Text
                    kielen
oppikirja


Leila Aleksandrova Elviira Leiponen SUOMEN KIELEN OPPIKIRJA 4. luokka 3. opintovuosi KARJALA-KUSTANTAMO PETROSKOI 1987
81.2 Фин. А46 Учебник утвержден Министерством просвещения Карельской АССР Vahvistanut Karjalan ASNT:n Opetusministerio Kuvitus Juri Gusenkov Juri Vysokovskih Boris Akbulatov A 4306020200—064 M127(03)—87 © Karjala, 1987 Karjala, 1977, muu ja lisaykset
Kertausjakso tokset 1. tunti 1. Lue ja sano, mita lapset tekevat kesalla. On lammin kesa. Aurinko paistaa lampimasti siniselta tai- vaalta. Sateellakin on lamminta. Kesalla kasvaa paljon valkoisia, keltaisia ja punaisia kuk- kia. Puut ovat vihreita. Linnut laulavat. Metsassa kasvaa sienia ja makeita marjoja. Jarvi on sininen. Jarvessa on paljon kalaa. Vesi on lam¬ minta. Lapset uivat jarvessa joka paiva. He kalastavat usein. Kesa on hauskaa aikaa. 2. Nyt on syksy. Kesa on ohi. Lue edellinen teksti men- neessa ajassa (imperfektissa). Aloita pain: Oli kaunis kesa. Aurinko paistoi... 3. Kyselkaa toisiltanne kesasta. Aloittakaa kysymykset sanoil- la ’millainen’ tai ’minka varinen’. M a 1 1 i: Millainen on kesalla tuuli? Minka varinen on jarvi kesalla? 4. Kerro viime kesasta. Kerro auringosta, puista, kukista, metsasta, jarvesta tai joesta, linnuista, oravista ja muista elaimista. 5. Opettele runo ulkoa. KESALLA Nurmen sinikukkasilla Metsa meille marjat antaa, leikkii sateet auringon. kauniit kukat kasvattaa. Kanssamme nyt pallosilla Kaikki juoksemme nyt rantaan, lammin tuuli hetken on. lammin vesi odottaa. 3
6. Pane pisteiden paikalle sopiva sana viivan alta. Metsassa kasvaa paljon keltaisia, punaisia ja sinisia... . ... paistaa lampimasti. ...ovat vihreita. ... joessa ja jarvessa on lamminta. ... laulavat. ... hyppivat oksalta oksalle. aurinko, kukkia, puut, vesi, linnut, oravat 7. Lue edellisen harjoituksen lauseet menneessa ajassa. Летом тепло. Светит солнце. В лесу много грибов и ягод. Озеро большое и синее. Дети купаются в озере. Хорошо летом. 9. Sananlaskuja kesasta. Millaisena kesa alkaa, sellaisena se loppuu. Mita kesalla kerataan, niin se talvella tarvitaan. 2. tunti 1. Tehkaa toisillenne seuraavia kysymyksia: Missa sina olit kesalla? Milloin (missa kuussa) olit maal- la (leirilla) ? Mihin aikaan nousit kesalla? Mita teit aamul- la? Mita teit paivalla? Mita teit illalla? Mihin aikaan me- nit nukkumaan? Oliko kesalla hauskaa? 2. Lue lauseet menneessa ajassa. Lapset ovat leirilla. He nousevat kahdeksalta aamulla ja voimistelevat. Sitten he juoksevat joelle. Siella he pesevat hampaansa ja kasvonsa. Yhdeksalta lapset syovat aamiaisen. Aamiaisen jalkeen he leikkivat. Lapset uivat leirilla kaksi kertaa paivassa. Leirilla on hauskaa. 3. Lue vuoropuhelut. — tarkoittaa »snomenna» 4
a) — Hei, Tanja! — Hei, Paavo! — Missa olit kesalla? — Olin maalla mummon luona. — Oliko siella hauskaa? — Oli. Uin joessa aamulla ja paivalla. Kavin metsassa. Autoin mummoa. b) — Aitisi kertoi minulle, etta olit kesalla pioneerileirilla. Oliko siella hauskaa? — Oli, siella oli oikein mukavaa. — Heinakuussako sina olit leirilla? — Heinakuussa ja elokuussa. — Enta missa olit kesakuussa? — Olin kotona. 4. Keskustelkaa kesalomasta. Kayttakaa malleina edellisia vuoropuheluja. Летом я был в деревне. Я купался в речке утром и ве¬ чером. Вечером я помогал бабушке. Лена была в пионер¬ ском лагере. Когда Лена была в лагере? Она была в лагере в августе. В лагере было весело. 6. Lue. Kerro tekstin sisalto omin sanoin. Luokkatoverini olivat heinakuussa Artek-pioneerileirilla. He ker- toivat siita nain: — Lahdimme Petroskoista heinakuun 17. (seitsemantena- toista) paivana. Seuraavana paivana olimme Moskovassa ja sielta matkustimme junalla Simferopoliin. Simferopolin asemal- ta ajoimme linja-autoilla Artekiin. Artekilla on kymmenen leiria. Me paasimme Jarvileiriin. Lapset olivat tulleet sinne monista maista. Joka paiva me teimme aamuvoimistelun, siivosimme huo- neemme, uimme meressa ja urheilimme. Meilla oli paljon ARTEKISSA
juhlia. Leirilla me vietimme tyon paivaa, solidaarisuuden, rauhan, meren, urheilun, ystavyyden ja festivaalien paivia. Mut- ta paras oli rauhanjuhla. Sina paivana karnevaaleissa me lauloimme, tanssimme ja lausuimme runoja. Me palasimme kotiin 18. (kahdeksantenatoista) elokuuta. Nyt sanomme: Artekilainen kerran, artekilainen aina! Артековец сегодня, артековец всегда! 7. Opettele runo ulkoa. PUOLUKKAMAILLA Punaiset puolukat loistollaan kutsuvat poimijoita. Missa on ystavat marjamaan? Tuolla jo tulee noita. Marjat on suuria, makeita, tuskinpa maistella entaa. Aivan kuin sataisi rakeita, kun niita tuokkohon lentaa. 3. tunti 1. Lue vuoropuhelut. a) — Milloin lukuvuosi alkoi? — Se alkoi ensimmaisena syyskuuta (1. syyskuuta). — Mill a luokalla sina nyt olet? — Olen neljannella luokalla. — Pidatko opiskelusta? — Pidan. b) — Mill a luokalla te olitte viime vuonna? — Olimme kolmannella luokalla, olimme kolmasluokkalaisia. — Mil 1 a luokalla nyt olette? — Olemme neljannen luokan oppilaita. — Niin, olette nyt neljasluokkalaisia (neljasluokkalainen). 6
2. Katso kuvia ja sano, mita kello on. 3. Kysy toveriltasi: Mita han tekee kello seitseman aamulla? puoli kahdeksan? kello kahdeksan? Mihin aikaan han tulee koulusta? Mihin aikaan han tekee kotitehtaviaan? Mihin aikaan han menee ulos leikkimaan? Mihin aikaan han menee nukkumaan? 4. Katso kuvia ja kerro, mita ja mihin aikaan Toivo teki en¬ simmaisena koulupaivana. 7
■ 5. Kerro ensimmaisesta koulupaivastasi. 6. Kirjoita vihkoosi ensin loma- ja sitten koulu-aiheiset sanat. taulu, pioneerileiri, luokka, vihko, ottaa aurinkoa, kyna, laksy, tanssia, harjoitus, opettaja, leikkia, laulaa, oppia, jarjestaja, uida, kirjoittaa, pulpetti, elokuva, teltta 7. Kayta seuraavia sanoja lauseissa: laksy, pulpetti, taulu, op¬ pia, jarjestaja. 8. Muodosta kysymyksia mallin mukaan. M a 1 1 i: Mikko teki laksyja.— Tekiko Mikko laksyja? Opettaja kysyi Pekalta uusia sanoja. He lukivat suomea hyvin. Me kirjoitimme uudet sanat vihkoon. Han meni nukkumaan kello yhdeksan illalla. Jarjestaja kasteli kukat. Maija silitti pioneeriliinansa. Книга в портфеле. Я взял книгу из портфеля и положил ее на стол. Положи ручку на парту. Я взял книгу у Элли и дал ее Матти. Мы ученики четвертого класса. Я четве¬ роклассник. Я встал в семь часов. Он лег спать в девять часов вечера. 8
4. tunti 1. Lue vuoropuhelut. a) — Oliko sisaresi pioneerileirilla? — Olimme leirilla yhdessa. Aiti(mme)kin oli siella. — Vai niin? Mita han siella teki? — Aiti on laakari. Han oli laakarina leiril 1 akin. b) — Katso, tassa kuvassa on perheemme. — Oletteko te kaikki tassa valokuvassa? — Kaikki. Tuossa aiti istuu sohvalla ja lukee lehtea. Mummo ja vaari katsovat televisiota. Kaija-sisko istuu matolla ja leikkii. Isa ja mina pelaamme dominoa. — Kuka on ottanut valokuvan? — Tauno-seta. Han oli media vieraisilla ja otti paljon kuvia.
— Onko setasi valokuvaaja? — Ei ole. Miksi sita kysyt? — No kun han valokuvaa niin hyvin. — Tauno-seta on merikapteeni, mutta han ottaa valokuvia mielellaan. Media on paljon valokuvia, jotka seta on ot- tanut. c) — Kuka tuo poika on? — Han on uusi ystavani Mikko. Me tutustuimme maalla. Mina olin mummolassa ja hankin oli mummolassa koko kesan. — Oliko teidan hauska leikkia yhdessa? — Oli. Mikolla on kaksi siskoa ja kolme veljea. He kaik- ki olivat mummolassa. — Oho! Sinulla onkin monta uutta ystavaa. 2. Esittakaa vuoropuhelu. Kayttakaa alleviivattujen sanojen sijasta sulkeissa olevia. — Mika on sinun aitisi ammatti? (isa, seta, tati, mummo, vaari) — Han on opettaja. (myyja, taiteilija, insinoori, tyolainen, autonkuljettaja, laakari) 3. Lue Matin kertomukset. AITI Aiti tyoskentelee tehtaassa. Han tekee tyonsa hyvin. Aidin kanssa on hyva olla. Han on kuin talon kirkas aurinko. Mutta aiti on pahoillaan, kun saan huonon arvosanan. Han ei pida siita, etta heittelen kirjat ja vihkot ympari huonetta. Silloin han katsoo minua niin, etta hapean1. SISKO Minulla on pikku sisko. Han on iloinen ja kiltti. Mina pi- dan pikku siskostani. Annan hanelle kaikki lei uni. Me katse- lemme yhdessa kuvia ja lastenkirjoja. Olen siskoni kanssa aina, kun aiti pyytaa. Se on minusta mukavaa ja samalla autan aitia. 1 hapean — мне стыдно 10
4. Kerro aidista, isasta tai muusta sukulaisesta. Sano, mika han on ammatiltaan, millainen han on, miksi pidat hanesta. 5. Lue. MUMMO (V. Osejeva, m.) Katja ja Volodja tulivat koulusta. Heidan edellaan kaveli mum- mo. Akkia mummo kaatui. — Otapa kirjani, sanoi Volodja. Han antoi Katjalle kou- lulaukkunsa ja meni auttamaan mummoa. Kun Volodja tuli takaisin, Katja kysyi: — Onko han sinun mummosi? — Ei ole, vastasi poika. — Onko han sitten tatisi? — Eika ole. — Sitten han on varmaankin tuttavasi? kyseli Katja. — Ei. Han on vain tavallinen mummo, sanoi poika. 6. Lisaa sanoihin -ni, -si, tai -nsa. (Minun) Aiti... on insinoori. Mika (sinun) isa... on? Hanen vaari... on merikapteeni. Onko (sinun) velje... koululainen? Hanen tati... asuu Moskovassa. Tutustukaa, olkaa hyva, tama on (minun) mummo... ja tama (minun) ystava... Ari. 7. Tehtavia: a) Tuokaa tunnille perhekuvanne ja kertokaa, keita kuvassa on, mita he tekevat, missa tyoskentelevat tai opiskelevat. M a 1 1 i: Edessa oikealla on mummoni. Han on kasvattaja ja tyossa lastentarhassa. Hanen vieressaan istuu (sei- soo) veljeni Matti. Han on koululainen ja kuudes- luokkalainen. b) Vaihtakaa kuvia vierustoverinne kanssa ja kertokaa toisten- ne perheesta. M a 1 1 i: Edessa oikealla on hanen mummonsa... Mummon vie- ressa istuu hanen veljensa Matti... 88. Kertokaa luokalle omasta perheestanne.
I jakso KOULU. LUOKAN SIIVOAMINEN Vahva aste omistusliitteen edessa. -inen-johdokset /. tunti 1. Osoita ja nimea eri esineita. Sano mallin mukaan: a) Tama on minun kirjani. Tuo on sinun kirjasi. Tuo on hanen kirjansa. b) Onko tama minun kirjani? Onko tuo sinun kirjasi? Onko tuo hanen kirjansa? 2. Lue. Kiinnita huomiota omistusliitteiden kayttoon. Vena- janna lauseet. Tama on meidan kirjamme. Tassa huoneessa on kaikki meidan. Tama kirjoituspoyta on meidan kirjoituspoytamme. Nama kirjat ovat meidan kirjojamme. Mutta tuo nukke on sinun nuk- kesi ja tama jalkapallo on minun jalkapalloni. Mina otan teidan vihkonne ja tarkastan ne. Teidan luok- kanne on iso ja valoisa. Teidan luokassanne on kolme ikku- naa. Luokkanne ikkunoilla on paljon kukkia. Marilla on oma kirjoituspoyta. Hanen poytansa on siisti. Hanen vihkoissaan on vain hyvia arvosanoja. Hanen veljellaankin on vain hyvia arvosanoja. Heidan paivakirjoissaan on vain viitosia ja nelosia. Притяжательный суффикс присоединяется к падежному окончанию. Например: koulu + ssa -f- mme opettaja + lie -f- ni Если падежная форма оканчивается на -п или -t, то перед притяжательным суффиксом этот согласный выпадает. Например: koulut — koulumme opettajan — opettajasi 3. Lisaa lauseisiin sopivat omistusliitteet. Sinun koululaukku... on punainen, mutta minun koululaukku... on musta. Teilla on paljon kirjoja. Kirja... ovat hyvassa 12
jarjestyksessa. Pekka toi takaisin minun oppikirja... . Han loysi oman oppikirjan ... . Jukka ja Marja, nyt on teidan vuoro... pesta pulpetit. Alkaa keskustelko tunnin aikana, teidan keskustelu... hairitsee muita oppilaita. 4. Samoin kuin edellinen. Meidan aiti... on laakari. Heidan kukka... on kaunis. Hanen pallo... on punainen. Minun vihkoon... tuli tahra. Sinun sa- nelussa... ei ole virheita. Heidan asunto... ikkunat ovat pihalle pain. 5. Muuta lauseet mallin mukaan. M a 1 1 i: Vihkot ovat poydalla.— Heidan vihkonsa ovat poy¬ dalla. Ikkunalla kasvaa kauniita kukkia. Koulussa on hyva voimis- telusali. Syksylla koulu vasta kaunis on! Vihkoissa on vii- tosia ja nelosia. Pulpetit ovat ensimmaisessa rivissa. Opettajan rinnassa on kunniamerkki. 6. Lisaa lauseisiin sopiva omistusliite. Pojalla on kyna. Hanen kyna... on punainen. Aiti lahjoitti mi- nulle ja (minun) veljelle... kirjan. Meidan uusi kirja... on hauska. Sinulla on uusi pallo. Sinun pallo... on iso. Minun laukussa... ei ole tilaa. Meidan opettaja... on nuori. 7. Sanastoa. muuttaa (mihin?) — He asuivat ennen maalla. Nyt he asuvat kaupungissa. He muuttivat kaupunkiin viime vuonna. nayttaa — Missa taalla on kirjasto? — Tule, niin naytan sinul- le, missa se on. Katso, tuolla on iso keltainen talo. Siina on kirjasto.— Kiitos, etta naytit. nelikerroksinen — Talossamme on nelja kerrosta. Se on neli- kerroksinen. kasityoluokka—Kasityoluokassa meilla on kasityon tunnit. verstas — Tyotunneilla pojat tyoskentelevat verstaassa. valitunti — Kello soi. Tunti on paattynyt ja alkaa valitunti. kaytava — Kulkea kaytavaa. Opettajainhuone on kaytavan oi- kealla puolella. 13
8. Lue. 1 UUTEEN KOULUUN Arin perhe muutti uuteen asuntoon Rovion kadulle. Heidan talonsa lahella on kaunis nelikerroksinen rakennus. Se on koulu. Siina koulussa opiskelee Arin uusi ystava Matti. Ker- ran Matti kysyi Arilta: — Tahdotko tutustua kouluum- me? — Kyi 1 a, tutustuisin mielellani, vastasi Ari.— Mutta nythan on loma emmeka paase sisalle. — Tanaan se on auki ja mina naytan sinulle koulumme. Pojat tulevat kouluun ja Matti kertoo: — Ensimmaisessa kerroksessa on kasityoluokka ja verstas. Taalla on myos koulumme kirjasto. Se on oikein hyva. Kirjastossamme on paljon mielenkiintoisia kirjoja. Sielta me saamme myos kaikki oppikirjat. Kirjastoa vastapaata on ruo- kala. Pojat kulkevat toisen kerroksen kaytavaa. — Kaytavan vasemmalla puolella on opettajainhuone, oi- kealla puolella ovat luokat. — Onko koulussanne voimistelusali? kysyy Ari. — Media on suuri voimistelusali neljannessa kerroksessa. Koulumme oppilaat tekivat sen itse. Syksylla ja kevaalla me voimistelemme urheilukentalla. Pidatko sina liikuntatunneista? kysyy Matti. — Kylla, mina pidan niista. Ja koulunne miellyttaa minua, vastaa Ari. — Nyt tama on myos sinun koulusi, olethan sinakin nyt taman koulun oppilas, sanoo Matti. 9. Vastaa kysymyksiin: Miksi Matti naytti Arille koulua? Mita koulun ensimmaisessa kerroksessa on? Millainen koulun kirjasto on? Missa opetta¬ jainhuone on? Missa luokat ovat? Onko koulussa voimistelusali? Missa voimistelusali on? Missa koululaiset voimistelevat syk¬ sylla ja kevaalla? Miellyttiko koulu Aria? 14
10. Vastaa kysymyksiin kielteisesti mallin mukaan. M a 1 1 i: kaytava — Pekka, menetko sina luokkaan? — En. Menen kaytavalle. voimistelusali piha koulu kirjasto urheilukentta ruokala opettajainhuone — Jukka, menetko kaytavalle? • — Leena, meneeko Markku voimistelusaliin? — Paula, meneeko Jukka pihalle? — Jukka, meneeko opettaja kouluun? — Lapset, menetteko te kirjastoon? — Maija, menevatko oppilaat urheilukental- le? — Pojat, meneeko opettaja verstaaseen? 11. Наша школа большая. В нашей школе есть хорошая библиотека, большой спортзал и много кабинетов. Учитель¬ ская находится на втором этаже. Нравится ли тебе наша школа? Ваш спортзал маленький. 12. Tilannetehtava. Luokallanne on uusi oppilas. Nayta hanelle koulua. 2. tunti 1. Opettele runo ulkoa. KOULUA KAYMME J. Rugojev Koulua nyt kaikki kaymme, sujuvasti luemme, sadut, runot, kertomukset kaikki teille kerromme. 22. Lue lauseet. Kirjoita alleviivatut sanat vihkoosi seuraa- vassa jarjestyksessa: ensin ne sanat, joissa on k, sitten ne sanat, joissa on kk. 15
Luok-ka on valoisa. Mina olen neljannen luo-kan oppilas. Talla luo-kal-la on 35 oppilasta. Meidan luok-kam-ше on suuri. Luok-ka-ni on kaytavan vasemmalla puolella. Onko teidan luok-kan-ne suuri? Heidan luok-kan-sa on valoisa. Muista! Перед суффиксами -mme, -nne, -nsa всегда сильная ступень! Например: luokka: luok-kam-me, luok-kan-ne, luok- kan-sa pulpetti: pul-pet-tim-me, pul-pet-tin-ne, pul- pet-tin-sa 3. Lue lauseet. Pane pisteiden paikalle kk tai k Ikkunalla on ku...ia. Meidan ku...amme ovat kauniita. Lau...ut ovat pen...ilia. Me otimme lau...umme pen- ...ilta. tt tai t Pulpe...it ovat kolmessa rivissa. Meidan pulpe...im- me ovat vihreat. Koulumme pihassa on suuri ur- heiluken...a. Onko teidan urheiluken...anne suuri? pp tai p: Pioneerihuoneessa on punainen li...u. Pekka kantoi meidan li...uamme. Aiti osti uuden p6ytalam...un. Uusi p6ytalam...umme on kaunis. Missa teidan lam...unne on? 4. Sanastoa. pihalle pain — Luokan ikkunoista nakyy koulun piha. Luokan ikkunat ovat pihalle pain. teline— Seinalla on teline. Telineessa on luokan seinalehti. tunnettu — Kuka tuossa kuvassa on? — Han on tunnettu kirjai- lija. Kaikki tuntevat hanet, kuinka sina et tieda hanesta mitaan? — Kyi 1 a mina tiedan, mutta en ole ennen nahnyt ha- nen kuvaansa. runoilija — Kirjoittaako han myos runoja? — Kylla, han on myos runoilija. A. Puskin ja M. Lermontov ovat tunnettuja venalaisia runoilijoita. etuseina—Se seina, j о 11 a on taulu, on luokan etuseina. 16
(Tai: Seina, joka on luokan edessa, on etuseina.) Luokan etuseinalla on taulu. luokan (huoneen) peralla — luokan (huoneen) takaosassa. Luo¬ kan peralla on kirjakaappeja. 5. Lue. LUOKKAMME Syyskuun ensimmaisena paivana Ari tuli koulusta kotiin ja kertoi aidille: — Luokkamme on iso, valoisa ja puhdas. Ikkunat ovat oikealla seinalla pihalle pain. Luokan vasemmalla seinalla on telineita. Niiden aineisto kertoo Lenin-paikoista Suomessa, Karja- lan paakaupungista ja runoilijoista. Etuseinalla on taulu ja luokkamme peralla on kirjakaap¬ peja. Kirjakaapeissa on oppikirjoja ja lastenkirjoja suomen kielella. Luokassamme on paljon kukkia. Jarjestajat pitavat niista hyvaa huolta. Aiti kysyi: — Missa sinun pulpettisi on? — Se on oikealla puolella ikkunan vieressa. — Istuuko Mattikin samassa pulpetissa? — Kylla, me istumme yhdessa. — Miellyttiko luokkanne sinua? — Miellytti, vastasi Ari. 6. Vastaa kysymyksiin: Millainen Arin ja Matin luokka on? Mihin pain luokan ikkunat ovat? Mil 1 a seinalla telineet ovat? Mita aineistoa telineissa on? Mita luokan peralla on? Missa oppikirjat ovat? Kuka pitaa huolta luokan kukista? Missa Arin ja Matin pulpetti on? Miel¬ lyttiko luokka Aria? 7. Vertaa Arin luokkaa omaan luokkaasi. Arin luokka on iso, valoisa ja puhdas. Meidan luokkamme on... . Arin luokan ikkunat ovat... . Meidan luokkamme ikkunat ovat... . Arin luokassa telineet ovat... . Meidan luokassamme... . Arin luokassa kaapit ovat... . Meidan luokassamme... . Arin luokassa on paljon... . Meidan luokassamme... . 24335 17
8. Мне нравится наш класс. Наш класс большой и светлый. Наш класс чистый. На левой стене — стенды. На стенде мате¬ риалы о писателях и поэтах Карелии. В конце класса находятся книжные шкафы. Окна класса обращены во двор. Моя парта слева у двери. 9. Kerro luokastanne. 3. tunti 1. Lue vuoropuhelu. О p p e 11 a j a: Hyvaa huomenta, lapset. Kuka on jarjestajana tanaan? О p p i 1 a s: Mina olen jarjestajana tanaan. Opettaja: Miksi 1 attia 11 a on roskia ja poyta on polyinen? О p p i 1 a s: Mina siivoan seuraavalla valitunnilla. Opettaja: Selva on. Istu. 2. Lue. Opettele muodostamaan uusia sanoja. Tyynen takki on likainen. Hylly on polyinen. Paiva on aurin- koinen. lika + inen = likainen poly + inen = polyinen aurinko + inen = aurinkoinen 3 43. Lisaa sanoihin -inen. Kayta uusia sanoja lauseissa: ilo, roska, kesa, puna. 4. Jatka lauseita. Muodosta inen- loppuisia sanoja mallin mukaan. M a 1 1 i: Koiralla on nalka.— Koira on nalkiiinen. Tiella on polya. Tie on... . Lattialla on likaa. Lattia on... . Ran- nalla on paljon hiekkaa. Ranta on... . Tana talvena on paljon lunta (lumi). Tama talvi on... . Jarvessa on paljon kalaa. Tama jarvi on... . 18
5. Kirjoita lauseet vihkoosi. Muodosta sulkeissa olevista sanoista inen-loppuisia. M. alii: Tanaan on (aurinko) saa.— Tanaan on aurinkoinen saa. Tana vuonna syyskuu oli (kesa). Kylan takana on (kala) jarvi. Aitimme on (ilo) ihminen. Seutu, jolla on paljon metsaa, on (metsa). (Syksy) paiva on kaunis. 6. Muodosta seuraavista sanoista inen-loppuisia. Kayta uusia sanoja lauseissa: M a 1 1 i: tahti + nen — tahtinen; kala + inen — kalainen kivi, Iasi, talvi, tuuli 7. Sanastoa. lukuvuosi — Lukuvuosi alkaa 1. syyskuuta (ensimmaisena paiva- na syyskuuta). luokanvalvoja—Neljannelta luokalta alkaen joka luokalla on oma luokanvalvojansa. tuuletusikkuna—Talvella ei saa avata ikkunaa. \vaa tuule- tusikkuna ja tuuleta huone. puhtaus — Paula pyyhkii polyt, pesee lattian. Paula pitaa huolen puhtaudesta. 8. Lue. LUOKAN SIIVOAMINEN Ari ja Matti ovat nyt neljannen luokan oppilaita. Neljannelta luokalta alkaen koululaisilla on oma luokanvalvojansa. Lukuvuoden ensimmaisena paivana Ari ja Matti tutustui- vat luokanvalvojaansa. Hanen nimensa on Anna Ivanovna. Luo¬ kanvalvoja tuli luokkaan ja sanoi oppilaille, etta heidan pitaa siivota luokka joka paiva. — Luokka ei saa olla likainen eika polyinen. Jarjestajat avaavat valitunnilla tuuletusikkunat ja tuulettavat luokan. Silloin luokassa on aina puhdas ilma. Tuntien jalkeen jarjesta¬ jat pyyhkivat polyt ja pesevat lattian. Pitakaa huolta luokan puhtaudesta! sanoi Anna Ivanovna. 99. Kir j oita 5 kysymysta tekstin sisallosta. Aloita kysymykset 19
1 seuraavasti: Minka... ? Mill a luokalla...? Kuka... ? Millainen... ? Mita tekevat... ? 10. Lue teksti ja vertaa sita kuvaan. Neljannen luokan tytot pitivat aina hyvaa huolta luokan puh- taudesta. He pyyhkivat polyt hyllyilta ja ikkunoilta. Joka paiva he pesivat taulun puhtaaksi. Valitunneilla he nyppivat roskat lattialta ja tuulettivat huoneen. Tuntien jalkeen tytot pesivat lattian ja pyyhkivat pulpetit. Pojat eivat auttaneet tyttoja. He aina vain leikkivat valitun¬ neilla. Joskus he heittivat roskia lattialle ja piirsivat tauluun kuvia. Pojat sanoivat, etta luokan puhtaanapito on tyttojen asia. 11. Lue vuoropuhelut. Kirjoita niista vihkoosi viimeiset kysy- mykset ja vastaa niihin kirjallisesti. — Kuka on jarjestajana tanaan? — Mina. — Miksi taulu ei ole puhdas? 20
— Luokassanne on aina puhdas ilma. — Niin, me avaamme aina tuuletusikkunat. — Milloin te avaatte tuuletusikkunat? — Luokkanne on aina siisti. Ovatko vain tytot jarjestajina? — Ei, meilla kaikki siivoavat luokkaa. — Mita pojat tekevat, kun he ovat jarjestajina? Сегодня Ари и я дежурные. Мы чисто вытерли доску. Потом мы собрали с пола мусор. На перемене мы открывали форточку и проветривали класс. Наш класс светлый и чистый. Muista! Muuttaa (johonkin), asunto, nayttaa, nelikerroksinen, kasityoluokka, verstas, valitunti, teline, pihalle pain, tunnettu, runoilija, etuseina, peralla, luku- vuosi, luokanvalvoja, tuuletusikkuna, puhtaus. 21
II jakso KOTI. HUONEEN SIIVOAMINEN -sti-johdokset. Yksivartaloisten verbien kielteinen imperfekti yksikossa 1. tunti 1. Opettele muodostamaan uusia sanoja. Juhani on ahkera. Juhani lukee ahkerasti. ahkera + sti = ahkerasti huono + sti = huonosti siisti -|- sti = siististi При помощи суффикса -sti образуются наречия образа дей¬ ствия. Такие наречия переводятся на русский язык наречиями на -о (старательно, плохо). 2. Muodosta itse sti-loppuisia sanoja. Kayta niita lauseissa: ruma, kauhea, hauska, kiltti, makea, nopea. 3. Muodosta lauseita. Nopeasti, Pekka, kirjat, otti. Pdydassa, kauniisti, istu. Hauskasti, pioneerileiri 11a, aika, meni. Nauroivat, iloisesti, lapset. 4 54. Lausukaa yhdessa: (m) (m) (m) hampaat, taytan pian, pyyhin polyt, oikein puhtaaksi 5. Sanastoa. pesta astioita — Pesetko astioita? — En. Aiti pesee ja mina pyyhin astiat. aikaisemmin — Kysyin pikkuveljeltani:— Mina tulin kotiin viidel- ta ja aiti tuli seitsemalta. Kuka tuli aikaisemmin? — Sina tulit aikaisemmin, vastasi pikkuveljeni. olla tyytyvainen — olla mielissaan, olla hyvalla mielin. Aiti on tyytyvainen, kun mina saan hyvia arvosanoja. 22
puhdistaa matot—Vie matot ulos ja puhdista ne polysta ja roskista. levittaa matot — panna matot lattialle. Liisa pesee lattian ja sitten levittaa matot puhtaalle lattialle. huolellisesti — Liisa pyyhkii polyt, pesee ikkunalaudat ja lattian. Liisa siivoaa oikein huolellisesti (hyvin). Nimeni on Liisa. Taytan pian yksitoista vuotta. Mina autan mielellani aitia. Aiti sanoo joskus tuttaville: Liisa on jo iso tytto, han auttaa minua ahkerasti. Joka paiva mina pesen astiat, lakai- sen lattian ja pyyhin polyt. Siivouspaivamme on perjantai. Mina tulen koulusta aikaisemmin kuin aiti tyosta. Joskus teen perjan- taina suursiivouksen1. Ensin vien matot ulos ja puhdistan ne oikein huolellisesti. Sitten pyyhin polyt poydilta ja hyllyilta. Pesen ovet ja ikkunalaudat. Viimeiseksi pesen lattian. Sitten levitan puhtaat matot lattialle. Aiti tulee illalla tyosta ja on tyytyvainen, kun kaikki on kunnossa. 7. Vastaa kysymyksiin. Minka ikainen Liisa on? Mita aiti sanoo joskus tuttavilleen? Mita Liisa tekee joskus perjantaina? Missa Liisa puhdistaa matot? Mista han pyyhkii polyt? Mita Liisa pesee? Miksi aiti on tyy¬ tyvainen? 8. Kerro, miten Liisa siivosi. Kayta kertomuksessasi seuraavia sanoja: pesi astioita, lakaisi, puhdisti matot, pyyhki polyt, pesi lattian, levitti matot В субботу мама и я делали уборку. Я вынес дорожки на улицу. Мама вытерла пыль с полок и столов. Я вымыл подоконники. Потом мы вымыли пол и расстелили дорожки. 1 suursiivous — генеральная уборка 6. Lue. HUONEEN SIIVOAMINEN 23
2. tunti 1. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja. Mita sina sanoit? En sanonutmitaan. Mita han sanoi? Han ei sanonut mitaan. sanoin — en sanonut sanoit — et sanonut sanoi — ei sanonut Отрицательная форма единственного числа простого про¬ шедшего времени (imperfekti) состоит из отрицательного глагола en, et, ei и основного глагола с окончанием -nut (-nyt). sanonut \ en et ► ei syonyt От основного глагола на -а(-а), -da(-da) форма единствен¬ ного числа образуется путем прибавления к основе глагола -nut (-nyt). 2 3 4Например: kirjoittaa kirjoitta + nut laulaa en laula + nut saada et saa + nut tehda ei teh + nyt 2. Muuta lauseet kielteisiksi mallin mukaan. Mall i: Ari istutti kukkia.— Ari ei istuttanut kukkia. Sina hoidat kukkia hyvin. Opettaja kirjoitti kotitehtavaa tauluun. Mina luin kirjoja joka ilta. Aiti valmisti paival 1 ista. Sina keitit puuroa. 3. Keksi 6 lausetta. Kayta niissa sanoja: mina en kiittanyt, mina en loytanyt sina et syonyt, sina et huutanut han ei nahnyt, han ei nayttanyt 4. Lue vuoropuhelu. P e k k a: Markku, tule ulos pallosille! 24
М а г к к u: En voi tulla, siivoan huonettani. P e к к a: Etko voisi siivota illalla? M a г к к u: Haluan siivota huoneeni ennen kuin aiti tulee tyosta. Pidan puhtaudesta. P e к к a: Pyh! En mina ainakaan siivoa huonettani. Mummo siivoaa sen oikein hyvin. Menen pelaamaan palloa. 5. Vastaa kysymyksiin. Onko hapea, ios poika siivoaa huoneensa? Siivoatko sina kotona? Minkalainen poika Pekka on? 6. Lue runo. HUOLELLINEN HEIKKI Lapset, tama on aivan totta, tata en kerro leikilla: kaikki on aina paikoillansa huolellisella Heikilla. Heikki kun aamulla kouluun lahtee, kyna ja kumi on tallella, ei ole kiiretta, penkomista niin kuin aina on Kallella. Eipa han myoskaan lakkiansa etsi pitkin nurkkia. Eika tarvitse kaulaliinaa kaappien alta kurkkia. Jalkansa pyyhkii han huolel 1 isesti aina sisalle tullessaan, takkinsa panee vaatepuuhun kengat ja kintaat kuivumaan. Nenaliina on Heikilla aina, sita han muistaa kayttaakin. (Jussi ei muista monta kertaa. Silta han sitten nayttaakin).
