joka oikealla tavalla huudahdettuna saa sivullisissa heräämään myönteisiä tunnekuohuja. Liikaa toistettuna se pakottaa sivullisen kuitenkin hieromaan silmiään ja ihmettelemään, onko kuolema 136
tosiaan koko ajan niin pienestä kiinni ja lähellä. KUOLO Kuolaa suupieliin. Tässä on koiran ulvontaa muistuttava, leukaluita raiskaava ja huulia suudelmaan suipistava kirosana. Se on aina varattu kuin naisten vessa. Kuolo tummentaa manaajan sielun. Kuoleeko kulttuuri ominaispiirteiltään kansainvälistymisen myötä, kuoleeko koko ihmiskunnallinen sivilisaatio saasteiden vuoksi? Viimeksi, kun Eurooppa yhdentyi, puhuttiin Rooman valtakunnasta Oli vuosi 0. Nyt parituhatta vuotta myöhemmin on Rooman klubi (per. 1967), jolla on oma sanansa sanotta- vanaan maailman noususta ja tuhosta: ei jätkät hyvin mee. Rooman imperiumi jakautui kahtia vuonna 395 ja hajosi lopulta nopeasti käsiin, kun germaanit tulivat. Nyt saksalaiset ovat yhdistyneet, ja direktiivien voimalla päästään vihdoin eroon Alkon monopolista ja sairaasta maatalouspolitiikasta. Kuka lopulta kuolee tässä pudotuspelissä? KUPPA Ajankohtainen kuppanen, kakkosluokan yleisökirosana Kuppaus on ollut ajoittain taas muotia, ei pelkästään hallituksen hidastelun tasolla. Kuppaajamuorit lähdettävät verta ja poliitikot seisauttavat veren. Verenvaihto alkaisi olla ainoa ratkaisu Amerikan malliin: nuoret teknot eli rock’n'roll-teknokraatit valtaan ja ukkoutuneet, lisääntymiskyvyttömät politrukit eläkkeelle ja ennenaikaiseen hautaan. Eiliset teeret jatkavat soidin menojaan tajuamatta, että eihän enää edes seiso. Luomisteorian perusteella voisi kuvitella, että sukupuolitauti olisi ollut ensimmäinen tauti. Väärin. Maailman vanhimpana tautina pidetään nivelrikkoa. Rakkula, kupla, kuhmu, kuppa- tauti, syfilis, lues. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Myös Lenin nautti aikoinaan kupasta, siksi kommunismista vannaan tulikin niin mainio juttu. Veijo Meri miettii, olisiko sana kuppa voinut tulla ruotsista (koppa, vanhan kielen monikko kuppor, suomeksi rokko, sanan pocker rinnakkaismuoto). Keskialasaksan pocke (rakkula, kupla), islannin pöki (pussi), keskihollannin poke (säkki), englannin pocket (tasku) ja anglosaksin pohha (säkki, tasku) ovat saaneet hänet olettamaan, että sanan germaaniartalo oli ääntä matkiva puk-ja puh- (puhaltaa). Vuonna 1969 ruotsin pocker oli jo syfilis; tautihan tuli noihin aikoihin Skandinaviaan. Slangimuoto kupata tarkoittaa jahkailla, viivytellä. Virallisen Nimikkokirosanasääti- ön määräyksestä (asetus 10/92) kuppa on määrätty kristitty Jukka Kuppamäen, anteeksi Kuoppamäen nuoteilta luettavaksi vespermanauk- seksi. Ks. Syfilis. kuralApi Vaikka ensimmäiseksi mieleen tuleekin perssilmä, pienellä mielikuvituksella kuraläpi voisi oikeastaan olla suu ja tarjoiltava tuote oksennus. Kun on kyse kurasta, on kyse loasta, vetelästä ulosteesta, kun on maha kuralla. Sana kura voi Veijo Meren mukaan olla peräisin mui- naisgerm äänien sanasta g ura- (käyminen, käymisilmiö). Islannin, norjan ja muinaisruotsin gor tarkoitti puoliksi sulanutta ruokaa teuraseläimen vatsassa Seitsemän veljeksen Juhanihan lupasi puristaa vastustajaansa niin että kura lentää. Nyky- noijan gor tarkoittaa myös liejua, 137
kuten kura suomessa. Muinaisylä- saksassa ja anglosakseilla gor oli lanta. Muinaisnoijan gormänathr oli teuras tuskuukausi, oikeastaan kura- kuukausi suunnilleen skorpionin aikaan, ja gorvargr karjavaras (täsmällisemmin kurasusi). Muinaisii- ristä löytyy sana gur (märkä, mätä ja visva). Indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalo oli ehkä gher-, gu- her- (kuuma, lämmin). Joidenkin viisaitten mielestä alkumerkitys on ollut kosteus. He yhdistävät sanat verbeihin virrata esiin ja ryöpytä. Viron kurat tarkoittaa perkelettä. Läpi on reikä. Tyypillinen paskatason kirosana. KURJA Yleinen murehdinta. Mikä on kurjaa? Talven synkkä iltapäivä? Liian vanhat housut? Viime joulu, josta ei muista mitään? Yli kahdeksan milli- moolin kolesteroliarvot? Eriparisu- kat? Niin tai näin, kurja voidaan heittää samaan kiroämpäriin kuin kamalat, itkut ja muut murheenkryynit. Jos haluaa pateettisuutta, kannattaa lukea Victor Hugon Kurjat Silloin voittaa oman huukouten- sa. Kurja on yldsitämercnsuomalai- nen sana. Viron vastaava sana kuri (genetiivissä kurja) tarkoittaa myös pirua ja paholaista. Liivin sanakurfe tarkoittaa pirua. Nyt ovat kureliivit irti. KURJIMUS Et kai sinä itse? KURJUUS Pidennettyjä versioita ovat Kurjuuden kurjuus tai Kurjuuden kirous. HURSKAS KURJUUS Kirjailija Frans Emil Sillanpään toinen pääteos, sisällissotatility s vuodelta 1919. Taata syntyi Hämeenkyrössä 16.9. 1888, sai valkolakin Tampereella ja kuoli 3.5.1954 kunniatohtorina. Hän keskeytti Helsingin yliopistossa luonnontieteiden opiskelun vuonna 1913 taloudellisista ja psyykkisistä syistä. Heh, ilmiselvä senaikainen Arto Melleri. Kirjailijoiden tapaan hän matkusteli paljon, peräti Pohjoismaissa asti - vuonna 1930 hän eksyi jopa Islantiin. Hänen johtotee- mojaan oli ihmiskunnan jalostuminen luonnontilasta tietoisuuteen omasta tarkoituksestaan ja tehtävästään. Teknopolvi ei kajoa hänen kirjoihinsa. Nobelin kirjallisuudenpalkinnon Sillanpää sai vuonna 1939 teoksestaan Nuorena nukkunut (1931). Silti Väinö Linna kiilasi kahdenkympin setelin kansikuvapojaksi. KURKO OLLE Jukka Ahonen asui 60-luvun alussa pikkupoikana eteläsavolaisen Juvan pitäjän Koikkalanmyllyn kylässä. Lähellä hänen kotiaan mäen päällä asui kommunistina tunnettu Gabriel “Kaapo” Hyvönen, jonka voimanosoituksena oli kurko olle. Missään muualla Jukka ei ole törmännyt vastaavaan eikä kuullut kenenkään muun käyttävän tuota sanontaa. Sanojen merkitystä ei alkuperää hän ei myöskään tunne. Olen pahoillani, en voi auttaa. Tietystihän Kroatian länsirannikon suurin saari on nimeltään Kik. Varsinkin henkilökohtaisissa kirosanoissa usein vain kirosanan isä itse tietää, mistä on kyse, jos aina hänkään. Se on saattanut syntyä vahingossa, kun kieli on mennyt kerran solmuun. Vrt. Plysmä. KUSEN MAKU Kirofraasi, kun suussa on paskan maku. Kaikkia suomalaisia miehiä kusetetaan jokatapauksessa, vaikka kieltäytyisi nousemasta aamulla sängystä ja lähtemästä ulos. Kusen maku on voitetun ähkäisy, nöyryy136
tyksen foneettinen ilmennys, hätää kärsineen ja hädänalaisen hyväksikäyttö. Joku on juuri mennyt sinua ennen vessaan. Ihmisen munuaiset käsittelevät 180 litraa nestettä vuorokaudessa, joten vain pieni osa siitä lähtee viimeiselle matkalle virtsarakkoon (odotussali). Virtsa sisältää metabo- lismin jäteaineita ureaa, virtsahap- poa ja kreatiinia, sekä fysiologisesti tärkeitä aineita natriumia, kalsiumia, fosfaattia ja vettä. Myös lääkeaineita, jopa vesiliukoisia vitamiineja saattaa karata virtsan mukana vapauteen, kun elimistö ei kiukuspäissään tai muuten vain ole tarpeeksi vieraanvarainen. Virtsan pH-arvo vaihtelee. Kusi maistuu luultavasti neutraalin suolaiselta. En pane päätäni pantiksi, koska en aio kokeillakaan. Jos ihminen joutuu ilman vettä autiomaahan, hän ei saa missään tapauksessa juoda virtsaa, koska se sisältää liikaa suolaa. Jano vain yltyisi. Kusta voi käyttää viilennystuppona polttavassa kuumuudessa, kuten lämmik- keenä kylmälle iholle pakkasessa. Kusen maku -manauksen teho perustuukin enemmän ajatuksen vastenmielisyyteen kuin todellisuuteen. Kusen juominen on nöyryyttävä kokemus viimeistään silloin, kun sillä on korvattu viski- tai kaljapullon sisältö petkutusmielessä. KUSI Virtsa. Yleensä melko väritön ja elimistössä tarpeeton neste. Kusi- sanastaon kehittynyt määrätön määrä kielikuvia ja johdoksia kusetuksesta kusiaiseen. Kirosanana se on ytimekkään toimiva, virtaviivaisen piukka ja märkä kuin basilliaivastus toisen silmille. Suositellaan muillekin kuin kusipäille ja kusipäiden poikaystäville. Seuraa tositarina. Irmeli Sievers on naimisissa sen kuulun seksipro- fessorin kanssa, josta edellinen vaimo otti eron, koska tämä piereskelee lentokoneessa. Ennen SKOP:in epävirallista konkurssia Irmeli di kyseisen pankkiryhmän toimikunnassa selvittelijänä Tampereella. Isopomo, hevoshammas Christoffer Wegelius tuli kysymään häneltä: “Anteeksi huono suomenkielen taitoni, mutta pitääkö sanoa Tampereessa vai Tampereella?” Tähän Irmeli vastasi: “Kun menet vessaan, menet kuselle, mutta nyt sinä olet kusessa.” (Valmiiksinaurettu kohta.) Hannu Pirisen mukaan korttipeli- kiroilussa muoto on Kusi koivdle. Senkin saastunut virtahevon kusi, manaa Teemu Nissinen Espoosta. Reisjärveltä taas kuuluu: Voi kusi, kun tikussa pallaa. KUSIHUORA Lohjalainen Jukka Uhlgrgn tietää huoran tarpeet. Vrt. Paskahuora. KUSIVITTU Jukka Uhlgr6n kimputtaa kaksi kirousta yhteen. Vrt. Paska vittu. KYRVÄN KUSI Miehen nestemäinen mittanauha. Ks. Kyrvän... PASKANMARJAT JA KUSEN HERELMÄT Terveellisestä ruokavaliosta saarnataan aina. Ks. Paskanmarjat. KUTTU Mamsellikiroilijan vittu. Lappeen- rantalaisuroon soidinkutsu. Sana on osuva, sillä kuteminen on monin tavoin munaamista ja kasvojen pesemistä eräillä valkeilla voiteilla. Tietyin reunaehdoin kuttu sopii myös käsitöitä harrastavien naisten ja nyrkkikyllikillä käyvien miesten salaiseen kutitteluun. Hölmön kak- sinaismoralismin vuoksi onandn- nista ei tosin paljon pukahdeta. Ih139
miset pesevät kätensä masturboinnista. Pieni runkkaus tekee kuitenkin aina hyvää, niin ukkomiehelle kuin kotirouvalle. Masturboinnin vaaroista ks. kuitenkin Runkku. Kuttu on aikuinen naarasvuohi pukkien joukossa. Ilman varmuus- välineitä hälytyskellot alkavat kilistä ilman, että kuluu vuohtakaan. Virallisen Nimikkokirosanasääti- ön määräyksestä (asetus 10/92) kuttu on arvottu arpirokkari Mikko Kuustosen ylellisyyskäyttöön tiistaisin. KUTALE Pikkukuttu. Ket aleen tapainen kutusana. Ks. Ketara. KVITTU Suomenruotsalainen vittu. Ruotsin sana kvitt, kvitto (laus. kvittu) tarkoittaa kuittia, verbi kvitta kuitata. Ruotsissa vitun käyttö on Lasse Askolinin mukaan yhä hyvin alkeellisessa muodossa. Mo i Ranassa humeille kokoonharsittua yhden koon vittua “kvittu” tarjotaan sitten joka paikassa valintamyymälöiden kassoja myöten. Jos olisi olemassa naisen sukuelimen näköinen lintu, sen nimi olisi kvittu ja se laulaisi kvittu. KYHMY Pieni kuhmu kirosanojen vielä kuh- muisemmassa topografiassa. Kaikki on hyvin, kun mustelma ei paisu päätä suuremmaksi. Suomen taloudessa kyhmy on eduskuntatalon kokoinen. Taloustieteilijä John Maynard Keynesin opit saivat pohjansa 30-luvun alun globaalista lamasta, ja vielä 80-luvun puolella ne ohjasivat kotimaista suhdannepolitiikkaamme. Se oli demareitten heiniä. Nyt liikkeellä on monetarismi. Sen opin mukaan valtio välttää puuttumista talouden toimintaan. Markkinavoimat huolehtivat itse omasta tasapainostaan. Valtion kontolle jää ainoastaan rahapolitiikan pitäminen kireällä kuin viulunkieltä. Jostain kumman syystä kyhmyjä on alkanut nousta sinne tänne, ja jotkin niistä näyttävät peräti pienyrittäjien hautakummuilta. Kyhmy on hallitsemattoman talouselämän ja heikon presidentin valtakauden yleismaailmallinen kirosana. KYRPYRI Seinäjokelaisen Sinikka Savanhei- mon lähettämä kirosana. Pyrkyrin ja kyrvän sekasikiö. Sopii konkurssi- yrittäjille, burn out -toimitusjohtajille, spermaisille lahkeenkiipijättä- rille. Solvaukselleen manaus auttaa ensi hätään. Voi olla, että kannattaisi ruveta opiskelemaan köydenpunon- taa ja sdmutaitoa. Katosta löytyy aina ylimääräinen koukku, josta kiikkua. Aikuistenleikkeihin tarvittavia rahkeita ei tarvita kuin kerran, mutta luotettavanaitsemurhakansana Suomi osaa ja kykenee. Toinen vaihtoehto on nauraa murphymäisille vastoinkäymisille olan takaaja pistää lössiksi. Ei ihmistä ole luotu kaikkea kestämään. Huumori on pelastanut monen sieluparan kuilun reunalta. Viimeisten päivien peiliin- katsojalle kyrpyri onkin oiva sadatteluin uoto. Sattuu peili täplittymään muillakin kuin rikkoutuneilla ulosmitatuilla laskuvuoripaineisilla finneillä. Kyrpyri auttaa katsomaan omiin silmiin. Ja tajuamaan, että elämässä on aina ihania mahdollisuuksia. Meillehän on suotu kerta- käyttöelämä. KYRPIÄINEN Jonkinlainen kyr- pähyönteinen. KYRPÄ Kyrpä kuuluu kirosanojen toiseen luokkaan yhdessä Perseen, Paskan 140
ja Pillun kanssa. Kyrpä on hevos- sonnien machokamaa, kivikova kanki, vähän liiankin kovien ja sitä kautta tyhmien miesten iskulause, jota kuulee tumilla ja toreilla, tam- pereilla ja forumeilla, helsingeillä ja thalioilla Se on niin kuusivuotiaan kuin kuusikymmenvuotiaan tullivapaata rajavyöhykettä huonon maun ja törkeän räävittömyyden välillä. Siitä eivät pidä tytöt, naiset, tädit eivätkä mummot. Siitä eivät pidä sivistyneet miehetkään. Kun hyvääkin asiaa käytetään väärin, se muuttuu huonoksi. Kyrpä on alemman koulutustason heiniä, turpaanantajien kauraa, aasien rehua. Se on täynnä seksitauteja eikä se ei seiso. Sen käytöstä ei voi päätellä mitään, jollei samalla ota huomioon kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Siksi se on samaan aikaan sekä hyvä että huono kirosana. Vrt. Körpä, Mörpä. Kyrvästä olisi mahtikirosanojen joukkoon välittömästi, ellei se olisi miehen penis (miten niin arkaa asiaa voisi niin huoletta hai ventaa?) ja ellei etymologia paljastaisi sanasta varsin surkuhupaisia merkityksiä. Virosta löytyy ktlrb ja ktlrv (nuorukainen, vanhapoika ja poikamies, siitin), muinaisnorjasta taas kyrpingr (raajarikko, rampa) ja nykyislannis- ta kyrpingur. Ei tässä kaikki. Islannin ja norjan verbi on kyrpä (vetäytyä kokoon). Islannin korpa on korppu; korppu on merkinnyt kokoon kutistunutta. Verbi korpna on vetäytyä itseensä, kokoon, kutistua. Veijo Meren mukaan “kaikki nämä merkitykset voisivat hyvinkin liittää suomen ja viron sanan tähän sanasiker- mään. Näistä asioista ei kuitenkaan puhuta koskaan negatiivisesti, vähätellen ja pienennellen, vaan päin vastoin mahtaillen ja suurennellen ja lisäilleni* Solvauksiin tästä kirosanasta ei ole pitkä matka (esim. saatanan kyrvännuolija). Samat lainalaisuudet pätevät niissäkin. Kyrpä on vähän kaksipiippuinen juttu, seonkuin kaksihaarainen käärmeenkieli, joka lipoo mutta ei tunne. Kyrpä on kova, mutta sitä käyttävät ihmiset ovat jotenkin päästään pehmenneitä. Vrt. Kirottua Koska kyrpä on jo erittäin karkeata kiroilua, auttavia käsiä tarvitaan. Jos sinusta tuntuu, että sinun olisi aika päästä kiroilemista eroon, mutta epäilet, että se on liian vaikeata, tutustu Suuren Kirosanakirjan ainutlaatuiseen kirosanan raken- nuskurssiin. Sen avulla voit ehdollistua käyttämään kiperissäkin paikoissa huomattavasti miedompia voimasanoja kuin mihin olet ehkä tottunut. Se alkaa kohdasta Lahna KYRBBÄJokioislainen muunnelma KYRPÄ... Väkevä etuliitos kiroyhdisteisiin. Miehinen porsas ei vaahdota suutaan, vaan antaa sivullistenkin suun kuivua. K YRPÄLUIKKU Luikuttajia riittää tässä maailmassa ihan tarpeeksi, he ovat totisesti ansainneet nimik- kokirouksensa. Luikut ovat unohtaneet huuhdella saippuan iholtaan aamusuihkussa KYRPÄPERSE Jukka Uhlgr6n Lohjalta täräyttääkaksimielisy yden. Hän myös toivoo tehokkaampaa seksuaalista kolmiyhteisyyttä muodolla Vitun kyrpäperse. Tämänta- soiset melkoista hengenköyhyyttä osoittavat manaukset tulisi lailla kieltää. Ei mitään mielikuvitusta, ei mitään nykyaikaisuutta, ei mitään toivoa huomisesta! Varoitetaan vahingollisuudesta tajuntaan. K YRPÄTÄKKI Oikeastaan mel141
ko nasta manaus. Täkki kannattaa suojata pussilakanalla. ...KYRPÄ Yhdistelmäkirosanojen törkeä lop- pupääte. Yksi kunnon perinteinen manaussolu toimii paremmin kuin pussillinen uusia keinosoluja. HÖRPPYKYRPÄ Solvauslinjaa lähentelevä imuletkumanaus. KOLINAKYRPÄ Hiljaa siellä seinän takana! Ks. Kolinakyrpä. KORMUSKYRPÄ Ryssät tulevat taas. Ja saksalaiset. Ja ruotsalaisetkin. Ks. Kormuskyrpä. NIPPU KYRPIÄ Jääkiekkojouk- kueellinen suihkussa. Ks. Nippu. REVITTY KYRPÄ Revitty leipä on toki hyvä asia, mutta että... Leipätyönsä kullakin. RYSSÄN KYRPÄ Kyrpä tarkoittaa sotilasslangissa kypärää. Ehkä tässä on vain käyty liian kauan sotia. Ks. Ryssän... SAATA-PERKE-KYRPÄ Lääh- lääh! Kiire! Ks. Saata-perke-kyrpä. VITUN KYRPÄ Nainen voisi miettiä, missä hän todellisuudessa haluaisi miehen pitävän vihkisormusta. Ks. Vitun... KYRSÄ Leivänloppu, Jokkiksen mukaan alapääosastokirosanojen maestro. Eikä kyrvästä kyrsään olekaan niin pitkä matka kuin aluksi luulisi. Saivartelua puuttuisi vain yhden kirjaimen heittoon, mutta yhtäläisyyttä löytyy enemmän kuin vain taikinan kaulinnasta. Hometta siunaantuu, jollei kumpaakaan voitele ja tunge poskeensa. Ja voihan neekerilläkin olla kannikka. Molemmat puuhat käyvät leipätyöstä. Näsäviisaat frigidit naisparat eivät pidä tällaisesta etymologiasta, eikä heidän tarvitsekaan. Kiroileminen vaatii rohkeutta. Kyrsän nakertelu voisi auttaa. Kyrsä on vapauttava kirosana. KYRVÄN... Yhdistelmäkirosanojen etusanana rankka ja röyhkeä. Sen voi liittää jokaisen kirosanan eteen. Sen perään voi laittaa melkein minkä tahansa sanan. KYRVÄN KUSI Turkulaisen Krister Lindroosin tarjoama aperitiivi. KYRVÄN PURUA Jukka Uhl- gr£n Lohjalta soisi näiden yhdistd- märivouksien joskus soivan mummojenkin suussa, ja mieluummin vielä saatanan-etuliitteellä. KYRVÄN RETALE Ilkeännäköistä jälkeä puuhatunnin jälkeen. KYRVÄN REPUÄ Jukka Uhl- grdnin ehdotus turhautuneille, mutta hyväkuntoisille tytöille sopivasta askartelumuodosta. Kyrvän repijä KYSTA Kysta on lääketieteellinen kirosana- rakkula tai virtsarakkosadatus, sekä eläintieteellinen alkeellisen eliön epäedullisissa oloissa suojakseen erittämä manauskalvo. Kysta on pi- pomiehen kirosana, miehen, jolla on 142
hartioittensa välissä pään kokoinen finni. Kysta on plastic ponyn salasana, zipin seesam, kybemautin kondomi. Kysta on kuuron äänivalli, sokean valontaitto, ramman kura- housut. Kysta on se viimeinen ja sittenkin ainoa ajatus, joka ehti pulpahtaa kuplana mieleen. Therapia Fennican mukaan epi- dermaalisia kystoja ovat nuppineu- lannupin kokoiset miliat, yleensä silmiä ympäröivät valkoiset sarveis- helmet ja muuten samantapaiset, mutta syvemmällä ihossa sijaitsevat ateroomat. Molemmat on verhoiltu epidermiksellä ja täytetty sarveisaineella sekä talilla. Se kuulostaa niin salamyhkäiseltä, ettei kystaa osaa edes pelätä. Ehkä se on jokin ruma kone, joka naksuttaa ja rahisee aamulla oven takana, kun löntystää hakemaan päivän sanomalehden. KYTTYRÄ Kuoppainen, kavala ja runsas povi- nen stressilelukirosana. Se, joka ei pienestä tunne kyttyrää, on valmis haasteelliseenkin uhkapeliin kiroilun jalolla saralla. Elefantti miehet ja Notre Damen kellonsoittajat pääsevät mukaan hyppimään nama, kun rumasuu alkaa paukuttaa erilaisia epämuodostuneita kirosanoja. Tahti on luja, mielikuvitus lentää ja kavereilla on hauskaa. Huomautettakoon, että minkään kirosanan geenihäiriö ei ole perinnöllistä. Siksi jokaisen sukupolven on yhä uudelleen luotava muodottomiksi väännetyt manaukset, joiden alkuperä alkaa himmeityä ja teho laskea kohisten navanseudun alapuolelle. Kirosanamutantit ovat Homo ludensin eli leikkivän ihmisen di urheiluhullun penkkiurheilijan eli suomalaisen veren seisauttavaa riistaa. Vartalon kehityshäiriöitä ovat kyttyrän lisäksi haijurinta ja kuop- parinta. KYÖSTI Maaseudun kirosanakasvatti on päättänyt lähteä Stadiin, mutta on unohtanut pestä hiuksensa ja viilata kyntensä. Siitäkös kylätappdu syntyy. Kyösti ei kuitenkaan ole eilisen teeren poika. Hänessä on yhä povena. Kyösti on pohjalainen vanhemman miehen Kustaa-versio. Kustaa Vilkunan mukaan Kankaanpäässä on sanottu, että Kustaa ohran kasvattaa. Sen kyllä arvaa, että kaljasta saa tiuhaan ravata vessan puolella. Näppäräsanainen mutta kaunis ndti Minna Hapuli selittää, että ris- timänimenäkin toimiva (ehkd paras mahdollinen) sana kyösti on nimi pikkuönkälle eli happamelle litkulle, joka korahtaa suuhun rasvaisen aterian tai kuohuvan oluen jälkeen. Mahaportti on taas pettänyt. Tämä pikkuönkkä tulee niellä aggressiivisesti irvistellen tai sylkäistä reteästi jalan viereen. Kenkää on varottava. Samalla on hihkaistava Hyi kyösti! Rivojakin etusanoja saa käyttää, siitä kun tulee rehvakas olo. Ehdoton enimmäisraja kyöstille on desilitra. Sitä suuremmat ovatkin jo (ks.) yr- jöjä. KÄRPPÄNEN PERKKELE Nimimerkki Lasitehtaan Duunari Urjalasta taistelee aamuöisiä häiritsijöitä vastaan rehevällä suomalaisella sisulla. Tällä manauksella lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla: kärppänen tarkoittaa paitsi kärpästä, myös kärpän pienennysmuotoa, di oikein vihulaista luikkua. Kun kyseistä manausta päräytetään, jotain tosi tärkeätä on riistäytynyt käsistä. Kärpäsistä on lähinnä riesaa. Ne häiritsevät unta, verottavat lompak143
koa myrkkyjen ja kärpäspapereiden takia, levittävät tauteja ja pöpöjä sukkuloidessaan tunkioiden tai käymälöiden ja elintarvikkeiden välillä. Tsetsekärpänen ei suinkaan ole koiran paras ystävä, vaan unitautia ja naganatautia levittävä roisto. Hyö- dyllisiäkin kärpäsiä toki on. Kukka- kärpänen pölyttää kasveja, loiskär- päset ja petokärpäset hävittävät tuhohyönteisiä ja legendaarinen ba- naanikärpänen tekee koe-eläimenä jatkuvasti palveluksia genetiikalle. Mika Waltarin Sinuhessa Kaptah tiesi, että hänen puheensa oli vain kärpäsen surinaa isäntänsä korvissa. Kirjallisuudessa tehdään yleensä kärpäsestä härkänen, joten ennen kuin semanttinen kissanhännänveto alkaa, siirrä kärsäsi seuraavaan kohtaan. KÄRSÄ Ei yksin elefantti tunge kärsäänsä joka paikkaan. Babarit ja Tantorit esikuvinaan moni häntäveikko varmaan haluaisi jormansa kärsämäi- sempään; kunnon pojilla ei sellaisia huolia tietenkään ole. Liikuttavan suloiset, mutta suunnitelmallista kaksoiselämää viettävät tyttöset näkevät päiväfantasioita kärsästä, joka tulisi, veisi ja pelastaisi kohti auringonlaskua. Tässä kombinaatiossa löytyvät välistävetäjät, joiden nimikkokirosana kärsä ilman muuta on. Jotta käyttäjäkaava kuulostaisi vielä arvoituksellisemmalta, muistutettakoon, että kärsä löytyy norsun lisäksi sialta. Hyönteisten kärsistä ei ole fallossymboleiksi. KÄÄK Akuankkamainen parahdus, teeskentelevien opiskelijakeimailijoiden tekopyhä kuikerrus. Yhtenä päivänä kirotaan vielä Kvaak, kvaak! Missä on kunnioitus esi-isiemme kiroilu- perinteitä kohtaan? Varmista, että olet yksin kääkiessäsi. Riittänee, kun tuijotat hetken tätä sanaa. Voivatko edes peruspoliitikon perusselitykset herättää enempää sääliä? Nuo ä:n pisteet k-kirjainten välissä: ne ovat kuin kahden hölmöläisen nappisil- mät. Voi kääk, mikä manaus! KÄÄRME Käärme on synnin ja lääkärin symboli. Niljakas manaus iljettää vain naisia. Mutta koskaan ei tiedä ennen kuin kokeilee. Tosin kaikki ei de edes kokeilemisen arvdsta, ja kiroilemiseen tarvitaan muutakin kuin inhottavuutta. Sen pitää tarjota käyttäjälleen monityydyttämättömiä rasvaisuuksia. Ehkä siksi J. Karjalainen on laulanut Käärmeennahka- takista. Käärmelajeja on noin 3000. Ne ovat pitkulaisia, yleensä liereitä, ja ne liikkuvat matelemalla. Käärmeen huippunopeus on 6-7 km/h. Selkä- nikamien määrä vaihtelee 180: stä 400:aan. Intiankobra tappaa vuosittain tuhansia onnettomia. Euroopan noin kolmestakymmenestä lajista Suomessa elää kolme (kyy, ranta- käärme ja ahvenanmaalainen kan- gaskäärme). Kiinalaisessa horoskoopissakäär- meitä ovat ja ovat olleet mm. Muhammed Ali, John F. Kennedy,Pablo Picasso, Jean-Paul Sartre ja John Travolta. Suomalaisista kehtaa mainita Pentti Siimeksen, Pentti Saaritsan ja Esa Saarisen. Käärmettä pidetään viisauden, älyn ja ajattelun merkkinä - mutta myös travdtana. Kuusi viimeistä käärmeen vuotta ovat olleet 6.2.1989-26.1.1990, 18.2. 1977-6.2.1978, 14.2.1965-20.2. 1966, 14.2.1953-2.2.1954, 27.1. 1941-14.2.1942 ja 10.2.1929-29.2. 1930. KÄRMES Kirpakka kiva loitsu. 144
Käärmeen sekasikiö KÄÄRMEIN SEKASIKIÖ Solvauksena ehkä paremmin tunnettu faunamanaus. Mutta se pelaa, joka ei pelkää. Käärmeen sekasikiötä kannattaa aina rummuttaa, kunnes eripura on lanattu. Sekasikiö on eläimen - siis myös ihmisen - sekamuoto, hybridi, bastardi. Kun koirasteeri ja koppelo laitetaan samaan koppiin, munasta kuoriutuu myöhemmin korpimetso. Sekasikiökoiria kutsutaan sekarotuisiksi. Siasta ja lehmästä tulee sikanautajauheliha. Logiikkaa jatkaakseni, kun kaksi käärmettä sekoitetaan, syntyy risti. Eeva osaa edelleen riisua viettelevästä Miehen on ristinsä kannettava, ja tanassa. KÖKKÖ Nyt kökötetään! Kökkö on kahden kiijaimen villi ja ytimekkäästi lausuttava ö-mapin kirosana, joka kuuluu samaan lahkoon ötököitten kanssa. Sen ö-kiijainten pisteet suorastaan houkutelevat kärpäsiä tark- kuusamm untaan. Ehkä se onkin alun perin ollut kokko. Kaikki on mahdollista ihmishistorian typografiassa. Kökkö, kärpästen herra. Kökkiä on kykkiä, kököttää. Kökkä on kuhilas, kyäs. Kökällä voidaan tarkoittaa myös talkoita. KÖLLI Joensuulaisten Vappu Rossin, Riikka Kuittisen ja Niina Turusen mukaan kölli on merkityksetön sana, joka tuntuu suussa hyvältä, kun totuttaa. Kölli ei suinkaan ole merkityksetön sana. Kölli on peräti kolmi- merkityksinen sana. Se voi olla maltaiden ja oluen valmistushuone, mallaspirtti. Se voi olla haukkuma- tai liikanimi. Se voi olla julli, jalli, löllero, köntti tai köllikkä, kun puhutaan lihavanlaiskasta ihmisestä tai eläimestä. Mnjaa. Kölli on sittenkin merkityksetön sana. Eipäs olekaan. Se on kirosana! Kölli on Möllin ja 145
Röllin kamu. Ei ihan Perkele, mutta ei vallan Hökälekään. Kirosana se on. Ja paha. Kun kututtaa. KÖMÖTYS Kirosanan heitti kehiin Anni Länsin ans Siltakylästä. Verbi kömöttää tarkoittaa samaakuin komottaa: kyse on suurena, alastoman näköisenä seisomisesta lähinnä luonnonolosuhteissa. Juhani Ahoa lainaten kuusi ja petäjä “lopulta uupuvat ja jäävät verettöminä, kuorettomina, harmaina haamuina komottamaan vastakkain”. Tällaisenaan kömötys tarkoittaisi myös sitä arvdluttavaa tilannetta, kun keppi vielä seisoo, vaikka palohaijoitukset loppuivat ajat sitten. K:ta ja m:ää vaihtamalla kömö- tyksestä tulee mökötys. Adjektiivia kömäkkä käytetään yleensä kumeasta, kumakasta, jy- meästä, matalasta äänestä. KÖNTSÄ Köntsä toimii myös geelillä parannettuna: göntsä. Juuret ovat ruotsin sanassa gödsel (paska). Minna Hapulin mukaan tämä on varmasti helpotus niille, jotka empivät joka kerta, miten ilmaista asiansa seurueelle, kun paska on liian rahvas ja kakka liian lapsellinen ilmaisu. “Sori, mut mä meen köntsälle” - ja seurue uskoo sinun olevan syömässä tai tupakalla. KÖNÄ Lyhennys köntsästä. Ollaan pienpaskalla. KÖHNÖ Köhnä on hilse, nöyhtä, kehnä. Köhnys on kuhnus, nahjus, köntys. Köhnö - arvaa mikä? KÖRPÄ Kyrvän ö-painos. Perintöprinssi. Kuukauden Manaus. Monimerkityksinen ja silti puolueettoman mitäänsanomaton kirosana Kupantaitutta- jankadulta. Minna Hapulin mukaan entisen Neuvostoliiton punapigmenttipäinen johtaja ja vanha, tehokas sukuelinri- vous innoittivat körvän keksijöitä. Sanan syntyyn vaikutti poliittinen tunnelma - Gorba oli juuri pysäköinyt tankkinsa kovasti vääriin paikkoihin. Iltalehden otsikot nähdessään helsinkiläinen opiskelija Sanna Näveri hihkaisi “Voi körpä minkä teki”, ja sivullisten uteliaisuus heräsi. Körpä on poliittinen kannanotto. Tilanneyhteys ratkaisee tietysti paljon. Minnan mielestä jännittävää on se, ettäköipä taipuu kuten sanakorva. KÖRTSÄ Äkämystyneen poikamiestytön tehokas, öisen kyrvän ja kortsun (kondomin) yhdistävä kirosana. Yliannostusta vältettävä. Köittiläi- syyteen taipuvilla kiroukseen portti- kielto. Uskontovapaista kirosanoista on pidettävä loppuun asti kiinni, muuten joku Toimi Kankaanpää tulee ja puhuu. Niilo Ylivainio tulija puhui ja kaatoi, mutta hän onkin jo kuollut mies. Olisi ukkeli kiroillut enemmän; jos se olisi auttanut. 146
L LAHO AIVO Jotkut solvaukset toimivat hyvin kirosananakin. Silloin solvauksen pitää yleensä kohdistua omaan itseensä tai osoitteettomasti ilmaan, vaikka lähellä olisi sivullisia tai jopa kiroilun kohteita. Erään vanhan kiinalaisen teorian mukaan, jonka juuri keksin, ihmisen normaalitila on tyhmä. Jokainen aina munii, tyrii ja ei ymmärrä. Vain poikkeustiloissa käyttäytyminen on hetken kitkatonta: kengännauhat eivät katkeakaan, syrjähypystä ei tulekaan tartuntaa ja poliisi pidättääkin vahingossa syyllisen. Koska alituisesti toivomme toisten epäonnistumista, toivomme myös omaa. Murphy yhtyy tähän teoriaan. Jos jokin voi mennä pieleen, se menee. Hölmöilyä kutsutaan psyyken ajopuuteoriaksi. Se on luonnollinen tila kuin markan kelluminen. Koski vei tukkijätkä Tapsa Rautavaarankin. Täten todistettu. Lahoaivo on normaali-ihminen. Hänen aivonsa rapistuvat, ja kah- deksankymppisenä puolet aivosoluista on hävinnyt koskaan enää palaamatta. Myös puupään aivot voivat vain mädäntyä, ne eivät lahoa. On hämmentävää tietää, että aivoista 80 % on vettä. Lits lits. Ajattele siinä sitten fiksuja. Tai kiroile - fiksuja. Ks. Aivo, Taliaivo. LAHNA Jostain kumman syystä lahna esiintyy aina välillä kirosanojen joukossa. Kaikin mokomin, eläintuotteet kelpaavat voimasanoiksi siinä missä etojuutakset, hemskatit jaraahka- nat. On kuitenkin syytä varmistaa, että ainakaan ystäväpiiriin ei ole eksynyt psykopaattisia amatööri- psykoanalyytikkoja, jotka tekevät lahnan käyttäjistä epämiellyttäviä, jopa vääristeleviä johtopäätöksiä. Lahna on särkikala siinä missä (ks.) turpa. Kun on syömisen aika, se imuroi suuhunsa pohjamutaa ja erittelee siitä ravinnoksi kelpaavat, merisuolalla maustetut eliöt. Vanhemmiten se muuttuu kyrmyniskai- seksi ja venyy liki puoleen metriin. Vankilaslangissa lahna tarkoittaa kasvovesipulloa, kolinapulloa. Kirosanan rakennuskurssih en- simmäinen osa. Luodaksesi takuulla henkilökohtaisen kirosanan varmis- taensimmäi seksi, että ikkunat ja ovet ovat kiinni ja että olet yksin. Uppoudu sitten kirjastosta jo aikoja sitten lainaamasi tietokirjan hakemistoon, valitse kohta kalat, ja sukella omituisten otusten kerhoon, ällistyttävien ja kiehtovien nimien merenalaiseen maailmaan. Löydät nopeasti oivallisia vaihtoehtoja, joista useimmat varmasti hakkaavat lahnan mennen tullen. Ajatellaan esi147
merkiksi sanoja luuhauki, ruijanpal- las, säyne, matkalaukkukala, rautu, ruutana ja levänuoliainen. Pientä luovuutta käyttämällä voidaan kirosanoihin keksiä pieniä jujuja: Voi va- sensilmäinen kampela. Pelkkä ka- lannimikin riittää, mutta jos haluat maksimoida personoinnin, kehitä yhdistelmäkirosanoja kalateemasta: Ei kuiva monni, Voi heinäsuovan merineulakala, Naurava losserokala vieköön. Jäykkäleukakalojen lahkosta löytyy länsimaiselta nimeltään picassokala, jonka paikallinen havaijilainen nimi on valmis kirosana: Humahuma-nukanuka-a-puaa. Kurssi jatkuu kohdassa Nähnä. LAMA Selittäjän taskumatti, lamamanaajan erikoistarjous, poliitikon puffipäivi- ty s. Sana on 90-luvun alussa puhjennut märkään, se herättää kaikki uinuvat allergiat ja patistaa teholle. Koska lama on tehty synninsovituk- seksi, siitä voi päätellä rahan olevan uskonnoista suurin ja vaikutusvaltaisin. Ammattitaitoinen kiroilija jättää tämän manauksen rauhaan unissaankin. Se on kokonaan poistettu sanavarastosta sen itsetarkoituksellisuuden ja itsetyhjäämisme- kanisminsa vuoksi. Lama on kuin huono vitsi, jota joutuu kuulemaan päivästä päivään uudestaan. Mutta se käynnistyy joka aamu kuin Audi. Voitte vain kuvitella, kuinka vastenmielistä on koodata lamaa Kiro- sanakirjaan. Missä ovat kaikki teekkarit, missä ovat optimistit ja taistelijat? Yksinkö tässä pitää lietsoa tsemppiä ja draivia? LANDER Valikoidun kiijallisuutta suomivan kriitikkojoukon suosima työkalu kiroilupuuskan yllättäessä, erityisesti muodossa Lander vieköön. Siviilit älköön vaivautuko. Kaikki alkoi siitä, kun piikkiöläis- kirjailija Leena Lander julkaisi romaanin Tummien perhosten koti (Kirjayhtymä, 1991). Se ylti Hnlan- dia-ehdokkaaksi, ja siitäkös jotkut riemastuivat. Toiset riemastuivat siksi, että se oli iloinen asia, toiset siksi, että saivat tilaisuuden piikitd- lä oikdn kunnolla. Mattiesko Hytönen -jota kai pitäisi kutsua toimittajaksi - aloitti vittuilunsa otsikolla “Täti Landerskan pikkusievä” (HS 15.12.91). TVl:n tekotaiteellinen kiijalli- suusohjelma Lukulamppu taas lopetti itsensä siihen, kun terävästi analysoiva ja erinomaista suhteellisuudentajua yleensä osoittava toimittaja Ilmo Hämäläinen meni kritisoimaan Landerin kirjaa kasvoista kasvoihin. Hämäläisen tyhmyys oli siinä, että hän kritisoi, vaikka hän on kriitikko. Sellaista ei Paasilinnan pulju niellyt. Potkut tulivat. Alkoholilla ei ollut osuutta asiaan. Asia nimittäin pysyi ja säilyi joka tapauksessa. Hämäläisen kunniaksi on sanottava, että Lukulampun seuraaja Ex Libris -kiijallisuusohjdma on suoraan hevonperseestä. Sittemmin Timo Hämäläinen lanseerasi termin landerismi (HS 26.8.92), joka tarkoittaa kömpelöä, huonoa kirjoittamista. Minä lansee- raisin termin hämäläistyminen, jos olisin Mattiesko Hytönen. Mutta minä en ole Mattiesko Hytönen. Sen vuoden (1991) Finlandia-kir- jallisuudenpalkinto meni naapuriin, turkulaiselle Arto Mellerille, jonka kohdalla alkoholilla on osuutta asiaan. Se ei vähennä Leena Landerin kirjailija-arvoa. Hän kirjoittaa sentään romaaneja. Sitä paitsi hän on näistä ndjästä ihmisestä ehdottomasti kaunein. 148
Onnellisena loppuna sekä Lander että Melleri vierailivat presidentin linnanjuhlissa 6.12.1992: nainen upeana ja mies porsaana. LAnAMORO Kirosana, joka on jäänyt soimaan päähäni siitä asti, kun nimimerkki Lasitehtaan Duunari Urjalasta oli lähettänyt sen minulle. Vapaasti käännettynä lattea tervehdys toimii samaan tapaan kuin Äly hoi, älä jätä (ks. Äly), lievän agraarisen vivahteensa vuoksi se pelaa urbaanissa ympäristössä tehokkaasti kuin Pul- lakuskien Zetor, jota pitäisi kai kutsua ravintolan sijasta ruokalajuoma- laksi city-sykkeen keskellä. Latta- moroa kaikille päättäjille! Latta on lista tai kapea laatta. Maanmittauksessa lattaa käytetään litteänä vaaitustankona. Lattajalka on jo käsite lättäjalkojen luvatussa maassa: jatkuvaan jonottamiseen. Lattea on latuskainen tai laimea. Moro on tervehdyksen lisäksi myös rapakivisora. Näistä aineksista lattamoro on tehty. LAUPIAS TAIVAS Hertta-sarjan klassikkoja, mummojen taivastelukamaa, tätivaluuttaa. Nyt nuorsuomalaiset, huivi päähän ja straadalle! Tednihemmot ja kisu- mirrivampit, mamma-look ylle ja taivastelemaan! Teräsbodarit ja kanapäät, ukkospilvet lähestyvät jo! Ennustettu on laupeutta taivaan täydeltä pakanoiden maassa, uusnatsismia ja new agea. Mummoarmeijan kapinaa punotaan jo vanhainkotien hämärretyissä kerhohuoneissa, pitseihin laaditaan taistelusuunnitelmia, vanhat kartat otetaan esiin. Vuosikymmenien takaiset kaunat heräävät eloon. Mummojen kosto on oleva julma! Sana laupias tarkoittaa rakastavan ja anteeksiantavan lempeätä, armeliasta. Germaanilaina. Mirinais- intian lobhäjati tarkoitti: hän herättää kaipauksen, houkuttelee. Laupias taivas tulee takaisin ja kostaa! Ks. Taivas, Taivaan... LEETANA Farkkumerkki on sulautettu saatanaan tavalla, joka toimii, joskin hieman tyttömäisesti. Mieleentuleva! Leenu, Uinu ja Tiinu ovat vihdoin emansipoituneet, ja leetana-bande- rollin varjon allaTupu, Hupu jaLupu eivät löydä enää Sudenpentujen Käsikirjasta apua yhtäkkiselle impotenssille. Leetana on ehdottomasti omantunnonarvoisten naisten kirosana. Sillä on hyvä kirota heikkoja, kyvyttömiä, säälittäviä epämiehiä. Maskuliinisille miehille manailtuna leetana toimii erinomaisena soidin- huutona, kiihottavana hämäyksenä. Ks. Jumaleetana. Merenkulussa lee on aluksen suojanpuoli vastakohtana tuulenpuolel- le. Lääketieteessä leesio on loukkaantuminen, vamma. Leevi on lopulta kohdannut Leenassa voittajansa. Hänen on sänkyyn sidottunakin pestävä lattiat. LEHMÄ Ammuu. Typerä nainen, joka antaa. Laktoosipitoinen kirosana, joka herättää lähinnä sääliä tai suurta huvittuneisuutta. Tosimies on tällaisten helppoheikkiratkaisujen yläpuolella. Lehmä kompastuu kinttuihinsa ennen kuin sitä on kunnolla edes manattu; se ei totisesti tule hädän hetkellä apuun. Turha lisätä puhelinlaskuja. Juoksutusmahan lisäksi märehtijöihin kuuluvalla lehmällä eli täysikasvuisella naarasnaudalla on kol149
me etumahaa. Jokainen muistaa kouluajoilta elukan ruoansulatusjär- jestelmän: pötsi, verkkomaha, sata- kerta ja juoksutusmaha. Millilitrasta pötsin sisältöä löytyy miljardi bakteeria ja parhaimmillaan jopa miljoona alkueläintä. Se on sitä pien- eliöstöä eli mikrobistoa. Nautakarjaa on jalostettu satoja eri rotuja, joiden kantarodut pakkaavat olla eurooppalainen nauta ja intialainen seebu. Keinosiementäjät ovat alan guruja. Eläingenetiikan huippusaavutuksiin luetaan ehdottomasti sikanauta. Pohjois-Suomen valkoinen karja kärsi Lapin sodan aikana niin suuria menetyksiä, että tyyppi hävisi melkein kokonaan. Se on sääli erityisesti graffititaiteilijoiden kannalta. Lehmä on myös suosittu kiroyh- dyssanojen köydenjatke: EMÄLEHMÄ Naisasianainen. Ks. Emä... HEVONLEHMÄNVITTU Po- ninvasikanpimppi. Ks. Hevon... HEVONVITUN LEHMÄNPER- SEEN LINKKU Koninvulvan hie- honanuksen haaro. Ks. Hevon... LEHMÄNPASKA Tyyppiesimerkki erikseen eritellyn eläimen ulosteesta. Mielikuvituksesi sallii varmasti upeampiakin luomuksia. Kirjailija Juha Seppälän ei tarvitse Aamulehden sunnuntaisessa kolumnissaan tehdä tästä vastinetta. Mutustelkoon lehmänpaskaa tykönään ja parantakoon maailmaa omaperäisemmin. Piiri pieni pyörii, kun neula jää paikoilleen. Lehmänpaska on oiva maku suussa, kun on saanut jostain kurkkuaan myöten. Vaikka vanha suola janottaisi lopun ikänsä, sokerissakin on hyvät puolensa. Nauru pidentää ikää, mutta vahingonilo ja alistus kirosanojen määrää. Se parhaiten kiroilee, joka viimeksi kiroilee. Tässä Seppälälle pähkinää. Lehmänmakaus on sotilasslangissa huonosti päiväkuntoon sijattu vuode. Ks. Nauta. LEIVÄNMURUSET Soimaus juontaa usein ensimmäisestä perheriidasta. No voi sun lei- vämuruset, sanotaan, kun halutaan ottaa revanssi. Perhe-elämä on täynnä nerokasta asemasotaa, toisen aseiden käyttöä, kostopolitiikkaa, mykkäkoulua, syyllistämistä ja valkoisia valheita. Kaikki peräisin henkisestä heikkoudesta ja huonosta itsetunnosta. Jo lähes lentävän lauseen aseman saavuttanut leivän- muruset-käsite kuuluu jokaiseen kotiin, jossa rauha ja rakkaus asustavat. Kun halutaan tikari toisen selkään, tarkka sananvalinta on aseista terävin. Yksi oikein valittu sana oikealla hetkellä luhistaa toisen täysin. Siitä, niskan päällä, on hyvä antaa toiselle anteeksi. Ldvänmuru- set. LEMPO Lempeä, kesy, vaahdoton kirosana. Kaikki tädit ja sedät joukolla lem- poilemaan. Ei siinä kova, kylmä ja kyyninen ihminen voi viattomammaksi enää muuttua. Lempo tarkoittaa pahaa olentoa, paholaista. Espoolainen Hannu Pirinen muistaa lemmon olevan kielitieteilijöiden ehdottama kirosana, kun 40- ja 50-luvuilla kirjoissa ei saanut esiintyä kirosanoja. Kuollut kansalliskirjailija, akateemikko Väinö Linna kertoi tästä käydessään kirjal- lisuusillassa Tukholmassa noin vuonna 1980. Suosittu muoto on myös Lempo soikoon. Ihan eri sarjaan kuuluu kirosanaehdotus Lempi, arvellutta- 150
vasti ja tuskin onnistuneesti voimasanana käytetty kaksitavu, jota on vaikea kuvitella manailubisnekseen. Se mainitaan ainoastaan tässä yhteydessä, onhan siinä lempoon verrattuna vain yhden kiijaimen heitto. LEMPO VIE kapteeni Haddock manasi Seraphin Lam pionille (Tu- hatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). LIPPÄKEPIN puunappi Kirosana, jota kilttikin ihminen voi käyttää. Nuorena vitsa väännettävä. Jäppilässä sanotaan Voi ny leppäke- pin puunappi. Siitä on hyvä alkaa. Loppu onkin yhtä alamäkeä. Manauksen etymologiasta tai merkityksestä ei kannata tuhlata sen enempää kalliita palstamillimetrejä. Kiireisellä nykyihmisellä on syytä olla aina sen verran aikaa, että hän ehtii pysähtyä miettimään erilaisia tarkoituksia. Leppäkepin puunapis- ta saa jo jotain irti. Elämän tarkoitus onkin sittenjo visaisempi juttu. Kyllä siinä voi kiroilu hyytyä. LETTU Kukapa ei pitäisi räiskäleistä! Markku Alen ei turvautuisi lettu-manauksiin, Ari Vatanen ja Juha Kankkunen voisivat sen maidonjuonnin sivussa tehdäkin. Jos oikein inspiroi, kiroilua voi varioida lätyllä, plätyllä, ohukaisella tai ohukkaalla. Mansikkahilloksi sopii jokin perkeleen tai saatanan genetiivimuotoa kehittyneempi herkku. Eikä sitten ahmita liikaa. Äläkä usko Pave Maijasta, kun se teeskentelee maidon kruunaavan nautinnon. Pave on diiva, joka nöyristelee vain rahoittajia. Lettujen teko on helppoa, kun sen osaa. Kokkaamisessa tarvitaan enemmän selkäydintä ja näppituntumaa kuin reseptien orjallista sisälukua. Hunaja, voi ja ripaus vaniljaa ovat salaisuus onneen vatsan kautta ilman naistakin. LETTUMAINEN on pidempi ja (ehkä turhaan) määritellympi versio. LEVÄS Joku hyvätahtoinen höyrypää on Suomen Jengi- ja Katulähetys ry:n nimissä lähestynyt tämän kirosana- kirjan tekijää monenlaisin brosyyrein. Lehtiseen, joka on otsikoitu lauseella Erilainen elämä, höyrypää on raapustanut kuulakärkikynällä viestin: “Jeesus kutsuu Jaria’*. Toisen lehtisen otsakkeena on “Pelastettu vai kadotettu?” Sen on tuottanut Kristillisen Kirjallisuuden Seura ja toimittanut Matti Vuorinen. Siinä puhutaan muun muassa Jeesus-oves- ta. Olisiko sellainen ovi parempi kuin Tiivi, Wirebo tai Crawford, Tarvas- ovi tai Faltec? Lisäksi käsialasta päätellen sama höyrypää on kokkolalaisen Ev.lut. Sielunhoidollinen kirjepalvelu Yhtä Matkaa -yhdistyksen nimissä lähettänyt valokopion toimittaja Hanna Isosaaren (Iltalehti) kirjoittamasta jutusta (otsikolla “Jari Tammi kiroilee työkseen”) ja liittänyt siihen viestinsä: “Jari Tammen uusi kirja nimeltä: Sitä mitä ennen rakastin, nyt vihaan ja sitä mitä ennen vihasin, nyt rakastan! Ihmisen osa Jarin osa.” Olenpa syntinen, kun kiroilen! Suomen Jengi- ja Katulähetys ry toimii Leväsjoelta käsin. Se varmaan ymmärtää työni positiivisen merkityksen. Höyrypää ei sitä tee. Kääntyisi buddhalaiseksi ja lakkaisi häiritsemästä. Tämä kirosana on hä- nenlaisilleen. LIEKKIÖ Liekkiö on muinaissuomalainen vainajaolento, lapsivainaja, joka 151
mainitaan myös Agricolan jumalain- luettelossa (ks. Ukko). Tästä kirouksesta polttaa helposti näppinsä, jos ei tunne taustoja. Hankala puoli on siinä, että Liekkiöstä ei ole juuri jäänyt jäljelle tiedonmurusia. Harva suomalainen eli aikoinaan 1000- vuotiaaksi, jotta hän olisi tänä päivänä voinut soittaa ovikelloa ja tulla kertomaan, kuka Liekkiö itse asiassa oli. Ehkä hän oli sen ajan TV- tähti. Kirosanaksi liekkiö pääsee yksinomaan erinomaisten papereit- tensa vuoksi. Sukutaulutkaan eivät auta, jos manauksen kirjainyhdistelmä on aivan mahdoton. Liekkiö toimii välttävästi. Se saa luvan, kunhan se ei valvo myöhään. Eikä sitten leikitä tulitikuilla. Y.H. Toivosen, Erkki Itkosen ja Aulis J. Joen Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan liekkiö oli kummitus, aave, peikko; vilkas, vallaton (lapsi); virvatuli. Se on todennäköinen johdos liekki-sanas- ta. Nykyruotsin gasteld tarkoittaa virvatulta ja gast pelottelevaa kummitusta, peikkoa. LIERO Harvasukasmatoja. Suomen 13 lajista kookkain on 30-senttiseksikin venähtävä kastemato. Muita kuuluisuuksia ovat onkilierot, metsälierot ja maitolierot, jotka saattavat joskus ilmestyä silmien eteen hattu ja kaulahuivi päässä - ainakin satukuva- kirjoissa. Kirosanaksi liero sopii erittäin hyvin. Ei ainakaan tarvitse pelätä, että se tulisi yöllä kostamaan. Niljakkuutensa ja kieroon vivahtavan nimensä ansiosta se herättää vastenmielisyyttä solvauspuolella- kin. Suositellaan kaikille, jotka eivät pidä itseään täysin synnittöminä. Kastemadoillakin on seksiä! Niiden parittelu kestää pari tuntia. Partnerista ei ole niinkään väliä, kuka tahansa eteen tuleva käy pahemman puutteessa, sillä harvasukasmadot ovat kaksineuvoisia. Kukaan ei tietenkään kuvittele, että jokaisella lierolla olisi tissit ja munat. Nillä ei ole edes päätä tai jalkoja. Verenkierrosta huolehtivat etupään jaokkeissa sijaitsevat sykkivät poikittaissuonet eli sydämet. Nussimisen jälkeen kumppanilta saadut siittiöt varastoituvat erityissäiliöön. Muniminen tapahtuu myöhemmin, ja satularen- gas kehittää munien ympärille lima- kotelon (kokoni), jonka sisään munat jäävät madon kiemurrellessa siitä ulos. Munat hedelmöittyvät liukues- saan kotelossaan siittiösäiliön ohi. Välilihanleikkauksia d siis tarvita. Kastemadot muokkaavat erinomaisesti maata, sillä niiden suoliston läpi. kulkee kaikki lahoava orgaaninen aines, joka tielle sattuu. Sateella ne nousevat maanpintaan, etteivät ne hukkuisi. Yleensä joku sitten astuukin niiden päälle. Maailmalla harvasukaslajeja tunnetaan yli kolmetuhatta, joista suurin on lähes kolmimetriseksi venähtävä australialainen jättiläisliero. On siinä onkimiehellä ihmettdemistä. Sdnäjokelainen Sinikka Savan- hdmo on lähettänyt astetta rankemman muodon Voi liaron piru. LIISTERI Nykyään joka toinen on liisterissä. Tärkkdyksen kolloidinen vesiliuos on mitä mainioin kirosana, ainakin niin kauan kuin se vielä jotain tarkoittaa. Sanoillahan on taipumus muuttaa merkityksiään. Kirosanojen kohdalla se on radikaalia; lähes kaikki tämän kirjan hakusanat tarkoittavat alkujaan jotain muuta kuin kirousta. Sillä on etunsa ja haittansa. Jokainen voi miettiä tykönään, miksi esimerkiksi Herra varjele voi kuulostaa jossakin yhteydessä niin 152
törkeältä. Liisteri keitetään kokoon yleensä vehnä- tai perunajauhoista; synteet- tisiäkin liima-aineita on. Lankojen, kankaiden tai tapettien liisteröimi- nen lienee lukijoille tuttua puuhaa. Varsinkin pokkareissa on liimasi- dos. Sana on otettu ruotsalaisilta. LIMA Perun pääkaupunki. Kirosanalima- nuljaska. Käyttäjätyyppi sama kuin (ks.) Räkässä. Ei terveydellisiä tai psyykkisiä riskejä. Myös raskaanaoleva! voivat osallistua limantaon- taan. Etymologisesti lima ja etana tarkoittavat monissa kielissä samaa. Limaa löytyy Etelä-Amerikan lisäksi myös kiukkuisen lahnan vatsasta, pyörölehtikihokin nystykar- voista, ihmisen poskionteloista, Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajien aivoista, käytetyn sie- nikastikepannun pohjalta, etanan jalanjäljiltä, Alienista ja naisten jalkojen välistä. Eniten kuitenkin Ete- lä-Amerikasta. Siksi Lima on Perun pääkaupunki. LIMBO SENTÄS Kun munaa, munataan kunnolla, ja kirotaan sen mukaan. Vaihtoehto tälle on tietenkin tyyppiä Perkele mua. Englannin kielessä limbo rupesi 1600-lu vulla tarkoittamaan ala- arvoista suoritusta tai ilmiselvää latteutta puheessa, kun se vielä 1500- luvulla tarkoitti vankilaa ja 1300- luvulla helvetin ulkopiiriä. Veijo Meri on kerännyt pari keskiajan latinan sanontaakin: in limbo (limbossa) ja e limbo (limbosta eli helvetistä). Ne ovat taivutusmuotoja sanasta limbus (helma, kankaanreuna). Sivistyssanakirja tietää limbon olevan eräs länsi-intialainen tanssi. Me tunnemme sen huvia tuottavana Limbo sentäs
urheilulajina, jossa korkeushyppy on väännetty mataluuskävelyksi. Tyyppi kävelee etuperin selkä taakse taivutettuna mahdollisimman matalan riman alta koskettamatta maahan muilla kuin jalanpohjillaan. Guinnessin Ennätyskirjan (1992) mukaan matalimmalla oleva palava rima, jonka limbotanssija on alittanut, on ollut 15,25 senttiä. Nykyaikana on osattu käyttää rullaluistimiakin: ensimmäisenä korkeuden 13,33 cm alitti Denice Culp 22.1.1984, sen jälkeen useat limboilijat ovat pystyneet samaan. Suomen ennätys on 27 senttiä vantaalaisen Matti Heiskasen urotyönä 25.4.1985. Niinkö hankalaa on mennä helvetin esikartanoon siitä, mistä aita on matalin? LIPPO Kirosana niille, jotka joutuvat maksamaan pääsy- tai matkalipun vastoin tahtoaan tai eivät saa yrityksestään huolimatta lasten- tai opiskelijalippua huvituksiin, kuljetuksiin tai velvollisuuksiin. Lippo on myös lipun väärinkäyttäjien kirosana. Kaiken maailman höynät yrittävät jatkuvasti jäniksenä tai pummilla metroon ja ravintoloihin. Kinutaan lapsikuorona pressikortteja, vip- kortteja ja ilmaislippuja. Kaveroi- daan strategisten poitsareiden, lippukassojen ja tiedotussihteerien kanssa. Etuillaan jonoissa suureen ääneen ja rehvakkaasti. Itse asiassa lippo käy hyvin myös solvaussanaksi. Saartopyydyksistä yksinkertaisin on lippo eli haavi, joka on metalli- tai puuvanteen ympärille pingotettu verkkomainen pussi. Se sopii erityisesti jokikäyttöön, mutta esimerkiksi meillä Suomessa lippoa on käytetty kuoreiden (Osmerus eperianus) pyytämiseen kutuaikana järvistä. Kukapa ei tuntisi Pekka Lipposta, Prinssieverstiä, Kiljuvan Karhun Komentajaa? Hän on yhä suomalaisen viihteen harvoja monumentteja. Lipposen, Pavel Pohjolan ja öljymies Kalle Kustaa Korkin seikkailut on kiijoittanut nimimerkki Outsider, oikealta nimeltään Aarne Viktor Haapakoski (1904-61). Tämä kirjailija ja lehtimies käytti myös nimimerkkiä Henrik Horna. Hänen valtavasta 40-luvun tuotannosta herättävät yhä kiinnostusta Klaus Karma-kirjojen parhaat. Saman luvun lopulla hän innostui amerikkalaistyyliseen tieteisviihteeseen kirjoittaen Outsiderina sarjan, jossa päähenkilönä oli robotti Atorox. Hanoin suurlähettiläs on Esko Lipponen. Tapio Lipponen on säveltänyt Pentti Saarikosken runoja. Ilja Lipolla on huonosti istuvat koko- proteesit. LORTTI Coccobillmainen ärähdys, jossa on sekä suolaista hävyttömyyttä että maistuvaa irtokarkin kumimaisuut- ta. Nykysuomen sanakirjan mukaan lortti on vetelys, nahjus, laiskimus, tyhjäntoimittaja (vrt. vetelä pojan lortti), joten sana sopii mainiosti myös haukkumasanaksi. Kirosanaksi se muuttuu, kun paskan paikan tullen on haukuttava itseään, ja it- seisarvollisestikin, kun sen alkumerkitys häipyy. Veijo Meri löytää tämän deskriptiivisen substantiivin merkityksiksi myös puun vuosikasvaimen ja hiiren papanan. Viron murteessa on sana luit (kuusen tai männyn kasvain), joka kenties juontuu ruotsin sanasta loit (lika, kura, ulostus, heittiö). Heittiö se on suomeksikin. Muinaisruotsista löytyy sana loiter, nykynorjasta loit. Englannin murteissa loity on likainen, ja kai juuri 154
sen vuoksi tuo slangisana lienee lainattu Pohjoismaista. On siis hyvin tavallista, että kielet lainaavat sanoja toisiltaan - mutta milloin ne maksetaan takaisin? Ja milloin Diity Harry saa vastustajakseen Lorty Larryn? Nämä ovat niitä elämää suurempia kysym yksiä, joidenvuoksi on niin tuskaista odottaa hidasta kuolemaa. Siihen auttaa vain kiroilu, käytettiin sitten voimasanaa lort- ti tai saatana. Kiroile - ja asiat muuttavat merkitystään. LUKKI Hyvät kirogeenit. Ei vain lukihäiriöisten kirosana. Hämähäkit ovat aina herättäneet vastenmielisyyttä. Nurkkiin ilmestyvä lukinverkko on inhaa, kahdeksan vilistävää lanka- maista raajaa on inhaa, epäluotettava karvaisuus on inhaa, tarzanmai- set yllätyshyökkäykset silmille ovat inhaa, naarashämäkin tapa syödä uroshämähäkkinsä on ihanaa. Lukki on äännesoinniltaan ytimekäs kuin vittu. Tabumerkitys on tietenkin lievempi. Veijo Meri muistuttaa, että ruotsin murteiden lokk, lukk ja läkke tarkoittavat hämähäkkiä. Ruotsin locke on peitenimi sanasta spindel (hämähäkki). Kahdeksanraajainen on tabudukka. Seurasi pahaa, jos mainitsi sen nimen, saati tappoi sen. Samasta syystä ruotsalaiset kätkivät karhun suomesta lainatulla sanalla nalle ja oravan sanalla ekorre (tam- miteeri). Sellaisia jänishousuja! Nykyisin locke on etdäruotsalainen sana, joka on mahdollisesti johdettu pahan jumalan nimestä Loke. Agricola tiesi tapauksen. Itä-Ruotsissa tunnettiin myös menninkäinen ja maahinen nimeltään Lokke. Suomikin on voinut napata lukin tästä. On arveltu, että Lokke on johdettu mui- naisgermaanien verbistä lukan (sulkea, panna kiinni). Hämähäkkilajeja on maailman tumilla 30.000. Psykoanalyytikoi- den mielestä hämähäkillä on seksuaalinen merkitys. Unitutkijoiden mukaan hämähäkki symboloi naista, jonka rakkaus on tuhoavaa. Kreikkalaisen tarun mukaan kudontatai- dollaan kopeileva Arakhne-neito muutettiin hämähäkiksi. Siksi hä- mähäkkidäinten latinalainen nimi on Arachnida. Niitä on 80.000 lajia, joista lukki on yksi 3.000 lajillaan. LUOJA Tätikirosana, melkein mummokiro- sana. Myös nuoret, sivistyneet naiset käyttävät mielellään manausta, joka tarkoittaa kaiken luojaa, kristinuskon Jumalaa. Jumalahan on näin muodoin luonut myös ydinvoimalaonnettomuudet, biologiset sodat ja immuunikadon. Kun on tiedostanut sen, että on kyse niin hyvän kuin pahan luomisesta, manauksen merkitys muuttuu. Ihminen päästää suustaan mitä sattuu. Suhtautuminen sanoihin on epämääräistä. Ei ihme, että kukaan ei ymmärrä ketään. Kaisa Häkkisen mukaan etymologinen tutkimus paljastaa, että luo- da-verbin alkuperäinen merkitys on on ilmeisesti ollut hdttää, työntää pois. Silti Voi luoja puolustaa paikkaansa klassisuudellaan. Anteliaisuus on aina hyve. Voivotuksella myös suudellaan. Nddon taivaalli- sesti huokaisemana luoja kuulostaa hunajalla täytetyltä kirsikalta hänen taivaallisen kuumien rusohuuliensa välissä. LUOJA VARJELE Pelkältä sa- tedta jumalia tuskin pyydetään varjelemaan. Tässä on jo kovat piipussa. LUSIFEERUS Myös muodoissa Lusifer, Lusifee- 155
rius. Hiemanmahtipontinen, helposti ylitseampuva voimasana, joka toki hätkähdyttää, mutta ei mene aina perille. Kirosana vaatii arvoisensa käyttäjän. Paholaiselle annettiin keskiajalla nimi Ludfer (valontuoja, kointähti). Inspiraatio on saatu raamatusta (Jes. 14:12). Kansa käsitti paholaisen luonnonomaiseksi hahmoksi, joka otti erilaisia muotoja. Niistä suosituimmiksi vakiintuivat pukki, ka- viojalkainen ja ontuva nuorukainen tai mies, siivekäs kaunis nuorukainen, kolmijalkainen hahmo ja kaksipäinen käärme. Ainekset hahmoihin olivat peräisin lähinnä Pania ja satyyreja koskevista kreikkalaisen jumaltaruston käsityksistä. Lucy in the Sky on ymmällään. Vdjo Merikin näyttää tietävän, että lusiminen on melko vdttoa ja ikävystyttävää ajan tappamista ja silmäin palvontaa. Kun viron verbi lusima (työskennellä innokkaasti, ahkerasti), venäjän verbi sluzit (palvella, suorittaa sotapalvelusta) ja suomen verbi lusia (olla vankilassa, lusia vankilassa sakkorangaistuksensa) asetetaan peräkkäin, niiden merkitykset johtavat kauniisti ylevyydestä alas pohjamutiin asti, jossaitse piru sitten nappaakin tähteet kurkkuunsa. Kirosana kaipaa ehkä mausteeksi saatana-etuliitettä. LUSTE Rai-alkuisten ihmisten potentiaali kirosana. Halukas, irstas ja härnäävä. Sukukypsät Raimot ja Raijat ovat erityisen alttiita sortumaan lustee- seen, jos hdssä on pisarakaan maa- laisromantiikkaa. Lusteet ovat tunnetusti raiheiniä. Raiheinät ovat korkeita heiniä, joiden kukinto on kerrannaistähkä; tähkylät ovat lapakossa syijittäin. Vanhanruotsin sana lusterogh on suomeksi lusteruis. Se on valhevilja, vahinkokasvi. On siis sangen onnistunutta suomalaista mainonnansuun- nittelua keksiä naisdeodorantille nimi vahinkokasvin mukaan. Englannin ja ruotsin sana lust tarkoittaa halua, himoa. Lusta on suunta, johon varsinkin magnakivilajit helpoimmin lohkeavat. Sillä tiedolla on suuri merkitys kivilouhinnassa. LÄMMÖLLÄ Tämä 80-luvun muotisana kääntyi itseään vastaan, ja nyt kaikki ovat sille allergisia. Ilmiselvästi avioliiton ulkopuolella syntynyt kirosana- käännynnäinen. Seksipastorina oli muuten terhakkaasti kulissien takana kiroileva Umo Laukkio, perus- positiivinen toisintoimittaja, joka alkujäykkyydestään päästyään jalosti maneerinsa tyylikeinoksi. Hän varmasti katuu tekojaan, sillä läm- möllä-sana on osannut pilata täydd- lisesti lämpimien sanojen käytön intiimissä kanssakäymisessä. Saman pörssiromahdusmaisen inflaation on kokemassa erotiikka, joka väärinkäytettynä sanana uhkaa kulua ulos luontevasta sanastostamme. Ei Pia Nolvi ole eroottinen. Erotiikka tulee sielusta. Pelkät kauniit muodot ovat pelkkää tylsää pomoa, jos sidukkuus jahuumorintajuisuus ovat myöhästyneet junasta. Ei Anna- Kaisa Hermunen de eroottinen. Hän voisi päällepuhuvalla ajattelemattomuudellaan olla mitä mainioin rivi- poliitikko, käsikoreografiallaan mitä ammattitaitoisin kuuroja kliseisillä mielipiteillään mitä tunnollisin peruskoulunopettaja. Ei lottokuponkikaan ole eroottinen, vaikka sitä hypistdlään joka lauantai. Suomalaiseen kansantajuun sopii mainiosti nihilismi, vrt. Kirka. 156
LÄSKI Tosi kammottava kirosana nuorten naisten keskuudessa. Läskiä ei saa talvisin näkyä eikä kesäisin olla, appelsiiniläski murtaa täysin, ja vino läskipino lautasella on jo kuolemaksi - jälkeenpäin. Puolet Suomen tytöistä saisi äkillisen infarktin, jos Samuli Edelmanin rasvaprosentti nousisi yli viidenkymmenen. Vä- hempikin liittäisi, mutta siinä ajassa teinimumt ehtisivät tottua ajatukseen ja vilkuilisivat tarkemmin autonkuljettaja Toni Niemiseen. Tupakoivat pitkätukkaiset rokkarit ovat järjestään aliravittujen näköisiä. Kikalla on läskiä Marilyn Monroen tapaan, mutta sitä on oikeissa paikoissa. Sana on lainattu ruotsista (fläsk). Englannin flesh sen sijaan tarkoittaa lihaa. Saksalaisetkin myöntävät, että tämä sana on vaikea ja sotkuinen selvitettäväksi, mutta saksalaiset eivät olekaan mitään kokkeja. KARUUNLÄSKI Tymäväläinen saattaisi sadatella. PIÄNI LÄSKI Vorssalainen varokeino onkelmiin. Lämmöllä 157
LÖHNÖ Joensuulaista manausperinnettä suppeissa piireissä. Kun näkisi ne piirit. Sielun silmin voisi kuvitella ne kuusitoista punasilmäistä tieto- konefriikkiä, joiden u-käännöstä kumarampi ryhti, sotilaspassia kapeammat hartiat ja Atlanttia märem- mät kainalot ruuhkauttavat esikaupungin Elannon kassan viisi minuuttia ennen sulkemisaikaa. Ulkona on pimeää ja kädessä hemekeittopuik- ki. Kuusitoista Vapahtajan näköistä eläintä mutisee löhnö, kun kassalta loppuu kuittinauha. Finniset, huoli- mattomasd piereskelevät, kaksinkertaiseen paperinenäliinaansa masturboivat puuhamiehet vaihtavat Win- dows-katseita, Mac-apuohjelmia ja popcomisia hiiriä. Uusi nauha saadaan paikalleen. Myöhään yöllä esikaupungin vuokrakenostalojen kuudessatoista ikkunassa palaa pöytälamppu, avonaisista ikkunoista kiiri löhnö, kuusitoista kertaa. Yö saa. LÖRSSY Lööperivärssyjä muutenkin harrastavan mielimanaus. Normaali ö-ki- rosana kaikin lisävarustein. Vain pakki puuttuu. Kuka käyttää lörs- syä? Fotomalli Nina Aution entisestään leveät leukaperät kiertäisivät niskan kautta kolahtaen yhteen, jos hän rupeaisi lörosyilemään. Ei. Tiina Vienon alaleuka kapenisi pituutta jääkiekkomaalin pystytolpaksi asti, jos hän tekisi lörssyt. Laulutaidoiltaan kauniin Anna Hanskin yläham- paat majavoituisivat pysyvästi syvälle alahuulien läpi, jos hän ajattelisikin lörssyä. Sitä paitsi hän on tuikulainen. Ei. Mutta naiskirosana lörssy on. Ehkä Kike Elomaa, Marita Jurva ja Taija Ylitalo voisivat omia sen. Kertokaa sitten. 156
M MAAHINEN Vanhan kansan manaus maanalaisesta pikkukansasta, joka sotkeutuu olennaisesti ihmisten kohtaloihin. Metsän ja maatilkun tuoksu värittää suloisesti tätä jäähtyneen puuron tapaista luomumanausta. Yllättävän hyvin se kyllä mahtuu naamaan. Maahiset ovat ihmisenkaltaisia juhlineen ja aridtoimineen. Maahinen tai vuorenpeikko vd käydä vaihtamassa ruman lapsensa ihmislapseen, ellei kehtoon sujauteta jotain terävää, kunnes vauvan hampaat puhkeavat. Jälkeenpäin se kuulostaa selitykseltä, jolla haluttiin salata epätoivottujen lehtdapsien hylkääminen. Lehmätkin saattavat hävitä parempiin käsiin. Maahisilla on läheinen suhde muurahaisiin, joita joskus epäillään heidän olomuodok- seenkin. Maahisusko perustuu paljolti kansainväliseen käsitykseen käännetystä maailmasta, jossa lainalaisuutemme toimivat päinvastaisesta Jossain sellainen täytyy olla. Priit Pämin Nurinkurin-Nuuti lähti isänsä ehdotuksesta Nurinkurilaan sedän luo kylään. MAAILMA Leena Seppänen Joensuusta määrittelee tämän lähinnä lasten kuullen sopivaksi kirosanaksi. Mahtaisikohan maailma kuitenkin olla hieman mahtaileva lastensadatukseksi? Ennemminkin sen tuntuisi sopivan “kaiken (omistuskaksiossaan) kokeneen” täti-ihmisen murretuille ja ryppyisille kasvoille, kun niin monta asiaa jäi tekemättä ja saamatta, kun elämä kulkikin ohi - juoksuas- kelin. Maailma on iso. Isompaa ei olekaan. Maailmalla käsitetään joko päänsisäistä tai muuten rajattua maailmaa (esimerkiksi eliömaailma), maapalloa tai universumia. Kaikissa vaihtoehddssa se on suhteellisesti ulottuvuuksiltaan niin iso, että selitysyritykset tuntuvat falskeilta ja ajanhukalta. Voihan aina yrittää tehdä vertauksia kolikkopinoilla, jotka ulottuvat niin ja niin monta kertaa maapallon ympäri, mutta ei sellainen vetele, jos kerran koetetaan kuvata jotain sellaista, minkä ymmärtämiseen ihmisen rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä. Sitä on turha itselleen uskotellakaan. Ääretön on tajuamaton juttu. Ei Einsteinkaan siihen pystynyt, hän tunnusti sen itsekin. Sinänsä lasten varauksettomuut- ta, ymmärrystä ja kaikkivoipaisuutta ei kannata epäillä. Maailma sopii lastenkiiosanaksi siinä missä Jukra tai Vittu (vanhempien suostumuksella tai korvien ulkopuolella), mutta semanttisesti se on vähän sama 159
kuin antaisi Pikku-Valtterille leikkikaluksi oikean linja-auton. Murteita suosiville sopivat muodot Voe mualima, Voe mualimata. Maneerinen oppikoulu käytiin lot- tomainoksessa. MAHO Mahosta lehmästä ei ole tiineeksi väkisinkään. Turhan kohdun on elukalla siten syrjäyttänyt valtava maha. Steriili kirosana tämä ei kuitenkaan de, siitä pitää huolen sen agraarinen, lannantuoksuinen soinnikkuus. Tietysti marto ihminen saattaa joskus kärsiä tai katua hedelmättömyyttään. Silloin tämä ahtera kirosana on aina paikallaan. Jos vaikka... Ei nyt sittenkään. MAHOTON Kieliopillisesti sana kuuluu Mahon jengiin, mutta tosiasiassa - ainakin otaksun - kiroilija tarkoittaa Mahdotonta. Kumpi tai kampi, kaksi taustamerkitystä on kirosanoissa aina parempi kuin yksi. Ilman sterili- teettiä tai ilman mahdollisuuksia rupeaajoskus taatusti kirdluttamaan, kun seksin kanssa on vaikeuksia. MAHDOTON Tässä se varmuuden vuoksi on. Kaikki on taivaan alla mahdotonta. MAKSA JA AIVOT Kirosanan lähettivät Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä. Millaista elämänviisautta! Millaista kaukonäköisyyttä! Millaistadämän raadollisuutta! Maksaja aivot ovat ihmisen kolmiyhteys. Miespuolinen ihminen tapaa lisätä siihen vielä elimensä. Uskontunnustuksena se palvelee erinomaisesti manaamisen alkuperäistä tarkoitusta eli avunhuutoa. Koska puolitoistakiloinen maksa on ihmisen suurin rauhanen, se on myös elimistön kemiallinen laboratorio. Se hoitaa melkein kaikki ruumiin paskahommat. Aivot sen sijaan eivät tee muuta kuin fundeeraavat, pitäisikö käskeä kättä tarttumaan kaljapulloon ja nostamaan pullo huulille, vai kuunnella maksaa, joka valittaa. No, maksa on terveellistä, siitä saa rautaa. Ks. Aivo. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön asetuksen 10/92 mukaan manaus lähetetään postitse kaljarokka- ri Dave Lindholmille heti kun hän on toimittanut osoitteensa. D-koon Taavetti jos kukaan on osoittanut erinomaista maksan ja aivojen käyttöä musikaalisella urosellaan. MANAUS Kuin kiroilisi Voi kirosana. Ks. Kirosana. Sitä ennen lue tämä hakusana kiltisti loppuun. Manaus ei nimittäin sellaisenaan toimi alkuunkaan. Se pitää ensin ryöpyttää, maustaa valikoiduin pippurein, paistaa hiilloksella ja jättää yöksi neitsyen tyynyn alle haisemaan, jotta se kypsyisi täyteen raatoonsa. Sitten vasta se voidaan sujauttaa hampaiden välistä tärisyttämään kitarisoja, kaiuttamaan läskinpehmeitä konsonantteja ja paukauttamaan a-kirjain- ten voimalla toisesta suupielestä eetteriin. Indonesialaista aksenttia on syytä välttää, jollei halua leimautua täysin ääliöksi. Raja tulee vastaan, kun manaus-manaus muuttuu mantraksi, käyttäjä zombieksi ja miljöö Hervannaksi. Manata on germaanilaina, jonka ruotsalaisissa versioissa (mana) merkitykset vaihtdevat verbeistä muistuttaa, kehottaa ja pyytää verbeihin vaatia, velkoa ja manata esiin (henkiä). MARJASKARHU Tämä ekokirosana joutaisi vihreitten kierrätyskoppaan. Kolmannen 160
asteen ristikuulustelukaan ei ehkä olisi pahitteeksi. Asento! Villapuse- roiset, rintalihaksittomat ja ituja syövät hum.kandit asettuvat riviin, joka on kiero kuin Kalle Könkkölän häpykarva. Soraäänet ovat niitä hiekkapaperin jyväsiä, joilla Osmo Soininvaaran kalju kiillotetaan, jotta huonosti mustiin rääsyihin pukeutuvat ekonaiset näkisivät peilata ajaessaan kainalokarvojaan vahingossa jalkojensa välistä. Maijaskarhua huudetaan, onko se Seppo Kääriäinen? Hyvät neuvot ovat nyt kalliita, jos yrittää luikerrella irti. Maijaskarhu on maijanpoimijoi- den imeskelykirosana. Ks. Juman- pekka. MARIA Sama kuin marras, joka tarkoittaa kuollutta, kuolevaa, kuolemanennet- tä, kuolemaa. Se on siis tosi stydiä kamaa. Sana on suomalais-ugrilai- sesta kantakielestä suomeen periytynyt indoeurooppalainen laina. Ei luulisi olevan kovin tuskaista kiroilla tuskaansa sanaa, joka vd herättää mielikuvia inhottavista vainajista. Ekspressionistiseksikin kirjailijaksi haukuttu Lauri Haarla on joskus 1900-luvun ensipuoliskolla väsännyt: “Nyt on marta merrassa ja toinen tokeessa” - mitä perkelettä sillä halutaan sanoakin. Martta ja varsinkin Maita (ruots.) viettävät nimipäiviään 26.7. Heprean Martha tarkoittaa valtiatarta. Suomeksi se on kotityranni. Marde on miesmalli. MARTO Marto tarkoittaa steriiliä. Hevosen kaviosta löytyy marto- kehä, martosäde, martoseinämä ja martoantura. MASE Masennusmanaus. Suora välitön ilmoitus ja tilinpäätös. Miksi oikeastaan harmillista takaiskua pitäisi kuitata tämän monimutkaisemmin? Luonnollisesti maseon pehmotäräys. Pahimmassa tapauksessa se lisää tuhkan ripottelua pään päälle ja itse- syyttelevässä itsesäälissä kieriskelyä. Tdpuminen vie aina aikansa. Ranskalainen Nobel-kitjailija Anatole France on kiijoittanut: Oppikaa kärsimään! Kun kärsii hyvin, kärsii vähemmän. Johann Wolfgang von Goethe myös lohduttaa: Mahdottomissa asioissa on vain harvoin epätoivo paikallaan, vaikeissa ei koskaan. Joskus masennukseen olisi syytäkin. Saksalainen runoilija Friedrich Hebbel mutisi kuolinvuoteellaan saadessaan tiedon Schiller-palkin- nosta: Milloin meiltä puuttuu viini, milloin malja. Suomalaiset ovat aina kunniakkaasti pärjänneet kansainvälisissä itsemurhatilastoissa. Huhtikuu on kuukausista julmin. Paras lääke päästä irti masennuksesta on olla ildnen. MATKU KUKKAPÄÄ LETKU JA KOJO Suuntanumero on 916. Tällainen rimssumanaus toimii musikaalisilta shakin ystäviltä verrattoman juohe- vasti, kun ratsu laukkaa laudalla ja lähetti vie muutakin kuin trattoja tai perintälaskuja. Toimivuutta edistää rimssun laulaminen jollakin tunnetulla kansansävelmällä. Shakkikd- loa d tarvita, kun jokaisen dramaattisen siirron jälkeen vastapeluri pelästytetään tällä loitsulla puolikuo- liaaksi; hän tekee ratkaisevan virheen ja häviää. Shakissa jos missään yksikin virhe katkaisee kaulan jalaa- kista. Kyllä Jouni Yrjölä olisi nyt ihmeissään. Hämäläisten pikkukuntien hyökkäys on toiselta nimeltään nimzo-forssalainen avaus. 161
MATO Kirosana kiemurtelee paremmin Jos sen eteen liittää jonkin ruman sanan veturiksi. Mato Valtonen on oiva pullakuskiksi. Yksi jos toinenkin taloustieteilijä innostuu kehittelemään uusia matokuureja talouden saattamiseksi kuntoon, mutta kukaan heistä ei mainitse halaistua kiroilun lisäämästä taistelutahdosta. Jos meillä olisi taas kiroileva presidentti, kaikki sujuisi kuin rasvattu. Turha uikutus lakkaisi. Miehet tekisivät töitä. Naiset ovat tehneet töitä aina. Mato-sanueessa merkitykset vaihtelevat eri kielissä madoista ja toukista pieniin käärmeisiin. Arvellaan, että sana matikka, joka on mateen toinen nimimuoto, olisi samaa juurta. Myös muinaisintian mathuna- Qude) on samaa sukua. Alkumerkitys on todennäköisesti ollut pureva, kalvava tuhohyönteinen. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön määräyksestä (asetus 10/92) manaus on myönnetty Repolan big bossin Tauno Matomäen työsuhde- kirosanaksi. Leasing-sopimus kestää aina yhden presidentin vaalikauden kerrallaan. Ks. Liero, Pemamato. MELTO Vätysmäinen kirosana, joka vaatii kiioilijalta saniaiseksi pehmennyttä selkärankaa. Sinänsä käytettävä, sillä kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä se alkujaan tarkoittaa. Kaikkiin kirosanoihin voidaan nimittäin soveltaa yhtälö, jolla pystytään ratkaisemaan sen käyttöaste. Mitä vieraampi sana on, sitä suurempi kirosanallinen tut- tuushakuisuus sillä on. Riittää, että tietyt äänteet ja tietyt assosiaatiot ovat paikallaan. Melto tarkoittaa metallista puhuttaessa pehmeää, taipuisaa, taottavaksi sopivaa. Luonteesta ja mielenlaadusta puhuttaessa se tarkoittaa nah- jusmaista, saamatonta, pehmoa, hentomielistä. Malto on kasvin kas- visolukko, pehmeä osa. Ruotsin smälta tarkoittaa sulatetta tai sulattaa, sulaa. MENGELE Kirosana kuuluisan, koko lääketieteen uudistaneen natsilääkärin mukaan. Lääkärillä oli ikioma praktiikka seuduilla, joissa sairaus- ja kuolintilastot olivat poikkeuksellisen suuret. Paras Josif Mengeleistä on ollut Gregory Peck tai Anthony Perkins, riippuen elokuvaroolista. Natsien vanhoista sotahirviöistä saa kätevästi pelottavia kirosanoja, ellei satu olemaan äärioikeistolainen uusnatsi. Dachaun keskitysleirin komentaja Adolf Eichmann teloitettiin sen jälkeen, kun israelilaiset jäljittivät hänet Aigentiinasta 60- luvulla. Herman Göring popsi myrk- kykapselin liittoutuneiden sellissä ennen NUrnbergin sotaoikeuden- käyntiä. “Marseillesin teurastaja” sai elinkautisen Ranskassa 70-luvulla. Hitlerin yksityissihteerinäkin toiminut, mutta muuten vaikutusvallaltaan vähäinen Rudolf Hess oli pitkään berliiniläisen Spandaun vankilan ainoa asukki, kunnes kuoli elinkautisesta Hakusanassa Himmeli kerrotaan Reichsflihrer-SS Heinrich Himmlerin lopusta. Ks. myös Hitler, Natsi Jos aijalaisuus ei kiehdo, Ugandasta löytyy aina presidentti Idi Amin. Toinen musta kirosana voisi ollaKeski-Afrikan Tasavallan itsek- ruunattu keisari Bokasa. Irakin Saddam Hussein kävisi sekä etu- että sukunimiltään kirosanaksi, ellei minun pitäisi pelätä Saiman Rushdien kohtaloa. Husseinin kunniaksi on kuitenkin sanottava, että hän selviytyi Persianlahden sodasta elävänä. 162
