Author: Hart S.  

Tags: suomen historiaa  

ISBN: 978-951-792-384-2

Year: 2009

Similar

Hyvin menee! 1. Suomea aikuisille

Suomen mestari 4. Suomen kielen oppikirja aikuisille

Suomen mestari 3

Elaman suolaa. Suomen kielen alkeita 1

Text 
                    SUSANNA HART
TARINOITA
SUOMESTA


Susanna Hart
Tarinoita
Suomesta
FINN LECTURA


Sisällysluettelo
Lukijalle 5
Osa f. Minä ja taustani 7
Teksti: ’’Prinsessan valtakunnassa kaikki hyvin” 8
Harjoitukset 12
Kuuntelu: ’’Elämä on subjektiivinen kokemus” 17
Harjoitukset 22
Osa £. Koti ja asuminen 27
Teksti: ’’Pietarilaisperheen kesäparatiisi” 28
Harjoitukset 31
Kuuntelu: ’’Hauhau, meille haukkumaan heti” 36
Harjoitukset 38
Osa 3. Jokapäiväinen elämä 41
Teksti:’’Vanhainkoti sai suuren testamentin, vain
virkamiehet tietävät miten suuren” 42
Harjoitukset 45
Kuuntelu: ’’Arjen lämpöä Kontulan Lampipuistossa” 51
Harjoitukset 55
Osa 4. Sosiaalinen vuorovaikutus 59
Teksti: ’’Pitkän kuuman kesän kääntöpuoli” 60
Harjoitukset 63
Kuuntelu A: ’’Miksi naapurin rouva ei sytytä pihagrilliä?” 68
Harjoitukset 74
Kuuntelu B: ’’Yhteisiä harrastuksia ja brasilialaista tunnelmaa” 78
Harjoitukset 82
Osa 5. Matkustaminen £7
Teksti: ’’Kuvataidetta ja makunautintoja Orihuela Costalla” 88
Harjoitukset 92
Kuuntelu: ’’Nelipyörällä idästä länteen” 99
Harjoitukset 104
3


Osa 6. Terveys ja hyvinvointi f 07
Teksti: ’’Hyveiden valtakunta lähtee lomalle” 108
Harjoitukset I 11
Kuuntelu: ’’Työ houkuttaa opiskelijaa lainan sijaan” 115
Harjoitukset 118
Osa 7. Työ »1
Teksti: ’’Toimittaja ja kirjailija” 122
Harjoitukset 125
2. 	teksti: ’’Tehdas tulessa, kaikki palaa” 129
Harjoitukset 132
Kuuntelu: ’’Ysiluokkalainen, pidä työunelmistasi kiinni” 137
Harjoitukset 139
Osa S. Ympäristöjä maantuntemus 141
Teksti:’’Buddhalaiset Boxissa” 142
Harjoitukset 147
Kuuntelu: ’’Mysteeri ja intuitio palasivat Kuhmoon” 153
Harjoitukset 156
Osa 9. Yhteiskunta 159
Teksti A: ’’Tutkija: Muslimit enemmän mukana yhteiskunnassa” 160
Teksti B: ’’Asenteet ovat kiepsahtaneet yllättävästi” 161
Harjoitukset 164
Kuuntelu: ’’Pekingin jälkeen urheilijat panostavat opiskeluun” 171
Harjoitukset 173
Kielioppia \7S
$uomi-englanti>sanasto ZOZ
Harjoitusten vastaukset 209
CD:n raHaluettelo 216
4


Lukijalle
Tämä kirja on tehty Sinulle, joka olet jo edennyt opinnoissasi tasolle BI ja
haluat kehittyä tason B2 osaajaksi. Kirjan sisältö perustuu autenttisiin teksti- ja
kuuntelusisältöihin: lehtiartikkeleihin ja internetsisältöihin sekä erikseen tätä
tarkoitusta varten tehtyihin henkilöhaastatteluihin. Niiden kautta piirtyy
tarinoita ihmisistä, jotka elävät omine ajatuksineen ja tunteineen muuttuvassa ja
moniarvoistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jokaiseen kirjan sisältöön on sovellettu tehtäväsarja, jossa lähdetään sanojen
muodoista ja merkityksistä ja edetään sisällön pohtimisen kautta puhumisen
ja kirjoittamisen harjoitteluun. Kirjan tarkoituksena on tukea opiskelijaa
kehittymään nimenomaan kielen käyttäjänä. Tämän vuoksi kirja sopii
erinomaisesti lisämateriaaliksi kielioppipohjaiseen tuntityöskentelyyn. Jokaiseen teksti- ja
kuunteluosioon liittyy suomi-englanti-sanasto sekä lista ilmauksia
pohdittavaksi yhdessä opiskelutoverin tai opettajan kanssa. Kirjan lopussa on vielä kieliop-
pikooste, aakkosellinen suomi-englanti-sanasto ja oikeat vastaukset tehtäviin.
Kirjaan kuuluu lisämateriaalina CD sekä opettajan opas, jossa on helposti
hyödynnettäviä tunti-ideoita ja materiaaleja produktiivisen työskentelyn tueksi.
Haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat joko sallineet käyttää
kirjoittamaansa tekstiä tai antaneet haastattelun. Tämän lisäksi haluan kiittää
kirjan toimittajaa Kirsi Koskelinia, joka näki suuren vaivan hankkiessaan sisältöjen
käyttämiseen tarvittavat luvat tekijöiltä. Lämmin kiitos myös puolisolleni
Katjalle, joka osallistui merkittävällä tavalla kirjan kuvitukseen valokuvin ja piirroksin.
Kiitos myös nykyiselle esimiehelleni Mika Eskolalle ja ystävälleni Mia Haloselle,
jotka haastavilla kysymyksillään ja oivaltavilla ajatuksillaan auttavat minua
kehittymään työssäni ja terävöittämään pedagogisia näkemyksiäni ja valintojani.
Tällä hetkellä katson kotimaatani ja sen kieltä vähän kauempaa: aloitin
joulukuussa 2008 suomen kielen vanhempana opettajana koulutus- ja kehitystyön
suomalaisen rekrytointiyrityksen Opteamin palveluksessa Filippiineillä. Täällä
eläminen ja pedagoginen yhteistyö paikallisten suomen opettajien kanssa ovat
avanneet äidinkieleeni aivan uuden innoittavan näkökulman.
Helteisessä Davao Cityssä kevättalvella 2009
Susanna Hart
5


6


Osa f
Minä ja taustani
Teksti s. S
Harjoitukset s. 12
Kuuntelu s. f 7
Harjoitukset s. 22


Lue teksti ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Helsingin Sanomat 16.6.2008/ Satu Kaaria
Prinsessat* valtakunnassa kaikki hyvin
Pikkutyttöjen intohimo tylleihin ja tiaaroihin on osa luonnollista
kasvua. Kun tyttö saa ihailua pienenä, isona hänen ei tarvitse sitä
janota.
Suomen tarhat ovat pullollaan prinsessoiksi hurahtaneita pikkutyttöjä, jotka
elävät valovuosien päässä todellisuudesta omassa ruusunpunaisessa
satumaailmassaan. He liihottelevat ympäriinsä kuvitellen olevansa keijuja, pukevat
päälleen vain vaaleanpunaista ja rakastavat yli kaiken kaikkea kimaltavaa.
’’Kysymys on samastumisesta: prinsessana oleminen on tyttöyden ja tulevan
naiseuden rakentamiseen kuuluva leikki”, määrittelee lasten leikeistä väitellyt
yliopistonlehtori Marjatta Kalliala.
”On ihanaa samastua kauniiseen ja rikkumattomaan”, Kalliala sanoo.
Kaikilla tytöillä ei ole välttämättä prinsessavaihetta, ja tytöillä onkin Kallialan
mukaan enemmän liikkumavaraa kuin pojilla. Poikatyttökin löytää tilaa.
’’Sitä paitsi tyttö voi olla vuorotellen Peppi ja prinsessa.”
Prinsessaikä on yleisin 4—6-vuotiailla, mutta jo kaksivuotias tyttö voi
päättää, ettei enää ikinä pue ylleen mitään niin kamalaa vaatekappaletta kuin
housut.
Käytännöllisen pukeutumisen mallimaassa pienet prinsessat eivät aina
herätä pelkkää ihastusta, eivätkä vanhemmat välttämättä suostu pukemaan lasta
hepeneihin, vaikka tämä kuinka itkisi. Eivätkä suostu lukemaan "typeriä” barbie-
ja prinsessatarinoita. Ehkä kuitenkin pitäisi.
’’Prinsessaikä on tärkeä ja hieno kehitysvaihe. Tytölle on tärkeää olla ihailtu:
kevyt, pieni, kaunis, hempeä”, sanoo lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.
Tammisen mielestä väheksymme biologisia eroja tytön ja pojan kehityksessä.
’’Globalisaation myötä on yhä selvemmin nähtävissä, että tytöt ovat tyttöjä


ja pojat poikia kaikissa kulttuureissa.
Kulttuuri ja ympäristö toki vaikuttavat kehitysvaiheen ilmenemiseen, mutta
perusta on biologiaa,Tamminen sanoo.
”On erehdys yrittää kitkeä prinsessamaista käytöstä pienestä tytöstä.
Tyttöjen ja poikien samanlaisuutta liiaksi korostava kasvatus voi olla haitaksi.Tasa-
arvoa se ei ainakaan edistä.”
Prinsessaksi hurahtaneen pitäisi myös saada vastakaikua sekä isältä että
äidiltä. Jos vanhemmat tyrmäävät tylysti pienen tytön fantasiamaailman eikä tyttö
saa kaipaamaansa ihailua, puute voi näkyä joko huonona itsetuntona tai
jatkuvana ihailun hakemisena myöhemmällä iällä.
Pienet lapset aistivat hyväksynnän ja sen puutteen sanoittakin. Pieni
prinsessa tyllihameessaan voi saada osakseen äidin huokailuja ja muiden naisten
paheksuvia katseita, joiden viesti on: tuleekohan tuosta höpsö tyttö, jolla ei ole
järkeä päässä lainkaan.
Tammisen kollegat muista kulttuureista ihmettelevätkin, miten meillä tytöt
joutuvat toisten naisten arvostelun kohteiksi: naista alistaa toinen nainen. Siksi
tytöt eivät ole tyytyväisiä ulkonäköönsä,Tamminen sanoo. Jopa
syömishäiriöiden on arveltu osin johtuva tästä.
Kaikki tytöt eivät hae ihailua koristautumalla, mutta se ei tarkoita, että heiltä
puuttuisi tämä kehitysvaihe. Pienet pojatkin hakevat ihailua, mutta toisin keinoin.
Tamminen muistuttaa myös, että prinsessamaisuus ei ole yhtä kuin tytön
luonne, vaan kehitysvaihe. Pienestä prinsessasta voi hyvin kasvaa vaikka poi-
katyttö, eikä persoonallisuudesta voi tehdä diagnooseja, ennen kuin nuori on
18-vuotias.
Uudet tutkimukset osoittavat, että tietoisuus omasta sukupuolesta herää
jo varhain.
”Jo ensimmäisenä elinvuotena lapsi oivaltaa, että meitä on kahdenlaisia, ja
että minä olen enemmän tuon (naisen) kuin tuon toisen (miehen) kaltainen”,
Tamminen valaisee.
Pienten prinsessojen fantasioihin kuuluvat myös häät, mutta prinssi on
yleensä vielä pelkkä statisti. Eikä vanhempien edes pitäisi sotkea prinssiä kuvioihin
mukaan.
9


’’Elämme hyvin aikuiskeskeistä elämää, ja lapset törmäävät siihen koko ajan.
Meillä seksualisoidaan teemaa liian varhain”,Tamminen murehtii.
Tammisen mukaan on tärkeää, että tytöt ja pojat saavat olla kavereita
riittävän pitkään. Avioerot saattavat hänen mukaansa osin johtua tästä: tytöt ja pojat
eivät ole koskaan oppineet ystävänä olemista, niinpä he eivät aikuisenakaan
osaa olla ystäviä keskenään.
Tiukka feministi kavahtaa röyhelöHä
Pienet tytöt suostuvat pukemaan ylleen kauniita vaatteita vain, koska he ovat
oivaltaneet siten saavansa ihailua osakseen.Tätä mieltä on saksalainen feministi
ja juristi Marianne Grabrucker.
’’Naisellista turhamaisuutta tuskin voidaan pitää myötäsyntyisenä”, hän
kirjoittaa kirjassaan Siinäpä vasta kiltti tyttö.
Grabrucker myös kuvailee, miten vastenmielisiä tyttömäiset röyhelöt ovat
hänen pikku tyttärelleen Annelille.
Grabrucker yritti suojella tytärtään vauvasta lähtien sukupuolia karsinoivilta
stereotypioilta ja leikkasi tämän pitkät kiharatkin pois.
Äidin mitta täyttyi, kun kenkäkaupan myyjä tiedusteli Annelilta, saisiko tämä
kenties uuden nuken lahjaksi kolmevuotissyntymäpäivänään.
Sosiologian dosentti Sari Näre ei ole läheskään yhtä jyrkkä kuin Grabrucker.
’’Kyllä minäkin tykkäsin pukeutua hepeneisiin alle kouluikäisenä”, Näre
kertoo ja lisää, että pukeutumisleikit myös kehittivät mielikuvitusta.
Kaunistautumisen biologista perustaa ei voi torjua, mutta kulttuuri määrää
muodon. Eivätkä kaikki tytöt halua olla prinsessoja, joten tyllejä ei pidä
myöskään tyrkyttää.
Näreen ja feminismin näkökulmasta vikateille mennään, jos aikuiset
väheksyvät tätä tyttöjen autoeroottista, omaan itseen keskittynyttä kehitysvaihetta ja
pitävät poikien vastaavaa vaihetta parempana.
Tällaiseen tyttöjen väheksyntään Grabrucker törmäsi usein.
(Lähteenä Marianne Grabruckerin kirja Siinäpä vasta kiltti tyttö. Kääntöpiiri.)
10


Sanalista
tarha
kindergarten
valovuosi
light-year
todellisuus
reality
kuvitella
imagine
keiju
fairy
samastuminen
identifying
määritellä
determine
pukeutuminen
dressing
kehitysvaihe
stage of development
samanlaisuus
similarity
vastakaiku
response
itsetunto
self-esteem
sukupuoli
sex, gender
fantasia
fantasy
9
Z IWAMIOW
ovat pullollaan
valovuosien päässä
yli kaiken
olla haitaksi
myöhemmällä iällä
ei ole järkeä päässä
toisin keinoin
sotkea kuvioihin mukaan
mitta täyttyi
vikateille mennään
II


Harjoitukset
I. 	Mitkä sanalistan sanoista ovat substantiiveja? Entä verbejä?
substantiivit verbit
2. Mitä yllä olevat sanat ovat omalla äidinkielelläsi?
3.Valitse sanalistasta viisi sanaa ja käytä niitä lauseessa jossain
muussa kuin perusmuodossa.
12


1. Muuta lauseet negatiivisiksi.
a) Suomen tarhat ovat pullollaan prinsessoiksi hurahtaneita pikkutyttöjä.
b) Poikatyttökin löytää tilaa.
c) Tammisen mielestä väheksymme biologisia eroja tytön ja pojan
kehityksessä.
d) Pienten prinsessojen fantasioihin kuuluvat myös häät.
2.Tee sanoista lauseita.
a) Tytöt - kuvitella - että - he - olla - keiju.
b) Pienet - prinsessat - ei - aina - herättää - ihastus.
c) Tytöt - ei - olla - tyytyväinen - ulkonäkö.
d) Pieni - prinsessa - voida - hyvin - kasvaa - poikatyttö.
13


I .Vastaa kysymyksiin.
a) Mitä prinsessana oleminen merkitsee pikkutytöille Kallialan mukaan?
b) Minkä ikäisenä tytöt yleensä harrastavat prinsessaleikkejä?
c) Miksi on tärkeää, että vanhemmat hyväksyvät tytön prinsessavaiheen?
d) Miksi Tammisen mielestä on tärkeää, että tytöt ja pojat leikkivät
yhdessä?
2. Etsikää parin kanssa alla olevat ilmaukset tekstistä ja
keskustelkaa siitä, mitä ne tarkoittavat.
a) elää valovuosien päässä todellisuudesta
b) tytöillä on enemmän liikkumavaraa kuin pojilla
c) käytännöllisen pukeutumisen mallimaa
d) prinsessamaisuus ei ole yhtä kuin tytön luonne
e) tietoisuus omasta sukupuolesta
f) prinssi on yleensä vielä pelkkä statisti
14


I. 	Kerro itsestäsi. Vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin.
a) Onko sinulla siskoja tai veljiä?
b) Korostivatko sinun vanhempasi sukupuolieroja kasvatuksessa?
c) Olitko selkeästi prinssi/prinsessa?
d) Leikkivätkö sinun lapsuudessasi tytöt ja pojat yhdessä?
e) Millaisia tyttöjen ja poikien leikit tyypillisesti olivat?
f) Onko sinulla nykyään enemmän miehiä/naisia ystävinä?
Jos on, mistä luulet sen johtuvan?
2. 	Lukekaa parin kanssa alla olevat väittämät vuorotellen ääneen.
Täyttäkää sitten alla oleva taulukko ja keskustelkaa niistä
kohdista, joista olitte eri mieltä.
TOTTA El
a) Kun tyttö saa ihailua pienenä, isona hänen ei I I I
tarvitse sitä janota.
b) Prinsessaikä on tärkeä ja hieno kehitysvaihe.
c) Globalisaation myötä on yhä selvemmin nähtävissä,
että tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia kaikissa
kulttureissa.
d) On erehdys yrittää kitkeä prinsessamaista käytöstä
pienestä tytöstä. | 1 |
e) Persoonallisuudesta ei voi tehdä diagnooseja,
ennen kuin nuori on 18-vuotias. I | I
f) Avioerot saattavat osin johtua siitä, että tytöt ja
pojat eivät ole oppineet olemaan ystäviä keskenään.
15


3. 	Etsi artikkelista 5 lausetta, jotka mielestäsi kuvaavat parhaiten
tekstin keskeisen asiasisällön. Kokeile, saatko tehtyä lauseista
yhtenäisen tekstin.
4. 	Kirjoita teksti, jossa käytät alla olevia sanoja haluamassasi
järjestyksessä.
lapsuus vanhemmat
aika tukea
elämä rakastaa
tärkeä
16


Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa kuunnella
uudestaan tehtävien lomassa.
Elämä on subjektiivinen kokemus
- sanoo keväällä 2008 taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta
valmistunut Tomi Laaksonen.Tässä haastattelussa hän kertoo, miten nuoresta
miehenalusta eri vaiheiden jälkeen kehittyi muotoilija ja omanlaisensa ajattelija.
Haastattelija: Onneksi olkoon Tomi, olet hiljattain valmistunut taiteen
maisteriksi Helsingin Taideteollisesta korkeakoulusta. Millaisesta aiheesta teit
lopputyösi?
Tomi: Opinnäytetyöni aiheena oli kuluttajille suunnattu
cocktailvälinesarja.Työssä käsiteltiin myös brändinrakennusta tuoteulottuvuuden kautta. Itse tuotteet
kehitettiin yhdessä ammattibaarimestarien kanssa. Projekti oli hyvin moniulotteinen
ja palkitseva. Kohderyhmä ja tuotesegmentti oli myös tosi mielenkiintoinen.
Haastattelija: Ahaa. Mitä kautta päädyit aikoinaan Taideteolliseen
opiskelemaan? Mitä opintoja sinulla oli peruskoulun jälkeen ennen sitä?
Tomi:Taideteolliseen korkeakouluun tieni on käynyt LAMK Muotoiluinstituu-
tin kautta, josta valmistuin teolliseksi muotoilijaksi keväällä 2004. Tätä ennen
olen suorittanut Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa puualan
artesaanin tutkinnon. Ala- ja yläasteen olen ollut kuvaamataitopainotteisilla luokilla.
Haastattelija: Muistatko vielä, milloin aloit ajatella, että sinusta voisi tulla
muotoilija? Oliko joitain kannustavia esikuvia?
Tomi: Uskoisin, että mielikuva muotoilusta ja siinä kentässä työskentelystä sekä
työllistymisestä hahmottui puusepän opintojeni kautta. Suunnittelu, estetiikka,
muodonanto ja piirtäminen alkoi tuntua enemmän oikealta kuin klassinen
kalusteiden valmistus. Muotoilussa varmasti silloin kiehtoi myös tietty
omaleimaisuus ja oman ’’silmän” ja ajattelun siirtäminen kuluttajatuotteisiin. Puualan
huonot ja epämieluisat työnäkymät varmasti saivat minut myös jatkamaan opin-


tojani eteenpäin. Muotoiluinstituutti sijaitsi fyysisesti samassa rakennuksessa,
jossa näitä puusepän opintojani suoritin, jolloin sen ilmapiiristä ja työtavoista
tuli helposti jotain tavoiteltavaa. Silloin Suomessa varmasti näkyvin muotoilija
oli Stefan Lindfors ja muistan, että hänen voimakas persoonansa vetosi nuoren
tavoitteellisen suunnittelijanaan sielunmaisemaan.
Haastattelija: Millä paikkakunnalla kasvoit? Oliko siinä ympäristössä
innostavia virikkeitä tai erityisen inspiroivia ihmisiä?
Tomi: Olen syntynyt, kasvanut ja suorittanut suurimman osan opinnoistani Lah-
dessa.Vaikka Lahdessa on hyvä muotoilukoulu.ei se heijastunut kaupungin
ilmapiiriin tai näkynyt katukuvassa kovinkaan paljon.Vasta myöhemmin, kun Lahteen
rakennettiin Sibeliustalo ja sen ympärille syntyi tunnelmaltaan ’’Lahti-vapaa”
vyöhyke, löytyi kaupungista mieluisa ympäristö omille ajatuksille. Onnekseni
sain asua käytännössä tuossa nimenomaisessa Sibeliustalossa muotoiluopinto-
jeni ajan. Lahtelaisissa näkyy tietty pikkukaupunkimaisuus. Ihmiset eivät aina
usko itseensä eikä kaupunki varsinaisesti tarjoa mahdollisuuksia tai
esimerkkejä, joidenka kautta kaupungin kollektiivinen itsetunto paranisi.
Haastattelija: Kuulostaa siltä, etteivät suurimmat inspiraatiosi ainakaan
kasvuympäristöstä nousseet. Sinulla on täytynyt sitten olla joitain hyvin antoisia
harrastuksia. Kerro niistä vähän.
Tomi: Musiikki on ollut mulla ja silloisilla ystävilläni aina tärkeä elementti
elämässä. Paljon tuli vietettyä aikaa kitaraa soitellen ja ystävien soittotiloissa
notkuen. Jossain vaiheessa mulla oli innostus graffiti-taiteeseen ja sarjakuviin. Kävin
myös usein erilaisissa nuorisotaloissa, joihin myös luvan kanssa maalasimme
seinämaalauksia. Koko ikäni olen myös harrastanut erilaisia kamppailulajeja,
jotka ovat aina olleet minusta kiehtovia. Uskonkin, että fyysisyydellä ja
kamppailutaidoilla on itsetuntoa ja mieltä eheyttävä vaikutus. Ainakin nuoren pojan.
Luin nuorempana varmasti keskimääräistä enemmän, mutta jossain vaiheessa
kaunokirjallisuus vaihtui erilaisiin itsekehitysoppaisiin, jotka osaltaan ovat
varmasti syöneet lukuinnostustani ja muokanneet persoonaani tehokkaammaksi ja
nykyiseen kilpailuyhteiskuntaan sopivammaksi.
18


Haastattelija: Harrastuksesi ovat siis olleet varsin kehittäviä ja inspiroivia.
Niillä on varmasti ollut myönteinen vaikutus luovuutesi ja ideointikykysi
kehitykseen. Mitä mieltä muuten olet ideoiden synnystä? Voitko kertoa jonkin
esimerkin omasta kokemuksestasi.
Tomi: Minulla ideat syntyvät nimenomaan ärsykkeiden kautta. Näitä ärsykkeitä
voivat olla omat luonnokset, mitkä tahansa kuvat, epäkohdat maailmassa,
musiikki yms. Useimmiten ärsykkeet ovat itselläni visuaalisia. Taiteilijoilla asioita
syntynee menemällä syvälle itseen, mutta työni kautta omat tuotokseni
pyrkivät lähes poikkeuksetta tiettyyn kaupallisuuteen.Tämän vuoksi mietin usein
suunnitellessani kenelle ja miksi joitain asioita teen.
Haastattelija: Ahaa, no mikä on ollut tähänastisen elämäsi tärkein projekti
kaupallisella puolella? Tai pari tärkeintä? Miksi?
Tomi: No tärkein on varmasti ollut Staff Drinks Experiencekit -cocktailväline-
sarja, joka oli opinnäytetyöni Taideteolliseen korkeakouluun ja laajuudessaan
hyvin haastava ja palkitseva.Tuon projektin asiakkaan kautta olen oppinut
tuntemaan nykyisen työnantajani. Heille työnäytteenä suunniteltu sivuston ilme ja
uusi logo ovat paljolti määrittämässä lähitulevaisuuttani. Sattumien kautta teen
nyt teollisen muotoilun sijaan verkkosivustoja ja graafisia ilmeitä uhkapeliympä-
ristössä. Olen sisällä bisneksessä ja sekä oma urekehitys että liiketoiminnalliset
näkymät vaikuttavat tällä hetkellä erittäin valoisilta.
Haastattelija: Aikamoinen hyppy muotoilijasta uhkapelimaailmaan. Tosin
tietysti edelleen teet visuaalista suunnittelua, joten oman tekemisesi ydinalue ei
ole kokonaan toinen kuin ennen. Mistä ammennat voimaa ja energiaa
haasteisiin ja muutoksiin?
Tomi: Minulle tärkeitä asioita ovat musiikki, kuntoilu, ystävät ja haasteiden
kohtaaminen ja hauskanpito sekä nautiskelu.Vöimavaroista tärkeimmäksi koen
itsetuntoni.Yritän kuunnella sisintäni ja toimia rehellisesti itseäni kohtaan.Tunnen
aika hyvin omat rajani ja mahdollisuuteni ja luotan itseeni melko pitkälle, mitä
tulee elämän asettamiin haasteisiin.
19


Haastattelija: Mmm... luotat siis itseesi ja haluat noudattaa sisäistä ääntäsi.
Mitä sinun sisimpäsi sinulle sitten kertoo? Mitkä ovat asioita, joihin uskot? Onko
sinulla jokin motto, lempiruno, pop-sanoitus tms.?
Tomi: Uskon nautintohakuisuuteen. Uskon, että ihmisillä on pyrkimys
maksimoida oman nautintonsa määrä ja laatu. Nautintohakuisuus on pohjimmiltaan
pyrkimystä hyvään. Oma mottoni on: Elämä on subjektiivinen kokemus. Tähän
perimmäiseen totuuteen nojaan päätöksiä tehdessä. En usko, että kukaan
pystyy todelliseen objektiivisuuteen, vaikka se meillä monilla tietyissä tilanteissa
onkin jonkinlainen kultainen pyrkimys. Teemme, näemme ja koemme kaiken
omista lähtökohdistamme ja omasta perspektiivistä.
Haastattelija: Heh, sattuipa sopivasti, meillä
on nimittäin lopuksi sinulle pieni visuaalinen
tehtävä, jossa pääset noudattamaan omaa
perimmäistä totuuttasi. Ole siis täysin
subjektiivinen! Katso kuvaa. Mitä näet?
Tomi: Avaruussotilaskuninkaan. Näen kuvassa
kuninkaan kruunu päässä, suuret olkapoletit
takissaan ja laseraseet käsissään.
Haastattelija: Hienoa. Kuule,Tomi, kaikkea hyvää sinulle jatkossa ja kiitos
mielenkiintoisesta haastattelusta.
Tomi: Ei mitään. Kiitos!
v
20


Sanalista
subjektiivinen
subjective
kuvaamataito
art (studies)
kokemus
experience
kannustava
supportive
maisteri
graduate student,
esikuva
role model
master (of science,
puuseppä
carpenter
arts etc.)
suunnittelu
designing
Taideteollinen
University of Art
estetiikka
aesthetics
korkeakoulu
and Design Helsinki
muodonanto
shape giving
(Suomessa)
kuluttajatuote
consumer product
omanlainen
own kind
kaunokirjallisuus
fiction
muotoilija
designer
muokata
form
ajattelija
thinker
tehokas
effective
lopputyö
thesis
kilpailu
competition
brändi
brand
yhteiskunta
society
tuote
product
ärsyke
stimulus
ulottuvuus
dimension
luonnos
sketch
kohderyhmä
target group
epäkohta
fault, shortcoming
segmentti
segment
kaupallinen
commercial
päätyä
end up somewhere
haastava
challenging
peruskoulu
comprehensive
palkitseva
rewarding
school
sivusto
web site
teollinen
industrial
graafinen
graphic
puuala
woodworking
uhkapeli
gamble
artesaani
artisan
urakehitys
career development
tutkinto
degree
näkymä
view
ala-aste
lower grade
voimavara
resource
yläaste
upper grade
nautinto
indulgence, pleasure
9
f ILMAUKSIA
eri vaiheiden jälkeen
tuntua enemmän oikealta
suurimman osan
ei heijastunut ilmapiiriin
jossain vaiheessa
sattumien kautta
tietyissä tilanteissa
21


Harjoitukset
1. Lue alla olevat väittämät.Valitse niistä ne, jotka eivät kuullun
mukaan ole totta.
Tomi
a) valmistui loppuvuodesta 2008 taiteen maisteriksi.
b) ei mielestään ole saanut vaikutteita Stefan Lindforsilta.
c) ei viihtynyt Lahdessa kovin hyvin.
d) oli nuorempana innokkaampi lukija kuin ikätoverinsa.
e) toimii tällä hetkellä muotoilijana.
f) ajattelee, että jokainen katsoo asioita omasta näkökulmastaan.
2. Kuuntele sisältö uudestaan. Kiinnitä huomiota alla oleviin
teemoihin ja kirjoita ylös niihin liittyviä avainsanoja. Kerro sen jälkeen
parille teemoihin liittyvästä sisällöstä.
lopputyö Taideteolliseen korkeakouluun
aikaisemmat opinnot
Lahti
harrastukset
ideat
motto
22


I. 	Mitä ajattelet omasta kasvuympäristöstäsi? Kirjoita ylös kolme
myönteistä ja kielteistä seikkaa ja vertaile niitä parin kanssa
keskustellen.
+
2. 	Alla on kaksi katkelmaa kuuntelun sisällöstä. Lukekaa ne parin
kanssa toisillenne. Minkä otsikon antaisitte sisällöille?
a) 	Uskoisin, että mielikuva muotoilusta ja siinä kentässä työskentelystä sekä
työllistymisestä hahmottui puusepän opintojeni kautta. Suunnittelu,
estetiikka, muodonanto ja piirtäminen alkoi tuntua enemmän oikealta kuin
klassinen kalusteiden valmistus. Muotoilussa varmasti silloin kiehtoi myös tietty
omaleimaisuus ja oman ’’silmän” ja ajattelun siirtäminen kuluttajatuotteisiin.
Puualan huonot ja epämieluisat työnäkymät varmasti saivat minut myös
jatkamaan opintojani eteenpäin. Muotoiluinstituutti sijaitsi fyysisesti samassa
rakennuksessa, jossa näitä puusepän opintojani suoritin, jolloin Muotoilu-
instituutin ilmapiiristä ja työtavoista tuli helposti jotain tavoiteltavaa. Silloin
Suomessa varmasti näkyvin muotoilija oli Stefan Lindfors ja muistan, että
hänen voimakas persoonansa vetosi nuoren tavoitteellisen suunnittelijanaan
sielunmaisemaan.
23


b) 	Musiikki on ollut mulla ja silloisilla ystävilläni aina tärkeä elementti
elämässä. Paljon tuli vietettyä aikaa kitaraa soitellen ja ystävien soittotiloissa
notkuen.Jossain vaiheessa mulla oli innostus graffiti-taiteeseen ja sarjakuviin.
Kävin myös usein erilaisissa nuorisotaloissa, joihin myös luvan kanssa
maalasimme seinämaalauksia. Koko ikäni olen myös harrastanut erilaisia
kamppailulajeja, jotka ovat aina olleet minusta kiehtovia. Uskonkin, että fyysisyydel-
lä ja kamppailutaidoilla on itsetuntoa ja mieltä eheyttävä vaikutus. Ainakin
nuoren pojan. Luin nuorempana varmasti keskimääräistä enemmän, mutta
jossain vaiheessa kaunokirjallisuus vaihtui erilaisiin itsekehitysoppaisiin, jotka
osaltaan ovat varmasti syöneet lukuinnostustani ja muokanneet
persoonaani tehokkaammaksi ja nykyiseen kilpailuyhteiskuntaan sopivammaksi.
3. 	Tomi ajattelee, että elämä on subjektiivinen kokemus. Mitä se
mielestäsi tarkoittaa? Onko mahdollista, että elämä olisi
objektiivinen kokemus? Miksi tai miksi ei? Kirjoita aiheesta lyhyt teksti.
24


4. 	Etsi internetistä tietoa jostakin sinua kiinnostavasta taiteenalasta
tai taiteilijasta Suomessa. Tulosta löytämäsi asiat paperille ja
alleviivaa parin kanssa niistä oleelliset tiedot. Kirjoittakaa sen jälkeen
materiaalin pohjalta lyhyt teksti ja lukekaa se muulle ryhmälle.
Tomi näki kuvassa avaruussotilaskunin-
kaan kruunu päässä, suuret olkapoletit
takissaan ja laseraseet käsissään.
Mitä sinä näet?
V
25


26


Osa 2
Koti ja asuminen
Teksti s. 28
Harjoitukset s. 31
Kuuntelu s. 36
Harjoitukset s. 38


Teksti
Lue teksti ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Helsingin Sanomat 20.7.2008 / Juhani Saarinen
Pietarilaifperheen kesäparatiisi
VALKEALA. Jelena Jakovleva ryntää taloon, huudahtaa muutaman sanan Olga
Fominalle ja juoksee takaisin rantaan.
Fomina nappaa keittiöstä mukaansa palan leipää ja lähtee perään. Hetken
kuluttua naiset makaavat laiturilla ja ruokkivat kaislikon suojista ilmestynyttä
sorsapesuetta.
Poikaset eivät naisia pelkää, sillä ne ovat tottuneet syöttäjiinsä. Fominit
käyvät uudella kesähuvilallaan pari kertaa kuussa. Igor Fomin seuraa poikasten uis-
kentelua ja hymyilee tyytyväisenä.
’’Tämä on kuin paratiisi”, hän sanoo.
Pietarilainen Fominin perhe on satojen muiden venäläisten tapaan ostanut
kesämökin Suomesta.
Uusi 80-neliöinen puuhuvila sijaitsee pienen järven rannalla Valkealassa,
neljän tunnin ajomatkan päässä Pietarista.
Itänaapurin vaurastumisen huomaa siitä, miten Fominit ovat lomiaan
viettäneet. Vuosikymmenen alussa perheellä oli tapana vuokrata mökki Suomesta
muutamaksi päiväksi, mutta nykyisin he lomailevat talvisin Alpeilla ja kesäisin
aurinkorannoilla.
Nelisen vuotta sitten Igor alkoi haaveilla omasta mökistä Suomen puolella
ja alkoi seurata tarjontaa ja hintapyyntöjä. Hän johtaa venäläis-suomalaisen
yrityksen Pietarin-toimistoa, joten Suomi on tullut tutuksi. Datsan hankkiminen
Venäjältä ei kiinnostanut, koska maa on Pietarin lähellä kallista ja mökin
omistaminen turvatonta.
’’Venäjällä rakennetaan ensin aidat tontin ympärille, sitten vasta talo”, hän
kertoo.
28


Sopivia mökkejä Igor Fomin alkoi kiertää viime syksynä. Venäläisvälittäjien
kohteista hän ei ollut kiinnostunut, sillä toimistot pyysivät 300 euron palkkiota
jo talon näytöstä.
Lopulta synkkänä joulukuun iltana se oikea löytyi: oma ranta,
vastavalmistunut talo rinteessä, kaikki mukavuudet. Kaupat tehtiin tammikuussa 260 000
euron hintaan.
Fomin hämmästelee, kuinka helppoa ostaminen oli, sillä Venäjällä kauppojen
tekeminen vaatii monimutkaisen byrokratian. Lainankin sai Suomesta kolmessa
päivässä.
’’Olin yllättynyt, koska Venäjällä se on hyvin vaikeaa. Ja täällä korko on viisi
prosenttia,Venäjällä kaksikymmentä”, hän naureskelee.
Lomailun arki sujuu Valkealassa niin tuttuun tapaan, että perheen voisi
kuvitella lukeneen jonkin ’’Näin mökkeilet Suomessa” -opuksen.Vieraalle tarjotaan
sentään venäläisittäin teetä eikä kahvia.
Vieraaksi saapunut Pavel Jakovlev onkii laiturin nokassa. Illalla seurue aikoo
grillata, sytyttää tulen kiukaan pesään ja istua terassilla yöhön saakka.
Rantaan on tehty pelikenttä, ja ensi kesänä nurmikon kasvettua Fomineitten
10- ja 13-vuotiaat pojat pääsevät pelaamaan jalkapalloa.
Perheen isä tunnustautuu jalkapallofaniksi.Television ääressä on kannatettu
kovaan ääneen sinivalkoisia - tosin ei suomalaisia vaan kotikaupungin
joukkuetta Zenitiä.
Puheidensa perusteella Fominit aikovat olla maassa maan tavalla.
Ennakkoluuloihin he eivät ole törmänneet.
”Me kunnioitamme suomalaisia perinteitä ja haluamme noudattaa niitä”, Igor
Fomin sanoo.
Hän ihastelee suomalaisen elämäntyylin rauhallisuutta. Rauhallinen on
maisemakin: rantatonttien mökit on rakennettu puiden keskelle, eikä järvellä ole
moottoriveneitä. Fomineilla on rannassa aivan tavallinen soutuvene.
’’Venäjällä veden äärellä kaikki haluaisivat sen suurimman veneen.”
29


Sanalista
huvila
laituri
tottua
tyytyväinen
paratiisi
sijaita
vaurastua
huomata
vuokrata
tarjonta
hintapyyntö
yritys
kiinnostaa
välittäjä
monimutkainen
korko
arki
nurmikko
kunnioittaa
perinne
kiinteistö
laadukas
buumi
villa
jetty
get used to
satisfied, pleased
paradise
be located
get wealthy
notice
rent
offer (vs. demand)
asking price
company
be interested in
real estate agent
complicated
interest (in a loan)
everyday life
lawn
respect
tradition
real estate
of high quality
boom
ILMAUKSIA
lähteä perään
tulla tutuksi
tuttuun tapaan
30


