RIITTA SUOMINEN
LASSE HAVERINEN
PIRKKO LUOMA
SISKO PIHLAJAHARJU
Käytännön
kieli
RIITTA SUOMINEN - LASSE HAVERINEN- tfö.rtönnÄn I mli
PIRKKO LUOMA - SISKO PIHLAJAHARJU lidjf Ulllllllll KI“II
K I RJAYHTYM Ä

RIITTA SUOMINEN
LASSE HAVERINEN
PIRKKO LUOMA
SISKO PIHLAJAHARJU
Käytännön
kieli
KIRJAYHTYMÄ OY
HELSINKI

Hyväksytty käytettäväksi ammattikasvatushallituksen valvomassa
opetuksessa. AKH: n päätös nro 142/413/90-4419, annettu
14.9.1990.
Kansi ja graafinen suunnittelu: Liisa Holm
Piirrokset: Ninna Porri
Valokuvat (sivu 11): Petri Virtanen
Taitto: Marjatta Saikku
Toimitus: Leena Malin
© 1990, tekijät ja Kirjayhtymä Oy
Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut.
897/80) ja valokuvalain (405/61, muut. 898/80) mukaisesti kielletty
lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä
sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia
opetustarkoituksiin.
ISBN 951-26-3281-0
Painokaan Oy, 1991

KÄYTTÄJÄLLE
Käytännön kieli on tarkoitettu kaupan ja hallinnon
peruslinjan yleisjakson suomen kielen ja viestinnän oppikirjaksi. Se
soveltuu myös muihin keskiasteen oppilaitoksiin, kurssi-
opetukseen ja itseopiskeluun.
Kirja koostuu kolmesta jaksosta (puheviestintä,
kirjoittaminen sekä kielitieto ja kielentuntemus). Tavoitteena on,
että lukijalle muodostuu jokaisesta jaksosta kokonaiskuva,
jota hän täydentää yksityistiedoilla. Kokonaishahmotusta
tukevat ennakkojäsennykset, selkeät toimintaohjeet ja
kokoavat tehtävät.
Puhumisen ja kirjoittamisen jaksoissa pyritään antamaan
lukijalle käytännön menetelmä, jota hän voi soveltaa
erilaisiin teksteihin ja puhetilanteisiin. Kielitiedon ja
kielentuntemuksen jakso perehdyttää lukijan suomen kielen
rakenteeseen ja kieliopin käsitteistöön; käsitteitä on sovellettu
myös muihin kieliin vieraiden kielten opettajien
toivomuksesta. Jakson lopuksi käsitellään suomen kielen historiaa ja
suomen asemaa maailman kielten joukossa.
Käytännön kieli sopii työvälineeksi kaikille, jotka haluavat
kehittää viestintätaitoaan.
Riitta Suominen Pirkko Luoma
Lasse Haverinen Sisko Pihlajaharju

SISÄLLYS
PUHEVIESTINTÄ
PUHUJAKSI EI SYNNYTÄ
VAAN OPITAAN 6
JÄNNITTÄÄKÖ? 7
SANAT EIVÄT RIITÄ
KERTOMAAN 9
ÄÄNI - OSA
PERSOONALLISUUTTA 12
LUONTEVAA PUHEKIELTÄ .. 16
Puhu vapaasti 16
Puhunko diilistä vai kaupasta f 19
Puhu tilanteen mukaan 21
PUHETILANTEITA 22
Keskustelu avartaa 22
Esittely herättää kiinnostuksen 29
Esitelmä on täyttä asiaa 32
KUUNTELE TARKASTI! 34
KIRJOITTAMINEN
KIRJOITTAMINEN ON TYÖTÄ 36
SANOISTA TEKOIHIN 37
Ideoi, tutki ja hahmota 37
Jäsennä sanottavasi 43
Suunnitelmasta tekstiksi 48
Täsmennä, tiivistä, tyylittele .. 58
Kieliasu kuntoon 76
Kirjoita teksti puhtaaksi 100
SUOMEN KIELEN RAKENNE
KIELELLÄ ON RAKENNE .... 102
KIELIOPIN KÄSITTEET
TYÖVÄLINEINÄ 106
SUOMEN KIELEN ÄÄNTEET . 108
Vokaalit 108
Konsonantit 109
Ääntäminen ja kirjoittaminen 110
SANASTO 112
Sanojen rakenne 112
Sanaston synty 114
SANOJEN LUOKITTELUA .... 116
Substantiivit 118
Adjektiivit 119
Pronominit 120
Numeraalit 121
Verbit 121
Partikkelit 122
SANOJEN TAIVUTUSTA 124
Nominien taivutus 124
Verbien taivutus 134
LAUSE JÄSENTYY 144
Predikaatti 144
Subjekti 144
Objekti 144
Predikatiivi 145
Adverbiaali 145
Attribuutti 146
SANOISTA LAUSEIKSI 148
Lause, virke ja lauseke 148
SUOMI JA MUUT KIELET
SUOMEN KIELEN KEHITYS . 153
Uralilta Suomeen 153
Kielisukulaisuus 156
Rahvaan puhekielestä
sivistyneeksi kirjakieleksi 157
KIELET KIELESSÄ 162
Aluekielet 162
Kieli yhdistää ja erottaa 163
Arkiset puhekielet 164
Naisten kieli ja miesten kieli . 165
KIELTEN AVARUUS 166
Kielikuntia, kieliperheitä, kieliä 166
Indoeurooppalaiset kielet 166
Muita kielikuntia 168

PUHE- ..
VIESTINTA
PUHUJAKSI
El SYNNYTÄ
VAAN OPITAAN
Osallistumme päivittäin lukuisiin puhetilanteisiin:
puhumme puoli päivää, kuuntelemme kaksi kolmannesta.
Puhumalla tiedotamme, vaikutamme, osallistumme,
viihdytämme ja pidämme yllä ihmissuhteita. Kuuntelemalla saamme
tietoja, vaikutteita ja virikkeitä.
Tarvitsemme monipuolisia viestintätaitoja yksityis- ja
työelämän puhetilanteissa. Selviytyäksemme niistä
menestyksellisesti meidän on tutustuttava puheviestinnän
teoriaan ja harjoiteltava puhetaitoa käytännössä. Tällä kurssilla
paneudumme seuraaviin puheviestinnän osa-alueisiin:
— oheisviestintä
— äänenkäyttö
— kielenkäyttö
— erilaisten puhetilanteiden säännöt
— keskustelu, esittely, esitelmöinti
— tehokas kuunteleminen.
Puhetilanteet vaihtelevat yksityisistä julkisiin ja
epävirallisista virallisiin. Selviämme yleensä vaivattomasti yksityisistä
ja epävirallisista puhetilanteista, koska ne ovat meille
tuttuja: olemme oppineet kantapään kautta, millainen puhe-
käyttäytyminen johtaa hyviin ja millainen huonoihin
tuloksiin. Epävarmaksi tunnemme itsemme silloin, kun
joudumme puhumaan tilanteessa, jonka pelisääntöjä emme tunne.
Julkiset ja viralliset puhetilanteet ovat monille outoja, ja
siksi ne aiheuttavat päänvaivaa, jopa pelkoa.
PUHEVIESTINTÄ

JÄNNITTÄÄKÖ?
Esiintymispelkoa ja viestintäarkuutta saattavat aiheuttaa
oudon tilanteen lisäksi esimerkiksi asiantuntemattomuus,
huono valmistautuminen, epätietoisuus kuulijoiden
odotuksista, itsensä aliarviointi ja muiden yliarviointi.
Paras tapa päästä esiintymispelosta on valmistautua
huolellisesti. Aloita valmistautuminen heti kun saat tiedon
esiintymisestä. Tutustu ennalta aiheeseen, paikkaan,
yleisöön, muihin keskustelijoihin tai puhujiin. Hanki tietoja
aiheestasi: lue, tutki, pohdi, havainnoi, keskustele.
Suunnittele esityksesi yksityiskohtaisesti ja harjoittele sitä useita
kertoja.
Keskity esiintyessäsi asiaan, älä itseesi. Suuntaa
kuulijoiden huomio siihen, mitä sanottavaa sinulla on. Kun
innostut itse asiastasi ja saat kuulijatkin innostumaan, häiritsevä
itsetarkkailu unohtuu.
Opiskele puheviestinnän teoriaa. Tunnet itsesi
varmemmaksi, kun tiedät, mistä osista onnistunut esitys koostuu ja
miten eri puhetilanteissa tulee käyttäytyä. Teoria ei
kuitenkaan yksin riitä, vaan tietoja täytyy soveltaa käytäntöön.
Hakeudu aktiivisesti erilaisiin puhetilanteisiin ja hanki
esiintymiskokemusta. Jokainen esiintymiskerta lisää
itseluottamustasi — pelon voi voittaa vain kohtaamalla sen.
Esiintymispeloksi ei ole syytä lukea sitä pientä jännitystä,
joka kuuluu aina julkiseen esiintymiseen. Jännitys on osa
latautumista, joka valmistaa hyvään suoritukseen. Jännitys
muuttuu esiintymispeloksi vasta kun se häiritsee esiintyjää
ja esittämistä.
Esitys kärsii, jos jännitys aiheuttaa voimakkaita
fysiologisia seurauksia: jatkuvaa vapinaa, punastelua, hikoilua ja
hengen haukkomista. Oireita voi ehkäistä opettelemalla
hyvin jonkin rentoutustekniikan (ks. harjoitus 2) ja
käyttämällä sitä ennen esiintymistä. Esiintymistilanteessa
liikkuminen purkaa jännitystä: vapisevat kädet rauhoittuvat, kun
koskettaa vaikkapa pöydän reunaa tai tehottaa puhetta
eleillä. Oikea hengitystäpä antaa hyvän perustan sujuvalle
puheelle ja auttaa myös poistamaan jännitystä.
Hengitettäessä sekä vatsan (vatsahengitys) että rintakehän (rinta-
hengitys) pitäisi liikkua. Ilman loppuminen ja puheen
katkeilu saattavat aiheutua siitä, että puhuja hengittää vain
keuhkojen yläosalla (ns. solisluuhengitys). Väärä
hengitystäpä johtaa myös kaulan, niskan ja hartioiden
jännittämiseen.
Jännityksen oireet häiritsevät kuitenkin yleensä
enemmän puhujaa kuin kuulijoita. Kuulijat suhtautuvat
myötätuntoisesti jännittävään esiintyjään — pieni punastelu ja
epävarmuus on inhimillistä.
7

TEHTÄVIÄ
2
a
b
Keskustelkaa ryhmissä seuraavista aiheista:
Millaisissa tilanteissa on helppo puhua?
Millaisissa tilanteissa olette kärsineet esiintymis- tai viestin-
täpelosta?
Miten esiintymispelko ilmeni?
Miten yrititte päästä pelosta?
Miten kuulijat voivat lievittää esiintyjän pelkoa?
Mikä on pahinta, mitä esiintyessä voi sattua? (Antakaa
mielikuvituksen lentää.)
Rentouta itsesi!
Makaa lattialla. Toista mielessäsi jotain rauhoittavaa
lausetta (”01en rauhallinen.” tai ”Minun on hyvä olla.”).
Kuvittele olevasi jossain miellyttävässä paikassa: metsässä,
aurinkoisella rannalla, kesäisellä niityllä. Aloita kehosi
rentouttaminen jalkateristä kuvittelemalla, että ne ovat painavat ja
rennot. Keskity sen jälkeen ajattelemaan pohkeita, reisiä,
käsivarsia jne. Jatka, kunnes koko keho tuntuu rennolta.
Lepää pari minuuttia ja palaa sen jälkeen valvetilaan
avaamalla silmät, hengittämällä syvään ja venyttelemällä
jäseniä.
Istu tuolissa mahdollisimman mukavassa asennossa ja anna
käsien roikkua sivuillasi. Purista kädet nyrkkiin, jännitä
niitä puoli minuuttia ja rentouta ne sen jälkeen hitaasti.
Jännitä ja rentouta vuorotellen myös jalka-, niska-ja
vatsalihakset.
Jännitä vuorotellen eri kasvolihaksia:
1. Rypistä otsaasi.
2. Kurtista kulmiasi voimakkaasti.
3. Purista silmäluomet kiinni tiukasti.
4. Purista hampaat lujasti yhteen.
Jännitä lihaksia puolen minuutin ajan ja rentouta ne sen
jälkeen.
Rentouta ääntöelimet haukotelemalla syvään.
Tutustu hengityksen toimintaan:
Seiso suorana tai makaa lattialla selälläsi. Hengitä syvään ja
pane kädet vatsan päälle. Tunnet, kuinka vatsa työntyy
ulospäin sisäänhengityksen aikana. Tämä johtuu siitä, että
pallea liikkuu alaspäin ja aiheuttaa painetta vatsaonteloon.
Kun pallea vetäytyy alaspäin, keuhkot laajenevat. Ulos-
8
PUHEVIESTINTÄ

hengityksessä pallea nousee takaisin paikoilleen ja vatsa
vetäytyy sisäänpäin. (Vatsa- eli palleahengitys)
Pane kädet kylkiluiden päälle ja hengitä syvään. Tunnet,
kuinka kylkiluut liikkuvat ja laajentavat rintakehää eteen ja
sivuille sisäänhengityksen aikana. Uloshengityksessä
rintakehä laskeutuu. (Rinta- eli kylkiluuhengitys)
Käytämme yleensä yhdistettyä vatsa- ja rintahengitystä:
sekä vatsa että rintakehä liikkuvat. Koetapa hengittää siten,
että ne pysyvät kutakuinkin paikoillaan. Liikuta vain
rintakehän yläosaa kohottamalla olkapäitä (solisluuhengitys).
Miltä tuntuu?
SANAT EIVÄT
MITÄ
KERTOMAAN
Puhuminen on kokonaisilmaisua: sanallista viestintää
täydentää sanaton oheisviestintä. Kuulijat tekevät päätelmiä
puheen merkityksestä ja uskottavuudesta paitsi puheen
sisällön myös puhujan esitystavan ja olemuksen
perusteella. Puhe vaikuttaa kuulijoihin sitä tehokkaammin, mitä
paremmin oheisviestintä tukee kielellistä viestintää.
Puhujan on puolestaan syytä tarkkailla kuulijoiden
oheisviestintää, sillä se on usein ainoa palaute, jonka hän
puheestaan saa. Puhuja voi oheisviestinnän perusteella
päätellä esimerkiksi, mikä yleisöä kiinnostaa, mitä asioita ei
ymmärretä, mitkä seikat kaipaavat lisäselvitystä, milloin
kannattaa keskustella tai milloin tarvitaan piristykseksi
vitsi, kuvanauha tai tauko.
Uskomme enemmän sanattomaan kuin sanalliseen
viestintään, varsinkin jos ne ovat ristiriidassa keskenään.
Puhujaa ei lohduta kuulijoiden kiitos, jos he samanaikaisesti
haukottelevat ja vilkuilevat kelloa. Oheisviestintä myös
paljastaa, kannattaako kuulijoiden huomautukset
Mielenkiintoista”, ”hyvä esiintyjä” ja ”tuore juttu” ottaa
kohteliaisuutena.
Omaa oheisviestintäänsä kannattaa analysoida ja
kehittää. Analyysissa on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin
seikkoihin:
— katsekontakti
— ilmeet ja eleet

— ulkoinen olemus (ryhti, liikkuminen, kampaus,
pukeutuminen)
— sisäinen olemus (aitous, varmuus, rauhallisuus,
innostuneisuus).
Katsekontakti on puhujan ja kuulijoiden vuorovaikutuksen
perusta. Katsomalla yleisöä puhuja osoittaa, että hän ottaa
sen huomioon ja että hänellä on juuri sille jotain
sanottavaa. Kuulijat tuntevat näin olevansa osallisina
puhetilanteessa. Puhuja jättää kuulijat ulkopuolisiksi, jos hän
keskittyy esitelmöimään kalvoilleen ja papereilleen.
Ilmeillä ja eleillä kannattaa rohkeasti tehottaa,
havainnollistaa ja värittää sanottavaansa. Kasvot, kädet ja koko
keho osallistuvat yleensä itsestään viestintään varsinkin
silloin kun puhuja eläytyy asiaansa. Ilmeet ja eleet tekevät
esityksestä kiinnostavan: yleisö haluaa tietää, miten puhuja
suhtautuu esittämiinsä asioihin. Liian vilkas elehdintä
saattaa tietysti häiritäkin, mutta siihen eivät suomalaiset
esiintyjät juuri syyllisty.
Ulkoinen olemus viestii sekä puhujan
persoonallisuudesta että hänen suhtautumisestaan yleisöön ja
puhetilanteeseen. Puhujan kannattaa sovittaa pukeutumisensa
tilanteen, yleisön ja edustamansa yhteisön mukaan, niin että se
ei loukkaa ketään eikä ole esteenä viestin perillemenolle.
Odotusten vastainen pukeutuminen on tietysti perusteltua,
jos puhuja haluaa sillä korostaa persoonallista
ominaislaatuaan ja omintakeista sanomaansa.
Ulkoista ja sisäistä olemusta ei voi erottaa toisistaan.
Ilmeet, eleet, katse, ryhti, liikkuminen ja pukeutuminen
viestivät puhujan sisäisestä olemuksesta: hymy kertoo
iloisuudesta, käsien vääntely hermostuneisuudesta, vilkkaat
eleet innostuksesta, katseen harhailu epävarmuudesta,
suora ryhti itsevarmuudesta jne. Ulkoisen esiintymisen
hallitsee parhaiten silloin kun on rentoutunut, keskittynyt
ja sisäisesti hyvin latautunut. Sisäinen lataus saavutetaan
perehtymällä asiaan: asian sisäistäminen antaa varmuutta,
oman näkemyksen muodostaminen rohkeutta ja asian
kokeminen tärkeäksi intoa puhua.
Kokonaisesiintyminen on aitoa, kun ulkoinen
esiintyminen nousee asiasisällöstä ja puhujan sisäisestä olemuksesta.
Kaikkien puhujien ei siis pidä omaksua samanlaista oheis-
viestintää, vaan jokaisen tulee kehittää omaa persoonallista
esiintymistapaansa tarkkailemalla ja analysoimalla sekä
itseään että muita erilaisissa puhetilanteissa. Tavoitteena on
aito, uskottava ja persoonallinen kokonaisuus, jossa
sanaton ja sanallinen viestintä liittyvät saumattomasti yhteen.
PUHEVIESTINTÄ

TEHTÄVIÄ
Millaisia ovat alla olevien kuvien ihmiset (ammatti,
koulutus, arvot, luonne jne.)? Mihin seikkoihin perustat
päätelmäsi?
Arvioikaa pareittain toisianne. Mitä päätelmiä voitte tehdä
toisistanne pelkän ulkomuodon perusteella? Keskustelkaa
yhdessä, kuinka hyvin ulkomuodosta tehdyt arviot pitävät
paikkansa.
Ketkä televisioesiintyjät ärsyttävät sinua? Entä ketkä ovat
sinusta miellyttäviä? Analysoi tarkasti, mitkä seikat
ärsyttävät ja mitkä miellyttävät sinua näissä esiintyjissä.
Ammattiesiintyjien oheisviestintä on yleensä hyvin hallittua
ja odotuksenmukaista. Tarkkaile esimerkiksi
— poliitikkoja — pappeja
— uutistenlukijoita — myyntimiehiä
— näyttelijöitä — opettajia.
Kuvaa heidän esiintymistään.
Millainen oheisviestintä sinun mielestäsi saa puhujan
tuntumaan
— arvokkaalta — jännittävältä
— luotettavalta — valheelliselta
— kiinnostavalta — tylsältä?
PUHEVIESTINTÄ
11