USA:n presidentti George Bush taas on jo entinen presidentti. Antti Penttisen mukaan sotilasslangissa mengelellä tarkoitetaan Kadettikoulun lääkäriä, vankilaslangis- sa Leo Lipsosen mukaan lääkäriä. MERDE Paska ranskaksi. Anni Länsmansin mukaan paljon käytössä Siltakylässä. On tietysti hienostunutta kiroilla ranskaksi, mutta vain siinä mielessä, että näkee paskassa jotain hienostunutta. Paska on paska vaikka kroa- tiaksi kiroilisi. Kielellisiä paskanta- jia ovat kadut tulvillaan; koirat sentään jättävät merkkejä. On se helvetin kumma, kun pitää kiroillessakin keikaroida kuin hörökorvainen prinssi. Eikö supisuomalainen vanha perinteinen ruskea höyryävä paska riitä, kun pitää keksiä kaiken maailman poppaskonsteja ja kiertoilmaisuja, vai eikö arvon ylikoulutettu työtön viitsi liata käsiään kunnon suomalaiseen paskaan? Merde! Kaikkea sitä kuulee! Eivät ranska- laisetkaan kiroile noijaksi. Nyt kasvot peiliin ja kysymys itseltä: olenko suomalainen vai joku käkkäräpäi- nen viininlitkijä patonkiperse normanni? Eihän ranskalaisista ollut sodassakaan mihinkään. Heillä olisi paljon oppimista meiltä. Me ei alennuta merdeihin, meillä on paska. Ks. Shit MERSU Kauniimman sukupuolen joensuu- laiskolmikon merkityksetön sana, joka syntyi vahingossa sanojen seotessa. Vähällä rahalla (eli aivotyöhön satsaamalla) mersusta saa helposti esiin persettä, virsua, pillua ja perkelettä. Ainoastaan mersun tuo- temerkkitunnettuus häiritsee sanan oikeaoppista kirofonetiikkaa. Niin se Mercedez-Benz syntyi myös: sanojen seotessa. Saksalainen insinööri, keksijä ja yrityspomo Gottlieb Wilhelm Daimler (1835- 1900) työskenteli yli 130 vuotta sitten ja siitä eteenpäin bensamootto- rdden parissa. Hän kehitti ottomoot- torin saijavalmistusasteelle. Yhdessä Wilhelm Maybachin kanssa hän väsäsi hehkuputkisytytyksen puurakenteiseen ajoneuvoon vuonna 1885. Hän oli siis silloin kaksikymppinen (tiedoksi nykyinsinööreille, jotka saavat aikaan vain kapulakieltä). Vuosisadan loppua kohti sylinterien määrä lisääntyi ensin kahteen, sitten neljään. Vuonna 1899Daimlerin auto voitti Nizzan kisat. Kilpa-auton rakentamiseen innostuneen insinööri Jellinekin tyttären etunimen mukaan mopiili nimettiin Mercedeksi. Maailman vanhin autoteollisuusyhtiö Daimler-Benz AG muodostettiin vuonna 1926 yhdistämällä nämä stuttgaitilaiset ja mannheimilaiset firmat kimppaan. Nykyisin auton tunnistaa puolen millin yli helposti kipuavasta hintalapusta. Mercedes on myös kaupunki Uruguay n lounaisosas sä Rio Negron varrella. Mersenaari tarkoittaa palkkasoturia. Olympiakultaa painineen Jouko Salomäen mersusta viillettiin renkaat hajalle Nurmossa talon parkkipaikalla 22.10.92 vastaisena yönä (IS 23.10.92). Salomäen mukaan “vähän tarttis pesäpallomailaa käyttää”. Hän myös arveli, että joku ehkä mieli painia hänen kanssaan. Voi voi, huligaaniparkaa: jos luet tämän, tiedät, että päiväsi ovat luetut, ellet tunnusta tekojasi. Jouko Salomäelle nimittäin myönnetään Suomen Ki- rosanasäätiön Virallinen Perkele- mitali. METRO Jo maanalaisuutensa vuoksi metro 163
sopii yhä mukavan kiinteäksi kirosanaksi erityisesti virkamiesten suussa. Helsingin Sanomain toimittaja Olli Pohjanpalo tiivisti 2.8.1992 otsikossaan metron kirosanasta kansan suosikiksi. Pääkaupunkimme myyränpeliä ruvettiin ideoimaan jo 50-luvun alussa, ja suunnittelu alkoi sen puolivälin jälkeen. Päätös metron rakentamisesta nuijittiin kasaan vuonna 1969 vasemmiston kannatuksella, oikeiston vastustuksella ja keskustan pelkästään ihme- tellessä, mitä on metro, miltä se maistuu ja voiko sen pestä kiijopyy- kissä. Tästä perityypillisestä suomalaisesta huopaamisesta johtuen metro avattiin kulkevan kansan käyttöön vasta kesällä 1982, ja nykyään on Espoon vuoro kiukutella, kenellä poliitikolla on suurimmat munat. Noina sosialistuvina vuosikymmeninä metrosta riitti jatkuvasti kielteistä uutisoitavaa. Rahan olisi voinut käyttää parempaankin tarkoitukseen, ammattivalittajat marisivat, esimerkiksi lauantaimakkaraan ja pullaan. Eikä myyrä kansan suosikkina tietenkään kelvannut maanalaisen tunnukseksi. Byrokraatit ja lahjojat (Siemens, Strömberg) polttivat sopan lopullisesti pohjaan. Suurin sankari oli tietysti metrotoimiston pomo Unto Valtanen, joka peräti myönsi ottaneensa vastaan 180 000 maikkaa käteistä sekä “autokuormallisen kodinkoneita". Vähemmästäkin kiinnijäämisestä tekee mieli kirota oma työnantajansa. Herodotos keksi historian lisäksi käyttää teksteissään sanaa metröpo- lis, joka muodostuu sanoista meter (äiti) ja pölis (kaupunki). Kreikankielen metra merkitsee kohtua. Englannin metropolis oli maakunta- piispan istuin di virkapaikka. Metro on lyhennys sanoista Metropolitan Railway. Käyttämällä metroa etuliitteellä saadaan monesta euforistisestakin kirosanasta synkän matalaprofiilinen. Alatyylissä kun pysytään, kanssamatkustajien hampaat saadaan hdposti takertumaan kitalakeen sellaisilla ilmauksilla kuin Metrokyr- pä, Metropillu tai Metroperse. Onhan kiroilu pitkälle luovien ja persoonallisten ihmisten leikkiä. Mittojaan miehekäsäänisempi Hdkki Kahila on ollut isäntänä keskusteluohjelmassa Metro. Matties- ko Hytösen mielestä se epäonnistui. Metra syntyi vuonna 1990 Wärt- silän fuusioituessa Lohja Oy:hyn, jonka toimintayksiköt irtautuivat Metrasta vuonna 1992 Partek Oy:hyn. Metran alle jäivät edelleen Sanitec, Diesel ja Security. Talous- elämä-lehden mukaan Metran suurin omistajaryhmittymä on Ehrnroothien suku lähinnä S YP:in ja Fiskarsin kautta. METSÄSIAN JULMA AISA Jukka Uhlgr6n Lohjalta tuntee luon- toeläinten anatomiaa. Metsäsian julma aisa on luonnonkirosana, se ei saastuta, joten suutakaan ei tarvitse pestä saippualla. Seksuaalivärittd- senä virkemanauksena tämä tapaus rullaa kivasti. Se on riittävästi mielikuvitusta kiihottava ja shokkiarvol- taan mummoja järkyttävä. Kuka panisi pahakseen, jos se vähän pa- hottaisikin hermoherkkiä? Kyse on kiroilusta eikä anteeksipyytelystä. Metsäsian julma aisa on osa hy- vinpukeutuvien rouvien fantasia- maailmaa. Yläluokkalaiset eivät jää luokalleen luokattomilla puuhillaan, jos kyse on talouspetoksista - sen sijaan seksipetokset vain lisäävät sini verisyyttä. Mideen tulevat vampyyrit, vanhat linnat, kirjailija D. H. Lawrence ja casanovalainen nais- tenkaataja Pertti Ylermi Lindgren. 164
Kreivimmeon sutkauttanut valmiiksi suunnittelemastaan hautakivestä, että se tehtäisiin Öölannin kivestä peniksen muotoon ja siihen kirjoitettaisiin: Arvoisa yleisö! Tässä Kreivi täyttää viimeisen reikänsä. Metsäsika on mäyrä. Konkreettisessa alkumerkityksessään julma tarkoittaa suurta, kookasta; raakaa, säälimättömän ankaraa. Jabalttilaina aisahan on slangissa se mustamak- kara, joka roikkuu muidenkin kuin tamperelaisten ja neekereiden haarojen välissä. Yhdistelemällä samaan tapaan kummallinen eläin, provosoiva adjektiivi ja hävytön ruumiinosa saadaan pystyyn mitä riemunkirjavim- pia manauksia, joita voi ehtoolla tarjoilla elämänkumppanilleen arjen piristykseksi. Vrt. Hirven kalut sentään. METTIÄINEN Tyttöjen kirosana. Mettiäinen eli mettinen on mehiläinen, kimalainen. Luultavasti sanassa kiehtoo sen alkuosan metsäläisyys, raaka maskuliinisuus, joka sanan lopussa kuiten165 kin lysähtää naisellisen turvattomas- ti käsivarsille kuin viikon vanha sanomalehti. Kesymehiläinen (Apis mellifica) lienee kotoisin Etelä-Aasiasta. Sen merkitys hunajantuottajana ja pölyttäjänä on korvaamaton. Sosiaaliselta käyttäytymiseltään se lukeutuu hyönteismaailman huippuun. Mehiläiset ovat kuuluja tanssikie- lestään. Äke Blomqvistin tanssikoulunkin opetusskaala jää siitä jälkeen kuin pieru hiekkaan. Ei auta Jorma Uotisen hirvenloikka pahvilaatikon sisällä, ei Sanna Kekäläisen voitai- kinarullaus maton sisällä, kun mehiläinen näyttää vähän jöötä, miten elekieli pelaaja pylly pyörii. Mehiläinen on johdettu tosi vanhasta sanasta mesi (hunaja). Sanonta kuunnella mettiäisiä tarkoittaa olla pökerryksissä. Nobel-Sillan pään mukaan pienikokoinen mettiäinen hyrisi ja hamusi kanervan latvasta toiseen. Vieläkö haluat kiroilla met- tiäistä, vieläkö lapsettaa? MIEDOT MAKAROONIT Katariina Haukirauman Ruotsista
lähettämä esimerkki tyypillisestä hupikirosanasta Alkuriimityksellä voidaan keittää kokoon mitä hauskimpia yhdistelmämanauksia. Tässä on riittänyt pelkkä ämmä-alkui- suus, ja se toimii. Vaikka touhu tällä systeemillä menee helposti saijaku- vakircälun puolelle, siinä on omat etunsa. Paitsi että se kasvattaa käyttäjän mielikuvitusta kiroilumaail- massa, se myös luo positiivisuutta ja ylipäätään myönteisiä asenteita paskani aisiinkin asioihin. Loppujen lopuksi kaikelle voidaan nauraa. Ei ole totta, että edes suomalaisille jotkut asiat olisivat vielä pyhiä. Mitä sarkastisempi, mitä mustemmalla huumorintajulla varustettu luonneon, sitä haasteellisen!paa näennäisesti lohduton kaamoselämä on. Hyökkäys on paras puolustus. Ei kun kiroilemaan ja valloittamaan! MIERO Miero tarkoittaa kodin ulkopuolella olevaa maailmaa, myös vieraita. Sanonnasta joutua mieron tielle päätellen sana on lokeroitu kerjuu- osastoon. Käsitteellistämällä sana päästään nopeasti kiroilun lavealle polulle. Alkuperäinen merkitys hämärtyy ja toisto kasaa puhtia. Samoin on käynyt Jumalaudassa, joka on sentään yksi viidestä pääkirosanasta. Jo tästä tajutaan, että tärkeintä ei ole sisältö, vaan ulkoasu. Varsinkin latinalaisessa kulttuurissa pyhänä pidetty äitikin on pelkkä kirosana, kun sen huutamiseen satsataan riittävästi vihaa ja angstia. Miero on peräisin venäjän sanasta mir (maailma, rauha, ihmiskunta, kyläyhteisö). Alkumerkitys oli rauha. Vastaava sana on liettuassa mie- ras, latviassa miers. Koska suku on aina pieni, miero-sanan serkku on mieluinen-sana Pasifistinen kirosana? Ei ikinä! MIINA Käyttökelpoinen pehmokirosana tilanteisiin, joissa huomaa töpänneensä. Yksinkertaisimmassa tapauksessa manaus korvaa Voihan paskan, kun on astunut vahingossa koiranpaskan päälle. Sotilaalliselta merkitykseltään miina on veden pinnalle tai pinnan alle tai maahan asetettu tavallisesti kosketuksesta räjähtävä räjähdyspa- nos. Aluksi sotilaat kaivoivat käytäviä vihollisten linnojen alleja pistivät luolan perälle pommin. Eläintieteessä miina on käytävä tai ontelo, joita (lehti)miinaajien toukat nakertavat kasvien lehtiin. Mittayksikkönä miina on sekä itämaista alkuperää oleva muinaiskreikkalainen painoja rahayksikkö (1/60 talenttia tai 100 drakhmaa) että uuskreikkalainen painomitta (1500 drakhmaa = 1,5 kg). Miina on tullut kotimaahamme keltin kielestä ruotsin kautta Veijo Meri tietää lisäksi, että miina on 1600-luvulta tunnettu sana, ranskassa mine (malmisuoni, kaivoskäytä- vä, maan alle kaivettu tunneli). On hyvä asia, että tietää kaikenlaisia asioita Ettei ihan tyhmäksi luulla. Haluatko muuten kuulla vitsin? Siinä tapauksessa ks. Jumprahuiti. MIKÄ MÄIHÄ Epäonnisen tuskainen valitus. Hipoo jo kirosanani ääritelmän ulkorajaa Kiroilun hyvää sanomaa eli ma- nausevankeliumia edistää kuitenkin se, että välilyönti sanojen välissä häivytetään. Yhtenä sanana sadateltuna Mikämäihä kuulostaa jo paremmalta. Jotkuthan kiroilevat aina, sanovat mitä tahansa. Siihen riittää usein vain kiukkuinen pärstäläpi ja 166
rahea määkinä-ääni. Aina ei hirviä edes kuunnella. Mäihä on jälsi. Se on puiden, varsinkin männyn kuoren alla keväällä erityisen runsaana esiintyvä pehmeä, nesteinen kerros. Joskus myös juureksesta tai hedelmästä kaavittua raastetta kutsutaan mäihäksi. Kulta, haluatko porkkelimäi- hää läskimöösin kanssa? Versioihin voi satsata mäihän synonyymeilla, esimerkiksi Mikä tuuri. Imatralaista kirousperinnettä edustaa muoto Voi älytön mäihä. MOI SUN ROIKKUVILLE Lasitehtaan Duunari on lähtenyt liki solvauslinjalle tällä tervehtivällä kirosanalla, jonka iloisuus- tai kat- keruussävy määrittelee manaustehon ja käyttötavan. Korvaamalla moi- sanan voi-sanalla päästään lähemmäksi perimmäistä totuutta. Kun on kiroilun aika, parempi säälitdlä toisten munia kuin tervehtiä niitä kaikella ilolla. Se olisi jo sangen epäilyttävää, ellei kyseessä ole naisen suusta päässyt huudahdus. Miehet jättäköön manauksen rauhaan aina- kinjulkisesti. Horn okirosanaksi tämä kyllä käy. Ks. sukulaismuoto Hei sun heiluville. MOKA Jälleen tyypillinen omien virheiden tai erehdysten psyykkiseen hyvittämiseen soveltuva paikkaajamanaus. Käsitteellistymisprosessi on kuitenkin jo hyvässä jamassa. Tarvittaessa lausutaan muodossa moga. Moka on helppotajuinen slangisana, sekä virheen (tai munauksen tai fiban) että tyhmän (tai torven tai pimeen) synonyymina. Englannin verbi mock tarkoittaa pilkkaamista, tyhjäksi tekemistä; pilkkaa, pilkan kohdetta. Saksasta löytyy samamer- kityksinen verbi mokieren. Ranskan moquette tarkoittaa kepposta, met- sästyksessä käytettävää linnunkuvaa, vähän bulvaanin tapaan. Mokantti tarkoittaa pilkallista,
ivallista. Moca on pikkukaupunki sekä Dominikaanisen tasavallan Cibaon laaksossa että Pueito Ricon luoteiskolkassa. Ks. Fiba. MOOLOK Vaikka moolokia kiroileva näyttää pullistelevine poskineen lähinnä surkuhupaisalta, sanasta irtoaa voimaa ja taustaa ihan tarpeeksi. Jos muuten ujostuttaa, levitä sanan päälle ensin vähän voita, ja hämäläistä vielä koko pettu: Voi moolokki. Moolok oli seemiläinen jumala, jota palvottiin ihmisuhreilla, ajoittain jopa Israelissa asti. Varsinkin esikoiset maistuivat sille kummasti. Nimi tulee heprean sanasta Molek, joten näin molekyylitasolla voidaan olettaa, ettei epäjumala ollut kovinkaan massiivinen. Ehkä sen ajan sivarit kuitenkin pelkäsivät. Videotaiteilija Hannu Puttosen mielestä teknomusiikki on 90-luvun kulttuurinen katalysaattori, sulaut- taja, Moolokin kita. Mowgli on puhunut. Kuvakielessä moolok on uhreja vaativa, hävittävä voima. Eläinten joukosta löytyvä moolok on eräs australialainen piikkihflntälisko, piikki piru. MOOSES Jumalien, jeesusten, juutasten ja kavereiden joukkoon mahtuu tätä nykyä Mooseskin. Luultavasti jokainen pyhimyksentapainen saattaisi jo loukkaantuakin, ellei häntä mahdutettaisi mukaan kirosanojen kunnioitettavaan joukkoon. Se on selvä hierarkkinen nousu arvoasteikossa, kulttuurisosiaalisen uran seuraava askel Suomalaiset nykyjulk- kikset saavat olla vain ylpeitä siitä, että pääsevät ikuistetuksi kirosana- luetteloon. Ks. Kitka. Mooses on yksi Vanhan testamentin rajuimmista jätkistä. Partaheppu syntyi Egyptissä siihen aikaan, kun heprealaisia poikalapsia pistettiin spagetin jalihakastikkeen joukkoon. Helppohan hänen oli selviytyä, sillä Jumala oli hänen hyvä kaverinsa. Suhteilla selviää aina. Hän pääsi prinsessan ottopojaksi. Prinsessan nimestä ei olla varmoja: se oli joko Termutis tai Merris. Näin Mooses (Niilin poika) pääsi hovielämän makuun. Hän tutustui kuninkaallisiin bileisiin, uskonnolliseen loistoon ja aikansa kirjallisuuteen ja taiteeseen. Silloin ei vielä ollut Laila Hietamiestä, Kikkaa tai Rosa Likso- mia. Onneksi. Vähitellen Moosesta alkoi risoa, mutta tuskin siksi, että Egyptistä puuttui karaoke. Nelikymppisenähän teki valinnan ja kieltäytyi kuninkaan tyttärenpojan arvosta. Seurasi pako erämaahan. Hulluhan se tyyppi di! Jumala antoi hänelle hyvän totovih- jeen: jo6 pelastat heimolaisesi Egyptin orjuudesta, saat kymmenen käskyä. Ja Mooses sai. Monty Pythonin mukaan käskyjä oli alun perin viisitoista, mutta se saatanan tunari pudotti yhden kolmesta kivitaulusta maahan sen tuhannen sirpaleiksi. Historiallisen tutkimuksen mukaan vaka vanha Mooses ei ollut Israelin kansan perustaja, mutta hänen toiminnallaan on ollut suuri merkitys Israelin uskonnolle, varsinkin yksijumalaisuudelle (Jahve). Juutalaiset arvostavat häntä lain eli tooran antajana Messiaan edelläkävijäksi tai uudestaan eloon heränneeksi Messi- aaksi. Mooses löytyi ennen Suomen almanakasta syyskuun 4. päivältä, kunnes sen korvasi vuonna 1950 Ansa. Oli miten oli, Mooses on aina Mooses. Totta mooses. 166
MOSKA Ylijäämämanaus noottikriisin ajoilta, silloin kun itänaapuria vielä pelättiin. Levätköön Urho Kekkonen rauhassa. Menkööt Juhani Suomi, Hannu Rautkallio, Max Jacobson, Tuomo Polvinen ja Sakari Virkkunen kotiinsa vaikka kokoamaan len- tokonekoottavia. Moska jää jäljelle, se tarkistaa paikalladevien taskut ja kerää verot. Moska on kiropoliiti- kon arkkityyppi, sarvet ja hampaat on jo moneen kertaan vaihdettu varaosiin. Veijo Meren mukaan ruotsin Hälsinglandin ja Länsi-Pohjan murteissa mäsk, mosk, musk tarkoittavat rojua, jätteitä ja heinänrippeitä, joita eläimet kieltäytyvät syömästä. Norjan musk ja muska (murut, sotkuinen massa) tuovat mieleen myskin ja Babitzinin rokkaiimimmin. Hei, etymologiahan on helppoa! Lähin Spectrumista löytyvä sana on moskeija, jolla ei kyllä voi olla mitään tekemistä koko asian kanssa. MOSKURIN PASKA Yksi helposti mieleen jäävistä manauksista. Jo tämä pistää niin äreäksi, että rupeaa kiroiluttamaan. Ansaittu persoonallisuus on aina kirosanalle voitoksi. Aluksi tämä vieraalta, jopa hankalalta tuntuva sana kuluu nopeasti suussa sopivaksi ja joskus paremmin istuvaksi kuin omat kokoproteesit. Ilman leukoja tästäkään ei tietenkään tulisi mitään. Eero Järventausta kertoo kartanon työväen lasten keskinäisestä sanasodasta. Muonamiehen poika sanoi trekoosmestarin pojalle: “Ei sun isäs o eres kunnon tyämiäs, ku se ov vaam plokkaamasa paskaruahoja räätikkämaasta, mutta mun isäni tekee oikeeta tyätä.” Siihen puutarhurin poika: “Tehköön sun isäs, mitä hän sattuu osaan, mutta sää et o eres moskuri, sää ok ku pelkkä mosku- rim paska!” Vuosikausia poikien keskuudessa kulki kirosanana mos- kurin paska. “Hyi olkoon, ku taas moskurim paska haisee!” huusivat kansakouluoppilaat muonamiehen pojan tullessa sisään luokkaan. Toinen esimerkki: “Voi moskurim paska, ku kartanoin pelto kasvaa!” Arvaatko jo, mitä moskuri tarkoittaa? MOUKKU Hyvätapaisten ihmisten lievä voimasana. Konnankoukkuja kahdelle. Moukantuuria arkikiroilijan puhdetöissä. Periytymätön, kompasteinen ja sisäänpäinkasvava apumanaus tilaisuuksiin, joissa miehistä kuntoa ei juuri mittailla. Moukku tarkoittaa iskua tai viina- ryyppyä. Sisarsana möykky on suh- teellisen iso ja muodoton möhkäle. Toisaalta moukku taikoittaa täyttä mahaa, möykky suurta limppua, alun perin kalan mäti- tai maitipussia. Kyseessä lienee skandinaavinen laina. Nykynoijan mauk on se nestemäärä, johon jauhot sekoitetaan, kun tehdään puuroa, velliä ja kastiketta. Islannin mauk tarkoittaa velliä, ruo- kaseosta. Samaan perheeseen kuuluu ruotsin sana pehmeä (mjuk). MUKKU Tulee lauseenalusta Mutta kun (Niin mutta). Vitun tapaan välimeikkiä muistuttava, lähes tahdosta riippumaton lauseenalkumanaus, jotakäyt- tävät haluavat aina sanoa viimeisen sanan. He luulevat olevansa aina oikeassa ja tietävänsä kaikesta enemmän. Mukku on virus, joka tarttuu huomaamattoman helposti ihmisestä toiseen, erityisesti vakinaisissa kontaktipinnoissa (parisuhde, työympäristö, ystäväpiiri). Inhottava, epäluotettava, kaltoin kohteleva ki169
rosana, joka tuo mieleen kulttukir- jailija William S. Burroughsin mugwupit. Mainittakoon, että David Cronenberg ohjasi täysin tyhjänpäiväisen elokuvan Burroughsin Alastomasta lounaasta. Taideteollisuuden valtionpalkinnon 27.10.92 saanut graafikko Tarmo Koivisto lanseerasi Mämmilä- saijakuvassaan aikoinaan hahmon nimeltä muslimi-Mukku. Karjalan mukka tarkoittaa mutkaa, samoin aunuksen mutku. Ironi- simmissa tapauksissa mukku on äl- lävikaisten mulkku. MULATTI Tunneperäiseen ulkomaalaisvihaan perustuva manaus. Alemman sosiaaliluokan vähäisempää akateemista koulutusta vaativa käyttäjäkunta heittelee mulattia kuin eläinrääkkää- jä kissaa pitkin seiniä, vilpittömästi iloiten ja seuraksia aina tajuamatta. Sinänsä kirosanan elämänkaareen kuuluukin alkuperäisen merkityksen häivyttyminen. Mulatti on valkoihoisen ja neekerin yhdistelmä. Se usein myös yleisnimitys epämääräisille ulkomaalaisille, somaleille ja arabeille, jotka muuttavat Suomeen ja “vievät parhaat vuokra-asunnot, työpaikat ja sosiaali varat” meikäläisten työttömien nenän edestä. Pakolaisvastaisuus on tämän ajan ilmiöitä. Kansallisuustunnon nousu on ympäri Eurooppaa synnyttää sotia Mulkku pr ivat KÄTTE^ KieatTry r 170
ja ja uusia itsenäistyneitä valtioita. Sodat aiheuttavat pakolaisten virran elintasomaihin. Suomessa viitaa on yritetty hysteerisyyteen asti pitää kurissa. Tampereen polttopullonhei- toista ja Nastolan joukkotappeluista poliisiviranomaiset ja sosiologit ovat ihmetelleet, voiko syy olla suomalaisten sisäsyntyisessä rasistisuudessa vai talouslaman herättämässä ulkomaalais vihassa. Turvallisuussel- vityksessäkuitenkin ilmeni tosiasialliseksi syyksi suomalaismiesten kateus. Jätkät eivät yksinkertaisesti halua ulkomaalaisten tulevan ja vievän ärsyttävän helpon näköisesti parhaat naiset päältä. Ks. Jutsku, Nekrunsomali, Ryssä. MULKKU Peniksen synonyymi, hävytön solvaus ja raskasmielinen kirosana. Ei vielä kovin kulunut ; aina se raikkaudessaan vitun voittaa. Hyvin irtonainen sana; sen voi liukkaasti luikauttaa, vaikka olisi ollut juomatta kahdeksan päivää. Ei neekerikäyttöön. Mulkku on viron ja liivin kielessä veräjä. Mutta kuunnelkaapas tätä! Asialla on Veijo Meri, jonka “kirjallisuuskriitikko” Vesa Karonen määrittää Suomen parhaaksi ja hauskimmaksi esseistiksi otsikoituaan “kirja-arvostelunsa” ensin lauseella Meri on paras (HS 6.8.92). Viipurilaisuk- ko etymologioi mulkku-sanaa freu- dilaisittain varsin kiinnostavasti Sanojen synty -teoksessaan: Millainen on veräjä yksinkertaisimmillaan? Riuku jpka työnnetään tolpan reikään. MULKUN MARKKA Seinäjokelainen Sinikka Savanheimo on lähettänyt muodon Voi ny mulukun markka. MULKERO Mulkkua vaaleanpunaisessa paketissa, ettei näy liikaa lahkeesta eikä kärvennä uskovaisen tädin korvalehteä. Kovasti pidetty M-manaus. MULKQVIST Erittäin yleinen ruotsalainen sukunimi, hehe. Mulk- qvist sopii kirosanaksi, kun henkistä tuskaa halutaan lievittää alistavaa itsetuntoa kohottamalla. MULKVISTI Suomennettu versio erittäin yleisestä ruotsalaisesta sukunimestä. ...MULKKU Tavanomainen kiropääte yhdistelmissä. Karkeutensa, notkeutensa ja sinappimaisen tuimuutensa vuoksi se yleensä myös tehoaa. Kenpä tah- tois olla mulkku? laulaa Hector tietämättä, että moni lehtimies, poliitikkoja virkamies tahtoo olla mulkku. ALIKULKUMULKKU Vitsiniekan erikoisuus. Vastaavia voi omalaatuisella mielikuvituksella keksiä sadoittain lisää. HAPEROMULKKU Pahasti on päässyt kuivumaan. JÄÄTELÖMULKKU Naisten suosima makea manaus. KUNNANTALONMULKKU Alikulkuni uikun tapaan ennakkoluulotonta kiroasennetta vaativa rähjänne. PASSIPOLIISI, KASTEMATO JA PUUMULKKU Pia Määttäsen mukaan 60-luvun Lohjalla vaikutti tamperelaisiksi, joka tiukan paikan tullen luetteli noin 4 1/2 minuuttia niitä tavanomaisia apusanoja ja lopetti rimpsun sanoihin Passipoliisi, kastemato ja puumulkku. Silloin viimeistään alaiset lakosivat, eikä kukaan ikuna tullut kysyneeksi, mistä moinen oivallus oli kotoisin. PELTIMULKKU Parempaa sotisopaa mieskiroilijan on vaikea keksiä. PUMPULIMULKKU Vantaalainen Maija Autti kehottaa käyttämään 171
sanaa erityisesti miesvaltaisessa työympäristössä, kun kaikki miehet pitäisi pirun periä. RASVAMULKKU (Ks.) Rahka- vitun vastakohta, erittäin turmiollinen kolesterolipaukku. SONTAMULKKU Oho, nyt meni väärään reikään, homo! Ks. Sonta. SULKKUMULKKU Taitaa oUa laite solmussa. Ei heru, ei tipu. VITUN MULKKU Heteron omistusoikeus. Ks. Vitun... MULLI Lehmänsukuinen kirosana, joka hykerryttävästi muistuttaa kullia. Valkoisen elämäneliksiirin sijasta se vain ampuu liukumiinoja. Ai jäi jäi. Katso aina, mihin jalkasi laitat. Seuraava askeleesi voi johtaa kol- mois-lutziin. Mulli eli mullikka (tai Kalevalan m ullukka) on toisella vuodella oleva vasikka, hieho, nuori sonni, nautaeläin. Mulli on johdettu sanasta muu ja alun perin se on ehkä tarkoittanut edellisvuotista tai viimevuotista. Agricolan ja Gananderin muulloin tarkoitti viime vuonna. Sama merkitys on lyydialaisten mulloi- ja viron mullu-sanalla. Mullin voi kohdata toisinaan omalla ruokalautasellaan. Teurastaja tainnuttaa naudan tainnutuspis- toolilla, jolloin räjähdyspanos työntää metallipuikon aivoihin. Veren- laskun jälkeen naudalta irrotetaan pää ja nauta nyljetään. Hyvät osat otetaan talteen, vähän huonommat siirretään syrjään rehuksi ja loput heitetään huit helvettiin. Kaikki tapahtuu eläinlääkärin valvonnassa. Kauppias ostaa lihan ja myy sen kotirouvalle, joka valmistaa siitä maittavan aterian. Muutoin mulleja tapaa yleensä laitumilla ja navetoissa elävänä. Mulli voi tarkoittaa myös ohutta musliinikangasta. Ks. Lehmä. MUNA Tämän sanan Veijo Meri on unohtanut analysoida. Tai sitten hän söi sen. Syvemmän tarkastelun jälkeen muna on erinomainen, syystä verrattain paljon käytetty kirosana. Turhan helposti se assosioidaan miehen elimeen, kuten kiroaja yleensä haluaa, vaikka sillä piisaa antiikista Kolumbuksen kautta aina tähän päivään verratonta symbolismia. Olevaisuus syntyi munasta. Tämä maailmanmunan myytti tunnetaan erilaisina versioina muinaisen Egyptin ja Foinikian, Aasian kansojen, polynesialaisten ja Amerikan intiaanien taruissa. Muinaisegyptiläisen pyramiditekstin mukaan Ibis-lintu teki alkumereen pesän ja muni munan. Tiibetiläisen mytologian mukaan kosmos syntyi alkumunasta, joka sisälsi kaikki välttämättömät elementit. Kiinalaisen myytin mukaan jumala istui alkumeressä aje172
lehti van munan päällä, ja maailmankaikkeuden elementit syntyivät tästä munasta. Hyvä ettei jumala pieraissut. Orfilaisuuden mukaan Yö oli muninut jättimäisen munan, josta syntyi Fanes, kaikkien jumalien isä ja samalla niiden äiti. Kaijalaisen Maailmansynty-runon mukaan lintu muni rannattomassa meressä uis- kentelevan (ks.) Väinämöisen polvelle munan, josta syntyivät maa, taivas, aurinko, tähdet ja kuu. Kannattaa siis seuraavalla kerralla munaa syödessä miettiä, että siinäkin di ehkä yhden universumin raaka-aineet. Anekdootti Kolumbuksen munasta ei alun perin kertonut Kolumbuksesta, vaan suuresta italialaisarkki- tehdistä Brunelleschista, joka piti älykkäästi puoliaan Firenzen Santa Maria del Fioren tuomiokirkon loppuunsaattamista pohtivassa konfe- renssissa. Hän kopautti munan terävää päätä pöytälevyä vasten saaden sen pysymään pystyssä. Vertauksen opetus piilee siinä, että vaikeakin ongelma näyttää helpolta sen jälkeen kun joku nero on ensin ratkaissut sen. Sammakkonaaras tuottaa joka kudussa 1000-1500, turskanaaras 6 miljoonaa ja möhkäkalanaaras jopa 50 miljoonaa munaa. Muna on saari Indonesian Kaakkois-Sulawesissa ja Lena-joen haarajoki Venäjän jakuuttien mailla. Sotilasslangissa niin muna kuin munankuori tarkoittaa kypärää, kuten kyrpäkin. Ilmeisesti sotilaskypä- rä on terskanpään allegoria. Munan- teri tarkoittaa möhläy stä. Munaman- keli tarkoittaa sotilasslangissa polkupyörää ja vankilaslangissa tarkastusta, jossa pannaan riisuutumaan alastomaksi. Miesten alushousujen nimeksi pitäisi lanseerata munakkaat. Muna-sanassa on muuten neljä kiijainta. Toinen kiijain on sama kuin universumin alkukirjain! ...MUNA Yksikössä tai monikossa yleinen kirosanan takaliite. Viattomampi jr karvattomani pi kuin m uikku-takaus. JEESUKSEN MUNAT Oliko käärinliindssa spermaläikkiä? Ks. Jeesuksen munat. KRISTUKSEN MUNAT Sama tyyppi taas. Ks. Kristuksen... KUSMAON MUNAT Sota-aika- na Vuokkiniemellä Eero Järventausta (s. 1919) kuuli eräältä savolaiselta sotakaveriltaan tämän sadat uksen, kun tämä väheksyi toisen sotamiehen ehdotusta vihollisen yllättämiseksi: “Voe kusmaom munat! Siitt e mitteettuu, ei last eikä paskoo!” NORSUNMUNAT Mahtavat olla isot. Tietokirjat eivät mielellään kehtaa kertoa stondiksen pituutta. NÄRHENMUNAT Pelkkä nää- rännyppy. Ks. Närhenmunat. PERSEMUNA Pyyhittävä kolminkertaiseen paperiin. Ks. Perse... RYSSÄN MUNAT Kyrillistä kiromagiaa. Ks. Ryssän... TUHKAMUNA Jo 1970-luvulla yleinen solvaus on nyt korotettu virallisestikin hieman kömpelöksi kirosanaksi. VITJAMUN A Muista vetää säännöllisesti. Ks. Vitjat. VITUN MUNAT Mieleen tulvii paljon munasaijakuvia. Ks Vitun... VUOHENMUNAT Häpykarvoja ei keritä. Ks. Vuohi. MUNKKI Kiromielessä lähinnä huonon tuurin johtamaa itsemanausta. Kelvollinen otus kiroilevan kitalakeen, ei juuri sytytä, mutta painoarvoa riittää ko173
tioloihin. Lähinnä lastenkiroiluun sopiva kapistus, yhteispohjoismaa- lainen laina. Jos sinulla on tunti aikaa, tarvitset 20 munkin valmistamiseen 2 1/2 dl maitoa, 25 g hiivaa, 1/2 dl sokeria, 1 tl suolaa, 1 tl kardemummaa, 1 munan, n. 6 dl vehnäjauhoja ja 50 g voita; kypsennykseen kookosrasvaa, täytteeksi vadelmahilloa ja pinnalle sokeria. Hillotäyte lisätään valmiisiin munkkeihin jälkikäteen. Munkit ovat myös kellokasveja: vuorimunkin löyhän mättään harvoissa pystyvarsissa on kapeat lehdet, ja kussakin latvassa on parin sentin levyinen,kehtomykeröä muistuttava siniteriöisten kukkien poppoo; tähkämunkit tunnistuvat turpeasta juurakosta, leveälapaisista aluslehdistä sekä aluksi lyhyestä mutta vähitellen tähkämäiseksi pitenevästä kukinnosta. Forssassa asuu kulttuurivaikuttaja Peitti Munck, ihmiseksi erittäin onnistunut (Ks. RyÖkäle). Noijassa asui 1863-1944 mystisekspressio- nistinen taidemaalari Edvard Munch, joka osasi kuvata Huudon. Saksa- laiskaupunki Mtlnchen tarkoittaa suomeksi munkkien luona. Biljardipalloa saadaan kutsua munkiksi. Rakennusalalla voidaan käyttää munkkitiiltä. Kalastuksessa munkki on sulkulaite, jonka avulla kalanviljelylammikko tyhjennetään vedestä. Joku myös juo-arvatenkin juovuspäissään - munkkilikööriä. Munkki voi tarkoittaa myös hyvää onnea. MURHEEN PÄIVIÄ Taivastelumuoto Voi murheen päiviä kirpoaa erityisesti leskirouvilta ja parantumattomilta mummoilta. Se on loppusyksynmasentava, pilkko- lohduton ja kaamoksenankea kirous. Tämän tasoiset murehdinnat laskevat valtion yleistä onnellisuustasoa. Kirosana on eräänlainen sosiaalinen mantra; yhtäällä kristityt manaavat herrajumalaa, toisaalla pakanat lietsovat perkelettä. Jännityksen vuoksi vaakakupit eivät ole koskaan onneksi tasan, vaikka meidän tasapäisyy- teen kannustavassa maassamme sellaista suositaan, jopa verohelpotuksin. Mutta jos mamma-armeija alkaa hokea murheen päiviä viime vuosina siinneiden eläkeläispuolueiden agitoimana, silloin on piru irti. Se vaikuttaa väkisin yleiseen mielialaan. Uskallan jopa väittää, että tämäntapaiset negatiiviset mantrat pitkittävät pimeätä talviaikaa. Mappiin ö. MUKAINEN Ei tosikoille. Nyt siittiön näköiset varasammakot hyppäävät silmille. Ne syntyvät kiroiluaan julkisesti pidättelevien poliitikkojen sisäsiittoisissa valtuuskunnissa ja yrittävät soluttautua hihasta sisään. Saadaan vähän kiemurtelua aikaan. Suukin hölskyy mutiaista sadatellessa joka ilmansuuntaan. Kumma manaus. Mutiainen tarkoittaa pienen pyrstön vielä omistavaa sammakon poikaa, mutinkainen tai mytiäinen pientä sääskeä, mutikas vesikuoriaista. Mutiaisella on helppo räksyttää mutakuonojakin, kun inspiraatio iskee. MYHKYRÄ Kirosanakorvike. Myhkyrä-kiroili- jat pitäisi laittaa riviin ja tarkistaa kiireestä kantapäähän. Jokaiselta löytyy varmasti jotain epäilyttävää; keneltä huumeampulli peräsuolesta, keneltä korvarengas nenästä, keneltä peräpukama nielusta. Myhkyrän selvittämiseksi tarvitaan asiantuntijalausuntoa kaikkien alojen asiantuntijalta P. Kaarnalta, entiseltä 174
tiaille lapsille. Eniten harmia niin aikuisilla kuin lapsilla aiheuttavat psyykenlääkkeet, verenkiertoelimistön lääkkeet ja alkoholi. Eniten iloa tuottaa lääkäri, jos hän sattuu olemaan perverssillä tavalla vahingoniloinen. MYRSKY JA MYLVÄYS Meteorologis-agraarinen manaus. Sanoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ne eivät ole edes aakkosjärjestyksessä. Okei, sanojen alut trimmaavat keskenään - mutta miksei kirosanaa ole tullut esimerkiksi sanaparista hurrikaani ja huivi? Joku on joskus on ollut perin hauska, ja nyt kirosanaetymologit (eli minä) joutuvat siitä kärsimään ja keksimään kaikenlaista fiksuntuntuista paskaa. Myrskyssä tuulennopeus on yli 20 m/s, valtamerillä yli 25 m/s. William Shakespearen toiseksi viimeisen homman nimi oli Myrsky Gustafssonilta. Jos sekään ei auta, koeta kiroilla myhkyrää huulet tiukasti kiinni. Mutta yläosattomilta tarjoilijoilta on turha pyytää enää illan viimeistä paukkua. MYRKKY Hämmästystä, inhotusta ja käär- meentanssijoita vahvistava voimasana. Yliannosteena tappava (tappaa ilon). Enemmän naisten kuin Grttnstein-takkisten liikemiesten toksinen manauspyssy. Vain säämies Toni voisi kiroilla sitä menettämättä uskottavuuttaan, ovathan hänen hartiansa leveät kuin Mannerheimintie. Käyttötavoista mainittakoon Voi nyt myrkky tai Älä myrkyssä. Therapia Fennican (1991) mukaan Suomen sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 6000 myrkytyspotilasta, joista kuudesosa on alle 16-vuotiaita. Eniten tapauksia sattuu 1-3-vuo-
yhden merkittävimmistä pienimuotoisista oikesterikappaleistaan. Lasse Mäitenson on jatkanut ihanaa musiikkihistoriaa Myrskyluodon Maijallaan. Olympiavoittaja Lasse Viren on kotoisin Myrskylästä. Eräs saksalaisen kiijallisuuden suuntaus on ollut nimeltään Stuim und Drang (myrsky jakiihko). Unetemp&edans une verrcd’eau on myrsky vesilasissa. Sitä paitsi myrskyssä on kuusi kiijainta, di täsmälleen yhtä paljon kuin Jumalassa. Sillä on oltava merkitystä. Mylväys kuuluu parhaiten, kun vetää lehmää hännästä. MÄNTTI Haukkumasana, joka merkityksensä puolesta sopii vallan mainiosti kirosanaksi. Mäntti on aluna- eli valkoparkituksen avulla saatu, kastumisesta johtuvan kovettumisen estämiseksi hyvin rasvattu nahka. Voi se olla junttikin. Nuoret naiset ja keski-ikäiset miehet eivät siedä mänttejä; siksi he varmaan tulevat niin hyvin toimeen keskenään. Saksalaisen pessimistifilosofin Arthur Schopenhauerin mukaan lääkäri näkeeihmisenkoko heikkoudessaan, lakimies koko huonoudessaan ja teologi koko tyhmyydessään. Näin ollen lääkäri nai missin, juristi poliisin ja pappi peruskoulunopettajan. Muut ovat mänttejä. MÄRIÄN NÄIVÄ Tymäväläinen sadatus. Originelli. Sopiva laajempaan levitykseen. Kiusallisen tuttu, silti vieras. Marian päivä (2.7.) se ei ole, olkoon se siis jouluyö. Viimeistään silloin palaset loksahtavat kohdalleen. Näivä tarkoittaa näivettynyttä. Se on balteilta lainattu puolikuiva adjektiivi. Jollain ilveellä märiän näivä pitäisi saada yhdistetyksi naistaiteilijoihin, niihin mustapukuisiin kummajaisiin, mutta hienotunteisuus haraa vastaan. Ehkä sekin ratkeaa jouluna, jolloin vietetään kansainvälistä Marian pojan syntymäpäivää. Ei joulupukki tuo aina pelkästään lahjoja. Se tuo myös kontrastin ihmeen. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön asetuksen 10/92 vuoksi tämä manaus on sallittu vuoroin paksun, vuoroin ohuen Sika-laulajan Juice Leskisen riimitystyÖ6sä heinäkuun toisena päivänä. MÄRÄ V1TU JA PUULUKKU Kaarina Löfgren Littoisista on kunnioittanut ismammansa (äidin isän äidin) Beda Aurora Joutsan muistoa (k. 1966). Perheen perimätiedon mukaan ismamma oli älykäs ja räiskyvän huumorintajuinen persoona, jonka laajan sanavaraston helmiä kyseinen manaus oli. Hänen taiten käyttelemänään se kuulemma (Q- lemma) soveltui yllättävän monenlaisiin tilanteisiin. Jos kyse oli nymfon siveyslukos- ta, siinä riitti tuskassa kieriskdemis- tä. Kaarinan tekstaustyyli on muuten kauneimpia näkemiäni. Enkä minä ole vähän nähnyt. Ainakin yhtä paljon kuin Jani, 6. MÄSKI Mäsäksi menneet unelmat, kotiviinin sakanmaku, dämän tyhjyys ja taikoituksettomuus. Maski on tullut, vienyt tilan paremmalta. Pankinjohtaja ei enää anna, vaikka olisi nainen. Manattu mäski, yli sadan prosentin vero. Kirosana puilla paljailla. Paljon merkityksiä. Oluen ja väkiviinan valmistuksessa se kiinteä aine, joka vedessä käydessään muodostaa vierteen. Vierteestä erotettu sakka, jota käytetään rehuna. Kotiviinien valmistuksessa vastaa176
va hedelmämassa. Mäski voi olla myös isomahaisen tyypin kutsumanimi (ihramaha, läsldmaha). Muotojen mäskinä, mäskiksi synonyymit ovat mäsänä, mäsäksi (murskana, murskaksi). Slangissa ilmaisu dia mäskissä taikoittaa olla humalassa. MÄTÄ Tanskanmaalta koskemattomana palautettu, ruskeanpunaisella kuor- rutuksdla margindtu, bakteerikan- tainen esiaikuinen valio, jota tarvitaan aina. Siitä eivät voi kieltäytyä pidättyväiset varsinaissuomalaiset eivätkä lopsakustikkaat sudeettisa- vdaiset, ei edes hölmistynyt ahvenanmaalainen. Itsensä naurettavaksi 200.000 markan erorahan palaut- tamisdlaan tehnyt Ulf Sundqvist (yx- sdp, ex-sts) on mädän edessä täysin oma itsensä: 55 % miestä ja 45 % koiraa. Melkein korvillaan kuulee, kuinka mätä tihkuu hiljakseen kivilattialle. Mätä eli märkä on märkimisen tuottama nestemäinen, yleensä kellertävä, emäksinen erite, joka on pantu kokoon seerumisuodoksesta, valkosduista, liuskatumaisista neut- rofiilisistä granulosyyteistä, tulehtuneen kudoksen solujätteistä sekä kuolleista ja elävistä bakteereista. Nautitaan huoneenlämpöisenä. MÖHVÖ Jokkiksen kirosana mökötykseen. Miksi masentua, kun se johtuu vain paikoillaan olemisesta? Heti kun liikautat evääsi, näkökulmat asid- hinmuuttuvat. Mene korkealle, mene omituisiin paikkdhin, tee omituista. Sisäisellä ravistuksella kuonat lähtevät liikkeelle ja depis on sulatettu. Möhvöksi sinusta ei kuitenkaan ole. Eikä se tdnen kuitenkaan ole sen enempää oikeassa. Äitisikö niin muka väitti? Kiroile möhvöä ja heittäydy samaan hengenvetoon liikkeelle. Masentuneisuus on parkkiruutu, liikkumattomuus. Kivikin on masentunut. Moottoritietä tuulettava auto ei de. MÖNJÄ Sormien välistä valuva manaus Joka suttaa kaikki paikat. Kaukana Kivikasvoista ja Rauta-Ajasta. Pehmo- käyttäjinä ryijyjen valmistajat, jäätelökauppiaat ja kynttilänlanganku- tojat. Loput ovat joutuneet elämässään kokemaan kovia. Mönjän kiro- terapeuttinen peräänantavuus voi kuitenkin toimia, sillä kolhiintuneet surkimot vetävät puoleensa pään silittäjiä kuin raatokärpäsiä. Toisaalta tällä kirosanalla hoidetaan kuiva- ihdsuus, hierontaesteet ja vaihdevuodet. Vaikka mönjällä tarkdtetaan nykyään enemmän tai vähemmän äk- löä siirappimaista ainetta, se on todellisuudessa lyijyä sisältävä punainen väriaine, jota käytetään varsinkin suojavärinä ruostetta vastaan. Ruotsin mönjä on vain mönjä. Kantasana on latinan minium (sinoope- ri), joka on saatu Espanjan jostain alkukielistä. MÖNÖTTI Akateemisen loppututkinnon suorittaneen virkamiehen suuhun sopiva manaus. Joskus kirosanakin voi kuulostaa menuetilta. Tässä nuotit eivät ole kohdallaan. Tarvitaan sopivasti riitasdntuja ja vierestälaula- jia, niin kiromusa on valmis Räjäytettäväksi. Hifi-manauksia ei ole olemassakaan. Kaiuttimista toinen ei tdmi, vahvistin särkee ja kromi- nauha on suttuinen. Kirosana särähtää aina korvaan, omaankin. Se tuntuu hyvältä musiikilta. Mönötti tosin kaipaa intervalleja. 177
MÖRKÖ Hui! Pimeydessä vaanii kummitus! Se on tullut ruotsin sanasta mörk (pimeä). Norjassa se on myrk. Meillä se on märk, tai olisi, tai ei ihan, mutta mörkö pelästyttää ammatikseen. Ehkä se ei kuitenkaan pidä työstään. Voivat aaveetkin leipään- tyä ja saada burn outin. Sadatuksek- si mörkö luokitellaan tyttöjen ja nuorten naisten käsilaukkuun. Unessa mörkö edustaa häiriötä sielunelämässäsi. Omatuntosi muistuttaa sinua väärästä teostasi. (Palauta se kuulakärkikynä!) Jungilaisen selityksen mukaan aave on unennäkijän sisäinen minä (Itse). Kauniita painajaisia. MÖ-alkuisia kirosanoja voi keksiä kymmenittäin itsekin, sillä tavussa piisaa mökötystä ja mörköni äi syyttä riittämiin. Esimerkiksi Mölli, Mölkeri, Mölkvits, Mölkkä- ri, Möhö, Mölsä, Möykky, Mösteri, Mökö jne. Eri asia on sitten, sopiiko sinulle MÖ-linja. MÖRPÄ Kypärä päähän, nyt mennään! Mör- pä on se Irivirekunäinen mörökölli- kyrpä, joka luimistelee syvältä har- tioittensa välistä ja koijaa kauluk- siaan niin pystyyn, että obeliskitkin olisivat ryhdistä kateellisia. Mörpä on se siili, joka vetäytyy kuoreensa kuin kilpikonna ja ampuu samaan aikaan myrkyllisiä piikkejään tuhannesta puhallusputkesta. Mörpä on se paskamainen vuokralainen, joka ei ole maksanut rästejään puoleen vuoteen, ja vielä ylpeilee siitä. Mörpään eivät auta häädöt, lähde- tykset eivätkä autoklaavit. Reinikai- nenkin hätkähtäisi. Kiusavirusten pdkurimaisesta joustavuudesta se ei paljon perusta, se vain nauraa räkättää moraali-amalioiden ja etiikka- einareiden antibiootteja. Ei se muuta muotoaan, vaan pysyy samana ti- taanisena möhkäleenä täältäikuisuu- teen kuin SAK:n tyhmän itsepintainen Lauri Ihalainen. On eri asia ajaa hyviä ja tärkeitä asioita kuin leikkiä sytkärillä ja öljy- kentällä. Mörpä on sadat uksellinen apoko- pee, loppuheitto, joka jatkuu jatkumistaan. Vrt. Körpä. MÖYKKY Mörpän tapaan mutta tietyin reunaehdoin möhkälemanaus, kokkareld- rous, painava ja muodoton sadatus kivenkoville leideille, jotka eivät tiedä kiroilemisesta tuon taivaallista. Mö-alkuisuus kuitenkin pelastaa paljon. Jostain syystä se pääsee tulemaan sielun sy vimmistä syövereistä kaapien mukanaan paljon tiedostamatonta saasteellisuutta. Möykky on kuin paha limaa irrottava yskä. Sen käyttöön suositellaan sieluhygieems- tä tarkkaavaisuutta. Vanldlaslangissa möykky on paino. Sillä ilmeisesti tarkoitetaan painonnostossa tarvittavia levypainoja. Ilman niitä painonnosto olisi kovin köykäistä puuhaa. Vähän sama juttu on möykky-kirosanassa. 178
N NAFTALEENI Mennään Kreikkaan. Tekopyhyydestä ei ilmeisesti koskaan päästä kokonaan eroon, sillä tyttömäisenä manauksena naftaleeni haisee kumin- katkulle ja halvoille kondomeille. Aivan kuin luonnonkiharat ja valkoiset kaavut muka tekisivät hellee- nisyydestä ihanteellisen mieskuvan. Lisäksi naftaleenin kirorakenne on kitalakeen tarttuvine, toffeemaisine f-kiijaimineen kuin ikuinen velkakierre. Leeni-loppu on akkamainen loppu. Orgaanisena, jopa aromaattisena yhdisteenä naftaleenissa on kuuden hiilen m uodostam a bentseenirengas. Naffen kiehumispiste on 218°C ja sulamispiste 80°C. Sen tiheys on 1283 kiloa kuutiometrissä huoneenlämmössä. Eli se d osaa uida. Naftali (1 Moos. 30:7,46:24) oli patriarkka Jaakobin poika, Israelin samannimisen sukukunnan kantaisä. Tietojemme mukaan hän ei tuikannut itseään tuleen, vaan di 132- vuotiaaksi. Miekkonen mainittiin nopsajalkaiseksi, ja hän oli yleensä siellä missä tapahtui. Erämaassa hänen paikkansa oli ilmestysmajan pohjoispuolella, Daavidin ja Asserin rinnalla. Naftalin maat sijaitsivat Galilean meren ja Ylä-Jordanin länsipuolella; vuortenrinteillä oli erinomaisia viinitarhoja. Hänen maillaan tapahtui myös suureksi osaksi itsensä Iso-Jepen julkinen toiminta (se di se partajeesus), eli kristinuskon myynti- ja markkinointityö. Myös apostolit tämä samainen Jepu- lis haali kokoon sieltä. Sotilasslangissa naftahevonen tarkoittaa traktoria ja naftapallo esi- kuntapatterin varusmiestä. NAFTALIINI Vivahde-eroja. Kukin valitkoon suosikkinsa. Jos syttyvä kivihiiliöljy ketään sytyttää. NAKKI Prinssinakki, muusin muusa. Mup- petinmuotoinen, poikafalloksinen ja laamankesy siskonmakkarakirous. Reippautta riittää, iloisuutta ilkamoi, vetävyyttä vyöryttää. Nakkia manaamalla apuun ei saavu sarvipäinen hirviö, ovea d avata eikä puhelimeen vastata. Nakki vain piristää. Tyttöjen sirmakka sirahdus. Nakki on makkaran deminutiivi, yhtä vähäravinteinen ja yhtä hölmön näköinen nössikkäpötkylä, joka kuuluu perussuomalaisen päivittäis- tavarahyödykkeisiin ja kouluruokaan. Se on pakattu valmiiksi suolen sisälle. Liioiteltujen tarinoiden mukaan lihan joukossa tiedetään olevan mitä kammottavimpia ainesosia. Jos haluat: mennä Ulvilaan, joudut Nakkilaan. Ota korttipakka mukaan. Slangissa nakki lisääntyy 179
moniin terveellisiin tarkoituksiin tikistä temppuun, se on vanna nakki vaikka nakit silmillä. Nakki on myös sadin, jonka iskuvoima perustuu jouseen. Tätä Antti Vaittisen kyse- lemää hiirenloukkua ei tunnettu Kymppitonnissa 17.12.92. NAPA Napatanssittava origomanaus, komea neitikirosana, syvämerirityksi- nen kohtiosadatus. Karttapalloa katsellessa vakuuttuu siitä, että kaikilla täydellisillä asioilla on kaksi napaa. Niitä yhdistävä napanuora toimii sähkövastuksen periaatteella. Vain vastakohtaisuudet ymmärtävät toisiaan. Ristiriidat täydentyvät kokonaisuudeksi. Napa on myös se rajaviiva, jonka alla kaikki on syntistä ja luterilaisen mielestä pelottavaa ja häpeällistä. Yhtä hyvin se raja voisi olla polvilumpion kohdalla. Rikok- sellisin poliisipiiri on napapiiri, vaikka seksuaalirikoksia on huomattavasti helpompi salata kuin henkirikoksia. Kuollut ei enää nai. Napa- akseli ei enää pyöri. NARSPIRSKANEN Viipurin perintö kirosanastoomme. Hyönteismäinen linja puree aina kuin punkki tai satiainen. Ks. niitä. Nars- pirskasella ei pääse ilmaiseksi paikallisbussiin, mutta sillä saadaan raavaat, likaiset, koleatkin miehet ainakin hetkeksi hiljaisiksi ennen kuin he räjähtävät ivanauruun. Se on kuin liian pieni tippi. Tämä hieman ämmämäinen kirosana on Virallisen Nimikkokirosana- säätiön määräyksestä (asetus 10/92) valittu Euroopan rahaneuvos Kari Narsin iltapuhdekäyttöön. Narshan oli aikoinaan Helsingin Osakepankin sielunsa myyneitä pelimiehiä. Raha kulkee aina rahan luo, velka velan. NATSI Pikkukiinalaisesti paukkuva kirosana, jonka historiallisuudessaan leveä assosiaatiokenttä herättää kauhukuvia, vihanväristyksiä ja voimattomuutta. Kiromaailmassa natsi on kuitenkin pikkupierujen porukkaa, nalli kalliolla. Sen poliittinen väritys lisää tietysti kutkutusta. Mikä nyt pahan tappaisi? Janytkansallisso6ialisteihin! Vdjo Meren mukaan natsi on peruja saksalaisesta haukkumanimestä Nazi (myös ruotsiksi ja englanniksi), mikä ei olekaan kaukaa haettu. Hyvä Vdjo! Sehän on lyhennys kansallissosialistisen puolueen kannattajan ja jäsenen nimestä Nationalsozialist. Saksan Nation on kansakunta, vohkittu jo 1300-luvun lopulla latinasta (natio, genetiivissä nationis), jossa se tarkoittaa syntymistä, sukupolvea, kansakuntaa, kansaa; se on johdettu verbistä nasd (syntyä). Heil Hitler! Natsismiin liittyy elimellisesti Der Ftihrer, etunimeltään Adolf, joka syntyi Itävallassa ja jonka äidin tyttönimi oli Pölz. Aluksi, kun hänen chaplinviiksensä olivat vidä puberteettisen haituvaiset, hän hankki juutalaismakkaraa näkkärilleen vesivärimaalaustensa myyjänä (kaikki juutalaiset taidekriitikot pitivät häntä myöhemmin keskinkertaisuutena). Luistaakseen kotimaansa armeijasta hän muutti Mtlncheniin. Vuotta myöhemmin (1914) hänen oli pakko palata kutsuntatarkastuksiin, missä hänet todettiin palvelukseen kelpaamattomaksi. Ehkä hän runkkasi liikaa. Maailmansodan puhjettua hän pyrki innolla Saksan armeijaan. Erinomaisten puhdahjo- jensa ansiosta hän kiipi nopeasti natsityöväenpuolueen (NSDAP) johtoon, kunnes hän kirjoitti menes- tyskiijan ja hoiteli siinä sivussa toisen maailmansodan. Hän oli päivän 180
naimisissajahävisi pelin HitlerTeam - Muu Maailma 0-6.000.000 (rökä- letappio). Hän teki itsemurhan, minkä jälkeen kaikki haukkuivat hänet pahaksi ja tyhmäksi ja inhottavaksi. Olkoon tämä varoittavana opetuksena kaikille niille, jotka eivät pienenä lainaa leikkikaluja kaverille. Ks. Hitler. Vit. Jutsku, Mulatti, Nekrunsomali, Ryssä. NAUTA Naudanliha voittaa mennen tullen sianlihan. Kirouniversumissä asetelma on toinen. Sika on voimakkaampi ja maskuliinisen!pi kuin lehmä, joka on tylsämielisempi ja feminiin- isempi kuin sika. Sikanautajauheli- han luvatussa maassa eläinrakkaat kirosanat toimivat aina, mutta niitä kannattaa itse kehitellä lisää pahan päivän varalle. Ks. Lahna. Veijo Meri on myös lehmipoika. Sana nauta on tullut muinaisgermaan- ien sanasta nauta (omistaa). Liettuasta löytyy sana nauda (voitto, hyöty ja omaisuus), latviasta nauda (raha) ja virosta naud (raha). Eikä mikään ihme, sillä karja oli kovaa valuuttaa aikoinaan, kun omaa maata ei omistettu. Ks. Lehmä, Lehmänpaska. NAVET Navet on kehittynyt itsekseen joskus 70-luvun puolivälissä kantamuodoista Jumalauta ja Jufenauta. Lasse Linnamäen mukaan sanan käyttö on hänen henkilökohtaisesta kiroulura- joittuneisuudestaan johtuen jäänyt vähäiseksi, eikä se ole saavuttanut ansaitsemaansa huomiota ja arvostusta. Koska sana on lähes synteettinen, sitä d hänen mielestään voi pitää varsinaisena kirosanana. Se on lähinnä voimasana, jolta puuttuu se tunneperäinen painolasti, joka vieroittaa tietyt ihmiset esimerkiksi sanoista Vittu ja Saatana. Taidokas käyttäjä pystyy lataamaan näveriin tunnetta ihastuksesta inhoon ja onnistumisesta katkeraan pettymykseen. Sopivasti korostaen se herättää mielikuvan ranskalaisesta hajuvedestä. Potentiaalinen käyttäjäkunta saattaisi löytyä ennakkoluulottomista koulutetuista nuorista aikuisista, jotka tahtovat pysyä irti kärkästä ilmauksista, mutta haluavat kuitenkin nautiskella kevyesti asiaa painottavalla voimasanalla. Helsingin Sanomien' toimittaja Markus Jokela epäilee tämän kirosanan isää navetin tyhmäksi, joka ei tajua kirosanoista navetin alkeita- kaan. Hän on sitä midtä, että jos navetin toivoisi yleistyvän suomalaisten suussa, siinä pitäisi olla ainakin yksi navetin ärrä ja sen pitäisi viitata Raamattuun tai johonkin navetin sukupuoliasiaan. Lopuksi toimittaja kehottaa harjavaltalais- miestä vetämään navetin päähänsä ja pakenemaan vuorille. Sitä ei ainakaan voi kiistää, etteivätkö kumpikin hdstä olisi oikealla asialla. NEKKU Onpa kovasti feminiiminen kirosana, miltei hellyttävä, d kuitenkaan kovinkaan uskottava. Mutta saatana, toimii se nekku siinä missä Vittukin. Varmasti maailmassa on sinisilmäisiä neitsyitä, jotka osaavat purkaa turhautumistaan (kun kahvia läikkyy tassille) siirapista ja sokerista tehdyllä makeisella yhtä hyvin kuin karvainen kaivostyöläinen jollakin kyrvänperkeleellä. Ihminen on sitä mitä hän kiroilee. Nekku on peräisin ruotsin sanasta knäck, kuuluu Veijon meriselitys. Se tunnetaan karamellin nimenä vuodelta 1713; vuonna 1697 se oli 181
muodossa säcker-Knäck. Ruotsin verbi knäcka on naksahdella, ratista, ritistä, särkeä, naksauttaa rikki. Tuosta verbistä näkkileipäkin on peräisin. Uuden ruotsalaisen selityksen mukaan (Gösta Bergman) 1600- lukuinen knäckekaku (näkkileipä) on syntynyt sanasta brödknäcken. Se tarkoitti työkalua, jolla kaulittua taikinaa piirretään lohkoiksi varren päässä olevalla pyörivällä terällä. Nekku on slangisana nenästä. Kukaan ei välttämättä halua vapaaehtoisesti saada nekkuunsa. Vanki- laslangissa nekku tarkoittaa vartio- päällikköä tai huumaavaa yskänlääkettä. NEKRUNSOMAU Rasistin mielimanauksia. Trendiki- rosana, jossa osat vaihtuvat kuin surkean harrastdijateatterin mykkä- komediassa tai säälittävässä, mielikuvituksettomassa kotimaisessa TV- viihteessä. Pääosia vuorottelevat neekereiden ja somaleiden lisäksi lähes kaikki kansallisuudet ja rodut, kunhan ne eivät ole suomea puhuvia suomalaisia. Suomi ei ole koskaan pitänyt ulkomaalaisista - tai visodan jälkeen. Sitä ennenhän tänne lappoi kilvan nimekkäitä tyyppejä. Jos rasismia olisi ollut 1800-luvulla, K-kauppa Porthanissa ei tänään myytäisi Fazerin Sinistä suklaalevyä (170 g) hintaan 10,90; Karl Otto Fazerin turk- kuri-isä muutti Suomeen vuonna 1833 Sveitsistä. Skotlannin Glas- gowissa syntynyt James Finlayson lainasi Venäjän hallitukselta tarpeeksi mania ja tuli Tampereelle vuonna 1820 aloittamaan metalliteollisuutta; 1828 hän muutti bisnekset puu- villakehräämiseksi, mutta 1835 hän joutui myymään puljunsa eräälle lääkärille ja eräälle kauppiaalle ja painui takaisin täältä pois. Senaattori J. V. Snellman syntyi vuonna 1806 Tukholmassa; hän ajoi pontevasti suomen kieltä viralliseksi kieleksemme keisari Aleksanteri II:n marinasta huolimatta. Fredrik Pacius syntyi 1809 Hampurissa viinikaup- piasisänsä siittämällä ja tuli Helsinkiin, kun hänelle järkättiin suhteiden avulla toimi musiikkiasioittem- me panemiseksi kuntoon; hän sävd- si ohessa Suomen kansallislaulun (Maamme-laulu). Georg Franz Hdn- rich Stockmann syntyi vuonna 1825 lähellä Lyypekkiä ja muutti 1852 Suomeen saatuaan kirjanpitäjän ja rahastonhoitajan toimen Nuutajär- ven lasitehtaalla Urjalassa; 1858 hän otti Helsingin vasta perustetun sivu- myymälän johtoonsa, sai Suomen kansalaisuuden ja osti 1862 putiikin itselleen; hän muutti kaupan nimen toiminimi G.F. Stockmanniksi - loput menestystarinasta tiedetäänkin. Eila Kännö tuli kuuluisaksi tiukasta linjastaan, ja vidäkin lähes kaikki tummanpuhuvat turvapaikanhakijat joutuvat valittelemaan ulkomaalaiskeskuksen tapoja ja asenteita. Sisäministeriö pysyy tiukkana. Suomi ottaa pakolaisia hoiviinsa murto-osan siitä, mitä muut sivistysvaltiot. Meikäläisissä elää voimakkaana ennakkoluulo, että tummaihoiset vievät meiltä työpaikat, asunnot ja naiset. Tämä ongelma osuu arkaan paikkaan. On parempi, ettei sitä puida enempää tässä yhteydessä. Ks. Jutsku, Mulatti, Ryssä. NENÄ Nenäkkään etymologin mielisano- ja. Vanha ja täysin hyväksytty manaus Voihan nenä on kirvonnut lähes jokaisen suomalaisen huulilta. Se on takuuvarma, ihmisystävällinen ja luonteva. Sillä saat ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, jollet 182
nimittäin ole kunnianhimoinen mies. Nenä on ihmisen hajuelin ja tuu- lenhalkaisija. Sen olemassaolon muistaa parhaiten silloin, kun on nuha tai kun siihen lyödään rystyset silmänräpäyksen ajaksi. Nasaaliset puhuvat nenäänsä, jolla d ole korvia. Väliseinä erottaa kuoiikot kahteen joukkoon. Nenässä on kaksi ulkopuolista aukkoa (sieraimet) ja suora sisäinen yhteys keuhkoihin, suuhun, aivoihin ja silmiin (ductus nasolacrimalis). Nenä oli kuuluisa pakinoitsija, joka kuoli 24.8.1983 Joensuussa käännettyään ensin James Joycen Odysseuksen ja rustattuaan muutamia aika mitäänsanomattomia runoja. Pentti Saarikosken sädekehä perustuu enemmän hänen homeeriseen kiijailijaimagoonsa, joka oli täynnä nuoruuden neroutta ja keski- iän viinanhuuruista tuskaa-eli melko tavanomaista. Kaikista löytyy hyvää ja pahaa: Saarikoski oli erinomainen kääntäjä (mm. Homeros, Henry Miller, Italo Calvino), mutta myös SKDL:n kansanedustajaehdokkaana vuosina 1966 ja 1970. Politiikka, runous ja viina on aika paska yhdistelmä. Hesarin kulttuuritoimituksen hirmuvaltias Pekka Tarkka on postuumisti legendoinut partajeesuksen - tyypillistä ylilyöntiä. Tarkka voisi olla vähän tarkempi. Yleensä suhteellisuudentajuisen kokonaisnäkemyksen puute on tyttöjen ongelma. Muita kuuluisia neniä ovat mm. Barbia Streisand ja Riki Sorsa. Kaikki suurinenäiset ovat samannäköisiä. He eivät missään tapauksessa käytä koskaan ilmaisua Voihan nenä. Syyn voi jokainen päätellä itse. Myös monella saijakuvasankarilla on jostain syystä suuri nenä. Pinocchion nenä kasvoi valehdellessa. Ranskalainen kiijailija Edmond Rostand saavutti maailmanmaineen taidokkaalla uusromanttisella sankarinäy- telmällään Cyrano de Bergerac (1897), josta nyttemmin tehdyn vauhdikkaan elokuvan isonenäinen pääosanesittäjä Gerard Depardieu ei saanut Oscaria, koska oli siviilissä raiskannut alaikäisen neidon. Huomautettakoon, että Cyrano de Bergerac eli oikeasti 1619-55;tämä 161- senttinen ranskalainen kirjailija, soturi ja seikkailija kiijoitti muun muassa komediat kuusta ja auringosta - lieneekö hän maapallon ensimmäinen scifi-kiijailija? Aikam- Nenä 183
me suurin koomikko Steve Maltin näytteli Roxannessa verbaaliseen, fantastiseen tyyliinsä pitkänenäistä palomiestä, joka sai olemalla oma itsensäDarylHannahin. Afrikkalais- rotuinen iskelmäluikku Michael Jackson on restauroinut omansa länsimaiseksi. Kari Jalonen on hyvä esimerkki jääkiekkoilijasta, jonka nenä on suurentunut monien huti- iskujen takia. Kaikki nyrkkeilijät kärsivät (tai nauttivat) samasta viasta. Pekka Tiilikaisen ja Charles de Gaullen nenät on haudattu kasvamaan uusia neniä. Ennen vanhaan kiinalaiset haukkuivat kaikkia ulkomaalaisia isone- niksi. NEPPULI Minna Hapulin mukaan etovan veikeä jatekotahmeailmaisu, joka sopii parhaiten 65 vuotta täyttäneille, lapsia poskipusuilla ja -nipistyksillä kiusaaville täti-ihmisille. He muutenkin puhuvat nenusista ja simmu- koista. Annettakoon se heille anteeksi. Vakavampi tapaus on nuori, motoriikaltaan normaali henkilö, joka kaataessaan täyden tuoppinsa valomerkin jälkeen toteaa: Voihan neppuli! Varoitus: älä ikinä ota em. henkilöä vakavasti Minnan mielestä tyyppi on älyllisesti ja temperani entillisesti koridmaton tasolla. NEPPULA Kirosana, joka herättää lähinnä sääliä. Täytyy varoa, ettei se ota ja vie. Jos sinulla on ikävä kunnon kirosanoja, etsi lapio ja ks. Tunkio. NIHTI Jokaisen kunnon shakinharrastajan kirosana, joka englannissa tarkoittaa hevosta (knight). Ratsuhan on se kierosti liikkuva nappula, joka ainoana voi hypätä, uhata vastustajan nappuloita tai suojata omia nappuloita toisten nappuloiden yli. Korttipelissä nihti on sotilas. Pokerinpelaaja välttää tätä kirosanaa välttämällä paljastamasta kortte- jaan. Nihdit olivat historiassa sotamiehiä, varsinaisesti jalkamiehiä, valtaherran aseellisia palvelusmiehiä, vanginvartijoita tai vähän samaa jengiä kuin huovit. Nykyenglanti- laisten knight on aatelismies, jonka Sir-arvonimi ei ole perinnöllinen, mutta alkumerkitykseltään se oli pelkkä poika. Eltaantuneessa 1500- luvun ruotsissa knekt tarkoitti ase- miestä, muinaisruotsissa taas renkiä. Muinaisgermaaneiden knehta-, joka aluksi tarkoitti vain keppiä tai sauvaa, muuttui myöhemmin nuorukaiseksi, kuten monelle tuota merkitsevälle sanalle on käynyt. Toisin sanoen, kepistä tuli poika, pojasta ritari. Sitä se sepalus teettää. Nihti voi tarkoittaa myös erilaisia kannattimia ja kiinnittimiä, esimerkiksi pöydän kääntöjalkaa. Liimattavat pinnat puristetaan nihdillä yhteen. Rakentamisessa nihti on goottilaisen kimppupilarin runkoon liittyvä, holviin saakka ulottuva ja holviruoteena jatkuva puolipylväs, pienpylväs. Harvinaisempi merkitys nihdillä on kärpäsruuti. NIPPULA Ehkä tämäkin on sitten olevinaan jokin kirosana. Ohhoijaa. Vähän sama juttu kuin jos ylihuolehtiva aviomies pyytäisi raskaana olevaa vaimoaan vähentämään suklaan ja makeisten syöntiä sen takia, että muuten sikiölle tulee hampaisiin reikiä ennen kuin ne ovat edes puhjenneet. Jos meillä olisi Suomen virallinen Kirosanavaltuuskunta, se ilman muuta suosittaisi nippulaa 184
käytettäväksi arkikirosanana kello kahdeksasta kello kuuteentoista ja pyhäkirosanana vain messujen jälkeen. NIPPASEN NAPPANEN Seinäjokelainen Sinikka Savanheimo on toimittanut kaikille lapsille sopivan manauksen. NIPPU NIITÄ Katariina Hauki- rauman Ruotsista meille toimittama leikkisä manaus Voihan-etuliitted- lä. NIPPUKYRPIÄ Varsin paradoksaalinen torailu. NOLOUS Melko vaisulla voluumilla toimiva, tehokkaan katuva ja sympaattinen- kin manaus, kun häpeä iskee itsensä tai varsinkin toisen puolesta. Jokaisen d ole helppoa niellä sitä, että kaveri menettää maineensa Napa- kympissä tai Kymppitonnissa, kori- pallokentällä tai jääkiekkokaukalos- sa, kutsuilla tai vaaleissa. Voi-etulii- te on ehdoton rintavarustus. Suomen, karjalan ja aunuksen nola-sanue viittaa kuolaan, limaan, sylkeen, märkään ja velttoon, tai li- kaveddlä kastelelemiseen, tahraa- miseen, syljellä ja kuolalla likaamiseen ja kastumiseen. Ehkä siksi on keksitty fraasi olla nolona kuin uitettu koira. Latinan kielessä verbi nolo tarkoittaa olla tahtomatta. Ks. Häpeä, Kamala, Mase. NORSUNVITTU Vuoden 1992 kuuluisin vittu. Se tuli esiin kevään ylioppilaskirjoituksissa. Jokainen vähänkin itseään arvostava pakinoitsija käytti sitä sen jälkeen aiheenaan. Kuvitella, se on vain sana! Manauksena sitä uhkaa liika popularisoituminen ja kulttuurisen hyväksynnän sädekehä, joka ratsastaa teennäisellä avantgardistisuudd- la. Eihän kirosanoja saa viihteellis- tää. Niiden norsunluutomimaisuus pitää lailla rauhoittaa. Vittu tai ei, norsu on majesteetti- nen, hyvämuistinen ja -luonteinen olento. Hiiripelko on virheellinen myytti, sillä fantti vain kaihtaajänis- housuisuuden tartunnan pelossa kaikin mahdollisin keinoin kosketusta hiirulaisiin. Se tietää, että vikinä ja pehmoilu ovat lajille kuin lajille kuolemaksi. Vain kaksi on enää jäljellä: afrikannorsu ja intiannorsu. Aikojen kuluessa norsuja on tiettävästi ollut ainakin 352 lajia, joukossa mm. mammutit ja mastodontit. Nyt Tantor itkee. Olisikohan syök- syhammassärkyä? Babarkin on maanpaossa, se kuuluisa Teijan Babar. Huomautettakoon, että Antti Penttinen rekisteröi norsun vitun sotilasslangissa (Säkylässä, Mikkelissä ja Tammisaaressa) jo vuonna 1978. Sen merkitys oli armeijan turkislakki. NYKÄNEN Joensuulainen Leena Seppänen kehtaa nimittää tunnetun jyväskyläläisen rokkilaulajamme kirosanaksi. Se on trendikirosana siinä missä (ks.) Kirka, Viinanen ja Väyrynen. Aika näyttää, jääkö se kirohistorian lehdille vakituiseen työsuhteeseen. Vokaalien keskinäinen trimmi on nimittäin luvalla sanoen heikko. Manauksen artikulaatio on kovahko ja purenta epätasainen, ja silti tuntuu kuin purupinnat olisivat aina tof- feessa. Julkisuus purukumi Matti Nykänen syntyi vuonna 1963, ja siitä asti hänen elintavoistaan on jaksettu vatvoa keltaisessa lehdistössä (Seura, Ilta-Sanomat) juurta jaksain, monasti myös pelkkien huhujen varassa. Anssi Mänttäri on tehnyt hänen elämäänsä perustuvan elokuvan. 185
Alkoholilla d saamiemme tietojen mukaan ole osuutta menestykseen. Suomalainen pitää siitä, että mies juo. Ja idoli juo. On kova meno kato. Matti Nykäsen esikoislevyä “Yl- lätysyötä” on myyty 50.000 kpl. Seuraava levy “Samurai” ilmestyi marraskuussa 1992. Kuka arvaisi, että Matti laulaisi japaniksi? Toimittaja Maikku Kosken mukaan tähdet ovat eräänlaisia persoo- nallisuusmalleja, jotka kertovat meille, miten minä makaa. Hän vertailee Nykästä Madonnaan ja Olavi Virtaan. (Okei, tunnustettakoon: hän vertailee ilmiönä.) Hän pelkää, että Englannin Diana ryhtyy avioeron jälkeen laulajaksi. Matti Nykänen on tavannut laulaa playbackinä, eli hän liikuttaa huuliaan ennalta äänitetyn taustanauhan mukaan. Hän on erittäin suosittu karaoke-sukupolven pop-solis ti, joka ei liihottele jossain kaukana tähtisumussa, vaan lähellä yldsöä muuten vain sumussa. Hän on keikkaillut Göteborgissa, Ukrainassa ja Espanjassa. Hän haluaa oppia tanssimaan idolinsa Michael Jacksonin lailla. “Olihan se vähän lyhyt, mutta Matista puhutaan niin paljon pahaa. Selkään taputtelijoita riittää hyvinä aikoina, mutta minä olen päättänyt olla sille aina uskollinen”, on eräs Nykäsen suurista faneista kertonut eräälle mielettömän suurelle paikal- lislehdelle. Sen sijaan Nykäsen hovitoimitta- ja Isto Lysmä käänsi jo kerran sd- känsä Matille mediamustasukkai- suuskohtauksensa vuoksi. Miksi? Eikö kantti enää kestänyt? Eikö ihmisdon koskettavan sykähdyttävä kirjo enää sykähdyttänyt? Niin se on: heikot sortuvat elon tiellä. Mutta Nykänen jaksaa yhä vilpittömin silmin elää jetsulleen omalla tyylillään - eli riepotella noita toimittajapar- koja, mikä onkin niille paskiaisille ihan oikdn. Sonet-Polygramin tuottaja Riku Mattila kertoo, että häntä puhuttelee Matti Nykäsen laulama V-tyyli enemmän kuin radion sinfoniaorkesterin syyskausi. Nuorempana Matti Nykänen harrasti mäkihyppelyä vaihtelevalla menestyksellä. NYSÄ Kirosana kuin nypy. Tätä alistuvat käyttämään joko pahasti alamittaiset porsliinipeipit tai vastuuntunnottomat alennusmyyntikauppiaat. Nysän on pakko olla jäännöserää Pohjan Jättiläisten pajassa höylätyistä, nopeasti romukoppaan joutaneista hylätyistä kirosanoista, joiden joukosta joku petturi tasankovosu on varastanut muutamia surkeita irtokappaldta kirpputorilla myytäväksi (ks. Hitsi). Nysän tulevaisuus on tähdenlennon lailla epähygieeni- nen. Helppoheikki selittäisi nysän lyhenteeksi sanoista Nyt sinä. NÄHNÄ Eräänlainen näkemys nenästä. Hyvin kypsynyt törkeys originelliin makuun. Varottava junttikynnystä, joka irtoaa nähnästä helposti kuin väri liian kuumassa pesuvedessä. Suositellaan lapsiperheille. Ks. Nenä. Kirosanan rakennuskurssin toinen osa (alkoi kohdassa Lahna). Kun olet löytänyt ja valinnut sopivan kirosanan, sinun on mietittävä, hyväksytkö sen sellaisenaan vai haluatko jatkokehitellä sitä. Molemmissa tapauksissa tapahtuu samalla kirosanan lopullinen kypsentäminen. Jatkokehittelyssä paras työkalu on kidi solmussa. Hoe valintaasi useita kertoja niin että se alkaa maistua suussa hyvältä. Jos siinä on epämid- 186
lyttäviä särmiä, ne on hiottava. Jos sinusta tuntuu, että jokin kiijain on vaihdettava toiseen, tee se sumeilematta. Jos sen lausumista pitää muuttaa, muuta se. Ja jos haluat liittää raaka-aineeseen pers-, saa- tai jonkin muun etuliitteen tai esimerkiksi katti-päätteen, liitä sitten, vaikka sitä ei suositella maneeri vaaran ja personointimenetysriskin takia. Oleellista on, että sanasta vähitellen kypsyy täydellinen kirosana. Onhan nähnäkin monessa mielessä parempi kuin nenä. Oleellista on myös, että kirosanasta tulee tällä prosessilla sinun kuvasi. Kun kypsennys on mielestäsi tehty, siirryt seuraavaan vaiheeseen, kirosanan ehdollistamiseen. Kurssi päättyy kohdassa Pärse. NÄKKI Näkki on se jyväjemmari, joka piileskeli siltojen alla kuin mikäkin hampuusi ja pelästytti ylikulkijat. Varmaan se avasi ulsterinsa ja näytti karvatonta munaansa samalla, kun se pieraisi epävirdsen, lopulta haaroihin lurahtavan pikaoperetin. Ntf: temmin, vanhoina päivinä pulskia tuttuaan näkki on kirokielitieteelli- sesti oppinut niin vaivautuneesti näkkileivän tavoille, ettei siitä voi enää ajatella muuta kuin että sillä on pieni pyöreä muoto. Lisäksi se mu- rustaa. Ks. Leivänmuruset. Näkki on tullut ruotsista. Virallisen ammattiluokituksen mukaan se on vedenhaltija, vetehinen. NÄNNI Nännännää-kirosana, lievästi koominen, mutta ei tahditon. Se poksahtaa pystyyn kuin punainen lamppu väärästä vastauksesta. Nännikiroili- ja tietänee kuitenkin vastuunsa. Jokaisen naapurissa asuu kristillisen neutraalikielinen perheistö, joka saa ihottumaa Homer Simpsonin manauksista, kun koirankopin nikkaroiminen tuottaa tuskaa ja fyysistä väärinymmärrystä. Maggie keksi, että Homerin jokaisesta kirouksesta laitettaisiin rahaa lasipurkkiin. Niillä sitten ostettiin tuliterä koirankoppi ja kopallinen kaljaa Homerille, jonka omassa koppiluomuksessa ei ollut yhtään oviaukkoa (TV3 21.11. 92). Nänni (mamilla) on tissin hermo- keskus, joka kylmästä ja kiihotuksesta paisuu ja kovettuu. Naisen rinnat kasvavat raskauden aikana, ja sen loppupuolella progesteroni on valmistanut ne maidontuotantoon. Istukan erittämät suuret estrogeeni- ja progesteronimäärät estävät tämän todellisen valkovuodon synnytykseen asti, kunnes aivolisäkkeestä pulppuava prolaktiini käynnistää tuotannon 2-3 päivän kuluessa. Aluksi maito on keltaista. Kymmenessä päivässä se on kypsää. Imetys kestää puolisen vuotta, sitten aviomies pääsee taas kunnon apajille. Koska maito tirskuu nännin kautta, nännissä yhtyvät rauhastiehyet, joiden kautta rauhassoluista erittyvä kulutusmaito kulkee. Juoppokin mies näkee pimeässäkin nännin hyvin nännipihan avulla. Voimakkaasti pigmentoituneena ihoalueena se ympäröi nänniä kuin maalitaulu napakymppiä. Rintaa kutsutaan hienotunteisesti myös maitorauhasek- si. Ks. Tissi. Elmossaan Juhani Peltonen on keksinyt legendaarisen muodon Näin on nännit. Se ei ole kirosana vaan tarkoittaa Olen samaa mieltä. Johannes Brahms sävelsiorkesterisäes- tyksellisen vokaaliteoksensa Nänie vuonna 1881 Schillerin sanoihin. Philip Rothin gogolimaisessa romaanissa Rinta mies muuttuu rinnaksi. 187
Nänninpiha ja sen talonmies NÄNNILÄ Paikannimimanaus. Nuolten poikien paratiisi. Kylmän ilman rintaliivittömyyttä. NÄNNINPIHA JA SENTALON- MIES Jo Iltalehden (10.10.92) rank- kaama manaus erilaisesta nännipi- hakulttuurista. Toivotaan pitkää ja iloista ikää. PAAVALIN PALLIT JA NUNNAN NÄNNIT Säpinää luostarissa. Ks. Paavali. NÄRHENMUNAT Luonnontieteellinen kirokälähdys, jonka valtti perustuu muna-sanan kaksimielisyyteen. Linnun kohdalla se voi tarkoittaa naaraan munaa tai koiraan munia. Tämä melko yleinen manaus pesii kesät ja talvet Suomessa. Muuttoaika tapahtuu yleensä pimeään aikaan ja yleensä aurinkorannoille etelään. Suosittuja närhen- munan talvehtimispaikkoja ovat Mallorca, Rhodos ja Ibiza. Niissä turisteiksi ryhtyneet väinämöisem- me levittävät suomalaista kirosana- kulttuuria saksalaisille ja ruotsalaisille. Kansanmiehet kutsuvat lintua myös nimillä paskonärhi ja pask’ harakka. Vironkielessä se on pasknäär. Varpuslintulajeja on maapallolla kuusi lintulajia kymmenestä. Suomen 17 runsaimmaista lintulajista 17 on varpuslintuja, ja varpuslintuja on 90 % kokolinnustommekappale- määrästä. Kookkaimmat varpuslinnut kuuluvat varisten heimoon. Värikkäin varislintumme närhi on noin naakan kokoinen, strategiset mitat ovat 34-35 cm ja 154-180 g. Se viihtyy parhaiten metsänreunoissa ja tunkioiden liepeillä. Se on vilkas ja äänekäs, karheaääninen rää- kyjä, mutta laulu kuuluu vain parinkymmenen metrin päähän, kun se joskus kevättalviaamuisin sattuu musikaaliselle päälle. Se myös osaa naukua ja matkia kanahaukkaa. Närhen munat ovat vihertävän kellertäviä. Leveämmässä päässä on tummia viiruja. Molemmat puolisot hautovat 5-6 munaa 16-17 päivää. Ks. Muna. Viime vuosisadan vaihteen molemmin puolin aikansa huomattavimpia luonnenäyttelijöitä oli Otto Närhi (1864-1904). Viimeiset kahdeksan elinvuottaan hän työskenteli Suomalaisessa teatterissa, nykyisessä Suomen Kansallisteatterissa.