HarjoHuktef
I .Valitse edellä olevasta listasta kolme verbiä ja 10 nominia ja
kirjoita ne tähän. Etsi sen jälkeen samat sanat tekstistä ja kirjoita
sanojen päätteet perusmuotojen jälkeen. Mikä merkitys päätteellä
on? Miten sanan merkitys muuttuu, kun siihen lisätään kyseinen
pääte?
verbi nomini
2. Mitä yllä olevan listan sanat ovat äidinkielelläsi?
3. Etsi sanakirjasta viisi substantiivia, jotka liittyvät asuntoihin ja
niiden myymiseen ja joita ei ole tekstissä. Kirjoita ne tähän
perusmuodossa sekä yksikön ja monikon partitiivissa (esim.
kauppakirja - kauppakirjaa - kauppakirjoja). Muistatko milloin partitiivia
käytetään?
31


I. 	Miksi näiden lauseiden objekti on partitiivissa?
a) Fomina nappaa keittiöstä mukaansa palan leipää.
b) Naiset ruokkivat kaislikon suojista ilmestynyttä sorsapesuetta.
c) Poikaset eivät naisia pelkää.
d) Igor Fomin seuraa poikasten uiskentelua.
e) Hän johtaa venäläis-suomalaisen yrityksen Pietarin-toimistoa.
f) Sopivia mökkejä Igor alkoi kiertää viime syksynä.
g) Me kunnioitamme suomalaisia perinteitä.
h) Hän ihastelee suomalaisen elämäntyylin rauhallisuutta.
2. 	Kirjoita lauseita käyttämällä alla olevia sanoja objektina.
leivän
sorsapesue
naiset
uiskentelun
Pietarin-toimiston
mökit
perinteet
rauhallisuuden
32


I .Vastaa kysymyksiin.
a) Millainen Fominin perheen kesäasunto on?
b) Miksi Fominit eivät halunneet mökkiä Venäjältä?
c) Miten Fominit suhtautuvat suomalaisiin perinteisiin?
d) Kuinka paljon ulkomaisten ostajien määrä on muuttunut
kahdessa vuodessa?
2. 	Etsi seuraavien teemojen alle niihin liittyvät kohdat tekstistä ja
kerro niistä omin sanoin.
Fominien huvila
sorsat
Igorin työ
kiinteistökauppa Venäjällä
jalkapallo
suomalaiset perinteet
33


I. 	Suunnittele alle unelmiesi kesäasunto. Kuvaile sitä parillesi.
2. 	Kerro tavastasi viettää lomaa.Vastaa ainakin seuraaviin
kysymyksiin.
a) Missä vietät yleensä lomasi?
b) Millaiset asiat ovat sinulle lomanvietossa tärkeitä?
c) Onko perheelläsi kesämökki?
d) Onko lomailu mielestäsi kallista Suomessa?
e) Käytkö usein kotimaassasi loma-aikoina?
f) Mitä uutta voisit kokeilla lomillasi?
34


3. Kirjoita omasta asunnostasi. Vastaa ainakin seuraaviin kysymyksiin.
a) Missä asut?
b) Millaisessa talossa asut?
c) Kuinka monta huonetta kodissasi on?
d) Onko siellä parveke/piha?
e) Milloin muutit nykyiseen kotiisi?
f) Mitä hyviä ja huonoja puolia nykyisessä kodissasi on?
4. Valitse parin kanssa yksi alla olevista artikkelin teemoista.
Kirjoittakaa sen jälkeen yhdessä teksti omin sanoin.Voitte myös
keksiä asioita, joita ei ole mainittu tekstissä.
Venäläiset ostavat kesäasuntoja Kaakkois-Suomesta
Fominin perhe
Fominien kesäasunto
35


Kuuntelu
Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa
kuunnella uudestaan tehtävien lomassa.
Hauhau, meille haukkumaan heti
Ollapa nyt vaasalaisen Kentalan perheen snautseri Renny tai englanninvintti-
koira Solo.
Nämä hännänheiluttajat nauttivat kohta sellaisista koiranpäivistä, että oksat
pois. Renny ja Solo muuttavat elokuussa uuteen asuntomessukotiinsa Vaasan
Suvilahteen, missä niitä odottaa oma huone.
Omassa huoneessa karvaisilla pojilla on suihku, pehmoinen karvamatto ja
kaksi hulppeaa makuu- ja oleskelupaikkaa. Sohva ja divaani, siis.
Onko tässä enää mitään järkeä? Kun maa kylpee energiakriisissä, uudisasun-
tojen neliöt ovat kalliit ja toiset asuvat kadulla edellisen päivän lehti peittonaan,
hauvojen oma huone tuntuu jopa herkullisen hävyttömältä.
Koirien omistaja Kirsi Kentala sanoo, että koirat nauttivat omasta tilastaan.
Sitä paitsi isäntäväki saa nukutuksi yöllä paremmin, kun Renny ja Solo nukkuvat
omassa huoneessaan. Kun Renny ja Solo eivät makoile omassa huoneessa, ne
leikkivät Kentaloiden brittikissa Koopan kanssa.
Aiemmin hauvat ovat pyrkineet Kirsin ja hänen miehensä Jukka Kentalan
nukkumaseuraksi parisänkyyn. Kentalat toivovat, että tähän tulee muutos.
Koirat ovat useamman kerran vierailleet rakennustyömaalla omassa huoneessaan.
Hyvinhän karvaturrit ovat sopessaan viihtyneet.
Marjaleena Eromäki koirien huonekaluja myyvästä TopCanis-yrityksestä
kertoo, että koirien huonekalut ovat ihan uusi juttu. Viime keväänä Saksassa
lemmikkieläinmessuilla oli vasta yksi osasto, jossa esiteltiin koirille designattuja
kalusteita.
Mutta mitä tapahtui tyynyille ja koiran valmiiksi puhkinatustelemille
nojatuoleille, joissa koirat ennen niin mieluusti lekottelivat?
36


Eromäen mukaan osa kansasta haluaa nelijalkaiselle ystävälleen vain kaikkein
parasta. Silloin koiran divaaniin voidaan surutta upottaa kokonainen
tuhatlappunen.
Kentalat sanovat, että heidän ystävänsä eivät ole olleet koirien omasta
huoneesta yllättyneitä. Heiltä kun voi odottaa mitä vain.
Jos Kentaloiden talolle olisi ollut enemmän rakennusoikeutta, olisi koirien
huoneestakin tullut isompi. Nyt se on normimakuuhuoneen kokoinen.
Sanalista
nauttia
enjoy
kohta
soon
karvainen
hairy
hulppea
outrageous
divaani
divan, couch
järki
sense
uudisasunto
new-built dwelling (house)
hävytön
shameless
tila
space
aiemmin
earlier
vierailla
visit
osasto
department
kaluste
furniture
nojatuoli
armchair
rakennusoikeus
permitted building volume
• ILMAUKSIA
oksat pois
sitä paitsi
37


Harjoitukset
I .Vastaa kysymyksiin.
a) Millainen koti Rennyllä ja Sololla on?
b) Miksi koirien oma huone tuntuu hävyttömältä?
c) Miten koirien omistaja Kirsi Kentala perustelee koirien omaa huonetta?
d) Miksi koirien makuuhuoneesta ei tehty tavallista isompaa?
2. 	Lue kuuntelu tekstinä. Kirjoita tähän asioita, joita et olisi
kuullun pohjalta muistanut.
I. 	Kerro, mitä muistat kuuntelun sisällöstä. Alla olevat avainsanat
helpottavat muistamista.
Kentalan perhe
Renny ja Solo
uusi asuntomessukoti
Vaasa
oma huone
suihku
matto
sohva
divaani
tuhat euroa
isompi huone
rakennusoikeus
38


2.Valitse ensin totta tai ei. Keskustele sitten parin kanssa niistä
kohdista, joista olitte eri mieltä.
TOTTA El
Minä rakastan koiria.
Minusta eläimet ovat tärkeämpiä kuin ihmiset.
Oman huoneen rakentaminen koirille on
perusteltua ja järkevää.
Koiran divaaniin voi ihan hyvin käyttää tuhat euroa.
□
3. 	Kirjoittakaa parin kanssa dialogi9 jossa Seija ja hänen poikansa
Toni keskustelevat siitä, mikä heille on asumisessa tärkeää.
Seija, 55 v.
naimisissa
2 koiraa
rakastaa puutarhanhoitoa
haluaa asua omakotitalossa
Toni, 25 v.
asuu ystävänsä kanssa
I kissa
pitää ruoanlaitosta
haluaa asua kerrostalossa keskustassa
39


4. 	Kirjoita kuvan asuinympäristöstä.
40


Osa 3
Jokapäiväinen elämä
Teksti s. 42
Harjoitukset s. 45
Kuuntelu s. 51
Harjoitukset s. 55


Teksti
Lue teksti ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Helsingin Sanomat 23.6.2008 / Jukka Harju
Vanhainkoti sai suuren testamentin,
vain virkamiehet tietävät miten suuren
Tampereen kaupungin lakimies: Tieto on salainen
TAMPERE. Kävi niin, että eräsVilho-niminen vanha mies kuoli hiljattain
Tampereella, sen valtavassa Koukkuniemen vanhainkodissa.
Jälkeen jäi asianajajan tekemä testamentti, joka oli osoitettu -
Koukkuniemen vanhainkodille.
Se ei ole ihan tavanomaista.Tampereen kaupunki saa testamenteissa
nimenomaisesti Tampereen kaupungille osoitettuja varoja vain suunnilleen kerran
vuodessa.
Tavallisempaa on, että kaupunki saa pienen mutkan eli Valtiokonttorin kautta
perintöjä kuolleilta tamperelaisilta, kun nämä ovat poistuneet ilman perillisiä tai
testamentteja.
Mutta nyt siis täysissä järjissä oleva vanha mies halusi jättää koko omaisuu-
tensa nimenomaan vanhainkodille.
Siellä lieneekin irralliselle rahalle hyvinkin perusteltua käyttöä.Vastikään
julkaistun tutkimuksenkin mukaan suomalaiset eivät ole kovin tyytyväisiä kuntien
vanhuspalveluihin.
Joten kysymään, paljonko tuli ja mitä kaikkea sillä tehdään. Hoitaja vuodeksi?
Kymmenen hoitajaa viideksi vuodeksi? Lisäsiipi?
Mutta sepä ei onnistukaan.
’’Kun on kyseessä yleistestamentti, jossa me saamme koko kuolinpesän
haltuumme, niin katsomme, että summa on sellainen asia, jota ei voi käsitellä
julkisesti”, sanoo kaupungin lakimies Mika Vuorikoski.
42


Perusteena on julkisuuslaki, jonka mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja ovat
muun muassa sellaiset, joista paljastuu henkilön varallisuus. Ja Tampereella
katsotaan, että tämä koskee myös kuolleita.
’’Laissa ei ole erikseen määritelty, että se koskisi vain elossa olevia henkilöitä.
Olen hoitanut kaikki kuolinpesäasiat samalla periaatteella, eikä tämä ole mikään
poikkeus.”
Salassapito tarkoittaa siis käytännössä sitä, että kaupungin virkamiehistä vain
muutama tietää summan. Kaikki asiaan liittyvät asiakirjat ovat salaisia.
’’Tämä on minun tulkintani viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetusta
laista, että se on salassa pidettävä seikka. Ei tässä oikein muuta voi”,Vuorikoski
pahoittelee.
Herää silti kysymys, miten ylipäänsä kukaan ulkopuolinen voi valvoa, että
summa käytetään testamentin tarkoittamaan kohteeseen?
’’Sille perustetaan oma tilinsä ja vastuuhenkilönsä, joka kontrolloi
rahankäyttöä”.
Kysytäänpä samaa Koukkuniemestä. Pitkäaikaishoidon päällikkö Anja Parikka
kertoo saaneensa hiljattain tiedon testamentista tekstiviestitse.
Hän tietää summan ja on tyytyväinen. Asian käsittely on vielä kesken eikä
päätöksiä rahan käytöstä ole siis vielä tehty.
’’Meiltä oikein kysyttiin, että mihin meidän mielestämme pitäisi olla
käytettävissä enemmän määrärahoja, kun on tulossa huomattava perintö. Tämä
kysyminen tapahtui niin positiivisella ja vanhuksia kunnioittavalla tavalla”, Parikka
iloitsee.
Kohteita Parikan mukaan kyllä löytyy kuristuvassa kunnantaloudessa:
rahoilla voidaan hankkia siirtolaitteita vanhusten liikutteluun, sähköllä liikkuvia
sänkyjä, geriatrisia tuoleja.
”Se on niin hieno ja positiivinen asia.”
43


Sanalista
testamentti
last will and testament
virkamies
civil servant, official
lakimies
lawyer
salainen
confidential
hiljattain, vastikään
recently
valtava
enormous
tavanomainen
usual, ordinary, common
suunnilleen
roughly
perintö
legacy
perillinen
heir (male), heiress (female)
omaisuus
estate
tutkimus
research
kuolinpesä
estate of a deceased
julkisesti
publicly
asiakirja
document
tili
account
päällikkö
manager, chief, head of
päätös
decision
kunnantalous
municipal economy
geriatrinen
geriatric
m ILMAUKSIA
täysissä järjissä
muun muassa
44


Harjoitukset
1. Sijoita sanat paikoilleen sopivassa muodossa.
asiakirja, vastikään, lakimies, tavanomainen, tutkimus, perintö
a) Asia on monimutkainen. Siihen tarvitaan apua.
b) He ovat muuttaneet ulkomaille.
c) Tämä asunto ei näytä ihan . Olohuoneen suurin
seinä on maalattu kirkkaan punaiseksi.
d  ) ei voi saada, ennen kuin kuolinpesä on selvitetty.
e) Tästä aiheesta on tehty lukuisia .
f) täytyy löytyä jostain. Ehkä ne on arkistoitu
tuohon kaappiin.
2. Valitse sanalistasta 10 nominia ja kirjoita niiden partitiivi ja
genetiivi yksikössä ja monikossa. Tehkää sen jälkeen parin kanssa
suullisesti lauseita, joissa käytätte näitä muotoja.
3. Selitä sanat suomeksi tai etsi niille sanakirjasta synomyymi.
a) testamentti
b) lakimies
c) kuolinpesä
d) asiakirja
e) omaisuus
f) päällikkö
45


Konjunktioita
I .Täydennä lauseet sopivalla konjunktiolla.
tai, kuin, ja, vai, mutta, paitsi, että, koska, kun, kuten, jos, vaan,
vaikka, kunnes, ennen kuin
a) Minun täytyy ehdottomasti käydä pankissa lähettää
opintotukihakemus.
b) Pomo on tänään jossain kokouksessa koulutuksessa,
en tiedä. Poissa toimistolta kuitenkin.
c) Haluatko lähteä mukaan jäätkö tänne?
d) Olemme odottaneet Reijaa jo tunnin, häntä ei ole
näkynyt.
e) Tämä ei ole veroehdotus, joku muu asiakirja.
f) Televisiosta ei tule oikein mitään, urheilua.
g) On selvää, he eivät voi lähteä Tallinnaan.
h) Mikään ei muutu, sinä olet niin jääräpäinen.
i) Soittakaa minulle, teillä on aikaa.
j) sinulle sopii, voisimme lähteä saman tien.
k) kuinka yritin, en saanut tiedostoa tulostettua.
I) Tämä dokumentti on paljon parempi se eilinen.
m) Odotetaan täällä, Reetta ja Akseli tulevat takaisin.
n) Jotkut minun ystävistäni, esimerkiksi Marko, ovat
todella hyviä laittamaan ruokaa.
o) Laita minulle vielä sähköpostia, lähdet sinne mökille.
46


2. 	Valitse listasta viisi konjunktiota ja muodosta jokaisen avulla
yksi lausepari.
tai, kuin, ja, vai, mutta, paitsi, että, koska, kun, kuten, jos, vaan,
vaikka, kunnes, ennen kuin
I.Vastaa kysymyksiin.
a) Mitä vanhainkoti on yllättäen saanut?
b) Miksi summa täytyy pitää salassa?
c) Mitä Anja Parikka ajattelee asiasta?
d) Mihin rahat voidaan esimerkiksi käyttää?
47


2. 	Keitä seuraavat henkilöt olivat tekstissä? Koettakaa parin
kanssa muistella, keitä henkilöt olivat, ja keskustelkaa siitä, mitä heistä
tekstissä kerrotaan.Voitte myös piirtää, miltä he voisivat näyttää
ja verrata sitten kuvianne parin kanssa.
Vilho
Mika Vuorikoski
Anja Parikka
I. 	Kuvitellaan, että olet perinyt 20 000 euroa rahaa. Miettikää
parin kanssa, mihin tarkoituksiin rahat olisi viisasta käyttää.
Miettikää ainakin 5 kohdetta, joihin rahat voisi käyttää.
48


2. 	Ovatko alla olevat asiat mielestäsi tärkeitä? Valitse ensin
’’tärkeä” ja sitten ”ei tärkeä”. Keskustelkaa parin kanssa sen jälkeen
kohdista, joista olitte eri mieltä.
TÄRKEÄ El TÄRKEÄ
oma asunto
matkustelu
kauniit vaatteet
koulutus
tyylikäs sisustus
herkullinen ruoka
3. 	Alla näet katkelman tekstistä. Alleviivaa ensin tärkeimmät
sanat ja lyhennä sitten teksti parin kolmen lauseen mittaiseksi.
TAMPERE. Kävi niin, että eräs Vilho-niminen vanha mies kuoli hiljattain Tampereella,
sen valtavassa Koukkuniemen vanhainkodissa.
Jälkeen jäi asianajajan tekemä testamentti, joka oli osoitettu - Koukkuniemen
vanhainkodille.
Se ei ole ihan tavanomaista.Tampereen kaupunki saa testamenteissa
nimenomaisesti Tampereen kaupungille osoitettuja varoja vain suunnilleen kerran vuodessa.
Tavallisempaa on, että kaupunki saa pienen mutkan eli Valtiokonttorin kautta
perintöjä kuolleilta tamperelaisilta, kun nämä ovat poistuneet ilman perillisiä tai
testamentteja.
Mutta nyt siis täysissä järjissä oleva vanha mies halusi jättää koko omaisuutensa
nimenomaan vanhainkodille.
49


4. 	Keksikää parin kanssa seuraavalle tarinalle jatkoa noin 10
lauseen verran. Kirjoittakaa lauseita vuorotellen.
Voitte esimerkiksi kertoa
millainen nainen on,
missä paikoissa hänet on nähty
ja mitä eri ihmiset ovat sanoneet hänestä.
Lehdessä oli ihan kummallinen tarina. Siinä kerrottiin tummapukuisesta
naisesta, joka vieraili säännöllisesti vanhainkodissa. Kaikki puhuivat hänestä,
mutta kukaan ei tuntenut häntä.
50


Kuuntelu |^}j)
Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa
kuunnella uudestaan tehtävien lomassa.
Arjen lämpöä Kontulan Lampipuistossa
Kontulan Lampipuistossa Itä-Helsingissä leikitään, liikutaan, askarrellaan ja
opiskellaan suomen kieltä. Puisto on tärkeä kokoontumispaikka sekä syntyperäisille
suomalaisille että maahanmuuttajille. Lasten mielestä kivoimpia juttuja ovat esi-
merkisi kiipeilyteline ja liukumäki ja tietysti se, että on kavereita, joiden kanssa
on hauskaa.Tässä haastattelussa toiminnan vetäjä Auli Lehtinen kertoo puiston
arjesta ja toiminnasta.
Haastattelija: Hei Auli, oikein kiva että pääsit haastateltavaksi. Olet juuri
hiljattain palannut opintovapaalta. Miten työt ovat lähteneet käyntiin?
Auli: No ihan hyvin, olin kuitenkin pois vain puolitoista vuotta eikä työnkuva
ole hirveästi muuttunut.
Haastattelija:Voisitko kuvailla aluksi Lampipuistoa paikkana. Millainen
työyhteisö se on?
Auli:Tällä hetkellä meitä on yksi sosiaaliohjaaja ja kaksi ohjaajaa, sekä sen
lisäksi yksi työllistetty ja ensi viikolla aloittaa sivari.
Haastattelija:Teillä on lokakuussa 2008 alkanut kotouttamisprojekti. Mitä se
käytännössä tarkoittaa?
Auli: Me kokoonnutaan kerran viikossa puolentoista tunnin ajaksi
opettelemaan suomen kielen perusasioita. Teemat liittyvät arkisiin asioihin, kuten
asumiseen, ruokaan, virastoihin ja suomalaisuuteen yms. Kurssi on keskusteleva ja
kurssilaiset saavat vaikuttaa sisältöihin. Kurssilla on tällä hetkellä 15 henkilöä
kahdeksasta eri maasta, osa pienten lasten äitejä, osa lähellä eläkeikää. Toiset
ovat asuneet Suomessa jo pitkään, toiset vasta hetken.
51


Haastattelija: Mitä erityistarpeita maahanmuuttajaperheillä on muihin
perheisiin nähden?
Auli: Kun kielitaito puuttuu, varsinkin virastoissa asioiminen ja esimerkiksi
lääkärissä käynti on hankalampaa. Ilman kielitaitoa taas on vaikeampaa saada
työtä ja opiskelupaikkaa. Eri maista tulevilla maahanmuuttajaperheillä on erilaisia
erityistarpeita. Joissakin maissa uskonnolla on keskeinen rooli ja sen myötä
varsinkin naisten elämä on monella tavalla erilaista kuin syntyperäisten
suomalaisten.
Haastattelija: Ahaa, no mitä mieltä olet... onko sopeutumisessa mielestäsi
eroja, kun verrataan eri maahanmuuttajaryhmiä?
Auli: Sopeutumista ei voida mielestäni mitata pelkästään työllistymisprosent-
tien kautta. Riippuen lähtömaasta ihmisten koulutus ja yleinen tietotaso on
täysin erilainen.Jos lähtömaana on jokin kehittyvä maa, on koulutustaso luultavasti
heikko verrattuna esimerkiksi Virosta, Englannista tai Espanjasta tulleisiin
maahanmuuttajiin. Myös samasta maasta tulleet ovat täysin erilaisia koulutukseltaan.
Joidenkin maiden kohdalla vaikuttaa se, onko kotoisin maalta vai kaupungista.
Maalla asuneet ovat useammin köyhemmistä oloista, jolloin koulutuksen
hankkiminen on ollut mahdotonta tai ainakin vaikeaa.
Haastattelija: Mihin asioihin leikkipuistoissa tarvittaisiin lisää resursseja?
Onko henkilökuntaa tarpeeksi ja riittävätkö määrärahat?
Auli: Määrärahojen ja henkilökuntaresurssien kanssa kamppailevat varmasti
kaikki muutkin. Unelmatilanne olisi isommat sisätilat, joissa olisi monipuolisesti
huomioitu puiston asiakkaat.Tällä hetkellä sisäneliöitä on 86.
Haastattelija: Mm... no millaisia aktiviteetteja Lampipuistossa järjestetään
lapsille?
Auli: Meidän toimintamme elää käyttäjien toiveiden mukaan. Puiston tilat ovat
kuin yhteinen olohuone, jonne lapset ja heidän vanhempansa voivat tulla
viihtymään. Lapsille on erilaisia ohjattuja leikkejä sisällä ja ulkona. Järjestämme myös
esimerkiksi musiikkituokioita, retkiä ja erilaisia tapahtumia ja juhlia. Kehitämme
toimintaamme jatkuvasti käyttäjien toiveiden mukaan.
52


Haastattelija: Ahaa, no miten lapset ovat kommentoineet puiston toimintaa?
Mikä on ollut erityisen kivaa?
Auli: Jokin aika sitten tehdyn kyselyn mukaan pelit, ulkovälineet sekä kiipeily-
teline ja liukumäki saivat eniten mainintoja puiston kivoimmista jutuista.
Seuraavaksi tärkeintä oli kaverit ja se, että täällä on hauskaa. Kivat ohjaajat ja jännä
taikametsä tulivat kolmanneksi.Tekeminen, kerhot ja hyvä välipala tulivat
neljänneksi. Puiston erilaiset leikkivälineet saivat myös positiivista palautetta.
Haastattelija:Ahaa, no mihin suuntaan haluaisit sitten kehittää toimintaa
tulevaisuudessa? Mikä voisi olla seuraava hanke?
Auli: Jatkan ja kehitän kotouttamista edelleen. Olen toiselta ammatiltani
teatteri-ilmaisun ohjaaja ja olen ajatellut hyödyntää teatterin keinoja kotouttamis-
ohjelmassa.
Haastattelija: Mielenkiintoista, se olisi
varmasti uusi ja antoisa lähestymistapa
asiaan. Otetaan vielä lopuksi pieni
tehtävä. Jos Lampipuisto saisi 5 000 euron
lahjoituksen, mihin rahat pitäisi käyttää?
Auli: 5000 euroa on aika vähän, mutta
sen avulla voitaisiin järjestää erilaista ja
monipuolista kulttuuritoimintaa puiston
asiakkaille. Jos tällainen raha saataisiin, en kuitenkaan päättäisi sen käytöstä
yksin, vaan haluaisin kuulla asiakkaiden mielipiteen.
Haastattelija: Hienoa. Kiitos sinulle Auli haastattelusta ja oikein hyvää jatkoa.
Auli: Kiitos.
53


Sanalista
kokoontumispaikka
syntyperäinen
kiipeilyteline
liukumäki
hiljattain
opintovapaa
työnkuva
työyhteisö
työllistetty
sivari (colloq.)
kotouttaminen
erityistarve
sopeutuminen
työllistymisprosentti
hanke
antoisa
lähestymistapa
lahjoitus
place for gatherings
native
climing rack
slide
recently
study leave
job description
work community
employed
one who chooses non-military service instead of
going to the army
integrating
special need
adjusting
employment percentage
project
rewarding
approach
donation
ILMAUKSIA
lähteä käyntiin
sen avulla
54


Harjoitukset
I .Vastaa kysymyksiin.
a) Mitä Auli Lehtinen tekee työkseen?
b) Mitä kotouttaminen on?
c) Millä tavoin eri maahanmuuttajaryhmät poikkeavat toisistaan?
d) Onko puistotoiminnalla riittävästi resursseja?
e) Mitä lapset ajattelevat puiston toiminnasta?
f) Miten Auli Lehtinen aikoo kehittää kotouttamisohjelmaa?
2.Täydennä aukot tarkasti kuullun perusteella. Etsi oikeat
vastaukset tekstistä.
a) Me kokoonnutaan kerran viikossa ajaksi
opettelemaan suomen kielen perusasioita.Teemat liittyvät
, kuten asumiseen, ruokaan, virastoihin ja suomalaisuuteen yms.
Kurssi on keskusteleva ja kurssilaiset saavat vaikuttaa sisältöihin. Kurssilla
on tällä hetkellä eri maasta, osa pienten
lasten äitejä, osa lähellä eläkeikää. Suomessa
jo pitkään, toiset vasta hetken.
b) Sopeutumista ei voida mielestäni mitata pelkästään työllistymisprosenttien
kautta. ihmisten koulutus ja yleinen
tietotaso on täysin erilainen. Jos lähtömaana on jokin kehittyvä maa, on
koulutustaso luultavasti heikko Virosta, Englannista tai
Espanjasta tulleisiin maahanmuuttajiin. Myös
ovat täysin erilaisia koulutukseltaan. Joidenkin maiden kohdalla vaikuttaa se,
onko kotoisin maalta vai kaupungista. Maalla asuneet
55


köyhemmistä oloista, jolloin koulutuksen hankkiminen on ollut
mahdotonta tai ainakin vaikeaa.
c) Meidän käyttäjien toiveiden mukaan.
Puiston tilat ovat kuin yhteinen olohuone, jonne lapset ja heidän vanhempansa
	 . Lapsille on erilaisia ohjattuja leikkejä
sisällä ja ulkona. esimerkiksi musiikkituokioita,
retkiä ja erilaisia tapahtumia ja juhlia.
jatkuvasti käyttäjien toiveiden mukaan.
d  ) tehdyn kyselyn mukaan pelit, ulkovälineet
sekä kiipeilyteline ja liukumäki saivat eniten mainintoja puiston kivoimmista
jutuista. oli kaverit ja se, että täällä on
hauskaa. Kivat ohjaajat ja jännä taikametsä tulivat kolmanneksi. Tekeminen,
kerhot ja hyvä välipala tulivat neljänneksi. Puiston
saivat myös .
I. 	Keskustelkaa parin kanssa siitä, millainen merkitys
leikkipuistoilla voi olla paikallisille asukkaille. Millä tavoin tällainen
toiminta tukee perheiden elämää ja vanhempien jaksamista? Millaisia
muunlaisia tukipisteitä voitaisiin kunnallisesti järjestää?
56


2. 	Millainen mielikuva sinulle syntyi Lampipuistosta paikkana?
Piirtäkää parin kanssa siitä omat kuvanne ja verratkaa niitä toisiinsa.
3. 	Kuuntele haastattelu vielä kerran ja kirjoita ylös asiat, jotka
herättivät sinussa eniten kiinnostusta. Kirjoita sitten muistiinpanoje-
si perusteella lyhyt teksti, jossa pohdit näitä asioita.
57


4. 	Pohtikaa ensin parin kanssa, millaiset asiat ovat tärkeitä lapsille
kaikkialla maailmassa. Tutkikaa sen jälkeen jonkin lasten asioita
ajavan järjestön (esim. Unicef tai jokin kummilapsiorganisaatio)
toimintaa ja kirjoittakaa siitä lyhyt kuvaus.
Aulilta kysyttiin haastattelun lopuksi, että mihin rahat pitäisi
käyttää, jos leikkipuisto saisi 5 000 euron lahjoituksen?
Hän vastasi, että rahat voitaisiin
käyttää kulttuuritoiminnan
järjestämiseen puiston asiakkaille.
Mitä sinä vastaisit?
58


Sosiaalinen
vuorovaikutus
Teksti s. 60
Harjoitukset s. 63
Kuuntelu A s. 6S
Harjoitukset s. 74
Kuuntelu B s. 7S
Harjoitukset s. 82


Lue teksti ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Helsingin Sanomat 23.6.2008 /Verna Leinonen
Pitkän kuuman kesän kääntöpuoli
Kesäihastus voi paljastua hyväksikäyttäjäksi
Rentoa ja vapaata kesäelämää viettävät nuoret ovat hyväksikäyttäjälle helppoja
uhreja. Esimerkiksi festarit, joista piti tulla maailman mahtavin kokemus, voivat
muuttua tragediaksi.
’’Tuttuni raiskattiin. Alkuillasta se oli ihan viatonta hengailua, mutta sitten
tyttö jäi yksin pojan kanssa. Tyttö olisi halunnut lopettaa, poika ei. Molemmat
olivat humalassa”, Nina Tammisto, 17, kertoo.
Tammisto on nauttimassa auringosta ja festaritunnelmasta Seinäjoella
Provinssirockissa ystäviensä Annika Kuhakosken, 16, ja Mirja Heikkilän, 18, kanssa.
Tytöt kertovat, että edellisenä iltana kaksi poikaa oli yrittänyt tunkea heidän
telttaansa.
"Ensin se oli vitsiä vain”, Kuhakoski sanoo.Tilanne oli kuitenkin käynyt
ahdistavaksi, kun poikakaksikko ei ollut ymmärtänyt jättää tyttöjä rauhaan.
’’Piti aika monta kertaa sanoa ja ihan tiukastikin, että ette tule. Jotain olisi
voinut käydäkin”,Tammisto kertoo.
’’Humala on vain tekosyy huonolle käytökselle.”
Tyttöjen mielestä paras tapa suojautua seksuaaliselta hyväksikäytöltä on
pitää järki päässä. ”Ei voi lähteä kenen tahansa matkaan”, Heikkilä sanoo.
Hyväksikäyttäjä on kuitenkin usein tuttu ja voi valmistella puuhaansa
kuukausia.
Hyväksikäyttäjä voi olla iältään vanhempi, mutta myös samanikäinen.
Nuori saattaa aluksi olla mukana jutussa ja hämmentyä, kun tilanne
muuttuukin seksuaaliseksi.
’’Jälkikäteen uhri saattaa miettiä, että hänellä ei ole oikeutta kokea
tapahtunutta vääryytenä, koska hän ei ilmaissut itseään riittävän selkeästi, mikä ikään


kuin oikeuttaisi teon. Näin ei kuitenkaan ole”, seksuaaliterapeutti Maaret Kallio
Väestöliitosta kertoo.
Seksuaalinen hyväksikäyttö on esimerkiksi seksiin, suuseksiin tai suuteluun
pakottamista, ja siihen liittyy usein myös kiristystä ja manipulointia.
Väestöliitossa on alettu puhua seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Kaltoinkoh-
telua on myös esimerkiksi se, että pakotetaan katsomaan pornoa.
Provinssirockissa Negativen keikalle kiirehtivät Sanna Huhtala, 16, ja Sini
Huuskonen, 17, kertovat joutuneensa kuuntelemaan huutelua ja avointa ehdot-
telua.
Ehdottelijat olivat 20—40-vuotiaita. ’’Mutta kun lähtee pois, ne kyllä jättävät
rauhaan”, Huhtala sanoo.
Tytöillä on sanat valmiina tiukan paikan tullen. ’’Täytyy itse sanoa ei”,
Huuskonen sanoo napakasti.’’Tai voi keksiä, että oho, kaveri soittaa, täytyy mennä.Tai
että iskä odottaa porteilla”, Huhtala lisää.
Sekä Huhtala että Huuskonen vakuuttavat, että turvallisinta on olla kaveri-
porukassa. ’’Silloin ei pelota”, Huuskonen toteaa.
Huuskonen ja Huhtala ovat selkeästi sitä mieltä, että tytöt ovat alttiimpia
hyväksikäytölle kuin pojat.
Pojat voivat yhtä lailla joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, mutta aihe
on edelleen tabu. ’’Poikien on vaikeampaa kokea olevansa uhri”, Kallio toteaa.
Väestöliiton kyselyssä yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista
ilmoittivat kokeneensa useammin pojat kuin tytöt. Festarialueella poikia asia
lähinnä naurattaa.
”Ei minua ole hyväksikäytetty, minä olen” eräskin 17-vuotias poika aloittaa
ja hekottelee.
Kesä näkyy Väestöliitossa. Suurin osa järjestön henkilökunnasta on kuitenkin
lomalla heinäkuussa.
’’Kesällä nuoret ovat enemmän keskenään ja pääsevät puuhailemaan ilman
vanhempien valvontaa”, Kallio selittää.
Kesäisin järjestetään myös massatapahtumia, kuten ulkoilmakonsertteja ja
festivaaleja.
61


Vaikka nuoret yleensä pitäisivät toisistaan huolta, humalassa kontrolli sekä
itsestä että kavereista huononee. ’’Nuoret ovat kiinnostuneita seksistä, mutta
silti vielä henkisesti lapsia”, Maaret Kallio sanoo.
’’Aina, missä vaiheessa tahansa, voi sanoa ei ja lähteä pois. Ikävien
tapahtumien jälkeen apua kannattaa aina hakea”, Kallio neuvoo.
Sanalista
kääntöpuoli
reverse side
paljastua
turn out to be
viettää
spend (time)
hyväksikäyttäjä
abuser
uhri
victim
tunkea
force oneself into
teltta
tent
vitsi
joke
ahdistava
stressfull
suojautua
protect oneself from something
hämmentyä
get confused
jälkikäteen
afterwards
ilmaista
express oneself
oikeuttaa
justify
kiristys
blackmail
manipulointi
manipulation
vakuuttaa
convince
turvallisin
the safest
kaveriporukka
group of friends
alttiimpi
more liable, more susceptible
henkilökunta
staff
valvonta
control, surveillance
f ILMAUKSIA
pitää järki päässä
lähteä kenen tahansa matkaan
jälkikäteen
jättää rauhaan
tiukan paikan tullen
missä vaiheessa tahansa
62


Harjoitukset
I .Täydennä taulukko,
nominit
perusmuoto yksikön monikon monikon
partitiivi perusmuoto partitiivi
kääntöpuoli
uhria
teltat
ahdistavia
henkilökunta
kaveriporukkaa
2.Täydennä taulukko,
verbit preesens
perusmuoto minä-muoto me-muoto passiivi
(preesens) (preesens)
paljastua
vietän
suojaudumme
tungetaan
ilmaista
hämmennyn
3. Miten tekisit näistä verbeistä preesensin konditionaalin minä-
muodon (menisin, tekisin jne.)?
63


I .Täydennä sanojen muodot.
Monen nuore kesäinen ihastus saattaa muuttua painajaise .
Festivaalei ja muissa massatapahtumissa on paljon nuori , ja monet
heistä käyttä reilusti alkoholia. On tavaili , että nuorille tytöille
ehdote seksiä suoraan tai välillisesti.Vaikka seksi kiinnostaakin,
monet ovat henkise vielä lapsia. Parhaiten ikävi kokemuksilta voi
suojautua pysyttelemällä kaveriporuka ja sanomalla ei.Yllättävää kyllä
hyväksikäyttäjä voi olla myös samanikäi kuin uhrinsa. Poikiin kohdistuva
hyväksikäyttö on yhtä ylei kuin tyttöihinkin, mutta siitä ei puhuta.
2. Lauseen sanoista yksi on väärässä muodossa. Mikä se on? Mikä
on oikea muoto?
a) Festarikokemus voi muuttua tragediana.
b) Tytöt ovat nauttimalla auringosta festivaaleilla.
c) Pojat eivät olleet ymmärtäneet jättämään tyttöjä rauhaan.
d) Hyväksikäyttöön liittyy usein kiristämistä tai manipuloinnista.
e) Humalassa kontrolli usein pettää ja kavereiden ei huolehdita.
f) Teini-ikäiset ovat vielä henkisesti lapset.
64