ÄÄNI - OSA

PERSOONALLISUUTTA
Ääni syntyy, kun keuhkoista lähtevä ilmavirta saa äänihuu-
let värisemään kulkiessaan niiden läpi. Ääni saa värinsä
rintakehän, nielun, suun ja nenän onteloista. Artikulointi
tapahtuu kielen, huulten, hampaiden, leuan ja kitalaen
avulla. Äänen sujuvuus perustuu oikeaan
hengitystekniikkaan, sointuisuus ilman kierrättämiseen onteloissa, selkeys
huulien ja leuan tehokkaaseen liikutteluun.
Ääni ja puhetapa ovat osa persoonallisuutta, siksi niitä
tulee kehittää — samoin kuin oheisviestintääkin —
jokaisen oman ominaislaadun pohjalta. Äänenkäyttönsä hyvät ja
huonot puolet oppii tuntemaan nauhoittamalla ja
analysoimalla omaa puhettaan ja luentaansa.
Analysoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota
äänenkäytön kuuluvuuteen, selkeyteen ja vaihtelevuuteen.
Kuuluvuus on tärkein ominaisuus, koska jos yleisö ei
kuule puhetta, on aivan sama mitä tai miten puhut. Selkeys
riippuu artikuloinnin tehokkuudesta ja tarkkuudesta. Jos
liikuttelet liian vähän huuliasi ja leukaasi, puheesi on
epäselvää ja mumisevaa.
Artikulointivirheitä suomalaisilla on eniten
vierassanoissa, joissa esiintyy b, (d), f tai g: puhumme Perliinistä
(Berliini), vestivaaleista (festivaali), Saapista (Saab) ja kee-
neistä (geeni). Suomalainen ei usein edes huomaa
soinnillisen ja soinnittoman konsonantin eroa, koska niiden
vaihtaminen ei suomessa muuta yleensä sanan merkitystä.
Huolellisessa puheessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota
soinnillisten konsonanttien tarkkaan ääntämiseen. Vieras-
sanoihin liittyy usein muitakin ääntämisongelmia:
yksinäiskonsonantti kahdennetaan virheellisesti ruotsin mallin
mukaan (Porttukali, tradiittio, alkkoholi) ja vokaalit
äännetään epätarkasti sellaisissa sanoissa, joissa on sekä etu- että
takavokaaleita (olumpia, pujama).
Vaihtelevuus tekee puheesta mielenkiintoista. Vaihtele
äänen voimakkuutta, korkeutta, sävyä ja tunneväritystä
sisällön mukaan. Painota tärkeitä asioita: painotus
merkitsee puheessa samaa kuin alleviivaus tekstissä. Pidä selkeä
tauko, kun siirryt uuteen asiaan tai haluat antaa kuulijoille
omaksumisaikaa — tauot jaksottavat puhetta samaan
tapaan kuin välimerkit ja kappalejaot kirjoitusta. Jos
unohdat jotain tai sotkeudut sanoissasi, ole hetki hiljaa äläkä
PUHEVIESTINTÄ

yritä täyttää tyhjyyttä aaveäänillä (öö, mmmm) ja
täytesanoilla (tuotatuota, jajaja, totanoin). Puheen nopeutta
kannattaa myös vaihdella: ydinasiat kerrotaan hitaammin,
esimerkit, kaskut ja tarinat nopeammin. Liian hidasta puhe-
tyyliä on syytä varoa, sillä ihminen pystyy kuuntelemaan
huomattavasti nopeammin kuin puhumaan.
TEHTÄVIÄ
Lukekaa ääneen seuraavat lauseet. Nauhoittakaa luenta ja
kuunnelkaa tarkasti ääntämystä.
Bill tuli Saabilla Bombantalolle.
Fiona järjesti farmilla festivaalit.
Fiesta oli fiasko.
Gabriel kävi Portugalissa ja Argentiinassa.
Bob auttoi baarimikkoja nostamaan paarit pubiin.
Radio syytti oppositiota tradition halveksimisesta.
Vuokko vie yöllä tuolit ja pianon suojaan.
Työmies kuokkii suolla.
Madridilaislehdet kertovat Soulin olympialaisista.
Kaikki arkeologit kiiruhtivat Golanin kukkuloille.
Lukekaa seuraavat lauseet ystävällisesti, vihaisesti,
innostuneesti ja ivallisesti.
Hei, kiva nähdä!
Hauska olla täällä tänään.
Sain luvan.
Anna minä autan.
Sinulla on uusi suunnitelma.
Tutkikaa seuraavia tekstejä. Mitä sanoja, lauseita tai jaksoja
painottaisitte lukiessanne tekstiä ääneen? Mitkä jaksot luki-
sitte hitaasti, mitkä nopeasti? Mihin kohtiin sijoittaisitte
tauon? Millainen sävyjä tunneväritys kuulostaisi
luontevalta? Lukekaa tekstit nauhaan kotona ja kuunnelkaa
näytteitä tunnilla.
Rakennusliike Oy:n toimisto on suljettuna heinäkuun ajan.
Otamme Teihin yhteyttä maanantaina ensimmäinen
elokuuta, jos sanelette vastaajaan nimenne ja
puhelinnumeronne. Voitte alkaa sanelun merkkiäänen kuultuanne, ja
Teillä on aikaa kolme minuuttia. Kiitos yhteydenotosta.
PUHEVIESTINTÄ
13

Kestävää iloa. Sähköpojilta. Jouluksi kotiin... tai jo ennen
joulua. Uusi televisio, videot, hifilaitteisto, mikrouuni,
tiskikone... nauhuri, kelloradio... Koko perheen yhteinen lahja,
lahja nuorelle parille, junioreille, varttuneemmalle väelle.
Kaikille! Kestävää iloa vuosiksi eteenpäin. Sähköpojilta!
Kotimainen kysyntä lisääntyi viime vuonna liiallisesti.
Yksityinen kulutus kasvoi edelleen viisi prosenttia, vaikka
kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen reaalikasvu jäi
yhteen prosenttiin. Eräs syy kotimaisen kysynnän
purkautumiseen oli rahoitusmarkkinoiden vapautuminen.
Kysynnän kasvu lisäsi kulutustavaroiden tuontia 18 % ja
investointitavaroidenkin tuonnin kasvu nousi 17 %:iin.
Vaihtotaseen alijäämä suureni 12,6 mrd. mk:aan eli 2,9 %:iin
kansantuotteesta. Inflaatio nopeutui selvästi
kertomusvuonna kysyntäpaineiden vuoksi. Kevään tuloratkaisut,
asuntojen hintojen jyrkkä nousu sekä alkoholijuomien ja
tupakan hintojen korotukset olivat nopeutuneen inflaation
välittömiä syitä. Kuluttajahinnat kohosivat
kertomusvuonna 5,1 % eli enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.
Sää on viikonloppuna lauha, mutta muuttuu alkuviikolla
kylmemmäksi pohjoisesta alkaen. Lauantaina ja
sunnuntaina Etelä-Suomessa on enimmäkseen poutaa, Itä- ja Poh-
Hflm
PUHEVIESTINTÄ

f
jois-Suomessa tulee jonkin verran räntää, myöhemmin
lumikuuroja. Alkuviikolla koko maassa sataa jonkin verran
lunta. Viikonloppuna lämpötila on Etelä-ja
Keski-Suomessa 2 — 6 °C, Lapissa nollan vaiheilla. Alkuviikolla sää
kylmenee siten, että pohjoisosissa on —10:stä -20 °C:seen ja etelä-
ja länsiosassa 0:sta -10 °C:seen.
Aikaa ja vaivoja säästäen sekä voimieni mukaan
tunnollisesti laiminlyöden muut tehtäväni, olen saanut laadituksi
tämän halpatajuisen, taivaallisia näköaloja hipovan
opasteen. Sen laatimisessa olen saanut arvokasta apua
liiketuttavaltani Osto- ja Myyntiliike Haitarilta, joka hyväntaht. on
lainannut käytettäväkseni yliluonnottoman kokoisen teatte-
rikiikarin — ilman koteloa — ainoastaan 2 savukerasiaa ja
kunniasanaa vastaan. Tarvittavien tähtitieteellisten lukujen
yliolkaisessa käsittelyssä olen ilman tekijän suosioll. lupaa
saanut rohkaisua Valtion Tulo-ja Menoarviosta.
Taloudellista tukea olen joutunut saamaan Tieteelliseltä
Tutkimussäätiöltä. Säätiön juhlakokouksessa nimittäin eräs sen
jäsenistä poistuessaan luuli minua eteisvartijaksi ja työnsi
kouraani 10 mk. Josta kaikesta pyydän lausua syvimmät
kiitokseni. (Olli, Tähtiopin alkeet)
Cördoba
Etäällä ja yksin.
Suuri kuu, musta ratsu,
laukussani oliiveja.
Vaikka tunnen tiet
en saavu koskaan Cördobaan.
Halki tasangon, päin tuulta,
verikuu, musta ratsu.
Cördoban torneista
minua katsoo kuolema.
Voi pitkää, pitkää tietä!
Voi urheaa ratsua!
Minut korjaa kuolema
jo ennen kuin saavun Cördobaan!
Cördoba.
Etäällä ja yksin.
(Federico Garcia Lorca, Ratsastajan laulu)
Suunnitelkaa ja nauhoittakaa mainos, tietoisku, uutiset,
kuunnelma tai lyhytelokuva.
PUHEVIESTINTÄ
15

LUONTEVAA
PUHEKIELTÄ
PUHU VAPAASTI
Puhumme eri lailla kuin kirjoitamme. Puheessa suosimme
tuttuja sanoja, lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia rakenteita,
kirjoituksessa käytämme sen sijaan vaikeampia sanoja,
pitempiä lauseita ja mutkikkaampia rakenteita. Puhekieltä
on helpompi ymmärtää kuin kirjoituskieltä.
Puhekieli vie asiaa hitaasti eteenpäin ja annostelee
sanottavansa kuulijoiden omaksumiskyvyn mukaan. Kuulijaa
valmistellaan ja johdatellaan uuteen asiaan, kuten
seuraavista esimerkeistä käy ilmi:
kirjoituskieli
Tullessaan eilen töistä Virtanen kolaroi työtoverilta lainaamansa
auton käyttökelvottomaksi.
puhekieli
Tiedättekö Virtasen Matin. Matti lainasi eilen työkaveriltaan
Mersun ja lähti sillä töistä kotiin. Arvatkaa mitä sitten tapahtui
— Matti ajoi kuorma-auton perään ja Mersu meni ihan romuksi.
Puhekieli sisältää runsaasti johdatteluja, toistoa ja
täytesanoja, siksi se tuntuu väljältä ja helppoymmärteiseltä.
Puhe-ja kirjoituskieli ovat eri kielimuotoja. Puhetta ei siis
pitäisi kirjoittaa valmiiksi ja lukea suoraan paperista, koska
tiivistä kirjoituskieltä on vaikea ymmärtää kuultuna. Jos ei
rohkene puhua ilman kirjoitettua tekstiä, täytyy kirjoitus
muokata puhekieliseksi. Puheenomaisessa tekstissä
käytetään
— lyhyitä sanoja
— tuttuja sanoja
— konkreettisia sanoja
— paljon yhdistäviä sanoja
— paljon verbejä, vähän substantiiveja
— paljon persoonamuotoisia verbejä
— vähän lauseenvastikkeita
— lyhyitä lauseita.
Viisainta on kuitenkin tehdä valmiiksi kirjoitetusta tai
suunnitellusta puheesta tukisanalista, johon merkitään vain
puheen pääkohdat ja sellaiset tiedot (numerot, tilastot,
PUHEVIESTINTÄ

nimet), jotka pelkää unohtavansa. Puhuttaessa tukisanalis-
tan pohjalta kieli on puheenomaista, oheisviestintä
täydentää luontevasti puhetta ja vuorovaikutus yleisön kanssa
säilyy.
TEHTÄVIÄ
Laatikaa parityönä lyhyt puhe jostakin alla olevasta
aiheesta. Tehkää puheesta kaksi versiota: valmis teksti ja tukisa-
nalista. Toinen lukee puheen paperista, toinen puhuu
vapaasti tukisanalistan pohjalta. Miten puheet eroavat?
Mainosta paikallisradiossa messuja/lastenjuhlia/konserttia.
Innosta luokkaa lähtemään vierailulle johonkin sinua
kiinnostavaan yritykseen.
Perustele työhönottohaastattelussa, miksi sinut kannattaa
valita automyyjäksi/yksityissihteeriksi/keskukseksi/kuulut-
tajaksi/tiedottajaksi.
Miksi Ilona Aho on valittava huvitoimikunnan
puheenjohtajaksi / Merkonomit ry:n sihteeriksi / Matkailukerhon
rahastonhoitajaksi?
Millaista puheopetusta kauppaopiskelija tarvitsee?
Suomalainen vaikenee kolmella kielellä.
Miten vapaudun esiintymispelosta?
Näin saadaan elintarvikkeiden/palveluiden/asuntojen
hinnat kuriin!
Kannusta muita lukemaan mielikirjasi / katsomaan mieli-
elokuvasi.
Mitä puhekielen ja mitä kirjoituskielen piirteitä on
seuraavissa teksteissä? Arvioi sanastoa, lause- ja virkerakenteita
sekä tiiviyttä (johdattelut, täytesanat, toisto).
Niin tuli mieleen, kun tuli näin sopiva tilaisuus ja — — ja
sopiva aihe, että onkin ollut monta kertaa mielessä — tuota
— toimittajalta kysyä, kun hän pitää näitä liikennejuttuja
radiossa ja muuta — tuota niin — että onko näillä rekka-
miehillä ja kuorma-autoilla ja jopa linja-autoillakin — —
onko niillä erikoisoikeus ylittää — tuota tuota — näitä
nopeusrajoituksia, liikennemerkeissä olevia nopeuksia. Jos
on kahdeksankympin rajoitus, niin ei muuta kuin ohi vaan
— ei puhettakaan, että siinä jonossa ajetaan. Ja varsinkin
rekka-autoilijat ovat semmosia. Onko näillä joku etuajo-
oikeus, näillä isommilla autoilla, rajoitusalueella?
PUHEVIESTINTÄ
17

— Huomenna sä Solveig menet kaupungille ja kierrät
liikkeitä ja kyselet lähetin paikkaa. Ymmärrätsä! Siitä ne
johtajatkin on alkaneet. Ja vaikka susta ei olekaan
johtajaksi niin sä voit päästä konttoriharjoittelijaksi.
— Emmä tykkää konttoreista, mä yritin.
— Mä arvaan sen. Sähän et pidä muusta kuin vetelehtimi-
sestä...
— Mä haluaisin jotain muuta...
— Et halua. Sä menet lähetiksi ja sillä selvä. Mene vaikka
famulle yöksi että kerkiät ajoissa niihin paikkoihin. Famu
saa katsoa Helsingin Sanomia jos siellä on joku paikka ja jos
siellä ei ole niin sä etsit itse. (Lassi Sinkkonen, Solveigin
laulu)
— Minulla on vielä pari ongelmaa, mies sanoi, ja
oikeastaan sen vuoksi ehdotinkin tapaamista tällä tavoin.
Ongelma tai oikeammin sanottuna kaksi. Olette varmaan
selvillä siitä, insinööri Berggren, että herra Lönnqvist
tuntee tiettyä kaunaa, ei vain teitä kohtaan henkilönä, vaan
myös tiettyjä pyrkimyksiä kohtaan johtamassanne yhtiössä.
Teidän tapauksessanne olisi viisainta olla tietämättä
mistään mitään, koska kaikki tietoomme tulleet tapaamiset
ovat olleet salaisia. Herra Lönnqvist pitää teitä aivan liian
joustamattomana. Te edustattekin vanhaa yritysjohtaja-
tyyppiä. Vuorineuvos Andersin vetäytyminen hallituksesta
on avannut tien uudistumiselle. (Jörn Donner,
Itsenäisyyspäivä)
Tietotekniikan fyysisiä välimatkoja rikkova luonne oli
käytettävä hyväksi. Tämän toimintahengen leijaillessa
Pohjoismaiden yllä tietotupatoiminta levisi nopeasti eteenpäin ja
leviää edelleenkin, sillä kiinnostusta toimintaa kohtaan on
osoitettu eri puolilla maapalloa. Keskittymiskehityksen
vastainen ajatuslinja tulee hyvin esille professori Juhani
Oksmanin tietotuvalle antamassa määritelmässä: ”Tietotupa
voidaan määritellä keskukseksi, jossa tietoteknillisiä
laitteita on syrjäseudun kunnan asukkaiden käytössä.
Pyrkimyksenä on taistella niitä haittoja vastaan, joita talouden
keskittymiskehitys kunnassa aiheuttaa, esiintyivätpä ne
taloudessa, koulutuksessa tai sivistyselämässä tai koskivat ne sitten
työllisyyttä, palveluja tai yleistä viihtyvyyttä.” (Päivikki
Kontturi, Aivot ajattelevat, tietotupa toimii)
PUHEVIESTINTÄ

PUHUNKO DIILISTÄ
VAI KAUPASTA?
Puhekieli ei ole niin yhtenäistä kuin kirjoituskieli:
tamperelaisen puhe kuulostaa erilaiselta kuin kemiläisen, nuoret
käyttävät toisenlaista kieltä kuin heidän vanhempansa,
naiset puhuvat usein miehiä huolitellummin jne.
Kielenkäyttöömme vaikuttavat ikä, ammatti, sukupuoli,
sosiaaliryhmä, asuinpaikka ja monet yksilölliset seikat.
Mikrokieliä (esim. eri ikä- ja ammattiryhmien kielet) ja
alueellisia murteita sopii hyvin käyttää ryhmässä, jolla on
yhtenäinen kielellinen tausta. Suuressa epäyhtenäisessä
ryhmässä taas on turvallisinta käyttää yleispuhekieltä,
koska sitä ymmärtävät kaikki ja se on tyyliarvoltaan neutraalia.
Yleispuhekieltä kutsutaan usein kirjakieleksi (”puhua
kirjakieltä”) tai huolitelluksi puhekieleksi. Sitä käytetään
esimerkiksi julkisissa puheissa, esitelmissä ja keskusteluissa
sekä joukkoviestinnässä. Se poikkeaa kirjoitetusta kielestä
lauserakenteiltaan ja usein myös sanastoltaan, mutta on
äänteellisesti ja muoto-opillisesti samanlaista kuin kirjakieli
— 	esimerkiksi sellaiset ilmaukset kuin mä meen kotii, se alko
kirjottaan, mulla on pää kipee eivät sovi yleispuhekieleen,
vaikka ovatkin arkisessa kielenkäytössä tavallisia. Yleispu-
hekieli on opeteltava hallitsemaan, koska se on kielimuoto,
jota käytetään useimmissa työelämän puhetilanteissa.

TEHTÄVIÄ
b
Mitkä ilmaukset ovat tyypillisiä vain sinun
kotipaikkakunnallasi? Mitä eroja on sinun ja vanhempiesi kielenkäytössä?
Miten puheesi eroaa yleispuhekielestä? Millaista
kielenkäyttöä arvostat? Miksi ihmiset eivät yleensä halua muuttaa
kielenkäyttötapaansa?
Miksi eri ikä- ja sosiaaliryhmät käyttävät erilaista kieltä?
Miksi naiset puhuvat usein huolitellummin kuin miehet?
Mitä ammattikieliä on vaikea ymmärtää? Miten esimerkiksi
julkishallinnon tai liike-elämän kieli eroaa yleiskielestä?
Ymmärrätkö sanat tuponeuvottelut, nollalinja,
hintahaarukka, inflaatio, likviditeetti, diileri, dumpata, liisaus?
Mitä päätelmiä voit tehdä seuraavista puhujista
(nainen/mies, alle/yli 20-vuotias,
länsisuomalainen/itäsuomalainen jne.)?
”Myö oltiin asemaravintolassa sitte ensimmäisen kerran
töissä. Niin myö asuttiin siinä aseman yläkerrassa, jota eivät
tienneet kukkaan. Mie olin semmonen niinku pesämuna
siinä kanttiinissa ja sitten mul oi aina kavereita siellä.”
”Ei koskaan o ollu mitään riitaa, et kyl tota niin siel tulee
joku sellanen toverihenki ja tota siinä pidetään yhtä.
Tietenkin kun on joku pitkä reisu ja tota niin pahat kelit ja
noin nii, siinä voi joskus porukka sillä lailla hermostua
taikka kärttyyntyä, ettei paljo morjes viitti kellekkään
sanoo.”
”Se niin tota kun tuli se — — emmää tiä — se Hannele
Lauri tuli sinne syämään keiton ja sitte se koko ajan pesi sitä
pöytää ja sitte tota se sano että hyvää ruakahalua ja sitte se
sano että täälä keitossa on kärpänen ja sitten se pitsapoika
sano että — — et se niin tota sano että ei se oo kärpänen se
on rusina. Sitten se lähti lentoon se rusina ja sitten —
hi-hi-hi — sitten tota se sano että kyllä tää elämä —
maailmakin muuttuu kun rusinakkin lentää.”
Paikallisradioiden ja yleisradion nuortenohjelmien
kielenkäyttö on aiheuttanut paljon närää. Millaista kieltä sinun
mielestäsi pitäisi käyttää radiossa?
Esittele yleispuhekielellä a) vierustoverisi, b) harrastuksesi,
c) koulusi, d) työpaikkasi tai e) jokin kotipaikkakuntasi
nähtävyys.
20
PUHEVIESTINTÄ

Kielen rekisteri
— kielenkäytön
alue, tyylilaji
PUHU TILANTEEN
MUKAAN
Puhetilanne ratkaisee, millaisen rekisterin valitsemme.
Puhumme luonnostaan eri lailla kotona, kaupassa, koulussa,
työssä, kokouksessa tai haastattelussa.
Oikea rekisteri edistää viestin perillemenoa. Viesti ei
todennäköisesti välity toivotulla tavalla, jos oppilas sanoo
rehtorille:”Hei reksi, et viittis heittää poissaololupaa huo-
miseks?” tai luokkatoverilleen: ”01e hyvä ja siirry
luokkaan, sillä oppitunti alkaa tuokion kuluttua.”
Hyvä puhetaito on sitä, että hallitsee monta rekisteriä ja
osaa valita kuhunkin tilanteeseen sopivan rekisterin.
Valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, onko puhetilanne julkinen
vai yksityinen, virallinen vai epävirallinen, muodollinen vai
epämuodollinen.
Yksityisissä ja epävirallisissa puhetilanteissa pyritään
yleensä käyttämään samantyyppistä rekisteriä kuin
keskustelukumppani. Täysin erilaisen rekisterin valinta viestii
usein muille, että puhuja haluaa pitää etäisyyttä ja
erottautua ryhmästä. Seuraava esimerkki osoittaa, minkälaisia
ongelmia ilmenee, kun puhujat valitsevat eri rekisterit.
”Yritin kerran viikon ajan puhua kirjakieltä kaikissa tilanteissa,
aamukahvilla, työpaikalla, ravintolassa, Malmin uimalan saunassa.
Tarkoitukseni ei ollut puhua honkajokilaista, vaan pyrin
käyttämään kirjakielen muotoja niin luontevasti kuin vain osasin. Silti
puheeni loi niin jäätävää sosiaalista etäisyyttä, että minun oli
pakko kertoa kokeilustani työtovereilleni, jotta he eivät olisi
loukkaantuneet epäkohteliaisuudestani. Tuon viikon aikana jouduin
myös muutaman kerran luopumaan tarkoituksestani puhua
kirjakieltä kaikissa tilanteissa. Minulle kaikkein opettavin tapaus oli,
kun Pekka Kuusi tuli antamaan minulle kirjansa
englanninkielisen käännöksen. Siinä puhellessamme minun oli kerrassaan
pakko luopua kirjakielisyydestä, niin nokkavalta se kuullosti. Ei siis
ollut kyse siitä, ettei kirjakieltä sovi puhua nuorille tai Malmin
saunassa, se särähtää myös kun on puheissa oppineen herran
kanssa.”
Klaus Mäkelä (Kielikello 2/1986)
Julkisissa, virallisissa ja muodollisissa tilanteissa käytetään
yleispuhekieltä. Huoliteltu kielenkäyttö on erityisen
tärkeää silloin, kun puhuja edustaa jotain yhteisöä tai yritystä
julkisuudessa. Missään tilanteessa yleispuhekielen ei
kuitenkaan tarvitse olla kuivaa, väkinäistä tai kaavamaista,
vaan sitä voi puhua luontevasti ja omintakeisesti.
PUHEVIESTINTÄ
21