OKSENNUS Paino kolmella ensimmäisellä kirjaimella (des). Tämä kuvotteellinen kirosana toimii parhaiten, kun sen saa todella kuulostamaan oksennukselta. Oikean oksentamisen liittäminen manaukseen ikään kuin pisteeksi iin päälle osdttaa liioiteltua teatraalisuutta, jota tulee välttää hygieenisistä syistä. Ks. Karin piirros seuraavalla sivulla. Oksentelua esiintyy sairaus- ja myrkytystapauksissa. Viinan yliannostus ei ole suinkaan ainoa syy, joskin yksi kammottavimmista tavoista sortua sen tuhlaamiseen. Syitä voivat olla kelvoton ruoka, sivu- vaikuttava lääke kuten Digitalis, huimaava M6ni&ren tauti, infektiot, aivoverenkierron häiriöt, kasvaimet ja Linnanmäen Katapultti. Naisella vd olla viettiä oksennella raskautensa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana Hänen tapaansa aloittaa päivää ei siis voi syyttää mielikuvituksen tai siviilirohkeuden puutteesta. Oksennus on peräisin vatsasta. Se ilmestyy ulos suusta, eli suunta on ihan väärä. Oksennuksesta voidaan päätellä paljon muutakin kuin tulevan kesän sademääriä, lottonumerot tai jääkiekkoliigan tulevan mestari- joukkueen nimen. Ruoantähteet esittäytyvät ensin. Toistuvassa ylenan- nissa päivänvalon näkee ohut maha- neste, mahdollisesti kellertävään sappinesteeseen sekoitettuna. Yksittäiset vaaleanpunaiset veriviivat johtuvat yleensä pienistä limakal- vonrepeämistä, eivätkä ne ole vakava oire. Suuremmat verimäärät viit- taavat jo ruokatorven vammaan. Maksakirroosi paljastaa mahansuun revenneet suonikohjut. Kahvinsump- pimainen oksennus saattaa merkitä vuotavaa mahahaavaa tai mahasyöpää. Silloin ei enää syödä laastareita. Sotilasslangissa oksennus tarkoittaa Antti Penttisen mukaan loma- anomusta. OKSE Joensuulaisen Leena Seppäsen lähettämä oksennus-johdan- nainen. Takaperin luettuna sanasta paljastuu piilomerkitys: Esko. Jos et pidä jostain tyypistä, tee hänestä kirosana samalla tekniikalla. Tuskin Annan lisäksi kovin monen suomalaisen nimi on palindromi. OLMI Sadatus, joka ei selityksiä kaipaa. Se kuuluu sarjaan kirofaktisesti selittämättömät. Kuka ottaa olmista selvää, ellei olmi itse? Epämääräisten näköisten tyyppien epämääräisen kuuloinen kirosana. Vaatii huomattavaa lahjakkuutta lausua olmi samalla massiivisuudella kuin jokin raskaan sarjan ammattilaismanaus, kuten perkele tai saatana Olmissa 189
on kuitenkin se hyvä puoli, että vain harva uskonnollinen täti pystyy perustelemaan sen henkisesti vaaralliseksi. Olmi on Itä-Alppien karstimaiden maanalaisissa vesissä elävä hoikkaruumiinen, pyrstökäs, vaalean värinen, kiduksilla hengittävä sammakkoeläin, jolla on surkastuneet, sokeat silmät. OMARI Aira Saarinen Sonkajasta pitää muotoa Pirun omari hauskana, lystikkäänä ja erittäin tehokkaana Sen avulla saa kerralla purettua sisunsa. Se kuulemma toimii erityisen hyvin, kun joku tietty henkilö keljuttaa, ja sopii hankaliinkin tilanteisiin. Syntyhistoria juontaa Omar Sha- rifin elokuviin, näyttelijä kun on kuuluisa pistäväsilmäisyydestään, tuijottavasta katseestaan ja tummasta parrastaan. Myös Omar-karamel- lit ovat inhottavinta ja pahinta sotkua, mitä Aira Saarinen tietää. Ne tarttuvat kitalakeen kiinni. Minä pidän Omar-karkeista. ORPANAIN PERKELE Tämä on oikea onnenkantamoinen! Kirosana on kuin tehty käytettäväksi kahden (vuokra-)asunnon loukkuun jääneelle. Varokaa määräaikaisia vuokrasopimuksia. Niitä ei voi irtisanoa. Jos menet naimisiin ja muutat yhteen tuoreen siippasi kanssa uuteen (ja isompaan) vuokra- asuntoon, pienemmän asunnon pieneni pisiel uinen vuokraisäntäon niin pihi paskiainen, ettei kiusallakaan suostu purkamaan vuokrasopimusta, koska on lama, eivätkä laman aikana lyhyet vuokrasopimukset kiinnosta ketään, varsinkaan Laajasalosta. Lama laskee vuokra-asunto- jen hinnat ja tuo ne kaikki tyrkylle, koska asuntoja ei kannata myydä- 190
kään: syntyvät vuokraajien markkinat. Kiitos nimimerkki Lasitehtaan Duunarille Uijalaan. Orpana, orpanainen on suomalais- volgalainen sana, mahdollisesti vanhempi, jota on käytetty Kalevalassa kohdissa 22:200ja 49:26, joissa se tarkoittaa nuorta neitoa. Kante- lettaressa lukee: ...Minne neito nai- tanehe / orpana otettanehe. Muita merkityksiä etupäässä kansanomaisesti on serkku tai laajemmin yleensä sukulaisista käytettynä, joskus myös tuttava Verbi orpanoida tarkoittaa käydä sukulaisissa, sukulri- da: käydä orpanoissa, oljamissa, ativoissa. Kummallisia sanoja! Onko serkuissa jotain vikaa? ORPPU Korppujauhoja kiroilijan kitalaessa. ORKKU Ristiriitaisuutta synnyttävä kevytmanaus, sillä orgasmia tarkoittava kirosana ei voi tarkoittaa orgastista kokemusta. Sinänsä ten- denssikamaa. OTTI OHRALEIPÄ Myös Jo otti ohraleipä, tai Nyt otti ohraleipä. Äkillisen esteen tai muuten hankalan tilanteen sattuessa kuluneen klassinen manaus. Alkusointufraseologiaa. Professori Lauri Hakulisen mielestä tämäntapaisten fraasien sisältämä ilmausvarasto on luettava kielen rakenteeseen kuuluvaksi melkein yhtä hyvällä syyllä kuin sanasto sellaisenaan. Olut tehdään ohrasta. Ohra (Hor- deum) on maailman vanhin viljalaji. Kerrannaistähkässä yleensä pitkävih- neiset tähkylät ovat vastakkaisilla sivuilla kolmen ryhmissä. Kuusita- hoisella ohralla kaikista tähkylöistä kehittyy yhtä paljon harittava jyvä, mutta kaksitahoisilla ohrilla laita- tähkylöiden kehitys ehkäistyy. Ohraleivän valmistamiseen suositellaan yhtä paljon vehnää kuin ohraa, muuten taikinaa on vaikeaa käsitellä ja valmis leipä haurasta ja murenevaa sekä nopeasti vanhenevaa Ohraleipä paistetaan uunissa 250 °C:n lämpötilassa noin 25 minuuttia. Lauri Hakulisen mukaan ohra on ehkä tullut balttien kautta muinais- indan sanasta ashtra (piikkuseiväs, jolla ajettiin karjaa). Juttu vaikenee, kun tajuaa, että itämurteissa ohra on otra Ilmaisu on samaa sarjaa kuin Jo kävi ohraisesd. Kannuslainen sanonta “Voi ku ottaa lippaan” eli päähän- ottaminen alkaa jo lipsua kirosana- laarin reunalta ulos. OTTI OLKILEIPÄ Kukin maun mukaan. Uniselityksen mukaan olki on merkki sisäisestä levottomuudesta. OU BOI Englantilaisena kiroperänä on Oh boy -huudahdus, joka näin on päässyt suomettumaan ja sulautumaan harmaaseen ihmisjoukkoomme. Kenties siitä olisi väriläiskäksi norjan neidon rusohuulilla. Joka tapauksessa tämä tyttelimäinen, bas- sovoittoinen ja peruskiltti pardoma- naus vetää aina vertoja sellaisille hirvityksille kuin Iik, Kääk tai Yäk. Otetaan esimerkki suuresta maailmasta. Sellaiseen suomalainen uskoo paremmin. Kun Kevin unohtuu suurperheen lomamatkasta oman onnensa nojaan, syntyy Yksin kotona -elokuvailmiö, joka hakkaa väkivaltakohtauksissaan jopa Tom ja Jerryn. Eihän se tiili murskaa kalloa, se vain hieman pö- kerryttää. Paikalleen jähmettyneenä roisto ehtii sanoa vain Oh boy. Maraboun sukiaajuoma O’boy sisältää sokeria, kaakaota, emulgoin- tiainetta (lesitiiniä), suolaa ja vanil- 191
liinia. Kun jauheeseen lisätään maito, lopullisessa juomassa sokerin määrä on 9,5 %. Siitä puolet on maitosokeria. O-V-H Ohjevähittäishintakirosana sopii kaikille hintatietoisille, joita kiijain- yhdistdmä ovh on alkanut ärsyttää. Se ei yleensä pidä edes paikkansa. Valmistaja ilmoittaa toista ja kauppa mainostaa toista hintaa. Kun maamme direktivisoituu, kaikki tämäntyyppiset standardit ja tariffit lisäävät nopeasti Allergiasairaalan hoitomaksuja. Jonoihin jäljestetään jonoja kuin Puolassa. Tämä manaus perustuu samantapaiseen yliherkkyysreaktioon kuin (ks.) Lämmöllä. Kai sen siunailu tuo jonkinlaista tyydytystä. Ooveehoo on silti hyvin kaukana Kauniit ja Rohkeat -maailmasta. Kiroilukaan ei ole aina ilmaista. 192
PAAVALI Hieman peeveli-sukuinen kirosana, joka sopii pakanaksi kääntyneille entisille seurakuntanuorille, jotka eivät ole vielä kehdanneet siirtyä kunnon ärräpäihin. Paavali tulee latinan sanasta Paulus (pieni, vähäinen). Paavali, joka hepreankieliseltä nimeltään oli Saul tai Saulus, syntyi Tarsoksessakulta- lusikka suussa, fariseuksen poikana roomalaiseen kansalaisuuteen ja myöhemmin rabbi Gamalielin oppilaaksi. Maalliselta ammatiltaan hän oli teltantekijä. Roomaan ja Jerusalemiin asti ulottuvien hyvien suhteiden avulla hän sai huomattavia yhteiskunnallisia asemia, kuten luottamustehtävänä kristittyjen vainoamisen, kunnes Jeesuksen mörkö ilmestyi hänelle Damaskoksen tiellä ja valitti, että tyyppi vainosi häntä. Muutaman päivän sokeushan siitä tuli. Alkoi vuosien reissuaminen ja ravaaminen. Koluttiin Makedoniat, Vfchät-Aasiat ja Espanjat. Jokusen putkaieissunkin hän teki, eikä suinkaan sekaantumisesta alaikäisiin tai osallistumisesta heroiinin salakuljetukseen. Paavalin lähetysmatkoilta ja vankiloista lähettämät kiijeet on painettu Raamatussa. Hän kuoli vuonna 64 tai 67, riippuen lähteestä. Jälkikäteen hänet ritaroitiin kolmanneksitoista apostoliksi ja kristinuskon toiseksi perustajaksi. Yli tuhannen vuoden ajan kristikunta on viettänyt tammikuun 25. päivää Paavalin kääntymisen juhlana Keskiajalla Paavali pääsi samalle paikalle suomalaisessa almanakassa, ja Paavokin otettiin vuonna 1929 messiin. Mitä tekee Väyrynen? PAAVALIN PALLIT JA NUNNAN NÄNNIT Joensuusta kajahtanutta. Ks. Nänni. PAH Suurta vastenmielisyyttä tai tym- pääntyneisyyttä ilmaiseva epämääräinen äännähdys, joka pääsee kirosanojen tarkalla kammalla haravoituun, kunniakkaaseen ja liikevaihto- verottomaan joukkoon vain siksi, että onhan se toki alkuosa sanasta paha, paholainen, sekä keskiosa westem- klassikosta Hyvät, Pahat ja Rumat, jossa Clint Eastwood teki yhtä kolmesta läpimurrostaan. Sittemmin italotyyli on suomalaisessa televisiokulttuurissa muuttunut ilotaloty y- liksi: kulttia kaikille. Ks. Assembach. PAHA... Yleinen etusana maanläheisissä kirosanoissa. Saksalainen alle kolmekymppisenä (vuonna 1802) kuollut Novalis kirjoitti Fragmenteissaan, 193
että aina voidaan myöntää ihmisen vallitseva taipumus pahaan - sitä parempi on hänen alkuperäinen luontonsa, sillä vain vastakohta houkuttelee. Toisaalta Novalis kirjoitti samassa yhteydessä, että jos asettaa pahan hyvän vastakohdaksi, sille tekee liian suurta kunniaa. Ymmärrettävästi tämä alkaa helposti kuulostaa filosofiselta tekojaarittelulta, ja alkaa tehdä mieli kuunnella reilusti Michael Jacksonin biisiä Bad. Ks. tai tuijota hakusana Hyvä... PAHA KURKI Jo hieman fari- sealainen manaus, pelkkää teesken- nettä. PAHANILMANLINTU Luokittelematon kiroileva varis. PAHA PERIKÖÖN Kun ihminen on hyvä, pahalle on kiijoitettu testamentti. Ranskalainen kisailija ja moralisti Francois de La Roche- foucauld (1613-80) on kirjoittanut: Kun paheemme jättävät meidät, imartdemme itseämme, että olemme itse ne jättäneet. PAHATTU Laukaa Production. Keskisuomalaista ehtaa kirosanaideointia. Toimii Paha kurki 194
hyvin kuin solakka terrieri. Jarrusu- kat eivät auta mitään. Polvet menevät vain ruvelle, ja pahattu viskoo taas ylös hirmuiseen gasellinlauk- kaan. Ota mukaan, minne menetkin. Tai se vie sinut. PAHALAINEN Vpl. Pyhäjärveltä Suoniemelle siirtyneen maanviljelijä Pekka Pulakan mielimanauk- sia. PAHALAANEN Murreversio pahalaisesta. PAHIMMOINEN Joensuulaisen Leena Seppäsen näkemys pahasta. PAHIMUS Iitistä: hyvin paha henkilö, heittiö. Mustalaiskielessä paha on ilako. Ei siinä silti paljon viitsi ilakoida. PAHA HENKI Hyvän tai Pyhän Hengen vastakohta. Paha henki haisee pahalle. Sille ei kerta kaikkiaan voi mitään, ensimmäiseksi mieleen tulee suuhygienia, ainakin jos terveellä tavalla kammoksuu kariesta ja vetäytyneitä ikeniä. Tällä manauksella tarkoitetaan kuitenkin paholaisen muunnelmaa, varaperhanaa, samperiassistenttia. Tai tarkoitetaan ja tarkoitetaan: muodonmuutos itseisarvolliseksi kirosanaksi on jo tapahtunut, kiitos Suuren Kirosanakirjan. Sitä ei fors- salainen Ulla Vaarilla varmaan de ymmärtänyt. Hänen mielestään ki- roilija pyytää pahaa henkeä avukseen. Hän on väärässä. Rukous ja voimasana ovat kaksi eri asiaa. Rumaa käyttäytymistä kiroilu voi olla, mutta ei kannata lukea kaikkea kuin piru Raamattua. Siitä tulee vain pahamieli. Kiitos kuitenkin siunauksesta. Minä siimaan takaisin. Paha henki on demonologinen kirosana puhtaimmillaan. PAHKA Pahkasiankärsä tunkee tiensä kiro- maailmaan. Pahka on kova, tavallisesti kupera ja pyöreähkö muodostuma, kuhmu, kyhmy, pukama. Se on kuin pohjanmaalainen itsepäisyys. Kun se on kerran puhjennut, sitä ei revi pois enää rintamaeläkekään. Pahka on perunateatteria, jähmeistä ja paikalleen hyytynyttä nystyä. TeatteriohjaajaRalf Längbacka (s. 20.11.32) on ravannut edestakaisin Suomenlahtea Bertdt Brechdn hengessä. Nyt hän työskentelee Tukhol195
man kaupunginteatterissa. Hänen mielestään Suomen teatterin tilanne on umpikujassa, koska se on kassa- menestysten perässä juoksemalla muuttunut profiilittomaksi palvelulaitokseksi. Längbacka sanoo viisaasti: “Mutta ollakseen tarpeellinen on itse tehtävä itsensä tärkeäksi.” PAHKEINEN Pohkeisiin on tapana tulla suonikohjuja. Ks. Kohju. PAHKURA Melko surkea kirosanadildo. Seilo- rinmanari. Kuka kumma on määrännyt direktiivin pahan ja kura-päät- teen ruuvaamiseksi yhteen? Saaku- rat ja heikurat saavat joukkoonsa kaverin, joka raapii päätään niin että hilse ryöppyää ja tukkii aran kurkun. Okei, tarjotaan pahkuralle paukku, tarjotaan toinenkin, eikäkolmaskaan pahaa tee, jos on varaa. Katsotaan, miten se selviytyy tulikasteesta. Ehkä se kännissä yltyy voimaan. Ehkä krapula siimaa sen lopullisesti. Mutta varsinaista kiroainesta siinä on vasta, kun se istuu suuhun kuin omat hampaat ja kun sen synteettisyys hälventyy. PAHKUNA Että sellaista syylää. Pahkunasta muistutti oululainen Vesa Rutanen. PAHOLAINEN Puhtaan järjen kriitikko Immanuel Kant (1724-1804) piti paholaista ehdottoman itsekkyyden ideana. Paholainen on siis itsekäs kirosana, eräänlainen omakuvamanaus. Kiro- foneettista kömpelyyttä ei ainakaan ole säästetty. Ks. Saatana. Paholainen on luojajumalan kilpailija. Häntä vastaan pyhimykset, kirkon miehet ja jokainen hyvän puolesta taisteleva ovat jatkuvasti sotasilla. Jo luonnonuskonnoista alkaen, Lähi-idän vanhoissa uskonnoissa sekä kreikkalaisessa ja roomalaisessa mytologiassa kuviteltiin paholaisen ottavan erilaisia muotoja. Keskiaikaan asti käytiin ympäri maailman noitavainoja. Valistusajan teologit kyllästyivät ilmeisesti siihen, että vereviä neitoja poltettiin jatkuvasti hukkaan ja esittivät hätä- selityksen, että saatana onkin vain pahan vertauskuva. Nykyteologias- sa persoonallisen paholaisen sijasta puhutaan usein pahan prinsiipistä. Vanhojen myyttien dualistinen perusasetelma on myös Suuren Kirosanakirjan elimellinen viesti. Hyvää vastaan on aina paha Mies ja nainen ovat eri. Huumori on tosik- koisuuden vastakohta. Tasapaino vaatii molempien puolien sekaantumista keskenään peilin avulla, mutta molemmat ovat toisiinsa palautumattomia. Mikään ei ole mitään, ellei se määrittele itseään vastakohtansa kautta. Tältä kannalta jin/jang-ase- telman avain on huumori. Huumorin vastaava toinen potenssi on ironia PAHULAINEN Paholaisen viän- nös. Proteesisarvet. PAHUS Pahus soikoon, tietysti rokkia Pahus vie, tottakai neitsyyden. Pahaa on niin helppo syyttääkaikesta, ikään kuin se olisi ennalta määrätty itsestäänselvyys. Pahasta johdettu pahus personoituu kuudentuhannen kilo- vvatin nopeudella sekunnissa, se liukenee virtuaalitodellisuudesta todelliseen maailmaamme solu solulta, ja ne solut ovat meidän. Pahus ei esittäydy, ehei, se käy suoraan asiaan. Se on meidän mahtimme. Ja menestys on taattu, koska pahuksen näkö on uljas, ääni enkelinen ja tyyli kei- sarikas. Ei väliä, ettei se kaksiulot- teisuudessaan tavoita historiaa. Meidän sukupolvemme nappiaivot 196
- siis 70-luvun alussa syntyneet - eivät tarvitse historiaa. Kaikki, mikä suo oraalisen nautinnon juuri tälle hetkelle, on oikein, moraalinen loppuottelu pelataan toisaalla ja kokonaan toisessa ajassa. Ulla Hovi on selvittänyt, että folk- rolistiproffa Leea Virtanen on ala- tyylisyyksien muinaisia tehtäviä tarkastellessaan päätynyt siihen, että kiroilija on osoittanut kunnioitustaan yliluonnollisia mahdeille vedo- tessaan niihin. Sosiaalisten syiden sijasta Virtanen painottaa yksilöllisyyttä mainitessaan, että kiroaja on pyrkinyt rakentamaan alkukantaisen suojamuurin itsensä ja ulkomaailman välille. Varsinaisena tarkoituksena ei ole saada nimettyjä henkiä, paholaisia tai jumalia paikalle, mutta niiden kutsuminen tuntuu lisäävän kiroilijan omaa mahdikkuutta. PAHUUS Pahus-sanan venytys, pahan keskittymä. Mouhijärvellä kuulee Eero Järventaustan mukaan usein kirottavan sanalla pahuus. “Mikä pahuus tohon koirraan ny om menny, ku se tollai rähisee?” “Pa- huustakos siä teet toisten oloo kyt- täämäsä?” Kirosanaa on käyttänyt myös Pitkämäen Edvin. PAHHUUS Murrevariantti on tahkomäkeläisen Aimo Hokkasen lähettämä, vuorostaan pahuus-sanan venytys. PAKANA Pakanoita ovat kaikki, jotka eivät usko Jeesukseen tai eivät kuulu kristilliseen kirkkoon. Juutalaisia tai muhamettilaisia ei lasketa joukkoon. Ennen, kun uskontoja ei vielä ollut keksitty, kaikki ihmiset olivat siis pakanoita. Pakanat olivat varsinkin keskiajalla verraton tekosyy lähteä ryöstö- ja raiskausretkille pitkin planeettaa. Myös kastamattomia lapsia kutsutaan pakanoiksi. Heidät maahinen vaihtaa. Sana on tullut venäjän sanasta pogänyi (pakanallinen, saastainen, syötäväksi kelpaamaton). Pogän on suomeksi likaisuus, saastaisuus, hiiret ja rotat. Pogänin on pakana. Muinaisbulgarian pogan taas oli omaan sukuun ja kansaan kuuluva, sukulainen, barbaarinen ja pakanallinen. Slaavien sanat polveutuvat latinan sanasta paganus (kylän asukas, maalainen). Kun kaupungissa käytiin jo kirkossa, varsinkin syrjäkylissä taikauskot ja kansanuskomukset jylläsivät vielä täyttä päätä. Veijo Meren mukaan näin on monessa paikassa vieläkin. Täytyypä kysyä joltakulta korsolaiselta. PALLUKKA Pallukka on tavallisesti pienehkö pallomainen muodostuma tai esine, joka luetteloidaan sadatusten ja tu- hahdusten pohjasakkaan. Näillä pingpongeilla Aku Ankkakin osasi nostaa proomun merenpohjasta. Oletetaan siis, että pallukat ovat ihmeitätekeviätaikamanauksia, joita jonglöörittömätkin kasvoisuudet kehtaavat viskata pärstästä pärstään. Ks. Ballukka. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön määräyksestä (asetus 10/92) pallukka on myönnetty terveysmanauk- seksi kauniille Kata Kärkkäiselle, joka on tullut kuuluisaksi levitetty- 197
ään keskiaukeamansa Playboy-leh- dessä, laulettuaan ympäripyöreätä diskomusiikkia ja pamahdettuaan paksuksi rokkarista. Iltalehden (2.10.92) gallupin mukaan Pertti Salolaisesta tulisi Katan mielestä paras kuningas Suomeen. Hyvin moni voi olla hyvin eri mieltä. Otetaan mittanauha ensin esiin, tytöt. Voiko kaikista miehistä edes ottaa mittaa? PALIAINEN Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä vastaavat tästä ihmisystävällisestä kirosanasta. PAMAUS Leena Seppänen Joensuusta väittää kertoneen lastenkirosanan. Taisi räjähtää sormille? Huomio, kuuleeko Joensuu, kuuleeko Joensuu, täällä puhuu Kirosanasäädö. Onko kyse ennakkoräjäytyksestä? Vai oliko se Tshernobyl playbackinä? Kenen pyssy? Kuka lapsee, ketä lapsii? Otamme yhteyttä Hari Seldonin varjokuvaan, hän on ainoa profeetta omalla maallaan, koska hänen maansa on koko universumi ikuisesti. Siivotaan Jumaluudalla sitten pamauksen jäljet. Pamaus on väyrysmäinen mieli- kuvaterroria. Kun kuulet imeväisen suusta totuuden pamauksena, maailmankaikkeus on luotu, ja sillä on vuoden takuu. Nissan-kauppias lupasi. Ehkä tällä Lasten Suhteellisuusteorialla voidaan selittää myös se järkyttävä arvoitus, miten, milloin ja miksi joviaalista, hulluttele- vasta teekkarista tulee kuiva tosikko insinööri. Se on todellinen Big Bang. Teekkari Arto Latvaniemen mukaan hullutteleviin kiltoihin kuuluu vain pieni osa Teknillisen korkeakoulun opiskelijoista. Loput jäävät pihalle siitä toiminnasta, mutta pänttäävät opiskelunsa asiallisesti loppuun. Häiriköistä tulee ihan normaaleja ihmisiä, joiden työ on totista rahanhankkimista. Romahtaako myytti? PANNAHINEN Roomalaiskatolisessa kirkossa sen jäsenen oikeuksien riistämisen eli kirkonkirouksen deminutiivinen versio, eräänlainen panna light, pik- kukirous, söpö interdikti. Ei panna- hinen suinkaan mikään pannukakku ole. Se on kunnon jäyhä manaus, jota käyttävät muutkin kuin yllytys- hullut, omenaposkiset ja Teppo Turkki. Pannahinen on eräänlainen kansanihmisen aamen: se toimii vaatimattomana pisteenä pieniin puolustuspuheisiin tylyä maailmaa ja isojen herrojen epälojaalisuutta vastaan. Se kasvattaa luontoa niin kuin suomalainen mies odottaa; vaimo ei ymmärrä, äitikin vaati aina enemmän kuin antoi. Vain oma koira ei pure. PAPIN PAKARAT Pappi on se liperikauluksinen tyyppi, joka puhuu unettavalla äänellä ja vittuilee tuittuilevalle rippitytölle. Pakarat ovat istumalihaksia. Yhdistettynä papin pakarat on käsite, jonka on voi dokumentoida vain papin vaimo. Kirosanaksi asti se yltää lievällä provokatiivisella tunnelatauksellaan, joskin sen ilmaisuväri on lupsakkaan hilpeä. Pappi on tullut venäjän sanasta pop, joka on lainaus kreikan sanasta papas (alempiarvoinen kirkonmies). Myöhemmin etupainoitteinen päpas kreikassa tarkoitti paavia. Näin saatiin puheessa ja kirjoituksessa oikealla korkomerkillä pidettyä erossa toisistaan idän kirkon kyläpapin- pahanen ja lännen kirkon mahtava päämies. Sanan papa merkitys ja synonyymi on tunnetusti isä. Pastori taas on 190
peräisin laidun- ja laiduntaa-sanois- ta. Pakaroista enemmän esimerkiksi kohdissa Pylly, Perse. PAHKALA AU MATA Turkulaiskaksikon voimannäyte siansaksalaisesta kirotteesta. Vai niin, tämä luultavasti tarkoittaa jotain. Ehkä se on pikku hiirenloukku; siitä vain tutkimaan sheikkien sanakirjoja. Parka-sanan alkumerkitys on ollut kapalovaate tai riepu. Monissa muissakin kielissä huonokuntoinen vaate tai kangas on ruvennut usein tarkoittamaan säälittävää ihmistä. Mikä onkaan enää henkirievun arvo? Varsinkaan, jos sitäkin ruvetaan tuottamaan halvassa Kaukoidässä. PASHA Paska-sanan kiltti muunnelma. Tuskin Lapin pojat ovat tällä kertaa käyneet nurkalla kuseskelemassa. Hankalasti lausuttavana pasha ikään kuin nukahtaa kielen kärjelle, eikä se paukahda nätisti ulos. Pikkutunneilla ja pikku huppelissa manauksen käyttö sotketaan lespaamiseen. Suositeltavuusarvo vähäinen. Sana pasha tulee venäjän kautta kreikan sanasta paskha (pääsiäinen). Se on maitorahkasta valmistettu alkujaan venäläinen pääsiäisruoka. PASKA Paska kuuluu kirosanojen toiseen luokkaan yhdessä perseen, kyrvän ja pillun kanssa. Paska on kokenut, uskottava, pätevä ammattilainen, jokatreenaa huolehtivaisen valmentajan johdolla tunnollisesti päivittäin. Sen monikkomuoto Paskat on lähes yhtä kova karju, kuten myös mietitympi versio Ja paskat. Tällä kirostolla päijääkin omin voimin lähes maaliin asti. Kulkua auttaa täysautomaattinen peristaltiikka, mahan ja suolen aaltomaiset supis- tumisliikkeet. Paskaa on niin ruoansulatuksesta syntyvä jäte kuin kaikki se huuhaa, jota syydetään televisiosta, lehdistä, kirjoista, radiosta, poliitikkojen suuaukosta, uskoshurahtaneiden si- säsynnynnäisestä megafonista. Suurin osa informaatiotulvasta menee onneksi toisesta korvasta ulos. Ihmisen korvienvälisyys on mielettömän hyvä paskasiivilä, jossa itsekritiikki korreloi vaikutusta (vaikun kerääntymistä). Paska on uusiutuva luonnonvara. Sen massatuotanto on lähes täydellisesti organisoitu. Se ei lopu koskaan. Puhtaanapitolaitokset ja hyvin nettoavat siivousfirmat saavat paskasta jokapäiväisen leipänsä, usein jopa hillon paahtiksen päälle. Ks. Uloste. Versioita löytyy: Voi vanha paska, Voi nyt varttia vaille paska, Voi vetelä laskiaispaska (Laukaa), Hur- putuksen paska (Mäntyharju). Keksi itse lisää. PASKAA EVÄITTEN VÄLIIN Kirsti Nissisen mukaan ainakin Hyvinkäällä käytetty tokaisu harmis- tumiseen. PASKA... Hyvin yleinen etusana yhdistelmä- kirouksissa. Se antaa miellyttävän paskan maun kiroilijan suuhun. Jostain syystä tämä etusana näivettää mielikuvitusta enemmän kuin lisää. Vrt. Kautta... PASKAHOUSU Eero Järventaus- tan mukaan paskahousua on käytetty kirosanana varsinkin lapsille puhuttaessa. Vihtori Kivioja käytti sitä usein puhuessaan pojille jostakin häntä harmittaneesta asiasta. Paskahousu on myös korttipeli. PASKAHUORA Jukka UhlgnSn 199
Lohjalta keksi röyhkeän yhdyssanan. Vrt. Kusihuora. PASKA JUTTU Täydellinen selonteko. PASKA KÄLES Asikkalainen tapa pahoitella vihaisesti. PASKALÄJÄ Monen keskinkertaisen arkkitehdin suora malli. PASKAMAKIN OVI Sinikka Savanheimon lähettämä muoto. Omat paperit! PASKAPATA Jukka Uhlgrfn pistää nyt padan kattiloita soimaamaan. Etuliite perkele antaa kiroukselle entistä enemmän vääntöä. Keitetään kädenlämpöisellä liekillä. PASKAPÄÄ Siilitukan pöntön- harjaukseen. PASKARASTAS Räkätin veroinen manaus. Vrt. Närhenmunat. PASKARÄKÄTTI Rastaan veroinen manaus. PASKASILMÄ Oodi peräaukolle. PASKATAIKINA Köyhien perheiden lapsille leikkiminen on kiinni luovuudesta. PASKATIRITIRALLAA Rutanen taas asialla. Laskiaispaska. PASKAVITTU Turhautuneen miehen painajaispäiväuni. Jukka Uhlgr&i on yhdistänyt kaksi kirousta yhteen. Vrt. Kusivittu. •••PASKA Sekä yksikkö- että monikkomuotoi- sena kelpo peräpää yhdistelmäkiro- sanoihin. EMÄPASKA Kaikkien paskojen äiti. Ks. Emä... HAASKASEN PASKA Mitä? Uloste mennyt hukkaan? Onko herra vielä esitellyt? Ks. Haaska. HEVONPASKA Hevosteluun. Laukkaa minen kielletty. Ks. Hevon... HYTTYSEN PASKA ITÄMERESSÄ Kaikki voi olla pienestä kiinni. Ks. Hyttysen paska Itämeressä. KANANPASKA Sepeliä. Ks. Kananpaska. KATINPASKAT Ei edes viitsi jatsoa. Ks. Katinkontit. KISSANPASKA Sama juttu. Ks. Kissan... LEHMÄNPASKA Liukumiina- manaus. Ks. Lehmänpaska. MOSKURIN PASKA Yllätysveto. Ks. Moskurin paska. PIRUN PASKA Todennäköisesti tähdenmuotoista paskaa. Ks. Piru... TÄINPASKA Saivarteleva mik- roskooppimanaus. Ks. Täinpaska. YLITYÖPASKA Jaa ettei palkkaakaan makseta? PASKAN- Yleisen kiroyhdistelmän etusanan genetiivimuoto. Paskanmarjat on erikseen, koska se on ns. lausekiro- sana. PASKAN HAILEE Tämä kirosana toimii, kun lopulta pystyy tunnustamaan, ettei millään ole enää mitään väliä. Paskanmaku 200
PASKANHAJU Hyvin pakattuna tämän kirosana säilyy jääkaapissa viimeiseen myyntipäivään asti, mutta avattuna kaksi vuorokautta. PASKANLATINKI Kunnon täysistuntoa ei voita mikään. PASKANMAKU Paskanmaun tuntee yleensä suussa, vaikka ei olisi paskaa kirjaimellisesti syönytkään. Huolimattomat seksihullut eivät sitä välttämättä edes huomaa. PASKANPANUAJukkaUhlgr6n Lohjalta lisää kierroslukuja näinä vaikeina lama-aikoina, jolloin viinan sanapoltto on edelleen kiellettyä. Suositellaan nautittavaksi ja humalluttavaksi saatana-etu viipaleen kanssa: Saatanan paskanpanija. PASKANSUTI Naistaiteilijan huulipuikko. Ks. Perseensuti. PASKANMARJAT Lausekirosana. Paskanmarjoilla on yleinen tapa saada kaiken maailman lisukkeita peräänsä, kun neljä tavua ei riitä sadattelun aikaansaaman lievennyksen saavuttamiseksi. Joko kirosana on sinällään kehno tai siinä on jotain maagista piilosisältöä, joka yllyttää kaivamaan mielikuvituksesta hillon päälle. Kaiken kaikkiaan klassista tavaraa. Tässä joitakin kertyneitä papanoita: PASKANMARJAT JA KUSEN HERELMÄT Ruokavaliota noudattaville jauhot suuhun. PASKANMARJAT JA MANSIKAT Suomalaiset rakastavat jälkiruokia siinä missä ulkomaalaiset. PASKANMARJAT VAAN EI MANSIKAT Ilman jälkiruokaa. Käytti Veli Pentti. PASKANMARJAT PIHLAJA- PUUSSA Kahden mikkeliläisen, mutta espoolaistuneen naisen mukaan nuoren naisihmisen aggressioita tehokkaasti luotaava sadatus. PASKAMMARJAP PETTERS- SONNIV VAINIOLLA on ollut ikaalilaisten tapa lisätä pelkkiin paskanmarjoihin enemmän ajattelemisen aihetta ja kohdennusta, kertoo Eero Järventausta Siurosta. Ensi kerran Järventausta kuuli sanonnan isoäidiltään Amanda Simpsiöltä ehdottaessaan pikkupoikana menevänsä yksin Teerinevalle poimimaan muuraimia ja väittäessään osaavansa kulkea suolle vievillä poluilla. Mummo kumosi pelkän ajatuksenkin kyseisellä sadatuksella. Eero Järventausta sai kuulemma vielä pitkäksi aikaa ajattelemista noista sanoista, kun mummo oli mennyt vielä naurahtamaan sanojensa perään. PASKANMARJ APUU Terttusel- jaksi väitetty kirovihannes. PASKATTI Aimo Hokkanen Tahkomäeltä lähetti, mutta tuskin siksi, että häntä paskatti. Katti- ja skatti-päätteisyys on nyt punottu paskaankin sellaisella riimusolmulla, ettäkoiranpapana- teollisuus ei koskaan pääsisi samanlaiseen pitävään koostumukseen. Paskatti on kausaaliverbisyydestään huolimatta uljas ja uhkea manaus, jonka nominatiivisuus kannattaa toisinaan varmistaa paketoimalla se esimerkiksi muotoon Voi paskatin paskatti. PASKATUS Rooman valtakunnan rappiosta ainoa jäljelle jäänyt idea. Pilatus pesee käsiään vaihteeksi paskassa. Kun on toiminnan aika, tapahtuu paskatus. Kiroilijan ei ole tarvis sotkea itseään toisten aiheuttamiin paskoihin, ellei ole mennyt takaamaan vekseliä. Silloin kannattaa pitää varansa, mitä protestoi. Paskatus on irtonainen, raikas kirosana, jota ei kannata hylkiä. Se on erilainen, mutta ei liian erilainen. 201
PASKULI Paska-sanan kiltti vatkulimuunnd- ma. Siinä on kuitenkin uhoa mukana; kirjaimien paikkoja vaihtamalla sanasta tulee Ilkupas. Jokaisen hymyn takana on terävä kulmahammas. Ehkä tuo kaveri kuvittelee, ettei paskulista ole mihinkään, ja nauraa yhden katkonaisen hengityshäiriön verran liikaa. Ivanauru voi päättyä yskänkohtaukseen. Jos kasvot vielä punehtuvat, maalitaulu erottuu entistä paremmin. Sitten rystyset jo ujdtavat. Vampyyri hymyilee kaikista va- pautuneimmin. Ja nauraa viimeiseksi. PASSIIVI Paska-sanan kiltti muunnelma. Passiivi on kielitieteessä toinen verbin pääluokista. Päinvastoin kuin aktiivi, passiivi ilmoittaa tekijäksi epämääräisen persoonan. Tämän vuoksi kirosana on sivarimaisen leuto ja hinttimäisen voimaton. Sanasiitos on peräisin ruotsin sanasta passiv, joka lainattiin saksasta, johon se lainattiin raskasta, jonka passif tarkoitti kärsivää, toimetonta, mitään tekemätöntä. Veijo Meren mukaan alkusana oli latinan passivus (tunteellinen), joka on imaistu sanasta passio (intohimo, kiintymys). Myös kreikan sana päthos (intohimo, voimakas tunnetila) tarkoitti alkuun kärsimystä, mutta kreikan ja latinan sanoilla d ole samaa alkuperää. Stoalaisten filosofien midestä tunteilu oli pelkkää kärsimystä, he kun pyrkivät kaikin voimin välttämään turhia tasapainon järkytyksiä. Siispä he menivät muuttamaan sanan merkitystä molemmissa kielissä. Latinassa vanha merkitys kärsimys jemmatdin sanaan passio, jolla on tekemistä Kristuksen piinan kanssa. Passioita ovat Jeesuksen traumoista ja ristiinnaulitsemisesta kertovat musikaalit. J. S. Bach oli siinä duunissa haka. Passiohedelmä on kärsimyshedelmä (granadilla). Filosofiassa passio oli yksi Aristotdeen kategorioista: toiminnan eli aktion kohteena oleminen. Passiivat ovat henkilön tai toiminimen velat ja oma pääoma. PEE Sadatusta laihialaiseen makuun! Loistava tapa kirota yhtäaikaisesti perkelettä, pirua, paskaa ja persettä, sekä kaikkia niiden variantteja. Kukaan d tietenkään ymmärrä peen suvereniteettia, eikä se toisaalta ole ihmekään. Kirosanoja on vaikea alleviivata, koska ne ovat jo itsessään alleviivauksia. Sen takia varsinkin nuoren ja kokemattoman ki- roilijan kannattaa edetä peestä hitaasti ja hartaasti kohti monimutkaisempia kirokonstruktioita, kunnes hän saavuttaa täysmanaajan seitsemännen asteen mustan vyön. Ensin pitää sisäistää kiroilun merkitys. Ne eivät ole pelkästään rumia sanoja tuuleen. Tätä Kirosanakirjaa kannattaa sdailla päivittäin kuin Raamattua. Vähitellen p-, v-, j- ja h- palaset loksahtavat paikalleen. Peen kanssa on hyväksi käyttää Voihan-etuliitettä. PEEVELI Peeveliä voidaan pitää jo asiallisena kirosanana. Tietysti se kuuluu mietoon hitto-sarjaan, mutta peevelin maku suussa voi ihan hyvillä mielin rauhoittua pahimmasta ärtymyksestä. Peeveli vieköön ja Peeveli soikoon ovat yleisesti hyväksyttyjä variantteja. Peeveli on synonyymi paitsi paholaisesta myös pyövelistä. Pyöveli teloittaa, paholainen on ilkeä muu202
ten vain. Pyöveli on yleensä ollut muodossa pööveli, mutta jo 1700- luvun alussa Daniel Juslenius käytti peeveli-versiota. Sana on lainattu ruotsin sanasta böfvel (teloittaja, mestaaja, paholainen, piru). Juslenius on muutenkin meikille pantava veikkonen. Tämäensimmäi- nen ja tunnetuin fennofiili oli pitkään sekä Porvoon että Skaran piispa; liekö ollut suultakin syytä kiroilla peeveliä? Hän pisti saman tien koko Suomen historian uusiksi: hänen mukaansa suomalaiset ovat ikivanha kulttuurikansa, ja suomen kieli on heprean ja kreikan sukua. Vääpeliä on kutsuttu sotilasslangissa peeveliksi. PEEVELIN PYÖVELI Perehty- nyt peevelöitsijä tietää tuplama- nauksen voiman. PEHKANA Etelä-Pohjanmaalta käsiini ilmestynyt kirosana. Myös vahtolaisenEino Hakalan lähettämä manaus, joka tunnetaan Nykysuomen sanakirjassakin lievänä kiro- ja voimasanana. Pehmyt peh-kulttuuri ei ole vielä iskenyt tulta, mutta lintukaijan räpylöillä se saa vähitellen vauhtia alleen. Veibi pehkaantua tarkoittaa lahota, mädätä. PEHKO Pensas, hiuspehko, naisen ikipermanentattu alatukka. PEHVETTI Kuinka kommunikoida pelkillä kirosanoilla? Mene saunaan ja istu pehvedn päälle. Olet Villissä Pohjolassa. Vaikka tämä Kirosanakiija on enemmän kylpy- tai takkahuoneen oheismateriaalia kylmän kaljan rinnalla, lauteilla voi aina kerrata me- hukkaimpia manauksia seurueen iloksi. Hyvin äkkiä löydät yhteisen kielen. Aina ei tarvitse jutella vain autoista, tai naiset miehistä. Pehvetti on saunahullun kirosana, hygieeninen, virkistävä ja ehdottoman intiimi. PEHVA Vaikka pehva tunnistetaan takapuoleksi, se on itse asiassa mustalaiskielen sana, joka tarkoittaa vulvaa. Ks. Perse, Pylly. PEUAINEN Jusleniuksen mukaan merkityksiltään identtinen peijakkaan kanssa. Peijaiset ovat olleet erilaisia bileitä: häistä hautajaisiin, nurkkatansseista läksiäisiin ja kihlajaisista kaadetun karhun kunniaksi pidettyihin juhliin. Nykyään hirvi on varastanut pääosan. Seuraavaksi isokenkäiset ammuskelevat peuroja, sitten hillerei- tä, lopuksi kai päästäisiä. Tarvitaan yksi kekkonen. Näyttämään mallia. Nykyiset sankarimallit (Terminator, Robocop) alkavat olla niin mahdottomia, että ne eivät enää tsemppaa poikain orastavaa miehekkyyttä. PEU AH AINEN Lönnrotia peliin. Tapa kärpänen. PEUAHINEN Renvallia pelnn. Tapa sata hyttystä. PEUAKAS Liekö peijakas peikko? Lie se. Tästä kaikkien tuntemasta metsämanauk- sesta Väinämöinenkin olisi ollut ylpeä. Huolimatta pliisuudestaan se on kestänyt isältä pojalle. Siinä on metsästysperinteitä, maagista taustasäteilyä ja alkukantaista häirikköä. Lisäksi pei-tavu soi suussa kauniimmin kuin useimmat myönteiset sanat. Peijakas on ollut paholainen, perkele, paha haltija ja kuolleiden jumala. Peijakas, peijainen ja peikko eivät eroa toisistaan edes sormenjäijiltään. Peijakas tulee verbistä peijata (pettää, pilkata, ivata). Se on lainattu ruotsin kirjakielen sanasta speja 203
(vakoilla, urkkia) ja spejare (vakoilija). Suomenruotsalaisilla spejare merkitsee ilveilijää. Muinaisnorjan feigr merkitsi lähellä kuolemaa olevaa, kuolemaan määrättyä, kuollutta. Ruotsin riimuldvissä faigian, fai- kian tarkoitti äsken kuollutta, kun taas nykyruotsin feg meinaa pelku- rimaista, aikaa. Sitten Veijo-setä vasta innostuukin: etymologi alkaa ryöpytä tanskaa, anglosakseja, m ui nai s- sakseja, keskihollantia, lappia, goot- tia ja niin edelleen. Ei kukaan sellaista jaksa, kun pitäisi keskittyä kiroilemiseen. Muinaisintiasta löytyy demonia, liettuasta tyhmää, indoeurooppalaisesta kantakielestä vihamielistä (peik-, poik-), josta päästäänkin jo vähällä vaivalla peikkoomme, ehkä liiankin helposti. Myös kapteeni Haddock on käyttänyt tätä sanaa sellaisenaan tai yhdistelmänä Peijakkaan peijakas sekä Tintti Tiibetissä että Tuhatkaunon tapaus -albumeissa. PELJAKKA Taipuu samaan tapaan kuin Peijakas. Pyhämaassa sanotaan Oi peijak (Oi piru sentään), Perttelissä Op peijak. PEIJAS Heinolalainen versio. Pahat henkiolennot, aaveet, kummitukset, metsittyneet arat ihmiset ja linnunpelättimet ovat samaa sarjaa kuin peijas. PEUOONI Elämä on täynnä huikeita vakoilutarinoita. Milloin pikkupoika kyttää puun takana kiimaista lemmenparia, milloin aviomies tonkii pyykkikotia epäillen vaimoa uskottomuudesta. Peijooni on manauksena aina paikallaan, kun tarvitaan kaksimielisyyttä, kaksinaismoraalia tai kaksoiselämää. Vpl. Pyhäjärven Noitermaasta Suoniemelle siirtynyt Pekka Pulak- ka di Eero Anselm Järventaustan mukaan uskollinen raittiusmies, joka halusi puheissaankin olla esimerkkinä muille. Siksi hän korvasi karkeat kirosanat peijoonilla. “Mikä peijooni pit miehee männ, ku tollviisii ratkes ryyppäämää ja pillaamaa elä- mäis!” Löytyy ruotsista sellainenkin vakoilijaa tarkoittava sana kuin spion, josta peijooni (veijari, lurjus, vintiö) on tullut, Veijo Meri opettaa ja haroo harmaata kuontaloaan. Sana on peräisin goodn kielestä (spaiha), josta kehittyivät italian spia ja ranskan 6pie (tiedustelija, vakoilija). Kun italian versio kypsyi kannen alla tarpeeksi, siitä tuli spione, joka 1500- luvulla synnytti espanjaan ja ranskaan sanan espion. Niin kuin yleensä, 30-vuotinen sota levitti sanaa. Saksa (Spion) ja ruotsi (spion) löivät kättä. Kun englantiin ilmestyi sana spy (vakoilija), apuun saapui James Bond. PEKKALAN PILARIT Trendikirosana Filosofinen tyhjää- mismanaus. Antakoon-tämä-ajatte- lemisen-aihetta-sadatus. Jokainen meistä on Pekkala, jonka suu kaipaa siltoja yhdistääkseen sitä vastakkaisuutta, joka syntyy halujen ja tekojen ristiriidasta Puhumme toista kuin meidän pitäisi. Suusta on pudonnut moraalin hampaita, tai ehkä itsetunnon, voitontahdon hampaita Hampaiden välisestä tyhjästä aukosta lipsahtavat helposti makkaroiksi löystyneet sanat ja teot. Tarvitaan uutta puhallusta elämään; siihen eivät työväenopiston keramii- kankurssit pelkästään auta Tarvitaan näkymätön hammaslääkäri,joka hioo aukon vierushampaat pilareiksi. Niiden väliin pingotetaan ham- mässiltä Sitä siltaa pitkin tahto ja teot kohtaavat taas. 204
Totuus vain on niin, että Pekkalan pilarit eivät kestä. Joten on turha kuvitella itsestä liikoja. On turha olla ylioptimisti. Pekkalan pilarit ovat Pyrrhoksen voitto. Vähän sama kuin hallituksen verouudistus. Ensin maksetaan vähemmän, jotta myöhemmin jouduttaisiin maksamaan kaikki. PELVAKORI Outoa, outoa. Pelotonta sukkaa heittävät ToPon pelurit eivät tiedä, mistä on kyse. Manaus johtaa harhaan, se tarvitsee patentoimattoman hdk- sauksen. Pelvakori tulee nimestä Belfagor. Hän on pahahenki, joka hallitsee kaikkia keksintöjä ja löytöjä. Niille, joista hän pitää, hän jakaa suuria rikkauksia. Vaikka hän voikin ottaa kauniin neitosen hahmon, yleensä hän ei ole erityinen ilo silmälle. Hänestä on oiva kivipiirros teoksessa Dictionnaire infernal (Pariisi 1863). PEMPPA Naistenmanaus, joka herättää naisissa pelkästään haluja. Pemppa on tietysti takapuoli, pylly, peffa, peräpeili, pyrstö, peppu, pemppu, perse. Minna Hapulin mielestä tämä pemppa lienee nimistä sööteimpiä. Oikein lutuna. Hellä ja kaunis sana joka hänestä sopii lässyttelyyn. Hän kehottaa kokeilemaan sitä omaan tai toisen partneriin. Pempassa ei ole anaalisia vivahteita, vaan lähes ongelmaksi muodostunut ruumiinosa on saanut herkullisen nimen. Kuka tahansa voi jakaa pemppaa lennättämättä ihmisiä pahennuksesta pempalleen - ainakin noin korvakuulolta. Lisäämällä artikkelin ja vaihtamalla aksenttia sen saa kuulostamaan hyvinkin ruotsalaiselta, saksalaiselta tai ranskalaiselta: en pemppa, der pemppa, la pemp. PEMPPU Kirosanapehmis. Saatavilla on monia makuja: vanilja, suklaa, mansikka ja tiikeri. Peppu- johdos Pempan tapaan. PENIS Tabumanaus. Terhakka, läpitunkeva ja timangi auervaara. Impotenssi- vakuutettu, ympärileikkaamaton ja seksitauditon suullisen vallan välikappale. Isoille miehille penis ei kelpaa kirosanaksi, heille on suotu sana (ks.) Kyrpä, Mulkku tai Terska. Naiset ja lääkärit lausuvat sanan usein väärin pitkällä eellä: peenis. Se Pemppa
kuvastaa joko kunnioittavaa tai ylimielistä asennetta. Kiroilun yhteydessä e-venytystä suositellaan vain erioikeuksin. Miehillä on penis. Se roikkuu puntissa. Sen elämäntehtävänä on kusta nuikkiin ja paukuttaa toisinaan vääriä naisia tiineiksi. Jälkimmäisessä tapauksessa isokahva on riippuvainen erektiosta, sillä koeputkihedelmöitys on tilastollisesti harvinaista lisääntymistä. Stondikseen tarvitaan muutakin kuin pornokuvaa Jallusta. Kiihottuminen on ennen kaikkea henkinen prosessi. Ks. Sperma. PENSKATTI Penteleen perskatti-sovellus, jonka henki pihisee vielä. Kaikki miehet eivät pidä lapsista, vaikka jokaikinen heistä on joskus itse ollut lapsi. Taitaa olla asenteissa vikaa? Eikö omakuva miellytä? Jäivätkö kaikki lelut patterin väliin? Penskattia peliin ja buranaa päälle, niin eiköhän itsensäkieltäminen herkeä. Kannattaa myöntää totuus ajoissa, muuten omat lapset jättävät sinut omaan onneesi, kun täytät seitsemänkymmentä. Ei ole kivaa viettää viimeisiä vuosia unohdettuna jossain laitoksessa. Kerran lapsi, aina lapsi. PENTELE Täsmällisesti käännettynä kynäkau- ko. Paikkansa vakiinnuttanut hitto- saijan perkele-ohitusleikkaus. Kunnon suomalaisena arkikirouksena pentelettä kehtaa käyttää julkisestikin. Sen tavuäänteet mahdollistavat luovia aksentteja; hädän hetkellä ei tarvitse juuttua monotonisuuteen. Jos penteleeseen saadaan mukaan yskä, kirosana voi purkautua keuhkoista ylös jopa 150 metrin nopeudella sekunnissa. Havaittakoon, että teledu on hai- sumäyrä ja telega avoimet, istuimet- tomat vaunut. PENTULA Lastenkamaa. Ei suositella kasvuprosessiin. PENTULES Suoraan lelukaupan hyllyltä. Mouhijärveläinen muunnos penteleestä. PEPPU Lapsekas kirosana. Isojakin miehiä voi lapsettaa, eikä siinä mitään, kunhan eivät sotke seksiä tekemisiin. Pepulla pystyy kuittaamaan monet pikkuharmit alkaen lyijykynän terän katkeamisesta ja päättyen sukan vetämiseen väärään jalkaan. Mäntsäläläiset saattavat vihassaan taivastella: Voi polttava peppu. Jos kaipaat raskaampaa kamaa, ks. Anus, Anaali, Ahteri, Pylly, Perse tai muut noin 30 Pers-alkuista kirosanaa. PEPPUREIKÄ Heikki Ali-Hokan käyttämä manaus, vaikka hän ei pärjännytkään minulle jääkiekkope- lissä. PER... On tavallista, että kirosana ehtii jo alkaa, kun jälki vasta syttyy. Ihmisen ajatus on onneksi yleensä ääntä nopeampi, ja jo toiseen tavuun tultaessa mielikuvitus on pelastanut tilanteen. Saattaa olla, että paikalla oleva kirkkoherra kuuleekin isännän suusta esim. “Voi per...soonal- lista kipua” tai “Tuhannen saa.. .tavaa Parkion muorilta”. Tätä kutsutaan hätävalhekiroiluksi. Esimerkit on lähettänyt Heimo Aaltonen Letkusta. Hakusana voidaan lausua myös pelkästään Prrrr... Latinan etusana per tarkoittaa alkuliitteenä ympäri, läpi, perin, ylen, päähän asti. Paikallisesti se on ylt- ympäii, pitkin, järjestään, läpi, kautta, ylitse, myöten. Ajallisesti se on aikana, -na, -nä, läpi, läpeensä, kaut206
ta, yhtä mittaa; aikatilallisesti vallitessa, -ssä, -ssä. Keinoissa ja tavoissa se on kautta, välityksellä, avulla, tekosyyllä, verukkeella, että, muka. Syyssä ja henkilössä se on tähden, vuoksi, puolelta, puolesta, johdosta. Myös rukouksissa ja valoissa se on kautta, tähden. PERFISH Täydellisyyttä, kalaisuutta, proteiinia. Manaus kuin peukunnosto. Hämeenlinnalaiset Maija, Virpi ja Kaisa ovat laatineet kalastajan kirosanan, jonka ottanevat onkeensa myös kuivalla maalla kalastavat. Kukapa ei tarvitsisi kalaonnea liike- elämässä, naisten parissa tai arpapeleissä? Kun tarpeeksi yrittää, pyydykseen käy aina myös kultahippuja. Kaikki tavallisen kalavaleen ylittävät todelliset saaliit jäävät ikuiseksi muistoksi elämän kultaiseen muis- tikiijaan. Kalastajan kirosana on siis laadittu. Tällä luonnonmenetelmällä jokainen pystyy kehittelemään itselleen nimikkokirosanan. Antoisaa askartelua kirosanojen parissa! PERHANA Klassinen pikku-perkele, luotettava kuin vanha Volvo. Se on pierunki- reä, monessa kolhiintunut konkari- jääkiekkoilija, joka ei päästä ohitseen edes vastapelaajaa, joka luistelee sirkkeli tanassa Perhanan kanssa pärjää, vaikka anoppi tulisi kylään. Se on yksinäisen aviomiehen luotettava ystävä, kun skorpionivai- mo sättii ja syyllistää. Tietenkään sen kanssa ei käydä vieraissa, mutta kaikkea muuta sillä voi nikkaroida- kin. Perhana on kuin hieman lämmin Koffin keskari. Ukkonen on muinaisgermaanissa ferkhunitz, firgunia, ferhana-ja fer- huniz, joista suomen perhana suku- laissanoineen on Veijo Meren uskomuksen mukaan kokoonparsittu, tosin itäistä linjaa pitkin eikä ger- maanikielien kautta. Muinaisnorjas- saFjörgyn ja Fjörgynn olivat vastaavia henkiolentoja, ukkosenjumalan perhettä. Edellinen oli ylijumala Thorin äiti, jälkimmäinen hänen miespuolinen vastineensa. Muinais- slaavien ukkosjumala oli Perunu ja muinaisintian Parjanya. Esitän oman teoriani, vaikka heittäisitte mädillä kananmunilla. Ukkosenjumalilla saattoi nimittäin olla ihan sattumalta eri kulttuureissa samantapainen nimi, ilman sen kummempaa etymologista yhteyttä keskenään. Teoriani perustuu siihen, että perkeleen kantaemo, ukkonsenj yräh- dys, on samantapainen pörähdys kuin - pieru. Se on pelkkää onomato- poeesia, luonnon ääntä jäljittelevää. Perhana on siis vanha pieru. Ks. Perkele, Ukkonen. PERHANTTI Elefanttimainen perkele-johdos. Niilo Rytkönen Suonenjoelta ujutti tämän manauksen muiden joukkoon. Nyt kuka tahansa voi ruveta käyttämään sitä ilman erillistä maksua. Kirosanat ovat liikevaihtoverovapai- ta tuotteita. Latinankielisen etuta- vun perusteella perhantti voidaan kääntää vapaasti muotoon Kautta hanttiin panemisen. Se on namia kirofilosofiaa. Ks. Norsunvittu. PERHONEN Neitikirosana. Jatkaa per-alkuisia eläinmanauksia Perfishin ja Perhan- tin putkessa. Nimimerkki Lasitehtaan Duunari Urjalasta on esittänyt sofistikoituneemman muodon Per, per, perhonen. Sama juttu toistuu “kirosanassa” (ks.) Perjantai. Perhonen on näitä ruma ankanpoikanen 207
-tapauksia. Ällöstä toukasta kuoriutuu mitä suloisin lepattavasiipinen, jonka saa lähemmin käsiteltäväksi kloroformilla ja perhoshaavilla. Perhonen on perkeleen johde. Suomessa elää maailman yli sadastatuhannesta peihoslajista lähes 2.300 lajia. Kirosanakiijan kannalta on mitä mainiointa, että myös kehrääjät, mittarit, kiitäjät ja varsinkin yökköset lasketaan perhosiin. Yöperhosia tarvitaan aina lepakoiden joukkoon. Ne rapisevat mukavasti nurkissa ja lyövät päätään lampunvarjostimiin. Haanikkaperhosen toukan nähdessään raavas mieskin voi hetkeksi säikähtää. Unitulkinnassa perhonen symboloi sielua ja mieltä. Se voi viitata myös kuolleen ihmisen pois- lentäneeseen sieluun. PERHOSEN PERÄPUKAMA Nolo juttu itikallemme. Perhosen peräpukama PERIÄ1NEN ? Ulosoton taitava pyöriäisen ja mehiläisen sekasiitos. Normaali perkele- kusetus, jonka paha perii. Kana kynitään aina, myös tällä kevyehköllä kenttäm anauksella. Kiroilu on kuin perintä. Paljon melua, mutta melko vähän tulosta. Turha on periä, ellei rahaa ole. Siksi on parempi periä vaikka kunniaa. Machotoimittaja Mattiesko Hytösen mukaan keskiluokkainen ylioppilas Paavo Haavikko on Suomen aggressiivisin kirjailija (HS 29.11. 92). Hän on väärässä. Haastan Haavikon kaksintaisteluun. Joku tolkku ja järjestys sentään pitää olla. Nyt tuli nuorta verta kehään. Emme peri maksua yleisöltä, mutta perimme kalavelkamme. Helsingin seudun puhelinluettelossa (kotipuhelimet, 1992) on viisi Periäistä. Arkkitehti Tapio Periäi- sen tyttäret ovat 1966 syntynyt Karoliina, 1969syntynyt Karina ja poika 1971 syntynyt Petteri. Heitä ei sinällään pidä sotkea kiroiluun. PERJANTAI Jees! Kuuluisa seura- kuntatason kirosana! Ja se tulee lopussa perustelluksikin. Ainakin Korpelan Matti käytti sitä joskus puhtoisella 70-luvul- la. Perkele on väännetty siistiin pakettiin. Mies, joka manaa Voi perjantai, ei voi olla läpeensä hyvä. Radio City lanseerasi viidennen arkipäivän hitiksi tau- komelodialla Miksei aina voi olla perjantai? Perjantaisin työ- teho on alhaisimmillaan, koska silloin alkaa viikonloppu. Tosin laman aikaan 450 000 suomalaisella on helposti viikonloppu koko viikon. Muualla työtehon laskuun on sopeuduttu rehellisesti: saksan Freidag ja ruotsin fredag ovat suomeksi vapaapäivä. Goottien lepopäivä oli paraskaiwe, kreikkalaisten 208
kantasana paraskeye. Muinaisbaije- rista löytyy sana pferingtag. Perjantai on ollut arvokasta valuuttaa. Erään teorian mukaan germaanit kähvelsivät roomalaisten lepopäivän nimityksen dies Veneris (Venuksen päivä). Roomalaiset olivat samaan tapaan pihistäneet kreikkalaisilta sanan Aphrodites emdra (Afroditeen päivä). Germaanien Venus oli Fria, ruotsissa Freja ja islannissa Frigg. Perjantaista on siis väsätty perkeleen korvike rakkauden jumalattarclla. Yksi johdoksen johdos olisi Per- jantaipörssi, joka 80-luvun jälkipuoliskolla vaikutti telkkariohjelmana, jos olisin kyyninen TV-kriitikko. Nimimerkki Lasitehtaan Duunari esittelee muodon Per, per, perjantai (Vrt. Perhonen). PERJENTELE Synteettinen kirosana on muodostettu sanoista Perkele, Pentele ja Perjantai. Toimii se kevytnäkkäri- nä. Joskus 70- ja 80-lukujen taitteessa helsinkiläinen Jarmo T. Michels- son kehitti sen koulunkäynnin piristykseksi, ja aikansa ihmeteltyään kaverit ottivat sanasta onkeensa, kunnes se levisi kuin räkäflunssa monen muunkin käyttöön samaisessa koulussa. Manaus voisi olla revitty suoraan Kuperkeikka-oktetista. Ks. myös Saatervelberi. PERKALE Tyyppiesimerkki perkele-väännöksestä. Jos yksi vokaali heittelee sinne tänne, vika ei voi olla kiroilijassa. Ehkä herra Perkeleen itsensä olisi mentävä itseensä ja käytävä tarkistamassa nykyiset tietonsa henkikirjoittajalta. Perkale on asiallinen homma. Voiko se muka olla juonittelija? Mutustele. Mouhijärveläinen Kalle Järventausta manasi: “Mikä perkale sun nys siähel lennätti mun tiälleni?” PERKAMA Huumediilereiden sotasaaliin jaon yhteydessä voidaan laskea, kuinka monta tyyppiä on per kama. (Se oli vitsi.) Eero Järventaustan mukaan perkamaakäytetään joistakin esineistä puhuttaessa, joskus myös ihmisestä. Minun puolestani perkamala voidaan manata vaikka naapuripar- vekkeen päivänkakkaralooraa. Kirosanan heittoistuin-ominaisuudet ovat juuri sopivan mojovat: sillä roiskii minne sattuu. Pinnallisen perkaman sy väanalyy- si käy helposti city-tyyliin. Mieli- elokuva: Yksin kotona 2. Suosikki- bändi: Värttinä. Kantaravintola: MacDonald’s. PURKAMAN PERKAMA Tämäntyyppisiä kieroon tuplaantuvia erikoismanauksia voi luoda jokaisesta kirosanasta. PERKATTI Perattu katti, puli kissa. Ota tarpeeksi naatti kissa, ettei se juuri sillä hetkellä sähise ja raavi, sido se naruilla keittiönpöytään niin että solmut ovat pöydänjaloissa, valitse tarpeeksi terävä leipäveitsi ja viillä kissan maha halki Saksilla voit hoitaa loput. Kyllä mouruaminen vähitellen lakkaa. Toinen vaihtoehto on kuvitella tämä operaatio vain mielessäsi silloin kun kiroilet perkattia. Jos kiroilunaihe löytyy toisesta henkilöstä, hän saa taholtasi kokea melkoisen sähisevän ja raapivan manauksen. Tunnetila ei voi olla näet välittymättä. Näin tapahtuu assosioiva tunteidensiirto. Kun sitä harrastaa muutaman kerran, toista ei enää siedä hyvinä hetkinäkään, koska assosiaatio on luutunut selkäyti- meen. Toinen tuo aina mieleen pre209
Perkatti 'Av,J paroidun kissan. Näin toimii ehdollistuminen. Yleensä sitä kyllä kannattaa toteuttaa positiivissa asioissa. Ihminen on sitä mitä tuntee. PERKEE Nyt kalanperkeet sivuun. Täikeintä ei olekaan pituus vaan etupärähdys. Aksentteja vaihtelemalla tämä p- manaus on oiva kaupparatsu, jonka sliipattu kuontalo saattaa jo huomenna työntyä sinunkin ovenraostasi sisään. Eikä siinä silloin myydäkään pölynimureita. Perkeen ranskalaistunut hienostuneisuus kätkee sisäänsä pirullisen petollisuuden, joka lopulta vohkii enemmän kuin antaa tilalle. Erittäin kätevä gsm-manaus. Laukaalainen nimimerkki “Helskyt” on lähettänyt kirosanakilpailu- ni johdosta jutun, joka alkaa näin: “Tavallisimpia kiroiluja en lempo soikoon luettele. Ne saatte kuuntelemalla ja sadoista muista kiijeistä. Vittuako tässä kiroilemaan. Yököttää pirusti koko helskatin kisa. Sen kaunompaa, aidompaa, äkkinäisem- pää ja tunnevivahteet peittoavam- paa tapaa kuin rompsuttelu ärrän korahtelulla tuopillisen kanssa tai ilman ei suomalaisilla ole. Paitsi naisilla korkeintaan hertsumarepale ja silittely.” Ja hän lopettaa näin: “Ja saakeli mie lopetan. Perkee.” Hulvattomasta tarinasta lisää kohdassa Reva. PERKELAHON Lausutaan englantilaisittain perke- leissön. Kiroluovuutta parhaimmillaan. Anglismikin annettaneen anteeksi, sillä perkelation huuhtelee lässähtäneimmänkin juhlatunnelman taas pirikuntoon. Nyt jääkiekkopeli esiin! Ja pullo pöydänjalan viereen. On aika poikamaisen turnauksen, jonka voittajat keräävät illan söpik- set Kirosanan ottoisä Tampereella on Markus Tamminen. Vrt. Jumala- tion. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön määräyksestä (asetus 10/92) ja Suomen Ulkomaankauppaliiton suostumuksella perkelation on luvattu toimittaa osina jääkiekkoloik- kari Teemu Selänteen käyttöön ja matkaevääksi, kun pitkillä peli reissuilla rapakon takana pelkkä englanninkielinen kirosanakalusto ei enää riitä loistokiekkoilijan pötsin sponsorointiin. 210
PERKELE Yksi viidestä pääkirosanasta. Manailun aatelia. Pomosana, joka ei kaipaa selityksiä. Ykkösluokan pommi, viiden tähden tykki. Selkä- ydinkirosana, suomalaisen aktiivista sanavarastoa. Jumalan tasavertainen vastapeluri. Ensiapukirosana. Sopii kaikkiin vaivoihin, kaikkeen hätään ja kaikkiin tilaisuuksiin. Yhtäältä sisun näköispatsas, toisaalta Ei kuulu mulle -asenteen ryhmysau- va. Lenkkimakkaran kuori, kruunu- korkki ja saunavihta. Vahvennus- muoto ilman muuta Pemkele. Perkele on muuttanut Suomeen Baltiasta. Veijo Meri tietää viisaana, että liettuan perktinas on ukkosen jumala ja perktinija ukkonen. Latviassa ukkonen on perkuons. Indoeurooppalaisesta kantakielestä löytyy sanavartalo perk- (iskeä, lyödä). Se siitti muinaisintiaan sanan prtana (taistelu), muinaisslaaviaan verbit perä ja pirati (lyödä, piestä), liettuaan verbin periu (lyödä kylpy vastalla) ja latviaan verbin p6ru (lyödä, ruoskia, kylpeä). Siis täyttä sisua, saunaa ja sibeliusta. Ks. Perhana. Barcelonan olympiakesän 1992 kuumia keskustelunaiheita oli, saako urheilija kiroilla ja keneltä hänen pitää sitten pyytää anteeksi. Mitä helvetin pyhimyksiä urheilijat muka ovat? Suuri uimarimme Jani Sievinen hävisi 200 metrin sekauinnin kultamitalin 0,52 sekunnilla ja jäi neljänneksi. Hänen lehtien otsikoihin päässyt pettymyksen purkauksensa kuului: “Perkele, olin kullassa kiinni”. Onneksi hän on hoitanut jälkipyylrin hyvin voittamalla muutaman kullan lyhyen radan EM-ki- sdssa marraskuussa 1992. Urheilujohtaja Kalevi Tuominen innostui suorassa TV-lähetyksessä kiroilemaan Suomen ainoasta olympiakullasta (Mikko Kolehmainen, melonta). Se oli spontaani tunteenilmaisu, se oli yllättynyttä onnellisuutta. Kansa tietysti kavahti. Kallu teki sen virheen, että hän pyyteli kansalta ainakin tuhat kertaa anteeksi perkelettään. Jyrki Lehtolan mukaan julkisuudessa (ja ihmisten suosiossa) pysytään kiroilemalla ja huonosti käyttäytymällä, ei anteeksi pyytelemällä. Seppo Rädyn vilkutettua hopeapallilla toimittaja ihmetteli, että eikö häntä harmittanut kultamitalin menetys, mihin hän vastasi: “Ihan vaan vittumaisuuttani heilutelin.” Siitä kansa piti. Harri Fagerström on lähettänyt 80- luvun lopussa tapahtuneen tositarinan: 4-vuotias N^kkeri oli oppinut kiroamaan, missä lienee. Kyläilles- sä pääsi kirosana, jolloin täti valisti Makkeria: “Kuules nyt, pikkupojat ei kiroile.” Tähän Makkeri tätiä vakavana killitellen: “Pikkupojat kiroilee niin perkeleesti.” Onhan se niin: pomosana kuuluu jokaiselle. Seon meidän sosiaaliturvamme, niin hyvässä kuin pahassa. Termi Pariskunnan perkele on nimitys ns. kolmannesta henkilöstä, joka sotkee toisen avioliiton. Koska perkeleestä löytyisi tosielämän esimerkkejä lätkäkaukalo- kaupalla, säälitään satoja muitakin hyviä suomalaisia manauksia. Sitä paitsi voi olla semmoinenkin ihme, ettei joku välitä koko perkeleestä. Jos taas haluaisit siirtyä miedompiin voimasanoihin, mutta pelkäät, ettet pysty, tutustu uuden kirosanan ra- kennuskurssiin, jossa opit korvaamaan törkeänkin kirosanan paljon miedompaan. Se alkaa kohdasta Lahna. PERKELES Vahtolaisen Eino Hakalan esiintuoma perkele-johdan- nainen. Manauksen turbomalli on Saatanan kristuksen perkeles. Ks. myös Iesus/Iesuksen perkeles. 211
Perkele 212
...PERKELE Räväkkä perävaunu yhdistelmäki- rouksissa. Perisuomalaisen solvaa- va tapa saada tunteensa ilmi. Ronski kuin piereskely tavaratalossa. EMÄPERKELE Hyvien Herrojen Tollokaan ei jää osattomaksi tästä äitipirusta. Ks. Emä... HERRAN PERKELE Ei perkelettä tarvitse herroitella. Ks. Herran... HETKUNPERKELE Eero Jär- ventaustan mukaan eräs hämeenkyröläinen mies puhui usein hetkun- perkeleestä tarkoittaen sillä lähinnä itseään. Sana jäi elämään vielä miehen itsensä kuoltua. “Voi hetkum- perkele, ku alvariinsa on soria jo- saim päim mailmaa, ei ne lopu, vaikka sukupolvekkiv vaihtuu!” KIESUKSEN PERKELE Jeesuksen pahe. Olisiko ollut pitkään nukkuminen? Ks. Kiesus. KRISTUKSEN PERKELE Samaa maata kuin edellinen. Ks. Kristuksen... MÖLÖPERKELE Tätä huijaa kirosanaa on kuultu pikkupoikien käytössä Etelä-Pohjanmaalla. Van- kilaslangissa mölö tarkoittaa maitoa, se tulee ruotsin sanasta mjölk. ORPAN AIN PERKELE Sukukokouksessa serkut tulevat kyllä toimeen keskenään. Ks. Orpanain perkele. RYSSÄN PERKELE Aina ei tahdo muistaa, että venäläisistä löytyy paljon hyvääkin. Ks. Ryssän... SATATUHATTA MILJOONAA VAUNUNLASTIA RUTIKUIVIA PERKELEITÄ Forssalaisen Kerttu Koivulan edesmennyt äiti puhui miehestä, joka oikein kovin kirotes- saan käytti tätä lausetta. TUHANNEN TUHATTA LAI- VALASTIA RUTIKUIVIA MAN- NAKRYYNIN KOKOISIA PERKELEITÄ Rovaniemeläisen manai- Mölöperkele lun tähtihetkiä. Ks. Tuhannen... TUHANNEN TUHATTA TOL- PANVÄLIÄ JA JOKA NEULA- SENNII NENÄSSÄ PERKELE Tämä on voimallisin - ja tehokkain - jyväskyläläisen Yijö Kauppisen kuulema kirosana. Näin kirottiin talvella noin vuonna 1948 savotalla Loukkukorven kämpällä Valtimon pitäjän Puukarin kylässä Pohjois- Kaijalassa. Tolpanväleillä tarkoitetaan tienvieren puhelin- tai sähkö- linjauksia ja neulasilla tiheän kuusimetsän neulasia. Ks. Tuhannen... PERKELETTO Perkele espanjalaistyyliin. Italialais- autojen yleisin konevika. Taas latinalaiset filmaavat jalkapallokentällä. Remu Aaltonen voisi harkitakah- 213
Perkelettä teen keitaan. Letto on aukea, märkä, hyllyvä suo, jolla kasvaa ruskosam- malta ja ruohoa. Koska perkeletto on kuitenkin reipas ja ponteva manaus, perke-osuuden täytyy vastapainoksi olla erityisen kivenkova kuin ummettajan vatsa. Pidempi versio äreämpään kiukkuun on perkelettohumalattolapat- to. PERKELINEN Eskelis-tyyppinen eufemismi. PERKELEINEN Adjektivitoitu- nut perkele pärskohtaiseen kuvailuun. PERKETTI Eero Järventaustan mukaan Mouhijärven Häijäässä toimi 1900-luvun alussa seppä, joka tehosti työtään paukuttelemalla suustaan perkettiä. Sepän oikeata nimeä ei moni muistanutkaan, mutta hänet tunnettiin nimellä Perketti ja Perkedn-seppä. Hänkö takoi manauksen sulasta raudasta? Onko peiketti alusta loppuun käsityötä? Siitä saa selvän vain olemalla peikettiä kohtaan poikkeuksellisen väkivaltainen. Sillä pitää kaivaa lantakasaa, se pitää heittää järveen ruostumaan, se pitää lainata eduskunnan puhemiehelle. Koska kyseessä on kuitenkin kirosana, vastukset tekevät hyvää. Karaistuminen hioo perketistäkin terästä. PERKEUS Jonkinlainen yhteentörmäys perkeleen ja kreikkalaisen jumalnimistön kanssa (Vrt Persaus, Perseus). Aimo Hokkanen Tahkomäeltä lähetti per- keuksen pyynnöstä. Nyt siihen käydään käsiksi kuin himokas siveyspoliisi raiskattuun naiseen. Nyt tätä perke-perheen viimeistä vesaa viedään saattohoidolla ilmatiiviiseen tallelokeroonsa. Nyt perkeus on tiensä päässä, päänsä tiehen lyönyt. Nostakaa se ylös! Viekää se kansan eteen! Huutakaa se virkamiehen korviin! Raapustakaa se opettajan päiväkirjaan! PERKIISI Perkelein arktisia kiroileville suomalaisille. Suoraan Pariisista. Maren- kikuoirutus, yläosaton pinup-tarjoi- lijatar ja alaosaton loppusumma laskussa, joka kannetaan pöytään puu- lautasella. Perkiisi on kuin television kanavauudistus. Uudet ajat ja määrät vaativat oman totuttelunsa, mutta kukaan ei ole ennakkomainonnassa tuonut esiin sitä, mikä on uudistuksen sisältö. Jukka Kajava puuttui tähän (HS 15.12.92), mutta hän epäili vaativansa televisiopomoilta liikaa. Laadusta tai arvosta vaietaan. Ja siitä vaietaan edelleen. Myy televisio ja rupea lukemaan kirjoja. Niitä saa kirjastosta lainaksi ilmaiseksi. Tdevisio on ajan varastaja. 214
PERKJÄRVI Pitäjä sekä asema Viipuri-Pietarin rataosalla, Kannaksella, missä meidänkin pojat tappelivat. Tappelivat- ko turhaan? Sen ajan sotilaat olivat erilaisia kauniita ja rohkeita. He eivät turhasta valitelleet. Asiat pysyivät oikean kokoisina. Nythän suhteellisuudentaju on täysin vinksahtanut iltapäivä- ja naistenlehtien vuoksi. Toimittajilla ei voi olla yleisneroa asiantuntemusta jokaisesta asiasta, turha kuvitellakaan. Silti he tekevät kärpäsistä härkäsiä ja korottavat itsensä vähän väliä jumalan tai tuomarin astialle. Tulisi sota ja tappaisi puoskaritoimittajat. PERKJÄRVELLÄ SAATAVANA JUNALAUTOJA Näinkin päin. Ks. Junalautoja saatavana Peikkiön asemalta. PERKOILA Perkele-vääntämö. Aina oltava kytkettynä talutushihnassa. Puistoon vietäessä korjattava ulostetähteet pussiin ja pudotettava pussi yleiseen roskasäiliöön. Vihreä ekoilija on nykyään mitä suvaitsemattomin egoilija. Mikä sitten lohduttaa? Mikko Perkoilan nokkelan truba- duuriset laulelmat osuvat aina sielun oikeaan lohkoon. PERKO Perattu perkoilusana. Saksofonisti, säveltäjä Jukka Perko valittiin Finland Festivalsin nuoreksi taiteilijaksi 1993. PERKUTA Tavallinen kuta-päätteinen Perkele- johdos. Nyt tämä poika uhoaa. Tuppi heiluu ja sierainkarvat värisevät. Kuin Kinnunen olisi heittämässä. Tarvitaanko tässä hammaslääkäriä lisäämään pari ylimääräistä kruunua, vai eikö turhan perkutoiminen jo lopu? Vai haetaanko oikein koko- vartalolääkäri, saadaan aikaan obduktio, sellainen ruumiinavaus, että keritty nahka hukkuu pesulareissul- la ja elimien läpituuletus vie seuraavaan viikkoon asti? PERKUTI Perkele-sanan yksi jos toinenkin hutilaukaus. PERKULE Melko yleinen perkeleen epämuodostuma. Se ei säikytä koiraa vesi- kupilta, mutta saa isännän tuntemaan itsensä lempeäksi hallitsijaksi. Perkuleella on kiva elää, koska se ei tee asioita vaikeiksi. Kukaan ei tule kysymään Totuus vai tehtävä? Se on, mitä on, eikä se enempää haikaile. Ei se ole kuin Suomen luonto, mutta pieni kansallispuisto kuitenkin, postin takana. PERKULA Minna Hapulin mukaan “onneton hätämuunnos vanhasta kunnon... no, äiti käski puhua ihan saatavan kauniisti ja joskus sattuu perkaleellinen vahinko ja pienellä kiijainehostuksella selviää vattumaisistakin tilanteista. Kovaa touhua, jumaluuta.” PERKULES Kakkosluokan kirosana kuin Herkules vanhana. Asikkalassa osataan sadatella Mälänny särki perkules. (Mälänny-sanasta en ole varma, voi se olla myös mölän- ny, mölönny tai mälönny - en nimittäin saanut manauksen lähettäneen käsialasta selvää, eikä hän ollut kotona kirjan mennessä painoon. Kun sain hänet kiinni, tämä kirja oli jo julkaistu.) PERKULIS Niilo Rytkönen Suonenjoelta perkuliseeraa. PERMANTO Varsin yleinen perkele-tapaus, myönnetään. Nykysuomen sanakirjakin tunnustaa sen. Toisaalta, mikä ihme se on, sillä kirjan päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimituskunnan muut yhdeksän jäsentä ovat 215
kaikki miehiä. Silloin luulisi 201.000 hakusanan joukosta löytävänsä jokusen voimasanan. Jos olisi 60-luku, permannonkäyt- täjä sivelisi partaa ja polttaisi piippua. Jos olisi 70-luku, permannon- käyttäjä keräisi farkkuja ja opiskelisi työväenopistossa espanjaa. Jos olisi 80-luku, permannonkäyttäjä söisi ituja ja äänestäisi vihreitä. Mutta koska on 90-luku, permannonkäyttäjä perustaa perheen. Permannoksi kutsutaan tavallisesti lattiaa. Se löytyy myös useimmas- ta hyvinvarustetusta teatterista. PERMIS Perkeleellinen, toisinaan turhamainen permanentti-johdos. Naiset tietävät. On onnistuneita permiksiä ja on epäonnistuneita permiksiä. Molemmat käyvät kirosanoiksi. Kun vaimo menee kampaajalle, ottaa kestokiharruksen ja maksaa siitä lystistä helposti 400-500 markkaa, varsinkin elättävä ukkomies käy kärttyisäksi, olkoonkin, että vaimo näyttää vähän aikaa taas niin houkutelevalta, että vaimon pomokin innostuu taas tosissaan yrittämään päälle kuin koira. Jotkut homssuiset luudat taas eivät millään usko, vaikka kävisivät teettämässä permiksen jokaikinen päivä. Ei yksin tukka naista tee. Toinen tapaus on hintah- tava miesmannekiini, joka janoaa permistä soinnuttamaan viiksiään ja kruunaamaan typerää lehmänilmet- tä silmissään. Tosi permiläistä kansaa. PERNAMATO Biologisoitunut, vehreä ja limanul- jaskainen manaus. Perna on vekkuli elastisen kotelon suojaama läpimärkä elin, joka varastoi verta ja toteuttaa uskollisesti hajota-ja-hallitse- taktiikkaa: se hajottaa punaiset verisolut ja tuottaa valkoisia. Mistä mato sinne eksyisi? Sen nenän täytyy olla hyvin punainen. Se on koko ajan verestä kännissä. Ks. Mato. PERS... Yleinen yhdyssanamanauksen alkutavu, joka tulee kantasanasta (ks.) Perse. Tämän tynkämanauksenakin toimivan kirosanan persliepeissä on kymmeniä erilaisia pers-alkuisia kirosanoja, muutamia todellisia klassikkoja ja helmiä. PERSHYRÄKKÄ Raija Laitinen Kuopiosta ehdottaa savolaisille niin ikkokirosanaksi pershyräkkää. Se onjohdettu Kuopion paikallisradion, Radio Oikean Aseman kekkeribaa- rista. PERSKAJO Valonkajoa an uksesta. Kirosana, jonka hoksaa viiveellä. Hannulle. PERSLÄPI Kunnon läpivalaisu kiroilun yhteen mustaan aukkoon. Ks. Persläpi. (Kai sinulla nyt on joku lähimmäinen...) PERSRASSI Jokaisessa on nuohoojaa omasta takaa. Ks. Perseensu- ti, Tykinsuti. PERSREIKÄ Tyypillinen paska- tason kirosana. Vrt. Persereikä. Ks. Anus. PERSSILMÄ Häkellyttävä katse. Jos katse voisi tappaa, tämä kirosana auttaa. Ruskeasilmäisen kolmas silmä, se värähtämättömin. PERS SINDNE Asikkalainen tapa hahmottaa maailmaa. Pakkasen puolella. PERSSUTI Pahimpaan karstaan voit käyttää vaikka pullohaijaa. Ks. Perseensuti, Tykinsuti, Suti. PERSSUTI SAAMARI JUMA- LAIKKAA Helmi Holmin äiti (s. 1905) joutui jo hyvin nuorena piiaksi, ja hän sattui kuulemaan eräässä talossa toisten miesten kanssa korttia pelaa van isännän käyttävän usein 216
tätä loitsua. Ks. Perseensuti. PERSAKKI Taloudellisen shakinpelaajan tai sakinhivuttajan mansikkimainen jälkiviisas manaus, viimeinen pysäkki ennen uutta kotia kaukana laitakaupungissa entisen kantakaupungin luksuskämpän sijaan. Urbaani- kiituiit on kiilattu tien poskeen, hanat on suljettu ja elämän arvot rusennettu koron alle. Miehen ollessa kyseessä korko on sekä pankissa että naisen jalassa. Sivunyssykät nauravat vahingonilcäsesti tajuamatta, että ainakin pörssimeklarit ja kiinteistö- kunkut saivat hetken rällästää. Siinä on lapsille muisteltavaa. Sivunyssy- köiden elämä pysyy samana kuin rautatiekisko, oli lasku- tai nousukausi. Heille ei ole edes persakkia. PERSANA Tämäkin sana on perseestä. Ei se mitään, sieltä kiroilun pitää lähteä. Nasaalisista manauksista ei ole edes tiskiräteiksi. Persanaan saa hulvatonta latinkia vaikka vasemmalla kädellä, se suorastaan kutsuu lausujaa madaltamaan ja ponnistamaan ääntään kuin viimeinen mies. Paljon korrektimpi ja älyllisempi kuin jokin (ks.) Kirosana. Huolimatta keskiosan lievästä löllöisyydestä persa- na on sitä itteään. PERSAADA Tämän tyyppisille kirosanoille asetettakoon kirdluve- ro. (VOE) PERSALA Nimimerkki Koivuhaiju Urjalasta on lähettänyt tämän epämuodostuman perkeleestä. PERTSANA PeitsanPäivän Sana. PERSAUS Perse-johdos. Hyvät kirogeenit. Sopii kivasti persaukisille, di tässä on koko kansan kirosana. Melkein tippa heruu silmään. Olisiko aika hilata Suomen lippu vakkariin puolitankoon? Kaikki tuntuu menevän pieleen, järjestään, niin pienessä kuin suuressa mittakaavassa. Yhtenä työpäivänä jokainen pikku jobi epäonnistuu, eikä pojan jääkiekkojoukkuekaan osaa muuta kuin pudota sarjasta. No, hdppohan se on valittaa, kun esikuvat antavat esimerkkiä: minkä suuret edellä, siinä pienet perässä. Hallitus räpiköi kuin hukkuva ja vetää yksityisen ihmisen pohjattomaan syvyyteen. Kehtaakin! Vrt. Perkeus, Perseus. PERSUS Persus vasten persusta ei onnaa. Tässä asento on haettu jo aikaa kaukaa ja kierrellen. Versus- manaus. PERSE Minkä taakseen jättää, sen joku toinen edestään löytää. Perse on pahin. Ravintolakulttuuria. Toisen luokan kirosanoista sitä terävintä kärkeä kyrpien, paskojen ja pillujen seassa. Perse on hyvin käyttökelpoinen, kaikenlaiseen kommunikointiin sopiva työkalu (Älähän nyt persettäs revi). Se käy myös sananlaskumai- seen solvaamiseen (Haista perse perjantaina, suutarin mulkut maanantaina). Vakiintuneeseen kirosa- nakalustoon se kuuluu ilman muuta ja voittaa mennen tullen kaiken maailman leetanat ja hilavitkuttimet. Konsonantit ovat parhaasta päästäjä loistavassa järjestyksessä, vokaalikin on tismalleen oikeaoppinen. Eli tässä on kielitieteellinen kouluesimerkki siitä, miten täydellinen manaus rakennetaan oivan brutaaleja merkityksiä myöten. Älä pyyhi sitä liian hyvin, jos haluat säilyttää manauksen likaisen dynamiikan. On hyvä, että aina pieni ruskea nokare roikkuu perskarvoissa. Perse eli takapuoli koostuu isois217
ta pakaralihaksista. Niillä voi istua, niitä voi antaa ja niihin voi potkia. Jotkut onnekkaat jauhavat niillä paskaa enemmän kuin suulävellään. Perseestä lähtee ryhti, rytmi ja rysty. Se on elin, johon hintit ja naiset panostavat. Ks. Pylly. Vuoden 1960 kirjallisuuden No- bel-palkinnon sai Guadeloupessa 1887 syntynyt ja Giensissä 1975 kuollut runoilija Marie-Ren6 Alexis Saint-L6ger L6ger. Lopun tuplalee- keri ei ole kiijoitusviihe. Hänet tunnettiin paremmin nimellä Saint-John Perse. Joensuulaisen Leena Seppäsen mukaan käytettävissä ovat myös muodot Roikkuperse, Riippuperse, Leväperse, Läskiperse ja Ihraperse. Siilinjärveläiskolmikon versio on Perse ja keuhkot (Ks. myös Maksaja aivot). Kiikalasta taas kuuluu: Voi persennualja. PERSEE Seinäjokelaisen Sinikka Savanheimon postittama kirous, joka kasvaa täyteen mittaansa muodossa Voi persien persie. PERSUEES Alajärveläinen kirosana. Perseennuolentaa. PERSE... Sangen harvinainen etu- sana yhdistelmäkirosa- noissa. Ei erityisemmin kannusteta yleistämään- kään. Jotain salamyhkäistä selän takana kuitenkin pantataan. Etusa- na toimii paljon kömpe- lömmin kuin e-kiijaime- tonPers... Ks. se. Vertaile rauhassa. Kymmenen päivän palautusoikeus. PERSELUUT Pakko suoltaa hitaasti. Taitaaolla enemmän kiinni istuimesta kuin lonkkaluista. PERSEMUNAHomo- seksualistiikkaa pöytään. PERSEREIKÄ Hintahtavan golfinpelaajan unelma. Sotilasslangissa persereikää kutsutaan myös pa- koputkeksi. Ks. Persläpi. PERSESUOLI Maata näkyvissä? Käske suolen mennä lääkäriin. Muuruvedeltä kuuluu sanonta: Voi ny persesuolen keittäjät. ...PERSE Jo huomattavasti yleisempi ja armoitetuin pi näin yhdistelmäkirous- ten takana kuin edessä. Käyttökelpoisuutta myös solvausosastolla. Lähestymme kuitenkin köyhtyvän mielikuvituksen erämaata, joten lue nopeasti läpi ja etsi uutta kirouksel- lista paratiisilintua. HAUEN PERSE Syötävää on. Vrt. Lahna. HERPESPERSE Nätisti trimmaa- va, mutta kovin itsetarkoitukselliselta kuulostava. Ks. Heipes. HEVONPERSE Laukkaa ratsu reima. Ks. Hevon... HEVONVITUN LEHMÄNPER- SEEN LINKKU Ison maajussin hengitysharjoitus. Eiköhän tule ruokaa pöytään. Ks. Hevon... Puukkoperse
HOUSUNPERSE Silti parempi kirota karkeassa villassa kuin silkissä. Ks. Hoi Housunperse. HOROPERSE Hyvä saundi. Ks. Horoperse. KOIRANPERSE Mitä sinä tänne katsot! KYRPÄPERSEPlääh. Tylsää. Ks. Kyrpä. PULLOPERSE Panttia et tästä kyllä saa. Ks. Pulloperse. PULLOPERSESIKA Tuttu solvauksena. Ks. Pullopersesika. PUUKKOPERSE Huono mäihä. Hyvä kirotakin. Lohjalaisella Jukka Uhlgrdnilla on taskut täynnä kaksiosaisia kirosanoja. SPERMAPERSE Hups vaan, isot pojat! Pyyhkikää jälkenne. Ks. Sperma. TERSKAPERSE Nyt riittää hint- tiys. Tykkää moni nainenkin joskus ottaa anukseensa. Ks. Terska... VANHAN MUORIN PERSE- VILLAT Näitä tapoja kyllä löytyy sitten tuhansia. Tämä oli Valkeejär- ven Aleksin suosikki. PERSEENSUH Kaivinkonemanaus. Minna Hapulin mukaan lystikäs työväline. Kukaan ei de sitä nähnyt tai käyttänyt, mutta kaikki tietävät sen olevan olemassa ja puhuvat siitä. Se on suti, mutta yhteyttä perseen kanssa ei aivan varmasti tiedetä. Perseensuti on tarunhohtoinen amuletti - tiukan paikan tullen jokainen duunari manaa esiin perseensutia ennen kuin turvautuu saatanallisiin säkeisiin. Per- seensudin näkijöitä ilmoittautuu aika ajdn, mutta eihän niitä kukaan usko. Suomen Maaseutupuolueen mahdollinen (ja mahdollisimman) ikuinen presidenttiehdokas on Suti (Sulo Aittoniemi). On hänellä persekin. Ja politiikasta päätellen persettäkin. Tämä ikaalislainen rikoskomisario on ilmoittanut harrastuksikseen metsästyksen, kalastuksen, kirjoittamisen, satakuntalaisen sahtiperin- teen vaalimisen ja huuliharppumu- siikin. Naitu 1965. Ks. Suti. Perseensuti oli Niskalan Laurinkin käyttämä ilmaisu, kun piti ärrä- tellä. Ks. myös Tykinsuti, Pylly/ Pyllypensseli. PERSEFONE Antiikin Kreikassa Zeuksen ja Haa- deksen sisaren Demeterin tytär, toiselta nimeltään Kore (tyttö). Haa- deksen, manalan toimitusjohtajan morsmaikku. Äitiyslomia lukuunottamatta manalan kuningatar kolmasosan elämästään. Hän toi aina tuliaisiksi kevään maan pinnalle. Hän piti kukista, joita hän sattui yleensä poimimaan väärään aikaan. Eläinrak- kaudesta todistaa se, että hänen ja Haadeksen kotieläin, kolmipäinen Kerberos-koira nuoli lihaa hotkimatta hänen kättään, kun hän pistäytyi maan päällä, eikä vain tsekkaamaan Alepan tarjouksia. Näinkin kauniin naisen nimi voi olla perseestä. Ja mitenkä mahtoi olla avio-onnen laita oman sedän kanssa, luistivatko hommat? Feministien itseoikeutettu kirosana. Toisaalta persefone tarkoittaa persefonia, jolla voi olla kaksi merkitystä: saksofonin tapainen soitin, jota puhalletaan peräreiästä käsin tai pieremiseen perustuvaan kommunikointiin tarkdtettu laite. Ks. Haades, Kerperos. PERSETTI Lapinlahden Lintujenkin lanseeraama persetti sisältää täydellisen perse-sarjan. Siinä on kaikki, mitä ki- roilija on ikinä kuvitellut tarvitsevansa. Lisäksi persetissäon se ainutlaatuinen ominaisuus, että voit itse täydentää sitä halujesi ja mieltymys- 219
tesi mukaan. Se on taidekriitikon peruskirosana, kyynisyyden täydellinen työkalupakki. Kriitikko on puoliksi kyyninen toimittaja ja puoliksi kateellinen taiteilija. Kun päälle lisätään vielä huono horoskooppimerkki, harha- vallan väärinkäyttäjä on luotu, eikä sitä saa maailmasta pois moottorisahallakaan. Etäisyyttä taiteilijoihin pidetään kummallisesti jääviysky- symyksen ehtona. Eikö päinvastoin kriikitikko, joka henkilökohtaisesti tuntee taiteilijan, ole etulyöntiasemassa kollegoihinsa nähden? Hänen ammattitaitoinen arviointikykynsä tuskin hämärtyy taiteilijauh- rinsa syvästä taustatuntemuksesta. Kyse ei ole puolueellisuudesta - vetoan edelleen kriitikon ammattitaitoon. Rakentava arvostelu voittaa ennen pitkää hyökkäävän, kyynisen arvostelun, siitä pitää darvinismi huolen. Minä tietysti olen polttanut kaikki siltani kritisoimalla kriitikoita, mutta olenkin Suomen älykkäin vittuilija. Partaveitsen terävä journalisti Jari Sarasvuo sarastaa hyvänä kakkosena. Loput ovat pohjamutaa. PERSEUS Taas antiikin Kreikan tyyppi, jonka nimi on peestä. Sen takia se joutaa- kin kirosanojen romukoppaan. (Romukoppa on kiroilijan kuono- koppa, joka vuotaa kuin seula.) Argoksen kuningas Akrisios sai kuulla Delfoin oraakkelilta, että tyt- täienpoika tulee surmaamaan hänet. Kauhistuneena hän tunki Danae- tyttärensä maanalaiseen vaskiseen kammioon. Mutta rakastunut Zeus lähestyi tipua kultasateena, ja näin Perseus oli siitetty. Huh, mitä penetroitumista! Myöhemmin Akrisios viskasi sekä tyttärensä että mukulan umpiarkussa jokeen. Tapahtui kaikenlaista, siinä ohessa Perseus katkaisi Medusan pään, oli näkymätön mies, taikoi Atlaksesta vuoren, listi Poseidonin merihirviön ja muutti mustasukkaisen kilpakosijan monisatapäisen armeijan kivikasaksi, kunnes hän palasi äitinsä ja Andromeda-vaimonsa kanssa himaan. Isäukko oli karannut Thessalian Larissaan. Poika Perseus lähti perään, teki sovinnon ja hou- kutteli takaisin Argokseen. Sitä ennen pidettiin kuitenkin juhlakisat. Kilpailussa Perseus osallistui kiekonheittoon, mutta joko hän oli aivan tunari tai sikakännissä, sillä kiekko osui isäukkoon, joka kuolla kupsahti. Jäi lähtö toiseen kertaan. Graafikko Manno Kalliomäen mukaan elokuun 10.-13. päivinä 1993 Perseuksen tähtikuviossa on odotettavissa peräti 40-60 tähdenlentoa tunnissa. Jos kantasana olisi perse, kieliopillisesti oikea muoto olisi persuus. Mutta kun kerran hienostellaan, niin hienostellaan sitten kunnolla ja sujautetaan ylimääräinen e-kiijain joukkoon. Ja nyt kadulle kiroilemaan! PERSIKKA P-manaus ahteri- ja ukkostasolla. Enemmän animaalisten tyttöjen kuin asvalttityöntekijöiden voimasana. Persikka on keksitty Kiinassa. Siitä on syötävääluumaijan pehmeäkuori. Persikkapuu (Prunus persica) on mantelipuun sukuinen mm. Keski- ja Etelä-Euroopassa viljelty matala puu tai iso pensas. Persikan kilohinta oli 12,50 mk City Herkussa (City- Sokos Helsinki) 1.9.1992. Helsingin Stockmannissa myytiin vain nektariineja (12,90/kg), koska ne ovat karvattomampia. Pelkääkö Stockka persikan sairastavan hirsutismia (liikakarvoitusta)? 220
Ruotsin lainasana persika on peräisin latinan sanasta persicum, joka tarkoittaa persikkaa eli persialaista. PERTSIKKA Perseen ja persikan (joka joissakin yhteyksissä on yksi ja sama asia) yhdistelmä. PERSKATTI Kirosana suoraan kissan perseestä. Tavallinen solidaarinen rupumanaus, työttömän arkiviisu, huoiankulunut kestokirosana. Joka-aamuinen kaurapuuro, jokailtainen deodorantin pettäminen. Väkevää sinappia ranskalaisten päälle. Rasvaa ja suolaa. Vaikka ruotsin skatt tarkoittaa aarteen lisäksi myös veroja, perskatin kohdalla kyseeseen tulevat lähinnä SKOPiin osakkeet ja raippavero. Mouhijärven Ryömälän kylässä Niilo Lähteenmäki käytti kirotessaan perskattia: “Älä nyp perskatti sitä viinapulloo siähej jätä, kaikkien näkyviin!” Perskatti on myös minun suosik- kikirosanojani. PERSKETTI Helppo variantti. Kumipamppu soi. PERSKUTTI Syväkurkkujen perskattiin perustuva vaihtoehtoliike: pituus- ja korkeushyppääjän varastokamaa. Ruotsin skutt tarkoittaa loikkausta, pieniä tansseja. Verbi skutta on hypätä. PERSKELE Perseen ja perkeleen sulatusuuni. PERSKELES Mouhijärven Salmin kylässä kirosanaa perskeles käytti melkein yksinoikeudella Toivo Järventausta. Tullessaan Kanka- rinkulman Hongistoon isännäksi Lauri Marjamäki piti Toivon kirosanaa veikeänä ja matki sitä toisinaan. PERSKALE Kale on lyhenne Kalevista sitä tahtovalle. PERSKULES Laitapuolen kuljeskelijoiden häätömanaus. Ruotsin skulle merkitsee ullakkoa, heinä- parvea. PERSKUTA Raskas proomumanaus. Peruutuspeili vääristää, matkapahoinvointi yltyy, pakki puuttuu. Mutta sinulle sanotaan: porskuta! Manaus kuin hirnuvan hevosen vaahtoavat hampaat, kyntötraktorin vääntövoima, paperisilppurin rouskutus. Kahta kertaa ei tarvitse käskeä, perskuta ravaa jo Kuusankosken raiteilla. Se on hyperaktiivinen räyhäpää, hampaitaan narskuttava ja kosteasti räkättävä ovelta-ovelle-myyjä, joki- proomun karvakämmeninen perämies. Ruotsin skuta tarkoittaa puitta, proomua, hinattia tai suurta louhimisessa irronnutta irtolohkaretta. Ummetustautisen viimeinen tulp- paava möhkäle on vihdoin vierähtänyt vuolaan vuoksen suulta. PERSKUTARALLAA Taattua Greenpeace-Aakea. PERSLÄPI Epämiellyttävä, groteski, huonosti pyyhitty kirosana. Jokamiehen kaleidoskooppi, jota ei juuri jaksa tirkistellä. Voi tulla nappi silmään. Jokainen meistä tuntee ainakin yhden persläven. Hän on yleensä mies Joka käyttäytyy niin paskamaisesti, että se ylittää jatkuvasti käsityskyvyn. Hän rikkoo lupaukset, puhuu paskaa selän takana, käyttää sinua harkitusti hyväkseen. Hänen edessään olemme voimattomia siihen asti, kunnes jokin napsahtaa, ja jätkälle pitää antaa sellainen selkäsauna, ettei hänen lantioluunsa enää koskaan taivu poi- kittaisasennosta takaisin suoraksi. Parempi olisi, jos pari selkänikamaa vielä takavarikoitaisiin pantiksi. Ks. Kuraläpi. 221
PERSLÄVENPAUKAUS Sinikka Savanheimon mukaan tulee parempi olo, jos saman tien käyttää muotoa Voi persläven paukaus. OL PERSLÄVES SIT Dmaisu, joka elää Kaarina Löfgienin suussa vieläkin. Peritty ismammalta (ks. Märä vitu ja puulukku). Sitä käytetään nimenomaan vastauksena henkilölle, joka kronglaa eli ylenkatsoo pöydän antimia tai muita taijoomuksia. Esimerkkinä Kaarina kertoo: “Kis kis, ota viixet-herkkuateriaa! - 01 persläves sit!” Menikö perille. PERSREIKÄ Hole in one. PERTANA Mirri Torniosta on tyrkännyt kaiken kansan nähtäväksi ja pureskeltavaksi tämän kirosanan, perkeleen ja saatanan avioliitosta syntyneen sanahirviön, joka jäi elämään, vaikka raajat roikkuivat kehossa sattumanvaraisista paikoista. Huomautettakoon, että kirosanojen yhteydessä nimenomaan sanahirviöt ovat kaikkein tehokkaimpia Pertanaa ei silti kannata liioitella. PERTTANA Pertanan tuplateräs- tys. PERTAA Joskus pienikin meno voi maksaa niin pertaasti. PERTE S-vikaisen perse. Tämä tapaus kuuluu sarjaan Tositapahtumia lastentarhasta Joku forssalainen muksu on tietämättään noussut yhden käyt- tökelpoisimman kirosanan kantaisäksi luomalla sporttisen, kaikki tarpeelliset höysteet ja ainesosat tasapuolisesti sisältävän uusioma- nauksen aikuiseen makuun. Peite - kun haluat olla varma itsestäsi. PERTKELE Perttien oma ruma sana. Joku byrokraatti on saanut asetuksellaan t-kiijaimen perkele- hotdogin nakiksi. PERTSELE Jo sälän makua. Kantasana perkele on pahasti läimit- ty hajoon. PERTUSKA Ryssähtävä naisperkele. Tuskoittu- nut viehkeys. Vaatii rauhallista aksenttia, ikään kuin maailmanmeno olisi muutenkin pemsrauhallinen ja hiljaa virtaava kuin Don. Taustalta löytyy miellyttävästi kahinaa ja surmaa Pertuska ei olekaan jokapojan puulelu, vaan kunnon vanhan ajan raaka sotakirves, tapparakeihäs. Keihään kärkipäähän kiinnitettiin leveä puolikuun muotoinen venäläinen sotakirveen terä. Sana tulee venäjästä. PERTUUS Maalainen perte-johdannainen. Heimo Aaltonen Letkusta tietää, että henkilö saa usein lempinimen, jos tämä käyttää tavallista erikoisempaa kirosanaa kovin usein. Hän muistaakin joskus vanhempien ihmisten puhuneen eräästä Matista, joka käytti peituus-manausta. Siksi häntä ruvettiin kutsumaan Pertuus- Matiksi. Kirosanat voivat antaa nimensä myös seudulle tai paikannimistöön. Erästä metsälohkoa kutsuttiin Heimon muistaman mukaan Helvetinkorveksi, erästä latoa Paha- ladoksi ja ladon viereistä mäkeä Pahaladonahteeksi. PERUNA Joko kodin ruokalautasen kaunistus - vai pitäisikö sanoa välttämätön paha? Per-alkuisuutensa vuoksi käytetty kirosana, jonka omimiseen ei tarvita kunniakansalaisuutta tai mallikelpoisuutta. Pakolaiset pysykööt loitolla. Peruna on koisokasvi. Sen pahin kilpailija on makaroni. Peruna ei pompi, kun sen pudottaa maahan. 222