* 7. Mita seuraavat sanat merkitsevat? huolellinen — Huolellinen ihminen. Huolellinen oppilas. Maija panee aina kirjat hyllylle. Maija on huolellinen tytto. on totta — Onko totta, etta sina sait tanaan viitosen? — Ei ole totta. Sain tanaan kolmosen. on paikoillaan — Ovatko kaikki lelusi paikoillaan? — Eivat ole. — Pane ne paikoilleen. on tallella — Matilla on kaikki kirjat, vihkot ja kynat aina tallella. Hanen ei tarvitse etsia niita milloinkaan. — Onko sinulla se kaunis kirja viela tallella? — Ei ole. Annoin sen Liisalle. 8. Pane lauseisiin sopivat sanat viivan alta: Poika, joka ei pida vihkojansa ja kirjojansa tallella, ei ole... . Poika, jolla kaikki on aina paikoillaan, on... . Tytto, joka auttaa mielellaan vanhempiaan, on lapset kayttavat aina nena- liinaa. ...lapset panevat aina takkinsa vaatepuuhun ja kenkansa ja kintaansa kuivumaan. * Ihuolellinen, ahkera, siisti 9. Lue runosta Huolellinen Heikki lauseet, jotka todistavat, etta Heikki on huolellinen. Ketka eivat ole huolellisia? Mista huomasit, etta he eivat ole huolellisia? 10. Lue kertomukset ja sano, kuka on huolellinen. KAKSI TYTTOA I — Leena, on aika nousta, sanoi aiti. Leena nousi heti. Avasi tuuletusikkunan ja voimisteli sen edessa. Sitten Leena pesi hampaansa ja kasvonsa huolel 1 isesti. Han muisti pesta korvansa ja kaulansakin. Sitten han kampasi tukkansa. 26
Leena soi aamiaisen ja pesi astiat. Oli jo aika lahtea kouluun. Leena puki koulupuvun, otti laukkunsa ja lahti. Leena on aina huolellinen ja tekee kaiken nopeasti ja hyvin. 2 — Nouse jo, Katri! sanoi aiti kolmannen kerran.— Myohastyt koulusta. — Anna minun nukkua viela vahan, pyysi Katri. — Nouse, nouse jo! Nyt Katrilla oli kova kiire. Han veti nopeasti vaatteet paalle. — Katri, sanoi aiti,— pese hampaat ja kasvot. Katri pesi kiireesti kasvonsa, mutta vain nenan ymparilta. Hanella ei ollut aikaa kammata tukkaakaan. Sitten Katri soi yhta kiireesti ja juoksi kouluun. Mutta han myohastyi kuitenkin. Katrilla on aina kiire. Han tekee kaiken huolimattomasti. 11. Keksi kummallekin kertomukselle otsikko. 12. Katso kuvia. Kirjoita jokaisesta kuvasta lause mallin mukaan. M a 1 1 i: Anna kirja tanne! 27
1 Muista! Pesta astiat, aikaisemmin, olla tyytyvainen, puh- distaa matot, levittaa matot, huolellinen, huolel- lisesti, on paikoillaan, on totta, on tallella. 28
Ill jakso SYKSY. KOULUN KASVITARHA Astevaihtelu lt:ll /. tunti 1. Sano, mika vuodenaika nyt on? Mika kuukausi nyt on? Onko ulkona lamminta? Sataako usein? Tuleeko illalla aikaisin pimea? Minka varisia ovat puut? Mita puita tunnet? 2. Piirra palloja. Maalaa ne punaisiksi, vihreiksi, keltaisiksi, sinisiksi. Sano, kuinka monta palloa maalasit punaiseksi, vih- reaksi, keltaiseksi, siniseksi. Mita muita vareja tunnet? 3. Sanastoa. viilea — Onko ilma kylma? — Ei ole kylma eika lammin. lima on viilea. On viileaa — Ulkona on tanaan viileaa. muuttua — Kesalla koivu oli vihrea. Syksylla se muuttui keltai¬ seksi. kirjava—Syksylla metsa on monivarinen, kirjava. Siina on vihreaa, keltaista, punaista ja ruskeaa varia. taivas on pilvessa — Aurinko ei paista. Taivas on harmaa. Taivaalla on harmaita pilvia. Taivas on pilvessa. 4. Lue. SYKSY On syyskuu. Paivalla ilma on viela yhta lammin kuin kesalla. Mutta illalla on jo viileaa. Illalla tulee aikaisin pimea. Joskus aurinko paistaa koko paivan, mutta usein taivas on pilvessa ja sataa monta paivaa. Syyskuussa puut alkavat muuttua kirjaviksi. Syksy maa¬ laa lehdet keltaisiksi ja punaisiksi. Vain kuusi on yhta vihrea kuin kesalla. Paaskyset lentavat lampimille maille. Pian toisetkin muut- tolinnut lahtevat pitkalle matkalle. Oravat keraavat talveksi marjoja ja sienia. Syksy tulee. 29
5. Lue tekstista sanat, jotka kuvaavat syksya. 6. Kerro, mita syksyn merkkeja huomaat ymparillasi. H 7. Etsi lauseilie sopiva loppu viivan takaa. Kirjoita vihkoosi. Usein on viela yhta lamminta... Syyskuussa lehdet puissa muuttuvat... Kuusi on... Usein taivas... Paivalla on lamminta, mutta illalla... monivarisiksi, kirjaviksi. kuin kesalla. vihrea kuin kesalla. on viileaa. on pilvessa. 8. Mitka seuraavista sanoista kuvaavat syksya? aurinkoinen, tuulinen, pilvinen, luminen, sateinen, monivarinen, kesainen, tahtinen, jainen 9. Kerro alkusyksysta. Kayta kertomuksessasi seuraavia sanoja: syksy saapuu, lammin saa, aurinko lammittaa, sataa, tulee pimea, puut, maalata lehdet punaisiksi ja keltaisiksi, kuusi /. ja 2. tunti 1. Mita vihanneksia sina naet kuvassa? Minka varisia ne ovat? 30
2. Lue. Sano, mita satua runo muistuttaa. Kasvattiko vaari sadussakin punajuuren? Tana vuonna meilla vaarin kasvimaalla kasvoi vallan suuri jattipunajuuri. Vaari sita kiskomaan, ylos ei saa nousemaan. Tulkoon joku kasvimaalle hanta auttamaan. Hiiri veti kissaa. Kissa veti koiraa. Koira veti Maijaa. Maija veti muoria. Muori veti vaaria. 11 о oli suuri, kun irtos punajuuri. 3. Katso kuvia ja lue kirjoitukset kuvien alta: kaunis sil-ta Sil-lan korvassa Sil-lal-la seisoo kasvaa pensas. poika. It: 11 в открытом слоге — It в закрытом слоге — 11 31
4. Lue lauseet. Pane pisteiden paikalle It tai II. Pioneerit kantavat mu...aa koulun kasvitarhaan. I...alia mina kuuntelen radiota. Tytot tekivat seinalehtea kaksi i...aa. Pe...o on suuri. Aja hevoset pois pe...osta. 5. Lisaa sanoihin sopiva omistusliite. Jaa sanat tavuihin. Selita, miksi umpitavuSsa on vahva aste. (meidan) pelto..., (teidan) silta..., (heidan) multa..., (meidan) ilta... 6. Kirjoita lauseet vihkoosi. Pane sulkeissa olevat sanat tarvit- tavaan muotoon. Mummo kertoo satuja aina (milloin? ilta). Vanhasta (mista? silta) ei jaanyt jalkeakaan. Uudesta (mista? silta) tulee kaunis. (Mika? aalto) keinutti venetta. (Milla? aalto) on vaahtoa. (Mitka? aalto) lyovat rantaan. 7. Samoin kuin edellinen. Luin kirjan (missa ajassa? ilta). Pioneerit kantoivat (mita? multa) kasoista. He panivat (minka? multa) kasvipenkkeihin. (Milloin? ilta) pimeni. Aamu on (mita? ilta) viisaampi. 8. Kirjoita. Pane pisteiden paikalle It tai II. Ihmiset tekivat tyota pe...olla. Pe...ojen takana kasvoi metsaa. Maija toi pe...olta kukkia. Neuvostova...a on paras va...a. Mina vihe...an usein. Aiti sanoo, etta kotona ei saa vihe...aa. 9. Sanastoa. kasvitarha = kasvimaa — Mummollani on pieni kasvitarha. Siella kasvaa vihanneksia ja kukkia. Koulun kasvitarha on suuri. kaantaa maata — Kevaalla vaari kaantaa maan ja istuttaa peru- noita. kasvipenkki — Mekin kaannamme maan ja teemme kasvipenk- keja. istuttaa—Kasvipenkkeihin istutamme perunaa, punajuurta, herneita ja muita vihanneksia. multa — Isa toi kuorma-autolla multaa kasvitarhaamme. 32
— Mita me sill a mullalla teemme? kysyivat lapset.— Me teem- me uusia kasvipenkkeja, vastasi isa. siemen — Syksylla me keraamme kukista ja kasveista siemenia. Kevaalla kasvatamme siemenista taimia. taimi — Taimet istutamme kasvipenkkeihin. kitkea rikkaruohot—Kesalla kasvipenkkeihin tulee paljon rik- karuohoja. Rikkaruohot taytyy kitkea kasvipenkeista. Silloin vihannekset kasvavat hyvin. korjata sato — Syksylla ihmiset korjaavat sadon kasvitarhois- taan. mista? kevaasta syksyyn aamusta iltaan paivasta paivaan mihin? luokasta luokkaan koulusta kotiin paikasta paikkaan 10. Kirjoita. Pane pisteiden paikalle kk tai k. Kasvitarhassa on monta kasvipen...ia. Lapset istuttavat taimia kasvipen...eihin. Poika kasteli kasvipen.Jnsa. Han kaansi kas- vipen.Jn maan. Koulun ymparilla kasvoi kauniita ku..ia. Tytto istutti ku...at kahteen riviin. Hanen ku..ansa kukkivat hyvin kauniisti. 11. Lue. KOULUN KASVITARHASSA Kaupungissa ja maalla joka koulun pihassa on kasvitarha. Kevaasta syksyyn kaikki oppilaat tekevat tyota kasvitarhassa. Kevaalla koululaiset kaantavat maan, tuovat multaa ja tekevat kasvipenkkeja. Toukokuussa he istuttavat kasvien ja kukkien taimia ja siemenia. Kesalla lapset ovat lomalla. Mutta he tulevat vuorollaan1 koulun kasvitarhaan. Siella on paljon tyota. Pitaa kitkea rik¬ karuohot kasvipenkeista, kastella kasvit ja kukat. Kesalla koulun kasvitarha onkin oikein kaunis! Syys- ja lokakuussa koululaiset korjaavat sadon ja silloin heilla on hauska juhla. vuorollaan — по очереди, в свою очередь З<335 33
12. Katso kuvia. Vertaa niita edelliseen tekstiin. Ovatko ne oikeassa jarjestyksessa? 13. Kerro, mita lapset tekevat koulun kasvitarhassa. Kavta kuvia jasennyksena. 14. Kerro, mita kasvaa koulunne kasvitarhassa. 15. Esittakaa vuoropuheluja mallin mukaan: — Mita te istutitte koulunne kasvitarhaan tana vuonna? — Me istutimme tulppaaneja, narsisseja ja paljon muita kuk- kia. — Istutitteko mvos vihanneksia^ 34
— Kylla, istutimme kurkkuja, tomaatteja, porkkanaa ja muita vihanneksia. — Kasvatitteko koulun kasvitarhassa paljon kukHa ja vihan¬ neksia? — Kylla, kasvatimme paljon kukkia ja saimme hyvan vihannes- sadon. — Milloin korjasitte sadon? — Syyskuussa. Muista! On viileaa, muuttua (millaiseksi?), kirjava, kas- vitarha, kaantaa maata, kasvipenkki, istuttaa, mui¬ ta, siemen, taimi, kitkea rikkaruohot, korjata sato. 35
IV jakso KAUPPA. OSTOKSET Yksivartaloisten verbien kielteinen imperfekti monikossa /. tunti 1. Lue ja sano, millaisia kauppoja kaupungissa on. Kaupungissa on paljon kauppoja. Kauppoja on joka kadulla. Elintarvikekaupoista me ostamme elintarvikkeita. Leipakau- pasta ostamme leipaa ja pullaa. Lihakaupasta ostamme lihaa. Maitokaupasta ostamme maitoa, voita ja juustoa. Vihanneksia voi ostaa vihanneskaupasta ja hedelmia hedelmakaupasta. 2. Sano, mista kaupoista ostat seuraavat elintarvikkeet: 3 43. Laske yhdesta sataan. 4. Lue aaneen: 5 ruplaa (rpl) 20 kopeekkaa (kop), 4 rpl 88 kop, 95 kop, 32 rpl 17 kop, 41 rpl 50 kop, 100 rpl 77 kop, 15 rpl 15 kop, 2 rpl 18 kop. 36
5. Lue ja venajanna. Kilo sokeria maksaa 96 kop, kilo lihaa maksaa 2 rpl 10 kop, voita 3 rpl 60 kop, leipaa 20 kop, juustoa 3 rpl 10 kop. 6. Laske ja sano, paljonko maksaa 100 grammaa (g) sokeria, voita, juustoa, lihaa, leipaa. Paljonko maksaa puoli kiloa ('/2 kg) sokeria, voita, juustoa, lihaa, leipaa? Litra maitoa maksaa 28 kopeekkaa. Paljonko maksaa puo¬ li litraa (‘/2 1) maitoa? 7. Lasi omenamehua maksaa 14 kop. Lasissa on 200 g mehua. Montako lasillista mehua on litrassa? Ostin kaksi litraa tuoremehua. Jokainen meista sai yhden lasillisen. Montako meita oli? 8. 100 g jaateloa maksaa 20 kop. Paljonko maksaa kilo jaa- teloa? 9. Sanastoa. valintamyymala — Valintamyymalassa ei ole myyjia. ostos (ostokset) — Ostokset ovat kassissa. kassanhoitaja — Valintamyymalassa ostaja panee ostoksensa koriin ja maksaa niista kassanhoitajalle. punnita (punnitse, punnitkaa, punnitsi) — Punnitkaa, olkaa hyva, kilo voita. 10. Lue. LIISA TEKEE OSTOKSIA Liisan aiti on tyossa sai- raalassa. Joskus han lah- tee tyohon aikaisin aamul- la ja tulee kotiin neljal- ta. Joskus taas han menee tyohort paivalla ja tulee tyosta myohaan illalla. Aiti pyytaa usein Liisaa kay- maan kaupassa. 37
Eraana aamuna taas Liisa loytaa poydalta paperilapun aidilta. Han lukee lapusta: Liisa kiltti! Osta kilo sokeria, 100 g kahvia, ‘/2 kg voita, litra maitoa ja kilo lihaa. Koulun jalkeen Liisa kay kotona, lammittaa ja syo paivalli- sen. Sitten han lahtee kauppoihin. Ensin Liisa menee liha- kauppaan. Liisa: Olkaa hyva, punnitkaa minulle kilo lihaa. M у у j a: Tama on oikein hyva pala. Se maksaa 2 rpl 14 kop. Liisa: Tassa on tasan 2 rpl 14 kop. Kiitos. M у у j a: Ole hyva. Sitten Liisa menee elintarvikekauppaan. Se on valintamyy- mala. Liisa ottaa hyllylta sokeripaketin ja kahvipussin. Kas- sanhoitaja sanoo, etta ne maksavat 2 rpl 96 kop. Liisa kay viela maitokaupassa ja ostaa sielta litran maitoa ja puoli kiloa voita. 11. Korjaa virheelliset ajatukset mallin mukaan. M a 1 1 i: Liisa osti lihaa leipakaupasta.— Ei. Liisa ei ostanut lihaa leipakaupasta. Han osti lihaa lihakaupasta. Liisa kavi kaupoissa ennen koulua. Aiti kaski hanen ostaa vihanneksia. Myyja antoi Liisalle sokeripaketin ja kahvipussin. Valintamyymalassa Liisa maksoi rahan myyjalle. Liisan aiti lahti tyohon myohaan illalla. 12. Esittakaa Liisan ja myyjan keskustelu. 13. Muuttakaa tilannetta. Keskustelkaa maitokaupassa, leipa- kaupassa, vihanneskaupassa. 22. tunti I. — Tytot, ostitteko te maitoa? — Emme ostaneet. — Aiti, teimmeko me vaarin? — Ette tehneet. Teitte oikein. — Joko he maksoivat sokerista? — Eivat maksaneet viela.
Отрицательная форма множественного числа простого про¬ шедшего времени (imperfekti) состоит из отрицательного глагола emme, ette, eivat и основного глагола с окон¬ чанием -neet. От основного глагола на -a (-a), -da (-da) форма множественного числа образуется путем прибавле¬ ния -neet к основе глагола. kirjoittaa me emme kirjoittaneet laulaa te ette laulaneet saada he eivat saaneet 2. Lue. Etsi tekstista kieltomuodot. LAISKURIT Siina perheessa iapset olivat oikein laiskoja. He eivat auttaneet vanhempiaan. He eivat kayneet kaupassa, eivat pyyh- kineet polyja eivatka leikkineet ulkona. Kerran kun isa j a aiti tulivat tyosta kotiin, Iapset olivat vuoteissa. Ruoka oli poy- dalla. Lapset eivat olleet syoneet mitaan. Aiti ihmetteli: — Oletteko sairastuneet, kun ette ole syoneet ruokaakaan? — Emme ole sairaita. Emme viitsineet1 syoda, lapset sa- noivat. 3. Mista huomasitte, etta lapset olivat laiskoja? 4. Taivuta sanoja. Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Mita teimme? Neuvoimme, ostimme, kirjoitimme, kaskimme. Mita teitte? Mita he tekivat? Mita emme tehneet? Mita ette tehneet? Mita he eivat tehneet? 5. Vastaa kieltavasti. Kaviko Pekka kaupassa? Ostiko Liisa makeisia? Maksoimmeko me vaarin? Saivatko he luvan lahtea? Maksoiko viivoitin pal - 1 emme viitsineet — нам было лень 39
jon? Kysyitteko hanen nimeaan? Saitteko tanaan arvosanoja? Tuulettivatko he luokan? 6. Lue. Pane pisteiden paikalle mina, sina, han, me, te, he. ... ei kirjoittanut sanelua. ... ette laulaneet. ... en syonyt aamiaista. ... emme keittaneet puuroa. ... ei sanonut meille nimeaan. ... eivat muistaneet hanen osoitettaan. 7. Lue. Lapset olivat yksin kotona. He paattivat leikkia kauppaa. Ensin Maija oli myyjana ja Pekka ja Liisa esittivat ostajia. Maija seisoi tiskin1 takana. Pekka ja Liisa tulivat kaup- paan. Pekka ja Liisa: Paivaa! Maija: Paivaa, paivaa! Pekka: Saisinko kilon omenoita? Maija: Olkaa hyva. Liisa: Onko teilla punaisia omenoita? Maija: On. Liisa: Paljonko ne maksavat? Maija: Kilo maksaa 1 rpl 30 kop. Liisa: Saisinko kaksi kiloa? Pekka ja Liisa saivat ostoksensa. He maksoivat niista ja sanoivat kohteliaasti: Kiitos. Nakemiin. Sen jalkeen Pekka oli myyjana, Liisa kassanhoitajana ja Maija ostajana. 8. Leikkikaa tunnilla kauppaa. 9. Lukekaa ja leikkikaa. H i 1 j a: Ulkona sataa. Me emme voi menna ulos. Mutta me voimme leikkia. L i 1 i: Mita me leikimme? Pekka: Muistatteko leikin Aiti meni kauppaan? Mehan lei¬ kimme sita koulussa. H i 1 j a j a L i 1 i: Muistamme kylla. Siina taytyy sanoa kaik- ki, mita edellinen leikkitoveri on sanonut ja lisata yksi sana. 1 tiski — прилавок 40
Ei saa unohtaa sanoja eika esittaa uutena sita, minka joku on jo sanonut. Aloita sina, Pekka. Pekka: Aiti meni kauppaan ja osti maitoa. H i 1 j a: Aiti meni kauppaan ja osti maitoa seka juustoa. L i 1 i: Aiti meni kauppaan ja osti maitoa, juustoa ja leipaa. pekka: Aiti meni kauppaan. Han osti maitoa, juustoa, leipaa ja voita. H i 1 j a: Aiti meni kauppaan. Han osti maitoa, leipaa, voita ja sokeria. L i 1 i j a Pekka: Sina unohdit juuston. Jaat pois leikista! Lili ja Pekka leikkivat viela kauan. Lopulta Lili voitti. — Дайте мне, пожалуйста, литр молока, полкило масла и 300 граммов сыра. — Сколько стоит килограмм огурцов? — Килограмм огурцов стоит 80 копеек. — Мы не спросили, сколько стоят яблоки. 41
V jakso MYOHXISSYKSY nen-johdosten taivutus /. tunti 1. Muuta lauseet kielteisiksi. M a 1 1 i: Jokivesi oli kylmaa.— Jokivesi ei ollut kylmaa. Paaskyset lensivat pois. Aurinko paistoi lampimasti. Lapset leikkivat koulun pihalla. Pellolle ajoi traktori. Auto vei perunoita kaupunkiin. 2. Samoin kuin edellinen. Aamulla satoi lunta. Linnut istuivat puussa. Tuuli repi lehtia puusta. Sina kirjoitit hyvia lauseita. Те ostitte uusia kirjoja. Me soimme omenoita. 3. Sanastoa. kirkas — Vesi on kirkasta. Kirkas aurinko. Taivaalla ei ole pilvia, taivas on kirkas. muutama — pari, kolme. Muutamana kesana kavin pioneerileiril- la. Taytyy odottaa muutama paiva. perunannosto— Kolhoosilaiset nostavat perunaa. Kolhoosin pel- loilla alkoi perunannosto. kuljettaa — Vieda autolla, hevosella. Johdinauto kuljettaa ih- misia. kuorma-auto — Kuorma-autossa ei saa kuljettaa ihmisia. Kol¬ hoosilaiset kuljettivat perunat pellolta kuorma-autoilla. 4. Muodosta yhdyssanoja: 42 peruna porkkana + pelto kaali
5. Lue. KOLHOOSIN PELLOLLA On syksy. Muutamana paivana satoi vetta eivatka kolhoosilai- set voineet nostaa perunaa. Mutta lopulta tuli aurinkoinen saa. Kolhoosilaiset aloittivat perunannoston. Perunannostokoneet surisivat pellolla aamusta iltaan. Koululaiset auttoivat kolhoosilaisia. Koulun jalkeen he me- nivat perunapellolle. He kerasivat perunoita eivatka jattaneet maahan yhtaan perunaa. Kolhoosilaiset nostivat perunat kuorma-autoihin ja autot kuljettivat ne kaupunkiin. Kun autot olivat lahteneet pellolta, lapset juoksivat kotiin lukemaan laksyjaan. Myohemmin kolhoosilaiset korjasivat kaalin kaalipelloilta ja porkkanat porkkanapelloilta. Lapset auttoivat heita kaikissa toissa. 6. Vastaa kysymyksiin. Millaisina paivina kolhoosilaiset eivat voineet nostaa perunaa? Miten koululaiset auttoivat kolhoosilaisia? Mi 11 a kolhoosilaiset kuljettivat perunat kaupunkiin? Mitka vihannekset kolhoosilai¬ set korjasivat viimeiseksi? 7. Keksi 4 lausetta, joissa kaytat sanoja: talosta taloon, metsasta kotiin, tyosta kotiin, aamusta iltaan. 22. ja 3. tunti 1. Lue. Kiinnita huomiota alleviivattujen sanojen taivutukseen. Tytto puki punaisen myssyn. Keltaisessa 'pallossa on janiksen kuva. Tuulisena paivana lehdet lentavat puista. Viime kesana oli paljon aurinkoisia paivia. Kesakuussa koululaisilla alkaa kesaloma. Основа существительных и прилагательных на -nen окан¬ чивается на -se-: punainen — punaise-lla, koululainen — koululaise-n. 43
Но обрати внимание на основу этих слов в следующих формах: mil 1 aista? punais-ta, tuulis-ta mita? keta? hevos-ta, koululais-ta Во множественном числе основа этих слов оканчивается на -si-. Например: punaisi-lla, koululaisi-ksi. 2. Pane sulkeissa olevat sanat tarvittavaan muotoon. Lumi putoili Tertun (millaiselle? punainen) myssylle. Matti otti kynan (millaisesta? keltainen) kynakotelosta. Leija lentaa hyvin (millaisena? tuulinen) paivana. (Millaisen? sateinen) pai- van jalkeen tuli aurinkoinen paiva. Aiti kutsui meidat (mille? aamiainen). Poika auttoi vanhaa (keta? nainen). 3. Samoin kuin edellinen. Lapsilla on (millaisia? punainen, sininen ja keltainen) ilmapal- loja. Punaisella toril 1 a on paljon (keita? ihminen). Ihmisilla on (millaisia? monivarinen) ilmapalloja kadessa. Matti ruok- kii aina (mita? tiainen) talvella. Taalla on vain ruskeita (mita? hevonen). 4. Leikkikaa hauskaa varileikkia. Olipa kerran pikkuinen tytto. Pienella tytolla PUNAINEN pallo. Pallossa VALKOISEN kaniinin kuva, ja kanilla VIHREA silma. Olipa kerran pikkuinen poika. Pienella pojalla SININEN pallo. Pallossa KELTAISEN kaniinin kuva, ja kanilla MUSTA silma. Poika: Heitanpa pallon sinulle! Tytto: Minakin heitan sinulle! Poika: Nyt minulla ei ole SINISTA palloa. Nyt minulla on PUNAINEN pallo. Pallossa VALKOISEN kaniinin kuva, ja kanilla VIHREA silma. 44
Tytto: Nyt minulla ei ole PUNAISTA palloa. Nyt minulla on SININEN pallo. Pallossa KELTAISEN kaniinin kuva, ja kanilla MUSTA silma. 5. Sano, mita vareja tunnet. Kirjoita varien nimet vihkoosi. Книга в красном портфеле. Желтый лист на пыльной дороге. В солнечный день тепло. Повесим картину на белую стену. Листья падают в ветреную погоду. На столе синий цветок. В прошлом году была снежная зима. Я не взял мяча с грязной скамейки. 7. Sanastoa. saapua = tulla — Ilta saapuu. Juna saapuu asemalle. Mina saavun aamujunalla. lyhenee = tulee yha lyhyemmaksi. Syksylla paiva lyhenee no- peasti. pitenee = tulee pitemmaksi — Kevaalla paiva pitenee ja yo lyhenee. tavallisesti = aina — Koulu alkaa taval 1 isesti 1. syyskuuta. Aiti tulee tavallisesti tyosta seitsemalta. tiainen — Tiaisen voi nahda metsassa seka kylassa, jopa kau- pungissakin. Talvella tiainen tulee aina ihmisten luo ja sille pitaa antaa ruokaa. huomata—Kuulin linnun laulua. Mutta missa se lauloi? Sit- ten huomasin, etta lintu istui puussa. Oletko huomannut, etta tiainen tulee jo lahelle ihmisten asuntoja? On myohainen syksy. Peltotyot ovat paattyneet. Pel lot seisovat mustina. Metsa ei ole enaa monivarinen eika kaunis. Kova tuuli vie viimeiset lehdet puista ja pensaista. Maassakaan ei ole enaa kirjavia lehtia. Ruoho ja lehdet ovat nyt ruskeita. Syksyinen paiva lyhenee nopeasti. Aurinkoisia paivia on vahan. Sateisia paivia on paljon. Joskus sataa lunta. Harmaat pilvet peittavat taivaan. Vain harvoin kuulee linnun aanen met- 8. Lue. MYOHAISSYKSY 45
sassa. Linnut ovat jo muuttaneet etelaan. Joskus nakee tiaisen. Silloin muistaa, etta pian saapuu talvi. 9. Etsi edellisesta tekstista lauseet, joissa kerrotaan: pel 1 oista, metsasta, tuulesta, taivaasta, paivista, linnuista. 10. Kerro kuvasta. 11. Vertaa tekstia ja kuvaa. Onko kuvassa kaikki aivan sa- moin kuin tekstissa? Mita lauseita voit kayttaa Myohais- syksy-tekstista, kun kerrot kuvan mukaan? Mita lauseita et voi kayttaa? Miksi? 12. Kirjoita tekstista kaikki lauseet, joissa on nen-lop- puisia sanoja. Alleviivaa naiden sanojen vartalo. 13. Lue vuoropuhelu. Sano, tunteeko sisar myohaissyksyn merkit. V e 1 i: Mika vuodenaika nyt on? Sisar: Nyt on syksy. V e 1 i: Onko nyt syksyn alku? Sisar: Ei ole. Nyt on myohainen syksy. V e 1 i: Mista huomaat, etta on myohaissyksy? Sisar: Myohaissyksylla on omat merkkinsa. V e 1 i: Millaisia merkkeja sina tied at? 46
Sisar: Myohaissyksylla sataa usein. Aurinko ei paista lam- pimasti. Puissa ei ole lehtia. Maassa on punaisia ja keltai- sia lehtia. Taivas on pilvessa. Puiden oksilla on paljon lunta. Linnut laulavat metsassa. Tuuli on kylma. 14. Lue sisaren vastauksista myohaissyksyn merkit. 15. Vastaa kysymyksiin. Mika vuodenaika nyt on? Mika kuukausi nyt on? Onko ulkona lamminta? Paistaako aurinko usein? Sataako usein? Mita ul¬ kona sataa? Onko puissa lehtia? Millainen metsa on? Laula- vatko linnut? 16. Lue vuoropuhelut. M a 11 i: Aiti, sunnuntaina me menemme retkelle metsaan. A i t i: Sepa mukavaa. Kenen kanssa te menette? M a t t i: Luokanvalvojan ja Arin isan kanssa. SUNNUNTAI-ILTANA Aiti: Kyllapa te olitte kauan retkella. Oletko vasynyt? M a 11 i: Olen vahan. Aiti: Mita sina siella nait? Oliko metsassa kaunista? M a 11 i: Ei siella ollut niin kaunista kuin syyskuussa. Puis¬ sa ei ollut enaa lehtia. Aiti: Naitko yhtaan lintua? M a 11 i: Nain tiaisen. Se on kaunis lintu. Paluumatkalla me naimme janiksen. Aiti: Ala! Vai naitte ihan elavan janiksen! M a 11 i: Se istui tien reunassa ja loikki sitten metsaan. Aiti: Minka varinen se oli? M a 11 i: Se oli ruskea. Mutta pian se vaihtaa variaan ja muuttuu valkoiseksi. Aiti: Niin, kohta alkaa talvi. Ja talvella ne ovat valkoisia. 17. Tilannetehtava. Sina ja luokkatoverisi kavitte syksyisessa metsassa. Kerro tasta retkesta. Muista! Kirkas, muutama, kolhoosilainen, perunannosto, kuljet- taa, kuorma-auto, perunapelto, saapua, lyhenee, pi- tenee, tavallisesti, tiainen, huomata. 47
1 VI jakso LOKAKUUNJUHLA Essiivi ajan merkityksessa 1. tunti 1. Sanastoa. tunnus — Perustuslain paivana panimme seinaan tunnuksen: Kunnia tyolle! К U N KJ I A T YO'LLE Tama on tunnus. Tytto ripustaa tunnusta seinalle. koristaa (jollakin) — Koristimme juhlasalin lipuilla. viela — Oletko jo tehnyt laksysi? — En viela. - Menetko huomenna kilpailuihin? — En tieda viela. 2. Lue vuoropuhelu. — Mista te tulette? — Koulusta. 48
— Mita te teitte siella nain myohaan1? — Koristimme. juhlasalia. — Miksi ette sanoneet minulle? Minakin haluan koristaa juh¬ lasalia. — Tule huomenna. Me emme ehtineet koristaa salia loppuun. — Mita te teitte tanaan? — Ripustimme tunnukset. Huomenna koristamme salin moni- varisilla lipuilla ja ilmapalloilla. 3. Lue ja venajanna. Koululla oli lauantaina juhla. Sunnuntaina menemme hiihta- maan. Mika viikonpaiva huomenna on? Montako tuntia meilla torstaina on? Milloin? — Sunnuntaina, maanantaina, tiistaina, torstaina, keski- viikkona, perjantaina, lauantaina. Viime (ensi) talvena, kevaana, kesana, syksyna, vuonna. Huomenna, ylihuomenna. 4. Vastaa kysymyksiin. Kayta vastauksissa sulkeissa olevia sa- noja essiivissa (-na (-na) -paatteisina). Milloin menet kirjastoon? (lauantai) — Milloin koko perheen- ne on kotona? (sunnuntai ja juhla) — Mina viikonpaivina teil- la on viisi tuntia? (maanantai ja keskiviikko) — Milloin teista tulee viidesluokkalaisia? (ensi vuosi) 5. Sano, montako tuntia teilla on maanantaina, tiistaina ja muina viikonpaivina? Mita sina teet lauantaina tuntien jalkeen? Mita sina teet sunnuntaina? 6. Lue. LOKAKUUN JUHLA KOULUSSA Kolmantena marraskuuta lapset viettivat koulussa juhlaa. Viidesluokkalaiset olivat koristaneet juhlasalin. Seinilla oli kuvia ja tunnuksia. Peraseinalla riippuivat koulun parhaat seinalehdet. Siella oli myos neljannen luokan suomenkielinen seinalehti. Op- pilaat olivat koristaneet juhlasalin monivarisilla lipuilla ja ilma¬ palloilla. 1 myohaan — поздно 44335 49
1 Juhlassa puhui vanha bolsevikki, joka on tuntenut Vladi¬ mir IIjits Leninin. Sitten lapset tanssivat, lauloivat ja lausuivat runoja. Juhla meni oikein hauskasti. 7. Vastaa kysymyksiin. Milloin lapset viettivat koulujuhlaa? Millainen oli juhlasali? Kuka oli koristanut juhlasalin? Mita juhlasalin peraseinalla oli? Milla lapset olivat koristaneet juhlasalin? Kuka puhui juhlas¬ sa? Mita oppilaat tekivat juhlassa? 8. Opettele runo ulkoa. LOKAKUUN JUHLA Tuli vihdoin Lokakuu, juhla kallis, kaivattu. Lippuinensa marssimaan rientaa lapset koko maan. 2. tunti 1. Sano, mina vuonna tapahtui Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous? Mina vuonna sina menit kouluun? Mina vuonna olet syntynyt? Milloin on syntymapaivasi? 2. Lue vuoropuhelut. Mita alleviivatut sanat merkitsevat? — Oletko kaynyt V. I. Leninin mausoleumissa? — En ole. Enta sina? — Kavin mausoleumissa isan kanssa viime kesana. — Seisooko mausoleumin edessa aina kaksi sotilasta? — Kylla. — Kuka johti Lokakuun sosialistista vallankumousta? — Vladimir 11 jits Lenin ja bolsevikit. — Kuka taisteli neuvostovallan puolesta vuonna 1917? — Sotilaat, matruusit, tyolaiset ja talonpojat taistelivat yhdessa neuvostovallan puolesta. He voittivat. 33. Lue. Sano, miksi marraskuun 7. paiva on sosialistisen Syn- nyinmaamme syntymapaiva. 50
SMOLNA Kaikki neuvostoihmiset tuntevat Smolnan. Syksylla vuonna 1917 Smolnaan tulivat bolsevikit. Sil- loin vanha Smolna herasi. Se oli taynna sotilaita ja matruu- seja. Smolnasta V. I. Lenin johti Lokakuun vallankumousta. Ja vallankumous voitti. Se tapahtui 7. marraskuuta. Siksi me juhlimme sosialistisen Synnyinmaamme syntymapaivaa aina 7. marraskuuta. Nykyaan Leninin tyohuoneessa Smolnassa on museo. Siel- la kay paljon ihmisia. 4. Vastaa kysymyksiin. Mita tapahtui Smolnassa syksylla vuonna 1917? Mita V. I. Lenin teki Smolnassa? Milloin me juhlimme sosialistisen Synnyinmaamme syntymapai¬ vaa? Mika on nykyaan Leninin tyohuoneessa Smolnassa? 5. Lue vuoropuhelu. Muodosta vastauksista yhtenainen kerto- mus. — Milloin neuvostoihmiset marssivat juhlakulkueessa? — Neuvostoihmiset marssivat juhlakulkueessa vappuna ja Lokakuun juhlana. — Mita ihmiset kantavat juhlakulkueessa? — Juhlakulkueessa ihmiset kantavat tunnuksia, lippuja, ilma- palloja ja kukkia. — Mita he tekevat juhlakulkueessa? — Juhlakulkueessa kaikki marssivat ja laulavat. Soittokunnat soittavat reipasta musiikkia. Kaikki ihmiset ovat iloisia. 6. Kerro, oletko kaynyt isasi ja aitisi kanssa juhlakulkuees¬ sa, millaista juhlakulkueessa oli, mita ihmiset kantoivat, mita he tekivat kulkueessa, kannoitko sinakin lippua tai il- mapalloja ja oliko kulkueessa hauskaa. Muista! Tunnus, koristaa (milla?), johtaa, sotilas, matruu- si, sosialistinen Synnyinmaa, talonpoika, taistella neuvostovallan puolesta. 51
VII jakso KOULUN SEINALEHTI Jarjestysluvut 11. — 19. ja 21. — 29. /. tunti 1. © первый, второй, третий, четвертый, пятый, шестой, седьмой, восьмой, девятый, десятый 2. Katso kuvaa. Voimistelunopettaja sanoo oppilaille: Toimit- takaa luku! Oppilaat sanovat vuorotellen: Ensimmainen! Toinen! Kolmas! Jatkakaa kymmenenteen. 52
Edelleen lasketaan nain: yhdestoista, kahdestoista, kolmas- toista, neljastoista, viidestoista, kuudestoista, seitsemastoista, kahdeksastoista, yhdeksastoista. 3. Lue. Tanaan on 3. marraskuuta (kolmas (paiva) marraskuuta). 1. tammikuuta (ensimmainen (paiva) tammikuuta) on vuoden ensimmainen paiva. Viikossa on seitseman paivaa. Viikon 7. paiva on sunnuntai. Составные порядковые числительные от 11 до 19 образуются путем прибавления к простому порядковому числительному слова — toista. kolmas J neljas > + toista viides Исключение составляют числительные yhdestoista, kahdes- I toista. 4. Sano mallin mukaan: M a 1 1 i: Yhdestoista pallo on musta. o@oo®ooo® 55. Leikkikaa. M a I 1 i: — Minka varinen yhdestoista pallo on? — Yhdestoista pallo on musta. — Anna minulle yhdestoista pallo. — Siina on. — Kiitos. 53
6. Katso kuvaa ja sano, missa jarjestyksessa urheilijat juok- sevat. M a 1 1 i: Ensin juoksee viidestoista urheilija. Sitten jouksee... 77. Sanastoa. seutu — Karjala on kaunista seutua. ennen vallankumousta — Ennen vallankumousta Karjalassa oli vahan kouluja. rikkaat (rikas, rikkaiden) — Rikkaiden tehtaissa tyolaiset tekivat tyota 12 tuntia vuorokaudessa. valta (vallan) — Ennen vallankumousta valta oli rikkaiden kasissa. Nyt valta on kansan kasissa. bolsevikki — Venalaiset bolsevikit auttoivat karjalaisia bol- sevikkeja. joka neljas (joka kolmas, joka kymmenes) —Joka neljas, ot- takaa askel eteenpain! lukutaitoinen — se, joka osaa lukea.— Pekka kay koulua. Han on lukutaitoinen. 54
8. Lue. KARJALA ENNEN VALLANKUMOUSTA Ennen vallankumousta Karjala oli koyhaa seutua. Karjalaiset tekivat tyota rikkaiden tehtaissa ja pelloilla. He nakivat usein nalkaa. Karjalassa oli hyvin vahan ihmisia, jotka osasivat lukea ja kirjoittaa. Maaseudulla vain joka neljas ihminen oli lukutaitoinen. Kaupungissa vain joka toinen osasi lukea ja kirjoittaa. Karjalan kansa taisteli rikkaiden valtaa vastaan. Venalaiset bolsevikit auttoivat karjalaisia. 9. Vastaa kysymyksiin: Millaista seutua Karjala oli ennen vallankumousta? Missa karjalaiset tekivat tyota? Olivatko kaikki karjalaiset luku- taitoisia? Taistelivatko karjalaiset yksin rikkaita vastaan? Oliko Karjalan kansa onnellinen ennen vallankumousta? 2. ja 3. tunti L 11 января, 12 февраля, 13 марта, 14 апреля, 15 мая, 16 июня 20 мая 20. toukokuuta (Kahdeskymmenes paiva toukokuuta) 2. Lausu opettajan mukana: Kahdeskymmenesensimmainen, kahdeskymmenestoinen, kah- deskymmeneskolmas, kahdeskymmenesneljas, kahdeskymmenes- viides, kahdeskymmeneskuudes, kahdeskymmenesseitsemas, kahdeskymmeneskahdeksas, kahdeskymmenesyhdeksas, kolmas- kymmenes. Kolmaskymmenesensimmainen, ... laske itse edelleen. Порядковые числительные от 21 до 29 образуются путем при¬ бавления к числительному kahdeskymmenes простых порядко¬ вых числительных. 55
kahdeskymmenes -f- ensimmainen toinen kolmas neljas viides... 3. Sano, monesko paiva tanaan on. Katso kuvia. Sano, monesko paiva kalenterissa on. сентябрь ЦОЯБР» фе»Ра,чь 4. Lue. 23. helmikuuta. Se on Neuvostoarmeijan paiva. 8. maaliskuuta. Se on Kansainvalinen naistenpaiva. 1. tammikuuta. Se on vuoden ensimmainen paiva. 7. lokakuuta. Se on Neuvostoliiton Perustuslain paiva. 7. marraskuuta. Se on Lokakuun suuren sosialistisen vallan- kumouksen paiva. 22. huhtikuuta. Se on Vladimir IIjits Leninin syntymapaiva. 5. Kirjoita luvut mallin mukaan: M a 1 1 i: 15.— viidestoista 19, 22, 11, 13, 27, 29, 30 6. Lue oikein. Tallainen kylma talvi toistuu joka 15. vuosi. Kaikissa luok- kahuoneissa on lapsia, vain 22. luokkahuone on tyhja. 29. huo- ne on kolmannessa kerroksessa. Etsikaa kirjasta 17. kuva. Kirjoittakaa harjoituksesta 11. ja 12. lause. 56
7. Lausu opettajan mukana: lanka, кепка, sankari, leninki, kaupunki, honka, sanky, aidin kukka, vallankumous 8. Sanastoa. Lokakuun juhla — Neuvostokansa on juhlinut Lokakuun juhlaa vuodesta 1917. seinalehti—Koulun kaytavan seinalla on oppilaiden seina- lehti. Oppilaat lukevat seinalehtea valitunnilla. juttu — Mita sina kirjoitat? — Juttua luokan seinalehteen. Matin juttu oli mielenkiintoinen. seinalehden toimitus — Seinalehtea teki nelja oppilasta. He kuuluvat seinalehden toimitukseen. julkaista seinalehtea—Kuinka monta kertaa vuodessa te jul- kaisette luokan seinalehden? — Viisi kertaa. Me julkaisemme viisi seinalehden numeroa. sanomalehti — Luen mielellani sanomalehtea Pionerskaja pravda. 9. Lue. LUOKAN SEINALEHTI Suomen kielen opettaja sanoi meille: — Tanaan on 25. lokakuuta. Pian on Lokakuun juhla. Luok- kamme tekee seinalehden suomen kielella. 57
Luokkamme seinalehden toimituksessa on viisi henkea: Ari, Pekka, Irja, Igor ja mina. 27. lokakuuta me jaimme tun- tien jalkeen luokkaan ja pohdimme, mista me kerromme seina- lehdessa. Pekka sanoi: — Kerromme seinalehdessa siita, millainen Karjala oli ennen vallankumousta ja millainen se on nyt. Kirjoitamme siita, etta ennen vallankumousta monet lapset eivat kayneet koulua. Annoimme taman tehtavan Arille. Ari puhuu suomea koto- nakin. Arin isa voi auttaa hanta. — Media on kirja vallankumouksen sankarista Pjotr Anohinista. Mina voin kirjoittaa hanesta, sanoi Irja. Paatimme, etta Pekka kirjoittaa seinalehteen luokkamme hyvista oppilaista. Igor ja mina piirramme muutaman kuvan ja etsimme lisaa kuvia sanomalehdista. Yritamme tehda hyvan seinalehden. 10. Lue teksti uudelleen. Sano, minka tehtavan sai kukin seinalehden toimituksen jasen. 11. Kerro luokkanne seinalehdesta. Sano, milloin te julkai- sette seinalehden, montako henkea kuuluu seinalehden toimi- tukseen, onko luokallanne hyvia piirtajia, onko seinalehdes- sanne paljon kauniita kuvia, ovatko luokkanne seinalehdet mielenkiintoisia. 12. Kirjoita siita, miten luokkanne oppilaat tekevat seina- lehtea. Muista! Seutu, ennen vallankumousta, rikkaat, valta, bolse- vikki, joka neljas, lukutaitoinen, Lokakuun juhla, seinalehti, juttu, seinalehden toimitus, julkaista seinalehtea, sanomalehti. Yhdestoista — yhdeksastoista. Kahdeskymmenes ensimmainen — kahdeskymmenes yhdeksas. 58