I .Vastaa kysymyksiin.
a) Mitä sana kääntöpuoli tekstissä tarkoittaa?
b) Miten Annika Kuhakoski ja Mirja Heikkilä suojautuvat hyväksikäytöltä?
c) Miksi poikien hyväksikäyttö on edelleen tabu?
d) Miksi kesä on erityisen riskialtista aikaa?
2. Lue teksti. Täydennä sen jälkeen aukot tekstin sisällön
perusteella.
Nyky-yhteiskunnassa nuoret ovat alttiina monille vaaroille. Monilta ikäviltä tilanteilta
kuitenkin vältytään, jos keskusteluyhteys säilyy lapsen ja vanhemman välillä. On tärkeää
yrittää ymmärtää, millä tavoin nykyinen yhteiskunta on erilainen kuin se, jossa vanhempi
on varttunut. Positiivisen minäkuvan kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää. Jos lapsi
arvostaa itseään, hän haluaa suojautua itseensä kohdistuvilta vaaroilta.
Monenlaiset vaarat uhkaavat nykyään. On kuitenkin
välttää monia ikäviä tilanteita, jos keskusteluyhteys
vanhemman ja lapsen välillä säilyy. Nykyinen yhteiskunta on monella tavalla
kuin se, jossa jo keski-ikään ehtineet kasvoivat. On
tärkeää tukea lapsen minäkuvan kehittymistä . Itseään
ihminen haluaa suojautua , jotka
häneen kohdistuvat.
65


I. 	Kuvitelkaa parin kanssa, että toinen teistä on murrosikäinen
nuori ja toinen hänen vanhempansa. Kirjoittakaa ylös asioita,
jotka ovat yhteiskunnassa muuttuneet siitä, kun vanhempi oli nuori.
Keskustelkaa sen jälkeen näistä eroista muiden parien kanssa.
Esimerkkejä:
Ennen ei ollut niin paljon huumeita kuin nykyään.
Nykyään on paremmat koulutusmahdollisuudet kuin aikaisemmin.
2. 	Laittakaa parin kanssa alla olevat asiat tärkeysjärjestykseen ja
keskustelkaa sitten niistä kohdista, joista olitte eri mieltä.
Lapsen kasvatuksessa on mielestäni tärkeää, että
lapsen kanssa tehdään paljon hauskoja asioita
ruoka on todella monipuolista
aikataulu on säännöllinen
harrastuksiin käytetään paljon rahaa
kotona käy paljon ystäviä ja sukulaisia
66


3. 	Kirjoita artikkelista lyhyt teksti, jossa käytät alla olevia sanoja.
Jos tekstin kirjoittaminen suoraan tuntuu vaikealta, kirjoita ensin
sanoista lauseita ja yritä yhdistää ne konjunktioilla.
kesäelämä - festivaali - alkoholi - kaltoinkohtelu - Väestöliitto - vanhemmat
4. 	Kerro pelottavasta tilanteesta, johon olet joutunut. Kerro myös
miten selvisit siitä. Yritä käyttää aikamuotoja mahdollisimman
monipuolisesti, erityisesti imperfektiä ja pluskvamperfektiä.
Esimerkiksi: Kerran jouduin pelottavaan tilanteeseen metroasemalla. Olin
ostanut itselleni lukemista ja suklaata, kun kuulin yht’äkkiä huutoa.
67


Kuuntelu
A
Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa kuunnella
uudestaan tehtävien lomassa.
Miksi naapurin rouva ei sytytä
pihagrilliä?
- kysyy Leenan ja Tarun Joonas-poika ihmeissään. Miksi miesten ja
naisten pitäisikään tehdä eri töitä?Tai miksi perheessä pitäisi olla aina
isä ja äiti?
Suomalainen perhekäsitys on jo pitkään elänyt muutoksen aikaa. Nykyään
samaa sukupuolta olevien vanhempien muodostama perhe voi elää ihan tavallista
elämää.Tässä haastattelussa Leena kertoo suhteestaan Taruun, kotinsa arjesta ja
perheiden ongelmista, joita hän kohtaa työssään.
Haastattelija: Syksy on aktiivista aikaa monissa perheissä. Koulut ja työt alkavat,
uusia harrastuksia aloitetaan ja pakastimia täytetään marjoilla ja sienillä. Mitä
teidän arkeen kuuluu?
Leena: On vaikeata tajuta, että syksy on alkanut, kun ei ollut kunnon kesääkään.
Me asutaan metsän laidalla, joten siellä tulee liikuttua, vaikkei sää kovin
kummoinen olisikaan. Puolukoita ollaan kerätty tosi paljon ja niistä onkin tullut tehtyä
muutama piirakka sekä hilloa ja mehua.
Taru on kerännyt ja kuivattanut suppilovahveroita. Niitä on sitten helppo lisätä
erilaisiin ruokiin.
Aika on vaan niin kortilla. Joonaksen tanssiharrastus on joka toinen päivä.
Joonas ei voi vielä yksin mennä keskustaan, joten joko Taru tai minä lähtee työpäivän
jälkeen vauhdilla kotiin. Sitten Joonaksen kanssa tarkistetaan läksyt, syödään ja
ajetaan kiireellä keskustaan tanssitreeneihin.
Treenien jälkeen on taas kiire:Joonas nopeasti kotiin, suihkuun, iltapalalle,
hampaiden pesu ja nukkumaan. Kello 21 olis hyvä saada unen päästä kiinni, kun
aamuisin herätys on kello 6.15.
68


Tarun kanssa tulee vielä valvottua: tiskikoneen täyttöä, pyykkikoneen
tyhjennystä, takan lämmitystä ja jos aikaa jää, lösähdetään sohvalle katsomaan
telkkarista jotain tyhjänpäiväistä ohjelmaa.Taidetaan molemmat aika usein nukahtaa TV:n
ääreen.
Haastattelija: Hmm. Aika kiireiseltä kuulostaa.Täyttä elämää siis.Te olette
eläneet yhdessä Tarun kanssa jo 18 vuotta. Miten tutustuitte? Muistatko ensimmäisiä
ajatuksia Tarusta? Mistä aavistit, että Taru saattaisi olla tuleva kumppanisi?
Leena:Taisimme tutustua toisiimme töissä. Minua puhutteli Tarun hillitty ja
hienostunut olemus. Hän ei pitänyt paljon ääntä itsestään, mutta huomasin kyllä hä-
net.Taru taas piti minun persoonastani, vaikka olinkin aina äänessä ja suuna päänä
joka paikassa. En koskaan ajatellut, että rupeaisimme seurustelemaan. En ollut
aikaisemmin ollut naisen kanssa ja pelkkä ajatuskin tuntui mahdottomalta.
Kuitenkin niin tapahtui.Viihdyimme toistemme seurassa. Kaikkein eniten olin
sinut itseni kanssa Tarun seurassa. Yritin kyllä kapinoida suhdettamme vastaan.
Aloitin väkisin joitakin seurusteluja miesten kanssa, mutta oleminen niissä
suhteissa tuntui siltä, että en ollut rehellinen itselleni ja kumppanilleni. Ajatus Tarun
kanssa seurustelemisesta ei jättänyt minua rauhaan.
Haastattelija: Onneksi ei jättänyt! Päädyit lopulta sinulle hyvään valintaan. Jos
ajatellaan tätä Tarun kanssa elämääsi aikaa, niin yhteiskunnassahan on
tapahtunut paljon muutoksia. Samaa sukupuolta olevat voivat rekisteröidä suhteensa
ja naisparit kuuluvat jo hedelmöityshoitolain piiriin. Lähitulevaisuudessa voi jo
perheen sisäinen adoptiokin onnistua. Millaiset yhteiskunnan muutokset teidän
elämässänne ovat tuntuneet eniten?
Leena: Silloin kun me harkittiin suhteeseemme lasta, naispareilla ei ollut
oikeutta hedelmöityshoitoihin. Kun Joonas syntyi,Tarulla ei ollut mitään oikeuksia
lapseen. Olemme anoneet Tarulle oheishuoltajuutta ja se on hänelle myönnetty.
Emme ole rekisteröineet parisuhdettamme, sillä se ei tällä hetkellä muuta Tarun
asemaa suhteessa Joonakseen. Jos esimerkiksi sisäinen adoptio tulee
rekisteröidyssä parisuhteessa mahdolliseksi, virallistamme suhteemme. Tosin se voi
69


vaikeuttaa asemaani työpaikalla. On hienoa, että on ihmisiä, jotka ajavat
homojen ja lesbojen asiaa. Meistä ei siihen ole.
Haastattelija: Ahaa, no oletko huomannut muutoksia ympäristön asenteissa?
Ovatko sosiaaliset suhteet tulleet yhtään helpommiksi?
Leena: Ympäristön asenteet muuttuvat hitaasti. Olen huomannut, että nuoret
ovat aika suvaitsevaisia. Nuorten elämässähän homot ja lesbot ovat aina olleet
olemassa.
Meihin on kyllä suhtauduttu aina ihan normaalisti. Ei me olla heti toitottamassa,
että Joonaksella on muuten sitten kaksi äitiä ja me ollaan sateenkaariperhe!
Mutta ei me sitä salatakaan. Me jutellaan ihmisten kanssa siitä, mikä puhuttaa:
harrastuksista, työstä, säästä, ruoanlaitosta - ihan mistä vaan. Jossain vaiheessa meidän
perhemuoto saattaa käydä ilmi.
Haastattelija: Entä vanhemmat, miten he ovat oppineet hyväksymään asian? Vai
oliko kaikki mutkatonta alusta asti?
Leena: Minun vanhempani eivät tunnu ymmärtävän vieläkään koko asiaa, mutta
he ovat äärettömän iloisia ainoasta lapsenlapsestaan. He myös pitävät Tarusta.
Kaikki on hyvin, kun asiasta ei puhuta.
Kun Taru kertoi meidän suhteesta omille vanhemmilleen, hänen äitinsä sanoi,
että se on nuoruuden ohimenevä juttu.Taru taisi olla silloin 26-vuotias.
Nykyään he hyväksyvät meidät täysin ja se on varmasti paljon Tarun sisarusten
ansiota. He puhuvat lapsilleen Joonas-serkusta, vaikka Joonas ei heidän
biologinen serkku olekaan. Yhteisiin perhejuhliin olemme yhtä tervetulleita kuin kaikki
muutkin.
Haastattelija: Mm, no oletko huomannut, että Joonas suhtautuisi jotenkin
erityisesti siihen, että hänellä on kaksi äitiä? Näkyykö se käsityksissä miesten ja
naisten rooleista?
Leena: Joonas tietää tyttöjen ja poikien fyysiset erot. Muita eroja tytöissä ja
pojissa tai miehissä ja naisissa ei sitten olekaan. Naiset ja miehet voivat tehdä samoja
töitä ja harrastaa samoja asioita.
Sitä Joonas ihmettelee, että miksi naapurin rouva ei koskaan sytytä niiden
70


pihagrilliä tai vaihda auton renkaita - ja miksi meidän mummi tekee aina kaiken
ja vaari ei tee mitään.
Haastattelija:Aijai, totuus tulee aina lasten suusta. Sukupuoliroolien lisäksi
suomalaiset perhekäsitykset ovat myös muuttumassa.Tämä aihe on tullut varmaan
sinullekin läheiseksi, kun työskentelet nuorten parissa. Millaisia haasteita näet
uusperheissä, ovat ne sitten sateenkaariperheitä tai muita perheitä?
Leena: Kun olen jutellut nuorten kanssa heidän kokemuksista, olen huomannut,
että uusperheeseen syntyneet lapset syrjäyttävät perheen nuoret.Tai nuoret itse
jättäytyvät perheen ulkopuolelle. Heiltä odotetaan uudessa perheessä
itsenäisyyttä ja aikuismaista käytöstä. Uusi isä tai äiti pitäisi hyväksyä heti ja ehdoitta, ja
uusien sisaruksien kanssa on elettävä sovussa ja jaettava reviiri.
Vanhemmilta vaaditaan melkoista taituruutta selvitä. Se on yksi haaste.
Eräällä perheellä oli yhteisiä pikkutenavia ja lisäksi edellisestä avioliitosta 16-
vuotias miehen alku. Hänelle ei ollut tilaa uudessa perheessä joten ’’faijapuoli
duunas mulle oman kämpän meijän autotalliin”, poika kertoi. Ruokailut hoituivat
useimmiten hampurilaispaikassa.
Meidän haasteenamme ovat nämä ’’autotallipojat ja -tytöt”. Me pyrimme
tarjoamaan nuorille kaveripiirin, turvallisia aikuiskontakteja ja auttaa heitä tuntemaan,
että he ovat arvokkaita.
Haastattelija: Eli monenlaista apua tarvitaan. Mitä se perheiden kohdalla voisi
olla? Millaisia terveisiä lähettäisit kansanedustajille?
Leena: Kaikkia perheitä tulisi arvostaa ja kohdella tasavertaisesti. Silloin lapselle
tulisi sellainen olo, että hänenkin perhettä arvostetaan, olipa se sitten millainen
tahansa.
Haastattelija: Millaisia erilaisia perheitä tunnette Joonaksen sosiaalisten
verkostojen kautta? Miten Joonas kommentoi niitä?
Leena:Joonaksen luokkakavereista valtaosa elää ydinperheessä äidin ja isän kans-
sa.Ainoastaan yhden lapsen vanhemmat ovat eronneet ja hekin ovat muuttaneet
pois alueelta. Joonas ihmetteli sitä, miksi Kallen äiti ja isä erosivat.
Sitten puhuttiinkin erilaisista perheistä: Kuinka Senjalla on adoptiolapsi Kii-
71


nasta, Paulalla ja Käillä omien lasten lisäksi kehitysvammaisia sijoituslapsia, joista
yksi on välillä meilläkin hoidossa, Pekalla ja Laurilla kaksi äitiä ja kaksi isää,
kummit ovat suomalais-nigerialaisia ja hei, Ollinkin vanhemmat ovat eronneet.
Joonas kertoi, että naapurin poika oli sanonut, ettei isä olekaan hänen oikea
isänsä vaan adoptoinut hänet ihan pienenä ja mennyt äidin kanssa naimisiin.
Joonas ilmaisi, että hän haluaa elää juuri sellaisessa perheessä kuin meidän
perheemme on ja haluaa tutustua muihinkin sateenkaariperheisiin niiden
kolmen perheen lisäksi, joiden kanssa me ollaan oltu tiiviisti tekemisissä.
Haastattelija:
Joonaksella ei
tosiaan tunnu olevan
ongelmaa erilaisten
perheiden suhteen.
Kuule, nyt meiltä
alkaa aika jo loppua.
Kuvitellaan vielä
lopuksi, että antaisit
lahjan Suomessa
eläville lapsille ja se olisi
kaikille sama. Mikä se olisi?
Leena: Jokaiselle lapselle turvallinen koti ja yksi hyvä ystävä.
Haastattelija: Kiitos Leena todella paljon haastattelusta. Oikein hyvää jatkoa
sinulle ja perheellesi.
Leena: Kiitos.
72


Sanalista
sytyttää
light a fire
ihmeissään
amazed
perhekäsitys
notion of family
sukupuoli
gender, sex
pakastin
freezer
arki
everyday life
suppilovahvero
funnel chanterelle
kiireesti
in a rush
tarkistaa
check
läksyt
homework
treenit (colloq.)
practise
valvoa
stay up
hillitty
discreet
hienostunut
sophisticated
ruveta
start
mahdoton
impossible
seurustelu
dating
kumppani
partner
valinta
choice
yhteiskunta
society
muutos
change
hedelmöityshoito
fertility treatment
laki
law
oheishuoltajuus
joint residence
order
s ILMAUKSIA
metsän laidalla
aika on kortilla
täyttä elämää
ihan mistä vaan
kaikki on hyvin
olla tekemisissä
suvaitsevainen
tolerant
sateenkaariperhe
family formed by
gay, lesbian,
bisexual or
transgender
people
äärettömän
extremely
uusperhe
blended family
kokemus
experience
syrjäyttää
push aside
itsenäisyys
independence
aikuismainen
adult-like
haaste
challenge
useimmiten
mostly, most of
the time
kansanedustaja
parliament
member
arvostaa
appreciate
kohdella
treat
ydinperhe
nuclear family
erota
break up, get a
divorce
kehitysvammainen
disabled
sijoituslapsi
foster child
kummi
godparent
73


Harjoitukset
1. Lue alla olevat väittämät. Valitse niistä ne, jotka eivät kuullun
mukaan ole totta.
Leena
a) kertoo, että hänen perheensä arki on kiireistä.
b) on luonteeltaan hiljainen.
c) on Joonaksen biologinen äiti.
d) sanoo, että uusperheiden elämä on monella tavalla haasteellista.
e) ajattelee, että uusperheitä pitäisi tukea enemmän kuin muita perheitä.
f) kertoo, että suurin osa Joonaksen kavereista on kokenut vanhempien
avioeron.
2. Kuuntele sisältö uudestaan. Kiinnitä huomiota alla oleviin
teemoihin ja kirjoita ylös niihin liittyviä avainsanoja. Kerro sen jälkeen
parille teemoihin liittyvästä sisällöstä.
suomalainen perhekäsitys
syksyiset puuhat Leenan perheessä
Leenan ja Tarun suhteen alku
ympäristön asenteet
Joonas ja sukupuoliroolit
uusperheiden haasteet
74


I. 	Millaisessa perheessä sinä kasvoit? Millaisia erilaisia perheitä sil
loin oli, kun olit lapsi? Keskustele parin kanssa.
2. 	Alla on kaksi katkelmaa kuuntelun sisällöstä. Lukekaa ne parin
kanssa toisillenne ääneen. Keskustelkaa sen jälkeen siitä, mitkä
olisivat niille sopivat otsikot.
a)
On vaikeata tajuta, että syksy on alkanut, kun ei ollut kunnon
kesääkään.Tosin luonto puhuu puolestaan: asumme metsän laidalla, joten vapaa-aikana me
liikutaan usein metsässä. Puolukoita ollaan kerätty tosi paljon ja niistä onkin
tullut tehtyä muutama piirakka sekä hilloa ja mehua.
Taru on kerännyt ja kuivattanut suppilovahveroita. Niitä on sitten helppo
lisätä erilaisiin ruokiin.
Aika on vaan niin kortilla. Joonaksen tanssiharrastus on joka toinen päivä.
Joonas ei voi vielä yksin mennä keskustaan, joten joko Taru tai minä lähtee
työpäivän jälkeen kiireesti kotiin. Sitten Joonaksen kanssa tarkistetaan läksyt,
syödään ja ajetaan kiireellä keskustaan tanssitreeneihin.
Treenien jälkeen on taas kiire:Joonas nopeasti kotiin, suihkuun, iltapalalle,
hampaiden pesu ja nukkumaan. Kello 21 olis hyvä saada unen päästä kiinni
kun aamuisin herätys on kello 6.15.
Tarun kanssa tulee vielä valvottua: tiskikoneen täyttöä, pyykkikoneen
tyhjennystä, takan lämmitystä ja jos aikaa jää, lösähdetään sohvalle katsomaan
telkkarista jotain tyhjänpäiväistä ohjelmaa. Taidetaan molemmat aika usein
nukahtaa TV:n ääreen.
75


b)
Joonaksen luokkakavereista valtaosa elää ydinperheessä äidin ja isän kanssa.
Ainoastaan yhden lapsen vanhemmat ovat eronneet ja hekin ovat
muuttaneet pois alueelta. Joonas ihmetteli sitä, miksi Kallen äiti ja isä erosivat.
Sitten puhuttiin erilaisista perheistä: Kuinka Senjalla on adoptiolapsi
Kiinasta, Paulalla ja Käillä omien lasten lisäksi kehitysvammaisia sijoituslapsia,
joista yksi on välillä meilläkin hoidossa, Pekalla ja Laurilla kaksi äitiä ja kaksi
isää, kummit ovat suomalais-nigerialaisia ja hei, Ollinkin vanhemmat ovat
eronneet.
Joonas kertoi, että naapurin poika oli sanonut, että hänen isänsä ei
olekaan pojan oikea isä vaan adoptoinut pojan kun hän oli ihan pieni ja mennyt
äidin kanssa naimisiin.
Joonas ilmaisi, että hän haluaa elää juuri sellaisessa perheessä kuin meidän
perheemme on ja haluaa tutustua muihinkin sateenkaariperheisiin niiden
kolmen perheen lisäksi, joiden kanssa me ollaan oltu tiiviisti tekemisissä.
3. 	Kirjoita teksti alla olevia sanoja käyttäen.Voit lisätä sanoja niin
paljon kuin haluat.
suomalainen - yhteiskunta - perhe - nykyään - erilainen - aikaisemmin -
uusperhe - vaikea
76


4. 	Etsi internetistä sisältö, joka liittyy perheiden ongelmiin nyky-
yhteiskunnassa. Kirjoita oleelliset asiat alle muutamalla lauseella.
Muista mainita lähde.
Leenalta kysyttiin, että
mitä hän antaisi
lahjaksi Suomessa eläville
lapsille. Hän antaisi
jokaiselle lapselle tun-
vallisen kodin ja yhden
hyvä ystävän. Mitä sinä
antaisit?
77


Kuuntelu |^}j)
B
Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa kuunnella
uudestaan tehtävien lomassa.
Yhteisiä harrastuksia ja brasialaista
tunnelmaa
Sinin ja Xavierin mielestä yhteiset elämänarvot ovat parisuhteen kannalta
merkittävämpi asia kuin samanlainen kulttuuritausta. Vuosien myötä heidän elämäänsä
on muodostunut omanlaisensa kulttuuri, jossa yhteiset harrastukset ja läheiset
ystävät ovat tärkeitä.
Haastattelija: Moi Sini ja tosi hauskaa, että tulit haastateltavaksi. Voitko ensin
kertoa, missä ja miten tutustuitte Xavierin kanssa?
Sini: Tapasimme capoeira-treeneissä noin kuusi vuotta sitten. Siis yhteisen
harrastuksen parissa. Asuimme tuolloin kummatkin Helsingissä. Minä juuri aloitin
treenit ja Xavier oli treenannut jo pidempään.
Haastattelija: Oletteko seurustelleet siitä asti?
Sini: Me ollaan seurusteltu nyt reilut neljä vuotta. Ei kyllä yhteen putkeen, oltiin
yhdessä vaiheessa erossa melkein vuosi.
Haastattelija: Ahaa. Neljä vuotta on kuitenkin jo melko pitkä aika, ja siinä ehtii
varmasti kehittyä jo tiettyjä tapoja toimia. Miten kuvaisit tapaanne toimia
yhdessä? Onko teillä roolijako hoidettavien asioiden suhteen? Kumpi laittaa ruokaa, käy
kaupassa, siivoaa jne.?
Sini: Hmm... Xavier ainakin kokkaa meistä enemmän. Ja paremmin. Muuten kai
hoidetaan hommia sen mukaan, miten kullakin aikaa ja energiaa riittää.
Viikonloppuisin teemme usein asiat yhdessä. Olemme tosin asuneet paljon erillään, eri
asunnoissa ja muutenkin vaihtelevasti, joten työnjako on myös vaihdellut sen
mukaan.
78


Haastattelija: Hmm, no oletteko törmänneet haasteisiin, jotka liittyvät lähtö-
kohtienne eroihin, esimerkiksi erilaiseen perhe- tai kulttuuritaustaan?
Sini: Eipä oikeastaan, ei ainakaan tunnu siltä. Kummallakaan meistä ei ole
erityisen traditionaalinen tai voimakkaasti vaikuttava perhe. Oma elämänpiirimme
tuttavista ruokailutapoihin on varmaan ihan omanlaisensa kulttuuri, joka on
muodostunut yhteisistä kiinnostuksista. Jaamme aika samanlaiset elämänarvot, mikä
on varmasti kulttuuritaustaa tärkeämpää.
Haastattelija: Olette siis saaneet rauhassa luoda oman elämäntapanne ilman
vanhempien painostusta. Sanoit, että yhteisistä kiinnostuksista on muodostunut
omanlaisensa kulttuuri. Voitko kertoa siitä vähän. Miten vietätte vapaa-aikaa
yhdessä? Mitkä ovat tärkeitä yhteisiä kiinnostuksen kohteita?
Sini: Tykkäämme kummatkin ulkoilusta ja ympäristöstä, elokuvista,
valokuvaamisesta, kissoista, capoeirasta ja muusta brasilialaisesta meiningistä, hyvästä kahvista
sekä uusiin paikkoihin tutustumisesta. Näiden asioiden parissa menee myös
yhteinen vapaa-aika.
Haastattelija: Ahaa, no mitä kieltä puhutte keskenänne? Vaihteleeko kieli
tilanteen tai harrastuksen mukaan?
Sini: Englantia. Jos joskus jotain muuta, niin lähinnä pelleilymielessä.
Haastattelija: No entä sitten... miten molempien teidän lähtöperheet
suhtautuvat kumppaniin, jolla on eri äidinkieli ja kulttuuritausta?
Sini: Aika mutkattomasti. Kummankaan perhe ei ole tehnyt mitään
mielenilmausta parivalinnastamme. Xavierin perhettä näemme hyvin harvoin, eikä meillä ole
kaikilla yhteistä kieltä, joten olemme hyvin vähän tekemisissä. Minun perhettä
näemme useammin ja varsinkin toinen puolisko perheestäni on vain innoissaan
päästessään puhumaan englantia.
Haastattelija: Mm... no jos sitten ajatellaan yhteiskunnallisella tasolla, niin mitkä
ovat mielestäsi suurimmat erot, jotka tulevat mieleesi suomalaista ja ranskalaista
yhteiskuntaa verrattaessa?
79


Sini: Ainakin juomakulttuuri on aika erilaista, eikä Xavier ole vieläkään tottunut
kaupungilla lojuviin juoppoihin. Ranskalainen huumorintaju taitaa myös poiketa
suomalaisesta. Tuntuu, että ranskalaiset hallitsevat ironian suomalaisia
paremmin. Ja tietysti se klassinen; suomalaiset ovat harvasanaisempia kuin
ranskalaiset. Oman kokemukseni pohjalta sanoisin myös, että ranskalaisen miehen tapa
kohdella naisia on suomalaista huomaavaisempaa ja huolehtivampaa.
Haastattelija: Tuo ei tietysti kovin mukavalta kuulosta suomalaisesta
miehestä, mutta voihan yleistyksissä aina tietysti piillä hiven totuuttakin. No, mutta jos
nyt ajattelet sitten elämää tästä eteenpäin, niin mitä odotuksia teillä on
yhteiseltä elämältänne tulevaisuudessa?
Sini: Odotamme olevamme ainakin
yhdessä. Odotuksissa on myös nähdä
maailmaa yhdessä ja asua vielä joskus
muuallakin kuin Suomessa.
Haastattelija: Mm... otetaan sitten
vielä pieni tehtävä, vähän niin kuin
loppukevennykseksi. Jos viettäisitte isot
juhlat, esimerkiksi häät tms., millaiset
ne olisivat? Mikä olisi kaikkein
tärkeintä?
Sini: Jos menisimme naimisiin, emme
välttämättä pitäisi suuri juhlia.
Saattaisimme tehdä asian ihan hissukseen.
Mutta jos nyt kuitenkin jotkut isot juhlat pitäisi järjestää, niin tärkeintä olisi
tietysti, että paikalla olisi läheiset ystävät ja tuttavat. Juhlissa olisi varmaan myös
jamittavaa live-musiikkia, kasvisruokaa ja raikasta ulkoilmaa. Emme kyllä ehkä
ole erityisen innokkaita juhlien järjestäjiä.
Haastattelija: Kiitos Sini todella paljon haastattelusta ja oikein hyvää jatkoa
sinulle ja Xavierille.
Sini: Kiitos.
80


Sanalista
elämänarvo
(life) value
parisuhde
relationship
kulttuuritausta
cultural backround
omanlainen
of it’s own kind
erossa
separated
kokata (colloq.)
cook
törmätä
(here:) come across
kiinnostus
interest
elämäntapa
way of life
ympäristö
environment
meininki
spirit of happening
mutkattomasti
easy-going
innoissaan
excited
yhteiskunnallinen
social
huomaavaisempi
more considerate
huolehtivampi
more caring/protective
yleistys
generalization
odotus
expectation
välttämättä
necessarily
saattaa
might
• 	ILMAUKSIA
vuosien myötä
yhteen putkeen
sen mukaan
jotain muuta
vähän niin kuin
81


Harjoitukset
I .Valitse väittämistä ne, jotka eivät kuullun mukaan ole totta.
Sini ja Xavier
a) eivät ole liikunnallisia.
b) ovat seurustelleet vähän yli neljä vuotta.
c) eivät ole kovin riippuvaisia lähtöperheistään.
d) puhuvat usein keskenään jotain muuta kieltä kuin englantia.
e) asuisivat mielellään jossain muualla kuin Suomessa.
f) järjestävät mielellään juhlia.
2. 	Täydennä aukot tarkasti kuullun perusteella. Katso oikeat
vastaukset tekstistä. Keksi sen jälkeen katkelmille sopivat otsikot.
a 	)
Sini:Tapasimme noin kuusi vuotta sitten.
Siis yhteisen harrastuksen parissa.Asuimme
Helsingissä. Minä juuri aloitin treenit ja Xavier oli treenannut jo
b 	)
Sini: Hmm... Xavier ainakin meistä enemmän. Ja
paremmin. Muuten kai hommia hoidetaan sen mukaan, miten kullakin aikaa
ja energiaa . Viikonloppuisin teemme usein asiat yhdessä.
Olemme tosin paljon , eri asunnoissa
ja muutenkin vaihtelevasti, joten työnjako on myös vaihdellut sen mukaan.
82


Tykkäämme kummatkin ulkoilusta ja , elokuvista,
valokuvaamisesta, kissoista, capoeirasta ja
brasilialaisesta , hyvästä kahvista sekä uusiin paikkoihin
tutustumisesta. Näiden asioiden menee myös
yhteinen vapaa-aika.
d)
Jos menisimme naimisiin, emme pitäisi suuri juhlia.
Saattaisimme tehdä asian ihan . Mutta jos nyt
kuitenkin jotkut isot juhlat pitäisi järjestää, niin tärkeintä olisi tietysti, että
paikalla olisi ystävät ja tuttavat. Juhlissa olisi
varmaan myös jamittavaa live-musiikkia, kasvisruokaa ja raikasta ulkoilmaa.
Emme kyllä ehkä ole erityisen juhlien järjestäjiä.
83


I. 	Pohtikaa parin kanssa sitä, miten eri tavoin ihmiset viettävät
sosiaalista elämää. Millaisia eroja tiedät ystäväpiirissäsi?
2. 	Lue alla oleva katkelma siitä, millainen roolijako Sinin ja
Xavierin suhteessa on. Millainen ihminen sinä olet parisuhteessa?
Mitkä kotityöt sujuvat sinulta helpoiten ja mitkä tuottavat
vaikeuksia? Keskustele tästä parin kanssa.
’’Hmm... Xavier ainakin kokkaa meistä enemmän. Ja paremmin. Muuten kai hoidetaan
hommia sen mukaan, miten kullakin aikaa ja energiaa riittää.Viikonloppuisin teemme usein asiat
yhdessä. Olemme tosin asuneet paljon erillään, eri asunnoissa ja muutenkin vaihtelevasti,
joten työnjako on myös vaihdellut sen mukaan. ”
3. 	Lue alla olevasta katkelmasta, millaisia eroja Sinin mielestä
suomalaisessa ja ranskalaisessa kulttuurissa on. Kirjoita sen jälkeen,
missä asioissa olet samaa mieltä suomalaisista ja missä eri mieltä.
’’Ainakin juomakulttuuri on aika erilaista, eikä Xavier ole vieläkään tottunut kaupungilla
lojuviin juoppoihin. Ranskalainen huumorintaju taitaa myös poiketa suomalaisesta. Tuntuu,
että ranskalaiset hallitsevat ironian suomalaisia paremmin. Ja tietysti se klassinen;
suomalaiset ovat harvasanaisempia kuin ranskalaiset. Oman kokemukseni pohjalta sanoisin myös,
että ranskalaisen miehen tapa kohdella naisia on suomalaista huomaavaisempaa ja
huolehtivampaa.”
84


4. 	Lue alla oleva katkelma, jossa Sini kertoo hänen ja Xavierin läh-
töperheistä ja nykyisestä yhteisestä elämästään, josta on
muodostunut tietynlainen kulttuuri. Millainen kulttuuri sinun perheessäsi
on? Mitkä arvot, toimintatavat ja harrastukset ovat tärkeitä?
Kirjoita siitä lyhyesti.
’’Kummallakaan meistä ei ole erityisen traditionaalinen tai voimakkaasti vaikuttava perhe.
Oma elämänpiirimme tuttavista ruokailutapoihin on varmaan ihan omanlaisensa kulttuuri,
joka on muodostunut yhteisistä kiinnostuksista. Jaamme aika samanlaiset elämänarvot, mikä
on varmasti kulttuuritaustaa tärkeämpää. ”
85


Siniltä kysyttiin
haastattelun lopuksi, että jos he
pitäisivät Xavierin kanssa
isot juhlat kuten häät, niin
millaiset ne olisivat.
Sini vastasi, että jos he
järjestäisivät isot juhlat,
tärkeintä olisi että paikalla on
läheiset ystävät ja tuttavat.
Sen lisäksi juhlissa olisi
varmaankin jamittavaa live-
musiikkia, kasvisruokaa ja
raikasta ulkoilmaa.
Mitä sinä vastaisit?
86


Osa S
Matkustaminen
Teksti s. SS
Harjoitukset s. 92
Kuuntelu s. 99
Harjoitukset s. 104


Lue haastattelu ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna
voit käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Kuvataidetta ja vnafcunautintoja
Orihuela Costalla
Raija Uljas ja Taisto Sorsa suuntaavat tuhansien muiden suomalaisten tavoin
talveksi etelän lämpöön. Espanjan Orihuela Costalla viihdytään trooppisessa
puutarhassa, maistellaan paikallisia herkkuja ja tutustutaan lähialueen nähtävyyksiin ja
espanjalaiseen taiteeseen.
/.Muutitte viime syksynä ensimmäistä kertaa Espanjan Orihuela Costalle kaamosta
pakoon. Mikä oli suurin syy siihen, että halusitte alkaa ’’talvehtia” etelässä?
Olimme haaveilleet siitä jo vuosia, ja nyt kun Raijakin jäi eläkkeelle, tuli etelässä
talvehtimisesta mahdollista. Emme niinkään välitä Suomen talvien kylmyydestä,
mutta pimeys ja harmaus kävivät vuosi vuodelta yhä raskaammaksi kestää.
2. Miksi valitsitte juuri Espanjan ja Orihuela Costan?
Olemme molemmat harrastaneet espanjan kieltä ja matkustelleet usein niin
Espanjassa kuin Etelä-Amerikassakin. Siksi valitsimme Espanjan. Orihuela Costa
taas sijaitsee Espanjan Costa Blancalla, lähelläTorreviejan kaupunkia.Ajattelimme,
ettei se ole niin turistien pilaama kuin Aurinkorannikko. Se on myös aurinkoisin
Espanjan kolkka. Lisäksi alueen suolajärvet tekevät ilmasta hyvän hengittää.
3. Millainen kotinne on? Miten löysitte sen?
Vuokrasimme ensimmäisen talven kotimme internetin välityksellä. Se oli uusi
rivitaloasunto, jossa oli kaksi makuuhuonetta, olohuone, keittiö, pieni piha ja
kattoterassi. Asunto oli kiva, mutta ympäristö oli vielä rakenteilla ja siksi pölyinen.
Täksi talveksi olemme vuokranneet islantilaisten ystäviemme rivitaloasunnon,
jossa on myös kaksi makuuhuonetta. Se sijaitsee kauniissa trooppisessa
puutarhassa. Uima-altaat ovat asuntoa vastapäätä ja kaikki palvelut lähellä.Viiden minuutin
kävelymatkan päässä on muun muassa katumarkkinat, joilta voi ostaa hedelmät,
vihannekset ja muut herkut. Lähellä olevassa marketissa on myös erinomainen
kalaosasto.