TEHTÄVIÄ
1 Oletko joskus huomannut valinneesi väärän rekisterin?
Entä onko sinua jossain tilanteessa häirinnyt jonkun muun
kielenkäyttö? Mitä seurauksia väärän rekisterin valinnasta
aiheutui?
Missä tilanteissa odotusten vastainen kielenkäyttö aiheuttaa
hämmennystä tai jopa suuttumusta?
Pohdi, mistä syistä puhujat käyttävät eri rekistereitä
Seuraavassa puhelinkeskustelussa?
— Johtaja Kaukosen puhelimessa Leena Virta.
— Hei, tääll’on Kirsi. Onks Kake paikalla?
— Johtaja on kokouksessa ja tulee kello 14.
— Mulla ois yks tärkee juttu. Eksä vois hakee sitä hetkeks
puhelimeen?
— Johtaja on kieltänyt yhdistämästä puheluja kokouksen
aikana, mutta voin pyytää häntä soittamaan kello 14
jälkeen.
— Mitä tärkeetä sillä nyt siellä sitten on?
— Johtoryhmän kokous.
— No, käske sitä soittaan, ku se tulee.
— Toimitan viestin ja pyydän häntä ottamaan yhteyttä,
kun kokous on päättynyt.
— Hei sitten.
— Kuulemiin.
PUHETILANTEITA
KESKUSTELU
AVARTAA
Keskustelutaitoa tarvitsemme sekä yksityis- että
työelämässä: juttuhetkissä, työryhmissä, seminaareissa,
ideapalavereissa, kokouksissa ja neuvotteluissa. Keskustelu on tärkeä
työmenetelmä päätöksenteossa, toiminnan suunnittelussa,
tuotekehittelyssä, yhteystoiminnassa, markkinoinnissa sekä
myynnissä jne. Menestyksekäs tehtävien hoito vaatii työnte-
2
3
22
PUHEVIESTINTÄ

Millainen on ryhmäsi
viestintäilmasto ?
kijältä monipuolisia keskustelu- ja ryhmätyötaitoja.
Keskustelemalla vaihdamme tietoja, mielipiteitä ja
kokemuksia. Keskustelu antaa virikkeitä, avartaa
näkemystämme ja jäsentää asiakokonaisuuksia — niin kuin ajatusten
kielentäminen yleensäkin, koska jäsennämme ja
hallitsemme maailmaamme kielen avulla. Erilaisten ideoiden ja
näkökantojen yhteensovittaminen innoittaa kehittämään
uusia luovia ratkaisuja ongelmiin.
Viestintätaitojaan voi kehittää ottamalla rohkeasti osaa
erilaisiin keskusteluihin ja analysoimalla niiden
pelisääntöjä. Kun tilanteet käyvät tutuiksi ja oppii vaivatta
ilmaisemaan itseään, jää aikaa keskittyä itse asiaan.
Sosiaalista puhetta
Sosiaalisella puheella avataan yleensä keskusteluyhteys.
Tyypillisiä avauksia ovat esimerkisi ”Mitä kuuluu?”, ”Kaunis
ilma tänään” ja ” Käytkö täällä useinf”. Vastauksetkin ovat jo
ennalta tiedossa: ”Hyvää”, "Niin on” ja ”Silloin tällöin”.
Myötäily ja odotuksenmukainen vastaus kuuluvat
sosiaalisen keskustelun sääntöihin — totuuden vaatimus ei sen
sijaan ole ehdoton. Sosiaalisella puheella luodaan ja
säilytetään puheyhteys: sen kautta voidaan haluttaessa siirtyä
antoisampaan keskusteluun.
Keskustelu ryhmässä
Keskustelu sujuu parhaiten ryhmässä, jossa on turvallinen
ilmapiiri ja myönteinen viestintäilmasto. Avoin ja
suvaitseva henki saavutetaan tutkimalla osanottajien näkemyksiä
tasapuolisesti ja pyrkimällä rehellisesti
yhteisymmärrykseen. Avoin viestintä tyrehtyy, jos keskustelijat suhtautuvat
toistensa mielipiteisiin arvostelevasti, välinpitämättömästi
tai vähättelevästi.
Jokainen ryhmän jäsen on vastuussa keskustelusta ja
vaikuttaa sen kulkuun. Yksityinen osanottaja edistää
vuorovaikutusta osallistumalla, kuuntelemalla ja
kannustamalla kaikkia esittämään mielipiteensä. Hän osoittaa sekä
sanallisella että sanattomalla viestinnällä, että on
kiinnostunut muiden näkemyksistä ja arvostaa niitä.
Keskustelua voi luonnehtia kielipeliksi, jonka säännöt
vaihtelevat eri tilanteissa, yhteisöissä ja kulttuureissa.
Taitava viestijä omaksuu nopeasti pelisäännöt ja sovittaa puhe-
käyttäytymisensä uusien odotusten mukaiseksi. Erilaisiin
tilanteisiin on helppo sopeutua, kun hallitsee perustaidot
eli osaa jäsentää sanomansa, perustella, havainnollistaa,
PUHEVIESTINTÄ
23

vaikuttaa, tulkita, antaa palautetta ja käyttää erilaisia
puheenvuoroja.
Keskustelijoiden taidot punnitaan siinä, kuinka he
osaavat kielen avulla selvittää erimielisyydet. Ristiriitoja ja
lukkiutuneita tilanteita voi välttää suhtautumalla avoimesti
erilaisiin näkemyksiin. Omia mielipiteitä täytyy olla valmis
tarkistamaan, jos saa uutta tietoa tai omat perustelut
osoittautuvat hatariksi. Erimielisyys koetaan liian usein
arvovaltakysymykseksi, mikä pakottaa osapuolet pitämään
jääräpäisesti kiinni omasta kannastaan. Viestintäilmapiiri ja
keskustelijoiden taidot ratkaisevat, voivatko osanottajat
muuttaa näkemyksiään — peräytyä kunniallisesti — ja näin
edistää yhteisymmärryksen syntyä.
Keskustelu yleisön edessä
Paneelikeskusteluun osallistuu tavallisesti 2 — 6 henkeä ja
puheenjohtaja. Osanottajille annetaan etukäteen aihe ja
mielellään myös jonkinlainen väljä asialista.
Puheenjohtaja avaa paneelin esittelemällä aiheen ja
keskustelijat. Keskustelun aikana hän jakaa puheenvuorot,
innostaa osallistumaan ja huolehtii, että puhujat pysyvät
asiassa. Puheenjohtajan tehtävänä on myös valvoa, että
keskustelu etenee suunnitelman mukaisesti ja kaikki asian
olennaiset puolet tulevat käsitellyksi. Lopuksi hän päättää
keskustelun, esittää tiivistelmän sanotusta ja kiittää
osanottajia.
Keskustelijat käyttävät asian esittelyn jälkeen muutaman
minuutin puheenvuoron, jossa he kertovat yleisnäkemyk-
sensä asiasta. Alkupuheenvuoron samoin kuin muidenkin
kannanottojen ydinkohdat on syytä ennalta koota tukisa-
nalistaksi. Keskustelun aikana kannattaa tehdä
muistiinpanoja, koska muuten kommentit muiden
puheenvuoroihin unohtuvat.
Paneelissa — niin kuin muissakin keskusteluissa — voi
käyttää seuraavia puheenvuoroja:
— asiapuheenvuoro
— mielipide
— aloite
— kannatus
— arviointi
— kysymys
— täsmennys
— kokoava puheenvuoro
— ihmissuhde- tai tunnelmapuheenvuoro.
Asiapuheenvuorossa tuodaan esiin uusia tietoja. Mielipide-
puheenvuoroon sisältyy paitsi kannanotto myös sen
perusPUHEVIESTINTÄ

telut. Aloitteessa ehdotetaan ratkaisua ja arvioinnissa
kommentoidaan ehdotusta ja sen pohjana olevia tietoja tai
mielipiteitä. Kysymyksillä saadaan lisää tietoja, mielipiteitä,
perusteluja tai ratkaisuehdotuksia. Täsmennys tarkentaa ja
kokoava puheenvuoro kiteyttää edellä sanottua.
Ihmissuhde-ja tunnelmapuheenvuoroilla voi kannustaa, keventää ja
parantaa ilmapiiriä.
Erityistä huomiota paneelikeskustelijan on kiinnitettävä
perustelujensa vakuuttavuuteen. Kannanottonsa voi
perustaa mm. seuraaviin seikkoihin:
— esimerkki
— tilasto
— numerotiedot
— tutkimustulokset
— asiantuntijalausunto
— käsitteiden määrittely.
Laajemman perustelun voi rakentaa puheenvuorossa
samaan tapaan kuin kirjoitelmassakin. Päättely voi edetä
induktiivisesti (yksityistapauksesta johdetaan yleinen
sääntö), deduktiivisesti (yleisestä totuudesta johdetaan
yksityinen väite), analogisesti (rinnastetaan kaksi ilmiötä, joilla on
samanlaisia ominaisuuksia) tai kausaalisesti (kaksi ilmiötä
asetetaan syy-yhteyteen toistensa kanssa).
Paneelikeskustelija koettaa taivuttaa yleisön ja muut
keskustelijat tukemaan omaa näkemystään. Parhaiten hän
onnistuu vakuuttamaan kuulijansa ytimekkäillä ja
rakentavilla puheenvuoroilla, harkituilla perusteluilla ja
uskottavalla kokonaisesiintymisellä.
Väittely
Väittelyssä on kaksi osapuolta, jotka edustavat vastakkaisia
näkemyksiä. Osapuolet eivät tyydy esittelemään ja
perustelemaan omia kantojaan vaan yrittävät parhaansa mukaan
kumota vastustajan todistelut. Molemmat koettavat
vakuuttaa yleisön, joka yleensä äänestää voittajasta väittelyn
päätteeksi.
Väittely sisältää seuraavat vaiheet:
1. Osapuolet esittävät oman analyysinsä tilanteesta.
2. Molemmat perustelevat kantansa.
3. Kumpikin puoli koettaa kumota toisen perusteet.
Puheenvuorojen pituus sovitaan etukäteen, ja sovittuja
aikarajoja on ehdottomasti noudatettava. Alkupuheenvuo-
rot kestävät yleensä 5 — 20 minuuttia ja muut
puheenvuorot 2—10 minuuttia. Puheenvuorojen järjestys on yk-
PUHEVIESTINTÄ
25

sinkertaisimmillaan seuraava: puolustajat käyttävät
ensimmäisen, kolmannen ja kuudennen puheenvuoron,
vastustajat toisen, neljännen ja viidennen — puolustajat siis
aloittavat ja lopettavat väittelyn.
Väittelyssä käytetään samanlaisia puheenvuoroja ja
perustelutapoja kuin muissakin keskusteluissa.
Puheenvuorojen on kosketeltava ydinkohtia ja niiden tulee viedä asiaa
johdonmukaisesti eteenpäin, jotta kuulijat saavat
kokonaiskuvan väittelijän näkemyksestä, pääperusteista ja päättely-
tavasta. Väittelijän on syytä etukäteen valmistella esitystään
ja kerätä luetteloksi
— näkemyksensä pääkohdat
— keskeiset perustelut ja todisteet
— vastakkaista näkemystä tukevat todisteet ja niiden vasta-
todisteet.
Selkeyden vuoksi on syytä valita vain yksi tai kaksi pääväi-
tettä ja perustella ne huolellisesti. Keskeisiä väitteitä ja
perusteita korostetaan niin, että ne syöpyvät kuulijoiden
mieleen. Vastustajan kaikkiin väitteisiin on vastattava,
mutta niiden ei pidä antaa sekoittaa omaa päätelmäketjua.
Väittely kehittää osallistujien puhe- ja ajattelutaitoa.
Väittelijä oppii vaikuttamaan, perustelemaan,
päättelemään, arvioimaan todisteiden luotettavuutta, erittelemään
mielipiteiden lähtökohtia ja ajattelemaan kriittisesti.
Väittely on myös mielenkiintoinen ja vaikuttava tapa välittää
tietoa: kuulijat oppivat siitä usein enemmän kuin
esitelmästä tai luennosta.
26
PUHEVIESTINTÄ

TEHTÄVIÄ
Pohtikaa, millaiset kirjoittamattomat säännöt ohjaavat
keskustelua luokassa, ystäväpiirissä, kotona tai työpaikalla.
Mistä tai miten pitää puhua saadakseen arvostusta tai
hyväksyntää? Mistä asioista ei saa puhua? Miten ihmisten
eriarvoisuus näkyy keskustelussa? Mitä tapahtuu, jos joku
rikkoo sääntöjä?
Pohtikaa, millaisella esiintymisellä keskustelija tai väittelijä
voittaa yleisön ja toisten osanottajien luottamuksen.
Millainen oheisviestintä kertoo, että keskustelija kuuntelee ja
arvostaa muiden mielipiteitä? Entä mitkä seikat osoittavat
välinpitämättömyyttä?
Minkälaisissa tilanteissa puhujalla on tapana kätkeä
ajatuksensa? Milloin puhutaan suoraan? Mistä päättelet,
puhuuko keskustelukumppanisi avoimesti?
Seuraava teksti on poimittu sanomalehden
nuortenosastosta. Kirjoita vastaava kuvaus jostakin omasta
keskustelustasi.
Kaikkea ei sanota ääneen
— Mä täällä vaan moi!
(Ihanaa, että oot kotona.)
— No, moi!
— Mä ajattelin muuten vain
soitella. (Toisin sanoen pyytää
sua ulos.)
— Miten menee?
— Siinähän se. Koulu on
lähtenyt kivasti käyntiin.
Luokkakin on ihan kiva. (Mulla on
hirvee ikävä sua! Miksei me
voida olla samassa koulussa.)
— Mulla alko kans koulu
hyvin. Mitäs oot touhunnu?
— Enpä ihmeempiä.
(Haaveillut susta päivät ja yöt.)
— Mä olen tässä lähdössä
ulos ja ajattelin kysyä, kelpais-
ko kyyti?
— Mikäs siinä. Mennäänkö
pizzalle? (Vaude, tota mä
olen odottanut kauan.
Muistatko ensitapaamisemme
pizzalla?)
— Mennään vaan. Tuun ha-
keen sut kohta.
— Joo, moi! (Tule sitten
pian!)
— Moi.
Hopeful
Järjestäkää paneeli. Valitkaa kuusi keskustelijaa ja
puheenjohtaja. Muut arvioivat keskustelua (Millainen on ilmapiiri?
Osallistuvatko kaikki? Kannustetaanko hiljaisia? Ovatko
keskustelijat perehtyneet asiaan? Käsitelläänkö asiaa
monipuolisesti? Mitä puheenvuorotyyppejä ja perustelutapoja
käytetään? Millaista kieltä keskustelijat käyttävät? Millaista
on heidän oheisviestintänsä?). Keksikää itse aihe tai
valitkaa jokin alla olevasta listasta.
PUHEVIESTINTÄ
27

Miten voitte parantaa luokkanne viestintäilmastoa?
Suomalainen keskustelukulttuuri
Politiikan kieli
Viestinten vaikutus maailmankuvaamme
Hyödyllinen ja hyödytön mainonta
Onko Suomessa köyhiä?
Miten parantaa Suomi-kuvaa ulkomailla?
Miten televisio- ja videoväkivalta vaikuttaa ihmisiin?
Kauppaopetuksen hyvät ja huonot puolet
Tehokas aikuisopetus
Tasa-arvoa työelämään!
Liike-elämän moraali
Millainen on hyvä ihminen?
Suomalainen kulutusjuhla
Perustelkaa seuraavat väitteet.
Opintolaina on liian pieni.
Naismerkonomit saavat vähemmän palkkaa kuin miesmer-
konomit.
Poliitikot ajavat vain omaa etuaan/yhteistä etua.
Tarjoukset tulevat kuluttajalle kalliiksi/halvaksi.
IHME-pesukone on edullisempi kuin muut pesukoneet,
vaikka maksaa enemmän.
Puhelinmyynti palvelee/ärsyttää.
Puhuminen helpottaa.
Pankkien palvelumaksuja tulee korottaa/laskea.
Ansaitsen palkankorotuksen.
Saan äidinkielestä kiitettävän/hyvän/tyydyttävän arvosanan.
Kiroilu ärsyttää/helpottaa.
Järjestäkää kahden tai useamman oppilaan väittelyjä.
Keksikää itse aihe tai valitkaa alla olevasta listasta.
Avioliitto vai asuinliitto?
Kirjastot maksullisiksi!
Turvallinen/turvaton ydinvoima
Pitäisikö viiniä myydä maitokaupassa?
Turhat/tarpeelliset turkikset
Eläinkokeet
Avustukset kotimaahan/kehitysmaihin
Pitäisikö Suomeen ottaa lisää pakolaisia?
Huijataanko luonnonlääkkeillä?
Työttömyyskorvauksia pitää korottaa/alentaa.
Tupakan myynti on kiellettävä lailla.
Armeija vai siviilipalvelu?
Miehet/naiset ovat parempia johtajia.
Pitäisikö eloonjäämiskursseja järjestää?
Lapista turistipyydys!
PUHEVIESTINTÄ

ESITTELY HERÄTTÄÄ
KIINNOSTUKSEN
Esittele
— nuorempi
vanhemmalle
— alemmassa
asemassa oleva korkeammassa
asemassa olevalle
— mies naiselle
— nainen miehelle,
jos mies on
huomattavasti iäkkäämpi tai
huomattavasti
korkeammassa asemassa.
Esiteltäessä käytetään
yleensä arvonimeä tai
titteliä ja nimeä.
Puhujan esittely
Puhujan esittelee yleisölle tilaisuuden järjestäjä tai
juontaja. Esittelyssä kerrotaan puhujan
— nimi
— asuinpaikka
— työpaikka
— asema
— asiantuntemus
— aihe.
Esittelijä ja puhuja sopivat etukäteen, mitä seikkoja
esittelyssä mainitaan. Esittelyn tavoitteena on saada yleisö
luottamaan puhujaan ja kiinnostumaan aiheesta.
Yrityksen esittely
Yrityksen esittely voi olla monenmuotoinen: esitelmä,
video- tai diaesitys, keskustelutilaisuus, opastettu
kiertokäynti — tai kooste näistä kaikista. Sen tavoitteena on antaa
vierailijoille myönteinen ja totuudenmukainen kuva
yrityksestä. Vierailijoita kiinnostavat yleensä yrityksen
— historia
— organisaatio
— tuotanto
— taloudellinen tila
— henkilöstö
— virkistystoiminta
— tulevaisuuden näkymät.
Suullista esitystä tuetaan esitteillä, näytteillä ja muulla
materiaalilla.
Esittely on yleensä valmiiksi suunniteltu kokonaisuus,
jota esittelijä muokkaa ryhmän ja tilanteen mukaan.
Esittelijän tulee valmistautua hyvin ja hankkia tarkat tiedot, niin
että hän kykenee puhumaan vapaasti ja vastaamaan
vierailijoiden kysymyksiin. Esittelijä edustaa yritystä, siksi hänen
on myös muistettava sovittaa kielenkäyttönsä,
esiintymisensä ja pukeutumisensa yrityksen tyylin mukaiseksi.
PUHEVIESTINTÄ
29