VIM jakso PIONEERIPALATSI. KERHOTOIMINTA -lainen-johdokset. -ata-loppuisten verbien preesens 1. tunti 1. Sanastoa. pioneeripalatsi — Petroskoin pioneereilla on uusi pioneeripa- latsi. kerho — Oppituntien jalkeen oppilaat toimivat kerhoissa. Pio- neeripalatsissa on paljon kerhoja. Koulussakin on kerhoja. jasen — Minka kerhon jasen sina olet? Kayn suomen kielen ker- hossa, olen suomen kielen kerhon jasen. konserttisali — Mennaan konserttiin.— Onko se juhlasalissa? — — Ei, se on konserttisalissa. esiintya — Ari laulaa hyvin. Han esiintyy koulun konserteissa. Kerran han esiintyi pioneeripalatsin konserttisalissa. oikea — Se olikin leikkikoira, mutta mina pidin sita oikeana koirana. Se on ihan oikean koiran nakoinen. 2. Lue. MOSKOVAN PIONEERIPALATSI Moskovan pioneeripalatsi sijaitsee Lenin-vuorilla kauniin puis- ton keskella. Moskovan pioneeripalatsi on oikea lasten kaupunki. Siihen kuuluu iso stadion, hedelmatarha, elaintarha. Pioneeripalatsissa toimii erilaisia kerhoja. Kerhoissa pioneerit oppivat piirtamaan ja laulamaan, tanssimaan ja raken- tamaan erilaisia koneita. Pioneeripalatsin toisessa kerroksessa on teatteri ja kon¬ serttisali. Koululaiset esiintyvat konserteissa. He laulavat, tanssivat ja lausuvat runoja. Pioneeripalatsin nuoret urheilijat pelaavat stadionilla jalkapalloa ja jaakiekkoa. Pioneeripalatsissa pioneerit oppivat paljon. 59
3. Kirjoita edellisesta tekstista sanat, jotka ovat muodostuneet kahdesta osasta. E s i m: pioneeripalatsi — pioneeri + palatsi 4. Laadi kysymyksia. Kysy alleviivattua Sanaa. M a 1 1 i: Lenin-vuorilla on Moskovan pioneeripalatsi. Missa on Moskovan pioneeripalatsi? Se on oikea lasten kaupunki. Pioneeripalatsilla on oma stadion. Kerhoissa pioneerit oppivat piirtamaan, tanssimaan ja laulamaan. Konserttisalissa pioneerit laulavat, tanssivat ja * * 5 6lausuvat runoja. Nuoret urheilijat pelaavat stadionilla jalkapal- loa. 5. Vastaa kysymyksiin. Mita pioneerit oppivat pioneeripalatsin kerhoissa? Kuka esiin- tyy pioneeripalatsin teatterissa? Kaytko sina Petroskoin pio- neeripalatsissa? Oletko jonkin kerhon jasen? Millaisia kerhoja koulussanne toimii? 6. Kerro Petroskoin pioneeripalatsista. Kayta kertomuksessasi seuraavia tietoja: Petroskoin pioneeripalatsin uusi rakennus valmistui vuonna 1986. Se sijaitsee Krasnajakadulla. Pioneeripalatsissa on nukketeatteri, juhlasali, ystavyyssali, nayttelysali seka kon- 60
serttisali ja Lenin-huone. Ensimmaisessa kerroksessa on lasten leikkitilat. Pioneeripalatsissa toimii paljon kerhoja. 7. Lisaa lauseisiin puuttuvat sanat viivan alta. Lokakuun juhlina pioneerit esiintyivat pioneeripalatsin... . Pioneeripalatsin ... oppii paljon. Minka kerhon ... sina olet? Moskovan pioneeripalatsin urheilijat pelaavat jalkapalloa... . ...pioneerit laulavat, tanssivat ja lausuvat runoja. Moskovan pioneeripalatsi on stadionil 1 a, kerhoissa, konserttisalissa, jasen, oikea lasten kaupunki, konserteissa 2. tunti 1. Vastaa kysymyksiin: Minka ikaisia te olitte viime vuonna? Minka ikaisia te olette ensi vuonna? Milla luokalla te olitte viime vuonna? Mil 1 a luo- kalla te olette ensi vuonna? 2. Lue ensin kaikki lauseet. Sitten lue vain alleviivatut sanat. Mihin kysymykseen ne vastaavat? Viime kesana me olimme pioneerileirilla. Viime syksyna * * 3 4koululaiset auttoivat kolhoosilaisia. Ensi kevaana me menemme Moskovaan. Viime talvena oli paljon lunta. Ensi sunnuntaina menemme teatteriin. 3. Lopeta lauseet. Ensi kesana... . Viime syksyna... . Ensi talvena... . Viime kevaana... . Ensi keskiviikkona.... Viime lauantaina... . 4. Etsi sanakirjasta seuraavien nimien merkitys: Italia, Ranska, Amerikka, Afrikka, Unkari, Puola, Norja, Kiina. 61
5. Opettele muodostamaan uusia sanoja. Ranska -\- lainen = ranskalainen Muodosta samantapaisia sanoja edellisen harjoituksen nimista. H u о m a a! Suomi + lainen = suomalainen Ruotsi + lainen = ruotsalainen 6. Sanastoa. ystavyyskerho— Joka koulussa toimii ystavyyskerho. Ystavyys- kerhoilla on ystavia monissa maissa. kerhon istunto = kerhon kokous — Kerhonne istunto oli viime keskiviikkona. Milloin seuraava istunto on? — Me pidamme kerhon istunnot keskiviikkoisin1. nojatuoli—Nojatuoli on pehmea. Nojatuolissa on hyva istua. 7. Lue vuoropuhelu. Ari ja Matti kulkivat koulusta kotiin. Ari kysyi Matilta: — Mita teet tana iltana? — Menen pioneeripalatsiin, vastasi Matti. — Mita sina siella teet? — Siella on tanaan ystavyyskerhon istunto. — Oletko ystavyyskerhon jasen? — Olen, viime vuodesta lahtien. — Voi, minakin haluaisin ystavyyskerhon jaseneksi! — Tule kanssani tana iltana. Naytan sinulle kerhohuoneen. Saat kuulla, mista me puhumme. — Tulen mielellani. Paasenko heti ystavyyskerhon jaseneksi? — Kerhon jaseneksi paaset vasta syyskuussa. 8. Lue. Keksi tekstille otsikko. Kotona Ari ja Matti tekivat laksynsa. He leikkivat vahan aikaa ulkonakin. Kuudelta pojat lahtivat pioneeripalatsille. Siella Ari ja Matti riisuivat takkinsa ja lakkinsa ja nousivat toiseen kerrokseen. He kulkivat kaytavaa pitkin. Eraassa ovessa luki: YSTAVYYSKERHO. Pojat astuivat isoon valoisaan huonee- 11 keskiviikkoisin — по средам 62
seen. Siella oli poytia ja nojatuoleja. Vasemmalla seinalla he nakivat valokuvia. Niissa hymyili suomalaisia ja italia 1 aisia, amerikkalaisia ja afrikkalaisia, saksalaisia ja ruotsalaisia lapsia. Kuvien alia oli kirjoituksia monella kielella. Ari ymmarsi vain yhden: Karjalan pioneereille! Se kuva oli Suomen pioneereilta. Kaapeissa kerholaiset sailyttavat kirjeita ja lahjoja eri maiden pioneereilta. Huoneeseen tulivat kerhon jasenet. He istuutuivat nojatuo- leihin. Seitsemalta alkoi kerhon istunto. 9. Tee kysymyksia tekstin ja vuoropuhelun sisallosta. Aloita ne seuraavasti: Minka kerhon jasen...? Missa ystavyyskerhon istunto...? Mihin aikaan...? Missa kerroksessa...? Millainen...? Enta mita...? 10. Lisaa lauseisiin puuttuvat sanat. Matti on ystavyyskerhon... . Ari ja Matti menivat ystavyys¬ kerhon... . Kerhohuoneessa oli... . Seinalla oli... valokuvia. Kaa¬ peissa oli... . 3. tunti 1. Lue lauseet. Huomaa alleviivatun sanan taivutus. Mina osaa-n lukea. Sina osaa-t lukea ja kirjoittaa. Niina osaa piirtaa. Me osaa-mme lukea. Те osaa-tte lukea ja kirjoittaa. He osaa-vat piirtaa. Если перед окончанием основной формы глагола -ta (-ta) стоит гласная а (а), то в настоящем времени (preesens) перед личным окончанием стоит -аа (-аа). Например: Hera -ta. 63
2. Lisaa puuttuvat muodot: vastata avata leikata osata Mina vastaan Sina avaat Han leikkaa Me osaam- Те vastaatte me He • leikkaavat H u о m a a! -ata, -ata -loppuisten sanojen kaikissa muodoissa on aina vahva aste. E s i m: hypata — hyppaan, hyppaat, hyppaa, hyp- paamme, hyppaatte, hyppaavat 3. Kirjoita lauseet. Kayta mina-sanan asemesta Sanaa me. M a 1 1 i : Mina heraan seitsemalta.— Me heraamme seitsemal- ta. Mina avaan ikkunan joka aamu. Mina leikkaan nama kukat. Mina vastaan kysymyksiin. Mina hakkaan puita. Mina hyppaan kor- kealle. 4. Sanastoa. kerhotoiminta — Kerhotoiminta alkoi syyskuussa. kuvalehti — Neuvostoliiton pioneerien kuvalehti on Pioner. saada kayttoon — Ensin kerholla ei ollut huonetta. Sitten se sai kayttoonsa pienen huoneen. Siina kerhon jasenet pitivat kerhon istuntoja. tilat = huoneet — Nyt kerholla on omat tilat. toimia rauhan puolesta — He tekevat paljon rauhan asian hy- vaksi. He toimivat rauhan puolesta. 64
5. Lue. YSTAVYYSKERHON ISTUNNOSSA Marina Ivanovna aloitti istunnon. Han sanoi: — Kerhomme sai kirjeen suomalaisilta pioneereilta. Leena, sinahan osaat suomea. Luepas kirje. Leena luki: Hyvat neuvostoliittolaiset ystavat! Kiitos teille kirjeestanne. Me olemme hyvin iloisia siita, etta meilla on nyt ystavia Petroskoissa. Onpa hauskaa, etta teilla on nyt uusi kaunis pioneeripalatsi. Meilla ei ole pioneeripa- latsia. Me toimimme tilapaisissa tiloissa1. Me suomalaiset pio- neerit toimimme rauhan puolesta. Joka kesa me matkustamme leirille. Viime kesana olimme maaleirilla ja merileiril 1 a. Me menemme leirille myos ensi kesana. Те kysyitte kirjeessanne, millainen puku suomalaisilla pio- neereilla on. Lahetamme tassa kirjeessa valokuvan. Siita naet- te, etta meilla on vihreat puserot ja punaiset pioneeriliinat. Kirjoittakaa meille enemman kerhostanne. Voitte kirjoittaa 1 tilapaisissa tiloissa — во временном помещении 65
suomeksi, englanniksi tai venajaksi. Me vastaamme kirjeeseen- ne heti. Parhain terveisin Kivijarven pioneerit Leena kertoi venajaksi, mita kirjeessa oli. Kerhon jasenet katselivat valokuvaa. Marina Ivanovna sanoi, etta suomalaiset pioneerit lahettivat kerholle myos Pioneeri- toveri-ja Raketti-nimisia kuvalehtia. Joku loysi Pioneeritoverista laulun sanat. Kaikki kirjoittivat ne paperille: PIENI PIONEERILAULU Aulikki Oksanen Punainen on puolukka ja pihlajanmarja ja punainen on aamunkoitto, punainen on pienten pioneeriliina ja punainen on tyovaen voitto. Kerhon istunto oli hyvin mielenkiintoinen. 6. Korjaa virheelliset ajatukset mallin mukaan. M a 1 1 i : Matti aloitti kerhon istunnon.— Ei, istunnon aloitti kerhon ohjaaja Marina Ivanovna. Ystavyyskerho sai kirjeen saksalaisilta pioneereilta. Marina Ivanovna osaa suomea. Saksalaiset pioneerit kiittivat kirjees- ta. Suomalaiset pioneerit toimivat pioneeripalatsin tiloissa. Suo- malaisilla pioneereilla on valkoiset puserot ja siniset pioneeri- liinat. Suomalaisille pioneereille voi kirjoittaa ranskaksi. 44. tunti 1. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja. — Vastaavatko he aina oikein? — Eivat vastaa. 66
— Hakkaako Jukka puita? — Ei hakkaa. — Heraatko sina aina seitsemalta? — En heraa. — Leikkaatteko te kuvat kuvalehdista? — Emme leikkaa. Отрицательная форма настоящего времени (preesens) гла¬ голов на -ata (-ata), (osata, hypata) образуется из личной формы отрицательного глагола и основного глагола в форме 3 лица единственного числа настоящего времени. 2. Muuta lauseet kielteisiksi. Sina heraat aamulla aikaisin ja hyppaat sangysta reippaasti. Pojat osaavat valokuvata. Mina valokuvaan lintuja. Me lepaam- me kesalla leirilla. Miehet hakkaavat puita. Te liimaatte kuvia seinalehteen. 3. Samoin kuin edellinen. Mina osaan laulaa. Me vastaamme kysymyksiin. Sina hyppaat korkealie. Pekka korjaa virheita. He pelkaavat vetta. Te ke- raatte kapyja. 4. Lue vuoropuhelu. — Onko koulullanne kerhoja? — Koulullamme on monta kerhoa. — Toimitko sina jossakin kerhossa? — Kylla. Mina olen suomen kielen kerhon jasen. — Kuinka monta jasenta kerhossanne on? — Kerhossamme on 20 jasenta. — Mita te teette kerhossanne? — Me luemme ja puhumme suomea. Например: Me emme Te ette He eivat Mina en Sina et Han ei hakkaa leikkaa vastaa osaa 67
5. Katso kuvia. Kuvista naet, mita lapset tekevat kerhossa. Kerro jokaisesta kuvasta yhdella tai kahdella lauseella. 6 76. Lukekaa ja esittakaa vuoropuhelu luokassa. — Puhutteko te kerhossanne vain suomea? — Me yritamme puhua suomea niin paljon kuin osaamme. — Kutsutteko te vieraita kerhon istuntoihin? — Kutsumme useinkin. Kerhossamme kay kirjailijoita ja opis- kelijoita. — Kerhonne istunnot ovat varmaankin mielenkiintoisia? — Kylla, ne ovat hyvin mielenkiintoisia. 7. Sanastoa. kallio—Iso kallio. Suomessa on paljon kallioita. Karjalassa- kin on paljon isoja kallioita. 68
olla kirjeenvaihdossa — Mina kirjoitan kirjeita Jukalle ja Jukka kirjoittaa minulle. Me olemme Jukan kanssa kirjeenvaihdossa. aanilevy—Kuuntelen mielellani aanilevyja. kansanlaulu — Talla aanilevylla on venalainen kansanlaulu. 8. Lue. Keksi tekstille otsikko. Eilen koulussamme oli suomen kielen kerhon istunto. Kerhomme vieraana oli kirjailija. Han kertoi meille matkastaan Suomeen ja naytti valokuvia. Sitten kerhomme jasenet tekivat hanelle ky- symyksia. Me saimme tietaa paljon uutta Suomesta. Suomi on kaunis maa. Se on pohjoista seutua. Siella on paljon kauniita jarvia, iokia ja metsia. Suomessa on myos paljon kal¬ lioita. Kirjailija kertoi, etta Suomessa on kallioita kaupungeissa- kin. Kaupungit ovat hyvin vihreita. Talvi on Suomessa pitka, kylma ja luminen niin kuin Kar- jalassakin. Kesa on lyhyt. Kirjailija lahjoitti meille kaksi aanilevya. Me kuuntelimme suomalaisia kansanlauluja. Sitten 8. luokan oppilas kertoi meille Suomen pioneereista. Kerhomme jasenet ovat kirjeenvaihdossa suomalaisten pio- neerien kanssa. Me luimme kirjeet, jotka olimme saaneet edel- lisella viikolla. Paatimme vastata kirjeisiin ensi viikolla. 9. Etsi vastaukset tekstista. Mista kirjailija kertoi kerhon istunnossa? Miten kirjailija kuva- si Suomea? Mista 8.luokan oppilas kertoi? Mita kirjailija lahjoitti kerholle? Kenen kanssa kerhon jasenet ovat kirjeenvaihdossa? 10. Muodosta lauseita. Suomen kielen kerhon, mina, jasen, olen. Uutta, paljon, tietaa, saamme, kerhossa, me. Lukevat sanomalehtia ja kirjoja, paljon, kerhon jasenet. Suomalaiset pioneerit, kirjeisiimme, aina, vastaa- vat. Kiinnostaa, tyo, neuvostoliittolaisten pioneerien, pioneereja, Suomen. Muista! Kerho, pioneeripalatsi, jasen, konserttisali, esiintya, oikea, ystavyyskerho, kerhon istunto, nojatuoli, kerhon toiminta, kuvalehti, saada kayttoon, tilat, toimia rauhan puolesta, kallio, olla kirjeenvaihdossa, aanilevy, kan¬ sanlaulu. 69
IX jakso TALVI. KUUSIJUHLA mp:mm. -ata-loppuisten verbien myonteinen imperfekti Nominatiivialkuiset yhdyssanat 1. tunti 1. Lue ja venajanna. halia = kylma — Yolla oli hall a ja kukat paleltuivat. Hallayo. Talvihalla. kuura — Yolla oli pakkanen ja aamulla katot olivat valkoiset kuurasta. tuisku — Katsoin ulos ikkunasta. Siella satoi lunta ja tuuli kovasti. Ulkona oli oikea tuisku. harma = huurre — kuura — Puut ovat harmassa (huurteessa). pohjan tunturi = tunturi = Pohjolan tunturi1 laidun (laitumet) — Kesalla lehmat ovat laitumella. 2. Opettele ulkoa laulun sanat. Rati riti ralla, Rati riti ralla, tuli talvihalla. mita teki halla? Kuuraparta, tuiskutukka, Puhui metsat puhtahiksi, 3. Vastaa kysymyksiin laulun sanoin: Millainen on halla? Mista tuli halla? Mita teki halla? Mil- laisiksi halla puhui metsat? Millaisiksi halla jaati jarvet? Mita lapset saavat tehda talvella? 1 tunturi — гора (в Лапландии) lumiviitta, harmasukka. Rati riti ralla, sellainen on halla. Rati riti ralla, mista tuli halla? Tuolta pohjan tunturilta, Lapin lasten laitumilta. Rati riti ralla, sielta tuli halla. Rati riti ralla, sita teki halla. Rati riti ralla, hyvin teki halla jaat ja jarvei kantaviksi. Saavat lapset lasketella, luistella ja lauleskella. Rati riti ralla, kiitoksia, halla 70
4. Opettele ulkoa laulun sanat ja savel. 5. Lue lauseet kuvien alta. Pojalla on rum-pu. Poydalla on kaksi rum-pu-a. Pojalla on rumpu. Tytto ottaa rum-mun. mpmm в 0ТКРЫТ0М слоге mp ' I в закрытом слоге mm Pioneereilla on uusi rumpu. Pioneerit saivat uuden rummun. 6 7 86. Pane pisteiden paikalle mp tai mm: Kampa. Mina ostin uuden ka...an. Ka...assa on harvat piikit. Kampaan tukkani ka...alla. En hukkaa ka...aa. Rumpu. Pioneereilla on uusi ru...u. He saivat uuden ru...un viime syksyna. Uudessa ru...ussa on kaunis nauha. 7. Kirjoita lauseet, vastaa kysymyksiin lampi-sanalla. Metsassa oli kaunis (mika?)... . (Missa?)... oli paljon kalaa. (Minka?)... ymparilla kasvoi metsa. Sellaista kaunista (mita?) ... en ole nahnyt viela milloinkaan. 8. Sanastoa. loikkia = hyppia —Janis loikkii metsassa. lampi (lammen) — Karjalassa on paljon pienia jarvia, joita sanotaan lammiksi. Metsalampi. Kalainen lampi. 71
kapala = elaimen jalka — Koira antaa kapalaa. karvainen — Janiksella on karvaiset kapalat. ei koskaan — Matti on hyva poika. Han ei tee koskaan pahaa. liukastua— Poika liukastui jaalla ja kaatui. Ala liukastu, tiella on jaata. 9. Lue satu ja keksi sille otsikko. 72
Oli kaunis talvipaiva. Pikku janis loikki lumisessa metsassa. Yhtakkia se naki edessaan lammen. Lampi oli jaassa. Lammella oli lapsia luistelemassa. Janojussi jai katselemaan. Lapsia oli viisi, kolme poikaa ja kaksi tyttoa. He juoksivat makea alas ja hyppasivat jaalle. He luistivat jaalla, kaatuilivat ja nousivat jaloilleen. Lapset nauroivat iloisesti. »Tuo luisteleminen on hauskaa», ajatteli pikku janis. »Mina- kin haluan luistella.» Lapset 1 ahtivat kotiin. Silloin janojussi loikki nopeasti makea alas ja hyppasi jaalle. Mutta sen kapalat eivat luistaneet, eivat sitten millaan. »Ehka kapalissani on lunta?» ajatteli janis. Se katseli kapaliaan. Niissa ei ollut lunta. Jano hyppasi jaalle toisenkin kerran. Mutta turhaan: kapalat eivat luistaneet. Yhtak¬ kia pikku janis kuuli linnun aanen: — Ala yrita! Et sina osaa luistella! Jano katsoi ylos puuhun ja kysyi: — Ole hyva ja sano minulle, miksi mina en osaa luistella? — Sinulla on karvaiset kapalat. Karvaisilla kapalilla ei voi luistella. — Voi miten ikavaa! sanoi janis. — Miten niin ikavaa? Etpahan sitten liukastu jaalla, kun juokset kettua pakoon, sanoi iintu ja lensi pois. 10. Lue kysymykset ja vastaukset. Korjaa virheelliset vastauk- set. Missa janis loikki? — Janis loikki joe 11a. Minka se naki edessaan? — Se naki edessaan kallion. Keita oli jaalla luistelemassa? — Jaalla oli luistelemassa viisi poikaa ja kuusi tyttoa. Mita janojussi ajatteli, kun katseli lapsia? — Janojussi ajatteli, etta luisteleminen on ikavaa. Osasiko pikku janis luistella jaalla? — Pikku janis osasi luis¬ tella. Millaiset kapalat janiksella on? — Janiksella on karvaiset ka¬ palat. 73
2. tunti 1. Lue. Tarkastele alleviivattujen sanojen taivutusta. Janis hyppaa lammen jaalle. Janis TTyppasi lammen jaalle. В простом прошедшем времени (imperfekti) основа глаго¬ лов на -ata (-ata), (osata, hypata) оканчивается на -si. Например: osata hypata Mina osasi-n, hyppasi-n Sina osasi-t, hyppasi-t Han osasi, hyppasi Me osasi-mme, hyppasi-mme Те osasi-tte, hyppasi-tte He osasi-vat, hyppasi-vat 2. Kirjoita lauseet. Muuta alleviivattu Sana imperfektiin. M a 1 1 i: Han avaa ikkunan.— Han avasi ikkunan. Mina heraan kello 7 aamulla. Marina avaa ikkunan joka aamu. Sina lupaat tehda kotitehtavat hyvin. Me leikkaamme kukat. He lepaavat vahan aikaa. Те osaattetanssia. He vastaavat kir- jeisiin. 3. Muuta lauseet mallin mukaan. M a 1 1 i: Osaan runon.— Osasin runon. ч Sateenvarjo suojaa sateelta. Me keraamme sienia. Han valokuvaa lapsia. Те pelkaatte pakkasta. He maalaavat penkit. Hyppaan jaalle. 4. Opettele loru ulkoa. 74 LEIKKILUKU TALVELLA Nainpa kerran unta, etta maistoin lunta.
Lumi oli makeaa, lampoista ja sakeaa. Ei se ollut lunta, sehan oli unta. Herasin ja hyppasin, kello oli viisi. Yks, kaks, kolme, nelja, viis! 5. Sano, missa kuussa Karjalassa alkaa sataa lunta? Milloin maa on lumen peitossa? Milloin lapset voivat laskea makea kelkalla? Milloin hiihtaa? 6. Sanastoa. pakkasukko—Uutenavuotena pakkasukko tuo lapsille lahjoja. kuusijuhla—Uutenavuotena kaikki koristavat kuusen. Silloin alkaa iloinen kuusijuhla. Kuusijuhlassa on aina hauskaa. lumikki — Kaikissa kuusijuhlissa pakkasukon seurassa on lumik- ki. lumihiutale — Sataa lunta. Suuret lumihiutaleet lentavat hiljaa maahan. tuoksuu kuuselle — Me toimme kotiin kuusen. Nyt huoneessa tuoksuu kuuselle. karnevaalit — Karnevaaleissa lapsilla on hauskan nakoisia puku- ja- 7. Lue. Sano, miksi lapsilla on hauskaa Uutenavuotena. ODOTAMME PAKKASUKKOA Ulkona on pakkanen. Lunta sataa isoina hiutaleina. Lumihiu¬ taleet ovat kauniita. Kaikissa kodeissa on kuusi. Kaikkialla tuoksuu kuuselle. Ihmiset odottavat Uudenvuoden juhlaa. Lapset odottavat sita eniten. Uutenavuotena lapsilla on hauskaa. Koululaisilla on talviloma. Talviloman aikana lapset kayvat kuusijuhlissa, kar¬ nevaaleissa ja konserteissa. Kuusijuhlissa ja karnevaaleissa lasten luo tulevat pakkas¬ ukko ja lumikki. Pakkasukko tulee monien lasten luo myos kotiin. Joskus pakkasukko on isan, vaarin tai tutun sedan nakoi- 75
nen1. Mutta han on aina mieluisa vieras. Pakkasukko tuo lapsille lahjoja. Uudenvuoden juhla on hauska. 8. Etsi vastaukset tekstista. Millainen saa on Uutenavuotena? Miksi kaikkialla tuoksuu kuu- selle? Kuka tulee lasten luo kuusijuhliin? Kenen nakoinen pak¬ kasukko joskus on? Miksi pakkasukko on mieluisa vieras? 3. tunti 1. Lue vuoropuhelu. Mita alleviivatut sanat merkitsevat? — Oliko teilla kotona kuusi? — Oli. Media oli oikein kaunis kuusi. — Kuka sen koristi? — Koristimme sen kaikki yhdessa. Media on paljon kuusenko- risteita . — Mika koriste oli kuusen latvassa ? — Siina oli iso punainen taMu 2. Katso kuvia ja lue kirjoitukset niiden alta. Mita alleviivatut sanat merkitsevat? Kuusen oksassa on jaapuikko. Kuusen latvassa on tahti. 1 nakoinen — похожий, похож 76
Katosta riippuu Seinalla on varikuvia lumihiutaleita. saduista. jakaa lahjoja = antaa lahjoja.— Uudenvuoden juhlassa kaikki saivat lahjoja. Pakkasukko jakoi lahjoja. 3. Lue. Sano, kenelle pakkasukko antoi kaksi lahjaa. KUUSIJUHLA KOULUSSA Me tulimme kuusijuhlaan. Koulumme juhlasali oli hyvin kaunis. Keskella salia seisoi kaunis kuusi. Kuusen latvassa kimalteli1 iso tahti. Kuusen oksissa riippui monivarisia kuusenkoristeita: punaisia, keltaisia ja sinisia lasipalloja, kiiltavia jaapuikkoja ja tahtia. Lapset olivat tehneet kuusenkoristeita myos omin kasin. Juhlasalin seinilla me naimme varikuvia saduista. Katosta riippui kauniita lumihiutaleita. Monella koululaisella oli karnevaalipuku. Pekalla oli Bura- tinon, Liisalla Punahilkan ja Katrilla Peukaloliisan puku, Aril 1 a oli suden ja Maijalla lumihiutaleen puku. Ari oli tehnyt karne- vaalipukunsa itse, samoin Katri. Pekkaa, Liisaa ja Maijaa olivat auttaneet heidan vanhempansa. Me leikimme ja lauloimme. Yhdessa pakkasukon ja lumikin kanssa me tanssimme kuusen ymparilla. Sitten pakkasukko jakoi kaikille lahjoja. Ne oppilaat, joilla oli kaunis karnevaalipuku, saivat kaksi lahjaa. 1 kimalteli — сверкала 1 77
4. Katsele naita kuvia ja sano, mitka puvut pakkasukko palkit- si. Millaisia lahjoja han antoi? 5. Vastaa kysymyksiin. Oletko kaynyt kuusijuhlissa? Olivatko pakkasukko ja lumikki niissa kuusijuhlissa? Mita he tekivat? Mita sina teit kuusijuh¬ lissa? Piditko juhlista? Miksi? Onko pakkasukko kaynyt koto- nasi? Mita lahjoja han toi sinulle? 66. Kerro koulun kuusijuhlasta. Sano, milloin se oli, kuka oli koristanut kuusen, millaisia koristeita kuusessa oli, oliko se kau- nis, oliko jollakin karnevaalipuku, tulivatko juhlaan pakkas¬ ukko ja lumikki, jakoivatko he lahjoja, mita lapset tekivat kuu- sijuhlassa. 78
7. Opettele runo ulkoa. Koko vuosi on kuin piiri, joka pyorii, pyorii. Kevat, kesa, syksy, talvi vuorotellen hyorii. 8. Lopeta lauseet. Keskella juhlasalia oli... . Kuusen latvaa koristi... . Kuusen oksissa riippui... . Jaapuikot ja tahdet olivat... . Kuusessa oli myos lasisia... . Juhlasalin seinia koristivat... . Pakkasukon ja lumikin kanssa me... . Pakkasukko antoi... . 4. tunti 1. Muodosta uusia sanoja. talvi + loma = talviloma Сложные слова (yhdyssanat) типа talviloma образуются из двух существительных. Первая часть таких сложных слов стоит в именительном падеже (nominatiivi). Например: luokka + huone = luokkahuone kasvi + tarha = kasvitarha seina -j- lehti = seinalehti pioneeri -f- liina = pioneeriliina 2. Muodosta kahdesta sanasta yksi. Sano, mita uusi sana merkit- see. Kayta jokaista uutta Sanaa lauseessa. Leipa, voi. Manna, puuro. Keitto, hedelma. Jalka, pallo. Lamppu, sahko. Pelto, peruna. Auto, kuorma. 33. Muodosta yhdyssanoja. Valitse yhdyssanan ensimmainen osa vasemmasta sarakkeesta ja toinen osa oikeasta sarakkeesta. 79
kirja jalka luistin pensas rata pallo hylly pioneeri kelkka marja omena liina rnaki puu 4. Muodosta yhdyssanoja. koulu, vari, lumi, ikkuna, aamu, silma, seina, lehti, tossut, lauta, laukku, hiutale, kyna, lasit пионерский галстук, Дворец пионеров, пионерский сбор, пионер¬ вожатый, стенная газета, журнал, газета, воздушный шарик, подоконник, словарь, спортивный зал 6. Kirjoita seuraavat lauseet menneessa ajassa. M a 1 1 i: Mina avaan ikkunan.— Mina avasin ikkunan. Matti heraa seitsemalta. Tytot hyppaavat jaalle. Liisa kampaa tukkansa. Те vastaatte kysymyksiin. Me pelkaamme kylmaa. Mina keraan kukkia. Sateenvarjo suojaa sateelta. 7. Lue vuoropuhelut ja valitse seuraavan harjoituksen kuvista jokaiseen vuoropuheluun sopiva. — Kavitko talvilomalla teatterissa? — Kavin Suomalaisessa teatterissa ja Nukketeatterissa. Enta sina? — Minakin kavin Nukketeatterissa. — Osaatko luistella? — Osaan, mutta huonosti. Olen oppinut luistelemaan vasta tana talvena. — Mina luistelen joka paiva. Mielestani luisteleminen on hyvin hauskaa! — Onko sinulla kelkka? — On. Enta sinulla? — Minulla ei ole. — Tule, menemme yhdessa kelkkamakeen. 80
— Mita luet? — Satuja. Lainasin1 kirjastosta paksun satukirjan. — Minakin luen mielellani satuja. Joka ilta sisareni ja mina luemme satuja. — Hei, Paavo, mennaan ulos leikkimaan! — Mennaan. Otan leipaa ja annamme leivanmuruja2 linnuille. — Kuka tuolta hiihtaa? — Sehan on Matti. Hei, Matti! — Hei! Olitteko tekin hiihtamassa? — Me kaymme hiihtamassa joka paiva. — Pihassanne on suuri lumiukko. Kuka sen on tehnyt? — Teimme sen joukolla. 8. Katso kuvia. Anna lapsille nimet ja kerro heidan toimistaan. 1 lainasin — взял (в библиотеке) 2 leivanmurut — крошки хлеба 81
9. Kerro tovereillesi, mita teit talviloman aikana. Muut oppilaat tekevat sinulle kysymyksia. 5. tunti 1. Opettele runo ulkoa. SUKSILLA Kun kinos kova kasvaa, niin ulos sukset, hei! Jos sukset liukkaiks rasvaa, ei kylma esta, ei! 2. Sanastoa. puhelimessa — Puhelin soi. Matti kiiruhtaa vastaamaan. — Haloo, Matti puhelimessa! sauva — Minulla on uudet sukset ja sauvat. Vanhat sauvat olivat liian lyhyet. pari — Pari suksia. Pari sukkia. Kaksi paria kenkia. 82
rakentaa — Miehet rakentavat uutta taloa. Rakennan pikkuvel- jelleni leikkitalon. luistinrata — Talvella kaupungin stadionilla on luistinrata. Siella voi luistella. luisteluaika—Tammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa on paras luisteluaika. on valmis — Mina piirran kuvaa. Ensin piirran sen lyijyky- nalla. Sitten varitan sen varikynilla. Nyt kuva on valmis. saada valmiiksi — Sain sen nopeasti valmiiksi. 3. Lue vuoropuhelu. Puhelin soi. ь L e e n a: Lahtisilla. A n t e r o: Hei, Leena! Antero taalla. L e e n a: Etko sina olekaan hiihtamassa? Antero: Mita kello nyt on? Leena: Yksitoista. Antero: Me menemme hiihtamaan kahdeltatoista. Mutta mi- nulla ei ole suksia. Eiko sinulla ole toista paria antaa minulle? Leena: On. Minahan sain uudet sukset lahjaksi pakkasukolta. Annan mielellani sinulle toisen parin. Onko sinulla sauvat? Antero: On, mutta ne ovat vanhat ja lyhyet. Leena: Annan sinulle seka sukset etta sauvat. Antero: Kiitos. Tulen hakemaan ne kymmenen minuutin ku- luttua. 4. Keksikaa vuorosanat erilaisiin puhelinkeskusteluihin: a) Tytto soittaa pojalle ja pyytaa hanelta luistimia. b) Poika soittaa ystavalleen ja kutsuu hanta kelkkamakeen. c) Irja kyselee Annilta, millaista oli kuusijuhlassa. 5. Lue teksti ja kerro se omin sanoin. UUDET SUKSET Ne olivat siniset ja kiiltavat. Antero oli toivonut niita kauan. Nyt ne kuitenkin olivat hanella. Koulussa oli hiihtopaiva. Edellisella hiihtotunnilla Antero oli salaa katsellut luokkatovereiden uusia suksia. Vaikka eivat ne hanenkaan niin huonot olleet, lyhyet vain. 83
1 Antero lahti kouluun tavallista aikaisemmin. Kiiltavat suk- set keikkuivat olkapaalla. Han oli koululla luokkansa ensim- maisena ja jai odottelemaan tovereita. Kari tuli toisena. — Huomaako han uudet sukseni? ajatteli Antero. Mutta Kari sanoi: — Hei, miksi sinulla on sukset mukana? Opettajahan sanoi, etta emme mene hiihtamaan, jos pakkasta on aamulla yli kaksi- kymmenta astetta. Ja tanaan on kaksikymmenta kolme astetta. Totta kai Antero oli kuullut opettajan sanat. Han vain oli niin mielissaan suksistaan, ettei ajatellutkaan pakkasta. Antero oli pahoillaan, ettei Kari kiitellyt hanen uusia suksiaan. Kotimatkalla Kari huomasi ne. — Hei, onko sinulla uudet sukset? Kauniit! Oletko jo hiihta- nyt niilla? Kuule, mennaan tanaan hiihtamaan. Ei nyt ole enaa liian kylma. Antero oli ladulla hyvissa ajoin. Keli tuntui hyvalta ja uudet sukset luistivat erinomaisesti. 6. Lue. Sano, mihin lapset rakensivat luistinradan. On talvi. Kaikkial 1 a on lunta. Kauniit jaakukat koristavat talojen ikkunoita. Se on pakkasen tydta. Pakkanen on rakentanut jaisia siltoja jarvien ja jokien yli. Lampikin on jaassa. Jaalle on satanut paljon lunta. Lapset luistelevat joka vuosi lammen jaalla. He tekevat lammelle luistinradan. Nyt on paras luisteluaika ja rata pitaa saada nopeasti val- miiksi. Sunnuntaina lapset tulivat lammelle. Kullakin oli oma teh- tavansa. Viisi poikaa puhdisti rataa lumesta. Kuusi poikaa ja tyttoa kantoi vetta radalle. He kuljettivat vesiampareita kelkoilla. Se oli hauskaa tyota. Pojat kastelivat radan. Pakkanen auttoi lapsia ja pian rata oli valmis. Sitten lapset toivat luistimet ja luistelivat iltaan asti. Oli mu- kavaa luistella radalla, jonka he olivat itse tehneet. (R. Toom, m.) 7. Etsi tekstista lauseet, joissa puhutaan a) jaakukista, b) jai- sista silloista, c) lammesta. 88. Kerro, miten lapset tekivat luistinrataa lammen jaalle. Kayta kertomuksessa seuraavia avainsanoja: tulivat, oli tehtavansa, 84
puhdistivat rataa, kuljettivat vetta, kastelivat radan, auttoi, oli valmis, luistelivat, oli mukavaa luistella. 9. Katso kuvaa. Anna lapsille nimet ja kerro, mita kukin tekee. 10. Opettele runo ulkoa. LUISTIMILLA Kiidan, kiidan, kiidan niin kuin tuulispaa! Luistimien alia kiitaa liukas jaa. Tasainen on tieni, hyvat hevosein. Korvissa vain tuuli viheltaa: huhhei! Muista! Halla, kuura, tuisku, loikkia, lampi, kapala, karvainen, ei koskaan, liukastua, pakkasukko, kuusijuhla, lumikki, lumihiutale, tuoksuu kuuselle, karnevaalit, kuusenkoris- te, jakaa lahjoja, olla puhelimessa, sauva, pari,rakentaa, luistinrata, luisteluaika, on valmis, saada valmiiksi. 85
1 000 tuhat 1 900 tuhatyh- deksansa- taa Sata plus yhdeksansataa on tuhat. — Kuinka paljon on sata plus yhdeksansataa? — Sata plus yhdeksansataa on tuhat. — Onko sata plus yhdeksansataa tuhatkaksisataa? — Ei ole. Sata plus yhdeksansataa on tuhat. 3. Lue seuraavat esimerkit: 500 + 100 = 600 300 + 700 = 1 000 200 + 700 = 900 4. Lue ja kirjoita numeroin. sataneljatoista, kuusisataakaksikymmentaviisi, kolmesataanelja, seitsemansataakaksikymmenta, viisisataaviisikymmentaviisi, tu¬ hat, kolmetuhatta 5. Lue yhdessa opettajan kanssa: 500 - 200 = 300 600 + 200 = 800 100 + 100 = 200 500 + 200 = 700 X jakso LASKENHON TUNTI Perusluvut 100—1000 1. Laskekaa vuorotellen yhdesta sataan. 2. Lausu yhdessa opettajan kanssa: 100 200 300 sata kaksisataa kolmesataa 600 700 800 kuusisataa seitseman- kahdeksan- sataa sataa 100 + 900 = 1 000 Viisisataa miinus kaksisataa on kolmesataa. 86
— Kuinka paljon on 500 miinus 200? — 500 miinus 200 on 300. — Onko 500 miinus 200 300? — On. Se on oikein. — Onko 500 miinus 200 400? — Ei ole. 500 miinus 200 on 300. 6. Lue seuraavat laskut: 700 — 400 - 300 530 — 230 - 300 990 — 700 = 290 250 — 250 = 0 7. Tarkasta, onko tulos oikea: M a 1 1 i: 200 + 400 = 600 Tulos on oikea. Kaksisataa plus neljasataa on kuusi- sataa. 700 — 400 = 200 Tulos ei ole oikea. Seitsemansataa miinus neljasataa on kolmesataa. 288 - 288 = 0 837 - 635 = 202 876 - 774 = 102 537 — 137 = 200 961 — 937 = 20 208 + 412 = 1 000 8. Lue. Kirjakaupassa oli 1600 oppikirjaa. Ensimmainen koulu osti 300 ja toinen koulu 500 oppikirjaa, kolmas koulu osti 250 oppikirjaa. Laske, kuinka monta kirjaa jai kauppaan. 9. Laske ja lue. 330 + 170 = 1000 + 300 = 530 - 230 - 700 - 280 = 460 + 340 - 180 + 220 = 1500 — 800 = 250 - 250 = 650 + 350 = 200 — 200 = 990 — 700 = 800 - 330 = Muista! Sata, kaksisataa, kolmesataa, neljasataa, viisisataa, kuusisataa, seitsemansataa, kahdeksansataa, yhdeksan¬ sataa, tuhat, tulos, plus, miinus. 87
XI jakso V. I. LENIN -ata-loppuisten verbien kielteinen imperfekti /. tunti 1. Muuta seuraavat lauseet imperfektiin. M a 1 1 i: Heilla on pieni poika.— Heilla oli pieni poika. Matti leikkii siskonsa kanssa. Ari ja Matti asuvat samassa ta- lossa. Liisa kay koulua. Mina saan sukset lahjaksi pakkasukolta. Те lahjoitatte meille kirjan. Me muistamme runon. Mina kirjoitan kirjeen ystavalleni. 2. Muuta lauseet kielteisiksi. M a 1 1 i: Meilla oli hauskaa.— Meilla ei ollut hauskaa. Paavo piirsi kuvia. He lauloivat kauniisti. Me kirjoitimme kirjetta. Ymmarsin suomea. Han luisteli iltaan asti. He hiihtivat nopeasti. 3. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja. Han osasi laulaa, mutta Paavo ei osannut. He vastasivat kysymyksiin, mutta me emme vastanneet. Те hyppasitte korkealle, mutta he eivat hypanneet . osata Mina en osannut. Me emme osanneet. vastata Sina et vastannut. Те ette vastanneet. hypata Han ei hypannyt. He eivat hypanneet. 44. Vastaa kysymyksiin kielteisesti mallin mukaan. M a 1 1 i: Pelasiko Martti jalkapalloa? — Ei pelannut. Pelasitteko te koripalloa? Pelkasivatko pikku tytot ukkosta? Osaako Mari uida? Osasivatko pioneerit vastata kysymyksiin? Hyppasiko han puusta? Osasiko han sitoa pioneeriliinan? Ava- siko han ikkunan? 88
5. Sanastoa. santarmi — Tsaarin santarmit etsivat Leninia. olla paossa—Lenin oli Suomessa tsaarin santarmeja paossa. Kun Lenin oli santarmeja paossa, han asui suomalaisten tyo- laisten perheissa. suru — N6*uvostoihmisilla oli suuri suru, kun Lenin kuoli. vieras maa — Ihmisen on vaikea elaa vieraassa maassa. ymmartaa — Ymmarsitko, mita han kysyi? — En ymmartanyt, han puhui liian hiljaa. ikavoida — Aiti oli kuukauden Moskovassa. Mina ikavoin hanta kovasti. lahettaa—Kirjoitan kirjeen ja lahetan sen samana paivana. ihmetella — »Miten suuri pallo sinulla on!» kaikki ihmettelivat. muistaa — Muistatko, kiln Ari kavi tutustumassa kouluumme? Muistatko kaikki uudet sanat? — Muistan. 89
6. Lue ja sano, mista huomasit, etta Lenin piti lapsista? V. I. LENIN Lenin oli monta kertaa Suomessa tsaarin santarmeja paossa. Siella han asui monien suomalaisten tyolaisten perheissa. Kah- desti Vladimir 11 jits asui Helsingissa Kustaa Rovion luona. Roviolla oli pieni poika. Hanen nimensa oli Eero. Kun Lenin kavi Rovion luona, han leikki mielellaan pikku Eeron kanssa. Heilla oli hauskaa, vaikka poika ei ymmartanyt venajaa eika Lenin ymmartanyt suomea. Vuonna 1922 Lenin sai tietaa, etta Kustaa Rovion vaimo oli kuollut. Eero ikavoi aitiaan kovasti. Lenin lahetti pojalle leik- kiauton lahjaksi. Kaikki ihmettelivat, miten Lenin muisti yhden pienen pojan surun. Leninillahan oli niin paljon tyota. 7. Jaa kertomus kolmeen osaan. Keksi joka osalle otsikko. 8. Kerro. Miksi Lenin oli Suomessa? Milloin Lenin asui Kustaa Rovion luona? Mita Lenin lahjoitti Eerolle? Mita kaikki ihmettelivat? Muista! Santarmi, olla paossa, suru, vieras maa, ymmartaa, ikavoida, lahettaa, ihmetella, muistaa. 90
' XII jakso TUNNETTUJA KIRJAILIJOiTA pitaa (taytyy) 4- I infinitiivi -e -loppuisten substantiivien taivutus 1. tunti 1. Lue. Tarkastele, miten voidaan ilmaista pakollinen tekeminen. Minun taytyy lukea laksyja. Heidan pitaa menna kauppaan. minun lukea sinun sanoa hanen pitaa syoda meidan (taytyy) kirjoittaa teidan laulaa heidan juosta 2. Katso kuvia ja sano, mita tyton taytyy tehda joka paiva. M a 1 I i: 1. kuva: Hanen taytyy nousta joka paiva kello 7.