Sotilasslangissa alokasta kutsutaan perunankuorimiskoneeksi. Perunassa on vettä 78 % sen painosta - eli vähem män kuin ihmisen aivoissa (ks. Taliaivo). Peninä ei ole palloilulaji. Ja sitten Veijo Meitä kehiin. Peruna tarkoitti vanhassa kiijakielessä päärynää; päärynäpuu oli peruna- puu. Alkuun peruna olikin sekaannuksien välttämiseksi maaperuna tai maapäärynä. Näppäsimme peruna- sanan varhaisruotsista (pärun) Josta tuli nykymotsin päron. Sana voidaan palauttaa latinan sanaan pirum (päärynä). Päärynäpuu on latinaksi pirus. Peruna ei siis ole kirosanana pelkkä perkele-johdannainen, siinä on itsessään pirua latinasta asti. Veijo Meri jatkaa ja löytää päärynän myös anglosakseilta (peru, pere), josta englannin (pear) ja muinaiss- kandinaavien (perä) kautta päästään ruotsiin (päron) ja lopuksi siis suomeen (päärynä ja peruna). Se oli siis pelkän sanan matka. Itse potaatti tuotiin Suomeen tiettävästi Saksasta aluksi Fagervikin kartanoon Inkooseen 1730-luvulla ja paria vuosikymmentä myöhemmin Pommerin sodasta palanneiden sotilaiden mukana. Nyt siitä on tehty muusia ja ranskalaisia. Syökö koirasi perunankuoria mielellään? Ks. Potaatti. PERUSLYÖNTI Monen amatööritennispelaajan kauhukuva, turhauttavaa vakiotavaraa, ikuisen allergian lähde. Niin elämässä, taiteessa kuin urheilussa perusasioiden osaaminen on kaiken menestymisen edellytys. Luonnonlahjakkuudenkin pitää opetella ensin tekniikka. Tuhat huippupelaajaa ei voi olla väärässä. Kun perusta on opittu, sen pohjalta voi mveta sooloilemaan - tai vaihtaa lajia. Keino- tekoisenakin kirosanana peruslyönti sisältää oivan filosofisen lähtökohdan, joka ei lennä yli hilseen. PERVO Pervertikon lyhenne, joka tässä asussa sopii yksiin kirokieliopin kanssa. Loistava yksilö, tavattu ensimmäisen kerran julkisuudessa 20.8.92 Mikael Fräntin TV-elokuva-arvos- telussa en kerro missä Sanomissa. Elokuva on 1986 valmistunut Kauhujen leiri (Hell Camp), josta kirjoitetaan: “Täydellisen sikamaisen opuksen ohjauksesta on huolehtinut mies nimeltä Eric Karson. Ei sano minulle mitään, mutta ehkä nimen taakse kätkeytyy todella sadistinen pervo ja militaristi. ” Hetkinen, avaan telkun ja katson, pitääkö paikkansa. Taisi pitää. Näin viimeiset kaksikymmentä minuuttia, jossa ajassa Pervonalle 223
kaksi miestä ja nainen räjäyttivät yhden asevaraston, yhden laiturin ja yhden helikopterin. Lisäksi he ampuivat konekivääreillään muutama- kymmentä sotilasta. Juonesta en ymmärtänyt. Elokuvan viimeiset sanat sanoi edellämainittu naissotilas: “Yes, Sir.” Tupakkamainontaa. PERVONALLE Maija Väänäsen ja kumppaneiden lahtaama kirosana rivoon tilanteeseen. Raptorin erinomaisen (Tulevat tänne sotkemaan meidän ajopuuteorian”-CD-levyn 7. kappale on nimeltään Pervo-nallen kevätretki. Biisin sanoissa ei kertaakaan mainita Pervo-nallea. Jufo III laulaa: “Näitä bailuja ei pysäytä kukaan. Jos skoudet tulee, pyydetään ne messiin.” PERÄ Jämpti, keskustelematon ja takavetoinen kirosana. Mittatilausmanaus päivänpolitiikoille, jotka eivät vastaa siihen, mitä heiltä kysytään, jotka kysyvät vastaan, kun heiltä halutaan vastausta ja jotka vastaavat, kun heiltä ei enää kysytä. Toisin sanoen he näyttävät perää silloin, kun he haluavat pelastaa kasvonsa. PERÄKKÄ Ei hassumpi kiroha- rakka. PERÄSTÖ Perästä kuuluu aina. Paukku jos toinenkin. PERÄSUOLI Ruoansulatuskanavan finaali. Paikka, jonne työnnetään kuumemittareita, huumeampul- leja ja sukupuolielimiä. SIAN PERÄSUOLI Lohjalaisen Jukka Uhlgrdnin ronskimpi variantti. PERÄPUKAMA Mukamas harvinainen manaus. Suonikohju, joka on syntynyt anusta ympäröivien verisuonten laajennettua. Peräpukamat eli hemorioidit voivat kirveliä ja vuotaa verta. PERÄLAUTA Istukaa, olkaa hyvä. Kiroilkaa hiljaa. Jumalaudan hyvin, hyvin kaukainen sukulainen, luultavasti au-sukulainen. PERÄREKI Se, joka aavistaa kulkevansa aina jälkijunassa, tuntee kirosanoissa kyllä omansa. PERÄREIKÄ Ärrää ja eetä ihan tykötarpeiksi. Ks. vaikka Anus. PETANKKI Hämeenlinnalaisten Maijan, Virpin ja Kaisan mukaan petankki on joko armeijasta karanneen tai petankin (petanque) pelaajan oma kirosana, löpinä on jälleen iskenyt, siltä vähän tuntuu! Eipä savua ilman tulta. Pe-etutavu viittaa erääseen -rkelee- seen, ja tankki on sopivan sotaisa välikappale, jostaRenny Harlin osai- si vääntää mammuttimaisen action- kohtauksen. Jouko T urkka huolehtisi henkilöohjauksesta. Hänhän pystyy tekemään Uppo-Nallenkin tarinasta kauhuleffan. Valitettava yksityiskohta on se, että petankin avainpallo on nimeltään snadi. Ei sellaisella asenteella kirokulttuurissa pitkälle pötkitä, enintään kymmenen metrin päähän. PETTU Nälkäisen kirosana. Voidaan sylkäistä ulos v-alkuisena (vpettu, lyhenne muodosta Voi pettu), jolloin se saa ihan uusia ulottuvuuksia. Kun myös muistaa, että sadatus voi olla kuluma passiiviveibistä tapettu, selkäpii rupeaa kovasti tykkäämään. Pettu on petäjän kuoren alla olevasta pehmeästä kerroksesta tehtyä hätäleipää tai itse sitä petäjänkerros- ta. Vielä 1900-luvun alussa ruis oli tärkein leipävilja Suomessa. Katovuosina rukiiseen sekoitettiin tuota pettua eli petäjäistä. Luonnollisesti sana pettu on johdettu petäjästä. Hätäleipä oli ravintoarvoiltaan hämmästyttävän korkeata. 224
PEUKALO Käytti Lööberin Vihtori, uskovainen. Siinä se, seurakuntatason kirosana kuten (ks.) Perjantai. Goljat tuntisi itsensä peukaloiseksi, jos hän siirtyisi rippi-isän hyväksymiin manauksiin. Kyllä siinä jo salamakin iskisi päähän pelkästä ilkeydestä. Sinänsä peukalo käy tuskien lievitykseen, on se parempi lääke kuin rommikola. Tästä kirosanasta ei nimittäin tule krapulaa. Siihen sen ilo kyllä loppuukin. Eroottista värinää peukalosta saa liftarityttöjen peukalonimeskelystä. Jos haluaa vielä teinimmäksi, kannattaa ks. Jumanpekka/Jumanpeuk- ku. Yksi Seinäjoelta kaapattu versio kuuluu: Voi totta Juho-vainaan saappaan peukku. PIEKANA Forssalaisen autokoulunopettaja Lahtosenkin käyttämä päiväpetolin- tu pehmokiroilun amatöörikulttuu- rin parempiin hetkiin. Omotologien ehdoton päiväkahvisadatus. Manaus kesii Lapissa ja talvehtii Etelä-Ve- näjällä. Se on riittävästi sukua hiiri- haukallekin. Näin tyrkkäävästi hii- rehtivä voimasana on pelkkä linnun- pelätin atleetille, jolla on treffit saatanan kanssa. Eräänlainen ornitologi on Juhan af Grann, joka metsästää sojoputkel- laan ufoja. Hän kuuluu ihmiskunnan kohtaloita ohjailevaan mystiseen eliittiin. Hänestä mediakenttä ei ole tarpeeksi osannut arvostaa häntä, vaan tunkee häntä samaan sabluu- naan mitättömyyksien kanssa Onko vika ihmisessä vai yleisössä, jos erikoisuus ärsyttää? Suomalaista yleisöähän ärsyttää kaikki yli tai ali lipan menevä touhu. Ei siinä mitään, jos maamme tuottaa Paavo Nurmen, Elmon tai Seppo Rädyn. Heiltä vaaditaan myös nöyryyttä. Nurmi oli kuitenkin hyvin PR-tietoinen tyyppi, joka lopulta potkittiin olympialaisista am mattilaissyytteitten vuoksi pihalle. Se on onnellisesti unohdettu. Seppo Rätykin tietää arvonsa, mutta mikä tärkeintä, menestys ei nouse hänelle hattuun niin kuin mäkihyppääjille, jotka alaikäisinä saavat ajaa autolla 10.000 kilometriä kuukaudessa. Pilalle siitä menisi Jeesuskin, jos hän syntyisi uudestaan tänä päivänä. Hyvä on. Kestämme juuri ja juuri huippu-urheilijoittemme oikuttelun, pahimmassa tapauksessa megalomaanisen itseluottamuksenkin. Mutta kulttuurin saralla se ei käy päinsä. Taiteilijan pitää olla nöyrä, köyhä ja kärsivä. Mitä paskaa, perkele! PIEROS Sekalainen joulupaketti pierua, kieroa, Pierroa (ranskalais vihaajille) ja viimeistä kierrosta. Ei tarvita aseenkantolupaa. Kiroportieeri päästää sisään myös tuplaärrällä (pierros). Mennään antiikin mytologioihin. Yksi Zeuksen vaimoista, Mnemosy- ne, synnytti hänelle yhdeksän tytärtä, muusat eli runottaret. Jokainen näistä omistautui eri taiteenalalle, vaikka he olivat kaikki musikaalisesti lahjakkaita. (Nyt joku rokkari saa tästä hyvän syyn myhäillä, että kaikki taiteet perustuvat musiikkiin. Mikä ei välttämättä ole pitämättä paikkansa.) Makedonian Emanthi- an kuninkaan Pieroksen yhdeksän tytärtä julkesivat kerran asettaa kyseenalaisiksi muusien etevämmyy- den laulajina. Hävyttömät naisrau- kat muutettiin harakoiksi. Tarina ei kerro, tuliko Pieroksesta ornitologi. PIERTAA Pertaa-tyyppinen tup- lavokalismi. PIETARI Apostoli on nyt pihalla 225
kuin Aapeli. Kiroile kolmasti ennen kukonlaulua. PIERU Nyt kaikki vanhat pierut tarkkana. Jos sinulla on hermostuksissasi tapana pieliä, tätä kirosanaa ei tietenkään tarvita. Silloin on parempi olla hiljaa. Enintään kannattaa valaa kasvoille punainen väri. Suosittelen kuitenkin, että erottelet nuo tuulitunnelikokeet ja vihanpuuskat selvästi toisistaan. Venäjästä löytyvät sanat perdet (pieru) ja perdun (pierijä). Veijo Meren mukaan muinaisyläsaksalai- setkin osasivat pieriä (ferzan), samoin anglosaksit (feottan). Nämä antoivat nykyenglantilaisille mallia (fart). Luonnollisesti sanat ovat pierun ääntä mukailevia, mutta se ei aina estä niitä olemasta lainatavaraa. Kreikkalaiset tuskin tunnustavat kovin helposti p6rdo (minä pieren). Liettua yllättää: pieru on pirdis. Ks. Perhana. Pieru on sotilasslangiksi haiste. Soittaa henkimaailman musiikkia tarkoittaa piereskdlä, samoin kuin taistella ilmatilasta. Jotkut miehet pitävät pierijätärtä viettelijättäienä. Versioita kirosana-pierunkin kohdalla on riittämiin: Vanha pieru, Suuri pieru, Paha pieru, Voi pieruja pierun pamaus, Voi haiseman pieni. -5* &
Haukkumanimenä vanha pieru tarkoittaa yleensä juoppoa keski-ikäis- tä toimittajaa. Pienissä oleminen on alkoholistinen tila, kylmän pierun päästäminen tietää kuolemista. Kuuluisia piereskelijöitä on jokaisessa tuttavapiirissä, esimerkkejä en halua tällä kertaa antaa säilyttääkse- ni edes jotenkin ystäväsuhteeni. Ennen vanhaan eli pierutaiteilijoita, jotka osasivat pieriä yhden jos toisenkin kansallislaulun. Pieru on suokaasua, joka palaa sinisenä liekkinä. Kokeile kodbileissä pikkutunneilla. PIEREVÄINEN Kirosana, jonka toivoisi tulevan muotiin. PIERIMÄREKÄ Kummitusjuna. Kun peräpukamat yllättävät, kun ilmavaivoja ei enää pysty säännös- telemään, kun mustaa valkoiselle ei enää saa puristetuksi, loppu on lähellä. Ks. vaikkapa Perä, Ummetus. PIÄRIMEN PURIMET Sinikka Savanheimon meille ruutupaperilla huudahtama. Antaa mennä siitä vaan. Ks. Anaali, Anus. FAARAON PIERU Pyramidin- kestävää yskänlääkettä. Ks. Faarao. KISSANPIERU Säteilyturvakeskuksesta päivää. Tulimme taridsta- maan vuotokohdan. Ks. Kissan... PIESSÄ Paholaisen kansanomainen nimitys Karjalassa, kunnes piru sivuutti sen. Sana on vanha laina venäjän sanasta bes (paholainen, piru), joten se voidaan lukea oivalliseksi oppimateriaaliksi Helsingin Kirosanakoulussa, jos joskus perustaisin sen. Arkikäytössä piessä on linjakas manaus linjakkaalle miehelle, myös lukion rehtorille. Pujoparta, kakkulat ja silinteri kruunaavat kokonaisuuden. Piessan kehtaa vaikka viedä kukka- puskan sijasta tuliaisiksi kotiin. PIESSAINEN Eräänlainen pikkupiru siis. Sukuniminen vaihtoehto. Nimimerkki Lasitehtaan Duunari Urjalasta tietää enemmän. Kysykää häneltä. PIETI Slammia pöytään, klimppi perään. Kaikkien bridgeläisten ehdoton si- viilikirosana. Pieti on koittipeleissä häviötikki, bridgessä miinusdkki. Pietien lukumäärä kertoo, kuinka monta tikkiä lopullinen tikkisaalis jäi alle tarjousvaiheessa luvatusta tikkimäärästä. Bridge on siinä mielessä liennytyspeli, että itä ja länsi pelaavat samalla puolella pohjoista ja etelää vastaan. Tumauspeleissä on kuitenkin luvatonta juoda vodkaa Coca-Colalla. Pieti tulee ruotsin samaa tarkoittavasta sanasta bet, bete. Alkusana on ranskan b&e (eläin). PIHKA Etukenoinen, luonnontuoksuinen manaus pikkuharmeihin. Naisen ei kannata uhrata pihkaa kalliisiin sukkahousuihin: jos niihin tulee silmä, silloin tarvitaan jo enemmän latausta. Mutta nekodsukkikset, ne. Mies vd vaikka repiä loput, kun kaivataan vähän säpinää ja puitteita sänkypainiin. Silloin pihka tulee hyvään tarpeeseen. Kun nainen on pihkassa, hän käy yleensä suihkussa posket punottaen. Pihka - harmiton kirosana seikkailijattaielle, ja oman käden oikeudelle. Pihkaa manasi myös hämärämies Tintti ja Tuhatkaunon tapaus -albumissa sivulla 17. PIHKAHINEN Letkulta. Muista palauttaa. PIHKATTI Tykästymä. Vastara- kastuneiden koti-iltojen manari. PIHKURA Saita saatana Viron kurat tarkoittaa 227
Pihkutti perkelettä. Broilerimuusia, pehmea- ne luineen. Koiranruoaksi. Pihkura on kuin pienen pieni rusetti pienen pienessä tytönkengässä. Muista remmi. Jos kannustat pihkuraa, muista että viidennessäkin divisioonassa potkitaan paremmin. Perhesuunnittelu kirosanojen kohdalla on ollut välttämätöntä, muuten tämä ensyklopedia olisi paisunut kohtuuttomaksi. Siksi pih- ku-sukuun kuuluu muutama lupaa- va kasvatti: PIHKURI Lastenkodista karannut lekurin kauhu. Hui, hui! PIHKURO Outo latinalais vaikut- teinen halivaxi. Pellen törähdys. PIHKUTA Saakutaa pihkassa. Sangen fcätsy. PIHKUTTI Saludo-tason pehmis. Ei Hermesetaksen käyttäjille. PIHUS Letkulainen pahus. Pestään kerran vuodessa kiijopyykissä. Herra rovasti Pahus on näin dieetin jälkeen kovasti näreissään kahvikestien niukkuudesta. Ei enää herrasväen pikkuleipiä, ei konvehteja. Pelkkää luuta ja nahkaa. Kun se tästä tointuu, se varmasti tulee taas järkiinsä ja lihottaa itsensä muutaman a:an verran paksummaksi. Tunge laukun pohjalle. Voi olla, että elämä menee ohi eikä sitä tarvita. Se olisi hieno elämä. PIHHUUS Letkulainen yhdistelmä pahuksesta ja pihiydestä. Suuria elämänviisauksia se ei luovuta. Laihialainen versio olisi varmaan pelkkä Pi. PIISKATTI Aah! Sadomasokistien lempparile- lu, kun kaihtimet ovat kiinni ja verhot edessä. Nyt on aika kaivaa vaatekomeron irtopohjalevyn alta piiskat ja nahka-asusteet esiin. Iso mies tykkää, kun päivisin niin nyysy vaimo muuttuu kertaheitolla villitiike- riksi, oikeaksi bengalilaiseksi rai- vottareksi, joka ei anna armoa, vaan seksististä raippaveroa. Luultavasti hän maksaa samalla hiukan kalavelkojaan, satsaa aavistuksen liikaa voimaa, vaikka mies ei sitä autuudessaan huomaa kuin vasta seuraavana päivänä, jolloin konttoritudi tuntuu olevan nastoilla verhottu. Ehkä kirvely on sen väärtti. Nyn- nykän vaimon hienokseltaan vino hymy kenkäkaupan takahuoneessa on liikaa kaljuuntuneelle pomolle, joka kokeilee kepillä jäätä, mutta turhaan, ja manaa haaleata kahvia piiskatilla. PILATUS Pilalle mennyt, pillastunut, pillu- vaikutteinen Multitabs-kirosana. Aina on joku syyllinen. Tai jollei ole syyllistä, aina löydetään joku sijaiskärsijä. Se on helpottava tieto, se on Pilatuksen merkitys. Pontius Pilatus sähläsi Juudean prokuraattorina vuosina 26-36 jKr. Hän ärsytti mielellään juutalaisia. 228
Keisariakin piti palvoa kuin jumalaa, sellaista ei Jerusalemissa siedetty. Sattui sitten päivä, jolloin hän tuomitsi Jeesuksen kuolemaan. Kapinanlietsoja ja murhamies Barabbas pääsi kuin koira veräjästä. Pestiin siinä käsiäkin. Tieto ei kerro, luinko purkissa Bliw. Huomautettakoon, että Barabbas tulee aramean- kiden sanoista Bar abba (isän poika), joka lienee ollut Bar-yhdisteis- ten nimien tapaan pelkkä lisänimi. Konnan oikea nimi oli eräiden käsikirjoitusten mukaan - Jeesus. Valinta kahden Jeesuksen välillä oli siis vaikea, ehkä pdkkää arpapeliä. Jos Barabbas olisi ristiinnaulittu Jeesuksen sijaan, maailmankirjat olisivat nyt sekaisin. Mihin voisi enää uskoa? Eusebiuksen mukaan Pilatus teki suomalaisten yritysjohtajien tapaan itsemurhan. PILKKA Tässä se on, kaikkien selitysten ämmä! Tällä kirosanalla mitätöit, tyhjäät, nollaat ja käännät nurin. Pilkka on sananvapauden uusi jee- sus, erisnimeksi muuttuva, persoonallisen hahmon saava nykyajan maahinen, joka ei pelota, koska pohjimmiltaan se ei tarkoita pahaa. Kaikkien väärinymmärrettyjen viimeisenä oljenkortena ja messiaana se on vakuutusyhtiöistä ylivoimaisin. Se ei maksa mitään - vain ki- roamisen vaivan. Se d vaadi takauksia, se on itsessään vakuutena. Sen vuoksi ei tarvitse kiinnittää mitään, paitsi huomiokyvyn. Eduskunta poistaa laistamme jumalanpilkaksi määritellyn rikoksen rangaistuksineen sadan vuoden kissanhännänvedon jälkeen. Pirulla ei ole samanlaista häntää kuin sisiliskolla, se enintään venyy, mutta pinna ei koskaan katkea. Kaikki on ollut yhtä väärinkäsitystä. Hannu Salaman Juhannustanssien lähes neljäkymmentä valkoista riviä on painettu takaisin. Kirkon johto on ollut oikeusministeriön rikoslakiprojektin johtoryhmän kanssa samaa midtä siitä, että Jumala ja muiden uskontojen vastaavat olennot dvät tarvitse rikoslain suojdua. Vain suvaitsemattomat ja herkkänahkaiset ovat yrittäneet rajoittaa taiteilijoiden ilmaisuvapautta tai kriittistä uskontokeskus- telua. Tietysti on varottava tahallaan loukkaamastatuntdtatai vakaumuksia, mutta niiden keskinäisen paremmuuden määrittdy on utopistista. Vertailussa joku tai jokin kärsii aina. Miksi yksi näkemys nauttisi ankarampaa suojaa kuin toinen, kysytään Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 13.12.1992. Suuri Kirosanakiija ei pyri häväistykseen tai herjaukseen. Yhtäkään riviä tästä ensyklopediasta ei saa käyttää väärin tai ottamatta huomioon asiayhteyttä. Tämä ei ole sotaa. Kirosanat ovat puolustusvoimamme. Vanha kansa on oikeassa sanoessaan, että pilkka on osuu omaan nilkkaan. PILLU Tunnettu taideteos Punainen viiva. Tämä niin kaunis ja ihana naisen osa olisi ansainnut kirosanan sijasta olla vähintään eteläranskalaisen suudd- man kohde. Se kuuluu joka tapauksessa kirosanojen toiseen luokkaan yhdessä perseen, paskan ja kyrvän kanssa. Älä unohda pillua, kun olet seuraavan kerran tekemisissä hankalien vastusten kanssa. Se on kuin pannujauhatus. Se elvyttää ja piristää. Tasa-arvolain uudistamistoimikunta esittää tasa-arvolakiin sään229
nöksiä, jotka edistäisivät samapalkkaisuutta ja suunnitelmallista tasa- arvotyötä työpaikoilla, mutta syrjivää kiroilua d ole otettu ohjdmaan mukaan. Hyvä onkin. Ks. Viilu. Sen sijaan ihmetyttää, miksd tasa-arvo- lakiin vedota kotioloissa. Nykyään niin moni aviomies on tossun alla, että oikein pdottaa. Häikäilemättömät uranaiset pukkivat sukkapuik- kokotelollaan maailmalla minkä kerkiävät sillä aikaa, kun miehet romanttisempana ja tunteellisen) pa- na sukupuolena yrittävät säilyttää kulttuurimme viimdset inhimillisyyden rippeet. Amatsoni vallankumous on jo lähellä. Enää ei naisvalta tarkoittaisi pasifismia, vaan kyynistä kostopolitiikkaa, jossa piikkikorkojen alle jäisivät muutkin kuin sado- masokistit. Kaikki tietävät, mitä pillu tarkoittaa, kaijalankielisetkin. Vepsän pilu on rako tai halkeama. Eestiläiset taitavat olla enemmän näitä tekstiili- naijia, sillä viron pilu tarkoittaa halkeamaa, rakoa, ommelta tai ratkennutta saumaa. Pilutuisk on maata pitkin tuulen mukana kulkeva kevyt lumituisku. Jo legendaarinen tarina on virolaishuorien pilua kymmend- lä markalla -mainonta Hietaniemen torin laidalla. “Tytöll oli pii, oli kul, oli pilkullinen hame", riihimäkeläinen lehtori Kalevi Penttilä heittää. Lohjalaisd- la Jukka Uhlgr6nilla on oma variant- tinsa: No voi laaman pillu. Pieksämäkeläistä tyylisuuntausta taas edustaa muoto Voi millustaa ja pillustaa. ITKUN PILLU Toiveajattelua, että kyyneleet tihkuisivat haaroista. Ks. Itku. IMUPILLU Sen munan viimeinen taisto. IMATSUPILLU Kupparikin olisi kade tästä tulisuudelmasta. JEESUKSEN PILLU Totta joka sana! Ks. Jeesuksen pillu. KRAATERINPILLU Pahasti ammottava, tuulessa lonksuva tapaus. Ks. Kraaterinpillu. SELLIPILLU Estelricmäinen kirosana, joka käy myös solvauksena erittäin mainiosti. Sillin ja pillun satunnaisen tuoksuyhteensopivuu- den vuoksi manaus on perustdtu. PILLUN... Toisinaan pimeydestään vilahtava etusana yhdistelmäkirosanoissa. Koska niitä ei ole kertynyt kovin
monta, aktiivisena lukijana sinun tehtäväsi on keksiä niitä lisää. Hauska ja halpa hobby. PILLUNKARVAT Ihmisellä on kehossaan keskimäärin viisi miljoonaa ihokarvaa, joista päässä on arvioitu olevan 100.000 kappaletta, mutta silti tuntuu kuin joitakin miehiä kiinnostavat vain pillukarvat. PILLUNLIHA Aina tuoretta. Ks. myös Kilinvittu. PILLUNREIKÄ Jukka Uhlgr6n Lohjalta kaivelee esiin tämän muodon, jos muotoa siitä voi ylipäätään löytää, sillä kysehän on reiän reiästä. PILLUNREUNA Nyt oUaan jo kuilun partaalla. Kirosanallinen benji-hyppy. PIMEYS Jorma Lampun mukaan eräs teologian ylioppilas käytti tätä sublimoitua manausta. Ymmärrän. Pakanal- listahan pimeys on, silloin voi törmätä vaikka vessanoveen, kun yöllinen hätä yllättää. Jos rakko osuu kohdalleen, reissu jää vähän lyhyemmäksi. Lopputulosta ei kannata näköaistilla sitten todistaakaan. On paljon asioita, joita täytyy peittää laskemalla verhoja eteen (esim. hallituksen iltakoulu), mutta pitääkö kirosana peittää? Sana pimeys alkaa nimittäin olla huomiokyvyn äärirajoilla: mitä et näe, sitä et usko. Pimeyttä ei voi nähdä. Valoisaankin aikaan pimeys voi olla lähempänä kuin uskotkaan. Marcus Tullius Ciceron mukaan Kaikista paikoista on yhtä pitkä matka manalaan. PIMPPI Pimppi on naisen emätin. Se on koskemattomampi kuin Pillu. Vittu taas on jo oma lukunsa. Suomalais- pimppi on yhdyntäkäytössä keskimäärin kerran tai kaksi viikossa. Tahtia voisi vähän lisätä, arvoisat miehet! Vai onko vika naisissa? Kuka taas pihtaaja valittaa migreeniä? Vai eikö molemminpuolinen viehätysvoima pelaa? PIMPSA Vähemmän synnyttänyt, veikeä pikkukirosana. Ei änkyttäville Salmeloille, ei tertuille, ei kukkuloille. Pimpsa on soinniltaan kuin kolmetoistavuotiaan kiihottunut nänninnypykkä. PIMPULA Myös pimpin, pillun variantti. Toimii erinomaisesti naisen kiristysvälineenä. Kiristystavas- ta riippuen mies joko antaa tai saa: henkisessä kiristyksessä rahaa, fyysisessä kiristyksessä taivasosuuden. PIMPPARAUTA Pirkka-Pekka Peteliuksenkin laulama lievä voimasana, johon Kari Tapiota köykäi- semmät miehet eivät sorru ikipäivi- nä. PINTELE Vain Hector pystyisi lausumaan tämän tasoisen kirosanan uskottavasti ja miehekkäästi. Pintele on lähinnä ummetustautisten manaus, kovalla pinnistyksdlä ja hiuspinneillä ronkkimalla aikaansaatava sisäsiisti henkitorven inahdus. Pinteleestä sen esisanaan penteleeseen tuntuu olevan valovuosien etäisyys. On kuitenkin olemassa. Se etäisyys. Onneksi. Pintele. PIPPELI Onko pippi pipi? Harmiton versio (ks.) Kyrvästä tai Munasta. Tämä on näiden pippelipoikien ja pimpura- tyttöjen, jotka keikkuvat esikaupunkien R-kioskien liepeillä iltakahdek- saan asti ja menevät sitten kiltisti kotiin, leikkisä manaus, joka Perkeleen tasoiseen avunhuutoon verrattuna lievittää enintään joukkohysteriaa. Ei kipukäyttöön. Pippeli, suomenruotsalaisissa 231
murteissa pipp, on samaa alkuperää kuin pipp (keila, kartion muotoinen lasten leikkikalu), josta tuli suomenkielinen pipo. Ruotsin pippi tarkoittaa tipua. Norjan murteiden pip (penis) ja alasaksan pippel (pikkupojan kalu) todistavat lopullisesti että pipi-pipi-pop-pippeli on sanana aivan naurettava, eikä siitä sen enempää. PILI Ihan pikkuinen kyrpä. Löytyy lähinnä pikkupojilta. Tuplavari- antti on tietysti Voi pilin pili. Sellainen voi löytyä vaikka siamilaiskak- sosilta. PIRHANA Japanin hana tarkoittaa nenää. Suomessa se pitää pamauttaa ensin murskaksi. Pirhana onkin pelkkää rustoa, jota amerikkalainen jalka- pallopeluri rakastaa. Koittelipoliisi lipittää toisenkin teen ennen kuin päättää jättää kierroksen huomiseen. Hyvä onkin, sillä pirhana ei ole mikään elämän valttikortti, vaan jotain patakakkosen tasoa: pelkkää lasagnea. Älä polta suutasi. Tässä tapauksessa lautanen on ruokaa kuumempi. PIRKALE Tervetuloa pirkale-kerhoon. Meillä on tänään tarjouksessa Pirkaletta, Pirkelettä ja Pirkuletta - kaikki Perkeleen pienennysmuotoja. Ensin pirkale. Se on taatusti sokeriton, suolaton ja rasvaton peruspeh- mis, jota tarpeeksi suussa ravistamalla saadaan vaahto valumaan ja kulmahampaat tuikkimaan. Uskot- tavuustaso vakavissa yhteentörmäyksissä on alhaisempi kuin pot- kukelkkailijan tukijalan kengänpohja. Pirkaleita säilytetään ylähyllyllä piparkakkupurkissa. Erinomainen belgialainen sarja- kuvataiteilija Peyo (Pierre Culliford) * loi Johannes ja Pirkale -sarjan lisäksi Strumffit (Les Schtroumpfs), jotka televisioversiona ja kaikenlaisena kioskikrääsänä tunnetaan nimellä Smurffit. Niitä julkaistiin legendaarisissa Ruutu- ja NonStop-leh- dissä. Peyo kuoli 24.12.92. PIRKELE Tyttöjen perkele. Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät. PIRKELES Lauri Marjamäki Mouhijärven Salmin kylässä Kan- karin kulmalla piti tapanansa kiroilla näin: “Men nyp pirkeles jo tiähes siittä pruttaamasta siinä kuralammi- kosa, saat viä sammakan saappaat, ja hanskakkiv viä!” PIRKULE Perkelettä ollaan pienentämässä jo niin, että kohta se mahtuu tikkuaskiin. PIRKULES Suodenniemen Tai232
paleen kylässä Eero Järventausta on kuullut käytettävän pirkules-kirosa- naa: “Älä pirkules, ooks sä tosisas, että siältä viinaa saa? Em min ot tiännykkän.” PIRNALES Etelä-Pohjanmaalta ilmestynyt kummajainen. Jollakin tavalla vastuussa siitä on Anssi Orrenmaa Seinäjoelta. Hän näki ystävällistä vaivaa kirosanakeruussa. Pimales voidaan lukea vähemmän ystävällisiin vaivoihin. Maanvaivaksi siitä ei vielä ole, mutta ei oksennuskaan niin hirveän kaukana ole. Parhaiten pimales kuvastaa muusikon älykkyysta- soa. Tai kuten musiikkivideoguru Malcom McLaren sanoo (Suomen Kuvalehti 11.12.92): “Useimmat muusikot ovat ikävystyttäviä. Heillä ei ole mitään ajatuksia. He ovat pelkkiä mannekiineja, tyhjänpäiväisiä, eivät kovin mielenkiintoisia. Videon avulla heistä tulee kiinnostavia. Heidät paketoidaan ja jalostetaan ja heitä hyväksikäytetään videon avulla. On kysymys tästä: osta minut.” Rokkari sanoo pirnales, mutta teinityttöjen korvissa se kuulostaa jänisräikältä. Pikkumustat kastuvat. PIRTSANA Pirteyttä elämään! Jo oli aikakin. Ryyppää vaikka viikko putkeen, mutta maanantaiaamuna sädehdit taas tuoreesti kuin uusi aurinko. Pirtsana on monivitamiinimanaus. Tietenkin se jäsentyy nuorten bodattujen reippaitten naisten ituruokaan, mutta siitä kaikaa pulsaattorikoneen sykettä. Etsi yiisi eroavaisuutta pirt- sanan ja Saatanan välillä, ja löydät niitä tuhat. Pirtsana on uusikuu, Venus ja asteroidivyö. Pirtsana on sensuaalisuuden kelluntatankki. Pirtsana on näkymätön käsi, joka salaa hyväjää. PIRSANA Kätösiin hajoava manan. Kovan teen taika puuttuu. PIRSKATTI Ja seuraava valtakunnanpysäkki onkin sitten pirskatti. Ruotsin skatt tarkoittaa veroja tai aarretta. Maailman kuuluisin kissa on - jos Pekka Töpöhäntöjä tai saijiksien Karvisia ei lasketa mukaan - kollikissa Socks, Yhdysvaltain presidentin Bill Clintonin kotieläin. Pääkirjoituksessaan arvovaltainen The New York Times (19.11.92) spekuloi sen julkkisuran salaisuudeksi ‘‘torkkumista ja sen jälkeen syömistä ja sen jälkeen torkkumista ja korkkien poukottamista keittiön lattialla.” Eemeli Huhtala eli Pöllön Eemeli Mouhijärven Salmin perämaassa piti tapanansa kiroilla pirskattia: “Pirs- katim pirskatti kumminki, ku toi aisa tollai katkes, eik o aisapuita yhtääv varastosa!” PIRSKANEN Viipurista asti on selviytynyt suomalaiseen kirosanas- toon (ks.) Narspirskanen. PIRSKULE Vihtori Kivioja Suo- niemen Kauniaisissa kiroili pajassaan: “Pirskulek kumminki, kun ei toi puukkonteelmäs nyk karkene!” PIRSKULES Näillä pikkuperke- leillä ei maanantaiaamuna ihmistä kyllä käynnistetä. PIRKAMA Piru-sanan johdannainen, vähemmän kuumaa kamaa. PIRKUMAS Yrjö Mäkisen (Mouhijärven Jylhänmaa) toisinaan käyttämä kirosana: “Pirkumas kum- minkik, ku toi sirpin kamppi tollai hajos!” PIRU Sarvijaakko, viiden pääkirosanan ja toisen luokan jälkeen ihan ykkösdi- visioonan tasoista kamaa. Vaihtoarvo on tietysti laskenut vuosien kuluessa, eikä pintakaan enää kiillä niin 233
kuin parhaina päivinä. Mutta piru jaksaa. Luultavasti se suunnittelee paluuta kunnon markkinatempuilla sitten, kun oikea aika koittaa. Tämä kansanperinteen paholainen on moni-ilmeinen. Siinä, missä Jumala luo maailman hyvät elementit, siinä piru hommaa käärmeet ja kivikot Saduissa se saa veijarin tai konnan roolin ja legendoissa tappe- lee pyhiä miehiä vastaan. Agricola on luetteloinut pirun hämäläisten eli länsisuomalaisten jumalien joukkoon. Useimmat pirua koskevat kansankertomuksemme näyttävät olevan perinnelainaa Keski-Euroo- pasta. Itä-Suomessa pirun toimia vastaavissa työtehtävissä urakoivat yleensä vainaja- tai haltijaolennot. Monet pirustoorit ovat kansainvälisesti tunnettuja. Niissä piru on päässyt noituuden, korttipelin tai tanssin opettajaksi. Vapaamuurari- tarinoissa on käynyt huonosti tyypeille, jotka ovat luvanneet pirulle sielunsa. Uudemmassa perinteessä piru on aurannut haltijoiden lisäksi syrjään myös jättiläiset ja varalli- suudenkartuttajat, kuten kaijanhoi- tajalle onnea tuottavan tontun tai paran. Kirjallisuudessa piru on ollut klassista kamaa, esimerkiksi Johann Wolfgang von Goethen Faust viehättää yhä. Piru tulee venäjän sanasta perun, joka on pakanallinen muinaisvenä- läinen ukkosenjumala. Jotkut ovat myös arvelleet pirun olevan väännös perkeleestä. Persiassa (peri, pari) ja Intian pehlevin kielessä (parik) löytyy paha henkiolento. Muinais- iranin pairika tarkoitti siivekästä - luultavasti alkujaan siivekästä pahaa henkeä. No, hyttyselläkin on siivet. Piru oli merrassa, kun Kiekko- EspoonlätkävalmentajaMaitti Meira hyökkäsi Espoon kunnallisvaltuustoon lokakuun 1992 vaaleissa 1.239 äänellään. EMÄPIRU Äidillinen tuhahdus. Ks. Emä... PIIKKIPIRU Sarvipää on käynyt ottamassa oppia fakiirilla. PIRULAUTA Liittämällä eri paholaisen nimiin lauta-pääte saadaan kätevästi lisää voimasanoja. Kirosanojen lista onkin käsittämättömän loputon. Piru- lauta on ansainnut lupakorttinsa. Se voidaan vaikka hakata seinään näytille. Mouhijärven Salmin kylässä eräs Napoksi nimitetty renkipoika käytti oikein kunnolla manatessaan muotoa Saatanam pirulauta (m-genetiivi tarkoituksellinen). PIRULAUT Laiskempi malli. Kirosana saadaan Eero Järventaustan mukaan tuotua sutjakammin esiin kuin jos se sanottaisiin asiallisesti loppuun. PIRULAINEN Eero Järventausta on havainnut manauksen esiintyvän ensi kertaa Mouhijärvellä ja Suoniemellä talvisodan jälkeen. PIRULIS1E Melko erinomaista vuosikertani anausta. PIRUNKAUTA Sarviantennein varusteltu tuhahdus. PIRU... Keskinkertainen yhdistelmäkirosa- nojen etuvaunu. Sivistyneisyyttä siinä on roppakaupalla enemmän kuin Paska- tai Pers-etuliitteissä. PIRUVIE Yleinen yhteen tai erikseen lausuttuna, samalta tutulta ja turvalliselta se silti kuulostaa. Seinäjokelaisen Sinikka Savanheimon korsi tähän kekoon kuuluu muodossa Pirut vie sentään. PIRUNPASKA Sarvipään uloste näyttää normaalilta. Tässä on kyse on vain rumista sanoista. Pirunpas- 235
ka on helpohko kirosanaidea. Sen ansiot ovat hyväkuuloisuudessa. Se trimmaa, ropisee ja soljuu. Sinikka Savanheimo esittää saman muodossa Voi pirunpaskan ropina. Punkaharjulta tulee manaus Voi kyttäävä pirun paskoo. PIRUN VAIHOKAS Mustalaisten kirosana, joka sopii valkolaisen- kin suuhun. Kaikkihan me olemme vaihdokkaita tässä maailmassa, vain estradi pysyy. Pujahdamme lavasteista tuokioksi esiin ja taas ikuisiksi ajoiksi piiloon. PIRUNNYRKKI Varsinainen pähkinäkirosana. Tänä aikana, kun yksinkertaisiin matkin laskutoimitukset tehdään laskukoneella (tyyliin kymmenen kertaa viisi), aivoja koetellaan liian vähän. Pirunnyrkki on aivovoimistelijan kirosana. Pirunnyrkki on kolmiulotteinen ns. avaruuspalapeli, puinen solmu, Rubikin kuution esikuva. Se kootaan vähintään kuudesta salvainhir- sien tapaan veistetystä puupalikasta, joita nimitetään nuljuksennauloiksi. Sen avaamiseksi tai kokoamiseksi palikoita liikutellaan tietyssä järjestyksessä. Muita samantyyppisiä pdejä ovat kiinalainen palapeli eli tangrammi, siperianlukko ja liuku- palapelit. Enonkoskella tavataan sanoa Voi pirunnyrkin nuljuksen naola. PISSA Peräti hilpeä lorotus, tyttölasten näpsäkkä vahti. Maailmankuva voi olla vielä hentoja valkoinen, mutta odottakaa kymmenen vuotta, niin tämänkin neidon nivusissa palaa käärmeennahkatakkinen valurauta. Tuskin tarvitsee mennä Manneken Pis -patsaalleasti Brysseliin ymmärtääkseen, että Suomi-neito yhdentyy ihan kotinuikillakin lähijätkien kanssa auliisti kuin Katariina Suuri. Mitä väliä sillä on, herrat eivät ole huomanneet yhtenäistää direktiiveillä kirosanojamme, hehe. Tässä voimasanassa yhdennytään vain, jos parhaat kaverukset kusevat ristiin. Mutta voi sitä uhkeata kaunotarta, joka oli silloin vielä niin pieni ja viaton isin tyttö, ja jonka karkein kirosana oli pissa... Sanat pissa ja pissata löytyvät tietysti joka kielestä, myös ruotsista (piss, pissa), josta olemme nekin ryövänneet, sekä saksasta (Piss, pis- sen). Englannin piss ja hollannin pissen on pissata. Bisse on olut. Se ei kylläkään tähän kuulu, paitsi että se lisää kuseneritystä. Veijo Meri on penkonut 1100-luvulta ranskaa (pissier) ja italiaa (pisciare), molemmat tarkoittavat tietysti pissata. Muinaisfriiseillä kyseinen verbi oli pissiä ja latinassa pisare. Sanat ovat ääntä matkivia niin kuin pieru-sana. Jos oikein kova etymologinen hätä yllättää, ks. Kusi. PISU Joensuusta on lähetetty tämä kansallinen lastenkirosana. PISTE Kinastelun lopettamiseksi tarkoitettu voimasana. Ole hiljaa siitä asiasta ja piste! Mukulat hiljaa! Piste! Kun välimerkkeihin mennään, vältetään välilyöntejä: ne sattuvat niin persaasti. Yhden ihmisen kuolema on maailman suurin piste. Rakkaus on kolme pistettä. Raha on kaksoispiste. Puolipiste on verotus: ensin luulee saavansa jotain takaisin, mutta pian rokotetaan tuplasti pois. Mikä on tässä kaikessa takana? Vastaus on yllättävä. Ks. Hulvaton. PITTU Raija Laitisen mukaan tarhaikäisten 236
vaippapeppuisten nassikoiden Suomen mestari kiroilussa on Jenna Penttinen Oulunkylästä Helsingistä. Menestyksen salaisuus on siinä, että hän on päässyt häärimään mummon töissä isoisten jaloissa ärräpäitä oppimassa. Hän on kuulemma kaik- ki-imuinen. Ja niin temperamenttinen, että välillä Helsinki-Kuopio on vain yksi ainoa huoltoasema, josta ei ole tullut häätöä. Kaikissa muissa kuppiloissa on pitänyt pyyhkäistä leivänmuruset rinnuksista kesken syöpöttdyn. Jennan manaus kuuluu kokonaisuudessaan esimerkiksi Pittu saatana perkele juusto tänne. Raija Laitisen mukaan se tulee sellaisella vo- luumilla, että siinä jäävät kaljasie- pot ja jukeboksit toiseksi. Jenna täytti toukokuussa 1992 kaksi ja puoli vuotta. PJÄRKKELE Varokaa Ruotsin skinheadeja! Pjärk- kdeestä ei ole paljon apua, kiusaa kylläkin. Minna Hapuli uskoo, että jos ruotsalainen näkisi kyseisen kirosanan tässä kirjoitusasussa, hän luultavimmin lausuisi sen täysin oikein. Ruotsalaisilla kun on tarve ruotsintaa kaikki näkemänsä. Erityisesti ä:n ja e:n paikkojen totaalinen vaihto tai sekoittaminen on osa ruotsalaista maailmankatsomusta. Setaas vaikeuttaa asioita joka paikassa. Paitsi Ruotsissa. Tehdään kiusaa, annetaan niille pjärkkele, Minna ehdottaa. Siitä tulee ruotsinnettuna taas selvää suomea ja Ruotsi boikotoi seuraavaa maaottelua. PÄRKKELE Ruotsihtava perkele-versio, raskas kuin graniitti. PLAUTA Hyvät naiset ja herrat (ja selän takana kurkkivat lapset), tervetuloa pl- alkuisten kylkiäismanausten säälittävään runsaudentorveen. Plauta aloittaa kierroksen. Kirosana, joka tulee sanasta lauta, jumalaudan peräosasta, ei voi olla läpeensä onneton. Ottakaa sen vuoksi plauta tosissanne edes vahingossa, tai huvin vuoksi, tai kun ei ole muutakaan tekemistä. Voihan siitä pienellä mielikuvituksella repäistä irti vähäisen rusinan. Lapualla saatetaan manata Plitus kun plauta. PLYSMÄ Kirosana, jonka alkuperää tai selitystä kukaan ei tiedä. Se on forssa- laista tuotantoa, ja minä otan siitä henkilökohtaisesti päävastuun, sillä asuin silloin Forssassa, “Lounais- Hämeen hdmessä”. Plysmästä on tehty vuonna 1984 taulu. Elokuvaversiota siitä ei ole tehty. Sana on tullut plasmasta, päättelisin, jos olisin Vdjo Meri. Mutta en ole Veijo meri. Enkä ole Mattiesko Hytönen- kään. PLAKKI Kirosana miehille, jotka kulkevat omia polkujaan. Perustuu itsestäänselvyyttä todistavaan vertaukseen “selvä kuin pläkki”. Manauksen teräksisyys on ihan pläkkipellin varassa. Paljon kuminaa, paljon joustoa. Mutta paukahtaa se luoti siitäkin läpi ja raikkaasti. Povarin kortit lupaavat pläkille ailahtelevaa kiromenestystä. Toisaalta sen tytte- limäisyys painaa sitä jalkojen väliin, toisaalta sen ruostumisriski takaa sille rosoisen joutsenlaulun viskisiepon raspikurkusta. PLÖSÖ Espoolaisen Jan Strömdahlin ilmoille hdttämä manaus. Erästä Kuhalan koulun biologianopettajaa on nimitetty samalla nimellä. Plösö on jurbaanien taisteluhuuto, kun pallon 237
kimppuun käydrgh... Älä kompastu! Eihän kukaan kuullut, kun sadattelit plösöä, eihän? Olkoonkin, että pallo on pyöreä ja peli elämän suola, mutta vain Kai Pahlman osasi banaanipotkun täydellisesti. Otetaan uusiksi. Plösö on jurbaanien taisteluhuuto, kun pallon kimppuun käydään pel- votonna. PÖNTTÖÖNI Oikein kirjoitettuna pönttöni, joka tulee latinan kielestä. Sen manaus- pitoisuus pemstuu paljolti paksuun, polleaan, possuiseen kuulokuvaan, joka yhtäältä huvittaa, toisaalta antaa vihaista pontta manailuun. Siinä missä hiekkasäkkiin saa lyödä sielunsa voimasta, siinä ponttoonia saa sanana käsitellä kuinka väkivaltaisesti tahansa. Sana-parka. Pönttöni voi olla lautta, kelluva laite, veneen tapainen alus tai silta sekä soltuille että siviileille. Koska ponttonisillassa kansi on rakennettu vedessä olevien ponttonien varaan, silta tai osa siitä voidaan näppärästi (ei nyt ihan yhdellä sormenliikkeellä kuitenkaan) siirtää pois vesiliikenteen edestä kuseksimasta. Sellainen silta ei kanna tai kestä liikoja, elleivät ponttonit ole teräsbetonista Plösö ;P'/4/A*4l4f -U/sJ 238
valettuja vakinaisen, suuremman- puoleisen sillan kannatusarkkuja. Pönttöni voi myös dia kelluke, jolla saadaan uponneita laivoja pintaan. POSSU Hihii. Sianpentu saatiin jemmattua Ponttoonin ja Potaatin väliin kuin liian tiukkdhin kureliiveihin. Potkaa tulee. Hymy hyytyy ja nauru loppuu lyhyeen. Possunheittopeli esiin, juppi. Nyt sinua vedetään nenästä niin että saparosi imahtaa pyllystäsi kokonaan sisään. Kasva ulos lastenkirosanois- ta. Tämä manausmämmi on varattu täysin naisellisille luomakunnan sulottarille. Jos mies tähän lankeaa, hän on aivoton kana. Jupittaako? Taisi aika mennä ohi? Luotan arvostelukykyysi, olet jo myynyt henkisen hiekkalaatikkosi. Tosimies voi ehkä itkeä, mutta hän ei ikinä käytä potkuhousuja. Ks. Sika. POTAATTI Potaatti on peruna, joka taas on perkele-eufemismi. Potaatin kirosana- luonteeseen toimivat samat lainalaisuudet kuin (ks.) Ponttoonissa. Peruna on peruna on peruna. Se on suomalaisen perusruoka, jolla ryssät lyötiin, vaikka jouduimme sitten maksamaan 226,5 miljoonan dollarin edestä sotakorvaustavaraa vuosina 1944-1952. Aluksi oli puhe 300 miljoonasta, mutta toimitusaikaa pidennettiin kahdeksaan vuoteen ja puolessa välissä jäljellä oleva sotakorvaussumma vielä puolitettiin. Romania jaUnkari saivat samat mak- suajat ja-edut. Mutta koska Neuvostoliitto määräsi varoittamatta hinnoitteluperusteeksi vuoden 1938 hinnat, sotakorvausten todellinen suuruus oli 445 miljoonaa dollaria kunkin vuoden käypinä hintoina arvid- tuna. Helppohan lyötyä on lyödä. Vainikkalan raja-aseman läpi kulki yli 340 000 vaunua täynnä puuesi- neitä, laivoja, koneita, sähkökamoja ja kokonaisia laivoja. Mutta peruna jäi Eikä sitä saa häväistä. Peruna on peruna on potaatti. Lapinjärveläinen manaus kuuluu: Vd Kuuperin potaatti. Ristiinasta taas kaikaa: Voi Kiljusen potatti. Ks. Peruna, jos uskallat. POTASKA Pottumaista paskaa. Potaska on hii- lihappdsta kalia, kaliumkarbonaattia. Lannanlevityksen Suomen mestari 1992, Heinolan maalaiskunnan sankari Niilo Ruotsalainen on varmaan samaa mieltä siitä, että suurimmaksi osaksi ämmäin- ja iltapäivälehdet levittävät Jumalan sanan sijasta perkeleen potaskaa. Se, että julkkisnimbaan ajautuneet tähden- lennykät osoittavat heikkoa selkärankaa antaessaan keltaisen median syödä sieluaan, on korpin merkki. Julkisuus on huume. Ei väliä, vaikka ensin tuore avio kukdstaa, sitten ero repii ja lopuksi kuolema erottaa. Kansa muka unohtaa. Mitä helvettiä kenenkään yksityiselämä palstoille kuuluu? Julkkis toimii lehmämäisen nöyrästi repoittereiden edessä. Kerrotaan omasta elämästä, vaikka pitäisi kertoa omasta työstä. Kerrotaan siis potaskaa. Vanhentuneeksi tuomitaan sananparsi Älä pure kättä, jolta syöt. POTTA Lastenkirosana. Kuuluu alhaiseen ikävaiheeseen, voi olla jonkun ääliön ensimmäinen sanakin. Sitä ei kannata sitten kiijata muistiin. Pottaa kun aikuisena päräytät, kukaan ei enää tunne sinua. Ks. Pytty, Vessa. POMPOTTA Pelkkä potta ei riitä 239
nykypäivällä kirosanaksi, se tarvitse eturuokaa. Pom ei kyllä tässä yhteydessä voi tarkoittaa pamausta. Asikkalassa kirotaan Voi paskan potta. Kuka ottaa pompotan todesta? Vippaako pää? Parempi mennä Lymfafysiocenteriin Hämeentielle, sieltä voi sentään saada vyöhyketerapian kuponkitarjouksdla hintaan 120,-. POT POT POT Maiskutuskoh- taus. Saksan Pott ja englannin pot tarkoittavat pataa. Tässä tapauksessa pata kattilaa soimaa. PRUTKUTURPA Eero Järventaustan mukaan sattumanvarainen kirosana, jota on käyttänyt Mouhijärven Salmin kylässä Uotilan vaari Toivo Turunen. “Voi prutkuturpiem prutkuturpa, ku miäs tulee ovesta sisälle, ni ämmä lentää klasista pihalle!” Turunen oli kiukkuinen, kun ei saanut emäntäänsä kiinni kurittaakseen tätä, koska tämä oli käynyt kieltämässä viinatrokaria enää myymästä miehelleen viinaa. Käyttäkää muutkin ihmeessä, jos manaus pysyy päässä. PUKKI Parantumaton kirosana. Kondomi- pakko. Parran pitää sitten olla siisti, ei tästä muuten mitään tule. Saundil- taan pukki on joskus ihan aiheellinen kuulokuva, myös naisille. Kat- topeilien kautta voikin nähdä ihan riittävästi kiroilemisen syitä. Piru esiintyy joskus pukkina, kavioineen kaikkineen, mutta puku päällä. Etymologisesti pukki tarkoitti indoeurooppalaisessa kantakielessä alkujaan taipunutta, kaarevaa. Jos tykkäät eläimistä, ks. vaikka Hevon..., Lehmä, Nauta, Sika ja Vuohi. Suomalaisen Työn Liitto markkinoi joulukuussa 1992 erilaista pukkia, hyvin vihaista joulupukkia. Ulkomainoksessa luki: “Joulupukki on Suomesta. Joulupukki tuo suo- malaisialahjoja. Tai Joulupukki tulee ja vetäsee isukkia nenään.” Se aiheutti jumalaa pelkäävässä kansassamme suurta närkästystä. Suomalaiseen tyyliin joulupukki pyysi anteeksi, että “tuli vähän uhkailleeksi”. Mainoskampanjan suunnitteli paljon pystejä viime aikoina voitellut mainostoimisto hasan&partners. Asiakkaalta osoitti häpeällistä köy- ryselkäisyyttä se, että ulkomainoksiin liimattiin viimeisen lauseen päälle uusi loppu: “Että sillee, jouluna nähdään”. Ainakin kampanja jäi mieleen. Toisaalta, miksi aina pitäisi hymistellä, aikuisillehän kampanja oli suunniteltu. Voipukki on norjalaisen kansansadun poika, jonka noita varasti säkissään. Onnelliseksi lopuksi Voipukki käytti vähän kirvestä noidan tytärtä ja noitaa kohtaan. PUKINLÄPI Läpi tarkoittaa tässä yhteydessä emätintä. Erinomainen äännekonstruktio. PUKIN VITUN LINKKU Tätä ei kyllä mainittu asento-oppaassa. HUORAPUKKI Miehen tie toisen naisen sydämeen käy haarojen 240
kautta. Mustalaiskielessä huorapuk- ki on lubikaano, lumbno. KAUTTA PUKKI VAN PÄSSIN Taisimme tulla paikalle pahaan aikaan...Ks. Kautta... SONTAPUKKI Sikolätin kuokkavieras. Ks. Sonta. PULLOPERSE Pulloperse ei ole kovin kaunis näky. Sitä paitsi se toimii paremmin solvauksena kuin kirosanana. Kaiken kaikkiaan masentava tapaus. Ks. myös Pullopersesika. Perseen etymologian voit luntata kohdasta perse, pullo-sanan taustan Veijo Meren Sanojen synnystä (Gummerus, neljäs painos). Pullo on tullut Suomeen Ruotsista jo kauan ennen Ruotsin-laivoja. En jaksa käydä läpi eri kielten pulloja, pika- reita, vesikuplia ja kasvin silmuja. Kaikki ne ovat tyyliin bulle, bolla, bolle, bulla, bolli, bollo, bolla jne. Siitä tulee vain turha jano. Sensijaan innostun kyynisesti kuin Mattiesko Hytönen lukiessani Veijo Meren viimeisen lauseen: “Isot pintaan nousevat vesikuplat sanovat pui pui”. Minä voisin olla eri mieltä, jos olisin Mattiesko Hytönen. Mutta minä en ole Mattiesko Hytönen. Minä olen Veijo Meren kanssa samaa mieltä, että isot vesikuplat sanovat pui pui. Mattiesko Hytönen ei ehkä ole, koska hänellä on unettava maneeri saivarrella ja kertoa asioista poliitikkojen ja pappien tapaan vain toinen puoli. Veijo Meri mainitsee, että suomen sanoja pullo, pulla ja pulli pidetään myös omasyntyisinä, koska sana on ääntä matkiva. Jos olisin Mattiesko Hytönen, huomauttaisin, että pulla ei päästä ääniä. Mutta en ole Mattiesko Hytönen, koska perehdyn tarkemmin Veijo Meren tekstiin. Hän erittelee mainittujen sanojen tarkoittavan vesikuplaa ja jotain paksua ja pyöreää. Jos olisin Mattiesko Hytönen, toivoisin Veijo Meren kirjoittavan hänen asemassaan eksak- timmin. Mutta minä en ole Mattiesko Hytönen. Jos olisin Veijo Meri, toivoisin Mattiesko Hytösen olevan ylpeä siitä, että hän on Mattiesko Hytönen. Minä en voisi olla. Minä en ikinä kirjoittaisi nimeäni muotoon Jarijuhani Tammi. Mattiesko Hytönen tekee niin. Jonkun pitäisi viedä hänelle pullo. “Voi minä pulloperse sika”, kiPukki 241
roilee Lahtisen Arvo. Ehkä Matti-Esko Hytönen ei ole tullut ajatelleeksi sitä. PULLOPERSESIKA Pulloperseen pidennetty, raaempi muoto. Minna Hapulin mukaan pul- lopersesika on kuuluisa eläin amerikkalaisista sotaelokuvista; sika on ollut läsnä jokaisessa tiimellyksessä. Itse pulloperse taikoittaa isoa, ulkonevaa eli pullottavaa takamusta. Isoperseisyys on siis edelleen out. Iso perä on inhottava, irstaan perverssi ja suuren syöppöyden ruu- miinosallistuma. Pulloperseestä saisi tietysti mielikuvia siitä, miten jotain on jossain, tai pikemmin työnnetty johonkin, mutta kuvitelkoon sen jokainen itse. Minnan mielestä pullon työntäminen peräaukkoon ei ole terveen henkilön hommaa, toivottavasti. Minä olisin kyllä suvaitsevampi. Kyllä kansa tietää, mitä syö ja mitä on. Ihmisarvo ei ole perseestä kiinni, ennemmin siitä pyllynmuotoisesta sisäelimestä (sydämestä). PULSU Pulskien poikien kiihkeään pulssiin tahdistettava pulmusadatus. Hylsyt ovat yhä nurmella, eikä salapoliisia vieläkään kuulu. Rikos on siis tehty: a) pulsua käytettiin kiroilemisessa, b) pulsua ei tajuttu kirosanaksi tai c) pulsun ääntäminen epäonnistui. Kaikki oli silmänräpäyksestä kiinni. Pulskis makaa vainajana. PUMPPA Pemppa- eli peppujohteinen, pumpattava eli takaaotettava, kömpelöhkö ja pimpahtava kirosana, jota suosivat erityisesti paksuposkiset saksofonistit. Harrastelijoille manaus ottaa leukalihaksiin pitemmän päälle. Hypoforinen aksentti koaguloi disseminaatiota. PUMPPU Sydämentahdistajan veroinen pehmomanaus elämän arvon vakavasti ymmärtäville. Kaivossa on muutakin ammennettavaa kuin ruumiita. PUMPPIS Älä hei viitsi! Tämä on Kirosanakirja, eikä mikään aerobic- kurssi. PUMPPERSNIKKELI Tämä pehmomanaus on niin vaikea sanaksi, että siitä on olemassa yhtä monta versiota kuin pullasorsaakin. Oikea muoto on pumpemikkeli. Se on piparkakun tapainen (litteä, soikea ja kova), sokerilla kuorrutettu leivonnainen, joita valmistetaan kuivatuista ja uudelleen leivotuista leivoksista tai erilaisista manteli- seoksista. Saksassa se on tumma ha- panimelä limppu. Pumpemikkeli tulee saksasta (Pumpemickel), jossa se di leivonnaisen nimenä 1600-luvulta lähtien. Ennen sitä se tarkdtti talonpoikaista ja karkeasyistä ihmistä. Ei tainnut tuo “musta leipä” maistua aluksi kovin hyvältä. Sille annettiin se nimi, koska se pieretti. Yläsaksan pum- pem oli pierrä ja Pumper pieru. Pumpemickelin jälkiosa on tullut pyhimyksen nimestä Nikolaus, jonka palvonta levisi Saksaan 900-lu- vulla. Nickel on Nikolauksen lempinimi, jota vastaa suomessa Niko ja Nikke. Kuka Nikolaus loppujen lopuksi oli? Totta puhuen heitä oli alun perin kaksi. Ensimmäinen oli 300-luvun alussa elänyt Nikolaus Myralainen, Myran piispa. Toinen oli apotti Nikolaus Sionilainen, Pinaran piispa, joka kuoli vuonna 564. Molemmat hoitivat praktiikkaansa Lyy- kiassa. Nikolaus oli merenkulkijoiden, kauppiaiden jalasten suojelija. Hänen 242
muistopäiväänsä vietetään 6.12. eli itsenäisyyspäivänämme, mikä sopii meille suomalaisille oikein hyvin siinä mielessä, että hänen kulttinsa on suuresti muovannut joulupukki- hahmoa ja joululahjojen antamista. Monissa maissa joulupukkia tuuraakin pyhä Nikolaus (englanniksi Santa Claus). Katolinen kirkko ei ole tietenkään vahvistanut Nikolauksen pyhimyksen arvoa - onhan tyyppi pahimman luokan kuokkavieras Jeesuksen synttäribileissä ja vohkinut nykyisin kaiken kunnian. Rauha Nikolauksen molemmille sieluille. PUNKKI Pelle Miljoona, hiljaa takarivissä! Nyt ei ole kyse punk-musiikista sen enempää kuin Punk-Akatemiastakaan. Voisi kyllä olla. M.A. Numminen alkaa nauraa eli laulaa. Punkki on kunnon kirosana, joka pureutuu kiusallisen lujasti karvan kuin karvan tuppeen kiinni. Punkit ovat tosi pieniä hämähäk- ki el äimiä, lajeja piisaa ainakin kymmenentuhatta. Niitä on kaikkialla Etelämannerta myöten. Niitä löytyy pedoiksi ja raadonsyöjiksi, kasvissyöjiksi sekä uiko- ja sisäloi- siksi. Tavallisesti niiltä puuttuu kokonaan sydän, jopa hengityselimistö, sillä kuka estäisi niitä hengittämästä suoraan ohuen ihon läpi. Ennen aikuistumista nahanluonti tapahtuu yleensä neljästi, ja nuoruusvaiheita nimitetään toukiksi ja nymfeiksi. Rehevissä tiheiköissä väijyy usein puutiainen, joka saattaa kapsahtaa ihmisen kaulaan. Vuoden paastokaan ei ole ongelma. Imiessään verta tankin täyteen se laajentaa perseensä tosi jämäkäksi. Ndjäsosamillin pituiselta syyhypunkilta puuttuu pakki, koska sen ihokarvat sojottavat taaksepäin. Karvapussipunkki on kovin yksinäinen tyyppi, joka viihtyy kulmakarvassakin, eikä suinkaan saijiksia lueskellen. Koiran karvapussipunkki sen sijaan voi valloittaa karvatupen sadan ryhmissä; se tietää jalolle rakille paskaa kutkaa. Meri- punkit hiipivät meren pohjalla joko saalistusmielessä tai imeäkseen levistä nesteet pihalle. Kimalaispun- kin deutonymfi käyttää sittiäistä yleisenä kulkuneuvonaan päästäkseen tuoreen hevosenlannan päätepysäkille, jossa sen valmisruoka (sukkulani atojengi) elää. Samettipunkki syö hyönteisten munat. Kosteissa asunnoissa massoittain elävät asun- topunkit ovat kuin kävelevää pölyä. Kasveihin äkämiä tehtailevia äkä- mäpunkkeja tutki Johan Ivar Liro aikoinaan hyvin perusteellisesti. Murteissa punkeista käytetään myös muotoja puukki tai puukka. PUO Dysfaattisille kiroilijoille, mahtipontisille cp-vammaisille ja pahasti viime sodasta myöhästyneille sotaveteraaneille suunniteltu invalidima- naus. Kirosana tai ei, puo ei ole mikään sana. Ainoa etymologinen selitys, joka on tosi kaukaa haettu, perustuu siihen, että sana puo on lyhenne tai vain jäännös parin kiijaimen kulumisesta sanasta punio, joka on latinaa ja tarkoittaa rangaista ja kostaa. Tälläkin hetkellä joku ystävistäsi voi kiroilla Voi puo. PUOSU Tosikoiden ekonomien kirous. Puosu tarkoittaa pursimies- tä. PURILAAT JA RATTAAT Hyvin trimmaava kuriirisadatus. Nimimerkki Koivuhaiju Urjalasta on taas iskenyt. Tämäntyyppisistä kiro- yhdisteistä saisi kansanarkistoja tai 243
aktiivisia kapakkaseurueita koluamalla viiden niteen kokoelman. Olkoon tämä versio varoittavana esimerkkinä niille, jotka sille tielle aikovat lähteä. Purilas ja purilaat ovat m ui nai s- germaanilainaa. Kyse on ollut kantovälineestä tai kantaa-verbistä. Ratas ja rattaat taas ovat balttilaino- ja. Yksikössä sana on tarkoittanut yleensä pyörää, monikossa vaunuja. Latinan rota on pyörä. RESLAT JA RATTAAT Variantti. Resla on reslareki tai varsinkin Itä-Suomessa käytetty puukaa- riin liisteistä nidottu tai laudoista naulattu lourupohjainen kori, joka sijoitetaan liisterekeen. PURJO Sipuli-, parsa-, kielo- ja tulppaaniki- rosanojen lisäksi liljakasveihin kuuluvat myös purjomanaukset. Purjo on terveellinen ja tuimakka vihan- neskirosana, jota kilttikin ihminen voi käyttää. Se ei sipulien lailla itketä, mutta ei se pelästytäkään. Pienellä onnenkantamoisdla purjoa vaah- toamalla tunneasteikko tasaantuu, asiat korjaantuvat kuin itsestään ja kaikilla on hyvä olla. Ärrän korostamisesta ei voi koskaan vihjata liikaa. Sielukkaat, aistikkaat naiset saavat purjoon käden käänteessä myös seksuaalista latausta. PURKELE Perkeleen purkka-suussa-versio. Lippu on korkealla, vähintään puolitangossa. Tätä kannattaa pureskella, kun Nicorette alkaa maistua puulta. Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan myöhäistä, sillä ihminen kuolee joka tapauksessa joskus. Mouhijärven kunnanlääkäri Meurman oli Eero Järventaustan mukaan kova kiroamaan. Hänen luokseen Mouhijärven apteekille tuotiin 5-vuotias poika, jota hevonen oli potkaissut. Pojan äiti toivoi hartaasti, ettei lääkäri saisi aihetta kiroilla pienen pojan kuullen. Kun pojan otsaa neuloessaan lääkäri ei saanut neulaa kunnolla uppoamaan nahan läpi, hän päästi hampaittensa välistä Purkele! Äiti säikähti, että nyt se kiroileminen alkaa. Mutta eipä alkanutkaan. Purkeleeseen se jäi, ja se muistettiin kertoa. PYHÄ... Yleinen taivasteluun sopiva alkulii- te, jonka perään voidaan istuttaa minkälaista rompetta tahansa. Raa- mattukäsityksen mukaan pyhä on Jumalalle erotettu. Aapeli Saarisalon mukaan heprean vastaava sana qadosh on muodostunut juurisanas- ta, joka merkitsee erottamista, tahratonta puhtautta, ylevyyttä, korkeutta ja majesteetdutta. Kreikan hagios merkitsi alkujaan hämmästystä tai kunnioitusta herättävää. Nykyisin pyhyys on menettänyt kaiken pyhyytensä. Sillä ei ole riittävää mark- kina-arvoa. Pyhäinpäivä on kuitenkin luterilaisen kirkon syyskauden kovimpia festiksiä. Pyhät (ihmiset) eivät ole pelkästään “poisnukkuneita”. Kirkon päätunnustuskirjan Augsburgin tunnuksen (1530) mukaan “voimme julkisesti muistaa pyhiä (miehiä), jotta oppisimme kukin kutsumuksemme mukaisesti seuraamaan hädän uskoaan ja hyviä tekojaan.” Suomen luterilaisen kirkon käsikirjakomitea ehdottikin vuoden 1992 alussa modernia pyhimyskalenteria. Sen mukaan oman muistopäivänsä saisivat mm. J.S. Bach, Dietrich Bonhoeffer ja suomalaiset herätys- liikejohtajat. Kohta varmaan myös Viktor Klimenko, Jukka Kuoppa- mäki ja kumppanit kalenteroidaan. PYHÄ ISÄ Syntisen huuto Juma244
lalle. Tämä isi ei ole koskaan juovuksissa, joten oikeudenmukaisuutta voitaneen odottaa. PYHÄ SYLVI Kapteeni Haddockin manaus, kun ulko-oveen hakattiin kesken ukonilman (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Ks. Hyvä Sylvi. PYHÄ VITUN LITINÄ Ranskan Montpellierissä asuva kääntäjä Erkki Jukarainen käyttää tätä vahvaa kirosanaa Voin kanssa säästeliäästi, miltei herkutellen. Hänen kertomansa mukaan manauksen keksimishet- ki oli ekstaattinen. PYLLY Ei jänishousuille, aaseille eikä kana- sille. Pylly on varsinainen poison- manaus: sen kielletty hedelmä maistuu omenamadolle. On pidettävä varansa, etteivät suolet valu ulos. Pyllyn näyttäminen toimii myös hyvänä kirosanana, varsinkin jos on sivari tai onneton näyttelijä. Protestoi- miseen pyllyä tarvitaan aina, sillä sen avulla voi istuutua monen inhottavan asian päälle. Piereskdy hengittämättömässä sukelluspuvussa on itsesaastutusta. Naisten mielestä pylly on miehen seksikkäin osa, miesten mielestä pylly on naisten toiseksi tai kolmanneksi seksikkäin osa rintojen ja säärten jälkeen. Pylly vasten pyllyä, pump-pump, d sovi kivikasvoisille tunareille. Ks. Ahteri, Perse. PYLLYPENSSELI Likinäköisten painajaiseen suureksi avuksi. Ks. Perseensuti. PYLSÄ Keräilyharvinaisuus Jokioisista. Tarkoitusperä lähes tuntematon. Tätä manausta ei tarvitse sen kummemmin punktoida limakalvoista, se valuu sieltä hdposd itsestään ja omin voimin. Suositellaan aaltopahvinval- mistajlle, lankatukkukauppiaille ja pukuvuokraamonpitäjille. Koska sen märkimisaste on yleensä korkea, se d helpostu kokkaroidu kurkkuun, vaan herahtaa tervaklimppinä kielelle asti. Sitten vain V-asentoon. Pylsy on lihahöystöä, jossa naudan sisälmykset on kdtetty, hakattu hienoksi ja suolattu. PYSSY Patruunatason mojova manaus vain sillä ehdolla, että mies työntää lantiotaan samalla röyhkeästi eteenpäin. Joku voi olla sanoistaan pyssymie- hiä. Kuka kuvittdee, että kaikki tapahtuu aina vyön alapuolelta käsin? Sellainen on pelkkää vesipyssytte- lyä seinille niin kauan kuin etäisyys on enemmän kuin 0 mm. Jollei raiskauksia oteta huomioon, eikä sääntöjä epäreilusti rikota käyttämällä nukkuvaa tai ruumista hyväksi, huip- pupanostajankin on ensin ns. lähen- ndtävä. Siinä on retoriikka suureksi avuksi. Ja silloin pitää ampua kovilla, eli luoteja, jotka ovat pehmeitä kuin sametti. Pyssy on kirotaulukon asevarustelua seuraava fallossymboli. Aluksi oli veitsi. Kun se venyi keihääksi, erektio oli valmis. Niin oli vielä kaikki hyvin. Mutta kun tulivat pyssyt, naisille tarjottiin enää pelkkää siittistä. Uudet atomitason pommit roiskivat haulinsa jo joka notkoon ja koeputkeen. JUMALAN PYSSYT JA PUU- KUULAT Ks. se. Taivaallinen asevarustelu ampuu kuitenkin kovilla. TURUSEN PYSSYT Legendaariset asevoimat. Ohdslukemistoksi suositdlaan Heikki Turusen Simpauttaja. PYTTY On kahdenlaisia pyttyjä: palkinto- 245
pyttyjäja vessanpyttyjä. Polttomoottorin sylinteri ja papin saarnastuoli ovat vähemmän tunnettuja pyttyjä. Maitoakin on joskus säilytetty pytyssä. Mutta nyt pytty on kirosana, jossa on sopivasti halveksuntaa ja syljeksintää osoittavia ainesosia: pyh ja ptyi. Kuitenkin pytty on niin emalinen manaus, että siitä vierot- tautuu perin helposti vain pyttipannua syömällä. Pytty on tullut ruotsin ja muinais- noijan sanasta bytta. Se tarkoitti maidon ja voin säilytysastiaa. Alkusana löytyy kreikan sanasta putfne, joka merkitsee punottua viiniastiaa. KUJUPYTTY Ei siis ihme, että Muoniossakin kirotaan Voi kiljupyt- ty. Ks. Potta, Vessa. PYYR RUPPEME Kyseessä on kesalahtelainenmanaus. Etymologisesti epäselvä, entisöimä- tön ja erilliskorvauksin toimeentuleva murremourinta. Se ei toimi edes hengitysharjoituksena. Täytynee pistää Volvo-Markkanen asialle. Perintägorillana hän kyllä raapii selitykset kokoon, vaikka pitäisi vaimo myydä ja asunto vaihtaa pienempään. Mutta autoon ei kosketa. Alivaltiosihteerin sanoin: Einomies Porkkakoski täällä. Päätän raporttini tähän. (VOI MINUN) PÄIVIÄNI Päivittdy. Okei, kullakin on omat lama-aikansa, mutta ei tarvitse tulla niitä tänne ruikuttamaan. Nyt, uuden sukupolven astuessa maailmankuvaan historia koetaan merkityksettömänä. Ehkä ajokorttinsa saaneiden tdnareiden evankelista on nimeltään Simo Vaatehuoneelta. Tähän Ruben Stiller huutaa aikain erkkinsä, jota d lasketa päivissä vaan päivittelyissä. Taina West itä- blokkaa mediakomppaniallisen verran tappiollisia hetkiä tyrkylle, ko- koontaitettavaksi ja pieneen pahvi- rasiaan suljettavaksi. Jos kerran Suomessa on maatalouspaketteja, aina on myös toivoa huomisesta. Sekin on tosin päivä. Ikuinen nihi- listi toivookin, että huomenna tulisi kilo tai metri. Hän on kilometriteh- taan vakioduunareita. Lohduttaakseen masentuneita lukijoitaan - älä ikinä tee itsemurhaa! mene vaikka mieluummin kuuntdemaan Paavo Väyrystä kunnantalolle! - monen orvon ainoana ystävänä Suuri Kirosanakirja lainaa viisailta kiinalaisilta Päivän mietelauseen: Olkimaja, jossa nauretaan, on enemmän arvoinen kuin palatsi, jossa itketään. Ks. Herranen aika. PÄLÄS Ruskottunut, näverretty ja letaali manaus, jonka henkiinjäämispro- sentti on melko alhainen. Yhteis- kuntarakenteitten muuttuessa päläk- sen viestikapulaa ovat vieneet sukupolvenvaihdoksessa eteenpäin vain ne talonpojat, jotka ovat lopulta kasvaneet talonmiehiksi. Karjalan kunnailla sauvovat suksisankarit muistavat testamentissaan päläksd- lä, jos kuolema on kivulias. Päläs on pälkään, suksen jalansija. Jos halutaan päästä pälkähästä, päästään pois pahasta loukusta. PÄRSE Ruotsalaisvaikuttdnen perse-muun- nos. Parhaan lausuntatuloksen saa rankan tupakka- ja viskikuurin jälkeen pidättelemällä rykimistä usean tunnin ajan. Kirosanan rakennuskurssin kolmas osa (alkoi kohdassa Lahna). Kirosanan ehdollistaminen on välttämätöntä, jotta sitä tulisi myös 246
käytettyä luontevasti. Suomeksi se tarkoittaa kirosanan pänttäämistä selkäytimeen. Tämä luonnonmenetelmä sopii myös törkeän kiroilemisen vieroittamiseen. Hyödyllisin itseopiskelumuoto on seuraavanlainen: valitse kotonasi sopivan raskas tuoli, pöytä tai piironki, jossa on järeät, periksiantamattomat jalat. Poista jaloistasi mahdolliset kengät. Jos jalkasi ovat kovasti sierettyneet, heitä myös sukat pois. Ei kun aloitetaan. Potkaise jalkasi pöydänjalkaan niin että tuntuu. Sen pitää sattua ja kunnolla. Tarkkaile reaktioitasi. Luultavasti suustasi lipsahti yksi kolmesta selkäydinkirosanasta (Perkele, Saatana, Vittu). Kun valmistaudut potkaisemaan uudelleen, aseta henkilökohtainen kirosanasi kevyesti kielellesi. Nyt sinun pitää sylkäistä se välittömästi potkun jälkeen ulos. Kokeile. Kerrataan vielä: joka keitä kun jalkaasi sattuu, sinun täytyy manata uutta kiroustasi. Toista eh- dollistamispotkuja niin kauan että kirouksesi liimautuu syvälle tajuntaasi. Tarvittaessa jatka seuraavana päivänä. Lopulta henkilökohtainen, ainutlaatuinen kirosanasi on kypsynyt refleksiksi. Se lupaa karata huuliltasi joka keitä, kun sinua raivostuttaa. Onneksi olkoon! Sinulla on nyt uusi kirosana, jota kenelläkään toisella ei vielä ole. Kirosanan raken- nuskurssi on päättynyt. P.S. Tarpeen vaatiessa käy poliklinikalla tarkistuttamassa jalkasi. PÄSSI Solvausveteraanina paremmin tunnettu eläintieteellinen kirosana, joka ulkoutuu suuontelosta itsesyytökseen, tarvittaessa joskus rajustikin. Pyknikon erikoistuttavuus, poron- sarvijauheen tukkukauppiaan henkilökohtainen ongelma, eturistiriitojen valtiaan salainen ase. Pässi on täysikasvuinen uroslam- mas. Lammas kuuluu onttosaivisten heimon märehtijöiden alalohkoon. Todennäköisesti lammas on vuohen kerällä kesytetty heti koiran jälkeen noin 12.000 vuotta sitten. Siinä ajassa on ehtinyt syntyä jo aika monta kristustakin. Kookkain suomalainen pässi on painanut 139 kiloa. Jalos- tuspässejä on pitkään sijoitettu syrjäisten raja-alueiden pässiasemille. Hienointa villaturkista saadaan turkkilaisen karakul-lammasrodun syntymättömän karitsan nahasta. Pässiksi on kutsuttu myös kapearaiteisen rautatien veturia. JUUTASPÄSSI Syyllisistä syyllisin. Ks. Juutas. PÄSSINPÄÄ Hongiston Hermanni Mouhijärven Salmin kylässä tapasi kirota Voi pässimpää: “Voi pässimpää, ku suli or roskasia mar- joja!” PÄSSINPÖKKIMÄJokioislainen vaihtoehtomanaus. Pässi on käynyt palohaijoituksissa. PÄSSINPÖKÄLE Nyt se kävi paskalla. Ei lasten käsiin. KAUTTA PUKKIVAN PÄSSIN Edelleen silminnäkijä on väärään aikaan väärässä paikassa. Ks. Kautta... PÄTSI Erinomaisesti suussa soiva, suorastaan paukahtava kirosana. Hitsi- sanan kaukainen sukulainen. Laiska ja kiukutteleva aviomieskin vallan jähmettyy, kun vaimo yhtäkkiä saa tarpeekseen ja huudahtaa sanan PÄTSI! Voi olla, että salakuuntelu vat lapset purskahtavat oven takana nauruun, mutta se on sivuseikka. Sana pätsi tulee venäjästä. Se on todella vanha lainasana, joka on joutunut syrjäytetyksi vasta, kun germaanit iskivät pöydälle sanan 247
uuni. Nyt pätsi tarkoittaa lähinnä helvetintulta. Konstantin Päts oli Viron ensimmäinen pääministeri vuonna 1918. Herkesi hän myöhemmin riigivane- miksikin. PÖTSI Hups. Pötsi putosi pätsiin. Lehmät tietävät. Ruminaatiota. PÄTKIS Piirrettyjä vai palasia? Lyhyt mies ei ole koskaan komea. Mutta hän voi olla viisas. PUTKIS Rentoreinon vauhdikas voimasana. PÄÄPIRU Jollei pelkkä (ks.) Piru riitä, tässä on suuruudenhulluille kiroilijoille vankempaa materiaalia. Keskinkertaista luovuutta harrastaville pää-etulii- te voidaan m litteroida kiinni moneen muuhunkin kirosanaan. Siitä siis kokeilemaan, miltä suussa maistuisi pääsaatana, pääperse, pää vittu tai pääjukoliste. Suomessa pääpiru on yhtä kuin Kurt Linderoos, yksiä SEK:istä läh- Pääpiru teneitä suuria mainosguruja, minunkin mainosjeesukseni. Joskus 80- luvun puolessavälissä Kurre yritti yhtiöittää Pääpirun osakeyhtiöksi, mutta nimi ei mennyt rekisterikes- kuksesta läpi. Häneltä on jäänyt historian lehdille sellaisia kuolemattomia käsitteitä kuin kättä pidemmät ja kopion kopio. Hänen Espoon Tapiolassatoimiva mainostoimistonsa Takapiru saattoi muun muassa vaateketju Seppälän muutamasta riepukauppapahasesta kunnolla alkuun ja kukoistukseen. (Myöhemmin Hannu Seppälä myi ketjunsa Stockmannille ja tappoi itsensä.) Kurren leivissä ovat olleet muun muassa koristähti Kalevi “Monni” Sarkalahti, Jarkko Tuomaria, Martti Tyrväinen ja Maarit Hyttinen (Kai Hyttisen sisko). Hyvinä myö6 kiroilemaan. PÖLLÖ Leena Seppänen Joensuusta esiintuo jälleen monimerkityksisen las- 248
tenkirosanan. Sitä voivat aikuisetkin käyttää, varsinkin kansanedustajat. Onhan pöllö “viisauden** symboli. Älköön myöskään talousnerot laskeko housuihinsa, jos heidät haukutaan pöllöiksi. Hu-huu! Piijo Pölönen haastatteli Suomen Pankin tutkimusosaston osastopäällikkö Heikki Koskenkylää (HS 21.10.92). Heksun mukaan verojen noustessa työttömyys ei laske. Sen sijaan, että veroja olisi nostettu ja maikan aivoa laskettu, olisi pitänyt laskea palkkoja. Se nostaisi työllisyyttä. Tosin aluksi palkkojen laskeminen laskisi kysyntää. Samalla kuitenkin yritysten kannattavuus nousisi, jolloin työvoiman kysyntä nousisi. Siitä taas seuraisi, että työttömyyskorvausten määrä laskisi ja valtion verotulo nousisi. Myös paine ulkomaiseen velkaan laskisi, korko laskisi ja vienti nousisi. Sitäkin kautta työllisyys ja verotulot nousisivat. Talouselämä on aina yhtä aaltoliikettä. Samoin avioliitto. Samoin sydänkäyrä-kunnes poksahtaa. Ainakin tietää olevan sä vielä hengissä, kun pystyy kiroilemaan. PÖRÖ Hauska ja vekkuli pienmanaus. Toivotaan suurta kansanmenestys- tä. Taatusti kotimainen. Pörön tapaista kotosadatusta ei ole syytä hävetä tippaakaan. Sen kaikki kirjaimet ovat kirofoneettisesti korkealuokkaisia. Suomalainen ryhtyy häpeään pienestäkin tekosyystä kuin kepposestakiinni jäänyt koira. Miksi hävetä sellaista, josta joku toinen olisi varmasti ylpeä? Vaatimattomastakin asiasta löytyy aina tukku hyviä puolia, jos on putsannut linssinsä. Asenteet ovat lähtökohtaisia. Pörö-sanaa käytetään yleensä pelottavista, tyhmistä, karvaisista tai pörisevistä dioista, esimerkiksi pöpöstä, mörköstä tai pirusta. PÖRÖRE1KÄ Yhdyssanaekspert- d Jukka Uhlgr&n on lähettänyt tämänkin manauksen. Röörit on hyvin nuohottu. 249
R HAAHKANA Saatanaa raakana, tai ehkä rahkalla maustettuna, sehän on edelleen niin trendikästä. Näitä saatanallisia säkeitä on lähes joka aakkosen kohdalla Haatanasta alkaen. Raahkanan eduksi on totuuden nimessä mainittava sen eittämätön terveellisyys, eikä pelkästään psykosomaattisella tasolla. Raahkana irrottaa jumiutuneita lihaksia. Sen oikeaoppinen lausuminen nimittäin vaatii täyden keuhkol- lisen ilmaa. Jorma Hdastaron mukaan Oulun paloasemalla vaikutti aikanaan eräs ruiskumestari, jonka melkdnpä ainoana voimasanana oli raahkana. Hdastaro ei ollut kuullut siitä koskaan aikaisemmin, eikä ole kuullut siitä myöhemminkään. Olisi sääli, jos näinkin mainio kirosana jäisi leviämättä ja tyssäisi ruiskumesta- rin omiin taskuihin kuin raahkanan- lento. Rengasta ja opeta se puhumaan. Uskollisia ystäviä on maailmassa vähän. RAAKKI Ruma kirotantereen kehäraakki, nousukasmainen pikkupiru, sadat- telumiljöön nyrkitön rakkikoira. Naiset välttäköön raakkia välttääkseen ldmautumista varikseen. Timo Kojo osaa homman, samoin Sakari Kuosmanen. Äänensärkijälaulajien tarvitsee vain murahtaa, se kuulostaa aina raakilta. Myös paatuneen juopon ehdoton kirosanaykkönen. Raakki on hylättävä tai hylätty, johonkin kelpaamaton henkilö tai esine, hylky, loppu. Tämä ruunun- raakki eli sotaväen tarkastuksessa hylätty on peräisin ruotsin sanasta vrak (laivahylky, koijauskelvoton alus). Muinaisgermaanien wrek- taikoitti vainota, karkottaa. RAAKKU Variksenpelättimen veroinen variantti. Sinikka Savan- hdmo on ilmituonut muodon Voi raakun karitta. RAASU Seinäjokelaista kamaa, miksei muuallakin kirosanana käytettyä. On se silti aika säälittävä, vai mitä? Ainakin sen lausumiseen on saatava tosi paljon vihaa ja kiukkua, jotta se toimisi niin kuin kirosanan pitää. Tai sitten asiat taitavat olla jo niin pielessä, ettei mitään ole enää tehtävissä. Raasu on kaikkinensa ammatikseen asti säälittdevien naisten empaattinen voimasana, jonka todellista merkitystä on paha mennä peitte- lemään. Raasu saa kaikki huomiot osakseen. RAATO Kuolinpesästä löytää aina kaikkea jännää, tuumii tämäkin manaajaety- 250
mdogisti. Jos sana vähänkin haiskahtaa kuolemalle, siinä on 90 prosentin varmuudella ainesta kirosanaksi. Helvetin lieskoista sellaisia löytää sylikaupalla, mutta kyllä metsään haudattuna, kaakeliuuniin muurattuna ja kaivoon upotettuna löytyy myös kaikenlaista kivaa. Raato on yksi. Vanhassa kirjakielessä kummit- teli sana tadoillinen, joka muotoutui myöhemmin asuun radollinen. Molemmat tarkoittivat kulkuria ja maankiertäjää. Sana on johdettu substantiivista rata (tie, polku). Kun jo sana itsessään tarkoitti jotain viheliäistä ja kurjaa, se lopulta unohti yhteytensä sanaan rata ja yhdistettiin sanaan raato. Jo 1600-luvulla sanaa ruvettiin Idrjdttamaan kahdella a:lla. Raato vieköön, kapteeni Haddock manasi, kun hän soitti vahingossa Moulinsartin poliisin sijasta Sanzot ’ n Lihaan ja Leikkeleeseen (Tuhatkau- non tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Raatoa käytti myös Toisenahon Ruura. Katariina Haukirauma Ruotsista lähetti muodon Vd raato vie. RAHKA Perkeleen ärrää lisättynä pahkaan, ripaus paskaa, ja sitten ne kaikki pakolliset lohikäärmeen kynnet, lepakon siivet, hämähäkin seitit ja skorpionin sakset. Johan syntyy soppa. Kiroileva suomalainen tietää kyllä kotikonstit, millä manaus saadaan maistumaan yhtä aikaa sekä kammottavalta että makealta. Rahka, muilta nimiltään maito- rahka, kvarkki, uunipiimä ja tvarok- ki, on hapanmaitojuustoa, joka valmistetaan lämmittämällä kuorittu hapatettu maito 40 asteeseen ja puristamalla erottuvasta juustoutumas- ta suurin osa heraa pois. Maitorah- kaa käytetään lisänä ruokiin ja leivonnaisiin, mm. piirakoihin. Se on myös kaseiinin raaka-aine. RAHKA VITTU Terveysemätin. Nykyajan vihreiden arvojen ja kevyttuotteiden keskellä rahkavittu saattaa pärjätä ihan tyydyttävästi karkdden ja pahanmakuisten kirosanojen sijasta. Terveysintoilijan kirosana. VITUN RAHKA Käänteinen muotoon johdettu Helsingin ylipormestarin Kari Rahkamon vaihdevuo- tisesta HLT-vaimosta, joka herättää jatkuvasti pahaa verta Helsingin Yliopiston hammasklinikalla oikomis- osaston assistenttina kuin paha noita viattomien Lumikkien ja prinsessa Ruususten joukossa. Oikea muoto on siis Vitun rahkamo (toimittajan oikaisu). RAIPPA Nyt kaikkien kotisadomakistien lempityökalu suunpieksentään! Olkoon jokainen manaus kuin rai- panisku ja tuntukoon sen vaikutus toisen selkänahassakirvdevänä, paukahtavana viiltona, joka turpoaa ja tihkuu visvaantunutta verta. Kiroili- ja, sinun on aika tunnustaa salaiset mieltymyksesi. Kaksinaismoraalinen julkkis, paljasta vaatekaappisi sisällön lisäksi se salakomero, johon olet piilottanut nahka-asusi ja käär- meraippasi. Rippisi on tullut. Raippaa, kun raipattaa. Lisänä hitchcock- mainen hirttovaikutus. Muinaisskandinaavien sana raipa oli gootin kielessä raip. Daraip tar- kdtti kengänrem mejä. Nykyruotsissa lojuu sana rep eli köysi. Englannin rope viittaa jo Paksu-Alfrediin. RAKKI Sekarotuinen piski käy kirosanaksi kaikille kissanomistajille. Onhan vinttikoirankin aerodynaaminen 251
kallo jalostuksen tulos niin etteivät aivot enää mahdu sisään. Sinänsä koiranomistajat ovat avoimempia, sosiaalisempia ja suvaitsevampia kuin kissankituuttajat. Rakki onkin eri ihmisryhmiä yllättävän joutuisasti yhdistävä kirous, ja huomattavasti sivistyneempi kuin (ks.) Sika. Koira on ihmisen vanhin kotieläin, kantamuoto on susi, kieli on haukunta. Vanhimmat löydetyt (oikeat) kairanluut on haudattu 10.000 vuotta sitten Englannissa ja Tanskassa. Koiran kiima kestää noin kolme viikkoa. Konrad Lorenzin mukaan ihmisen on helpompi ymmärtää koirien kuin eräiden isojen apinoiden synnynnäistä ilmekieltä. Koiraeläimet ovat juosten saalistavia, pitkäkuonoisia ja usein terä- väkorvaisia petoeläimiä. Joukkoon lasketaan mm. kesykoirat, sudet ja ketut, naalit ja supikoirat, kojootit, sakaalit, dingot ja hyeenat. Tunnettuja koiria ovat mm. Lassie, Rintin- tin, Rantanplan, Ressuja poliisimestari Sisu. Kaikilla on 42 hammasta. Kissat ovat parituhatta vuotta nuorempia, eikä niillä ole edes solisluita. Tosi Idroilija onkin ehdottomasti koira- eikä kissaihminen. Rakki on peräisin ruotsin sanasta racke, racka, rack. Muinaisgermäänien sana on ehkä alkujaan tarkoittanut pitkää ja kapeaa, ja sitten sen muotoista koiraa. Indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalo reg- tarkoitti oikaista, venyttää, suoristaa. RÄKKI Hifistin manaus. Audio- teline kuulostaa äät aaksi lausuvan helsinkiläisnuoren suussa edelleen rakilta. RAKO Pillun synonyymi, balttilaina. Oikeastaan tosi tulinen pillu, jossa palaa kunnon rakovalkea. Näin ollen, valkeasta päätellen, rako merkitsee tarkalleen posliinipillua. Pilluun verrattuna hillitympi kirousmuoto, johon yhtyvät monet sivistyneemmät- kin miehet. Parhaimmillaan se on sudenulvontamuodossa Ouu rako. Slangiverbi pragata tarkoittaa mennä rikki, särkyä. Norjasta löytyy sana raak, joka tarkoittaa juovaa, rakoa. Mitä voi päätellä siitä, että riisut- tuaan naiselta pikkuhousut lumoutunut noijalaismies huudahtaa Raak! Todennäköisesti noijattarella värisevät vähän useammat äänihuulet. RANKKI Juoppo haiskahtaa rankkitynnyrille. Epätoivoiset alkoholistien vaimot - ja nykyään lisääntyvästi myös alkoholistien aviomiehet - sortuvat kiro- puheessaan helposti rankkiin. Se on julman arkipäivän lohdutonta realismia, kun lapset varastavat ruokarahan isän takintaskusta ja äiti tulee heidän viereensä nukkumaan. Tätä manausta ei totisesti ole löydetty tähtikartoista. Rankki on viinan raaka-aineesta tehty käynyt seos, viinantislaukses- ta jäljelle jäänyt sakka. Se tulee ruotsin samaa tarkoittavasta sanasta drank, joka on lainattu keskialasak- san sanasta drank (juoma), joka on johdettu verbistä drinken (juoda). RAPA Rapa tarkoittaa kuran ja loan lisäksi myös monta muuta asiaa: se voi olla oluen tai kaljan sakkaa, mäskiä, viinan tislausjätettä. Se voi olla ruokasulaa, jota löytyy vaikka teurastetun eläimen mahasta Se voi olla raavin- rauta tai -harja. Se voi olla kehno, rikki mennyt esine. Tämä germaanilaina tarkoittaa ruotsissa mäskiä (drav, draf). Ihanan karkea r-kirjain tekee jälleen tehtävänsä: se antaa täsmälleen 252
oikean kirosanaluonteisen painon ensimmäiselle tavulle ja tekee manauksesta kielenpäätä hyväilevän ärräpään. Tätä kirosanaa suositellaan erityisesti ulkotyöntekijöille (huom. syyssesongit), betoninrap- paajille, urhdluvammaisille (rapakuntoiset), rapakon takaa häntä koipien välissä paluumuuttajille ja rap- musiikin sanoittajille. Mauri Sariolan yksiä kuuluisia komisario Susikoski -romaaneja on nimeltään Aina roiskuu kun rapataan (1976). Kirja päättyi: “Susikoski pyyhki kasvonsa nenäliinaan. Hänen piirteensä eivät värähtäneet- kään eikä käsi vapissut. Mutta silmäys, jonka hän loi edessään röyh- kdn ilmein seisovaan Etumaahan, oli äärettömän pahaenteinen. Ääni oli kuitenkin aivan rauhallinen, kun hän sanoi etsivälle: - Viekää tämä mies takaisin selliin. - Kyllä, herra rikostarkastaja. Etsivä tarttui vahingossa Etumaan käsivarteen niin voimakkaasti, että ekonomi älähti. Kun ovi oli sulkeutunut, Susikoski sanoi verkalleen: - Täytyy tästä lähteä pesemään naamaansa. Sillä niin se näkyy olevan, että aina roiskuu kun rapataan.” Vankilaslangissa rapa tarkoittaa rappukäytävää. RAPARPERI Pidennetty versio alkaa olla jo aika lällyä kamaa. REIKÄRUOTSI Jan Strömdahl kuuli määreen Ruot- sin-laivalla. Ilman tarkempaa etymologiaa voi vain arvailla, mikä salaisuus on manauksen takana. Onko se golfinpelaajan unelma? Onko Reikämotsilla sittenkin isompi rööri kuin Suomi-neidolla? Raha- reikääkö tässä lopulta kaivetaan? Ruotsi on Suomen ensimmäinen isäntämaa ja toinen äidinkieli. Ruotsi on parempi tenniksessä kuin Suomi mäkihypyssä. Ruotsissa on enemmän järviä kuin Suomessa. Ja niin edelleen. Oikeastaan Ruotsi on aiheena niin kuiva, että ei anneta sille liikaa huomiota tässä Kirosanakirjassa. Kreivi Pertti Lindgren asustelee hiljaiseloa Tukholmassa ja sanoo suomalaisten miesten rakentaneen Ruotsin teollisuuden (Katso 4 8/ 92). Lisäksi hän pitää svenskejä äärettömän juurettomina: Tukholmassa 82 % ihmisistä asuu yksin. Vrt. Väärä reikä. REISI Kuuma, aavistuksen huvittava ana- tomiamanaus, jonka luvalla hyväil- tävän jäntevä ihmisenreisi tai joidenkin midestä syötävän hyvä ka- nanreisi saavat pääosan elämän pieneksi hetkeksi. Kyllähän se toimii, varsinkin sen jälkeen kun Kari Sal- mdainen käytti sitä vajaan kahden miljoonan TV-katsojan kuullen tapaninpäivän (1992) Napakympissä. Ndijalkaisenakin ihminen tarvitsee parhaat mahdolliset reisilihakset syöksyäkseen uhrin kimppuun tai juostakseen vimmatusti karkuun. (YKS) RENTUKAN RUNTTU Eero Järventaustan mukaan ojien varsissakasvavakeltainen kevätkuk- ka tunnettiin ennen sammakonkuk- kasena, mutta 1930-luvulla ruvettiin puhumaan rentukasta. Vanhat ihmiset ihmettelivät sellaista kukan nimeä, ja Pöllön Pauliina alkoi käyttää sitä kirosanana. Kesällä 1934 Eero Järventausta oli taittamassa lehtiä Pöllössä. Pauliina tuli tuomaan päiväkahvia. Hän oli nähnyt polun varressa poikimaisillaan olevan kyykäärmeen. Hän huusi jo kaukaa lehdesten taittajille: “Voi rentukar runt- tu, ku tua oli sittek kauhee kyy, ihan ko mur ranteeni, teki poikasia juur ja ne meni heti ja kihisi mennesänsä.” 253
“Yks ientukar runttu toi meijär Ruskanen, luut ja nahka, mutta lypsää se viä!” sanoi Toivo Järventausta laihasta lehmästään. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön asetuksen 10/92 johdosta manaus on määrätty rentukkaruusu Irwing Goodmanin, os. Hammar- berg, muistoksi kaikille tavallisille ihmisille pyhäpäiväkäyttöön. REUMA Luuvalo, nivelkolotus, leini, juoksi- jatauti, säilöstystaud. Itsensä luhistava alkutavu on taudinkuvansa näköinen: kirosana pykii ja ontuu. Murphyn lain oloinen manaus. Reumaliitto kieltäisi, ellei Pultti- tai Manitbois yhtälailla haiveeraisi mustalaisia tai lappilaisia. Kreikasta peräisin oleva sana reuma on yhteisnimitys, joka tarkoittaa monia lihaksissa ja nivelissä esiintyviä, yleensä aina kylmyydestä ja kosteudesta johtuvia tauteja ja oireita. Latinan rheuma on tarkoittanut virtaa, vuotoa, reumaa, katarria. Kalevi Koukkusen mukaan nykyisessä nivelsairauksien merkityksessä sanaa rheumatismos käytti ensimmäisenä ranskalaislääkäri Guil- laumede Baillou vuonna 1642. Vuosien saatossa reumatismi on saanut suomen kielen kehittäjiltä monia käännöksiä ruotsista: luu-walo (Helenius 1838),juoksiatauti,säilöstäjä (Lönnrot 1847), jäsenten eli liudin- ten kolotus eli särky eli säilöstys (Ahlman 1865), nivelkolotus, leini (Duodecim 1885), kleinitauti (Meur- man 1877 ranskasta) jne. Luuvalon valo merkitsi luultavasti valumista, juoksi(j)ataudin juosta-verbi vuotamista ja säilöstäminen vihloamista. Sana leini tulee ruotsin sanasta flen (vatsakatarri, turvotus). Mynämäestä on kajahtanut: Voi pdsevismin reumatismi. REVA Kaarina Karttusenkin hyväksymä voimasana, jonka revittely tietää vain tyhjätaskuisuutta. Ylpeä Suomen kansalainen osaa onneksi sanojen väärinkäytön. Tässäkin tapauksessa sana kääntyy vastaanottajaa vastaan. Reva on kuin pohjaton kita, joka imee ja nielee, sylkee kivet katuun. Mikään mahtisana se ei tietenkään ole, mutta hyvän päivän sillä voi aloittaa. Slangissa reva merkitsee pyllyä tai pillua. Vrt. myös rako. Laukaalaisen nimimerkin “Helskyt” kirotunnustukset jatkuvat: “Uskonnollisen moraalin jätän sikseen, en tunne sitä. Aistin vain sen herättämän närkästyksen kasvopielissä ja kantapäähalkeamissa, ellen sano vaivaisesti turkanen tai pahattu. Lähden hitto vie livohkaan. Enkä anna pestä suutani saippualla enkä sieluani perkeleellä. Saatanan kone ei hyydy, kun kasetti moikaa ja lapsi kantaa luokkaretkeltä saatananpalvontaa.” Juttu jatkuu hakusanassa Tuhero. Se alkoi hakusanassa Per- kee. RHEESUS Jeesus-johdannainen monimielinen teddykirosana, jonka alkuun on saatu mukavasti ärräpäätä. Raasu ja ressukka jeesustelu on veriryhmä- työskentelyn huippua: kirosanat kimpoilevat edestakaisin kuin pöytätenniksessä tai pikashakissa. Rhee- suksen suurimpia valttikortteja ja Kukkura-merkkejä on ilman muuta sen omintakeinen lohduttomuus, joka kuitenkin yltää ihmetekoihin. Jos Jeesus käveli vetten päällä, rheesus mieluummin ui. Ja käsipohjaa loppuun asti. Kaksi tärkeintä veriryhmäsystee- miä ihmisen punasoluissa ovat ABO- veriryhmät ja Rh-veriryhmät (rhe- sus, reesus). Suomalaisesta väestös254
tä Rh-positiivisia on 88 % ja Rh- negatiivisia 12 %. Vastasyntyneen lapsen veri on vaihdettava, jos Rh- negatiivisen äidin veressä syntyneitä vasta-aineita on joutunut raskauden aikana Rh-positiivisen sikiön vereen. Antiikin Kreikassa Rhesus oli yksi kaukana pohjoisessa sijaitsevan Traakian päälliköistä, joka tuli apuun Troijan sotaan. RIENA Tässä on lauantai pelailun makua. Se on aavistuksen hienostunut ja samalla burleski kuin kirjailija, entinen opetusministeri jaLapualaisoop- peran isä Arvo Salo, jonka mystifiointi ja raadollisuus saavat kimpassa aikaan sen, että me ihmiset emme välttämättä pysähdy tarpeeksi ajoissa kuuntelemaan täyttä asiaa. Hämäännyttävä manaus. Vaikka olisimme aikaamme edellä, jälkeenjäänyt viisaus ylittää aina tulevaisuuden visiot Normaalimerkitykseltään rienaon pilkka, herja, pahojen voimien aikaansaama kiro tai riesa. Se, joka väittää Suurta Kirosanakirjaa rienaukseksi, hävetköön. Tämä on suomalainen kunniajuok- su, ykköspesä, voittoputki. Ks. Pilkka. RIETAS Kikka olisi rietas, ellei hän naistenlehdissä menisi selittelemään. Osoittaako älykkyyttä puolustella älykkyyttään? Rietas on lipevä, hyvin- muodostunut ja konroosionkestävä manaus, jota käyttämällä huominen on eilistä jännittävämpi. Arizonalainen yliopistotutkija Wayne A. van Voorhies on arvovaltaisessa tutkimuksessaan havainnut siemennesteen tuottamisen lyhentävän urospuolisen eläimen ikää jopa puolella. Tutkimustulos viittaisi siihen, että uroksen elinikäinen sper- mantuotanto on kallista ja vaatii ehkä mutkikkaita entsyymejä tai biokemiallisia reaktioketjuja, jotka lisäävät haitallisia sivutuotteita. Hän itse ja kollegat kyllä tähdensivät, että koesarja tehtiin pilkun kokoisilla madoilla, joten tulosten yhdistäminen meihin miehiin voi olla ennenaikaista, onneksi! Vaikka madoilta poistettiin sperRietas 256