Tuote-esittely
Tuote-esittelyn on oltava ytimekäs ja mielenkiintoinen.
Kuuntelija — mahdollinen ostaja — ei jää arvailemaan,
mitä esittelijä vaikeaselkoisella puheellaan tarkoittaa.
Hänelle on heti käytävä selväksi, miksi tuote on kiinnostava,
mitä hyötyä siitä on ja miksi se kannattaa hankkia.
Tuote-esittelyn voi rakentaa esimerkiksi seuraavasti:
1. Aloitus
Herätä kuulijoiden mielenkiinto kysymyksellä, tuoreella
tiedolla, yllättävällä väitteellä tms.
2. Perusväite
Perusväitteellä osoitetaan, mikä ominaisuus tai mitkä
ominaisuudet tekevät tuotteen hankkimisen arvoiseksi.
Ominaisuudet eivät kuitenkaan sinänsä kiinnosta kuulijaa, vaan
hän haluaa tietää, mitä etua ja hyötyä niistä on. Esiteltäessä
esimerkiksi näyttöpäätteitä perusväite voidaan rakentaa
tähän tapaan: X:ssä on karhennettu kuvaruutu
(OMINAISUUS), joka vähentää heijastuksia (ETU) ja säästää näin silmiä
(HYÖTY).
3. Perustelut
Väitteet täytyy perustella huolellisesti tosiasioilla. Sellaiset
toteamukset kuin "tuote on
hyvälaatuinen/kestävä/edullinen/helppokäyttöinen" eivät vakuuta, jos niiden tueksi ei
esitetä yksityiskohtaisia tietoja teknisistä ominaisuuksista,
PUHEVIESTINTÄ

käyttöiästä, huollosta, takuusta, käyttökustannuksista,
hinnasta, käyttöohjeista ja -koulutuksesta.
4. Aktivointi
Tuote-esittelyn lopuksi kuulija aktivoidaan toimimaan heti.
Tuotteen ostaminen tehdään mahdollisimman helpoksi ja
kannattavaksi — esimerkiksi tarjoamalla sitä tutustumis-
hintaan esittelyyn osallistuneille.
5. Kysymykset
Varsinaisen esittelyn jälkeen kuulijat saavat tehdä
kysymyksiä. Kysymyksiin ja vastaväitteisiin on suhtauduttava
myönteisesti: ne osoittavat, että tuote kiinnostaa kuulijoita.
TEHTÄVIÄ
2
3
Esitelkää seuraavat vierailijat:
Ministeri Paavo Palko on tullut esitelmöimään
ulkomaankaupan näkymistä Vientikiltaan.
Koulupsykologi Leo Hermo on tullut esitelmöimään tuki-
oppilaiden opintopiiriin luvattomista poissaoloista.
Muusikko-säveltäjä Matti Askola on tullut kertomaan sävel-
lystensä synnystä Musiikin ystävät -yhdistykseen.
Maisteri Leena Lahti Konsultti Oy:stä on tullut kouluunne
esitelmöimään hyvistä käytöstavoista.
Kirjailija Lea Laiho on tullut suomen tunnille kertomaan
kirjojen sensuroinnista.
Diplomi-insinööri Antti Järvinen on tullut Kokousteknikot
ry:hyn alustamaan aiheesta ”Neuvottelu ulkomaisen
osapuolen kanssa”.
Esittele jokin paikkakuntasi yritys.
Järjestäkää tuote-esittelyjä. Aiheen voi keksiä itse tai valita
alla olevasta luettelosta.
Toimit konsulenttina ja esittelet jonkin päivittäistuotteen
tavaratalossa.
Esittelet marttayhdistyksessä jonkin kodinkoneen.
Olet Tukku Oy:n myyntiedustaja ja esittelet vähittäiskaup-
piaille kevään muotia.
Olet ATK Oy:n myyntineuvottelija ja esittelet pienyrittäjille
jonkin tietokoneohjelman.
Olet Sähkö Oy:n sunnuntaitapahtumassa esittelemässä
pelikoneita nuorille.
PUHEVIESTINTÄ
31

Olet Halpamatkat Oy:n opas ja olet tullut esittelemään
lomakohdettasi matkatoimiston järjestämään asiakastilai-
suuteen.
Olet kirjaedustaja ja myyt suurteoksia. Esittelyautoosi on
tullut nuoripari ja kaksi keski-ikäistä pariskuntaa.
Olet automyyjä ja sinut on kutsuttu kertomaan
taksiautoilijoille ensi vuoden mallistosta.
Olet Tuhkimo-lastenteatterin myyntisihteeri ja esittelet
talven ohjelmiston päiväkodin henkilökunnalle.
Olet oppikirjaedustaja ja esittelet jonkin oppikirjan
opettajainhuoneessa.
Olet tehnyt koenauhan yhtyeesi kanssa ja esittelet sen
Levytuottajat Oy:ssä.
Olet Laskettelijat ry:n puheenjohtaja ja menet esittelemään
yhdistystä Kilovuoren urheilumajan järjestämään ulkoilu-
tapahtumaan.
ESITELMÄ ON
TÄYTTÄ ASIAA
Esitelmä on syytä pitää aiheesta, jonka hallitsee hyvin. Aihe
sovitaan yleensä etukäteen, mutta esitelmänpitäjä rajaa ja
täsmentää sen oman kiinnostuksensa ja
asiantuntemuksensa mukaan. Rajausta, näkökulmaa ja käsittelytapaa
suunniteltaessa on tietysti otettava huomioon, millaisessa
tilaisuudessa ja millaiselle kuulijakunnalle puhutaan.
Esitelmä laaditaan samaan tapaan kuin kirjoitelmakin.
Ensin perehdytään lähteisiin ja tehdään asialista. Toiseksi
suunnitellaan jäsennys, jonka on oltava erittäin selkeä ja
johdonmukainen, koska kuultua on vaikeampi hahmottaa
kuin kirjoitettua. Lopuksi kirjoitetaan luonnos, jossa
eritellään yksityiskohtaisesti esitelmän kulku: aloitus,
havainnollistukset, tehokeinot, kevennykset, lopetus.
Aloitus on puheen tärkein osa, koska sillä joko
herätetään tai tapetaan kuulijoiden mielenkiinto. Kiinnostusta
voi herätellä esimerkiksi kysymyksellä, lainauksella, vitsillä,
suoralla kerronnalla, ja sen voi tappaa nopeasti ja
tehokkaasti sanomalla vaikkapa ”En ole ehtinyt valmistautua”,
”01en kovin tottumaton puhuja” tai ”En tiedä, miksi
minua pyydettiin puhumaan”.
Havainnollistaminen tekee puheesta vaihtelevaa ja
mielenkiintoista. Sanottavaansa voi havainnollistaa
— äänellisillä tehokeinoilla (painotus, tauotus, vauhditus
ja tunneväritys)
— kielellisillä tehokeinoilla (esimerkki, vertaus, kysymys,
PUHEVIESTINTÄ

Arviointi-
lomake
puhuttelu, lainaus, rinnastus, kielikuva, vastakohta-
asettelu, kasku, suora kerronta, tehotoisto)
— 	sisällöllisillä tehokeinoilla (tilastot, tutkimustulokset,
numerotiedot, asiantuntijalausunnot).
Havaintomateriaali (kalvot, monisteet, kuvat, esitteet,
esineet, maistiaiset, ääni- ja kuvanauhat) elävöittää esitystä ja
tehostaa asian mieleenjäämistä. Materiaalia on kuitenkin
muistettava käyttää harkitusti: sen tulee tukea asiaa eikä
viedä huomiota pois siitä.
Lopetus vaatii erityistä hiomista, koska se muistetaan
yleensä parhaiten. Lopussa voidaan palata takaisin alkuun,
kiteyttää puheen pääajatus tai viitata tulevaisuuteen.
Esitelmän voi kirjoittaa valmiiksi, jos puhuu aiheesta
ensimmäistä kertaa. Teksti on hyvä apu harjoituksissa,
mutta esiintymistilanteessa on tyydyttävä tukisanalistaan.
Huolellinen perehtyminen ja harjoittelu antavat varmuutta
puhua vapaasti.
TEHTÄVIÄ
Pitäkää esitelmä itse valitsemastanne aiheesta. Muut
arvioivat esitelmän ja antavat kirjallisen palautteen esitelmän-
pitäjälle. Mallina voi käyttää oheista arviointilomaketta.
5 4 3 2 1
SISÄLTÖ
JÄSENNYS
KIINNOSTAVUUS
aloitus
tehokeinot
havaintomateriaali
ÄÄNENKÄYTTÖ
selkeys
kuuluvuus
vaihtelevuus
KIELENKÄYTTÖ
OHEISVIESTINTÄ
katsekontakti
ilmeet ja eleet
olemus
PUHEVIESTINTÄ
33

KUUNTELE
TARKASTI!
Puhuminen on luonteva ja luotettava lähiviestintätapa.
Puhuttu viesti ymmärretään usein paremmin kuin kirjoitettu,
koska puhuja voi korjata ja tarkentaa viestiä saamansa
palautteen mukaan. Puhuja on vastuussa viestin
ymmärrettävyydestä, kuulija sen vastaanottamisesta ja palautteen
antamisesta.
Viestinnän onnistuminen riippuu yhtä lailla kuulijasta
kuin puhujastakin. Kuulijan on tulkittava aktiivisesti
puhetta, hahmotettava kokonaisuutta, arvioitava puhujan
perusteita ja annettava palautetta. Sanallinen palaute
valitettavasti unohtuu usein, ja puhuja joutuu päättelemään
oheisviestinnästä, miten sanoma on mennyt perille.
Kuuntelija voi oheisviestinnällään joko lannistaa
puhujan tai kannustaa häntä. Kenen tahansa puheinto laantuu,
kun yleisö vilkuilee kelloa ja liikehtii hermostuneesti.
Kuulijoiden tulisi innostaa puhujaa seuraamalla häntä
tarkkaavaisesti ja eläytymällä hänen esitykseensä.
Tehokkaan kuuntelun esteenä voivat olla häiriöt,
keskittymisvaikeudet, ennakkoluulot ja -asenteet. Ihmiset
helposti torjuvat sellaiset viestit, joita he eivät heti ymmärrä tai
jotka eivät ole sopusoinnussa heidän maailmankuvansa
kanssa. Monet eivät pysty lainkaan kuuntelemaan puhujaa,
jonka maailmankatsomuksesta tai olemuksesta eivät pidä.
Kuuntelu kuitenkin kannattaa aina: asiaa ei pidä torjua,
vaikka ajattelee tai pukeutuu eri lailla kuin puhuja.
Kuuntelutottumuksiaan on syytä arvioida ja kehittää.
Koeta vaikkapa seuraavalla tunnilla kuunnella aktiivisesti:
1. Keskity.
2. Asennoidu myönteisesti.
3. Pyri muodostamaan esityksestä kokonaiskuva.
4. Arvioi tietojen, perusteiden ja päättelytapojen
luotettavuutta.
5. Täydennä tietojasi.
6. Tee muistiinpanoja.
7. Kysy, osallistu ja anna palautetta.
Aktiivinen kuuntelu vaatii ponnistelua, mutta tekee
puheen seuraamisen haastavaksi ja kiinnostavaksi.
PUHEVIESTINTÄ

TEHTÄVIÄ
Laske, miten paljon aikaa käytät päivässä kuuntelemiseen.
Kuinka suuri osa kuuntelusta on intensiivistä?
Viisi oppilasta menee ulos luokasta ja tulee sisään
vuorotellen. Ensimmäiselle luetaan lyhyt talousuutinen, jossa on
paljon tarkkaa tietoa. Hän kertoo uutisen omin sanoin
toiselle, toinen kolmannelle, kolmas neljännelle ja neljäs
viidennelle. (Kysymyksiä ei saa esittää.) Viides kertoo
uutisen luokalle ja lukee sen sitten lehdestä ääneen. Kuinka
paljon uutinen muuttui matkalla?
Piirtäkää paperille jokin kuvio. Yksi oppilas tulee
selostamaan oman kuvionsa luokan eteen, ja muut koettavat
piirtää sen selostuksen perusteella. (Kysymyksiä ei saa
esittää.) Kuinka viesti meni perille?
Kuunnelkaa radioesitelmä (esimerkiksi Kielikorva).
Jakakaa luokka kahteen ryhmään: toinen puoli kuuntelee,
toinen kuuntelee ja tekee muistiinpanoja. Vastatkaa
kuuntelun jälkeen muutamiin tarkistuskysymyksiin ja verratkaa
ryhmien tuloksia. Tehostaako muistiinpanojen tekeminen
asian omaksumista?
Pohtikaa, millainen on hyvä muistiinpanotekniikka.
PUHEVIESTINTÄ
35


KIRJOITTAMINEN
KIRJOITTAMINEN
ON TYÖTÄ
Kaupan ja hallinnon tehtävissä vaaditaan sujuvaa
kirjoitustaitoa. Merkantit ja merkonomit joutuvat päivittäin
laatimaan erilaisia tekstejä: mainoksia, esitteitä, tiedotteita,
raportteja, tarjouksia, sopimuksia jne. Tekstit tuotetaan
yleensä nopeasti ja rutiininomaisesti, siksi työntekijällä on
oltava hyvä kirjoittamisvalmius.
Tekstin laatiminen on monimutkainen työ, joka vaatii
useita taitoja. Suunnitteluvaiheessa on kerättävä tietoja
lähteistä, sillä harvoin omassa muistissa on tarpeeksi
asiatietoja tekstin laatimiseksi. Kun tiedot ovat koossa, ne on
järjestettävä: pääasiat on erotettava sivuseikoista, asioiden
väliset yhteydet selvitettävä ja käsittelyjärjestys
suunniteltava. Jäsentämisen jälkeen tiedot ja ajatukset muutetaan
kirjoitetuksi kieleksi. Kirjoittaessa sovelletaan kirjoitettua
kieltä ja tekstin laatimista koskevia sääntöjä; ne on
omaksuttu — usein alitajuisesti — elämän aikana luetuista
teksteistä. Kun teksti on kirjoitettu, sitä aletaan parannella:
asioita lisätään ja poistetaan, niiden järjestystä muutetaan
ja ilmaisua hiotaan.
Kirjoitusprosessi on helpompi hallita, kun sen jakaa
vaiheisiin. Asiatekstin laadinta voidaan vaiheittaa
seuraavasti:
1. asioiden keruu
2. jäsennys
3. luonnos
4. luonnoksen muokkaaminen I: tyyli
5. luonnoksen muokkaaminen II: oikeakielisyys
6. ulkoasu.
36
KIRJOITTAMINEN

Nämä kaikki vaiheet sisältyvät niin kirjan, lehtiartikkelin
kuin liikekirjeidenkin kirjoittamiseen. Kun kokemusta —
eli kirjoitettuja tekstejä — karttuu, eri vaiheet
automatisoituvat ja yhdistyvät. Tottunut kirjoittaja ei siis välttämättä
käy jokaista vaihetta erikseen läpi, mutta aloittelijan on
syytä edetä järjestelmällisesti ja paneutua huolellisesti
jokaiseen työvaiheeseen.
Kirjoittamisen peruskurssilla perehdytään
kirjoitusprosessin vaiheisiin ja laaditaan erilaisia asiatekstejä.
Kirjoittamisen jatkokursseilla keskitytään liikekirjeisiin ja
asiakirjoihin.
SANOISTA
TEKOIHIN
IDEOI, TUTKI
JA HAHMOTA
Tutusta asiasta on helppo kirjoittaa, koska siitä on tietoja ja
mielipiteitä. Mitä enemmän asiaa on ajatellut, sitä
selkeämpiä ovat ajatukset ja sitä helpompi ne on kielentää. Oudosta
asiasta on hankittava taustatietoja, ennen kuin
kirjoittaminen luonnistuu.

Asian
määrittely
Ennen kirjoittamista sinun kannattaakin pohtia tarkasti,
mitä aihetta ja mitä asioita aiot kirjoitelmassasi käsitellä.
Selvitä aihe itsellesi ja anna se kirjoitelmalle työnimeksi
(esimerkiksi Myyntitaito, Hyvät tavat, Laatutyö Oy). Tee
paperilapulle asialista ja merkitse siihen kaikki havainnot,
kokemukset, mielipiteet ja tiedot, jotka sinulla on aiheesta
muistissasi. Aktivoi muistiasi ja koeta hahmottaa aiheesta
kokonaiskuva vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
• Mikä tai mitä se (= myyntitaito, hyvät tavat, Laatutyö Oy
jne.) on?
• Miten se ilmenee, esiintyy, toimii?
• Mihin se pyrkii tai mihin sillä pyritään?
• Miten sitä (sen arvoa, määrää, voimakkuutta) voidaan
mitata?
• Miten siihen suhtaudutaan?
• Miten sitä voi kuvailla?
• Mihin sitä voi verrata?
• Mitä siihen kuuluu?
38
KIRJOITTAMINEN

Asiayhteydet
Tausta
Syyt
Seuraukset
Ratkaisut
• Missä se tai sitä esiintyy?
• Mihin tai keihin se liittyy?
• Miltä kannalta tai keiden kannalta sitä voidaan
tarkastella?
• Miten se on muuttunut ajan kuluessa?
• Mitkä seikat edistävät ja mitkä estävät sitä?
• Mitä hyötyä siitä on?
• Mitä haittaa siitä on?
• Miten siihen vaikutetaan?
(Lähde: Kauppinen — Laurinen, Tekstioppi 1987.
Kysymykset pohjautuvat tekijöiden laatimaan merkityssuhde-
kaavioon.)
Käytä lähteitä avuksi asialistaa tehdessäsi, sillä omat tiedot
eivät yleensä riitä — varsinkin jos on kyse laajahkosta
kirjoitelmasta. Käyttökelpoisia lähteitä ovat lehtiartikkelit,
oppikirjat, raportit, tutkimukset, tietokirjat tai vaikkapa
asiaa käsittelevät radio- ja televisio-ohjelmat.
Tietojen karttuessa alkaa yleensä muodostua
kokonaiskuva ja näkemys asiasta. Ne auttavat kirjoittajaa
valitsemaan tekstin näkökulman, josta hän tarkastelee aihetta.
Yleensä kirjoittaja kertoo näkökulmansa jo otsikossa:
Puhelinmyynti vaatii taitoa, Liike-elämässä tarvitaan hyviä tapoja,
Laatutyö Oy panostaa vientiin. Näkökulma rajaa aiheen ja
ratkaisee, mihin kysymyksiin teksti antaa vastauksen.
Kaikki tekstit eivät ole yleisesityksiä eivätkä vastaa kaikkiin
aihetta koskeviin kysymyksiin. Kirjoittajan on kuitenkin
hallittava kokonaisuus, jotta hän osaa valita mielekkään
näkökulman ja käsitellä aiheen kannalta oleellisia
kysymyksiä. Näkökulmaa valittaessa on tietysti otettava myös
huomioon, onko tekstin ensisijaisena tarkoituksena tiedottaa,
vaikuttaa vai viihdyttää ja ovatko lukijat nuoria vai vanhoja,
koulutettuja vai kouluttamattomia, asiantuntijoita vai
maallikkoja.
KIRJOITTAMINEN
39