4. Costa Blancalla asuu paljon suomalaisia. Oletteko olleet jossakin yhteisöllisessä
toiminnassa mukana? Onko esimerkiksi Asociaciön Finlandesa de Costa Blanca tuttu
teille?
Costa Blancalla asuu noin I 200 suomalaista. Costa Blancan Suomi-Seura on
tuttu. Olemme sen jäseniä, mutta emme ole vielä ottaneet osaa sen toimintaan.
Käymme seuran toimistossa lainaamassa kirjoja, sillä siellä on hyvä kirjasto.Viime
talvena aika meni lähinnä espanjan opiskeluun. Lisäksi meillä kävi runsaasti vieraita
Suomesta.
5. Miten paikalliset asukkaat suhtautuvat alueella asuviin suomalaisiin?
Erittäin hyvin. He arvostavat sitä, että yritämme puhua espanjaa ja tutustua
paikalliseen kulttuuriin. Esimerkiksi kauppojen henkilökunnan ystävällisyydessä ja
palvelualttiudessa olisi suomalaisilla paljon opittavaa.
6. Mikä on mielenkiintoisinta espanjalaisessa kulttuurissa?
Kuvataide kiehtoo meitä eniten, mutta sitä varten täytyy matkustaa vähän
isompiin kaupunkeihin, kuten Alicanteen, Valenciaan ja Barcelonaan. Upeita ovat
kulkueet, joita järjestetään uskonnollisina pyhinä. Esimerkiksi loppiaisena koko
kaupunki on liikkeellä, kun Itämaan tietäjät saapuvat tuomaan lapsille lahjoja.
Espanjalaisilla lapsilla on joulun aikaan kaksi lahjapäivää: joulupäivä ja loppiainen. Pää-
siäisviikon, Semana Santan, kulkueet ovat myös mieleenpainuvia. Olemme olleet
myösAlicanten juhannusjuhlilla. Näissä San Juanin juhlissa poltetaan monta metriä
korkeita kauniisti maalattuja paperista ja rimoista tehtyjä Falla-veistoksia ja
tanssitaan ja juhlitaan vuorokauden ympäri. Kaikki tapahtuu kaupungin keskustassa.
Myös espanjalainen ruokakulttuuri on kiinnostava. Costa Blancan alue on kuulu
muun muassa riisiruoistaan. Herkkua on myös suolan sisässä paistettu meribassi
eli lubina tai kultaotsa-ahven eli dorada.Tuoreiden äyriäisten valikoima on myös
loistava.
7. Miltä tuntuu puhua espanjan kieltä? Oppiiko sitä nopeasti?
Arkisen käyttökielen oppii melko nopeasti, niin että pystyy asioimaan
kaupoissa, pankissa ja tilaamaan ruokaa ravintolassa. Suomalaiselle espanjan ääntäminen
on lisäksi helppoa. Hankalaksi kieli tulee, kun päästään verbimuotoihin.
Epäsäännöllisiä verbejä on paljon ja menneitä muotoja on useita.
89


8. Millaisia asioita kerrotte mielellänne espanjalaisille suomalaisesta kulttuurista?
Suomen sijainti idän ja lännen välissä ja sen vaikutus historiaan, kulttuuriin ja
suomalaiseen luonteeseen kiinnostaa espanjalaisia. Espanjassa, kuten
Suomessakin, käytiin verinen sisällissota, josta vasta viime vuosina on voitu puhua. Suomen
vehreä luonto tuhansine järvineen kiehtoo myös kuivuudesta kärsivän maan
ihmisiä. Sen sijaan espanjalaisen on vaikea ymmärtää suomalaisen kaipuuta yksin
korpeen.
9. Kertokaa jostakin erityisen mukavasta päivästä, joka on jäänyt mieleen.
Orihuela Costa on alavaa aluetta, mutta kun ajaa vähän matkaa sisämaahan,
alkavat upeat karuhkot vuoristomaisemat.Tammikuussa ajelimme ensin Orihuelan
vanhaan kiehtovaan kaupunkiin.Tien molemmin puolin levittäytyvät
appelsiinilehdot, joiden tuoksu on huumaava. Orihuelasta jatkoimme vuoristoon Fortunan
kaupunkiin, jossa sijaitsevat hulppeat Balneario de Fortunan kuumat lähteet. Oli
varsin mukavaa uiskennella 30-asteisissa altaissa ja katsella upeita
vuoristomaisemia. Fortunasta jatkoimme viehkeään Caravaca de la Cruzin kaupunkiin, jonka
kapeilla jyrkillä kujilla ja upeissa kirkoissa havisi historia, ja kaikkialla vuoristossa
tanssivat kukkivat mantelipuut valkoisessa
harsossaan.
I 0. Lopuksi vielä pieni visuaalinen tehtävä.
Mitä näette kuvassa?
Raija: Flamenco on osa espanjalaisen
sielua.
Taisto: Kaksi naarasdinosaurusta puhisee
toisilleen.
90


Sanalista
suunnata
direct one’s course to
viihtyä
feel at home
trooppinen
tropical
nähtävyys
sight, tourist attraction
taide
art
kaamos
darkness, polar night
pako
escape
haaveilla
dream about
eläke
pension
raskas
strenuous, hard
valita
choose
pilata
spoil, ruin
kolkka
tract, part
vuokrata
rent
sijaita
be situated
erinomainen
excellent
yhteisöllinen
collective, communal
toiminta
activity
jäsen
member
lainata
borrow
runsaasti
a lot of
paikallinen
local
suhtautua
be in a relation to,
have an attitude
arvostaa
appreciate
henkilökunta
staff
palvelualttius
readiness to serve
S ILMAUKSIA
joulun aikaan
vuorokauden ympäri
viime vuosina
mielenkiintoinen
interesting
kuvataide
visual art
kiehtoa
fascinate
upea
gorgeous
kulkue
procession
uskonnollinen
religious
pyhä
holy, sacred
loppiainen
Epiphany
veistos
sculpture
äyriäinen
crustacean
valikoima
selection
asioida
run errands
tilata
order
ääntäminen
pronunciation
epäsäännöllinen
irregular
verinen
bloody
sisällissota
civil war
kaipuu
longing
korpi
backwoods, wilderness
alava
flat, low lying
karuhko
bare, stark
levittäytyä
spread over
huumaava
intoxicating
viehkeä
attractive
jyrkkä
steep
kuja
alley
91


Harjoitukset
I. 	Katsokaa parin kanssa alla olevien adjektiivien merkitys sana-
listasta. Selittäkää sen jälkeen vuorotellen sanoja toisillenne
satunnaisessa järjestyksessä ja yrittäkää päätellä, mitä sanaa toinen
tarkoittaa. Onko helppo arvata mistä sanasta on kyse?
trooppinen
raskas
erinomainen
yhteisöllinen
paikallinen
mielenkiintoinen
uskonnollinen
alava
karuhko
huumaava
viehkeä
jyrkkä
2. 	Kuvitelkaa parin kanssa, että olette Suomessa ensimmäistä
kertaa. Listatkaa tähän viisi nominia ja viisi verbiä, jotka voisivat tulla
ensimmäisenä matkailijan mieleen. Kirjoittakaa sen jälkeen
kutakin sanaa käyttäen esimerkkilause, jossa sana ei ole
perusmuodossa.
nominit verbit
92


I. 	Kirjoita lyhyitä muutaman lauseen tekstejä, joissa käytät
kussakin kolmea sanaa listasta. Saatko tehtyä neljä tekstiä?
viihdytään aurinkoisin kaupunkeihin
talvehtimisesta lainaamassa tuomaan
raskaammaksi kauppojen maalattuja
pilaama opittavaa useita
Konjunktioita:
ja, sekä, sekä-että, eli, tai, joko-tai, vai, mutta, vaan, sillä, että, jotta, koska, kun, jos,
vaikka, kuin, kunnes, kuten, niin että, ennen kuin, niin kuin
93


2.Täydennä aukkoihin sanan oikea muoto. Etsi oikeat vastaukset
tekstistä.
a) Raija Uljas ja Taisto Sorsa suuntaavat tuhansien muiden
	 (suomalainen) tavoin talveksi etelän lämpöön.
b) Muutitte viime syksynä ensimmäistä kertaa Espanjan Orihuela Costalle
kaamosta (pako).
c) Emme niinkään välitä Suomen talvien (kylmyys),
mutta pimeys ja harmaus kävivät vuosi vuodelta yhä raskaammaksi kestää.
d) Viiden minuutin kävelymatkan päässä on muun muassa katumarkkinat,
sillä siellä on hyvä kirjasto,
f) 	Esimerkiksi kauppojen henkilökunnan ystävällisyydessä ja palvelu-
g) 	Kuvataide kiehtoo meitä eniten, mutta sitä varten täytyy matkustaa
Valenciaan ja Barcelonaan,
h) 	Näissä San Juanin juhlissa poltetaan monta metriä korkeita kauniisti
(maalattu) paperista ja rimoista tehtyjä Falla-
veistoksia ja tanssitaan ja juhlitaan vuorokauden ympäri.
(joka) voi ostaa hedelmät, vihannekset ja
muut herkut,
e) 	Käymme seuran toimistossa
(lainata) kirjoja,
alttiudessa olisi suomalaisilla paljon
(opittava).
vähän isompiin
(kaupunki), kuten Alicanteen,
i) 	Herkkua on myös suolan sisässä
meribassi eli lubina tai kultaotsa-ahven eli dorada.
(paistettu)
(hankala) kieli tulee, kun päästään verbimuotoihin.
	 (tuhat) järvineen kiehtoo
myös kuivuudesta kärsivän maan ihmisiä.
I) Tien molemmin
lehdot, joiden tuoksu on huumaava.
(puoli) levittäytyvät appelsiini-
94


I. 	Mitä uutta opit espanjalaisesta kulttuurista haastattelun
perusteella? Listaa asiat tähän.
2. 	Minkä tyyppisiä ihmisiä haastatellut Raija ja Taisto mielestäsi
ovat? Mitä vastaukset kertovat heistä? Keskustelkaa siitä parin
kanssa.
95


I. 	Millaisesta matkustamisesta sinä pidät? Mitkä asiat ovat
tärkeitä ja mitkä eivät? Pohdi aihetta ensin ja kirjoita avainsanoja ylös.
Käykää sen jälkeen parin kanssa muistiinpanonne läpi ja
keskustelkaa niistä kohdista, joissa mieltymyksenne ovat erilaisia.
2. 	Alla on kaksi katkelmaa haastattelusta. Lukekaa ne parin
kanssa toisillenne ääneen. Sen jälkeen se, jolle teksti luettiin, yrittää
muistella, mitä hän kuuli ja kertoo siitä omin sanoin.Tekstin
lukenut täydentää sisältöä toisen kanssa keskustellen.
a) 	Raija ja Taisto kertovat, mikä heitä kiinnostaa espanjalaisessa kulttuurissa:
Kuvataide kiehtoo meitä eniten, mutta sitä varten täytyy matkustaa vähän isompiin
kaupunkeihin, kuten Alicanteen, Valenciaan ja Barcelonaan. Upeita ovat kulkueet, joita järjestetään
uskonnollisina pyhinä. Esimerkiksi loppiaisena koko kaupunki on liikkeellä, kun Itämaan
tietäjät saapuvat tuomaan lapsille lahjoja. Espanjalaisilla lapsilla on joulun aikaan kaksi lahjapäi-
vää: joulupäivä ja loppiainen. Pääsiäisviikon, Semana Santan, kulkueet ovat myös
mieleenpainuvia. Olemme olleet myös Alicanten juhannusjuhlilla. Näissä San Juanin juhlissa poltetaan
monta metriä korkeita kauniisti maalattuja paperista ja rimoista tehtyjä Falla-veistoksia ja
tanssitaan ja juhlitaan vuorokauden ympäri. Kaikki tapahtuu kaupungin keskustassa. Myös
espanjalainen ruokakulttuuri on kiinnostava. Costa Blancan alue on kuulu muun muassa
riisiruoistaan. Herkkua on myös suolan sisässä paistettu meribassi eli lubina tai kultaotsa-
ahven eli dorada.Tuoreiden äyriäisten valikoima on myös loistava.
96


b) 	Raija ja Taisto kertovat erityisen mukavasta päivästä:
Orihuela Costa on alavaa aluetta, mutta kun ajaa vähän matkaa sisämaahan, alkavat upeat
karuhkot vuoristomaisemat. Tammikuussa ajelimme ensin Orihuelan vanhaan kiehtovaan
kaupunkiin.Tien molemmin puolin levittäytyvät appelsiinilehdot, joiden tuoksu on
huumaava. Orihuelasta jatkoimme vuoristoon Fortunan kaupunkiin, jossa sijaitsee hulppeat Bal-
neario de Fortunan kuumat lähteet. Oli varsin mukavaa uiskennella 30-asteisissa altaissa ja
katsella upeita vuoristomaisemia. Fortunasta jatkoimme viehkeään Caravaca de la Cruzin
kaupunkiin, jonka kapeilla jyrkillä kujilla ja upeissa kirkoissa havisi historia. Ja kaikkialla
vuoristossa tanssivat kukkivat mantelipuut valkoisessa harsossaan.
3. 	Kirjoita sinulle jostakin todella tärkeästä ulkomaanmatkasta.
Vastaa tekstissäsi ainakin alla oleviin kysymyksiin.
a)
Milloin ja missä olit matkalla?
f)
Matkustitko jonkun kanssa vai
b)
Miksi matkustit juuri sinne?
yksin?
c)
Mitä matkasi maksoi?
g)
Mitkä olivat matkan kohokohtia?
d)
Millainen majoitus sinulla oli?
h)
Mitä vastoinkäymisiä matkalla oli?
e)
Miten matkustit? Lentäen,
i)
Muuttiko matka ajatuksiasi?
junalla, autolla, laivalla?
0
Mitä opit toisesta kulttuurista?
97


4. 	Etsi tietoa lähteistä jostakin sinua kiinnostavasta nähtävyydestä
ja kirjoita siitä lyhyt teksti.
Raija näki kuvassa flamencotans-
sijoita ja Taisto toisilleen puhisevia
naarasdinosauruksia. Mitä sinä
näet?
98


Kuuntelu
Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa kuunnella
uudestaan tehtävien lomassa.
Nelipyörällä idästä länteen
Robert Bonsdorff on pikkupojasta asti halunnut skeitata ja nähdä maailmaa. 13-
vuotiaana hän pääsi ensimmäistä kertaa yksin ulkomaille. 15-vuotiaana hän alkoi
tehdä enemmän töitä, jotta voisi matkustaa pidemmälle.
Ilman matkojaan hän ei olisi koskaan oppinut, kuinka monimuotoista ja kaunista
elämä on.
Haastattelija: Sä olet matkustanut elämässäsi paljon. Muistatko missä
vaiheessa kiinnostus reissaamiseen heräsi? Mikä ja millainen oli ensimmäinen ihan oma
matka?
Robert: Mä olen lapsesta asti halunnut kahta asiaa: skeitata ja matkustaa. Mä
aloin 9-vuotiaana jakamaan lehtiä, jotta mä voisin hankkia skeittejä ja muuta siihen
liittyvää. Mun unelmana oli päästä ulkomaille skeittaamaan. Sit mä kuulin... olisko-
han se ollu keväällä -88 kavereilta kielikurssisuunnitelmista Gibraltarille. Mä
istutin mun koko perheen pöydän ääreen pohtimaan sitä, voisinko lähteä kuukauden
kesäkouluun ulkomaille. Matka ei ees ollu kallis ja olin säästäny jo vähän. Pitkään
siitä kyllä väännettiin, mut lopulta vanhemmat taipu mun tahtoon.
Lennolla Gibraltarille oli välilasku Lontoossa. Siellä mä vietin vuorokauden ja
odotin koneen vaihtoa.Yöpaikaksi oli valittu nuhjuinen hostelli itäpuolelta, jonka
kellarissa mä pelasin biljardia vastaanottovirkailijan kanssa. Kun mä olin voittanu
riittävän monta kertaa, se respan dyydi tarjos mulle imelältä tuoksuvaa
savukettaan. Pian sen jälkeen tuli nälkä. Muut ihmetteli, miten mä pystyin syömään viis
suklaapatukkaa yhdeltä seisomalta samalla kun avasin toista limua. Koneessa olin
niin kalpee, että lentoemot tarjosivat heti oksennuspussia.
Isäntäperhe oli tietty määränpäässä vastassa. Kun ensiviehätys oli havissu,
perheen isä totes mun olevan toivoton tapaus. Onneks entisenä surffarina se
99


hiffas asian laidan ja halus mun tekevän mitä mä haluun. Taisin myöhästyä joka
aamu sieltä koulusta, eikä niitä kotiintuloaikojakaan enää ollut. Skeittasin
paikallisten salakuljettajien skidien kanssa ja tutustuin ihmisiin, joista koulun opettajat oli
useaan otteeseen varottaneet. Koko matkan mullistavin oivallus oli tajuta, kuinka
ennakkoluulosia ihmiset on kaikkee sitä kohtaan, mistä niillä ei oo hajuukaan, mut
jonka joku auktoriteetti on niille mustamaalannut.
Sen reissun jälkeen mua ei pidätellyt enää mikään. Jaoin lehtiä ja säästin
entistä enemmän. Seuraavana talvena lähdin omin päin Alpeille laskemaan.Asuin
alueella, jossa keskus jakautu usean kylän välille. Suuralueen hissilipun ostin ja
pienen komeron vuokrasin majatalosta. Muuhun ei ollu varaa. Keräsin pulloja
tirolilaiskylissä aamusin, et sain ruokaa. Laskin kaikki päivät ja riekuin illat siellä
missä oli bileet.
15-vuotiaana aloin tehdä enemmän töitä ja matkustaa pidemmälle.
Haastattelija: Kuulostaa siltä, että kaikki sun toiminta on pojanviikarista asti
tähdännyt matkustamiseen. Aika sitkeä tapaus! Voisitko kuvailla jotenkin omaa
tapaasi matkustaa? Voidaanko jopa puhua ideologiasta tai elämäntavasta?
Robert: On monenlaisia sohvia, sänkyjä ja lattioita, edelleen. Tiedän mistä mä
oon tulossa, en sitä minne mä oon menossa.
Haastattelija: Kuulostaa siltä, että matkustat aika rennosti ja irti
kaikesta.Vaikka majoittuisikin vaatimattomasti, matkalla täytyy kuitenkin olla joitain varusteita
mukana. Mitä sinä otat mukaan? Mainitse kolme tärkeintä esinettä tai asiaa
matkalla. Miksi juuri ne?
Robert: Rullalauta, tehokas aurinkovoide ja Chinese stuff.
Skeitti, hauska mutta myös nopea liikkumaväline suurkaupungeissa. Herättää
runsaasti keskustelua ja ihmetystä usein kylän viisainten parissa. Ei ole saatavilla
kaikkialla, joten se on kannettava mukana.
Aurinkovoiteessa täytyy olla täydellinen UV-a ja b-suoja, joka toimii myös
vedessä.
Chinese stuff, vanha kiinalainen yrttiliuos, parantaa nopeasti kaikki vaivat,
erityisesti haavat ja avoruhjeet, jotka ovat hankalimpia tropiikissa. Saatavana vain
Kiinassa ja hyvissä surffikaupoissa.
100


Haastattelija: No mutta noillahan pärjää jo pitkälle! Pääsee liikkumaan, ei pääse
palamaan ja vaivat ja vammat paranevat. Sun tyyppiselle matkustajalle sattuu ja
tapahtuu matkalla varmaan paljon. Mikä on omituisin juttu, joka sulle on matkalla
tapahtunut?
Robert: Olin lähdössä Intiasta Pohjois-Amerikkaan duunikeikalle.Viikkoa ennen
lentoa leikkasin maschetilla etusormen niveleen niin pahasti, että veitsi tuli
toiselta puolelta kämmentä läpi.
25 tikkiä ja kuusi päivää myöhemmin haava oli umpeutunut täysin, vaikka
yleensä epähygieenisissä oloissa tropiikissa moinen haava tulehtuu helposti. Vii-
mesenä iltana ennen lentoa ajoin mopolla 80 km/h 90 asteen kurviin. Muistin
kurvin väärin päin. Löin etujarrun pohjaan, kaadoin mopon ja liu’uin kurvissa
olevan maatalon kulmaan. Mopon keula osu kulmaan, itse viuhahdin n. 10 cm kulman
ohi pää edellä ilman kypärää voltilla stongan yli syvään ojaan. Hetkeä myöhemmin
mopo rysähti mun päälle, niin etten päässy sieltä pois. Pian paikalle saapu
kyläläinen, joka kysy: ’’Good sir, wad hav you done. Oh, you are alive?” Silloin mä
repesin nauramaan. Lopulta jouduin soittamaan sieltä ojan pohjalta kaverin avuksi,
kun sen intialaisen voimin ei saatu sitä mopoa pois mun päältä. Mulle ei käynyt
siinä rytäkässä mitään, vaikka mopoon tulikin isompi remontti ja menetin yhden
yhdeksästä kissan hengestä.
Haastattelija: Aikamoinen onni, ettei käynyt pahemmin! Mainitsit, että olit
lähdössä Pohjois-Amerikkaan työkeikalle. Olet siis ollut myös töissä matkojesi
aikana. Kerro siitä vähän.
Robert: No mä törmäsin yhteen hulluun englantilaiseen Intiassa. Se oli
vuokrannut tontin taloineen ja alkanut rakentaa skeittiparkkia pihalle. Jäin sinne pieneen
kylään tekemään betonista skeittiparkin. Kustannukset tarvikkeille oli naurettavat
suhteessa länsimaihin. Parilla puhelinsoitolla sain Pohjois-Amerikasta riittävästi
rahalahjoituksia, joilla projekti kustannettiin. Me tehtiin töitä 40 asteen helteessä
ja 100-prosenttisessa kosteudessa kuukausi putkeen. Koska koneita ei ollu, me
tehtiin kaikki käsin. Mä sain myös Amerikasta lahjoituksena lautoja, jotka me
jaettiin nuorille Tiibetistä paenneille munkeille.
Haastattelija: Kaikesta kertomastasi voi päätellä, että matkustaminen on tuonut
101


sinulle koko joukon tärkeitä kokemuksia. Osaatko sanoa, miten matkustaminen
on muuttanut sinua ihmisenä?
Robert: Kaikki ne ihmiset, tavat, kultturit ja paikat ovat opettaneet kuinka
monimuotoista ja kaunista elämä on. Ilman sitä olisin idiootti.
Haastattelija: Kerrotko jostakin tärkeästä henkilöstä, johon olet tutustunut
matkalla. Muuttiko hän jopa elämäsi suuntaa?
Robert: Mä tapasin nuoren tiibettiläismunkin Intiassa. Se jäbä oli kerjännyt
kadulla kaks vuotta saadakseen haikkausvarusteet, jotta se vois kävellä Tiibetistä
Intiaan Himalajan yli. Matkanteko oli aika rankkaa, kun kiinalaiset rajavartijat yritti
ampua ja vangita sitä. Sen munkin viisihenkisestä haikkausseurueesta kaksi
jäsentä kuoli matkalla kylmyyteen ja aliravitsemukseen. Luulin, että olin jo käynyt läpi
valtavia koitoksia elämässäni, mutta tajusin, että olen päässyt aika vähällä.
Haastattelija: No entä sitten... onko muissa kulttuureissa eläminen ja
matkustaminen muuttanut ajatuksiasi Suomesta? Jos on, niin millä tavalla?
Robert: Suomessa ollaan vieläkin monessa kohtaa asenteellisia ja sitten kyllä
mä sanoisin, että kateus vaivaa monia suomalaisia. Sitä, että on onnellinen ei sais
näyttää.
Haastattelija: Niin, kyllä meillä monessa kohtaa vielä oppimista on vaikka
kehitystäkin on tapahtunut. Osaisitko sanoa, mihin maahan asettuisit, jos muuttaisit
pysyvästi ulkomaille?
Robert: Sveitsiin. Puhdasta luontoa ja ruokaa, lähellä kaikkea Keski-Euroopassa,
Zurichistä on halpaa lentää kaikkialle maailmaan, avoin suhtautuminen
vaihtoehtoiseen lääketieteeseen, yhteiskunnalliset palvelut parhaita maailmassa ja niiltä ei
kyllä lopu rahat eikä puhdas vesi ensimmäisenä.
Haastattelija: Eli siis kaikista kokemuksistasi huolimatta asettuisit mielelläsi
johonkin melko turvalliseen maahan, jossa palvelu pelaa ja rahaa ja puhdasta vettä
riittää. Kuule, Robert, nyt meiltä alkaa aika jo loppua, mutta kiitos (Robert: kiitos)
tosi paljon mielenkiintoisesta haastattelusta.
Loppukevennykseksi vielä pieni tehtävä. Katso tätä kuvaa ja kerro, mikä on
102


erikoisinta säilykeruokaa, mitä olet syönyt?
Robert: Mä näin unta tehdaspakatusta purkkiruuasta
Intiassa, kun olin syönyt kuukauden paikallisen kylän ruokaa, joka
oli pilaantunutta kalaa tulisessa karrissa, riisin ja mangosoosin
kera. Ne kalat oli säilötty marinoitumaan vanhaan puuämpä-
riin.
Sanalista
monimuotoinen
varied
kypärä
helmet
reissaaminen (colloq.) travelling
stonga (colloq.)
handlebar
skeitti (colloq.)
skateboard
betoni
concrete
pohtia
consider
kustannus
cost
dyydi (colloq.)
dude
munkki
monk
salakuljettaja
smuggler
rajavartija
border guard
skidi
(Helsinki slang) child
aliravitsemus
malnourishment
riekkua
revel
kateellinen
envious
mullistava
groundbreaking
vaihtoehtoinen
alternative
oivallus
insight
lääketiede
medicine
ennakkoluuloinen
preconceived
yhteiskunnallinen
social
vaatimattomasti
modestly
palvelu
service
saatavilla
available
säilykeruoka
preserved food
kämmen
palm (of one’s hand)
puuämpäri
wooden bucket
• 	ILMAUKSIA
taipu(i) m(in)un tahtoon
yhdeltä seisomalta
useaan otteeseen
m(in)ua ei pidätellyt enää mikään
ei ollu(t) varaa
omin päin
ei ole saatavilla kaikkialla
toiselta puolelta
väärin päin
103


Harjoitukset
I .Vastaa kysymyksiin.
a) Millainen oli Robertin ensimmäinen oma matka?
b) Mitä Robertille tapahtui Intiassa hänen ajaessaan mopolla?
c) Mihin projektiin Robert osallistui Intiassa?
d) Miksi tiibetiläismunkin tapaaminen oli tärkeä kokemus?
e) Mikä Robertin näkemys on Suomesta?
f) Miksi Sveitsi olisi hänelle mieluinen asuinpaikka?
2. 	Skeittaaminen on liittynyt voimakkaasti Robertin elämään.
Kuuntele sisältö uudestaan ja kirjoita ylös siihen liittyvät asiat.
104


I. 	Robert on matkustanut paljon Intiassa. Lukekaa kuuntelun
sisältö tekstinä ja keskustelkaa hänen kokemuksistaan siellä. Oletko itse
käynyt Intiassa? Mikä on kiinnostavin matka, jolla olet ollut?
2. 	Alla on kaksi katkelmaa kuuntelun sisällöstä. Lukekaa ne parin
kanssa toisillenne ääneen. Sen jälkeen se, jolle teksti luettiin,
yrittää muistella, mitä hän kuulija kertoo siitä omin sanoin.Tekstin
lukenut täydentää sisältöä toisen kanssa keskustellen.
a) Olin lähdössä Intiasta Pohjois-Amerikkaan duunikeikalle.Viikkoa ennen lentoa leikkasin
maschetilla etusormen niveleen niin pahasti, että veitsi tuli toiselta puolelta kämmentä läpi.
25 tikkiä ja kuusi päivää myöhemmin haava oli umpeutunut täysin, vaikka yleensä epähygi-
eenisissä oloissa tropiikissa moinen haava tulehtuu helposti.Viimesenä iltana ennen lentoa
ajoin mopolla 80 km/h 90 asteen kurviin. Muistin kurvin väärin päin. Löin etujarrun pohjaan,
kaadoin mopon ja liu’uin kurvissa olevan maatalon kulmaan. Mopon keula osu kulmaan, itse
viuhahdin n. 10 cm kulman ohi pää edellä ilman kypärää voltilla stongan yli syvään ojaan.
Hetkeä myöhemmin mopo rysähti mun päälle, niin etten päässy sieltä pois. Pian paikalle
saapu kyläläinen, joka kysy: ’’Good sir, wad hav you done. Oh, you are alive?” Silloin mä re-
pesin nauramaan. Lopulta jouduin soittamaan sieltä ojan pohjalta kaverin avuksi, kun sen
intialaisen voimin ei saatu sitä mopoa pois mun päältä. Mulle ei käynyt siinä rytäkässä mitään,
vaikka mopoon tulikin isompi remontti ja menetin yhden yhdeksästä kissan hengestä.
b) No mä törmäsin yhteen hulluun englantilaiseen Intiassa. Se oli vuokrannut tontin
taloineen ja alkanut rakentaa skeittiparkkia pihalle.Jäin sinne pieneen kylään tekemään betonista
skeittiparkin. Kustannukset tarvikkeille oli naurettavat suhteessa länsimaihin. Parilla
puhelinsoitolla sain Pohjois-Amerikasta riittävästi rahalahjoituksia, joilla projekti kustannettiin.
Me tehtiin töitä 40 asteen helteessä ja 100-prosenttisessa kosteudessa kuukausi putkeen.
Koska koneita ei ollu, me tehtiin kaikki käsin. Mä sain myös Amerikasta lahjoituksena lautoja,
jotka me jaettiin nuorille Tiibetistä paenneille munkeille.
105


3. 	Millaisesta elämänasenteesta alla oleva lainaus Robertin haas
tattelusta kertoo?
On monenlaisia sohvia, sänkyjä ja lattioita, edelleen.
Tiedän mistä mä oon tulossa, en sitä minne mä oon menossa.
4. 	Monet suomalaiset nuoret matkustavat nykyään samalla tavalla
kuin Robert. Voidaan puhua jopa, että matkustaminen on heille
jonkinlainen elämäntapa. Millä tavalla tällainen elämätapamatkai-
lu eroaa perinteisestä lomamatkailusta? Kirjoita siitä lyhyt teksti.
Robertia pyydettiin haastattelun lopuksi kertomaan erikoisimmasta säilyke-
ruoasta, mitä hän on syönyt.
Hän kertoi nähneensä unta tehdaspakatusta purkkiruuasta
Intiassa syötyään kuukauden paikallisen kylän ruokaa, joka
oli pilaantunutta kalaa tulisessa karrissa riisin ja mangosoosin
kera.
Mitä sinä vastaisit?
106


Osa 6
Terveys ja hyvinvointi
Teksti s. fOS
Harjoitukset s. f f f
Kuuntelu s. 115
Harjoitukset s. tt8


Lue teksti ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Helsingin Sanomat 20.6.2008 / Jörn Donner
Hyveiden valtakunta lähtee lomalle
Muistoissani siintää Välimeri. Lempeä tuuli, terassilla pöytiä, meitä vain kaksi.
Alkuun Kir Royal, sitten kalaa eri muodoissa, etelän viinejä, lopuksi Souffle Grand
Marnier. Vanha calvados. Nautimme kaikesta, toistemme seurasta, ruuasta,
juomista... ajattelematta vähääkään promilleja, kaloreja, kaloihin keräytyneitä
raskasmetalleja tai muita ilonpilaajia.
Paheiden summa on tiettävästi vakio. Niin on hyveidenkin. Silti minusta tuntuu,
että elämme alati lisääntyvien, ylhäältä määrättyjen virallisten hyveiden aikaa.
Kaiken tämän hyvyyden etunenässä kulkevat maan poliittinen johto ja sen
kumileimasimena toimiva eduskunta sekä valtion ja kuntien virkakoneisto. Kaikki ne
kertovat meille, miten meidän pitäisi elää.
Yhteiskunnan päättäjät haluavat tehdä meistä tavallisia keskivertokansalaisia:
keskipituisia, keskilahjakkaita, omenamehua juovia naisia ja miehiä.
Suomen bruttokansantuote on maailman korkeimpia. Mutta miten täällä voi
hyvä elämä, onni?
Maatalouden tukipalkkioista huolimatta suomalaiset joutuvat maksamaan ruu-
astaan melkein kaksi kertaa enemmän kuin italialaiset tai espanjalaiset.
Kylmässä, pohjoisessa ja erittäin harvaan asutussa maassa osa väestöstä on
pidettävä maaseudulla turvaamassa puolustustamme hädän kohdatessa.
Oma asunto, josta ei helpolla pääse eroon, ja asuntovelka estävät pakoa
parempiin olosuhteisiin.
Hyveitä ripotellaan meille melkein päivittäin.
Kaikki elintarvikepakkaukset (ja miksei myös kirjat ja muut kulttuurituotteet,
puhumattakaan televisioista) pitäisi varustaa tarralla:Tämä tuote (voi) vaarantaa
terveytesi.Varoitus pätee myös autoihin ja moottoripyöriin. Nainen voi vaarantaa
miehen terveyden, mies naisen.


Itse koin äskettäin terveyttäni vaarantavan tapahtuman. Pari viikkoa sitten sain
yhdellä silakkaverkolla 25 kiloa, nyt vain 25 kappaletta. Niitä ei saisi syödä, koska
ne sisältävät dioksiinia. Ikävä kyllä silakoissa ei ollut tarroja. Otin snapsit ja
paistoin silakat voissa.
Hyveellisyyden pää-äänenkannattajat eli nuo epälukuisat terveyteen, painon-
hallintaan ja kauneuteen liittyvät julkaisut tuovat mieleeni Etelä-Afrikassa
tapaamani leijonapariskunnan,joka oli pelastunut erään ihmisavioparin tuottamasta
kurimuksesta. Leijonille oli syötetty pelkästään vihanneksia siinä luulossa, että niistä
voitaisiin tehdä kasvissyöjiä. Joku hyväntekijä vapautti riutuneet leijonat, jotta ne
saisivat lihaa. Nyt ne olivat sairauslomalla.
Hyveellisyyden lainsäätäjät yrittävät tehdä meistä jotain muuta, kuin mitä me
todella olemme: osittain irrationaalisia kaksijalkaisia, jotka pitävät kiinni joistakin
yhteiskunnan yleisistä liikennesäännöistä, mutta viis veisaavat uusmoralismin
pahimmista opeista.Valta näkee joukot, ei ihmistä.
Vanhin veljeni väitti, että ihmisen olisi kuunneltava ’’biologista kelloaan”. Omaa
neuvoaan hän ei noudattanut, vaan sairastui ja kuoli ennenaikaisesti, koska oli
luullut olevansa kuolematon.
Tietoisena siitä että olen kuolevainen olen kuunnellut, paitsi kelloa, ja joskus
lääkäreitä, myös omaa filosofista kelloani, joka kertoo minulle että elämä on
elettävä täysillä, piittaamatta tuomion profeetoista ja hyvyyttä jakavasta poliittisesta
järjestelmästä.
Isoveli luulee tietävänsä paremmin. Isoveli valehtelee.
Syön melkein kaikkia kaloja, paitsi sitä yhtä, jota Japanissa valmistetaan vain
erikoisluvalla. Syön koiria ja hevosia, mutta en kissoja ja joutsenia.Juon alkoholia
säännöllisesti, mutta kohtuullisesti. Pidän melkein kaikista juomista, paitsi ginseng-viinasta.
Hyveiden valtakunta on kuin Orwellin utopia 1984. Poliisi ja viranomaiset
vahtivat jokaista kansalaista. Ruokailu ja juominen kytketään langattomasti
terveyskeskuksen laitteisiin. Hyvyyttä ja siveyttä annostellaan jokaiselle tarpeidensa mukaan.
Onneksi järjestelmä lähtee pitkälle lomalle juhannuksena. Silloin jopa
hyveiden kannattajat joutuvat hyväksymään syömisen, juomisen ja naimisen, mutta
vain väliaikaisesti.
109


Sanalista
hyve
valtakunta
pahe
vakio
virallinen
etunenässä
kumileimasin
valtio
kunta
yhteiskunta
bruttokansantuote
vaarantaa
julkaisu
kurimus
oppi
valta
ennenaikaisesti
kuolematon
säännöllisesti
kohtuullisesti
kansalainen
virtue
kingdom
vice
standard
official
in the lead of something
rubber stamp
state
municipality
society
gross national product
endanger
publication
whirlpool
doctrine
power
untimely
immortal
regularly
moderately
citizen
• 	ILMAISUJA
kumileimasimena toimiva
kaksi kertaa enemmän
viis veisaavat
elettävä täysillä
I 10


Harjoitukset
I. 	Katsokaa parin kanssa alla olevien sanojen englantilaiset
vastineet yllä olevasta listasta ja yrittäkää selittää ne suomeksi. Mihin
sanaluokkaan ne kuuluvat?
hyve
virallinen
valtio
bruttokansantuote
julkaisu
oppi
kuolematon
säännöllisesti
kohtuullisesti
kansalainen
2. Kirjoita sanojen perusmuoto.
pöytiä korkeimpia
muodoissa maatalouden
kaloreja turvaamassa
määrättyjen parempiin
pitäisi vihanneksia
päättäjät hyveellisyyden


1. Mitä muotoja alla olevat ovat? Mikä niiden tunnus on? Mitä
kaikkia päätteitä näissä muodoissa voi olla?
ajattelematta
maksamaan
turvaamassa
puhumattakaan
tuottamasta
hyväksymään
2.Täydennä sopivat verbinmuodot lauseisiin.
a) Hän ilmaisee itseään (tanssia).
b) Lakkaa (juosta)!
c) Olin juuri (syödä) aamupalaa, kun Kalle soitti.
d) Me jouduimme (valita) ruoat lounaslistalta.
I. 	Mitä tai ketä tekstissä mielestäsi kritisoidaan? Keskustelkaa
siitä parin kanssa.
I 12


2. Millaisista paheita sinulla on? Ovatko ne samoja kuin tekstissä
mainitut?
I. 	Listatkaa parin kanssa tähän asioita, joita pidätte tärkeänä
lomanvietossa. Mitkä niistä ovat terveydelle hyväksi?
2. 	Kuvitellaan, että olet uupunut toimistotyöntekijä ja parisi on
sinun työterveyslääkärisi. Miten kuvailet tilaasi? Kerro, millaisia
oireita sinulla on ja miten uupumus vaikuttaa elämääsi. Mitä
neuvoja lääkärisi antaa sinulle? Kirjoita parin kanssa dialogi.
113


3. 	Alla näet lainauksen artikkelista. Siinä puhutaan täysillä
elämisestä. Mitä se tarkoittaa? Mitä täysillä eläminen on sinulle? Kirjoita
siitä lyhyt teksti.
"Tietoisena siitä, että olen kuolevainen olen kuunnellut, paitsi kelloa, ja joskus lääkäreitä,
myös omaa filosofista kelloani, joka kertoo minulle, että elämä on elettävä täysillä,
piittaamatta tuomion profeetoista ja hyvyyttä jakavasta poliittisesta järjestelmästä.”
4. 	Kirjoita teksti alla olevia sanoja käyttäen.Voit muuttaa sanojen
järjestystä, jos haluat, mutta älä muuta niiden muotoa.Voit lisätä
sanoja niin paljon kuin haluat.
terveellistä - että - vihanneksia - kalaa - alkoholia - käytän - kohtuullisesti -
elää - huolehtimatta
I 14


Kuuntelu
Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa
kuunnella uudestaan tehtävien lomassa.
Helsingin Sanomat 27.8.2008 / Matias Äberg
Työ houkuttaa opiskelijaa lainat» sijaan
Tänään 24 vuotta täyttävä Katja Laaksonen on tyypillinen metropolialueen
opiskelija. Hän ei ole innostunut ottamaan opintolainaa.
Laaksonen saa kuukaudessa verojen jälkeen nettona noin 450 euroa
opintorahaa ja asumistukea. Lisätuloja hän kerää tekemällä osa-aikatöitä.
Katja kertoo, että opintorahalla ja asumislisällä ei eläisi pitkälle. Lähes kaikki
lähipiirin opiskelijat ovat töissä. Velkaa ei haluta ottaa, koska tulevaisuus töiden
suhteen näyttää epävarmalta.
Katja työskentelee 15 tuntia viikossa Akateemisessa kirjakaupassa Helsingissä.
Nettopalkka, opintotuki ja asumislisä ovat hänellä yhteensä reilut 1000 euroa
kuukaudessa. Sillä pitää maksaa puistolalaisen opiskelijayksiön vuokra sekä muut
menot.
Sairaudenhoitoon rahat eivät riitä.Vanhemmat auttavat tytärtään pienillä
summilla kuussa, jotta hän saa hoitokulunsa maksettua.
Arki on kädestä suuhun elämistä. ’’Yllättäviin kohteisiin ei juuri ole rahaa”,
kuudetta vuotta Helsingin yliopistossa uskontotiedettä opiskeleva Katja sanoo.
Töölössä asuva tietojenkäsittelytieteen opiskelija PekkaTolvanen,24,elää vielä
Laaksostakin pienemmällä budjetilla, 800 eurolla kuukaudessa.
Tänä syksynä Tolvanen kerää kuukausitulonsa osa-aikatöistä.
Opintorahaa hän ei voi nostaa, koska opintopisteitä ei ole vuoden mittaan
kertynyt tarpeeksi. Aikaa on kulunut vapaaehtois- ja palkkatöihin.
Pekalle jää rahaa 300 euron vuokran jälkeen kolmesataa ruokaan ja sataviisi-
kymppiä muihin menoihin.
Pekan mukaan tilanne ei todellakaan ole ihanteellinen. Aina pitää miettiä
tarkkaan, onko varaa ostaa juustoa leivän päälle. Eikä leipäkään halpaa ole.