man tuotantokyky, parittelunhalu säilytettiin. Eläinsuojelijat ja koe- eläin vastustajat eivät ole vielä lähteneet puolustamaan matojen ihmisoikeuksia. Ehkä he tajuavat riettauden olevan elämän suola. RIIVATTU Riivatuksi kutsutaan paholaisen, pahan hengen, riivaajan vaivaamaa, Raamatussa varsinkin mielisairasta, Kalevalassa noiduttua, lumottua. Voipa riivattu olla pelkkä hullukin, jopa vintiö. Se on joskus nivat Immoista peliä. Sadat uksena riivattu on tuhannen taalan paikka. Kelpoja ansioitunut lystike. Voimike. Kiro- ke. Ja nyt astuu lavalle... Veijo Meri! Riivattu on riiviön kanssa riivata- verbin (villitä) johdannaisia, peräisin useammastakin ruotsin sanasta: diiva (ajaa, pakottaa, yllyttää) ja murteissa riva (ahdistaa, vaivata). Siihen on vaikuttanut verbi rida (ratsastaa). Ennen uskottiin, että paholainen hyppää ihmisen niskaan tai selkään ja alkaa sitten hirmuisen ratsastamisensa kuin hevosella. Kapteeni Haddockin midestä Kat- mandun kadulla kuivatettavat punapippurit näyttävät riivatun hyviltä hedelmiltä (Tintti Tiibetissä, suom. Jukka Kemppinen). Suu paloi. RIE VATTU Rieskaleivän nakertajille sopiva aamupäivämanaus. RIPULI Ihminen on sitä, mitä syö. Ei sitä, mikä tulee ulos. Hän on myös sitä, mitä puhuu. Valitse kirosanasi tarkoin, vaikka ne ovat usdn selkä- ydintavaraa Ripuli-kiroilijat valmentautuvat päivän sadatukseen syömällä huulet valkoisina vanhaa majoneesia. Voimasanana ripuli on juokseva, kevytarominen ja tyhjentävä. Mitä tuli taas syötyä ja juotua? Ripuli on suolistoinfektioiden pääoire. Itämisaika vaihtdee tunneista viikkoihin. Punataudissa paska voi olla verensekaista, kolerassa hyvin vetistä. Ripulit ovat etenkin pikkulapsilla ja vanhuksilla vaarallisia elimistön kuivumisvaaran vuoksi. Vrt. Ummetus. Puheripulia potevat hymytytön saaneiden räpättävien äidintyttöjen lisäksi monet poliitikot. Taudinaste on joskus niin paha, ettei haastattelija ehdi kysyä parhaassa tapauksessa kuin yhden kysymyksen, ja poliitikko lässyttää loppuajan. Yhtenä oireena on se, että maratonlausdden lopussa hän on jo unohtanut, mistä hän aloitti ja mikä oli kysymys. RIPULIN RAPULA JA RAHAPULA, manasi Valtteri, kun köyhyys yllätti (lähde: Sinikka Savan- heimo). RISTUS Lempinimi (ks.) Kristuksesta Risti- saijaa. Hyvä esimerkki siitä, kuinka kirosanastuminen tapahtuu. Vähitellen normaali sana muuttuu kirosanaksi. Ulla Hovi on selvittänyt, että professori Magnus Ljungin mukaan kiroilulla on sekä aggressiivinen, sosiaalinen että yksityinen tehtävä. Ensin mainitussa pyritään loukkaamaan toisia Toisessa kirosanoilla vahvistetaan ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuuden tunnetta - Maija Kekäläinen tähdentää lisäksi, että myös alatyylisten ilmausten puuttuminen häiritsee jengiyhtdsöä. Kolmannessa tapauksessa kiroilija yksin tai selvästi rauhassa ollessaan pääste- lee voimiksia purkaakseen paind- taan tai ilmaistaakseen sisäisen tilansa Ikään kuin moraalisetkin sivulliset kokisivat tietyissä tapauksissa kiroilun hyväksytyksi, esimer256
kiksi omistajan koiran yhtäkkiä jäädessä kadulla auton alle. Tämä on tyypillistä akateemista teoretisointia, siis täyttä paskaa. Kiroilu on sen verran emotionaalinen prosessi, ettei sitä voida tarkastella ulkoa käsin. Professori Ljung olkoon hyvä ja tutkikoon omaakiroiluaan, jos osaa. Se mrinaan vaatii luontevuutta ja rehellistä luonnetta. RISTUKSEN KILLINGITUskon ja rahan penetraatio. RIXI Yksi, rixi, kaksi Kirosanan lähettivät Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä. Amerikkalaisessa Paul Verhoevenin Basic Instinct -elokuvassa mustasukkainen lesbonainen oli nimeltään Roxi. RIÄHKÄ Tahkomäkeläinen Aimo Hokkanen on lähettänyt sanan. Väliaikaista kaikki on vain. Riähkäkään ei ole ajaton manaus. Se tarvitsee ensin tunnustuksen. Riähkälle olisi myönnetty kansainvälinen Swear Word Design -palkinto vuonna 1991, mikäli sellaista palkintoa jaettaisiin. Perusteet on hävitetty. Kirosana on joka tapauksessa ehdolla vuosittain, kunnes palkinto perustetaan. Luultavasti riähkä on väännös sanasta (ks.) Räähkä, joka tarkoittaa syntiä, taittuvaa tautia, kiusaa, vaivaa, rivoa, töikeätä ja kelvotonta ihmistä. Riehka tarkoittaa riehakasta. MÄTTI Kuopiolaisen Raija Laitisen toimittama kuopiolainen manaus, joka soveltuu ympäri Suomen jokaiselle klubitakkisdle vapaamuurarillekin salaisen rakastajattaan sängyssä. Rätty väsyneenä ja puhkottuna riätti saa tiristä suussa kuin kuuma rasvainen pekoni. Se lihottaa ja nostaa kolesterolin yli kymmenen. Englantilaisten tutkijoiden mukaan laihduttaminen voi aiheuttaa vaurioita aivotoiminnassa, joten on parempi pysyä läskinä ja viisaana kuin ruikkuna ja tyhmänä. Mitä kauemmin ja enemmän laihduttaa, sitä alhaisemmaksi henkinen suorituskyky laskee, muisti huononee ja äly hidastuu. Riättiä langanlaihoille. ROTTA Eläimellinen, alhaisuutta korostava peruskiious. Lausutaan myrkyllises- ti ja syvästi inhoten. Tämä nuorten naisten inhoama kotieläin on muuttunut monen nuoren naisen lemmikkieläimeksi. Rottien heimo (Muri- dae) on niin runsaslajinen, että lähes puolet kaikista jyrsijöistä lukeutuu siihen. Sukuja on noin sata. Rotta- naaras tulee sukukypsäksi kolmessa kuukaudessa ja voi sen jälkeen saa- da4-5 poikuetta vuodessa. Poikueen 6-10 poikasesta melko suuri osa kuolee jo pieninä, mutta silti rotat voivat joskus valloittaa maapallon, jollemme ole tarkkoina ja omista vähintään yhtä varaparia metallivah- visteisia bootseja. Rotan etujaloista puuttuvat peukalot ja pärstää vaivaa huulihalkio niin että etuhampaat näkyvät epäkohteliaasti. Rotta elää kaikkialla, niin omistusasunnoissa kuin vuok- rakämpissä, niin kaatopaikoilla kuin laivoissa. Niitä on kaikkialla paitsi verotoimiston maksuluukun jonossa. Pelkästään Suomessa ne aiheuttavat vuosittain satojen miljoonien markkojen edestä vahinkoa ja levittävät Salmonella- ja Leptospira- bakteereja. Rotta on kunnostautunut erinomaisena koe-däimenä. Se on ihan oi- kdn sille paskiaiselle. Kaikki sai alkunsa Persiasta. Rotta tuumi, että mitä helvettiä täällä, ja 257
liftasi Astrakanin kohdalla Volgan yli länteen vuonna 1727. Tutkittuaan satama-aikatauluja hetken se lähti Intiasta laivakyydillä Englantiin vuonna 1932. Itä-Preussi valloitettiin vuonna 1750, mutta Sveitsi vasta vuonna 1809, vaikka maa on kuulu juustoistaan. Harmaa isorotta potki siihen asti paskamaikkinoita hallinneen mustarotan pellolle, otti siltä nimenkin (rotta). Mustarotalle jäivät merkinnät historianlehdille vaativista lähettitehtävistä Mustassa surmassa (ruttotauti) sekä laivat, jotka ne jättävät haaksirikossa. Etymologisesti rotta on italialaisille pelkkä ratto. Ks. vaikka sanakirjoista. Jim Davisin piirtämä saijakuva- kissa Karvinen kiroilee Voi rotta. Tietysti. RUHKA Kosmonauttien erikoisuus, teräs- vaarien tosikiro, gerontofiilinen lä- pimäyske. Ruhkaa ei tapa mikään. Se on ponnahtanut syvästä syyshar- maudesta kaiken joulumarkkinahu- mun keskdle kuin Häkä Häkkisen syöksylasku Toyotan katolla (209 km/h). Pöly ja roskat sinkoutuvat pois alta, kun ruhka tulee. Ruhka on vaikka mitä: kuiva roska, heinän ja olkien tähteet, saviso- ra, rikkaruoho, rupi, näppyläinen ihottuma. Ruhkaaminen on tarkoittanut roskaamista ja ruhkainen roskaista. Ruhkasta on johdettu myös sanat ruuhka (kasaantuma) ja röykkiö (suuri määrä tukkeja uittoväylässä, nyttemmin väyläntukos). Nykyisin ruuhka on ihmisten ja ajoneuvojen tungos. Ruuhka-Suomi on eteläisen maamme teollistunein ja asutetuin osa Radio Ruuhkasuomi on helsinkiläisen Radio Ykkösen, tamperelaisen Sataplussan ja turkulaisen Radio Auran Aaltojen yhteis- lähetys. RUMAHINEN Jo vanha kirosana, joka kansan keskuudessa on tarkoittanut paholaista, sittemmin käyttökelpoinen kirosana kaikille ylipainoisille, jotka pitävät itseään kulinaristeina ja arvostavat hyvää ruokakulttuuria. Selitys seuraa etymologiasta. Alkujaan ruma tarkoitti likaista, lian mustaamaa, mustaa Karjalassa rumalla oli oma merkityksensä: ahneesti, valitsematta ruokaa ja juomaa ylettömästi ahmiva Lyydiläisten ruma söi ja joi paljon, vepsäläisten ruma söi sotaten. liiviläiset keksivät sanalle rumal myös seksuaalista käyttöä (ruma, likainen ja himokas). Kalevalassa ruma merkitsee ilkeätä, julmaa, häijyä, ahnasta RUMAANEN Rankkaa kamaa. Eino Hakalan (Vahto) lähettämä manaus. RUMENTO Rumilus, ruma-sanan johdos. RUMITSA Samaa poppoota, ruma kuin mikä. RUMPPANA Onhan rumppana aijessaan peräsimen kääntövarsi tai ohjaustanko. Mutta mikä tänään kotona, se huomenna vieraissa Rumppanasta on höylätty uusvanhahtava, post-mikä- tahansa ja vastakohtien runtelema reikiintymä. Ohjaustangosta on tullut sarvitanko, ja ne sarvet kuuluvat pirun päähän. Kolmas konstaapeli hykertelee seinien välissä. RUMPPELI Sama kuin rumppa- na Simppeli ärräpää. RUMPPA Tarkoittaa takapuolta Hyvät kirogeenit, ei mitään pemp- pa-tasoa RUMPPI Merkitsee sammakkoa, kysykää vaikka Lönnrotilta Saari- 258
järveläinen merkitys on vartalo (ruppi, kroppa). RUNKKU Mastusbatiivinen kirosana. Filmi on mustavalkoinen, K-12. Runkku on nykyajan saijispiirtäjien mieliaihe. Voiko filosofi päästä enää lähemmäksi itseään, kun muu maailma on etääntynyt toivottoman kauaksi vie- reisgalaksin projektiokankaalle heijastuneena ja sisäisiä seksiobjekteja heijastavana? Dildofilosofinen maailmankulttuuri johtuu normaalin rehellisen seksin puutteesta ja sukupuoliroolittomuuden aiheuttamasta itsetunnottomuudesta. Kun filosofianopiskdijalla on liian kapeat hartiat, munankuoririllit ja kunnioitettava finnistö, näystä ei kiihotu enää muu kuin oma psyyke silmät kiinni ja sormet vaihdekepil- lä. Sinänsä onania on hyvä ja kannatettava asia, eikä se saa aiheuttaa syyllisyyttä. Mutta kun se yhdistyy filosofiseen paskanjauhamiseen kotibileiden hylättyjen nurkkauksessa, se on älyllistasoisena käteenve- tämisenä ällöttävää kuin vuoden vanha tuhannen kärpäsenpaskan keräilykokoelma vanhan hinttarin sängyn alla. Aiheesta hakusanassa Kuttu. RUNKKUSIKA Lohjalainen Jukka Uhlgr&i ehtii yhdistelmäkiro- sanoillaan joka paikkaan. RUNNAKKO Myös Gananderin, Renvallin ja Lönnrotin tuntema, ruumista, tukevaa vartaloa, linnun rintakehää, puunrunkoa ja kehää tarkoittava maistuvainen. Runnakkoa tarvitaan Kauniiden ja Rohkeiden vastaiseen vastarintajärjestöön, kun taistellaan Suomen olohuoneen ajankäytöstä. Tuli Peyton Place, tuli Dallas ja tuli Kauniit ja Rohkeat. Jokainen arkipäivä kello puoli kuudesta puoli seitsemään miljoona naista tai nais- maista miestä avaa television ja tekee lamasta todella totta. Lapset eivät saa katsoa omia ohjelmiaan, varmaan joutuvat tekemään ne tiskit, jotka nyt jäävät rästiin. Kuka laskee naisten menetetyt miestyövuodet? RUNTTI Riepu, räsy, vähäarvoinen ihminen. Parka- ja ressukka-sarjaa, nyt myös Runkkusika
kirosanana hyvinvarustetuissa kaupoissa. Runttaa vihollisesi loskaan ja päästä ilmat pihalle molemmista päistä. Haistele hammaskiven ja ilmavaivojen karmaisevaa yhdistelmää. Runtti on huonosti epoksoitu ektoplasma, joka viettelee kuin virolainen muumi. Älä koskaan aliarvioi runttia. Se voi olla vaikka valepukuinen Hermunen. Karkuun! RUOJA Ruojan käyttö haukkumasanana on normaalia, mutta vasta kirosanana se puhkeaa täyteen kukkaansa. Se on niitä vanhan kansan viisauksia paskasta ja paskamaisuudesta. Ei tarvitse olla ravintolan portsari voidakseen käyttää sitä. Ruoja tarkoittaa alkuperäisesti mutaa, likaa ja romua, mutta myös hylkiötä, ryökälettä, roistoa. Savossa ja Kainuussa sillä ymmärretään jopa paholaista ja pirua. Suomeen se on tullut vatjan sanasta roja. Sana- alue on yhtä kirosanaitujen kultamaata, josta löytyvät myös ruojeli, ruoju, ruoma, ruopio, ruopas, moppi, ruokoton. Kapteeni Haddock manasi Voi ruoja, kun hänen piti törmätä hytty- seenkin helikopterissa, “tässä juus- tokuvussa” (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). RUOJAKE Konna ja rakkari. Väkevä manauslinnake. RUOJAKKO Koko porukka on koolla. Varsinainen merkitys on liejuinen paikka. RUOSTE Ruoste syö muuallakin kuin pihtarin vaimon haarovälissä. Arimo Raes- teen muistelmista tätä germaanilai- naa ei pahemmin löydä. Virkeän karhaiseva, jäykkäkouristusta pelkäämätön kirosana saattaa manaajan mielihyvään, jossa origamitkin taittuvat paperista bladerunnermai- siin lintuihin ja muihin papruolen- toihin. Ruoste on se hauras ja huokoinen kerros, joka kosteassa ilmassa tai happisessa vedessä raiskautuu rau- ta- tai teräskaman pintaan. Pääasiassa se on ferrioksidia ja ferrihydrok- sidia sisältäen vaihtelevan määrän vettä. Väri on punaruskea, mutta magneniitin muodostuminen pistää joskus mustaksi. Sen kun skrabaat pois. Sotilasslangissa ruosteläikät tarkoittavat arvomerkkejä. RUOTANEN Kaikki väkevän kirosanan äänneomi- naisuudet sisältävä sporttimanaus. Virallistui kirosanojen aateliin vuoden 1992 jääkiekon MM-kisojen loppu-ottelun aikana tumman ja tulisen naispenkkiurheilijan suoltamana. Kun vuodesta toiseen joutuu kestämään käsittämätöntä maajouk- kuevalintaa, näkemään samat ama- töörimäiset virheet, kestämään har- hasyötöt vihulaiselle ja muutenkin turhan tunaroinnin, kirosanaa ei liian kaukaa tarvitse hakea. Voi vain puristaa nyrkkejä, kyyneleitä pidätellen niellä tämä suuri epäoikeudenmukaisuus - eikä ole ihme, että hiilenpalasta on vihdoin patoutuneiden raivonpurkausten jälkeen kiteytynyt timantti, kirosanojen kirosana, klassikko jo syntyessään. Suositellaan ehdottomasti nautittavaksi minkä tahansa itsestään johtumatto- man vääryyden tai epäonnistumisen lieventämiseksi. RUOTO Loistavan paheellisen äänneasun ja virkistävän synkkämieliset ääntä- mismahdollisuudet hankkinut kalai- 260
sä, ytimeen osuva kirostus, jolle kaikki tyylipisteet. Jos kalalla ei olisi ruotoa, sillä ei olisi myöskään muotoa. Poliittiset tallikärpäset nielevät silakat ruotoi- neen, onhan erään jos toisen omakin selkäranka paistossa sen verran pehminnyt, ettei pieni sananotkeus tee koskaan ongelmaa. Pekka Karhuvaara ottanee luokan häiriköt puhutteluunsa ja ojentaa heille Musta- pekka-kortin. Jaa ettei hani ole muka kala? Veijo Meri on leikkinyt taas etymologista Indiana Jonesia jatörmän- nyt keskiy läsaksan sanaan raotejoka tarkoitti vitsaa, ruoskaa, tankoa ja airoa. Muinaisruotsin trodha oli aidanseiväs. Indoeurooppalaisen kantakielen ret- ja rot- tarkoittivat tankoa, ohutta puunrunkoa. Ruoto on kalanluuta tai höyhe- nenrankaa. RUPI Polkupyöräilijä tietää, mistä puhuu. Rupi on haavasta vuotavasta tai ihottuman erittämästä nesteestä ihon pintaan muodostunut karsta tai rahka. Asiaa enemmän tietävä voi lausua kirosanan hieman englantilaisittain korostaen. Näin siihen saa lieviä salaperäisiä sävyjä, olkoon sijaiskärsijä sitten joku Ruby-niminen huora, posteljooneja vihaava rakkikoira tai Kennedy-klaanin vastustaja. Myös ne, jotka yhä edelleen, vuosia kestäneen yrittämisen jälkeen, koettavat ratkoa Rubikin kuutiota, käyttänevät herkästi rupi-manausta voimanlähteenään. Mahtaneekoenää auttaa. Vieroituskurssi olisi paikallaan. Kymmenen osan palapeli voisi antaa uskoa elämään. RUSSAKKA Rapisevainen. Pieni ruskea torakka on päässyt valloilleen. Iljettävän syyhyttävän pirullisen kelmeän pei- joonisen federalistisen kovapäinen kirous, jonka keinuva tavuäänteisyys hyllyttää pahimmat ihrat huoneen nurkkaan. Ei kannata ottaa mukaan peiton alle. Ks. Torakka. Sinikka Savanheimo on lähettänyt muodon Voi ny röönää syöny russakka. Tymävästä taas kuuluu: Vd tiikkajon russakat. RUSAKKO Tämä pupu ei ole Playboy-tytön viehkeyden ja aistillisuuden perikuva, vaan perikato. RUTAJA Kirosanan tiedotti Anni Länsmans Siltakylästä. Rutaja ei paljon tutaja, se vain kaatuu. Ilkka Kanervassa on sen verran miestä, että hän ei rata- jaan koskisi, vaikka Paula Koivuniemi tulisi takaisin. Otetaan pienet. Kaikesta ei toivu, rutajasta kaatuu. Tuskin täällä edes tuulee. Silti rutaja kaatuu ja komeasti. RUTALA Ruta on törkyä, ryö- nää, risuläjää. Manaa kuiskaten. RUTANEN Sukunimimäinen, viskattavaksi koottu ruumenläjä. RUTJA Poppamies magiikkaa! Rutja on savolaismurteissa esiintyvä iso ja kömpelö ihminen, myös repaleinen, märkä vaate, rääsy. Koska Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan rutjaa käytetään myös haukkuni animenä ja kirosanana, sen paikka on tässä. Rutjan muita merkityksiä ovat kasa tai jääröykkiö sekä revontuli. Viimeksi mainitusta on lyhyt matka Ruijaan, joka on kansanaar- teistomme varsinainen löytötavara- toimisto. Jos rattia (orja) voitaisiin lukea rutjaksi, tilapäiseksi katsottuna tulkintana rutjat olisivat olleet Lapista muinoin tuotuja orjia. Samaa epävarmaa etymologista sarjaa 261
ovat Saarijärveltä tavatut rutjaukko (vanhanpuoleinen poppamies) ja rutja-akka (noita-akka). RUTJAKE Kuopiolainen Raija Laitinen on rutjakoinut. RUTTO Tällä kovan luokan kirosanalla on kaksi alkuperäistä merkitystä: tauti ja nopea. Siksi se on luokiteltu erittäin vaaralliseksi tartuntataudiksi, ja siksi se on riittävän kelvollinen lievä voimasana, lähinnä hittosaijaa. Rutossa on kuitenkin äksöniä. Se on miehekäs, vulgääri ja deodorantteja käyttämätön kirosana. Aluksi sana rutto tarkoitti nopeata ja sana rutosti tarkoitti äkkiä. Nyt rutosti tarkoittaa paljon. Ruttotauti on äkkiä puhjennut tauti. Ruttoinen ja ruttoisa tarkoittaa murteissa nopeaa. Lönnrotin mukaan rutto di kiivas, äkkinäinen, nopea, tarttuva, nopea kuolmea, kulkutauti. Itä-Kar- jalassa rutto on kiivas, pahantahtoinen, vihainen, nopea, elävä. Etelä- Kaijalan rutakka tarkoittaa samaa. Itämerensuomalaisilla kanatasanana oli rutta-. Se on ehkä lainattu venäjän sandsta krutoi ja krut (jyrkkä, mäenrinteestä puhuttaessa). Kuuluisin isorutto oli tietysti Musta surma (1347-51), joka jyräsi paise- ja keuhkonitollaan kolmasosan länsimaisesta populaatiosta (25 miljoonaa ruumista). Se tuli meille Eurooppaan Kiinasta ja Turkestanista. Genovalainen laiva toi sen tuliaisiksi Krimillä tapelleilta sotajoukoilta Välimeren satamiin, Kes- ki-Eurooppaan se levisi kahta vuotta myöhemmin ja harvaan asuttuun Suomeen vuonna 1350. Avignonin paavi Klemens VI määräsi reseptiksi pyhiinvaelluksen Roomaan, jonne matkanneesta 800.000 osallistujasta palasi kotiinsa vain 100.000. Hehe. Paras lääke oli loppujen lopuksi välttääasutuskeskuksia. Monia merkittäviä sukuja sammui, taiteellinen toiminta loppui, tieteen taso laski. Lääketiede oli silloin käytännöllisesti katsoen kohdussaan, ja sen varsinainen uudistaja Paracelsus syntyi Sveitsissä vasta vuonna 1493, jolloin maanosamme alkoi lopulta palautua ennalleen rutosta. Huomautettakoon, että vuoden 1918 flunssa (espanjantauti) tappoi Euroopassa puolessa vuodessa 22 miljoonaa ihmistä. Se oli jo edistyk- sellisempi tauti. Tarkoittaahan influenssan latinankielinen nimi in- fluenza astralis tähtien vaikutusta. Uusimman epidemian (aids) ranking- tulokset saadaan vasta ehkä ensi vuosituhannella. Slangisanat kuutamorutto ja lo- marutto tarkoittavat fritsuja. RUTTOLAINEN Tohtori Virtasen Hyde-puoli on herra Ruttolai- nen. RUUMIS Nautinnollisesti u-äännettä venyttävä, mädäntuoksuinen ja pelottavan tyhjäilmeinen manaus jokaiselle itseään kunnioittavalle kiroilijalle, joka kaipaa silloin tällöin piristystä elämäänsä. Kun päivät junnaavat samaa rataa (sivuraidetta) jakunoma avioriippakin on käynyt tylsäksi, ihmisen ei kannata heti hypätä vieraaseen sänkyyn. Siitä tulee vain sotkua, hammastenkiristystä ja pari ikävää infektiota. Sen sijaan uuden kirosanan käyttöönotto on moraalisesti hyväksytty ja tervetullut vaihtoehto, hyvällä omallatunnolla uutta potkua elämään antava piristysruiske. Seuraukset ovat pelkästään myönteisiä, vaikutukset niin seksi- kuin työelämään kohottavat. Ruumiita syntyy, kun sodat tai taudit ovat liikkeellä. Vanhuuteen kuollaan äärimmäisen harvoin ja 262
vahingossa, oikeastaan ilman lupaa. Kliinisessä kuolemassa hengitys ja verenkierto pysähtyvät. Biologinen kuolema vie enemmän aikaa. Kudokset heittävät henkensä määräjärjestyksessä, aivot 5 minuutissa, sydän 20 minuutissa ja munuaiset tunnissa kliinisestä kuolemasta. Siittiöt saattavat liikkua jopa 36 tuntia. Jos haluat tietää, mitä vainajalle sielullisesti käy, lue erään Jari Tammen nerokas dekkariparodia Kuperkeikka 1 (ss. 150-152). Ks. myös Kuolema. RUUMHNVITTU Hessu kerto. Ruumiin vittu on erittäin härski kirosana, joten älä ihmettele, jos vastapäisellä junanpenkillä Alma-tädin alahuuli alkaa väpättää ja kasvot kalpenevat juuri ennen sydänkohtausta. Ruumis on sielun temppeli, vittu sen porttikongi. RYMÄ Puusta pudonnut, niskansa taittanut jagampsodaktylinen kirosana. Rymä on rampa ja pätkä, mutta ketterä ja kiero. Jo Agricolan tuntema rymä on sama kuin ruma, paha, häijy. Kelta- kiiluvaiset silmät ilmestyvät yön pimeydessä sängyn jalkopäähän muistuttamaan siitä, että vanha kirjakielemme elää yhä, eikä vapisee ollenkaan uussanojen tai englanninnosten edessä. Pahaa-aavistamaton nukkuja voi pudota kielitieteelliseen rysään. Silloin ei auta enää muu kuin kääntyä pääkirosanauskosta rymän tapaisten, perin outojen ja kiehtovien pikkumanaajien puoleen. RYHJÖTakapihakulttuuria. Kantasana ryhjä tarkoittaa ryhmää, ti- hentymää, keskikylää. RYSSÄ Ryssänviha voi edelleen polleasd, ja se on hyvä. Mitä sitä turhaan peitte- lemään. Nationalismi ja rasismi kukkivat taas, ja jonkun popparin mielestä pitää antaa kaikkien kukkien kukkia. Laulajan nimeä ei tässä yhteydessä kehtaa ääneen sanoa. Ryssä on nykyisten kaksikymppisten ehdoton valttikortti. Fil.tri Jukka Kemppisen mielestä kohtuullinen kiroaminen on elämän suolaa, jopa arkipäivän mielenterveystyötä, mutta holtittomasti viljeltyinä solvaukset osoittavat käyttäjänsä tyhmyyttä. Haukkumasanojen liimaaminen epämääräisiin kansanryhmiin, joukkoihin ja ammattikuntiin on hänestä viheliäistä leimaamista, jossa pienellä asialla aiheutetaan iso vahinko. Kriittinen ryssä on nimittelynä tuskin oikaistavissa kielloilla ja rangaistuksilla. Jukka Kemppisen mukaan sanoihin sisältyvät tunnepaineet kuluvat käytössä (HS 26.10.92). Historian runsaat esimerkit osoittavat, että ihmisryhmä voi ottaa aluksi haukkumasanaksi tarkoitetun nimityksen omaan käyttöönsä ja olla siitä ylpeä. Ks. Jutsku, Mulatti, Nekrunsoma- li. JUTSKUNRYSSÄ Kaksi paska- kärpästä yhdellä iskulla. Ks. Jutsku. RYSSÄN... Yhdistelmäkirousten etuliitteenä poliittisesti provosoivaa ja konservatiiveja ärsyttävää maksalaatikkoa. Muista ruokakuponkisi. Varaa riittävästi aikaa jonotukseen. Vakuuta tuulilasinpyyhkimesi kuin ne olisivat Michael Jacksonin. RYSSÄN KYRPÄ Peniittinen sotakirosana. RYSSÄN MUNAT Ei hyvää sanottavaa. Tihkuu, tihkuu, mutta ei rysähdä. RYSSÄN PERKELE Akateeminen Karjala-Seura esitti pamfletissaan vuonna 1922, että paholaisen nimi karsittaisiin pois voimasanoistamme ja kirouksistamme, ja tilalle 263
pantakoon sana ryssä. Silloin 20- ja 30-luvuilla venäläisistä ei saanut sanoa hyvää sanaa, muuten pääsi maanpetturiksi. Koska ryssien eli slobojen vihaaminen on taas in, rys- sä-alkuiset kirosanatkin kokevat varmasti uuden nousun. RYSSÄN PIEKSUT Ryssä oli IVY:n sotilas, pieksut ovat lapikkaat. Mikä on lapikas? Se on alkujaan yksipohjainen ja koroton, nykyisin usein anturallinen ja mata- lakorkoinen nahkajalkine, jonka terässä on kauto ja ja kohoava, yleensä kiverä nokka ja jonka varsi on puolisääreen ulottuva, pauloilla tai nauhoilla sidottava, tai polven kieppeille ulottuva. Mutta mikä on IVY? Onko se nyt Venäjä vai onko se Kommari maa vai onko se Suuri Itä? En minä vaan tiedä. Ehkä siitäkin minun pitäisi järjestää kilpailu. RYTÖ Kirosanan lähettivät Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä. Pimeiden vo- kaaliensa ansiosta se hyväksytään kirokoplaan, tosin nihkeästi. Ei siinä, kyllä mansikastakin saa rankan kirosanan, kun ensin harventaa etu- hampaittensa pianonkoskettimia, sihauttaa konsonantit epämääräisen venäläisesti ja yrjöää loppuvokaali- röyhtäyksen kauluksille yhdistämällä kokonaisesitykseen yhteensopivan piemsäestyksen. Rytö on alamittainen kirosana, joka pitäisi heittää vielä hetkeksi lampeen kasvamaan. Pekka Räty se ei siis ole. Rytö on kaatunut puu, tuulenkaato, tai hakkuusta jäänyt järeä latvus. Se voi myös tarkoittaa ryteikköä. Voi puuparat. Onko tämä muuten masentava kirja? Kirosanan pitäisi aina olla merkitykseltään negatiivinen. RYÖKÄLE Kirjoitetaan ryökäle, mutta lausutaan myös forssalaisittain äällä: ryä- käle. Tiedetään, että entinen autokoulunopettaja, nykyinen vs. kulttuuritoimenjohtaja, ainainen verbaaliinko Pertti Munck käytti hanakasti ryäkälettä kielenkärjellään. Sittemmin hän on lakannut kiroilemasta sen enempää. Moni mies (ja harva nainen) voi kokea kohtalotoveruut- ta: kun avioituu lastentarhanopettajan kanssa, kiroilu kotona lakkaa radikaalisti. (Kaikkea on myös lautaselta maistettava). Pertti Munck omisti Ritva Vasta- mäelle runonsa Liekki, joka kuuluu näin: “Jään päällä elämän liekki / sammuuko tuli / sulaako jää / siitä alkaa kysymysten tulva”. Vastamäki on kokoomuslainen. Runo on lainattu runokokoelmasta Pariisista pohjoiseen (1986), jonka 13:nneksi numeroidun kappaleen onnellinen omistaja olen. RYÖNÄ Törkyä, roskaa ja rojua tarkoittavan kirosanan lähettivät Leena, Katru ja Saara Siilinjärveltä. RYÖTÄS Samat tyttökullat taas pahanteossa. Ryötäs voisi merkitä ryökälettä. RÄBÖDUCH Timo Surkan mielikuvituksen mukaan Llibben perheen Lapin-matkas- ta tuli perkeleellinen. Kaksi rengasta di pasahtanut heidän hurauttaes- saan Norjan vuonoilta Suomen puolelle. Virvelien vavat olivat jo alkumatkasta puhkoneet avomersun esiintaitettavan katon. Inarissa Mercedeksen moottori leikkasi kiinni. Llibben perhe poikkesi huoltoaseman baariin. Lapin miesten sytkärit syttyivät ja nousivat päiden päälle kuin rockkonsertissa. He hymisivät mantramaisesti “Rovaniemi buming, Rovaniemi buming”. 264
Llibbet jättivät baarin oman onnensa nojaan ja jäivät pihalle ihmettelemään. Joku oli puhkonut mersun renkaat. Etupenkillä odotti ihmis- uloste. Tällöin herra Lllbben väitetään huutaneen kirosanan, josta Lapin miehet väänsivät suussaan nyttemmin (Timo Surkan mukaan) niin tunnetun räbödlich-manauksen. Viimeistään nyt tätä kirosanaa on ruvettavakäyttämään. Se on tarpeeksi käsittämätön, jotta se voisi menes- tyäkin. Nyt kaikki päiväkotiapulaiset, ala-asteen opettajat ja kerho- ohjaajat pakottamaan lapsia muuhunkin kuin vain maistamaan lautaselta kaikkia hirveyksiä vähän. Räbödlich is here! RÄHMÄ Rähmä on kausikirosana, etenkin niille ihmisille, joilla on silmät päässä. Kiroilemiseen se käy, kun (ks.) Räkä alkaa tympiä. Painoon yleensä toisella tavulla. Rähmä on tulehdusten aiheuttama silmänerite, räämä, rääme, rääp- pä. Ilman sitä maailma näyttäisi aina niin puuduttavan samalta. On se hyvä, että joskus mukana on vähän sumeutta ja epätarkkuuttakin. Jatkuva liian terävä näkö häivyttää sisäisen näkökyvyn. Verbi rähmäillä tarkoittaa rämpiä, vetelehtiä. Rähmästäjä ei suinkaan ole rähmänrahastaja vaan vaivalloisesti rämpijä. Olla rähmällään on olla mahallaan tai kyynärpäiden ja polvien varassa. RÄKÄ Nenä valuu, huulet ovat rohtuneet dinosauruksia sitten, päätä jomottaa, on vilu. Räkä on joskus juoksevaa, joskus keltaista, aina tarpeetonta ja pelkkä riesa. Joku kuivaa kerta- käyttönessuja, toinen pesee kangas- liinat. Influenssa-aallot hyökyvät milloin Hong Kongista, milloin naapurin Urposta. Sairaslomakor- vaukset ovat suoraan verrannollisia räkän desilitramäärään. Räkä siellä, räkä täällä, ei se koskaan lopu. Ehtymätön alkuaine veden, viinan ja öljyn rinnalla. Siksi myös kirosanana tärkeä, sohjoinen ja kellanvihreä, erityisesti räkänenille. Räkä valtaa maan, eikä se ole aina pelkkää nuhaa. Se voi olla allergiaa. Allergiaa heinälle, kotieläimelle, pölylle, lisäveroille. Flunssan syynä on aina tartunta, ei esimerkiksi kastuminen tai vilu. Ja räkä lentää. Antti Penttisen mukaan räkä tar-
koittaa sotilasslangissa vanukasta. Sinikka Savanheimo on lähettänyt manauksen Voi ny räkä piikkilangalla. räppAnA Räppänä tarkoittaa savupirtin tai saunan seinässä tai katossa olevaa savuaukkoa, lakeista, joskus puhtaasti ikkunaa. Sanaa voidaan käyttää myös halventavassa mielessä pienestä, huonokuntoisesta, rähjäisestä olennosta tai esineestä rinnan räppä-sanan kanssa. Koska räppänä tuo mieleen myös sanan reppana (raasu, ressukka), manaus saattaa metsureiden mielestä olla aavistuksen liian hellyttävä te- räksenkarkaistuun käyttöön. Tohmajärven versio on Voi nyt räppänän riemu. Vrt. Rääppänä. RÄPYLÄ Vesittynyt ja ryvettynyt, mutta suih- kunraikas hyssärinpörähdys. Räpy- lä-Niirasen erikoinen. Taas tekee mieli veteen, sukeltelemaan avannosta toiseen ja nostelemaan uponneita kirkonkelloja. Räpylä-Niiranen tunnetaan savolaisen perinteen kult- tijätkänä, Iisalmen omana poikana, Porovedenkylän räpyläsormisena ja -varpaisena sorsajuippina. Kirkonkellojen nosto hajosi käsiin, kun ehdotonta hiljaisuutta vaativan työn pilasi heikkohermoisen naisen ään- nähtely. Mateiden kanssa piti olla hyvissä väleissä. Hukkuneen ei kannattanut heti heittää lusikkaa nurkkaan. Manaus Antti Kasvion ja kumppaneiden mieleen. RÄSTI Kulutusjuhlien krapulaa lievittävä kirosana, sopii kaikille, joilla on piirun verran liikaa laskuja rästissä. Kaikilla taitaa nykyään olla enemmän tai vähemmän rästejä, paitsi ehkä niillä, joilla ei de niihin enää edes varaa. Suomi oli taas ehtinyt tottua helppoon rahaan. Sitä sai tekemällä työtä, lainaamalla pankista ja mitään tekemättä yhteiskunnalta. Työt ovat nyt loppu. Pankit ovat konkurssi- kypsiä, korkeakorkoisia ja palvelumaksuillaan kiristäviä rupureliikke- jä. Eikä yhteiskunnaltakaan enää irtoa siinä määrin kuin ennen. Tämä tietysti rassaaeniten. Ylipaisunut sosiaaliturvamme on pyhä. Kun sitä yritetään pienentää, paska-ihalaiset pistävät hanttiin ja uhkailevat typerästi yleislakoilla niin että kymmenettuhannet pienyrittäjät kusevat housuihin. Jos kaikesta pitää säästää, silloin on myös säästettävä KAIKESTA. Ei auta helsinkiläis- päätoimittaja Marko Laitalankaan napina pitkään opiskelevien lukukausimaksua vastaan (Ylioppilaslehti 19.11.92). Jos hänestä raippavero uhkaa viimeisiäkin yhteiskunnallisen opiskelija-ajattelun rippeitä, hänen olisi syytä tarkistaa näkökulmansa. Mikä oikeastaan pitää dia ilmaista ja mikä? Tottakai kaikella on useammat puolensa. Mutta meillä onkin rästit. Ne pitää maksaa. Sana rästi on lainattu ruotsin sanasta rest, räst. Alkusana on latinan restare (jäädä jäljelle). Nämäkin lainat taitavat olla rästissä. Ks. Tratta. RÄÄHKÄ Kirosana, jonka merkityksissä on valinnanvaraa. Samaa saastaa kaikki. Räähkä on mitä oivallisin hengitysharjoitus tympäännyttäviin tilanteisiin. Se on ollut kirosanaksi tunnustettuna Savoja ja Pohjanmaita myöten. Nykysuomen sanakirjan mukaan 266
räähkällä on seuraavia merkityksiä: riena, riesa; pahojen voimien aikaansaama tauti tai vaiva, riena; riesa, vastus, harmi, kiusa; synti; haukkuma- ja sadattelusanana: saastainen, kurja olento, heittiö, ruoja, ryökäle, pahus; häijy, lkeä, huonokäytöksi- nen, hävytön. Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan räähkä on synti, taittuva tauti (kuten syyhy, trakoo- ma, märkivä ihottuma, visvaiset paiseet, influenssa, rutto), kiusa, vaiva, rivo, törkeä ja kelvoton ihminen. Räähkä on peräisin venäjän sanasta grehk (synti). Ks. Riähkä. RÄÄPPÄNÄ Sama kuin (ks.) Räppänä. Rääpäleitä halveksivien lakkipäisten metsäläisten kansanläheinen manaus ilman liiallista räjähdysherkkyyttä. Rääp- pänä tarkoittaa rähjystä, rääpälettä, rähjää. Pohjalainen hengenmies käytti 50-luvulla muotoa Voi rääp- pänä kumminkin. Kumminkin-loppulisätuntuu olevan kirosanoissa melkein yhtä yleinen kuin alkuun tuikatut ei-, älä- ja totta-liitteet. Voi-etuliite on tietysti omaa luokkaansa. RÄÄPPÄ Rääppä voi merkitä rääppänää tai sitten rähmää. RÄÄTIKKÄ Tämä kirosana on valittu onnittelu- kirosanaksi. Muodolla “Paljon rää- tikkää!” voidaan tarvittaessa korvata vanha “Onneksi dkoon” -lause. Suosittelen, että ostat Suuren Kirosanakirjan ystävällesi (tai mikä parempi) vihamiehellesi lahjaksi tai tuliaiseksi. Kirjoita etulehdelleomis- tuskirjoitus ja merkintä “Ks. Räätik- kä”, sillä kirjoitan nyt tervehdyksen puolestasi, jonka “uhrisi” tässä tulee lukemaan: Hyvä ystävä (tai vihamies). Saat tämän Suuren Kirosanakirjan lahjaksi ihmiseltä, joka on ehkä hieman myöhäsyntyisesti havahtunut ymmärtämään todellisen merkityksesi. Siitä voi pelkästään syyttää maamme viimeaikaista huonoa yleisurhei- lumenestystä, joka on johtanut ajatukseni harhaan ja näkemään monissa asioissa vain niiden synkät puolet. Kahvikin oli aamulla pahaa. Mutta kun tänään ajattelen sinua kaikella lämmöllä, aurinko tulee esiin pilvien takaa. Ja vaikka se valitettavasti paljastaa likaiset korvan taustat, se myös läpivalaisee sydänkam- mioni sisällön, joka on pelkkää hyväntahtoista pursotusta olemuksellesi. Mitä jos unohdettaisiin velat. (Se oli vitsi.) Olen aina pitänyt Sinua yhtenä niistä Suurihmisistä, joita ilman tämäkään maailmankaikkeus ei mitenkään pysyisi pystyssä. Itse asiassa olet aivan korvaamaton, kuin verovirkailija. Äläs silti nyt ylpisty. Pidä jalat maassa. Jatka samaa rataa kuin tähänkin asti. Kyllä se siitä. Jos minulla olisi hattu, nostaisin sen nyt sinun edessäsi (kuppi alaspäin - anna rahaa). (Sekin di vitsi!) Sinun kunniaksesi haluan nyt omistaa tästä kirjasta Sinulle aivan erityisen kirosananpa se on (kirjoita tyhjään kohtaan): Paljon räätikkää Sinulle! P.S. Räätikkä tarkdttaa lanttua. RÖKEMUS Rökemus on kokemus. Sanan syntytarina on niin omaperäinen, että se perustelee tämän uuden tulokkaan synnyn kirosanojen ihmeelliseen lanttumaahan. Kieliopillisesti rökemus on mahdoton, epäsana, se on äänteellisesti virheellinen etu- ja 267
takavokaaleineen, mutta nyt täyttä totta. Kaikki on helsinkiläisen copy- writerin Timo Suikan syytä. Hänen satunsa kulkee näin: “Eräänkin kerran poistuessani tehtaalta ja poimiessani maasta markan kolikon leijonankuvatuksen tilalla oli kaksipäinen kotka: olin joutunut eri aikalinjaan, jossa olinkin paskamainen psykiatri. Seuraavaan terapiaistuntoon saapunut potilas puri minua nenästä. Sen sijaan, että häntä olisi rangaistu, minut pidätettiin. Poliisin antaessa minun maistaa pamppuaan tunsin suolaisen maun suussani - ja taas olin eri ulottuvuudessa, nyt presidenttinä. Se oli outoa, sillä tosielämässä ja tosi- ajassa minun olisi pitänyt olla humalainen työmies, jonka vaimo oli juuri lähtenyt apinamaan kieltä mongertavan musulmaanin matkaan. Tuli siinä sitten vallankaappaus. Nyt jouduin astronautiksi tyhjiöön lillumaan ja toljottamaan typeränä kaukana mollottavaa maapalloa, joka sittemmin räjähti tuhannen pillun päreiksi. Ensin ajattelin, että ei se elämä tähän kaadu, mutta sitten sadattelin: Rökemus!” Käännä sivua. Tai ainakin katseesi tuohon viereen. Jos olet kiroilija- na ässä. 266
SAABLARI Saatana-johdannaisten sumplittu risotto. Minna Hapulin mukaan saab- lari on päässyt usean herrasmiehen suusta, kun ruotsalaisvalmisteinen auto on ohittanut 150 kilometrin tuntinopeudella. Samaisella vauhdilla kura on läjähtänyt herrasmiehen tuulilasiin (ja Lasol on loppu). Tai sitten saabistiohittajan savuke on lennähtänyt herrasmiehen tupeeseen. Siinä tulee keinotekoisemmallekin gentlemannille kovasti ärtynyt olo, jolloin helpottavinta lienee päräyt- tää tuplamanaus saamarin saablari. Erityisen tärkeätä tässä tuplamanauk- sessa on etusanan kova pee. Ker- keästi tunnelman tavoittavat myös kovalla peellä alkavat etusanat. Muiden autotehtaiden miettiessä päänsä puhki uusia malleja ja ällistyttäviä korimuotoiluja Saabin pojat pysyvät luottavaisesti kerran hyväksi koetussa imagossaan. Pienpaine- turboinen Saab 9000 CSE 2,OS maksaa 224 900 markkaa. Aamulehti (5.9.1992) kertoo tamperelaisten pikku-ilmoituksissa muutamien käytettyjen Saabien hintatason: Saab 99 GL -77, hyvä, siisti, hinta 3.300,-. Saab 900 -83 4- ov., 5-vaiht. -84, 22.500,-. Hieno Saab900i-85, met. hopea, stereot, 2 renk. hyvä yksilö, h. 36.000,-. SAAPLARI Suomalaisuutta kannattaville. SAAKELI Vanha tekijä kirosanojen kakkosluokassa. Kelvollista käyttökamaa. Kun äiti kielsi pienestä pitäen pitämästä haarukkaa nyrkissä, röyhtäi- lemästä ja kulkemasta ilman pipoa ulkona, aikuisena saa tehdä mitä tahansa, yleensä korkojen kera (sillä tyhmyydestä maksetaan, ja hyvin maksetaankin, oli devalvaatio mikä tahansa). Kun toinen murroskausi alkaa siinä neljänkympin tietämissä, saa-verbi on etuoikeus. Täten saa- etutavu on johdonmukainen kirosanan alku. SAAKELE Saakelin vokaalin- säästöversio. Sosiaaliluukulle vaan. Mitä siinä vielä...? SAAKETTI Saakelin ja Helvetin ristisiitos. Dynaaminen kuin raketti. Suhina-Sannat irvistävät varauksettomasti, sillä hampaat on ripoteltu matkan varteen jo aikoja sitten. Saaketin kyytiin voi liftata vaikka piispa, kunhan muistaa jättää partansa ajamatta. Huolimatta suurpiirteisyydestään saaketti on krominkiiltävä amerikanrauta tai jäänvalkoinen muskelivene, joka polttaa asvalttia tai laineita aina startatessaan. Viimeinenkin mies tuntee saaneensa lopulta elämänsä kyydin. 269
SAAKURI Tunnettu kirosana, heti B-luokkaa. Saatanan poikapdvea. Pidä tuolista kiinni: saakuri on itsekuriltaan ja sallivuudeltaan esimerkillinen käy- rätorvipasuuna, arvoasteikoltaan kokonaan maksettu fagottisymhaali. Se ei musisoi City-käytävän nurkassa, vaan yhtä lailla digitaalisten pelien maailmankaikkeudessa kuin arkielämän tulitikkuaskissa. Se on luotettavasti toimiva, akkukäyttöi- nen ja valitettavasti nintendo-niskaa rasittava pikkuosteri, jota on pidettävä yhtenä kuuliaisimmista lainan- takaajistaleikkisieluisen varaelämäs- sä. Saakurilla ei voi ylittää nopeusrajoituksia, mutta sen nelivetoisuus pitää tiellä ja tasoittaa urat. Saakuri on kaikkinaisissa peleissä tulevien vastusten ruhtinas. SAAKURA Viron kurat tarkoittaa perkelettä, uralilainen kuras tarkoittaa veistä. SAAKUTA Normaali kuta-päätteinen pääkiro- sanajohdos, lievähköjä tuhdintama- ton peruskelmi. Venäjän hunajalei- pää tarkoittava sana on kut’a, mutta sillä ei välttämättä ole kiroiluperin- teem me kannalta mitään merkitystä. Vrt. Helkuta. Kepeällä, sulokkaan huokaavalla aksentilla saakutalla pääsee kiinni erilaiseen hunajaleipään, 9700-viih- delinjoihin. Esimerkiksi 24-vuotias Annika on syötävän hyvää: kiertopalkinnoista halutuin. Varattu viihdyttämään. Tumma ja vimmainen. Haluttavat huulet. Maista namiani. Sen sijaan 47-vuotias Britt on kypsä ja uhkea: kaikilla mausteilla. Nautinnon kilparadalla. Taukojumppa. Viimeinen pisara. Pane paremmaksi. 7,90/min+ppm. SAAKUTARALLAA Laulavai- nen kirosanapehmis. SAAKUTTI Epätekndoginen, käyttöedullinen ja ulokkeistaan huolellisesti kairattu kirosana pikkumunauksiin. Tyypillisiä saatanan johdoksia. Saakutti on perinyt Finnkinon tdmitusjohtajan Jukka Mäkelän selkärangattomuu- den, Suomen Pankin pääjohtajan Sirkka Hämäläinen tosikkomaisuuden ja näyttelijätär Satu Silvon näyttämöllisen epilepsian. Kun tehdään kermavaahtoa, vatkaus on osattava lopettaa oikealla hetkellä, muuten lopputulokseksi tulee voita. Saaku- tinkäyttö vaatiikin ehdotonta tyyli- ja tilannetajua. Pienikin lipsahdus on peruuttamattomasti anteeksiantamaton. S AA KUTI Laiskan miehen saakutti. SAAKUTIRALLAA Musikaalisen saakuti. SAAMARI Yksi kakkosluokan tärkeistä kirosanoista, kuuluu hitto-seuraan. Sopii elokuvakäännöksiin, nuorisoro- maaneihin, sarjakuviin. Ei kuitenkaan aiheuta pääotsikolta iltapäivälehtien mainoslööpeissä. Paitsi kun Mari saa, kun ei ole ennen saanut. Veijo Meren mukaan saamari on ehkä lyhennys sanoista Santta Maria (Pyhä Maria). Mari on siis ollut jo pitkään kuivilla, kaiketi alusta asti. Sitä se kiroilua paheksuva kaksinaismoraalikin tarkdttaa: synnyttää saa, mutta ilman spermaa. Tämä on saamari- sanan sanoma suuren urheilukansam- me voipuneille hidastajille ja ilonpilaajille, jotka eivät siedä olympiakultaa ilman kristillistä uskoa. Onneksi Marjo Matikainenkin ymmärsi aikoinaan perkelöidä havua suk- siensa alle, ja jopas luisto parani. Yhtä paljon taistelumielelle ja voitontahdolle merkitsi voimasana kuin luonnontilainen mäntysuopa. Saa270
mari on oikea alku samalle valmiiksi seppelöidylle tielle. Sen lempeys, sen viisaus huokuvat itsevarmuutta, jolla lopulta korjataan potti. Hitaammin, mutta vaimasti. Myös kapteeni Haddock on käyttänyt tätä sanaa. Saamari soikoon soi risuparran läpi. SAAMETO Kirosanan lähetti Aimo Hokkanen Tahkomäeltä. Saa- melaisuus liippaa jo läheltä. SAAPAS Kirosana, joka herättää lähinnä sääliä. Saappaan heittokilpailujen luvatussa maassa heitetään myös heijaa, kun pelihuumori ei toimi. Saappaan- kiroajat liikkuvat uskottavuuden reunaviivoilla. Heille buuaus on jo irtoamassa vääräleukaisten leukapielistä. Pallo on tosin vielä pelissä mukana, kun se on edes osittain kalkilla. Mutta mitä tekee kiroilija? Empii, hakee tukevaa katsetta, varoo. Kunnes hän kuitenkin heittää sen saappaan. Yleisö uskoo, että suomalainen on sittenkin tosissaan. Hänelle ei naureta, hänelle taputetaan. Ja häntä kannustetaan, mutta vain seuraavaan epäonnistumiseen asti. Hyvä sekin vähä. Suomalainen vaatii paljon, mutta ei kestäkään häpeää. Mitä kaikkea saappaisiin onkaan piilotettu? SAAPURA Kirosana, jota kilttikin ihminen saa käyttää. Myös saa Pura, Martti. SAALIS Jollain tavalla epäilykset herättävä kirosanasaalis Kauhajoelta. Puukkoa selkään. SAASTA Teknisten, luonnottomien ja epävarmojen ihmisten viikottainen lotto- kuponki yleisön hyväksyntään. Yksi tapa suoltaa paskasadatusta, eikä ollenkaan täydellinen. Jokin keinotekoisuus ja seurakuntamaisuus siihen on jämähtänyt. Usein on niin, että kirosanan mielikuva-arvo riippuu siitä, minkälaiset ihmiset ovat kyseistä manausta käyttäneet. Kirosana arvottuu käyttäjänsä mukaan. Jos Aija Koriseva puhisisi saastaa, hänen ihailijansa rankkaisivat saastan äkkiä huippuhippujen joukkoon. Mutta eihän Aija. Esikuvat luovat parhaat kirosanat. Ks. varmuuden vuoksi Paska. SAASTALA Paikka, jossa saastat ovat henkikiijoilla. SAASTANA Saastaa saatanan hampaanväleissä. Toivo Järventausta (Mouhijärven Salmin kylästä) on mennyt tokaisemaan: “Mikä saastana sua nyp pännii, kunnes ihmisiks olla osaa?” SÄÄSTÄNEN Sukunimisaastaa. Kapteeni Haddockin manaus hänen palatessaan kotiin, kun vakuutushep- Saalis
pu Lampionin pojan pallo osui häntä päähän (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). SAATANA Kkokirokirokirokirokirosana. Kovaa valuuttaa. Kovempi kuin Albert Einstein, Carl Lewis ja Garri Kaspa- rov yhteensä. Ikinuori muinaisreliik- ki. Paha kuin musta aukko. Urho Kekkosen ja saatanan tunareiden Marlboro, Lapin Kulta ja Oululaisen jälkiuunileipä. Yksi viidestä pääkirosanasta Jumalaudan, Helvetin, Vitun ja Perkeleen rinnalla. Jotkut rankkaavat korkeimmalle. Saatana on Jumalan päävastustaja ja - vihollinen. Valppaus vastaan nynnyys. Taukotilannetta ei tiedetä, kai se on aika tasan. Perkeleen lailla Saatana on sisun symboli. Jostain syystä sisu linkittyy tänä päivänä häpeän pelkoon. Koivu on kasvanut kieroon. Puhdas sisu ei pelkää tappiota, eikä tappiota tule, jos sitä ei pdkääkään. Mutta jos sisua käytetään välineenä häpeän eliminoimiseksi, ollaan väärillä jäljillä. Pitää olla taikkana alitajuisista motiiveista. Ihminen pettää itseään helpommin kuin itse tajuaa. Helpot ajat ovat olleet osasyynä selkärangan pehmenemiseen. Nykypolvet ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi. Rappio johtaa tuhoon. Kuten historian toistuvuus todistaa, mammanpoikien ja lellikkien tyhmyydestä sakotetaan yleensä maailmansodalla. Suurin osa kirosanoista perustuu erikielisiin paholaisen eli saatanan nimityksiin. Monissa uskonnoissa paholaista pidetään pahuuden edustajana ja henkilöitymänä. Kyse on sellaisesta perinjuurisesta pahuudesta, jota ei voi selittää pelkästään ihmislähtöiseksi. Paholainen tunnetaan jo Babylonian sekä muinaisen Persian ja Egyptin uskonnoissa. Vanhan testamentin vanhoissa kirjoissa siitä on vähän mainintoja. Syndinlankeemuskeitomuksen käärme on käsitetty paholaisen ruumiillistumaksi, samoin Saulin (1. Sam.) ja Ahabin (1. Kun.) historiassa mainitut pahathenget. Saatana oli Raamatun mukaan langenneiden enkeleiden päämies, toiselta nimeltään Beliar eli Beelsebub. Ks. Belsebuu- bi. Oli se Saatana aika jeppe, osasi vaihtaa kasvoja kuin Piikka-Pekka Petelius. Eikä silti ollut tosikko kuin Vesa Karonen. Ja älyäkin riitti kuin Emo Paasilinnalla. Veijo Meri kertoo saatanan olevan peräisin vanhasta ruotsista (sat- han, satan, satanas), jonka nykykielessä sana satan lausutaan saattan. Saksasta löytyy Satan, murteista satanas. Anglosaksien sana oli satan, gooteilla satana, satanas. Germaanit vohkivat sanan latinasta (satanas), latinaan sana vohkittiin kreikasta (satan, satanas). Alkusana on heprean satan (vastustaja, vihollinen, myöhemmin pahan enkeli), joka on johdettu verbistä satän (ajaa takaa, vaania, väijyä, asettaa ansoja, vainota). Se esiintyi Raamatussa Jobin kiijassa. Sen ammattina oli toimia yleisenä syyttäjänä Jumalan tuomioistuimen edessä. Qumranin teksteissä hän oli Belial (pimeyden enkeli), joka kukistetaan lopun aikana. Kun keihäänheittäjä Seppo Rä- dyltäkysyttiinkesäkuussa 1992, mitä mieltä hän on oopperasta, hän vastasi: Hyi saatana. Kun espoolainen Jarmo Kuisma pelasi jalkapalloa, hän huusi jouk- kuetovelilleen Analle: Saat, Ana! Kun Kirsti-täti oli nuori, eikä Helsingissäkään kukaan vielä kiroil- 272
Saatana 273
lut, hän törmäsi sota-aikana työpal- velussa heinäpellon vetäjään, joka kiroili kuin runoilija. Risto koettdi seipäällä olevia heiniä ja manasi: Saatanan heinät / kun on märkiä jumalauta/johan on perin piru. Kirsti- täd on sitä mieltä, että jos sanoo kirosanan kerran kymmenessä vuo- dessä niin jopa on kova teho. Jos haluaisit jo siirtyä lievempien voimasanojen käyttäjäksi tai päästä kiroilusta kokonaan eroon, tutustu uuden kirosanan nikennuskurssiin, jossa opit korvaamaan törkeänkin kirosanan miedompaan, parhaassa (surkeimmassa) tapauksessa jopa epäkirosanaan. Se alkaa kohdasta Lahna. SAATANAN SAMA Ei ollenkaan samantekevä saatanan epämuodostuma. SONNISAATANA Tosi jörmy manan. Ks. Sonni. Ks. Viddusaadana. SAATA-PERKE-KYRPÄ Kolmen pikakopla. Rytmistä kilpa- kiroilua, lajina nauha. Saatana ja perkele on alistettu kaksitavuisiksi trimmaavan pikakeulauksen vuoksi. Tässä taas nähdään, mikä maailmassa määrää asioita. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta. Mikään valio tämä yhdyskirosana ei tietenkään ole, koiranäyttelyssä se ei pärjäisi alkuunkaan. Mutta tempo vaikuttaa ihanteellisen rytmikkäältä. Tämän päivän kiireiselle ihmiselle - kiire tuntuu vain lisääntyvän, mitä vähemmän meillä riittää töitä - saa- ta-perke-kyrpä sopii mainiosti. Tässä on sinulle kolme kirosanaa kahden hinnalla. Katariina Haukirauman Ruotsista lähettämä pidempi muoto kuuluu: Saata-perke-kyrpä-musta-hepo-va- liaano. Joskus kiroilussa on pituus tärkeintä. Varsinkin Karjalassa tavataan sommitella kolmen, jopa neljän alatyylisen ilmauksen kirokokoon- panoja. SAATAN Vahtolaisen Eino Hakalan lähettämä sievistetty muoto saatanasta. Maultaan se on aavistuksen kuiva, vähävaahtoinen jajopakoppava. Niin ikään sen puoliintumisaika lähipiirissä on melko nopea; kaverit kyllästyvät. Piilomerkitykseltään se on sopiva erityisesti kaikkien Arien vaimoille ja tyttöystäville. Myös haitarinsoittoa harrastavat eläkkeelle vetäytyneet pankinjohtajat osaavat saatarin luo. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön määräyksestä (asetus 10/92) saa- tari on myönnetty Masa Yardsin isokenkäisen Martin Saarikankaan virkamanauskäyttöön. Epävirallises- tihan hän käyttää ilman muuta per- kele-tasoisia loitsuja. SAATAVANA JUNALAU- TOJA PERKJÄRVELTÄ Tällä saatana-jumalauta-perkele- eufemismilla on monta versiota, monta sanajärjestystä. Kaikilla on kuitenkin sama tarkoitus: välttyä saamasta remmiä isiltä. Yksi monista varianteista on myös Saatavana junalautoja Penkereen asemalla. Lausesadatuksilla on miellyttävä tapaa elää ja luikertaa kuin käärmeellä, joka ei pysy korissa. Niiden personointi on sangen helppoa. Voit sanoa: minä keksin tämän ensin! Ks. Junalautoja saatavana Perkkiön asemalta. SAATERI Saatarin velipuoli, yhtä himmeä ja kesy. Nuoruuden silmänräpäyksen surullinen kuva. Teuvo Pakkala ei ole pekkaa pahempi saaterinkäyttä- 274
jä kunnioitettujen kiijallisuusvilje- lijöiden joukossa. Tämäntyyppiset eufemismit elävät ja muhivat kansankielen soppapadassa aina. Niin kauan kuin on ollut huumoria, kaksimielisyyttä ja ironiaa, niin kauan on käytetty kirosanoina erilaisia väännöksiä, jotka tulevat ja menevät. Jo kivikauden jätkällä oli trendi- kirosanansa, oma väyrysensä, jota manaamalla oma tuska helpottui. SAATERVELBERI Helsinkiläisen koulupojan viitisentoista vuotta sitten luoma uudislriro- sana kanssaihmisiä kummastuttamaan. Loputtomiin kestävä tiimmi. Tee muistikoe: hoe sanaa kaksikymmentä kertaa ja kokeile tunnin kuluttua vaikutuksia. Sana voi hyvinkin jäädä kummittelemaan mieleesi päiväkausiksi kuin pirulainen mantra. Ks. myös Peijentele. SAATTANS PERKKEL Hurrinkielen aksentilla saa joskus ihmeitä aikaan. Kiroilumaaottelun Ruotsia vastaan voittaisimme mennen tullen. Käytä manauksessa niin paljon ivaa kuin pystyt. Se tekee kumman hyvää. Ks. Pjärkkele. Ulla Hovi on selvittänyt, ettäLars- Gunnar Anderssonin mukaan ihmiset eivät kiroile samalla lailla kuin ennen. Esimeikiksi keskiajalla yleisiä ruotsalaisia manauksiaolivat Gud ja Kristus, kunnes uskonpuhdistuksen jälkeen yleistyivät Satan ja Hel- vete. Vähemmän yleisiä sadatuksia oli luultavasti yhtä paljon kuin nykyään. Ulla-Maija Kulosen mukaan tavallisimmat ja karkeimmat suomalaiset voimasanat on saatu kristinuskon piiristä. Mutta moni yhä jokapäiväisessä käytössä oleva kirosanamme on varmasti ollut tunnettu jo ennen ensimmäisiä ristiretkiä ja kristinuskon prätkäjätkämäi- siä lähetyssaarnaajia. Joillakin ala- tyylisyyksillä on ikää vuosituhansia. Kiroilun yhteydessä ei siis voida puhua mistään kielen uudisilmiöstä, Ulla Hovi näkee. Sanojen merkitykset tietysti ehtivät muuttua paljon. On selvää, että nyt kirosanoina pitä- mämme ilmaukset eivät tulevien sukupolvien mielestä ole mitään. Ja päinvastoin, nykyisin suhteellisen neutraaleilta tuntuvat sanat voivat tulevien kielenkäyttäjien tajunnassa kuulostaa erittäin törkeiltä. SAATUNA Hei! Huhuu! Tännepäin! Terve, mitä kuuluu? Näin kun silmäsi harhailivat ristiin rastiin selatessasi tätä Suurta Kirosanakirjaa. Vilkaisepas tätä manausta. Saatuna on näitä moninaisia saatana-johdannaisia, eräänlaisia sadatusmaisia banaani- potkuja, joita valmistetaan pitkän tuotekehittelyn tuloksena huolellisella ammattitaidolla. Olisiko siitä mihinkään? Oletko miettimässä ki- rosananvaihtoa? Alkaako vanha manauksesi jo pahasti rapistua? Onko perskatistasi pudonnut pellinpalasia, eikä vaihto-osia enää tunnu löytyvän? Nyt olisi tarjolla saatunaa päivän erikoistarjoushintaan. Järjestetäänkö koeajo? Ilmaiseksi saatuna saatunaakin kannattaa käyttää. Jos siirryt saatunaan tämän kuun loppuun mennessä, saat kaupanpäällisiksi Heikuran ja Jumprahuitin. SAATUNI Tunnin pituinen mantra. Ei kelpaa valuutaksi edes Pirun portilla. SAIVARI Saivartelijan sukupuoliyhteydessä tarttunut, kaukaa haettu saatana. Sinikka Savanheimo on lähettänyt version Voi ny täin saivari. Ari- päätteisyytensä vuoksi manaus hin- kuaa Saamarin hallitsemaan arvos275
tettuun kiroblokkiin. Kaikki on sinusta kiinni. Saivari-aiheesta enemmän hakusanassa Satiainen. Ulla Hovin mukaan kielitutkimuksen lähtökohtana on totuus, ettei kieli itse arvota sanojaan. Kieli on neutraalia, mutta eivät siis välttämättä sen synnyttämät mielikuvat. Peitti Hemänus jakaa sanat kahteen osastoon, joilla on kuvaileva (denotatii- vinen) tai midlemerkitys (konnota- tiivinen). Miellemerkitykset ovat kieliyhteisöissä yleensä melko yhdenmukaiset. Myös Osmo A. Wiio jakaa sanojen merkityksen varsinaiseen ja sivumerkitykseen. Varsinainen merkitys löytyy esimerkiksi sanakirjasta. Sivumerkitys taas viittaa sanan ylimääräiseen, usein tunneperäiseen merkitykseen. Koska kirosanat voidaan lukea näihin kon- notatiivisiin eli si vumerkityksellisiin sanoihin, niiden sana-arvo on mieletön, tuplasti parempi. Siksi myös Suuri Kirosanakirja perustuu kaksimielisyyteen. Useimmat kirosanat ovat siviilissä tavallisia, harmaita, työssäkäyviä sanoja, joilla on kotona vaimo, lapset ja kotieläin (yleensä vaimon salainen rakastaja), ja jotka viikonloppuisin ryyppäävät päänsä täyteen ja sammuvat vessaan. Mutta kun vaaran uhatessa on aika käydä kaapilla pukemassa batman-puku ylle, tilanne muuttuu. Lepsusta möhiksestä on kuoriutunut atleetti supersankari, joka pelastaa kokonaisia suurvaltioi- ta uhkaavilta katastrofeilta unohtamatta Emulia-tädin keinoturkkista kissaa puunoksalta. Tämän myös Suuri Kirosanakirja haluaa tuoda esiin. Suuri Kirosanakirja rakastaa jokaista kirosanaansa kuin ainokaistaan. Maailma pyörii tällä totuudella. Mikään ei lopultakaan muutu. Ikuinen aaltoliike tuudittaa meidät ylihuomennakin levolliseen uneen. TPS voittaa mestaruuden. Jörn Donnerin ryhti säilyy. Ja Raimo Sailas kulkee paperi kädessään. SAKRAMENTTO Sakramentto on saatanan ja sakramentin mielikuvituksellinen yhdistelmä, meksikolaisvahvistus jääkiekkojoukkueessa, sadattelumenun pi- parmintto. Sakramentti on kirkon eräiden pyhien toimitusten nimitys. Protestantit tunnustavat sakramenteiksi vain kasteen ja ehtoollisen, katolisilla niitä on seitsemän. Sana on peräisin ruotsista (sakrament), johon se on tullut latinan sanasta sac- ramentum (velvoitus, virkavala, varsinaisesti sotilasvala, kirkon kielessä mysteeri eli sakramentti). Latinan sacrum oli pyhä esine, uhri, jumalanpalvelus, salaiset menot, pyhyys, mysteeriot. SAKRAMENSKATTU Lievä, vanha voimasana, joka on päässyt Nykysuomen sanakirjaan asti (osa 3, s. 24). Se on johdettu sakramentti- sanasta kuten (ks.) Sappermentti. SAKKARHNI Sirosana. Sokeria bensan sekaan. Hammaslääkäreiden suurin ystävä ja kätyri. SAKSEENI Heimo Aaltonen kertoi pikkupojista, joita niin vanhemmat kuin opettajat eivät toistuvista kielloista huolimatta saaneet lopettamaan kiroilua. Eräs mies keksi keinon. Aina pojat nähdessään hän sanoi heille, että he saavat kirota niin paljon kuin haluavat, kunhan eivät vahingossakaan sano Voi sakseeni sentään. Siitäkös vesselit riemastuivat. Luonnollisesti he ottivat uuden manauksen heti käyttöönsä, aluksi aina kun tyyppi tuli hokemaan heille varoitusta, ja lopulta muutenkin, niin että 276
se syijäytti kokonaan karkean kiroilemisen. Vanhemmat olivat tietysti tyytyväisiä. Valitettavasti tuo sakseeni on niin mainio manaus, että se ehdottomasti yleistyköön suuren kansan suuhun. Sehän on sisällöltään pistävä, jopa leikkaava, eikä sen kanssa parane leikitellä. Ks. Haaro/Haaraviikset ja vinkkelisakset. Pienille lapsille muodostukoon opettavaiseksi iltasaduksi tarina migreenipotilaasta, jonka leikkauksen yhteydessä aivokirurgi unohti kallon sisään sakset. Jopa rupesi miehellä järki lakkaamaan. SAMPERI Seuraavaksi esittelyvuorossa ovat Samperi-kerhon jäsenet Samperi, Sam petti, Sampura & Co. Samperi on pesunkestävä saata- nallistuma, suosittu ja lahjomaton. Seon itseoikeutetusti porukan pomo. Koska sen käyttäjäkuntaan voidaan lukea hyvin erilaiset ihmiset, sen viskositeettikyky on huima. Kun on kerran joutunut samperin pauloihin, siitä ei enää hevin pääse eroon; se on kuin kiusallinen tahra ykköspaidas- sa. Niin ikään samperin käyttövalmius on sopivan pitkä, joten sille ei käy kuin muille paristoille, kun Duracell vielä jaksaa. Samin tarina, osa 1. Hämeenlinnalaisten neitosten Maijan, Virpin ja Kaisan mukaan kaukaisessa Skotlannissa asui 1500-luvulla upporikas lordi Brandstone. Omaisuutensa hän oli perinyt isoisältään, joka oli alta aikayksikön heittänyt veivinsä viskipullo kädessään. Kylän asukkaat luulivat saaneensa suvuttoman lordin perinnön itselleen. Mutta heti hautajaisten jälkeen kylään ilmestyi pikkuserkun-serkku Sam kerätäkseen koko tuplajättipotin. Kylällä petyttiin pahan kerran, Sam pelikin kaiken. Vielä nykyään, kun jokin homma menee pieleen, kuulee ihmisten sanovan samperi. SAMPETTI Petetyn manaus. Väärinymmärrettyjen nerojen unilelu. Nykyään lähes jokainen suomalainen voi tuntea itsensä petetyksi asiassa jos toisessa. Joskus vika on asennoitumisessa. Moneen huonosti menevään asiaankin voi suhtautua positiivisesti. Huumori auttaa. Samin tarina, osa 2. Olisi sula mahdottomuus, että muka teko- edkun teknotaiteilija Sam Inkinen olisi jotain pettänyt. Hän on itse tehnyt kaiken työn omansa eteen, ja vähän muidenkin puolesta kaupan päälle. Hänen sanansa on miehen mittainen, tai ainakin kengännumeron (ä la Goljat, Kyklooppi). Jos hän jotain 277
erehtyy sanomaan - eikä sellaisia hetkiä paljon ole, jolloin hän ei jättäisi suutaan aukomatta - hän puhuu pelkästään totta, vain välttämättömän ja aina eksaktin. Kirjoittaes- saan hän saattaa yltää huippuviree- seen, jossa tähdenkirkkaat ajatukset tuntuvat välillä sokaisseen tekijänkin. Mutta ajatukset ovat ehdottomasti ja ilman epäilyksen häivää hänen omiaan. Sampetti Inkinen (s. 1970) on harvinainen esimerkki siitä, miten nopea ajattelu (mutta tuskin ymmärtämisen kustannuksella) on mitä harvinaisinta maassamme. Vastoin mediajulkisuutta hänen sydämensä on paikallaan. Itseään raavaana miehenä pitävän Jyrki Lehtolan mielestä Sam Inkinen on erinomaisen hellyttävä perusnuori. (Ks. Tylsyys.) Vaikka tämä LittleUncle Sam pitää itseään buddhalaisena hyper- ajan suihkuturbiinina ja hyvien vihojen sfääreissä matkaavana olavi- paavolaisena, hänellä olisi Suomen Bill Clintonina edessään erinomainen poliitikon ura; en tunne ketään, joka kättelisi enemmän kuin hän. Hänen oikea nimensä on Samppa Juhani Inkinen. Hän on kotoisin Hollolasta. Lappeenranta kuuluu jo edelliseen inkarnaatioon. Pojanklo- pin kengännumero on sama kuin Hessu Hopon. SAMPURA Eripuraa on usein sekä ennen että jälkeen kiroilun. Toisinaan kiroilu heittää lisää vettä kiukaalle. Missä kulkee kiroilemisen oikeutuksen raja? Kuinka vihainen pitää olla, että saa kiroilla, vaikka John Vikström olisi läsnä? Miten punnitaan kirosanojen arvo kriisitilanteissa? Mikä on syyn ja seurauksen lain vaikutus? Näitä kaikkia kysymyksiä miettiessä kannattaa purkaa enimmät turhaumat sampuralla. Erityisesti kateellisten ja nuikkakuntaisten kuvataiteilijoiden suosima manaus, ainakin tästä lähtien. Se on kirogurun langettama noottikäsky. Samin tarina, osa 3. Akateemikko Sam (Samuel) Vanni, alkujaan Bes- prosvanni, syntyi vuonna 1908 Viipurissa ja tuli maamme konkietisti- sen taiteen johtavaksi käddnimeksi. Hänen idolejaan olivat Henri Marisse ja Wassily Kandinsky. Vuonna 1956 hän meni taiteilijakavereitten- sa kanssa perustamaan Prisma-ryh- män sen jälkeen, kun hän oli siirtynyt lopullisesti kaksiulotteisuuteen. Hän oli Suomen Akatemian jäsen 1964-78. Luultavasti hän maalasi joskus oikeitakin tauluja. Hän kuoli tiistaina 20.10.92. Ks. Husin hasin. SAMSKATTI Heppoisempi sam-variantti. Samin kissasta ei de kysymys, nyt loppui saivartelu. Samskatti on verotuskysymys. Sillä halutaan verottaa pieni- pipoisia ja suurikenkäisiä pois tästä maasta, jotta tavallisilla miehillä ja naisilla olisi vapaampi elää. Hannu Karpoa tarvitaan, tietysti, mutta tarvitaanko hienoperseitä? Hienoper- seet maiskuttavat suutaan kaikessa ylimielisyydessään ja välttävät tulemasta sekoitetuksi Hannu Karpoon. Mitä korkeampi koulutus, sen varmempi on halu ottaa etäisyyttä rahvaaseen. Naurettavaa! Ja kuitenkin valta on muka kansan käsissä. Jy- mäytetäänkö äänestäjiä? Onko kansa sittenkin vain vaalikaijaa, ja onko poliitikko tai isopomo se paimen, joka johdattaa harhaan? Samskattia tarvitaan. Tuntuu, että tästä ei mitään tule. Tarvitaan vähintään sota, jotta isoihin herroihin saataisiin taas vähän lujuutta ja suoraryhtisyyttä. Nilviäiset ammutaan alas ensimmäiseksi. Hienoperseet, teidät on mer278
kitty! SAMSKUTTI Edelleen samaa pataa. Vivahde-eroja. Kaikkiruokaiselle yksi ruokalaji lisää. SANKKERI Tankkimainen rugby-kirosana. Sukupuolitautien käyttö manailussa osoittaa henkisen kehityksen toista potenssia: sukuelimistä seksitauteihin on psyykkisesti huomattavasti pitempi matka kuin fyysisesti. Huolimatta sankkerin vähäisestä tunnettuudesta tämä syöpyvä veneerinen haavauma on kirosanana yllättävän pelottava sadattelun viljelyalue. Sankkeri on epidemologisesd vain trooppisten ja subtrooppisten alueiden seksitauti. Parannukseen käyvät tatuoitujen poppamiesten lohikäär- meenkynsiesanssien lisäksi eräät antibiootit ja sulfonamidit. Pehmeä sankkeri rajoittuu sukudimiin yhden tai useamman kivuliaan haavan bakterisoimana. Neekerisankkerin aiheuttaman nivustaipeiden ja lantion alueen imurauhastulehduksen seurauksena voi olla vakava kudos- tuho. Taudin syntipukki on Gamy- dia-sukuun kuuluva bakteeri. SANONKO MINÄ Uhitteleva, yleensä objektiton kiio- lause. Tuntuu kuin sanoma olisi jäänyt puolitiehen, isku d ole mennyt perille, ehkäisykeinona on käytetty viime tipassa ulos vetoa. Parhaiten sanonko minä toimiikin täyden yhteisymmärryksen valtapiirissä, kun kaikki on muutenkin läpinäkyvää ja epäuskottavaa. Manaus on erilaisten luottamusmiesten kaukaa kiertämää rihkamaa, jolla ei tosipaikan tullen pyyhitä edes pyllyä. Mutta kaikki on sallittua, kun ongelmakohdat ovat hyvin perustdtuja. Ki- roilija voi todella toteuttaa lupauksensa ja sanoa jotain. Ikuisten hiirien viimeisenä repeämänä ja yllätysvetona sanonko minä saa oikealla äänenpainolla seurueen kuin seurueen kyllä hiljaiseksi. SANSKULOTTI Jyrkkä vallankumouksellinen manaus. Tulee hetkiä, jolloin mies vihaa vaimoaan yli kaiken ja päinvastoin. Pahempaan on menty, kun iso- viha tapahtuu eri aikaan. Silloin syttyy kipinä. Kuka ei harkitsisi vallankumousta? Neuvojat kehottavat harkitsemaan vielä. Aviopuolisolle se tarkoittaa vuotta. Mutta poliitikkokin miettii vain yön yli. Samoin liikemies. Onko tarkoitus siis vain löytää yksipuolinen kompromissi? Kaiken se kestää, kaiken se kärsii... Sietokyky ei ole sitä, että jaksaa myötäkäymisiä. Historian typistyttyä tämä sukupolvi ei enää kestä yli tunnin tai yli tonnin vastoinkäymisiä. Ranskan vallankumouksen aikaiset pitkähousuiset kansanmiehet olivat sanskulotteja. Loput olivat todennäköisesti kaskelotteja. SANTANEN Saatana-sukuinen sukunimikirosana. Voi nyt santasen sontanen, isäntä totesi sontakuorman päältä (lähde: Sinikka Savanheimo). Hyvin huollettuna Santanen toimii luotettavana kirosanana liukkaallakin kielikelil- lä. Sen käyttöaste laskee paradoksaalisesti etelänmatkoilla perikansallisten perkdeiden ja vittujen astuessa voimallisesti esiin. Turisteilta kielletty. Santa on hiekka, sannat ovat hiekkarantoja. Yyterin pitkät, valkoiset sannat ovat varsinkin intiaanikesäi- sin peitetty Sannoilla ja muilla tytöillä, joita taas ei ole juurikaan pd- telty. Santaneitosten yleisin vaate279
parsi on nimeltään rihmanldeitämä. Rantaleijonien yleisin vaateparsi on nokkela sananparsi. Santaleikeistä syntyy lehtolapsia. Hiekkalinnoja ei koskaan vakuuteta. SANTERI Saatana-sukuinen etunimikirosana. Joku kaipaa Samperia? Anja, tule apuun! Elämme vaikeita aikoja, sanovat ne, jotka ovat tehneet ajastamme vaikean. Ei syy ole Esko Ahon, hän tekee parhaansa, vaikka hän onkin käynyt miellyttävyyskurs- seja. Silti hän on rehellinen. Vastuussa on joku muu. Ei Mauno Koivistokaan ole syyllinen. Yhtä hyvin voisimme syyttää jotakuta vanhainkodin seniiliä potilasta, joka uskoo olevansa Aleksanteri Suuri. Syy on meidän, välillisesti tai välittömästi. Me Santerit kaivamme oman hauta- kuoppamme. Kukaan muu ei siitä välitä. Ja jos maa on haudankaivuun aikaan roudassa, syy on juoppojen runoilijoiden. SAPAROPÄÄ Sian häntä, lyhyt poninhäntä. Neutraali lastenkirosana tyttöjen pehmeisiin leikkeihin, päästä välittämättä Saparopää balttilaina. Ei kerää kirosanaluoki- tuksessa sen kummemmin tähdäkuin erikoismainintojakaan. Ainoastaan sen vihjaava sikaisuus nyhtää tarra- kiinnityksellä hajanaiset puoltoää- net. Ainahan on joku, jolle tulee ns. huono kausi. Elämä on yhtä biorytmiä. SAPELI Forssalaisten ihmemiesten Pertti Ketolan ja Markku Toivosen kehittämä manaus, joka 80-luvulle tultaessa ehd ikuistua monen mieleen. Irtonainen, vauhdikas ja kesy, aavistuksen aromisuolalla ryyditetty kirosana, jolla ei ole enää kovin kummoista jälleenmyyndarvoa näin ato- miajalla. Sen vanhahtava merkitys alkaa olla suuressa ristiriidassa nykyisessä populaarissa arvomaailmassa, jossa pisimmän korren vetävät taaksepäin sojottavat lippalakit, reivit ja bleeb&klonk. Sapeli on sekä lyöntiin että pistoon sopivakäyrä yksiteräinen miekka. Sapelihammastiikeri eli pleisto- seenikaudella ainakin Kaliforniassa; silloin Suomi oli kilometrien paksuisessa umpijäässä. Huippufu- tisd Litmasella on sapelijalat - hän on Suomen ja MyPan lahja eurooppalaiselle jalkapalloilulle, ainakin pieneks’ Ajax, Entä etymologia? Sapeli on vohkittu unkarin sanasta szablya, jonka verbi on szabni (leikata). SAPPERMENTTI Tosi lapsellinen kirosana. Jos Ulrich Zwingli eläisi, hän olisi ihastuksissaan. Nyt elävät vain Toimi Kankaanniemi ja John Vikström, jotka sulattelevat sappermentda omalla tyylillään omissa riiteissään. Heille sappermentti on kaiketi tosi kova juttu. Arkkipiispan ylimääräinen sakramentti lienee fudis. Vikström 280
edustaa Piispan Poikia (PiPo), joka hakkasi vuonna 1992 helsinkiläisen Mooseksen Potkun (MoPo) 6-3. Sappermentti on eufemistinen muunnos sakramentti-sanasta ja jo vanhastaan lievä voimasana. Sakramentti tarkoittaa pyhää kirkollista toimitusta, joita luterilaisuudessa on kaksi (kaste, ehtoollinen). Roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko ovat ahnehtineet niitä seitsemän. Varsinaisena alkusakramenttina pidetään Jeesusta Kristusta. Ks. Sak- ramentto. SAPPERMENSKA Helsinkiläisen Hilja Aukimaan lähettämä manaus, luultavasti Meltosjärveltä. Huolimatta lisääntyneestä naispap- pipopulaatiosta kuukautisia ei vielä lasketa sakramentiksi. SAPPERMINTTU Iloinen kirosana. Lisänä piparmintun virkistävä maku. SARKATTI Tulehdus vaaraa aiheuttava kirosana. Sarkasmiin ihastuneille välttämätön apumanaus, ehdottomasti. Ei väliä mitä, kunhan tietää miten. Kyynikot ovat egoistisia harrastelijoita älyllisten sarkastien rinnalla. Herjaus- ja kunnianloukkaussyytteet pystytään välttämään täydennyssarkasmil- la. Salamurhaajia kannattaa varoa. Sarkasmiin taipuvaiset puritaanit astuvat esiin rivistä ja ilmoittautuvat luukulla, jotta heidät voidaan rekisteröidä ja aakkostaa. Seppo Heikinheimoa ei lasketa mukaan, sillä hänellä on parta, joka liian helposti kätkee ivallisen ilmeen. Tosin hän on horoskoopiltaan kaksonen. Katso-lehden toimittajan Eila Sar- kaman mukaan Matti Lehtinen on Suomen laulun jeesus. En uskalla lukea otsikkoa pidemmälle. Tai luen- pas, herra vaikuttaa kiinnostavalta. Sibelius-Akatemian laulutaiteen professori opettaa laulajaa hakemaan kasvoilleen haukotuksen tunnetta ja pitämään poskia hieman koholla niin että ääni istuutuu oikeaan kohtaan. Suomalaisen äänen laatuun ja omi- naisväriin vaikuttaa luonnonläheisyys. Puun positiivinen värähtely olisi hyvä saavuttaa. Ehkä Matti Lehtisen pitäisi samalla lailla opettaa meidät syvät rivit kiroilemaan mahdollisimman komeasti. Matti Lehtinen alias Johannes Pönttö (synt. 24.4.1922) oli Suomen Kuvalehdessä viikon “Hän" 16.10. 1992. Riitta Pyysalo kertoo hänen olevan myös erinomainen tanssija. Sitten asiaan. SARKOOMA Käärmeenkielimanaus. Tässä on täyttä rautaa, kirosanasyöpäläinen, hurja karvaturri eli märkivä moo- seksenpillu. Sarkooma saa tansseissa ensimmäisen luvan. Se ei vie pikkusormen saatuaan pelkästään koko kättä, se vie myös takin päältä. Seppo Kääriäinen jo murahtelee, Paavo Haavikkokin yrittää perässä, mutta pelästyttää kasvoillaan vain pikkulapset, Sulo Aittoniemi ontuu perässä ja kämppää lopuksi luokan hitaimmat. Nyt jätetään parta ajamatta ja sänki leukaan, on sisäkaton rappauksen hionnan aika. Sotilassoittokunta käyttää lyömäsoittimi- aan hienostuneesti kuin Hakaniemen pultsari talvisena keskiviikkoaamuna. Ekonomien mieskuoro repii viittansa ja huutaa sotahuutonsa suoraan auki revitystä rintakehästään. Maailmanloppu ennustetaan varmuuden vuoksi joka tunnille erikseen, ja sopimuksesta pidetään kaiken lisäksi kiinni. Sarkooma on apokalyptinen taideteos, kiroilijan pataässä, pelkkää pimeää tuloa. Se siunaa sielunelämän rospuuton. Se on elinkautinen kanssarikollinen. Sen 281
mahtikäsky lyö nyrkin pöytään. Sarkooma ei ole sarkastinen kooma vaan sidekudoksesta kehittynyt pahanlaatuinen kasvain eli sideku- dossyöpä. SARNELA Senja Mattila Mäntsälästä lähetti tämä saatanoituneen kirosanan. Kun elämänmenovalittelusta notkistuneena kieli täplää samelaa kitarisojen hiekkasäkeissä jonkin tovin, posket alkavat suorastaan pitää sanasta. Sinänsä sen kiroarvo jää kuriositeet- tisuutensa varaan. Tuntuu siltä, kuin sukunimimäisyys olisi enemmän haitta kuin hidaste. Suhtauduttava suvaitsevuudella. Persoonallinen manaus vähemmän persoonalliselle persoonalle. SARVIJAAKKOO Sarvijaakkoa kutsutaan apuun. Tai kerrotaan tarjoilijalle, mitä ruokalistalta on valittu. Tässäpä veikeä kirosana. Ja jotta kukaan ei epäilisi sen mahda, paljastamme sen taustavoimat ja takuuäänestäjät missä tahansa kirovaaleissa. Koppakuoriaisia tunnetaan nimittäin noin 300.000 lajia ja sarvijääriä noin 17.000 lajia, joistakookkain, epäamerikkalainen titaanijäärä kasvaa 15-senttiseksi ja kuuluu siten maailman suurimpiin hyönteisiin. Nämä luvut takaavat sarvijaakkoon kansainvälisen suosion. Suomesta jääriä löytyy sata. Hapsenkakkiaisten alaheimon tunnetuin laji on hatmaankiijava satvi- jaakko (Acanthocinus aedilis), joka on samalla maamme pitkäsarvisin kovakuoriainen. Koiraalla on 13-19 mm:n kroppa, mutta sen tuntosarvet ovat jopa nelinkertaiset; naaraan sarvet jäävät puoleen niistä. Sarvi- jaakko lymyilee havumetsissä, mutta joskus se viettää kissanpäiviä rakennuksissakin. Vahinkoeläimeksi siitä ei käytännössä ole - ehkä se ei ole tarpeeksi ilkeän näköinen. Toukka viettää kouluaikojaan vioittuneen tai kuolleen männyn tai kuusen kaarnan alla. SARVIPÄÄ Itse Piru! Nyt potenssilääkettä halvalla. Jollei joku vielä tunne tyyppiä, kiroilija voi varmistaa esittelyn kiroamalla esimerkiksi Saatanan sarvipää. SEITSEMÄN SARVIPÄÄTÄ Kun ei yksi riitä, niin pannaan seitsemän. Pakettiin, kiitos. SATIAINEN Kutiava seksikirosana, saatanan sadas (im)potenssi, S.A.Int Tiainen. Tuhannen taalan paikka satasella. Sprintterin erikoinen. Valepukuinen vieraan vallan kätyri. Jokseenkin läpikuultava, tarpeeton ja keinotekoinen kirosana. Veijo Meren, joka ei ole kotoisin Satakunnasta, mukaan satiainen on johdettu sanasta sata, koska niitä oli paljon. Satiainen ei kuitenkaan ole suoraan teholtaan satakertainen muihin manauksiin nähden. Sen jokainen ymmärtää maalaisjäijel- lään. Kuitenkin ihmiset lietsovat hysteriaa ja liioittelevat hätävarjelua samantapaisella logiikalla. Esimerkki: kun säteily- tai sairastumisriski jostain syystä kasvaa kolminkertaiseksi, on tajuttava suhteuttaa muutos alkutilanteeseen. Todennäköisyys 1:1000 kasvaa tässä tapauk- sessa vain todennäköisyyteen 3:1000, eli käytännössä ei juuri lainkaan. Suhteellisuudentaju on luonteenpiirteistä arvokkaimpia. Satiainen on loinen, joka taittuu lähes aina seksissä (jollei käytä kokovartalo- tai keski vartalokondo- mia). Se aiheuttaa kutinaa karvoi- tusalueilla sukuelinten ympärillä, ja 282
kun se käy oikein ilkeäksi, se voi nousta navanseudulle ja kainaloihin asti. Se elää ruokapalkalla (ihmisve- ri). Satiaiset ja sen munat, sai väreet, voi nähdä palkain silmin, ellei niitä katso pilkkopimeässä. Aikuinen on litteä ja leveä kaksimillinen paskiainen, ihon värinen ja lujasti karvoissa kiinni. Tyypit saa lähtemään Orionin shampoUla, kunhan muistaa, ettei niillä sentään hiuksia ruveta pesemään. Satiaiset eivät valitse isäntänsä tai emäntänsä sosiaaliryhmää tai palkkaluokkaa. Näille mikrotarzaneille riittää muheva silakantuoksuinen viidakko. Niitä sitten vain tutkimaan, josko löytyisi Jane. Eräs parodonto- logian tutkija oli aikoinaan onnekas, koska hänellä oli omat satiaisensa. Hän otti yksityiskokoelmastaan yhden satiaisyksilön, nyppäsi kainalokarvan ja munakarvan mikroskoopin alleja tutki, kumman baaritiskille satiainen lähti ottamaan naukut. Se valitsi tietysti munakarvan, oli sillä sen veiran häpyä. Jotta kyse olisi muusta kuin sattumasta yhden suhde kahteen, tutkijan olisi pitänyt toistaa kokeensa vähintään kymmeneen keitaan. Satiaisia voi tavata myös lapsen silmäripsistä tai kulmakarvoista. Hmm. Tuskin se johtuu liiasta tirkistelystäkään. SATIKAINEN Ei se karvatyyppi k-kirjaimesta miksikään muutu. Satimeen se jää. SATINKUTI Nyt tulee turpaan! Onneksi kenenkään kirosana ei ole Selkäsauna. Toisaalta kuritusta toteutetaan myös makuuhuoneen puolella. Kauniit tytöt ja viehättävät naisetkin saavat lainata lausahdusta uskottavuuttaan menettämättä, sillä toisinaan se tekee heidät entistä haluttavammiksi. Kaikki riippuu tietysti sielukkuudes- ta. Ilman sielua ei ole eroottisuutta. Koska Suuri Kirosanakirja uhkaa nyt suistua raiteiltaan sovinistiseen tunnusteluun (sokeainkiijoitukseen), on parempi lyödä myös miehiä, muuten tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi tulee ja heristää. Lättyä sille. Mutta sanasta mittaa, satinku- ti-tokaisu osuu miehiseen pirtaan loistavasti, kunhan jätkä muistaa ryhtinsä ja harmaaohimoinen herrasmies säilyttää arvokkuutensa. Jalkaa ei saa polkea. Nainen on salama, mies ukkonen. SCHEIfiE Saksa paskaksi, ei kun paska saksaksi. Lausutaan shaisse. Anni Läns- mansin mukaan paljon käytössä 49220 Siltakylässä. Tapaus Schi- manskin viimeinen repliikki riippu- lennossa. Saksalaiset kielentutkijat ovat kovasti kiinnostuneita suomesta, monet sikäläiset filologit jopa roh- kenevat opetella sitä. Vain suomen kieli on säilyttänyt lukuisia muinais- germaanisia sanoja alkuperäisessä muodossa. Eli on takapajuisesta sijainnistamme jotain hyötyäkin. Scheifie 283
Muinaispreussi sen sijaan ei ollut Sakujen kieltä, vaan balttien. Preussilaiset tapettiin sukupuuttoon 1600- luvun alkuun mennessä. Heidät nujertaneet saksalaiset alkoivat nimittää itseään preussilaisiksi. SEBULON Sinikka Savanheimon lähettämä kirosana, joka toimii myös muodossa Voi sebulonin sebulon. Ei totuus siitä miksikään muutu, Sebulon on ja pysyy Jaakobin ja Leean kuudentena poikana. Sebulonin heimo käsitti korpivaelluksen aikana noin 60.000 miestä. Se asusteli Isaskarin pohjoispuolella jossain Galileanmeren ja Välimeren välimaastossa. Aluksi sillä ei ollut hyttysenpuremaa merkitystä, mutta Jesajapa arvasi, että myöhemmin sen tonttien hinnat nousisivat. Niinpä: kun perkele oli tarpeeksi kiusannut Jeesusta Nasaretissa, Jeesus häippäsi Sebuloniin; loppu onkin kirkkohistoriaa. Tämän raamatullisen kirosanan sanoma siis on: ei ole koiraa karvoihin katsomista. Heprean sebulon tarkoittaa asuntoa. SEEKATTI Seekatti eli “Katso, kissa!” Tämän hupaisan lauseen parahti kirurgian professori Sven Omedveten Abo Universitetissa vuonna 1812, kun tyräporttien anatomian havaintoesityksen aikana sattui väärä kuvataulu käteen. Kuva esitti vatsa-avanteista kissaa. Aprillia. Se oli pelkkää Minna Hapulin mielikuvitusta (ks. Himskatti). Opetus on, ettei kaikkea lukemaansa kannata uskoa todeksi. Toisaalta, edellä kerrottu tarina ei ole välttämättä mahdoton. Mielettömim- mätkin ajatukset ovat teoriassa totta, ellei niitä todisteta mahdottomiksi myös tulevaisuudessa. Onneksi tulevaisuus on loputon. Historia ei ole loppu; tulevaisuus on historiaa siinä missä eilispäiväkin. Kerran haave, joskus totta. Viimeisten tutkimusten mukaan margariinikaan ei ole enää niin terveellistä. Eläköön voi! Voita kannattaa aina panna kirosanan päälle. Kukapa kestäisi kuunnella muotoa Margariini seekatti? SEISOKKI Kirosanoilla pitäisi olla aksenttimerkit. Niiden luonne mullistuu siirryttäessä kirjoitusasusta äänneasuun. Voit harjoitella erilaisia variaatioita seisokista (varsinkin työpaikalla, jolloin manauksesta tulee kunnon työseisokki). Vaihtele painoa eri tavuilla, kokeile venäläisiä s-kirjai- mia, venytä vuorotellen eri kirjaimia, vaihtele voluumia huudosta kuiskaukseen jopa saman hengenvedon aikana, pistä tuleen koko ilmaisukapasiteettisi, käytä älyä, huumoria, tunnetta, revi manauksesta kaikki irti. Kuvittele sille uusia merkityksiä ja erilaisia käyttöyhteyksiä. Kirosana on mitä loistavinta hengitysharjoitusta. Suurta Kirosanakirjaa tullaan suosittelemaan Teatterikorkeakoulun yhdeksi keskeisimmistä kurssikirjoista. Tähän lopuksi haluan kertoa tositapahtumaan perustuvan vitsin. Juha Kakkuri oli kerran nuorenamiehenä pikkusiskonsa Leilan kanssa Linnanmäellä. Hän kysyi: Tiedätkö miksi sinut laitetaan aina karuselliin? Leila katsoi kysyvästi isoonveljeensä: No? Juha vastasi: Saadaan vahinko kiertämään. Sittemmin Juha päätyikin radiotoimittajaksi Radio Ykköseen. Saanko lähettää terveisiä? Käytä edes 284
kerran suorassa lähetyksessä sanaa seisokki, Juha! SEITTI Kirosana kuin hämähäkinverkko. Se haalii kokoon kaikki mahdolliset alitajunnalliset paheet. Äitilukld vaanii ja lopulta popsii. Hienostunut, vaarallinen ja monimielinen kirosana, joka kiihottaa mielikuvitusta, myös miettimään sille itselleen syvempiä merkityksiä. Ks. Lukki. Lehtikielen alatyylisiä ilmauksia tutkineen Ulla Hovin mukaan voimasanojen määrittelyä vaikeuttaa se, että ilmaisuilla voi olla useita ulottuvuuksia. Ja sehän on loistavaa, se on haaste, se on seikkailu! Magnus Ljungin ohella toisen ruotsalaisen kirogurun Lars-Gunnar Anderssonin laatimat kiroilun kolme pääulottuvuutta ovat esteettinen (kaunis- ruma), moraalinen (hyvä-paha) ja hygieeninen (puhdas-likainen). Kiroilua voidaan arvioida myös sen mukaan, pidetäänkö sitä oikeana vai vääränä, vaativana vai yksinkertaisena, korkea- vai alakulttuuriin kuuluvana tai hyvänä vai huonona. Seitti sisältää nämä kaikki dilemmat. SEIVÄS Penis-symbolinen anttikalliomäki- mäinen (sd) kirosanalöytö, johon Kauniit ja rohkeat -saippuaoopperan katsojat takertuvat kurkunpääl- lään lukiessaan Jallua tai valtiovarainministeriön budjettiesitystä. Kirkkaimmin seipäänsä niellyt voimistelunopettaja Antti Tapani Kalliomäki oli nuorten Euroopanmestari (1966), hopeamitalisti Montrealin olympialaisissa (1976) ja hyvänä kakkosena EM-kisoissa 1986. Lajina oli vauhditon kuulantyönnön leveysaitajuoksu. Tai eikun seiväshyppy. Kansanedustaja ja Sd- eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalliomäki on kunnostautunut myös pääministerin sihteerinä. Mikään ihme se ei ole, hän on syntynyt Sii- kaisissa. Lokakuun 1992 kunnallisvaaleissa hän oli Vantaan äänihara- va ja koko maan ääniharavista peräti yhdeksäs (5230 ääntä). Horoskoop- pimerkiltään hän on ylittänyt kauriin merkin, mutta ei rimaa hipoen. Poliittisesti hänellä on erinomaista nostetta - riittääkö seiväs? Nokiassa tuskaillaan: Voi sam- maltunu seiväs. Joku maajussi Nokian kumisaappaat jalassaan on tainnut palata muutaman vuoden pituiselta ryyppyreissulta. SEPPOHOVI Vapun, Riikan ja Niinan mukaan sana merkitsee pelkkää kauhua. Kaikki me tunnemme kotiliesien kynttilän Seppo Hovin, mutta se ei nyt kuulu tähän. Ei Perkeleeltäkään kysytä mitään, kun hänet pannaan Kirosanakirjan lehdille kummittelemaan suurena mätäpaiseena ja kir- kottomana jänisräikän irvikuvana. Manauspitoisuudeltaan seppohovi rankataan miedoksi, sateilta suojatuksi ja verettömäksi trendikirosa- naksi, jonka ilmeinen epämusikaali- suus tekee hyvää eritoten epätasaiselle hammaskalustolle. Kunnianhimoisille kiroilijoille seppohovi on haaste: sen painon täytyy siirtyä vähintään po-tavulle, muuten kesä- keitto palaa pohjaan. Tällöin se saa venäläisen aksentin ja suolakurkun maun. Vrt. Kirka. SERBI Uutuus! Tuttu TV:stä! Tämä ruu- dintuoksuinen ja luodinreikäinen manaus on kuin kivitalo Eirassa, joka Monty Pythonin liikkuvan ja ihmi285
siä syövän animaatiokerrostalon lailla kolisee kulman takaa esiin. Kroatit tulevat vaatimaan osansa, se on varma. Jugoslaviaa ei enää ole, mikä on varsinaisen tyhmää, koska sen vuoksi se menetti jalkapalloilun EM-kisapaikan Tanskalle, joka otti ja vei kultaa! Kirjaimet serbissä ovat paikallaan, ja oikeat kirjaimet kaiken lisäksi. Todella mukiinmenevä uusmanaus. Eteläslaavilaiset serbit kuuluvat dinaariseen rotuun ja puhuvat ser- bdkroaatin kieltä. Ks. Hertsegovina. Amerikkalainen shakin suurmestari Robert Fischer voitti Belgradissa 5.11.1992 kuningasindalaisella puolustuksella 30. pelin Boris Spass- kia vastaan 27 siirrossa ja koko näytösottelun pelivoitoin 10-5. Ottelu oli alkanut montenegrolaisessa Sved Stefanissa päivälleen 20 vuotta siitä, kun Fischer vei Spasskilta maailmanmestaruuden Reykjavikissa 1972. Palkintosumma oli 5 miljoonaa dollaria, josta voittaja sai 3,35 milliä eli 17 miljoonaa markkaa. Comeback oli lupaava. Tynkä-Jugoslavian poliittisesti tuomitun si- sällissotatilanteen vuoksi YK ja omat hallitukset eivät nielleet pelaajien ottelua nikottelematta. USA jopa uhkaa vankeustuomiolla, jos Bobby Fischer palaa takaisin. Hän on kuitenkin ilmoittanut asettuvansa Jugoslaviaan. Hän puhuu sujuvasti ser- bokroatiaa. Tiistaina 15.12.1992 Yhdysvaltain liittovaltion tuomioistuin etsintäkuulutti Fischerin Jugoslavian saarron rikkomisesta. Jdklriksen mukaan serbi käy kirosanaksi esimerkiksi ruotsalaisista. SHIT Paska englanniksi. Ehei, ei pelkoa amerikkalaistumisesta. Kirokulttuu- rimme on vahva kuin usko keihäänheittäjiimme. Mutta aina löytyy valistuneita tyyppejä, joiden mielestä ulkomaisilla kulttuureilla on meille joskus jotain pientä annettavaa. Röyhkeästi varastamaan vieraiden kielien parhaimpia sanoja! Ei koskaan palauteta niitä, maksetaan enintään potut pottuina! Sitä paitsi shit on yllättävän toimiva, veikeä ja ärhäkkä manaus. Sitä kiroilee toisinaan ihan ilokseen. Sekin hyvä puoli on mainittava, että kirjastossa shit menee läpi kuin vesi. Sivullinen mummo luulee aina, että kyseessä on pelkkä sihinä. Amerikkalaisten lännenelokuvien ainoa kirosana tuntuu olevan shit. Fuck on tullut kuvaan vasta uudemmissa toimintaleffoissa. Yhdysvaltalaisen kirjailijan ja skenaristin Frank Gruberin mukaan länkkärissä on seitsemän perusteemaa: ratsuväen ja intiaanien taistelu, uudisraivaajien työ, maanviljelijöiden ja karjanomistajien ristiriidat, yksinäinen sheriffi, rohkea lainsuojaton, kosto ja maailmanvallanrakentaminen. Gruber kuoli vuonna 1969, mutta armon vuonna 1992 Clint Eastwood ohjasi testamenttinsa Atrmottoman, joka käänsi kaiken nurin. Shit. Hiljaisenakin toimiva enk- kulaina. Kuin shit olisi aina ollut suomalainen kirosana. Ks. Merde. SHOKKI Kuten Shit, myös shokki on suhuäs- sänsä vuoksi verraton kirosana. Sihinäalkua voi pitkittää minuutti- kaupalla. Parhaimmillaan lausuttuna shokki on mitä mestarillisinta elokuvacfektiä. Enemmän naisten kirosana, koska he pelkäävät enemmän, vaikka miehet ovat pehmeämpiä. Kyseessä on enkkulaina (shock). Shokki on hengenvaarallinen tila eli noutajakutsuu jo. Sen tuntomerk286