3. Lue ja venajanna. Meidan taytyy kutsua kirjailija kerhon vieraaksi. Meidan taytyy pyytaa kirjailijaa kertomaan omasta lapsuudestaan. Sinun pitaa kysya kirjailijalta, kirjoittiko han kertomuksia lapsena. Kirjailija sanoi, etta kertomuksia on vaikea kirjoittaa. Taytyy tietaa paljon. Pitaa opiskella paljon ja ahkerasti. 4. Luettele muutamia kirjailijanimia. 5. Sanastoa. koyha— Ennen vallankumousta tyolaisten elama oli vaikeaa. Heilla oli vahan vaatteita ja ruokaa. He olivat koyhia. paattaa koulu (yliopisto) — Veljeni on nyt kymmenennella luo- kalla. Han paattaa koulun tana vuonna. kertomus — Lapset lukevat mielellaan A. Tsehovin kertomusta Kastanka. leikkitoveri — Seppo ja mina asumme samassa talossa. Me lei- kimme usein yhdessa. Seppo on leikkitoverini. 6. Lue. ALEKSIS KIVI Suomen suuri kirjailija Aleksis Kivi syntyi 10. lokakuuta 1834 suureen perheeseen. Vasta kaksitoistavuotiaana han meni kouluun. Hanen isansa oli koyha. Aleksin taytyi jattaa koulu. Myohemmin han paatti sen. Vuon¬ na 1857 han opiskeli yliopistossa, muttei paattanyt sita. Aleksis Kivi alkoi jo lapsena kirjoittaa kertomuksia. Niissa han kertoi siita, mita naki. Nuo kerto- muksensa Aleksis luki sitten par- haalle leikkitoverilleen. Myohemmin Aleksis Kivi kirjoit- 92
ti runoja, kertomuksia ja naytelmia1. Vuonna 1870 han kirjoitti tunnetun romaanin Seitseman veljesta. Aleksis Kivi kuoli koyhana ja sairaana vuonna 1872. Suomen kansa pitaa hanen kirjoistaan. 7. Vastaa kysymyksiin. Mina v<aonna Aleksis Kivi syntyi? Minka ikaisena han meni kouluun? Milloin Kivi alkoi kirjoittaa kertomuksia? Kenelle han luki ensimmaiset kertomuksensa? Mita han kirjoitti myohemmin? Minka romaanin Kivi kirjoitti vuonna 1870? 8. Lopeta lauseet. Aleksis Kivi on... , Kivi alkoi jo lapsena... . Han luki ensim¬ maiset kertomuksensa... . Kivi meni kouluun vasta... . Myohem¬ min Kivi kirjoitti... . Vuonna 1870 han kirjoitti... . Suomen kansa... . 2. tunti 1. Muodosta lauseita. 2. Taydenna lauseet. Kirjoita ne vihkoosi. Jarjestajan taytyy... . Pian on juhla, pioneerien pitaa... . Kuu- kauden lopussa on kilpailut. Meidan taytyy... . Sirkka ei tunne uusia sanoja. Sirkan taytyy... . Pekka loukkasi2 jalkansa Pekan taytyy... . 3. Muodosta lauseita. Muuta alleviivattu Sana tarvittavaan muo- toon. Taytyy, me , hyvin, opiskella. Qppilaat, taytyy, oppia puhumaan, 1 naytelma — пьеса 2 loukkasi — ушиб pojan aidin opettajan kirjailijan lukea pitaa keittaa (taytyy) tarkastaa kirjoittaa 93
suomen kielta. Koululainen , pitaa leikkia, nuorempien lasten kanssa. Koiralle, taytyy antaa, ruokaa, Pekka . Pitaa paastaa, ulos, kissa, Liisa . He, taytyy lukea, paljon kirjoja. 4. Sano, mita perheenjasenia teidan perheessanne on. Kerro sisaristasi ja veljistasi. Kuinka vanha sisaresi (veljesi) on? Mita sisaresi (veljesi) tekee? Sano, mika on vanhimman sisaresi (veljesi) nimi? Mika on nuorimman sisaresi (veljesi) nimi? 5. He ovat saman perheen lapsia: Olavi Aino Laila Kauko 15 v. 12 v. 10 v. 5 v. Sano, kuka lapsista on nuoriirj Kuka lapsista on vanhin? Luettele lasten nimet vanhimmasta nuorimpaan. Luettele lasten nimet nuorimmasta vanhimpaan. 6. Sanastoa. totella (vanhempia, aitia, opettajaa) — Mina tottelen aina vanhempiani. Pekka ei tottele mummoa. suuttua — Joskus isa suuttuu minulle, kun en tottele. Ala suutu! En ole enaa milloinkaan paha sinulle. karata (karkaan, karkasi) — Poika heitti kirjat maahan ja karka- si. tahtoa = haluta — Tahdotko tulla kerhomme istuntoon? — Tah- don kylla. Poika tahtoo sanoa meille jotain. 7. Lue. ALEKSIS KIVEN ROMAANI Aleksis Kiven Seitseman veljesta on hauska kertomus veljesten elamasta. Heita oli seitseman. Veljesten nimet vanhimmasta nuorimpaan olivat: Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero. Usein he olivat vallattomia eivatka totelleet aitiaan. Kun aiti suuttui heille, he karkasivat metsaan. Veljekset eivat tahtoneet menna kouluun eivatka halunneet opetella lukemaan. He karkasivat koulustakin. 94
Mutta myohemmin he ymmarsivat, etta heidan pitaa oppia lukemaan. Nuorin veli Eero oppi lukemaan ensimmaisena ja opetti sitten muutkin veljet. Heista tuli hyvia kunnollisia miehia. 8. Valitse vastauksista oikea. Mista kirja Seitseman veljesta kertoo? Kirjfi kertoo perheesta. Kirja kertoo sisarista. Kirja kertoo veljeksista. Mika oli vanhimman veljen nimi? Vanhimman veljen nimi oli Simeoni. Vanhimman veljen nimi oli Eero. Vanhimman veljen nimi oli Juhani. Mita veljekset tekivat, kun aiti suuttui? Veljekset piiloutuivat talon taakse. Veljekset karkasivat met- saan. Veljekset tottelivat aitia. Kuka opetti veljekset lukemaan? Opettaja opetti veljekset lukemaan. Nuorin veli opetti vel¬ jekset lukemaan. Aiti opetti veljekset lukemaan. 9. Lopeta lauseet. Veljeksia oli... . Siksi romaanin nimi on... . Usein veljekset olivat... . Veljekset eivat tahtoneet... . Myohemmin he ymmar¬ sivat, etta... . Eero opetti... . Veljista tuli... . 10. Vastaa kysymyksiin ja laadi vastauksista kertomus seitse- masta veljeksesta. Kenesta kertoo romaani Seitseman veljesta? Mitka olivat vel¬ jesten nimet vanhimmasta nuorimpaan? Tottelivatko he aitiaan? Miksi he karkasivat metsaan? Kavivatko he koulua? Oppivatko he lukemaan? Mika nuorimman veljen nimi oli? Kuka opetti veljet lukemaan? Millaisia ihmisia veljeksista tuli? 33. tunti 1. Lue lauseet. Tarkastele alleviivattujen sanojen taivutusta. Se perhe on suuri. Siina perheessa on viisi lasta. Isolla perheella on iso asunto. Aiti kertoi meille siita perheesta. Mina en tunne sita perhetta. Tunnetko sina sen perheen? 95
Существительные на -е (vene, huone) имеют в единственном числе основу на -ее. Исключение составляет форма типа huonetta, venetta. В этой форме основа существительных на -е оканчивается на -t. Напри мер: minka? perhe n mina? na miksi? ksi missa? ssa mista? perhee- sta mihin? seen milla? 11a milta? lta mille? He M u 11 a: mita? perhet-ta Katso kuvia. Keksi joka kuvasta lause г Л 96
3. Kirjoita lauseet vihkoosi. Pane sulkeissa olevat sanat tarvit- tavaan muotoon. M a 1 1 i: (Missa? huone) on nelja tuolia.— Huoneessa on nelja tuolia. Mina sain (minka? kirje) ystavaltani. (Missa? kirje) ystavani lahetti terveisia'koko (mille? perhe). En muistanut lahettaa (mita? kirje). Niina vastasi heti (mihin? kirje). Han luuli tata paperia (miksi? kirje). 4. Samoin kuin edellinen. Asunnossa on kolme (mita? huone). Lapset nukkuvat pienessa (missa? huone). Ison (minka? huone) ikkunalla on kauniita kukkia. Tasta (mista? huone) me teemme lasten (minka? huone). Pojat juoksevat (mista? huone) (mihin? huone). 5. Vastaa kysymyksiin. Onko perheenne suuri? Kuka on perheessanne vanhin? Kuka on perheessanne nuorin? Montako lasta perheessanne on? 6 76. Lausu opettajan mukana. Neuvostomaamme, kirjailijanimi, arvosanat кепка, lanka, hanen kirjailijanimensa, paljon kirjeita, jokai- seen kirjeeseen, lasten kirjeissa 7. Sanastoa. Neuvostomaa — Neuvostomaamme on suuri. Me olemme Neuvos- tomaan pioneereja. kirjailijanimi — Aleksei Maksimovits Peskovin kirjailijanimi on Maksim Gorki. olla pahoillaan — Mummo oli pahoillaan, kun lapset eivat totelleet hanta. Opettaja oli pahoillaan oppilaiden huonoista arvo- sanoista. on hapea — On hapea opiskella huonosti. rakastaa (luontoa) — Maksim Gorki rakasti luontoa. Me rakas- tamme Neuvostomaatamme. 7*335 97
8. Lue. ALEKSEI MAKSIMOVITS GORKI Neuvostomaan suuren kirjailijan Maksim Gorkin oma nimi oli Alek¬ sei Peskov. Maksim Gorki oli ha- nen kirjailijanimensa. Aleksei Maksimovits piti lapsis- ta. Han sai paljon kirjeita heilta. Niissa lapset kertoivat opiskelus- taan ja elamastaan. Gorki vastasi joka kirjeeseen. Han oli pahoillaan, kun naki lasten kirjeissa virheita. Silloin han kirjoitti: »Neljannen luokan oppilaan on hapea tehda virheita kirjeissa!» Gorki opetti lap- sia rakastamaan tyota, ihmisia ja luontoa. Lapset lukevat mielellaan Gorkin kirjoja. 9. Mika naissa lauseissa on vaarin? Sano oikein. Maksim Gorkin kirjailijanimi oli Aleksei Peskov. Aleksei Maksi¬ movits sai vahan kirjeita lapsilta. Lapset kertoivat Gorkille luis- telemisesta. Aleksei Maksimovits oli iloinen, kun naki lasten kirjeissa virheita. 10. Miksi sanomme Gorkia lasten ystavaksi? 11. Mista kirjailijoista sina pidat? Kayttaako joku heista kirjai- lijanimea? 44. tunti 1. Leikkikaa. Ottakaa paperiliuskat esille. Jokainen kirjoittaa kaskyn tai pyyn- non (Nouse seisomaan! tai: Anna minulle kyna.) ja lahettaa kir- jelappunsa jollekin oppilaalle. Se, joka saa kirjelapun, tayttaa toverinsa kaskyn tai pyynnon (nousee seisomaan jne.) 98
2. Sanastoa. Tama on kamera. Tama on filmi (nauha). valokuvata = ottaa valokuvia — Osaatko sina valokuvata? — En osaa. Valokuvasiko han koiran? — Ei valokuvannut. valokuvaaja — Istumme tahan, niin valokuvaaja ottaa meista kuvan. tavata — Me tapasimme toisemme koulun edessa. He kavivat tapaamassa tunnettua kirjailijaa. 3. Lukekaa ja esittakaa vuoropuhelu luokassa. — Onko sinulla kamera? — Ei ole. Mutta isalla on oikein hyva kamera. — Onko Matilla kamera? — Kylla, Matilla on oma kamera. — Osaako Matti valokuvata? — Matti valokuvaa oikein hyvin. — Mita han valokuvaa? — Ihmisia, luontoa ja elaimia. 4. Kysy toveriltasi, onko hanella kamera. Osaako han valo¬ kuvata, mita han valokuvaa, tekeeko han hyvia valokuvia? 5. Lue. Sano, miksi poika halusi tavata Gorkia. PIENI VALOKUVAAJA Tama tapahtui vuosia sitten. Aleksei Maksimovits Gorki asui silloin Leningradissa. Oli kaunis aurinkoinen aamu. Gorki 99
kirjoitti tyohuoneessaan. Ikkuna oli auki. Yhtakkia Gorkin poydalle lensi kirjelappu. Aleksei Maksimovits luki sen: „Rakas toveri Gorki! Saanko tulla luoksenne? Tahdon valoku- vata Teidat.“ Aleksei Maksimovits nousi poydasta ja katsoi ulos. Han naki pojan. Poika oli noin kymmenvuotias. Pojalla oli kamera. — Sinako heitit taman kirjelapun? Gorki kysyi. — Mina. — Tule vain sisaan, Gorki kutsui. Poika tuli Gorkin tyohuoneeseen. Han hymyili. Poika oli iloinen, kun sai tavata Gorkin. Han pyysi Aleksei Maksimovitsia istumaan sohvalle ja antoi talle sanomalehden. — Kohta on valmis! poika sanoi. Poika otti kuvan. Aleksei Maksimovits istui sohvalla ja hymyili. Akkia poika purskahti itkuun. — Miksi sina itket? Gorki kysyi. — Unohdin filmin kotiin, vastasi poika. Han otti kameransa ja juoksi pois. Gorki huusi hanen peraansa: — Odotapas! Minulla on filminauha! Mutta poika ei tullut takaisin. 6. Vastaa kysymyksiin. Missa Gorki asui? Missa han tyoskenteli? Mika lensi Gorkin poydalle? Minka ikainen poika oli? Mika pojalla oli? Miksi poika oli iloinen? Missa Gorki istui, kun poika valokuvasi hanta? Miksi poika juoksi pois huoneesta? Mita Gorki huusi pojan peraan? Tuliko poika takaisin? 7. Opettele runo ulkoa. VALOKUVAAJA Istukaahan vallan hiljaa, Liisa, Kaisa! Otan kuvan, aidillemme kuvan teista, isalta sain siihen luvan. Yks, kaks, kolme, nipsis, napsis, hyva on! Nyt aivan varmaan oikein kauniin kuvan saamme iki-iloks aidin armaan! 100
8. Kirjoita seuraavat lauseet. Lisaa jokaiseen toinen lause, joka jatkaa ensimmaisen ajatusta. M a 1 1 i: Mina en voi valokuvata. Mina en voi valokuvata. Minulla ei ole kameraa. Poika alkoi itkea. Mina en voi kirjoittaa kirjetta. Poika halusi tavata Gorkin. Gorki vastasi aina lasten kirjeisiin. Gorki» nousi poydasta ja katsoi ulos. 9®. Горький — большой друг детей. Горький — великий писатель. Дети читают книги Горького. У мальчика был фотоаппарат. Мальчик сфотографировал Горького. Muista! Koyha, paattaa koulu (yliopisto), kertomus, leikki- toveri, totella, suuttua, karata, tahtoa, Neuvosto- maa, kirjailijanimi, olla pahoillaan, on hapea, kame- ra, filmi (nauha), valokuvaaja, kirjelappu, valokuva¬ ta, tavata. 101
w XIII jakso NEUVOSTOARMEIJAN PAIVA uku:uvu,-as (-as)-loppuisten substantiivien taivutus Talvi-ilta-tyyppisten yhdyssanojen oikeinkirjoitus 1. ja 2. tunti 1. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja. Minulla on uusi koulupuku. Koulupukuni on ruskea. Koulupu- vussa on monta taskua. Riisun koulupuvun . Pidan koulupukua TTaapissa. Koulupuvusta putosi nappi. Ompelin napin koulu- pukuuni. uku : uvu ! в открытом слоге в закрытом слоге uku uvu 2. Muodosta yhdyssanoja. Sano, minka puvun puet kulloinkin. M a 1 1 i: Menen kouluun koulupuku paalla. koulu juhla u'I?a hiihto P“ku, tyo urheuu 3. Sano, mita pukuja on kuvissa. Kayta joka Sanaa lauseessa mallin mukaan. M a 1 1 i: Kuvassa on uimapuku. Uimapuvussa menen uimaan. 102
4. Tarkastele oppilas ja sotilas sanojen taivutusta. Kuka? oppilas, sotilas Kenen? oppilaan, sotilaan Kenena? oppilaana, sotilaana Keneksi? oppilaaksi, sotilaaksi Keta? oppilasta, sotilasta Kenessa? oppilaassa, sotilaassa Kenesta? oppilaasta, sotilaasta Keneen? oppilaaseen, sotilaaseen Kenella? oppilaalla, sotilaalla Kenelta? oppilaalta, sotilaalta Kenelle? oppilaalle, sotilaalle 5. Kirjoita lauseet. Kayta Sanaa sotilas oikeassa muodossa. (Kenen?)... rinnassa on kunniamerkki. Han kertoi meille yhdes- ta (kenesta?)... . (Kenella?)... on venelakki paassa. Mina kysyin (kenelta?)... aikaa. Pioneerien kokouksessa oli kolme (keta?)... . 6. Lausu opettajan mukana. eilen, teita, tein, leivos, meille, makeisia sanoi, soitti, lahjoitti, lahjoista 7. Kerro, milloin syntymapaivasi on, kutsutko vieraita syn- tymapaivillesi, mita tarjoat vieraille, mita lahjoitat ystaval- lesi syntymapaivana. 88. Sanastoa. kutsua — Kutsun teita (sinua) syntymapaivilleni. mihin aikaan — Mihin aikaan oppitunnit alkavat? — Ne alkavat kello 9. 103
Onneksi olkoon! — Tanaan on aidin syntymapaiva. Isa ja mina sanoimme hanelle: »Onneksi olkoon!» leivos — Ostimme kaupasta hyvia leivoksia. Mina soin kaksi leivosta. Pidan leivoksista. 9. Lue ja sano, miten pojat onnittelivat Kaukoa. Kauko sanoi meille eilen: »Kutsun teita huomenna syntyma- paivilleni.» — Mihin aikaan saamme tulla? me kysyimme. — Tulkaa kello kaksi, vastasi Kauko. Tanaan pojat tulivat hakemaan minua ja me menimme yhdessa Kaukon luo. Kauko asuu Lenininkatu kolmessa. Heidan asuntonsa on kolmannessa kerroksessa. Me soitimme ovikelloa. Kaukon vaari avasi meille oven. Kauko tuli luoksemme ja me sanoimme hanelle: »Onneksi olkoon!» Matti lahjoitti Kaukolle piirustuksen. Siina oli mies so- tilaspuku yllaan. Matti piirsi sotilaan siksi, etta Kaukon syntymapaiva on Neuvostoarmeijan paivana. Matti piirtaa oi- kein hyvin. Zenja lahjoitti Kaukolle satukirjan. Mina lahjoitin hanelle puulaivan. Olin tehnyt sen itse. Kauko oli mielissaan lahjoistamme ja sanoi: »Kiitos!» Kaukon pikkusisko Anni sanoi meille: — Etteko te huomaa, etta Kaukolla on uusi puku? Me nauroimme ja kehuimme Kaukon uutta pukua. Sitten Kauko pyysi meita poytaan. Han tarjosi meille makeisia, leivoksia, omenoita seka tuoremehua. 10. Lue kysymykset. Valitse sopiva vastaus oikeanpuoleisesta sarakkeesta. Mihin Kauko pyysi poikia? Missa Kauko asuu? Kuka avasi oven? Mita Matti lahjoitti Kaukolle? Kuka lahjoitti Kaukolle satukirjan? Miten Kauko kiitti lahjoista? Kuka pyysi lapsia poytaan? Kauko kiitos piirustus vaari syntymapaivilleen Zenja Lenininkatu kolmessa 104
2. ja 3. tunti 1. Leikkikaa. Yksi oppilaista sanoo jonkin tutun sanan. Seu- raava oppilas lausuu sanan, joka alkaa edellisen sanan vii- meisella kirjaimella. M a 1 1 i: 1. oppilas: koulu 2. oppilas: ulkona 3. oppilas: auto jne. 2. Mita naet seuraavissa kuvissa? Lisaa joka esineen nimeen sana leikki. M a 1 1 i: auto leikkiauto 105
с > l > 3. Lue yhdyssanat. a) Sano, mista sanoista ne muodostuvat? M a 1 1 i: Sanassa luokkahuone on kaksi osaa: luokka ja huone. sanastovihko, pioneeriliina, ikkunalasi, hammasharja, mannapuu- ro, lumiukko, seinalehti, pioneerikokous b) Sano yhdyssanan alkuosan viimeinen kirjain ja jalkiosan ensimmainen kirjain: Malli: luokkahuone Sanassa luokka viimeinen kirjain on a. Sanassa huone ensimmainen kirjain on h. 4. Lue sanat. Mita erikoista huomaat? ilta-aurinko, kuorma-auto, talvi-ilta, aamu-uni, valokuva-albumi Если в сложном слове его первая часть оканчивается на ту же гласную, с которой начинается вторая часть, то между ними ставится черточка (дефис). Например: kuorma-auto, talvi-ilta, ulko-ovi, aamu-uni 5. Mitka sanat kirjoitat yhteen ja missa kaytat viivaa? lento kone, kirjoitus poyta, valokuva albumi, lauantai ilta, pioneeri osasto, linja auto, ruoka lusikka, ikkuna verho 6. Muodosta yhdyssanoja. Kayta niita lauseissa. aamu, ilta, talvi, uni, auto, kuorma, auto, linja 106
7. Lue vuoropuhelu. — Paivaa, Leena! — Hyvaa paivaa, Mari! Onpa hauskaa, etta tapasin sinut. — Onko sinulla asiaa minulle? — Kyi la. Tanaan on syntymapaivani. — Vai niin? Onneksi olkoon! — Kiitos. Kutsun sinut syntymapaivilleni. — Tulen mielellani. — Tule kello 2. — Kiitos. Nakemiin. 8. Keksi vuoropuhelu. Tilanne: Luokkatoverisi soittaa sinulle. Han kutsuu sinut syntymapaivilleen. 9. Sanastoa. Neuvostoarmeijan paiva — Neuvostoarmeijan paiva on 23. helmi- kuuta. ylpea — Vaarillani on monta kunniamerkkia. Olen ylpea vaaris- tani. istua selka suorana — Opettaja sanoi, etta pulpetissa pitaa istua selka suorana. vakava — Vakava ihminen. Vakavat silmat. Opettaja nauroi en- sin, mutta tuli sitten vakavaksi. 10. Kerro, onko teilla kotona paljon valokuvia, onko teilla myos vanhoja valokuvia (mummon tai vaarin), onko valokuvia sotavuosilta. Katsotko usein valokuvia vaarin ja mummon kanssa? 11. Lue ja sano, miksi vaari antoi Kaukolle luvan pukea vanhan sotilaspukunsa. Poydassa Kauko sanoi: — Tanaan me vietamme kahta juhlaa: Neuvostoarmeijan paivaa ja syntymapaivaani. — Mutta eihan teidan perheessanne ole sotilaita, sanoi Matti. Silloin Kaukon vaari toi valokuva-albumin ja naytti meille kuvia. Yhdessa kuvassa oli ryhma sotilaita, toisessa nuori so- tilas. Kolmannessa kuvassa saman sotilaan rinnassa oli jo viisi kunniamerkkia. 107
— Tama sotilas on vaarini, sanoi Kauko.— Han taisteli fasisteja vastaan koko sota-ajan. Han oli Berliinissakin. Kauko sanoi jotain hiljaa vaarille ja juoksi vaarin huonee- seen. — Miksi han sinne meni? kysyi Matti. Vaari vain hymyili ja kaski odottamaan vahan aikaa. Kun Kauko palasi vaarin huoneesta, hanen yllaan oli vanha sotilas- puku. Kaukon paalla se naytti vahan isolta, mutta kukaan ei nauranut. Kauko oli ylpea. Hanen rinnassaan valkehti viisi kunniamerkkia. Me katsahdimme vaariin. Han istui selka suo- rana. Hanen silmansa olivat vakavat. Vaari oli unohtanut mei- dat. Han muisteli vaikeita sotavuosia. 12. Muodosta sanoista lauseita. Ryhma sotilaita, on, kuvassa, ensimmaisessa. Rinnassa, soti- laan, on, kunniamerkkia, viisi. Pojalle, sotilaspuku, on, iso, vahan. Sotavuosia, muisteli, vaari. Valokuvia, toi, vaari. 13. Kirjoita 5 kysymysta tekstin sisallosta. Aloita ne seuraa- vasti: Kuinka monta...? Mita...? Kuka...? Mita teki...? Millainen...? 14. Katso kuvia. Etsi tekstista sopiva lause joka kuvalle. 108
Muista! Kutsua syntymapaiville, mihin aikaan? Onneksi olkoon! leivos, Neuvostoarmeijan paiva, ylpea, istua selka suorana, vakava. 109
XIV jakso YSTAVA Aina ja joskus -sanojen kaytto. Han ja se -pronominien kaytto 1. tunti 1. Lue ja venajanna seuraavat lauseet. — Katsotko televisiota joka paiva? — Kylla. — Katsotko televisiota paivalla vai illalla? — Katson joka ilta, mutta joskus myos paivalla. Esimerkiksi sunnuntaina. — Vastaako Pekka tunnilla aina hyvin? — Ei. Joskus han vastaa huonosti. 2. Kerro, mita sina teet joka aamu, joka paiva, joka ilta. Mita sina teet aina, mita vain joskus? 3. Taydenna lauseet. Nousen aina kello... . Joka aamu... . Tulen koulusta kotiin aina... , joskus kello... . Joka paiva... . Joskus illalla... . 4. Lisaa lauseisiin sopiva Sana viivan takaa. Mummo... puuroa joka aamu. Aiti ja isa... tyohon joka paiva. Talvella mina... joka paiva. Kesalla te... joka paiva. Oppilaat... laksyja joka paiva. uida keittaa menna tehda hiihtaa 6. Lue ja sano, mita Matti teki aina ja mita joskus. Matti oli neljannella luokalla. Oppituntien jalkeen han soi aina paivallisen, leikki ulkona ja sitten teki laksynsa. Matti teki laksynsa hyvin. Han kertasi ensin vanhat sanat ja oppi sitten uudet. Sen jalkeen han luki tekstin ja teki kirjalliset harjoitukset. Tunnilla Matti vastasi aina reippaasti ja oikein. Han sai aina hyvia arvosanoja. Illalla Matti luki joskus, katsoi joskus televisiota. Joskus han kuunteli radiota. * 7. Kerro, miten Matti teki laksyjaan ja miten han vastasi tunnilla. 8. Kerro Matista. 9. Sano, kuka on sinun ystavasi ja mita sina teet yhdessa ystavasi kanssa. 10. Lue ja sano, kuka on Pekan tosi ystava. Pekkakin oli neljannella luokalla. Mutta han teki aina toi- sin kuin Matti. Oppituntien jalkeen han pelasi lentopalloa urheilukentalla. Sitten han tuli kotiin ja katsoi televisiota, kuunteli radiota tai leikki. Aidin taytyi joka paiva muistuttaa hanta: — Pekka, tee laksyt. — Teen ihan kohta, vastasi Pekka aina, mutta ei vain tehnyt laksyja. Han teki laksyt vasta myohaan illalla. Han teki ne nopeasti ja huonosti ja sai usein huonoja arvosanoja. Mutta sitten Matista ja Pekasta tuli ystavia. He teki- vat kaikki tyot yhdessa. Pekka yritti tehda laksyt yhta hyvin kuin Matti ja alkoi saada hyvia arvosanoja. Nain ystava auttoi Pekkaa. 11. Vastaa kysymyksiin. 5. Lisaa lauseisiin sanat aina tai joskus. Niina nousee... kello 7. Han peseytyy, pukeutuu ja kampaa... tukkansa. Mutta han voimistelee vain... . Kesalla on... lammin. Mutta... on kylmia ja sateisia paivia. Han on... kiltti vanhem- milleen. Miksi Pekka opiskeli huonosti? Mita han teki oppituntien jalkeen? Milloin Pekka alkoi tehda laksyja? Miten han teki laksyt? Milloin Pekka alkoi saada hyvia arvosanoja? 110 111
2. tunti 1. Sanastoa. vuorotellen — Oppilaat kirjoittivat tauluun vuorotellen: en- sin kirjoitti Pekka, sitten Irja jne. auttaa matematiikassa — Mina olen heikko matematiikassa. Ystavani auttaa minua matematiikassa, suomen kielessa, auttaa historiassa. ottaa esimerkkia — Ota esimerkkia huolellisista oppilaista. pitaa puolta — Ari pitaa aina pikku sisarensa puolta. 2. Lue ja sano, mika on Misan ystava. Opettaja pyysi lapsia kertomaan ystavastaan. Oppilaat kertoi- vat vuorotellen. V о 1 о d j a: Ystavani Zenja on hyva oppilas. Han auttaa minua matematiikassa. Ari: Ystavani Matti on oikein rohkea. Mina otan hanesta esi¬ merkkia ja yritan olla myos rohkea. L e e n a: Minulla on ystava Tanja. Han on aina iloinen. Hanella on kaunis lauluaani. Han laulaa hyvin. Irja: Paras ystavani on veljeni Matti. Han pitaa aina puol- tani. Hanen kanssaan on hauska leikkia. Opettaja: Misa, miksi sina et kerro mitaan? Eiko sinulla ole ystavaa? Misa: On kylla. Mina vain pelkaan, etta kaikki nauravat. Opettaja: Sano vain. Kukaan ei naura. Misa: Ystavani nimi on Porro. Se on koira. Ystavani on vii- sas ja voimakas. Se on hyva kaikille hyville ihmisille. 3 43. Kerro, kuka on ystavasi, millainen han on, mita sina teet yhdessa ystavasi kanssa, miten ystavasi auttaa sinua, pidatko sina ystavasi puolta. 4. Lue. Misalla on koira. Sen nimi on Porro. Silla on viisaat silmat. Lapset silittavat sita. Se ei ole vihainen lapsille. Joskus Porro murisee, kun lapset ottavat silta luun. Silloin lapset antavat side 1 uun takaisin. Milloin kaytetaan Sanaa se? 112
5. Lisaa taulukkoon se-sanan puuttuvat muodot. Mika? — se Minka? — Mita? — sita Mil 1 a? — Milta? — Mille? — Mina? — Missa? — siina Mista? — siita Mihin? — siihen 6. Kysy ja vastaa. M a *1 1 i I — Mika tama on? — Se on kissa. — Minka variset silmat silla on? — Silla on vihreat silmat. Kysele luokkatovereiltasi erilaisista elaimista. M a 1 1 i II — Mika tama on? — Se on paperi. — Mita siita voi tehda? — Siita voi tehda paperiveneen. Kayta paperi-sanan asemesta sanoja puu, kangas. 7. Kirjoita vastaukset kysymyksiin. Kayta koiranpenikka- sanan asemesta se-sanaa oikeassa muodossa. Minka varinen koiranpenikka on? Millaiset korvat koiranpenikalla on? Mika on koiranpenikan kaulassa? (rusetti) Mita poika antaa koiranpenikalle? Pitaako poika penikasta? 33. tunti 1. Sanastoa. laiha — Sinulla ei ole voimaa, kun olet niin laiha. surullinen — Pekka oli surullinen, kun hanen paras leikkitoverin- sa matkusti toiseen kaupunkiin. 84335 S13
2. Lue ja sano, mista Misa loysi Porron. Silloin kun Misa loysi Porron, Рбггб oli pieni ja laiha penikka. Рбггб istui pen- saan alia ja oli ihan marka. Vesi tip- pui Porron nenanpaasta ja korvilta. Mi¬ sa otti penikan syliin ja vei sen kotiin. Penikka kasvoi nopeasti. Рбггб kulki aina Misan perassa. Silloinkin kun Misa luki laksyja, Рбггб istui poy- dan luona. Рбггб oli iloinen, jos Misa oli iloinen. Рбггб oli surul- linen, jos Misa oli surullinen. Nyt Рбггб on iso koira. Ihmiset pel- kaavat Porroa. Mutta Misa tietaa, etta Рбггб on kiltti koira. Silla Рбггб muistaa, etta sen on pelastanut ihminen. 3. Lue teksti 2 uudelleen. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta se-sanan vastaavia muotoja. M a 1 1 i: Silloin kun Misa loysi Porron, Рбггб oli pieni ja laiha penikka.— Silloin kun Misa loysi Porron, se oli... 4. Jaa teksti kolmeen osaan ja keksi otsikko kullekin osalle. Kerro jokaisen osan sisalto. 5 65. Lue ja venajanna. kansallisuus — Karjalassa asuu monta eri kansallisuutta: vena- laisia ja karjalaisia, suomalaisia, ukrainalaisia seka muita. voima—Poika pit^aa urheilusta. Hanella on paljon voimaa, han on voimakas poika. mita vain — Mita sinulta saa kysya?— Kysy mita vain. 6. Lue ja sano, miksi Neuvostoliitto on voimakas maa. On oikein hyva, kun hanella, minulla ja sinulla, kun jokaisella on ystava. Mutta on viela parempi, jos jokaisella on monta ystavaa, paljon ystavia. Kun yksi ihminen istuttaa puun, kasvaa vain yksi puu. Mutta kun han, mina ja sina, jokainen meista istuttaa viereen viela yhden puun, paikalie kasvaa puisto. Kun ystavia on paljon, he voivat tehda mita vain. Neuvostoliitossa asuu sata eri kansallisuutta. Kaikki kansat ovat ystavia kes- kenaan. Ystavyys on suuri voima. Siksi Neuvostoliitto on voima¬ kas maa. 114
7. Kirjoita lauseet, joissa puhutaan tosi ystavista. Ystavani pitaa aina puoltani. Elli kavi luonani joka paiva, kun mina sairastin. Matti antaa minun kirjoittaa vihkostaan koti- tehtavat, kun en ole ehtinyt tehda niita. Ystavani Pekka juoksi pakoon, kun isot pojat ottivat minulta pallon. Kauko opetti karsivallisesti ystavaansa luistelemaan. Jukka kaatui. Hanen ystavansa Kalle seisoi vieressa ja nauroi. Poika putosi veteen. Ystava antoi handle katensa ja veti hanet rannalle. Luokkamme hyvat Koppilaat auttavat heikompia matematiikassa. Koulumme oppilaat lahettivat lahjoja afganistanilaisille lapsille. Anja oli mielissaan, kun hanen ystavansa sai kakkosen. 8. Vuoropuhelu. — Minapa matkustan kevatlomalla Petroskoihin. Siella asuu ystavani Matti. — Onko hankin neljasluokkalainen? — Han opiskelee viidennella luokalla. Sain Matilta kirjeen. Han kutsui minua Petroskoihin ja lupasi nayttaa kaupunkia. — Kivaa! Menette varmaankin teatteriin. Petroskoissahan on kolme teatteria. — Totta kai menemme. Olemme kaiket paivat yhdessa. Matti on hyva ystava. Muista! Joka paiva, joka ilta, joka aamu, aina, joskus, vuorotel- len, auttaa matematiikassa, ottaa esimerkkia, pitaa jonkun puolta, laiha, surullinen, voima. 115
XV jakso KANSAINVALINEN naistenpaiva Mina, sina ja han -pronominien taivutus 1. tunti 1. Lue. Mina olen oppilas. Minun nimeni on Jukka. Mika sinun nimesi on? MinuIIa on sisar. Sinulla on kaksi sisarta. Sisareni on kahta vuotta minua nuorempi. Sisar kertoo minulle kaiken. Han luottaa minuun. Sinunkin sisaresi luottavat sinuun. 2. Lisaa mina ja sina -sanojen puuttuvat muodot. Kuka?— mina, sina Kenelta?— minulta, sinulta Kenen?— Keneen?— Keta?— Kenella?— Kenesta?— Kenelle?— 3. Kayta Irja-nimen asemesta mina-sanaa. M a 1 1 i: Irjan veli on neljannella luokalla.— Minun veljeni on neljannella luokalla. Isa ja aiti lahjoittivat Irjalle kameran. Isa otti Irjasta monta valokuvaa. Isa kysyi, miellyttiko lahja Irjaa. Lahja miellytti Irjaa. Nyt Irjalla on oma kamera. 4. Katso kuvia ja lue kirjoitukset niiden alta.