Vaatteita Tolvanen kertoo ostaneensa edellisen kerran viime vuoden puolella.
Kenkiä olisi välillä kiva ostaa, mutta siihen ei ole varaa. On järkevämpää jättää
kengät ostamatta kuin ylittää kuukausibudjetti.
Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan on käytännössä
mahdotonta tulla toimeen omillaan ilman työtuloja tai vanhempien apua, sillä
vanhempien tulot vähentävät usein opintotuen määrää.
Jos esimerkiksi 17-vuotias nuori haluaa muuttaa kotoa toiselle paikkakunnalle
opiskelemaan ja hankkii 500 euron hintaisen vuokra-asunnon, opintorahaan ja
asumislisään vaikuttavat vanhempien tulot.
Mikäli opiskelijan vanhemmat tienaavat kumpikin reilut 2000 euroa
kuukaudessa, ovat opintoraha ja asumislisä nettona noin 166 euroa kuussa.
Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Niklas Huotari sanoo, että lukio-
verkko harvenee ja etenkin Pohjois-Suomessa on monesti pakko muuttaa toiselle
paikkakunnalle opiskelemaan, joku voi valita lukion sijaan vaikka ammattikoulun,
jos kotikunnasta ei ole varaa muuttaa pois.
116


Sanalista
houkuttaa
sijaan
innostua
opintolaina
vero
opintoraha
asumistuki
tulevaisuus
epävarma
yksiö
vuokra
menot
hoitokulut
arki
yllättävä
kohde
uskontotiede
tietojenkäsittelytiede
tilanne
ihanteellinen
lukio
ammatillinen oppilaitos
käytäntö
mahdoton
liitto
puheenjohtaja
verkko
attract
instead
get excited
study loan
tax
study grant
housing benefit
future
uncertain
studio flat
rent
outgoings, costs
medical expenses
everyday life
surprising, unexpected
object, target
science of religion
computer science
situation
ideal
upper secondary school
(Br.), high school (Am.)
vocational school
practise
impossible
union, association
chairman
net, web
ILMAUKSIA
reilut 1000 euroa
kädestä suuhun
tulla toimeen
I 17


Harjoitukset
1. Lue alla olevat väittämät. Valitse niistä ne, jotka eivät kuullun
mukaan ole totta.
Katja
a) haluaa ottaa lainaa.
b) saa käteen vähän yli 1000 euroa kuussa.
c) saa taloudellista tukea vanhemmiltaan.
Pekka
a) joutuu tulemaan vähemmällä toimeen kuin Katja.
b) käyttää 450 euroa ruokaan.
c) ajattelee, että on järkevää elää tulojensa mukaan.
2. Kuuntele sisältö uudestaan ja pohdi parin kanssa, mitä
ongelmia opintotukijärjestelmässä mielestänne on. Voitte kirjoittaa
tärkeimpiä asioita muistiin kuuntelun aikana. Tarvittaessa voitte
katsoa myös tekstiä.
118


1. Kuvitelkaa parin kanssa, että te olette kaksilapsisen perheen
vanhempia. Lapset ovat iältään 2- ja 9-vuotiaita. Yhteiset
nettotulonne ovat 3 500 euroa kuussa. Kuinka paljon käyttäisitte eri
asioihin rahaa? Mitä tukia teidän olisi mahdollista saada?
asuminen (vuokra tai lainat ja yhtiövastike)
ruoka
laskut (sähkö, puhelin, vakuutus, päivähoito tms.)
vaatteet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet
harrastukset
lomat
2. Keskustelkaa parin kanssa, miten pienillä tuloilla eläminen voi
vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Kirjoittakaa mielestänne
tärkeimmät asiat tähän.


3. 	Millainen Suomen terveydenhoitojärjestelmä mielestäsi on?
Millaisia kokemuksia sinulla on siitä? Miettikää parin kanssa
ainakin kolme asiaa, joita pitäisi kehittää ja kirjoittakaa niistä lyhyesti
tähän.
4. 	Kirjoita lyhyt teksti alla olevia sanoja käyttäen. Voit lisätä niin
paljon sanoja kuin haluat.
terveys - ihminen - tärkeä - jos - sairas - työ - ongelma - yhteiskunta -
terveydenhoito - parempi
120


Osa 7
TyS
Teksti s. Itt
Harjoitukset s. t£5
2. teksti s. 129
Harjoitukset s. 132
Kuuntelu s. 137
Harjoitukset s. 139


Lue haastattelu ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna
voit käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Helsingin Sanomien Nyt-liite 19.6.2008 / Laura Kytölä
Toimittaja ja kirjailija
Mihin loppuu kustannustoimittaja, mistä alkaa kirjailija? Työpari
kertoo.
Kirjailija Jari Järvelä on sanonut, että elämässä tulee ensin perhe, sitten
kustannustoimittaja. Kustannustoimittajan ja kirjailijan suhde on herkkä.
Kirjailija Juha Itkonen jakaa kustannustoimittajansa Antti Kasperin
parinkymmenen muun kirjailijan kanssa. Kasper ei koskaan tapaa kirjailijoitaan Otavan
talossa Uudenmaankadulla.
’’Tuntuisi viralliselta käydä käsikirjoitusta läpi toimistolla”, Kasper sanoo ja
hätistää Itkosta kohti neuvotteluhuonetta.
Nyt ei keskustellakaan käsikirjoituksesta, vaan heidän suhteestaan.
Miehet tutustuivat, kun Kasperista tuli Itkosen kustannustoimittaja
kustantamo Teoksessa vuonna 2005. Itkosen toisen romaanin Anna minun rakastaa
enemmän kirjoittaminen oli silloin loppuvaiheessaan.
Kasper siirtyi Otavalle 2006. Itkosen kolmas romaani Kohti ilmestyi Otavalta
2007.
Tavallaan Itkonen siis seurasi kustannustoimittajaansa.
’’Kirjailija ei voi kuunnella kaikkien mielipiteitä. Pitää valita yksi mielipide, jota
seurata.Tähän perustuu myös suhde luottokustannustoimittajan, eli mun
tapauksessa Antin, kanssa”, Itkonen sanoo.
’’Kirjailijan ja kustantajan suhde on lähtökohtaisesti hankala. Kustantamo on
työpaikka, jossa toimittaja on töissä, kun taas kirjailija muhii yksinään
käsikirjoituksensa kanssa. Suhteesta voisi tulla helposti vaatelias ja vainoharhainen”,
Itkonen analysoi.
Tästä ei tullut. Itkonen ja Kasper ovat hyviä ystäviä.


Kun he istuvat vastatusten neuvotteluhuoneen pöydän ääressä, heistä huokuu
samanparisuus. Kummatkin ovat hillityn asiallisia.
”En näe tarvetta jyrkkään erotteluun ystävyyden ja ammattisuhteen välillä.
Tässä työssä kohtaa helposti myös sellaisella tasolla, että on luontevaa puhua
muustakin kuin käsikirjoituksesta.”, Kasper miettii.
Kasper sai Ko/iti-romaanin nähtäväkseen ensimmäisen kerran, kun siinä oli jo
150 liuskaa.
”Se oli jännittävä hetki”, Itkonen kertoo.
’’Mehän emme olleet silloin itse asiassa paljon puhuneet etukäteen kirjasta.
Tiesin toki joitakin teemoja”, Kasper kertaa.
’’Ensimmäisen suullisen palautteen jälkeen Antti kirjoitti ajatuksensa paperille
ja meilasi ne mulle. Oli hyvä, että palautteen pystyi vielä lukemaan seuraavana
päivänä rauhassa. Palautetta ei heti välttämättä edes tajua, siinä on helposti torjunta
päällä”, Itkonen kertoo.
Eräs arvioitsija moitti kritiikissään Kohti-romaanin kustannustoimittajaa siitä,
että kirja oli liian pitkä. ’’Kyllä mä vielä päätän omien kirjojeni pituudesta!”
Itkonen puuskahtaa.
Leffoista tuttu mielikuva on, että kustannustoimittaja lohduttaa vaikka keskellä
yötä ahdistunutta kirjailijaneroa. ’’Voi mullekin yöllä soittaa, mutta eipä Juha ole
soitellut”, Kasper sanoo.
’’Kun on paineita, kuten vaikka kritiikkejä ja ehdokkuusasetteluita, tuntuu
hyvältä, kun kustannustoimittaja on mun puolella.”, Itkonen sanoo.
Kustannustoimittaja on siis kuin valmentaja urheilijalle?
’’Joo, hyvästä kirjailijasta voi toimittaja ehkä sparrata vieläkin hiukan
paremman. Mutta vaikka kustannustoimittaja olisi huono, niin hyvä kirjailija pysyy
hyvänä”, Kasper sanoo.
Miten kirjailijaa sitten doupataan? ’’Kehuilla”, ennättää Itkonen sanomaan.
’’Kirjailijan itsetunnon ylläpitäminen on kustannustoimittajan ammattitaitoa.”
’’Mun työni on avata kirjailijan lukkoja konkreettisilla ehdotuksilla. Esitän oman
visioni siitä, millainen kässäristä voi vielä tulla”, Kasper sanoo.
123


’’Antti on siitä tarkka, että me ei puhuta koskaan odotuksista”, vastaa
Itkonen.
’’Mutta varmaan suliakin voi olla joku ajatus siitä, millainen mun seuraava
kirja voisi olla”, Itkonen sanoo ja katsoo Kasperia.
”Ei kyllä ole”, Kasper vastaa.
Sanalista
kirjailija
ku stan n u sto i m i ttaj a
suhde
herkkä
käsikirjoitus
toimisto
neuvotteluhuone
kustantamo
romaani
seurata
mielipide
hankala
asiallinen
palaute
meilata (colloq.)
välttämättä
tajuta
kritiikki
leffa
mielikuva
nero
valmentaja
ylläpitäminen
odotus
writer, author
publishing editor
relationship
sensitive
manuscript
office
meeting room
publishing house
novel
follow
opinion
tricky
factual, objective
feedback
send email
necessarily
realize
critic
movie
image
genius
coach
maintaining
expectation
5 ILMAUKSIA
käydä läpi
kirjailija muhii yksinään
itse asiassa
torjunta päällä
tuntuu hyvältä
124


Harjoitukset
1. Kirjoita puuttuvat muodot.
Esimerkiksi: lahjakkaita (kirjailija) -> kirjailijoita
avuliaiden (kustannustoimittaja)
mielenkiintoisissa (käsikirjoitus)
epärealistisilla (odotus)
kuuluisia (romaani)
(hankala) asiakkaat
rakentaville (suhde)
(asiallinen) ihmisinä
ylistävien (palaute)
negatiivisiin (kritiikki)
hankaliksi (nero)
hyvämaineisista (kustantamo)
ankarilta (valmentaja)
2. Etsi artikkelista viisi uutta sanaa ja kirjoita ne ylös.Tarkista sen
jälkeen niiden merkitys sanakirjasta. Selitä sitten sanojen
merkitys parillesi, joka yrittää arvata, mistä sanasta on kyse. Älä käytä
selityksessä itse sanaa tai siitä johdettua sanaa.
125


I .Valitse sana listasta ja käytä sitä sopivassa muodossa.
palaute, kirjoittaa, kokous, asiallinen, harjoitella, ystävällinen
a) Toimittaja lähetti kirjailijalle .
b 	) ajankohtaa täytyy muuttaa.
c) Ammattiin oppii vain .
d) Aiheesta lehdissä paljon vuosi sitten.
e  ) sanoja ei koskaan kuule liikaa.
f) Keskustelu täytyy pitää .Työssä täytyy yrittää
olla objektiivinen.
2. 	Miten sanat loppuvat?
Usein kuvitella , että kirjailijan työ on aina mielenkiintoi ja
jännittä .Totuus kuitenkin on, että se on työ siinä missä mikä
muu tahansa. Hyväksi kirjoittaja oppii harjoittelema .
Lukemi ja elämän havainnointi on myös tärkeää. Eihän voi kirjoittaa,
jos ei ole mitään kertomis .
I .Vastaa kysymyksiin.
a) Mistä artikkeli kertoo?
b) Miten Kasper ja Itkonen tutustuivat?
c) Millaisia kustannustoimittajat usein elokuvissa ovat?
d) Miten kustannustoimittaja pitää huolta kirjailijasta?
126


2. 	Millaisia mielikuvia artikkelin pohjalta syntyy kirjailijan
elämästä? Kirjoita esimerkkilauseita.
Esimerkki: Kirjailijan elämä on luovaa ja mielenkiintoista.
I. 	Mieti, millaista parityöskentelyä työelämässä on. Kirjoita
esimerkkipareja, kuten johtaja - sihteeri, lääkäri - hoitaja, kuljettaja -
rahastaja jne. Millaisissa rooleissa itse olet ollut?
Kirjoita tähän esimerkki parista, jonka toisena osapuolena olet ollut.
Millä tavoin työskentely oli antoisaa tai haasteellista? Mitkä olivat
plussat ja miinukset? Keskustele parin kanssa listaamistasi asioista.
ja
+ -
127


2. 	Mieti tilannetta, jossa olet lähtenyt pois jostakin työpaikasta.
Suunnittele lyhyt puhe, jonka olisit voinut viimeisenä päivänä pitää
työkavereillesi. Kirjoita muistiinpanoja, mutta älä kirjoita
kokonaista tekstiä. Lue puhe parillesi, joka voi kommentoida sitä ja esittää
kysymyksiä.
3. 	Lue artikkeli uudestaan ja poimi siitä 10 mielestäsi tärkeintä
avainsanaa. Laita sitten teksti pois ja kirjoita sen sisällöstä omin
sanoin lyhyt teksti.
4. 	Alla näet katkelman tekstistä. Ajatteletko samalla tavalla?
Voivatko työtoverit olla mielestäsi myös läheisiä ystäviä? Tai jos ei, niin
miksi eivät?
”En näe tarvetta jyrkkään erotteluun ystävyyden ja ammattisuhteen välillä.Tässä työssä kohtaa
helposti myös sellaisella tasolla, että on luontevaa puhua muustakin kuin käsikirjoituksesta.”
128


2. 	teksti

Lue teksti ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Lapin Kansa/Aamulehti 22.7.2008 /Sami Suojanen
"Tehdas tulessa, kaikki palaa"
Pelastussuunnitelma: Lennolla palopaikalle Jorma Laitinen laati
kiihdyksissä yhtiölle uuden strategian.
Juhlimme tuttavaperheen rouvan 50-vuotisjuhlia Krakovassa. Mieli oli iloinen,
kunnes puhelin soi klo 00.15.Arvasin heti, että jotain oli sattunut, koska
tehtaamme tuotantopäällikkö Ari Salmela ei soittaisi huvikseen.
Viesti oli hyvin yksinkertainen: ’’Ylöjärven tehdas palaa.”
Mitä palaa! Paljonko palaa! Miksi palaa!
Soitin heti Suomeen tyttärillemme Nastille ja Jennylle. Pyysin heitä menemään
palopaikalle. He löysivät palopäällikön ja soittivat minulle. Palopäällikön lausunto
oli raju: ’’Kaikki palaa varmasti”.
Konjakin hinta harmitti
Pyysin vaimoa hakemaan hotellin vastaanotosta konjakkipullon. Muistan vielä,
miten Liisa harmitteli pullon kovaa hintaa, 170 euroa. Hinnassa olisi voinut olla nolla
lisää, tarvitsin kunnon paukun.
Onneksi mukana oli paras kaveri. Ryhdyimme purkamaan tilannetta. Pallo oli
hukassa.
Elettiin kesäkuun 18. ja 19. päivän välistä yötä. Olimme ostaneet Fintexin reilu
vuosi tätä ennen.Takana oli yritysten paras toukokuu, ja kesäkuu näytti tautisen
hyvältä.Teimme liimoja, maaleja, lasikuitutapetteja ja muutakin, yrityksille ja
yksityisille. Meillä oli tehtaat Kangasalla ja Ylöjärvellä. Nyt niistä toinen putosi pois.
Lähdin aamulla Suomeen. Lennolla Wienistä Suomeen se jotenkin ratkesi.
Kirjoitin koneessa yhtiön uuden strategian. Itse asiassa suunnitelmaa
toteutetaan yhä. Se oli aika jännää. Ilmeisesti vereen erittyi adrenaliinia, koska
kokonaisuudet tulivat yllättävän selviksi.
129


Piti miettiä, jatketaanko vai lopetetaanko, onko vakuutus kunnossa vai ei, missä
tehdään maalia ja tapettia? Vastaukset löytyivät yllättävän nopeasti, ja näin
jälkikäteen ajatellen mitään en tekisi toisin. Päätimme laajentaa Kangasalla ja ostaa
tapetit alihankkijalta.
Olin palopaikalla seuraavana päivänä kello 16. Arki alkoi.
Oliko minulla vihamiehiä?
Hoidettavana oli miljoona asiaa: työntekijät, viranomaiset, vakuutusyhtiö,
tavarantoimittajat ja jälleenmyyjät. Myös kodin ja perheen turvallisuutta piti miettiä, sillä
aluksi paloa tutkittiin tuhopolttona. Oliko minulla vihamiehiä?
Vastuullani oli koko yhteistyöporukka. Ihmiset odottivat vastauksia.
Onneksi ympärillä oli hyvä henkilöstö. Emme olleet perinteinen yhden miehen
yritys. Ilman delegointimahdollisuutta sydän olisi loppunut.
Tuntui siltä, että palon jälkeen tuttavat ottivat etäisyyttä.Tosin taisin itse edetä
ensimmäiset kuukaudet kuin robotti.Vähän joka paikassa vihelsi.
Marraskuussa, kun asiat saatiin rullaamaan, minulta katosi halu tehdä töitä.
Mikään ei maistunut miltään.Taisin kärsiä loppuun palamisesta.
Otin tietoisesti etäisyyttä. Matkustimme vaimon kanssa, kävin lenkillä, enkä
potenut huonoa oloa vapaista illoista.
Kahden kuukauden päästä työhalut palasivat. Sillä tiellä olen.
Ratkaisun avain: Oma myymäläketju
Tulipalo ja sen jälkipyykki opettivat Fintex-Tetrakemin toimitusjohtajalle ja
pääomistajalle Jorma Laitiselle paljon.
- Kannattaa pitää yrityksen hallitus ja sen verkosto kunnossa.
- Liian voimakas itseensä luottaminen kostautuu.
Palovakuutus on itsestäänselvyys.
-Vakuutusyhtiön suhtautuminen antoi voimaa.Yhtiön edustaja kysyi
ensitapaamisessa, tarvitsemmeko heti rahaa.
Moni yritys on ottanut keskeytysvakuutuksen, mutta minkälaisen?
- Se kannattaa ottaa niin, että saa kahden vuoden myyntikatteen
vakuutuksesta. Vuosi ei riitä, koska tuotantolaitos menettää sekä tuotannon että asiakkaat.
Ensimmäisen vuoden aikana pannaan tuotanto kuntoon, toisena vuonna asia-
130


kasverkosto.Toinen vuosi on varsinainen kuolemanlaakso.
Saadakseen markkinoita takaisin Fintexin oli pakko keksiä jotain uutta.
- Selkä seinää vastaan ihminen on luova.
- Päätimme perustaa oman maalikauppaketjun franchising-periaatteella.
Kauppoja on kymmenkunta ja saman verran tehdään lisää.
Nyt kaikki näyttää hyvältä.Yritys on kasvu-uralla.Tulipalon jälkeen se laajensi
Kangasalla ja myös Venäjän markkinat vetävät jälleen.
- Kenellekään ei toivo onnettomuuksia, mutta meidän tapauksessamme
tulipalo oli uuden alku.
Sanalista
pelastussuunnitelma
rescue plan
laajentaa
expand
lento
flight
alihankkija
subcontractor
yhtiö
company,
vihamies
enemy
corporation
työntekijä
employee
tuttava
acquaintance
viranomainen
authority, official
tehdas
factory
vakuutusyhtiö
insurance company
tuotantopääl 1 i kkö
production manager
tavarantoimittaja
supplier
raju
harsh
jälleenmyyjä
retailer
harmittaa
feel annoyed
vastuu
responsibility
vastaanotto
reception
henkilöstö
staff
paukku (colloq.)
drink, shot
perinteinen
traditional
ryhtyä
start
jälkipyykki
backwash
tilanne
situation
toimitusjohtaja
managing director
tautisen (colloq.)
awfully
hallitus
board of directors
liima
glue
verkosto
network
maali
paint
myyntikate
sales margin
tapetti
wall paper
tuotantolaitos
production plant
kokonaisuus
entirety
luova
creative
vastaus
answer, solution
periaate
principal
jälkikäteen
afterwards
onnettomuus
accident
S ILMAUKSIA
pallo oli hukassa
mitään en tekisi toisin
sydän olisi loppunut
joka paikassa vihelsi
varsinainen kuolemanlaakso
131


Harjoitukset
I. 	Kirjoita monikon partitiivi ja genetiivi annetuista sanoista ja
yritä tehdä niistä esimerkkilause passiivissa.
Esimerkki: pelastussuunnitelma -> pelastussuunnitelmia, pelastusuunnitelmien
Pelastussuunnitelmia laaditaan juuri tällä hetkellä.
Tulipalo hoidettiin pelastusuunnitelmien mukaisesti.
a) 	tuttava
b) 	tilanne
c) 	vakuutusyhtiö
d) 	verkosto
2. 	Lukekaa parin kanssa artikkelin sanalista läpi. Pitäkää sen jälkeen
toisillenne suullinen sanakoe, jossa annatte 10 nominia
perusmuodossa ja pyydätte paria muuttamaan ne monikon inessiiviin (esim.
tilanteissa) ja illatiiviin (esim. tilanteisiin).
132


I. 	Mitä seuraavat muodot ovat? Mikä on perusmuoto? Tee
jokaisesta sanasta oma esimerkkilause. Jos sana on nomini, käytä sitä
monikossa, jos taas verbi, niin passiivissa, 3. infinitiivissä tai
konditionaalissa.
2. 	Alla näet katkelmia artikkelista. Käytä annettuja verbejä
passiivissa tai 3. infinitiivissä.Tarkista sen jälkeen tekstistä oikea muoto.
a) Soitin heti Suomeen tyttärillemme Nastille ja Jennylle. Pyysin heitä
	 (mennä) palopaikalle. He löysivät palopäällikön ja soittivat
minulle. Palopäällikön lausunto oli raju: ’’Kaikki palaa varmasti”.
b) Kirjoitin koneessa yhtiön uuden strategian. Itse asiassa suunnitelmaa
	 (toteuttaa) yhä. Se oli aika jännää. Ilmeisesti vereen erittyi
adrenaliinia, koska kokonaisuudet tulivat yllättävän selviksi.
c) Piti miettiä, jatketaanko vai (lopettaa), onko vakuutus
kunnossa vai ei, missä tehdään maalia ja tapettia? Vastaukset löytyivät
yllättävän nopeasti, ja näin jälkikäteen ajatellen mitään en tekisi toisin. Päätimme
laajentaa Kangasalla ja ostaa tapetit alihankkijalta.
d) Hoidettavana oli miljoona asiaa: työntekijät, viranomaiset, vakuutusyhtiö,
tavarantoimittajat ja jälleenmyyjät. Myös kodin ja perheen turvallisuutta piti
miettiä, sillä aluksi paloa (tutkia) tuhopolttona. Oliko minulla
vihamiehiä?
e) Marraskuussa, kun asiat saatiin (rullata), minulta katosi
halu tehdä töitä. Mikään ei maistunut miltään.Taisin kärsiä loppuun palamisesta.
50-vuotisjuhlia
ei soittaisi
tyttärillemme
harmitteli
tutkittiin
saadakseen
purkamaan
kokonaisuudet
133


1. Pohdi parin kanssa suullisesti, mitä seuraavat lihavoidut
ilmaukset tarkoittavat tekstissä.
Tuotantopäällikkö Ari Salmela ei soittaisi huvikseen.
Ryhdyimme purkamaan tilannetta.
Pallo oli hukassa.
Kesäkuu näytti tautisen hyvältä.
Asiat saatiin rullaamaan.
Selkä seinää vastaan ihminen on luova.
2. Käykää artikkeli läpi parin kanssa ja kirjoittakaa tähän
tärkeimmät kohdat omin sanoin.
I. 	Fintexin Ylöjärven tehdas palaa.
134


I. 	Pohtikaa parin kanssa yksityisyrittäjyyden hyviä ja huonoja puO'
iia. Kumpia saitte enemmän?
Esimerkki:
+ itsenäinen työ - vastuu työntekijöiden toimeentulosta
+ -
2. 	Keksikää parin kanssa molemmille yritys, jonka johtajia olette.
Haastatelkaa sen jälkeen toisianne ja kirjoittakaa vastaukset
muistiin. Kertokaa lopuksi haastattelun tulokset muulle ryhmälle.
Esimerkkejä kysymyksistä:
Millainen sinun johtamasi yritys on?
Miksi perustit juuri tällaisen yrityksen?
Kuinka suuri liikevaihto on?
Kuinka paljon yrityksessä on työntekijöitä?
135


3. 	Kuvitellaan, että sinulla on ystävä, joka oli työssä Ylöjärvellä
palaneessa tehtaassa, ja että palo tapahtui viime viikolla. Kirjoita
sähköpostiviesti ystävällesi, jossa kerrot, että olet
järkyttynyt tulipalosta
valmis auttamaan, jos tarpeen
4. 	Kuvitelkaa parin kanssa tilanne, jossa toisen koti palaa maan
tasalle. Kirjoittakaa dialogi, jossa kotinsa menettänyt ja hänen hyvä
ystävänsä keskustelevat tapahtuneesta. Lukekaa sen jälkeen
dialogi ääneen muille. Käyttäkää dialogissa alla olevia sanoja
haluamassanne järjestyksessä.
tulipalo - yöllä - palokunnan - huonekaluja - pelastustoimien - onneksi
136


Kuuntelu |^')))
Aamulehti 21.11.2008 / Heli Mustonen
Ysiluokkalainen, pidä työunelmisfasi
kiinni
Janita Leppänen, Riina Tammi ja Mikael Klasila opiskelevat Valkeakosken
ammattiopiston talonrakennuslinjalla.
Koulujen opinnonohjaajat kehottavat yhdeksäsluokkalaisia luottamaan
ammatinvalinnassa mieluiten omiin unelmiin.
Peruskoulun päättävällä on runsas kolme kuukautta aikaa pohtia, mikä hänestä
tulee isona. Netissä voi jo nyt mennä osoitteeseen www.haenyt.fi kokeilemaan,
miten 20 minuutissa päätetään elämän suunta.
Vammalan ammattikoulun opinto-ohjaaja Ulla-Marja Kankaanpää rohkaisee
kuuntelemaan mieluummin sydämen kuin päivän synkkien uutisotsikoiden ääntä.
Hän sanoo, että opiskelun aikana alalla ehtii tapahtua paljonkin muutoksia. Ei
siis pidä luopua toiveammatista siksi, että alalla menee tällä hetkellä huonosti.
Rakennusalan suosio hiipumassa
Jos valitsee alan, joka ei motivoi, aika menee hukkaan.Tätä mieltä ovat
Valkeakoskella talonrakennusta opiskelevat pälkäneläinen Mikael Klasila ja akaalaiset Janita
Leppänen ja Riina Tammi.
Riina Tammen mukaan rakennuslinjaa voi suositella, jos uskoo jaksavansa
fyysisesti. Siinä näkee kättensä työn tulokset.
Valkeakosken ammattiopiston kuningas oli viime vuonna rakennusala. Nyt
suosio lienee notkahtamassa.Yhdeksi uudeksi suosikiksi ennakoidaan sähkölinjaa.
Kaupan ala, ravintolalinja ja metalli ovat kestolemmikkejä.
Nuoret ovat Valkeakoskella tarttumassa uusiinkin linjoihin, kuten
lähihoitajakoulutukseen ja LVI-tekniikkaan.
Tavoitteellisuus näkyy valinnoissa
Vammalan ammattikoulussa suosikkeja olivat metalliala, talonrakennustekniikka ja
ravintolalinja. Kestotoiveena on viime vuosina ollut puutekniikka, joka kiinnostaa
peruskoulussa hyvin menestyneitä tyttöjäkin.
137


Opinto-ohjaaja Ulla-Marja Kankaanpää sanoo, että nuoret hakevat käsillä
tekemistä. Sen lisäksi he yhdistävät ammattikouluun myös lukio-opintoja.Tavoittee-
na on rakennusmestarin tai insinöörin ammatti.
Ensi kevään yhdeksi suosikiksi Vammalassa ennustetaan hiusalaa. Sama
peruskoulupohjainen parturikampaamolinja on suosittu myös Valkeakoskella.
Ulla-Marja Kankaanpää sanoo, että ammattikoulut eivät Pirkanmaalla mitenkään kilpaile
nuorten sieluista. On pääasia, että jokaiselle löytyy mieluinen paikka.
Valkeakoskella Naakan yläkoulun opinnonohjaaja Eeva-Liisa Lahtinen kertoo,
että hän teki omien yhdeksäsluokkalaistensa kanssa juuri koehaun. Sen mukaan
oma kiinnostus, vanhempien mielipide ja tiedotusvälineiden uutiset
työllistymisestä vaikuttavat.Todistuksen taso on tietenkin myös tärkeä.
Monet nuoret haluavat kaksoistutkinnon
Ammattiopistot saavat nykyisin oppilaita, joiden todistus on varsin hyvä. Lahtisen
mielestä lukiot eivät ole silti hätää kärsimässä pieniä lukioita lukuunottamatta.
Hän sanoo, että kehitys on viemässä toivottuun suuntaan: ammatillinen koulutus
vetää nuoria. Myös kaksoistutkinto ja jopa kolmoistutkinto kiinnostavat.
Sanalista
opinnonohjaaja
luottaa
rohkaista
mieluummin
synkkä
study advisor
trust
encourage
rather
grim
uutisotsikko
suositella
suosio
ennakoida
lähihoitaja
headline
recommend
popularity
predict, anticipate
practical nurse
• 	ILMAUKSIA
hänestä tulee isona
kuunnella sydämen ääntä
olla hätää kärsimässä
138


Harjoitukset
1.Valitse väittämistä ne, jotka eivät ole kuullun mukaan totta.
a) Opinnonohjaajat kehottavat nuoria hakeutumaan toiveammattiinsa.
b) Rakennusalan suosio on kasvamassa nuorten keskuudessa.
c) Kaupan ala, ravintolalinja ja metalliala eivät kiinnosta monia.
d) Metalliala kiinnostaa erityisesti tyttöjä.
e) Nuoret haluavat kehittää kädentaitojaan.
f) Vanhempien mielipide vaikuttaa selvästi nuorten ammatinvalintaan.
2.Täydennä aukot tarkasti kuullun perusteella.Tarkista sitten
oikeat vastaukset tekstistä.
a) Koulujen opinnonohjaajat
luottamaan ammatinvalinnassa mieluiten omiin unelmiin.
b) Jos valitsee alan, joka ei motivoi, aika menee hukkaan.Tätä mieltä ovat
Valkeakoskella pälkäneläinen Mikael
Klasila ja akaalaiset Janita Leppänen ja Riina Tammi.
c) Opinto-ohjaaja Ulla-Marja Kankaanpää sanoo, että nuoret
. Sen lisäksi he yhdistävät
ammattikouluun myös lukio-opintoja.Tavoitteena on rakennusmestarin tai
insinöörin ammatti.
d) Valkeakoskella Naakan yläkoulun opinnonohjaaja Eeva-Liisa Lahtinen
kertoo, että hän teki omien yhdeksäsluokkalaistensa kanssa juuri koehaun.
Sen mukaan oma kiinnostus, vanhempien mielipide ja tiedotusvälineiden
vaikuttavat.Todistuksen taso
on tietenkin myös tärkeä.
139


I. 	Kirjoita lista opintohistoriastasi. Kirjoita myös, mikä oli
tärkeintä kussakin opintovaiheessa.Verratkaa parin kanssa listojanne.
2. Käy parin kanssa osoitteessa www.haenyt.fi ja katso, mihin sinä
hakisit nyt opiskelemaan.Valitsisitko toisin?
3. Kuvittele, että ystäväsi kertoo sinulle sähköpostiviestissä
jäävänsä työttömäksi. Millä tavoin ilmaisisit myötätuntosi hänelle?
Kirjoita lyhyt viesti.
4. 	Kirjoita työstä, josta olet ollut erityisen kiinnostunut.


Osa S
Ympäristöjä
maantuntemus
Teksti *.«4*
Harjoitukset s. 147
Kuuntelu s. 153
Harjoitukset s. f 56


Teksti
Lue teksti ja mieti, mikä siinä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää tekstiin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
Helsingin Sanomat 24.8.2008 / Aino-Mari Kilpeläinen
Buddhalaiset Boxissa
Kultainen Buddha seisoo kuumissaan omakotitalon pihalla pellon laidassa.
On aamupäivä, ja pihalle on kannettu pitkiä pitopöytiä ja muovituoleja päivän
juhlaa varten.
Satakunta Suomen thaimaalaista on kokoontunut tärkeään Khao Phansa
-juhlaan sipoolaiseen omakotitaloon Boxin kylässä. Keskellä uusmaalaista
maalaismaisemaa sijaitseva talo vihittiin viisi vuotta sitten Suomen ensimmäiseksi buddha-
laistemppeliksi.
Heinäkuussa vietettävä Khao Phansa -juhla on thaimaalaisten laskiainen.Thai-
maassa on alkanut sadekausi, eivätkä munkit voi käydä jokapäiväisillä almukier-
roksillaan. Luonto määrää ihmiset kuukausien paastoon.
Sipoossa suurin osa thaimaalaisjuhlijoista on naisia, ja joillakin on mukanaan
suomalainen puoliso. Juhlijat asettelevat pöydille leikkokukkia ja ruokapussukoita.
Juhlassa puhuu temppelin asukas, munkki Phrakrusriyanavides, 53. Hänellä on
yllään oranssi kaapu, joka jättää suuren käden paljaaksi.
Suomen thaimaalaiset kutsuivat munkin Thaimaasta Suomeen vuosituhannen
alussa. Munkki kertoo viihtyvänsä täällä hyvin. 16 kuukautta Alaskan-temppelissä
saattoivat pehmentää laskua Pohjolaan.
Munkille ei makseta palkkaa, mutta buddhalaisten arkeen kuuluu tuoda tälle
syötävää.
Järvenpääläinen pariskunta Somsri ja Jarmo Toivonen istuu puiden varjossa ja
syö juhla-ateriaa pahvilautasilta. Pari tapasi Thaimaassa yhdeksän vuotta sitten ja
avioitui Suomessa.
Toivoset toivat temppelin munkille ruokaa viimeksi kolme viikkoa sitten, kun
Somsri oli jutellut puhelimessa Thaimaassa asuvan äitinsä kanssa. Äiti oli kuullut
paikalliselta munkilta, että jotain pahaa saattaisi tapahtua.
142


Toivoset tulivat tapaamaan Boxin munkkia heti seuraavana aamuna.
’’Varmistettiin, ettei satu mitään”, Jarmo Toivonen selittää tuohus kädessään.
Hänellä on yhä ranteessaan munkin antama, onnea tuova koru. Kauluksen
alta pilkottaa myös pieni kultainen Buddha, jonka hän sai vaimoltaan, myös onnea
tuomaan.
Onnen murusten tavoittelu on buddhalaisuudessa olennaista. Buddhalaiset
uskovat, että jo munkin näkeminen saa aikaan hyvää karmaa eli hyvää onnea.
Suomessa elää kolmisentuhatta thaimaalaista, enimmäkseen naisia, joista osa
on naimisissa suomalaisten miesten kanssa.Viime vuonna suomalaisen miehen ja
thaimaalaisen naisen välillä solmittiin 406 avioliittoa.
Suomen thaimaalaisen buddhalaisuus on yleensä arkista kansanbuddhalaisuut-
ta. Kirkkohallituksen uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Hiltunen kuvailee kansan-
buddhalaisuutta ja sen karma-ajattelua erittäin käytännölliseksi: ihminen tekee
hyviä tekoja, jotta hänen onnensa pysyisi hyvänä.
”Se on kuin pajatso: sieltä saa heti voiton”, hän sanoo.
Kymmenen vuotta Thaimaassa asunut Hiltunen ymmärtää hyvin, miten
tärkeä oma munkki on thaimaalaisyhteisölle.Toisin kuin keskenään tiivistä yhteyttä
pitävät Suomen vietnamilaiset, thaimaalaiset elävät melko erillään. Koska moni
naisista on päätynyt Suomeen avioliiton kautta, heillä ei välttämättä ole omaa
opiskelu- tai työpaikkaa, jos liitto kariutuu, nainen jää yksin.
”On kauhean hyvä, että on jokin henkinen kulttuurikeskus, joka antaa voimia”,
Hiltunen sanoo.
Temppelin edustalla istuva Peng Luomanpää tuli Suomeen kymmenisen vuotta
sitten. Hän on naimisissa suomalaismiehen kanssa, ja kaksi kouluikäistä poikaa
kuulevat äidiltään buddhalaisuuden oppeja. Ne ovat yleismaailmallisia: toisille pitää
tehdä hyvää, pahat teot pitää antaa anteeksi, eikä muita saa satuttaa.
’’Mietin aina, etten tee muille pahaa, jotta en saa huonoa onnea. Pitää olla
varovainen”, Luomanpää kertoo.
Suomalainen saattaa vaivautua thaimaalaisten korostetusta
kohteliaisuudesta. Kohteliaisuus ei kuitenkaan ole loputonta alistumista, vaan tapa taata itselle
parempi tulevaisuus.
143