kejä ovat kalpeus, kylmä hiki, rauhattomuus, nopea ja heikko pulssi, uupumus ja jano. Ensiavussa loukkaantuneen jalat on kohotettava ja pää laskettava alas. Rauhoittelu ja jäähtymisen estäminen tulevat Seuraavaksi. Mahdollinen verenvuoto on pysäytettävä vasta sitten, ellei punaista roisku kuin härän kurkusta. Shokki voi aiheutua myös histamiinin suuresta vapautumisesta aller- giakohtauksessa (anafylaktinen shokki). Pelkkä ampiaisenpisto saattaa riittää. Myös eräissä tartuntataudeissa bakteerien tai bakteerini yrk- kyjen runsas syntyminen verisuonissa shokeeraa. Muutoin shokki seuraa yleensä siitä, kun kiertävä verimäärä on liian vähäinen verrattuna ääreisverisuoniston yhteistila- vuuteen. Eli liian vähän verta käytössä. Paha juttu. Shokki on legendaarinen kauhu- sarjakuvalehd. SIAN... Yleinen agraarietusana yhdistelmä- kirosanoissa. Kotieläimistä provosoivin. Jäntevästi sointuva, alentava, voimakas kainalokeppi kohti vielä törkeämpää kiroilua. Juutalaisten kauhistus, muhamettilaisten koston miettimisen paikka. Siasta enemmän hakusanassa Sika. SIAN KLITORIS Kai emäsialla on varaa lainata hermokeskustaan kiroilevalle suomalaiselle. SIAN RAKKO Kusetukseen. S IÄN S AP ARO Lastenkirosana. Poninhäntä heiluu viettelevästä Ks. Saparopää. SIAN VITTU Ja sitten itse asiaan. Eläimiinsekaantujat joko välttävät tai korostavat tätä ilmausta, loput kiroilevat muuten vain. Erittäin musikaalinen. METSÄSIAN JULMA AISA Timo Risku -pelote. Ks. se. SIEKURAN PILLURA Kurikkalainen Aatos Ala-Risku on lähettänyt tämän kirosanan Pohaja- laasta. Samassa erässä tuli Heleve- tin saku, joka lienee sodanaikaista jäännöstavaraa. Se ei tietenkään ansaitse tulla erilliseksi kirosanaksi, se on solvaus. Kolmas manaus on Totta iankaikkisesti. On siinä aatosta kerrakseen. Se, joka pysyy iankaikkisesti totuutena, voi olla vain valhe. Puolustukseksi on sanottava, että siekuran pillura on jäänyt mieleen kuin järjen happohyökkäys. Se on joskus viimeinen ajatus ennen nukahtamista. Siitä kymmenen pistettä. SIEKURAN PILLARI Jalasjär- veläisen emännän käyttämä versio. SIKA Eläimenä onnenpekka, jota juutalaiset silittävät mutta eivät syö. Suomalaiset syövät sikaa muutamaky nimenen kiloa vuodessa, saksalaiset ja tanskalaiset tuplasti enemmän. Koska sika on sikiävyytensä, nopeakas- vuisuutensa ja vaatimattomuutensa vuoksi suosittu kotieläin, myös kiroilussa ja huonossa käyttäytymisessä sian kielenviljely on runsasta. Juice Leskinen tietäisi sen tonttulakki päässä, jos hän olisi tamperelainen. Jokainen Valittujen Palojen lukija tietää, että sika on koiraa älykkäämpi. Sika itse tietää arvonsa; se ei häpeile. Siksi se onkin eräänlainen kirosanameren Sikojen lahti. Kaikille löytyy jossain paketissa jotain. Sikoja on eniten Kiinassa. Sikamaisten poliitikkojen ja liikemiesten bisneksissä on paljon porsaanreikiä. Jokaisen kunnon vaimon mies on sika. Sika tulee indoeurooppalaisen kantakielen sanasta suka, joka on 287
ääntä matkivan sanan su- pienenny sm uoto. Törkeän solvauspitoisuutensa vuoksi sika on erinomainen liitännäinen yhdistelmiin. Näitä olisi tänään saatavilla: SIKAPASKA Kuulostaa jo korttipeliltä. Leena Tomiaisen ja Maarit Nuopposen mukaan ilmaisu on Mikkelin seudulta. KIIMA SIKA Pysykää perässä. Jukka Uhlgr6n Lohjalta jatkaa luon- toaiheista kirosanatuntemustaan. EMÄSIKA Kaikkien sikojen äiti. Ks. Emä... PULLOPERSESIKA Tosi harvinainen kinkku, alkoholistisen sodo- miittihomon unelma. Ks. Pulloper- sesika. RUNKKUSIKA Voi poloista. Eikö emä anna? Vai kihnuuko itse rouvapossu aidanseivästä vasten? Ks. Runkku. SIAN PERÄSUOLI Tästä näkökulmasta katsottuna ei kovin antoisaa kiroiltavaa. Ks. Peräsuoli. METSÄSIAN JULMA AISA Rankka juttu. Ks. Metsäsian julma aisa SILLI Sukuelimeltä haiseva postmoderni pillu-takinkääntäjä. Koska työväestöön kuuluvat naiset ovat porvari- luokkaan kuuluvia naisia parempia sängyssä, tämä on nimenomaan paikkansa tiedostavien ja halukkaiden, alle 23-vuotiaiden neitosten käyttämä signaalikirosana varsinkin silloin, kun ei ole parempaa tekemistä. Sillit (Qupeidae) ovat Telluksen tärkeimmät kalastuksen marttyyrit. Silakkakin on sillikala. Harri Holkeri ei silti suostu presidenttiehdokkaaksi. Sillinaaras kutee kerrallaan 30.000-100.000mätimunaa. Valmiita seksileikkeihin sillit ovat 4-5 vuoden iässä. Ne rakastavat hanka- jalkaisäyriäisiä. Susisillit syövät yksinomaan muita kaloja, eikä niillä ole umpilisäkkeitä. Silli on takuu- jouluruokaa. Silli ei osaa ruotsia. SIMPSKATTI Pirteähkö, käsissäpysyvä ja pesunkestävä kirosananen. Simmiä löytyy niin tietokoneen muistipiireistä kuin simppelismistä eli yksinkertaisuudesta. Älköön kukaan tietenkään kuvitelko, että simpskatti-sanue olisi jotenkin muita hölmömpi. Se hoitaa homman kyllä kotiin. Sillä on merihevosen muisti. Simpskatti soikoon, kapteeni Haddock manasi, kun italialainen hurjastelija ajoi keskelle markkinoita (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). SIMPSKUTTI Tintin manaus hänen miettiessään kiperään tilanteeseen ratkaisua helikopterista käsin. Ratkaisu oli tietysti radiopuhelin (Sama tapaus). SIMPSETT1 Setti Simpsonin erikoisia. Humaani manaus: ei peri korkoa. Lisäaineina ymmärryksen sahramia, huonomuistisuuden keittosuolaa, varovaisuuden uutetta. Asiantuntijana jokapai- kanhöylä. Rahoittajina laukkuryssä, taulukauppias ja kengänkiillottajan veli. Myydään Rabatissa, Kymppi- kioskissa ja Ruotsalaisen teatterin kahviossa. Säilymisaika kolme päivää, jonka jälkeen se kelpaa karalle kolme viikkoa, jonka jälkeen se kelpaa spurgulle kolme vuotta, jonka jälkeen se kelpaa demareille aina. Talletuspaikkana roskapankki Peritään arvonlisävero Domino-kekseissä. SIMPURA Pahemmin umpisolmuun kirosana 288
ei voi enää mennä. Mutta kirosana ei olekaan mikään kenkä. Sitä ei tarvitse avata edes Greenpeace-aktivistil- le. Simpura on kuin komeljanttarin sukunimi, paitsi kun kyseessä on todellisuus. Helsigin puhelinluettelossa Simpuroita rivittyy kymmenkunta, eikä heistä ollenkaan vähäisimpänä hammaslääkäri Suvi Sim- pura-Juurikivi. Simpura on miellyttävä kimuranttimanaus aikuiselle ihmiselle. Tintti manasi simpuraa bussimatkalla Geneven lentokentälle, kun Milou olikin tuonut Tuhatkaunon sateenvarjon sijasta jonkun geneve- läisen herrasmiehen sateenvarjon (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). SIMPUTTI Ohi on 330. Intistä kotiutuvan si- säänajomanaus. Jos kerran on painettu lokaan, kerran on myös tuleva koston hetki. Kärsivällinen odotus palkitaan aina. Tuhat vuotta niellään nöyryytysten katkeamaton sarja, ne kaikki kuukaudet. Yhtenä päivänä etusivulla lukee Nyt. Kaikki väki kostaa toisilleen yhtä aikaa. Kansa nousee veli veljeä vastaan, anoppi anoppia vastaan. Simputuksesta kostoon on yllättävän lyhyt matka, kuin kaiku. Sen, minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. SIMPUUTOS Muistinmenetys. Ei lunttikaan auta. SIPULI Kiropuijoa. Sillä sipuli. Perheen- emäntämäinen kevytmanaus pikku harmeihin. Sipulit tulkitaan alaryhmäksi liljakasveissa, jotka ovat ruohoja. Alkujaan luultavasti länsiaasialaises- sa sipulissa ei ole edes vitamiineja kovin paljon. Kivennäisaineita sen sijaan löytyy monipuolisesti. Ennen kaikkea sipulin käyttö perustuu sen ihanaan makuun ja aromiin. Pyhän valkosipulin ystävät ovat jo tosi friik- kejä. He investoivat sitä jäätelön sekaan. Toisin sanoen kariistit syövät yksinomaan valkosipulia, jonka he maustavat hyvää mielikuvitusta osoittaen lihalla, kalalla, perunalla, voileivällä tai jäätelöllä. Sipuli on ruotsinlaina. Sotilasslangissa sipulipussi tarkoittaa soti- lasreppua. SIRKKELI Pahaa jälkeä tekevä kirosana Jos sirkkelille antaa pikkusormensa, se antaa sille kyytiä, mutta ei vie lopulta koko käsivartta. Naps vaan. Vaarallisuutensa vuoksi sirkkeli eli suomeksi pyörösaha on hampaita vihlova, korvissa kirskaava ja suuta pahoinpitelevä manaus - siksi suositeltava, vaikka kuuluu lähinnä täti- saijaan. Muinaisruotsin sana cirkil tarkoitti ympyrää, piiriä, rengasta tai kehää. Nykykielessä se on cirkel, joka tarkoittaa myös sirkkeliä. SISKOT Voi veljet -muodon sisarinuoto. Hiipuvan feminismin viimeisiä vyötäiömakkaroita. Naisasianaisten ja isosiskosten asia on heitetty sis- konmakkarakeittoon, jonka uudelleen miehistyvä machomies on vihdoin ja viimein syönyt poskeensa. Tämäntasoisten pehmosadatusten kututehdas on siskonpeti. Tutkija Sari Näreen mukaan naisten asema on ottamassa takapakkia (HS-kuukausiliitel4.11.92). Feminismi ei enää kiinnosta uusia naisia. Hänestä tuntuu kuin jokaisen sukupolven olisi mietittävä uudelleen ja uudelleen samat sukupuolirooliasiat. Lapsille sankari on vastuunkantaja. Silti he ihailevat vastuunkiertäjiä. 289
Nuorille sankari materialisoituu vahvana, väkivaltaisena ja komeana action-miehenä, joiden jalkojen juureen siskot kapsahtavat ja veljet tukeutuvat hakiessaan esikuvia. Sari Näre tuntee itsensä vanhaksi tasa- arvotädiksi, joka pelkää työnsä menneen osin hukkaan. Tietenkään vika ei ole hänen, vaan ajan. Mutta kaupallisen seksin buumi on tuskin pääsyy naisvihaan. Takana taitaa piillä keski-ikäisty vien miesten pelkoja kateus voimakkaiden, älykkäiden ja menestyvien naisten perään. Mies kostaa. Lapsellisesta Se on sitä vastuunkiertelyä. Ympyrä sulkeutuu. Historia on aina toistanut itseään. Miksi se ei toistaisi vastedes? Mikä saisi Esa Saarisenkaan kuvittelemaan olevansa viisaampi kuin Platon? Tosin pelkkä tietojen ulkoa oppimiseen perustuva älynäppäryys on eri asia kuin elämänviisaus, jota ei opita kouluissa vaan tietyntyyppisessä elämässä tietyntyyppisellä asennoitumisella, ja jonka oppivat vain ne, joilla on siihen sisäsyntyisiä lahjoja. Usein äly on pelkkää retoriikkaa. Suuri Kirosanakirja ei muuta olekaan kuin retoriikkaa. Mutta rivien välistä löytyy uskomattoman paljon elämänviisautta, kerrotaan. SISSO KIESUS Forssalaista murretta parhaimmillaan. Sisso on pidennettynä sisseo eli: sitten se on. Täsmälleen kirjakieleksi manaus kuuluu: sitten se on Jeesus. Kenen hänen sitten luultiin olevan? Forssa on 20.000 asukkaan kaupunki Helsingin, Tampereen, Turun, Mäntsälän ja Nakkilan keskipisteessä, mutta silti siellä ei ole rautatieasemaa. Sen takia paikalliset erikoisuudet kirosanoista, murresanoista ja kuolinsanoistaalkaen myös pysyvät paikallisina. Forssa on kuuluisa kauniista tytöistään, kuten Turku, mutta he ovat sata kertaa vähemmän koppavia kuin turuttaret. Nämä samat forssattaret muuttavat kaupungistaan pois sellaiseen opiskelukaupunki^, jossa on rautatieasema. Turussa on. Forssan likoista tulee Turun flikoi. Ks. Kiesus. SISSOO No, turha tässä on napista vastaankaan. Ei tehrä onkelmaa SISSOS Herranen aika! Huh-huh! SITTIÄINEN Sittiäinen eli sittisontiainen on Veijo Meren mukaan johdettu sanasta sitta (ulostus, kakka). Sittisontiai- seen on täten ovelasti pakattu kaksi samaa paskaa tarkoittavaa sanaa yhteen yhdyssanaksi. Kaikkihan tuntevat ulostuksen ruotsiksi (skita) ja englanniksi (shit). Keskialasak- sassa se oli schiten. Indoeurooppalaisessa kantakielessä juuri oli sana- vartalo skid-, skhid- (erottaa, halkaista, jakaa). Siitä tehtiin kreikan skhitso (halkaisen). Ei ole vaikea arvata, mistä suomen skitso eli jakomielitautinen on tullut. Veijo Merellä on vaikeuksia vastustaa ajatusta, että suomen sanalla on yhteyttä noihin indoeurooppalaisiin sanoihin. Lyhyesti: sittiäinen on jakomielitautinen tuplapaska. Tai toisin sanoen: kaksijakoinen kaksoisolento. Eiköhän siitä revi riittävästi perusteluja tämän manauksen käyttöön. Ei suositella ruokapöydässäkirailtavak- si. SIUNAA VARJELE Kaksinkertainen varmistus käynnissä. Pelkkää puolustuspeliä. Suoja- vallisinetti. Ikänaisten vakiokiros- toa, taivastelun kaksois verbi nen murehdinta Siunaa varjele siunaa ja varjelee, kun oma äly ei riitä käsittämään tapahtunutta Maailmahan on ihmeellinen paikka. Jostain syystä 290
Sittiäinen ei vetele, että se toimii vastoin omia tinmerkin. Latinan sana signare on suunnitelmia. Herran puoleen kään- tehdä leikkaamalla tai piirtämällä tyminen auttaa. merkki johonkin, esimerkiksi puu- Sekä siunata- että varjella-verbit hun tai kiveen. Nominatiivimuoto ovat germaanilainoja. Ruotsin väl- signum tarkoittaa merkkiä. Sen pie- signa on siunata. Alkujaan siunaa- nennysmuoto signetum on pieni minen on tarkoittanut meikin lyö- merkki. Sitä kautta syntyi myös mistä ja tekemistä, useimmiten ris- suomen sana sinetti. 291
Vaijella-verbi johtuu verbeihin varoa, varoittaa, tallettaa, ajatella, puolustaa, ympäröidä punosaidalla tai suojavallilla, peittää ja suojella. Ruotsin väija on puolustaa. Se tarkoittaa myös miekkaa. Ks. Herra siunatkoon, Sus siunatkoon. SIUNAKKOON Tosi rahvasta muoritusta. Katso edellinen rivi. (Jos katsoit jo, katso toisen kerran.) SKALPPI Mekaaninen, tasasuhtainen ja vaih- tolämpöinen kirosana levottomaan elämään. Jokaisessa meistä on varmasti skandinaavista intiaaniverta eli lappalaista shamanismia. Ratsuväen sijasta paikalle karauttaa mustamaija. Meillä on omat tapamme skalpa- ta. Skalppi on päänahka, joten jos käy kalpaten, sisäkumi viedään. Amerikanenglannin scalp tarkoitti intiaanin irrottamaa päänahkaa. Englannin sana tarkoitti alun perin pääkalloa, pääkoppaa. Englanti on todennäköisesti lainannut sen pohjoismaisista kielistä. Tanskan skalp tarkoittaa maljaa, hylsyä. Indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalo oli kel- ja skel- eli leikata, halkaista. SODOMA Raamatullinen kirosana, jolla on suolainen sivumaku. Sodoma oli syntien pesä, kuten Kaisaniemen puisto. Jumala tuli däkeläisparin Aabrahamin ja Saaran luo kylään Mamren tammistoon. Hänelle tarjottiin jal- kahoitoa ja vasikanleikettä. Jumala sanoi palaavansa vuoden kuluttua, ja silloin Saaralla olisi oleva poika. Saara naurahti: “Jaa että tässä kuihtuneena minussa heräisi vielä kyr- vänhalu? Isäntäkin on jo vanha kuin brontosauruksen perse. ” Silloin kaikkitietävä, todellakin kaikkitietävä Jumala kysyi klassisen lauseen: “Miksi Saara nauroi?” Ei saanut isopomo Aabrahamin muijasta selkoa. Hän läimäytti kätensä polville ja sanoi lähtevänsä pistämään Sodoman ja Gomorran maan tasalle. Hän lupasi, että jos hän löytäisi edes viisikymmentä vanhurskasta, hän säästäisi Sodoman. Aabraham rupesi tietenkin tinkaamaan. Lopulta Jumala hyväksyi alarajaksi kymmenen vanhurskasta. Sodoma hävitettiin. Jumala pommitti kaupunkia tulikivellä ja tulella. Aapeli Saarisalon mukaan tuhoase oli todennäköisesti maasta purkautuva palava asvaltti ja rikki. Erich 292
von Dänikenin mielestä kyseessä oli ydinpommitus. Loot oli saanut parilta enkeliltä hyvän vihjeen, ja hän pääsi perheineen karkuun. Vain hänen vaimonsa kääntyi kiellosta huolimatta katsomaan taakseen, ja se idiootti muuttui suolapatsaaksi. Verisuonet kalkkeutuivat laakista. Lääkärit ovat oikeassa: liika suola on pahasta. Sodomia on eläimiin sekaantumista. Ks. Gomorra. SONNI Eläinkunnan seksuaalisimpia mielikuvien herättäjiä. Kirosana sopii erityisesti pienille naisille, joilla on alistumisfantasioita. Sitten jenkki futikseen. Helsingin East City Giantsin numero 34 :n toppauksissa pelaa Juha Sihvonen, oiva pallonkantaja (RB), joka omalla tavallaan edisti lajin tunnettuutta kärähtämällä testosteroneista parin muun pelaajan kanssa. Sihvonen vaati uusintakokeita, joista todistui hänen syyttömyytensä - hänen hor- moniarvonsa sattuvat luonnostaan olemaan poikkeuksellisen korkeat. Siitä hän on saanut lempinimen “Sonni” Sihvonen. Hänet valittiin 1991 Euroopan mestaruuskilpailujen parhaaksi keskushyökkääjäksi. VaahteramaljaXllljäi Itä-Stadiin, kun 12.9.92 Helsingin Pallokentän iltapimeydessä Turun Trojans tyytyi Suomenmestaruushopeaan (pe- lilukemat 34-14). Turkulaisten numero 2, ulompi laitahyökkääjä (WR) Mika Sevön pitää Sihvosta yhtenä liigan reiluimmista tyypeistä. Sonnin hormonitasosta hänellä ei ole kokemusta. Toinen neljännes päättyi 6-7: Sihvonen juoksi kuusi pistettä, Sevön nappasi melkein sivurajalla seitsemän pistettä (koska Kim Rafkinin potku onnistui). Jälkipeli pelattiin Cafe Robertissa. Chearleadereiden mestaruuden pomppi huiskuineen Vantaan Colts. Takaisin arkeen. Nilsiäläisen keinosiementäjän kirous kuuluu: Voi ny pillisonni. SONNIS AATANA Eero Järven- taustan mukaan Suoniemen Kauniaisissa oli suuri sonni, johon eräs renkipoika oli niin hermostunut, että hän pani kaikki sen syyksi. Siitä tuli hänen kirosanansa. “Sonnisaatana, mikäs muu...! Myänn pois vaan! Sonnisaatana täsä mailmasa koko pahuuren alku ja juuri on!” SONTA Paskaa löytyy aina, kun sitä ruvetaan kaivamaan. Tämä äidinkielen- opettajatarmaisempi ilmaus ulosteesta toimii kuitenkin ihan asiallisena kirosanana, mutta ei siitä papukaija- merkkiä saa. SONTALUUKKU Kuka avasi kannen! Lemu on pahempi kuin pultsarin kainalohiki. Kankeahko, jopa ruostunut kirosana ei sympatioita juuri herätä. SONTAMULKKU Hyi hyi ho- moilua! Fobiaa tai filiaa, ruma sana se on. SONTAPUKKI Taas on vähän köyritty. Ks. Pukki. VANHAT SONTARATTAAT Näilä vanhahtavilla peleillä se matka joutuu. SONTATALIKKO Kunnon maalaistyö ulkoilmassa tekee aina hyvää. Nimimerkki Koivuhaijun mukaan uijalalaista manaus perintöä. SONTIAINEN Hyönteisiä joka puolella. Ks. Sittiäinen. SONTIKKO Nyt ei ole paskan- tonkiminen kaukana. SOOTANI Ikaalilaisten saatana-väännös, jollaiseen Simo Salminenkin saattaisi 293
maksusta ryhtyä. Kaijakot hyppivät innosta. Etymologi sen sijaan kiusaantuisi, rykisi ja punastelisi. Sähköasentaja ei suostuisi edes aseella uhaten korjaamaan sootania, vaikka siitä ei tarvitsisi vaihtaa kuin kolme vokaalia a-kiijäimiksi. Siksi sootani pysyy sootanina, ja rauhassa pysyykin. Ulla Hovin mukaan alatyylisten ilmaisujen hylkiminen tutkimuskohteena on ymmärrettävääkin. Myös kielitiedettä on kahlinnut tietty idealistisuus: kun on tähdätty mahdollisimman objektiivisiin tuloksiin, on ajateltu, että subjektiivisuutta sisältäviä kielen piirteitä on vaikea tai mahdoton ottaa tarkastelun kohteeksi. Tuskin tutkija kehtaa tutkia itseään, koska sitä ei pidetä salonkikelpoisen tieteellisenä. Perkeleiltä on suljettu silmät ja korvat. Sittemmin lukujen ja sääntöjen ihannoimisesta on luovuttu, mutta käytännön tutkimusprosesseja voimakkaan affektiivisiksi koetuista ilmaisuista ei ole montakaan vireillä. Suuri Kirosanakirja tekee siis historiaa, ja mil- lä tavalla! Paitsi, että sejärkkääedel- läkäyvän syväanalyysin suomalaisesta kirostosta - joka on sentään keskeistä sanastoamme ja kulttuuriamme - se tekee siitä sinfoniaa, rockspektaakkelin, performanssin. Kukaan itseään kunnioittava akateeminen kuiva-aivo ei heittäisi kunniaansa kankkuhan kajoamalla sootani n tapaisiin virhemuodostel- miin. Mutta suvaitsevuutta! Myös kirosanavammaisilla on oikeus eloon. Siksi suosittelemme sootania Yksi rykäys jokaisesta sootanin lausumisesta tukee syöpälapsia, kuuroja ja orpoja lapsia. SORO Pahimmassa tapauksessa migreenin aiheuttava vanhapiikamainen kirosana. Migreeni on jo puolen miljoonan suomalaisen painajainen. Heistä 70 prosenttia on naisia, enimmäkseen työikäisiä. Koska ainakin puolet heistä tarvitsee lääkitystä invalidisoiviin kohtauksiinsa, soro pitäisi sulkea minkkitarhaan, soluttaa kala- rehun joukkoon ja syöttää miljoonina pikku bakteerin palasi na tuleviin turkkeihin, jotta se toimisi rokotteen kaltaisesti migreeniä ehkäisevänä kirosanana. Vanhoista lääkkeistä poiketen Sumatriptaani on autoin- jektorilla otettava täsmälääke. Se kyllä mukiloi migreenin, näköhäiriöt ja oksentelun, mutta se d lopeta soro-sanan käyttöä. Migreenisärky syntyy laajentuneiden aivoverisuonien venymisestä ja niiden vuotamisreaktiosta tai aivokalvojen ärsytyksestä. SOROMNOO Apua, minulle tulee migreeni! Resepti, kuka myy reseptin? Venäjästä tuleva murresana soromnoo tarkoittaa samaa kuin yhdentekevää, olkoon menneeksi, antaa mennä. SOSIALISMI Kirosana, josta paha tuuli vain yltyy. On ilman muuta selvää, että talouspolitiikka sotkeutuu joka asiaan, myös kiroaarteistoon. Takataskussa on parasta olla muutama hyvä selitys sosialismin tuhlaamiseen manaamisen jalolla saralla. Porvarit tuhlaisivat sosialismin välittömästi. Se pilkottaisiin pieniin yhtä suuriin osiin, joista jokainen huollettaisiin ja jokaiseen maalattaisiin uusi kro- mipinta Näistä petratuista sosialis- minpaloista tehtäisiin osakeanti. Osa myytäisiin sellaisinaan ulkomaisille gallerioille. Entä demarit? Kuinka he tuhlaisivat sosialismin kirosanaksi? Se ei tulisi normaalisti kysymykseenkään, mutta se tapahtuukin tahattomasti. 294
Kun työnantajapuoli käyttää hallitusta julmasti hyväksi laman hetkellä uhkailemalla yleislakolla ja näin ollen koko valtion lopullisella pilaamisella, sosialismi saa väkisin hapenpuutteesta johtuvan aivovaurion. Kun yhä Venäjän vaijossa ja Ruotsia matkien sosiaaliturvaa edelleen kehitetään, mistään saavutetuista eduista ei olla enää valmiita luopumaan. Varsinkaan huono-osaiset eivät halua tinkiä maailmanlaajuisesti laskettuna huipputasoisesta valtiontuesta. On se kumma, että vain rikkaat ovat niin pyyteettömän vastuuntuntoisia, että heillä on varaa uhrata sosiaalietuja yhteiskunnan hyväksi. Pienyrittäjiltä ei tietenkään kysytä mitään. Älä ks. Kommunismi. SPERMA Varsinkin naiskiroilijoilijoiden huulilta kiihottavasti valuva X- tai Y- kirosana. Sperma on semisikiönso- lu-uutetta. Sillä mies pamauttaa naisen paksuksi. Kun nainen lisääntyy, mies isääntyy. Todennäköisesti prosessi hidastuu, sillä sperman laatu heikkenee jatkuvasti ympäristömyrkkyjen vuoksi. Terveiden miesten siemennesteessä siittiöiden määrä on pudonnut puoleen 50 vuodessa. Numeroissa se tekee 60 miljoonaa siittiötä millilitrassa (vuonna 1990). Vielä 1940-luvulla määrä oli 133 miljoonaa siittiötä millilitrassa. Kun luku alittaa 20 miljoonaa, miestä pidetään hedelmättömänä. Naisen pitää tyytyä koeputkiin tai K-kau- pan hedelmätiskiin. Aikuiset kivekset valmistavat joka päivä 300 miljoonaa siittiötä, jotka Sperma kypsyvät kuusi viikkoa. Pussit tyh- & jentyvät vapaaehtoisesti tai luvattomasti esimerkiksi märkäunina. Siittiön pituus on 50 millimetrin tuhannesosaa ja leveys 2,5 millimetrin tuhannesosaa. Piiskaavaliikkeinen häntä työntää siittiötäeteenpäin lähes 20 sentin minuuttinopeudella, sillä se voi joutua uimaan kuusi metriä ennen siemensyöksyä. Jos emätti- 295
miä ei ole lähistöllä, sitten vasta sperma lentääkin, yliäänikoneen nopeudella. Veijo Meren mukaan sperma on tullut suomeen myöhäislatinan sanasta sperma (sperma), joka on lainattu kreikasta (sp6rma). Sperma on tullut veibista sperma ei kun speforin (kylvää). SPERMAPERSE Lohjalaisella Jukka Uhlgr6nilla ei varmaankaan ole homofobisia taipumuksia, bändiä on vain vilkas mielikuvitus. SPITALIS Vitalis-tyyppinen kerkevä kirosa- nanpläntti, jossa raajat tuntuvat tihkuvan porstuan laudoille. Tälle pirulle pikkusormen antaminen on helppoa ja kivutonta. Spitaali tai pitaali eli lepra on raamatullinen tartuntatauti, jonka bakteerin löysi vuonna 1874 norjalainen lääkäri Gerhard Armauer Hansen. Se tarttuu kosketuksesta ja itää 2-5 vuotta. Viimeinen kotimainen leprapotilas häippäsi vuonna 1970 sairaalasta terveenä kotiinsa. Joissakin kehitysmaissa tuntuu olevan vidä liian pitkät kotimatkat. Isokin mies uskaltaa tunnustaa, että hän on saanut pienenä kiroilusta selkäänsä. Suu on voitu pestä saippualla puhtaaksi useamman kerran. Harva kiroileekaan vanhempiensa kuullen, vaikka lähentelisi itsekin eläkeikää. Mutta vanhempien korvien ulkopuolella opitaan kiroilemaan nopeammin kuin lukemaan. Yksi kiroilun syistä on kapinoiminen vanhempia vastaan, eräänlainen itsenäistymisen tarve. Spitalis ei tietenkään korvaa perkdeitä, ellei jompikumpi vanhemmista tai lähisukulainen satu lepraa sairastamaan. SUMPIT JA POROT Jollakulla on ollut tosi huono kohtalo. Tämä lentolausemanaus sopii työttömille tai muuten köyhille ko- feinistdlle. Sumppi on kahvi sakasta ja vedestä keitetty kahviliemi, johon uusi kahvi keitetään. Joissakin murteissa se toimii kahvin synonyymina. Sitä käytetään myös solvauksena huonosta kahvista. Koskaan ei tiedä, kuka tulee käymään. Sumppi tulee ruotsista (sump), johon se on lainattu keskialasaksan sanasta sump (suo), nykysaksassa Sumpf. Sumppu eli laatikkomainen vedessä pidettävä elävien kalojen säilytys-ja kuljetuslaite on sama kuin ruotsin sump. Keskialasaksan sump taas on suon lisäksi leivinkaukalo. Slangissa sumppi on Sunbeam-au- tomerkki. SUMPLI Sumplijan solttuhai. Aina voi vähän sumplia asioita. Veronkieitäjät välttävät käyttämästä tätä manausta julkisissa paikoissa ilmitulon vaaran vuoksi Karhut kuitenkin kyttäävät nurkan takaaja kuuntelevat puhelinta. Sumpliminen tai sumplaaminen on asioiden järjestämistä, joskus myös salaa, epärehellisesti tai har- hauttamistarkoituksessa. Talousasioista verbi on siirtynyt vaivattomasti arkikäyttöön. Se voi nykyään tarkoittaa positiivista organisointia. Christfrid Gananderin Mythdo- gia Fennican mukaan Sumble tai Sumbli oli suomalainen kuningas, jonka mukaan Suomen maan väitetään tulleen nimitetyksi. (NO VOI) SUN Saivartelun kultakaivos. Yhtenä käännöksenä ajatellaan vdauringot- tomuutta. Tämäntyyppinen kiinah- tava päivittely saa normaali-ihmi- sen helposti sekoamaan, jos hän ei pidä varansa kirdllessaan yksikseen. 296
Lausehan on keskeneräinen. Harvoin tullaan ajatelleeksi, miten voi- vottelun voisi asianmukaisesti päättää. Yksikön toisen persoonan genetiivi suorastaan kirkuu jatkoa. Jätän arvon lukijan miettimään tätä tykönään. Versiona käytetään myös pelkistettyä muotoa Voi sun. Se on kiroty- pisteinen voitto. Ks. Anna mun kestää. SURKU Masentava kirosana loppujen lopuksi. Siitä puuttuvat tyystin kunnon kirosanalle tyypilliset piirteet, kuten aggressiivisuus, holtittomuus ja leveä selkä. Puseroon on varmaan hapettunut reikiä kyyneleistä, jotka on vuodatettu auton alle jääneen siilin takia. Ja se siili kuitenkin söi kuistille unohtuneen aamutossun! Sinänsä - nyt tullaan siis kolikon toiseen puoleen - surkua voi hyvin käyttää, kun tilanne on sopivan vähän kelju, kun tarvitaan empaattisia kykyjä tai kun mies on tossun alla. Surku on germaanilaina. Muinais- germäänien sanasta surgo tuli norjan, tanskan ja ruotsin sorg, saksan Sorge, hollannin zorg ja englannin sorrow (kaikki tarkoittavat surua). Toimittelija Mattiesko Hytösen psykodetedlisen tutkimuksen mukaan Christopher Wegeli us (13 pist.) ja Neumann (11 pist.) osoittautuivat säälittäviksi surkimuksiksi, mutta Ilkka Kanerva (7 pist.) kelpasi vain reppanaksi. Hytönen käytti lähdeaineistonaan lehtihaastatteluja Avusta, Annasta, Seurasta, Dta-Sanomis- ta ja Helsingin Sanomain kuukausi- liitteestä lokakuussa 1992. SURKEUS Tyypillinen us-päät- teinen teennäinen manaus. Surkeus on sanan surku johdannainen, kuten sanat surkutella, surkea, surkastua. Verbin surra alkumerkitys oli kuolla. Surma on samaa juurta. SURKIA Eino Hakala Vahdosta lähetti tämän sadat uksen. Voisi olla kunnan nimi. SURKKI Jdkioislaista kirosana- pääomaa. SURETUS Surutyön viimeinen puserrus. Älä manaa. SUSSAMMAKKA Ikaalisissa Lannettan vanha isäntä ei halunnut kirota, mutta voimasanansa hänkin oli löytänyt: “Sus sam- makka, joko ne tukit nyj jo ajettuki on?” Hänen lajitoverinsa varmasti yhtyvät manaukseen, kun tekisi säälistä mieli silittää hammassärkyä potevaa piikkisikaa. Mutta kun ei kehtaa. Sus sammakka on hämmästystä ilmaiseva latentti puhevika. Lähellä varmasti on, että silmät pullistuvat rupikonnamaisesti ulos kuopistaan. Tai sitten joku luulee Jeesusta (sus-pääte) sammakoksi. Taivastelua yhtäkaikki. Sopimatonta terveelle aikuiselle. SUS SIUNATKOON Vaihtoehtoisesti Sus siunakkoon. Alkuperäinen muoto Jeesus siunatkoon menee tietysti kirkkokuorolais- ten äitimuorien piikkiin. Tätä hokemaa kuulee vieläkin kylän raitilla kyllästymiseen asti. Mikseivät talonmiehet tee asialle jotain? Toisaalta on turvallista ajatella, että tässä informaatioyhteiskunnassa jotkut pienet asiat säilyvät onneksi entisellään. Vielä joku menee ja halaa muoria. Sateenvarjo kyllä heilahtaa. Sus on lyhennelmä sanoista jesus, jessus, alun perin Jeesus. Nimen historiasta sen verran, että Jeesus oli aramean kielessä Jeshua, joka meillä käännetään muotoon Joosua. Siitä tehtiin kreikan Iesus, josta latinalaiset keksivät tehdä sanan Jesus. Muita Jesus-peräisiä huudahduksia sus- 297
sanan lisäksi on jes, jesta, jestanpoo, heijec. Viimeksi mainittu on lyhennetty sanoista Herra Jeesus, herran- jee, herranjesta. Jumalan pojan oikea nimi onkin suomeksi Joosua. Tämän totuuden paljastaa teille vain Suuri Kirosanakirja. Ks. Siunaa varjele. SUTI Aittoniemeäkin rumempi kirokum- majainen osoitteesta Perskarvantie 4. Vankkumaton ärräpää ei laita tosipaikan tullen pensseleitä santaan; hän valitsee mittaisensa manauksen. Suti onkin laiskan miehen kirosana. Suomen kieli on pullollaan rasvaisia suti-yhdisteitä. Miksei niitä käytettäisi? Ei aina tarvitse olla niin hienotunteinen. Hauta-arkussa Marita Jurvakin osaa käyttäytyä. HEVONSUTI Maalarin mielima- nauksia. Roiskuu, roiskuu, mutta kilometrin etäisyydeltä talo näyttää aivan upealta. Ks. Hevon... PASKANSUTI Ylikoulutetun naistaiteilijan työväline. Sillä oranssilla läikällä hehtaarin kokoisessa harmaassa mötissä on varmasti niin syvällinen merkitys, ettei tällainen tavallinen kuolevainen sitä koskaan voi tajuta. Ks. Paskan... PERSEENSUTI Tämä on laatu- kamaa. Ks. Perseensuti. PERSSUTI Tämä voidaan käsittää melkein itsenäisenä sananaan. Ks. Pers... TYKINSUTI Mitä voit tehdä Babar-norsulla? Ks. Tyldnsuti. SVENSSONS Osoittaa mitä suurinta naapuri rakkautta käyttää manaamiseen yleisen ruotsalaisen sukunimen perhemuo- toa. Simpsoneita me emme ole, Soshtakovitsheja meistä ei tule, kiroilkaamme siis Svenssoneita. Tutkimusten mukaan Ruotsinmaalla “kunnialliset” Svenssonit varastavat työpaikoiltaan tavaraa vuodessa 10 miljardin kruunun arvosta. Suuret tavaratalot ovat parhaita rysiä. Erilaiset päälliköt kunnostautuvat parhaiten. Korkeat pomot vohkivat yhtä usein kuin palkolliset, mutta heidän saaliinsa arvoon suurempi. Vertailtakoon, että Ruotsin ammattirosvot kääntävät tavaraa vain yhden miljardin kruunun edestä. Ks. Virtanen, Reikäruotsi. SYFILIS Jostain syystä seksitauti on aina käyttökelpoinen kirosana, vaikkakin kaikki omakohtaisesti seksitauteja kärsineet vaikenevat tässä vaiheessa. Näin ollen myö6 syfilis (kuppa- tauti, lues) sopii vain sellaisille, joiden omatunto on tämän taudin suhteen puhdas. Tai sitten voi yrittää vanhanaikaista: käyttämällä seksi- tautikirosanaa harhautat kaikkia luulemaan sinun olevan terve kuin pukki. Syfiliksen aiheuttaa Treponema pallidum-spirokeetta. Spirokeettaon patogeeninen bakteeri (taudinaiheut- tajabaku). Se ei hymyile, kun törmäät siihen. Epäillään, että syfilis olisi amerikkalainen keksintö, jonka viimeistään Kolumbus-sukupolvi toi tuliaisina Eurooppaan vuonna 1493. Siihen asti se oli aikaisemmin tuntematon tai kokonaan unohdettu tauti. Syfilis levisi nopeasti muihin maihin, usein sotajoukkojen tahattomana aseena: Italiassa sitä kutsuttiin ranskantaudiksi, Puolassa saksalaiseksi taudiksi ja Venäjällä puolalaiseksi taudiksi. Taudinkulku oli silloin nykyistä paljon äkillisempi. Ensihaavaan syntyi usein laaja kuolio, potilaalla 298
oli nivelsärkyä ja korkeata kuumetta, eikä Mr. Kuolemakaan pysynyt aina työttömänä. Nykyisin syfilis on mitä parhain vaihtoehto luulosairaille, sille se taijoaa kantajalleen mitä monipuolisiin pia oireita ja kehitys- muotoja. Kannattaa kuitenkin olla varovainen vieraitten kanssa. Aluksi syfilistä osattiin hoitaa elohopealla, sitten kaliumjodidilla, Seuraavaksi salvarsaani-nimisellä arseenivalmisteella ja vuodesta 1943 penisilliinillä. Veijo Meren mukaan Syfilis-sanan keksi italialainen lääkäri ja runoilija Fracastoro Veronassa runossaan “Syphilidis...” (1530). Se kertoo kuppaa sairastavasta Syphilus- nimisestä paimenesta. Mahtoi käydä tyypille huonosti. Ks. Kuppa. SYFI Syfi on selvää säästöä. Lyhenne merkitsee aina askelta eteenpäin, kunhan muistaa, ettei matkalaukku unohdu asemalle. SYYLÄ Harmittomampi paise- manaus huojentuneille. SYYHY Ihmisellä voi olla Ässä- arpa omasta takaa. SYNTI Normaali parahdus naissukupuolelle. Yhtä paljon he tekevät syntiä kuin miehet. Synnin sisäinen olemus on epäuskoa (Joh. 16:9). Se on siis pelkkää itsekkyyttä. Jumalasta ei piitata piruakaan, vaikka ukko lupaa taivaat ja maat. Kristinuskon mukaan ihmisen tarkoituksena on elää Jumalan pyhän rakkauden määrittelemää elämää. Aatami oli se paskiainen, joka hommasi meille perisynnin. Sitä ne terveysruoat teettävät. Erään nasaretilaisen puusepän au-lapsi nimeltään (ks.) Jeesus “Vapahtaja” Kristus kuoli 2000 vuotta sitten kuitatakseen ihmisten synnit, eikä suinkaan omenapiiraal- la (niin kuin amerikkalaiset saattaisivat kuvitella) vaan kuolemalla ristillä. Reilu jätkä. Veijo Meren mukaan sana synti on peräisin länsigermäänien sanasta sundio (synti), samoin kuin ruotsin synd, saksan Silnde, englannin sin ja ammoin anglosaksien synn. Muinais- germaaneilla oli sana sunthia- ja gooteilla sunjis (tosi, alun perin kestävä, pysyvä). Luultavasti sanat ovat peräisin latinan sanasta sons, genetiivissä sontis (velassa oleva henkilö). Sana on latinan olla-verbin muoto. Aluksi synti tarkoitti velkaa. Syntipukki on tanskassa Synti 299
syndebuk, saksassa SUndbock. Se on lanseerattu Raamatusta Mooseksen kirjasta, jossa Israelin lapset lastasivat syntinsä pukin selkään ja ajoivat sen taakkoineen erämaahan, peitsele. Sinikka Savanheimo Seinäjoelta tarjoaa käytettäväksi muotoa Voi syntisen varjo. Lapualta löytyy versio Voi mykän synti. SYNTI JA HÄPEÄ Kukaan ei varmasti ole jäänyt paitsi sanonnasta Synti ja häpeä. id. Häpeä. SÄRKKELE Joensuulaisen Leena Seppäsen mukaan ulkomaalaisen koripalloilijan keksimä perkde-johdannainen, joka tuo mideen punasilmäiset särjet ja huonekalujen särkemisen. Ks. Pjärkkele. Ulla Hovi on selvitellyt alatyyli- syyksien jaottelua. Ulla Hovin mukaan Maija Gerlanderin mukaan George B. Vetterin mukaan ilmaukset voidaan jakaa universaalisti kolmeen pääkokemusalueeseen: seksuaalisuuteen ja ulostamiseen liittyviin sanoihin ja toimintoihin, py- häinhäpäisemiseen ja rienaamiseen sekä kolmanneksi eläimiin rinnastamiseen. Lars-Gunnar Andersson jakaa kiroukset sen seitsemään sorttiin: seksuaalisuus, uskonto, ulosteet, kuolema, vammaisuus, prostituutio ja rikollisuus. Kolme ensimmäistä ovat keskeisimmät. Entä särkkele? Viisaat tutkijat eivät ole tajunneet, että kirosanoissa on myös kokonaan toinen päälaji: väännökset. Ne voivat olla kdnote- koisia tai murteellisia. Niitä ei kannata harkitsemattomasti kutsua eufemismeiksi, joskin ne voivat olla usein niitäkin. Tämä kirosanatutkija Jari Tammen havainto lisättäköön kansain- välisiiin kirosana-alan julkaisuihin. Terminä käytettäköön kirofraktuu- raa tai pelkkää fraktuuraa. SÄÄLI Pehmoleperrys. Monen suomalaisen perusjuntin kompastuskivi on itsesääli. Marttyyrikansaksi mdtä ei vielä lueta, mutta muuten päivät tuntuvat olevan aika luetut. Itsemurhatilastoissa olemme kärkikansaa Japanin kanssa. Ainoa hobbymme rupeaa olemaan kanavapujottelu kaukosäätimellä. Kiroukseksi säälissä ei ole tarpeeksi vääntöä. Se toimiikin lähinnä empatiatasolla. Naisten hörinää, turhan lepsusti käytetty sana, vallan tarpeeton kuikemis, häpeätahra Kirosanakirjalle. SÖKÖ Pdataanko sököä? Vai onko korttipakka rikki? Sökö on hieman liesty- nyt, reunoistaan haperoinen ja ryp- pyyntynyt, suorastaan käytetty kirosana. Kuka lausi^si käytetyn kirosanan tälle miehelle? Kun ööt vaihdetaan ääksi, paljastuu manauksen huonon tuurin todellinen syy. Elämän valttikortit vei akka mennessään, ja viides ässäkin on unohtunut toisen takin taskuun. Tällöin suomalainen perusmelankolia tietysti astuu esiin, ja infarktisen sydämen kitarankireät kielet väräjävät myötätunnosta. On joku toinenkin, jolla menee päin persettä. Sökö on lohduton, mutta lohdullinen kirosana, kuin suomalaisuus itse. 300
T TAATANA Ässä-vikaisen saatana. Normaali puheenvuoro lastentarhoissa ja vau- vanpuhetta matkivien aikuisten kuherteluleikeissä. Vain potkuhou- sut puuttuvat. Kirjaimellisesti käännettynä taatana tarkoittaa isoisänä olemista. Vielä toisen maailmansodan aikaan Suoniemen kunnanlääkärinä Siurossa toimi tohtori Harald Henriksson. Hän oli varsinainen auto- hurjastelija. Kerran Siuronmäessä hän oli ajaa pienen kelkkailijan päälle. Pysäytettyään autonsa hän kiiruhti pojan luo toteamaan mahdolliset vammat. Mutta poika nousi reippaasti ylös nuhtelemaan tohtoria: “Taatana, kunnet tinä töötöttä- ny!” Taatana oli kauan Siuron pikkupoikien kirosanana. Se muistetaan Eero Järventaustan mukaan hyvin vieläkin. Taataa tavataan kaikissa kielissä. Ranskan lasten kielen dada tarkoittaa sen sijaan keppihevosta. Sitä epäillään vahvasti dadaismin (1912— 24) siemeneksi. Dadaismi puolestaan siemensi surrealismin. Ne molemmat ovat taidesuuntia, jotka herättämällä luovuuden, näkemyksel- lisyyden ja mielikuvituksen tekivät taiteesta lopulta taiteen, mainonnan ja kulttuurin. Älä vain kiusallakaan katso hakusanaa Saatana. Luultavasti olet lukenut sen jo moneen kertaan. TAATTANA Kiroilevan ässävi- kaisen toinen lempilelu. Myös taat- tana on saatanan ja isoisän (taata, taatto) sekoitus. Nobel-kirjailijam- me Frans Emil Sillanpää kutsui itseään Taataksi. (Hänestä enemmän kohdassa Kurja.) TAATTO Kiitti-vaikutteinen tat- tismanaus eritoten isäksi tulemisen aattona. Tattista vaan. TAAVAJEE Paikallisväriä kannattaa aina suosia, ellei ryhdy leikkimään salaperäistä. Taavajee on agraarisen rokkaava, hieman kummallinen manaus, josta on vaikea sanoa pahaa sanaa - ja se on paha se, kun kirosanasta on kyse. Kyseessä on ilmeisesti salatun merkityksen huudahdus, reiman lystin hetken hulppea hedelmä. Etymologinen tutkimus on arveluttavaa, sillä sanan vertauskuvallisen käytön mahdollisuus lisää aina väljyyttä, sen kielityypitkin tunnustavat. Kuka voi todistaa varmuudella, että tuo tai tämä sana on ensi kerran otettu käyttöön tuolla tai täällä? Helppohan sitä on puhua vuosikymmenistä tai -sadoista, mutta kerropa meille sekunnilleen ja sentilleen sanan syntyhistoria. Miten lainasanat muista kielistä 301
syntyvät? Professorit ja virkamiehet tuskin päättävät kaikista uusista sanoista. Merimiehet, tuhannet persoonalliset kansanmiehet, slangit, väärinmuistamiset, kaikki vaikuttavat uusien sanojen pulpahtamiseen kieleen. On vielä toinen asia, miten yleisesti hyväksytyiksi ne kulloinkin tulevat. Niiden merkitykset voivat naapurikylässä olla äärimmäiset. Yhdellä sanalla saattaa olla kymmenen merkitystä, joista jokainen värittyy vielä käyttäjän elämänkokemuksen mukaan. Jos kohta sanoja syntyy, niitä myös kuolee. Taavajeella voi olla jotain tekemistä karjalan verbillä taa via (tarttua, yllättää, saavuttaa, vahingoittaa, kolhia). TAAVETTI Vanhainkotirompetta. Hapahko, kellertävä, puinen kirosana. Valkoisista pulisongeista on jo aikoja sitten kadonnut kiilto. Ruoka voi jo läikkyä hihoille, mutta valtiopetoksia ei enää tehdä. Retorsioitava viipymättä. Vuoteen 1908 asti Taavetilla oli kaksi nimipäivää suomalaisessa almanakassa. Kesäkuun 25. päivästä niistä karsittiin toinen ja tilalle laitettiin Uuno. Jäljelle jäi 30. joulukuuta. Taavetti eli Taavi on väännetty Daavidista, Pentti Lempiäisen mukaan Israelin suurimmastakunin- kaasta. Daavid merkitsee suomeksi rakastettua, lemmikkiä. Merenkulussa taavetti on aluksessa veneiden nostamiseen ja laskemiseen käytettävä kaarevavartinen nosturi. TAHNA Jokkiksen mukaan takertdevan tar- rataikurin kirosana, mutta määritd- mään voidaan suhtautua lähinnä hilpeydellä. Joka tapauksessa md- kdn kitalakeen tarttuva manaus, jota ei suositella janoisina krapula-aamuina tai liian kuivan aamiaisen jälkeen. Tahna on määrätarkoitukseen valmistettu tahmea seos: pasta, voide, tahdas, salva. Tahna on melko tavallinen itä- ja länsimurteissa: se tarkoittaa sitkeästi kiinni taittuvaa ainetta, likaa, törkyä. Tahma on jokseenkin yleinen murresana, joka tarkoittaa rähmää, limaa, kinaa, törkyä. TAHNAKKA Tahmea, jähmeä, jäykkä, kankea, sakea ja jauhoinen kirosana. TAHNASKA Survotuista puolukoista ja ruisjauhoista tehty seos, herra Tahnan rouva. TAHNIAINEN Yltä päältä likainen ihminen. Poltergeist on tästä hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin hyvin kaukana. TAHNU Hauras, hapero, höperö ja tanakka nahjus. Suosisitko kotimaista? TAHNUKE Porilainen ilmaus. Lyhytkasvuinen ihminen. TAHNUKKA Hattulalainen ilmaus. Hidas ihminen, nahjus. TAMASKA H-kirjaimeton pie- lisjärvdäinen ilmaus; kuin tahmas- ka. Lika, törky. TAHVO Leena Seppänen Joensuusta on kirjannut ylös tämän vähemmän infernaalisen lastenkirosanan. Hevosmaisen pilkkaava, vanhahtava etunimi käy manauksena varsinkin itsesyyt- telyn hetkillä myös aikuisilta. Lamautumista vanhanaikaiseksi ei tietenkään voi välttää. Tahvo on Tapaninpäivän nimi- päiväsankareita (25.12.). Jeesuksen 302
jälkeen juhlitaan ensimmäisen kristillisen marttyyrin Stefanuksen päivää. Kansanperinne liitti Ruotsin Helsinglannin apostoli Staffanin (k. 1072) muiston yhteen ensimmäisen Stefanuksen kanssa tehden hänestä Ruotuksen di Herodeksen tallirengin, joka ilmoitti tälle uuden kuninkaan syntymästä. Tallirenkinä Staf- fanista eli Tapanista (itä-suomeksi Tahvana) tuli eläinten ja erityisesti hevosten suojeluspyhimys. TAHVANA Turpa kiinni, hevonen. TAIVAAN... Taivaassa tavataan. Warren Beatty ei siellä ole, mutta Marilyn Monroe on. Yldnen taivasteluyhdistelmän alkusana. Ks. Taivas. Vrt. Hyvä. TAIVAAN IHME Kaikki käsittämättömät onnenpotkut voidaan kiroillen kuitata jumalallisiksi ihmeteoiksi. Ks. Ihme. TAIVAAN ISÄ Onhan se. Jumala auttaa, kun manaa. TAIVAAN LAHJA Höperä mummoiinja jatkuu. Sukulaisen sd- viäminen autokolarista d ole suinkaan lahjontaa. TAIVAAN VALLAT Kunnioita isompiasi. Kunnioita varsinkin evan- kdis-luterilaisesti. Maksa kirkollisverot kiltisti, niin saat hautapaikan. Vrt. Taivasten Valtakunta. TAIVAAN TAATTO Taivaan isoisä. Tinttikin sortui käyttämään tätä manausta Tuhatkaunon tapauksessa (suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Ks. Taatana. TAIVAHAN... Runollisempi muoto yhdistelmäsa- nataivasteluun verrattuna edelliseen taivaan-etuliitteeseen. Ks. Taivas. TAIVAHAN KÄKI Mitähän käki on tehnyt, kun se vähän väliä esiintyy jonkin manauksen osana? Se voi joskus luetella jäljelläolevat elinvuodet. TAIVAHAN PYSSYT JA PUU- KUULAT Jeesuksellakin on kirottu olevan sama asevamstdu. TAIVAHAN TALIKYNTTILÄT Todennäköisesti Jumalan valtakunta on jo sähköistetty, joten kyse on pelkästä tunndman luomisesta. TAIVAHAN TASAKÄPÄLÄT Etutrimmaava taivastelu persoonalliseen makuun. Ei vaadi erikseen kylähulluutta. TAIVAS Erittäin yleinen ja ylevä raamatullinen naistenkirosana, ei kuitenkaan falski eikä lapsellinen. Taivastelun suvereeni ykkösmanaus. Sanana kaunis ja viettelevä, huom. eroottiset assosiaatiot. Sdtsemäs taivas on jo orgastinen kokemus. Suositellaan Taivaan taatto
aina, kun ei pelata pikkurahoilla ja halutaan varmistaa taivasosuus. Taivas on balttilaina, vaikka ylhäällä onkin. Taivaalla tarkoitetaan sekä cumulus-pilvien, TV-satelliit- tien ja reitdlentokoneiden miehittä- mää sinistä aluetta päämme päällä, että Jumalan asuinpaikkaa, Kristuksen paluumuuttoaluetta ja kuoleman jälkeistä tilaa, jossa ei tarvitse tuhlata varoja hitas-asuntoihin. Se on tyytyväisyyden, mielen tasapainon ja omantunnonrauhan tyyssija. Mutta lopullista vastausta taivaaseen kannattaa kysyä lapsilta; heidän suustaan kuulet totuuden. Veijo Meren mukaan liettuan dievas on jumala, latviassa dievs. Muinaispreussissa se oli deywis. Vanha yleisbalttilainen sana oli dei- vas, joka oli samaa juurta kuin mui- naisindan devah (taivaallinen, jumalallinen, jumala). Muinaisiranis- sa eli arjalaisten kielessä sana oli daevo (vanha jumala eli paholainen). Samaa juurta olivat latinan deus (jumala), kreikan ylijumala Zeus ja m uinaisgermäänien teiwa-. Indoeurooppalaisen kantakielen sana oli deiuos. Muinaisiranissa se vääntyi myös muotoon deiuas. Sana on kenties lainattukin suomalaisten esi- isien kieleen arjalaisista vanhoista muodoista, koska ne tarkoittivat sekä jumalaa että taivasta. Siihen balttien sanat eivät pysty. TAIVAS SIUNATKOON Kyllä. Sitä tarvitaan näinä tehottomuuden ja laiskuuden aikoina, kun kansantaloudellinen alamäki ei ole koskaan oma syy. TAIVAINEN KAANAA Symbolinen Palestiina. Galilean Kaanassa Jeesus teki ensimäisen ihmetekonsa. TAIVASTEN... Monikkomuoto taivasteluyhdistel- mien etuliitteenä. Näillä eri taivas- osuuksilla on pelkästään vivahde- eromeridtys. Ks. Taivas. TAIVASTEN TEKIJÄT Mahtoiko Jumala maksaa mitään liksaa pilvimuurareilleen? TAIVASTEN VALTAKUNTA Uskotaan, uskotaan, kai siellä sellainen on. Vrt. Taivaan vallat. TALIAIVO Itse asiassa aivot jollakin tavalla muistuttavat sulaa talia. On se sellainen mötty. Kirosanana taliaivo käy vallan mainiosti itsesyyttelyyn, muuten se alkaa kuulua solvausten ryhmään. Ihmisen toista kiloa painavat aivot näyttävät harmaalta limaiselta läskimössöltä. Silti ne ovat kaiken elämisen edellytys, sillä ne ohjaavat kaikkia tärkeitä toimintoja, esimerkiksi kiroilua ja henkilökohtaisten kirosanojen valintaa. Siitä pitävät huolen ne 100 miljardia aivosolua, jotka lapsella on syntyessään. Aivosoluja kudee jatkuvasti noin 2.000 kappaletta tunnissa. Päinvastoin kuin esimerkiksi kanarianlintukdraalla, ihmisen aivosolut eivät uusiudu, joskin tuhoutuneet yhteydet korvautuvat uusilla. Aivot ottavat myös vastaan siirrännäisaivosoluja, ja siksi lääketieteen suuria moraalikysymyksiä on viime aikoina ollut abortoidun sikiön aivosolujen uusiokäyttö. Ihminen on sama kuin hänen muistinsa. Ilman sitä ei ole juuri tietoisuutta tai persoonallisuutta. Muistitoiminta aivoissa on edelleen suoraan sanoen käsittämätöntä. Verenkierto lisääntyy ja synapseja eli liitoskohtia muodostuu aivosolujen välille. Et pysty rasittamaan aivoja liikaa. Ne toimivat sitä paremmin, mitä enemmän niitä ärsytät ja työllistät: muisti paranee, tieto lisääntyy, järki ehkä kasvaa. Ajattelu304
akin pystytään trimmaamaan, kun vain ajattelee riittävästi. Ärsykkeitä on olemassa, ehkä liikaakin, ja kynnystä pitää jatkuvasti nostaa, jotta motivaatiota riittäisi. Siinä ovat omat sudenkuoppansa. Professori Matti Bergström on varoittanut liiallisten virikkeiden vaaroista erityisesti lapsuudessa. Katuminen iskee, jos lapsesta kehittyykin tiedon jättiläinen, mutta tunnevammainen. Ks. Aivo, Vimpura. TAMPIO Myös haukkumasanana tunnettu kankeamaton kirosana kaikille niille, joiden mielestä ei ole nokon nuukaa se, mitä he suustaan päästävät. Tammi on puu, pato, eräs lautapeli tai minä. Tammukka on purotaimen. Tammus on juutalaisen kalenterin 11. kuukausi ja vuosittain kuoleva sekä ylösnouseva jumala Kak- soisvirranmaassa. Tampa on satamakaupunki Floridassa. Tampata on vanuttaa sarkaa, polkea, hakata, tomuttaa mattoa. Tampere on Ilveksen ja Tapparan kotikaupunki Hämeessä. Tampico on meksikolainen satamakaupunki. Tamponi on vanu- tuppo kuukautisvuotoihin tai lääkeaineen imeyttämiseen tulehduksiin. Tamponoida on levittää väriä, vernissaa, lääkettä tamponilla. Tamppi on teräspuikko, merasin, tuuma, survin- tai petkel mylly, vasaravanu- tin, tamppaus, resorikangassolki, pikkerin jamilaite tai höyrylaiva. Tamppu on puitu tähkä. Tampura on pitkäkaulaista luuttua muistuttava intialainen soitin. Tampuuri on rumpu, eteinen tai kupolin jalusta. Mutta mikä on tam pio? Se on ruma sana. Se tulee Etelä-Pohjanmaalta ja se tarkoittaa puukankea tai silpunse- koituskeppiä, joskus alapäästään kaksihaaraista. Se on luultavasti johdos sanasta tampea (kankea, kangistunut). Suomen kielen etymologinen sanakirja on joskus korvaamaton. TANA Rautakauppakulttuuria. Tana on ojo, pystyasento, erektio. Sotilaat marssivat aseet/peitset tanassa. Tana on hyvin seksuaalisviritteinen pystyasento. Minna Hapulin näkemyksen mukaan taisteluaseen tanassa on eroottista aggressiivisuutta ja orgas- tista kuolemanläheisyyttä, joten kyseessä on ehkä pystyasentoa kuvaavammin etuasento, vaakasuora, osoittava tana. Tana osoittaa sinne, minne nenä näyttää. Tana-asento on voimistelussa asento, jossa toinen sääri on suorana eteenpäin niin korkealla kuin mahdollista. Tanakäynti tai -juoksu taas on käynti, jossa jalka nostetaan tai heitetään taivuttamatta eteenpäin. Tana voi tarkoittaa ojon lisäksi myös tuohta tai mökkiä. Tana-johteisia verbejä ympäri Suomea tukuttain. Mainittakoon niistäkaakkoismurtdt- ten tanistua (lihoa, talttua), Itä-Sata- kunnan tanaantua (tukkeutua, juuttua) ja savolaisten olla tanuissa/ta- nuja (olla tasoissa, esim. nappipelis- sä). Ennen kaikkea tana on saatanan ytimekäs lyhenne (vrt. Kde, Vetti). Minna Hapulin mukaan ei tosi kovalla kundilla ole joka tanan tavua aikaa artikuloida, tana. Sinikka Savanheimon mukaan voidaan taivastella: Voi nyt tanan pieksupari. Entisaikojen emäntä tokaisi avatessaan kureliivinsä nauhat: Voi tanan lihava, paksu, laiha ja hoikka. Asikkalassa pysytään samassa eläinlajissa: Voi tanan evakko- lehmä. Ks. myös esim. Haatana, Jeetana, 305
Juutana, Peitana, Saatana, Taatana. TATTARI Kevyen luokan miltei hilpeä kirosana, joka poksahtelee suussa kuin popkorni. Hyväntahtoisuutta kiltteihin tilanteisiin. Suomenniemelläkin osataan parahtaa Voi hallon tattari. Tattari tarkoittaa sekä viljakasvia että mustalaista. Tattari (Fagopyrum sagittatum), tatarkasveihinkuiduva yksivuotinen, 0,2-0,5 metriä korkea viljelyskasvi, jonka mustanruskeista pähkylöistä valmistetaan suurimoita ja jauhoja, on nimitys tataarilaisista kaupustelijoista tai kauppiaista, vanhahtavasti myös mustalaisista, laukkuryssistä, hevossaksoista. Ihmismielessä tattari on tullut ruotsin sanoista tattare, tatare. Myöhemmässä muinaisruotsissa sana oli tathere, tattarä (mustalainen), jotka on lainattu keskialasaksan sanoista tatere, tarter (tataari). Alkusana on turkin tatar, jolla tarkoitettiin Kiinan pohjoispuolisen alueen asukasta. Kasvi mielessä tattari on peräisin viron sanasta tatar, genetiiviin uo- dossa tatra. Nimi on tarkoittanut tataarien viljelyskasvia. Kiinalaisilla on tattarinviljelyko- kemusta toista tuhatta vuotta. Sieltä tattari levisi 1400-luvun lopulla Eurooppaan, josta hansakauppa levitti sitä edelleen. Nyttemmin Suomessa viljellään tattaria enää vain muutamalla hehtaarilla. Ulkomailta tuodaan 150.000 kiloa. Päinvastoin kuin muut viljamme tattari ei sisällä gluteiinia. Tattarista saa maittavaa puuroa, tattareista kiinnostavaa puuroseuraa. Suositellaan nautittavaksi Tattarisuolla. TAUHKA Eritoten venäläisyhteyksissä käytetty B-luokan voimasana. Alkaa katse harhailla, että mihin ne kunnon kirosanat on oikein piilotettu. Haa! Ks. Tunkio. Tauhkan merkitys kansan keskuudessa on tavara, roju, roina, töhkä. Sana tulee venäjän sanasta stavka (pelipanos, peruspalkka, hinta, maksu). Logiikka onkin selvä: siinä missä suomalainen näkee pelkkää roskaa, siinä venäläinen näkee tarpeellisia statushyödykkeitä. Vanhoista huonekaluista ja autonrenkaista lähtien ryssä tulee ja nappaa silmät kiiluen koriinsa kamaa, penkoo roskakoreja, koluaa kirpputoreja. Itänaapuristamme on tullut uusiokäytön luvattu kaatopaikka. Venäläisille merkitsee selvää rahaa vanha suomalainen käytetty auto. Suomella ja Venäjällä on 1269 kilometriä yhteistä rajaa. Sitä ei myydä. TAUTI Anatomisiin muutoksiin tai pelkästään elintoimintojen epänormaalisuuteen pohjautuva terveydentilan häiriö, ellei ihmisen osana ole olla aina jotenkin ja jostakin vialla. Fysiologisesti välttämätön kirosana. Turhankin yleinen, manaajan kannattaisi suosia myös erikoistauteja, ks. Rutto tai Aids. Muuten taudin kiiopitoisuus on kohtuullisen hyvä, toisinaan varsinainen bakteeripesä- ke. Käyttäjäkunta profiloituu tyyppeihin, jotka ovat kavereita kaikkien kanssa, esimerkiksi Simo Vaatehuoneelta. Veijo Meren mukaan tauti on germaanilaina. Muinaisnoijassa oli sana dauthi (kuolema), muinaisruotsissa dödhe (kuolema, tappava kulkutauti), nykykielissä sanat ovat daude ja död (kuolema). Muinais- skandinaaveilla sana oli dauthr, m ui- naisfriiseillä dath, anglosakseilla 306
death, josta tuli englannin death. Goodt taas pitivät sanasta dauthus. Indoeurooppalaisen kantakielen muodot olivat dheu- ja dhou- (kuolema), vartalo oli tu- (kuolla). Mui- naisyläsaksan sanasta tod tuli saksan Tod (kuolema). Ruotsin laatusana kuollut on död, saksan tot. Mui- naisgermaanien sana oli dautha-. Sanat ovat kehittyneet verbistä kuolla, joka oli muinaisnoijassa deyja, anglosakseilla diegan, josta tuli nykyenglannin die, muinaissakseil- la doian ja muinaisyläsaksassa tou- wen, jotka kaikki ovat palautettavissa muinaisgermaanien veibiin diwan (kuolla). Käytetään paljon myös adjektii- vimuodossa tautinen. TENKKAPOO Yllätyksiä pulppuava kironarahdus, sadatukseUinen kulminaatio, käänteentekevä manausvosu. Kun sanotaan Nyt tuli tenkkapoo, tarkoitetaan pahaa käännettä tai stoppia. Se on peräisin ruotsin sanoista tänka pä (tuumia, harkita). Erään ylistarolaisen isännän mie- limanaus on Voi vikatikin tenkkapoo. TENKKELI Tarkoittaa samaa kuin tenä. Vinkkeliä riittää. TENÄ Vastarintaa tai pulmaa kohdataan taas; sana on kiroiltava tiuskaisten. TENUKEPPI Epäsiisti manaus. Denaturoitu sprii ei auta puhtoistamaan sielua. Kiroi- lijan sisäelimistö on aina jotenkin epäjärjestyksessä ja vailla direktiivien pakkosanelemaa organisointia. Haimakin saattaa joskus tuurata keuhkoja. Siksi kirosanat ovat elämänläheisiä. Täydellisyyttä ei ole syyttä verrattu kuolleeseen pattiti- lanteesen. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön määräyksestä (asetus 10/92) te- nukepin pakkokäyttö määrätään Partekin konserninjohtaja Christoffer Taxellin henkilökohtaiseen aa- mukäyttöön päivittäisen ensikusen yhteydessä, koska lihavuutensa vuoksi hänellä ei voi olla silmäniloa omasta takaa, saad edestä. TENTTU Sama kuin tenu. Tant- tumaisempi näkemys. TERSKA Monen pojan ja tytön lempilelu, vars. sen kärkiosa. Naisten kielen kärjessä kirosana muljahtelee varmasti mukavasti, mutta liikakäyttöä on varottava, ettei koko kirosana hajoa käsiin. Sitä on siunattu erinomaisilla ärripuirikiijaimilla, jopa paskanlo- 307
pulla. Sinänsä sivistymätön ja karkea manaus, jonka ei toivota tulevan tavaksi. On aina parempaa ja antoisampaa suosia toisen potenssin kirosanoja, tässä tapauksessa terskan sijasta esimerkiksi (ks.) Syfilistä. Miksi kirota sadekuuroa, kun on olemassa jääkausi? Terskalla on muitakin merkityksiä siittimen pään lisäksi: pyöreä nuppi, seipään, kangen ja vasaran paljosta hakkaamisesta levinnyt pää, sian kärsälevy. Alkuperäinen merkitys lienee ollut seipään levinnyt pää. Jollakin maatalon emännällä on joskus ollut pahaa hajataittoisuutta tai tosi isomunainen mies. TERSKA... Rivo kiroyhdistelmien puolikko. Kaukana neitimäisyydestä. Käytetään, kun halutaan tehdä ikävystyttävään sukulaiseen herättävä vaikutus. Uhmaa huokuva väline, tappo- meininkiä. TERSKANPÄÄ Todellinen pään- pää. Kirosanana kuitenkin jalostuneeni pi hienoisen nokkeluutensa vuoksi. Kiroiluun kannattaa aina panostaa nokkeluutta. Parhaimmillaan kiroilu on nerokkaan päänvaivan tulosta, huolellisen valmistelun hedelmä. TERSKAPERSE Yhdistelmiä, yhdistelmiä. Muutamaa anatomista sanaa eri tavoin yhdistelemällä saadaan lukematon määrä uusia kirosanoja. Ja jollei kahden sanan yhdyssana riitä, siirrytään kolmeen. Nouseeko teho, laskeeko vire? Kirosanojen porukkalottoa. TERVOIPOIJAT Seinäjoelta ilmestynyt käsite. Tiukan paikan tullen tällaisten tervehtivien tervapoikien esiinmanaaminen voi pelastaa alakuloisen hengen pahimmasta ahdingosta, vaikka karkeudessaan se on poliittisen toimittajan sielunelämän luokkaa. Tervoi- poijat on enemmän veikeä leuanal- takutitus kuin hiukset pudottava ydinpelote. Toki persoonallisuus on aina kannustuspalkinnon arvoista. Mutta kunnan kulttuurisihteeri tuskin antaisi tätä kirosanaa varten ensimmäisistä kuukautisista kertovaa nuorisoromaania suurempaa apurahaa. Olalle voisi taputtaa. TE-TE-TE-TE-TEKNO Teknokulttuuria inhoavien ja sitä irvailevien kirosana. Mitä inhoamista voisikaan olla teknossa, kun sen visuaalisuuteen kuuluvat elimellisesti fraktaalit, sämplääminen ja virtuaalitodellisuus? Miksi joku menisi kananlihalle ajatellessaan ydinräjähdystä omassa päässä? Miksi jollekulletulisi edes mieleen vihata teknoa, jota ei voi edes verrata punkin tai hippikulttuurin tuloon? Mitä sielullista vajavaisuutta voikaan osoittaa se, joka ei siedä konemusiikkia? Miten on mahdollista, että joku voisi inhota sellaisia tekoälyn kynttilöitä kuin Jani “Eliot Ness” Kostovia tai Bello “Olen lukenut sata kirjaa kuukaudessa" Romanoa? Hyvä Sylvi sentään! Teknohan korostaa positiivista energiaa ja fyysistä kokemista, joka tosin on vähän egoistista, mutta sehän ole tämän kyynisen ajan henki. Reivaa- jathan ovat voimakkaita ja kauniita ihmisiä, joiden rinnalla tavalliset kaljankittaajat ovat pelinsä menettäneitä suikimuksia (HS 3.8.92). Leena Viitasen (sarkasmin?) mukaan teknotanssija kuuluu voittajien luokkaan. Hellanduudeli kummiskin, teknohan on filosofiaa! Ainoa pelottava uhka on muodostumassa muovirei- vaajista (plastic ravers), jotka voivat 308
pilata kaiken tähän asti rakennetun. Pelastakaa tekno! Se on kedon viimeinen peltovalvatd. Ks. Tylsyys. UKKERPERI Eero Järventaustan mukaan lasten käyttämä kirosana, joka on yleistynyt radion “Noita nokinenä” -kuunnelmien välityksellä. Kaukainen sukulainen samperille. Koska viattomalle sivulliselle sanasta tulee helposti mieleen tikkari, se läpäisee lupataikastuksen. Namusedän kämmenpohjat voisivat alkaa kostua. Hän ehkä varastaisi lapselta tikkarin lisäksi tämän kirosanankin. Verrattain yleinen murresana tik- kerperi tarkoittaa karviaismarjaa. TINGELTANGELI Lastenkirosana. Sana tarkoittaa joutavanpäiväistä huvi- tai musiikkiesitystä. Ruotsalaislaina 1870- ja 1880-luvuil- ta. TIMPERI Tim peri alias timpuri alias tim perin an ni on kirvesmies. Verbi kuuluu timprata, timprailla, mutta laman aikana sen käyttö on huomattavasti vähentynyt. Kirosanaksi asti timperi on päässyt Keisarin pakinan otsikossa Forssan Lehdessä. Kun sanan eteen tyrkkää sanan Voihan, tapahtuu aina tämän kiijan kannalta ihme. Keisari on mainio trubaduuri Turkka Mali, jolla on tapana koota var- johallituksia. Hovi kokoontuu Autokei- taalla, joka myy Kesoilin bensaa sekä mersuja ja bemareita. Lukuisista pyynnöistäni huolimatta kuvantekijä Aaro Rauhala ja kamreeri Juhani Mänki eivät koskaan toimittaneet minulle näytettä Keisarin pakinoista, joten en vd kehua enkä haukkua. Reijo Timperi (sd) on muuten Forssan kaupunginjohtaja. TIMPPI Lintumaisen kevyt kirosana. Timppi tarkoittaa samaa kuin tinka (tiukka paikka, vaikeus). Viime tingassa on ollut tunnettu toimitusaika useissa itä- ja länsimurteis- TIPPURI Gonorrea! Seksitautinen kirosana hakkaa aina sukuelinmanaukset toisen potenssinsa vuoksi. Sanan merkitys ei jää kullin tai pillun asteelle; mukaan astuvat moraalikäsitykset, Tippuri 309
seksielämöinti, roolikäsitykset, lääketiede ja historia. Lisäksi harvinainen kirosana on aina kiehtovampi kuin loppuunkulutettu - se kuullaan paremmin. Tippuri voi siis olla vapaalta oheismeildtykseltään pudot- taja. Sitä paitsi seksitaudit osuvat aina arkaan paikkaan. Ne toimivat parempina pelotteina kuin pelkät roikkuvat elimet. Tippuri on erään bakteerin aiheut- tamailmoitusvelvoitettu tartuntatauti. Tippuria pelkäävän kannattaa mennä tutkimuksiin, ne eivät maksa mitään. Monella on tippukivi pudonnut harteilta, kun sukuelimistö onkin terve kuin porkkana. Muutamassa vuorokaudessa uusi tippuri- mies saa virtsaputkenkutinaa, kusi- kirvelyä ja kellertävänharmaata vuotoa. Naisen oireita ovat kusikir- vely, valkovuoto ja alavatsakivut. Lisäksi hän voi saada paikallisia komplikaatioita, joilla on niin hienoja nimiä, että vain lääketieteelliset tyypit tunnistaisivat ne, mutta he tietävät ne muutenkin. Naisen niukoista oireista johtuen tauti pääsee usein kroonistumaan. Veriteitse taittuessa tippuribakteeri aiheuttaa erityisesti nivel- ja iho-oireita. Thera- pia Fennican mukaan tippurin valohoidoksi käytetään yleensä nykyään 250 mg siprofloksasiinia kerta-annoksena. Vuonna 1988 uusia tartuntata- pauksia oli 4000; määrä oli vähentynyt 15 vuodessa neljännekseen. Todennäköisesti koittaa päivä, jolloin MacDonaldista saa tippurilai- sia. Tuppuri tarkoitti pyörretuulta, tuulenpuuskaa. TISSI Ei mitään uutta länsi- tai itärintamalta. Tälle italialaiskuuloiselle pehmo* päräykselle voidaan lasten kirosa- nakilpailuissa povata selkävoittoa kikkelistä rinnan mitalla. Tissi on kivasti tirskahtava, pehmeä ja antelias manaus, joka pallona pomppaa takaisin: se saa taatusti vastakaikua. Suupieli värähtää virneestä väkisinkin. Tissi on tahdosta riippumaton. Gravitaatio keinuttaa sitä miten tahtoo. Juoksu hyllyttää. Asiallisemmalta nimeltään maitorauhanen koostuu rauhaskudoksesta ja sitä ympäröivästä rasvakudoksesta. Raskaus suurentaa naisen rinnat toisinaan häkellyttävästä Samoin plastiikkakirurgilla voi olla näppinsä pelissä; saksia ei yleensä näille työpaikoille unohdeta. Rintasyöpä on plastiikkakirurgeista julmin. Tissi on peräisin ruotsin sanoista tiss, tisse, tissa. Norjassa se on tissa, saksassa Zitze. Hollannissa se on tit, monikossa tittas, englannissa teat, italiassa tetta, zizza, zezzolo, ranskassa tette. Ranskan tetin ja teton 310
tarkoittavat nännipihaa. Romaanisiin kieliin sanat on vohkittu germaani- kielistä. Muskelilehden pilakuvassa ärtynyt bodari näyttää valtavia rintali- haksiaan tyttöystävälleen ja sanoo: “Kuule älä viitsi sanoa näitä tisseiksi, nää on pectoraalit.” Ks. Nänni. TOKKIISA Isotädkamaa. Arveluttava pseudo- manaus hybrideille, hyypiöille ja Peitti Jokelaiselle. Jos kaikki tokkii- san käyttäjät laitettaisiin jonoon metrin välein niin että jono alkaisi Helsingistä ja suuntaisi kohti Utsjokea, kukaan ei olisi kiinnostunut mittaamaan sitä. Luultavasti R-kioskin jono olisi loton tuplajättipotti- lauantaina pitempi. Etymologisesti verbistä tokata löytyy tokkiisan lähimpiä sukulaissanoja sukulaiskieliä myöten, niiden merkitykset pysyttelevät paljolti pistämisessä. Adverbiset tokko-ja tokkopa-muodot taas meinaavat epäilyä, arvelua. Tokkiisan todellinen etymologia on sananhaltijan kovassa suojeluksessa, eikä siitä irtoa meille iloa. TORAKKA Pulverimainen, ilkeästi sängyn alla rapiseva ja geneettisille muutoksille immuuni manaus. Vastuunpakoili- joiden kirosana. Kehitystä vastustavien sadatus. Torakat ovat hyvin primitiivistä poppoota: ne ovat säilyneet rakenteeltaan jokseenkin muuttumattomina kivikaudelta asti, noin 300 miljoonaa vuotta. Virikkeet ovat tainneet jäädä aika vähiin. Yöeläimeltä sen uskookin. Lähisukulaisin on rukoilijasirkka. Torakkalajeja on 3.500 - onneksi suurin osa luonnonvaraisina. Suomen sosialistisessa yhteiskunnassa niitä elää viitisen kappaletta. Ne voivat elintarvikkeiden lisäksi syödä puuta, tapettien ja kirjanselkien liimauksia ja jopa mustetta. Luonnossa maistuvat lahoavat kasvikset, hyönteisvainajat ja muut eläinperäiset jätteet. Pitkien ja voimakkaiden jalkojensa ansiosta torakat liikkuvat maalla erittäin nopeasti. Torakka tulee venäjän sanasta tarakän, murteissa torokän, jonka venäläiset nappasivat tataarien kielen sanasta tarakan (pakenija). TORTTU Kuuluisaa tärta pä tärtan -makuista manausta miehille, joiden mielestä naisen kaluston päälle ei ole niin nokon nuukaa. Torttu on sopivan pursoileva, helmimäisen kostea ja sokerisen täyteläinen kiroleivos tuoreen rasvan ja viileän m ai tiaisen ystäville. Ainoastaan ärrän pitäminen koossa saattaa aiheuttaa joskus tuskia. Tämän alustetusta taikinasta paistetun leivonnaisen kiroilu vaatii ehdotonta absolutismia. Tortut ovat hyviä. Sana on tullut latinan sanasta tortuin. Verbi torguere on vääntää ja kiertää. Espanjan torta-sanan pienenny sm uoto on tortilla, jota käytetään Meksikossa. Se on maissijauhoista tehty ohukainen, monen meksikaanin ainoa ruokavalio. Torttu on myös pillun synonyymi. TOTTA... Huudahdusmanausten valheita karttava rehti etusana, johon voidaan liittää moni raskas tahi kevyt kirosana inessiivissä (Totta hitossa, Totta perkeleessä). Niin moni totuus on lähtöisin erehdyksestä, kirjoitti saksalainen kirjailija Marie von Ebner- Eschenbach (1830-1916). Samasta 311
maasta ja samasta ammattikunnasta 1700-luvulta Theodor Gottlieb von Hippel näki totuuden totuuden näin: Syvin totuus voidaan pukea kansanomaisen ajatuksen muotoon, kun sen sijaan sellainen totuus, jota mikään Sokrates ei kykene tuomaan jokapäiväisen elämän keskelle, ei ole paljon muuta kuin sofisteriaa, jolla ei tulisi turmella päätään eikä väärentää sydäntään. Niinhän se on: totuudesta yritetään tehdä teoreettisia dogmeja, ja se on sofisteriaa, saivartelua. Englantilainen kirjailija Oscar Wilde taas oli sitä mieltä, että tosi lakkaa olemasta totta, kun useampi kuin yksi ihminen uskoo siihen. Hiusten halkomista? TOTTA VIEKÖÖN Rehevä to- teava huudahdusmanaus, tosin kieliopillisesti sekava. Samaan tapaan voisi manata Totta soikoon tai Totta mooses. Se voisi sopia Kalevi Sorsalle, joka osasi tanssittaa naisiakin aamuneljään Ulkoministeriön pikkujouluissa 1991. TOSI ON Kansallispankin slogan Jaakko Lassilan ajoilta. Myös Aake Kallialan uraputken alkulieriö. Kirosanaa on kaikki, mistä kuulija saa allergiaa. Ks. Lämmöllä, O-V-H. TRASU Mitä siitäkin tulisi, ellei pystyisi perustelemaan mielikkimanauksi- aan, vaikka herätettäisiin keskellä yötä? Siksi on olemassa tämä Kirosanakirja, jonka avulla voi valmistautua yöllisiinkin irtiottoihin unta häiritsevistä, liian uteliaista pikkupiruista. Trasun etymologinen tausta on hämärä, mutta niinhän se on, ettei rusinasta enää saa viinirypälettä. Hätätapauksessa pikkupirulle pitää keksiä hätävalhe. Trasu on trasseliperäinen liikkuvainen. Kaustisilla traskelo tarkoittaa kelkan ve- tonarua. Luultavimmin trasu on kuitenkin pelkkä vittu. Ken trasun kirosanakseen ottaa, hän kantakoon siitä itse vastuun. MÄRKÄ TRASU Mynämäke- läinen kiroilee Voi märkä trasu. Suu pitää pyyhkiä sen jälkeen. TRATTA Nämä ovat näitä surkean ekonomin kirosanoja. Sanan kirogeeneistä ei ole tietoakaan. Kuka kehtaa trattaa kiroilla, mautonta! Lama-ajan muo- dtuotemerkki. Ei paljon enää säikäytä. Menisi jo sinne, mistä tuli. Tratta on italiaa, suomeksi asete, tunnustamaton vekseli Veijo Meren mukaan muinaissaksien ja kes- kiyläsaksan ratta tarkoitti rottaa. Konttorirottien sijaan sillä varmaan tarkoitettiin selkänahkansa jo aikoja sitten repineitä pienyrittäjiä. Perimisvälineenä tratta on jo kokenut inflaation ja menettänyt pdotearvonsa. Jollei tratta auta, yritykset protestoivat kuin 60-luvun hipit ja siirtyvät maksamismääräykseen, ulosottoon ja virolaiseen mafiaan, kuten Jussi Niemi. Yleensä nekään eivät näinä päivinä enää auta. Selvitystilaankaan hakeminen ei auta. Konkursseihin ei joka yrityksellä ole enää varaa. Velka on yhtäkkiä vain kadonnut taivaan tuuliin. Ainakin raha on kiertänyt. Kokonaan toinen asia on juhanta- loasia: lamalla keinottelu, konkurs- sipetokset ja peiteirtisanomiset. Ks. Vekseli. TRAUMA Ehei, ei Rauman murretta vaan din- gomaista aivovauriota. Manaus auttaa. Trauman komean ravisteleva alkukonsonantisto suorastaan riuhtaisee pään irti olkien välistä. Kun silmien villi rotaatioliike lopulta väsyy takaisin nappimaisuuteen, 312
kohtaus on ohi ja elämä taas aika kelvollinen juttu. Ks. Vamma. Tavallinen ihminen on luvalla sanoen aika epätarkka sanojen ja kielen suhteen, mutta sehän on peräti inhimillistä. Trauma ei tarkoita pelkästään psykologista vauriota, se on myös puhtaan lääketieteellisesti vamma. Kun jalka katkeaa, kyseessä on trauma. Traumatofobia on haavakammo. Kalle Könkkölä kärsii traumatismista eli vammaisuudesta, mutta hän on poliitikoksi terävä vihreä paitajätkä, vaikka me terveet (ja rasistiset) pilkkaamme helposti, koska jollakin tavallahan meidän täytyy päteäkin. Poliittisen kantansa Könkkölä ilmoittaa Kuka Kukin On -kiijassa olevan vihreä vaivainen. Platon selittää 6. teoksessaan (Lait): Mitä tulee päärynöihin, omeniin, granaattiomeniin ja kaikkiin sen kaltaisiin hedelmiin, älköön olko häpeä varastaa niitä salaa, mutta jos joku alle 30-vuotias saadaan kiinni, piestäköön hänet, kuitenkin niin, ettei tule haavoja (“traumoja’*), ja ajettakoon tiehensä. Ei ihme, että emme aina ymmärrä toisiamme. Emme puhu samaa kieltä. Aina ennen riitoja tai neuvotteluja olisi sovittava tiettyjen sanojen täsmällisestä merkityksestä; muuten kohta väitellään aivan eri asioista. Siitä nyt ei tule lasta eikä paskaa. Tosin, vaikka puhuisimme samaa kieltä, ymmärrämmekö silti toisiamme? Ehkä jatkuvat konfliktit, eriävyydet, kapinoinnit ja avioerot johtuvat siitä, että emme ymmärrä ensin itseämmekään vielä. Piruko meissä asuu? Eikö jumala auta? Mikä on elämän salaisuus ja suuri asetelma? Ks. Hulvaton. TRULU Yhtäaikainen uutuuden viehätys ja pitkäaikainen tottumus tekevät monesta asiasta nautinnollisen. Huolimatta naisellisesta oloisuudes- taan ja kiroääntämykseilisesti vaisusta lli-lopustaan trullilla on resursseja muodostua klassiseksi nuoriso- manaukseksi. Se lokeroituu tieten tahtoen tyttöjen ja nuorekkaiden ikäihmisten osastoon, mutta yksikään kirosana ei ole vielä ollut täydellinen. Siksi niitä syntyy aina lisää, päivittäin, ilman että kukaan niitä sen kummemmin edes keräisi kokoon. Eikä pidäkään. Kirosanakirja on tehnyt kaikkensa, mutta kaikkeen sekään ei pysty. Ks. Esipuhe. Trulli eli rulli on pääsiäis- tai las- kiaisnoita, joka teki vahinkoa karjaonnelle. Verbijohdos rullata (trulla- ta) tarkoittaa olla rullina, taikoa, noitua. Alku perä löytyy muinaisruotsista (trul, trol). Ks. Turilas. TSINGIS On se kaanikin nyt ikuistettu perisuomalaiseksi kirosanaksi, osaltaan rintakarvalaulaja Frederik piti siitä huolen. Pidot vain paranee, kun käyttää vielä suhu-ässää. Perustelut ovat aina paikallaan. Ja näyttöä löytyy. Tsingis osasi tappaa. Mitä sitä sen koukeroisemmin selittämään. Mongolilainen Tshingis-kaani (alkujaan Temudzhin) syntyi joko vuonna 1155 tai 1162 vähäisen hei- mopäällikön poikana ja kuoli yhtenä historian suurimmista valloittajista ja organisaattoreista vuonna 1227. Siis tavallinen menestystarina, jolla US A:ssaolisilyönyt rahaksi, jos olisi osannut kirjoittaa muistelmansa. Tsingeli-dangeli huudatti itsensä vuonna 1206 kaikkien mongolien yliherraksi ja ilmeisesti hyvää huumorintajua osoittaen otti arvonimen Sangen mahtava kaani. Sitten hän rupesi hommiin. Silloin ei menty 313
putkimiesten aikuiskoulutukseen vaan ruvettiin sotimaan. Hän nitisti uigurit ja tanguutit, ryösti Pekingin (1215) ja valloitti Pohjois-Kiinan ja Korean. Sitten hän painui joukkoineen Turkestaniin ja Iraniin, ja joukot painuivat vielä Kaukasuksen yli Venäjälle. Jätkän kuoltua mahtava valtakunta jaettiin hänen poikiensa ja pojanpojan kesken. Hänen salaisuutensa piili johtamiskyvyssä ja tasavertaisessa suvaitsevaisuudessa. Tietysti ratkaisevaa oli mongolien senaikainen ylivoimainen sotakun- to. TSÄH Yksiä harvoja ääntä hitaampia kirosanoja. Lähellä oleva tuntee pisara- sateen hetkeä ennen manauksen kuulemista. Kaikki tekofilosofisen nöyrämäisyyden alkeet osaavat humkandit nyt joukolla tsähäämään. Teennäisyys on Valttikortti aikoina, jolloin kaikki muukin on retuperällä. Joku jo onneksi kaipaa sodanjälkeistä talkoohenkeä, miehistä suo- raselkäisyyttä ja reiluutta. Tsähääjät - esimerkiksi SAK-pamppu Lauri Ihalainen - luulevat lyhytnäköisyy- dessään, herkkänahkaisuudessaan ja lapsellisuudessaan tekevänsä politiikkaa. Työtä pitäisi tehdä. Lamaan auttaa vain työ. Säästäminen tarkoittaa usein myös työpaikkojen säästämistä. Mitä vähemmmän työntekijöitä, sitä enemmän pakkosäästöä. Suomalainen sanoo Tsa tsa tsaa. Nerokas imitaattori Jukka Puotila huolehtii siitä, että Aake Kallialan- kaan ei tarvitse säästellä itseään. TUHANNEN... Korottava kirosanavahviste yhdistelmiin. Roomalainen lyhenne on M. Varsinkin kääntäjät Jutta Kemppinen sekä Heikki ja Soile Kaukoranta ovat ihastuneet sen tuhansiin variaa- 314
doihin saijakuvapiiitäjä Herg6n (oik. George Remi) Tintd-saijakuvien kapteeni Haddockin manauksissa. Tulevat otteet ovat albumeista Tintti Tiibetissä (Kemppinen)jaTuhatkau- non tapaus (Kaukorannat). Ks. myös Tuhat... TUHANNEN HAKOPÄÄ Oho. Manaus Säkkijärveltä kiilasi tolpalle. TUHANNEN JYRSKEEN JYTINÄT Kapteeni Haddock. TUHANNEN JYRÄYKSEN TÄRÄYS Kapteeni Haddock. TUHANNEN JYRÄYKSEN TÄRSKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN JYRÄYS Kapteeni Haddock. TUHANNEN MILJOONAA TURVENUIJAA Kapteeni Haddock. TUHANNEN MILJOONAN TRILJOONAA TULENPALAVAA TAPPURAA Kapteeni Haddock. TUHANNEN MILJARDIA BILJOONAA TURSKATTIA Kapteeni Haddock. TUHANNEN MILJARDIN BILJARDIN KIROTUN KÄRY JA TYRÄ Kapteeni Haddock. TUHANNEN MYRKKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN PIKKU PENTELETTÄ Kapteeni Haddock. TUHANNEN SARVIPÄÄTÄ Kekkonen. TUHANNEN TUHANNEN MILJARDIN MYRSKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TUHANNEN TUHANNEN TÄRSKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TUHANNEN TURKINPIPPURIN PARKU JA TÖRKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TUHANNEN TÄRSKYN TYRSKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TUHATTA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TUHATTA TU- LIMMAISTA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TUHATTA TUR- JAKETTA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TULENPALAVA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TULIMMAISTA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TURKASTA manasi PTV:n selostaja Patrick Sjöberg 9.9.92 suorassa lähetyksessä, kun Ruotsi sai melkein loppuminuu- teilla rangaistuspotkun jalkapallo- ottelussa Suomea vastaan (ja voitti siitä hyvästä 1-0). TUHANNEN TURKINPIPPU- RIA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TURSKATIN TURINAA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TURSKATTIA Kapteeni Haddock. TUHANNEN TYRSKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TÄRINÄN JYRINÄN JYRSKE Kapteeni Haddock. TUHANNEN TÄRINÄN TÄRSKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TÄRINÄT Kapteeni Haddock. TUHANNEN TÄRSKYN MYRSKY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TÄRSKYN MÄRSSY Kapteeni Haddock. TUHANNEN TÄRSKYN MÖRSKÄ Kapteeni Haddock. TUHANNEN TÄRSKYÄ Ei kapteeni Haddock. TUHANNEN VIETÄVÄN VIMMATTU Kapteeni Haddock. Ks. Turkanen, Turkinpippuri, Turskatti, Vimmattu. TUHAT... Kiroilukenoin. Tuhahdusten tuhah- dus. Kun halutaan saada lausema- nauksiin atomivoimaa, eikä kappa315
leita oikein ehditä eritellä yksi kerrallaan, on hyvä käsitellä tulenarkoja asioita tuhannen nipuissa. Tuhat on balttilaina. Muun muassa liettuassa lukusana on tukstantis. Veijo Meren mukaan vanha balttilainen muoto oli tu-shamt-. Alkuosan merkitys lienee voimakas ja vahva, se on luotu indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalosta tus-. Ilmeisesti se on ollut alkuliitteenä yhdyssanoissa, joiden jälkiosa tarkoitti sataa Kyseessä on siis iso sata, joka tarkoitti tuhatta. Frankkien thuschunde ja islannin thussund ovat kirjaimellisesti iso sata Suomeen päästyään sana vaihtoi s-kirjaimen h-kirjaimeksi. TUHAT MILJOONAA TURI- LASTA Kapteeni Haddockin manaus hänen dvatessaan vakuutus- tyyppi Lampiolta selvitystä, mitä hänen kotilinnassaan oli tapahtunut hänen poissaollessaan (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Ks. Turilaan toukat. TUHAT TULIMM AISTA Tapani Kansa ja R-A-K-A-S voivat laulaa tulestakin. TUHERO Avaimenreikäkirosana. Pimppimed- ninki piristää aina. Tuhertaminen tarkoittaa nyhertämistä, kömpelöä tekemistä, piirtelemistä tai hiljaista itkemistä. Onko tässä sen reuna, tuhertaa pelokas runoilijalahja Jouni Inkala ja katsoo spastisesti muualle. Eero Järventaustan mukaan jotkut tämän sanonnan käyttäjät ovat kaksimielisesti esittävinään siinä feministisen sukupuolielimen ja sanovat sen varsin halukkaasti. “Voihan nyt tuhero, vai et sä viä ok kaveria löynny!” Laukaalaisen nimimerkin “Helskyt’* kironovelli jatkuu: “Minä olen laajakatseisempi, enkä heti leikkauta hiuksia kuolinvuoteelle yhdessä saakutarallien tomuissa. Mustana sapattina katselen päivänkelloja ja maistelen puutarhakeinussani mansikkaa rimppu kyrvässä. Kuulen, pahus periköön, tulevan pienoisen perijäni rummuttavan reisiinsä: he- lishiö.” Juttu jatkuu hakusanassa Uloste. Se alkoi hakusanassa Perkee. TUHNU Eräs pierulajeista. Aromitasapaino- tettu kirosana, jolle ei suoda pitkää ikää kuin mielikuvissa ja kielikuvissa. Pannujauhatuksena tuhnu täyttää huoneen paremmin ja petollisemmin: tunkkaisten odöörien näkymättömät lieat kiristyvät hiipien henki- torven ympärille, joka törähtää viimeisen yksiäänisen norsunmessun- sa, kun kemiallinen hyökyaalto hil- settää äkkinäisesti sierainkarvat. Tuhnu on ikävällä lailla helmaan putoava kirosana. Se ei pysy hyppysissä, se on kirjoitettunakin likainen ja ummehtunut. Eli se määrittää itse itsensä. Ehkä tuhnusta tulee kansal- lisaarteemme. TULI JA LEIMAUS Paheellisuutta tinkimättömästi karttava palava loitsu merimiespaitaisil- le pehmomiehille, joiden mielestä marimekko on se oikea merkki peittämään naisellisen kaposet olat. Ennen vanhaan tuli ja leimaus käväisi vielä uskottavasti ahavoituneille ison veden matkaajille ja lappusil- mäisille kapuille, joiden koukkukäsi tarrasi mukavasti käsivetotankoon. Riippumattomuus säilyi. Ajat ovat muuttuneet. Tosimies lipeää tossun alta vain tulella ja tappuralla. TULINEN PÄTSI Helvettihän se on. Erikoisuutta tavoitelevaan kaunopuheisuuteen on syytä puuttua 316
Tuhnu hyvissä ajoin. Se, mikä ennen oli ten sotaraportteja tai dekkarisaijo- aitoa ja väkevää, voi tänään olla jen massamurhia. Liika suojelupoli- pdkkää tietämätöntä apinointia. tiikka on hätävarjelua. Ei kiroilu ole TUHANNET TUIKUT Kapteeni tuhmaa. Se on ajan henki, joka on Haddockin manaus hänen arvelles- elänyt siitä asti, kun Kain ja Aabel saan, että henki vielä menisi itali- sopivat keskinäisestä aikuisaboitoin- alaisen kyydissä (Tuhatkaunon ta- nista. paus, suomentaneet Heikki ja Soile Tummeli on lypsy voide, jota Kaukoranta). Ks. Tuhat..., Tuhan- suomalaiset käyttivät aurinkorasva- nen... na etelänmatkoillaan 60-luvulla. TUMMELI Kuka taas yritti olla vitsikäs? Kun tasapäistyminen täydellistyy ja mai- nontadirektiivit kutistetaan lopulta olemattomiin, kaksinaismoralismi on juurtunut tässä maassa maapallon keskipisteeseen asti. Pahan loitsija joutuu kummitusjunalla tunneliin, jossa pelottavinta ovat lehmät, jotka pitävät silmiään kiinni. Tummelikin lienee siinä vaiheessa liian raju tun- neilmaus. Hyssyttelevät kuraattorit ja untuvatyyny npehmoiset lapsipsykologit pelkäävät, että pienokaisem- me eivät enää ehdi katsoa TV-uutis- TUNKIO Kirpputorimanaus. Nopeimmat löytävät parhaat palat alta. Kun hinta näkyy suurella pistekoolla Futura condensed boldina ja tähtikehyksen sisällä esiintyy numeron lisäksi myös tarjous-sana, menekki on taattu, vaikka hintaa ei olisikaan alennettu. Kun kansaa pelotellaan yleislakolla ja säteilyvaaroilla, kaupat hamstrataan tyhjiksi leivästä ja maidosta sekä apteekit jodipillereistä. Kun käytetään vihreitä logoja, ympäristö-sa- naa oikeissa kohdissa ja silmälumeis- ta ekoilua tuoteselosteessa, kilpaile317
van tuotteen ostavaa pidetään maa- pallonpetturina ja luonnon tuhoajana. Mistä vain löytyy tarpeeksi suuri läjä krääsää halvoin hinnoin, ihmispolot ryntäävät kukkoilemaan tunkiolle ja syytävät syyllisyyttä rivissä pysymättömille. Tunkio on massa- hysteriisen manailun symboli. Täältä ne parhaat kirosanat löytyvät! Nyt kaivamaan! Suomenkielessä on viisi pääkirosanaa: Helvetti, Jumalauta, Saatana, Vittu ja Perkele. Kolme viimeksi mainittua ovat selkäydinkirosanoja. Toisen luokan kirosanoja ovat Perse, Paska, Kyrpä ja Pillu. Sitten tuleekin noin sata kolmasluokkalaista (Riivattu, Hitto, Samperi, Jukolauta, Piru jne) jaloput käyvät vielä apukoulua (Viime, Ju- kupäde, Hunskeli, Pehkana, Mönötti jne). Raahelainen manaus kuuluu Voi höystetty tallin tunkio. TUONELA Vanhahtava, miltei kunniakas kirosana, joka valaa sydänalaan rauhaa ja toiveikkuutta. Aivan kuin kaikki velat olisi maksettu. Koska kuolemanjälkeisestä paikasta on useita nimiä helvetistä manalaan, Haadeksesta Tartaruk- seen, meidän kalevalalainen tuonelamme ei jää pekkaa pahemmaksi. Joka maan kansan tarustoissa löytyy erilaisia inhottavia paikkoja, jonne mennään, kun maanpäällinen dallai- lu ei enää inspiroi. Alkujaan tuonela lienee tarkoittanut vain yksityisen vainajan leposijaa, katettua hautaa. Siitä se on laajentunut käsittämään koko kalmistoa vainajain yhteisasuntona, sittemmin kuolleiden valtakuntana. Onhan selvää, että ajan myötä kuolleita rupeaa kertymään nurkkiin niin saakurisd. Onneksi on keksitty mädäntyminen. Egyptiläiset yrittivät tosin sotkea systeemiä kehittäessään muumioimistekniikan, raken- sivatpa vielä perkeleen isoja, pyra- midinkokoisia hautojakin, mutta onneksi se loppui lyhyeen. Muuten elävät eivät mahtuisi enää mihinkään, paitsi kivilouhosmonttuihin. No, joku päivä joku keksii hau- tauskerrostalot. Kalevalan mukaan Tuonelaa ympäröi tuonelan joki, jonka yli tuonen tyttö kuljetti kuolleet (Vrt. Haades). Tuonelan vakinaiseen henkilökuntaan kuului sekä vanhempia että nuorempia haltijoita. Aapeli Saari- salon Raamatun sanakirjan mukaan jumalattomat eivät joudu helvettiin heti kuoltuaan, vaan heidän paikkansa on maan alla sijaitsevassa tuonelassa tuomiota odottamassa. TUONELAN TAATTO Presidenttiehdokkaita on monta. Toivottavasti pisintä kortta ei vedä se lyhyin. TUONELAN TUP AJUMIT Tuonelassa tupajumit eivät nakertele mitään. Ne eivät tee töitä, vaan lais- kottelevat. Ks. Tupajumi. TUONI Tuoni on vähän tätimäinen kirosana, jolla on kuitenkin “kauhistuttavia” merkityksiä: kuolema, kuolevan hakija, kuollut, kuolleiden olinpaikka (manala, Tuonela). Tuonella käynti on loveen lankeamista, siitä on jo Väinämöisellä ja Vipusella kokemuksia. Suomalaisen kansanuskon mukaan Tuoni saattoi käydä noutamassa itselleen seuralaisen elävien joukosta. Onneksi nykyään kaikki hakemukset pitää tehdä kolmena kappaleena, asianmukaisine viranomaisten leimoineen ja lupato- distuksineen. Ettei tule mitään erehdyksiä. Olisi se noloa kesken työpäivän lähteä noin vain veke. Miten sitä selittäisi pomollekaan... Veijo Meri on poiminut liiveis318