TEHTÄVIÄ
1
2
3
Essee on lyhyt
yleistajuinen esitys, jossa
voi pohdiskella mitä
tahansa asiaa tai
ilmiötä.
Artikkeli on
yleisesitys, jossa kirjoittaja
ilmaisee näkemyksensä
jostakin asiasta.
Raportti on selonteko
jostain asiasta,
tapahtumasta tai tilanteesta.
Tutkielma on
suppeahko kirjallinen
tutkimus jostakin aiheesta.
Valitse aihe tai aihepiiri, josta kirjoitat laajahkon
kirjoitelman (essee, artikkeli, raportti tai tutkielma) kurssin aikana.
Tutki lähteitä ja tee asialista.
Pitäkää aivoriihi, jossa ideoitte aiheita kirjoitelmaa varten.
Valitkaa parhaat aiheet ja keskustelkaa yhdessä niistä.
Pohtikaa, millaisesta näkökulmasta aihetta voi tarkastella, mitä
asioita kannattaa käsitellä, mitä lähteitä on saatavilla jne.
Kirjoittaminen ei suju aina ammattilaiseltakaan helposti.
Keskustelkaa yhdessä siitä, mikä on vaikeinta
kirjoittamisessa ja miten vaikeudet voidaan voittaa. Lukekaa
keskustelun virikkeeksi alla oleva teksti.
ISTAHDA HETKEKSI KIRJOITUSKONEENI ÄÄREEN
On vaikeaa yrittää ryhtyä kirjoittamaan jostakin ilman että
on...
Kirjoittaja tuntee vastuksensa usein hyvin suurina juuri
ennen kuin...
Epämääräisten ajatusten kiteyttäminen yksinkertaiseksi
ja selkeäksi ajatukseksi on varmasti...
On vaikea kirjoittaa ilman ajatusta.
Kolmisen kuukautta sitten lupauduin kirjoittamaan
tämän näkemykseni kirjoittamisesta ja nyt olen onnistunut
pääsemään näin pitkälle.
Kirjoittajan ammatin koettelemuksia tuntematon lukija
saattaa tietysti ajatella, että muutaman rivin
aikaansaaminen sentään näin pitkässä ajassa on kehnonpuoleinen
saavutus. Mutta luultavasti olen työskennellyt päivittäin tämän
artikkelini kimpussa. Tai en oikeastaan minä vaan minun
alitajuntani.
Jos on ottanut jotain oikein kunnolla tehdäkseen, on
kuin olisi raskaana. Vaikka tietoisesti ei tekisi asian hyväksi
juuri mitään, jotakin kuitenkin kasvaa ja kehittyy. Jonakin
päivänä tämä jokin alkaa potkia ja tahtoo ulos.
Jos on onnea, syntyy käyttökelpoinen idea, narunpää
mihin tarttua, jotakin, josta lähteä liikkeelle. Ja sittenhän ei
tarvitsekaan muuta kuin vain kirjoittaa.
Kunpa kaikki olisikin niin helppoa. Minua nimittäin
vaivaa tauti, jota potevat myös monet kirjoittavista veljistäni
ja sisaristani. Taudilla ei ole nimeä, mutta se ilmenee aivan
tavattomana optimismina ja uskona huomispäivään,
parantumattomana toiveena siirtää huomiseen tehtäviä, jotka
olisi pitänyt tehdä jo eilen. Huomenna voi yltää aivan
rajattomiin suorituksiin. Ylihuomisesta puhumattakaan.
40
KIRJOITTAMINEN

a
b
Mutta loppujen lopuksi mitään huomista ei ole. Aina ei
ole kysymys edes päivistä. Aikaa saattaa olla vain muutama
tunti. Paperi on kierrettävä koneeseen.
Minä olenkin varsin taitava kiertämään paperia
koneeseen. Pystyn myös sujuvasti kirjoittamaan muutaman rivin,
ottamaan paperin pois koneesta ja heittämään sen paperi-
koriin, pitämään tauon, laittamaan uuden paperin
koneeseen, kirjoittamaan muutaman rivin, kiskaisemaan paperin
pois, heittämään sen roskiin, menemään
miestenhuoneeseen, laittamaan uuden paperin koneeseen, kirjoittamaan
muutaman rivin, avaamaan ikkunan, heittämään paperin
pois, sulkemaan ikkunan, nousemaan ja katsomaan mitä
Lasse sattuu puuhailemaan, uusi paperi, tauko, muutama
rivi, miestenhuone, paperi roskiin, kukkien kastelu, ja
äkkiä onkin aika lähteä lounaalle.
No niin, nyt tiedät jo jotain siitä, millaista kirjoittaminen
on. Se on kuin auton työntämistä, raskainta alussa. Mutta
vähin erin huomaa oppivansa irrottamaan käsijarrun ja
siirtämään vaihteen vapaalle, ja vauhdin kiihtyessä
havaitsee, että peräti kokonainen sivu on tullut valmiiksi. Hienoa.
Enää 39 jäljellä. (Jan Cederquist, Sanoja kaupan)
Tehkää yhdessä asialista aiheesta Nuorisotyöttömyys.
(Käyttäkää apuna kysymysluetteloa.)
Miettikää ryhmissä, mistä näkökulmista
nuorisotyöttömyyttä voisi tarkastella. Keksikää kuhunkin näkökulmaan
sopiva otsikko.
Millainen näkökulma sopisi a) tiedottavaan, b)
vaikuttavaan, c) viihdyttävään tekstiin? Entä nuorille suunnattuun
tekstiin?
Tarkastele alla olevaa asialistaa, jonka Lounais-Hämeen
Kauppaoppilaitoksen I B kokosi aiheesta Miksi nuori ei saa
työtä? Voisiko luetteloon vielä lisätä joitain seikkoja?
— ulkonäkö — elämäntavat
— kokemuksen puute — armeija
— käyttäytyminen — ei suhteita
— koulutuksen puute — asenteet
— ajokortin puute — rikosrekisteri
— kiinnostuksen puute — sairaudet
— työpaikkojen puute — arkuus
— äitiysloma — vaatetus
— ennakkoasenteet — laiskuus
— itseluottamuksen puute — huono kielitaito
— alle 18-vuotiaan työajat — käyttäytyminen työhön-
— vanhempien ammatti ottohaastattelussa
ja koulutus — huono hakemus
KIRJOITTAMINEN
41

Valitkaa alla olevasta luettelosta kaksi aihetta ja laatikaa
niistä asialista neljän hengen ryhmissä. Tehkää asialistat
kalvolle, jotta niistä voidaan keskustella luokassa.
Suomalaisten lomakohteet
Suomi matkailumaaksi!
Matkailu avartaa
Miten suojelen ympäristöäni?
Terveet ruokailutottumukset
Millainen on hyvä myyjä?
Miten mainokset kosiskelevat nuoria?
Viihtyisämpään kouluun!
Luottokortit ja velkaantuminen
Kirjoittakaa selostus yritysvierailusta.
Suunnitelkaa esite kotipaikkanne nähtävyyksistä.
Laatikaa ohjeet uudelle opiskelijalle tai opettajalle.
Kirjoittakaa paikallislehden yleisönosastoon
mielipidekirjoitus, jossa vaaditte koululle ryhmätyötiloja, liikuntatiloja,
uusia opetusvälineitä tms.
Laatikaa ehdotus siitä, miten opetustapoja tulisi
monipuolistaa.
Suunnitelkaa käsikirjoitus kotimaanmatkailua
suositelevaan tietoiskuun.
Täydentäkää alla olevia asialistoja.
ESIMERKILLINEN ESIMIES
— pätevä
— tasapuolinen
— yhteistyökykyinen
KYMMENEN KÄSKYÄ TYÖNHAKIJALLE
— Ole paikalla hyvissä ajoin.
— Pukeudu asiallisesti.
— Ota todistukset mukaan.
MISTÄ APU NUORTEN ASUNTOPULAAN?
— asumisoikeusasunnot
— ASP-järjestelmä
— aravalaina
KIRJOITTAMINEN

8
Käytä oppikirjaasi apuna ja tee asialista seuraavista
aiheista.
Miten voitan esiintymispelon?
Hyvä esiintyjä
Puhekielen ja kirjoitetun kielen erot
Pieni oikeinkirjoitusopas
Maailman kielet
Miten suomi eroaa indoeurooppalaisista kielistä?
Käytä apuna lähteitä (esim. oppikirjoja, tietosanakirjaa) ja
laadi asialista alla olevista aiheista.
Mainonnan muodot
Yrityksen perustaminen
Eduskunnan tehtävät
Euroopan yhteisöt (EY)
Yrityksen kirjanpidon tehtävät
Pohdi, millaisten tekstien päätavoitteena on a) tiedottaa,
b) vaikuttaa, c) viihdyttää? Mikä on mielestäsi
kuvitteellisten eli fiktiivisten tekstien tavoite?
JÄSENNÄ
SANOTTAVASI
Asioiden keruun jälkeen voidaan siirtyä seuraavaan
työvaiheeseen: jäsennykseen. Käy asialista huolellisesti läpi ja
arvioi, mitkä seikat ovat aiheen ja valitsemasi näkökulman
kannalta tärkeitä. Erottele toisistaan
— pääasiat
— sivuasiat
— epäoleelliset asiat.
Pääasiat muodostavat tekstin rungon. Täydennä
pääasioita sivuasioilla ja karsi pois epäoleelliset seikat.
Tekstissä tulee olemaan yhtä monta jaksoa kuin
asialistassasi on pääkohtia — jakso tarkoittaa käytännössä usein
yhtä kappaletta. Käsittele jokainen pääasia omassa
jaksossaan äläkä tarpeettomasti vatvo samaa enää muualla
tekstissä. Huolehdi siitä, että jaksot ovat sisällöllisesti tasapainossa
eli niissä esitettävät asiat ovat yhtä painavia. Suunnitellessasi
kirjoitelmaa esimerkiksi tärkeimmistä energialähteistä voit
valita jaksojen ytimiksi öljyn, ydinvoiman, turpeen,
maakaasun ja vesivoiman — mutta et käpyjä, vaikka
käyttäisitkin niitä grillissä hiilien sijasta.
KIRJOITTAMINEN
43

Jäsennysvaiheessa asiat ryhmitellään siis ensin
kokonaisuuksiksi ja sen jälkeen suunnitellaan, missä järjestyksessä
ne kannattaa esittää kirjoitelmassa. Käsittelyjärjestyksen
tulee olla selkeä ja johdonmukainen. Kaikkiin kirjoitelmiin
ei sovi sama jäsennysratkaisu, vaan sen valintaan
vaikuttavat aihe, asiat ja näkökulma. On kuitenkin joitain turvallisia
jäsennysmalleja, joita voi soveltaa monenlaisiin aiheisiin,
esimerkiksi
— aikajärjestys
— tärkeysjärjestys
— aihepiirijäsennys
— tutusta outoon etenevä jäsennys
— ongelmasta ratkaisuun etenevä jäsennys.
Minkä tahansa periaatteen mukaan jäsennätkin, noudata
sitä järjestelmällisesti loppuun asti. Jäsennys on kuin
sopimus lukijan kanssa: hän ennakoi tekstiä jäsennyksen
mukaan ja harmistuu, jos huomaa sinun rikkovan sopimusta.
KIRJOITTAMINEN

TEHTÄVIÄ
1
2
3
4
KIRJOITTAMINEN
Ideoi, tutki ja hahmota -luvussa sait tehtäväksesi laatia
asialistan laajahkoa kirjoitelmaa varten (harjoitus 1, s. 40).
Tee asialistan pohjalta jäsennys ja anna opettajan lukea se.
Katso sivulla 41 esitettyä asialistaa ja tutki sen pohjalta
tehtyä jäsennystä. Miten pääkohdat on muodostettu? Miksi
toisissa pääkohdissa on runsaasti alakohtia ja toisissa ei
lainkaan? Miksi joitain asioita (esim. sairaudet,
rikosrekisteri, arkuus) on jätetty kokonaan pois? Minkä periaatteen
mukaan asiat on järjestetty? Pohdi, mitä muita jäsenny srat-
kaisuja olisi voinut käyttää.
MIKSI NUORI EI SAA TYÖTÄ?
1. Työpaikkojen puute
2. Koulutuksen puute
3. Kokemuksen puute
4. Ikä
— alle 18-vuotiaan työajat
— ajokortin puute
— äitiysloma
— armeija
5. Ulkonäkö ja käyttäytyminen
— ulkonäkö
— vaatetus
— käyttäytyminen
— työhönottohaastattelu
6. Omat asenteet
— itseluottamuksen puute
— kiinnostuksen puute
— laiskuus
— elämäntavat
7. Vanhemmat
— koulutus
— ammatti
— suhteet
Jatkakaa edellisen jakson aikana aloitettua ryhmätyötä
(harjoitus 3, s. 40). Tehkää asialistan pohjalta jäsennys
kalvolle ja esitelkää se luokalle.
Tee jäsennys seuraavien asialistojen pohjalta. Minkä
periaatteen mukaan järjestit asiat?
KAHDEKSAN OHJETTA PUHELIMENKÄYTTÄJÄLLE
— 	Valmistaudu puheluusi.
45

— Varaa muistiinpanovälineet ja tarpeelliset asiakirjat.
— Mieti, miten toimit, jos et tavoita oikeaa henkilöä.
— Esittäydy.
— Vastaa puhelimeen kotona oma nimesi ja työssä
toimipaikan tai osaston nimi ja oma nimesi.
— Puhu puhelimessa lyhyesti, ytimekkäästi ja kohteliaasti.
Kiinnitä huomiota selkeään äänen- ja kielenkäyttöön.
— Älä pidätä kumppaniasi turhaan puhelimessa, mutta
vältä kiirehtimistä ja keskeyttämistä.
— Päätä puhelu kohteliaasti.
TEHOKAS LEHTIMAINOS
— Idean on oltava tuore.
— Hyvä mainos on omaperäinen.
— Suuri on tehokkaampi kuin pieni.
— Isoa mainosta pidetään luotettavana.
— Otsikon on erotuttava.
— Otsikon on oltava kiintoisa.
— Otsikon on oltava lyhyt ja ytimekäs.
— Useimmat lukevat vain otsikon.
— Tekstin on oltava helppolukuista.
— Lyhyt teksti luetaan varmemmin kuin pitkä.
— Hyödyn on tultava selvästi ilmi.
— Erikoistarjoukset ja hintatiedot luetaan.
— Kuva huomataan ja muistetaan paremmin kuin teksti.
— Iso kuva on tehokas.
— Valokuvaan luotetaan enemmän kuin piirrokseen.
— Omaperäinen kuva tai piirros pysäyttää.
— Ihmisten kuvat ovat kiinnostavimpia.
— Värit huomataan.
— Värit tehoavat etenkin nuoriin.
— Puhtaat värit ovat tehokkaita.
— Väri parantaa selvästi ilmoituksen huomioarvoa.
— Asettelun tulee olla selkeä ja tasapainoinen.
— Omaperäinen asettelu herättää huomiota.
— Tyhjä tila tuo asian esiin (30 % on mainostekstiä, 70 %
tyhjää tilaa).
— Etu- ja takasivut sekä sivujen kulmat ovat parhaita
sijaintipaikkoja.
MIKSI NUORI EI ÄÄNESTÄ?
— Vuoden 87 eduskuntavaaleissa vain 60 % alle 25-vuo-
tiaista äänesti.
— Politiikka ei kiinnosta.
— Poliitikkoihin ei luoteta.
— Yhteiskunnallisia asioita ei tunneta.
— Äänestämistä pidetään merkityksettömänä.
— Äänestämisellä ei uskota olevan merkitystä käytännön
asioihin.
— Poliitikot eivät puhu nuorten asioista.
KIRJOITTAMINEN

— Poliitikot eivät puhu nuorten kieltä.
— Äänestämättömyys on vastalause.
— Politiikkaa ei arvosteta.
— Puolueet eivät eroa tarpeeksi toisistaan.
— Nuoret kaipaavat uusia vaihtoehtoja.
— Nuorille pitää antaa tietoa yhteiskunnallisista asioista.
— Nuoria pitää aktivoida ottamaan osaa yhteisten asioiden
hoitoon.
— Nuoria pitää innostaa keskustelemaan politiikasta.
— Äänestämisen tärkeyttä tulee korostaa (esim. kampan-
Jat).\
— Poliitikkojen tulee puhutella nuoria.
— Tulisi järjestää tilaisuuksia (esim. kouluissa), joissa
poliitikot esittelevät puolueitaan ja vastaavat nuorten
kysymyksiin.
Jäsennyksissä toistuvat usein seuraavat virheet:
— Järjestys ei ole johdonmukainen.
— Kappaleet eivät ole keskenään tasapainossa.
— Sama asia toistuu useissa kappaleissa.
Korjaa virheet alla olevista jäsennyksistä.
TARVITSEEKO MERKONOMI KIELITAITOA?
1. Työtehtävät
2. Yritysten kansainvälistyminen
3. Ulkomaiset asiakkaat
4. Markkinointi
5. Kirjeenvaihto
6. Mahdollisuus työskennellä ulkomailla
7. Jatko-opinnot
8. Yleissivistys
9. Vapaa-aika
TEHOKKAAN OPISKELUN AAKKOSET
1. Aseta tavoitteet.
2. Seuraa opetusta.
3. Tee kotitehtävät.
4. Motivoi itsesi.
5. Tee muistiinpanoja tunnilla.
6. Ole aktiivinen tunnilla.
7. Tee opintosuunnitelma.
8. Tee päiväohjelma ja varaa säännöllinen aika läksyjen-
lukua varten.
9. Keskity, kun teet kotitehtäviä.
10. Ala tehdä ajoissa esitelmiä, tutkielmia yms.
11. Valmistaudu kokeisiin perusteellisesti. (Varaa
tarpeeksi aikaa, tarkista epäselvät asiat, tee harjoituksia,
muistiinpanoja ja referaatteja.)
KIRJOITTAMINEN
47

12. Seuraa oppiaineeseen liittyviä lehtikirjoituksia sekä
radio- ja televisio-ohjelmia.
13. Lue oppiaineeseen liittyvää kirjallisuutta.
AIKAMME SUURIMMAT YMPÄRISTÖONGELMAT
1. Sademetsien tuhoutuminen
2. Kaatopaikat
3. Aavikoituminen
4. Eliölajien häviäminen
5. Sisävesien pilaantuminen
6. Jätteet
7. Muovikassit
8. Hitaasti häviävät jätteet
9. Happamat sateet
10. Maaperän ja vesien happamoituminen
11. Merien saastuminen
SUUNNITELMASTA
TEKSTIKSI
Luonnos
Kirjoita jäsennyksen pohjalta luonnos. Poimi jäsennyksestä
pääkohdat ja kirjoita jokaisesta ainakin yksi kappale.
Asiatekstin kappale rakentuu
— ydinvirkkeestä
— tukivirkkeistä.
Ydinvirkkeen sisältö saadaan suoraan jäsennyksestä.
Ydinvirke ilmaisee kappaleen pääasian yleisenä lausumana.
Tukivirkkeet selittävät, täsmentävät, perustelevat ja esimer-
kittävät ydinvirkettä. Ydinvirke on yleensä kappaleen
alussa, mutta sen voi yhtä hyvin sijoittaa kappaleen keskelle tai
loppuun.
Asiakastieto Oy:n rekisterin mukaan Suomessa on
runsaat 70 000 ylivelkaantunutta ihmistä. Rekisterissä on
kaikkiaan 1,7 miljoonaa nimeä eli kaikki luottokorteilla ja vähittäis-
maksusopimuksilla ostavat suomalaiset. Ylivelkaantuneeksi
ihminen luokitellaan silloin, kun hänellä on kolme maksuhäiriötä.
KIRJOITTAMINEN

Rekisteriin saa merkinnän maksuhäiriöstä, kun lyhennyserä on 60
päivää myöhässä, siitä on lähetetty kaksi muistutusta ja lasku on
mennyt perintään.
Palkkaa ei ulosmitata koskaan kokonaisuudessaan.
Ulosottoon voidaan pistää yksi kolmannes nettopalkasta. Minimitoi-
meentulo on kuitenkin aina jätettävä. Mutta se mitä ulosoton
jälkeen jää, on todellinen minimi. Nelihenkiselle perheelle jätetään
3 405 markkaa kuukaudessa. (Apu)
Kappaleen virkkeet voidaan siis jakaa yleispätevyytensä
mukaan ydin- ja tukivirkkeisiin. Samalla tavalla tekstin
ydinvirkkeet voidaan luokitella yleispätevyyden
perusteella, sillä nekään eivät ole kaikki merkitykseltään yhtä laajoja.
Kirjoittajan on syytä selvittää itselleen tarkasti, millainen
yhteys tekstin ydinvirkkeillä (ts. pääasioilla) on toisiinsa ja
itse aiheeseen. Jos yhteydet ovat hämäriä tai niitä ei kyllin
selvästi osoiteta, lukijalle ei muodostu tekstistä
kokonaiskuvaa.
TEHTÄVIÄ
2
a
b
Kirjoita luonnos jäsennyksesi pohjalta (harjoitus 1, s. 45).
Alleviivaa seuraavien kappaleiden ydinvirkkeet.
Palkkatulo ja muu siihen verrattava tulo on ansiotuloa.
Palkkatuloa ovat myös palkkana saadut luontoisedut.
Palkkatuloon verrattavia tuloja ovat esimerkiksi sivutulot
päätoimesta, kokous-, esitelmä-ja kirjoituspalkkiot, tulot
yksityisopetuksesta sekä erilaiset palvelurahat. (Täytämme
veroilmoituksen)
Mies- ja naismerkonomien palkkaerot ovat suuret. Lähes
70 % tutkimukseen osallistuneista naisista ilmoitti
ansaitsevansa alle 6 000 mk kuukaudessa — miehistä tähän
tuloluokkaan kuului vain 28,5 %. Yli 10 000 mk ansaitsi 34,4 %
miehistä mutta vain 4,5 % naisista.
Televisio on julkisin ja ylivoimaisesti tehokkain viestinnän
väline. Viesti — olkoon se sitten uutinen, mainos, järjestön
tai organisaation tiedotuskampanja, tietoisku tai
viihdeohjelman sketsi — tavoittaa samalla sekunnilla parhaassa
tapauksessa yli 2 000 000 suomalaista. Television
ainutlaatuinen voima on lähetetyn viestin välitön julkisuus.
KIRJOITTAMINEN
49

d
3
4
a
b
d
Tietokonelaitteisto koostuu tietoja käsittelevästä
keskusyksiköstä ja oheislaitteista. Keskusyksikössä tapahtuu
varsinainen tietojenkäsittely. Oheislaitteet — näppäimistö,
näyttö, kirjoitin jne. — eivät välittömästi liity keskusyksikköön.
Askare-lehden säästötilaajana saat reilut hintaedut. Kun
teet säästötilauksen, saat lehden jatkuvasti alle normaalin
vuosikertahinnan. Sinun ei myöskään tarvitse huolehtia
tilauksesi jatkumisesta — me huolehdimme, että saat
Askareen niin kauan kuin haluat. Voit keskeyttää tilauksesi
milloin tahansa, ja me hyvitämme Sinulle toimittamatta
jääneet numerot. Askareen tilaajana Sinulla on myös
mahdollisuus tehdä verrattomia ostoksia. Voit hankkia
tuotteita, joita et muualta saa — edulliseen Askare-hintaan.
Etsi edellisen tehtävän kappaleista yksi selittävä,
täsmentävä, perusteleva ja esimerkittävä tukivirke.
Kirjoita ydinvirke seuraaviin kappaleisiin.
— — Myyjä ansaitsee 4 700 — 6 690 markkaa kuussa.
Harjoittelijan palkka on noin 4 000 markkaa ja koululaisen
runsas 3 000 markkaa.
Se imee kostutettavan ilman kolmikerroksisen
suodattimen läpi. Pöly ja pienhiukkaset jäävät suodattimiin ja
aktiivihiilikerros pysäyttää lisäksi savun, kaasun ja hajut.
Huoneilman pöly vähenee 70% ja tupakansavu sekä
keittiön hajut 60%.
— — Saat viisi hyvää kirjaa 30 markalla ja kaupan päälle
kuvateoksen Maailman mustekalat! Käytä tutustumistar-
jous hyväksesi: leikkaa kuponki ja lähetä se meille jo
tänään.
Nämä hysteriaa levittävät onnettomat ovat ansainneet
maineensa sillä, että he lomamatkalla vieraassa
kaupungissa ajellessaan pitävät toisessa kädessä karttaa, toisessa sulaa
mansikkatuutti. Lisäksi vaimo hihkuu naapuripenkillä
ystävällisiä kehotushuutoja ja lapset taistelevat takana
viimeisestä toffeekarkista. Kun perheenisä aikoo kääntyä
risteyksestä vasemmalle, hän pysähtyy ensin keskelle katua, laittaa
sen jälkeen vilkun oikealle ja ryhmittyy oikealle kaistalle,
vilkaisee vielä karttaa ja koukkaa vasemmalle koko
ajoradan yli. (Aamulehti)
Kirjoita seuraavien ydinvirkkeiden pohjalta kappale.
TEKO-matkalaukut ovat helppohoitoisia.
Ostin ulkomaisen sijasta kotimaisen.
Olen sopiva oppaan toimeen.
50
KIRJOITTAMINEN