Luomanpää uskoo siihen, mitä Buddha opettaa: tekemällä hyvää muille saa itse
hyvää takaisin. Määrästä ei voi olla varma, mutta parhaansa kannattaa tehdä. Silloin
voi saada parempaa karmaa ja paremman jälleensyntymän, jopa syntyä uudelleen
ihmiseksi.
Perikatoon buddhalaiset eivät usko, vain hyviin ja pahoihin tekoihin. Paha teko
tuo huonoa onnea jo tässä elämässä. Hyvän tekeminen taas on ritualisoitua.
Rituaaleja voi toteuttaa temppelissä esimerkiksi lahjoittamalla jotakin.
’’Tykkään jakaa ruokaa, jos minulla on”, Luomanpää sanoo.
Myös pojilleen Peng Luomanpää opettaa jakamista. Suomalaiset eivät Luoman-
pään mukaan juuri omastaan tarjoa, saati liikoja hymyile.
Hymyileminenkin on Luomanpäälle vain pieni ele, joka on helppo tehdä.
Onhan Buddhan ihanne olla myötätuntoinen.
Ylenpalttinen hymyily on toki ristiriidassa sen kanssa, että Buddhan mukaan
elämä on silkkaa kärsimystä.
Buddhalainen voi kuitenkin ajatella asian toisin päin: miksi ei tekisi elämästään
hymyilemällä hieman keveämpää, kun se kuitenkin on pohjimmiltaan kärsimystä?
Tänään Peng Luomanpää on tullut temppelille puhumaan munkin kanssa
ompelukoneesta.
Hän aikoo tuoda munkille toisen koneensa. Sillä munkki voi itse korjata
kaapujen ratkenneita saumoja.
Suomen thaimaalaiset soveltavat buddhalaista perinnettä muutenkin
suomalaiseen käytäntöön.
Munkilla on esimerkiksi keittiössä pakastin siltä varalta, että yhteisön jäsenet
ovat liian kiireisiä tuodakseen hänelle päivittäin tuoretta ruokaa. Joskus munkki
kipaisee itse ostoksille Saleen.
Boxin temppelikään ei ole thaimaalaisten esikuviensa kaltainen. Phrakrusriy-
anavides asui aluksi pienessä vuokra-asunnossa Helsingin Kulosaaressa, kunnes
Finnish-Thai Buddisht Association -järjestö otti pankkilainan temppeliä varten.
Nyt temppeliksi vihityssä puutalossa on vaaleat puiset portaat ja suomalainen
sauna. Lipaston päällä on kaksi kuvaa munkista, joka poseeraa oranssissa
kaavussaan Viking Amorellan maihinnoususillalla.
Temppelissä käy toisinaan ulkomaalaisia vieraita. Kävijät saattavat lahjoittaa
144


olohuoneen keräyslippaaseen rahaa, mutta kuluja pienet lahjoitukset eivät kata.
Finnish-Thai Buddhist Association -järjestössä on seitsemisensataa jäsentä.
Puheenjohtaja Pranom Heinonen haluaisikin järjestöön lisää väkeä ja sitä kautta
lahjoituksia.
Suomalaisia käännynnäisiä kansanbuddhalaisuus ei kuitenkaan helposti tavoita.
Vakava suomalainen mietiskelyn harjoittaja ei välttämättä saa arkisesta kansan-
buddhalaisuudesta tarpeeksi irti.
Buddhalaisyhdistys Bodhidharma ry:n varapuheenjohtajan Juha Leinosen
mukaan perinteisiin uskontoihin kyllästynyt suomalainen etsii buddhalaisuudesta
elämänhallinnan keinoja.
Tärkeä syy on halu päästä irti yhteiskunnan oravanpyörästä. Niinpä
käännynnäiset ovat kiinnostuneita buddhalaisuuden filosofisesta suunnasta.
Mietiskelyohjaaja Leinosen mukaan yksi buddhalaisuuden päämääristä on va-
laistuminen ja vapautuminen. Myös myötätunnon kehittäminen on tärkeää.
Suomalaisella suuntauksella ei ole kansanbuddhalaisen perinteen rikkautta,
mutta monet käännynnäiset harjoittavat uskontoa tapabuddhalaisia vakavammin.
Länsimainen buddhalaisuus on myös kriittistä ja tutkivaa, ja Suomen buddhalaiset
yleensä korkeasti koulutettuja.
"Aasian maissa buddhalaisuus on enemmän sydämen asia. Meille se on älyl-
lisempää, mikä on tavallaan este Buddhan opetusten oivaltamiselle”, Leinonen
sanoo.
Khao Phansa -juhlassa Buddha-patsas saa lopuksi ylleen kultaisen viitan ja tuo-
hussavua. Kun seremonia on päättynyt, autot peruuttavat yksi toisensa jälkeen
pois pihasta.
Thaiyhteisö voi olla tyytyväinen juhlaan ja siinä kerättyihin 3 000 euron
lahjoituksiin. Rahat käytetään uuteen temppeliin.
Nykyisessä talossa olisi nimittäin paljon korjattavaa, joten yhdistys toivoo
rakentavansa paikalle kokonaan uuden, thaityylisen temppelin. Munkki Phrakrusriy-
anavides haluaisi myös uuden meditaatiokeskuksen.
Järjestöllä on rakennuslupa ja piirustukset, mutta työ tulee kalliiksi. Silti
Pranom Heinonen uskoo, että jonakin päivänä unelma vielä toteutuu.
Siihen tarvitaan myös murunen onnea.
145


Sanalista
pelto
field
tulevaisuus
future
kokoontua
gather, come together
perikato
destruction
sijaita
be situated
lahjoittaa
donate
temppeli
temple
myötätuntoinen
sympathetic
viettää
spend (time)
ristiriita
contradiction
sadekausi
rainy season
kärsimys
suffering
almut
alms
soveltaa
apply
leikkokukka
cut flower
kulu
expense
vuosituhat
a thousand years
järjestö
organization
varmistaa
make sure
valaistuminen
enlightenment
tuohus
wax candle
vapautuminen
liberation
koru
a piece of jewellery
kehittäminen
developing
olennainen
essential
käännynnäinen
revert
enimmäkseen
mostly
älyllinen
intellectual
kuvailla
describe
unelma
dream
käytännöllinen
practical
murunen
crumb
yleismaailmallinen
universal
onni
luck
kohteliaisuus
courtesy
f ILMAUKSIA
seisoo kuumissaan
pehmentää laskua
onnen murusten tavoittelu
liitto kariutuu
syntyä uudelleen
silkkaa kärsimystä
yhteiskunnan oravanpyörästä
146


Harjoitukset
I. 	Kirjoita esimerkin mukaan vastaavat muodot.
laittaa
laitettaisiin laittamatta laittava
laittaminen
kokoontua
soveltaa
viettää
varmistaa
kuvailla
lahjoittaa
Keksikää parin kanssa lauseita, joissa käytätte yllä olevan tehtävän
muotoja.
Esimerkkejä:
Varauksen varmistaminen on todella tärkeää.
Opiskelijoiden tehtävissä sovellettiin sääntöjä taitavasti.
Jätetäänkö joulu viettämättä tänä vuonna?
2. 	Valitse sana listasta ja käytä sitä sopivassa muodossa.
sijaitseva, vietettävä, antama, vihitty, kyllästynyt, päätynyt
a) 	Heinäkuussa Khao Phansa -juhlassa nautitaan hyvästä
ruoasta.
b) Munkin
c) Perinteisiin uskontoihin
korulla on onnea tuova vaikutus.
	 ihminen voi kääntyä
buddhalaiseksi,
d) 	Keskellä kaunista maisemaa
talon voi tunnistaa
temppeliksi,
e) Temppeliksi
puutaloon on rakennettu suomalainen sauna.
f) 	Moni Suomeen avioliiton kautta
haluaa käydä temppelissä virkistäytymässä.
thaimaalainen nainen
147


I .Täydennä sopiva muoto asiayhteyden perusteella. Katso sen
jälkeen tekstistä oikea vastaus.
a) On aamupäivä, ja pihalle on kannettu pitkiä
(pitopöytä) ja muovituoleja päivän juhlaa varten.
b) Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa sijaitseva talo
(vihkiä) viisi vuotta sitten Suomen ensimmäiseksi buddhalaistemppeliksi.
c) Suomalainen saattaa vaivautua thaimaalaisten
(korostettu) kohteliaisuudesta. Kohteliaisuus ei kuitenkaan ole
loputonta alistumista, vaan tapa taata itselle parempi tulevaisuus.
d) Luomanpää uskoo siihen, mitä Buddha opettaa:
(tehdä) hyvää muille saa itse hyvää takaisin.
e) Silloin voi saada parempaa karmaa ja paremman jälleensyntymän, jopa
syntyä uudelleen (ihminen).
f) Myös pojilleen Peng Luomanpää opettaa (jakaminen).
Suomalaiset eivät Luomanpään mukaan juuri omastaan tarjoa, saati
liikoja hymyile.
g) Tänään Peng Luomanpää on tullut temppelille (puhua)
munkin kanssa ompelukoneesta.
h) Hän aikoo tuoda munkille toisen koneensa. Sillä munkki voi itse korjata
kaapujen (ratkennut) saumoja.
i) Munkilla on esimerkiksi keittiössä pakastin siltä varalta, että yhteisön
jäsenet ovat liian kiireisiä (tuoda) hänelle päivittäin
tuoretta ruokaa. Joskus munkki kipaisee itse ostoksille Saleen.
j) Mietiskelyohjaaja Leinosen mukaan yksi buddhalaisuuden päämääristä
on (valaistuminen) ja vapautuminen.
k) Länsimainen buddhalaisuus on myös kriittistä ja tutkivaa, ja Suomen
buddhalaiset yleensä korkeasti (koulutettu).
I) Nykyisessä talossa olisi nimittäin paljon
(korjattava), joten yhdistys toivoo rakentavansa paikalle kokonaan
uuden, thaityylisen temppelin. Munkki Phrakrusriyanavides haluaisi myös
uuden meditaatiokeskuksen.
148


2. 	Ovatko sanat näkeminen ja jakamista mielestäsi verbejä vai
substantiiveja? Miten ne taipuvat? Mikä on vartalo?
I .Vastaa kysymyksiin.
a) Mikä Khao Phansa on?
b) Missä munkki Phrakrusriyanavides asui ennen muuttoaan Suomeen?
c) Kuinka paljon thaimaalaisia Suomessa asuu?
d) Mitä kansanbuddhalaisuuden karma-ajattelu on?
e) Mitä elämä pohjimmiltaan on buddhalaisuuden mukaan?
f) Miksi muista uskonnoista kääntyneet ovat kiinnostuneita
buddhalaisuuden filosofisesta suunnasta?
2. 	Sipoolaisessa buddhalaistemppelissä asuu 53-vuotias munkki
Phrakrusriyanavides. Kerää tekstistä 5 kohtaa, jotka kertovat
munkista.
Keitä muita henkilöitä tekstissä on? Mitä heistä kerrotaan?
Keskustelkaa tekstin henkilöistä parin kanssa.
149


I. 	Lukekaa alla olevat katkelmat ääneen parin kanssa vuorotellen.
Keskustelkaa sen jälkeen, mitä ajatuksia ne herättivät.
Kirjoittakaa lopuksi oma ohjeenne hyvään elämään ja kertokaa se muulle
ryhmälle.
Buddhalaiset uskovat, että jo munkin näkeminen saa aikaan hyvää karmaa eli hyvää onnea.
Hiltunen kuvailee kansanbuddhalaisuutta ja sen karma-ajattelua erittäin käytännölliseksi:
ihminen tekee hyviä tekoja, jotta hänen onnensa pysyisi hyvänä.
Temppelin edustalla istuva Peng Luomanpää tuli Suomeen kymmenisen vuotta sitten. Hän
on naimisissa suomalaismiehen kanssa, ja kaksi kouluikäistä poikaa kuulevat äidiltään
buddhalaisuuden oppeja. Ne ovat yleismaailmallisia: toisille pitää tehdä hyvää, pahat teot pitää antaa
anteeksi, eikä muita saa satuttaa.
Luomanpää uskoo siihen, mitä Buddha opettaa: tekemällä hyvää muille saa itse hyvää
takaisin. Määrästä ei voi olla varma, mutta parhaansa kannattaa tehdä. Silloin voi saada parempaa
karmaa ja paremman jälleensyntymän, jopa syntyä uudelleen ihmiseksi.
Perikatoon buddhalaiset eivät usko, vain hyviin ja pahoihin tekoihin. Paha teko tuo huonoa
onnea jo tässä elämässä. Hyvän tekeminen taas on ritualisoitua.
Ylenpalttinen hymyily on toki ristiriidassa sen kanssa, että Buddhan mukaan elämä on
silkkaa kärsimystä.
Mietiskelyohjaaja Leinosen mukaan yksi buddhalaisuuden päämääristä on valaistuminen ja
vapautuminen. Myös myötätunnon kehittäminen on tärkeää.
Meidän ohjeemme hyvään elämään:
150


2. Kuulutko johonkin uskontokuntaan? Jos kuulut, mitä uskontosi
merkitsee sinulle? Jos et, mikä on elämänfilosofiasi? Keskustelkaa
tästä parin kanssa.
3. Kuvittele, että viettäisit päivän buddhalaisessa yhteisössä
Sipoon Boxissa. Millainen päivä se olisi? Käytä konditionaalimuotoja
aktiivissa ja passiivissa menisin, tekisimme, laitettaisiin,
järjestettäisiin jne. Mainitse tekstissäsi ainakin kolme buddhalaisuuteen
liittyvää rituaalia tai tapaa.
151


4. 	Etsi lähteistä kuvaus jostakin maailmanuskonnosta ja kirjoita
siitä omin sanoin.Tuo tunnille kopio alkuperäisestä tekstistä.Yritä
käyttää tekstissäsi -minen-loppuisia verbaalisubstantiiveja, kuten
esimerkiksi meditoiminen, rukoileminen, ripittäytyminen jne.
152


Kuuntelu
Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa
kuunnella uudestaan tehtävien lomassa.
Turun Sanonnat 23.7.2008 / Esko Aho / Kaleva Kustannus Oy
Mysteeri ja intuitio palasivat Kuhmoon
Kuhmon Kamarimusiikki on säveltäjä Sofia Gubaidulinalle mieluinen tapahtuma.
Hän muistelee Seppo Kimasen tehneen musiikkijuhlilla kansainvälisestikin
erittäin arvokasta työtä ja ihmettelee, onko hänen sonaattinsa kantaesityksestä
tosiaan niin pitkä aika.
Heinäkuussa 1988 Oleg Kagan ja Natalia Gutman kantaesittivät
Kuhmossa Gubaidulinan sonaatin Rejoice! (Iloitkaa!) viululle ja sellolle. Kontion koulun
tienoilla puhuttiin tuolloin paljon mysteereistä ja intuitiosta. Kuuntele itseäsi!,
ohjeisti säveltäjäkin sonaatin viimeisessä osassa.
Lähtikö syvästi uskonnolliseksi tiedetyn Gubaidulinan ilo siitä, että elämän
syvempi taso ylipäätään on olemassa ja intuitiivisesti tavoitettavissa? Lohduttomille
lohtua, sokeille näkö, pakanoille uskoa, uusi ulottuvuus arvotyhjiöön.Jokainen
löysi sävellyksestä oman selityksensä.
20 vuotta ikimuistoisen kantaesityksen jälkeen Gubaidulina palaa kylmään ja
sateiseen Kuhmoon. Kaupunki oli 1980-luvulla yksi taiteilijan uran tärkeimmistä
etapeista lännessä ennen hänen muuttoaan Saksaan 1990-luvun alussa.
Sofia ei koe muuttuneensa vuosien aikana
Neuvostoliitossa Gubaidulina toteutti tinkimättömästi omaa tyyliään eikä juuri
saanut virallista tunnustusta. Lännessä hänestä kehittyi 1980-luvulta alkaen yksi
eniten esitetyistä nykysäveltäjistä.
Kun kokenut säveltäjä tänä päivänä katsoo itseään ja sävellyksiään peilistä, hän
ei huomaa mitään erityistä muutosta kahden vuosikymmenen takaisiin festivaaliai-
koihin.
Sofia kokee olevansa täsmälleen sama ihminen, vaikka vuodet tietysti tuntuvat
jäsenissä. Erityisen iloinen hän on siitä, että on 76 vuoden ikään asti saanut olla
suhteellisen terve.
153


Gubaidulinan laajasta tuotannosta Kuhmossa esitetään kuluvalla viikolla
yhteensä kuusi kamarimusiikkisävellystä, joista yksi, tänään esitettävä Am Rande des
Abgrunds soolosellolle, kuudelle sellolle ja kahdelle aquaphonelle, kuullaan
ensimmäistä kertaa Suomessa.
Vapaus on välttämätöntä Sofialle
Neuvostoliiton murros perestroikan ja glasnostin jälkeen nykyiseksi ultraliberaa-
liksi Venäjäksi ei koskettanut Gubaidulinaa kovin kipeästi - toisin kuin niitä
säveltäjiä, jotka pysyivät kotimaassaan.
Sofia kertoo, että Venäjä on kahdessakymmenessä vuodessa muuttunut aivan
toisenlaiseksi hyvine ja huonoine puolineen. Eläminen on tullut
monimutkaisemmaksi ja taloudellisesti vaikeammaksi kuin ennen. Musiikkitoimintaa tuetaan
valtion taholta vähemmän, ja pelkästään talouselämän ehdoilla eläminenhän ei
koskaan ruoki taidetta.
Myönteisenä seikkana taiteilija mainitsee, ettei mitään tyylillisiä rajoituksia
enää tunneta. Gubaidulina sai jopa Venäjältä valtionpalkinnon sekä viime vuonna
riippumattoman Triumph-kulttuuripalkinnon, jolla on muistettu myös sellisti-ka-
pellimestari Mstislav Rostropovitshia ja säveltäjä Alfred Schnittkeä.
Sofia kertoo pitäneensä viime vuonna sävellyskonsertin Moskovan
konservatorion suuressa salissa.Vapaus on välttämättömyys. Ilman sitä taiteilija ei voi olla
olemassa.
Erityisen tärkeäksi henkilöksi urallaan Gubaidulina nostaa menneinä
vuosina Kuhmossakin vierailleen latvialaissyntyisen viulistin ja kapellimestarin Gidon
Kremerin. Hän on tukenut Gubaidulinaa muun muassa sävellyksiä tilaamalla ja
esittelemällä häntä eteenpäin Euroopassa.
Sofia sanoo, että Gidon Kremeriä voi kutsua päähenkilöksi hänen elämässään.
Sofia arvostaa Kremeriä ihmisenä erittäin paljon ja pitää häntä musiikillisena
nerona.
Gubaidulina on omistanut hyvälle ystävälleen O/fertor/um-nimisen
viulukonserttonsa. (1980, uudistettu 1982,1986).
154


Sanalista
kamarimusiikki
chamber music
pakana
pagan
säveltäjä
composer
ulottuvuus
dimension
kansainvälinen
international
selitys
explanation
vieras
guest
ikimuistoinen
memorable
mysteeri
mystery
etappi
leg, waypoint
intuitio
intuition
virallinen
official
palata
return
tunnustus
recognition
mieluinen
dear, pleasing
täsmälleen
exactly
tapahtuma
event
suhteellisen
relatively
muistella
recall
tuotanto
production
arvokas
valuable
vapaus
freedom
ihmetellä
wonder
välttämätön
necessary
kantaesitys
debut performance
koskettaa
touch, move
sonaatti
sonata
kipeästi
painfully
lohduton
inconsolable
monimutkainen
complicated
sokea
blind
ura
career
S ILMAUKSIA
koulun tienoilla
intuitiivisesti tavoitettavissa
ulottuvuus arvotyhjiöön
vuodet tietysti tuntuvat jäsenissä
kuluvalla viikolla
ei koskettanut kovin kipeästi
valtion taholta
talouselämän ehdoilla
155


Harjoitukset
I .Vastaa kysymyksiin.
a) Kuka Sofia Gubaidulina on?
b) Mitä heinäkuussa 1988 tapahtui?
c) Mitä sonaatista Rejoice on kerrottu?
d) Miten Gubaidulinan työhön suhtauduttiin Neuvostoliitossa?
e) Miten muutokset Venäjällä ovat vaikuttaneet musiikkitoimintaan?
f) Kuka Gidon Kremer on?
2. 	Lue kuuntelun sisältö tekstinä. Kirjoita sen jälkeen tähän asioita,
joita et olisi muistanut kuullun perusteella.
156


1. Kerro kuuntelun sisällöstä parillesi. Alla olevat sanat
helpottavat muistamista. Parisi voi katsoa tekstiä ja auttaa sinua
muistamaan sisällöstä lisää.
säveltäjä Sofia Gubaidulina
Kuhmon kamarimusiikki
sonaatti Rejoice
Neuvostoliitto
muutokset Venäjällä
Gidon Kremer
2. Lukekaa parin kanssa alla olevat lista ja valitkaa kyllä/ei.
Keskustelkaa sen jälkeen kohdista, joista olitte eri mieltä.
kyllä ei
Kuuntelen mielelläni klassista musiikkia.
jazzia.
pop-musiikkia.
kansanmusiikkia.
musikaalisävelmiä.
iskelmiä.
rokkia.
rap-musiikkia.
157


3. 	Lue kuuntelu tekstinä ja kirjoita lyhyt esittely Sofia Gubaiduli'
nasta. Etsi internetistä lisää tietoa säveltäjästä ja liitä tekstiin ai'
nakin kolme asiaa, joita ei ole mainittu tässä tekstissä.
4. 	Kirjoita muistin varassa 5-10 lauseen lyhennelmä sisällöstä.
158


Osa 9
Yhteiskunta
Teksti s. «60
Harjoitukset s. 164
Kuuntelu s. 171
Harjoitukset s. 173


Teksti
Lue tekstit ja mieti, mikä niissä on mielestäsi olennaista. Apuna voit
käyttää teksteihin liittyvää sanastoa tai sanakirjaa.
A
Helsingin Sanomat 22.10.2008 / Nils-Eric Backman
Tutkija: Muslimit enemmän mukana
yhteiskunnassa
TURKU. Muslimien asettuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on ongelmista
huolimatta edennyt ja heidän tilanteensa on uusimman tutkimuksen mukaan
parempi kuin kymmenen vuotta sitten. Islam on Suomessa arkipäiväistynyt.
’’Merkittävä muutos on tapahtunut siinä, että muslimit eivät katsele enää niin
paljon ulkopuolelta yhteiskuntaa vaan ovat itse toiminnassa mukana”, sanoo
turkulainen uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutkija, Suomen Akatemian tutkijatoh-
O
tori Tuomas Martikainen Abo Akademista.
Martikainen on yksi tiistaina julkistetun Islam Suomessa -kirjan toimittajista.
Edellinen vastaava katsaus Muslimit Suomessa ilmestyi vuonna 1999.
Martikaisen mukaan ero tuohon aikaan on selvä. Islam on kasvanut yhdeksi
Suomen merkittävimmistä vähemmistöuskonnoista. Lähes kaikilla suuremmilla
paikkakunnilla on ainakin yksi moskeija.
Toisaalta osalla muslimeista korostuu ’’sydämen uskonnollisuus”, eivät tiukat
säännöt kuten naisten huivinkäyttö.
Muslimien uskonnolliset tarpeet otetaan entistä enemmän huomioon
yhteiskunnassa muun muassa koulussa, terveydenhuollossa ja puolustusvoimissa.
Pätevistä islamin opettajista on silti pula.Terveydenhuollossa ongelmia voi
aiheuttaa se, että henkilökunta on eri sukupuolta kuin potilas.
Lisäksi pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten muslimien huono
työllisyystilanne pitää heidät maan köyhimmässä väestönosassa.
’’Ongelma on myös omien hautausmaiden puute”, Martikainen sanoo.
Kirjassa selvitettiin myös somalien asumisongelmia pääkaupunkiseudulla.
Yli puolet somaleista asuu vähintään viiden hengen kotitalouksissa. Lähes
kol160


mannekseen perheistä kuuluu vähintään seitsemän jäsentä.
Suomalaisia kerrostaloasuntoja ei usein ole suunniteltu suurperheiden
tarpeisiin. 12-henkisen somaliperheen asuminen neljän huoneen ja keittiön asunnossa
aiheuttaa ongelmia.Varsinkin, kun seitsemän vuotta täyttäneiden tyttöjen ja
poikien ei toivota nukkuvan samassa huoneessa.
B
Helsingin Sanomat 22.10.2008 / Jenni Leukumaavaara
Asenteet ovat kiepsahtaneet
yllättävästi
Helsingissä Lönnrotinkadun moskeijasta kuuluu ulos asti töminää ja kiljuntaa.
Amine, Sara ja Halima Salam rynnistävät pitkin kuvioitua, punaista
kokolattiamattoa.
”Mä meen huomenna sirkukseen!” ilmoittaa topakasti sisaruksista
keskimmäinen, viisivuotias Sara.
Vilkereiden äidillä Pia Jardilla, 43, sirkusta riittää ihan näin arkipäivänäkin.
Jardi on osittain samaa mieltä tiistaina julkaistun katsauksen kanssa. Hänellä
ei esimerkiksi ole ollut ongelmia saada naislääkäriä, ja koulussa lasten ruokailun
järjestäminen ja esimerkiksi uintikielto on otettu hyvin vastaan.
’’Toisaalta olen suomalainen ja ymmärrän suomalaista kulttuuria. Muualta
tuleville ja kielitaidottomille tilanne on varmasti vaikeampi.”
Jardin aviomies Abdess Salam, 47, muutti Marokosta Suomeen 1980-luvulla.
Kolmenkymmenen vuoden aikana hän on huomannut melkoisen kiepsauksen
asenteissa.
’’Kun tulin Suomeen, poliisit saattoivat kysyä oleskelulupaa ja papereita jopa
neljä kertaa päivässä. Ihmiset hieman ihmettelivät minua, mutta olivat pääasiassa
uteliaita.Viime vuosina taas viranomaisten asenteet ovat muuttuneet
myönteisemmiksi ja yhteistyö sujuu, mutta väestön asenteet ovat koventuneet, koska
kaikki voivat huonosti.”
Kaksi asiaa nousee selvästi esiin: kielitaito ja huiviasia.
161


’’Tämä nykyinen tilanne, että töitä ei saa ennen kuin osaa kielen, on älytön.
Niin moni muslimi ja maahanmuuttaja yleensäkin lähtisi heti kielikursseille, mutta
niille taas ei pääse ilman oleskelulupaa”, Salam puuskahtaa.
’’Siinä valuu kaikilta rahaa hukkaan, kun joka paikassa pitää olla tulkki mukana.”
Irakista Suomeen seitsemän vuotta sitten muuttanut Nisriin Hussein, 40,
kertoo Suomessa suurin piirtein ensimmäisenä kuulleensa, että ’’huivinainen ei sitten
ikinä saa työpaikkaa”.
Siitä on tultu eteenpäin, ja nyt Hussein työskentelee suomen, arabian ja kurdin
tulkkina.
Hän myös toimii muslimi- ja muillekin naisille tarkoitetussa yhdistyksessä ja
sanoo, että muslimit ovat nykyään aktiivisemmin mukana yhteiskunnan toiminnassa.
Asuntokysymys saa Husseinin helähtämään nauruun.
”Se oli kyllä niin vaikeaa! Meitä asui viisi ihmistä pienessä asunnossa, ja siellä
me odotimme isompaa kotia. Onneksi nyt on hyvä asunto ja helpompi tilanne.
Joskin osa lapsista on jo muuttanut omilleen.”
162


Sanalista A
Sanalista B
yhteiskunta
society
asenne
attitude
asettua
settle down
kiljunta
screaming
huolimatta
despite, regardless
rynnistää
rush
edetä
proceed
kuvioitu
patterned
tutkimus
research, study, report
melkoinen
quite a
arkipäiväistyä
become mundane
kiepsaus
(here:) turn, change
merkittävä
significant
oleskelulupa
residence permit
tohtori
doctor
yhteistyö
co-operation
julkistaa
publish
älytön
ridiculous
toimittaja
editor
tulkki
interpreter
katsaus
review
joskin
even though
vähemmistö
minority
moskeija
mosque
uskonnollinen
religious
tarve
need
terveydenhuolto
health care
puolustusvoimat
defence forces
pätevä
qualified
pula
lack, shortage
turvapaikanhakija
asylum seeker
työllisyystilanne
employment situation
hautausmaa
cemetery
kotitalous
household
ILMAUKSIA
ILMAUKSIA
ongelmista huolimatta
entistä enemmän
ilmoittaa topakasti
sirkusta riittää
otettu hyvin vastaan
pääasiassa uteliaita
valuu rahaa hukkaan
suurin piirtein
saa helähtämään nauruun
muuttanut omilleen
163


Harjoitukset
1. Kirjoita nomineista monikon partitiivi (esim. kirjoja) ja
verbeistä 3. infinitiivin inessiivi (esim. kirjoittamassa).
suomalaiseen
ongelmista
edennyt
tutkimuksen
arkipäiväistynyt
toimittajista
vähemmistöuskonnoista
paikkakunnilla
tarpeet
melkoisen
asenteissa
koventuneet
2. Valitse parin kanssa artikkeleista viisi uutta sanaa. Selvittäkää
niiden merkitys yhdessä ja kirjoittakaa sen jälkeen näistä sanoista
määritelmät suomeksi.
164


I. 	Laita suluissa oleva sana oikeaan muotoon asiayhteyden
perusteella. Katso oikea vastaus tekstistä.
A
a  ) (muslimi) asettuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on
ongelmista huolimatta edennyt ja heidän tilanteensa on uusimman
tutkimuksen mukaan parempi kuin kymmenen vuotta sitten.
b) ’’Merkittävä muutos on tapahtunut siinä, että muslimit eivät katsele enää
niin paljon ulkopuolelta (yhteiskunta) vaan ovat itse
toiminnassa mukana”, sanoo turkulainen uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutki-
ja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuomas Martikainen Abo Akademista.
c) Martikainen on yksi tiistaina julkistetun Islam Suomessa -kirjan
	 (toimittaja).
d) Lähes kaikilla suuremmilla (paikkakunta) on ainakin
yksi moskeija.
e) Toisaalta osalla muslimeista (korostua) ’’sydämen
uskonnollisuus”, eivät tiukat säännöt kuten naisten huivinkäyttö.
f) Muslimien (uskonnollinen) tarpeet otetaan entistä
enemmän huomioon yhteiskunnassa muun muassa koulussa,
terveydenhuollossa ja puolustusvoimissa.
g  ) (pätevä) islamin opettajista on silti pula.Terveydenhuol-
lossa ongelmia voi aiheuttaa se, että henkilökunta on eri sukupuolta kuin potilas.
h) Kirjassa selvitettiin myös somalien asumisongelmia
(pääkaupunkiseutu).
i) Suomalaisia kerrostaloasuntoja ei usein ole
(suunnitella) suurperheiden tarpeisiin. 12-henkisen somaliperheen asuminen neljän
huoneen ja keittiön asunnossa aiheuttaa ongelmia. Varsinkin, kun seitsemän
vuotta täyttäneiden tyttöjen ja poikien ei toivota nukkuvan samassa huoneessa.
165


B
j) ’’Tämä nykyinen tilanne, että töitä ei saa ennen kuin osaa kielen, on
älytön. Niin moni muslimi ja maahanmuuttaja yleensäkin
(lähteä) heti kielikursseille, mutta niille taas ei pääse ilman oleskelulupaa”,
Salam puuskahtaa.
k) Irakista Suomeen seitsemän vuotta sitten muuttanut Nisriin Hussein, 40,
kertoo Suomessa suurin piirtein (ensimmäinen)
kuulleensa, että ’’huivinainen ei sitten ikinä saa työpaikkaa”.
I) ”Se oli kyllä niin vaikeaa! Meitä asui viisi ihmistä pienessä asunnossapa siellä
me odotimme isompaa kotia. Onneksi nyt on hyvä asunto ja helpompi tilanne.
Joskin osa lapsista on jo (muuttaa) omilleen.”
2. Miten ymmärrät alla olevien lauseiden lihavoidut kohdat?
a) Muslimien asettuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on ongelmista
huolimatta edennyt.
b) Lisäksi pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten muslimien huono
työllisyystilanne pitää heidät maan köyhimmässä
väestönosassa.
c) Seitsemän vuotta täyttäneiden tyttöjen ja poikien ei toivota
nukkuvan samassa huoneessa.
d) Koulussa lasten ruokailun järjestäminen ja esimerkiksi
uintikielto on otettu hyvin vastaan.
166


I .Vastaa kysymyksiin.
A
a) Miten islam on kotiutunut suomalaiseen yhteiskuntaan?
b) Miten muslimien toiminta on Martikaisen mukaan muuttunut?
c) Millaisia ongelmia muslimiväestöllä on edelleen Suomessa?
B
a) Miksi Piajardin elämä on helpompaa kuin monen muun musliminaisen?
b) Miten asenteet ovat muuttuneet Abdess Salamin mielestä?
c) Miksi maahanmuuttajien on vaikea saada töitä?
2. 	Valitse yksi alla olevista teemoista ja etsi siihen liittyvää tietoa
internetistä. Keskustelkaa sen jälkeen löytämistänne sisällöistä
parin kanssa.
Muslimit Suomessa
Islamin opetus Suomessa
Somalien asumisongelmia pääkaupunkiseudulla
167


I. 	Kirjoittakaa parin kanssa tähän asioita, jotka tuntuivat
haasteellisilta muuttaessanne Suomeen. Pohtikaa sen jälkeen, millaisia
parannuksia ongelmakohdissa voitaisiin tehdä. Jos olisit esimerkiksi
kansanedustaja tai kaupungin- tai kunnanvaltuustossa, mitä
asioita ajaisit ensimmäiseksi?
Esimerkki:
Kun tulin Suomeen, minun oli vaikea saada työtä, koska en osannut suomea.
Valtion pitäisi tukea työnantajia taloudellisesti, jotta voitaisiin järjestää
kielenopetusta työpaikoilla tarpeen mukaan.
168


2.Valitse ensin totta/ei ja keskustele sen jälkeen parin kanssa
niistä kohdista, joissa vastasitte eri tavalla.
TOTTA El
a) Luen joka päivä yhteiskuntaan ja politiikkaan I I I
liittyvää uutismateriaalia.
b) Minua kiinnostaa erityisesti maahanmuuttajiin I I I
liittyvät asiat.
c) Monet syntyperäiset suomalaiset ovat I I I
suhtautuneet asenteellisesti minuun.
d) Minulla ei ole ollut vaikeuksia saada töitä I I I
Suomesta.
e) Kouluissa on otettu maahanmuuttajalasten
tarpeet hyvin huomioon.
f) Uskon, että suomalaiseen yhteiskuntaan integroi- I I I
tuminen on helpompaa tulevaisuudessa.
3. Kirjoita tähän omin sanoin, mitä muistat tekstistä A.
169


4. 	Alleviivaa tekstistä B tärkeimmät asiat ja tee sen jälkeen teks
tistä lyhennelmä.
170


Kuuntele ja tee sen jälkeen tehtävät. Jos tuntuu vaikealta, voit
kuuntelun aikana katsoa myös tekstiä. Sisällön voi tarvittaessa
kuunnella uudestaan tehtävien lomassa.
Pekingin jälkeen urheilijat panostavat
opiskeluun
Pekingin olympialaisten jälkeen urheilijat, jotka opiskelevat kilpailemisen ohella,
haluavat viedä eteenpäin opintojaan.
Ne jotka jatkavat Lontooseen, keskittyvät seuraavat kuukaudet tenttikirjoihin ja
työharjoitteluihin. Urheilun painopiste kasvaa mitä lähemmäs vuosi 2012 tulee.
Aika moni Pekingin joukkueesta mainitsi talousasiat yhdeksi haasteeksi kilpailu-
uralleen.
Suomeksi sanottuna se tarkoittaa rahan puutetta. Se on tuttua jokaiselle
opintorahalla kituuttajalle. Mutta vielä tutumpaa sentinvenytys on urheilijalle, joka
opiskelee.Treeniltä jää harvoin aikaa työntekoon.
Ammatikseen urheilevia Suomen olympiajoukkueen 58 urheilijasta oli vain 15.
Heistä vain pari oli naisia, vaikka juuri naiset toivat kulta- ja hopeamitalit.
Työssäkäyviä urheilijoita Pekingin joukkueessa oli 12. Kaikkiaan 31 joukkueen
jäsenistä oli opiskelijoita. Joukkueesta 40 on suorittanut tai suorittamassa korkea-
asteen tutkintoa.
Tiedot käyvät ilmi Olympiakomitean opintokoordinaattorin Tuuli Merikoski-
Siliuksen laskelmista.
Hän tietää urheilijoiden taloudellisen huolen.
Apurahaurheilijat elävät usein kädestä suuhun. Esimerkiksi täyttä päivää
tehneet melojat kertoivat pääsevänsä plus miinus nolla -tulokseen.
Harvassa ovat ne, jotka todella tienaavat urheilulla, kuten keihäänheittäjä Tero
Pitkämäki tai tenniksenpelaaja Jarkko Nieminen.
Merikoski-Silius sanoo, että suurin osa opiskelevista urheilijoista joutuu
rahoittamaan elämistään muulla kuin urheilusta saatavilla tuloilla. Nuoren urheilijan
6000 euron suuruinen apuraha on monelle tosi iso summa. Tämä kertoo siitä,
että isot rahat eivät liiku.