tään liivin kielen sanat tuoni (aikaisempi, ikuisuus) ja tuondnen (tuon- noinen, äskeinen). Alkutavu tuo- oli aiemmin tuoi-ja toi-. Suomen tuoni ja viron tooni (kuolema) ovat ehkä germaanilainoja. Muinaisgermaan- ien sanasta daujan tuli muinaissak- sien sana doian ja muinais- ja keski- yläsaksan sanan touwen (kuolla). Indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalo di dhou- ja dheu- (Ks. Tauti). Niistä kehittyi varhaiskelt- tien dhunios (ihminen), joka tarkoitti oikeastaan kuolevaista. Heidän sanastaan dheuneies syntyi muinais- iirin drini. Muinaisnoijassa dainn oli kuollut ja goottien di wano kuolevainen eli ihminen. Ks. ed. TUPAJUMI Japanilaisvaikutteinen loitsu sisäiseen kolotukseen ja nakerrukseen. Jumimaisten heimoista kytryt ja lesiäiset sivuutamme olankohautuksella, sillä puunkaivajien heimossa on varsinaisen kunnianarvoisaa poppoota: jumit. Ne tuhoavat touk- kineen puurakennuksia, ylipäätään kaikenlaisia puurakenteita, sillä niiden taktiikka on armoton: ne kaivavat puuosat täyteen käytäviä. Puolen sentin pituinen, tumma kuole- mankello on saanut nimensä siitä nakutuksesta, jonka se päästää hirsiseinien sisältä. Samanlaista ääntä pitää myös hieman pienempi ja vaaleampi tupajumi, joka on kuitenkin paljon haitallisempi. Sen latinalainen nimi Anobium punctatum puhuu selvää kieltä: sillä pitää olla irokeesikampaus. Luultavasti tupa- jumi kiroilee kuin lossivahti ja kuuntelee Sex Pistokin koottuja. Ks. Jumi. Hesarikriidkko Anne Rouhiaisen mukaan oululainen puutaiteilija Jyrki Poussu on hauska nakertaja puuta hyödyntävässä suomalaisessa kulttuurin tupajumilaumassa (17.10.92). Annen osakkeet nousivat. Ks. Jumi. TUPPIKULU Vapaasti käännettynä ja nykyaikaan sijoitettuna tuppikulli voisi tarkoittaa kondomoitua penistä. Psykologisesti se viittaa kykenemättömyyteen ja epäonnistumiseen, joten kirosanana t uppikulli ku veistää harmis- tuneisuutta, ahdistuneisuutta ja um- pikujuutta. Huomautettakoon, että latinan vagina tarkoittaatuppea. Tässä valossa tuppikulli on perin orgas- tinen kirosana. Sotilasslangissa tup- pikullit merkitsevät laivaston tykki- linjaa. Tuppi on puukon tai miekan suojus, huotra. Tupinteossa käytettiin jo alun alkaen vaihtelevuutta. Materiaaliksi sopi niin tuohi kuin nahka, joka usein koristeltiin myös metalli- heloilla. Jo myöhemmän rautakauden tuppimallistoissa löytyy tyypil- lisyyksiä, jotka esiintyvät pitkittäisissä ja poikittaisissa koristelyötteis- sä, ripustuslävessä tai mutkassa. Tuppimuotoilun kaksi päälajia olivat tasasuhtaiset ja käyrät tupit. Karjalaiset ja savolaiset, myöhemmin hitaat hämäläiset ovat suosineet aina erityisesti käyriä malleja. Ohut- nahkaisissa tupeissa vahvistukseksi on käytetty puista runkokappaletta. Kulli on kulli, eikä se siitä miksikään muutu. Ks. Kulli. Presidenttimme vuosilta 1944-46 Carl Gustav Mannerheim luonnosteli 4.7.1941 päiväkäskyään, jota kutsutaan Miekantuppipäiväkäskyk- si. Siinä hän uhosi, “etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi (ja meihin veren sitein kuuluva) Itä-Karjala olisivat vapaat'*. Sulkulause on luonnoksessa yliviivattu. TUPENRAPINAT Pelottelua 319
parhaimmillaan. Sinikka Savanhd- mo on lähettänyt myös muodon Voi tupen tuppi. TORI LAS Trullimainen koppis, iljettäväsaun- dinen läpiveto, kielen kolmiosaiseen nelimutkaiseen osmonsolmuun heittävä kiroahdinne, joka ei tunnu koskaan olevan vatupassinsuorassaeikä oikeinpäin. Turilaat ovat lehtisarvisiin kuuluvia parin kolmen sentin pituisia, paksuja ja kömpelön näköisiä, tavallisesti ruskeita, kuperasdkäisiä kovakuoriaisia. Niitä on useita eri merkkisiä ja kokoisia. Kastanjaturi- laan toukka elää neljä vuotta maan sisällä, talvehtii kotilostakuoriudut- tuaan ja rupeaa sitten tunnettuun viiden vuoden välein tapahtuvaan parveiluunsa varsinkin koivujen ympärillä. Se ja sen kaveri saksantu- rilas ovat Keski-Euroopassa mahdottomia vintiöitä viljelysten tuhoamisen suhteen. Suomessa yleisimpiä ovat juhannus- ja ruskoturilaat. Niistä ei ole niin paljon harmia. Japaninturilas on kuuluisa siitä, että vuonna 1917 se salamatkusti kukka- lähetyksessä Japanista Yhdysvaltoihin, jossa se on siitä lähtien tehnyt suuria tuhoja. USA sitten kostikin kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin pudottamalla japanilaisten päähän pari atomipommia. Turilas oli muinaisnorjassa troll (rumilus), muinaisruotsissa trull, keskiyläsaksassa trolle ja troll (rumilus, paha henkiolento). Mui- naiskiden muodosta truzla kehittyivät norjan trusal (narri, hullu) ja alasaksan trtlselen (kaatua, kompuroida). Ks. Trulli. TURILA AN TOUKAT Kapteeni Haddockin manaus, kun vieras tulla tömpsähti sisään ja iski heidän päänsä yhteen (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). TURIKKATu rikka on sama kuin turilas ja turjake. Turikassa on niihin verrattuna vain hieman enemmän Jouko Turkkaa. TURJAKE Turkanen-johdos. Pieni vivahde-ero isoveljeensä. Turjake-käyttäjät haluavat piirun verran erottua Turka- nen-massasta. Tällainen hiustenhalkominen kirosanojen valinnaisuudessa on joistakin kiroilijoista ihan kivaa ajanvietettä. Turjake on nimitys partaisesta, takkuisesta tai muuten siivottoman näköisestä oliosta, kuten turilas, turikka ja tuijus, myös tursake ja törselö. Turja on turjalainen, tietäjä, poppamies. Turjake oli alun petin hyvin paikattu lapanen. Alkusana oli epäilemättä turja (lappalainen, noita). Tuija oli Kuolan niemimaan itäosa. Sillä tarkoitetaan myös koko Kuolan niemimaata tai Pohjoisen jäämeren rannikkoa Ylä-Lappdneen ja Poh- jois-Noijineen. Tuijan aikaisempi muoto on ehkä ollut Tyrjä. Kerak- keiden vaihdettua paikkaa syntyi kansanrunouden Rutja. Tuijaiitti on nefeliinisyeniittdhin kuuluva alkali- ja syväkivilaji, jonka pääainekset ovat meliliitti, bio- ditti ja nefeliini. Nimi on annettu samaisen Kuolan niemimaalla sijaitsevan Tuijan (Teri) mukaan. Lehtimies, pakinoitsija, näytdmä- kiijailija, varatuomari ja professori Ilmari Tuijan (horoskooppimerkki skorpioni) ensimmäinen nimimerkki oU Teini (Ylioppilaslehti, 1920- luku). Hänen toisen muistelmateoksensa nimi oli Ei kukaa oo m ikää (1975). Suomen Kuvalehti kiillotti hänen päätoimittajanpalliaan vuonna 1936-51. 320
Kirjailija Ilmari Calamnius muutti vuonna 1906 sukunimensä Kiannoksi ja luunsa kuuluisaan kotitaloonsa Turjanlinnaan (Suomussalmi). Se paloi kaksi kertaa. Ilmari olikin tupakkamiehiä. Kirjoitti hän Ryysyrannan Joosepinkin ja piirsi Punaisen viivan suomalaiseen kirjallisuushistoriaan, jota lukiolaiset nyt joutuvat vasten tahtoaan pureskelemaan, vaikka teknohouse-musiikki ja action-videot kiinnostaisivat heitä enemmän. Turkasen turkasen turkasen tuija- ke, kapteeni Haddock manasi pahan ilman laastaria CTuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). TURJUS Sama kuin turjake, osajohdettu sanasta lurjus. Edelleen pieniä vivahde-eroja Turkanen-perheen sisällä. S-lopun takia turjus on porukasta vihaisin, nuorin ja päähän potkituin. Turjuksella voi jopa päästä ilmaiseksi bussiin, jos kuljettaja on pieni ja pelokas. Huonommalla tuurilla sanan viimeisen tavun jus aikana hampaat ovat nyrkiniskun takia menossa jo sisään. Kiroilu ei siis de henkilökohtainen asia, vaan se koskettaa jokaista kuuloetäisyydellä olevaa Turjus on tosin lievä voimasana verrattuna (ks.) Kormuskyrpään tai (ks.) Ruumiinvittuun. Aina kun yritän keksiä tuijukselle jotain etymologista juttua, Turkasten muut perheenjäsenet vievät sen omiin selityksiinsä. Verbi tuijuttaa tarkoittaa kuitenkin ravistaa, tuivertaa, tutjuttaa. TURKANEN Klassinen lievä kirosana, alkuperäiseltä merkitykseltään naiskääpiö. Sukunimimäisyytensä vuoksi massaan helposti soluttautuva väärän vallan agentti, joka torpedomaisen lisäveron lailla putsaa meidät lopullisesti. Turkanen-perheeseen kuuluvat myös Turjake, Turjus ja Turkat- ti. Veijo Meren mukaan turkanen tarkoitti ennen vanhaan myös parkaa ja raukkaa Alkusana turkka, turka tarkoitti sitä samaa: rujoa, epämuodostunutta, rumaa, inhottavaa, ilkeätä - mutta myös uskollista ystävää). Sanaa pidetään germaani- lainana Muinaisnorjassa dvergr oli kääpiö, muinaisruotsissa dvärgher pieni ihmishahmoinen myyttinen olento, vuorenhaltija, maahinen, hämähäkki. Muinaisgermaanien kantakielen sanat olivat dvverga- ja turga-, josta kehittyi muinaisskandi- naavien dyrgja Todennäköisemmin suomen sana on peräisin germaanien sanasta durgi eli naiskääpiö. Indoeurooppalaisen kantakielen sana on luultavasti ollut dhuergh- ja sen rinnakkaismuoto dhurgh-, joista on tullut muinaisgermaanien thwerza- eli ruumiillinen vaurioituminen. Nykysaksassa kääpiö on Zwerg. Kenian pohjoisosassa Etiopian rannalla on Turkanajärvi. Sen löysi S. Teldd vuonna 1888. Turkanat ovat sikäläinen heimo. Kapteeni Haddock manasi turkanen, kun tuuli vei “niin hienon hatun”, kun Tintti ei älynnyt painua matalaksi ja piiloon nopeasti, kun roikkui piikkilanka-aidassa, kun puhelu kotiin Moulinsartiin katkesi Geneven punaisesta kopista, kun laastari oli jäänyt kiinni hänen sormeensa sekä myöhemmin Szohödin hotellissa (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). TURKASEN TURKANEN Tuplaten turkas-vdmaa PAHA TURKANEN Paha-etuliit- teellä saa usein pahoja aikaan. 321
TURKATTI Vielä yksi lapsonen Turkanen-per- heessä katti-päätteellä. Lievä voimasana hyville, pahoille ja nimille. Melko klassisuushakuinen. Turka- tissa on onnistunut yhdistelmä meri- rosvomenoa ja lastenkirosanakult- tuuria. Siinä missä silmälappuinen ja puujalkainen laivakapteeni hymähtää, siinä lastentarhanopettaja tiuskaisee lempeästi. Näin ollen turkat- tia käyttävät etupäässä vain lapsen- ja seikkailumieliset, hieman vanhemmat miehet. Muut saavat huonon omantunnon. Kummallisuutena onkin pantava merkille, että kiroilemisessa kiusaa yleensä enemmän liian lapsellisen manauksen valinta kuin sen mahdollinen haittavaikutus yli- moraalisessa ihmisympäristössä. Häpeä on suurempi uhka kuin närkästys. Toki merirosvotkin saavat tuika- toida. Heidän kiroilevat papukaijansa voivat mielihyvin konsultoida. TURKINPIPPURI Väkevä irtokarkki. Myös yksivuotinen paprika, jonka pienehköjä, yleensä punapintaisia maljoja käytetään kirpeän makunsa vuoksi mausteina. Paprikat ovat koisokasveja kuten tupakat. Tältä pohjalta turkinpippu- rissa on manauksena sellaista tujua, että savu tupruaa korvista. Joviaali, kaikenikäisten ja kaikenoloisten kirosana, jota voi hyvin suositella perheen pienimmillekin ilman että Suomen Kirkko Oy julistaa ketään pannaan. Turkki sijaitsee puoliksi Euroopassa, puoliksi Aasiassa; siellä on ankara pääkaupunki ja James Bondin työmaanakin tunnettu Istanbul- niminen lomakeskus. Pippuri kasvaa Etelä-Amerikassa, vaikkakin maustekasveina merkittävimmät pippurilajit ovat alkujaan kaakkoisaasialaisia ja indonesialaisia. Turkin pippuria manasi myös kapteeni Haddock, kun helikopteri oli törmätä koikeajännitejohtoihin ja italialaisen auto oli jäädä tasoristeyksen laskeutuvien puomien eteen nalkkiin. Samaa hän manasi Genevessä lukiessaan lehdestä (Journal de Geneve) uutisen vakavasta selkkauksesta Bordurian ja Sylvadian välillä, sekä myöhemmin Hötel Sznörrissa, kun känniin juotettu vartija paukutti oveen (Tuhatkau- non tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). TURKIN PUNAISET PEUKALOT Letkusta kajahtaa, kun Heimo Aaltonen manajaa. TURNIPSI Turnipsi eli rehunauris polveutuu peltokaalista, ja sen kohtalona on ollut joutua karjan pötsiin. Turnipsin viljely on käynyt vähenemään päin, ja siksi joku mineraalittoman peltotilkun omistava maanviljelijä on pahoina viimeisinä päivinään varmaan ruvennut viljelemään tur- nipsiakielenkäytössään. Tiedättehän virren: “Ennen kaikki oli paremmin” tai “Ennen sotia asiat tehtiin vähän toisin”. Sekä Turusta että Urjalasta päin intetään tätä ristikukkaiskasvia käyttökelpoiseksi kirosanaksi, vaikka se on pelkkä rehukasvi paatuneiden sadattelijoiden päivän menussa. Kova jätkä kiroilee turnipsia vain mitä huolestuttavimmassa mielenhäiriössä tai vähintään neljänkym- pin kuumeessa. Tai sitten hän on kasvissyöjä, joka jostain syystä pitää rehunauriista. Turnipsi on jalostettu kaalien suvusta, ja väittäisinpä että kaalin latinalainen nimi Brassi- ca olisi kirosanana paljon jytympää kamaa. Turnipsin murremuotojaovat mm. tumupsi, tumitsi, tumitsa, tumisti, 322
tumesti, tumis, tumes, tumas, tur- nus, tumu, tumaski, tumiska, tur- neska, tumikas ja tume. Poimi suo- sikkisi ja pelästytä joukon arkajalka. P.S. Jos lukijalla on joskus ylimääräistä aikaa, kannattaa tutkia tietosanakirjasta ristikukkaiskasvien uskomattoman hauskoja nimiä. Ajatellaan vaikka pölkkyruohoa, kevätkynsimöä, peltotaskuruohoa, hietasinappia, litutilliä, tankiota, irsokkia, morsinkoa ja rohtokuiri- moa - monet valmiita kirosanoja! Tai vastavuoroisesti hellyttelynimiä intiimiin kanssakäyntiin. TURPA Turpa-tukkoon-manaus, kalamaisen elastinen ja särkymätön tiennäyttäjä ja jäänsärkijän luonteinen uudisraivaaja. Ärräpitoisuudessaan kelvollinen uuteen kirokkaaseen nousuun. Robert Fleegen ajuri, aina paras, aina sataprosenttisen myönteinen. Turpa on yksi meidänkin vesistöissämme eläviä suurehkoja särkikaloja sulkavan, pasurin, seipin, toutaimen, vimpan ja suutarin lisäksi. Yhdennäköisyyttä säynävään ei voi kieltää, tarkoittaahan saksan Mundfisch säynävää. Virallisen Nimikkokirosanasää- tiön määräyksestä (asetus 10/92) T urpa-manauksen etujäijestökäyttä- jiksi on kutsuttu ex-pomot Pekka Salo, Christopher Wegelius ja Jaakko Lassila, jotka on palkittu myös Paljon meteliä tyhjästä -mitalein. Hevosellakin on turpa, tosi on. Sitä ei voi ainakaan kieltää, etteikö hevonen olisi kaunis ja voimakas. Sinikka Savanheimon lähettämä manaus kuuluu: Voi ny mateen turpa. TURSAS Tursa, turso, turilas - kaunottarella on monta nimeä, ei vain pelkkä Octopodida. Tursas on räkämanaus- ten ehdotonta valiota, jossa kieli tärisee, muljahtelee ja heittelehtii suussa kuin maantieporaajan silmä- munat päässä. Tämä myyttinen vesiolento, kah- deksanlonkeroinen mustekala, esiintyy kotimaisissa kansanrunoissamme ja uskomuksissammekuin mikäkin kuurupiilon paskamaisin kiusan-
kappale, oikea nilviäinen, todellinen Cephalopoda, mustekalojen ja helmiveneiden pääjalkainen ammatti yökkäri, vedenalainen räkänokka, merimakkaroiden ja partamatojen yhtiökumppani, pehmeävaippainen veltto tukiiangaton pikkunero, lon- kerosuinen imukuppisankari, meripeto ja jättiläiskalmareiden vasikka. Sanana tursas tuo ihan mieleen mäti- tai hammastahnan, jota kömpelö bodari puristaa tuubistaan pitkin seiniä. Tursaat ovat tosi nihkeitä nuljaskaisia limaklimppejä jossain veden alla, kummittelevat työkseen ja omivat sellaisia pelottavia nimiä kuin vampyyritursas, ripsitursas, ja paperivene (josta Aristoteles käytti nimeä nautilos). Meritursas voi lon- keroineen dia kolmemetrinen, ja sen pää, koko sivuprofiili lonkerolta lukuunottamatta on ilmiselvästi ollut Muumipeikon esikuvana. Sen kanssa eläintieteilijät ovat tehneet mustetahratestejä ja muita oppimis- kokeita, pidetäänpä sitä poikkeuksellisen oppivaisenakin, jopa älykkäänä. Voi olla, että tyyppi harrastaa ristisanatehtävä. Ainesta kirosanojen ykkösdivi- sioonaan. Veijo Meren mukaan tämä meri- kummitus on samansyntyinen kuin turso (jättiläinen). Muinaisnoijassa oli thurs (jättiläinen, rumilus), Färsaarilla tussi, norjassa tuss, norjan murteissa tusse (peikko) ja ruotsissa tusse (jättiläinen). Anglosaksien sana olithyrsjamuinaisyläsaksan duris, thuris (jättiläinen). On esitetty väittämä, että alkusana olisi muinais- noijan thyija (meluten paikalle ryntäävä). Sellainen ei tosin sovi alkuunkaan tursaan tapdhin. On funtsittu myös muinaisintian sanaa ttira- (vahva, vdmakas), jonka sukulainen on latinan turgere (olla paisunut ja uhmata). Lisäksi ei ole unohdettu kreikan sanaa Tyrsanoi (illyrialai- nen merirosvokansa nykyisen Jugoslavian rannikolla varhaisella rautakaudella). Germaanit ovat saattaneet törmätä noihin pelättyihin silmälappu- ja puujalkatyyppeihin. Ks. Iku-Turso. TURSKATTI Kelpo manaus rasvaisesta suusta likaisen parran sisältä. Kiroilijan on syytä välttää suihkua ja saunaa pari viikkoa ja käsienpesua vessaieissun jälkeen sekä suosia kala-, valkosipuli-, tupakka-ja viskiantimia Näin turskatti-kiroukselle luodaan aidot raamit, joilla suomalainen perusjätkä voi rehennellä maailman tumilla. Turska on maailman toiseksi tärkein talouskala. Turski on karski, tyly, töykeä, tuikea; reima, rohkea. Katti on kissa. Vapaasti kääntäen turskatti on karski kalakolli. Ruotsin tur tarkoittaa onnenpotkua, retkeä tai vuoroa, skatt on aane tai verot. Näitä yhdistelemällä turskatti tar- kdttaa onnekasta aarretta, onnelli- suusveroa, retkiaanetta, menomat- kaveroa, vuoroaarretta tai jäijestys- veroa. Onneksi emme de ruotsalaisia Iso lipeäkalanaaras vd laskea jopa viisi miljoonaa mätimunaa Keijo Korhonen hehkutti isänmaallisuuttaan Töölöläisessä (13.9.92): “Niin mielihyvin vaihtaisin Islannin ja Suomen naapurustoa. Islannin lähin naapuri joka puolella on turska.” Turska-sanat on johdettu indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalosta ters- (kuivua). Ennenhän kapakalaa kuivattiin, nykyisin pistetään jäihin. Turski-sanat taas johtuvat indoeurooppalaisen kantakielen muotoihin stu-ja sthu- (jäykkä, seistä suorana). Muinaisgermaanien stura- tarkoitti alkuun jäykkää, sittemmin jäykkäniskaista, vaikeasti 324
suostuteltavaa henkilöä. Antti Penttisen Sotilasslangin sanakirjan mukaan turska tarkoittaa tykkiveneTurunmaatatai upseerioppilasta. Kapteeni Haddock manasi turskani, kun salama iski melkein viereen ja kun seuraavana aamuna aamiaisella hän ei tiennyt mitä Tintti ajatteli kaikista oudoista tapahtumista. Turskatin turskatti, Haddock manasi, kun hän ei ottanut kuuleviin korviin pusikossa pyllistelleen miehen selityksiä. Turskatti, Haddock manasi, kun hän paukutti turhaan professori Tuhatkaunon hotellihuoneen ovea. Turskatti, kapteeni Haddock manasi helikopterissa tulitta- jia, italialaisen hurjastelijan kone- pellillä ja Teophilus Tuhatkaunolle tämän hokiessa panssarivaunussa vain sateensuojastaan. Kädensijaan oli kätketty lopulliset ultraääniko- jeen piirustukset mikrofilmeinä (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). TURSO Sympaattisen tuheron tai tussun sijasta voidaan pläjäyttää pöytään karski turso, joka assosioituu Markus Tammiselle niin päällekäyvän aggressiiviseksi karvakasaksi, ettei hän ihmettelisi, vaikka vaginassa törröttäisivät hampaat. Siitä vain hampaat irvessä kiroilemaan, korkeat tädit! Jos tursoa ei assosioidakaan naisen sukuelimeen vaan esimerkiksi pursoon, kirosanan teho latistuu kymmenesosaansa. Tursohan on oikeasti tursas. On siis usein tietä- mystaustasta kiinni, miten sivulliset reagoivat kirosanoihisi. Sanojen merkitykset muuttuvat paikkakunnasta toiseen, sukupolvesta toiseen, jopa ihmisestä toiseen. Vivahde-erot ovat jokaisen päässä erilaiset, koska ihmisen aikaisemmat kokemukset vaikuttavat suuresti assosiointiin ja suhtautumiseen. Tuulikki Korpinen yhdistää Kalevalaisessa jumalten maailmassaan Turso-nimen Niilin hevoseen eli virtahepoon nimeltä Thoeris, Taue- ret. Se oli hevosenpäinen, krokodi- linpyrstöinen esidynastinen synnytyksen, äidillisyyden ja imetyksen jumalatar. Ks. Tursas, Iku-Turso. TUSKA Pahoinpidelty manari, ristikkäiskär- sinyt jeesusto, apeoitunut tuhahde. Kaikki on kärsimystäpä vielä enemmän kärsimystä. Suomalainen kokee tuskan ystävänä, joka ei koskaan jätä. Tuska on ainainen työttömyys- kierre, naapurikateuden ruumiillistuma ja avio-onnen viimeinen palautuspäivä. Kirostesukka kestää. Ulla Hovin alatyyliä koskevien tutkimusten mukaan George B. Vetter painottaa sanojen merkityksen syntymisen prosessiluonnetta. Alatyylien alkuperä on hämärässä menneisyydessä ja niiden nykyinen käyttö pitkän kehityksen tulosta. Esimerkiksi Vetter nappaa vanhan uskonnollisen käskyn, jonka mukaan ihmisen ei tulisi kutsua Jumalaa tyhjin käsin. Juutalaisuudessa käsky on kehittynyt täydelliseksi Jahven nimen lausumiskielloksi, kun taas kveekareille siitä muodostui perusta määräykselle, jolla yleisesti kielletään kaikenlaisten valojen vannominen. Kukakieltäisi tuskan? Sitä on hyvä manata. TUSKA JA KURJUUS Hymyil- täisiinkö jo? Maapallo pyörähtelee allamme vain muutaman kerran. TUSSUN PUSSU Veijari karkeus, kaksinaispöräys, 325
sukkeluussadate. Kaikkihan tietävät, mikä on tussu. Veijo Meri luettelee tämän ainakin osittain ruotsalaisperäisen sanan merkityksiksi karva- tupsun, takapuolen sekä tytön ja naisen hävyn. Mielestäni tussun merkitys on elintärkeä. Ruotsin stuss (takapuoli) on tullut keskialasaksan sanasta stut (takapuoli ja reisi), kuten saksan murteiden stoss (pyrstö- sulat). Sanat on vaivoin johdettu yleisgermaanisesta sanavartalosta stutt- (tönäistä), eikä syytä tarvitse ihmetellä. Veijo Meri lisääkin: “Takamuksiin on niin mukava puskea ja tönäistä”. TUSSULLULLU Eero Järventaustan mukaan sotkuista ihmistä tai sekaista huushollia on kansan keskuudessa nimitetty tussullulluksi. Jotkut naiset käyttävät sitä kirosananaan: “Voi tussullullu tätä huu- sollia, ku ei löyry minkääv valtakun- naj jalaaj jakoo!” TUUSKATTI Toisin sanoen Kis kis. Tämä loitsu houkuttelee maailmankuvaa tuus- kannuuskaksi, suuressa tai pienessä mittakaavassa. Onhan tuuskatti näin ollen huomattavasti tyylikkäämpi kuin jokin Voihan atomipommirä- jähdys tai No maailmanloppu kumin inki. Sitä paitsi siinä on käytetty riittävästi elimensiirtoa peruskiros- tosta, katti-päätteestä alkaen. Sangen taitava ja valmis päräys, jonka suojelupyhimykseksi voitaisiin lukea Tuusniemen pappi Kuumanni, Kuikka-Koposen lailla temppuileva kollega. Tuus on kirjeen allekirjoituksessa maskuliininen muoto Sinun. Fema- rimuoto on tua. TUUFKATO Seraphin Lampion Vakuutusyhtiö Turmasta oli hakemassa tiettyä vakuutuslomaketta laukustaan ja piti kynää suussaan sanoessaan: “Tuufkatti! Ihinkä inä olen piftänyt fen papdun?” (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta.) Puhevikaisia kirosanoja on yllättävän paljon. TYHMÄ Jonkinlainen itsesoimaus. Ei sovi tyhmille. Pienellä skarppauksellasen uskottavuus paranee, esimerkiksi muodossa Voi mua tyhmää. Muuten se karjaistava ja kunnolla, pienellä välitavutuksella, painon ollessa molemmissa päissä: TYH-MÄ! Toimittaja Hannu Taanilan mukaan keskustapuolue ja Esko Aho eivät eroa poliitdsestajoukostaeduk- seen, mutta niiden tyhmyys on omaehtoista, jotenkin suvuttomasti lisääntyvää. Hänen presidenttiehdokkaansa on ilman muuta Keijo Korhonen, jota hän pitää Suomen taitavimpana poliittisena journalistina. Aatos Erkko ei kuitenkaan uskalla ostaa Korhosta päätoimittajaksi, vaikka Taanila niin haluaisi, koska mikään ei ole enää kuin ennen. Jouko Turkka on tehnyt upean pioneerityön uuden suomalaisen näyttelijäsukupolven tuottamisesta noudattamalla sananlaskua Joukossa tyhmyys tiivistyy. Toisaalta, joskus on parempi ravistaa vanhentunutta maitoa kuin lantrata sitä tuoreella. Jouko Turkan mukaan toimittaja- pohjainen taiteilijatyyppi on kriisissä. Hän povaa, että papit ja erakot ovat tulossa. Hän on näkijä. Ks. Äly. TYKINSUT1 Paskantamisen maailmanmestarin persrassi, joksi käy vaikka Babar- teddyn kärsä. Nyt Hesari mukaan ja ennätystä rikkomaan. Tykinsuti on sentin läpimittainen manaustykki, 326
jota ei pidetä luotisuoran avulla pystyssä ja jonka kuulat seuraavat Gaussin käyrän tapaista lentolinjaa. Roisketta kanuunasta syntyy ja tukkia kaatuu, mutta silti kirosana tuntuu jäävän kuin puolitiehen roikkumaan. Tykinsudilla on suuret elkeet ja pieni potenssi. Tykki on peräisin vanhan ruotsin kielen sanasta stycke (kappale, pala). Ks. Perseensuti. TYLSYYS Samaa kieliopillista sarjaa kuin Ankeus, Qjetys, Inhotus, Kauhistus, Kavahdus, Kurjimus, Nolous ja Surkeus. Tylsyys on nykyajan teknokulttuurin puhtain määre. Kun tämän päivän kaikki pinnallisuusennätyk- set rikkoneet pinnalliset väittävät, että rockillakaan ei ole enää mitään annettavaa, heille tulee perustelluksi uusi vallankumous, jolle on annettu nimi new age. Tällaisen “Vesimiehen ajan” äänitorvena on tekno- housemusiikki. Se perustuu kuolettavan tylsään monotoniaan, jolle ovat ominaista valostrobot, lippalakin kruunaama pukeutumistyyli ja au- tistisuus. Yhden teknokulttuurin puolestapuhujan, George Orwellin Eläinten vallankumouksen sikajohtaja Napoleonin näköisen videotaiteilija Hannu Puttosen mukaan tämä sukupolvi on tottunut tietokonepiippausten äänimattoon. Hän tarkoittaa 70-lu- vulla syntynyttä sukupolvea. Kirjailija, toimittaja Jyrki Lehtolan käsitysten mukaan teknoheimoon kuuluu parikymmentä suomalaista, ei sen enempää (AL 6.9.92). Kuoleeko loppu samaisesta sukupolvesta ikävään, jäävätkö he nyt jostain suuresta paitsi? Rockmusiikin henkilökult- tia vastaan visuaalinen, graafinen, abstrakti tekno syntyy kaiken kattavasta, pinnallisuuteen pohjautuvasta pseudosyvällisyydestä, eli siitä, ettei ole oikein mitään tekemistä. Näin teknotiskijukat perustelevat “säpinäänsä, jota he duunaavat jengille”. Jyrki Lehtolan mielestä se ei ole mikään syy muuttaa jotain peruuttamattomasti kulttuurihistoriassa. Lisäksi hän toteaa, ettei tylsyys ole kovin erikoinen - tuskin edes buddhalainen - kokemus, vaikka muuan huonohampainen teknofilo- sofi niin kehtaa uhotakin. Se on puhtaasti tamperelainen näkökulma. Huvittavasti Jukka Petäjän arvostelun mukaan Jyrki Lehtolan Happy Days -novellikokoelman “maalitauluksi paljastuu tylsyys, jota hän kuvaa ironisoimalla tylsyyttä, luonnollisesti tylsästi” (HS 18.10.92). Kirjailija tyylitteleetyylittömyydellä. Ks. Yäk. Ks. Te-te-te-te-tekno. TYRSKY Sarjakuvalleen yhdistelmäkirosa- nojen osanen. Kun meri kuohuu ja metelöi demonien sotilassoittokunnan lailla, hyttystahtoiset kurnii uiset pehmot maatuvat edessä ja takaa. Yksinään tyrsky likenee lastenma- naustoa. TYRSKÄYS Saman sortin ose- aanista kirostetta. TYRSKYNM YRSKYT kapteeni Haddock manasi Geneven lentokentän bussissa nähdessään pää ikkunasta ulkona, että Miloun tuoman sateenvarjon omistaja juoksi bussin perässä (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). TYRSKÄYKSEN PÄRSKÄYS kapteeni Haddock manasi, kun laastari di jäänyt kiinni hänen sormeensa (sama Tuhatkaunon tapaus). TÄRINÄN TYRSKYT kapteeni Haddock manasi hotellipuhelimes- 327
sä, kun Tintti ei antanut hänen puhua (Tintti Tiibetissä, suomentanut Jukka Kemppinen). TÄRSKYN TYRSKY kapteeni Haddock manasi päättäessään lähteä seuraamaan lumimiehen jälkiä (sama Tintti Tiibetissä). TYRÄ Pääsy kielletty! Tyrä on sopimaton, tahdosta riippumaton ja painovoimaa halveksuva alatyylisyys, jolle pitäisi määrätä porttikielto iljettä- vimmässäkin perslävessä. Mikä on tyrä? Katsotaan Perheen lääkärikirjasta (Otava 1983). Noniin. “Jos vatsakalvo tunkeutuu vatsaontelon seinän läpi, muodostuu tyrä- pussi, johon eri vatsaelimet, tavallisesti ohutsuoli ja rasvamuodostumat, voivat liukua. ” Siitä vain työntämään tyräpussin sisältöä takaisin sisään, takaisin se pulpahtaa kuitenkin. Miesten yleisin tyrämuoto on nivustyrä, jossa tyrä tunkeutuu kivespussiin. Ponnistelu ja yskintä tekevät kovalta tuntuvalle tyrälle vain gu- taa Kipu sattuu. Kun tyrä kuroutuu eli joutuu puristuksiin, suolisto voi tukkeutua täysin. Pierut jäävät sillä erää pierimättä. Paskallekaan ei tarvitse enää juosta kesken tupakin. Kun oksennus alkaa olla ruskehtavaa ja haisee paskalle, loppu on lähellä. Älä käänny silloin papin puoleen. Eläinlääkärikin auttaa paremmin. Kirurgi sitten leikkaa tyrän sinulle, ja voit vaikka säilöä sen kotona käytettyyn punajuuripuikkiin tai muistojesi peltilaatikkoon maito- hampaittesi ja hiussuortuviesi joukkoon. Tyrä voi syntyä huonosti parantuneen leikkausarven vuoksi tai liiallisesta bodaamisesta. Yksi syy voi olla liiallinen istumatyö. Ylioppilaslehdessä (19.11.92) Pauliina Airaksinen kirjoitti opettavaisen jutun rivisuolen kostosta ja ylimielisen tyhmistä lääkäreistä. HY ÖTERIN TYRÄ Kesälahtdai- nen manaus. tAinpaska Kovin pienikaliiperinen voimasana, jonka peruspilarit löytyvät täin inhottavuudesta ja paska-sanan ruma- luonteisuudesta. Sinänsä tiukka, armoton ja tulinen ilmaisu. Ks. Kananpaska. Täit ovat yleensä alle puolisentti- siä (1-11 mm) siivettömiä ulkoloi- sia nisäkkäiden ja lintujen iholla. Niiden hobby on verenimentä. Bakteerit ja virukset leviävät luotettavammin kuin ilmaisjakdumainok- set Silmien päälle ne eivät juurikaan perusta, eivätkä siksi sellaisia omista; ilmeisesti ne luulevat jo nähneensä kaiken elämässä. Raajojen linkkuveitsikynnet tarttuvat nilkkoihin, kun väliin jää tarttumapin- taa, kuten karva tai höyhen. Täilajit ovat uskollisia isäntälajil- leen; usdn molempien evoluutiot ovat kulkeneet rinta rinnan. Varsinaisia täilajeja tiedetään vain noin 250, ja ne kaikki loisivat nisäkkäillä (pussidäimet ovat boikotissa). Epä- hygieenisten ihmisen riesana ovat hiuksissa pysyttelevät päätäit ja vartalolla elävät vaatetäit. Harmaa- kdtaisia parin millin pituisia päätäi- tä tapaa nykyään terrorisoimassa päiväkodeissa ja kouluissa. Hävyttömämpi (ks.) satiainen on jo toinen tarina. TÄKÄNÄ Sdnävaatteena tai peitteenä käytetty, kuvioidusta ontelokankaasta valmistettu kansanomainen kudonnai- nen kuuluu kirosanamaailmankaik- keudessa sarjaan naistentaudit. Kiroilu on alkujaan ollut miesten yksityisomaisuutta, eikä vieläkään, var328
sinkaan vanhemmassa polvessa, oikein siedetä naisten kiroilua, ellei kyseessä ole hullu tai huora. Miehisen perkeleiden ja helvettien golfkentän vierelle on nyt kynnetty kas- vismaa, jossa tytöt, tädit ja mummot viljelevät eineitään. Karskea papparainen ei voi kuin kirota naisen höpöttäessä jummijammeista, ven- kuloistajatäkänöistä. Kirosanat ovat emansipoituessaan kokeneet järkyttävän devalvaation. Tasa-arvovaltuu- tettu pitää tietysti naisten puolta, mutta kuka pitää enää miesten? Tottakai naiset saavat kiroilla, se on jokaisen oma asia, mutta kun mies kärsii... Herääkin kysymys kiroilemisen koko mielekkyydestä. Missä ovat digitaalikirosanat, jotka mullistaisivat koko kielialueen? Missä on uusi kiroileva Agricola, joka pistäisi kirosanat uusiksi? (Mitä? Kuka mainitsi nimeni?) Täkänä on peräisin muinaisruotsin sanoista thäkan, thäkän, täkän (peite, matto). TÄRVÄ Siinä missä tuhlari käyttää (ks.) Törsää, siinä hajoittaja Tärvää. Kummallinen Midaksen sormi ei muutakaan esineitä kullaksi, vaan rikkoo ne. Jokainen tuntee sellaisia tyyppejä. Kaikki hajoaa heidän käsissään, vaikka se ei ole edes tarkoitus. Yleensä he ovat vielä hyvin avuliaita korjaamaan rikkinäisiä esineitä ja laitteita. Varokin olemasta sinisilmäinen; tyyppi romuttaa ne lopullisesti. Tärvä on johdettu sanasta tärvätä, jonka johdannaiset tärvellä ja tärveltyä on matkittu ruotsin murteiden sanasta därva, därvä (vahingoittaa, turmella), kirjakielessä fördärva. Tärviö on tärveltyminen, tärvel- tyneisyys. Päätteenä tär- menee jo naisten puolelle. TÄRÄYS Joensuulainen Leena Seppänen tietää tämän lastenkirosanaksi. Ilmeisesti hän on tottunut siihen, että painavatkin esineet putoilevat kummasti lattialle. Ei se ollut kissa, ei isäntäkään, siis se oli lapsi. Jos per- hepommilla ei ollut montaa viikkoa elinikää, sen kallo oli valmiiksi vielä osina. Okei, täräys ei ansaitse näin karkeata huumoria. Se on sääli. Kirosanan pitäisi olla aina vittuilun- kestävä. Täräys täytyy laittaa vielä hetkeksi takaisin kiropuuhun kypsymään. Se, jos mikään, osaa itse pudota maahan tai päähän, kun hetki lyö. Täräys on tärähdys, voimakas isku, töyttäys, tärsky, tälli, väkevä viina- ryyppy, kohtaus, treffi. Tintti-sarjakuvan rääväsuinen kapteeni Haddock on kunnostautunut täräyksillään: Tuhannen tuhannen täräyksen tyräys, Tuhannen täräyksen jyräys, Tuhannen täräys, Tuhannen täräys ja muraus, Tuhannen täräys ja myrsky. Ks. Tuhannen... TÖNKKÖ Jokioislaista kirosanakapitaalia, jolla luulisi valloittavan Humppilan tytöt. Manauksen tönköttävä voima samalla karkottaa ja lamaannuttaa. Tönkkö lyö nyrkin pöytään: pelikortit lentelevät. Tönkössä tuntuu olevan jarrut päällä. Pieni vitamiini- kuuri ei olisi pahitteeksi. Tampereen yliopiston gerontologian professori Antti Hervosen mukaan tavallista runsaammalla andoksidant- tien (E- ja C-vitamiinit, beta-karo- teeni) käytöllä voidaan ehkäistä ja hidastaa monia sairauksia, jopa reumaa ja tulehduksia (AL 15.11.92). ö-kiijaimen kummallinen nega- tisoiva vaikutus iskee jälleen. Se myös kirosanaistaa. Tönkkö on 329
kankea, jäykkä, tankea, tönkkä, tön- keä. Tönkkä on tönkkö, tönkeä, tönkki, pönkkä, pönkä, tönkä. Tönk- ki on tönkkö esine, möhkäle, harkko, tönkkä. Tönkeä on vain tönkkö. TÖNKÄ Tonkallinen tynkää. TÖKERÖ Tosi tökerö apumanaus. Amatöörin huippusaavute. TÖKERÖ Niin tyhmä, kömpelö ja saamaton, että ei jaksa edes o- kiijaimiaan pilkuttaa. TÖRKY Rojusiduisten, roska-ai voisten, roi- nasydämisten ja ryönävaitaloisten tyyppien matkakirosana pitkällä viitoittamattomalla matkalla kehdosta hautaan. On ihmisiä, jotka näkevät kaikessa epäonnistundsuutta ja pahaa verta. Heidän silmänsä ovat pelkkää mustuaista. Auringonpaiste muuttuu harmaaksi matalapaineeksi, verenpaine nousee ja pakkautuu ohimoihin, henkinen lika kuonais- tuu verkkokalvoille kuin särkien kalastajilla. Törky-kiroilijat ovat tumppien ystäviä, samaa maata A4- saasteen kanssa, paratiisin risteyksestä harhaan kävelleitä. Törky on myös kylvöheinää huonompi karjanrehu, lehdekset, mo’ot, piennarheinät. TÖRS& Ylivelkaantuneen tuhlurin kirosana. Äänikuvaltaan törsä kuulostaa siltä kuin seteleitä tungettaisiin koiran perseeseen. Yleensä, kun kaikki on jo myöhäistä, alkaa kirdlu ja itse- syyttely. Tosin vika on aina siinä toisessa. Verbi törsätä tarkoittaa rahan tuhlausta turhuuteen ja arvottomiin huvituksiin. Törsääminen on myös siivottomasti syömistä, joskus ylenpalttista, mässäilevää, nautiskelevaa syömistä. Aina se menee yli kohtuuden. Menot ovat tuloja suuremmat. Kulutusjuhlat jatkuvat vaikka luotto on mennyt, lomautus totta, asuntovelka erääntynyt. Pankinjohtajan vino hymy on tuttu näky, nykyään aivan muista syistä kuin ennen. Enää ei ole varaa edes velkaan. Jähmetys valtaa alaa kuin shakkilaudalla. Tähän auttavat enää vain hullujen halvat huvit, nauru ja rakkaus. Törselö on töriläs, turjake, tursa- ke. Ks. Rästi. TÖRTTÖ Solvauksenakin käytetty törröttävä- huulisten kaunotarten midimanaus, ainakin jos gallupin suorittaisi James “Apu-va” Potkukelkka. Kaikkien törttöjen esikuva on söpis ir- lantilaislaulajatar Sinead 0'Connor, joka on osannut laulaa väärin The Wall -konsertissa ja repiä paavinku- van Saturday Night live -ohjdmas- sa. Ehkä harkinta pysyy paremmin päässä, kun tukka kasvaa. Ennen vanhaan lisänimiä annettiin herkästi varsinkin alimpiin luokkiin kuuluville kunnan hoidokeille, kerjäläisille ja aviottomille lapsille, sillä kuka heidänkään sukujuuria välttämättä olisi tuntenut. Myöskään ei oikein vdtu käyttää patronyymistä eli isän mukaan nimittdyä. Keksittiin erottavia lisänimiä, joita Suis- tamolla olivat esimerkiksi hittinen, tintti, pyörie, lihapiä, pötsöi, möslöi, viäräpiä, rägäbardu ja kanttura. Monet niistä saattoivat siirtyä suku- nimiksi, niin kävi ainakin Törtölle. Törttö tarkoittaa tötteröä. Kesälahdelta kuuluu sanonta: Voi pätiksen törttö. 330
u UH HUH HUSSAKATA Uijalasta ilmestynyt hermoheikin sadat us. Lähes hengästyneesti järkyttyneen immeisen mitään tarkoittamaton huohotus, jonka päätarkoituksena on ilmeisesti tasaannuttaa hengitystä ja rauhoittaa hakkaavaa sydäntä. Ruotsihtava hussu voi tulla sanasta husse eli husbonde (isäntä), jolloin mielikuva emännästä taas kerran huokailemassa talon päämiehen vauhdin perään on vahva. Ainahan saa kuvitella kaikenlaista Etymologi on viisaan näköinen partainen ukkeli, jolla ei yleensä enää seiso kunnolla, ja siksi hän on ruvennut ovelana vaanimaan kielimetsikön puiden takaa, josko tärppäisi. Kun sitten husaarit, huusit ja husut alkavat välkkyä kaleidoskoopin lailla silmissä, on parempi laskea verhoa ja hipsiä vähin äänin seuraavan kirosanan luo. UKKO Meidän oma ylijumalamme! Merkityssisällöltään ensiluokkaista tavaraa, äänneasultaan säälittävä kuin machon roikkuva pili. Normaalikäytössä se vaatii etu- (voihan) tai taka- liitteen (sentään, soikoon, vieköön, kumminkin). Ukkosjumala oli germaanisissa maissa nimeltään Tor, muinaissuomalaisilla tämä Ukko. Kalevalassa hänen puoleensa käännyttiin, kun muut eivät voineet enää auttaa. Kustaa Vilkunan mukaan hänen juhliaan on pakana-ajoista lähtien vietetty sateen saamiseksi kevätkui- vuuden aikana maata virvoittamaan. Ukon vaimo oli nimeltään Rauni. Se, joka osaa lukea sujuvasti kalli- Uh huh hussakata 331
grafista tekstiä, tutustukoon Mikael Agricolan jumalainluetteloon, joka löytyy hänen koottujen teostensa kolmannesta osasta sivuilta 212-213, Dauidin Psaltarin esipuheessa (1551). Siinä Ukon ja Raunin palvontaan liittyviä rituaaleja selvitetään seikkaperäisesti. Nimipäiviään Ukko viettää huhtikuun 4. päivänä. Tor viettää joka torstai (ruotsiksi torsdag). Ruotsalainen rokokoorunoilija Carl Michael Bellman, Pohjoismaiden Charles Dickens, on sanoittanut ja säveltänyt kaikkien amatööripim- puttajien ensimmäisen lopputyön, Ukko Nooan (Gubben Noach). PehrEvind Svinhufvud, presidenttimme vuosilta 1931-37, oli lempinimeltään Ukko-Pekka. Vuosina 1937-57 Tampereella rakennettiin 22 kappaletta Ukko-Pekka-nimisiä pikajuna vetureita, joiden huippunopeus oli 110 km/h. Turusta löytyy ravintolahöyrylaiva Ukkopekka s/s, eräänlainen Aurajoen love boat. UKKONEN Aika kesy, jopa hieman lapsellinen lastenkirosana. Koska se on myyteiltään jumaltaustainen, siinä täytyy olla sitä jotakin. Silti ihminen ei koskaan pysty ääntämään ukkosta samalla dramaattisuudellakuin luonnon ukkonen. Kaikki alkaa cumuluspilvien muodostumisesta. Kosteaa ilmaa viitaa nopeasti ylöspäin aina kymmeneen kilometriin asti ja alkaa osin jäätyä. Ukkosessa di ukonilmassa ilman sähkövaraus purkautuu. Uk- kosenjyräys on vain salaman ääni. Ukkosten lukuisuus vähenee päiväntasaajalta navoille päin: siinä missä trooppisissa ilmastoissa voi ukkostaa varsinkin sadeaikana päivittäin, siinä Etelä- ja Keski-Suomessa ukkostaa keskimäärin 18-22 kertaa vuodessa lähinnä kesäaikaan, mutta Lapissa enää puolet siitä. Ukkonen koostuu monesta erillisestä ukkossolusta, jotka yleensä kelluvat eri kehitysvaihdssa. Siksi täällä alhaalla voimme kokea useita rankkasateen, raekuurojen, tuulenpuuskien, jyrinän ja salamoinnin vdmakkuusasteita ukkosen ylittäessä meitä. Ketjut saattavat olla satoja kilometriä pitkiä. Salamoista kolme ndjäsosaa tapahtuu pilvien sisällä, loput räpsähtävät niskaamme. Kun polveileva ja haaroittuva esisalama on edennyt sadan metrin päähän maanpinnan jostakin terävästä isku- kohteesta, vastasalama nousee maasta ylöspäin. Syntyneessä salamaka- navassa tapahtuu useita purkauksia viidennessekunninajan. Salamoiden yhteydessä jännitteet voivat olla satoja miljoonia voltteja. Ukkosenjyrinä syntyy salamaka- navan äkillisestä lämpenemisestä noin 15.000 Cdcius-asteeseen. Tällöin muutaman sentin läpimittainen kanava laajenee räjähdysmäisesti ja kehittää paineaallon, joka kuuluu paukahduksena. Salaman pää- ja sivuhaaroissa tapahtuvat purkaukset yhdessä kaiun kanssa synnyttävät ukkosen mahtipontisen jyrinän. Luonnonilmiönä ukkonen on ollut niin pitelemätön pelote, että ei ole ihme, että esivanhempamme kunnioittivat ukkosen jumalaa kor- kdmpana jumalanaan. Heillä ei ollut edes autoja, jotka ovat parhaita paikkoja ukkoselta suojautumiseen. Ks. Perhana. UKULI Melko ruma kirosana. Ruma on englanniksi ugly. Ruotsin uggla on pöllö. Kitarasoitin nimeltään ukule- le kelpaa hyvin taustamusiikkiin ja kehnoon rämpytykseen. Rumana pöllömuusikkona ukuli omistaa 332
verrattain kelvolliset kirogeenit. Mutta mihin tavuun satsataan paino? Tarvitaanko robotteja avustamaan huonosti kiroilevia ihmisiä, kuten avustetaan vammaisia? Mikä kaupunki ottaa ensimmäisenä kunniakseen perustaa Kirokorkeakou- lun, joka isänmaallisessa hengessä ja ikivanhoja perinteitämme vaalien kouluttaa kansalaisistamme älykkäästi ja spontaanisti kiroilevia malliluokan rääväsuita? Robotit ovat yleensä rumia häk- kyröitä, jotka eivät muistuta ihmishahmoa alkuunkaan. Vuoden 1991 lopussa Japanissa oli käytössä 324 895 teollisuusrobottia, Suomessa 955. UUNA Lastenkirosana Joensuusta. Ensimmäinen tapaus Ulina-Ulvaus-Unta- mo-trilogiasta. Lapsillehan voi syöttää mitä tahansa, ja he tarttuvat syöttiin kuin kala, joka on Rapalan mainoksen uhri. ULVAUS Terhakoiden tyttöjen löytölaarista. Oikean sävelkorkeuden mittaamiseksi astu kissan hännän päälle. UNTAMO Untamoeli Uuno pääsi suomalaiseen allakkaan vuonna 1908. Se syrjäytti ylimääräisen Taavetin eli Taavin - niitä kun oli kalenterissa kaksi - päivän 25. kesäkuuta. UUNO Solvauspuolellakin menestynyt lastenkirosana. Myöhemmin Uunoon käynyt harvinaiseksi ja saanut melko halventavan sävyn. Uunoja on ruvettu pitämään yksinkertaisina. Alkuperäinen merkitys on tietysti päinvastainen. Romaanisten kielten alkusana uno tarkoittaa lukusanana yhtä, ainoaa, ainokaista. Maamme kansakoulun isä Uno Cygnaeus ehti onneksi kuolla ajoissa (1888). ULOSTE Ulosanniltaan pahanhajuinen, sivu- kaasuinen ja käsinkosketeltava manaus. Liiallisen Pullakuskien kuuntelemisen (t)uloste. Ääntämys- harjoitukset suoritettava kopissa. Muistiinpanot kirjoitetaan kolminkertaiseen. Tarkkaile punakynää. Ks. Paska. Ensin pitää tietenkin syödä. Ruoan ottaa käsittelyynsä (ks.) vatsa. Paksusuolessa imeytymättömästä ruokamassasta imeytyy takaisin elimistöön vain vettä ja kivennäisaineita. Vellimäisyys käy näin kiin- teyskurssin. Paksusuolen loppuosassa kama on muuttunut ulosteeksi, joka varastoituu ajoittaista peräsuolen ja peräaukon kautta tapahtuvaa poistoa varten. Ulostamisreflekti välittyy peräsuolen tuntohermoja pitkin. Ks. kuitenkin Tyrä ja Ummetus. Sotilasslangissa ulostamo tarkoittaa käymälää ja ulostuslääke armeijan kahvia. Nimimerkin “Helskyt”kironovd- li jatkuu: “Farkkutakin, avonaisten kengännauhojen ja römpsöttävän paidan helman takaa saan tietää, että kunnon kovissana löytyy vaikka mistä. Jos toiset - aikuiset - löytävät saman, etsitään uusi. Pirkale, sanon nelikymppisenä kurttuna Lahoaivo- na Kuulen, että perse on kirosana, jos sen sinä sanoo: mulkkuperse, iskäperse, opeperse ja kouluperse. Vittu on liian tavallinen, sillä pääsee vain joukkoon tiivistymään, ja se on jo joka toinen sana Pappa tärisee haudassaan kehveli pääkallossa.” Juttu jatkuu hakusanassa Viddu- saadana. Se alkoi hakusanassa Per- kee. UMMETUS Mummeliininen papparaismanaus, jolle toivoo oikeassa elämässä lyhyttä ikää. Ummetus eli obstipaado 333
on tavallista kovemman paskan merkki. Ulostekovaisuus voi johtua liian hitaasta ja liian kuivattavasta paksusuolesta tai peräsuolen vaikeutuneesta tyhjennystaidosta. Myös jo lapsuudessa tai nuoruudessa hankitut virheelliset tottumukset voivat vanhoina päivinä tietää varmaa sementtiperseisyyttä. Tilapäistä ummetusta aiheuttavat kaikki muutokset (ympäristö, ruokavalio, sairaudet). Pitää olla tarkkana mata- misliikettä heikentävien paskakiih- dytteiden kanssa. Risiiniöljy tai peräruiskeet saavat joskus uskomattomia aikaan. Sinänsä on ihan yhtä normaalia käydä pöntöllä kolmasti päivässä kuin kerran kolmessa päivässä. Ulosteen sakeus on tärkeämpää kuin tyhjennysväli. Ks. Tyrä, Uloste, Paska ja vaikkapa Pers-alkuisetkin manaukset. UNKKA Kyse ei ole uutisankasta, vaan Ga- nanderin, Renvallin ja Lönnrotin aikaisesta vanhasta, jo unohtuneesta sanasta. Unkka tarkoittaa ummehtuneisuutta, ummehtuneen hajua. Unkahtamaton on näin ollen tuore, uusi, kulumaton. Juttu on peräisin nykyruotsin sanasta unk (ummehtuneen haju). Kirosanana unkalla on nyt erinomainen tilaisuus tehdä komea comeback. Se toimii monissa tilanteissa. UNKELO Paikoin Etelä- ja Kes- ki-Pohjanmaassa esiintynyt unkka- mainen versio, joka viittaa jo ujoon, häveliääseen, alakuloiseen, välinpitämättömään, saamattomaan, joskus myös sairaalloiseen. Kirosanan tun- nevire on samaa luokkaa. USVA Liike-elämässä käytetty, ajoittain hyvinkin suosittu kirosana, joka on kiireen, sähläyksen, saamattomuuden ja epäluotettavuuden peili. Sana sopii käytettäväksi erityisesti tietokoneen oikutellessa, tiltatessa ja heitellessä pomminkuvia juuri, kun muka piti seivata tiedosto. Eräänlainen sisäpiirin vitsi. Sopii myös haukkumasanaksi, kun alaiset haluavat vittuilla keskenään epäoikeudenmukaisesta työnantajastaan. Esiintyy pääkaupunkiseudulla, on irrallaan ilman omistajan lupaa. Syntynyt syntiinlankeemusteorian ja tietoko- nevallankumouksen yhdistelmänä; se ei ollutkaan nainen joka puraisi omenaa, vaan tietokonehakkeri, joku uljas viaton saminkinen. Kirosana peli miehille itsetunnon kohottamiseksi. Manauksen kummisetänä on John Carpenter. Muussa käytössä: Voi sitä usvaa, Usvan vitut, Usvaa putkessa (humalassa), Ottaa usvat (mennä lomalle kesken palaverin), Pure omenaa, usva, Us vaja sen sata valikkoa, Usvaa tiihonen täynnä. 334
V VAASA Selvä vittu-johdannainen. Ilmaisu pulpahti nyttemmin paraislaisen pienyrittäjä Virtasen suusta tämän nähtyä Vaasan maistraatin päätöksen ja sen perusteluna olleet kaupunginvoudin ja lääninveroviraston lausunnot. Virtanen oli mennyt perustamaan maalikaupan (osakeyhtiön) Vaasaan tammikuussa 1984 - syyskuussa kaupunginvouti tuli ja tyhjensi talon, koska 11 päivää ennen Virtasen maalikaupan perustamista samoissa liiketiloissa aiemmin toiminut kommandiittiyhtiö oli ulosmitattu. Virtasella ei ollut ollut mitään tekemistä kommandiittiyhtiön kanssa. Omaisuuden palautus- pyyntöön voudinretale vastasi: “Ei jumalauta, en minä mitään takaisin tuo”. Maistraatin kysellessä asian perään kyseinen vouti tukeutui perusteluissaan vanhoihin puhelinluetteloihin kuin mikäkin Sherlock Holmes ja käytti ihailtavan käsittämätöntä logiikkaansa kuin olisi halunnut uudeksi Einsteiniksi. Myös lääninverovirasto sortui hämmästyttävän omaperäiseen yhtiölakien tulkintaan. Maistraatti hylkäsi Virtasen valituksen perustelulla, ettei hän ollut “aikanaan valittanut” kommandiittiyhtiön ulosmittauksesta, ja siirsi hänen osakeyhtiönsä omaisuuden yhdeksän kuukautta taaksepäin kommandiittiyhtiön nimiin, jotta se voitiin ulosmitata ja realisoida kommandiittiyhtiön verovelkojen kuittaamiseksi. Näin tapahtui, vaikka Virtasella ei ollut syytä eikä oikeuttakaan valittaa jonkun muun ulosmittauksesta. VAASAN MAAHERRA Markku Viitasen äidin isän käyttämä manaus. Voivottduun on antanut aihetta maaherra Jalo Lahdensuo. Kiroilu maittoi varsinkin pahanhajuisten asioiden yhteydessä. Eikö Jalo saanut mitään aikaan? Kuningas Kustaa Eerikinpoika Vaasa sentään perusti (ks.) Helsingin. Jälleen yksi suomalainen kaupunki on noussut käsitteiden maailmankartalle. Pieskää vaasalainen kaupunginvouti. Mutta tervdsiä Jannd- leja Kaijalle. VAGINA Syövereihinsä imevä, naiseen elimellisesti liittyvä kirosana, jollaisia tuntuu sovinistisessa maailmassa yhä riittävän. Tämä d ole niistä lahjakkaimpia, mutta totuushan on, että jokaisella on lapsuudestaan asti muodostunut oma sanastonsa, jossa eri sanat merkitsevät ja painottuvat eri tavalla. Jollekulle vagina on sensuelli, kostea ja limakalvoinen kirosana, josta puuttuu räjähdysherkkyys. Toiselle taas vagina on kammottava, pyhä tai kiihottava manaus, joka 335
puree ja louskuttaa. Siitä tihkuu tyrin äystippoj a. Kun alkukieliä lukee oikein tarkkaan, löytää hauskan yhteissattuman, jolla saattaa oUa suurempia salattuja merkityksiä. Sana vanilja on nimittäin tullut rahvaanlatinan sanasta vaginella (pieni tuppi, tuppilo). Alkusana on vagina (tuppi). Todellisuudessa vagina on emätin. Naisilla semmoinen on, mutta kaikilla miehillä ei ole siihen aina varaa. Se avautuu synnyttämisessä tai yhdynnässä, joskus myös mas- tuiboimisessa. Gynekologi on yleis-' in vierailija. Muut vain sahaavat silmään. Ks. Pillu, Vittu. Antti Penttisen mukaan tekovagi- na on sotilasslangissa armeijan turkislakki. VAINO Kulmien alta luimuileva, huohottava ja syyllisyydentuntoinen joukko- hautamanaus. Vainoharhaisuutta parhaimmillaan. Historian kaikki vainot on nyt niputettu yhteen kirosanaan. Siitä riittää ammennettavaa jokaiselle ja jokaiseen tilanteeseen, aivan kuin Jeesus jakaisi taas muutamasta leivästä ja kalasta einettä tuhansille nälkäisille. Huomautettakoon, että vainosta eivät ole pudonneet ä:n tai ö:n pilkut pois. Nykypäivän paranoian uhri ei ole intialaissyntyinen, Hanasaaressa kerran luennoinut maailmankirjailija tai Mattiesko Hytösen tylsistyneen pilkkakirveen alle joutunut juutalainen aseistakieltäytyjä. Lähempänä harhamielisyyttä ovat jopa Hytösen kaltaiset muiden solvaamisen kautta itseään suojelevat pelkurit. Toisen haukkumisen takana on usein omien vastaavien heikkouksien salaaminen. Nyky vainotut ovat tietokonepelien uhrit. Heille jäljestetään jopa vieroituskursseja. Tänään Segan Sonic-siili ja Nintendon Mario-put- kimies ostavat länsimaisia sieluja kasapäin, eikä nuorten ihmisten kuiluun putoamiselle näy loppua. Sanottakoon, että vainoharhaisuuden luvattu suuri Venäjä on vastuussa aikuisten vaikeimmasta riippu- vaisuuspdistä, Tetriksestä. Seuraamme loistavaa aivokauppasotaa innostunein silmin. VAKO Pillun slangisynonyymi. Olisi siis peräkanaa naiselimiä tarjolla. Se on päättämättömälle miehelle hirvittävää, lopulta hän uhkaa jäädä kokonaan ilman. Näissä manauksissa tarvitaan joskus siekailematonta sikailuntajua, sillä henkiin jää vain se, joka vetää nopdmmin. Nykyään paritussaleilla, kuten diskoissa ja senssilinjoilla, mies vetää kotelostaan kättä pitempää, jonka tarkkuus riippuu siitä, ettei se riipu. Tuskin kiroilussa voi koskaan empiä murto- sekuntia enempää, muuten kaikki on myöhäistä ja voit vetää lipun puolitankoon. Kiroilussa suuri osa on kiinni ajoituksesta. Sdkäydinta- so käy yleensä vakuudesta, mutta ei aina. Etymologisesti germaanisen vako- sanan merkityksiksi löytyy aaltoa ja liikkuvuutta. Ks. Pillu, Vittu. VAMMA Invalidinen, nikotiininkdtainen ja mammamainen kirosana, josta Hannu Karpo hälyttyy taatusti paikalle. Aina löytyy kansamme keskuudesta onneton, jota kunnanvaltuusto on kähminyt ja potkinut persuuksiin. Vamma syntyy yleensä päänupin sisään, se on trauma, se on vasen koukku, se on Vammalan Isku. Eikä kukaan tietenkään auta silloin, kun 336
apua tarvittaisiin. Paitsi Hannu Kar- po. Hän tienaa sillä leipänsä. Niin tienaa terveyskeskuksen lääkärikin, joka hoitaa fyysisiä vammoja vaih- televalla menestyksellä ja inhimillisellä epätarkkuudella. Muinaisskandien sanasta vamma tuli muinaisnoijan vamm (vika, virhe, tahra). Noijan vam on onnettomuus. Muinaisyläsaksan wam tarkoitti huonoa. Sana kehittyi rikoksesta kunnianloukkauksen kautta tahraan jalopuitavahingoittumiseen. Suomen sanan merkitys on vanhin ja alkuperäinen. VALTAVA Keski-ikäisille naisille ja tytöille tarkoitettu manaus erityisesti voi- etuliitteellä. Suomen Kuvalehden 1992joumalisdpalkinnQllalaakeroi- dun toimittaja Anneli Sundbergin mukaan uuden aallon täysmustiin pukeutuneet tytöt eivät muistuta vähääkään kovanseksikkäitä rokki- mimmejä (HS 18.10.92). Hän vertaa heitä mustan laman mustiin enkeleihin kömpelöissä, paksupohjaisissa kengissään ja tuhdeissa sukissaan. Psykologin mukaan mustaan voi turvallisesti piiloutua, kun ei oikein tiedä, kuka on ja mitä tahtoo. Kulutusjuhlien jälkeen musta symboloi myös nöyryyttä ja köyhyyden välttämättömyyteen perustuvaa ihannointia. Sundbergin mukaan keski-ikäi- nen, mustaunivormuinen nainen sonnustautuu säkkimäiseen hameeseensa ja hölskyvään mustaan paitaansa. “Hänet tapaa kulttuurikapa- koissa. Hän on juuri hylännyt ensimmäisen sosiologimiehensä ja etsiskelee virttyneeseen mustaan verkkoonsa uutta uhria, mielellään samanlaista viinan pehmentämää akateemista epäonnistujaa, jonka on juuri hylännyt.” Lihavat naiset ku- vittelevat mustan hoikentavan. Vä- rianalyytikko on toista mieltä. Esimerkiksi musta sukka vaatii rotuja- lat. Sundbergin mukaan suomalaisen naisen jalat on yleensä suunniteltu tallaamaan samoja laitumia kuin hänen nupopäälehmänsä. Sundbergin artikkeli “Nainen piiloutuu mustaan” on erittäin terävä. Minulta saa kopion, kun maksaa postikulut. VANHAT TINANAPIT Vain sotaveteraani voisi käyttää manausta Voi vanhat tinanapit. Kenellä muulla riittäisivät rahkeet? No, aina voi kokeilla. Sinänsä vanha-sana yksikössä tai monikossa toimii verrattomana etu- sanana samaan tapaan kuin Hyvä, Kautta tai Pyhä. Vanha-sanaa preparoidessaan Veijo Meri innostuu. Hänen mielestään germaanikielissä on hauskasti samanlaisia sanoja. Usein merkitys liittyy kumaraan. Kaikkien noiden sanojen takana on germaanien verbi windan (kiertyä, taipua). Kantager- maanin sanavartalo lähestyy jo muinaisintian verbiä vancati (horjuu, kulkee kumarassa). Tina-sanan kohdalla Meri on rauhallisempi. Minkä hänkään sanoille mahtaa? Yhtedsgermaaninen sana on ehkä johdettu sanasta taina- (oksa, sauva). Tinaa kuljetettiin ja kaupattiin pieninä sauvoina. Nappiin mentäessä k-kirjain ottaa eri kielissä paalupaikan, esimerkiksi ruotsin sanassa knapp. Sotilasslangissa tinanappi tarkoittaa vänrikkiä. VAREKSEN SAIPPUA Tymäväläistä kiroustuotantoa. Va- res on jo ruotsalaisen sanakirjantekijän Ericus Schroderuksen (k. 1639) mainitsema variksen murrcsynonyy- 337
mi. Vareksen saippua on ns. lentävä lause -kirosana, jonka vertaukselli- suuden jokainen varmasti ymmärtää tykönään. Modernin merkityksen se saattaisi mieluusti ottaa yleistyvästä plastiikkakirurgiasta. Kun kaksi kosmeettisesd täydellisen kauniiksi leikattua ihmistä avioituu ja tekee lapsia, järkytys saattaa olla suuri, kun lapsi syntyy. Kromosomit ovat lahjomattomia. Plastiikkakirurgian tulokset eivät nimittäin periydy. Jos Riki Sorsa leikkauttaisi nenänsä pieneksi, hänen pojallaan olisi kuitenkin suuri nenä. Mutta Riki Sorsa onkin fiksu Rod Stewardiksi. Turkulaisen kirjailija Reijo Mäen yksityisetsivä on nimeltään Jussi Vares. Päähenkilö joutuu Kaidan tien kulkijoissa syrjäiseen pohjalaispitä- jään kokemaan elämänsä huijimman leikin, koska Annaliisa Vaara oli ansainnut nimettömän haudan, rinnasta irti revityn sydämen ja silmät täyteen hiekkaa. Graafinen taiteilija Kyösd Varis on palkittu yli 150 kertaa juliste-, liikemerkki-, vuosikertomus-, filmi- ja kampanjasuunnittelutöistään, yleensä jopa ansaitusti. Toisinaan hänen nimensä korostuu liikaa, sillä löytyy myös joitakin nimeltä mainitsemattomia, kohuttuja liikemerkkejä, joiden taso on lähinnä säälittävä. Tämä Varis on syntynyt Joensuussa. VATJA Vatjalaisten kieli puhuttelee vain siksi, koska se sattuu muistuttamaan meitä sen luomasanoista vittu ja vitjat. Ei siis ole sama asia, jos joku höyrypää sivistynyt yliopistojätkä kiroilisi Voi marokonkieli. Vatja on vatja, koska sen kirogeenit ovat mitä ovat. Vatjalaisten Vatjanmaa käsitti alkujaan suunnilleen koko Länsi- Inkerin Novgorodiin asti. Vatja kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, joita on pidetty tyypillisinä aggluti- naatiokielinä; siinä kaksi sanaa sulautuu yhteen. Vähitellen suomellakin olisi varmaan vain yksi ainoa sana, johon on sulautunut kaikki 201.000 Nykysuomen sanakirjan sanaa (1951—61), ellei olisi tuota Omituista höpöttäjää. Mainittakoon pelottavana todisteena se, että Ny- kärin paraikaa korvaavassa Suomen kielen perussanakirjassa (1990-) hakusanoja on enää noin 100.000. Jos täten suomen kielen puoliintumisaika on noin 40 vuotta, tarkoittaa se sitä, että 10.000 sanan raja menee rikki 2120-luvulla, 1000 sanan raja 2250-luvun lopulla, 100 sanan raja noin vuonna 2387 ja 10 sanan raja 2520-luvulla. Noin vuonna 2650 sanoja olisi enää yksi ainoa, ja sen jälkeen alkaisivat vuorostaan kirjaimet pudota yksi kerrallaan pois tuosta viimeisestä sanasta. Mikä se muuten olisi? Julistan pienoiskilpai- lun. Lähetä Pikku-iditeeen maaliskuun loppuun mennessä 1993 ehdotuksesi suomen kielen viimeisestä sanasta. Kuoreen tai korttiin merkintä “Vuonna 2650”. Kirjapalkintoja. (Ks. myös Juhmura.) Mutta onneksi meillä on Omituinen höpöttäjä. VATSA Vitun ja vitsin A-versio. Vatsasta- puhujan eli ventrilokvistin kirosana. Ruokaravintolakulttuuria. Jazzahtavana, ilmavaivaisena ja toisinaan äärettömän pohjattomana manauksena vatsa kielii supisuomalaisesta tyylistä: rasvaisuutta tai suolaisuutta ei kaihdeta, kun on aika sadatella. Oikotie sydän-ja verisuonitautdhin löydetään vaikka hampaita pitäisi purra yhteen. Mahalaskukin on parempi kuin lukko. Koska tie miehen 338
sydämeen vie vatsan kautta, gastro- nomiset kirosanat osuvat suoraan sydämeen, ne ovat sydämellisesti tervetulleita. Kaikki eivät varmaan tiedäkään, että vatsa on rintakehän ja lantion välillä deva vartalon osa. Mahanestettä keityy vuorokaudessa 1-1,5 litraa ja sen happamuusaste on alle 1 pH:n. Läpimärkä ja mahanesteeseen sekoittunut ruokasula eli kyymus luikeitelee pieninä annoksina maha- portin kautta ohutsuoleen, jossa tapahtuvat ruoansulatuksen päävaiheet, ravintoaineiden lopullinen pilkkoutuminen ja niiden imeytyminen. Loppu onkin sitten paskaa. Ks. Pötsi. VATTU Vadelmanmakuinen vitun kiltti muunnelma. Tehokin on sen mukainen: ehkä juuri ja juuri kuulee, kuinka jonkun tärykalvot tärähtävät paheksumisesta. Mutta päinvastdn kuin perkele tai jokin muu viidestä pääkirosanasta poukkaa kaikuna, yleensä vielä moninkertaisena takaisin sivullisen tyrmistyneen vihaisesta ilmeestä, vattu aikaansaa enintään lievää mutinaa ja sylkäisyn tienposkeen. Kirosanan karkeusmittarina pidettävien sivullisten ihmisten reak- tidden tulkinnallisuus sumentaa tässäkin tapauksessa manauksen todellisen arvon. Kirosanallasi ei siis viime kädessä ole merkitystä. Mamma vd vaikka pillahtaa itkuun, kun taas kaveri saattaa naureskella. Valitse tarkkaan oma kirosanasi. Vattu saattaa oikealla painotuksella sanottuna muuttaa historiankirjoitustasi. Kirosana on suomalaisen nyky- cowboyn colt. Se paukkuu ilman kovapanoksiakin. VEE Edelleen laihialaista sadattelua. Vrt. Pee. Jos kyseessä olisi V6-kirosana, sanoma saisi heti enemmän pontta. Hevosvoimat jylläisivät nokkapd- lin alla kuin kattilaan ahdettu ukkonen ja koko korttelista hajoaisivat ikkunaruudut. Columbo juoksisi paikalle ja pudottaisi lasisilmänsä. Jos sen sijaan puhuttaisiin V65- manauksesta, totoilijat alkaisivat innosta pomppia, kunnes alakerran naapuri hakkaisi golfmailalla kattoon. Ikuisen äkkirikastumisen td- vossa ja omaa asiantuntemustaan pahasti yliarvidden nämä hoopot konifriikit ja uhkapelurit päihtyisivät hevosen kaasuista ja lantakikka- reista, kunnes tuupertuisivat euforiseen kouristukseen kädessään kak- sarilippu, jonka voittokerrdn on 1X Suomenhevosen nimi olisi kuitenkin Vekseli. Jos puhuttaisiin roomalaisesta vitosesta, vuodesta, volyymista, vuodesta, verbistä, voltista, vanadiinista, Vaasan läänistä tai Vatikaani- valtiosta, kaikki lyhenteiden eksper- Vattu 339
tit ja exraimot ja ex-vaimot hyppäisivät niin korkealle, että he lennähtäisivät saman tien maata kiertävälle radalle ja löisivät päänsä Nigerian vakoilusatelliitin porkkanasta veistettyyn nuppiin. Ehei. Veehän on seurakuntamai- sen lapsellisesti kierrätetty vittu. VEIKKONEN Voihan-etuliitteellä toimiva sangen käytetty rentoheikin manaus. Ei pure suomenenglantilaiseen nykynuorisoon, joka kaipaa stydimpää massa- gea. Mutta sen kiltin papparaisen tai naapurin reilun tyypin huulilla veikkonen antaa lohtua arkeen. Veikkonen on ystävällinen kirosana. Charles Chinchollen mukaan me epäilemme ystäviämme heidän vikojensa ja vihamiehiämme heidän hyveittensä takia. William Blaken mukaan on helpompi antaa anteeksi viholliselleen kuin ystävälleen. Venäläinen sananlasku sanoo: Joka tahtoo pysyvän ystävän, menköön hautausmaalle. Sekä: Kun olet kyllästynyt ystävääsi, annahänellelaina. Lyhyempi versio Veikko alkaa olla jo niin kaukana kirosanan leväperäisestä määritelmästä, että mainittakoon siitä vain näin veikkosen yhteydessä. VEITSI Pieni arkinen sanaleikki muodossa Voi veitsi ei sovi vakavaan kiroiluun. Luokan tai työpaikan pelle on taas keräämässä huomiota itselleen. Sinänsä oikea partaveitsen terävä sveitsiläis-pohjanmaalainen mora- viidakkolinkkuveitsi pistää yltiö- päänkin hiljaiseksi. Myös tiskaamisesta tarpeeksi saaneen vaimon käsissä ikiterävä leipäveitsi voi oksennuttaa raavaan miehen huulille pa- kokauhuisen rukouksen. Kirurgin veistä ei juuri koeta: jostain syystä leikkauksen hetkellä tulee aina niin uni. Säveltäjät Einojuhani Rautavaara ja Kalevi Aho syyttivät Savonlinnan oopperajuhlia siitä, että sen järjestämässä kutsukilpailussa 1987-88 tuomaristo petasi voiton jo etukä- teenPaavoHdniselle(HS 14.11.92). Venytettiinpäkilpailuaikaakin sääntöjen vastaisesti haluttuun tulokseen pääsemiseksi. Heh, niin sitä pitää, kunnon kähmintää! Pääpiruna oli ilmeisesti kapellimestari Ulf Söder- blom. Painajaisunia hänelle. Heinisen oopperan nimi oli Veitsi. Se tuotti oopperajuhlille 3,4 miljoonaa markkaa tappiota. Kotimaiset arvostelijat pitivät teosta vaikeana, mutta tyylikkäänä nykyspektaak- kelina, suorastaan city-oopperana. Brittiläisen Opera-lehden päätoimittajan mielestä teos oli oudon vanhanaikainen “aikana, jolloin ooppera on muuten on siirtymässä postmodernistiseen kauteen”. Eläköön Seppo Heikinheimo, omapäinen ristiriitojen synnyttäjä! Se luo elämää. VEIVARI Ainesta trendikirosanaksi. Pdotta- vuus ja törkeys syntyvät äänenpainosta ja suun kosteusprosentista. Muuten veivarin merkitys on tyhjä. Se on kirosana, jonka voi ottaa mukaan pitkällekin matkalle. Mutta kun kotiin on taas palattu, vei värillä kannattaa heittää vesilintua, napata jääkaapista kylmä lahtelainen, vaihtaa jalkaan verkkarit, lysähtää sohvalle ja avata telkkari, josta tulee urheilua. Ja sanoa taas kotoisasti perkele, kun Suomi tyrii varman maalipaikan. VEKOTIN Joensuulaistyttösten mukaan taas yksi vittu-sanan kiltti muunnelma, 340
mutta taitaa pimpero olla tässä tapauksessa jo aika ravistettu, ainakin jos maistelee sanaa suussaan. Ylipäätään voidaan asettaa kyseenalaiseksi tämän tyyppinen motorisoitu tulkinta. Alkaliparistotko siellä let- toputkessa surraavat? Vai onko kierukkaan lisätty atulat? Kuuluuko sisääntulon hetkellä “Nyt nappaa”? Mappiin ö. VEKSELI Ravihevosen nimenäkin tunnettu v- alkuinen kirosana, joka herättää häpeää ja kammoa tavallisessa ihmisessä. Vain terveellä maalaisjärjellä ja humoristisella elämänasenteella varustettu ihminen voi kiroilla vekseliä rehevän rehellisesti. Vekselivetoiset tyypit ja firmat taas kiroavat sitä vakavissaan. Veksdikier- rettä on verrattu alkoholikierteeseen. Rahasta voi toki päihtyä, mutta päih- dykkeenä satasen seteli maksaa äkkiä tuplaten, jos se pitää lainata. Heliborit, lainakulut ja provisiot pitävät siitä huolen. Nykyajan surullisen hahmon ritarit ratsastavat kavereittensa ja sukulaistensa allekirjoituksin tahratulla paperinpalalla kohti auringonlaskua, joka ei ole punainen vaan musta. Vekselitakauksista on jokaisella huonoja tarinoita kerrottavanaan. Silti se on aivan normaali maksusitoumus, luotonantoväline, josta vain jänishousut säikähtävät. Vekselilaki on vuoddta 1932. Veksillologia tarkoittaa lipputie- dettä, lippujen tutkimusta. Ehkä Veiksd voisi antaa parempaa ajattelemisen aihetta Puolan ja Itämeren alueen suurimpana jokena, jolla on ollut suuri taloudellinen merkitys jo kivikaudelta asti. Niin ne päivätkin virtaavat, vekselin eräpäivä lähestyy aina liian nopeasti, eikä sen uusimiseen tunnu mistään löytyvän rahaa. Ks. Debet, Tratta. VELHO Arkinen talvimanaus, arktinen kesä- manaus. Edelleen v-kirjaimen juhlaa. Velho on paholaisen nimityksenä käytetty kansanomainen puhutte- lumuoto. Nykyajan gandalfit löytyvät tietokoneiden ääreltä. Loitsuiksi ovat muodostuneet friikkien ohjelmointikielen hdmet. Toinen velho- osasto löytyy pörssimaailmasta. Raha on ultrahetken abstrakti taiote. Kannattaa vain pitää varansa, ettd- vät tietokonevirukset tai pörssiromahdukset pääse tuhoamaan pilvilinnoja. Vdho on jo Agricolan tuntema noita. Hän on maaginen mahtimies, magialla vahingoittava, tietäjä, taikuri, parantaja, ennustaja, ruokottomuuksien puhuja, valehtelija, hdt- tiö, hulttio. Sana on lainattu venäjästä. Maapallolta löytyvät myös vd- hokala, velholehti ja Jorge Domin- gos Velho. Brant Parker ja Johnny “Pulteri” Hart ovat tuottaneet Vel- ho-saijakuvaa (The Wizard of Id) vuodesta 1954. Sinikka Savanheimo on lähettänyt muodon Voi velhon kutales. VEU... Erikoinen etusana yhdistelmäkiro- sanoihin. Broidiräminää. Voi-etulii- tekäy alku nimitykseltään mukavasti mukaan. Vdjeily on perseennuo- lentaa. Pelkkää puhdikasta ystäväl- lisyyttäd kannata sekaannuttaa tähän yhteyteen. Poliittinen vdjeily perustuu omaneduntavoitteluun, kähmin- tään ja korruptioon, joilla kuitataan niitä lapsuudessa koettuja vääryyksiä, joita ei koskaan pystytty antamaan anteeksi. Alkuperäistarkoituk- sessaan veljdly on suomalaisenva- kava: kaveria ei jätetä. 341
VELI HOPEA Teemu Selänteen näköinen Lauri Ihalainen voitaisiin mielihyvin hopeoida. VELI PAKEUS Hänestä riittäisi juttua enemmänkin kuin pelkkään manaan. VELI VENÄJÄ Gani Kasparov on hieno tuote. Ks. myös Venäjä. VELJET Partiopoikakirosana. Se kuitenkin hakkaa mennen tullen sisarin uoton- sa Voi siskot. Porsaita äidin oomme kaikki. Tasa-arvovaltuutettu Paavo Nikula ja tasa-arvovaltuutettu Tuulikki Petäjäniemi ja tasa-arvovaltuutettu Jari Tammi menivät kerran saunaan ja kilpailivat siitä, kenellä oli eniten veljiä. Paavo Nikula sanoi, että kaikki miehet olivat samassa veneessä ja siis veljiä keskenään, mutta siksi myös velvollisia huolehtimaan tasa- arvosta miehen ja naisen välillä, joten ensimmäiseksi pitäisi luopua palk- kasalaisuudesta Tuulikki Petäjäniemi sanoi, että kaikkien miesten lisäksi myös kaikki naiset olivat hänelle veljiä, joten niin miesten kuin naisten tulisi kasvattaa itseään samanlaisiksi keskenään, jotta saavutettaisiin yhteinen tavoite eli samapalkkaisuus. Jari Tammi sanoi, että hänellä oli vain kaksi veljeä, Toni ja Jouko, ja hän heitti löylyä niin että Paavo Nikula ja Tuulikki Petäjäniemi joutuivat pakenemaan suihkuhuoneen puolelle. VEMPELE Vemmelsäären tapaan loikkiva heik- koviitainen voimasana, valmiiksi haukoteltu pimstelurakkine. Vanki- laslangissa vempele taikoittaa tiirikkaa. Kaijalan kielessä ja kannak- selaismurteissa vemmel (kaari hevosen länkivaljaissa) on sama kuin luokki, luokka Ulla Hovin selvitysten mukaan monet tutkijat lähtevät tarkastelemaan kiroilun syitä sen helpommasta päästä eli ensisijaisesti viestin vastaanottajassa aiheuttaman reaktion eikä sen lähettäjän tai kontekstin (tekstiyhteyden) kannalta Professori Magnus Ljungin mukaan kiroilua pidetään usein ideaalisina keinona haluttaessa loukata toista ihmistä. Ulla-Maija Kulosen mukaan voimasanan tarkoitus on herättää kuuntelijassaan voimakas tunnereaktio. Nämä käsitykset ovat tietysti kovin lyhytkatseisia, jopa vääriä. Suuri Kirosanakiija lähtee kiroilemisen oikeutuksesta ja sen subjektiivisesta itsensä ilmaisullisuudesta. Mummojen korvista ei niinkään väliä, tässä toteutetaan vain itseä pukeutumisen tapaan. Aina ei tietenkään päästetä spontaania voimasanaa, kun jalkaterä osuu kynnykseen, mutta yleisesti ottaen kiroilu on hauska ja ikää pidentävä tapa. Kiropsykologia on siis muutospaineissa. Tämä kiija on sen evankeliumi. Vempele vieköön, kapteeni Haddock manasi huomatessaan Tintin olevan oikeassa: takaistuin oli ontto (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). VENE Lähinnä sääliä herättävän kirosanan paljasti Anni Länsmans Siltakylästä. Onneksi Monacon ruhtinasperhe kärsii veneilyn haittavaikutuksista ja Sally Albatrossi veti viimeisen rossinsa. Koska vene on ollut yleisin kulkuneuvomme, ei ole ihme, että Kalevalassakin vene mainitaan eri yhteyksissä kaikkiaan 29 runossa. Siksi se sopii v-alkuisuutensa ja jo heti alkuunsa tyssähtävän veneeri- syytensä vuoksi myös manausperin- 342
teeseemme. 600-luvulta asti tiedetään venehautauksia, joissa vainaja poltetaan aseineen ja aluksineen. Kansanperinteissä on Etdä-Ameri- kan kansoista lähtien tavallista sankarin poislähtö veneellä. Sen minkä Väinämöinen teki aikoinaan, tekee nyt Duracell-mainoksen melova pupu. Myös Pyhämaan pitäjästä hiidet lähtivät punaisella veneellä, Pyhämaalta suurella paadella, Pyhä- rannasta punaisilla latuskaisilla kivillä. Kuten huomataan, kirosanoja on jokalähtöön. Olisin päässyt helpommalla, jos olisin hankkinut 25.000 kappaletta Nykysuomen sanakirjaa ja painattanut nykyisten kansiteks- tien tilalle otsikoksi Tosisuuri Kirosanakirja. VENELOTTI Venepahainen, venehylky. VENÄJÄ Tämän melko tavallisen voi-etuliit- teellä varustetun manauksen yksi versioista kuuluu: Voi Venäjä ja muut Suomen alusmaat! Se selittää kaiken. Ikuinen naapuriviha ja ylemmyyskompleksi alhaisempaan elintasoon tekevät venäjästä kohtuullisen apuvärkin pakanalliseen hittoi- luun. Jos kuitenkin kaipaat elämääsi enemmän poveria, ks. Ryssä. VENÄJÄN ISÄ Venäjälle mahtuu muitakin kuin pelkkiä isiä. Veijo Meren mukaan Agricolan venhäläi- sestä tuli venähäläinen ja siitä ven- häläinen ja venäjäläinen, alkujaan germaanien sanasta vveneth-. Mui- naisnoijassa monikkomuotoon vindr (vendit, slaavikansa, joka asui Itämeren etelärannalla ja joka osasi puhua vielä toisen maailmansodan aikana vendin kieltä). Muinaisger- maanit käyttivät kaikista slaaveista nimeä vveneth. Sana pystytään yhdistämään roomalaisen historiankirjoittajan Tacituksen kansannimiin Veneti ja Venethi. Pliniuksella esiintynyt sana Venedi (veneedt, Koillis- Italiassa asunut kansa) tarkoitti il- lyyrialaisia, ei slaaveja. Sana alkoi tarkoittaa heitä. Sanasta on tullut kaupungin nimi Venetsia. VELI VENÄJÄ Ei ainakaan Anatoli Karpov. Ks. Veli... VERTTI Mortin veli. Vanhan kansan verilät- ty. Romahdusmaisen kaoottisen 90- luvun nuoren hieromasauva, pyhän egoismin ainoa lohtu. Psykohistorioitsija Juha Siltalaa hämmentää parikymppisten nuorten valtava elämänpettymys ja kyynisyys (Suomen Kuvalehti 27.11.92). Hänen mukaansa nuoret pelkäävät sitoutua mihinkään, edes itseensä, koska maailma on jo ehtinyt pettää heidät niin monta kertaa. “Siksi nuoret ovat hyvin oraalisia ja lyhytjännitteisiä.” Nykyistä uuskovuutta Siltala ei osaa yhdistää edes fasismiin, jossa sentään on jäljellä myös myönteisiä tunteita, kuten puhdistettua isänmaata kohtaan. Suomi läpikäy äärikiintoisaa vaihetta entisen Neuvostoliiton helmasta kohti eurooppalaista uusperhettä. Sylkykupiksi on joutunut Kekkonen. Aikaa kuvaa ennakoimattomuus. On havaittu, että kriisejä kohdatessaan ihminen aina taantuu. Jouko Turkan aloittamaa ahistus- linjaa Juha Siltala jatkaa analyyttisemmissa merkeissä ahdistustrilo- giallaan, jonka ensimmäinen kirja Suomalainen ahdistus on ilmestynyt. VESSA Lastenkirosanastoa. Jos on asiaa pikkulaan, tee se heti, äläkä vasta sitten, kun TV-elokuva jo alkaa. Vessoittelu ei ole kiroilijan seitse343
mäs taivas. Pönttö olisi paras huuhdella mahdollisimman nopeasti ja nielauksineen pyyhkimisineen. Ala- tyylinen vessa luonnollisesti on, sen ymmärtää lukematta Indmi-Savet- tin korkokiijoitustakin. Paras olisi tukistaa toaletistä oikein kunnolla, ettei tällainen urinaalinen vietti tekisi kiroilijan päässä käymälää pidempää rdssua, vaan karsiutuisi ja vaihtuisi järeämpiin kirotyökaluihin viimeistään aikuistumisen hetkellä. Ks. vaikka mieluummin Paska. Se on rehtiä peruskamaa. VESSANPYTTY Käykää peremmälle. Ks. Pytty. VETKALE Kuopiolaisen Raija Laitisen lähettämä kirosana. Savolaislapsukaisten turpaan ahdettuna mukava kirotykki sievään käyttöön. Ei uskonnonopettaja-lisää. Vetkale voi olla pirun iso lohi. Ei siis ihme eikä hämmäste, että vetkale rimpuilee kitarisojen karhunraudoissa kuin villi tiikeri- nainen orgastisessa sumopainissa. Virallisen Nimikkokirosanasääti- ön määräyksestä (asetus 10/92) vetkale on myönnetty nimikkokirosan- aksi Syksyn Sävelen 1992 vdttajal- le Rainer Frimanille. Ehkä hän pystyy pitämään vetkaleen kurissa. Onneksi romaandsta ei ole vidä hävinnyt suoraselkäistä miehekkyyttä. Paitsi jos tulee uskoon. Toimittajat eivät näköjään ymmärrä, että usko on itsessään olemassa jo ihmisen syntymän hetkellä, eikä esimerkiksi kesällä 1992, kuten Anne Pohtamo väittää. Toimittaja Maija Kuparisen mukaan uskoontulojutut painottavat kohtuuttomasti hyvin pitkän tien alkua (Kiikko ja Kaupunki 9.12.92). Hänestä olisi paljon kiinnostavampaa tietää, missä mennään vaikka kahdenkymmenen vuoden kuluttua, sillä usko ei vie ihmistä mihinkään staattiseen tilaan. Ortodoksisen tai katolisen kirkon kielenkäyttöön uskoontuleminen ei kuulu. VETO Hdvetin kaksi viimeistä tavua, jotka ovelasti vääntävät vitun kantasa- nakseen. Kiroilijan kannattaakin pyrkiä ääntämään e4tiijain mahdollisimman epäselkeästi, lähemmäksi u-kiijainta. Vrt. Kele, Tana. Ulla Hovi tietää, että Ulla-Maija Kulosen mukaan tarve käyttää tavallista voimakkaampia ilmaisuja on varmasti vanhempi kuin siivoa kielenkäyttöä vaativa moraalikäsitys (Kielikello 1/1990). Onneksi vieläkään lainlaatijat tai moraalinvartijat eivät osaa kieltää etukäteen sellaista, mitä d ole vielä tehty. Siksi meillä on mahdollisuus hyvällä omallatunnolla keksiä itsellemme lisää uusia hyveitä, jotka muuttuvat paheiksi vasta, kun ne tulevat tunnetuiksi. Kaikki uudet kirosanat tekevät pioneerityötä. Uskonnolliset ilonpilaajat joutavat juoksemaan jokaisen uuden kirosanan perässä ikuisuuteen asti. Hehe. VIDDUSAADANA Nuhanenäisen tai nuhaista teeskentelevän ihmisen paras ystävä. Joillekin tämä manaus on siis koira. Lausutaan matalalla aksentilla, kuin nidtynä pettymyksen osoituksena. Silmissä vd kyllä olla pientä pilkettä kaksinaistamaan narinaa. Nuhan tukkiessa ihmisen ilmanvaihtojärjestelmän ääni muuttuu nasaaliseksi ja vaihtaa t-kiijaimet d- kiijaimiksi. Myös huonot laulajat osaavat laulaa hyvin nenäänsä. Sitä vddaan jo kutsua ääniterroriksi. Se on musikaalista kiroilua tyypeille, joilla on niin täydellinen sävelkor- va, että he erottavat auton äänitorvestakin kaksisataa eri säveltä. Ks. 344
Räkä. Nimimerkin “Hdskyt”kironovd- li jatkuu: “Jumalauta, että homo ajaa saman asian kuin pilkki mieseno, kun d kalaa tullut. Eno täräytti järven laineet veneen kokkaan pelkällä voividdusaadanalla ja sille nauretaan vidä vuosien päästä. Ja sitten keksitään uusia: keinuhomo, läski, seepee, aids. Ei siinä hitto de mitään. Peikelettohumalattolapatto.” Juttu päättyy hakusanassa Viude. Se alkoi hakusanassa Perkee. VIDE Ytimekäs ja slangistinen vittu-hom- meli. Hnnilisä nostaa manauksen uhkaavuutta, muuten se pysyy aika lapsenkengissä. Sopii myös söpöjen teinikdjujen hampaankoloon. Kaikkiaan melko reipas voimasana, Hymy-patsaan arvdnen. VIDELI Edellinen li-lisällä. Toimii VIDEO Lastenkirosana, jota Marko Lainekin käytti 80-luvun puolessavälissä ala-asteen ensiluokilla. VIDU Edelleen lapsekas vittu- kasvannainen. VIETÄVÄ Puhdas korostussana, haukkumasana tai lievä kirosana, viemisestä ei ole mitään puhetta. Ennen tosimies vd tanssiparketilla tosinaista, sitten feministinainen vei pehmomiehen itsetunnon, kunnes tänään työtön mies vie työssäkäyvän naisen rahat. Koska ympyrä sulkeutuu, mies luo noilla rahoilla uuden miehisen imperiumin ja nainen palaa kiltisti kotilieden ääreen hoitamaan lapsia, jolloin näistä kasvaa tasapainoisia lapsia, jotka saavat oikeat isä- ja äidmallit. Kun keskinäinen kunnid- tus palaa perheeseen - ja se vaatii aina uuden sukupdven - kaikki on hetkeksi hyvin. Ehkä tässä tarvitaan ensin sotaa, jotta nöyryys palaisi ja pummit kuolisivat. Vietävä on takaisin tulevan mies- asialiikkeen eli maskulismin tunnus- manaus. Ks. Yskänpainipuu. Voihan vietävä, kapteeni Haddock manasi, kun hänen kaunis posliini- maljakkonsa hajosi salaperäisesti pirstaleiksi, sekä roistojen livahtaessa ohi penkan kautta (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Sdle Kaukoranta). VIETÄVÄN VÄYRYNEN Uudissanaehdotus YLE:n Seinäjoen kuuluvuusaluedta. Ks. Väyrynen. VIHELIÄINEN Asemansa vakiinnuttanut voima-, sdvaus- ja vahvistussana, jota kehtaa suositella nuorisollekin, kun kasvatusmenetdmät ovat joutuneet hämärän peittoon. Nykyään lähinnä tädsaitureiden keskeistä sanastoa ja keskinkertaisten ikäkirjailijoiden yksi rohkeimmista ilmauksista. Kantasana on vihollinen. Viheliäinen (tai viheljäinen) merkitsee muun muassa kurjaa, kehnoa, surkeaa, aivan rappeutunutta, kulunutta, kd- votonta, mihinkään kelpaamatonta tai kykenemätöntä, mitä tukalinta, hyvin epäsuotuisaa, arvotonta, mitätöntä, halpaa, säälitdtävää, vaivaista, matoista, siveellisesti tuomittavaa, kunnotonta, halpamaista, katalaa, alhaista ja häpeällistä. Ihania sanoja! Pohjalainen hengenmies osasi 50- luvulla käyttää myös muotoa Voi viheliääsen onneton. VIHELIÄS Viheliäisen lyhennelmä pahimpaan kiireeseen. VIHOLAINEN Aliarvostetun kansalliskirjailijamme Volter Kil- venkin käyttämä lievä voimasana. Ks. Alastalo. VIHULAINEN Vihollisen leikillinen muoto varsinkin sotatilantd- 345
siin, kun ryssiltä ja natseilta pitää leikata nuppi ihan leikillisesti irti. VIHELLYS Taitaa olla epävirei- sesti naisten perään vislaavan teini ukkelin lakisääteinen manaus. VIHLO Ai, ai, kun vihloo taas hampaita! Herkkähampaisten karkinsyöjien voimasana, jolla ei ole mitään tehoa itse kipuun, mutta joka lievittää henkistä tuskaa. Siirry pehmeäm- pään haijaan, muuten ikenesi vetäytyvät kokonaan hävyksiin. Vuosia hammaslääkäri huomauttaa puolitosissaan asiasta, mutta naureskelee vain sadistisesti partaansa, kun saa kuitenkin lisää hommia. Kylmä ja kuuma vihlovat myös kallon sisällä krapula-aam uisin. Manaa vihloa. Se on kaikin puolin mukava Vittu-uusi- oituma. VIHNAINEN Kiusallisesti ei-mitään-tarkoittava kirous. Miellyttävä uutuus. Sopivassa suhteessa naisen elinressukkaa, Iiro Viinas-raasua ja poloista viimeistä voitelua. Osa-aikatyöttömien arki viisu, presidenttipelin jokeri, jytäjumppauutuus. Uutuus se voi olla vielä silloinkin, kun tulee vanhuus. VIHNE Raikas neitikirosana myös herkkahipiäisille, vaikka se onkin selvä vittu-johdannainen. Vihne on heinäkasvien kukan ulkohelpeessä kiinni oleva sukanen eli Siikanen. VIHNU Vitun vastine, ujoille rantaleijonille sopiva kirosana. Pekka Pouta, nyt hyviä ilmoja! VIHTA Vitun vasta-sana. Soi melkein paremmin kuin emänsä. Potentiaalia kamaa nousuhumalaan, revalvaatioon ja erektioon. Suomeksi: seuratkaa vihdan osakekurssia. Eräänä päivänä vihtaa ei saa edes kolmella hitolla, kahdella samperilla ja seitsemällä jukolaudalla. Vihta on niin hyvää, ettei sanotuksi saa. Tietysti piilee vaara, että joku Heikki Kahila tai Heikki Hietamies alkaa käyttää vihtaa. Se on sen kyvyn loppu. Vihta eli länsimurteiden kylpy- vasta, on muinaisvenäjässä vyhot (olkihuisku, pesu tukko), venäjän murteissa vghot, vfhot. Jos sana on peräisin venäjän kielestä, sen on ensin täytynyt koukata Viron kautta, koska Itä-Suomessa sanaa ei tunnettu. Viron vihta on viht (kylpeä saunassa), hutkia vihdalla on vihtuda. VIHTA-HEIKKI Vihtahousun kansanserkku. Ks. Heikki. VIHTI Kunta Hiidenveden rannalla ja Helsingin Puhelinyhdistyksen toimilupa-alueella. Vihdissä ei ole mitään vikaa. Silti se on kirosana kahden ensimmäisen strategisesti tärkeän kirjaimensa vuoksi. VIHTU Hieman lappalaisin uitei- nen vittu-mutantti. VIHTAHOUSU Paholaisen nimitys, joka tuli aikanaan entistäkuuluisammaksi uusimman Raamatun-käännöksen yhteydessä ylipaisuneena sivuaiheena. Vihtahousu, vanha kehno, ei toimi kirosanana enää kovinkaan hyvin. Sen sävy on paskahousun luokkaa, eikä se ole hyvä se. Vihtahousu kuulostaa lapselliselta. Maiju Lassila on parkaissut painettuna: “No vie sun vihtahousu tätä akattomana elämistä!” Ilmankos kirjailija käytti tytönnimeä. Hänen oikea nimensä oli Algot Untola, alkujaan Algoth Tietäväinen. Tohmajärveläinen satiirikko tuskin viitsii minun takiani kääntyä haudassaan. Kalevalainen Kaisu Mikkola voisi kääntyä haud... sängyssään. Keskisuomalaisnen Teppo Kulmala vuorostaan ymmärtää satiiria, hän kääntäisi haudan. 346
Entä mitä tekee aamulehteläinen Simo-Pekka Virkkula? Hän kysyisi Väinö Linnan haudalta neuvoa. Turunsanomalaiselta Jyrki Vuorelta ei kysytä mitään. Helsinginsanoma- lainen Pekka Tarkka levätköön jo rauhassa. VIIKSI Osin vittu-johdannaisuutena, osin naisen häpy karvoituksen eräänä nimityksenä viiksi kelpaa kirosanana siinä missä niin moni muukin vi- alkuinen sana, varsinkin voi- tai voihan-etuliitteellä. Parta on ollut miehuuden ja jopa jumaluuteen liittyvä symboli. Aiemmin orjilta ja vangeilta leikattiin sekä hiukset että parta vapauden menettämisen merkiksi. Aleksanteri Suu-