Yritysvierailumme oli antoisa.
Opintolainalla ei tule toimeen.
Hänet olisi pitänyt valita vuoden myyjäksi.
Ylinopeudet saadaan kuriin kolmella keinolla.
Kreivi Edelberg pyörtyi.
Ystäväni käyttäytyi supisuomalaiseen tapaan.
Äidinkielen opetusta tulee lisätä.
Mainos ei ollut uskottava.
Konetta on helppo käyttää.
Kuulijat eivät voineet olla huomaamatta pelkoani.
Aloitus
Luonnos aloitetaan usein menemällä suoraan asiaan. Jos se
tuntuu luontevalta, ei kannata kirjoittaa erillistä aloitusta.
Usein on kuitenkin tarpeen lisätä aloituskappale, joka
johdattaa asiaan ja — mikä tärkeintä — herättää lukijan
kiinnostuksen.
Hyviksi koettuja aloitustapoja ovat
— määritelmä
Miten tuotekuva syntyy f
Tuotekuvaksi kutsutaan tuotteen asiakkaassa synnyttämää
mielikuvaa. Tuotekuva eli tuotteen imago ratkaisee, kiinnostuuko
asiakas tuotteesta ja ostaako hän sen.
— tosiasia
Yrittäminen kiinnostaa suomalaisia
Viime vuoden alkupuoliskolla perustettiin 12 600 yritystä.
Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan kesäkuun
lopussa Suomessa toimi 137 000 yritystä.
— sitaatti
Turistin toivekaupunki
”Roma, non basta una vita!” Ihmisikä ei riitä Rooman
tutkimiseen, mutta toimeen käytyään muukalainen kuittaa tärkeimmät
nähtävyydet viikossa. (Aamulehti)
— tausta-aloitus
Tietoliikennepalvelut laajenevat nopeasti
Perinteisen kirjeenvaihdon ja teleksin ja telekopioinnin rinnalle
on tullut uusia sanomanvälityspalveluna. Nopeimmin kasvavat
elektroninen posti sekä tiedon hankintaan ja kaupankäyntiin
suunnatut palvelut. (Mikro)
KIRJOITTAMINEN
51

— kasku, esimerkki, vertaus
Kulttuurit, maailmankulttuuri, viestintä
Kun tutkijat tapasivat ensimmäisen kerran yuqui-intiaanit
Boliviassa, he halusivat osoittaa ystävälliset aikeensa syleilemällä
intiaaneja ja puristamalla näiden kättä. Intiaanit tulkitsivat sen
kuitenkin painihaasteeksi ja ryhtyivät innostuneina heittämään
tutkijaa maahan tai puristamaan tätä henkihieveriin. (Päivikki
Suojanen)
— tilanne, kuvaus
Burma on hyppäys menneisyyteen
”Arvoisat matkustajat. Laskeudumme hetken kuluttua Rangoo-
niin. Pyydämme kiinnittämään istuinvyöt ja nostamaan
selkänojan pystyasentoon. Paikallinen aika on 40 vuotta meidän
ajastamme taaksepäin.” (Aamulehti)
TEHTÄVIÄ
Kirjoita luonnokseesi aloitus. Ala myös harkita otsikkoa ja
muista, että otsikon tehtävänä on herättää lukijan
kiinnostus ja kiteyttää tekstin sisältö.
Mitä tyyppiä ovat seuraavat aloitukset?
OLYMPIAKUUME ON VALLANNUT SOULIN
”How old are you, sir?” on todennäköisesti ensimmäinen
kysymys, minkä taksinkuljettaja tekee ulkomaalaiselle
turistille Soulissa matkalla lentokentältä hotelliin. Taksi on
tuskin kiinnostunut vieraan iästä, mutta lause on
paikallisen englannin kielen oppikirjan ensimmäisellä sivulla — ja
todennäköisesti ainoa, minkä hän osaa. (Pirkka)
SANOMALEHDET PITÄVÄT PINTANSA
Sanomalehdet tavoittavat päivittäin yli 90 % koko väestöstä
ja nuoristakin 80 %. Lehtien lukemiseen käytetään aikaa
yleisimmin viidestätoista minuutista tuntiin joka päivä,
viikonloppuisin enemmän. (Tietolisä)
KUN TUNNET ASIAKKAASI, LISÄÄT LUOTTAMUSTA
Myyjän työ on muuttumassa. Ensi vuosikymmenellä myyjä
on entistä enemmän asiakkaansa konsultti. Hänen on
ymmärrettävä asiakkaansa tilanne entistä
kokonaisvaltaisemmin. Tämä edellyttää, että myyjä tuntee asiakkaan
toimintaa ja tilannetta. (Markkinointi-Myyntimiehet)
52
KIRJOITTAMINEN

b
SUOMI SAA UUDEN SAMMON
Suomi tarvitsee ja saa uuden sammon. Se on nykynimel-
tään supertietokone, mutta sen odotetaan tuottavan
jokseenkin samanlaisia ihmeitä kuin kalevalaisen edeltäjänsä.
(Suomen Kuvalehti)
VARPAAT VAPAIKSI
Danny Kaye pyysi kerran eräässä ohjelmassaan eturivissä
istuvan naisen lavalle ja pyysi tätä riisumaan toisen
kenkänsä. Naisen näin tehtyä Danny osoitti häntä jalkoihin ja
kysyi, miten tuollainen jalka voi mahtua tuon kokoiseen
kenkään. Kaikki nauroivat. Myös kengätön nainen. Ehkä
ilosta, mutta varmasti myös siksi, että varpaiden
verenkierto virkosi — ainakin hetkeksi. (Pirkka)
KIINTEISTÖN KAUPPA
Kiinteistö on lyhyesti määriteltynä maapinnan aluellisesti
rajattu osa. Lisäksi siihen kuuluvat aineosina kiinteästi
maahan liittyvät rakennukset niihin kuuluvine laitteineen.
(Kivelä — Nordell, Käytännön oikeutta)
MAAILMA ON MINUN!
Avaat kotipäätteesi ja hyppäät data-avaruuteen:
moninaisten tietolähteiden ja elektronisten kontaktien maailmaan.
Otat yhteyden ulkomaiseen ystävääsi, selaat saapuneen
sähköpostin ja luet Newsweekin viimeisen numeron.
Kaiken ruudulla — ilman paperia. (Tele)
Mikä tehtävän aloituksista on mielestäsi kiinnostavin?
Miksi?
Kiintoisa otsikkoja aloitus innostavat lukemaan koko
tekstin. Jos haluat, että kukaan ei lue kirjoituksiasi, valitse jokin
seuraavista aloitustavoista:
1. Vaikeroi aluksi aiheen ja kirjoittamisen vaikeutta.
2. Aloita niin kaukaa, että et pääse asiaan ennen viidettä
sivua.
3. Kirjoita aloituskappaleeseen kaikki, mitä sinulla on
asiasta sanottavaa.
4. Aloita toteamuksella, joka on kaikille itsestään selvä.
5. Rakenna aasinsilta: aloita jostain asiaan
kuulumattomasta seikasta ja jatka kirjoittamalla "tästä pääsemmekin
luontevasti itse asiaan”.
Tutki aloituksia aiheesta Miksi nuori ei saa työtä? Mitä
vikaa niissä on?
Jokainen ihminen on joskus nuori.
Yritän kirjoitelmassani etsiä syitä siihen, miksi nuori ei saa
työtä. Tehtäväni ei ole helppo, sillä samaa ovat miettineet
monet asiantuntijat tuloksetta.
KIRJOITTAMINEN
53

Historian alussa nuorilta ei puuttunut työtä.
Nuoren on vaikea saada työtä, koska hänellä ei ole
työkokemusta ja koulutuskin on usein puutteellinen. Nuorten
työnhakijoiden ulkonäköjä käyttäytyminen saattavat
herättää aiheetta työnantajan epäluuloja. Muutamat nuoret
alkavat itse karttaa työntekoa, kun huomaavat, että
työttömyyskorvauksellakin tulee toimeen.
Siihen on monia syitä, esimerkiksi...
Kysymykseen on monia vastauksia.
Ihmistä, jolla ei ole työtä, kutsutaan työttömäksi.
Katselin eilen ohjelmaa Jarista ja Masasta. Jari ja Masa
olivat juuri päässeet peruskoulusta ja etsivät ensimmäistä
työpaikkaa tuloksetta. Koska työtä ei löytynyt, pojat alkoivat
hankkia taskurahoja näpistelemällä. Poikien surullista
kohtaloa seuratessani aloin miettiä, miksi juuri nuorten on niin
vaikea löytää työtä.
On vaikea sanoa, miksi nuori ei saa työtä.
Kirjoittakaa ryhmissä seuraaviin teksteihin kiinnostava
otsikko ja aloitus.
Tietokirjoittajakurssi on tarkoitettu niille, jotka haluavat
kehittää kirjallista ilmaisuaan joko ammatin tai
harrastuksen vuoksi.
Kurssilla
— kirjoitetaan ja analysoidaan erilaisia tietotekstejä
— opetellaan kirjoittamaan ymmärrettävästi vaikeistakin
asioista
— tutustutaan joukkoviestinten toimintaan.
Opettajina toimivat tietokirjoittamisen asiantuntijat.
Kurssi järjestetään 1.3. —5.3. Kurssimaksu on 3 000 mk,
ja se sisältää opetuksen sekä täysihoidon. Ilmoittautua voi
kurssisihteeri Pauli Passille, puh. (931) 444 222.
Vanhempien tulee ottaa TV vakavasti ja opettaa lapsista
valikoivia. Opeta siis lapsillesi TV:n katsomisen sääntöjä ja
normeja.
Seuraa televisiota lastesi kanssa, jotta tiedät mitä he
haluavat katsoa, ja valvo tarkemmin mitä he katsovat. Anna
heidän tietää, mistä pidät ja mistä et pidä, ja selvitä heille
miksi.
Käytä televisiota keskustelun lähteenä. Kun esimerkiksi
Kate ja Allie käsittelee teiniseksiä tai Cagney ja Lacey
rasismia, siitä voidaan alustaa kotikeskustelu.
KIRJOITTAMINEN

Vanhempien tavoin lapset voivat käyttää televisiota
joskus rentoutumiseen. Tässä ei sinänsä ole mitään kielteistä,
kunhan viihdytys ei saa yliotetta katsomiskäyttäytymisestä.
(Dan Steinbock)
Koulussa oli käsitelty suomalaista kirjallisuutta koko talvi.
Opettaja halusi tentata oppilaita ja kysyi, kuka on
kirjoittanut Seitsemän veljestä. ”En minä ainakaan”, Kalle vastasi ja
painoi päätä pulpettiin. Opettaja tuohtui ja sanoi:”No
Kalle, nyt kerrot, kuka on kirjoittanut Seitsemän veljestä.”
”Minä en ole sitä kirjoittanut”, Kalle vastasi.
Opettaja päätti käydä Kallen kotona illalla. Siellä hän
kertoi, mitä päivällä koulussa oli tapahtunut. Kallen isä
mietti aikansa ja viimein sanoi: ”Jos Kalle on sanonut, että
hän ei ole sitä kirjoittanut, niin ei se oo sitä kirjottanut.”
Opettaja oli hämmästynyt ja lähti pois. Siinä matkan
varrella hän tapasi naapurin isännän, jolle hän kertoi koko
tarinan ja kysyi, minkälaista väkeä Kallen kotiväki oikein
on. Naapurin isäntä mietti aikansa ja sanoi, että kyllä se on
sellaista porukkaa, että siitä ei tiedä, vaikka se Kalle olisi
sen kirjoittanutkin.
Kun on lukenut näitä arvosteluja Turkasta ja tästä
sarjasta, niin tulee ajatus, että näitä Kallen isiä ja naapurin
isäntiä on Suomessa paljon. (Aamulehden yleisönosasto)
Tutkikaa lehtijuttujen, myyntikirjeiden ja mainosten
otsikointia. Minkälaiset otsikot houkuttelevat lukemaan
tekstin?
Kirjoitelma on lopetettava selkeästi. Kun kirjoitelmassa on
selkeä alku, keskikohta ja lopetus, lukijalle jää siitä mieleen
kokonaiskuva, joka säilyy muistissa pitkään. Tehokas ja
hallittu lopetus antaa pontta koko kirjoitelmalle.
Hyviksi koettuja lopetustapoja ovat
— 	tiivistelmä
Myyntitaito
Myyjän perimmäinen tarkoitus on palvella asiakkaita siten, että he
löytävät kioskilta mahdollisimman paljon itseään miellyttävää
tavaraa ja tekevät ostopäätöksen. Ei riitäy että myyjä oivaltaa
asiakkaan tarpeet ja tuntee tuotteet. Myyjän on myös kyettävä
viemään tilanne jämäkästi aina ostopäätökseen asti — muutoin
hän on epäonnistunut kaikkein ratkaisevimmassa vaiheessa.
Asiakkaan palveleminen tähtää aina myyntiin: myyjän tavoitteena
on lisätä kioskin myyntiä kaikin positiivisin keinoin. (Rautakirjan
myyjätutkinto)

— viittaus tulevaisuuteen
Vastuu tupakkavalistuksesta
Tupakoinnin vähentämiseksi nuorille onkin kyettävä
tiedottamaan tehokkaasti, että kaikki savukkeet ovat vahingollisia. Koska
etenkin nuorten tupakoinnissa yksi rajoittava tekijä on tupakan
hinta, on sitä kohotettava. Nykyistä kalliimmat hinnat ovat
kynnyksenä ainakin aloittelijoille, minkä vuoksi reaalihintoja olisi
korotettava jatkuvan ohjelman mukaan kaksi kertaa vuodessa.
(Opettaja)
— sitaatti
Upporikas Efta-kuusikko puskee ovea auki Euroopan yhteisöön
Ajattelevaksi mainittu professori Kari S. Tikka puki todellisuuden
kerran retoriseen tokaisuun:”Aina joskus on hyvä muistaa, että
Eiffelin tornin toiselta tasanteelta näkee enemmän ostovoimaa
kuin koko Suomessa on yhteensä .” (.Aamulehti)
Päätä kirjoitelma loppunousuun ja vältä seuraavanlaisia
latteuksia:
”Tulevaisuudesta en osaa sanoa, sen näyttäköön aika ”
”Kaikki toivomme varmasti, että ydinsotaa ei koskaan tule.”
*Asiasta voisi sanoa vielä paljonkin, mutta tämä riittäköön tällä
kertaa. ”
TEHTÄVIÄ
Kirjoita luonnokseesi lopetus.
Lukekaa pareittain tai ryhmissä toistenne luonnokset ja
pohtikaa yhdessä, miten tekstiä voi parantaa. Keskustelkaa
otsikosta, aloituksesta, näkökulmasta, asiasisällöstä,
jäsennyksestä, perusteluista, esimerkeistä jne. Kirjoittaja
merkitsee muistiin ohjeet sekä ideat ja muokkaa luonnostaan
niiden mukaan.
Arvioi seuraavia lopetuksia.
KOULU-UUTISIA
Joku idealisti sanoo, että on parempi omistaa tyhjä
lompakko kuin tyhjä sielu. Mutta nykynuori on varma, että
sanojalla itsellään on ainakin täysi lompakko mutta
todennäköisesti myös tyhjä sielu. (Opettaja)
KIRJOITTAMINEN

TIETOKONE ANTAA KIRJOITTAA
Ihminen, joka osaa kirjoittaa, pärjää loistavasti, jos hänellä
on tietokone ja kelpo kirjoitusohjelma. (Arto Kytöhonka)
NÄIN OPIT PUHUJAKSI!
Asiaanhan on tietysti mahdotonta löytää täydellistä
ratkaisua tässä kirjoitelmassa.
KOTIMAISET ENERGIANLÄHTEEMME
Turve, jätteet ja puhdistettu öljy ovat nykyisin varteen
otettavimmat kotimaiset polttoaineet. Niiden käytön
lisäämiseksi valtion tulisi tukea uusien keksintöjen kehittelyä ja
markkinointia. Uusi turvekäyttöinen lämpöuuni osoittaa,
että energiakriisinkin aikana syntyy käyttökelpoisia ideoita,
joiden toteuttaminen saattaa merkitä uutta,
supisuomalaista aikakautta energiankäytössä.
HALUATKO SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA?
Sujauta tilauskorttisi vastauskuoreen ja jätä se postiin jo
tänään, niin saat koko vuoden lehdet alle satasella. Älä jää
odottelemaan, vaan tee hyvä päätös nyt!
KANNATTAAKO LÄHTEÄ TÖIHIN ULKOMAILLE?
Asiasta voidaan olla monta mieltä, mutta tämä on minun
mielipiteeni.
SUUNNITTELUN SUUNTA ASUKASKESKEISYY-
TEEN
Kun edellä on korostettu suunnittelijoiden ja asukkaiden
yhteistyötä, niin lopuksi kannattaa nostaa esiin yksi
keskeinen yhdyskuntasuunnitteluun vaikuttava elementti. Siitä
arvostettu, monen suunnittelijapolven kouluttaja
professori Olli Kivinen kirjoittaa näin:” Ihmisen eläminen ja
asuminen tulee sovittaa luonnon ehtoihin. Muutoin häntä
uhkaavat monenlaiset haitat, sairaudet, epäviihtymys, jopa
kuolema. Ympäristöarvoista ei voida tinkiä.” (Akava)
Kirjoittakaa tehokas lopetus sivulla 54 oleviin teksteihin 4a
(Tietokirjoittajakurssi) ja 4b (TV:n katselu).
KIRJOITTAMINEN
57

TÄSMENNÄ, TUVISTA,
TYYLITTELE
Käytä asiatyyliä, kun kirjoitat asiatekstejä: koevastauksia,
raportteja, artikkeleita, tutkielmia, asiakirjoja, liikekirjeitä
jne. Koeta välittää asiasisältö lukijalle selkeästi, täsmällisesti
ja yksinkertaisesti. Hyvä asiatyyli on usein huomaamatonta
— 	lukijan huomio kiinnittyy asiaan, ei kieleen.
Sananvalinta
Asiatyyli pyrkii yksiselitteisyyteen, siksi sananvalinnan on
oltava täsmällistä. Täsmälliset sanat löytyvät helposti, kun
kirjoittaja on perehtynyt asiaan ja hänellä on siitä jotain
sanottavaa. Hapuileva sananvalinta on usein oire siitä, että
kirjoittaja ei tunne eikä ole ajatellut asiaa tarpeeksi.
Pystymmekö antamaan ja toteuttamaan (tyydyttämään,
täyttämään) kaikki asiakkaan tarpeet ?
Edistys (kehitys) on mennyt väärään suuntaan.
Nykyaikaisessa toimistossa on monenlaisia teknisiä hyödykkeitä
(laitteita, koneita), jotka helpottavat työntekoa.
Täsmälliset ilmaukset lisäävät tekstin luotettavuutta — ja
usein myös havainnollisuutta. Tekstistä tulee latteaa ja
mitäänsanomatonta, jos kirjoittaja tyytyy käyttämään
ainoastaan yleisluonteisia ilmauksia.
Konsultti Oy on toiminut jo pitkään (kymmenen vuoden ajan), ja
sen asiakkaina ovat mm. monet suuryritykset (Kemia Oy,
Rakennusyhtymä Oy ja Axxon Oy).
Telekopion lähettäminen on edullista (maksaa vain
puhelumaksun verran).
Taloa ympäröi pensasaita (orapihlaja-aita) ja pihassa kasvaa
erivärisiä kukkia (punaisia ja valkoisia leimukukkia), pari
pensasta (syreeniä) ja pyöreäksi leikattu puu (hopeapaju).
Sanat eivät muutu täsmällisemmiksi siten, että niiden
loppuun liitetään merkityksetön lisäke (neuvottelutapahtuma,
oppilaitostaso, illallis tilaisuus, huoltotoiminta jne.). Pitkät
sanat kannattaa päinvastoin korvata lyhyillä ja ytimekkäillä,
jos merkitys ei muutu.
Järjestelyt ovat sujuneet etukäteissuunnitelman
(suunnitelman) mukaisesti.
Mihin toimenpiteisiin (toimiin) poliisi aikoo ryhtyä, jotta
vieraiden turvallisuus voidaan taata? Turvallisuustoimenpiteet
(turvatoimet) tulevat olemaan erittäin tiukat.
KIRJOITTAMINEN