Suomalaisessa yhteiskunnassa koulutus on itsestäänselvyys. Afrikasta ja Karibian
alueen saarilta tulee juoksijaihmeitä ja ennätystentekijöitä, koska urheileminen on
väylä sosiaaliseen nousuun eri tavalla kuin Euroopassa.
Koska moni suomalaisurheilija vie eteenpäin sekä opintoja että urheilua,
molemmissa tarvitaan kärsivällisyyttä.
Kouluttautuminen voi jossain kohdassa heikentää urheilutuloksia, toisaalta se
on monelle henkireikä fyysisestä rääkistä.
Merikoski-Siliuksen mukaan urheilijat valitsevat, keskittyvätkö he enemmän
opiskeluun vai urheiluun.Jos opiskelu vie voiton,urheilu-uran kehitys luonnollisesti
hidastuu.
Urheilijoiden ammatinedistämissäätiö URA myöntää vuosittain noin 90
suuruudeltaan I 600 euron opintoapurahaa. Noin kymmenen prosenttia saajista
on kilpailemisen jo päättäneitä urheilijoita.
Merikoski-Silius sanoo, että kouluun ei pakoteta ketään, vaan urheilijoille
tarjotaan mahdollisuus saada apua opintojen suunnitteluun. Opiskelu on
myös vastapaino urheilemiselle. Se luo turvaa tulevaisuudelle. Myös urheilussa
on paremmat edellytykset menestyä, kun elämä on kunnossa ja kilpailulle on
vastapainoa.
Sanalista
panostaa
put effort into something
olympialaiset
Olympic Games
ohella
along with, in addition
keskittyä
focus on, concentrate on
tenttikirja
exam book
työharjoittelu
practical training (for a job)
joukkue
team
painopiste
focus
talousasia
financial issue
haaste
challenge
puute
lack
tuttu
familiar
meloja
paddler
5 ILMAUKSIA
keihäänheittäjä javelin thrower
itsestäänselvyys self-evidence
ennätystentekijä record breaker
kärsivällisyys patience
myöntää (here:) to grant
vuosittain annually
kouluttautuminen educating oneself
fyysinen
rääkki
vastapaino
edellytys
menestyä
physical
torture
counterbalance
condition, requirement
succeed
mitä lähemmäs
rahan puutetta
tiedot käyvät ilmi
plus miinus nolla
se on henkireikä
172


Harjoitukset
I .Vastaa kysymyksiin.
a) Millaisia haasteita Pekingin joukkueen urheilijoilla on?
b) Kuinka suuri osa Suomen olympiajoukkueesta urheilee työkseen?
c) Kuinka suuri osa joukkueesta on suorittanut tai suorittamassa
korkea-asteen tutkintoa?
d) Mitä plus miinus nolla -tulos tarkoittaa tässä yhteydessä?
e) Onko tavallista, että urheilija tienaa hyvin pelkästään urheilemalla?
f) Miksi opiskeleminen on tärkeää monille urheilijoille?
2. 	Lukekaa ylemmät tekstit parin kanssa vuorotellen ääneen.
Miettikää sen jälkeen, millä sanoilla alempien tekstien aukot voisi
täydentää.
a) Pekingin olympialaisten jälkeen urheilijat, jotka opiskelevat kilpailemisen
ohella, haluavat viedä eteenpäin opintojaan.
Kilpailemisen ohella opiskelevat urheilijat haluavat
opintojaan Pekingin olympialaisten jälkeen.
b) Aika moni Pekingin joukkueesta mainitsi talousasiat yhdeksi haasteeksi
kilpailu-uralleen.
Monet Pekingin joukkueen jäsenistä sanoivat, että talousasiat ovat yksi
heidän kilpailu-uransa .
c) Ammatikseen urheilevia Suomen olympiajoukkueen 58 urheilijasta
oli vain 15. Heistä vain pari oli naisia, vaikka juuri naiset toivat kulta- ja
hopeamitalit.
Suomen olympiajoukkueen 58 urheilijasta vain 15 urheilee
. Heistä vain pari oli naisia, vaikka juuri naiset toivat
kulta- ja hopeamitalit.
173


d) Apurahaurheilijat elävät usein kädestä suuhun. Esimerkiksi täyttä päivää
tehneet melojat kertoivat pääsevänsä plus miinus nolla -tulokseen.
Apurahaurheilijat elävät usein kädestä suuhun. Esimerkiksi täyttä päivää
tehneet melojat kertoivat, plus miinus nolla
-tulokseen.
e) Merikoski-Siliuksen mukaan urheilijat valitsevat, keskittyvätkö he
enemmän opiskeluun vai urheiluun.Jos opiskelu vie voiton, urheilu-uran
kehitys luonnollisesti hidastuu.
Merikoski-Siliuksen mukaan urheilijat valitsevat, keskittyvätkö he enemmän
opiskeluun vai urheiluun.Jos opiskeluun panostetaan ,
urheilu-uran kehitys luonnollisesti hidastuu.
f) Urheilijoiden ammatinedistämissäätiö URA myöntää vuosittain noin 90
suuruudeltaan I 600 euron opintoapurahaa. Noin kymmenen prosenttia
saajista on kilpailemisen jo päättäneitä urheilijoita.
Urheilijoiden ammatinedistämissäätiö URA myöntää vuosittain noin 90
suuruudeltaan I 600 euron opintoapurahaa. Noin kymmenen prosenttia
saajista on urheilijoita, jotka kilpailemisen jo
174


I. 	Pohtikaa parin kanssa, millaisia ongelmia opiskelun ja työnteon
sovittamisessa voi olla. Kirjoittakaa sen jälkeen dialogi, jossa
tämän asian kanssa kamppaileva pariskunta keskustelee aiheesta.
Dialogissa voitte käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita:
- Aikataulujen sovittaminen. Jääkö yhteistä vapaa-aikaa?
- Lasten hoitaminen. Miten se järjestetään?
- Kotityöt. Miten ne jaetaan?
- Talouteen liittyvät asiat. Miten rahat riittävät laskuihin ja muihin
menoihin?
2. 	Tehkää parin kanssa toisillenne kysymyksiä, jotka liittyvät
koulu- tai opiskeluaikoihin. Kirjoittakaa vastaukset ylös ja tehkää
niiden pohjalta lyhyt teksti. Lukekaa tekstit muulle ryhmälle.
Esimerkkejä kysymyksistä:
Mitä kouluja olet käynyt?
Millaisista asioista olit kiinnostunut lapsena ja nuorena?
Millaisia ongelmia sen ajan koulutuksessa oli mielestäsi?
Mitä eväitä olet saanut koulutuksestasi?
175


3. 	Alla näet katkelman tekstistä. Koeta lyhentää sen sisältö noin
viiteen lauseeseen.
Pekingin olympialaisten jälkeen urheilijat, jotka opiskelevat kilpailemisen ohella, haluavat viedä
eteenpäin opintojaan.
Ne jotka jatkavat Lontooseen, keskittyvät seuraavat kuukaudet tenttikirjoihin ja työhar-
joitteluihin. Urheilun painopiste kasvaa mitä lähemmäs vuosi 2012 tulee.
Aika moni Pekingin joukkueesta mainitsi talousasiat yhdeksi haasteeksi kilpailu-uralleen.
Suomeksi sanottuna se tarkoittaa rahan puutetta. Se on tuttua jokaiselle opintorahalla
kituuttajalle. Mutta vielä tutumpaa sentinvenytys on urheilijalle, joka opiskelee. Treeniltä jää
harvoin aikaa työntekoon.
Ammatikseen urheilevia Suomen olympiajoukkueen 58 urheilijasta oli vain 15. Heistä vain
pari oli naisia, vaikka juuri naiset toivat kulta- ja hopeamitalit.
Työssäkäyviä urheilijoita Pekingin joukkueessa oli 12. Kaikkiaan 31 joukkueen jäsenistä oli
opiskelijoita. Joukkueesta 40 on suorittanut tai suorittamassa korkea-asteen tutkintoa.
Tiedot käyvät ilmi Olympiakomitean opintokoordinaattorin Tuuli Merikoski-Siliuksen
laskelmista.
4. 	Etsi tietoa lähteistä jostakin urheiluharrastuksesta, joka sinua
kiinnostaa. Miksi haluaisit alkaa harrastaa juuri sitä? Kirjoita lyhyt
kuvaus ja muista mainita lähteet, joita käytit.
176


KIELIOPPIA S. 17S
SUOMI-ENGLANTI-SANASTO s. 202
HARJOITUSTEN VASTAUKSET s. 209


KIELIOPPIA
Verbien aikamuodot
aktiivi
preesens: nykyhetki ja tulevaisuus
Asun tällä hetkellä Rovaniemellä. En asu tällä hetkellä Helsingissä.
Muutan 3 kuukauden päästä Jyväskylään. En muuta Kuopioon.
imperfekti: mennyt aika; usein tarkka aika
Asuin 5 vuotta sitten Ruotsissa. En asunut 5 vuotta sitten Suomessa.
Kävin eilen ostoksilla keskustassa. En käynyt eilen elokuvissa.
perfekti: mennyt aika; ei tarkkaa aikaa tai on jatkunut tähän asti
Olen käynyt Kiinassa. En ole käynyt Japanissa.
Olen asunut Suomessa jo 7 vuotta. En ole asunut Suomessa vielä 8:aa vuotta.
pluskvamperfekti: mennyt aika; tapahtunut aikaisemmin kuin imperfektillä
ilmaistu tekeminen
Olin käynyt kaupassa, ennen kuin lähdin elokuviin. En ollut käynyt pankkiautomaatilla,
ennen kuin lähdin elokuviin.
Olin asunut Japanissa, ennen kuin muutin Ruotsiin. En ollut asunut ulkomailla, ennen
kuin muutin Japaniin.
preesens
kertoa
minä kerron
sinä kerrot
hän kertoo
me kerromme
te kerrotte
he kertovat
ajatella
minä ajattelen
sinä ajattelet
hän ajattelee
me ajattelemme
te ajattelette
he ajattelevat
negatiivinen: kerro/n -> en, et, ei, emme, ette, eivät kerro
ajattele/n -> en, et, ei, emme, ette, eivät ajattele
178


■ imperfekti
kerroin ajattelin
kerroit ajattelit
kertoi ajatteli
kerroimme ajattelimme
kerroitte ajattelitte
kertoivat ajattelivat
negatiivinen: kerto/a -> en, et, ei kertonut, emme, ette, eivät kertoneet
ajatel/la -> en, et, ei ajatellut, emme, ette, eivät ajatelleet
■ perfekti
olen kertonut olen ajatellut
olet kertonut olet ajatellut
on kertonut on ajatellut
olemme kertoneet olemme ajatelleet
olette kertoneet olette ajatelleet
ovat kertoneet ovat ajatelleet
negatiivinen: kerto/a -> en ole, et ole, ei ole kertonut, emme ole,
ette ole, eivät ole kertoneet
ajatel/la -> en ole, et ole, ei ole ajatellut, emme ole,
ette ole, eivät ole ajatelleet
■ pluskvamperfekti
olin kertonut olin ajatellut
olit kertonut olit ajatellut
oli kertonut oli ajatellut
olimme kertoneet olimme ajatelleet
olitte kertoneet olitte ajatelleet
olivat kertoneet olivat ajatelleet
negatiivinen: kerto/a -> en ollut, et ollut, ei ollut kertonut, emme olleet,
ette olleet, eivät olleet kertoneet
ajatel/la -> en ollut, et ollut, ei ollut kertonut, emme olleet,
ette olleet, eivät olleet kertoneet
Huom. Puhekielessä yksikön 3. persoonaan viitataan usein pronominilla se, vaikka
puhutaankin ihmisistä: se kertoi mulle eilen, että... Monikon I. persoonan muodon
sijasta käytetään yleisesti passiivimuotoa, esim. me kerrotaan (= me kerromme),
me ajatellaan (= me ajattelemme). Monikon 3. persoonaan viitataan pronominilla
ne ja verbi on yksikön 3. persoonassa: ne kertoo (= he kertovat).
179


Konsonanttivaihtelu
verbit
konsonanttiparit:
■ verbityyppi 1
v vahva
h heikko
v kertoa
preesens
imperfekti
h kerron
h kerroin
h kerrot
h kerroit
v kertoo
v kertoi
h kerromme
h kerroimme
h kerrotte
h kerroitte
v kertovat
v kertoivat
negatiivinen
minä-muodosta
perusmuodosta
h en kerro
v en kertonut
h et kerro
v et kertonut
h ei kerro
v ei kertonut
h emme kerro
v emme kertoneet
h ette kerro
v ette kertoneet
h eivät kerro
v eivät kertoneet
vahva
kk
PP
tt
k
P
t
It
nt
rt
Ike
rke
hke
heikko
k
P
v
d
II
nn
rr
Ije
rje
hje
Huom. Samat konsonantit preesensin
ja imperfektin myönteisissä muodoissa!
180


■ 	verbityyppi 2
ei vaihtelua
syödä tuoda rekisteröidä
■ verbityyppi 3
v vahva
h heikko
h ajatella
preesens
imperfekti
v ajattelen
v ajattelet
v ajattelee
v ajattelemme
v ajattelette
v ajattelevat
v ajattelin
v ajattelit
v ajatteli
v ajattelimme
v ajattelitte
v ajattelivat
negatiivinen
minä-muodosta
perusmuodosta
v en ajattele
v et ajattele
v ei ajattele
v emme ajattele
v ette ajattele
v eivät ajattele
h en ajatellut
h et ajatellut
h ei ajatellut
h emme ajatelleet
h ette ajatelleet
h eivät ajatelleet
■ verbityyppi 4
tavata kadota
pakata
samalla tavalla kuin verbityypissä 3
■ verbityyppi 5
ei vaihtelua
tarvita merkitä
häiritä
Huom.
Myönteisissä
preesensin ja
imperfektin
muodoissa on
kaikissa vahva aste!
181


Passiivi
Passiivia käytetään, kun lauseessa ei ole subjektia eli tekijää. Suomen kielen
passiivia käytetään puhekielessä myös me-persoonan muotona: me syödään, me
mentiin, me ei haluttu jne. Lisäksi passiivia käytetään puhekielessä, kun tehdään
ehdotuksia, esimerkiksi: Mennään kahville, Lähdetään kotiin, Ostetaan jotain
syötävää jne.Tällöin pronominia me ei käytetä.
Passiivilla on neljä aikamuotoa:
preesens
imperfekti
perfekti
pl. perfekti
anta/a
annetaan
annettiin
on annettu
oli annettu
(minä anna/n, a/ä -> e)
ei anneta
ei annettu
ei ole annettu
ei ollut annettu
vie/dä
viedään
vietiin
on viety
oli viety
ei viedä
ei viety
ei ole viety
ei ollut viety
kävel/lä
kävellään
käveltiin
on kävelty
oli kävelty
ei kävellä
ei kävelty
ei ole kävelty
ei ollut kävelty
levä/tä
levätään
levättiin
on levätty
oli levätty
ei levätä
ei levätty
ei ole levätty
ei ollut levätty
vali/ta
valitaan
valittiin
on valittu
oli valittu
ei valita
ei valittu
ei ole valittu
ei ollut valittu
vanhe/ta
vanhetaan
vanhettiin
on vanhettu
oli vanhettu
ei vanheta
ei vanhettu
ei ole vanhettu
ei ollut vanhettu
Esimerkkejä:
Jouluna annetaan yleensä lahjoja. Kaikissa perheissä ei anneta kalliita lahjoja.
Vanhat mapit vietiin varastoon. CD-levyjä ei viety.
Täällä sisällä on taas kävelty likaisilla kengillä. Onneksi sängyllä ei ole kävelty.
Toimistossa oli levätty ja otettu rennosti jo ennen lomia.Varastossa ei ollut levätty
moneen viikkoon.
Keväällä valitaan uusi eduskunta. Presidenttiä ei nyt valita.
Ennen vaiettiin perheen asioista. Nykyään ei vaieta enää ihan kaikesta.
Huom. Passiivilauseen alussa on yleensä adverbiaali (esim. aika tai paikka) tai
objekti.
182


Passiivilauseen objekti on partitiivissa objektin perussääntöjen mukaan, jos
• lause on negatiivinen: Taloa ei siivota tällä viikolla.
• objekti on määrältään epätarkka: Tuoreita mansikoita saadaan iltapäivällä.
• prosessi on kesken: Huonetta maalataan vielä.
• verbi on partitiiviverbi: Häntä rakastetaan paljon.
jos partitiivia ei ole syytä käyttää, passiivilauseen objekti on perusmuodossa:
Talo siivotaan tänään.
Nämä mansikat pakataan rasioihin.
Huoneet maalattiin viime viikolla.
Persoonapronominit ovat tässä yhteydessä erityisessä objektin t-päätteisessä
muodossa:
Hänet on aina tunnettu hyvin kirjailijana.
Meidät viedään iltapäivällä lentokentälle.
Huom. Passiivilauseen objekti ei ole koskaan genetiivissä!
Konditionaali
preesens
Konditionaalia käytetään
• ehdollisten tapahtumien ilmaisemiseen
Jos minulla olisi enemmän rahaa, ostaisin uuden asunnon.
• kysymyksissä ja pyynnöissä
Lähtisitkö illalla teatteriin?
Kaataisitko minulle vähän lisää teetä.
• sekä ehdotuksissa ja toivomuksissa.
Mitä jos lähtisimme rannalle?
Voi kun olisi parempi sää.
Konditionaalin preesensin tunnus on -isi-.
Muodon saa helposti he-muodosta:
he kerto/vat minä kertoisin me kertoisimme
sinä kertoisit te kertoisitte
hän kertoisi he kertoisivat
183


Huom.
e ja / jäävät pois
he teke/vät minä tekisin, sinä tekisit jne.
diftongin I. vokaali jää pois
he tuovat minä toisin, sinä toisit jne.
pitkä vokaali muuttuu lyhyeksi
he myyvät minä myisin, sinä myisit jne.
Konditionaalin negatiivinen preesens:
minä tekisi/n en tekisi, et tekisi, ei tekisi, emme tekisi, ette
tekisi, eivät tekisi
perfekti partisiippi -nut/-nyt, -neet
minä olisin kertonut
sinä olisit - ” -
hän olisi - ” -
me olisimme kertoneet
te olisitte
he olisivat
negatiivinen perfekti partisiippi -nut/-nyt, -neet
minä en olisi kertonut
sinä et olisi
hän ei olisi - ” -
me emme olisi kertoneet
te ette olisi - ” -
he eivät olisi - ” -
184


3. Infinitiivi
Muodostus:
He-muoto + ma/mä
He teke/vät tekemä
tekemässä
tekemästä
tekemään
tekemällä
tekemättä
En ehdi jutella nyt. Olen tekemässä ruokaa.
Yritän estää Maijaa tekemästä tätä virhettä.
Andrei joutuu tekemään paljon ylitöitä.
Tekemällä oppii.
En voi jättää raporttia tekemättä.
Esimerkkejä:
* olla, istua, käydä, seisoa + 3. inf. ssa/ssä -muoto
Olen ulkona kävelemässä.
Käyn usein kaupungilla asioimassa.
* tulla, lähteä (pois), estää, kieltää, lakata, varoa + 3. inf. sta/stä -muoto
Markku tulee ensi viikolla lomailemasta.
Et voi estää minua lähtemästä.
* mennä, lähteä, tulla, jäädä, joutua, päästä, ruveta, tottua, opetella, oppia, pystyä
+ 3. inf. an/än -muoto
Mennään kotiin siivoamaan.
Hän joutui tekemään ylitöitä viime viikolla.
Milloin sinä pääset kotiin nukkumaan?
En pysty ajattelemaan nyt.
* oppia, hoitaa, voittaa + 3. inf. lla/llä -muoto
Kieltä oppii puhumalla.
Täyttämällä tämän kupongin voit voittaa palkinnon.
* olla, jättää, jäädä + 3. inf. tta/ttä -muoto
En voi olla syömättä lisää kakkua. Se on herkullista.
Aiotko jättää raportin tekemättä?
Tämä asia jäi käsittelemättä viime kokouksessa.
185


Suomalaisia lausetyyppejä
Peruslause
subj.
pred.
obj.
adverbiaali
adverbiaali
Sinä
näit
Leenan
tiistaina.
Hän
ei nähnyt
Leenaa.
Me
ostimme
kalaa
kaupasta
eilen.
Minä
kirjoitan
kirjettä
Changlille.
Mateas
rakastaa
tätä satukirjaa.
Omistuslause (verbi yks. 3. persoonassa)
adverbiaali
pred.
subj.
Sinulla
on
nätti paita.
Danielilla
on
rahaa.
Sonjalla
ei ole
uutta paitaa.
Meillä
ei ollut
aikaa.
Eksistentiaalilause (verbi yks. 3. persoonassa)
adv.li pred.
Puutarhassa on
Lattialla on
Kirjastossa ei ole
Kaupassa ei ollut
subj.
pihakeinu.
hiekkaa.
uutta oppikirjaa,
tuoretta kalaa.
Predikatiivilause
subj.
pred.
predikatiivi
Talo
on
kolmikerroksinen.
(subjekti konkreettinen ->
Huone
ei ole
pieni.
predikatiivi perusmuodossa)
Olut
on
tsekkiläistä.
(subjekti jotakin ainetta ->
Leipä
ei ole
suomalaista.
predikatiivi partitiivissa)
Pyöräily
on
hauskaa.
(subjekti on abstrakti ->
Riiteleminen ei ole
kivaa.
predikatiivi partitiivissa)
186


I Subjektiton lause
adverbiaali pred. adverbiaali
Rannikolla on lämmintä.
Talvella ei ole valoisaa.
■ 	Nesessiivilause (verbi yks. 3. persoonassa)
subj.
pred.
2. verbi
adverbiaali
Minun
pitää
jäädä
töihin.
Meidän
täytyi
lähteä
kotiin.
Andrein
ei tarvinnut mennä
kauppaan.
subj.
pred.
2. verbi
obj.
Minun
on pakko
korjata
auto.
Teidän
ei tarvitse
kirjoittaa
raporttia.
Pian ja Akin ei tarvinnut ostaa
olutta.
subj.
pred.
2.verbi
3.verbi
Minun
täytyy
mennä
siivoamaan.
187


Nominityypit
yksikkö
H Yhteen vokaaliin (ei e) loppuvat sanat:
kirja-
kirja
kirjaa
teko
tekoa
-///-
posti
postia
teo-
posti-
kirjassa
kirjasta
kirjaan
kirjalla
kirjalta
kirjalle
teossa
teosta
tekoon
teolla
teolta
teolle
postissa
postista
postiin
postilla
postilta
postille
Englanti
Englanni-
Englannissa
Englannista
Englantiii
Englantia
Englannilla
Englannilta
Englannil
-/> e-
järvi
järve-
järvessä
järvestä
järveen
järveä
järvellä
järveltä
järvelle
mäki
mäe-
mäessä
mäestä
mäkeen
mäkeä
mäellä
mäeltä
mäelle
kieli
kiele-
kielessä
kielestä
kieleen
kieltä
kielellä
kieleltä
kielelle
-si> de-
vesi
vede-
vedessä
vedestä
veteen
vettä
vedellä
vedeltä
vedelle
I 	Lyhyet sanat, jotka loppuvat kahteen vokaaliin:
työ
työ-
työssä
työstä
työhön
työtä
työllä
työltä
työlle
maa
maa-
maassa
maasta
maahan
maata
maalla
maalta
maalle
Pidemmät sanat, jotka loppuvat kahteen vokaaliin:
komea komea- komeassa komeasta komeaan
komeata komealla komealta komealle
188


E-loppuiset sanat:
perhee-
-e> ee-
perhe
perhettä
tuote
tuotetta
tuottee-
perheessä
perheellä
tuotteessa
tuotteella
perheestä
perheeltä
tuotteesta
tuotteelta
perheeseen
perheelle
tuotteeseen
tuotteelle
Konsonanttiloppuiset sanat:
-nen> se-
suomalainen
suomalaista
suomalaise-
suomalaisessa
suomalaisella
suomalaisesta
suomalaiselta
suomalaiseen
suomalaiselle
-us> ukse-, -ys> ykse-, -os> okse-, -ös> ökse-, -es> ekse-
tarjous tarjoukse- tarjouksessa tarjouksesta tarjoukseen
tarjousta tarjouksella tarjoukselta tarjoukselle
-uus> uude-, -yys> yyde-
ystävyys ystävyyde-
ystävyyttä
-us> ude-, -ys> yde-
rakkaus rakkaude-
rakkautta
-nut> nee-, -nyt> nee-
väsynyt väsynee-
väsynyttä
-ut> ue-, -yt> ye-
kevyt kevye-
kevyttä
-is> //-, -as> aa-, -äs> ää-
ystävyydessä ystävyydestä ystävyyteen
ystävyydellä ystävyydeltä ystävyydelle
kaunis
kaunista
rakas
rakasta
-in> ime-
puhelin
puhelinta
kaunii-
rakkaa-
puhelime-
rakkaudessa
rakkaudella
väsyneessä
väsyneellä
kevyessä
kevyellä
kauniissa
kauniilla
rakkaassa
rakkaalla
rakkaudesta
rakkaudelta
väsyneestä
väsyneeltä
kevyestä
kevyeltä
kauniista
kauniilta
rakkaasta
rakkaalta
rakkauteen
rakkaudelle
väsyneeseen
väsyneelle
kevyeen
kevyelle
kauniiseen
kauniille
rakkaaseen
rakkaalle
puhelimessa puhelimesta puhelimeen
puhelimella puhelimelta puhelimelle
189


kaiutin kaiuttime-
kaiutinta
kaiuttimessa kaiuttimesta kaiuttimeen
kaiuttimella kaiuttimelta kaiuttimelle
-ton> ttoma-, -tön> ttömä-
työtön työttömä-
työtöntä
-tar> ttare-, -tär> ttäre-
tytär tyttäre-
tytärtä
-er> ere-, -e/> e/e-, -ar> are-
manner mantere-
mannerta.
työttömässä työttömästä työttömään
työttömällä työttömältä työttömälle
tyttäressä
tyttärellä
manteressa
manterella
tyttärestä
tyttäreltä
manteresta
mantereita
tyttäreen
tyttärelle
mantereen
manterelle
190


Konsonanttivaihtelu
nominit
yksikkö
konsonanttiparit:
Sanat, jotka loppuvat yhteen
vokaaliin (ei -e)
esimerkki:
v = vahva aste
h = heikko aste
v pankki v pankkia
h panki-
h pankin
h pankissa
h pankista
v pankkiin
h pankilla
h pankilta
h pankille
vahva
heikko
kk
k
PP
P
tt
t
t
d
P
v
k
-
nk
ng
nt
nn
It
II
mp
mm
rt
rr
Iki
Ije
rki
rje
uku
uvu
yky
yvy
nke
hje
Ike
Ije
Sanat, jotka loppuvat e:hen tai konsonanttiin:
h rikasta
h tuote
h tuotetta
h rikas
v tuottee-
v rikkaa-
v tuotteen
v rikkaan
v tuotteessa
v rikkaassa
v tuotteesta
v rikkaasta
v tuotteeseen
v rikkaaseen
v tuotteella
v rikkaalla
v tuotteelta
v rikkaalta
v tuotteelle
v rikkaalle


Konjunktioita
ja, tai, vai, mutta, vaan, paitsi, että, koska, kun, jos, vaikka, kuin,
kunnes, kuten, ennen kuin
Esimerkkejä
Tänään sataa ja tuulee.
Reija lähtee Pariisiin tällä tai ensi viikolla.
Haluatko kahvia vai teetä?
Minä haluaisin lähteä jumppaan, mutta minä en jaksa.
Ei tänään ole maanantai, vaan tiistai.
Kukaan ei halua lähteä Ruotsiin, paitsi Sanna.
Sanoin pomolle, että en ehdi tänään tekemään raporttia valmiiksi.
Tänään on töissä aika hiljaista, koska monilla on flunssa.
Huuda minulle, kun elokuva alkaa.
Jos huomenna on kylmää ja sateista, me menemme autolla mummille.
Tämä ei onnistu, vaikka kuinka yritän.
Andrei on hauskempi kuin Daniel.
Odota tässä, kunnes äiti tulee takaisin.
Kiireiset ihmiset, kuten Paula, ovat usein väsyneitä.
Meidän täytyy lähteä, ennen kuin portti menee kiinni.
192


Nominit
monikko
Monikon tunnus on perusmuodossa -t, joka lisätään ilman muutoksia yksikön
vartaloon. Muissa monikon sijoissa tunnus on -i-, joka tulee ennen sijapäätettä.
Keksi lisää esimerkkejä eri nominityyppeihin kuuluvista sanoista ja taivuta ne
monikossa.
■ 	Yhteen vokaaliin (ei e) loppuvat sanat:
kirja
kirja-
kirjat
kirjoi-
kirjoissa
kirjoista
kirjoihin
kirjoja
kirjojen
kirjoilla
kirjoilta
kirjoille
teko
teo-
teot
teoi-
teoissa
teoista
tekoihin
tekoja
tekojen
teoilla
teoilta
teoille
-///-
posti
posti-
postit
postei-
posteissa
posteista
posteihin
posteja
postien
posteilla
posteilta
posteille
äiti
äidi-
äidit
äidei-
äideissä
äideistä
äiteihin
äitejä
äitien
äideillä
äideiltä
äideille
-i>e-
järvi
järve-
järvet
järvi-
järvissä
järvistä
järviin
järviä
järvien
järvillä
järviltä
järville
mäki
mäe-
mäet
mäi-
mäissä
mäistä
mäkiin
mäkiä
mäkien
mäillä
mäiltä
mäille
kieli
kiele-
kielet
kieli-
kielissä
kielistä
kieliin
kieliä
kielien
kielillä
kieliltä
kielille
kielten
Huom.
Jos
sanassa on
astevaihtelu,
monikon
partitiivissa,
genetiivissä
ja illatiivissa
on vahva
aste!
193


-si> de-
vesl vede-
vedet vesi- vesissä vesistä
vesiä vesien vesillä vesiltä
vetten
-la/-lä, -nal-nä, -ral-rä, -ial-iä, -ijal-ijä, -kkal-kkä> ka-lkä-
a> o, ä> ö
kahvila kahvila-
kahvilat kahviloi- kahviloissa kahviloista
kahviloita kahviloiden kahviloilla kahviloilta
kahviloitten
opiskelija opiskelija-
opiskelijat opiskelijoi- opiskelijoissa opiskelijoista
opiskelijoita opiskelijoiden opiskelijoilla opiskelijoilta
opiskelijoitten
mansikka mansika-
mansikat mansikoi- mansikoissa mansikoista
mansikoita mansikoiden mansikoilla mansikoilta
mansikoitten
Huom.
adjektiivit:
-lal-lä, -ral-rä, -nal-nä
a tai ä jää pois
kamala
kamalat
kamalia
-ajal-äjä
opettaja
opettajat
opettajia
kamala-
kamali-
kamalien
opettaja-
opettaji-
opettajien
kamalissa
kamalilla
opettajissa
opettajilla
kamalista
kamalilta
opettajista
opettajilta
vesiin
vesille
kahviloihin
kahviloille
opiskelijoihin
opiskelijoille
mansikoihin
mansikoille
kamaliin
kamalille
opettajiin
opettajille
194


Lyhyet sanat, jotka loppuvat kahteen vokaaliin:
työ
työ-
työt
töitä
töi-
töiden
töitten
töissä
töillä
töistä
töiltä
töihin
töille
maa
maa-
maat
maita
mai-
maiden
maitten
maissa
mailla
maista
mailta
maihin
maille
■ Pidemmät sanat, jotka loppuvat kahteen vokaaliin:
komea
komea-
komeat
komeita
komei-
komeiden
komeitten
komeissa
komeilla
komeista
komeilta
komeisiin
komeille
■ E-loppuiset sanat:
-e> ee-
perhe
perhee-
perheet
perheitä
perhei-
perheiden
perheitten
perheissä
perheillä
perheistä
perheiltä
perheisiin
perheille
tuote
tuottee-
tuotteet
tuotteita
tuottei-
tuotteiden
tuotteissa
tuotteilla
tuotteista
tuotteilta
tuotteisiin
tuotteille
tuotteitten
Huom. jos sanassa on astevaihtelu, monikon kaikissa muodoissa on vahva
aste!
■ 	Konsonanttiloppuiset sanat:
-nen> se-
suomalainen suomalaise-
suomalaiset suomalaisi- suomalaisissa suomalaisista suomalaisiin
suomalaisia suomalaisien suomalaisilla suomalaisilta suomalaisille
suomalaisten
195


-us> ukse-, -ys> ykse-, -os> okse-, -ös> ökse-, -es> ekse-
tarjous
tarjoukset
tarjouksia
-uus> uude-,
ystävyys
ystävyydet
ystävyyksiä
tarjoukse-
tarjouksi-
tarjouksien
tarjousten
-yys> yyde-
ystävyyde-
ystävyyksi-
ystävyyksien
tarjouksissa
tarjouksilla
tarjouksista
tarjouksilta
ystävyyksissä
ystävyyksillä
-us> ude-, -ys> yde-
sairaus sairaude-
ystävyyksistä
ystävyyksiltä
sairaudet
sairauksia
sairauksi-
sairauksien
sairauksissa
sairauksilla
sairauksista
sairauksilta
-nut> nee-, ■
väsynyt
•nyt> nee-
väsynee-
väsyneet
väsyneitä
väsynei-
väsyneiden
väsyneitten
väsyneissä
väsyneillä
väsyneistä
väsyneiltä
-ut> ue-, -yt> ye-
kevyt kevye-
kevyet
kevyitä
kevyi-
kevyiden
kevyitten
kevyissä
kevyillä
kevyistä
kevyiltä
-is> ii-, -as> aa-, -äs> ää-
kaunis kaunii-
kauniit
kauniita
kaunii-
kauniiden
kauniitten
kauniissa
kauniilla
kauniista
kauniilta
rakas
rakkaa-
rakkaat
rakkaita
rakkai-
rakkaiden
rakkaitten
rakkaissa
rakkailla
rakkaista
rakkailta
tarjouksiin
tarjouksille
ystävyyksiin
ystävyyksille
sairauksiin
sairauksille
väsyneisiin
väsyneille
kevyisiin
kevyille
kauniisiin
kauniille
rakkaisiin
rakkaille
196


-in> ime-
puhelin
puhelime-
puhelimet
puhelimi-
puhelimissa
puhelimista
puhelimia
puhelimien
puhelinten
puhelimilla
puhelimilta
kaiutin
kaiuttime-
kaiuttimet
kaiuttimi-
kaiuttimissa
kaiuttimista
kaiuttimia
kaiuttimien
kaiutinten
kaiuttimilla
kaiuttimilta
-ton> ttoma-
-tön> ttömä-
työtön
työttömä-
työttömät
työttömi-
työttömissä
työttömistä
työttömiä
työttömien
työttömillä
työttömiltä
-tar> ttare-,
-tär> ttäre-
tytär
tyttäre-
tyttäret
tyttäri-
tyttärissä
tyttäristä
tyttäriä
tyttärien
tytärten
tyttärinä
tyttäriltä
puhelimiin
puhelimille
kaiuttimiin
kaiuttimille
työttömiin
työttömille
tyttäriin
tyttärille
197


Adjektiivi
Komparatiivi ja superlatiivi
kallis kalliimpi kallein
H Komparatiivin tunnus -mpi lisätään adjektiivin vartaloon:
halpa halva- halvempi (kaksitavuiset sanat: a/ä -> e)
hullu hullu- hullumpi
upea upea- upeampi
mukava mukava- mukavampi
pieni piene- pienempi
terve tervee- terveempi
rikas rikkaa- rikkaampi
onnellinen onnellise- onnellisempi
huoleton huolettoma- huolettomampi
väsynyt väsynee- väsyneempi
ohut ohue- ohuempi
Huom* hyvä - parempi - paras
pitkä - pitempi - pisin
Komparatiivia taivutetaan näin:
halvempi -> halvemma- n
halvempaa
ssä, sta
halvempaan monikon vartalo: halvemmi-
^a> ^ partitiivi: halvempi;
halvempana
illatiivi, halvempiin
essiivi: halvempina
198


rikkaampi -> rikkaamma- n
rikkaampaa
ssä,sta
rikkaampaan
llä, Itä, Ile
rikkaampana
ksi
t
Esimerkkejä:
Minä olen tummempi kuin minun siskoni Liisa.
Kumpi kahvi on sinusta parempaa?Tämä vai tuo toinen?
David osti kalliimman asunnon kuin me muut.
Miksi sinä et vaihda kiinnostavampaan työpaikkaan?
Kumpi pojista vaikuttaa sinusta hauskemmalta?
Toivottavasti he ovat huomenna hilpeämmällä tuulella.
Kummat housut ovat halvemmat? Nämä vai nuo toiset?
Espanjalaiset baarit eivät ole vilkkaampia kuin suomalaiset.
Paremmilla alueilla asunnot maksavat enemmän.
Noissa vaaleammissa taloissa on kauniimmat parvekkeet.
Kaikki joutuivat muuttamaan pois noista vanhemmista taloista. Ne menevät
remonttiin.
He eivät halua lähteä näiltä rauhallisemmilta seuduilta. Kaupungissa on liikaa hälinää.
Adverbin komparatiivi ja superlatiivi
Adverbi on sana, joka tavallisimmin kuvaa sitä, miten tekeminen tapahtuu.
adjektiivi vartalo
adverbi
mauton mauttoma-
viileä viileä-
hauska hauska-
surullinen surullise-
lämmin lämpimä-
väsynyt väsynee-
Ljuba kirjoittaa hauskasti.
Hän katsoi minua surullisesti.
Fatima halasi Ronjaa lämpimästi.
Me kävelimme väsyneesti eteenpäin.
He ovat käyttäytyneet usein mauttomasti.
Miksi te suhtaudutte niin viileästi?
Adverbi voi myös vastata kysymykseen ’milloin?’ tai ’missä?’:
Ala tulla nyt!
Ljuba odottaa jo alhaalla.
199


Adverbeilla on vertailuasteet samaa tapaan kuin adjektiiveilla:
positiivi komparatiivi superlatiivi
hauskasti
surullisesti
lämpimästi
väsyneesti
mauttomasti
viileästi
hauskemmin
surullisemmin
lämpimämmin
väsyneemmin
mauttomammin
viileämmin
pitempi -> pitemmin
parempi -> paremmin
hauskimmin
surullisimmin
lämpimimmin
väsyneimmin
mauttomimmin
viileimmin
pisin -> pisimmin
paras -> parhaiten
Huom.
vähän -> vähemmän -> vähiten
paljon -> enemmän -> eniten
Esimerkkejä Ljuba kirjoittaa hauskemmin kuin Andrei.
Seija puhui Askolle viileämmin kuin ennen.
Haluatko oppia suomea paremmin?
Hän käyttäytyivät kaikkein mauttomimmin.
Hän otti vieraat vastaan mitä lämpimimmin.
Kuka osaa parhaiten pelin säännöt?
Objekti
Objekti on verbin määrite, joka ilmaisee tekemisen kohteen. Suomen kielen
objekti voi olla genetiivissä (vain yksikössä), perusmuodossa tai partitiivissa.
Kun mietit, mitä sijamuotoa objektista tulisi käyttää, katso ensin, onko syytä
käyttää partitiivia.
Onko lause negatiivinen?
Onko kyseessä epätarkka
määrä?
Onko tekeminen kesken?
Onko kyseessä
partitiiviverbi?
Emme ottaneet tietokonetta mukaan.
Eikö näitä taloja peruskorjata?
Meidän ei tarvinnut asentaa uutta käyttöjärjestelmää.
Älä osta noita housuja!
Haluatko vihreätä teetä?
Me syömme paljon kasviksia.
Said on vielä lukemassa tammikuun raporttia.
Me teemme nyt kotitehtävää.
Ajattelin vain lomaa.
Odottakaa meitä!
200


• Jos jokin yllä olevista ehdoista toteutuu, käytä aina partitiivia.
• Jos ei ole syytä käyttää partitiivia, ja on kyseessä passiivi-, imperatiivi- tai
nesessiivilause, käytä perusmuotoa.
Uimahalli suljetaan kesän ajaksi.
Irtisanomiset vahvistetaan ensi viikolla.
Tehkää nämä kirjoitusharjoitukset!
Osta se vihreä pusero!
Minun täytyy vaihtaa verhot.
Meidän on pakko hankkia uusi auto.
• Jos partitiivia ei ole syytä käyttää, eikä kyseessä ole passiivi- imperatiivi- tai
nesessiivilause, yksikön objekti on genetiivissä:
Minä sain uuden kannettavan tietokoneen.
Said luki tammikuun raportin.
Me löysimme ihanan asunnon.
Oletteko te jo saaneet meiltä sähköpostiviestin?
Miksi Fatima halusi kirjoittaa tämän tiedotteen?
Huom. Jos ei ole syytä käyttää partitiivia, monikon objekti on aina
perusmuodossa. Se ei ole koskaan genetiivissä.
Minä ostan uudet huonekalut.
Niemiset maalasivat kaikki huoneet.
Said on jo lähettänyt kokouskutsut.
Huom. Persoonapronominien partitiivimuodot ovat
minua
sinua
häntä
meitä
teitä
heitä
Jos partitiivia ei ole syytä käyttää, persoonapronominin objektin muoto on aina
minut
sinut
hänet
meidät
teidät
heidät
201