ren aikana ja Roomassa 300-luvulta eKr. alkaen parran ajaminen yleistyi. Saksien ja frankkien yläluokka alkoi Kaarle Suuren aikana pitää pieniä viiksiä. Muoti vaihteli jatkuvasti; viikset tulivat muotiin taas 1500-luvun puolivälissä. Salvador Dali ja Aatu Hitler olivat tunnettuja viiksistään. Kunnallisvaalien vihreä ehdokas Tellervo Tuominen (476) käytti hyvän tamperelaisen Aamulehden (11.10.92) vaalimainoksessaan muotoa Voi verokarhun viikset. Pelotteeksi olisi riittänyt pelkkä kuvakin. Hän sai 432 ääntä ja pääsi valtuustoon pitämään koirain puolta. KISSAN VIIKSETNaistenlehtien aateloima pirahdus. Ks. Kissan... VITUN VIIKSET Miestenlehtien aateloima vastaviiksistö. Ks. Vitun... VIINANEN Kaunakirosana, syntipukkikirosana, vastuunsiirtokirosana. Myös tyypillinen trendikirosana, joita tulee ja menee maan tapahtumien ja julki- suushahmojen ristiviivoittamassa shakkipelissä. Kuopiossa syntynyt dipl.ins. Iiro Viinanen (kok) on Esko Ahon hallituksen valtiovarainministeri, joka mielestään osaa käsitellä Suomen taloutta kuin sulaa voita. Hän on saanut niskaansa lamakansan vihan, mutta ei ole lopettanut yrittämistä. Hän oli vuoden yrittäjä 1981 Riihi- mäellä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) jäljesti syksyllä 1992 kilpailun, jossa Iiro Viinasen eroon johtavasta ideasta maksettiin lukukausimaksun suuruinen eli tuhannen maikan palkkio. JYY sai tarpeekseen valtiovarainministeriön esitettyä lukukausimaksuja korkeakouluihin. Ja tulivathan ne maksut. Viinanen on trendikirosana. Iiroa sätitään Suomen Tasavaltaa uhkaavasta konkurssista, koska kansa rakastaa syntipukkeja. Vain aika näyttää, tuleeko Viinasesta pysyvä manaus. Niin ei käynyt niukkaselle- kaan. Valtiovarainministeri Juho Niukkanen (Maalaisliitto) harrasti samantapaisia leikkauksia aikoinaan kuin nykyiiro. Hänen pitkää monipuolista ministeriuraansa saatiin pätkittäin kestää vuosina 1921-53, ja vaikka hän vaikutti suuresti maantie- ja rautatieverkon kehittämiseen, monen hampaankolossa ja kauhu- unissa hän kummittelee vieläkin. Niukkanen erosi puolustusministerin paikalta talvisodan loppuaikoina, koska hänestä sotaa olisi pitänyt jatkaa länsivaltojen avulla. Myös Viinasen etunimeä Iiro on ehdotettu kirosanaksi. Viina tarkoitti viiniä ennen kuin paloviina tuli maahan ja yleistyi vuoden 1600 paikkeilla, jolloin se alkoi tarkoittaa sitä. Vanhoissa raamatunkäännöksissä viinimäki on vielä viinamäki. Viina on germaani- laina viiniä tarkoittavista sanoista. Viiniliemestä hautui latinan vinum, josta rahvaanlatina sorvasi muodon vino. Siitä tuli muinaisyläsaksan, saksien, friisien ja anglosaksien win, muinais norjan vinja nykyruotsin vin, englannin wine ja savon Iiro Viinanen. Nauti Seuraavaksi hakusana Vi- netto. VILJAMI Vittu-johdos, leivänmakuinen kor- pipullamössö, kääkkis. Hyvistä ki- rogeeneistä huolimatta vapautumaan feeniks. Pitkän iän salaisuus on taottu Viljamin kääntöpuolelle niin lujasti, että se kieppuu aikansa kuin kolikko, mutta kaatuu sitten lappeelleen. Se yrittää kerta toisensa jälkeen nousta jaloilleen, sillä sisua 348
siitä ei puutu. Aina tulee joku, joka lopulta kämppää sen. Etunimi Viljami on ilmestynyt vuonna 1705 suomalaiseen almanakkaan, mutta käytössämme se on ollut jo ainakin 1200-luvulta. Kavereina 6.4. vietettävään merkkipäivään ovat Vilhelm, Vilho ja Ville. Nimi tulee muinaisgermaanisesta nimestä Willahelm (lujatahtoinen kypäräniekka). Vastaava nimi on ruotsissa Vilhelm, saksassa Wilhelm, englannissa William ja Bill, ranskassa Guillaume, latinassa Vilhd- mus, hollannissa Willem ja italiassa Guglidmo. Alkujaan päivää vietettiin tanskalaisen Eskilsön luostarin vuonna 1203 kuolleen apotti Wil- hdmuksen kuolinpäivänä. Alun perin kypärä viittasi kunniakkaasti sodankäyntiin, nykyään sitä tarvitaan telakoiden ja kaivosten lisäksi polkupyörän satulassakin. Vilhelm Valloittaja syntyi vuoden 1027ja kuoli vuoden 1087 paikkeilla. Toisin sanoen: hän syntyi herttua Robert I:n aviottomana poikana ja kuoli pudottuaan ratsunsa selästä. Tunari! Vilhelm I Valloittajasta tuli Hastingsin taistdun (1066) myötä Englannin laillinen hallitsija. Pistettyään maan kuriin hän loi lää- nitysjäijestdmän. Alkaneella nor- manniherruuden kaudella oli syvä vaikutus Englannin valtiolliseen, taloudelliseen ja kulttuurikehitykseen. Oululaisen Viljami on valmiiksi paloitdtu paahtoranskanleipä. VILKKU Vitunmoinen eufemismi. Hyvän autoilijan kirosana, jonka näkeminen huultenliikkeestä taustapeilin kautta toivottavasti herättää huonon omantunnon. Me helsinkiläiset autoilijat olemme niin pelkureita, että emme uskalla käyttää vilkkua kääntyessäni me oikealle tai vaihtaessam- me kaistaa. Millä muuten meidät erottaisi maalaisista, kun rekisteri- kilpiuudistuskin tehtiin? Keskustanuorten puheenjohtaja Olli Riikosen kysymys Kymppitonnissa (4.6.92) liikenteen ja puolue- historian tuntijoille kuului: Tämä sana on risteyksessä autoilijalla tarpeen, ja se on erään muinaisen maalaisliittolaisen kansanedustajan etunimi, hänen sukunimensä oli Joukahainen. Anita Hirvonen (valo), Pertti Roisko (ratti) ja Jari Tammi (viiva) vastasivat väärin, mutta Päivi Kautto-Niemi arvasi oikein: vilkku. Finnpand Oy:n mukaan Kymppitonnilla di 745.000 TV-katsojaa tuona Puolustusvoimien lippujuhlana ja Mannerheimin 125-vuotissynt- tärinä. Vilkku (alkujaan Seppä) Joukahainen kuoli vuonna 1929. VILLAKOIRAN YDIN Porilaista kirokulttuuria. Kun laitetaan asianmukaiset etuliitteet peliin, manaus kuuluu: Voi nyt villakoiran ydin. Näin hakemalla saadaan mdko neutraali, ketään varmasti vahingoittamaan loitsu, joka vähäveri- syydessään ei tyydytä ns. kovista tyypeistä kuin kapiaisia, taksikuskeja tai lihamestardta. Tyttöjen sarjaankaan ilmaisu d puhtaasti mene, myös (herras)miehet namusedistä alkaen turvautuvat tähän lähes fraasimaiseen elämän totuuteen lirku- tellessaan puolta nuorempia, rahan- himoisia neitejä. Puollettakoon kuitenkin sitä, että manaus pyrkii sano- mallisuuteen. Sellainen on nykyään harvinaista herkkua Turun Sanomillekin. Kun musta palavasilmäinen villakoira paljastui Mefistofeleeksi, Faust manasi: “Se siis oli villakoiran ydin!” Meillä koto-Suomessa villakoiran ydin voisi olla esimerkiksi puudelin 349
umpisuoli. KISSAN VILLAT Kerittyä kissaa kissafani ei koskaan soisi näkevänsä. Ks. Kissan... VILLU Vitun pillu-johdannainen. Käyttäjäryhmään eivät välttämättä kuulu villalle allergiset. Tasa-arvominis- teri Elisabeth Rehn pitää isojen poikien huolta hoitaessaan puolustusministerin tehtäviään (tilanne 1.1.93), joten viilu saanee tarvittaessa valtiollisen hyväksynnän. Itse asiassa mikään kirosana ei ole sortava, sovinistinen tai henkilöitä tai ryhmiä loukkaava, sillä ne ovat itseisarvol- lisia samaan tapaan kuin joidenkin urhealujoukkuiden nimet. Porin Ässät on menestyvä lätkäseura, ei kokoelma porilaisia s-kitjaimia, ässäkort- teja, tenniksen läpisyöttöjä tai taistelulentäjiä. Viilu on hyvä sana. Se lämmittää talvisin, kun menee huonosti. VILVA Villikissan kirosana. Vilvas tarkoittaa vilpoista, viileätä. Viive tarkoittaa vilpoisuutta ja siimestä, vaijostoa. Viiva ei tarkoita mitään, paitsi räävittömyyttä. Vulvan ja vitun tarkoituksellisen yhdistelmän on laatinut forssalainen säveltäjä-laulaja Teemu Virtanen. Ks. myös Arse. Ja sitten kolmannen kerran asiaa Porista. Moni kirjallinen ja musiikillinen kyky tuntuu tulevan sieltä: 80-luvulla 90 % rokkibändeistä Dingoja Neumann etunenässä maistuivat järjestään porilaisilta sinapilla ja ketsupilla. Sieltä on tullut Juha Enala, varsinainen idiootti. Sieltä on tullut Kirsi Lehikoinen, kielitaitava - no nyt se Enala soitti monen kuukauden jälkeen, vannaan arvasi, mitä olen kirjoittamassa; hän on muuten Suomen toiseksi lahjakkain copywriter. Niin, Kirsi, taitava kirjoittaja- ja (valitettavasti myös) toimitta- jalahjakkuus. Naurettavanimisen Veturimiehet heiluttaa -elokuvan käsikirjoittaja ja Finlandia-elokuvakäsi- kiijoituskilpailun voittaja Juha Lehtovuori on myös Porista. Keskivertoa useammat kyvykkyydet tulevat Porista. Viiva ei sieltä tule. VIMMATTU Kiihtynyt, kova voimasana, joka toimii myös a-loppuisena muodossa Vimmattua. Yritteliäisyys palkitaan kiroilussakin. Nykysuomen sanakirjan mukaan “affektiivipitoisuuden hälvetessä usein vain määrää tai intensiteettiä” ilmaiseva sana on klassinen poikakitjamanaus, joka basillin lailla on tarttunut sitten eläkeikään asti pojan kuin pojan kielenkäyttöön. Vimma on ihmisessä hyvä asia. Kun se johdattaa niin älyllisiä kuin ruumiintoimintoja häiriöitymi- seen asti, on syytä etsiytyä jonkin erityislääkärin kainaloon. Tarmo Manni -manaus. VIMPELI Johdos naisen elimestä, jota ei jaksa koko ajan nimetä sillä v-sanalla. Tuntemattoman knallipäisen lentomatkustajan käyttämä manaus lujasti tarttuneen laastarin takia (Tuhatkaunon tapaus, suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta). Vimpeli on pesäpallokunta Etelä- Pohjanmaalla Vaasan läänissä Kauhavan tuomiokunnassa. Itsenäisyytemme alkukuukausina Vimpelissä pidettiin Vimpelin sotakoulu, suoje- luskuntajoukkojen ryhmän-ja joukkueenjohtajien pikakurssi. VIMPA Lahnan sukuinen merikala on nyt niin vimpallaan, että kirosanakin hukkuu ilmakupliin. VIMPPELI Vimppdi tarkoittaa viiriä. 350
VIMPURA Jokin on nyt vimpuraUaan. Ei kipu- käyttöön. Tavallinen pura-päättei- nen vittu. Pardopoikatasoa. Aivot pysyvät virkeinä ja kehittyvinä, kun ne saavat tarpeeksi happea, unta ja virikkeitä. Ylilääkäri Juhani Juntusen mukaan liikunta vaikuttaa myönteisesti mielenvireyteen, lisää henkistä kestokykyä ja varmistaa aivojen hapensaannin. Happea kuluu suoraan verrannollisesti aivojen käyttövilkkauteen. Lisäksi liikunta vapauttaa ihmisessä hyvänolontunnetta tuottavia morfiinin sukuisia kemiallisia aineita, endorfiineja. Siksi runoilijoiden ja taiteilijoiden pitäisi käydä useammin pururadalla. Tulisi suurempaa taidetta. Runosuoni ei tukkoutuisi vimpuroihin. Vimpura on myös kapteeni Haddockin manaus, kun hän havaitsi Tuhatkaunon huoneenavaimen hotellin vastaanottotiskillä (sama Tuhatkaunon tapaus). VINDE Joensuulaisen Leena Seppäsen mukaan lastenkirosana. Se on silti johdettu vitusta, siitä vintiöstä. Tämäntyyppiset eufemismit tai fraktuurat alkavat mennä hapoille. Toki niissä on vääntöä, sellaista railakkaa nuo- risovauhtia, mutta kirofilosofisesti niiden pintamainen heppoisuus lyö karille. Jos menomonot vedetään jalkaan, vähintään jalkojen pitää olla karvaiset ja haista hielle. VINDELIT yypUlinen tee-se-itse- kirosana. Olisi taas melkein kiroilu- veron, tai ainakin näpäytyksen paikka. VINETTO Kiroilu päihdyttää. Moni kirosana paranee vanhetessaan kuin viini. Vineton off-pistettä ei kuitenkaan lasketa promilleissa vaan desibeleissä. Käyttäjäkuntana ovat sillanpolt- tajat, joiden jäljet johtavat sylttytehtaalle. Hehkutus taltoittaa. Lastujen lennellessä ja vitsitason laskiessa hehkuviinin tyyppinen suomalainen keskivahva viidenkympin Vinetto kutiaa pahat ajatukset unholaan. Kaikki ovat kavereita. Jopa entinen valtiovarainministeri Qppo Vinetto. Ks. Viinanen. Viinin lempinimi on vinetto, koska moni harrastaa italiaisia viini- merkkejä. VINEHMO Olavi Sten Helsingistä tarjoaa tämän kierroksen meille. VINHA Joensuulainen Leena Seppänen tietää tämän olevan lastenkirosana. Harvoissa manauksissa on vinha perä, mutta tässä on. Ja mihin se muka auttaa? Vinhan vauhdikkuus saisi olla niin luja, että se vilahtaisi saman tien tiehensä. Kirosanan ei tarvitse selitellä itseään, se on itsetarkoituksellinen, eräänlainen kielen alkuluku, vain l:llä ja itsellään jaollinen luku, jota ei voi jakaa enää muihin kokonaislukuihin. Lapset eivät tietenkään ymmärrä vielä kiro- matematiikan päälle, mutta iän karttuessa siitä tulee antoisa ja kehittävä, elinikäinen harrastus. Vanhetessaan ihminen oppii ymmärtämään kiroilemisen salat. Niitä on turha lapselle opettaakaan. Parhaimmillaan kirosanan takaa häämöttää syvä ja fantastinen elämänkokemus. Se ei ole yksin sanasta kiinni, vaan myös ilmaisukyvystä. VINKLI Joensuulaisten Vapun, Riikan ja Niinan mukaan edelleen vitun kiltti muunnelma (ks. Vankli). Tämäkään kirosana ei pahemmin horjuta edes 351
kihtitautista eläkeläistä. Mitä jos keksisit jotain parempaa? Mitä jos kiroilisit kerrankin oikein kunnolla? Sdaa tätä opusta hartaudella ja etsi itsellesi kunnollinen päivän kirosana. Vaihda se päivittäin. Elvyttävän ja mielikuvitusta parantavan vaikutuksen huomaat jo kahden viikon kuluessa. Eivätköhän kanssaihmiset ala pikku hiljaa muuttaa käsityksiään sinusta. Yhdelläkin tarpeeksi tehokkaalla kirosanalla raasusta kasvaa äkkiä macho. Jos haluat tehdä älylli- semmän vaikutuksen ympäristöösi, ks. Räätikkä. VANKLI Vitun kiltti muunnelma, vaikkei uskoisi. Vinklin aisapari. VINKALEEN VONKALE Kuopiolainen sadatus. VINKKI Vitun kiltti muunnelma, kummassakin midessä. Kun pitää iskeä silmää pimeässä, kannattaa sanoa vink-vink. VINTILÄ Kati Orava Salosta lahjoitti meille tämän näytöksen vitunkierrätystä. (Hups.) Poraajan, täten myös hammaslääkärin kirosanastoa. Joidenkin huonohampaisten painajaisunissa maantieporari käy karieksen kimppuun, joten he välttävät lisäämästä vintilää suukalustoonsa. Vintilä eli napakaira on tavallinen puun poraukseen käytettävä poran- varsi. Sen toisessa päässä on porais- tukka ja toisessa nuppi. Vintilää pyöritetään mutkalle käännetystä keskiosan kädensijasta. Räikällinen vintilä poraa, kun sitä pyöritetään edestakaisin. Myös alkukantaisten kansojen tulentekotapa perustuu pyörimisliikkeen kitkaan, joka syntyy kun tikkua kierretään puuta vasten. Jos metallipala joutuu silmään, se kehittää kahdessatoista tunnissa ruostetta. Sen jälkeen ruoste pitää porata sarveiskalvosta irti. VINTTI Vittu-sanan epämuodostdma. Tämän lievän voimasanan käyttäjän täytyy olla päästään pimeä. Jotta manaukseen saisi edes karvan verran latinkia, kiroilijan on samalla ajateltava vampyyrilepakoita, ullak- kokummituksia tai Notre Damen kellonsoittajaa. Ullakko on vintti, ja vintti saattoi olla aikaisemmin myös maalaisokassa käytetty kaivon vipulaite. Sen muodostivat pystypuun varassa liikkuva hirsi ja ja sen toiseen päähän liittyvä salko, johon sanko kiinnitettiin. Verbi vinttailla tarkoittaa nostaa tai siittää vintturilla. Vinttikoira jalostettiin Etu-Aasian ja Egyptin kulttuuriseuduilla metsästysharrastuksia varten, nyttemmin kotieläin- käyttöön ja vedonlyöntiurheiluun. Winti on voodoon kaltainen uskonto Surinamissa. Vintiksi kutsutaan myös aivoja. Ne aivot ovat usein pimeänä. VINYYLI Teknojen ja CD-sukupolven kirosana, vittu-vaihdannainen. Kaikkihan tietävät, että vinyyli on yhdenar- voinen, tyydyttymätön orgaaninen radikaali, joka esiintyy mm. akro- leiinissa, propeenissa ja vinyyliklo- ridissa. Tietyissä olosuhteissahan vinyyliyhdisteet polymeroituvat hdposti, ja tällöin syntyy tyydytty- ndtä yhdistdtä, joista monet ovat muovien aineosina. Näin ollen LP- levykin on tyydyttynyt, dkä se enää kdpaa nykyajan tyydyttymättömäl- le hifikansalle. Äänilevyjen valmistukseen käytetty muovi on muuten täsmällisesti sanottuna vinyliittiä. Tällä tiedolla brassailet aikasi. Vinyliitti kuuluu 352
polyvinyyliklorideihin. Kirosanana vinyyli on siis virheellinen, ja siksi ehdottomasti puolustettavissa. Se on myös ehdottomasti radikaali kirosana. Koska se on myös orgaaninen, voit syödä sanasi. VIPELIUS Vitun ja Sibeliuksen risdotos. WI- PO:n (Maailman henkisen omaisuuden jäijestö) suosittelema kirosana. VIP-käytössä hyvin tärkeän henkilön elius (very important person’s livius). Tyttöjen kirosana. Sibelius- Akatemian koulutus katsotaan eduksi. Muodokkaat kurvit eivät myöskään ole haitaksi, ellei kiroilijatar harrasta jousiammuntaa. Uutta tan- keroista kertosäettä luodaan täsmentämään suomalaisen perusluonteen kuvausta Sibeliuksen, saunan ja sisun sijaan: Vipelius, kauna ja pisu. Ks. Kullervo. VIRSU Arkaaisen ihmisen hieman itkettävä manaus, jonka oletetaan kuolevan vähitellen sukupuuttoon. Kansanke- räystä “Virsu sukupuuttoon” -kampanjan puolesta suunnitellaan. Oi Herra, pelasta meidät 90-luvuUe! Virsu on punottu tuohijalkine. Se on peräisin venäjän sanasta verz6n, monikossa vdrzni (niinivirsu). Venäjän verbi verzti tarkoitti alkuun punoa, sitoa, myöhemmin valehdella. Löytyy muitakin vastaavia venäläisiä punoa-sanoja, jotka ovat alkaneet merkitä valehtelemista. Suomessa punotaan juonia. VIRSSU Jokioislainen muunnelma. VIRTANEN Suomen yleisin sukunimi. Lempinimi myös sähkövirrasta. Matti Virtasen omaelämäkerrallinen kirosana. Suomessaon käytössä noin75.000 sukunimeä. Kolmasosa niistä on yhdysnimiä, joka kymmenes on -la- ja -lä-päätteinen ja noin seitsemän prosenttia nen-päätteinen. Sukunimen käyttö tuli Suomessa pakolliseksi 1920 säädetyn sukunimilain myötä. Sukunimien suomalaistaminen alkoi viime vuosisadan lopulla. On laskettu, että vuosina 1906-07 noin 100.000 suomalaista omaksui suomalaisen nimen. Muutettuja nimiä arvellaan olleen 32.500. VIRTSA Virtsa kuulostaa sairaalta voimasanalta. Sillekin löytyy päteviä käyttäjäryhmiä, kuten Oluen Ystävät ry:n ummetustautiset jäsenet, ilkeämieliset tai kujeelliset vesipalloilijat, kuumissa olosuhteissa työskentelevät ikkunanpesijät ja vesiallergiset. Se on myös doping-yleisurheilijoiden kirosana juoksevaan käyttöön. Viron virtsama-verbi merkitsee pirskottaa, levittää. Ehkä suomen virtsata-verbillä on ollut yleisempi merkitys, joka lopulta on kaventunut tarkoittamaan vain kusemista. Lohjalaisella Jukka Uhlgr&nilla on yhdistelmäkirosanoissa taituruutta, esimerkiksi: No voihan virtsaputkeen panija. Miltä virtsa maistuu? Ks. Kusen maku. VIRUS Tietokoneajan kyberneettinen kirosana, jonka kirjasintyypin on lausuttunakin muistutettava LED-näyttöä. Kaikkien interaktiivisten, audiovisuaalisten, multiamediaalisten gurujen piru ja heidän opetuslastensa apulaisperhana. Virus-kirosana on palaamassa siihen alkuperäisyyteen, josta kiroilu on joutunut tai joutanut pahasti hakoteille: manataan sitä, joka uhkaa. 353
Virus ei ole enää pelkkä ihmiseen tunkeutuva loinen, joka muodostaa elävän ja elottoman aineen välisen rajan. Virus ei ole enää pelkkä flunssa, ei enää pelkkä papillooma, herpes, rokko, penikkatauti, rabies tai syöpä. Virus on nimenomaan se troijan hevonen, bakteeri, aids-levyke, joulupuuvirus, Michelangelo, mato, joka itseään monistavana ohjelmana vahingoittaa tietokoneohjelmia, dokumentteja ja sitä kautta käyttäjää, pahimmassa tapauksessa sekoittaa tietokoneen kovalevyn ja tekee käyttäjästä itsemurhaa hautovan mielisairaan. Tietokonemiestä ei naurata. Joku nauraa kolkkoa naurua; hän on viruksen keksijä, joka pitäisi minun puolestani tappaa ja heti. Viru-hotelli Tallinnassa on täynnä huume- ja sukupuolitautiviruk- sia. VISKI Juovuttavaa vittu-muunnelmaa alkoholisteille. Viisi promillea on jo kuolemaksi. Selvinpäinkin saa käyttää. Huom! Kirosana on tarkoitettu sanottavaksi, se ei de juotavaa. Liiallinen kiroilu ei kuitenkaan estä autolla ajamista. Abslolutistit eli ruotsalaiset vodkaturistit pysyköön nyt hetken hiljaa. Alkohditislauksen keksijöinä on pidetty sisilialaisia munkkeja ndn 1100-luvulla. Tosiasiassa useat Sisä- Aasian luonnonkansat ovat tienneet primitiivisen tislaustavan salat jo huomattavasti aiemmin. Viskin alkoholipitoisuus on 43-45 tilavuusprosenttia. Skotti viskit ovat yleensä mallasviskin ja jyväviskin sekoituksia (blended), joiden kypsymisaika puuastiassa on kolmesta kahteentds- ta vuoteen, joskus enemmän. Niiden tyypillinen savun maku on saatu polttamalla valmistukseen käytettyjen maltaiden alla turvetta, kuten Neil Hardwick Nenä lasissa -dokumentissaan oppi tietämään. Amerikkalaiset straight vvhiskeyt (bourbon) kypsytetään sisältä poltetuissa tam- miastidssa. Kanadalaiset matkivat jenkkejä. Viskilitrassa on energiaa 10.000 kilojoulea. VISSY Viskin jälkeen. Poreileva vittu-mutantti. Vissy on vissi juttu: vatsa tykkää. Ja Juha Tanttu röyhtäi- see. VISPILÄ Säälittävä hätämuunnos suomen ehkä yleisimmästä sanasta. Uskottomiin vaimoihinsa kyllästyneet aviomiehet suosivat manausta kroonista ahdistustaan helpottamaan. Nykysuomen sanakirjan mukaan vispilä on hyvin pienen luudan tapainen vatkaus väline. Vispilänkaup- pa on flirttailua, joka ainakin naistenlehden mukaan on kovasd tren- dikästä: katsoa saa, koskea ei. Näin vältytään haavereilta, joista tummin on aids. Liekö turhautuneissa ja selkärangattomissa naistdmittajissa vika, kun syijähyppely on otettu lähes asennekasvatukseksi? Lukijdta on ruvettu suorastaan yllyttämään seikkailuihin. Suhteet-lehden toimittaja Heli Järvinen kehottaa naista ottamaan kesämiehen, koska sen voi jättää syksyn tullen kevein mielin: “Miehet eivät tipahda syliin kuin kypsä hedelmä. Varsinkaan, jos itse näytät kypsältä. Älä jää sänkyysi odottamaan miestä. Järjestä, että mies vie sinut sinne... Flirttailu on virkistävä ajanviete. Se vastaa 16 tunnin työpäivää, 54 punnerrusta ja kahdeksan kilometrin lenkkiä... Taitamattoman flirttailijan erottaa mustista kuviosukkahousuista, liian räi- keästä huultenrajauksesta, irronneesta korkolapusta, hapsottavasta tukasta, napaan uurretusta iltapuvus354
ta, Poison-hajuvedestä, äänekkäästä räkätyksestä, sikanautahum alasta...” Heli Järvinen kirjoittaa hyvin, mutta hänen moraalinsa on perseestä. Toimittajan eettinen vastuu... Kun olisi edes sarkasmia... Mutta kunnon kiroilija on suoraselkäinen ja korkeamoraalinen perussuomalainen mies, joka ylenkatsoo moisia hempukoita. VISVA Erinomainen vittu-eufemismi. Visaisiin, visvaisiin tilanteisiin sopiva käyttökirosana itse kullekin säädylle. Sen kitkerä käärmeensihahdus pistää suloisesti korviin, sen intia- laistyyppinen vislaava sointukulku säikähdyttää jumalaapelkäävät, sen ällö taustamerkitys kavahduttaa julkeasti huoneenpölyt korvanurkissa. Visva on vähän kuin märkä: tulehduksessa elävistä kudoksista erittyvä kirkas, vaaleankellertävä tai harmaa ohutjuoksuinen neste. Niin, ja Sveitsissä on Visva-Bharatin yliopisto, jossa Indira Gandhikin opiskeli. VISVASYYLÄ Sairausmanaus. Onko sinulla kukkakaalimaista lraaviistna eiftllfl alhaalla, nainen? Ja mies, näkyykö tahtipuikossasi kraatereita? Onneksi olkoon, sinulla on visvasyylä! Tämä virusperäinen seksitauti merkitsee tulehduksia. Riisiryynin kokoiset, nipukalliset kondyloomat leviävät häpyyn, emättimeen, muniin ja perseeseen. Nykyisin laser räjäyttää visvan pois. Interferonikaan ei ole pahitteeksi. Miehen kulli rasvataan solumyrkyllä. Naisilla visvasyylä lisää kohdunkaulasyövän riskiä. Nyt vain pysymään terveinä ja kiroilemaan. VITAUS Sukupuolielinvoimainen Vittu-mutaatio, jota kilttikin ihminen voi käyttää. Kukapa ei olisi kuullut jonkun sanovan Voihan vitalis? Almanakkamme huhtikuun 28. päivä on kokenut monia muutoksia. Keskiajalta 1700-luvun alkuun sen kohdalla mainitaan Vitalis. Elävää (kreikan vitalios) merkitsevä Vitalis oli legendan mukaan roomalainen upseeri, joka haudattiin Pohjois-Ita- lian Ravennassa vuonna 62 elävältä. Hän on kristillisen marttyyrihisto- rian varhaisimpia edustajia. Pyhä Vitalis on ollut monen marttyyrin nimi. Italian tarjoilijoiden suojelus- pyhimys lienee Bolognan Pyhä Vitalis. Kerrotaan tarina loppuun. Vuonna 1705 Vitalis korvattiin Agricolan listojen huhtikuun 3. päivältä siirretyllä Theodoralla. Theodora menetti paikan vuonna 1776 Thurelle. Koska almanakkaan oli vuonna 1908 sijoitettu samaa juurta oleva Turo heinäkuun 8. päivälle, Tuure korvattiin vuonna 1929 nimellä Armo. Olihan Theodora merkinnyt melkein samaa (Jumalan lahja). Armo ei oikein mennyt kaupaksi, joten vuonna 1950 se korvattiin Juhani Ahon aikoinaan lanseeraamalla Ilpolla, kansanrunojen Pohjolan emännän (Qpotar) miespuolisella vastineella. Tuure puolestaan palautettiin vanhalle paikalleen vuonna 1973. Vitalis makaa edelleen maan alla. Hmm. Tässä tarinassa ei ollut onnellista loppua. Ruotsalaisen runoilijan Erik Sjö- bergin (1794-1828) salanimi oli Vitalis. Vitalis on myös huulirasvamerk- ki, ja hyvä sellainen. VITJAT Vitun kiltti muunnelma. Korkea yleistymistaso. Hyvin tärkeä lievä voimasana jo nuoresta pitäen. Vähi- 355
telien sen itseisarvollinen kiromer- kitys tuntuu vain lokaantuvan - ja se on hyvä merkki. Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellustakirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen. Pitkäjänteisen työn tuloksena se on saamassa myös ankaran ja ennakkoluuloisen Kirosanasäätiön hyväksynnän. Vitja (ketju, ketjut) on peräisin mmnaisgeimaanien sanasta vvithjo, withjon. VUJAKELLIT Otetaan vitjakel- lit. Makuuseen. VITJAMUNA Taitaa olla homojen juna. On siis kaksi syytä kiroilla vitjamunaa. VITSI Tavanomainen kevythuudahteinen manan, jolla on taas vedetty vittua höplästä. Talvipimeydessä surkastuvan käpyrauhastoiminnan vuoksi vitsit ovat helposti vähissä. Vitsi on kuitenkin monelle pehmoluokan selkäydinkirosana, tiedostamaton välikommentti, joka laukeaa pien- kriiseissä kurkusta kuin veitsellä leikaten. Se lausutaan tasapainoisen nopeahkosti. Vitsi? Tässä tulee. Mikä ei mahdu perseeseen eikä surise? Se on neuvostoliittolainen perseessäsurisija. VITSA Pelätty lastenkirosana. Kutkuttavan läheinen sana vitulle ja virtsalle - kaikki lapsethan nuo sanat tuntevat, turha sitä on kieltää. Yleensä vitsalla annetaan tottelemattomalle lapselle turpaan niin että jenkka soi. VITTAN Tuttu vittu-kieitymä rehevään elämöintiin kaduilla ja kapakoissa. Topakkana sadatuksena se tuntuu korvaavan esimerkillisesti esikuvansa, eikä mummojen rivi suotta harvene. Vittan pysyy vauhdissa mukana. Lasse Askolinin mukaan Taalainmaalla on saatu sormeilluksi kokoon eräänlainen kertakäyttövittu, joka toimii vain tiettynä vuodenaikana ainoastaan yhden viikon ajan: “Syys vittan hela vekkan!” (Läär dei sväije uuttan buuk/Jorisee Äänruut, syksy 1969.) VITTI V-tyylinen manaus likimmillään. Vitivalkoisten valheiden valheenpaljastuskoneen tulos. Hunsvotinaari- nen kelmikko. Vitti on menolippu: paluu kaatuu siihen tosiasiaan, että raideleveys ja maantiede ehtivät matkan aikana peruuttamattomasti muuttua. Savolaiset konduktöörit tekevät kaikkensa, että linja-junassa on tunnelmaa. Se ei auta, vitti putsaa sormenjäljensä ja spraijaa graffitit tilalle. Se on suomalaisesta kantasanastaan pikku hiljaa häijysti erkaneva oman onnen soturi, joka raivaa itselleen uusia viruksellisia elinalueita. Luultavasti se myös valmistautuu yhdentyvään Eurooppaan ruot- salaisesikuvansa tapaan. Ks. Htti. VITOSEN VATTINEN Tämä maistuvainen on kotoisin Tyrväältä. VITTU Hei! Ja tervetuloa Suuren Kirosanakirjan lukijaksi. Arvasin, että katsot tämän hakusanan ensimmäiseksi. Parhaat hetkesi ovat vasta edessä, ne eivät suinkaan ole vielä luetut. Tästä kirjasta löydät paljon mielenkiintoisia, erilaisia ja järkyttäviäkin yllätyksiä. Mutta uskon, että luku- nautintosi ylittää kaiken koskaan kokemasi. Vittu on yksi viidestä suuresta pääkirosanasta, ja niistä suosituin, myös selkäydinkirosana. Se lienee 356
Vittu 367
myös nuorpuhekielen yleisin sana. Oulun yliopistossa Pauli Saukkosen johdolla laaditun suomen kielen taajuussanaston (1979) mukaan tiheimmin yleiskielisissä teksteissä esiintyvät sanat ovat olla, ja, se, ei, joka. Tässä kujassa esiintyvistä kirosanoista taajuussanaston korkeimmalta sijalta löytyy paradoksaalisesti (ks.) Jumala (85. sija). Ei- ja Että-tapaisia epäsanamanauksia ei lasketa. Ne ovat tekstejä. Puhumalla paras. Vittu on ykkönen. Jos sanat olisivat kuvia, vitunkuvia leijuisi kaikkialla. Ne täyttäisivät ihmisten puhekuplat, liihottaisivat tuulen mukana sopimattomiinkin paikkoihin, kerääntyisivät nurkkiin ja syvennyksiin. Servin miehet sitten kolaisivat ne pois. Koska kirkoissa on lähinnä läpivetoon perustuva ilmastointi, papit saisivat jatkuvasti pyytää suntiota keräämään vitunkuvat pois alttarilta. Kesken eduskunnan täysistunnon kirkkaanpunainen vitunkuva lämähtäisi päin puhujapöntöllä kykkivän Iiro Viinasen pläsiä. Pirkka-Pekka Peteliuk- sen ja Mikko Kivisen pokka pettäisi lopullisesti, kun vitunkuvat häiritsisivät jatkuvasti tukholmalaisia nauhoituksia. Viimeistään tässä kauhumaail- massa emansipoituminen konkretisoituisi: feministit eivät enää muuta tekisikäänkuin hokisivat vastaiskuksi kyrpää aamusta iltaan. Taitaisi käydä niin että kyrvänkuvat iskisivät silmänsä vitunkuviin. Siitä vuorostaan alkaisi ympärivuorokautinen moiske ja litinä; unet jäisivät vähiin, Suomen kansan työkuntdsuus lopahtaisi ja yleislakkouhkia ei enää todsestikaan tarvittaisi, kun fenno- fiilinen valtakuntamme romahtaisi rappioon ja näivettyisi pois. Koska kyrvänkuvat väkisin ajan mittaan lerpahtaisivat, vain vitunkuvat jäisivät jäljelle hallitsemaan autiota suo- maisemaa. Tässä on maamme kasvattajille pureksittavaa. Nuorisotyö voisi saada uutta potkua. Huolimatta jatkuvista devalvaatioista vittu on edelleen kova sana (ks. Fuck). Tätä kirosanaa on erittäin helppo lukea huulilta. Esimerkkinä käy Barcelonan 1992 kesäolympia- laisten keihäänheiton loppukilpailu (8.8.), jossa Kimmo Kinnunen heitti neljännellään vajaat 80 metriäjaastui heittonsa tahallaan yli. Hän kirosi vittu. Hän jäi neljänneksi. Samaisessa kaupungissa pronssinyrkkeilijä Jyri Kjäll totesi julkisuuteen: “Vittu mäen jaksa.” Vuonna 1961 Hannu Salamalle myönnettiin arvonimi Mikä vitun kirjailija. Vd vittuja virsikirja, taas tuo puhelin sd!” manasi kirjailija, kansanedustaja Jörn Donner (rk) lehtihaastattelussa 70-luvulla. Luultavasti jokainen enemmän tai vähemmän taiteellinen, urheilullinen tai muuten vain häiriintynyt ihminen sukupuolesta riippumatta käyttää vittua kuin omanaan, ellei tyyppi ole höyrähtänyt uskoon. Pahkasika-kulttuurilehtemme määrittelee vitun käyttökelpoisim- maksi puhutun kielen välimerkiksi. Se vastaa kaikkia kielellemme tyypillisiä välimerkkejä, ja sitä suositellaan käytettäväksi yleisvälimer- kiksi aina, kun se on mahdollista. Veijo Meren mukaan vittu tulee ruotsin sanasta fitta, joka lienee samaa alkuperää kuin muinaisnor- jan fytta, keskiyläsaksan votze ja uusyläsaksan Fotze. Saksan sana on ollut 1400-luvulta asti rahvaanomainen ja ronski naisen sukupuolielimen nimi. Se on johdettu keskiyläsaksan sanasta vut (sama merkitys), jota vastaavat englannin ja sen mur358
teiden fud ja muinaisislannin futh. Ne ovat peräisin indoeurooppalaisen kantakielen sanavartalosta pu- (mädätä, lahota, pilaantua, haista, löyhkätä). Veijo Meren mielestä kyseessä on todella törkeä sana. Ilmeisesti se on kehittynyt kauhistusta ilmaisevasta huuudahduksesta (suomessa: hyi). Vittu on vain vähintään viiden lap6en äidillä. Muilla on pimpsa, pimppi tai pillu. Kevyt kenttävittu on lotta. Vitusta voi repiä monenlaisia variaatioita: Voi vittu, Voihan vittu. Voi kissan vittu, Voi vuohen vittu, Voi sian vittu. Vittu ja voo ja pari paria perseitä. Vittu mä vittuunnun, Vittu mä vittuan. Voi kusinen vittu. No voi laaman pillu, Voihan vasta- syöty variksen vittu. Voi nyt varttia vaille vittu. Ja vauhti vain kiihtyy. Voi vittu käsitetään toisinaan suhinaa vaan tulisen karkeata rois- koa. VITTUJA VARPAAT Turkulais- näkemystä kiireestä kantapäähän. VITTU JOO Kauriinmetsästäjät- elokuvan alkuperäisestä elokuva- tekstityksen suomennoksesta tuttu, aikanaan suurta huvitusta ja käyttöönottoa aikaansaanut sanonta. Freud, Marx, Engels & Jung -bändin biisi. VHTULINTU Katariina Hauki- rauman Ruotsista meille tänne len- nättämä suomenkielinen lintulaji, joka ilmeisesti pesii hameiden alla. Muodossa Voi senkin vittulintu käydään omakohtaisesti itse pääaiheen kimppuun. VITTUPARVI Paljon emättimiä. Katariina Haukirauman lähettämä. Siinä sekoavat jo muuttolinnutkin. VIDDUSAADANA Nasolinia peliin. Ks. Viddusaadana. Vittuparvi voi vituksi, kuten pikku-Tanjalle kävi, kun äiti oli rasittavan työpäivän jälkeen ruvennut leipomaan Impi-mummon vierailua varten voi- sarvia. Ks. Jumpperi! VITTU... Aivan normaali kirosanayhdistel män etuliite. Jopa harmillisen normaali. Sen säväytysaste alkaa olla ty mpäyt- tämisen luokkaa. Mammojen korvissa se ei kuitenkaan ole pelkkää 359
...VITTU Rajun luokan jälkikaiku yhdistelmä- kirouksissa. Tappelupukarin kirosa- nastoa selkeimmiUään. Tässä vain osa vitun aisapareista; kieli elää päivittäin. HEVONLEHMÄNVITTU Maatilan erikoinen. Ei riitä vielä Eläinten vallankumoukseen. Ks. Hevon... HEVON VITTU Kysykää Markolta ja tallipojilta.Ks. Hevon... HEVONVITUN LEHMÄNPER- SEEN LINKKU Aae0h?? Ks. Hevon... y HULLU VITTU Lohjalainen Jukka Uhlgr€n on keksinyt mielenkiintoisen elimen. On siinä viattomalla miehellä tekemistä, kun koettaa pitää sihdin suorassa. Ks. Hullu/Hul- luvittu. KETTUVITTU Repolainenkin voi laulaa Pave Maijasen tyyliin Mull’ on jano, sun lähteesi vettä. Ks. Kettuvittu. KILINVnTU Joulukirosanaksi. Ks. Kilinvittu. KISSANVITTU Kulkukollin kantapaikka. Ks. Kissan... KULLI VITTU Tällaisia yhdistelmiä nyt riittää. Ks. Kulli. KUSI VITTU Huolellisuutta, huolellisuutta! Ks. Kusi. MÄIKÖSEN MÄRÄ VITTU Käyttäjäksi on mainittu Sulkujärven Paavo, uskovainen. MÄRÄ VITU JA PUULUKKU Parempi ks. Märä vitu ja puulukku. NORSUNVITTU Vain isom tinaisille. Ks. Norsunvittu. PASKAVITTU Vaihdettava uuteen. Ks. Paska... RAHKA VITTU Terveysintoilijan manaus. Ks. Rahka. RUUMIINVITTU Nekrofiilin päiväuni. Ks. Ruumiinvittu. SIAN VITTU Jauhelihaa siitäkin tehdään. Ks. Sian... TINA VITTU Jukka Uhlgrdn näkee mitalissa tämän toisen puolen. Jollei vappuna, juhannuksena tai pikkujouluna niin ainakin viimeistään uudenvuodenaattona tämä vittu sulatetaan, heitetään vesiämpäriin ja katsotaan seuraavan vuoden ennusteet. Ks. Vanhat tinanapit. VARA VITTU Pisteliäs, huorah- tava, nenäkäs kirosana, joka sopii tarvittaessa huonoina aamupäivinä mobbaukseen. Mobbaus on henkistä väkivaltaa työpaikoilla. VASEN VITTU Huulet taitavat lepattaa vähän vinossa. Märkää paapuurissa. VITTUJEN KEVÄT Kansainvälisesti tunnettu kirous. Aavistuksen kulunut ja tehoaan menettänyt vuodenaika on kuitenkin jatkuvasti käyttökamaa. Tässä lähestytään yhä kiroile-ja-suusi- pestään-saippualla-syndroomaa. Kevät on tunnetusti paljaiden säärten esiinmarssin aikaa. Sääret näkyvät, kun nainen käyttää hametta. Mitä lyhyempi hame on, sitä lähempänä on sukuelimen paljastuminen. Kadulla vaara on aika pieni. Ehkäisyyn käytetään myös pikkuhousuja. Eero Järventausta kertoo, että välirauhan aikana Suomussalmella oli sotilaita leirillä. Yksitoikkoisen elämän virkistämiseksi jotkut sotapojat ajoittain lähes riehaantuivat käyttämään omassa sakissaan sii- voamattomia lausahduksia saadakseen hetkeksi naurunrämäkän yhteiseksi huviksi. Järventausta kuuli vittujen keväästä ensi kerran siellä. “Voi vittujen kevät, ku tää mailma on karvasta!” Vittujen kevääseen voi aina lisätä päätteen “ja kyrpien takatalvi”. Maailmankatsomuksesi muuttuessa tai höyrynpaindttesi vähentyessä haluaisit ehkä siirtyä miedompiin 360
voimasanoihin, mutta pelkäät, ettet pysty. Tutustu silloin uuden kirosanan rakennuskurssiin, jossa opit korvaamaan törkeänkin manauksen paljon miedompaan. Se alkaa kohdasta Lahna. VTTTULA Paikkakunta Suomi-neidon keskiosassa. Joillekin miehille (ja myös naisille) rakkauden elimellinen sijainti naisen ruumiissa. Rakkauselämää voisi verrata cup-turnaukseen. Kahdesta toinen voittaa ja pääsee jatkoon. Häviäjät putoavat siihen paikkaan. V1TTULAINEN Tapaus kuuluu kiroilun hyönteisosastoon, kuten Hittolainen, Satiainen jne. Tämä kirohyönteinen on kaikkein julmin. VHTULAN VÄKI Nuoren miehen uhmaa tehokkaasti kuvaava, sangen kollektiivinen emätinmuoto, hieman samaan tapaan kuin Vittu- parvi. Katariina Haukirauma kuuluttaa toisen: Voi vittulan väki hei- näpellolla. VITTULAN KÄKI Yksi versio jonkun saivartelijan tai neropatin plakkarista. Aina kannattaa kuitenkin yrittää. VITUHHOLIMOTTI Eero Järventaustan mukaan karski- kieliset miehet käyttivät usein tätä hyvinkin härskiä sanaa myös kiroil- lessaan. Hän harmistelee, että joillakin on erityinen halu tavoitella mahdollisimman ruokotonta sanastoa kiroilussaan. Yli 2000 vuoden takaisen rooma- laiskirj ailijan Publilius Syruksen mukaan miellyttävä toveri matkalla korvaa ajoneuvon. Jos jostain kirosanasta muodostuu ihmiselle elin- kumppani, niin kuin kummallisesta pinttyneestä tavasta, sitä ei kannata aliarvostaa. Vituhholimotti on joidenkin elinikäinen yhtiökumppani, vaikkei uskoisi. Ei saa nauraa. Kyse on vakavasta asiasta. VITULLA PÄÄHÄN Motto: No voe vitula piähä tae muula kovala esineelä (Aimo Hokkanen, Tahkomäki). Tämän kiijan aineiston keruuvaiheessa tuli törmättyä kaikenlaisiin jeesuksiin ja täti Hömppiin. Eräskin toivoi hartaasti, että nyt pitäisi kaikki voimat keskittää suomen kielen vaalimiseksi. Hänen mielestään kielemme on ilmaisu- ja vivahderikas ilman yhtään kirosanaa tai karkeaa ilmaisua. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kielenkäyttö on murheellista ja suorastaan vastenmielistä kirosanojen vuoksi. Hänen mielestään tätä kehitystä ovat edesauttaneet radio ja televisio. Viimeksi mainittu on ruman kielenkäytön ohella antanut huonoa esimerkkiä rähjäiseen ulkoasuun ja pukeutumi- Vitulla päähän f 361
seen. Lopuksi hän td voi, että tässä kiijassa tuodaan selkeästi esille kauniin, sivistyneen ja kuulija- tai keskustelukumppania arvostavan kidenkäytön merkitys. Nyt se on tuotu. VITULUS Vitun muunnos, luonut Mirri Torniosta, mutta hajanaisia viitteitä vi- tuluksesta on ympäri Suomenmaata. Naisen kymmenen sentin rantaviiva on mitattu monin tavoin, tämä on niistä osuvimpia ja ihmisystävälli- simpiä, ainakin mitä tulee v-alkui- siiin variantteihin. Tuo miehen laidunmaa, tuo juoksevan hunajan lähde, on inndttanut monia runoilijoita ja muita perveitikkoja aikojen alusta lukuunottamatta niitä kausia, jolloin poikarakkaus meni impien kampeamisen edelle. Naisen vuoksi on käyty sotia yksi jos toinenkin. Yksimiehisiä sotia käydään lähes joka perheessäpä ne sodat saattavat olla verisiä muulloinkin kuin mens- truaation aikana. Perheväkivalta on kuitenkin tuomittujen asioiden listalla ykkösenä. Latinan sanat vitula, vitulinus, Vitun istukan syöjät vitulus ovat pelkkää vasikkaa. V1TUS Ennen vanhaan kelpo miehen etunimi Vietti oli peräisin latinan sanasta vitus (altis, halukas). Pyhän Vituksen päivää vietettiin 15.6. VITUT Vitun monikkomuoto on ehdottomasti oma alueensa. Piden- nysversioita on paljon: Vitut, sano Vatiainen, ku kullokuorma kaatu. Voi vitut ja välikädet. Vitut, sano Vatanen. Ja vitut. VITUX Tulee sanasta vituksi, tarkoittaa vituksi meni. Kauhajokelainen sanoisi: Voi kun meni vituuk- si. VITURA Voihan mennä vitural- leenkin. Napatarzaneiden kalustoa. VITUN... Kliseinen kovan luokan etusana yhdistelmäkirosanoihin. Pelkkää tabascoa. VITUN HAILEE Samantekevä vittu. Hailea on haalea. Lasse Asko- linin mukaan varhaisin muoto on posliinivittu, joka kehiteltiin Arabian tehtailla. Koska posliinit ovat herkkiä rikkoutumaan, niitä varten jouduttiin ottamaan käyttöön erityi362
set vitunkantotelineet. Näitä tapaa nykyisin jo kaikkialla. Lastensuoje- luviraston tutkinta-aseman yövalvo jan päiväkirjan (syyskuu 1965) mukaan “Helsingin asemahallissa kulkee edestakaisin pieniä maalattuja tyttöjä, jotka sanovat Vittu anna rööki.” VITUN HUULET Suurimman yksittäisen vitun on tavannut se herrasmies, joka aikoinaan heilutteli ranskanleipää portikongissa Helsingissä 1952. VITUN IKENET Ikenet vetäytyvät liian voimakkaasta harjaamisesta. Vitun ikenillä voi kuulemma tupakoidakin, ellei sitä ole erikseen kielletty, kuten Fantasy Clubilla (Pattaya, Siam). Suomen viranomaiset eivät terveyssyistä tietenkään halua, että tällaiseen tupakointiin kiinnitettäisiin sen suurempaa huomiota. Suomen Armeijan Sulkeis- harjoitusohjesääntö (11/90) nimittäin määrää: “Vaikka teidän edestänne lentäisi karvainen vittu suurta sikaria tuprutellen, teillä ei saa silmäluomikaan värähtää”. Käyttäjiä ilmoittautuu: Keskisen Kalle oli yksi, samoin Hannu Pirisen eräs kaveri 70-luvulla. VITUN ISTUKAN SYÖJÄT Lohjalaisella Jukka Uhlgr6n on tämä muoto: No voihan vitun istukan syöjät. Abortoitu tai ei, keskonen se on joka tapauksessa, vaikkakin ikävästi palasina. VITUN KARVAT Alakarvainen- kin tyttölapsi saattaa vielä kerätä kiiltokuvia. VITUN KEKÄLEET Tulisilla hiilillä soiva iloisen räväkkä manaus. VITUN KYRPÄ Yhteensopivuus on murrosiästä asti kiinnostava asia. VITUN LEMU Lemu on kunta Turun liepeillä. VITUN LIHAT Katariina Hauki- rauma Ruotsista iski tämän muodon pöytään. Ilmeisesti ruokapöytään. Tai sitten putkimies antaa keittiön- pöydällä kotirouvalle konsultointia putkistoinnista... VITUN LITINÄ liika kosteus- prosentti vie jo tunnon. Ks. Pyhä... VITUN MAHLA Turkulaisen Krister Lindroosin tarjoama välipala. VITUN MAKU Nam nam. Vrt. Kusen maku. VITUN MARJAT Ei marjanpoimijoille kuitenkaan. VITUN MULKKU Tarkoittanee naisen aviomiestä. VITUN MUNAT Jos vittu lisääntyisi munasta, kolesteroli olisi jo aikoja sitten tappanut miehet sukupuuttoon. VITUN PASKA Ulostettua emätintä halvalla. Loppuunmyynti. Liiasta käytöstä sököä. VITUN PERSE Käännä nainen varmuuden vuoksi oikeinpäin. Ks. .. .Perse/Koiranperse. VITUN PERSREKÄ Nyt ovat pojalla menneet reiät sekaisin. Tah- komäkeläinen Aimo Hokkanen esittää toisen version: Voe vitu alta persettä. Ks. Pers... VITUN PLÄJÄYS Uskokaa tai älkää. Mutta pitäkää hyvänänne. VITUN POSKET Minna Hapuli on jälleen vauhdissa: ennen oli vain pers poski, mutta kaikki tarvitsevat niin kutsutun vastakappaleen. Vitulla on siis posket. Enää immen kulku raitilla posket hehkuen ei tunnu ollenkaan niin yksiselitteiseltä. Poskella on hentoinen nukka, sen desi jo Paula Koivuniemi, mutta Philipsin bikinirajaajalla itsensä viillettyään nato ei ole hentoisestakaan varma. Todelliseksi sadismiksi menee poskelle lyöminen, ja masot sen kun soittavat poskea. Minna on tietysti kuullut oikein poskisolisteistakin. Poskisolismi saattaa tehdä kipeää, 363
jolloin poskelle vierähtää kyynel. On epäsiistiä kuljeskella purkka poskessa. Ja romanttisuus on kadonnut poski poskea vasten tanssahtelusta. Lapsille opetetaan verbaalihaijoitteena lorua mustan kissan paksuista... asiat ovat totisesti... poskellaan? VITUN RAHKA Ks. Rahka. Tai mene jääkaapille. VITUN VIIKSET Naisen häpy- karvoitus voi innoittaa kiroilemaan sellaisenkin Joka ei ole koskaan niitä edes nähnyt. Ks. Viiksi. Vitun viikset APUKAIVAJA Espoolaisen Jarmo Kuisman hyvin trimmaava, osin koominenkin manaus, jolla on erinomainen rytmi ja (turvat) rullaava vaikutus kanssaihmisiin. Tästä manauksesta voisi uskoa kehittyvän varsin sosiaalinen tapahtuma. Melkein näkee sielunsa silmillä, kuinka kaverit yhtyvät kiroukseen, josta improvisoituna kaanonina laulutaidottominkin epämu- siikkikorva voi iloita. Joukkuehenki kasvaa, eikä mummojen päitä silti mene rikki sen enempää kuin ennenkään. Pienenä vinkkinä oululaiselle Mieskuoro Huutajat -väelle ja varsinkin sen kapellimestarille Petri Sirviölle: odotamme tästä sadattelusta tämän vuosituhannen lopun huutobiisiklassikkoa. Jouko Salon olemuksesta toivoisi myös näkyvän mieskuoron valokuvissa edustavamman otoksen kuin vain hiuspehkon nurkkaa jonkun tulisen huutajan pään takaa pilkistäen. Ja miksikö? Koska Jouko Saloa nerokkaampaa kiroili- jaa ei Oulun korkeudelta löydä. Harvoin kirosana edistää yhteenkuuluvuutta ja lauluhenkeä, mutta tämä sen tekee. Olemme perimmäisten salaisuuksien lähteillä. VITUNVÄRINEN VIIKUNAPUU Pysyttelemme sarjassa alku- sointuiset yhdyssanaketjut. Musi- kanttien rivi laajenee nyt myös kaikille pienen puutarhapläntin takapihallaan omistaville tee-se~itse~puu- tarhureille. VIUDE Vitun kiltti muunnelma. Kirosana, joka sopii myös raskaana oleville. Manaus kuin vihellys upeitten säärien perään. Vauhdikas, nuorekas, slangikas manaus. Mika Häkkisen lentävä lähtö. Laukaalaisen nimimerkin “Helskyt” sarjajännärimäiset kirotunnus- tukset päättyvät: “Nuoruudesta aikuisuuteen: rakastellessa vitun kuuleminen kuivattaa hävyn, saakeli naapurille raja-aidan taa hävettää. Pomo kyttää syrjäsilmällä ja rykii. Paiskaa oven kiroilukseen vähintään henkiseksi lopputiliksi.” Viudessa tosin kärsitään ennemmin ennenaikaisesta. Juttu alkoi hakusanassa Perkee. 364
VIULU Vitunkuuloinen mutta huomattavasti notkeampi ja kosteampi päräys. Joku maksaa aina viulut. Seon yleensä se joukon tyhmin. Joukko-opin paras esimerkki lienee Suomen hallitus, joka on täynnä alkioita. Se ministeri, joka ei tunnista itsessään viulunsoittajaakatolla, on epävireessä ja pysyy. Toinen hyvä esimerkki on Turun kaupunginteatteri. Siitä ei enää saa edes balalaikkaa. Kun jää- kiekkovalmentaja Alpo Suhonen kyllästyi turkulaisuuteen, hän lähti Winnipegiin. Pallin peri näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarila. Seppo Rothin mukaan “johtajametsästys meni farssiksi. Joku kähmi. Väärä mies valittiin johtajaksi. Mutta kun tilanne on tämä, siihen tyydytään ja ruvetaan töihin” (AL 22.11.92). Oikeastaan turkulaisnäyttelijät tunnustavat kantapään kautta ja puoli- vahingossa tervehtyvän asenteellisuutensa. Eli napina sikseen ja töihin! Suomen tunnetuin viulunsoittaja on eittämättä Timo Nummelin. Vdjo Meri tietää, että kun viulua alettiin valmistaa Pohjois-Italiassa 1500-luvun puolivälissä, sille annettiin nimi violfno, joka on pienen- nysmuoto sanasta viöla (alttoviulu). Sanan alkuperäinen merkitys oli orvokki. Viulunkoppa muistutti orvo- kinkukkaa. Ruotsissa viulu on fiol. Sotilasslangissa viulukotelot tarkattavat armeijan nahkaisia puoli- kenkiä. LUUVIULU Espoosta on kuulunut manaus Voi luuviulu. Luuviulu tarkoittaa slangissa yleensä laihaa naista. Kun pysytellään musikaalisissa manauksissa, ks. myös Huilu. VIÄSSUA Eero Järventaustan mukaan erään ikaalislaisen miehen lähes välimerkin veroinen sadatus. Se syntyi yhdistettyään käskysanat (vie sinua) paikkakunnan murteelle: “Viässua, ihanko totta, ett olit viimesyän yhy- les Eevan kah?” Tyyppiä alettiin nimittää Viässua-poijaksi. Kun city- kaupungin (esim. Espoo) urbaani- juppi häivyttää moiset turhat agraa- rihöpinät, hän saa käyttöönsä parta- koneenterävän digitaali tapparan, postmodernin kiropeitsen, Armani- tuoksuisen origisadatuksen. Kohta sadat viässuat kaikuvat liukuportailla, taksiasemilla ja lentokentillä. Vannon, että kahdessa vuodessa Viässua on mainittu Kauppalehden etusivun otsikossa. (Jollei 1.10.1994 mennessä mitään ole tapahtunut, Kauppalehden ilmoitusmyyjä ottakoon minuun yhteyden.) VOI VOI VOI Jees! Voivottdijan riemuvoitto! Kun voin levitystä kurkusta kielelle jatkuu useammassa potenssissa, huo- nosävelkorvaisempi voi napata siitä rytmin ja ainainen myöhästyjä tarkistaa kellonsa sekunnilleen. Luultavasti universumin yldsin kirosa- naetuliite. Suomalaisen tärkein adjektiivi. Ehdottomasti korvattavissa oleva ilmaisu, joka vaatii vain hieman ryhdistäytymistä. Interjektioiden interjektio. VOI VOI Mitä lyhyempi versio, sitä itsevarmempi kiroilija. VOI Joko orgastinen voihkaisu esileikissä, vastaus kysymykseen “Voiko ikkunan sulkea?” tai marga- riininvihaajan rukous. Suomen 954. yldsin sana kirjoitetussa tekstissä (voida-verbi killuu sijalla 9). Voi on ylivoimaisesti käytetyin etuliite kaikensorttisessa kiroilussa. VO Kirosanalyhenne kiireisille ihmisille. Avot. V Ks. Vee. 365
VONTTAANA Siilinjärveläisten Leenan, Katrun ja Saaran ilmiantama manaus herättää kauhunsekaisia mielikuvia raskaista veneerisistä uhista. Verbi vonda tarkoittaa hidasta, kömpelöä, vaivalloista kulkemista, ryömimistä: joku vondi kuin kilpikonna. Jos vonttaa- na on varaanin tai leguaanin kaltainen mielikuvituslisko, sen suuaukon täytyy muistuttaa naisen sukuelintä. Elukka on tietysti mielettömän vaarallinen ja kiero: oma varjokaan ei osaa aavistaa sen liikkeitä. Niljakkaasta pyrstöstä valmistetaan itämailla saunavihdan kokoisia läi- mäytyskintaita (mallia Limanuljas- ka), ja poskelle humautetettaessa se päästää äänen “vont!”. Ihmiskunta- parka. Hyvin raskasmielisten, hyvin masokististen, hyvin ahdistuneiden kirosana, joka on kuitenkin Virallisen Nimikkokirosanasäätiön määräyksestä (asetus 10/92) annettu luvanvaraiseen käyttöön Pertti Voutilaiselle niin kauan kuin hän pitää Kansallisosakepankkia edes jotenkin pinnallakellumassa, STSdlä tai ilman. vosu Kirosana kuin kutsuhuuto. Joku kaipaa avuksi yläkerran hemmoa, joku kellarin mustasilmää, mutta joku ehdottomasti vosua. Solvausta lähentelevä manaus, joka ei ole saanut Jari Tammen yksijäsenisen Kirosa- nalautakunnan virallista hyväksymistä. Sana on tarkkailulistalla. Yksikin hairahdus niin... Vosu on Veijo meren mukaan määräilevä ja ahne huora, joka on ehkä peräisin venäjän sanasta vozhä (nainen, joka osoittaa tovereilleen sieni- ja majapaikkoja). Venäjän vozhäk on etumies, opas, johtaja laumassa, vozhd johtaja ja päällikkö. Vosussa on siis pomoluonnetta. Ehkä se vielä lunastaa paikkansa. Mutta yksikin hairahdus... VULVA Ulkosynnyttimet Naisen toinen suu: se kostuu ja koostuu häpykielestä, pienistä häpyhuulista ja isoista häpyhuulista. Koskaan ei pidä ihme- teliäkään naisen ylivertaisuutta nal- kuttamisessa ja jäkättämisessä; onhan hänellä siihen fysiologiset resurssit. Vulvan kieli ja huulet puhuvat selvää kieltä huonosti käyttäytyneelle miehelle. Onnellisissa parisuhteissa vulva on miehelle ikuisen kiinnostuksen puuhamaa, josta riittäisi kerrottavaa kavereillekin, elleivät ne asiat olisi niin sanoin kuvaamattomia. Vulva on kuitenkin siinä määrin yleiskirosana seksuaalisen merkityksensä vuoksi, että sen käyttäjästä ei pidä tehdä sen kummempia johtopäätöksiä. Hieman erikoinen valintahan se on, kun tarjolla on suussa liukkaampi Vittu, pomomanausten grand old mam. Voidaankin epäillä, että vulvistit suosivat ruokapöydässään maksalaatikon sijasta sienikä- ristyspataa, autossaan karvaisten arpakuutioiden sijaan “Olen karannut kotoa” -takalasitarraa ja tdmis- tonpöydällä aviopuolison kehystetyn valokuvan sijaan viritettyä hiirenloukkua, jossa on kondomipakkaus. Kirosanana vulva ei tietenkään ole niin karkea kuin (ks.) Vittu. Lähinnä se herättää ihmetystä. VUOHI Goraalinkova, serovinsisukas ja gemssi nketterä manaus myskihärkä- mäiseen kiroiluun. Koska vuohet ja lampaat eli vuohieläimet luetaan nautadäinten ja antilooppien kanssa 366
onttosarvisiin, manaus kolisee tyhjyyttään riittävän akustisesti. Vuo- hieläimet ovat keskikokoisia märeh- tijöitä lähinnä pohjoisen pallonpuoliskon vuoristoseuduilla. Uros eli pukki on sarvistaan erityisen ylpeä, ja tietysti voimakkaasta hajustaan varsinkin kiima-aikana. Vuorikau- riilla sarville voi kertyä mittaa jopa puolitoista metriä. Kylläkauriinmet- sästäjien sormia robertdenirottaa. Philippe Djian kirjoittaa loistavassa romaanissaan Hullu Rakkauteni (Kiijayhtymä 1987): “Sitten se laski koukut ja palkin koko paino oli näiden neljän tyypin käsivarsilla. Näytti kuin ne olisivat uponneet kymmenen senttiä maahan, mutta ei, nehän olivat yksinkertaisesti kutistuneet kymmenen senttiä, selkänikamat olivat painuneet kiinni toisiinsa. Voihan vuohi, minä ajattelin ja aloin nauraa kun jätkät lähtivät poukkoillen liikkeelle ja kävivät auringonpaisteessa rinteen kimppuun, voihan vuohi, mutta millä siitä olisi karkuun päässyt." (Suomentanut Satu Milonoff.) VUOHENMUNAT Alikehitty- neempi muoto. VOHLA Vuohen karitsa. Lapsien ja huorafobisten pienoiskirosana. VOHLU Edellisen häivyttämis- yrite. Tätä rataa vittukin muuttuisi hetkessä kulliksi. VÄINÄMÖINEN Vaka vanha Väinämöinen! Elmon kaltainen idolimme kansanrunoutemme kätköistä. Tai vastelu poppoota Jumalien, Jeesuksien ja Mooseksien arkaaisessa seurassa. Päijääkyllä omillaankin. Vesilintu liitelee alkumeren ulapan yllä etsien pesänsijaa. Meressä uivan Väinämöisen polvi nousee merestä vihantana mättäänä. Lintu tekee sille pesän, munii kultaisen munan ja rupeaa hautomaan sitä. Väinämöinen luulee polvensa palavan ja liikauttaa jalkaansa. Muna vierähtää mereen ja särkyy muruiksi. Väinämöinen lausuu syntysanat, jolloin kultaisen munan alakuoresta tulee maa, yläkuoresta taivas, valkuaisesta aurinko, ruskuaisesta kuu ja kirjavista osista tähdet. Luultavasti Väinämöinen vain sanoi: “Hei, tässä on täytynyt tapahtua jokin erehdys.” Väinämöisen kantasana on väinä (leveä, syvä, tyynesti virtaava joki). Kysykää vaikka Lönnrotilta. Ensimmäinen partamoosesta koskeva kirVäinämöinen
jallinen maininta on Mikael Agricolan jumalainluettelossa (1551). Sen mukaan Väiski on hämäläisten jumala: Aenimöinen / vvirdhet tacoi. Siitä lähtien hän esiintyikin pitkät ajat kirjallisuudessa virsien, laulun ja runouden jumalana. VäppediGR. Giersin väitöskirjan (1767) mukaan Vdcanos ja Christfrid Gananderin Mythologia Fennican (1789) mukaan paitsi raudan takoja myös runoili- jain suojelija, kanteleen luoja ja virittäjä, Suomen Apollo, ilman, veden ja tulen jumala, tautien parantaja ja ihmeiden aikaansaaja. Paltamon rovastin Juhana Cajanuksen mukaan Vääppis taas oli Calawa- eli Kaleva-jättiläisen poikia. Siihen Lönnrotkin yhtyi. Jusleniuksen sanakirjan mukaan Väpis oli nereis, halsfru (naispuolinen vedenhaltija). Myös Simo Achreni uksen hengd- listieteellisen runosikermän (1766) mukaan Vände oli naispuolinen haltija. Gabriel Haberfdtin mukaan Vällis oli suomalainen Orfeus. Henrik Gabriel Porthanin mukaan Vält- sy oli kantdeen ja runotaidon keksijä, suomalaisten muinaisajan jumala. Jumaluudesta olivat samaa mid- tä Collan, Lagus ja Castren. Julius Krohnin, Otto Donnerin ja Eliel Aspelinin mukaan Väkke oli taruo- lento. E.N. Setälän mukaan Väkätti oli alkujaan veden jumala. K.A. Gottlundin mukaan Väästö oli jumalan sijasta vain muinainen sankari. Rdnhdd von Beckerin (1819) midestä Välkky oli merkillinen mies. Lönnrot uskoi Väkkärän historialliseen olemassaoloon pitäen häntä laivankulku- ja pellonviljelystaito- jen opettajana. Gabrid Rein (1832) ja August Ahlqvist yhtyivät häneen. Kaarle Krohn rinnasti Väppelin aluksi (1903) ruotsalaiseen järvi-ja joki- soittelija näkkiin, mutta myöhemmin (1914) uskoi hänen olevan pelkkä inhimillinen sankari, joka asusteli Itämeren rannalla. Jalmari Jaakkolan Suomen Varhaishistorian (1935) mukaan Vähis kuului yhteen vanhimpiin satakuntalaisten pohjan- kävijäsukuihin joskus 800-luvun jälkeen, ja Uno Harva lisäsi päälle hieman shamaanista ja myyttistä tarunhohtoa. Martti Haavion (1959) mukaan Väpys oli monista eri mytologioista otettujen vaikutteiden kooste ja summa. Hämeenlinnan kaupungin Kaurialan yläasteen 8 A - luokan oppilaan Anna Jokisen (1992) mukaan Väksi oli pitkäpartainen iso henkilö. Ehkä on yksinkertaisinta sopia näin, että Väinämöinen on vain lai- varavintola Helsingin Hietalahdes- sa. VÄINÖ Vanhakantainen etunimi virittää varsinkin nuoren väen keskuudessa hilpeyttä, mutta puolivakavana kirosanana se toimii vain ajoittain - joka tapauksessa ilman vanhempien lupaa. Kun uudet suomalaisperäiset nimet 1800-luvulla saivat jalansijaa, niillä pyrittiin korvaamaan mahdd- lisimman vähän käytettyjä vanhoja nimiä. Kalevala innoitti viemään Väinön kirkonkirjoihin jo vuonna 1849, ja almanakkaan se otettiin vuonna 1908. Koska Väinämöistä luonnehdittiin “vaka vanhaksi”, di loogista sijdttaa se helmikuun 17. päivän kohdalle iäkästä suomeksi tarkoittavan Polykronin tilalle. Po- lykron oli ndn vuonna 250 surmattu Babylonin marttyyripiispa. Vdhan-etuliite suolaa sanan lopulliseen kulinaristiseen kuntoon. VÄNDE Marko Björsin kirosana. Heikki Kinnusen kirosana hänen näytelles- 368
sään homoa. Rock Hudsonin viimeinen sana Aake Kallialan draa- mavuorosana Spede Pasasen elin. Esa Saarisen älykkyysosamäärä. Eero Paloheimon viikon mietelause. Riki Sorsan elämänkatsomus. Tapani Kansan auton kiihdytysääni. Markus Kettererin pieru ennen Lukko-ottelua Max Jacobsonin partakoneen merkki. Eikka Lehtolan ylin arvostelumääre. Mauri Pekkarisen kahden hengen pasianssi yksinäiselle miehelle. Päivi Alasalmen ja Teija Niemen kiihottavin substantiivi. Pedro Hietasen pelottavin sana makuuhuoneessa Poikamainen kirosana VÄNE Poikamainen lastenkirosana VÄRKKI Mauri Junesin (Kovland, Ruotsi) lestadiolaissedän aikoinaan Torniossa käyttämä kiertoilmaisu. Sana lienee peräisin suomenruotsin sanasta verk (teko, teos). Mauri Junes on kuudessatoista vuodessa Sundsvallissa huomannut, että jos oikein kunnolla ottaa päähän, suomalaiset kirosanat toimivat paremmin kuin ruotsalaiset. Äidinkielen kirosanojen merkitys ja voima tulevat jostain lapsuuden tunne- kosketuksesta, joka kestää kuin Tikkurilan talomaali. Vaikka siirtolaiset ajan myötä sopeutuvat täydellisesti uuteen kieleen, kirosanat säilyttävät siteensä. Ruotsin Tomion- jokilaakson suomalaisasutuksen piirissä kiroillaan tavallista enemmän - tosin ruotsiksi. Suuvärkkiä riittää. VÄRNÄKE Solvauksena Pohjois- Pohjanmaalla paremmin tunnettu Salovaara-tuontituote. VÄYRYNEN Jos Urho Kekkonen eläisi, Urkki olisi kirosana. Suomen tämän hetken voittamattomin poliitikko on ilman muuta keskustapuolueen Paavo Väyrynen, jota eivät pelästytä marsilaisten hyökkäystä pienemmät murheet. Poliitikot ovat aina sijaiskärsijöitä. Jos Väyrystä ei olisi, sellainen olisi keksittävä. Hänen nimensä tyydyttää kaikkia kirosana- semantiikan ohjesuosituksia Se sisältää riittävän määrän ns. tumman- puhuvia kirjaimia Sen ääntäminen vaatii paitsi oikeanlaista notkeutta ja vääristelyä kieleltä ja leukaluilta, myös poliittista rohkeutta tai tyhmyyttä. Se kuulostaa oikeaoppiselta kirosanalta Ja kansa kiroilee väyrystä. Suomen Kuvalehden toimitus- päällikkö Antti Bläfield kirjoittaa Väyrysestä 25.9.92: “Me emme pääse hänestä eroon.” Hänen mukaansa miehen edessä osoittautuvat pelkiksi mannaryynipusseiksi Esko Aho, Mauno Koivisto, Iiro Viinanen, Peitti Salolainen, Kalevi Sorsa, Ilkka Suominen ja Harri Holkeri. Jalasmökit ja Vladimirov-paljast ukset ovat vain vahvistaneet hänen asemaansa. Bläfield lopettaa: “Mies, joka on elementissään raunioiden keskellä.” Antti unohti Raimo Das- kiven. Toisaalta Rami oli silloin vielä tip-top-eläkkeellä. City-lehden (2.10.92) Kuuman listan mukaan Paavo Väyrynen olisi veistänyt jo omaisuuden Hölly woo- dissa Freddy Kmegerina tai jonain muuna kuolleista nousevana mörkönä. Vailla mitään aktuaalista rinnasteisuutta tästä mauttomasta vittuilusta on vastannut Riikka Löytö- korpi. Väyrynen on horoskooppimeridl- tään neitsyt. Neitsyet ovat marttyy- riluonteita. Marttyyrit vetävät sortajia puoleensa kuin paska kärpäsiä. Itse asiassa kyse on laajemmasta psykohistoriallisesta yhteydestä: 369
suuri haluaa aina nielaista pienen. Neitsyet ovat myös lahjakkaita kirjoittamaan. Odotamme mielenkiinnolla Paavon muistelmia. VÄÄRÄ REIKÄ Sarjassamme eriskummallisia tapauksia käytämme rei’ittäjää ja mapitamme tämän samaan kirokas- tiin (ks.) Reikäruotsin kanssa. Persoonallinen, lausahtava, kivis manaus. Copywriter Umo Suikan mukaan tästä “maankuulusta” kirouksesta on kaksi eri tarinaa. Ne ovat kylläkin hänen mielikuvituksensa tuotetta. Golfinpelaaja Kumpulaisen alamäki oli alkanut keski-iän kynnyksellä. Elämä ei enää hymyillyt, kun sihti alkoi heiketä. Nuoret alkoivat ylittää hänen ennätyksensä ja tekivät hänestä naurunalaisen. Kyseessä oli finaaliottelu. Kumpulainen di rukoillut koko edellisen yön, jotta hän voittaisi tuon matsin. Hän sähläsi viidennellä reiällä. Pallo meni hevon helvettiin ja Kumpulainen rääkäisi kuin siduton. Lopulta mailapoika löysi sen yllättäen edellisestä reiästä, nelosesta. Kumpulainen posautti suustaan ennalta arvatun kirouksen. Toisen version mukaan Kumpulaisen vaimo siteerasi manausta miehensä kakkaiselle kullille. Ja seuraava. 370
Y YHDEN KERRAN Lausutaan myös Voi yhen kerran. Anu Lehtovaaran kymmenen vuoden takainen uskontunnustus, joka tusinan toiston tuntivauhdissa ehti muodostua allergiseksi vaikuksi viattomien kanssaihmisten korviin. Manauksen kirofilosofia on oikein käsitettäessä varteenotettava. Pelto- pyymäinen sankari voi noudattaa yhden kerran ohjetta tyydyttävästi eräänlaisena elämäntaiteen kisälli- työnä. Omien virheiden paikkaus on turvattu aasinsiltaisesti lisäämällä tarvittaessa keirointa: voi ny kahen kerran. Sitä itseironiaa ystävätkin ymmärtävät. YLÄPIHAN ÄIJÄ Hieman lapsellinen taivastelu. Jumalahan se siellä pitää gsm-yhteyt- tä. Muori sarjan piirikunnallista höpinätasoa. Palkinnot ovat kahvipaketteja ja kenkälusikoita. Kysymykseen tulee myös muoto Yläpihan ukko. Kun hyvin ruskettunut filosofi Mauri Ylä-Kotola läpivalaisee Aksioomassa (1988) Uuden Ajan dis- harmoniaa eli traditioiden sisältöä, hän ottaa aseekseen kakofonisen tajunnanvirran ja lähdeaineistoksi materialismin ja idealismin klassikot sekä nykypäivän heijastumat. Kaikki alkaa Zapadnikin jalosta innostuksesta ja päättyy toteamukseen, että on ero ristiriidalla ja ristiriidalla. Detaljeista ponnahtavat esiin steriili tiede, inhimillinen asiakirja, kireälle pingotettu lentopalloverkko, työkalujen ilmaantuminen, Jaakko II:n hallituskauden historia, kauniit oijattaret, kaulaliinan kaksi väriä ja väittämä, että korsi muodostaa vain osan kasvia, joten muut osat kieltävät sen tietenkin. Tämä on luultavasti akateeminen näkemys yläpihan äijästä. Vrt. Alakerran ukko. YMPÄRILEIKKAUS Apea, mehuton ja tekninen kirosana. Ympärileikkaus on Jumalan ja Aabrahamin välisen liiton merkki, siis kauppasopimuksen kuitti tai ikuisen pankkilainan korko. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kahdeksan vuorokauden ikäisiltä juutalaispojilta leikataan esinahka sian ruoaksi. Tämä on juutalaisille tärkeä juttu. Me kristityt hoidettiin asia pois päiväjärjestyksestä jo vuonna 49 jKr. apostolien kokouksessa. Lauri Ihalainen ei silloin vielä elänyt. Muutkin kuin kyömynenät harrastavat ympärileikkausta. Islamin maissa sillä ei ole uskonnollista merkitystä. Myös naisten ympärileikkaus on afrikkalaisten ja keski- australiaisten heimojen parissa edelleen yleistä initiaatioseremoniaa. 371
Operaatio hoidetaan vasta sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen. Kun klitoris katoaa, nainen pysyy kotona. On selvää, että kun ympäri mennään niin yhteen tullaan. Sama toisin: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Siksi ympärileikkaus ei kannata. Johonkin ne miljoonat ja taas miljoonat esinahanrippeet kuitenkin kasautuvat. Ks. Esinahka, Jutsku. YRJÖ Vahva oksennuskiiosana, joka tuskin saa paremmalle mielelle. Koska se kuitenkin lausutaan fyysisesti hyvin samalla tavalla kuin kuvotus- kohtauksessa, sen äänimagia tekee polvet mukavasti pehmeiksi. Yijänä eli Yijö tulee kreikankielen nimestä Georgios (maanviljelijä). Siitä on saatu monien kielten Georg ja George, myös suomalainen muunnos Jori sekä karjalaista alkuperää olevat Jyrki ja Jyri. Pyhä Yrjö on jeesususkonnon suosituimpia pyhimyshahmoja. Kirkkoperinteessä hänet kuvataan hevosen selässä tappelemassa ritarina lohikäärmettä vastaan. Hän halusi pelastaa louhikärmeksen vankina olleen prinsessan. Siitäkös partiolaiset ovat valinneet Yrjön (23.4.) päivän vuosipäiväkseenkin. Kustannus-Yrjö Oy (95534) julkaisee Jammun pakinamaisia Yrjö- kiijoja, viimeksi antamaan Tanskalle turpiin. Suomen jazzliiton Yrjö-palkinto myönnettiin 6.11.1992 vuonna 1962 syntyneelle saksofonisti Tapani Rinteelle. YRJÄNÄ Yrjöä epämääräisempi oksennuskirosana. Joskus tuntuu, ettei yksinäisen ihmisen lattiapu- heelle tulisi ikinä loppua. YKÄ Tuttavallisesti vain. yskAnpaininpuu Tymäväläinen manaus. Yskänpai- ninpuulla on salattu tarinansa ja merkityksensä. Se kuvastaa myös miehisyyden kriisiä. Kone yskii, jaakopinpaini lipsuu maton ulkopuolelle ja puu lahoaa. Puu on tärkeä, sen pitää sojottaa ylväänä kuin siniristilippua voitosta voittoon liehuttava lipputanko. Nykysukupolven tehtävä onkin ryhdistäytyä. Tämä Kirosanakirja on yksi maskuliinisuuden tärkeimmistä evankeliumeista Robert Blyn Rautahannun, suuryritysjohtajien ja kuuluisien englantilaisten sotaken- raalien muistelmien rinnalla. Mies on mies, nynnyt ovat naisia. Vihreä liike ei auta, uikuttavat ruipelot ovat miehisyydelle häpeäksi. Nyt tarvitaan suoraselkäisyyttä. Nyt tarvitaan käsivoimaa. Tosimiehet takaisin valtaan. Pehmot ja pätkät poliitikot Viroon, urhokekkoset takaisin palleille. Päättäjien pallien päällä pitää olla kyrpää. Ks. Eetvartti, Kiisseli. YÄK Myös yäks. Primitiivireaktio sopii kirosanaksi, kun sana ei ole hallussa, tai kun kiroilu ei hetkellisesti maistu. Itse asiassa yäk tulee selkäydin-
luusta, jo ennen perkeleitä ja vittuja. Manaukseksi se on kuitenkin yhtä tyttömäinen kuin (ks.) Aargh tai Iik. Ilta-Sanomien haastattelussa runoilija Aulikki Oksanen toivoo ta- voittavansa nekin, jotka sanovat runoudesta yäk. Kirjailija Jyrki Lehtolaa Aulikki Oksanen ei tavoita, vaikka hän ei edes sano runoudesta yäk. Sen sijaan hän sanoo häh (AL 18.10.92). Aulikki Oksanen sanoo hakevansa sanoista niiden väriä, maistelevansa värien välistä yhteyttä, nuuskivansa kuin opetettu koira tryffeleitä maan alta. Jyrki Lehtola on erittäin oikeilla jäljillä kysyessään, mitä ylpeilemistä on siinä, että kulkee vanhassa, repeytyneessä ja kauhtuneessa takissa. Huomautettakoon, että Jyrki Lehtolan kolumnistinen tyyli on plagioitu suoraan Mattiesko Hytöseltä. Kriitikko Jukka Petäjäkin allekirjoittaa Lehtolan tyylittömyyden tämän Happy Days -nimisessä... hmm... ly- hyttekstijulkaisussaan. Vääntö ei kuulemma lisäänny, vaikka kirjan nimen ymmärtäisi meta-ironiseksi. Ks. Tylsyys. YÖK Myös yöks. Samaa alkukantaista kiroperintöä. YÖKKÄYS Liminka ylpeilee manauksella Yökkäys sentään. Yököt kopisuttavat jo lamppuja. ZORILLA Kyröskoskelaista manaussatoa. Kirosanan emä löysi sen sattumalta englanninkielen sanakirjasta ystävät- tärensä kanssa, kun tuli tarvetta selvittää erään radiopuhelinmerkin suomennos, joka osoittautui “eläin- radaksi”. Samalla löytyi tämä zoril- la, joka suomeksi on yhtä runollinen ja tehokas. Websterin New Universal Unab- ridged Dictionaryn (1983) mukaan zorilla on lihansyöjäeläinten kasvi, sukua portimolle ja haisunäädälle. Lajista on saanut nimensä alalaji zo- ril eli mariput (käännöksiä ei ole löydetty). Zorilla Striata ja Ictonyx Zorilla elävät Afrikassa. Haisunäädän tavoin zorillat ruiskuttavat ahdistettuina pahanhajuista nestettä. Zorillat vaan sullekin, toivottaa Tuuli Paukkunen - tyyliä ja laatua kiroiluun jo vuodesta 1986! 373
•• Ah Ähkäisymanaus, jonka radikaalimpi muotoon (ks.) Äsh tai peräti Aargh. Kun liikennevalot ehtivät juuri vaihtua punaisiksi, ei ole muuta mahdollisuutta kuin huokaista ääh ja kaasuttaa silmät ristinmerkkiä tehden kadun yli. Jos toinen auto törmääkin kylkeen, sen ratissaistuu tietysti nainen. Ähinä on tavanomaista manailua, yhtä hyvin voisi pitää suunsa kiinni. Sen kiroprosentti on pieni kuin Saarnivaaran johtamiskyky tai suomalaisfutaajan strategiataito. Ähisijältä on pelipallo hukassa. ÄÄH Vielä toivottomampaa. ÄHÄ, KÄRNÄPSIS Nimimerkki Koivuhaiju Urjalasta jälleen loisto- vireessä. Olkaamme varuillamme. Äiti Tyypillistä siunailurompetta. Suo- malaismiehet alkavat kohta dia yhtä mammanpoikia kuin latinot. Onneksi yhä löytyy pedagogisesti fiksuja naisia, jotka opettavat poikansa päijäämään omillaan. Äitiä ei saisi huutaa apuun enää täysi-ikäisenä, manattakoon mieluummin apinaa. Pahimmillaan miehen nöyristely laskeutuu Cro-Magnonin älytasolle - kriittiset päivät ovat äitienpäiviä. Perhetasolla äiti teresat ovat turmioksi; sellaiset mammatit syövyttävät kasvavan nuoren miehen ydinluun. Ikuiset tyttäret sen sijaan valitkoon kirouksekseen äidin, jos tahtovat. Se ei ole niin vaarallista, sillä onnekkaasti heillä on eturauhaset selkärangan saastumisen vastapainona. Tämä jyrkältä ennakkoluuloisuu- delta kuulostava äitimanauskarsi- nointi on perusteltua ja ylipäätään mahdollista vain silloin, kun miehet ovat selkeästi miehiä ja naiset naisia. Myöskin äidin tärkeys pojalle on korvaamaton. On kuitenldn eri asia ruikuttaa kuin pyytää asiallisesti konsultointia. Tuppisuu suoma- laisisä ei nimittäin juuri osaa seksi- 374
asioista avoimesti puhua. Veijo Meren mukaan äiti on lainattu muinaisgermaanien sanasta aithi, josta saatiin goottien aithei (äiti). Niin kuin lainoissa yleensä käy, sanat katosivat germaanikielis- tä. Ne nappasivat latinasta sanan mater (äiti). Sitten Veijo Meri vasta innostuu, kun hän epäilee äidin tulleen pikkulapsen rytmikkäästä huudosta äittä-äittä-äittä... ättä...ättä... ättä... Veijo Meri on joko nero tai täysi puupää. Ks. Isä, Veljet, Siskot. AkAmä Kulmikkaan ärhäkäs manaus niille, jotka saavat paiseita muiden ihmisten huonostakäyttäytymisestä. Kiintoisaa ulottuvuutta sadatteluun saa siirtämällä painon keskimmäiseen tavuun: äKÄmä. Voivat toiset olla ihmeissään. Sinänsä etuvokaalien, tässä tapauksessa ä-kiijainten ylikorostu neisuu s kirosanassa tuottaa joskus harmittavia yllätyksiä. En halua mitenkään pelotella, mutta pitkäaikainen äkämän-käyttö voi nimittäin aiheuttaa kitalaen puhkeamisen. Se on tosin hyvin harvinaista. Yhtään tapausta ei vielä tunneta. Äkämä on ihokarvan juuressa olevan talirauhasen ja sen ympäristön märkäinen tulehtuma, pienehkö ajos, furunkkeli, hieman paiseen tai finnin tapaan. Äkämä saattaa myös olla eläviin kasvinosiin loiseliöiden kemiallisesta ärsytyksestä muodostuva kasvannainen. Syyllisiä voivat olla juuri tälläkin hetkellä villasukassasi lymyävät verenhimoiset äkämäpistiäiset, -punkit ja -sääsket. Legendatii visessaPeteQ :ssa Pirk- ka-Pekka Petelius ja Heikki Vuento olivat Äkämä ja Pukama, kuolemattomat. ÄKÄ Joensuulaisen Leena Seppäsen mukaan lastenkirosana. Äkä on viha, kiukku, uhma; halu, aikomus. ÄKLÖ Kitalaki klikattaa kivasti. ÄLLÖ Paha maku suussa. Ei kai vain... Ks. Ello. Tässä sinulle manaus, joka puhuu puolestaan. Ei kaikesta tarvitse pitää, ei kaikkea tarvitse rakastaa. Kun haluat kuvailla asiaa kiroilemalla, suosi ällöä. Se ei jätä ketään epätietoiseksi. ÄÄLIÖ Itsesoimaus kirosanan käyttämiskaavoilla. Kenestä vuoden 1992 ääliö? Lauri Ihalaisesta? Vai Lauri Ihalaisesta? Vai olisiko oikea valinta Lauri Ihalainen? ÄLY Yleinen pehmosoimaus tyyliin Räkä, Nenä tai Itku. Tämän manauksen käyttäjä ei välttämättä ole kovin älykäs, koska älykäs ihminen tarvitsee kiroilemista keskimäärin vähemmän kuin tyhmä ihminen. Ongelmat synnyttävät kiroilun tarpeen. Älykäs osaa ratkoa ongelmat. Toisaalta älykkään elämä vd olla tyhmään verrattuna moniulotteisempi, ja silloin ristiriitojen syntymistodenäköisyys on myös suurempi. Einsteinkin kohtasi kiperiä vastuksia kehitellessään Yleistä Suhteellisuusteoriaa. Älykkyydellä tarkdtetaan yksilön tiedollisten edellytysten kokonaisuutta, joka on tarpeen erilaisten ongelmien ja tilanteiden käsittelyssä ja tehtävien ratkaisemisessa. Ensimmäiset käyttökelpoiset älyä mit- taavat testit laadittiin 1900-luvun alussa. Saksalainen William Stern (1871-1938) otti käyttöön älykkyysosamäärän tunnusluvun, joka saatiin laskemalla älykkyysikä eliniällä. Myöhemmin se kerrottiin vielä sadalla. Näin ollen ihmisen ÄO: n keskiarvo on normaalijakaumalla 100 (plusmiinus 15). Lahjakkaan ÄO 375
on yli 132. Vain yhdellä prosentilla ihmisistä se on yli 140. Englantilaisen taloustieteilijän John Stuart Millin ÄO oli 190 ja saksalaisen runoilijan Johann Wolfgang von Goethen 185. Puolalaisella tähtitieteen uranuurtajalla Nikolaus Kopernikuksella ÄO:n oli laskettu olevan vain 105. Ilmankos taivaankappaleet pyörivätkin miten sattuivat. Viisaus ja luovuus eivät ole älykkyyttä. Ne korreloivat keskenään vain jonkin verran. Myöskään suuri tietomäärä ei ole älykkyyttä. Se on tietämystä. Taktiikka- ja taitourhei- lussa pelkkä voima, taito tai asenne eivät riitä. Älykkäät jääkiekkoilijat tekevät enemmän maaleja kuin tyhmät jääkiekkoilijat Ks. Idiootti. ÄLY HOI, ÄLÄ JÄTÄ Epä-älyn läsnäolon masentava tiedostus. Ks. Lattamoro. AlväskA Kirosana, jonka toivoisi tulevan muotiin, koska se kuvastaa muotia. Ruokolahden leijonatkin vapisevat, kun paikkakuntalainen manaa Äl- väskän älväskä. Savolaismurteissa älvänä tarkoittaa tyhmää tai suulasta ihmistä, Pohjois-Kaijalan älviskö tyhmää moukkaa, vähämielistä, hölmöä. Verbi älvissellä (esiintyä typerästi) on yllättävän lähellä el vis- telyä. Koska moukkamaisuus ja huonot tavat ovat edelleen yhä kireämmin muodissa kiinni, älväskä on oivan ajankohtainen, tiedostava kirosana. Ankeröinen Nimimerkki Mirri Torniosta on lähettänyt tämän krapulataustaisen kirosanan meille tankeroisille. Valtiotieteen kandidaatti Pete Sipilä haluaa “vapauttaa” Suomen machot pukemalla heidät puoleksi vuodeksi naisten vaatteisiin ja katsomalla, mitä sitten tapahtuu (HS-kuu- kausiliite 14.11.92). Hän uskoo naiivisti, että ihmiskunta muuttuu paremmaksi, jos sukupuolirooleista päästään. Hän pelkää, että hänenlai- silleen vapaustaistelijoille käy usein huonosti, mutta se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin tinkiminen vapautumisesta. Tyyppi on tärähtänyt. Minä ainakin tunnen itseni täysin viriiliksi mieheksi ja kerrassaan erinomaisen vapaaksi ihanan naisen aviomiehenäkin. Aina ennen sotia perusjutut menevät sekaisin, kun jotkut elämälle vieraat hyypiöt teko- filosofoivat perosjuttujakuitatakseen lapsena kokemaansa välinpitämättömyyttä. Aikooko Pete kiertää mu- nansakin irti? Plasdc Pony on änke- röisten pilipalitouhua. Onneksi miehillä on sentään mittaa. Mitta pitäisi kuitenkin ottaa vakavasti. Tätä olen yrittänyt tolkuttaa koko Suuren Tosisuuren Hyper- suuren Kirosanakirjan ajan. Mies on mies ja nainen on nainen ja mies pysyy miehenä ja nainen naisena. Se on lähtökohta, eikä sitä voi muuttaa. Jeesuksia syntyy silloin tällöin väittämään, että olisi nastempaa, jos maapallo pyörisikin toiseen suuntaan. Makeita nauruja! ÄMMÄ Joka toinen ihmiskunnan jäsenestä on, on tuleva tai on ollut ämmä. Onneksi naisista voi käyttää kauniimpiakin nimityksiä. Joka talo ei ole Huojuva Talo. Mutta koska etonemme sapelit leiskuen kiroviida- kossa, ämmän istuttaminen humukseen on oikeutettua. Sen käyttämisestä ei sakoteta, mutta huonoa makua osoittavana se ajaa käyttäjänsä helposti lohduttomaan loppuelämään. Tosimies kunnioittaa naista, vaikka ei aina pitäisikään tätä sa376
mana eläinlajina. ÄMMÄLAURI Halventavan huo- nomeridtyksinen adjektiivi manaus, pelkkää ihalaisuutta. AppyrAn kiekuran KIEKURA Piijo Koponen Iisalmesta keitoo, kuinka tämä uusiokirosana on enemmän käytettynä helpottanut vaikeuksia, lepuuttanut ilmapiiriä ja pelastanut tilanteita. Keväällä 1992 perheen kolmevuotias, voimakastahtoinen Olli ei saanut tahtoaan ruokapöydässä läpi, joten hän hyppäsi jakkaraltaan ja manaili silmät leimuten Voihan äppyrän kiekuran kiekura. Sanonta oli tuliterä, sillä hetkellä keksitty, ja selvästi kirosana, eikä nuorimies näyttänyt ollenkaan ymmärtävän, mikäPiijoaja hänen miestään niin huvitti. Piijo suosittelee kirosanaa. Äppi on tarkoittanut vanhoissa muiteissa nukkea, ja Kajaanin äpyrä riepunukkea. Se on samaa sanuetta kuin äpärä. ÄRMÄTTI Ärmätti kuulostaa karvaiselta inhottavalta hyönteiseltä tai joltakin tin- neriliukoiselta aineelta, josta tulee paha olo jo ajatellessa. Kirosana julmimpaan krapulaan. Ärmätti on näköisensä: äreä, äksy. Veijo Meren mukaan se oli muinaisruotsissa ärmite, ärmetha, hermete (erakko). Alkusana oli kreikan ere- mftes (yksinäisyydessä elävä), joka sai latinassa muodon eremite. Kreikan sana tarkoitti ehkä alkujaan erämaassa, aavikolla asuvaa. Sana 6remos merkitsee hylättyä, autiota. ÄRRIN MURRIN MUSTA HÄRKÄ Nimimerkkiä Lasitehtaan Duunaria Urjalasta on lapsettanut. Ärri tarkoittaa äreää. ÄSH Harmin äännähdys käy toimivana kirosanana, kun ulosanti tapahtuu vihaisesti. Käyttötilanteita löytyy aijen keskeltä runsain mitoin. Milloin lautanen putoaa lattialle, milloin lasi särkyy tiskialtaassa. Milloin kynsi katkeaa, milloin kengännauha. Milloin pinna. Sihahdus päästetään nopeasti, ilman suurempia mielenliikutuksia. Kun siihen on jostakin syystä turvauduttava monta keltaa peräkkäin, voluumi ja sylki- eritys saattavat progressoitua. Äsh on hyvä kircrilutapa hajamielisille ihmisille, kun ei ole aikaa harmitella pidempään. Tämän manauksen yleisin rasitusvamma on leukaluiden sijoiltaan- meno. Muljahdus tapahtuu yleensä vasta toisella sadalla. Nuorella äidillä on vielä monta mutkaa matkassa ennen kuin hänkin yltää tavoitteeseensa. Mutta saattaa sattua, että Pitkästäkin äsh-elämäntyöstä huolimatta leuat pysyvät nivelissään hautaan asti. Silloin ei tarvitse tulla syyttämään minua. Ehkä vika on ollut itsessä. Ehkä sihahdusta ei ole lausuttu oikein. ÄSHT Topakampi muoto. ÄSCHT Saksalaisella korostuksella kaikista kammottavin. ÄYSKIS Aivastusta säälittäväsd matkiva ma- nausyritelmä, jonka käyttäjät erottuvat teennäisinä matemaattisten aineiden opiskelijoina, raiskaamatto- mina tyttökultina ja keski-ikäisinä homoveijaieina. Ehei, minäkö varoittaisin leimautumisesta? Äyskis, sanoo sivari. Äyskis, sanoo ruma läski tyttö. Äyskis, sanoo piilohintti. Arnold Schwarzennegger ei koskaan sanoisi Äyskis. 377
•• ÖKÖ ökyjen kirosanaötökkä, jonka tulevaisuus rapisee synkkien pilvien alla. Nämä nyt voivat olla näitä mitä tahansa ryyppäys-, runkku-, nainti- tai anaalijuttuja, jotka tulevat ja menevät. Ököttäminen tarkoittaa mö- köttämistä tai änkyttämistä. ö-luokan kirosanat alkavat Kiro- sanakiijan loppusuoran. Valtakunnan kaikki ö-mapit haukkovat rohtuneita kansiaan. Loisteliaan verbaalisen, mutta poliittisesti epämääräisen radiotoimittajan Hannu Taanilan mukaan ö-saijan yhteiskunnallinen ajattelija oli Santeri Alkio Joka näkyy saaneen Kannuksesta tasoi- sensa jatkajan. Miksi Taanila politisoi itse? Päivänpolitiikasta valittaminen on pikkumunaisten touhua. Ministerit vaihtuvat, jopa presidentit vaihtuvat, hyvinkin kuuden vuoden välein. Ei heistä kannata nähdä vaivaa. Mehän heidät sinne palleille valitsemme. Jos et ole tyytyväinen tulokseen, paras äänestää ensi kerralla paremmin. Tosin Taanila perää oppineisuuden ja yhteiskunnallisen radikalismin perään (AL 25.10.92). Kuka huokaa syvimpään? Elämme maassa, jonka presidentti sanoo: “Tarttis tehrä jotain”. Sotilasslangissa ökö on alokas, vankilaslangissa nuori vanki. ÖKKÖ Pidennetty muoto, edelleen käsittämätön kirosanaötökkä. ÖLLÖ Verbi öllöttää tarkoittaa toljottaa, jököttää tai vollottaa. Kaikki me tiedämme ne öllöt tyypit, jotka tollottavat kuin vajaamieliset yläosattomia pinup-taijoilijoita, tyypit, jotka nököttävät suolapatsaiksi muuttuneina liikennevalojen muuttumista vihreiksi ja tyypit, jotka kellottavat kuin kynityt sudet väärää lottoriviä. Aikansakun öllöttävät, niin joku voi hakea ja kantaa heidät pois. Vankilaslangissa öllö tarkoittaa nuorisovankia, bilitsua. ÖKLÖ Itämurteissa oksennus. ÖPLÖ Kiihtelysvaarassa hölmö, Kuopiossa lihava mies. ÖRMY Sikahumala, persposket olalle -känni eli umpitunneli. Alkoholisoitunut sadate. Minna Hapulin mukaan toinen aste on porsasörmy. örmy otetaan sisäistetysti haltuun juomalla paljon viinaa, sen jälkeen aloitetaan toikkaroiminen eli aiheutetaan hämminkiä. Kaatuminen ravintolassa toisten pöytään on hyvä alku. Lisäksi örmyssä oksennetaan, kuolataan ja kustaan pytyn ohi. Eikä ikinä omassa kodissa vaan vieraissa. Mitä arvokkaampi tilaisuus, sitä suurempi vaikutus on örmyn ottaneella hen378
kilöllä miljööseen. Ei tarvitse odotella kutsua seuraaviin pippaloihin. Myös örmy on sotilasslangissa alokas (vrt. ökö). Vääpeli Körmy on Heikki Kinnunen. örtsA Espoolaisesta koulumaailmasta pilkahtava manaus, josta Jennin on syytä olla varuillaan, ö-mapistalöytyy aina näitä mukavia pureksittavia ksylito- likirosanoja Näkymättömät kuplat paukkuvat, kun nuorisoöitsäilee. Aina luotettavalla tsä-päätteellä sanasta kuin sanasta saadaan kivan vauhdikas. örtsästä kuitenkin putoaa pohja viimeistään silloin, kun sen kantasanaksi paljastuu örien tapainen johdostaan vielä käsittämättömämpi slangisana. Mene kadulle, kysy ört- sön merkitys ja munaa itsesi. Parempi kirota kuin katua Kiltisti. össö Salolaisen Kati Oravan korvaan taittunut sadatus. Össön etymologiaa ei ole vielä keksitty. Sana on yhä li- maantumassa, sen evoluutio on kesken. Mielenkiinnolla odotamme, mihin suuntaan sanan kehitys seuraavien tuhansien vuosien kuluessa ajautuu. Saako se lisää kiijaimia, vaihtuuko konsonantti, lisääntyykö öisyys? Muuttuuko sanan merkitys etäälle alkuperäisestä, tuleeko rinnalle uusia merkityksiä? Myydäänkö össö ulkomaisille markkinavoimille,jolloin s-kirjai- met muuttuvat vieras- peräisiksi konsonan- teiksi (c, x, z)? Onko sillä puhtaat luottotie- [ dot? De vai voidaanko 1 össö niin että se haa- 1 listuu vieläkin lie- \ vemmäksi voimasa- 1 naksi? Kuinka kauan l össö voi kellua - il- ^ r m an että se muljahtaa kiroilijan huulilta rinnuksille? Ottaako politiikka sen keppihevosekseen niin että siitä tulee erittäinkin paha kirosana? Mikä on össön puoluekanta? Voimmeko olla varmoja, että sanan keksijä on aikoinaan ymmärtänyt vastuunsa? Ettei kaikki vain olisi pilaa? Että össö olisikin pelkkä kirosanakupla? Tarvitaanko kotietsintälupia? Puhalluskokeita? Doping-testejä? Aika sen näyttää. Palaammeasiaan seuraavan kerran tuhannen vuoden kuluttua. ÖTKIS Pötkis, jonka edestä on pudonnut pee pois. ötkiksellä ei pitkälle pötkitä. ötkis-kiroilijat ovat kiijavaa porukkaa: kirjavuus johtuu läimäy- tyksistä. Yksi kiroilemisen syistä löytyy sosiaalisista paineista Samoin kuin vaatemerkit ja -värit sanelevat koululaisille, kuka kuuluu ryhmään ja kuka ei, samoin kiroilu vaatii toveripiirin hyväksynnän. Tietyt muo- tikirosanat ovat hyväksyttäviä, joistakin manauksista sinut nauretaan pihalle. Esimerkiksi ilman vittu-sanan taitavaa välimerkkikäyttöä jou- örmy Mk 379
dut helposti syrjityksi, ötkis-sanas- ta sinua voidaan vetää korville. Jokaisessa sosiaaliryhmässä liikkuu omia kirosanoja, joita on käytettävä tullakseen hyväksytyksi. Samoin on ns. kiellettyjä kirosanoja, joiden käyttöä on syytä välttää. Kiroileminen vaatii yhtä tarkkaa vaistoa kuin muoti- tai tilannetaju. Sosiaaliset käyttäytymiskaavat sanelevat pitkälle sen, mitä kirosanoja sinulla on oikeus käyttää. Jos et ole aiemmin tullut ajatelleeksi asiaa, pane tästä lähden tarkkaan merkille, mitkä kirosanat kulloinkin ovat voimassa. Yhtäkkiä huomaatkin nouse- vasi arvoasteikossa korkealle - tai tajuat, miksi ystävät rupeavat väittelemään sinua. Ei, se ei ehkä johdukaan oranssista samettipompastasi. Se voi johtua siitä, että olet ruvennut käyttämään ötkis-kirosanaa. ÖYKKÄ Viittaa öykkäröintiin. Kaikkien re- hentelijöiden, matkailijoiden, metelöitsijöiden, räyhääjien ja pöyhkeiden möykkääjien nimeen pitää kirota öykkä! Antaa kuulua nyt vain! Se on Suuren Kirosanakirjan viimeinen sana! Jos Jussi Karjalainen olisi suomalainen nykyelokuvakritiikin he- likopterimies - pinnallinen läskiper- se, vouho ja juntdrunkku (jollainen olisi pitänyt keksiä, ellei tyyppi itse olisi tullut kuvioihin), niin hän olisi juuri itsensä näköinen. Jätkä meni haukkumaan Lauri Törhösen elokuvan Ameriikan raitti (1989) sillä perusteella, että hy vinpukeutuva käsi- puhelinmies (juppi) ei saa tehdä elokuvia. Lisäksi Törhö oli niin edesvastuuton, että otti kouluttamattoman näyttelijän leffaansa Taksikuski Jari “Jallu” Järvimaa on sellainen luonnonlahjakkuus, että hän pystyisi kiroilemaan Karjalaisen minuutissa suohon. Voi ei, Lauri, miksi et ohjaa agraarikuvauksia, hitaita ja ahdistavia sielunmaisemia suomalai- sestatyöttömyydestä? Miksi olemalla villi ja vapaa aiheutat tuskaa Jussi Karjalaiselle, miehelle, jonka housut eivät ole vielä kuivat? Miksi pidät vain puolesi ja kuljet omia polkujasi, kun kriitikkokin haluaisi sinun pysyvän laumassa? Häpeäisit, Lauri! öykkä! öykkä öykkä öykkä! Amen.
Suuri Kirosanakirja jokaiseen kotiin! Massiivisen hauska, läpeensä hyödyllinen ja röyhkeän mielenkiintoinen homma. Perussuomalaisen keskeinen sanasto. Ensyklopedinen vallankumous. Kaikki nykyiset, entiset ja uudet kirosanat, sekä niiden etymologiat ja faktat. Yli tuhat hakusanaa ja muunnelmat päälle. Hurjemmaksi raamatunkäännös ei voisi mennä. Nyrkillä silmään. Suuri Kirosanakirja on monen tosimiehen ensimmäinen oma kirja. Ei kun kiroilemaan. Kuvittanut Kari Puumalainen El Pikku-idis 87.09 ISBN 952-9589-07-7