Juniori tason valmennustyö (juniorien valmennus) on
jouduttu rahoittamaan mm. paperinkeräystoiminnalla
(paperinkeräyksellä).
Kilpailu jouduttiin käymään vaikealaatuisissa olosuhteissa
(vaikeissa oloissa).
Huonot keliolosuhteet (keli) vaikeuttivat liikennettä koko
maassa.
Tekstistä tulee vaikeaselkoista, jos kirjoittaja suosii pitkiä
sanoja ja virkakielistä substantiivityyliä. Substantiivityylille
on ominaista, että ytimekkään, havainnollisen verbin sijasta
(maalata, huoltaa, puhdistaa jne.) käytetään substantiivin ja
laajamerkityksisen verbin yhdistelmää (suorittaa maalaus,
huolto, puhdistus).
Jätteiden siirto suoritetaan mahdollisimman nopeasti. (Jätteet
siirretään mahdollisimman nopeasti.)
Lahti suoritti tarvittavat konehankinnat. (Lahti hankki
tarvittavat koneet.)
Jouduimme suorittamaan lastin purkamisen vaikeissa
olosuhteissa. (Jouduimme purkamaan lastin vaikeissa oloissa.)
Tavaran toimittaminen tapahtuu viikolla 6. (Tavara
toimitetaan viikolla 6.)
KIRJOITTAMINEN
59

Kuluttajahinnoissa on tapahtunut vuoden alkupuoliskolla
selvää nousua. (Kuluttajahinnat ovat nousseet selvästi vuoden
alkupuoliskolla.)
Uusi laki on aiheuttanut yhtiömme toiminnalle monenlaisia
hankaluuksia. (Uusi laki on hankaloittanut yhtiömme toimintaa
monin tavoin.)
Koulutuksessa on toteutettava pikaisia uudistuksia.
(Koulutusta on uudistettava pikaisesti.)
Vierassanoja ei ole syytä käyttää, jos tarjolla on käypä
suomenkielinen vastine. Vierassanat eivät tee tekstistä
painavaa vaan raskasta — ja joskus tahattoman huvittavaa.
Yhdistystä on kritisoitu (arvosteltu) siitä, että se on tuhlannut
resurssejaan (voimavarojaan) osallistumalla samanaikaisesti
kahteen suureen projektiin (hankkeeseen).
Negatiivinen feedback (kielteinen palaute) ei aina ole pahasta,
sillä työntekijä sisuuntuu siitä ja haluaa näyttää.
Eksklusiivinen taijous: 9 aidon rubiinin sarja sinulle 29-
Asiatyylin tulee olla sanastoltaan yhtenäistä. Yhtenäisyyttä
rikkovat muihin tyylilajeihin kuuluvat sanat:
puhekielisyydet (meinata, tykätä, treenata), slangisanat {tsekata, räätälöidä,
leiska), murteellisuudet {kranttu, luppoaika, hoosata),
runolliset ilmaukset (aatos, kuolo, ylkä) jne. Tyylirikko ei korjaannu
sillä, että sopimaton sana pannaan lainausmerkkeihin.
Työtään piti henkisesti erittäin raskaana 31,6 % myyntitykeistä
(myyntimiehistä).
Videonauhuri voi olla hyödyllinen vempele (laite), jos sitä osaa
käyttää oikein.
Opettaja ei voi vaatia oppilaita tekemään kotitehtäviä, jos hän itse
pitää tunnit ”lonkalta”. (— — jos hän ei itse valmistele tunteja.)
TEHTÄVIÄ
Muokkaa luonnoksesi tyyliä ja paneudu erityisesti
sananvalintaan.
Tehkää tehtävä pareittain: toinen kertoo aiheesta a ja
toinen aiheesta b.
Kerro parillesi tavallisella puhekielellä (arkityylillä), mitä
teit viime välitunnilla. Parisi kirjoittaa kertomuksen
täsmälleen niin kuin sanelit sen. Muuttakaa kertomus yhdessä
asiatyyliseksi. Lukekaa tekstit luokalle ja kertokaa, mitä
muutoksia teitte.
60
KIRJOITTAMINEN

b
Kerro parillesi puhekielellä, mitä asioita käsittelitte viime
tunnilla. Parisi kirjoittaa kertomuksen täsmälleen niin kuin
sanelit sen. Muuttakaa kertomus yhdessä asiatyyliseksi.
Verratkaa teksteissä a ja b tehtyjä muutoksia. Kumpaa
tekstiä jouduitte muuttamaan enemmän? Onko
muutoksissa eroja?
Missä yhteyksissä on mielestäsi luontevaa käyttää seuraavia
sanoja?
äiti
mutsi
emo
maammo
akka
eukko
muija
vaimo
nainen
gimma
tyttö
kinkku
naaras
pitää
tykätä
digata
olla hulluna
jumaloida
olla mieltynyt
rakastaa
suututtaa
ottaa aivoon
kiukuttaa
keljuttaa
vimmastuttaa
raivostuttaa
vihastuttaa
kenkuttaa
risoa
harmittaa
sapettaa
kismittää
pänniä
juhlat
kutsut
bileet
kestit
kekkerit
kalaasit
4
a
b
Muuta seuraavat tekstit asiatyylisiksi.
Mulla on puhevika. Se havaittiin liian myöhään: mä olin
ehtiny sulkeutua, koska mua pilkattiin tän vian takia. Nyt
mä oon käyny lääkärillä tätä vikaa korjaamassa monta
vuotta ja kohta se paranee. Mutta: liian myöhään. Mä
valitsin puhumattomuuden, siis en sitä, että mun
puhevialle olis naurettu edelleen. Ja nyt mut on leimattu: toi on se
joka ei koskaan puhu. Sitä voi naureskellen osoitella
kavereilleen. Ei se ees osaa puolustautua.
Mä muistan kouluaikoina, kun oli sellainen tiukka luokka-
yhteisö, jossa oli tietyt pomot. Ja mä muistan, että koko
luokka inhos yhtä ja samaa opettajaa... ja kaikki pitivät
samassa hengessä yhdestä toisesta opettajasta. Mun
mielestä se oli ihan täyttä paskaa — mä pystyin näkemään siinä
huonossa opettajassa monia hyviä puolia. Mutta jos mä toin
sen julki, niin kaikki oli heti, et "saatana, Sähän hulluja
aattelet”...et, ”haluat sä mielistellä” tai jotain muuta. Sitten
taas mun mielestä se niitten hyvä opettaja oli tietyssä
mielessä kauheen korni. Mä tarkoitan, että se on
tuommoista... koko nuorisokäsite on helvetinmoista laumahen-
keä... Mä en pidä siitä.
KIRJOITTAMINEN
61

5
a
b
c
d
e
f
Kun ensimmäisen kerran näkee kuvan Charles Bukowskis-
ta, tulee mieleen roskiksesta repäisty rapajuoppo, joka
vaivoin pysyy pystyssä kuvauksen ajan. Ensimmäiset tatsit
äijän teksteihin johdattelevat helposti saman tyylisiin
mielikuviin. Bukon rinnalla Hemingway vaikuttaa Pikku
Kakkosen vetäjältä ja kotimaisen kirjallisuuden kovikset
maitokaupan myyjiltä.
Ja totta onkin, että tämä monien nerona pitämä
kirjallisuuden uudistaja pullon kahvan tuntee. Synnyttyään
Saksassa (jolla ei ole mitään väliä) elokuun hämärissä 1920
häiskä muutti Amerikkaan kaksivuotiaana. Sitten seurasi
jossain vaiheessa ahkeraa kirjoittelua, nopeita duuneja
milloin missäkin ja ravakka kymmenen vuoden ryyppyputki.
Sen jäljistä Bukon naamanahkoihin ei voi erehtyä. Ei voi
edes sanoa, että eletty elämä olisi piirtänyt jälkensä niihin,
se olisi vähättelyä. Pikemminkin elämä on ajanut niiden
ylitse metyylikäyttöisellä panssarivaunulla. (City-lehti)
Korjaa seuraavien esimerkkien epäonnistunut
sananvalinta.
Uuden valtuuston kokousta valmisteltiin etukäteen myös
henkilövaalien osalta. Voi tulla näet vaikeuksia, jos esim.
johtokunnan puheenjohtaja on yhtäkkiä valittava jostakin
”hihasta” vasta kokouksessa.
Avainhenkilöstön palkkarakenteen määritys, kehitys ja
ylläpito on henkilöstön kehitysyksikön heiniä.
Toimintamme on laajentunut useille eri sektoreille.
On syytä kertoa pari casea suuryrityksiä palvelevan
konsulttitoimiston pätevyydestä.
Uudet mainiot betonikivet ovat tulossa kovaa kyytiä
kotipihojen pintojen kauniiksi katteiksi.
Ympäristöntutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ihminen on
toiminnallaan luonut katastrofia.
Itsenäisyyden Kypros väänsi itselleen arkkipiispa Maka-
rioksen johdattelemana 1960, joskin saarella on vielä pari
englantilaisten tukikohtaa.
Tälle upealle saarelle saapuvat tuhannet turistit kokemaan
niin antiikin ääriviivat kuin auringon ikuisen hehkunkin.
62
KIRJOITTAMINEN

I
I
6
a
b
c
d
e
f
7
a
b
Suomalaiset matkailijat voi jakaa kolmeen segmenttiin:
lepäilijöihin, kuntoilijoihin ja juhlijoihin.
Hyvät arvosanat ovat tavallaan myös opettajan työn
kulosta”.
Korvaa turhan laveat ilmaukset tiiviimmillä.
Tarvitsemme aktiivisia markkinointitoimenpiteitä, jos
aiomme menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
Väsymys- ja stressitilanteet ovat tuttuja kaikille esimiehille.
Liitto korostaa, että valistustyöllä on suuri merkitys sydän-
ja verisuonitautien ennaltaehkäisytoiminnassa.
Vastuuhenkilöryhmä oli hoitanut ennakkovalmistelut
huolellisesti.
Edunvalvonta on edelleen liiton tärkein tehtäväalue.
Muutos on nimenomaan oppilaitostasolla ollut niin suuri,
ettei ylimenovuosi ole mennyt ilman eriasteisia muutoski-
puja.
9 Lapsiperheiden elinolosuhteiden parantaminen edellyttää
pikaisia toimenpiteitä, ei kauniita puheita.
h Luovaa toimintaa tarvitaan kaikilla
markkinointitoimenpiteiden osa-alueilla: sisäisessä markkinointitoiminnassa,
kenttään kohdistuvissa toimenpiteissä,
suoramarkkinoinnissa jne.
Alakylään on varattu laaja aluekokonaisuus teollisuuden ja
liike-elämän tarpeisiin. Sinne on tarkoitus ohjata sekä vers-
tasluonteista että keskisuurta teollisuutta, mutta myös pal-
veluluontoisille hankkeille — kuten suurmyymälöille ja
noutovarastoille — on oma paikkansa.
Korvaa substantiivi-ilmaukset ytimekkäällä verbillä.
Tuotannon supistaminen suoritetaan vaiheittain.
Miehet suorittivat metsänhoitotöitä: harvennusta,
lannoitusta ja istutusta.
KIRJOITTAMINEN
63

C Suomalaisten mielipiteissä on tapahtunut selvä muutos.
J
Seminaariin ilmoittautuminen tapahtuu kesäkuussa.
Lipun vihkimisen tulee suorittamaan Matti Aho.
f Poliittisten arvojen ja asenteiden siirtyminen vanhemmilta
lapsille ei tapahdu enää samalla tavoin kuin ennen.
9 Oppilaiden vastaukset tenttikysymyksiin osoittivat
kokonaisuuksien hallintaa ja asiayhteyksien ymmärtämistä.
h Keskustien liikenteen vähentäminen tullaan toteuttamaan
seuraavilla toimenpiteillä: linja-autoliikenteen ohjaaminen
uusille reiteille, aikataulujen selkiyttäminen ja
muuttaminen paremmin koulu-ja työmatkoihin soveltuvaksi, vaihto-
yhteyksien parantaminen ja uusien vuorojen
kokeileminen.
Näiden toimenpiteiden tavoitteena on myös
liikennepalveluiden säilymismahdollisuuksien paraneminen haja-asu-
tusalueella.
Virkerakenne
Virkkeiden pituuden ja rakenteen tulee vaihdella
luontevasti ajatuksen mukaan. Erilaiset virkkeet antavat tekstille
vaihtelevan rytmin. Teksti on yksitoikkoista, jos se koostuu
samanpituisista ja -muotoisista virkkeistä.
Lue ääneen seuraavat tekstikatkelmat ja kuuntele niiden
rytmiä. Miltä tekstit kuulostavat?
1. MYYMIssä on monipuoliset toiminnot. MYYMIparantaa
myyjän tulosta. Myyjällä on kokonainen kannettava myyntitoimisto.
Se merkitsee ainutlaatuista palvelukykyä.
Järjestelmä sisältää asiakkaan tunnistetiedot ostotapoineen,
maksu-ja toimitusehtoineen, alennuksineen ja yhteyshenkilöineen.
MYYMI toimii myös muistiona. Voit tallentaa asiakkaastasi
lisätietoja.
Tilausten käsittely MYYMIllä on helppoa ja nopeaa.
2. Veronalaisena satunnaisena voittona ei pidetä voittoa, jonka
verovelvollinen on saanut vähintään vuoden ajan omistamansa
sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai
osuuksien, taikka sellaisen rakennuksen luovutuksesta, jota hän omistus-
aikanaan yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ennen
luovutusta on käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona. Vero-
64
KIRJOITTAMINEN

vapaus koskee myös rakennuksen rakennuspaikkaa siltä osin kuin
se ei ole suurempi kuin 10 000 neliömetriä tai kaavan mukainen
tontti tai rakennuspaikka.
Jos vähemmän kuin puolet huoneistosta tai rakennuksesta on
ollut verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisena asuntona,
pidetään luovutusvoitosta vain tätä käyttöä vastaava osa verosta
vapaana tulona. Jos useampi verovelvollinen on omistanut
yhdessä osakkeet tai osuudet tai rakennuksen, sovelletaan kunkin
saamaan voittoon tai osuuteen voitosta vastaavasti samoja
myyntivoiton verovapausedellytyksiä.
Virkkeiden pituus ja rakenne vaikuttavat myös
ymmärrettävyyteen. Liian lyhyet virkkeet tekevät tekstistä vaikeaa,
koska asioiden (lauseiden) väliset suhteet jäävät
ilmaisematta. Pitkät mutkikkaat virkkeet ovat puolestaan vaikeita siksi,
että pääasiat eivät erotu tarpeeksi selvästi sivuasioista.
Pitkä virke kannattaa yleensä jakaa kahdeksi kolmeksi
lyhyemmäksi virkkeeksi. Jos jokin laajahko
asiakokonaisuus kuitenkin halutaan ilmaista yhdessä virkkeessä,
voidaan sen hahmottamista helpottaa välimerkeillä:
puolipisteellä, ajatusviivalla ja kaksoispisteellä. Pitkät virkkeet
täytyy rakentaa erityisen huolellisesti, koska niihin pujahtaa
helposti virheitä — kirjoittajan on yhtä vaikeaa hallita
laajoja virkekokonaisuuksia kuin lukijankin.
Lyhyitä virkkeitä suositaan etenkin mainoksissa, joista ne
ovat tarttuneet asiatyylisiinkin teksteihin. Mainoskielessä
voidaan käyttää tehokeinona myös epätäydellisiä eli predi-
kaatittomia virkkeitä, mutta asiatyyliin ne sopivat huonosti.
Arvioi alla olevia esimerkkipareja. Kumpi versioista on
mielestäsi parempi?
1. Tässä se nyt on. Basket Cluba. Uusi merkkitossu
vauhdikkaaseen menoon.
Tässä on uusi Basket Cluba -merkkitossu vauhdikkaaseen menoon.
2. Hämyinen iltahetki kaksin. Tai hilpeät vieraskutsut hyvien
ystävien seurassa. Silloin on oikea aika tarjota jokin suolainen
pikkuherkku. Ja sen ohessa lasillinen hyvää viiniä tai maukas
drinkki.
Kun vietät iltaa kaksin tai hyvien ystävien seurassa, on aika
tarjota jokin suolainen pikkuherkku ja sen ohessa lasillinen hyvää
viiniä tai maukas drinkki.
3. T-vaipassa ei ole koskaan hiostavaa muovia ihoa vasten. Eikä
painavia ja hankaavia solmuja. Pehmeät ja verkkomaiset Lenina-
housut pitävät T-vaipan mukavasti paikallaan. Kaikissa päivän
touhuissa.
T-vaipassa ei ole koskaan hiostavaa muovia eikä painavia ja
hankaavia solmuja ihoa vasten. Pehmeät ja verkkomaiset Lenina-
housut pitävät T-vaipan mukavasti paikallaan kaikissa päivän
touhuissa.
KIRJOITTAMINEN
65

4. Myyjä on ystävällinen, kärsivällinen ja nopea. Hän palvelee
parhaan kykynsä mukaan asiakasta, joka ei aina ole niin
ystävällinen, kärsivällinen eikä nopeakaan. Mutta vaativainen.
Myyjä on ystävällinen, kärsivällinen ja nopea. Hän palvelee
parhaan kykynsä mukaan asiakasta, joka ei aina ole niin
ystävällinen, kärsivällinen eikä nopeakaan — mutta vaativainen.
5. Myös Arja Mäkinen työskentelee Kauppakulmassa. Mutta ei
tekstiili- vaan kenkäosastolla.
Myös Arja Mäkinen työskentelee Kauppakulmassa, mutta ei
tekstiili- vaan kenkäosastolla.
TEHTÄVIÄ
b
Lue luonnoksesi ääneen, kuuntele sen rytmiä ja muokkaa
tarvittaessa virkerakennetta.
Arvioi seuraavia tekstikatkelmia ja muokkaa niitä
tarvittaessa.
Puhelin on myyjän työväline. Koulutuksessa tulisi
kiinnittää huomiota sen käyttöön. Varsinkin puhelinmyyjän on
kehitettävä jatkuvasti taitojaan. Myyntitavat urautuvat
helposti. Urautumista voi estää jatkuvalla koulutuksella.
Lisäksi myyjän kannattaa osallistua silloin tällöin kenttä-
myyntiin.
On selvää, että erityisesti myyntimiehet, joille henkilöauto
on välttämätön työkalu ja työympäristö, eivät voi olla
tyytyväisiä, kun heidän eteensä on kasattu uhkia, joita ovat mm.
autoedun verotuksen ankara kiristäminen, erityisesti die-
selhenkilöautojen polttoaineveron korottaminen ja
kilometrikorvausten verottaminen.
Ruohonleikkuria käytettäessä on muistettava, että
kysymyksessä on työkalu, jossa on nopeasti pyörivä terä, joka voi
olla vaarallinen, jos työskennellään varomattomasti.
Ruohonleikkurin terät jauhavat ruohon hienoksi
silpuksi, josta osa aina tarttuu leikkurin runkokotelon sisäpintaan
paksuksi puuroksi, joka kuivuu kiinni, ellei konetta pestä
käytön jälkeen.
Pienimmät istuen ajettavat ruohonleikkurit selviytyvät
tasaisessa maastossa, mutta jos olosuhteet ovat vähänkään
rasittavat, on koneen mallia harkittava jo tarkemmin, koska
koneen runko ja pyörät joutuvat silloin melkoisen
rasituksen kohteeksi, ajaja saattaa painaa lähes yhtä paljon kuin
koko kone.
66
KIRJOITTAMINEN

d
3
a
b
c
d
e
f
"Mitähän tuostakin tulee?” mutisee rautakaupan asiakas
puoliääneen katsomossa. Ja nielee pettymyksensä, kun
monien vitsien rautakauppiaat kahmivat kilpaa pisteitä. Aivan
todistettavasti.
Perhe-eläke on, jos edunsaajia on vähintään kolme, yhtä
suuri kuin se tämän lain vähimmäisehtojen mukainen
vanhuuseläke tai täysi työkyvyttömyyseläke, jota
edunjättäjä kuollessaan sai, tai, jollei hän silloin saanut mainittua
eläkettä, joka olisi hänelle myönnetty, jos hänellä kuolin-
hetkellään olisi ollut oikeus täyden
työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen.
Muuta seuraavat vaillinaiset ja katkotut virkkeet
täydellisiksi. Heikentyykö ilmausten teho?
Nyt saatavana uusintapainos tästä kaikkien aikojen suosi-
tuimmasta leivontaoppaasta.
Uusi tehostettu SLIM-SPECIAL sinulle, joka et ole
onnistunut laihtumaan, vaikka olet kokeillut ruokavalioita ja
erilaisia laihdutusvalmisteita.
Hyviä mutta kalliita. Sellaisia ovat kotimaiset vihannekset.
Näyttelyllä haluamme valaista yrityksen historiaa. Ja kertoa
tekniikan kehityksestä.
Avaruus on kiehtonut ihmisiä läpi vuosisatojen.
Esimerkiksi tieteiskirjailijoita.
Uralla eteneminen ja ammattitaidon lisääntyminen ovat
vain osa houkutinta. Samoin hyvä palkka, jonka ulkomailla
työskentelevä usein saa.
Tiivistäminen
Hyvä asiatyyli on tiivistä. Tiiviistä tekstistä on karsittu
kaikki sellainen, mikä ei palvele pääasiaa. Siksi se on
nopealukuista: ydinajatukset löytyvät helposti eivätkä huku
turhaan laverteluun.
Tiivistä tekstiäsi poistamalla turhat
— 	sanat
kuuma hellepäivä
Minä allekirjoittanut tilaan...
KIRJOITTAMINEN
67