Aitini on autonkuljettaja. Aitini on myyja. 5. Keskustelkaa mallin mukaan. Kayttakaa vuoropuheluissanne alempana olevia sanoja. M a 1 1 i: — Kenen aiti on opettaja? — Minun aitini on opettaja. Onko sinunkin aitisi opet¬ taja? — Ei ole. — Mika han on? — Minun aitini on insinoori. Kayta sanoja: taiteilija, myyja, laakari, autonkuljettaja, tyolainen, kasvattaja, kirjastonhoitaja. 6. Kirjoita lauseet. Kayta niissa sina-sanan muotoja. Onko (kenella?) ... pikku sisaria? Mina kirjoitan (kenelle?) ... kirjeen. Odotan (kenelta?) ... vastausta kirjeeseeni. Irja odottaa (keta?) ... ulkona. (Kenesta?) ... tulee hyva hiihtaja. (Kuka?) ... olet hyva ystava. 7. Leikkikaa. a) Yksi oppilaista ottaa vihkon kateensa ja sanoo: »Minulla on vihko. Annan vihkoni sinulle, Pekka.» Pekka ottaa vihkon ja sanoo: »Nyt sinun vihkosi on minulla. Mina annan sen takaisin sinulle.» Ottakaa kateenne erilaisia esineita. 117
b) Pyyda toveriltasi: — Antaisitko minulle kynan? — Annan sen sinulle mielellani. Pyytakaa toisiltanne erilaisia esineita. 8. Vastaa kysymyksiin. Onko sinulla sisaria? Onko sinulla veljia? Mita vanhempasi lahjoittivat sinulle syntymapaivana? Mika sinusta tulee aikuisena? (laakari, tyolainen...) 9. Kerro aidistasi. Sano, millainen han on ulkonaoltaan, mika han on, mita sina teet yhdessa aitisi kanssa. 10. Kerro mummostasi. Sano, minka ikainen han on, kayko han tyossa vai onko han elakkeella, tietaako mummosi paljon satuja, oletteko te hyvia ystavia mummosi kanssa. 11. Opettele runo ulkoa. MEIDAN MUMMO Maailmassa on meidan mummo parhain ihmisista. Han on hyva, han on hella, kallein ystavista. Tuolissansa istuu mummo aina ahkerana. Meille on han toverina hauskan hupaisana. Leikit kaikki ymmartavi, surut kaikki poistaa. Aina meita lapsosia hellasti han muistaa. 88. maaliskuuta on Kansainvalinen naistenpaiva. 118
12. Katso kuvia ja sano, kuka keta onnittelee Naistenpaivan johdosta. 2Hyvaa Naistenpaivaa! 2. tunti 1. Lue. Minulla on ystava. Han pitaa hiihtamisesta. Hanella on hyvat uudet sukset. Toivo-seta lahjoitti ne handle. Hanesta tulee hyva hiihtaja. 119
2. Lisaa han-sanan puuttuvat muodot. Kuka?— han Keta?— Kenelle?— hanelle Kenella? — Kenelta?— Kenesta?— Keneen?— Keneksi?— 3. Kayta Elli-nimen asemesta han-sanan muotoja. Elli on ystavani. Ellilla on hyva lauluaani. Elli laulaa koulun kuorossa. Mina pyydan usein Ellia laulamaan. Mina kerron Ellille satuja. Ellia miellyttavat sadut. Mina pidan Ellista. 4. Kirjoita 6 lausetta. Kayta niissa seuraavia sanaliittoja: anna minulle, sanoi sinulle, tuot hanelle, kysyi minulta, saa hanelta, otti sinulta. 5. Kerro, miten sina onnittelit aitiasi Naistenpaivana. Kayta kertomuksessasi mina, sina ja han -sanojen muotoja. 6. Kerro, keta sina onnittelet aina Naistenpaivana ja valmistatko lahjan aidille, mummolle tai siskolle. 7. Lue vuoropuhelu ja sano, kenen lahja on parempi. Jukka: Paivaa, Matti. Mihin menet? M a 11 i: Menen kukkakauppaan. Haluan ostaa kukkia aidille ja mummolle. Huomenna on Naistenpaiva. Jukka: Sisareni ja mina kasvatimme aidille ruusun. Siina on kaksi kaunista kukkaa. Matti: Se onkin hyva lahja. Ruusunne kukkii viela monta kertaa aitinne iloksi. Jukka: Miten te onnittelette aitia Naistenpaivana? Matti: Me nousemme aikaisin. Keitamme kahvin. Sitten panem- me kupit, leivoksia ja kukat poytaan ja onnittelemme aitia ja mummoa. Me sanomme heille: »Hauskaa juhlaa, rakkaat aiti ja mummo!» 8. Keksikaa oma vuoropuhelu. Kayttakaa edellista vuoropuhelua mallina. Muista! Kunnioittaa, onnitella Naistenpaivan johdosta, kuk- kakauppa, kasvattaa, hauskaa juhlaa! 120
XVI jakso KAUPUNKI nk:ng, -kin-liite 1. tunti 1. Kertaa: kk:k kukka, kukan lumiukko, lumiukon lika, lian jalka, jalan puku, puvun luku, luvun k:o uku:uvu 2. Kirjoita lauseet. Pane sulkeissa olevat sanat oikeaan muotoon. Talvella lapset kayvat (missa? kelkkamaki). Pekan (missa? takki) on likaa. Poika otti (minka? lakki) paastaan. Lapset (mita tekevat? lukea) kertomusta. Nenaliina on (minka? puku) taskussa. Poika puhdistaa (mita? puku). 3. Lue runo. Etsi siita sanat, joissa on kk:k ja k:o astevaihtelua. NUKKE-AITI 4. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja. Tama on suuri kaupunki. Tassa kaupungissa asuu paljon ihmisia. Me tulimme tahan kaupunkiin viime vuonna. Kaupassa on kenkia. Otan kengat pois jalasta. Olen pieni nukke-aiti. Minulla on monta lasta. Nuket pesen, nuket puen. Hauskat sadut heille luen. Joka paiva puuron keitan. Ilian tullen hyvin peitan. Yksi pikku nukeistani koulutieta astuu vasta nk : ng Petroskoi on suuri kau-pun-ki. Petroskoin kau-pun-gis-sa on paljon asukkaita. в открытом слоге nk в закрытом слоге ng 121
5. Kirjoita lauseet. Lisaa pisteiden paikalle nk tai ng. Tanaan on kirkas auri...o. Lapset lammittelevat auri...ossa. Eilen ei ollut auri...oa. Ke...an pohjassa on reika. Minulla on paljon ke...ia. Poika tuli uusissa ke...issa. Me asumme pienessa kaupu...issa. Kaupu...imme kaduilla on paljon autoja. 6. Vuoropuheluja. — Sinulla on uudet kengat. — Niin on. Nama kengat ovat pehmeat ja mukavat. Minulla ei ole ollut nain mukavia kenkia. — Mika tuo piirroksen ylakulmassa on? — Sehan on aurinko. — Ei se ole ollenkaan auringon nakoinen. — Mika se sitten on? — Se on mielestani vain keltainen pallo. 7. Lausu opettajan mukana. kaupunki, кепка, lanka, pankaa kaupungin, kengan, langan, hengen kaupunkia — kaupungissa, kenkia — kengissa, lankaa — lan- galla 8. Sanastoa. tutustua — Tunnetko tuon tyton?—Kylla, han on Katja. Me tutustuimme pioneerileirilla. kaupungin keskusta — Leninin aukio on Petroskoin kaupungin keskustassa. Kremlin muuri — Leninin mausoleumi on Kremlin muurin vie- ressa. teollisuuskaupunki — Moskovassa on paljon tehtaita. Moskova on teollisuuskaupunki. kulttuurikeskus — Moskova on myos kulttuurikeskus: siina on paljon kirjastoja, teattereita, museoita jne. korkeakoulu — Petroskoissa on kolme korkeakoulua: yliopisto, opettajakorkeakoulu ja konservatorio. kadun varrella—Lenininkadun varrella on yliopisto, elokuva- teatteri, hotelli ja monta kauppaa. muistopatsas — Petroskoissa Aanisjarven rannalla on Pietari Suuren muistopatsas. Onko kaupungissanne muistopatsaita? 122
г Tama on henkilo- Tama on johdin- Tama on linja- auto. auto. auto (bussi). 9. J,,ue Igorin kirje. Sano, miksi han kirjoitti Toivolle Mosko- vasta. Igorin kirje Toivolle Igor Petrov asuu Petroskoissa ja Toivo Jokinen asuu Helsin- gissa. Pojat olivat viime kesana Artekissa. Siella he tutus- tuivat. He paattivat olla kirjeenvaihdossa. Elokuussa Igor oli Moskovassa ja kirjoitti sielta Toivolle kirjeen: Moskovassa 12. elokuuta Hei Toivo! Kirjoitan sinulle Moskovasta. Tulin tanne isani kanssa Leena- tadin luo. Haluan kirjoittaa sinulle maamme paakaupungista. Moskova sijaitsee Moskova-joen varrella. Kaupungin kes- kustassa on Kreml. Sen vieressa on Punainen tori. Se on Mosko- van suurin aukio. Kremlin muurin edessa on Leninin mauso- leumi. Moskova on suuri teollisuuskaupunki ja kulttuurikeskus. Paakaupungissamme on paljon tehtaita, korkeakouluja, museoita ja teattereita. Moskovassa on Bolsoi (Suuri) teatteri. Se on ooppera- ja balettiteatteri. Gorkinkatu on Moskovan paakatu. Sen varrella on M. Gorkin, A. Puskinin ja V. Majakovskin muistopatsaat. Moskovassa on vilkas liikenne. Kadut ovat taynna erilaisia autoja: henkiloautoja, busseja, johdinautoja. Mutta metro on minusta paras. Lopetan tahan. Odotan vastaustasi. Kirjoita pian. Sano terveisia aidillesi, isallesi ja pikku sisarellesi. Monin terveisin ystavasi Igor 123
10. Lisaa lauseisiin puuttuvat sanat viivan alta. Moskova on Neuvostoliiton Se ... Moskova-joen varrella. Kreml on Kremlin vieressa on Leninin mausoleumi on edessa. Moskova on suuri ..., koska siella on paljon tehtaita. Se on myos suuri kulttuurikeskus, koska siella on paljon ..., ... ja ... . Gorkinkatu on Moskovan ... . Gorkinkadun varrella on kolme ... . Moskovan kaduilla nakee paljon ... ja paakatu; kaupungin keskus; paakaupunki; busseja, henkiloautoja ja johdinautoja; sijaitsee; muistopatsasta; Punainen tori; korkea- kouluja, museoita ja teattereita; teollisuuskaupunki; Kremlin muurin 11. Kayta muodostamiasi lauseita ja kerro Moskovasta. Mita muuta osaat kertoa Moskovasta? 2. tunti 1. Valitse sanat, joita voit kayttaa kertomuksessasi mista ta- hansa* 1 2 kaupungista. Laadi kertomus. kaupunki sijaitsee, kaupungin keskusta, paakaupunki, katu, paakatu, teollisuuskaupunki, kulttuurikeskus, muistopatsas, teh- das, puisto, aukio, mausoleumi, teatteri, museo, Kreml, metro, auto 2. Sanastoa. Suomenlahti — Leningrad on Suomenlahden rannalla. satamakaupunki — Tama kaupunki on satamakaupunki. Sen satamaan tulee laivoja monista maista ja kaupungeista. nahtavyys (nahtavyydet, nahtavyyksia)— Kaupungissamme on paljon nahtavyyksia: muistopatsaita, museoita ja paljon kauniita taloja. 1 mista tahansa — о любом, о каком угодно 124
rautatieasema — Juna saapuu rautatieasemalle. Juna lahtee rau- tatieaSemalta. Menen rautatieasemalle ystavaani vastaan. kaunistua = tulla kauniiksi — Kylassamme on paljon uusia kauniita taloja. Kylamme kaunistuu joka vuosi. 3. Lue Toivon vastaus Igorille. Helsingissa 15. syyskuuta Hei Igor! KiitSs kirjeestasi. Olipa mukavaa, etta kirjoitit Moskovasta. Sain tietaa paljon uutta paakaupungistanne. Nyt mina kirjoitan sinulle Helsingista. Helsinki on vanha satamakaupunki Suomenlahden rannalla. Kerron sinulle vain muutamista kotikaupunkini nahtavyyk- sista. Kaupungin keskustassa on Finlandia-talo ja paljon muisto- patsaita. Rautatientorilla sijaitsee Aleksis Kiven muistopatsas. Sa- malla aukiolla on Helsingin rautatieasema. Helsingissa on yliopisto, paljon teattereita ja museoita. Kaupungissamme on myos paljon tehtaita. Mutta kaupungin keskustassa niita ei ole paljon. Kotikaupunkini kasvaa ja kaunis¬ tuu. Kirjeessa on vaikea kertoa kaikesta. Lahetan sinulle muuta- mia kuvia Helsingista. Niista naet, miten kaunis on kotikau¬ punkini. Parhain terveisin Toivo 4 54. Vastaa kysymyksiin. Onko Helsinki nuori kaupunki? Missa se sijaitsee? Onko se satamakaupunki? Missa kaupunginosassa sijaitsee Finlandia-ta¬ lo? Milla aukiolla sijaitsee Aleksis Kiven muistopatsas? Voidaan- ko Helsinkia sanoa teollisuuskaupungiksi? Enta kulttuurikeskuk- seksi? Miksi? 5. Lue. Mina olen pioneeri. Minakin olen pioneeri Tanaan sataa lunta. Eilenkin satoi. Я пионер. И я пионер. Сегодня идет снег. Вчера тоже шел снег. 125
6. Lue lauseet. Lisaa alleviivattuihin sanoihin liite -kin. Selita, miten lauseiden merkitys muuttuu. M a 1 1 i: Sina olet hyva urheilija.— Sinakin olet hyva urheilija. Pekka kirjoitti kirjeen ystavalleen. Opettaja oli retkella oppi- laiden kanssa. Sina osaat valokuvata. Juoko Irja maitoa illalla? Huomenna mina menen hiihtamaan. Joskus kayn hiih- tamassa kovalla pakkasella. 7. Vertaa Moskovaa Helsinkiin. Jatka ajatusta mallin mukaan. M a 1 1 i: Moskova on vanha kaupunki.— Helsinkikin on vanha kaupunki. Moskova on teollisuuskaupunki. Moskovassa on paljon tehtaita. Moskovan nahtavyydet ovat mielenkiintoisia. Moskovassa on korkeakouluja. Moskovaan voi matkustaa junalla, laivalla tai lentokoneella. Moskovalaiset pitavat kaupungistaan. — Летом я был в Москве. — Ия был в Москве. — А в метро ты был? — Ив метро был и на Красной площади. — Я тоже был на Красной площади. 3. tunti 1. Kerro Petroskoista. Kayta kertomuksessasi kaupungista seu- raavia tietoja. Karjalan paakaupunki. Perusti Pietari Suuri vuonna 1703. Si- jaitsee Aanisjarven rannalla. Paljon tehtaita, niista vanhin on Onegan traktoritehdas. Kolme teatteria Kirovin aukiolla. Koti- seutumuseo ja taidemuseo. Leninin muistopatsas Leninin aukiol¬ la, aukio on pyorea. Kirovin, Pietari Suuren, Kuusisen muisto- patsaat. Kaunis vihrea kaupunki. Kasvaa ja kaunistuu. 126
2. Lue. MEIDAN KAUPUNKIMME Nimeni on Matti. Minulla on uusi hyva ystava Pauli. Mutta ikava kylla han asuu Kostamuksessa ja mina asun Petroskoissa. Lomalla Pauli tuli luokseni vieraisille. Otin hanet vastaan rau- tatieasemalla. Pauli oli Petroskoissa ensimmaista kertaa. Paa- timme'valoittaa tutustumisen kaupunkiin viivyttelematta. — Mika taman aukion nimi on? kysyi Pauli. — Tama on Gagarinin aukio. Ja tasta alkaa kaupunkimme paakatu, Lenininkatu. Ajammeko johdinautolla? kysyin Paulilta. — Emmeko menisi jalkaisin? Silloin naen enemman. Mihin Lenininkatu paattyy? — Se paattyy Aanisjarven rantaan, selitin Paulille. — Mika tuo iso rakennus on tuossa oikealla? — Se on Petroskoin yliopisto. Kaupungissamme on sita paitsi opettajakorkeakoulu. Sekin on talla kadulla. Opettajakorkeakou- lun vieressa naet Voitto-nimisen elokuvateatterin. — Mika tuo tuolla on? — Se on Pohjola-hotelli. Niin me kuljimme Lenininkatua alas ja tulimme Aanisjarven rantaan. Mina asun Leninin- ja Puskinskajakadun kulmassa. Me menimme meille kotiin. Seuraavina paivina mina naytin ystavalleni teatterit, museot, muistopatsaat ja muita nahtavyyksia. Kaupunkimme miellytti Paulia. 3. Osaatko sina nayttaa kaupunkiasi (kylaasi) vieraalle? Mita naytat kaupungissasi (kylassasi)? 4. Leikkikaa. Olkaa vuorotellen oppaana1 ja vuorotellen kau- pungin (kylan) vieraana. 5. Keskustelkaa. Kayttakaa seuraavia vuoropuheluja mallina. — Milla kadulla asut? — Asun Andropovinkadulla. — Missa talossa? — Talossa numero 3. 1 opas — гид 127
— Onko katunne levea? — Ei ole. — Kulkeeko kadullanne johdinauto? — Ei kulje. Katumme on hiljainen. Sanastoa. osoite (osoitteen, osoitetta)—Mika on osoitteesi?—Osoitteeni on Lenininkatu 5, asunto 33. asua lahella toisiaan — Mari ja Tiina asuvat lahella toisiaan: Mari asuu talossa numero 6 ja Tiina talossa numero 8. asua kaukana toisistaan — Matti ja Pauli asuvat kaukana toisistaan: Matti asuu Petroskoissa ja Pauli Kostamuksessa. — Missa sina asut? — Koulun vieressa. — Mutta mika on osoitteesi? — Osoitteeni on Lenininkatu 12, asunto 10. Enta mika sinun osoitteesi on? — Lenininkatu 14, asunto 40. — Me asummekin lahella toisiamme. Mutta ystavani ja mi- na asumme kaukana toisistamme: mina asun Lenininkadul- la ja han Rovionkadulla. 6. Leikkikaa. Jakakaa sanat kahden osanottajan kesken. Muo- dostakaa naista sanoista lauseita. Samaa Sanaa saat kayttaa vain yhden kerran. Sanoja voit taivuttaa. Sopikaa ajasta (esim. 10 minuuttia). Voittaa se, joka kayttaa annettuja sanoja lau- seissaan eniten. kaupunki talo katu hiljainen kulkea vasemmalla elokuvateatteri levea oikealla tehdas kapea johdinauto ajaa tie juosta olla asua 7. Opettele lukemaan nopeasti. Etsi joka rivilta se Sana, joka on rivin alussa. Nouse seisomaan, kun olet loytanyt. tehdas tahdas tuhdot rohdos tehdas tahdot saidat oikein onkien oikoi koneita soikin oikein nokinen oire katu katua utua takoa katu tukka kalu osoite osoita soita tasoita tavoita voita osoite 128
8. Sano, millainen mikin voi olla. Kayta niin monta sanaa kuin muistat. M a 1 I i: Millainen on kaupunki?— suuri, kaunis, pieni, puhdas katu, talo, auto, puisto, aukio 9. Vuoropuhelu. Ф — Voisitteko sanoa, milla kadulla pioneeripalatsi on? — Se on Krasnajakadulla. — Paaseeko sinne bussilla tai johdinautolla? — Ei paase. Krasnajakadulla ei kulje bussi eika johdinauto. Tehtava. Keskustelkaa mallin mukaan. Kayttakaa pioneeripa- latsi-sanan asemesta sanoja hotel 1 i, rautatieasema, Suomalainen teatteri ynna muita. Muista! Tutustua, kaupungin keskusta, Kremlin muuri, Punainen tori, mausoleumi, teollisuuskaupunki, sijaitsee, kulttuuri- keskus, korkeakoulu, museo, muistopatsas, kadun var- rella, nahtavyys, satamakaupunki, kaunistuu, rautatie¬ asema, hiljainen, osoite, asua lahella toisiaan, asua kaukana toisistaan. 94335 129
XVII jakso KEVST Me, te, he -pronominien taivutusta 1. tunti 1. Lue. Me olemme pioneereja. Meilla on valkoiset puserot ja punaiset pioneeriliinat. Meidan taytyy opiskella hyvin. Lokakuulaiset ot- tavat meista esimerkkia. 2. Lisaa me-sanan puuttuvat muodot. 3. Kirjoita lauseet. Kayta mina-sanan asemesta Sanaa me. M a 1 1 i: Anna minulle pallo.— Anna meille pallo. Minun pitaa menna kirjastoon. Minulla on uudet sukset. Ystava kutsui minua elokuviin. Jarjestaja otti minulta paivakirjan. Poika piti kiinni minusta. 4. Kirjoita lauseet. Kayta me-sanaa oikeassa muodossa. (Kenella?) ... on tanaan pioneerikokous. Pekka pyysi (keilta?) ... anteeksi. Elokuva ei miellyttanyt (keita?) ... . Matti kertoi (keista?) ... isalleen. (Keiden?) ... koulumme on uusi. 5. Sanastoa. kevaan merkki — Aurinko paistaa kirkkaasti ja lampimasti. Se on kevaan merkki. sulaa — Lumi sulaa. Sokeri sulaa teessa. Kun aurinko lammit- taa, jaa sulaa. kanto—Lumi suli kannon ymparilta. Mies vasyi ja istui kan- nolle lepaamaan. Ketka?— me Keille?— meille Keiden?— Keita?— Keilla?— Keilta?— Keista?— Keihin?— 130
palvi — Kevaalla lumi sulaa puun juurilta. Paikoin nakyy maata. Ilmestyy palvia. pensas — Koulun ymparilla kasvaa puita ja pensaita. Koulu- laiset istuttivat syksylla kymmenen uutta marjapensasta. 6. Lausu opettajan mukana. kaupunki, aurinko, кепка, vanhan kannon, istuin kannolle kumpu, rumpu, kampa, aurinkoinen paiva, lumen peitossa 7. Katso kuvaa. Mita kevaan merkkeja huomaat kuvassa. 8. Lue. KEVAAN MERKKEJA (G. Skrebitski, m.) Mina lahdin kaupungista metsaan. Halusin nahda, oliko siella jo kevaan merkkeja. Oli aurinkoinen paiva. Kaupungissa lumi suli nopeasti. Otin silti mukaani sukset. Tulin junalla pienelle asemalle. Sielta hiihdin metsaan. Metsassa oli kaunista. Ilmassa tuoksui kevat. Aurinko lammitti. Taivas oli sininen. Mutta maa oli viela jaan ja lumen peitossa. Puut ja pensaat olivat lumessa 131
kuten talvellakin. Hiihdin ja katselin sivuilleni. Vanhan kannon luona oli jo pieni palvi, ensimmainen kevaan merkki. Istuin kannolle. Oli hiljaista. Vain kaukaa metsasta kuului talitiaisen1 aani. Se lauloi minulle kevaan ensimmaista laulua. 9. Kerro, mita kevaan merkkeja kirjailija huomasi metsassa. 10. Vertaa kuvaa kertomukseen Kevaan merkkeja. Kirjoita ker- tomus kuvasta. (7 lausetta). Те olette sisaria. Mika teidan sukunimenne on? Teilla on viela vanhin veli. Auttaako veli teita opiskelussa? Mita han kysyi teilta? 2. Lisaa te-sanan puuttuvat muodot. 3. Lisaa lauseisiin te-sanan sopivat muodot. (Ketka?) ... olette pioneereja. (Keilla?) ... on pioneeriliina kaulas- sa. Kysyiko opettaja (keita?) ... tanaan? Antoiko opettaja (keil- le?) ... hyvia arvosanoja? Ottavatko lokakuulaiset (keista?) ... esimerkkia? 4. Kirjoita lauseet. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta te -Sanaa oikeassa muodossa. M a 1 1 i: Martilla ja sinulla on kaunis koira. Teilla on kaunis koira. 1 talitiainen — синица 2. tunti 1. Lue. Ketka?— te Keiden?— Keita?— Keilla?— Keille?— teille Keilta?— Keista?— Keihin?— 132
Martin ja sinun koirasi on viisas. Se tottelee Marttia ja sinua. Pojat heittivat lakin kauas. Koira toi lakin Martille ja sinulle. Koira ottaa aina Martilta ja sinulta koululaukut ja kantaa niita hampaissa. Koira pitaa Martista ja sinusta. 5. Keksi 6 lausetta. Kayta niissa sanaliittoja: kysyy teilta, otti teilta, sanon teille, lahetamme teille, onnit- telemme teita, he etsivat teita 6. Lausu opettajan mukana. kevaalla, jaa, saa, paa maaliskuu, alkaa, sulaa, sataa lammin, lampimampi, lampimin 7. Sanastoa. puhjeta lehteen— Kevaalla puut puhkeavat lehteen. jaat lahtevat — Tuli lampimat paivat ja jaat lahtivat Aanis- jarvesta. puun juurella—Sateen aikana me seisoimme puun juurella. Lumi alkaa sulaa puun juurelta. pitka — длинный kylma — холодный lammin — теплый 8pitempi — длиннее kylmempi — холод¬ нее lampimampi — теп¬ лее pisin — самый длин¬ ный kylmin — самый хо¬ лодный lampimin — самый теплый 8. Lue. Sano, mika kevaan kuukausista on kylmin. Karjalassa on kaunista kaikkina vuodenaikoina: kesalla ja talvella, syksylla ja kevaalla. Karjalassa kevat alkaa maa- liskuussa. Aurinko paistaa silloin usein, mutta tuuli on kyl¬ ma. Lumi alkaa sulaa. Puiden alle ilmestyy palvia. Huhtikuussa paivat ovat pitempia ja lampimampia kuin maa- liskuussa. Lumi sulaa ja usein sataa. Jaat lahtevat. Kansa sanoo, etta maaliskuu maan avaa ja huhtikuu jaat huuhtoo. Toukokuu on kevaan lampimin kuukausi. Toukokuussa taivas on sininen. Aurinko lammittaa ja linnut laulavat puissa. Kas- 133
vaa uusi vihrea ruoho. Puut puhkeavat lehteen. On aika is- tuttaa kukkia. 9. Kerro, mita kevaan merkkeja huomaat maalis-, huhti- seka toukokuussa. H 10. Opettele runo ulkoa. MAALISKUU L. Helo On maaliskuu, mutt’ talvi vaan se yha viskoo lumiaan. Oin pakastaa, ja aamuisin puut seisoo hartein huurteisin, on vaikka maaliskuu. 11. Muodosta lauseita. Alkaa, kevat, maaliskuussa. Toukokuussa, puut, lehteen, puh¬ keavat. Jaat, huhtikuussa, lahtevat. Ilmestyy, puiden juurille, palvia. Kevaalla, lampimasti, paistaa, aurinko. 33. tunti 1. Lue. Matti ja Martti ovat ystavia. He pitavat hiihtamisesta. Heil- la on hyvat sukset. Opettaja sanoo, etta heista .tulee hyvia hiihtajia. Mutta heidan taytyy harjoitella paljon. 2. Lisaa he-sanan puuttuvat muodot. Ketka? — he Keihin? — heihin Keiden? — Keilla? — Keita? — Keilta? — Keista? — Keille? — 134
3. Lue. Kayta pojat-sanan asemesta he-sanan muotoja. M a 1 1 i: Pojat lahtivat metsaan.— He lahtivat metsaan. Pojilla oli sukset. Poikien oli helppo liikkua metsassa. Pojat hiihtivat kauan. Tuli pimea. Poikien piti lahtea kotiin. Pojilta loppuivat evaat. Poikien oli nalka. Poikia vasytti. Pojat tulivat kotiin myohaan illalla. 4. Kirjoita 4 lausetta. Kayta niissa seuraavia sanaliittoja: kysymme heilta, anna heille, kuuntelivat heita, heidan luok- kansa 5. Kirjoita lauseet. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta me, te tai he -sanojen muotoja. M a 1 1 i: Mummo kertoi Irjalle ja minulle sadun. Mummo kertoi meille sadun. Pekan ja Tanjan aiti on opettaja. Aiti ei laheta veljeani ja minua maalle. Veljeni ja mina menemme pioneerileirille. * * 6 7 8Ari ja Matti ovat pioneereja. Arilla ja Matilla on paljon kirjoja. Mina odotin kirjetta sinulta ja veljeltasi. Viime vii- kolla kirjoitin kirjeen sinulle ja veljellesi. 6. Keksi kevatkuukausien keskustelu. Jokainen kuukausista ker- too, mita sen aikana tapahtuu luonnossa. M a 1 1 i: Olen maaliskuu. Maaliskuussa alkaa kevat. Aurinko paistaa kirkkaasti. Taivas on sininen. Mutta tuuli on kylma. Puiden juurelle ilmestyy palvia. Mita kertovat huhtikuu ja toukokuu? 7. Oletko huomannut, missa kevat alkaa aikaisemmin: kau- pungissa (kylassa) vai metsassa? Mita kevaan merkkeja voit huomata kaupungissa (kylassa) maaliskuussa? 8. Lue. KEVAT TULEE KAUPUNKIIN Jo helmikuun viimeisina paivina kaupunkilaiset huomaavat, etta pian alkaa kevat. Viela pakastaa, mutta aurinko on jo ke- vaisen kirkas. 135
Koittaa maaliskuu. Silloin jokainen huomaa, etta kevat on alkanut. Aurinkoisina paivina ulkona on lammin. Lapset ovat lumisilla. Heilla on hauskaa. Aurinko sulattaa lunta katoilta ja talojen vierilta. Kaduilla on liukasta. Talojen katoista riip- puu suuria ja pienia jaapuikkoja. Mutta kun aurinkoy alkaa paistaa, jaapuikot alkavat sulaa: Tip! Tip! Raystaat tippuvat1. Tama on kevaan laulua. 9. Vastaa kysymyksiin. Milloin kaupunkilaiset huomaavat, etta pian tulee kevat? Mil- lainen on aurinko helmikuussa? Mista aurinko sulattaa lunta maaliskuun ensimmaisina paivina? Milloin jaapuikot alkavat sulaa? 10. Opettele runo ulkoa. KEVAT KOITTAA M. Mihejeva Kevat koittaa Karjalassa lammin paiva pohjolassa. Jaat on jarvista kadonneet. Lumet pelloilta paenneet. Muista! Kevaan merkki, sulaa, kanto, palvi, pensas, puhjeta lehteen, jaat lahtevat, puun juurella, pitka, pitempi, pisin, kylma, kylmempi, kylmin, lammin, lampimampi, iampimin. raystaat tippuvat — с крыш капает 136
XVIII jakso KEVATTYOT KOULUN KASYITARHASSA Han ja se seka he ja ne -pronominien kayttoa 1. ja 2. tunti 1. Ihmisista sanomme han ja he. Kaikesta muusta se ja ne. Tytto on pioneeri. Hanella on pioneeriliina. Koululaiset tekevat seinalehtea. He ovat seinalehden toimi- tuksen jasenia. Tytolla on penikka. Se on viela pieni. Luokassa on paljon kukkia. Lapset hoitavat niita hyvin. 2. Kirjoita sanat kahteen sarakkeeseen. Toiseen sarakkeeseen kirjoita ne sanat, joista voit kayttaa Sanaa han, ja toiseen ne, joista voit kayttaa Sanaa se. M a 1 1 i: han se aiti omena opettaja kissa tuuli, porkkana, Eino, kukka, janis, koivu, mansikka, oppilas, myyja, isa, multa, lintu, Marjatta, tytto, sisar, aurinko 3. Samoin kuin edellinen. Tee mallin mukaan. M a 1 1 i: he ne oppilaat kirjat tytot linnut lapset/ penkit, kynat, varpuset, kuuset, mummot, pioneerit, soti- laat, taimet, haravat, kirjailijat, kasvitarhat, mansikkamaat 44. Lue. Tarkastele ne-sanan taivutusta. Mitka? — ne Mil 1 a? — niilla Minka? — niiden Milta? — niilta 137