SUOMI-ENGLANTI-SANASTO
ahdistava
stressfull
aiemmin
earlier
aikuismainen
adult-like
ajattelija
thinker
ala-aste
lower grade
alava
flat, low lying
alihankkija
subcontractor
aliravitsemus
malnourishment
almut
alms
alttiimpi
more liable, more
susceptible
ammatillinen oppilaitos vocational school
antoisa
rewarding
arki
everyday life
arkipäiväistyä
become mundane
artesaani
artisan
arvokas
valuable
arvostaa
appreciate
asenne
attitude
asettua
settle down
asiakirja
document
asiallinen
factual, objective
asioida
run errands
asumistuki
housing benefit
B
betoni
concrete
bruttokansantuote
gross national
brändi
product
brand
buumi
boom
D
divaani
divan, couch
dyydi (colloq.)
dude
E
edellytys
condition,
edetä
requirement
proceed
eläke
pension
elämänarvo
(life) value
elämäntapa
way of life
enimmäkseen
mostly
ennakkoluuloinen
preconceived
ennakoida
predict, anticipate
ennenaikaisesti
untimely
ennätystentekijä
record breaker
epäkohta
fault, shortcoming
epäsäännöllinen
irregular
epävarma
uncertain
erinomainen
excellent
erityistarve
special need
erossa
separated
erota
break up, get a
divorce
esikuva
role model
estetiikka
aesthetics
etappi
leg, waypoint
etunenässä
in the lead of
something
F
fantasia
fantasy
fyysinen
physical
G
geriatrinen
geriatric
graafinen
graphic
H
haastava
challenging
haaste
challenge
haaveilla
dream about
hallitus
board of
directors
hankala
tricky
hanke
project
harmittaa
feel annoyed
hautausmaa
cemetery
hedelmöityshoito
fertility treatment
henkilökunta
staff
herkkä
sensitive
hienostunut
sophisticated
hiljattain
recently
hillitty
discreet
hintapyyntö
asking price
hoitokulut
medical expenses
houkuttaa
attract
202


hulppea
huolehtivampi
huolimatta
huomaavaisempi
huomata
huumaava
huvila
hyve
hyväksikäyttäjä
hämmentyä
hävytön
I
ihanteellinen
ihmeissään
ihmetellä
ikimuistoinen
ilmaista
innoissaan
innostua
intuitio
itsenäisyys
itsestäänselvyys
itsetunto
J
joskin
joukkue
julkaisu
julkisesti
julkistaa
jyrkkä
jälkikäteen
jälkipyykki
jälleenmyyjä
järjestö
järki
jäsen
K
kaamos
kaipuu
kaluste
kamarimusiikki
outrageous
more caring/
protective
despite,
regardless
more considerate
notice
intoxicating
villa
virtue
abuser
get confused
shameless
ideal
amazed
wonder
memorable
express oneself
excited
get excited
intuition
independence
self-evidence
self-esteem
even though
team
publication
publicly
publish
steep
afterwards
backwash
retailer
organization
sense
member
darkness, polar
night
longing
furniture
chamber music
kannustava
kansainvälinen
kansalainen
kansanedustaja
kantaesitys
karuhko
karvainen
kateellinen
katsaus
kaunokirjallisuus
kaupallinen
kaveriporukka
kehittäminen
kehitysvaihe
kehitysvammainen
keihäänheittäjä
keiju
keskittyä
kiehtoa
kiinnostaa
kiinnostus
kiinteistö
kiipeilyteline
kiireesti
kiljunta
kilpailu
kipeästi
kiristys
kirjailija
kohde
kohdella
kohderyhmä
kohta
kohteliaisuus
kohtuullisesti
kokata (colloq.)
kokemus
kokonaisuus
kokoontua
kokoontumispaikka
kolkka
supportive
international
citizen
parliament
member
debut
performance
bare,stark
hairy
envious
review
fiction
commercial
group of friends
developing
stage of
development
disabled
javelin thrower
fairy
focus on,
concentrate on
fascinate
be interested in
interest
real estate
diming rack
in a rush
screaming
competition
painfully
blackmail
writer, author
object, target
treat
target group
soon
courtesy
moderately
cook
experience
entirety
gather, come
together
place for
gatherings
tract, part
203


korko
interest (in a
loan)
korpi
backwoods,
wilderness
koru
a piece of
jewellery
koskettaa
touch, move
kotitalous
household
kotouttaminen
integrating
kouluttautuminen
educating oneself
kritiikki
critic
kuja
alley
kulkue
procession
kulttuuritausta
cultural
backround
kulu
expense
kuluttajatuote
consumer
product
kumileimasin
rubber stamp
kummi
godparent
kumppani
partner
kunnantalous
municipal
economy
kunnioittaa
respect
kunta
municipality
kuolematon
immortal
kuolinpesä
estate of a
deceased
kurimus
whirlpool
kustannus
cost
kustannustoimittaja
publishing editor
kustantamo
publishing house
kuvaamataito
art (studies)
kuvailla
describe
kuvataide
visual art
kuvioitu
patterned
kuvitella
imagine
kypärä
helmet
kämmen
palm (of one’s
hand)
kärsimys
suffering
kärsivällisyys
patience
käsikirjoitus
manuscript
käytännöllinen
practical
käytäntö
practise
käännynnäinen
revert
kääntöpuoli
reverse side
laadukas
of high quality
laajentaa
expand
lahjoittaa
donate
lahjoitus
donation
lainata
borrow
laituri
jetty
laki
law
lakimies
lawyer
leffa (colloq.)
movie
leikkokukka
cut flower
lento
flight
levittäytyä
spread over
liima
glue
liitto
union, association
liukumäki
slide
lohduton
inconsolable
loppiainen
Epiphany
lopputyö
thesis
lukio
upper secondary
school (Br.), high
school (Am.)
luonnos
sketch
luottaa
trust
luova
creative
lähestymistapa
approach
lähihoitaja
practical nurse
läksyt
homework
lääketiede
medicine
M
maali
paint
mahdoton
impossible
maisteri
graduate student,
master (of
science, arts etc.)
manipulointi
manipulation
meilata (colloq.)
send email
meininki
spirit of
happening
melkoinen
quite a
meloja
paddler
menestyä
succeed
menot
outgoings, costs
merkittävä
significant
mielenkiintoinen
interesting
mielikuva
image
204


mielipide
mieluinen
mieluummin
monimuotoinen
monimutkainen
moskeija
muistella
mullistava
munkki
muodonanto
muokata
muotoilija
murunen
mutkattomasti
muutos
mysteeri
myyntikate
myötätuntoinen
määritellä
N
nautinto
nauttia
nero
neuvotteluhuone
nojatuoli
nurmikko
nähtävyys
näkymä
O
odotus
oheishuoltajuus
ohella
oikeuttaa
oivallus
olennainen
oleskelulupa
olympialaiset
omaisuus
omanlainen
onnettomuus
onni
opinion
opinnonohjaaja
study advisor
dear, pleasing
opintolaina
study loan
rather
opintoraha
study grant
varied
opintovapaa
study leave
complicated
oppi
doctrine
mosque
recall
osasto
department
groundbreaking
P
monk
pahe
vice
shape giving
paikallinen
local
form
painopiste
focus
designer
pakana
pagan
crumb
pakastin
freezer
easy-going
pako
escape
change
palata
return
mystery
palaute
feedback
sales margin
paljastua
turn out to be
sympathetic
palkitseva
rewarding
determine
palvelu
service
palvelualttius
readiness to
serve
indulgence,
panostaa
put effort into
pleasure
something
enjoy
paratiisi
paradise
genius
parisuhde
relationship
meeting room
paukku (colloq.)
drink, shot
armchair
pelastussuunnitelma
rescue plan
lawn
pelto
field
sight, tourist
perhekäsitys
notion of family
attraction
periaate
principal
view
perikato
destruction
perillinen
heir (male),
heiress (female)
expectation
perinne
tradition
joint residence
perinteinen
traditional
order
perintö
legacy
along with,
peruskoulu
comprehensive
in addition
school
justify
pilata
spoil, ruin
insight
pohtia
consider
essential
puheenjohtaja
chairman
residence permit
pukeutuminen
dressing
Olympic Games
pula
lack, shortage
estate
puolustusvoimat
defence forces
of it’s own kind
puuala
woodworking
accident
puuseppä
carpenter
luck
puute
lack
205


puuämpäri
wooden bucket
sivari (colloq.)
one who chooses
pyhä
holy, sacred
non-military
pätevä
qualified
service instead of
päällikkö
manager, chief,
going to the army
head of
sivusto
web site
päätyä
end up
skeitti (colloq.)
skateboard
somewhere
skidi
(Helsinki slang)
päätös
decision
child
R
sokea
blind
rajavartija
border guard
sonaatti
sonata
raju
harsh
sopeutuminen
adjusting
rakennusoikeus
permitted
soveltaa
apply
building volume
stonga (colloq.)
handlebar
raskas
strenuous, hard
subjektiivinen
subjective
reissaaminen (colloq.)
travelling
suhde
relationship
riekkua
revel
suhtautua
be in a relation to,
ristiriita
contradiction
have an attitude
rohkaista
encourage
suhteellisen
relatively
romaani
novel
sukupuoli
sex, gender
runsaasti
a lot of
suojautua
protect oneself
ruveta
start
from something
ryhtyä
start
suosio
popularity
rynnistää
rush
suositella
recommend
rääkki
S
torture
suppilovahvero
suunnata
funnel chanterelle
direct one’s
course to
saatavilla
available
suunnilleen
roughly
saattaa
might
suunnittelu
designing
sadekausi
rainy season
suvaitsevainen
tolerant
salainen
confidential
synkkä
grim
salakuljettaja
smuggler
syntyperäinen
native
samanlaisuus
similarity
syrjäyttää
push aside
samastuminen
identifying
sytyttää
light a fire
sateenkaariperhe
family formed by
säilykeruoka
preserved food
gay, lesbian,
säveltäjä
composer
bisexual or
transgender
people
säännöllisesti
T
regularly
segmentti
segment
taide
art
selitys
explanation
Taideteollinen
University of Art
seurata
follow
korkeakoulu
and Design
seurustelu
dating
(Suomessa)
Helsinki
sijaan
instead
tajuta
realize
sijaita
be located,
talousasia
financial issue
be situated
tapahtuma
event
sijoituslapsi
foster child
tapetti
wall paper
sisällissota
civil war
tarha
kindergarten
206


tarjonta
tarkistaa
tarve
tautisen (colloq.)
tavanomainen
tavarantoimittaja
tehdas
tehokas
teltta
temppeli
tenttikirja
teollinen
terveydenhuolto
testamentti
tietojenkäsittelytiede
tila
tilanne
tilata
tili
todellisuus
tohtori
toiminta
toimisto
toimittaja
toimitusjohtaja
tottua
treenit (colloq.)
trooppinen
tulevaisuus
tulkki
tunkea
tunnustus
tuohus
tuotanto
tuotantolaitos
tuotan topääl I i kkö
tuote
turvallisin
tu rvapai kan haki ja
tutkimus
tutkinto
tuttava
tuttu
offer (vs. demand)
tyytyväinen
satisfied, pleased
check
työharjoittelu
practical training
need
(for a job)
awfully
työllistetty
employed
usual, ordinary,
työllistymisprosentti
employment
common
percentage
supplier
työllisyystilanne
employment
factory
situation
effective
työnkuva
job description
tent
työntekijä
employee
temple
työyhteisö
work community
exam book
täsmälleen
exactly
industrial
health care
U
last will and
uhkapeli
gamble
testament
uhri
victim
computer science
ulottuvuus
dimension
space
unelma
dream
situation
upea
gorgeous
order
ura
career
account
urakehitys
career
reality
development
doctor
useimmiten
mostly, most of
activity
the time
office
uskonnollinen
religious
editor
uskontotiede
science of religion
managing director
uudisasunto
new-built dwelling
get used to
(house)
practise
uusperhe
blended family
tropical
uutisotsikko
headline
future
interpreter
V
force oneself into
vaarantaa
endanger
recognition
vaatimattomasti
modestly
wax candle
vaihtoehtoinen
alternative
production
vakio
standard
production plant
vakuuttaa
convince
production
vakuutusyhtiö
insurance
manager
company
product
valaistuminen
enlightenment
the safest
valikoima
selection
asylum seeker
valinta
choice
research, study,
valita
choose
report
valmentaja
coach
degree
valovuosi
light-year
acquaintance
valta
power
familiar
valtakunta
kingdom
207


valtava
valtio
valvoa
valvonta
vapaus
vapautuminen
varmistaa
vastaanotto
vastakaiku
vastapaino
vastaus
vastikään
vastuu
vaurastua
veistos
verinen
verkko
verkosto
vero
viehkeä
vierailla
vieras
viettää
vihamies
viihtyä
virallinen
viranomainen
virkamies
vitsi
voimavara
vuokra
vuokrata
enormous
state
stay up
control,
surveillance
freedom
liberation
make sure
reception
response
counterbalance
answer, solution
recently
responsibility
get wealthy
sculpture
bloody
net, web
network
tax
attractive
visit
guest
spend (time)
enemy
feel at home
official
authority, official
civil servant,
official
joke
resource
rent
rent
vuosittain
vuosituhat
vähemmistö
välittäjä
välttämättä
välttämätön
Y
ydinperhe
yhteiskunnallinen
yhteiskunta
yhteistyö
yhteisöllinen
yhtiö
yksiö
yleismaailmallinen
yleistys
ylläpitäminen
yllättävä
yläaste
ympäristö
yritys
Ä
älyllinen
älytön
ärsyke
äyriäinen
ääntäminen
äärettömän
annually
a thousand years
minority
real estate agent
necessarily
necessary
nuclear family
social
society
co-operation
collective,
communal
company,
corporation
studio flat
universal
generalization
maintaining
surprising,
unexpected
upper grade
environment
company
intellectual
ridiculous
stimulus
crustacean
pronunciation
extremely
208


HARJOITUSTEN VASTAUKSET
Osa V
Teksti
Sanasto
I. substantiivit: tarha, valovuosi, todellisuus, keiju, samastuminen, pukeutuminen,
kehitysvaihe, samanlaisuus, vastakaiku, itsetunto, sukupuoli, fantasia
verbit: kuvitella, määritellä
Rakenteet
1. a)
Suomen tarhat eivät ole pullollaan prinsessoiksi hurahtaneita pikkutyttöjä.
b)
Poikatyttökään ei löydä tilaa.
c)
Tammisen mielestä emme väheksy biologisia eroja tytön ja pojan kehityksessä.
d)
Pienten prinsessojen fantasioihin eivät kuulu myöskään häät.
2. a)
Tytöt kuvittelevat, että he ovat keijuja.
b)
Pienet prinsessat eivät aina herätä ihastusta.
c)
Tytöt eivät ole tyytyväisiä ulkonäköönsä.
«0
Pienestä prinsessasta voi hyvin kasvaa poikatyttö.
Sisältö
I. Vastaa kysymyksiin.
a) Tyttöyden ja tulevan naiseuden rakentamista leikin avulla.
b) Tavallisesti 4—6-vuotiaana, mutta jopa jotkut 2-vuotiaat tytöt voivat päättää olla käyttämättä housuja.
c) Hyväksyntä tukee tytön itsetuntoa, jolloin ihailua ei jatkuvasti tarvitse hakea myöhemmällä iällä.
d) He oppivat olemaan ystäviä keskenään, jolloin parisuhteetkin sujuvat helpommin.
Kuuntelu
Sisältö
I. Väittämät a, b ja e eivät ole totta.
Osa 2
Teksti
Rakenteet
I. a) Fomina nappaa keittiöstä mukaansa palan leipää.
Pala-sanan jälkeen: palan leipää, juustoa, paperia jne. (vrt. a piece of bread)
b) Naiset ruokkivat kaislikon suojista ilmestynyttä sorsapesuetta.
Tekeminen on kesken.
c) Poikaset eivät naisia pelkää.
Pelätä on partitiiviverbi.
d) Igor Fomin seuraa poikasten uiskentelua.
Seurata on partitiiviverbi.
e) Hän johtaa venäläis-suomalaisen yrityksen Pietarin-toimistoa.
Johtaa on partitiiviverbi.
f) Sopivia mökkejä Igor alkoi kiertää viime syksynä.
Epätarkka määrä.
g) Me kunnioitamme suomalaisia perinteitä.
Kunnioittaa on partitiiviverbi.
h) Hän ihastelee suomalaisen elämäntyylin rauhallisuutta.
Ihastella on partitiiviverbi.
Sisältö
I. 	a) 80-neliöinen puuhuvila pienen järven rannalla kaikilla mukavuuksilla.
b) Maa on kallista Pietarin lähellä ja mökin omistaminen on turvatonta. Lisäksi
lainojen korot ovat korkeat ja ostamiseen liittyy paljon byrokratiaa.
c) He kunnioittavat niitä ja haluavat itsekin elää niiden mukaan.
d) Kuudesta prosentista kolmannekseen.
209


Kuuntelu
Sisältö
I. a) Niillä on oma huone, jossa on oma suihku, pehmoinen karvamatto sekä sohva ja divaani
loikoilua varten.
b) Koska on energiakriisi ja uudisasuntojen neliöt ovat kalliita ja osa ihmisistä asuu kadulla.
c) Hän saa miehensä kanssa nukuttua paremmin, kun koirat nukkuvat omassa huoneessaan.
d) Koska talolla ei ollut enempää rakennusoikeutta.
Osa 3
Teksti
Sanasto
I. a) lakimiehen, b) vastikään, c) tavanomaiselta, d) Perintöä, e) tutkimuksia, f) Asiakirjojen
3. a) Asiakirja, jossa henkilö ilmaisee, mitä hän haluaa omaisuudelleen tehtävän, kun hän kuolee.
b) Henkilö, joka hoitaa lakiin ja oikeudenkäyntiin liittyviä asioita.
c) Henkilön koko omaisuus, joka hänen kuoltuaan jaetaan.
d) Virallinen paperi
e) Kaikki, mitä ihminen omistaa: esim. koti, irtaimisto, rahat, sijoitukset.
f) Henkilö, joka johtaa esim. osastoa yrityksessä.
Rakenteet
I. a) ja, b) tai, c) vai, d) mutta, e) vaan, f) paitsi, g) että, h) koska, i) kun, j) jos, k) vaikka,
I) kuin, m) kunnes, n) kuten, o) ennen kuin Huom: Joissain kohdissa käy useampikin vaihtoehto.
Sisältö
I. a) Perinnön Vilho-nimiseltä mieheltä.
b) Koska kyseessä on yleistestamentti, jolla kaupunki saa koko kuolinpesän haltuun.
c) Hän on iloinen ja tyytyväinen, koska rahalle on todella käyttöä.
d) Apuvälineisiin, kuten siirtolaitteisiin, sähköllä liikkuviin sänkyihin ja geriatrisiin tuoleihin.
Puhuminen ja kirjoittaminen
3. Esimerkiksi näin:Vilho-niminen mies päätti jättää koko omaisuutensa Koukkuniemen vanhainkodille.
Tämä ei ole tavallista, sillä yleensä Tampereen kaupunki saa perintöjä Valtiokonttorin kautta, kun
perillisiä tai testamenttia ei ole.
Kuuntelu
Sisältö
I. 	a) Hän on leikkipuiston vetäjänä Kontulan Lampipuistossa.
b) Apua, jota maahanmuuttajille tarjotaan sopeutumisen helpottamiseksi.
c) Maahanmuuttajien tietotaso ja koulutustausta vaihtelee sen mukaan, mistä maasta he
tulevat. Maalta muuttaneiden koulutustaso on keskimäärin kaupungista muuttaneita heikompi.
d) Auli Lehtisen mukaan määrärahojen ja henkilökuntaresurssien kanssa kamppailevat kaikki puistot.
Unelmatilanne olisi isommat sisätilat, jossa olisi monipuolisesti huomioitu puiston asiakkaat.
e) Pelit, ulkovälineet sekä kiipeilyteline ja liukumäki ovat saaneet eniten mainintoja
puiston kivoimmista jutuista. Seuraavaksi tärkeintä ovat kaverit ja se, että puistossa on
hauskaa. Kivat ohjaajat ja jännä taikametsä sekä tekeminen, kerhot ja hyvä välipala ovat
myös tärkeitä asioita. Puiston erilaiset leikkivälineet ovat saaneet myös positiivista palautetta.
f) Hän on ajatellut hyödyntää siinä teatterin keinoja.
Osa 4
Teksti
Sanasto
1. kääntöpuolta, kääntöpuolet, kääntöpuolia
uhri, uhrit, uhreja
teltta, telttaa, telttoja
ahdistava, ahdistavaa, ahdistavat
henkilökuntaa, henkilökunnat, henkilökuntia
kaveriporukka, kaveriporukat, kaveriporukoita
2. paljastun, paljastumme, paljastutaan
viettää, vietämme, vietetään
suojautua, suojaudun, suojaudutaan
210


tunkea, tungen, tungemme
ilmaisen, ilmaisemme, ilmaistaan
hämmentyä, hämmennymme, hämmennytään
3. 	paljastuisin, viettäisin, suojautuisin, tunkisin, ilmaisisin, hämmentyisin
Rakenteet
1. Monen nuoren kesäinen ihastus saattaa muuttua painajaiseksi. Festivaaleilla ja muissa massatapahtumissa
on paljon nuoria, ja monet heistä käyttävät reilusti alkoholia. On tavallista, että nuorille tytöille ehdotetaan
seksiä suoraan tai välillisesti.Vaikka seksi kiinnostaakin, monet ovat henkisesti vielä lapsia. Parhaiten
ikäviltä kokemuksilta voi suojautua pysyttelemällä kaveriporukassa ja sanomalla ei.Yllättävää kyllä
hyväksikäyttäjä voi olla myös samanikäinen kuin uhrinsa. Poikiin kohdistuva hyväksikäyttö on yhtä
yleistä kuin tyttöihinkin, mutta siitä ei puhuta.
2. a) tragediaksi, b) nauttimassa, c) jättää, d) manipulointia, e) kavereista, f) lapsia
Sisältö
1. a) Asian toinen puoli.
b) Pitämällä järjen päässä ja sanomalla ei. On hyvä myös pysyä kaveriporukassa ja sanoa,
että kaveri tai vanhempi soittaa.
c) Poikien on vaikeampaa kokea olevansa uhreja.
d) Kesällä nuoret ovat enemmän ilman vanhempien valvontaa. Kesällä on paljon myös
massatapahtumia, joissa käytetään runsaasti alkoholia.
2. nuoria, mahdollista, erilainen, positiiviseksi, arvostava, vaaroilta.
(Huom. Joihinkin kohtiin sopii useampikin sana.)
Kuuntelu a
Sisältö
I. 	Väittämät b, e ja f eivät ole totta.
Kuuntelu b
Sisältö
I. 	Väittämistä a, d ja f eivät ole totta.
Osa S
Teksti
Sanasto
trooppinen
tropiikkiin liittyvä, tropiikissa sijaitseva
raskas
painava, rasittava, stressaava, masentava
erinomainen
loistava, miltei täydellinen, arvosanoista paras
yhteisöllinen
yhteisöön (esimerkiksi Suomessa asuvat venäläiset) tai sen toimintaan liittyvä
paikallinen
johonkin alueeseen tai sen ihmisiin liittyvä
mielenkiintoinen
kiinnostava, mielenkiintoa herättävä
uskonnollinen
uskontoon tai sen tapakulttuuriin liittyvä
alava
sellainen (alue), jolla ei ole merenpinnasta merkittäväsi nousevia kohtia, kuten mäkiä,
vuoria tms.
karuhko
paljas, askeettinen
huumaava
pyörryttävä, ihastuttava
viehkeä
hurmaava, sulokas, viehättävä
jyrkkä
esimerkiksi vuorenseinämä on jyrkkä, jos tarvitset apuvälineitä päästäksesi ylös
vuorelle
Kuuntelu
I. 	Vastaa kysymyksiin.
a) Hän lähti Gibraltarille kielikurssille ja asui siellä paikallisen perheen vieraana.
b) Robert joutui onnettomuuteen ja lensi mopon selästä ojaan, mutta selvisi vammoitta.
c) Hän oli pienessä kylässä rakentamassa skeittiparkkia.
d) Robert tajusi, että hän on kuitenkin päässyt elämässä aika vähällä.
e) Suomi on vielä monella tapaa asenteellinen maa. On myös tavallista, että ihmiset
kadehtivat niitä, jotka ovat onnellisia.
f) Siellä on puhdasta luontoa ja ruokaa, ja lisäksi se on lähellä kaikkea Keski-Euroopassa.
Sveitsissä on myös avoin suhtautuminen vaihtoehtoiseen lääketieteeseen ja erittäin
hyvät yhteiskunnalliset palvelut.
211


Osa 6
Teksti
Sanasto
1. hyve = positiivinen tapa tai tottumus substantiivi
virallinen = muodollinen adjektiivi
valtio = yhteisö, jolla on tietyllä alueella valta pitää yllä yhteiskuntajärjestystä substantiivi
bruttokansantuote = kokonaistuotannon määrä jonkin maan taloudessa substantiivi
julkaisu = paino- tai verkkotuote, esim. kirja tai lehti substantiivi
oppi = ideologia substantiivi
kuolematon = sellainen, joka ei koskaan kuole adjektiivi
säännöllisesti = toistuvin väliajoin, esimerkiksi joka maanantai adverbi
kohtuullisesti = järkevässä määrin adverbi
kansalainen = henkilö, jolla on tietyn maan passi ja kansalaisoikeudet substantiivi
2. pöytä, muoto, kalori, määrätty (määrätä), pitää, päättäjä, korkein (korkea), maatalous,
turvata, parempi (hyvä), vihannes, hyveellisyys
Rakenteet
1. Muodot ovat 3. infinitiivin muotoja. Niiden tunnus on ma/mä, joka liitetään vahvaan vartaloon
(ajatella -> he ajattele/vat -> ajattelema). 3. infinitiivissä voi olla päätteenä ssa/ssä, sta/stä, an/än,
lla/llä ja tta/ttä. Nämä ovat erikoisia verbinmuotoja siksi, että niissä käytetään nominien päätteitä.
2. a) tanssimalla, b) juoksemasta, c) syömässä, d) valitsemaan
Kuuntelu
Sisältö
I. Katjaan liittyvissä kohdissa a on väärin ja Pekkaan liittyvissä b.
Osa 7
Teksti
Sanasto
I. kustannustoimittajien, käsikirjoituksissa, odotuksilla, romaaneja, hankalat, suhteille,
asiallisina, palautteiden, kritiikkeihin, neroiksi, kustantamoista, valmentajilta
Rakenteet
1. a) palautetta, b) Kokouksen, c) harjoittelemalla, d) kirjoitettiin, e) Ystävällisiä, f) asiallisena
2. Usein kuvitellaan, että kirjailijan työ on aina mielenkiintoista ja jännittävää.Totuus kuitenkin on, että
se on työtä siinä missä mikä muu tahansa. Hyväksi kirjoittajaksi oppii harjoittelemalla. Lukeminen ja
elämän havainnointi on myös tärkeää. Eihän voi kirjoittaa, jos ei ole mitään kertomista.
Sisältö
I. a) Kirjailijan ja kustannustoimittajan suhteesta.
b) He tutustuivat, kun Kasperista tuli Itkosen kustannustoimittaja Teos-nimisessä
kustantamossa vuonna 2005.
c) Ahdistuneiden nerojen lohduttajia.
d) Tukee ja kannustaa ja tekee ehdotuksia siitä, millainen käsikirjoituksesta voidaan tehdä,
teksti
Sanasto
I. a) tuttavia, tuttavien
b) tilanteita, tilanteiden
c) vakuutusyhtiöitä, vakuutusyhtiöiden
d) verkostoja, verkostojen
Rakenteet
1. 	50-vuotisjuhlia substantiivin 50-vuotisjuhla monikon partitiivi
ei soittaisi verbin soittaa aktiivin konditionaalin yksikön 3. persoonan negatiivinen muoto
tyttärillemme substantiivin tytär monikon allatiivi, jossa on possessiivisuffiksi
harmitteli verbin harmitella aktiivin indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoona
purkamaan verbin purkaa 3. infinitiivin illatiivi
kokonaisuudet substantiivin kokonaisuus monikon nominatiivi
tutkittiin verbin tutkia passiivin indikatiivin imperfekti
saadakseen verbin saada I. infinitiivin pidempi muoto
212


Sisältö
I. 	Tuotantopäällikkö Ari Salmela ei soittaisi huvikseen.
Ryhdyimme purkamaan tilannetta.
Pallo oli hukassa.
Kesäkuu näytti tautisen hyvältä.
Asiat saatiin rullaamaan.
Selkä seinää vastaan ihminen on luova.
Kuuntelu
Sisältö
I. 	Väittämät b, c ja d ovat kuullun mukaan väärin.
huvin vuoksi, ilman hyvää syytä
selvittämään, ratkomaan
Ei tiedetty, mitä tehdä,
todella, mielettömän, uskomattoman
sujumaan, toimimaan
pakon edessä
Osa 8
Teksti
Sanasto
1. kokoontua kokoonnuttaisiin, kokoontumatta, kokoontuva, kokoontuminen
soveltaa sovellettaisiin, soveltamatta, soveltava, soveltaminen
viettää vietettäisiin, viettämättä, viettävä, viettäminen
varmistaa varmistettaisiin, varmistamatta, varmistava, varmistaminen
kuvailla kuvailtaisiin, kuvailematta, kuvaileva, kuvaileminen
lahjoittaa lahjoitettaisiin, lahjoittamatta, lahjoittava, lahjoittaminen
2. a) vietettävässä, b) antamalla, c) kyllästynyt, d) sijaitsevan, e) vihittyyn, f) päätynyt
Rakenteet
2. 	Sanat ovat -minen-loppuisia verbaalisubstantiiveja eli verbistä johdettuja substantiiveja. Ne
taipuvat samoin kuin muutkin nen-loppuiset nominit: puhuminen vart. puhumise-
Sisältö
1. a) Thaimaalaisten laskiainen, jota vietetään heinäkuussa.
b) Alaskassa.
c) Noin kolme tuhatta.
d) Uskotaan, että kun ihminen tekee hyviä tekoja, hänen onnensa pysyy hyvänä.
e) Kärsimystä.
f) He etsivät buddhalaisuudesta elämänhallinnan keinoja, koska heillä on halu päästä irti
yhteiskunnan oravanpyörästä.
2. Esimerkiksi:
Munkki on asunut Suomessa vuosituhannen alusta.
Ennen Sipooseen muuttoaan hän asui Kulosaaressa.
Hänellä on pakastin.
Hän käy joskus paikallisessa Salessa ostoksilla.
Hän haluaisi uuden meditaatiokeskuksen.
Kuuntelu
Sisältö
I. 	a) Hän on yksi kuuluisimpia venäläisiä nykysäveltäjiä.
b) Oleg Kagan ja Natalia Gutman kantaesittivät Kuhmossa Gubaidulinan sonaatin Rejoice! viululle ja
sellolle.
c) Jokainen löytää sävellyksestä jotakin merkityksellistä.
d) Hän ei juuri saanut virallista tunnustusta.
e) Sitä tuetaan taloudellisesti vähemmän valtion taholta kuin ennen.
f) Latvialainen viulisti ja kapellimestari sekä Sofian hyvä ystävä.
213


Osa 9
Teksti
Sanasto
1. suomalaisia, ongelmia, etenemässä, tutkimuksia, arkipäiväistymässä, toimittajia,
vähemmistöuskontoja, paikkakuntia, tarpeita, melkoisia, asenteita, koventumassa
Rakenteet
2. a) on ongelmista huolimatta edennyt
- on mennyt eteenpäin/edistynyt, vaikka on ollut ongelmia
b) huono työllisyystilanne pitää heidät maan köyhimmässä väestönosassa.
- he ovat maan köyhimpiä, koska monella heistä ei ole työtä
c) tyttöjen ja poikien ei toivota nukkuvan samassa huoneessa.
- ajatellaan/toivotaan, että tyttöjen ja poikien ei pitäisi nukkua samassa huoneessa
d) ruokailun järjestäminen ja esimerkiksi uintikielto on otettu hyvin vastaan
- ruokailun järjestämiseen ja uintikieltoon on suhtauduttu positiivisesti
Sisältö
I. Vastaa kysymyksiin.
A a) Siitä on tullut osa arkipäivää.
b) He ovat nykyään itse aktiivisesti yhteiskunnallisessa toiminnassa mukana.
c) Pätevistä islamin opettajista on vielä pula.
Terveydenhuollossa ongelmia tulee esimerkiksi silloin, kun henkilökunta on eri
sukupuolta kuin potilas.
Monien pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten muslimien työllisyystilanne on huono,
joten toimeentulo on usein niukkaa.
Islamilaisia hautausmaita on liian vähän.
Yli puolet somaleista asuu vähintään viiden hengen kotitalouksissa. Lähes
kolmannekseen perheistä kuuluu vähintään seitsemän jäsentä. Suomalaisia
kerrostaloasuntoja ei kuitenkaan ole suunniteltu näin suurten perheiden tarpeisiin.
B a) Hän on syntyperäinen suomalainen, joten hänellä ei ole ongelmaa kielen tai
kulttuurin ymmärtämisen suhteen.
b) Viime vuosina viranomaisten asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi, mutta
muu väestö suhtautuu negatiivisemmin, koska monet voivat huonosti.
c) Suurin ongelma on varmasti se, ettei osaa kieltä.Töitä ei saa ennen kuin osaa
kielen, ja kielikursseille pääsee vasta kun on oleskelulupa.
Kuuntelu
Sisältö
1. a) Monet heistä valmistautuvat tentteihin ja kamppailevat rahahuolien kanssa.
b) Vain noin neljäsosa, IS urheilijaa 58:sta.
c) Noin kaksi kolmasosaa, 40 urheilijaa 58:sta.
d) Sitä, että kaikki tulot menevät elämiseen.
e) Ei, se on hyvin harvinaista.
f) Opiskelu on hyvä vastapaino urheilulle. Lisäksi se luo turvaa tulevaisuudelle.
2. Aukot voi täydentää esimerkiksi seuraavasti:
a) edistää/viedä eteenpäin b) haasteista/ongelmista c) ammatikseen/työkseen
d) 	että he pääsevät e) enemmän/voimakkaammin f) ovat, päättäneet
214


£D:ti raBaluettelo
raita
1 Osa I, kuuntelu: ’’Elämä on subjektiivinen kokemus”
2 Osa 2, kuuntelu: ’’Hauhau, meille haukkumaan heti”
3 Osa 3, kuuntelu: ’’Arjen lämpöä Kontulan Lampipuistossa”
4 Osa 4, kuuntelu a: ’’Miksi naapurin rouva ei sytytä pihagrilliä?”
5 Osa 4, kuuntelu b: ’’Yhteisiä harrastuksia ja brasilialaista tunnelmaa”
6 Osa 5, kuuntelu: ’’Nelipyörällä idästä länteen”
7 Osa 6, kuuntelu: ’’Työ houkuttaa opiskelijaa lainan sijaan”
8 Osa 7, kuuntelu: ’’Ysiluokkalainen, pidä työunelmistasi kiinni”
9 Osa 8, kuuntelu: ’’Mysteeri ja intuitio palasivat Kuhmoon”
10 Osa 9, kuuntelu: ’’Pekingin jälkeen urheilijat panostavat opiskeluun”
216


ISBN 978-951-792-384-2
Copyright © Oy Finn Lectura Ab
© Susanna Hart
Kansi Leena Seppänen
Kuvitus Katja Sorvali, sivujen 39 ja 40 kuvat Timo Huhtala
Valokuvat Katja Sorvali, sivujen 107 (vasen) ja 121 (oikea) kuvat Kirsi Koskelin
Taitto Mediakettu Jari Peurajärvi
Paino Esa Print Oy, Tampere 2009
Kustantaja Oy Finn Lectura Ab
Rautatieläisenkatu 6
00520 HELSINKI
puhelin: (09) 74 151 005
faksi: (09) 1464 370
sähköposti: asiakaspalvelu@finnlectura.fi
www.finnlectura.fi
Tämä teos on yhdistetty työ- ja oppikirja.Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61).
Työkirjasivuja ei saa valokopioida lainkaan.Tekstisivujen valokopioiminen on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu
lupaa.Tarkista onko oppilaitoksellanne voimassaoleva valokopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa
Kopiosto ry www.kopiosto.fi.
Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.


TARINOITA SUOMESTA on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat
kehittyä kielen käyttäjinä tasolle B2. Sen teksti- ja kuuntelusisällöt ovat autenttista
materiaalia: lehtiartikkeleita, internetistä poimittuja sisältöjä ja erikseen tätä
kirjaa varten tehtyjä haastatteluja. Niiden kautta piirtyy tarinoita ja mielikuvia
ihmisistä, jotka elävät ajatuksineen ja tunteineen muuttuvassa ja
moniarvoistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Jokaiseen kirjan yhdeksästä teemasta on sovellettu tehtäväsarja, jossa edetään
sanastojen ja rakenteiden tutkimisesta sisällön pohdintaan ja siitä edelleen
puhumis- ja kirjoitusharjoituksiin. Kirjan tehtävissä korostuu produktiivinen
harjoittelu, jonka vuoksi se soveltuu erinomaisesti kielioppipohjaisen tunti-
työskentelyn lisämateriaaliksi. Kirjan sisällöt on valittu yleisten kielitutkintojen
perusteissa määritellyt aihepiirit huomioiden. Tämän vuoksi kirja sopii hyvin
myös niille, jotka haluavat vahvistaa kielitaitoaan ennen keskitason yleiseen
kielitutkintoon osallistumista.
Oppikirjan takaosasta löytyy vielä kielioppikooste, aakkosellinen suomi-
englanti-sanasto ja oikeat vastaukset tehtäviin. Kirjaan kuuluu CD-äänite, joka
sisältää kuuntelujen sisällöt luettuina, ja oppimateriaalia täydentää erikseen
hankittava opettajan opas, jossa on helposti hyödynnettäviä ideoita
tuntityöskentelyä varten.
FINN LECTURA
www.finnlectura.fi
88.207
ISBN 978-951-792-384-2
9 789517 923842