Mina? — niina Miksi? — niiksi Mita? — niita Mille? — niille Missa? — niissa Mista? — niista Mihin? — niihin 5. Leikkikaa. Kayttakaa sanoja han, he, se, ne. Mallil l.oppilas: Poyta. 2. о p p i 1 a s: Silla on 4 jalkaa. 3. о p p i 1 a s: Se on pyorea. 4. о p p i 1 a s: Silla on vihko. Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: sita, sen. M a 1 1 i II 1. oppilas: Tytto. 2. oppilas: Han on koululainen. 3. oppilas: Hanella on kirja. 4. oppilas: Hanen laukkunsa on sininen. Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: hanelta, handle. Mai li III 1. oppilas: Kukat. 2. oppilas: Ne ovat keltaisia. 3. oppilas: Mina en pida niista. 4. oppilas: Panen ne kukkamaljakkoon. Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: niita, niihin. M a 1 1 i IV 1. oppilas: Koululaiset. 2. oppilas: Heidan vihkonsa ovat siisteja. 3. oppilas: Opettaja opettaa heille suomea. Jatkakaa. Kayttakaa muotoja: heilla, heita, heis- ta. 6. Kirjoita lauseet. Kayta alleviivattujen sanojen asemesta he tai ne -sanojen muotoja. M a 1 1 i: Lapsilla on hauskaa.— Heilla on hauskaa. Me puhdistimme lumen penkeilta. Varpusten on kylma tal- vella. Nuorisoliittolaiset lahjoittivat pioneereille uuden rummun. Pojat kaivoivat kuoppia ja tytot istuttivat taimia. Kirjai- lijat lahjoittivat lapsille kirjoja. 77. Kirjoita lauseet. Kayta niissa se-sanan asemesta huone-sa- nan muotoja. 138
М а 1 1 i: Siina on kaksi nojatuolia.— Huoneessa on kaksi no- jatuolia. Tama on huone. Se on valoisa. Siina on kaksi ikkunaa. Siita paasee keittioon. Keskella sita on poyta. Sen vasemmalla seinalla on sohva. 8. Kirjoita lauseet. Kayta sinivuokko-sanan asemesta ne-sanan muotoja. Tytot loysivat paikan, jossa oli paljon sinivuokkoja. Sini- vuokot ovat kauniita sinisia kukkia. Tytot puhdistivat sinivuok- kojen paalta vanhat lehdet. Yksi sinivuokoista katkesi. Sini¬ vuokkoja on myos lumen alia. 9. Vastaa kysymyksiin. Onko koulullanne kasvitarha? Onko se suuri? Mita te siella kasvatatte? 10. Lausu opettajan mukana. kasvitarha, kevatpaiva, sinivuokko, mansikkamaa ja, jalkeen, pojat, paljon sinivuokkoja 11. Sanastoa. harava—Puhdistamme haravalla vanhat lehdet maasta. haravoida — Me haravoimme heinia. Hara- voikaa piha puhtaaksi. sinivuokko — Vanhojen lehtien alia oli sini¬ vuokkoja. mansikka — Mansikka on makea marja. Me kasvatamme mansikoita. mansikkamaa — Koululla on iso mansik¬ kamaa. Me kasvatamme paljon mansikoita. leikata — Leikata kuivat lehdet kukasta. Leikkaa kuivat lehdet kukista. 139
12. Lue. Sano, missa sinivuokot olivat talvella. Oli aurinkoinen kevatpaiva. Lapset paattivat menna tyohon kou- lun kasvitarhaan. Tytot ottivat haravat ja haravoivat vii- mevuotiset lehdet kasoihin ja kantoivat ne sitten pois. — Kuinka paljon sinivuokkoja! Miten ne taalla' kasvavat? Nehan ovat metsakukkia! Hanna huudahti. Sinivuokot olivat talvella olleet piilossa pakkaselta kuivien lehtien ja lumen alia. Pojat lahtivat opettajan kanssa mansikkamaalle. Maa tuntui talven jalkeen kovalta. Arvo haki lapion ja alkoi kaivaa maata. Tytotkin tulivat mansikkamaalle. — Kuivat lehdet pitaa leikata pois, opettaja neuvoi. Hanna otti sakset ja leikkasi kuivat lehdet pois. Man- sikkamaa tuli siistiksi. 13. Vastaa kysymyksiin. Millaisena kevatpaivana lapset menivat tyohon koulun kasvi¬ tarhaan? Mita he tekivat haravoilla? Mita Hanna ihmetteli? Miksi Arvo kaivoi maata? Kuka leikkasi kuivat lehdet? Mill a han leikkasi kuivia lehtia? 14. Kerro, millaisia kukkien nimia sina tunnet, onko teilla ko- tona paljon kukkia, kasvatatteko kukkia ulkona, miten te hoidatte kukkia ulkona ja kotona. 15. Lausu opettajan mukana. haravoida, lapioida, oikea vie, tie, siemenet, siella Tama on kehakukka. Se on keltainen. Tama on unikko. Unikko on punai- nen. Tama on tulppaa- ni. Tulppaani on kaunis. 140
16. Sanastoa. kukkamaa—Kesalla ja syksylla koulumme kukkamaalla on kaunista. kylvaa — Kukan siemenet taytyy kylvaa maahan kevaalla. 17. Lue. Sano, miksi opettaja neuvoi istuttamaan kehakukkia ja unikkoja. Lapset paattivat tehda kukkamaan koulun viereen. He kaansivat maan ja haravoivat sen. — Mita kukkia me kylvamme tahan? lapset kysyivat opet- tajalta. — Kylvamme siihen kehakukkia ja unikkoja. Ne kasvavat nopeasti ja kukkivat ahkerasti, sanoi opettaja. Ja niin he kylvivat kehakukan ja unikon siemenia kahteen suoraan riviin. — Emmeko me istuta tulppaaneja? kysyivat lapset. — Tulppaanit istutimme jo syksylla. Lapset kastelivat ahkerasti kukkamaataan. Kesalla se oli varikas ja kaunis. Lapset sanoivat ylpeina: — Se on koulumme kukkamaa. 18. Mita virheita vastauksissa on? Sano oikein. Lapset paattivat tehda mansikkamaan. Oppilaat kylvivat sie¬ menet ja sitten kaansivat maan. He kylvivat porkkanaa, kurk- kuja ja sipulia. Lapset kylvivat siemenia isoon kukkapenk- kiin. Kesalla koulun kukkamaa oli kirjava. 19. Opettele runo ulkoa. Joka vuosi, joka vuosi tarhureilla uudet huolet. Jo on aika tyohon kayda taas. Teemme puistot lehteviksi, kukkatarhat tuoksuviksi, niinpa Synnyinmaamme kauniimmaksi saa. Muista! Harava, haravoida, sinivuokko, mansikka, mansik- kamaa, leikella, kukkamaa, kylvaa, kehakukka, unikko, tulppaani. 141
XIX jakso , KEVATJUHLIA JA MERKKIPAlVlA Aaressa, aaresta, aareen -postpositioiden kaytto Imperatiivin monikon II persoona /. tunti 1. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja. Lapset, sanokaa, kuka tassa kuvassa on. Matti ja Pauli, tuokaa unikkoja kukkamaalta. Haravoikaa piha puhtaaksi. Kertokaa tama satu kaikille. Vastatkaa kaikkiin kysymyksiin. Olkaa kotona ja odottakaa aitia. Venajanna lauseet. sano/a — sano-(-kaa kerto/a — kerto+kaa odotta/a — odotta+kaa ol/la — ol+kaa tul/la — tul+kaa kuunnel/la — kuunnel + kaa 2 3 4tuo/da — tuo+kaa syo/da — syo+kaa haravoi/da — haravoi + kaa avat/a — avat-f-kaa vastat/a — vastat+kaa hypat/a — hypat+kaa 2. Yksi oppilas kaskee, toiset tekevat. M a 1 1 i: Ottakaa vihko kateenne. Pankaa se pulpetille. Nosia- kaa se pulpetilta. Antakaa se minulle. Kayttakaa kaskyissanne seuraavia sanoja: kerata, nauraa, pu- dottaa, nousta, istua, antaa, kirjoittaa. 3. Muuta seuraavat lauseet monikkoon. M a 1 1 i: Hypi narua! — Hyppikaa narua! Vastaa nopeasti. Kastele kukat. Kysy hanen osoitettaan. Kaanna teksti. Mene ruokalaan. Odota minua. Puhu selvasti. Seiso siina. Opi laksy ulkoa. 4. Kerro: Milloin olet syntynyt? (vuosi, kuukausi ja paiva) 142
Missa olet syntynyt? Kuinka suuri perhe teilla on? Kuinka mones lapsi sina olet perheessanne? 5. Sanastoa. sopuisa perhe — Tassa perheessa kaikki kunnioittavat toisiaan. Tama perhe on sopuisa. lahjakas — Han oppi nopeasti soittamaan. Han on lahjakas soittaja. Lahjakas oppilas. Lahjakas kirjailija. historia — Venajan historia on mielenkiintoinen. 6. Lue. ULJANOVIEN PERHE Vladimir IIjits Lenin syntyi 22. huhtikuuta vuonna 1870 Sim- birskissa. Tuon kaupungin nimi on nyt Uljanovsk. Uljanovien perhe oli sopuisa. Vladimir Iljitsin isa Ilja Nikolajevits oli kansakoulujen tarkastaja1. Leninin aiti Maria Aleksandrovna oli laakarin tytar. Han oli lahjakas nainen. Han osasi useita kielia: ranskaa, saksaa ja englantia. Maria Aleksandrovna soitti pianoa erittain hyvin. Han opetti lapsilleen kielia ja musiikkia. Uljanovien perheessa oli kuusi lasta. Volodja oli perheen kolmas lapsi. Aiti opetti hanet viisivuotiaana lukemaan. Kaikki Uljanovien lapset pitivat lukemisesta ja lukivat mie- lellaan lasten kirjoja. Pian he alkoivat lukea myos kerto- muksia Venajan historiasta ja opetella ulkoa runoja. Kesaisin he olivat paljon ulkona ja leikkivat piilosta. Tal- visin he kavivat kelkkamaessa, olivat lumisilla ja luiste- livat. Volodja seka hanen vanhempi veljensa Sasa luistelivat oikein hyvin. 7. Kerro Uljanovien perheesta. Sano, millainen heidan per- heensa oli, mika heidan isansa oli, millainen heidan aitinsa oli, mita han osasi, kuinka monta lasta heidan perhees- saan oli, mista he pitivat ja mita tekivat. 1 kansakoulujen tarkastaja — инспектор реальных училищ 143
k 144 Uljanovien perhe
2. tunti 1. Lue. Tarkastele alleviivattuja sanoja. Poika istuu poydan aaressa. Pioneerit istuvat nuotion aaressa. Poika nousi poydan aaresta. Aiti nousi pianon aaresta. Poika meni poydan aareen tekemaan laksyja. Pio¬ neerit kokoontuivat nuotion aareen. Послелог aaressa обозначает нахождение близко от чего- нибудь. Он переводится на русский язык предлогами у, за. Например: kirjan aaressa — за книгой nuotion aaressa — у костра Послелог aaresta обозначает удаление от чего-нибудь. Он переводится на русский язык предлогами из-за, от. Например: ikkunan aaresta — от окна poydan aaresta — из-за стола Послелог aareen обозначает приход к чему-нибудь. Он пе¬ реводится на русский язык предлогами к, возле, за (куда?). Например: poydan aareen — за стол nuotion aareen — к костру Эти послелоги употребляются только после существительно¬ го с падежным окончанием -п. 2. Lopeta lauseet. Opettaja istui pianon aaressa ja ... . Koululainen istui poydan aaressa ja ... . Pioneerit istuivat nuotion aaressa ja ... . Koko perhe oli television aaressa ja ... . Mummo istui ikkunan aaressa ja ... . 3. Taydenna lauseet sopivalla sanalla viivan alta. Tule pois ... aaresta. Aiti ei lahtenyt pois sairaan poikansa ... aaresta. Koulunjohtaja nousi ... aaresta. Pioneerit lahtivat ... aaresta vasta pimealla. Tyolaiset lahtivat ... aaresta, kun tyo- paiva oli paattynyt. Poika ei halunnut lahtea ... aaresta. television, ikkunan, vuoteen, poydan, koneiden, nuotion 104335 145
4. Keksi lause jokaisesta kuvasta. Kayta niissa Sanaa aaressa. 5. Keksi lauseita. Kayta niissa sanoja: menna ... aareen, istuutua ... aareen, jaada ... aareen, tulla ... aareen, kutsua ... aareen Пионеры сидели у костра. За круглым столом были и ком¬ сомольцы и пионеры. Он не отходил от постели больного. Учительница поднялась из-за пианино. Мы просидели у теле¬ визора весь вечер. 77. Kerro, opiskeletko mielelIasi, mista oppiaineista pidat eniten, kuunteletko tarkasti opettajaa, autatko tovereitasi opiskelussa, milla tavalla autat tovereitasi. 146
8. Lausu opettajan mukana. Sisariaan, veljiaan, mielellaan, koulutehtaviaan, tekemaan, aaressa. Tunnollisesti, tavallisesti, tarkkaavaisesti. 9. Sanastoa. kerrata — Kun kertaa kotona sen, minka on kuullut luokassa, muistaa kaiken paremmin. Kertaatko sina aina laksysi kotona? hairita — Ei saa hairita muita oppilaita, kun he tekevat laksyjaan. Ala hairitse muita oppilaita. Keta han hairitsi? tavallisesti — Mihin aikaan sina teet tavallisesti laksysi? — Ta- vallisesti teen laksyni neljalta. piano — Soitatko pianoa? — Soitan vahan. Onko kotonanne piano? kuunnella tarkasti — Jos kuuntelee tunnilla tarkasti, muistaa aineiston paremmin. 10. Lue. VLADIMIR ILJITS LENIN (A. Uljanova, m.) Volodja opiskeli mielellaan. Han oli hyvin lahjakas. Volodja kuunteli tarkkaavaisesti opettajaa luokassa. Kotona han vain kertasi laksynsa. Uljanovien perheessa kaikki lapset tekivat laksyjaan ruokasalissa suuren poydan aaressa. Volodja luki kotiteh- tavansa aina ensimmaisena ja hairit¬ si usein toisia. Silloin aiti vei nuo- rimmat lapset toiseen huoneeseen, is- tuutui pianon aareen ja lapset lau- loivat lasten lauluja. Volodja lauloi mielellaan. Kun isa oli kotona, han vei Vo- lodjan tyohuoneeseensa ja kuulusteli 147
hanen laksyjaan1. Tavallisesti Volodja osasi vastata hyvin. Koulussa Volodja auttoi aina tovereitaan. 11. Kirjoita 6 kysymysta tekstin sisallosta. Aloita ne nain: Millainen? Miten? Missa? Mihin? Mita tekivat? Osasiko? 12. Kerro Leninin perheesta. Kayta kertomuksessasi molempia teksteja Leninista. 3. tunti 1. Vastaa kysymyksiin. Missa kuussa vappujuhla on? Mita ihmiset kantavat juh- lakulkueessa? Millainen saa oli viime vappuna? Onko vappuna hauskaa? Miksi vappuna on hauskaa? 2. Lausu opettajan mukana. kaupunki, кепка, Neuvostoliiton kaupungeista, oikein kaunis, kampa, aurinkoinen paiva, niihin puhkesivat 3. Vuoropuhelu. — Hauskaa vappua! Pidan tasta juhlasta. — Minakin pidan vapusta. Se on hauska kevaan juhla. Hyvaa vappua kaikille! 4. Sanastoa. juhlia — Juhlia vappua, juhlia uuttavuotta. 1. paivana touko- kuuta me juhlimme vappua. marssia — Joka voimistelutunnin alussa me marssimme. Loka- kuun juhlana ja vappuna neuvostoihmiset marssivat juhlakul- kueessa. 1 kuulusteli hanen laksyjaan — проверял его устное задание 148
5. Lue. Kirje ystavalle Igor Petrov kirjoitti kirjeen suomalaiselle ystavalleen Toivo Jokiselle. Siina han kertoi Toivolle vappujuhlasta Neuvostolii- tossa. Petroskoissa 5. toukokuuta Hei Toivo! Tassa kirjeessani haluan kertoa sinulle, miten me juhlimme vap¬ pua. 1. toukokuuta Neuvostoliiton kansalaiset menevat juhla- kulkueeseen. Viime vappuna oli aurinkoinen ja lammin paiva. Ulkona jo aamusta soi musiikki. Kaupunkimme kadut olivat kauniita. Talojen seinilla oli kuvia. Kaikkialla liehui lippuja. Ihmisilla oli hauskaa, he lauloivat ja tanssivat. Myos koulumme vanhimmat oppilaat osallistuivat juhlakul- kueeseen. Heilla oli kadessa paperikukkia. Neljannen ja vii- dennen luokan oppilaat olivat tehneet ne itse. Huhtikuussa me 149
toimme metsasta oksia ja panimme ne veteen. Niihin puhkesi lehdet. Me teimme paperikukkia ja sidoimme ne oksiin. Kou- lumme juhlajoukko oli hyvin kaunis. Mina menin kulkueeseen isani kanssa. Kulkuees'sa oli oi- kein hauskaa. Me otimme paljon valokuvia. Lahetan sinul- lekin yhden valokuvan. Kirjoita, miten teilla Suomessa juhlitaan1 vappua. Monin terveisin ystavasi Igor 6. Kerro vappujuhlasta jasennyksen mukaan. Millainen oli ilma 1. toukokuuta? Millaisia olivat kaupungin kadut? Mita oli talojen seinilla? Mita ihmiset tekivat juh- lakulkueessa? Oliko heilla hauskaa? Milla tavalla oppilaat olivat valmistautuneet kulkueeseen? Kenen kanssa Igor meni juhla- kulkueeseen? Millaista kulkueessa oli? 7. Kirjoita lauseet. Lisaa niihin sana sopivassa muodossa vii- van takaa. Vappuna me menemme ... . ... ihmiset laulavat ja tanssivat. ... aloittavat aina koululaiset. Me kirjoitimme ... koulun seinalehteen. juhlakulkueesta juhlakulkuee- seen juhlakulkueessa juhlakulkueen 8. Opettele laulun sanat. JUHLALAULU Onnestamme laulaa saamme, lapset Neuvostojen maan! Raiu, laulu, juhlissamme, ^ kaikki yhtyy laulamaan. / ^ kertaa Nyt on kaikki ilomiella, suuri lippu hulmuaa. Kiitoksemme Synnyinmaalle | ^ kertaa laulussamme kajahtaa. 1 juhlitaan — празднуют, отмечают 150
4. tunti 1. Vastaa kysymyksiin. Montako pioneeria on 1иоккаппё pioneeriosastossa? Milloin teil- le luovutettiin pioneeriliina? Onko perheessanne kommu- nisteja? 2. Lausu opettajan mukana. pioneeriosasto, puolueveteraani, kunniakaynti, pioneeriliina, pio- neeriohjaaja, juhlakulkue, vappujuhla 3. Sanastoa. pioneeriosasto — Luokkamme pioneeriosastossa on 35 pioneeria. puolue—Neuvostoliiton kommunistinen puolue. Isani on kom- munisti, han on kommunistisen puolueen jasen. veteraani — Pioneerikokouksessa puhui puolueen veteraani, vanha kommunisti Ivanov. joukkohauta = veljeshauta — Sotilaiden joukkohauta. Monissa kaupungeissa ja kylissa on neuvostosotilaiden joukkohautoja. Pioneerit huolehtivat niista. Joukkohaudoilla on aina kukkia. 4. Lue. Toivo Jokisen kirje Helsingissa 4. toukokuuta Hei Igor! Ajattelin kertoa tassa kirjeessa, miten Suomen pioneerit juhli- vat vappua. Olin ensin pioneeriosastomme vappujuhlissa. Juhliin saapui paljon vieraita: nuorisoliittolaisia ja kommunisteja. Ennen juhlia me kavimme punaisten joukkohaudalla. Siella puolueveteraani Sirkka Lehtivuori puhui meille, pioneereille. Han kertoi Suo¬ men kommunistisen puolueen tyosta. Kunniakaynnin1 jalkeen me menimme juhlasaliin. Se oli erittain kaunis. Pioneerit oli- 1 kunniakaynti — визит почета 151
vat koristaneet sen seinalehdilla ja piirustuksilla. Salissa oli myos pioneeriosastomme lippu. Nuorisoliittolaiset luovuttivat uusille pioneereille pioneeri- liinat. He luovuttivat myos kahdelle pikkutytolle lokakuulaisten merkit. Sitten pioneeriohjaajamme istui pianon aareen ja me esitimme vieraillemme ohjelmaa. Kaikilla oli oikein hauskaa. 1. toukokuuta osallistuin isan ja aidin kanssa juhlakul- kueeseen. Kulkueessa oli paljon pioneereja. Lahetan valokuvan kunniakaynnistamme punaisten joukko- haudalla. Luulen, etta voitte panna sen seinalehteenne. Kir- joita pian! Parhain terveisin Toivo 5. Lue lauseet siina jarjestyksessa kuin asiat esitetaan tekstissa. Pioneeriosaston juhlissa oli oikein hauskaa. Punaisten jouk- kohaudalla puhui puolueveteraani. Pioneerit olivat koristaneet juhlasalin seinalehdilla ja piirustuksilla. Pioneeriohjaaja istui pianon aareen ja pioneerit esittivat ohjelmaa. Nuorisoliittolaiset luovuttivat uusille pioneereille pionee- riliinat. 1. toukokuuta Toivo osal 1 istui isansa ja aitinsa kans¬ sa vappukulkueeseen. 6. Taydenna vuoropuhelu. Suomalainen pioneeri kertoo neuvostoliittolaiselle toverilleen siita, miten Suomessa juhlitaan vappua. Han haluaa myos tie- taa, miten sita juhlitaan Neuvostoliitossa. Lisaa vuoropuhe- luun neuvostopioneerin vastaukset. — Me Suomessa jarjestamme usein vapun aattona1 pioneeri- osastojen juhlat. Enta te? — Me koristamme aina juhlasalin kauniiksi. Koristatteko tekin juhlasalinne? 1 aattona — накануне 152
— Vappujuhlissamme on aina paljon vieraita ja usein niissa puhuvat puolueveteraanit. Kutsutteko tekin juhliinne vieraita? — Joskus me kaymme ennen juhlaa punaisten joukkohaudalla. Те varmaankin kaytte neuvostosotilaiden joukkohaudalla? Vietteko te sinne kukkia? — 1. toukokuuta me menemme juhlakulkueeseen. Ihmiset kanta- vat kulkueessa erilaisia tunnuksia. Kaytteko tekin juhla- kulkueessa? Muista! Sopuisa perhe, lahjakas, historia, kerrata, hairita, tavallisesti, piano, kuunnella tarkkaavaisesti, juhlia, marssia, pioneeriosasto, puolue, veteraani, joukkohauta. 153
XX jakso EIAINTARHaSSA Demonstratiivipronominit /. tunti 1. Tama kirja Tuo kirja on punainen. on sininen. Se kirja on vihrea. Указательные местоимения (pronominit) употребляются следующим образом: Tama — этот, эта, это. Nama— эти. Они указывают на предмет (предметы), рас¬ положенный в непосредственной близости от говорящего. Tuo — тот, та, то. Nuo — те. Они указывают на предмет (предметы), распо¬ ложенный на некотором расстоянии от говорящего. Se — этот, эта, это, тот, та, то. Ne — те. Они указывают на предмет (предметы), располо¬ женный на расстоянии от говорящего, но близко от собе¬ седника. 2. Osoita joitakin esineita pulpetilIasi, viereisella pulpetilla, kau- kaisella pulpetilla. Kayta sanoja: Tama on... Tuo on... Se on... 154
3. Katso kuvia. Lue kirjoitukset niiden alta ja lisaa niihin puuttuva tama tai se. ... koira on kaunis ... on meidan koi- Onko ... sinun ja viisas. ramme. koirasi? talo on pieni. ... talo on iso. ... talo on pienempi kuin ... . 4. Lausu opettajan mukana. riikinkukko, kilpikonna, kotielain, villielain, papukaija, leijona, pingviini, tiikeri 55. Mita kotielaimia tunnet? Mita villielaimia tunnet? Onko teilla kotona elaimia? Kerro niista. 155
6. Katso kuvia. Lue kirjoitukset. Mina olen pingviini. Osaan uida. Mutta lentaa en osaa, vaikka olenkin lintu. О Mina olen kilpikonna. Kul- jen hitaasti. Minulla on luinen panssari. Se suojaa minua. Mina olen hamsteri. Syon mielellani kaalia, porkkanaa ja herneita. Mina olen riikinkukko. Olen kaunis lintu. Mina olen papukaija. Osaan viheltaa ja murista. Osaan puhua kahta kielta: papukaijo- jen ja ihmisten. Mina olen orava. Minulla on tuuhea hanta. Mina osaan hyppia puusta puuhun. 156
г 7. Opettele runo ulkoa. Sunnuntaina aamuvarhain Kiiruhdimme elaintarhaan. Karhut, norsut, leijonat Meita siella vartovat. Niiden luona iltaan asti aika kului hupaisasti. 2. tunti 1. Lue. Tama lintu on riikinkukko. Talla linnulla on kaunis pyrsto. Taman linnun pitkissa sulissa on taplia. Tama kirja on mie- lenkiintoinen. Tassa kirjassa on hauskoja kertomuksia. Tama poika on pioneeri. Nama pojat ovat myos pioneereja. Nama pojat ovat hyvia urheilijoita. Nailla pojilla on urhei- lupuvut yllaan. Me olemme kuulleet naista pojista jo ennen- kin. tarn a nama taman tana taksi tata tassa tasta tahan talla talta talle naiden naina naiksi naita naissa naista naihin nailla nailta nail le 157
2. Lisaa lauseisiin sana tama tarvittavassa muodossa. ... karhu on ruskea. ... karhulla- vain nena ja silmat ovat mustat. Lapset pitivat ... leijonasta. Kirjoita ... vihkoon. Me annoimme porkkanan ... janikselle. Lapset ottivat pahkinoita ... oravalta ja antoivat ne toiselle oravalle. 3. Keksi 5 lausetta. Kayta niissa sanoja. tassa talossa, talla tytolla, tahan elaintarhaan, taman papu- kaijan, tata elainta 4. Lisaa lauseisiin sana nama tarvittavassa muodossa. Mina poimin ... kukkia aidille. Aiti pitaa ... kukista. ... elaimil- le ei saa antaa leipaa. ... ruukkuihin me istutamme kukkia. Muistakaa ... sankarien nimet. 5. Muuta alleviivatut sanat monikkoon mallin mukaan. M a 1 1 i: Mina en nahnyt tata tyttoa.— Mina en nahnyt naita tyttoja. Talla tytolla on kaunis pallo. Tassa talossa on isot ikkunat. Tana paivana aurinko paistaa lampimasti. Me itse piirsimme kuvat tahan seinalehteen. 6. Lausu opettajan mukana. tippa, tikka, lattia, aiti sampo, kampoja, kissanpoikanen, on paljon piikkeja 77. Sanastoa. kameli siili 158
siili — Siili on pieni elain. Sen selassa on paljon piikkeja. kameli—Kameli on iso elain. Se voi elaa monta paivaa ilman vetta ja ruokaa. kyttyra — Kuvassa on kameli. Kamelin selassa on kaksi kyt- tyraa. Joskus kamelilla on vain yksi kyttyra. viikset— Kissalla on viikset. Vaarillani on viikset. 8. Lue. Sano, minka elaimet piirsivat. AITI Pieni siili kavi koulua. Siella se opetteli lukemaan, kirjoitta- maan ja piirtamaan. Kerran valitunnilla, kun ketaan ei ollut luokassa, siili piirsi tauluun aitinsa kuvan. Kuvan a 11 e se kirjoitti suurin kirjaimin AITI. Luokkaan tuli kissanpoikanen. Se naki taululla kuvan ja luki kirjoituksen. — Eihan aiti tuollainen ole! se sanoi.— Aidillanihan on viik¬ set. Tahan kuvaan pitaa piirtaa viikset. Noin! Kissanpoikanen piirsi kuvaan viikset. Luokkaan tuli jano. Jano katseli kuvaa ja ihmetteli: — Aiti ei ole tuollainen. Aidil la on pitkat korvat, mut- ta tassa kuvassa ei ole pitkia korvia. Jano piirsi kuvaan pitkat korvat. Luokkaan tuli pikku kameli. Se katsoi taululle ja sanoi: — Ehei, aiti ei ole tuollainen. Aidil 1 a pitaa olla kaksi kyt- tyraa. Ja pikku kameli piirsi kuvaan kaksi kyttyraa. Mikki-hiiri juoksi luokkaan viimeisena. — Ei tuo ole yhtaan aidin nakoinen. Siihen taytyy piirtaa pitka hiirenhanta. Noin! Silloin luokkaan tuli Karhu-opettaja. Se ihmetteli: — Mika tuo on? Eihan tuollaista elainta ole olemassa- kaan!
9. Mika seuraavissa lauseissa on vaarin? Sano oikein. Pikku kameli piirsi kuvaan pitkan hiirenhannan. Jano piirsi kuvaan viikset. Kissanpoikanen piirsi kuvaan kaksi kyttyraa. Mikki-hiiri piirsi kuvaan pitkat korvat. Siili piirsi tauluun janiksen. 10. Esittakaa satu luokassa. Piirtakaa samalla taululle. 3. tunti 1. Lue. Tuo tytto leikkii pallolla. Nuo tytot leikkivat pallolla. Tuo kaappi on iso. Tuohon kaappiin mahtuu paljon kirjoja. Tuossa kaapissa on satukirjoja. Ota kirja tuosta kaapista. Nuo kaapit ovat isoja. Noihin kaappeihin mahtuu paljon kirjoja. Noissa kaapeissa on satukirjoja. Ota kirjoja noista kaapeista. 160
tuo nuo tuon tuossa tuona tuosta tuoksi tuohon tuota tuolla noiden noissa noina noista noiksi noihin noita noilla 2. Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. M a 1 1 i: Onko tassa kirjassa kuvia? Ei ole. Tuossa kirjassa on. Onko tama sinun kirjasi? Onko tama lintu riikinkukko? Onko tassa luokassa karttaa? Onko pallo talla pojalla? Kysyitko sina taman pojan nimea? Tamako seinalehti on paras? 3. Kirjoita lauseet. Lisaa alleviivatun sanan eteen tuo-sana tarvittavassa muodossa. M a 1 1 i: Poydalla on kirja. — Talla poydalla on kirja. Hakissa on leijona. Kysyin tieta miehelta . Keksi kolme lauset- ta kuvasta. Koiralla on tuuhea hanta. Panin vihkot poyta- laatikkoon. Artikkeli on sanomalehdessa. 4 54. Vastaa kysymyksiin mallin mukaan. M a 1 1 i: Onko naissa laatikoissa punaisia omenoita? Ei ole. Noissa laatikoissa on. Annoitko kirjat naille pojille? Pidatteko naista kukista? Ovatko nama kysymykset vaikeita? Otammeko me kirjoja naista kaa- peista? Menetko hiihtamaan nail la suksilla? Onko naissa kau- poissa vihanneksia? 5. Muuta alleviivatut sanat monikkoon. M a 1 1 i: Mina en nahnyt tuota tyttoa .— Mina en nahnyt noita tyttoja. Tuolla tytolla on kaunis pallo. Mina loysin tuon kukan . Tuolla koiralla on pitkat korvat. Han kertoi meille tuosta kar- husta. Me odotimme kovasti tuota paivaa . Jarjestaja teki huomautuksen tuolle oppilaalle . и 4335 161
6. Lausu opettajan mukana: norsu, kirahvi, tiikeri, apina. 7. Lue. ELAINTARHASSA Ari ja Matti ovat elain- tarhassa ensi kertaa. Elain- tarhassa he nakevat paljon elaimia ja lintuja. Ne ovat hakeissa. Lapset ihmet- televat monia elaimia. Esi- merkiksi tuota isoa elain- ta. Se on norsu. — Kyllapa se on iso, Ari ihmettelee. — Katsokaa, kuinka paksut jalat si 11 a on! — Karsakin silla on pitka ja paksu, huudahtaa Matti. Toistakin elainta lapset katselevat kauan. Se on kirahvi. — Onpa hyva, ettei kaulani ole niin pitka kuin kirahvilla. Minun on ainakin helppo pesta kau- laani, Matti sanoo. — Taalla on apinoita. Tulkaa tanne! joku pojista kutsuu. — Voi miten hauskoja! Katsokaa, tuo apina nau- raa! ihmettelee Ari. — Tuossa on tiikeri. Se on vihainen. Lapset katselevat elai¬ mia viela pitkan aikaa. Heilla on paljon nahta- vaa elaintarhassa. 8. Mita elaimia lapset nakivat elaintarhassa? Kerro niista. 162
9. Jarjestakaa sanakilpailu. Kuka opettajan maaraamassa ajas- sa muistaa eniten kotielainten,villielainten, lintujen nimia? 10. Kerro. Oletko kaynyt elaintarhassa? Missa kaupungissa kavit elain¬ tarhassa? Onko siella suuri elaintarha? Mita elaimia nait? Mika elain sinua miellytti eniten ja miksi? 11. Keksi lauseita kuvan mukaan. Kayta: Tama on ... . Se on ... . Muista! Siili, kameli, kyttyra, viikset, riikinkukko, kirahvi, leijona.
XXI jakso KESA. KESAURHEILULAJEJA -kaan (-kaan)-liite /. tunti 1. Lue. Venajanna lauseet. Myonteiset lauseet Minullakin on kirja. Mattikin on koululainen. Tein tamankin harjoituksen. Ikkunallakin on kukkia. Kielteiset lauseet Minullakaan ei ole kirjaa. Mattikaan ei ole koululainen. En tehnyt tatakaan harjoitusta. Ikkunallakaan ei ole kukkia. Частица -kaan (-kaan) употребляется в отрицательных пред¬ ложениях. Она переводится на русский язык союзами и или также (тоже). Например: Minakaan en laula. — И я не пою. (Я тоже не пою.) 2. Sano toverillesi, mita sina et tee. Toveri sanoo, ettei hankaan tee sita. M a 1 1 i: Mina en laula tunnilla. Minakaan en laula tunnilla. 3. Kirjoita lauseet. Muuta ne kielteisiksi. M a 1 1 i: Minakin koristin juhlasalia. Minakaan en koristanut juhlasalia. Pojatkin lauloivat ja tanssivat. Tassakin paikassa on sienia. Tanjakin osasi laksynsa. Voimistelusalissakin oli koululaisia. Pioneeritkin olivat juhlissa. Me juoksimme ja hypimmekin. Я не умею плавать. И я не умею плавать. Я бегаю быстро. А я и ходить быстро не умею. Не играй в футбол! А я и не играю в футбол. 164
5. Kirjoita lauseet. Lisaa lauseisiin -kin tai -kaan (-kaan). Mina olen urheilija. Matti... on urheilija. Oliko Matti kirjastos- sa? Matti... ei ollut kirjastossa. Mina en osaa hiihtaa enka luistel- la... Minulla on kaunis koira. Ystavallani... on samanlainen. Meidan... luokallamme ei ole huonoja oppilaita. Isa opetti minut, Liisan ja pikku Marin... uimaan. 6. Kerro. Kuinka monta liikuntatuntia teilla on viikossa? Pidatko liikun- tatunneista? Mita te teette liikuntatunneilla talvella? Enta syksyl- la ja kevaalla? Missa te voimistelette talvella? Enta syksylla ja kevaalla? 7. Lausu opettajan mukana. urheilulaji, sija, juoksija lentopallo, koripallo, jalkapallo lentopalloilu, koripalloilu, jalkapa 1 loilu 8. Sanastoa. pelata lentopalloa, pelata koripalloa, pelata jalkapalloa Me pelaamme koripalloa. Koululaiset pelaavat lentopalloa. 165
jalkapalloilu, koripalloilu, lentopalloilu urheilulaji — Me harrastamme monia urheilulajeja: jalkapal- loilua, koripalloilua ja lentopalloilua. Mina pidan monesta urheilulajista, mutta harrastan vain jalkapalloilua. uinti — Kesalla lapset uivat mielellaan. Kaikki lapset pita- vat uinnista. Uinti on hauskaa. uimahalli — Talvella lapset uivat uimahallissa. 9. Kysy ja vastaa. Kayta kysymyksissasi sanoja: osaatko, osaako, osaavatko. Seka: Pelata jalkapalloa, pelata lentopalloa, pelata koripalloa, uida. Ma 1 1 i : — Osaatko sina pelata jalkapalloa? — Kylla. Mina osaan pelata jalkapalloa. t a i: — En osaa. 10. Lue vuoropuhelu. — Mista urheilulajista pidat? — Pidan koripalloilusta. Enta sina? — Mina en pida koripalloilusta. Pidan uinnista. 11. Esittakaa edellinen vuoropuhelu. Kayttakaa alleviivattujen sanojen asemesta sanoja seuraavasta luettelosta: Talviurheilulajeja Kesaurheilulajeja hiihto — лыжный спорт jalkapalloilu — футбол luistelu — конькобежный lentopalloilu — волейбол спорт 166
jaakiekkoilu — хоккей kelkkailu — санный спорт pyoraily — велоспорт yleisurheilu — легкая атле¬ тика ratsastus — конный спорт soutu — гребля 12. Lue vuoropuhelu. — Tiedan, etta sina pidat uinnista. Harrastatko sina myos uintia? — Harrastan. Kayn harjoituksissa uimahallissa. — Oletko ottanut osaa kilpailuihin? — Kilpailuihin en ole ottanut osaa. (Tai:—Olen. — En ole.) 13. Esittakaa vuoropuhelu. Kayttakaa alleviivatun sanan ase- mesta sanoja harjoituksesta 11. 14. Keskustelkaa mallin mukaan. M ad 1 i : — Mina en harrasta mitaan urheilulajia. — Etko jalkapalloiluakaan? — En jalkapalloiluakaan. — Etko harrasta uintiakaan? Jatkakaa. Kayttakaa eri urheilulajien nimia. 2. tunti 1. Kerro. Olitko viime kesana pioneerileiril 1 a? Mita teit siella? Mita urhei¬ lulajia harrastit pioneerileiril 1 a? Uitko sina paljon? 22. Miten aiot viettaa ensi kesalomasi? Menetko pioneerileirille vai matkustatko mummolaan? Oletko ehka koko kesan mo- killa vai kaytko turistiretkilla? 167
168
4. Lue Igorin kirje. Sano, miksi Igor sai nelosen urheilussa. Petroskoissa 20.toukokuuta Hei Toivo! Pian tamakin lukuvuosi paattyy. Tiedan jo, millaisia arvosa- noja olen saanut: matematiikassa, venajan ja suomen kielessa seka historiassa olen saanut viitoset, muissa aineissa neloset. Urheilustakaan en saanut viitosta, vaikka pidan urheilutunneis- ta. Minun pitaa oppia hiihtamaan ja uimaan paremmin. Muuten, kun tassa tuli puhe urheilusta, haluan kertoa sinulle, etta tana kevaana otin osaa koulumme jalkapallokilpailuihin. Jalkapalloilu on minusta paras urheilulaji. Kesalla menen pioneerileirille. Siella voin pelata jalkapalloa. Olen leirilla kesa- ja heinakuussa. Elokuussa matkustan aidin ja isan kanssa Mustallemerelle. Siella opettelen kunnolla uimaan. Kirjoitan sinulle syksylla. Toivotan sinulle hauskaa kesaa. Parhain terveisin Igor 5. Lue vuoropuhelu. Igor: Sain kirjeen Toivolta. P e к к a : Lahetitko sinakin kirjeen hanelle? Igor: Lahetin viime viikolla. P e к к a : Kirjoittiko Toivo, millaisia arvosanoja han on saanut? Igor: Kirjoitti, etta vain urheilussa han sai kympin1. Muissa aineissa han sai huonompia arvosanoja. P e к к a : Sina olet kertonut, etta Toivo on hyva urheilija. Igor: Niin on, ja monessa urheilulajissa. P e к к a : Kirjoittiko han, mita han tekee kesalla? Igor: Kesakuussa han lahtee Helsinkiin. Heinakuussa han osallistuu pioneerikisoihin2. Ja elokuussa han matkustaa pio¬ neerileirille Unkariin. P e к к a : Ohoh! Toivolla onkin hauska kesaloma edessa. Muista! Pelata lentopalloa, koripalloa, jalkapalloa, jalka¬ palloilu, lentopalloilu, koripalloi 1 u, urheilulaji, harrastaa jalkapalloilua, uinti, uimahalli. 1 Suomen kouluissa korkein arvosana on 10 ja heikoin 4 2 pioneerikisat — pioneerien urheilukilpailut 169
Kotilukuteksfeja KOULUUN (К. Pieper, К. Golz, m.) I — Lapsi menee kouluun silloin, kun hanelta putoaa ensimmainen hammas, sanoo isoaiti. Mutta Tommilta ei ole viela pudonnut yhtaan hammasta, vaikka kahdeksan viikon kuluttua poika menee kouluun. — Kahdeksassa viikossa ehtii kylla montakin hammasta pudota, isoaiti rauhoittelee. — Ei minulta, Tommi vaittaa.— Ne ovat viela ihan hyvat. Vanhempi sisko Nikki hymyilee. — Kyllapas se on tyhma, Nikki sanoo,— ja on viela me- nossa kouluun. — En ole yhtaan tyhma, Tommi huutaa suutuksissaan. — Ei Nikki tarkoita mitaan pahaa, isoaiti sanoo.— Mina kylla luulen, etta koulusta tulee oikein mukava. — Niin tuleekin, sanoo Tommi.— Mina voin lahtea kouluun vaikka heti. Niin kovasti tekee sinne mieli. Mutta joltakin Tommi haluaa viela kysya, onko koulussa paha vai hauska olla. Han paattaa kysya sita opettajalta. Opetta- jalla on punainen parta ja siniset silmat ja han kylla sanoo Tommille, pitaako pelata koulua vai olla iloinen. II Koulutalo ei ole uusi eika vanha. Siina on punaisista, rus- keista ja harmaista tiilista tehty katto. Tommi painaa koulun raskasta ovea, ovi avautuu. Aurin- gonsateet lankeavat pimeaan viileaan kaytavaan. Luokkien ovien takaa Tommi kuulee lasten ja opettajien aanet. Han menee pie- nelle puiselle ovelle, joka on kaytavan peralla. Tommi koputtaa varovasti. Kukaan ei vastaa. Silloin han pistaa paansa ovesta sisaan. Huoneessa ei ole ketaan. Akkia alkaa kello soida, on vaii- tunti. Joku avaa oven ja huoneeseen astuu Antti. Tommi tuntee Antin, he asuvat saman kadun varrella. Antti katsoo Tommia: 170
— Mitas sina taalla teet? han kysyy.— Tanne ei saa tulla. — Mina tulin tapaamaan opettajaa. Mina halusin tietaa, onko koulussa paha vai hauska olla. Minun taytyy tietaa se, ennen kuin koulu alkaa. Antti nyokkaa ja sanoo: — Kylla mina ymmarran. »Vihdoinkin», Tommi ajattelee, »vihdoinkin joku ymmartaa.» Han kysyy: — No, millaista koulussa sitten on? Antti nyppii pioneeriliinansa kulmaa ja sanoo lopulta: — Sinulla taytyy olla halua tehda jotakin, silloin kylla kaikki sujuu hyvin. — Halua minulla on, Tommi sanoo,— oikein paljonkin. — Odota sitten vain syyskuun ensimmaiseen paivaan, Antti nauraa,— sittenhan naet. Usein on vaikeatakin, mutta paha ei koulu ole koskaan. — Mutta on viela yksi asia, Tommi sanoo nopeasti.— Mi¬ nulla ei viela heilu yksikaan hammas. Kaikki varmaan luulevat, etta mina olen liian tyhma tulemaan kouluun? — Ei heilu yksikaan hammas? Antti ihmettelee.— En sit- tenkaan usko, etta olet liian tyhma kouluun. Ill Ovi avautuu toisen kerran ja sinisilmainen ja punapartainen opettaja astuu sisaan. Han katsoo poikia ihmetellen. — Onko teilla jotakin asiaa? opettaja kysyy. — Hanella on, Antti sanoo ja osoittaa Tommia.— Han haluaa kysya, millaista koulussa on. Opettaja sivelee partaansa ja sanoo: — Mina ymmarran. Han katsoo Tommia: — Etko sina osaa ollenkaan puhua? opettaja kysyy. Antti nauraa:— Asken han kylla osasi. — Mita luulet, opettaja kysyy pojalta,— tuleeko koulusta hauska vai paha paikka? — Hauska, Tommi vastaa. Sanastoa. putoaa — выпадет isoaiti — бабушка vaittaa — утверждать parta — борода 171
tiili — черепица vihdoinkin — наконец sujuu hyvin — будет хорошо rauhoitella — успокаивать varovasti — осторожно en usko — не верю pelata — бояться halu — желание raskas — тяжелый nyppii — теребит asken — только что SINIHANTAINEN PUNAINEN HEVONEN (S. Mogilevskaja, m.) Jussi on nelivuotias. Ei ihan taytta neljaa. Viikon kuluttua Jussil- la on syntymapaiva. Ja pitikin sattua niin, etta Jussi naki, miten aiti pakkasi matkalaukkua. Han pani sinne hammasharjan, saippuan, pyyhe- liinan ja muuta. Poika melkein itki. — Tama on tarkea matka, sanoi aiti Jussille.— Mutta palaan pian. Jussin aiti on geologi. Ja geologit ovat aina matkoilla. He etsi- vat hiilta, oljya seka joskus kultaa ja hopeaa. Tuskin Jussi ehti huomata, kun syntymapaivaan oli aikaa enaa vain kaksi paivaa. Illalla soi ovikello. — Aiti tuli, huusi Jussi ja juoksi avaamaan. Siella olikin postinkantaja. Han toi sahkeen aidilta. Isa luki sen ja sanoi, etta aiti ei tule seuraavana eika sita seuraavana paivana. Jussi oli vahalla purskahtaa itkuun. Silloin isa sanoi hanelle: — Mennaanpa huomenna lelukauppaan, ostetaan sinulle jo- tain hauskaa. Ja niin he menivat suurimpaan lelukauppaan. Siella oli kaikkea. Yhtakkia Jussi naki punaisen hevosen. Si 11 a oli sininen hanta. Jussi osoitti sinihantaista hevosta ja sanoi: — Tuon mina tahdon! Isa ihmetteli: — Miksi sen? Ja viela tuollaisen, jо 11 a on sininen hanta? Mutta Jussi sanoi: — Haluan tuon punaisen, j о 11 a on sininen hanta! Samassa hevonen kaantyi kohti Jussia ja kuiskasi: 172
г — Ota minut tosiaan, Jussi, ota minut! Mutta isa katseli hevosta ja sanoi paattavasti. — Ei, poikaseni, emme me tuollaista voi vieda kotiin. Niin he lahtivat kaupasta mukanaan suuri kaunis kippiauto. Hevonen jai seisomaan hyllylle. II Syntymapaivan aattona kaikki oli kuten tavallisesti. Isa sanoi hyvaa yota, silitti Jussin paata, peitteli pojan, sammutti valot ja sulki oven. Silloin se alkoi! Heti kun isa oli sulkenut oven, kuului jostakin kaukaa kip-kap, kip-kap ... Jussi nousi istumaan. Hanen vierellaan seisoi sinihantainen punainen hevonen. — Sinako? kysyi Jussi hammastyneena. — Mina, vastasi punainen hevonen ja heilutti sinista han- taansa. — Ja nyt, sanoi punainen hevonen,— sano mihin haluat matkustaa. — En tieda, vastasi Jussi.— Tai voisitko vieda minut aidin luo? Minun on ikava hanta. — Missa pain han on? — Isa sanoi, etta han on seitseman meren takana. — Sen paikan mina kylla tiedan. Nouse selkaani! Niin Jussi kiipesi hevosen selkaan ja he matkasivat aidin luo nopeammin kuin tuuli. — Heposeni, milloin paasemme perille? kuiski Jussi hevosen korvaan. — Sulje silmasi, sanoi hevonen. Kun Jussi avasi silmansa, huone kylpi auringon valossa. Vuo- teen vieressa seisoi punainen hevonen. — Aiti! huudahti Jussi. Samassa ovi avautui ja aiti astui sisaan. — Aiti, aiti! — Palasin yolla. Onneksi olkoon, Jussi! Isakin tuli huoneeseen. Aiti tarttui isaa kasista, pyoritti tata tanssin tahdissa ympari huonetta ja lauloi: — Onneksi olkoon! Onneksi olkoon! Ja hevonen sanoi myos hiljaa (vain Jussi kuuli joka sanan): — Onneksi olkoon, Jussi! 173
Sanastoa. ei ihan taytta neljaa — непол¬ ных четыре года pitikin sattua niin — и надо же было так случиться pakkasi matkalaukkuaan — со¬ бирала чемодан 61 jy — нефть ovikello — звонок (дверной) purskahtaa itkuun — запла¬ кать kippiauto — самосвал peitteli — укрыл kulta — золото hopea — серебро ol 1 a matkoilla — находиться в поездке postinkantaja — почтальон sahke — телеграмма kuiskasi — шепнул hammastyneena — удивленно kiipesi — залез PULLAPOIKA Kansansatu Olipa kerran tytto. Tyton nimi oli Hilkka. Hilkalla oli pieni leivinuuni. Aamuna muutamana Hilkka nousi sangysta ja haki puita pieneen uuniinsa. Sitten Hilkka rupesi leipomaan. Han teki taikinan ja taputteli ja pyoritteli sita. Han leipoi Pullapojan, kahden nyrkin kokoisen, keltaisen ja valkoisen. Han otti kuusi makeaa rusinaa, ja niista han teki Pullapojalle silmat, suun ja nenan ja viela napitkin. Siita tuli kaunis ja hyvannakoinen. Hilkka pani Pullapojan uuniin. Mutta uunissapa Pullapoika kasvoi ja pulskistui. Sen vatsa pyoristyi ja pinta hohti kuin kulta. Ja kuulkaa lapset: se osasi puhua. Se pani poskensa pullol- leen ja suunsa auki ja sitten huusi: — Kuulehan, Hilkka, avaa Pullapojalle uunin ovi! Hilkka hammastyi, mutta aukaisi uunin oven ja Pullapoika hyppasi uunista. Hilkka pani sen poydalle. Siina Pullapoika makasi vahan aikaa ja sanoi sitten Hilkalle: — Mina lahden nyt katsomaan maailmaa. Ja se hyppasi poydalta penkille, penkilta lattialle, pitkin lattiaa se juoksi ovelle, ovelta pihalle, pihalta portin taakse. Portin takana oli tie, ja se juoksi tieta pitkin. Kaikki kukkaset ja sienet ihmettelivat sita. Jano-Pupu tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», sanoi Jano- Pupu. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa, syonpa», sanoi Jano-Pupu. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan. Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Jano-Pupua karkuun.» 174
г Repo-Kettu tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», sanoi Repo- Kettu. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa, syonpa», sanoi Repo-Kettu. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan. Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Repo-Kettua pakoon.» Susi-Hukka tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», morisi Susi- Hukka. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa, syonpa», sanoi Susi-Hukka. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan. Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Susi-Hukkaa pakoon.» Nalle-Karhu tuli vastaan. »Paivaa, Pullapoika», morisi Nalle- Karhu. »Mina syon sinut.» »Ala syo», sanoi Pullapoika. »Syonpa, syonpa», sanoi Nalle-Karhu. Mutta Pullapoika lahti juoksemaan. Se juoksi ja huusi: »Paasinpas Nalle-Karhua karkuun.» Pullapoika istahti kaatuneelle puulle ja itki. »Huhhuu», sanoi Pullapoika, »kyllapas olivat pahoja kaikki.» »Emme me ole pahoja», sanoivat perhoset ja pikkuiset linnut. »Kuka teista auttaa minut kotiin?» kysyi Pullapoika. »Mina autan», sanoi perhonen, »hyppaa selkaani!» Pullapoika hyppasi perhosen sel- kaan ja perhonen lensi yli yhdeksan meren. Se lensi yli kaiken- laisten kukkien. Aina kun se naki kauniin kukan, se meni imemaan hunajaa. Ja se pudotti Pullapojan niitylle. Pullapoika hieroi paatansa ja huusi: »Kuka nyt auttaa minut kotiin?» »Mina autan», sanoi kyyhkynen, »hyppaa selkaani!» Pullapoika hyp¬ pasi kyyhkysen selkaan ja se lensi kymmenen meren yli. Eika se pudottanut Pullapoikaa minnekaan, vaan se lensi suoraan kotiin Hilkan luo. Pullapoika kolkutti ovelle ja huusi: »Taalla mina olen taas. Avaa Pullapojalle ovi!» Hilkka istui ja itki, hanen oli ikava Pullapoikaa. Kun han kuuli Pullapojan aanen oven takaa, han hyppasi ovelle, aukaisi sen, ja sielta juoksi Pullapoika hanen syliinsa. Hilkka ilostui ikiajoiksi. Sanastoa. leivinuuni — печь, духовка taputella — похлопывать pulskistui — растолстел maailma — мир imea hunajaa — собирать нек тар perhonen — бабочка leipoa — стряпать pyoritella — вертеть panna posket pullolleen — на¬ дуть щеки portti — калитка rusina — изюм kolkuttaa ovelle — постучать¬ ся 175
LUMIUKKO Koululaiset tekivat suurta Lumiukkoa keskelle pihaa. He pyo- rittivat yhdessa oikein ison lumipallon. Sitten he pyorittivat toisen pienemman. Ja viela kolmannen, kaikkein pienimman lumipallon. Lumiukko oli valmis. Sitten lapset tekivat sille hiilesta silmat ja nenan kuusen- kavysta. He toivat kotoa vanhan vesisangon ja panivat sen Lumiukon paahan. Siita tuli hauskannakoinen. Lapset nauroivat ja hyppivat Lumiukon ymparilla. Kun pimeni, lapset 1 ahtivat kotiin. Pikku Mari oli niin vasynyt, etta tuskin jaksoi syoda. Sitten han meni nukkumaan. Mari naki unta Lumi- ukosta. Lumiukko tanssi keskella pihaa. Sen oli kylma ja ikava yksin pimeassa pihassa. Yhtakkia pihaan tuli kaunis Lumikki ja vei Lumiukon kadesta jonnekin. Mari purskahti itkuun ja herasi. Han juoksi ikkunaan ja ilostui: Lumiukko seisoi pihassa niin kuin paivallakin. Mari meni takaisin sankyyn ja nukahti uudelleen. Sanastoa. pyorittaa — катать, лепить hiili — уголь, уголек vesisanko — ведро для воды nukahtaa — заснуть uudelleen — снова ilostua — обрадоваться naki unta — увидела сон SALOMAAN KUUSIJUHLA (Н. Linko, m.) Tamaran vaari ja mummo asuivat metsamokissa, ihan salomaan keskella. Uudenvuoden aattona he tulivat kylaan, jossa asui heidan tyttarensa perhe. Mummo halusi jaada tyttarensa luo koko talveksi. Vaari paatti ottaa tyttarentyttaren Tamaran mu- kaan metsamokille talviloman ajaksi. He lahtivat heti juhlien jalkeen. Vaarin hevonen juoksi kevyesti metsatieta pitkin. Vaari istui reessa ja puhui aaneen: »Tulipa nyt luminen talvi. Elainten ja lintujen on vaikea saada ruokaa lumen alta.» Tamarankin oli saali elaimia. Akkia han keksi: 176
Г — Vaari, emmeko voi jarjestaa kuusijuhlaa metsan elajille? Seuraavana aamuna he 1 ahtivat metsaan. Reki pysahtyi lahei- selle metsaaukiolle, jonka keskella kasvoi kuusi. Vaari puhdisti lumen kuusen ymparilta. Tamara sitoi kuusen oksiin kaalin- lehtia ja porkkanoita janiksille, kapyja ja kuivattuja sienia oraville. Han ripotteli lintulaudalle pihlajanmarjoja, ryyneja seka siemenia. Vaarin tyona oli vetaa heinaa hirville ja perunoita villisioille. Parin paivan kuluttua Tamara ja vaari lahtivat suksilla katso- maan, miten metsan asukkaat olivat viettaneet kuusijuhlaansa. Juhlavieraita oli ollut paljon. Lumella oli satoja linnunjalkia. Kuusenoksissa riippui vain tyhjia langanpatkia. Linnut olivat syoneet lintulaudalta kaikki marjat, ryynit ja siemenet. Hirvetkin olivat kayneet syomassa heinaa ja perunoita. — Kas vain! sanoi vaari,— oravillakin oli hauska juhla. Tallaisia juhlia pitaisi jarjestaa joka talvi. Sanastoa. salomaa — лесная глушь reki — сани kyla — поселок hirvi — лось villisika — кабан ryynit — крупа ADJEKTIIVIT (1. Vostrjakov, m.) Polina Ivanovna kertoi meille adjektiiveista. Mutta mina en kuun- nellut opettajan selityksia, vaan koko tunnin luin Paatonta rat- sastajaa. Seuraavana paivana opettaja aivan kuin kiusalla kutsui minut taululle ja saneli seuraavan tekstin: Kolme kaveria lahti... metsaan sieneen. ...Misalla oli ... kori. ...Nikolailla ja ... Ivanilla oli ... kopat. He poimivat ... sienia ja huusivat toisilleen ... aanella. Akkia ... taivas tummui ja alkoi ... sade. Pojat menivat suojaan ... puun alle. — Ja nyt, opettaja sanoi,— keksi sopivat adjektiivit ja pane ne pisteiden paikalle. Katsoin Andreita kysyvasti. Andrei kirjoitti jotain paperilap- puun ja heitti sen minulle. Opettaja ei huomannut mitaan. Lapussa oli adjektiiveja. Aloin kirjoittaa niita tauluun. Kun olin kirjoittanut viimeisen sanan, sanoin: »Valmis on.» I24335 177
— Luehan, mita olet kirjoittanut, opettaja sanoi. Ja mina luin: Kolme kaveria lahti tuohiseen metsaan sieneen. Sinisel 1 a Misalla oli kylma kori, herkul 1 isel 1 a Nikolail 1 a ja tuuhealla Iva- nilla oli syksyiset kopat. He poimivat eloisia sienia ja huusivat toisilleen isolla aanella. Akkia pieni taivas tummui ja alkoi pyorea sade. Pojat menivat alle. — Joko nyt ymmarrat, etta silloinkin, kun lunttaa? — Ymmarran, sanoin. Mutta yhta mina en voinut etta olin luntannut. Sanastoa. adjektiivit — прилагательные Paaton ratsastaja — «Всадник без головы» kuin kiusalla — как назло kaveri — приятель suojaan suurisilmaisen puun jokaisen taytyy ajatella itsensa ymmartaa: mista opettaja tiesi, menna suojaan — пойти в ук¬ рытие tuohinen — берестяной herkullinen — аппетитный, вкусный eloisa — живой, шустрый luntata — шпаргалить METSAN ISA JA METSAN AITI Eestilainen satu I Kettu kavi joka paiva talossa kananvarkaissa. Viimein emanta sanoi isannalle: — Isanta kulta, pian Kettu Repolainen jattaa meidat puille paljaille. Ota pyssy, etsi se kettu ja ammu. Isanta haki pyssyn, kutsui koirat mukaansa ja lahti metsaan kettua ampumaan. Niin han etsi tunnin, etsi toisen ja viimein naki metsassa maen. Maen rinteessa oli syva kuoppa, ja itse Kettu Repolainen kurkisti pesakuopastaan kananhoyhenmyssy paassaan. Isanta tahtasi ja ampui. Se oli ketun loppu. Koirat raahasivat kuolleen ketun pesasta ulos. 178
г ■ Isanta heitti Kettu Repolaisen selkaan ja lahti kotiin. Han kulki pitkan matkaa ja tuli teeriparven kohdalle. Han aikoi taaskin ampua, mutta ajatteli viime hetkella: — Ei kannata ampua. Teerenpoikaset ovat viela pienia. Kasvakoot suuremmiksi, ehtii ne sittenkin pistaa pussiin. Niin han ei tehnyt mitaan pahaa teeripoikueelle, vaan meni menojaan. Isanta kaveli taas pitkan matkaa ja akkia naki siipirikon metson. Metson siipi oli poikki, eika lintu voinut nousta lentoon, se kulki vain polkua pitkin. Sen olisi saanut kiinni vaikka paljain kasin. Isanta nosti jo pyssynsa, mutta sitten ajatteli: — Mitapa ampuisin sairasta lintua! Parantukoon ensin, tul- koon terveeksi, ehtiihan tuon pistaa laukkuun sittenkin. Han ei tehnyt metsolle mitaan pahaa, vaan jatkoi matkaansa. Han kulki taas polkua pitkin. Akkia han naki puiden valissa kummallisen elaimen. Se oli kuin peura muttei sittenkaan peura. Isanta meni katsomaan kummallista elainta lahempaa, mutta se pakeni — vain hanta vilahti puiden valissa. Kohta isanta huomasi, etta tie oli tuntematon. Han pysahtyi, katseli ymparilleen ja lahti edelleen. Pian pimeni ja isanta istahti kannolle. Kun han nosti paataan, hanesta tuntui, etta puiden takana valahti tuli. Isanta nousi heti kannolta ja lahti edelleen. Han kulki ja kulki ja viimein tuli vanhaan isoon taloon. Ovi oli auki ja isanta meni sisaan. Han astui suureen tupaan. Tuvassa han naki ison poydan, jonka aaressa istuivat vaari ja muori. Vaarin parta oli oikeaa sammalta, hanen yllaan oli pukimet puunkuoresta ja jalassa kaislasta ku- dotut virsut. Muori kehrasi vaaleaa lankaa ja kangaspuissa oli kangas, joka ei muistuttanut kangasta, vaan ohkaista tuohta. Silla aikaa kun isanta katseli tata kaikkea, vaari sanoi hanelle ystavallisesti: — Ala pelkaa, hyva ystava, tule sisaan. Eksyit metsassa ja nyt sinun taytyy olla meilla yota. — Niin eksyinkin. On hyva, etta saan olla yota teilla. — Kay istumaan, levahda. Olet varmaankin vasynyt. Kuinka Metsan Isa ei saalisi sinua, kun olit niin hyva hanen elaimilleen. Saalit teerenpoikasia seka sairasta metsoa. Siita, etta ammuit 179
Kettu Repolaisen, ala ole huolissasi. Se on ollut jo kauan totte- lematon ja tehnyt pahaa kaikille. Mutta kayhan ensin poytaan! Isanta katsahti ymparilleen ja ihmetteli. Poydalla oli kaiken- laisia metsanantimia: omenia, mustikoita, mansikoita, vaapu- koita ja muuraimia. Siina oli myos suuri tuohinen astia kaljaa. — Syo, syo, muori kehotteli. Isanta istui poytaan, otti omenan, maistoi marjoja, ryyppasi kaljaa tuohisesta astiasta. Isanta soi vatsansa tayteen ja sanoi: — Paljon kiitoksia. Kaikki kaantyi hyvaan pain, vaikka pel- kasin pahaa. — Kenella on hyva sydan, sita autamme aina mielihyvin. Kun isanta herasi aamulla, sanoi vaari handle: — Nyt onkin jo valoisaa, voit lahtea kotiin. Lahden saat- tamaan sinua. Vaari pani tuohilakin paahan, tuohivirsut jalkaan ja tuohi- viitan paalle. Muori antoi isannalle tuohisen rasian ja sanoi: — Vie tama eukollesi lahjaksi. Sano, etta Metsan Aiti lahetti. Eihan emantasi ole paha elaimille ja linnuille? — Ei ole, vastasi isanta ja lahti kotimatkalle. Metsan Isa saattoi isannan kylan laitaan, pysahtyi ja sanoi: — Nyt osaat menna yksinkin. Isanta ei ehtinyt kunnolla kiittaa, kun Metsan Isa katosi kuin maan alle. Isanta tuli kotiin ja antoi eukolleen tuohisen rasian. Mutta emanta oli sina aamuna pahalla tuulella. Han heitti lahjan ikkunasta ulos. — Kannattaakin kuljettaa mokomaa metsasta! han sanoi. Siihen kohtaan, mihin tuohinen rasia putosi, kasvoi jo muu- taman paivan kuluttua kaunis koivu. Ja siihen, mihin putosivat kuivuneet siemenet rasiasta, kasvoi kolme omenapuuta, joihin tuli jo sina syksyna makeita hedelmia. Sanastoa. I jattaa puille paljaille — оста¬ вить без ничего kayda kananvarkaissa — воро¬ вать кур pyssy — ружье 180 II sammal — мох pukimet — одежда kaislasta kudotut virsut — лап¬ ти, сплетенные из тростника kehrasi — пряла
kananhoyhenmyssy — чепец из куриного пуха tahtasi — прицелился raahasivat — вытащили teeriparvi — стая тетеревов siipirikko metso — куропатка с раненым крылом kummallinen — странный peura — дикий олень vilahti — мелькнул tuntematon — незнакомый valahti — блеснул kangaspuut — ткацкий станок tuohta (tuohi) — бересты eksya — заблудиться kay poytaan — садись за стол metsanantimia — дары леса vaapukka — малина muurain — морошка k а 1 j а — квас tuohiviitta — берестяная на¬ кидка kannattaa — стоит MATIN KESALOMA I (Р. Kuikka, m.) Matti piti itseaan isona miehena. Han oli siirtynyt jo viidennelle luokalle ja ollut viime kesana myos pioneerileirilla. Sielta han oli kirjoittanut kotiin: »En osannut kuvitellakaan, etta taalla voi olla nain mukavaa. Hankkikaa minulle paikka toiseenkin vuoroon. Monet pojat jaavat viela toiseksi kuukaudeksi. Ruoka on hyvaa ja olen lisaksi oppinut uimaan.» Mutta paikkaa toiseen vuoroon oli vaikea saada. — En lahde mummolaan! Kylasta kaikki pojat ovat pio¬ neerileirilla, Matti pani vastaan. — Mene vain mummolaan ja ole siella loppukesa mummon apuna. Mummon on hauskempaa, kun on puhekumppani, isa sa¬ noi pojalle. — Ei mummolla ole aikaa jutustella. Ainahan se puuhaa siella tarhassaan tai on metsassa marjoja tai sienia poimimassa. Kylla sinun pita a saada se paikka pioneerileirille, aiti pisti valiin. Isa sanoi akkia vihaisesti: — Ei kaikilla lapsilla ole mummoja eika mummolaa, ja siksipa pioneerileirille on paastava ennen kaikkea sellaisten. Isa oli aina oikeudenmukainen ja Matti oli ylpea isastaan. Mutta nyt Mattia suututti, vaikka han tunsikin, etta isa oli oikeas- sa. Tekihan pojan mieli takaisin pioneerileirille parantamaan uimataitoaan, jonka han oli vihdoinkin oppinut. Monet kesat 181
Matti oli saanut istua rannalla ja katsella toisten poikien uintia. Ja nyt, kun han osasi uida, han ei paassyt nayttamaan taitoaan. Matti meni huoneeseensa. Se oli oikeastaan Matin ja mummon yhteinen huone. Siina oli Matin ja mummon sangyt, Matin kirjoi- tuspoyta seka pari tuolia. Sinne Matti pakeni aina, kun oli pahalla mielella. Han heittaytyi sangylle ja purskahti itkuun. »Miehet eivat itke», isalla oli tapana sanoa. Matti yritti pidattaa itkuaan, muttei voinut. Mummo oli muuttanut mokilleen jo kevaalla. Joka kevat, kun aurinko alkoi lammittaa maata ja sulattaa lunta, mummo valmisteli lahtoaan. Mummon mokki oli kauniin jarven rannalla. Se oli ihan met- san reunassa. Mokissaan mummo oli viettanyt seka elamansa par- haat etta ikavimmat paivat. Mummo oli tullut Pyhaniemeen opet- tajaksi. Silloin han oli ollut hyvin nuori. Mummo kertoili usein Matille: — Se oli vaikeaa, mutta onnellista aikaa... II Matti nyyhkaisi viela. Vaikka kun ajatteli mummoa, hanen tuli jo helpompi olla. Aina kun Matin mielta oli pahoitettu, han oli mennyt mummon luo tai ajatellut tata, jos tama oli poissa kotoa. Matti lahti mummolaan. Isan kanssa han kavi ostamassa matkalipun ja tuomisia mummolle. Aamulla isa saattoi Matin linja-autoasemalle ja sanoi: — Soitan mummolle, etta tulee pysakille sinua vastaan. Ole nyt kiltti ja auta mummoa hanen toissaan. Linja-auto ajoi kohti Pyhanienta Matille tuttua tieta. Ainoa asia, mika kiusasi nyt Mattia, oli se, ettei mummo laske hanta uimaan yksin. Mummo lahti aina uimarannalle hanen kans- saan. Mattia se havetti, sill a muut lapset tulivat yksin. Mutta mummolla oli siihen syyta: hanen oma pikku tyttonsa oli hukkunut ennen sotia omassa rannassa. Matin oli kovin saali mummoa, kun tama oli niin vanha. Kylassa vento vieraat ihmisetkin pitivat mummosta. Mummoa kunnioitettiin. Kylalaiset auttoivat mummoa raskaissa toissa, ja mummo auttoi heita. Mummolla oli kylassa paljon hanen entisia oppilaitaan. He tulivat mummon luo, kun heilla oli jotain huolia. 182
г III Pyhaniemen pysakilla auto pysahtyi. Kun Matti oli paassyt ovelle, han naki mummon. Matti tyonsi matkalaukkunsa mum¬ molle, hyppasi autosta ja riensi kylatielle: »Halaamme sitten, kun auto ajaa ohi.» — Enhan mina pysy perassasi, mummo huusi pojalle. Matti pyorahti ympari ja juoksi halaamaan mummoa. Molemmat olivat onnellisia. Kun he olivat tulleet mokille, Matti juoksi ensin katsomaan, olivatko paaskyset pesineet raystaan alle. Olivat! Matti kiiruhti vintille. Siella oli katon rajassa rako, josta Matti oli seurannut paaskysia jo monena kesana. — Paasky on linnuista paras ja kaunein, Matti sanoi, aivan kuin mummo olisi ollut eri mielta. — On, on kylla, mummo myonteli. Sitten Matti muisti muurahaispesat, laskeutui alas vintilta ja juoksi ulos. — Mummo, mummo, tule katsomaan ihmetta, tule pian! — Mika ihme sinulla taas on? — Tule nyt akkia, ettas naet! Paljon erilaisia luonnonihmeita Matti sai taas tarkkailla mummon luona. Han naki miten pensaissa ja mansikkamaassa kypsyivat marjat ja miten kasvoivat juurikkaat, kurkut ja tomaa- tit. Ja ne mummon ihanat kukat, jotka yolla nukkuivat ja aamulla kaansivat taas paansa aurinkoon. Ei niin hyvaa, ettei jotain pahaakin. Matin ja mummon suurena harmina olivat varikset. Kun marjat alkoivat kypsya, ne veivat isoimmat ja kauneimmat niista. Mummo laitteli niille kaikenlaisia pelattimia. Mutta varikset eivat pelanneet mitaan. Niityn laidassa kasvoi ikivanha, iso ja tuuhea petaja. Sen oksistossa asui varisperhe. Sielta varikset katselivat marjoja ja muuta ruokaa mummon pihasta. Eraana iltapaivana Matti onki veneessa lahella rantaa. Kala soi hyvin ja Matti oli vetanyt jo monta ahventa. Silloin naapurin Martta-tati huusi Mattia apuun: lehmat olivat menneet perunapel- toon. Matti veti veneen rantaan ja juoksi apuun. Kun han palasi rantaan, veneessa ei ollut enaa yhtaan ahventa, varikset olivat vieneet ne. Matti tuli pahalla mielin kertomaan siita mummolle. — Varikset ovat variksia, sanoi mummo. 183
— Mutta miksi tuollaisiakin lintuja pitaa olla, kun niista ei ole kenellekaan iloa? Ei muuta kuin vahinkoa. — Alas sano, ne pitavat puhtaana metsan, puhdistavat sita kaikenlaisesta saastasta. — Mokomatkin puhtauden valvojat! Naetko? Ne lentavat taas Martta-tadin pihaan varastamaan jotain. IV Iltaisin mumrno ja Matti puhuivat pitkaan siita, mita he olivat tehneet ja nahneet paivan aikana. He keskustelivat myos eloku- vista ja lukemistaan kirjoista. Usein he lukivat yhdessa satuja tai muita lastenkirjoja. Mummolla oli niita paljon. Niinpa nytkin he lukivat vuorotellen aaneen Mustakorva Bimin surullista tari- naa. — Ihan kuin meidan Musti, mummo paivitteli aina valilla. Silloin kun mummo oli viela asunut vakituisesti kylassa, hanella oli ollut musta koira. Varinsa mukaan se oli saanut nimen- sakin. Se oli ollut mummon hyva ystava. Mustin kanssa mummo ei pelannyt kulkea yksin metsassa. — Jos Musti olisi elossa niin kylla marjat sailyisivat. Se oli hyva vahti ja ajoi niin varikset kuin muutkin linnut tarhasta. Musti oli kantanut mummon kassit ja kirjasalkut hampais- saan kotiin ja ymmartanyt mummoa puolesta sanasta. Mummon muuttopuuhien aikana Musti oli kulkenut perassa ja ynissyt hiljaa. — Silla oli niin surulliset silmat, mummo sanoi aina, kun kertoi Mustista. Musti oli saattanut mummon linja-autopysakille ja jaanyt istumaan tien viereen. Seuraavana paivana se oli havinnyt. Heinakuu mummolassa meni ihan huomaamatta. Pikku paas- kyset olivat oppineet lentamaan ja istuskelivat puhelinlangoil- la... Matti seuraili niita ihastuneena. Kerran varisparvi istui Martta-tadin saunan vierella olevassa koivussa. Variksen perheessa oli poikanen. Se istui saunan katolla ja aukoi pitkaa nokkaansa. Paaskyset huomasivat sen ja alkoivat lennella poikasen ymparilla ikaan kuin olisivat kut- suneet sita leikkiinsa. — Mummo, tule tanne, tule katsomaan ihmetta! Matti huusi. — Katso, varisperhe pelkaa, etta paaskyt tekevat pahaa nii- den poikaselle. 184
Paaskyset jattivat variksenpoikasen rauhaan ja lensivat pois. Saunan katolle lensi kaksi isoa varista. Toinen niista tuuppasi nokallaan poikasta kylkeen. Variksenpoikanen rapytteli hiukan siipiaan. Sitten ne yhdessa lensivat toisten varisten luo. V Mummon jalkoja oli sarkenyt jo kauan. Han lammitteli niita, muttei se auttanut. Eraana paivana aamiaisen jalkeen han sanoi: — Taytyy lahtea kaupunkiin laakariin. Menemme kello kah- dentoista bussilla. Mummon hoito kaupungissa kesti kaksi viikkoa. Elokuun puolivalissa Matti ja han palasivat takaisin mokille. Mummon pihassa oli oudon hiljaista. Matti juoksi katsomaan paaskysten pesia. Han naki, etta ne oli hajotettu. — Ne ovat kostaneet pikku linnuille, Matti juoksi mummon luo. — Variksetko? — Niin. Tama oli kylla viimeinen pahanteko. Mina kostan niille paaskysten puolesta. — Siina paha, missa mainitaan, mummo osoitti variksia, jotka lensivat niityn poikki. — Minapa keksin niille keinon. Laitan niille ansan, Matti sanoi silmat suurina. Matti ajatteli kostoaan. Perunapellon laidassa oli kaatokasa. Sinne Matti teki ansan. Varhain seuraavana aamuna Matti herasi variksen raaun- taan. Han juoksi pihaan. Eikos vain! Suuri varis oli joutunut an- saan. Matti kutsui mummon katsomaan. — Mita sille nyt tehdaan? kysyi Matti. — Laske se pois. Mummo haki sakset ja leikkasi solmun variksen jalasta. Varis lahti lentamaan. — Voi kayda niin, ettei media ole ensi kesana variksia eika paaskysia tassa pihassa, mummo puheli aaneen.— Paaskyset eivat tule pahojen ihmisten luo. Voi, Matti kulta, mika sinus- takin tulee, mummo huokaisi. Matti ajatteli vahan ja sanoi sitten vakavana: — Menen luonnontutkijain kerhoon. Media koulussa on sel- lainen kerho. Kun kasvan, minusta tulee luonnontutkija. 185
Sanastoa. kuvitella — представлять hankkikaa — достаньте vuoro — смена panna vastaan — сопротив¬ ляться puhekumppani — собеседник jutustella — беседовать pistaa valiin — вставить nyyhkaisi — всхлипнул kuitenkin — все же kiusasi — беспокоило ei laske uimaan — не пустит купаться taito — умение, дар todellisuudessa — в действи¬ тельности oli tapana sanoa — обычно го¬ варивал mokki — дача ikavimmat paivat - самые трудные дни II havetti — было стыдно oli hukkunut — утонула huoli — забота kunnioitetaan — уважают III pysakki — остановка riensi — устремился juoksi halaamaan — кинулся обнимать olivat pesineet raystaan alle — построили гнездо под стрехой myonteli — поддакивала ihme — чудо kiiruhti vintille — поспешил на чердак kypsyivat — созревали tarina — история paivitteli aina valilla — сетова¬ ла время от времени vakituisesti — постоянно vahti — сторож ryhtyi muuttopuuhiin — заня¬ лась переездом ihana — прекрасный harmi — неудовольствие, го¬ речь laitteli pelattimia — делала пугала ahven — окунь vahinko — неудача, несчастье varastaa — воровать mokomatkin — этакие saasta — грязь IV puhelinlangat — телеграфные провода seuraili — следил tuuppasi — толкнул rapytteli — помахал, похлопал 186
V hoito — лечение kostaa — мстить luonnontutkija — юннат, есте¬ ствоиспытатель oudon hiljaista — странно тихо ansa — капкан kaatokasa — помойка KAUPUNGIN SOITTAJAT (Grimmin sadun mukaan) H e n k i 1 6 t: aasi, koira, kissa, kukko, ensimmainen rosvo, toi- nen rosvo, kolmas rosvo, kertoja. Synkka metsa, taustalla mokki. Kertoja: Vanha vasynyt aasi kulki yksinaan synkkaa met- satieta. Se oli hyvin surullisella mielella. Monia vuosia se oli uskollisesti palvellut isantaansa, ja nyt isanta aikoi sen tappaa. Aasipa karkasi tiehensa. Jonkin ajan kuluttua se naki koiran, joka makasi tiella. Aasi: — Kas, mita sina siina loikoilet? Koira: — Olen naes vanha. Kun en jaksa enaa juosta met- salla, isantani ajoi minut talosta. Nyt en tieda, miten elaisin. Aasi: — Kuule, minulla on mainio ajatus. Aion menna kaupun- kiin ja ruveta soittajaksi. Tule sinakin mukaan. Mina soitan luuttua ja sina paristat rumpua. Kertoja: Koira suostui ja yhdessa ne jatkoivat matkaa. Eipa aikaakaan, kun ne tapasivat matkan varrella kissan, joka naukui surullisesti. Aasi: — Hei, kissa, mika sinua vaivaa? Olet harmaa kuin lokakuun sadepaiva. Kissa: — Ei tassa naurata. Olen jo vanha enka pysty pyydys- tamaan hiiria. Emanta aikoi hukuttaa minut, mutta paasin pakoon. Aasi: — Tule meidan mukanamme kaupunkiin. Sinahan osaat laulaa. Sovit hyvin soittokuntaamme. Kertoja: Niin karkulaiset astelivat eteenpain. Matkalla he joutuivat kulkemaan eraan talon ohi. Portin paalla istui kukko ja kiekui kuin viimeista paivaa. Aasi: — Mika sinulla on hatana? Kukko: — Huomenna emannalleni tulee sunnuntaivieraita ja keittaja on saanut kaskyn tehda minusta lienta. 187
A a s i: — Lahde meidan kanssamme kaupunkiin. Sinulla on komea aani. Kun me soitamme yhdessa, siita tulee kerrassaan hieno konsertti. Kertoja: Kukko suostui mielellaan, ja he jatkoivat matkaa kaikki nelja. Sina iltana he eivat ennattaneet kaupunkiin, vaan paattivat yopya metsaan. Kukko lennahti korkean puun latvaan. Mutta kohta se i 1 moitti, etta kaukaa nakyi valo. Silloin he paattivat lahtea katsomaan, oliko siella ihmisten asuntoja. Niinpa met- san keskelta loytyi pieni mokki. Aasi lahestyi ikkunaa ja kur- kisti sisaan. Kukko: — Mita siella naet? Aasi: — Siella on iso poyta ja se on taynna ruokaa. Poydan ymparilla istuvat rosvot. Kukko: — Olisimmepa siella! К о i r a: — Mutta miten sinne paasemme? К i s s a: — Minulla on hyva tuuma! Sina aasi asetat etujalkasi ikkunalaudalle. Koira hyppaa aasin selkaan, mina kiipean koiran niskaan. Ja kukko kiipeaa minun paalaelleni. Kun mina lasken yksi, kaksi, kolme, alamme kaikki yhtaikaa huutaa. Silloin rosvot pelastyvat! Kertoja: Kun kaikki asettuivat paikoilleen, alkoi kamala melu. Aasi kiljui, koira haukkui, kissa naukui ja kukko kiekui. Rosvot luulivat, etta sielta oli tulossa kummitus ja pakenivat metsaan. Elaimet soivat vatsansa tayteen ja nukahtivat. Rosvot nakivat, ettei mokissa ollut enaa valoja. Paallikko lahetti yhden miehis- taan mokille katsomaan mita siella tapahtui. Hetken paasta rosvo juoksi kauhistuneena metsaan. 1. rosvo: — Mita nait? Kuka siella oli? 2. rosvo: — Hirveata! Talossa oli julma noita. Han puhalsi minua suoraan pain naamaa ja kynsi kasvojani pitkilla sormil- laan. Oven edessa seisoi mies, joka iski minua veitsella. Pihalla oli musta hirvio. Se loi minua nuijalla. Katolla istui toinen hirvio, joka huusi: »Ottakaa kiinni, ottakaa se kiinni!» Silloin mina juoksin metsaan. 3. rosvo: — Hirveata! Paetaan heti paikalla! 1. rosvo: — Ikina en enaa tule tahan paikkaan. Kertoja: Aasi, koira, kissa ja kukko olivat tyytyvaisia. Kaikki elaimet: — Hahhahhaa! Koira: — Nyt meidan ei tarvitse ikipaivina muuttaa taalta pois. 188
Sanastoa. rosvo — разбойник aasi — осел aikoi tappaa —собирался убить oli uskollisesti palvellut isan- taansa — верно служил своему хозяину makasi (loikoili) —лежал luuttu — лютня parista rumpua — барабанить, играть на барабане aikoi hukuttaa — собиралась утопить tehda lienta — сварить бульон kurkisti sisaan — заглянул paalaelleni — на голову melu — шум julma noita —жестокий колдун iski — ударил ikipaivina — никогда taustalla — позади, на фоне eipa aikaakaan — долго ли, ко¬ ротко ли karkulaiset — беглецы eivat ennattaneet — не успели asetat — поставишь kummitus — привидение juoksi kauhistuneena — в ужа¬ се убежал kynsi — поцарапал hirvio — страшилище LUMISADE (L. Voronkova, m.) Aikoi puhaltaa kylma tuuli, ja talvi huohotti savupiippuun: — Huh, puh, lun-ta ja pak-kas-ta!.. Puh!.. Latakot jaatyivat. Koko kyla kavi ikavan nakoiseksi. Tanja leikki kotona eika katsonut ulos. Mummo tuli kaivolta ja sanoi: — Lunta tulee! Tanja riensi ikkunaan. Ikkunan takana liiteli lumihiutaleita ja niin sakeasti, ettei niiden lavitse nahnyt edes naapuritaloa. Tanja sieppasi paaliinansa ja juoksi portable. — Lunta sataa! Koko taivas ja ilma oli taynna lumihiutaleita. Ne lentelivat, liitelivat, kieppuivat ilmassa ja leijailivat alas maahan. Niita laskeutui tielle ja rakennusten katoille, jaatyneille latakoille ja kasvimaalle, puiden oksille, portable seka Tanjan vihrealle liinalle... Tanja ojensi katensa — hiutaleita putoili kammenellekin. Han seisoi ja katseli lumihiutaleiden lentoa. Kun niita katsoi lahempaa, ne olivat kuin tahtia, kaikki erilaisia. Lunta satoi yha lisaa. Paivallisen jalkeen Tanja lahti ulos eika tuntenut kotikylaansa entiseksi. Se oli aivan valkea. Katot, 189
tie, kasvitarha — kaikki oli lumessa. Sitten pilvien takaa pilkisti aurinko, ja lumi alkoi kimallella. Tanjalla oli hauskaa kuin juhlapaivana. Han kiiruhti Leenan luo ja koputti ikkunaan: — Tule pian, Leena! Meilla on jo talvi! Sanastoa. huohotti savupiippuun — гудел в трубе tuli kaivolta — вернулась с ко¬ лодца liitelivat — парили kieppuivat — кружились leijailivat — кружили latakot — лужи sakeasti — густо JANIKSENNAHKALAKKI (V. Osejeva, m.) Olipa kerran janis. Se oli tuuheaturkkinen ja pitkakorvainen. Janis kuin janis. Mutta niin suuri kerskailija, ettei koko met- sassa ollut toista sellaista. Kerran janojussit leikkivat aholla. Ne loikkivat vuorotellen kannon ylitse. — Mitas tuosta! huudahti kerskailija. — Mina voin loikata mannynkin yli. Sitten janot alkoivat viskella kapyja kilpaillen, kuka heittaa korkeammalle. Kerskailija sanoi: — Mita tuo nyt on! Mina voin heittaa vaikka pilven paalle! Toiset janikset sanoivat sille: — Sina olet kerskailija! Kerran metsaan tuli metsastaja. Han ampui kerskailijan ja teki sen turkista lakin. Kun metsastajan poika pani sen paahansa, alkoi han aivan odottamatta kerskua muille lapsille: — Tiedan kaiken paremmin kuin opettaja! Ratkaisen vaikka millaisen laskutehtavan! — Kerskailija sina olet! vastasivat lapset. Poika tuli kouluun, otti lakin paastaan ja ihmetteli: — Miksi mina kerskuin? lllalla han lahti poikien kanssa kelkkamakeen, pani lakin paahan ja alkoi taas kerskua: — Lasken talta maelta suoraan jarven toiselle rannalle! 190
Maessa hanen kelkkansa meni nurin. Lakki lensi paasta ja kieri lumeen, niin ettei poika loytanyt sita. Han palasi kotiin pal - jain pain. Kerran tytot lahtivat hakemaan risuja. Menomatkalla he sopivat, etta pysyttelevat koko ajan yhdessa. Yhtakkia eras tytoista huomasi hangella valkean tuuhea- karvaisen lakin. Han otti sen ja pani paahan. Ja kohta han sanoi nena pystyssa: — En halua lahtea kanssanne! Keraan yksinani enemman risuja kuin te kaikki yhdessa ja paasen pikemmin kotiin! — Mene sitten yksinasi, vastasivat toverit.— Mokomakin kerskailija! Tytot jatkoivat matkaansa. — Tulen toimeen ilman teitakin! huusi tytto heidan peraan. Han otti lakin paasta, pudisti siita lumen pois, katsahti ympa- rilleen ja alkoi valittaa: — Mita nyt teen yksinani metsassa? Enhan loyda tietakaan! Han heitti lakin menemaan ja riensi tavoittamaan ystaviaan. Janiksennahkalakki jai pensaan juurelle. Mutta ei se ollut siina kauan. Kuka kulki ohitse, han sen siita loysi. Ja kuka sen naki, han sen myos otti. Katsokaapa ymparillenne, lapset, jollakulla teista on sel- lainen janiksennahkalakki! Sanastoa. kerskailija — хвастун kilpaillen — соревнуясь kerskua — хвастать kieri — закатилась aho — полянка metsastaja — охотник meni nurin — перевернулся risu — хворост TIINAN JA TAAVIN TARINAT (E. Niit, m.) Tiina ja Taavi ovat kaksosia. Molemmilla on samana paivana syntymapaiva. Heilla on sama aiti, sama isa, sama koti ja sama sukunimi. Heidan sukunimensa on kaunis: Tammisto. Tammisto tarkoittaa tammimetsaa. Tammisto on kesalla vihrea ja syksylla tammenterhoja taynna. 191
Tiinalla ja Taavilla on kaksi isoaitia ja kaksi isoisaa. Isoisat ja isoaidit eivat kyllakaan ole keskenaan kaksosia. Lapset kut- suvat heita eri nimella: Tiinan ja Taavin aidinaiti on mummi. Tiinan ja Taavin aidinisa on ukki. Tiinan ja Taavin isanaiti on mamma. Tiinan ja Taavin isanisa on vaari. Kullakin taytyy olla oma nimi, muuten kaikki menisi sekaisin. Tiinan ja Taavin aiti on maailman parhain aiti ja isa maailman parhain isa. Mutta heita on mahdoton sekoittaa. Jopa pikkuveli Tero tuntee heidat jo kaukaa ja huutaa: »Aiti-aiti! Isi-isi!» Sitten isa nostaa Tiinan yhdelle polvelleen ja Taavin toiselle ja aiti ottaa Teron syliinsa. Siina he ovat koko perhe: Kaarlo Tammisto, Taavi Tammisto, Kaarina Tammisto, Tero Tammisto, Tiina Tammisto. Tero on viela pieni. Mutta han osaa tuoda ukille tohvelit. Tero osaa sanoa kissalle »kiss-kiss» ja koiralle »tse-tse»! Parhai- ten Tero osaa kontata Tiinan ja Taavin kanssa ympari huonetta. Tiina ja Taavi kayvat jo koulua, mutta he yha kasvavat joka paiva ja yo. He lentavat usein unissaan. Viime yonakin Tiina lensi unissaan. Hanella ei ollut siipia. Han lensi noin vain ja se tuntui hanesta aivan luonnolliselta. Aluksi Tiina lensi yksin ja sitten Teron kanssa korkealla kaupun- gin ylapuolella. Kun Tero alkoi vasya, Tiina nosti hanet selkaansa ja he lensivat kaksin takaisin kotiin. Kili-kili, kilisee kello. Taavi juoksee Tarmon kanssa koulun kaytavassa. Taavi juoksee niin nopeasti, etta 1yd paansa seinaan. Jyri juoksee kantelemaan: — Opettaja, opettaja, Taavi ja Tarmo juoksevat taas kay¬ tavassa. Opettaja, opettaja, Taavi juoksi paansa seinaan! — Vai niin, sanoo opettaja,— ja seina lahetti sinut heti kantelemaan. Taavi kirjoittaa tanaan taululle: »Kisa». Voi Taavi, kaveleeko kissa yhdella assalla? Ei kavele. Kissa kavelee neljalla kapalalla, hanta pystyssa, viikset viirullaan ja silmat sirrillaan. Tiina ja Taavi auttavat mielellaan aikuisia. — Vaarille ja mammalle tuotiin tanaan kuormallinen koi- vuhalkoja, sanoo aiti. — Taavi on hyva apulainen vaarin halkotalkoisiin, sanoo isa. — Mina olen yhta hyva, tuumii Tiina. 192
— Mikas siina, sanoo aiti. — Teita onkin kaksi kunnon apu- laista. Niin siina kavikin. Vaari pilkkoi puut pieniksi. Taavi ja Tiina kantoivat halot liiteriin. Naapurin Kalle latoi liiterissa puut pinoi- hin. Mutta mamma vain paistoi keittiossa ohukaisia. Vaarille kymmenen. Kallelle kymmenen. Taaville kymmenen. Tiinalle kymmenen. Tiina pesi eilen illalla sukkia: kolme paria isan sukkia, kaksi paria Taavin sukkia ja yhden parin Teron sukkia. Yhteensa kaksi- toista sukkaa. Taavi kiillotti eilen illalla kenkia: kolme paria mummin kenkia, kaksi paria aidin kenkia ja yhden parin Tiinan kenkia. Yhteensa kaksitoista kenkaa. Sunnuntaina isa ja aiti leikkivat Tiinan ja Taavin kanssa. Ensin he leikkivat piilosta ja isa piiloutui tyhjaan tynnyriin. Sitten he hyppasivat ruutua ja aiti hyppasi kolme kertaa tiplaamat- ta. Kun taas isa ei osannut hypata narua. Valokuvaajan ei tosin tarvitsekaan hypata narua. Valoku- vaajan taytyy osata ottaa kuvia. Isan mieliksi he leikkivat lopuksi valokuvaajaa. Sanastoa. kaksoset — близнецы tammisto — дубовая роща tammenterho — желудь juoksee kantelemaan — бежит жаловаться viikset viirullaan—усы торч¬ ком silmat sirrillaan — глаза при¬ щурены liiteri — сарай, дровяник paistoi ohukaisia — пекла бли¬ ны hypata ruutua — скакать в классики ottaa syliin — взять на руки siipi — крыло tohvelit — шлепанцы kontata — ползать на четве¬ реньках kuorma koivuhalkoja — воз бе¬ резовых дров halkotalkoisiin — на субботник по заготовке дров pilkkoi — колол pino — поленница tynnyri — бочка hyppasi tiplaamatta — скакала и ни разу не пропала 134335 193
SATU KUMMALLISESTA VETURISTA (G. Tsyferov) Kaikki veturit olivat kuin veturit ainakin, vain yksi oli kum- mallinen — se myohastyi aina. Kummallinen veturi oli monesti antanut kunniasanan, ettei koskaan vilkuile sivuilleen. Mutta joka kerta kaikki toistui uudel- leen. Kerran asemapaallikko sanoi sille ankarana: »Jos Те myo- hastytte viela kerran, niin...» Veturi ymmarsi heti kaiken ja vihelsi: »Kunniasanalla, en enaa koskaan.» »Puh-puh», veturi menna puhisi. Se huomasi radan varrella varsan ja aikoi puhutella tata. Samassa se muisti kunniasanansa ja jatkoi matkaa. Vahaan aikaan se ei vilkuillut sivuilleen, ei sitten kertaakaan. Yhtakkia se kuuli metsasta liverrysta. Veturi huo- kaisi, mietti vahan aikaa ja kaantyi metsaan. Matkustajat nakivat ikkunasta, etta ymparilla oli vain met- saa, ja alkoivat huutaa: — Mita tama on? Mehan myohastymme. — Niinpa kylla, veturi vastasi,— me saatamme myohastya asemalle. Mutta jos me emme kuuntele ensimmaisen satakielen laulua, myohastymme koko kevaalta,— kevat voi menna ohit- semme. Joku yritti vaittaa vastaan, mutta viisaimmat nyokkasivat: veturi taitaa olla oikeassa. Niin matkustajat kuuntelivat koko yon satakielen laulua. Aamulla juna jatkoi matkaa. Vahaan aikaan veturi ei vilkuil¬ lut sivuilleen, ei sitten kertaakaan. Mutta yhtakkia se tunsi vienoa tuoksua, joka tuli jostain metsasta. Veturi huokaisi, mietti vahan aikaa ja kaantyi metsaan pain. — Mita tama on? matkustajat huusivat taas.— Mehan myo¬ hastymme. Veturi vastasi jalleen: — Niinpa kylla, me saatamme myohastya asemalle. Mutta jos me emme пае ensimmaisia kieloja, koko kesa menee ohitsem- me. Joku matkustajista yritti vaittaa vastaan, mutta viisaimmat nyokkasivat: veturi taitaa olla oikeassa. Nyt taytyy ihailla kie¬ loja. Niin matkustajat ihailivat koko paivan kieloja. 194
Juna jatkoi matkaa vasta illansuussa. Vahaan aikaan veturi ei vilkuillut sivuilleen, ei sitten kertaakaan. Nain se nousi korkeal- le kukkulalle. Se katsoi eteensa, ymparilleen — ja pysahtyi. — Miksi me nyt seisomme? ihmettelivat matkustajat.— Ei- han tassa ole kukkia eika metsaa. — Auringonlasku, sanoi veturi.— Auringonlasku. Jos emme пае sita, myohastymme kenties koko elamalta. Kukaan ei enaa vaittanyt vastaan. Matkustajat katselivat, miten aurinko laski metsan taa. Sitten veturi antoi lahtomer- kin ja juna jatkoi matkaa. Kun juna oli saapunut asemalle, matkustajat poistuivat siita. Veturi meni piiloon. »Nyt nuo sedat ja tadit menevat valittamaan asemapaallikolle», se ajatteli. Mutta matkustajat hymyilivat ja sanoivat: »Kiitos, hyva veturi.» Asemapaallikko oli ihmeissaan: — Tehan myohastyitte kolmella paivalla. — Niinpa kylla, matkustajat vastasivat.— Mutta me olisimme voineet myohastya koko kevaalta, koko kesalta ja myos koko elamalta. Sina olet jo varmasti ymmartanyt satuni tarkoituksen. Joskus on parasta olla kiirehtimatta. Pysahdy, kun naet jotain hyvaa ja kaunista. Sanastoa. veturi — паровоз vilkuilla sivuille — смотреть no сторонам rata — железнодорожные пути vaittaa vastaan — возражать vieno tuoksu — нежный запах kukkula — пригорок tarkoitus — цель lahtomerkki — гудок kummallinen — странный asemapaallikko — начальник вокзала liverrys — пение птицы satakieli — соловей nyokkasivat — кивнули illansuussa — под вечер auringonlasku — закат солнца on parasta olla kiirehtimatta — лучше не торопиться 195
SANASTO A aamunkoitto восход солнца ahdas тесный aika (ajan) время mihin aikaan? во сколько? aikaisemmin раньше aikaisin рано aita (aidan) забор aivan совершенно, совсем ajella (ajelen) кататься alkusyksy ранняя осень alleviivata подчеркивать anteeksi извини(те) arvata (aryaan) отгадывать arvosana оценка asia дело asti до astia сосуд, посуда astella (astelen) шагать, ступать astua шагнуть, ступить asukas (asukkaan) житель autonkuljettaja шофер avata (avaan) открывать В bolsevikki большевик bussi автобус E edelleen дальше, далее elintarvikekauppa продовольствен¬ ный магазин elintarvikkeet продовольственные товары elokuva фильм elake пенсия olla elakkeella находиться на пенсии eniten более всего ennen раньше, до ensi первый, будущий, следующий epasiisti неопрятный, грязный erehtya (erehdyn) ошибаться erikseen отдельно eras некто, некий, один esiintya (esiinnyn) выступать esimerkiksi например esitella (esittelen) представлять estaa предотвращать eteinen (eteisen) прихожая eteen вперед, перед etsia искать etuseina передняя (фасадная) стена F filmi пленка, фильм filminauha пленка G gramma грамм Н hakata (hakkaan) рубить, колоть hakea (haen) искать halla заморозки, мороз hame юбка hammas (hampaat) зуб harava грабли haravoida грести, сгребать harjoitus упражнение hartiat плечи hauska веселый Hauskaa juhlaa! С праздником! havumetsa хвойный лес heittaa бросать hella нежный, ласковый henkiloauto легковой автомобиль heti сейчас, тотчас hetkinen минуточка, секундочка hiekka песок hiekka-alus кораблик из песка (здесь) 196
hiihtaja лыжник, лыжница hiili (hiilet) уголь hiiri (hiiren) мышь hilj aa тихо hiljaista тихо historia история hitaasti медленно hiukset волосы hiutale (hiutaleet) снежинка honka (hongan) сосна (старая, сухая) hotelli гостиница huokaista вздохнуть huolehtia (huolehdin) заботиться huolellinen аккуратный, заботливый huolellisesti аккуратно, заботливо huoli (huolen) забота huolimaton небрежный huomata (huomaan) замечать huono плохой huonosti плохо hupaisa веселый huurre иней huutaa (huudan) кричать hypata (hyppaan) прыгать hyvaksya одобрять hyoria кружиться, хлопотать hairita (hairitsen) мешать hakki клетка hapea стыд; on hapea стыдно harma иней I ihmetella (ihmettelen) удивляться ikkunalauta подоконник ika (ian) возраст ikava скука, тоска, скучный ikavdida скучать ilmapallo воздушный шар ilmestya появляться ilmoittaa объявлять По радость iloinen веселый iloisesti весело insinoori инженер istuttaa сажать italialainen итальянец, итальянка J jakaa (jaan) делить, раздавать jaksaa мочь, быть в состоянии jalkapallo футбол johtaa руководить johtaja руководитель joka neljas каждый четвертый joku кто-то, кто-нибудь jotkut (мн.) кто-то, кто-нибудь joukkohauta братская могила joutua попадать juhlakulkue праздничная демонстра¬ ция juhlasali праздничный актовый зал julkaista seinalehtea выпускать стен¬ газету juureila у подножия, у основания jasen член jasennys план (сочинения) jattaa оставлять jaapuikko сосулька jaatya замерзать К kaatua падать kaivattu желанный, жданный kalainen рыбный kalenteri календарь kaliio скала kali is дорогой kameli верблюд kamera фотоаппарат kammata (kampaan) расчесывать, причесывать kampa (kamman) расческа kannattaa стоит, поддерживать kansallisuus национальность kansi (kannen) крышка, обложка kantaa (kannan) нести, носить kanto (kannon) пень karata (karkaan) убегать, сбегать karnevaalit карнавал karvainen волосатый, мохнатый kassa касса kassanhoitaja кассир kasvattaa растить, выращивать kasvattaja воспитатель (ница) 197
kasvi растение kasvitarha огород kasvipenkki грядка kauan долго kehua хвастать(ся) kehakukka календула, ноготки keittaa варить keksia придумывать kerho кружок kerta (kerran) раз kertoa (kerron) рассказывать kertomus (kertomuksen) рассказ keskipaiva середина дня keskus центр (культуры, науки) keskusta центр (города, села) keskustella разговаривать, беседо¬ вать ketaan никого kielteinen отрицательный kiinnostaa интересовать kiire спешка kiittaa благодарить kiitaa (kiidan) нестись kilpailu соревнование kilpikonna черепаха kiltisti послушно kiltti послушный kilvan наперебой, наперегонки kinos (kinoksen) сугроб kinnas (kintaat) рукавицы kirahvi жираф kirjailijanimi псевдоним kirjakauppa книжный магазин kirjallinen письменный kirjastonhoitaja библиотекарь kirjava пестрый kirje письмо kirjeenvaihto переписка; olla kirjeen- vaihdossa переписываться kirjelappu записка kirjoituspoyta письменный стол kirkas (kirkkaan) яркий kitkea полоть kivi (kiven) камень kohtaan к, по отношению к kohteliaasti вежливо kohtelias (kohteliaan) вежливый kolhoosilainen колхозник, колхоз¬ ница копе машина, станок konsertti концерт koota (kokoan) собирать kopeekka копейка kori корзина koripalloilu баскетбол (вид спорта) koristaa украшать korjata убирать, собирать korkeakoulu высшее учебное заве¬ дение korkealle высоко kotimatka дорога домой kotityot домашние дела kovaa быстро kovin сильно, очень koululaukku портфель kuin как kuivumaan сохнуть, сушиться kukkakauppa цветочный магазин kukkamaa цветник kuljettaa везти kulkea ходить kulttuurikeskus культурный центр kuluttua через kunnia честь kunniakaynti визит почета kunnioittaa уважать kuorma-auto грузовик kurkkia заглядывать kuuluvasti громко kutsua звать kuusenkoriste елочное украшение kuusijuhla новогодняя елка kuura иней, изморозь kuvalehti иллюстрированный жур¬ нал kylvaa сеять kysella спрашивать, расспрашивать kyttyra горб kapala лапа, лапка karsa хобот kasityoluokka кабинет ручного труда kaskea приказывать kaytto использование saada kayttoon получить в пользо¬ вание kaantaa 1) переворачивать 2) вска¬ пывать 3) переводить 198
kayda ходить kaytava коридор koyha бедный L lahjakas (lahjakkaan) способный, талантливый lahti залив laiha худой laituri пристань, причал lakaista подметать lakata перестать, кончать laki закон lampi (lammen) лесное озеро lapsuusvuodet детские годы laskea считать laskento арифметика lasku пример, задача latva вершина, верхушка lausua runoja читать стихи leijona лев leikella (leikkelen) резать, обрезать leikilla (ап) шутя leikki игра, шутка leikkiluku считалка leikkitilat место для игры leivanmuru крошка хлеба leipakauppa хлебный магазин leivos (leivoksen) пирожное lelukauppa магазин игрушек leninki платье lentokone самолет lentopallo волейбол lentopalloilu волейбол (вид спорта) lentaja летчик levea. широкий levittaa matot разостлать дорожки levata (lepaan) отдыхать liha мясо lihakauppa мясной магазин liika лишний liikunta физкультура liikunnan tunti урок физкультуры liikunnan opettaja учитель физ¬ культуры lisaa еще litra литр liukas (liukkaan) скользко liukastua поскользнуться loikkia скакать, прыгать Lokakuun juhla Октябрьский праздник lopettaa кончать loppu конец lopulta наконец luistaa скользить luistelu катание на коньках luisteluaika время катания на коньках luistinrata (luistinradan) каток lukutaitoinen грамотный lukuvuosi учебный год lumihiutale снежинка lumikki снегурочка olla lumisilla играть в снежки luokanvalvoja классный руководи¬ тель luokse к luona у luottaa доверять luovuttaa сдавать, вручать lyheta (lyhenee) становиться короче lahettaa посылать lahtea liikkeelle трогаться с места lapi (metsan lapi) сквозь (лес) laakari врач loytaa (loydan) находить М maistaa пробовать на вкус maitokauppa молочный магазин makea сладкий makeinen (makeisen) конфета makeasti сладко, nauraa makeasti смеяться от души maksaa платить, стоит malli образец mansikka земляника, клубника mansikkamaa гряды клубники marjamaa ягодник, ягодное место marssia маршировать matematiikka математика matruusi матрос matto ковер, дорожка mausoleumi мавзолей 199
mehu сок merkki знак, значок, признак, syk- syn merkit признаки осени metro метро mielissaan, olla mielissaan радовать¬ ся, обрадоваться miellyttaa нравиться miinus минус monivariset многоцветные muistaa помнить muistopatsas памятник muistuttaa напоминать mukaan с собой multa (mullan) земля muotoinen подобный, похожий (по форме) murista рычать museo музей musiikki музыка muuri стена Kremlin muuri Кремлевская стена muut другие muutama несколько muuttaa переделывать, переезжать muuttaa johonkin переезжать куда- либо muuttua изменяться myssy шапочка myohemmin позднее myohaissyksy поздняя осень myohaan поздно myonteinen положительный manty сосна N Naistenpaiva Женский день nappi пуговица narskua скрипеть, хрустеть nauha лента nauris репа пе они nelikerroksinen четырехэтажный nenaliina носовой платок neuvoa советовать Neuvostoarmeija Советская Армия Neuvostoliitto Советский Союз Neuvostomaa Советская страна neuvostovalta советская власть nimittaa называть noin примерно nojatuoli кресло nukketeatteri кукольный театр numero номер, цифра nuorin младший nuorisoliittolainen комсомолец, ком¬ сомолка nuotio костер nurkka угол nykyaan теперь nahtavyys (nahtavyydet) достопри¬ мечательности nain так nakoinen похожий nalka (nalan) голод nalkainen голодный пата эти nayttelysali выставочный зал nayttaa (naytan) показывать О ohjaaja руководитель oikea правый onneksi olkoon поздравляю, поздрав¬ ляем onnistua получаться, удаваться opas (орраап) гид opettajainhuone учительская opetella (opettelen) учить, выучить opiskella учиться oppivaline школьная принадлежность osa часть osallistua участвовать osoite адрес osoittaa указывать ostaa ostos (ostokset) покупки otsikko заголовок ottaa esimerkkia брать пример Р pahoillaan, olla pahoillaan огор¬ чаться pahoittaa mielta обижаться, огор¬ чаться paikka место, olla paikoillaan быть на месте, на своих местах 200
paketti пакет, пачка, посылка pakkasukko Дед Мороз рако (раоп) бегство, побег; olla paossa скрываться paksu толстый palatsi дворец palella мерзнуть palkinto (palkinnon) приз, награда ei paljon ollenkaan почти ничего olla pallosilla играть в мяч panssari панцирь papukaija попугай paras лучший parasta on лучше было бы (лучше всего) pari пара peili зеркало peittaa покрывать pelata (pelaan) играть peltotyot полевые работы penkoa (pengon) рыться penkominen разрывание, раскапы¬ вание pensas (pensaan) куст perheenjasen член семьи perunannosto копка картофеля perunapelto картофельное поле perustuslaki конституция peralla сзади, позади peraseina задняя стена pesa гнездо piano пианино pihalle pain во двор pihlajanmarjat ягоды рябины piilosilla, olla piilosilla играть в прятки piiri. круг piirtaja рисовальщик piirustus (piirustuksen) рисунок pimeta (pimenee) темнеть pimea темный pingviini пингвин pioneeriliina пионерский галстук pioneeriohjaaja пионервожатый pioneeriosasto пионерский отряд, дружина pioneeripalatsi Дворец пионеров pitkin по, вдоль pitkaksi aikaa надолго pitaa надо, нужно, держать pitaa puolta заступаться plus плюс poimia собирать poimija сборщик, сборщица ягод poistaa удалять, porkkana морковь poski (posken) щека puhaltaa (puhallan) дуть puhdistaa чистить puhelin телефон; olla puhelimessa у телефона; слушаю puhjeta (puhkeaa) lehteen распус¬ каться (о листве) puhtaus (puhtauden) чистота puistokaytava аллея puku (puvun) костюм Punainen tori Красная площадь punajuuri свекла punastua краснеть punnita (punnitsen) взвешивать puolesta за puolue партия puolueveteraani ветеран партии puolukka брусника pussi мешок, мешочек, пакет pyoria кружиться, крутиться, вер¬ теться рубга колесо pyoraily велоспорт pyoratuoli кресло на колесах pahkina орех paivakirja дневник, журнал (клас¬ сный) paivamaara дата, число palvi проталина paaskynen ласточка paasta (paasen) попадать, добирать¬ ся paattaa решать, заканчивать paattya кончаться polyinen пыльный poytalamppu настольная лампа R raha деньги rakastaa любить rakentaa строить 201
rakennus (rakennuksen) здание raskas тяжелый rasvata (rasvaan) смазывать ratsastaa верховая езда rauhan puolesta за мир rauhoitella успокаивать rautatieasema железнодорожный вокзал reippaasti бодро repia (revin) рвать retkeilla путешествовать retki (retken) путешествие riikinkukko павлин rientaa (riennan) спешить, устрем¬ ляться riippua висеть, зависеть rikas (rikkaan) богатый rikkaruoho сорняк rivi ряд romaani роман rumasti некрасиво rumpu (rummun) барабан runoilija поэт ruoho трава ruokkia кормить rupla рубль rusetti бант S saapua (saavun) прибывать, при¬ езжать sairas больной saksalainen немец, немка, немецкий sali зал salkku портфель samannakdiset похожие samoin так же sananlasku пословица sanomalehti газета santarmi жандарм sarake (sarakkeen) столбик satamakaupunki портовый город sateinen дождливый sato (sadon) урожай sauva лыжная палка seinalehti стенгазета seka и, также selka (selan) спина selvasti ясно, четко seurata (seuraan) следить, следовать seutu (seudun) местность siemen (siemenen) семя siili еж siisti опрятный siivoaminen уборка siivota (siivoan) убирать sijaita (sijaitsee) находиться silioin тогда silmalasit очки sinivuokko перелеска sisalle вовнутрь sisalle tullessaan войдя в помещение sokeri сахар sopia (sovin) помещаться, умещать¬ ся, договариваться sopuisa дружный sosialistinen социалистический sotilas боец, солдат sotavuodet годы войны sotilaspuku военная форма stadion стадион sujuvasti бегло sulaa таять Suomenlahti (-lahden) Финский залив suotta зря, напрасно suru горе, печаль suuttua сердиться suursiivous (-siivouksen) генераль¬ ная уборка Synnyinmaa Родина saa погода saali жалость; жаль Т taakse позади, назад tahtoa (tahdon) хотеть tai или taimi саженец taistella бороться taitaa olla наверное, вероятно taivas (taivaan) небо takaisin обратно takki пальто 202
tallella в сохранности talviloma зимние каникулы tanssia танцевать tapa (tavan) привычка, обычай tapahtua случаться, происходить tapaus случай tarkastella разглядывать tarkkaavaisesti, tarkasti внимательно tarjota (tarjoan) угощать tarvita (tarvitsen) нуждаться tasku карман taulukko таблица tavallisesti обычно tavata (tapaan) встречать teksti текст televisio телевизор teline (telineen) стенд teollisuuskaupunki промышленный город tiainen синица tie дорога tikka дятел tilat помещение tiskata мыть посуду toimet дела toimia действовать toiminta (toiminnan) деятельность toimitus (toimituksen) редакция, редколлегия toiset другие toisilleen друг другу toistua повторяться toivoa надеяться tomu пыль tori площадь torua ругать, бранить tosi (ystava) настоящий (друг) totella (tottelen) слушаться tosi, on totta правда toveruus товарищество tuisku метель tuhat тысяча tulija приходящий, вошедший tull essaan придя, приходя tulos (tuloksen) результат tulppaani тюльпан tummua темнеть tunkea (tungen) втискивать tunnettu известный tunnollisesti добросовестно tunnus (tunnuksen) лозунг, плакат tuttava знакомый tuntea (tunnen) знать, узнавать tunturi безлесая гора в Финляндии tuokko (nen) берестянка, туес tuoksua пахнуть tuollainen такой tuonne туда tuossa тут turistileiri туристский лагерь tuskin едва, едва ли tuttu знакомый tutustua знакомиться tuuletusikkuna форточка tuulinen ветреный tuulispaa вихрь tyhja пустой tyytyyainen довольный tyontaa (tyonnan) толкать tyovaki рабочие tallainen такой tassa здесь U uimahalli плавательный бассейн ulkoa с улицы ulkopuolella с внешней стороны unikko мак urheilija спортсмен urheilukentta спортивная площадка V vaatepuu вешалка vaarallista; on vaarallista опасно vahinko (vahingon) вред, беда, несчастье vain; mita vain что угодно, чего только vakava серьезный valintamyymala магазин самооб¬ служивания valita (valitsen) выбирать vailankumous революция valmis готовый valmistautua (valmistaudun) гото¬ виться 203
valokuvata (valokuvaan) фотогра¬ фировать valta (vallan) власть vanhin (vanhimman) старший vapaa свободный vapaasti свободно varmaankin наверное, вероятно varrella на, у; kadun varrella на улице vasemmalla слева vasen левый vastaan навстречу, против vastapaata напротив venelakki пилотка venajantaa (venajannan) перево¬ дить на русский язык verstas (verstaan) мастерская vesiampari ведро veteraani ветеран viela еще vieras гость, чужой; olla vieraisilla быть в гостях vihainen сердитый vihaisesti сердито vihanneskauppa овощной магазин vihdoin наконец viheltaa свистеть vikkela быстрый, проворный viikko неделя viikset усы viilea прохладный; on viiieata прохладно viime прошлый viisas (viisaan) умный viitonen пятерка vilkas (vilkkaan) живой, шустрый viskoa (viskoo) сыпать, бросать voi масло voima сила voimisteila заниматься гимнастикой voimistelusali спортивный зал voimistelutunti урок физкультуры voittaja победитель vuodenaika (vuodenajan) время года vuoro очередь, смена vuorollaan в свою очередь vuoropuhelu диалог vuorotellen по очереди vuosi (vuoden) год vuosipaiva годовщина valitunti (valitunnin) перемена valissa между varikuva цветная картина, фото varikas (varikkaan) яркий, много¬ цветный varinen (какого-либо) цвета vaarin неправильно, неверно Y yhdessa вместе yhteenlasku сложение yhteinen общий yhtakkia внезапно, вдруг yleisurheilu легкая атлетика yliopisto университет ylpea гордый ymmartaa (ymmarran) понимать ymparilla вокруг, кругом ystavyyskerho интернациональный клуб А ampari ведро aanilevy пластинка аагееп к aaressa у, за aaresta из-за
SISALTO Kertausjakso 3 I jakso. Koulu. Luokan siivoaminen. Vahva aste omistusliit- teen edessa. -inen-johdokset 12 II jakso. Koti. Huoneen siivoaminen. -sti-johdokset. Yksivar- taloisten verbien kielteinen imperfekti 22 III jakso. Syksy. Koulun kasvitarha. Astevaihtelu 11:11 ... 29 IV jakso. Kauppa. Ostokset. Yksivartaloisten verbien kieltei¬ nen imperfekti monikossa 36 V jakso. Myohaissyksy. -nen-johdosten taivutus 42 VI jakso. Lokakuun juhla. Essiivi ajan merkityksessa . . 48 VII jakso. Koulun seinalehti. Jarjestysluvut 11.—19. ja 21.—29. 52 VIII jakso. Pioneeripalatsi. Kerhotoiminta.-lainen-johdokset. -ata- loppuisten verbien preesens 59 IX jakso. Talvi. Kuusijuhla. Astevaihtelu mp:mm. -ata-lop- puisten verbien myonteinen imperfekti. Nominatiivi- alkuiset yhdyssanat 70 X jakso. Laskennon tunti. Perusluvut 100—1000 86 XI jakso. V. I. Lenin, -ata-loppuisten verbien kielteinen im¬ perfekti 88 XII jakso. Tunnettuja kirjailijoita. Pitaa (taytyy) + I infi- nitiivi. -e-loppuisten substantiivien taivutus ... 91 XIII jakso. Neuvostoarmeijan paiva. Astevaihtelu uku:uvu. -as (as)-loppuisten substantiivien taivutus. Talvi- ilta -tyyppisten yhdyssanojen oikeinkirjoitus . 102 XIV jakso. Ystava. Aina ja joskus -sanojen kaytto. Han ja se -pronominien kaytto 110 XV jakso. Kansainvalinen naistenpaiva. Mina, sina ja han -pronominien taivutus 116 XVI jakso. Kaupunki. Astevaihtelu nk:ng. -kin-liite 121 XVII jakso. Kevat. Me, te ja he -pronominien taivutus . . 130 205
XVIII jakso. XIX jakso. XX jakso. XXI jakso. Kotilukuteksteja Sanasto . Kevattyot koulun kasvitarhassa. Han ja se, he ja ne -pronominien kaytto Kevatjuhlia ja merkkipaivia. Aaressa, aaresta, aareen -postpositioiden kaytto. Imperatiivin moni¬ kon II persoona Elaintarhassa. Demonstratiivipronominit Kesa. Kesaurheilulajeja. -kaan (-kaan)-liite. . 137 142 154 164 170 196
Лейла Энсиовна Александрова Эльвира Николаевна Лейбонен УЧЕБНИК ФИНСКОГО ЯЗЫКА Редактор М. Ф. Хютти. Художники Ю. Ф. Гусенков, Ю. П. Высо¬ ковских, Б. Р. Акбулатов. Художественный редактор Л. Н. Дегтярев. Технический редактор С. М. Паль. Корректор Б. В. Пугачева. (для 4-го класса) ИБ № 1652 Сдано в набор 24.12.86. Подписано в печать 04.08.87. Формат 70X90'/i6- Бумага оф¬ сетная № 1. Гарнитура литературная. Печать офсетная. Уел. печ. л. 15,21. Уел. кр.-отт. 54,19. Уч.-изд. л. 10,96. Тираж 5 500 экз. Зак. 4335. Изд. № 169. Цена 20 к Издательство «Карелия». 185610. Петрозаводск, пл. Ленина, I. Республиканская ордена «Знак Почета» типография им. П. Ф. Анохина Государственного комитета Карельской АССР по делам издательств, полиграфии и книжной торговли. 185630. Петрозаводск, ул. «Правды», 4.
Александрова Л., Лейбонен Э. А32 Учебник финского языка для 1987,— 206 с. 4 класса.— Петрозаводск: Карелия, . 4306020200—064 с_ А _. ■ , „ — oU—о/ IW127(03)—87 81.2.Фин.