— johdattelut
Viitaten kiteeseenne ilmoitamme, että Teidät on hyväksytty
oppilaaksi kouluumme.
Nythän on niin9 että poissaolot ovat huomattava ongelma.
— sivulauseet
Salkku, joka oli nahkaa, maksoi 300 markkaa. (nahkainen
salkku tai nahkasalkku)
— virkkeet, kappaleet ja jaksot.
Täsmällinen sananvalinta tekee tekstistä tiivistä. Ytimekäs
verbi korvaa substantiivin ja verbin yhdistelmän (ks. s. 00),
tarkka substantiivi taas tekee adjektiivin usein
tarpeettomaksi.
Kenen maun mukaan televisio-ohjelmien valinta suoritetaan?
(Kenen maun mukaan televisio-ohjelmat valitaan?)
Nuoret ihmiset katselevat mielellään viihteellisiä ohjelmia.
(Nuoret katselevat mielellään viihdettä.)
Ohjelmissa pitää olla jännittäviä ja romanttisia tapahtumia.
(Ohjelmissa pitää olla jännitystä ja romantiikkaa.)
Urhoollinen päähenkilö kuluttaa aikansa ratkomalla
kauniiden naisten vaikeita ongelmia. (Sankari kuluttaa aikansa
ratkomalla kaunottarien pulmia.)
Adjektiiveja vahvistetaan usein adverbeilla. Vahvikesano-
ja kannattaa kuitenkin käyttää harkiten: vahvistamisen
sijasta ne saattavatkin latistaa adjektiivia.
SUKKELA-yleiskone on hyvin nopea ja erittäin tehokas.
SUKKELA-yleiskone on nopea ja tehokas.
TEHTÄVIÄ
Muokkaa luonnostasi: tiivistä ilmaisuasi ja karsi tekstistä
kaikki turha. (Olet selviytynyt tehtävästäsi hyvin, jos olet
onnistunut tiivistämään kahteen sivuun kaiken oleellisen
kuusisivuisesta luonnoksestasi.)
Tiivistä seuraavan tekstin keskeinen sisältö 2 — 5
virkkeeseen.
Pakkauksen suunnittelussa on otettava huomioon sekä tuk-
ku- että vähittäisportaan vaatimukset aina lavasiirtoja
myöten. Koska kulutustavaroiden myynti on yhä enemmän
siirtynyt itsepalvelumyymälöihin, markkinoille ovat viime
vuosina tulleet myymälävalmiit kuljetuspakkaukset.
KIRJOITTAMINEN

Kaupan hyllylle nostettu pakkaus on usein ainoa
tuotteen myyjä, joten pakkauksen on symboloitava tuotetta.
Sen on annettava ainekset tuotteen tunnistamiseen
painamalla näkyviin esimerkiksi valtakunnallisen
mainoskampanjan tutut kuvat ja tekstit.
Pakkauksen avulla yrittäjä voi erilaistaa tuotteensa
kilpailevista vaihtoehdoista. Persoonallinen ja tyylikäs pakkaus
mahdollistaa kilpailijoita korkeamman hinnan
käyttämisen.
Kesällä 1985 Kesko, Tukoja Sokos ovat tuoneet Suomen
markkinoille uuden 400 gramman kahvipaketin entisen
perinteisen 500 gramman paketin tilalle. Tämä uusi
kahvipaketti antaa hinnoittelussa vapautta kaupan
ryhmittymille. Asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna uusi paketti
vaikeuttaa kilohinnan laskemista ja täten hintavertailujen
tekemistä.
Pakkauksen suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon
ekologiset ja ympäristölliset seikat.
(Lahtinen — Isoviita — Ihamäki, Markkinoinnin
kilpailukeinot)
Kirjoita seuraavaan lehtijuttuun otsikkoja lyhyt tiivistelmä
ingressiksi (ingressi = johdanto, johon tiivistetään jutun
pääkohdat).
Jokainen suomalainen saa ainakin yhdeksän vuoden
pohjakoulutuksen. Osalla koulun käyminen vie lähes
kaksikymmentä vuotta elämästä. Siihen, kuinka suuriksi
koulutusmenot kunkin opiskelevan kohdalla muodostuvat,
vaikuttaa opiskeluala ratkaisevasti. Myös eri oppilaitostyyp-
pien sisällä on paljon vaihtelua. Esimerkiksi peruskoulujen
vuotuiset käyttömenot oppilasta kohti Lapin läänissä ovat
useita tuhansia markkoja korkeammat kuin Uudenmaan
läänissä.
On laskettu, että vuonna 1986 jokainen
peruskoululainen tuli maksamaan 14 500 markkaa ja lukiolainen 12 900
markkaa.
— 	Vuoden 1987 tilastot eivät ole vielä aivan täydelliset,
mutta nyt voi jo arvioida, että jokaista peruskoululaista
kohti kustannukset olivat silloin noin 15 800 markkaa ja
jokaista lukiolaista kohti 14 200 markkaa, sanoo Jouko
Suomalainen Tilastokeskuksesta.
Pienet oppilasmäärät nostavat menoja
Koulutuksen kustannushaitari ammatillisissa
oppilaitoksissa on varsin venyvä. Ääripäissä ovat metsäalan oppilaitokset
ja kauppaoppilaitokset. Tilastojen mukaan metsäalan
oppilaitoksissa jokaiseen oppilaaseen uppoaa yli 50 000
markkaa. Kaupallisen koulutuksen puolestaan saa reilusti alle
kahdellakymmenellätuhannella per oppilas vuodessa.
KIRJOITTAMINEN
69

— Tilastot pitävät paikkansa. Luvut on saatu
tilinpäätöksestä suhteuttamalla käyttömenot oppilasmäärään.
Metsäalan oppilaitoksissa oppilasmäärät ovat pienet ja vaadittavat
metsäkoneinvestoinnit suuret, kertoo yliaktuaari Hilkka
Kousa Tilastokeskuksesta. — Kauppaoppilaitoksissa
tarvittavat laitteistot ovat puolestaan hyvinkin edullisia.
Tilastoissa ei näy koko totuus
Korkeakouluopiskelu ei ole vuosittaisten menojen osalta
niin kallista kuin etukäteen saattaisi ajatella. Keskimäärin
jokainen korkeakouluopiskelija tuli vuonna 1986
maksamaan hieman alle 19 000 markkaa. Tämä luku on todella
vain keskiarvo, koska opiskelun sisältö,
tutkimusmenetelmät ja opetusvälineet sitovat eri määriä rahaa eri
korkeakouluissa. Eroja on sekä eri korkeakoulutyyppien välillä
että samaa alaa edustavien eri korkeakoulujen välillä.
Esimerkiksi teknisen korkeakoulun opetus-, tutkimus-ja
muun toiminnan käyttömenot opiskelijaa kohti vuonna
1986 	olivat 17 800 markkaa. Helsingin
Kauppakorkeakoulussa vastaava luku oli 13 500, Sibelius-Akatemiassa 40 000,
Taideteollisessa korkeakoulussa 32 500 ja
teatterikorkeakoulussa 55 000. Kallein korkeakoulu on
eläinlääketieteellinen, jossa oppilasta kohti kuluu vuodessa lähes 75 000
markkaa.
— Lukuja on vaikea sopeuttaa, koska ne on saatu
tilinpäätöksestä suhteuttamalla käyttömenot oppilasmäärään,
sanoo Hannele Hermunen opetusministeriöstä. —
Esimerkiksi korkeakoulujen kohdalla opetuksen luonne
väärentää tilastotulosta ja tekee summat todellista alhaisemmiksi.
Kirjoilla olevia opiskelijoita, jotka kaikki otetaan huomioon
menoja laskettaessa, on paljon enemmän kuin valmistuvia.
Luvut todellisuutta vastaaviksi
Tällä hetkellä ei ole olemassa kattavia tilastoja
koulutuskustannuksista. Parhaillaan Tilastokeskuksessa kehitetään
systeemiä, johon saataisiin yhteen peruskoulut, lukiot,
ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut.
— Tarkoitus on selvittää lähteet, joilla koulukustannus-
rekisterin tietoja täydennetään. Nyt siellä on tiettyjä
puutteita, erityisesti investointimenojen mukaan ottamisessa,
selventää yliaktuaari Kousa. — Tulevaisuudessa tiedot
vastaavat entistä paremmin todellisuutta.
Kirjoita pikku-uutinen paikallislehteen seuraavan
selostuksen pohjalta.
TALVITAPAHTU MA
Viime lauantaina 31.3. klo 16.00 — 21.00 Alajoen
kauppaoppilaitoksen oppilaskunta järjesti Keskuskentällä talvita-
KIRJOHTAMINEN

UUTISEN
RAKENNE
Otsikko
kiteyttää sisällön ja
herättää
kiinnostuksen.
Ingressi
tiivistää jutun
pääkohdat.
Uutinen
kertoo tapahtumat
tärkeysjärjestyksessä
(ensin tärkeät, sitten
vähemmän tärkeät).
pahtuman. Tapahtumaa oli valmisteltu kolmen kuukauden
ajan, ja työtunteja kului satoja.
Päävastuun kantoi järjestelytoimikunta, johon kuuluivat
Leena Niemi (OIIIA), Lauri Aho (YIIB), Liisa Mattila
(YIA), Esko Laakkonen (OIIC), Pekka Kantola (IB) ja
Anna Autio (ID). Kaikki koulun oppilaat osallistuivat
valmisteluun: palkintojen ja kirpputoritavaran keräämiseen,
mainosten laatimiseen, ohjelman suunnitteluun jne.
Ohjelmaa tilaisuudessa oli runsaasti. Markkinointilinjan
oppilaat olivat järjestäneet FREE-ulkoiluvaatteiden
muotinäytöksen, Paco-ryhmä esitti sketsejä ajankohtaisista
aiheista, taikuri X huvitti lapsia tempuillaan ja Yöhaukat-yhtye
lumosi sekä nuoret että vanhat 60-luvun musiikilla.
Kirpputorilla myytiin vaatteita, levyjä, kirjoja, leluja, kenkiä
puoli-ilmaiseksi — ja ostajia riitti. Lapsille oli järjestetty
ongintaa, ratsastusta ja moottorikelkka-ajelua.
Yleisö osallistui innokkaasti talvitapahtuman
kilpailuihin. Lasten hiihtokilpailuun osallistui 26 kilpailijaa.
Poikien sarjan viisi ensimmäistä olivat 1) Jani Laiho, 2) Pasi
Pekkanen, 3) Arttu Harjula, 4) Sami Lindfors ja 5) Janne
Viirilä. Tyttöjen sarjan parhaat olivat 1) Arja Kaunisto,
2) Saara Vainio 3) Sanni Terho, 4) Johanna Mäkinen ja
5) Laura Haapala.
Pussijuoksun voittajaksi selviytyi Matti Suomalainen.
Tiukan kisan toinen oli Kaija Laitinen ja kolmas Antti
Yrjölä. Lumiveistoskilpailun voitti Alakylän lukion
joukkue, jonka upea kilpailuteos Kristalli on edelleen
nähtävissä kentällä. Toiseksi selviytyi kauppaoppilaitoksen
opettajien joukkue ja kolmanneksi Kauppamarketin joukkue.
Kilpailujen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus tanssia Yö-
haukat-yhtyeen säestyksellä. Tanssin lomassa nautittiin
makkaraa ja kuumaa mehua.
Talvitapahtumaan osallistui yli kolmesataa henkeä.
Tapahtuman tuotto luovutetaan koulun stipendirahastoon.
Kirjoita tiivistelmä sinua kiinnostavasta lehtiartikkelista.
Mieti muutamia peruskysymyksiä, joihin vastaat
tiivistelmässä oheisen esimerkin tapaan.
TIETOKONEVIRUS LEVIÄÄ KUIN TAUTI
1. Mikä on tietokonevirus?
2. Miten se ilmenee?
3. Miten se leviää?
4. Miten se löydetään?
5. Miten sitä hoidetaan?
6. Miten siltä suojaudutaan?
KIRJOITTAMINEN
71

Luettavuus
Luettavuudella tarkoitetaan tekstin ymmärrettävyyttä ja
helppolukuisuutta. Luettavuutta parantavat mm. seuraavat
seikat:
1. Sopivan mittaiset virkkeet
Virkkeiden keskipituuden ei pitäisi olla yli 15 tai alle 5
sanaa (ks. s. 00).
2. Lyhyet sanat
Teksti on vaikeaa, jos siinä on yli 20% pitkiä sanoja. Pitkiksi
katsotaan nelitavuiset ja pitemmät sanat.
3. Tutut sanat
Mitä enemmän tekstissä on lukijalle outoja sanoja, sitä
vaikeampi hänen on ymmärtää lukemaansa. Outojen
sanojen merkitys tulee selittää, mikäli se ei selviä asiayhteydestä.
4. Konkreettiset sanat
Konkreettiset eli esineelliset sanat ymmärretään paremmin
kuin abstraktiset eli käsitteelliset. Kannattaa siis harkita,
onko tarpeellista puhua ansiotasosta kun tarkoittaa palkkaa
tai henkilöresursseista kun tarkoittaa työntekijöitä.
5. Toiminnalliset verbit
Helpossa tekstissä on paljon verbejä (yli 30% sanoista),
vaikeassa taas paljon substantiiveja (yli 50%) ja adjektiiveja.
Suosi ytimekkäitä, toiminnallisia verbejä raskaiden
substantiivi-ilmausten sijasta.
Osmo A. Wiio on laatinut erilaisia kaavoja, joilla voi laskea
tekstin luettavuusarvon. Luettavuusarvo kertoo, kuinka
monta vuotta on täytynyt käydä koulua, jotta ymmärtää
tekstin. Helppokäyttöisin kaava perustuu sanojen
pituuteen.
LT = 2,7 + 0,3 PS
LT = luokkataso
PS = nelitavuisten tai pitempien
sanojen määrä sataa sanaa kohden
Laske pitkien sanojen määrä vaikkapa sadan sanan
jaksosta, sijoita luku yhtälöön ja ratkaise se — saat selville, mille
luokkatasolle teksti soveltuu.
KIRJOITTAMINEN

TEHTÄVIÄ
1
2
3
a
b
KIRJOITTAMINEN
Laske oman tekstisi luettavuusarvo.
Laskekaa ryhmissä oppikirjojenne luettavuusarvot.
Laskekaa alla olevien tekstien luettavuusarvot.
Veroilmoituksen täyttöohjeet
Sivuperintö ja lahja arvioidaan siihen arvoon, joka niillä
saataessa oli. Sivuperintö verotetaan tavallisesti vainajan
kuolinvuonna. Jos pesänselvitys kuitenkin on kesken,
ilmoitetaan sivuperintö vasta sen vuoden tulona, jona
pesänselvitys on tapahtunut.
Perintöä, avustusta, hyvitystä, testamenttia ja lahjaa ei
lueta tuloksi valtionverotuksessa. Sen sijaan niistä on
suoritettava valtiolle perintö- ja lahjaveroa, jos perinnön tai
lahjan arvo on 15 000 markkaa tai sitä suurempi. Perintö-
veron määräämistä varten on perukirja annettava vainajan
kotikunnan verolautakunnalle kuukauden kuluessa
perunkirjoituksesta. Lahjasta on lahjaveron määräämistä varten
annettava lahjaveroilmoitus lahjanantajan kotikunnan
verolautakunnalle kolmen kuukauden kuluessa lahjan
saamisesta tai lahjoituksen tekemisestä. Lahjaverolomakkeita ja
ilmoittamista koskevia ohjeita saa verotoimistosta.
Sivuperinnöstä ja lahjasta on näin ollen suoritettava
valtiolle menevän perintö- ja lahjaveron lisäksi myös
kunnallisveroa. Perintö-ja lahjaveroa ei saa vähentää
kunnallisverotuksessa tuloksi katsottavan sivuperinnön tai lahjan
arvosta.
Aikakauslehtiartikkeli
Olen postimyyntiasiakas. Huvittelen poimimalla luettelosta
minua miellyttäviä tavaroita ja hups! äkkiä olenkin jo
täyttänyt kaavakkeen. Eipä silti, kyllä se hyvin kätevää onkin,
sillä koko perhettä on vaikea saada yhtä aikaa ostoksille
muuten kuin luettelon äärellä.
Ymmärrän hyvin, että aktiivisessa konttaus-jajuoksente-
luiässä olevien lasten äidit eivät erikoisesti halua vaellella
ostoparatiiseissa. Tiedän myös työssäkäyviä naisia, jotka
mielellään valitsevat kaikki perheenjäsenille ja tuttaville
tarkoitetut lahjat postimyyntiluettelosta.
Mutta mitä kuulemmekaan, kaupunkilaiset ovat suurin
ryhmä ostajia? Miksi? Eikö tyypillinen luettelon plaraaja
olekaan maaseudun mummo?
73

— 	Ei, kerrotaan postista. Mummo on ensinnäkin sitä
sukupolvea, joka ei ole oikein tottunut postimyyntiin.
Kaupunkilaiset taas pelkäävät paikoitusongelmia, he hakevat
mieluimmin paketin läheisestä postista.
Aktiivisimpia ovat työväestöön kuuluvat. Sitten tulevat
toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat.
Mainos
Lähes puoli miljoonaa autoilijaa on valinnut vakuutuksek-
seen Autosammon. Kun palautat oheisen kupongin,
teemme sinulle tarjouksen, josta näet markalleen, miten vähän
maksaa kattava turva autollesi.
Autosammon ylivoimaisuus alkaa jo vakuutusehdoissa —
näin selkeää ja järkeenkäypää tekstiä et löydä mistään
muusta yhtiöstä. Jos olet hankkimassa perheelle
kakkosautoa, valintasi on automaattisesti Autosampo. Siinä saat
kakkosautoon ykkösauton bonukset. Ja vaikka autosi olisi
10—15 vuotta vanha, saat sille sittenkin kattavan
vakuutuksen Sammosta.
Jos sinulla on Samposopimus, saat Autosamposi vieläkin
edullisemmin, sillä sopimusalennus on peräti 10 %. Ja
2,5 %:n maksutapa-alennuksen saat, vaikka maksaisitkin
maksun neljässä erässä.
Palauta kuponki, niin saat lisää ajattelemisen aihetta.
Kun seuraavan kerran vaihdat autoa, kannattaa ehkä
vaihtaa myös vakuutusyhtiötä.
74
KIRJOITTAMINEN

Neljäsluokkalaisten maantiedon oppikiija
Metsäteollisuus jaetaan paperi- ja puuteollisuuteen.
Paperiteollisuus valmistaa selluloosaa ja paperia. Puuteollisuus
tuottaa mm. lastulevyä, sahatavaraa ja huonekaluja. Koska
Ruotsilla on suuret metsävarat, on metsäteollisuus aina
ollut tärkeä teollisuuudenala. Nykyisin se tuottaa
neljänneksen Ruotsin vientituloista.
Metsäteollisuuden tuotantoa ei kuitenkaan juuri voida
kasvattaa, koska se riippuu metsien uusiutumisesta. Tästä
syystä Ruotsissa pyritään voimakkaasti lisäämään metsien
kasvua.
Metsäteollisuuden koneistuminen ja automaatio ovat
vähentäneet työvoiman tarvetta. Tästä on ollut seurauksena
työttömyysongelmia ennen kaikkea Pohjois-Ruotsissa.
Paperiteollisuus sekä puuteollisuus ovat sijoittuneet
Ruotsissa pääasiassa vesireittien varsille ja Pohjanlahden
rannikolle. Huonekaluteollisuutta on lähinnä Etelä-Ruot-
sissa.
Elintarviketeollisuus on kasvanut voimakkaasti viimeksi
kuluneina vuosina. Sen tärkeimpiä aloja ovat meijerit,
teurastamot, leipomot ja säilyketehtaat.
Ruotsissa hyvin monet elintarvikkeiden
tuotantolaitokset ovat maatalouden harjoittajien muodostamien
yhdistysten omistuksessa.
Eräät elintarviketehtaat sijoittuvat tuotantoalueille,
kuten vihannespakastamot, toiset taas kulutuskeskuksiin,
kuten teurastamot.
Talousuutinen
Konsernin laaja luottokanta lisääntyi lähes 29 prosenttia,
yleisöluotot enentyivät neljänneksellä. Varainhankinta
kasvoi nelisenkymmentä prosenttia. Talletukset vähenivät.
Markkinahintaisen rahan osuus varainhankinnasta kasvoi.
Korkoriskit ÄAB-konserni ilmeisesti hallitsi melko hyvin.
Katemarginaalin kaventuminen jäi kohtuulliseksi.
Rahoituskatteen osuus rahoitustuotosta laski edellisen vuoden
31,6 prosentista 28,2 prosenttiin. Rahoituskatetta kertyi
kasvaneella volyymilla markkamääräisesti 21 prosenttia
edellisvuotista enemmän.
Muut tuotot lisääntyivät 19 prosenttia. Tuotot yhteensä
nousivat viidenneksen suuremmiksi kuin vuotta
aikaisemmin henkilö-ja muiden toimintakulujen kasvaessa nelisen-
toista prosenttia.
Luottotappiot, jotka 6,5 miljoonan määräisinä olivat
kuusi miljoonaa edellisvuotisia suuremmat, verottivat
käyttökatetta, jonka kasvu jäi viiteentoista prosenttiin. Pääsyylli-
nen luottotappioiden kasvuun oli Mancon-konkurssi.
Osakesalkkuun ei toimintakertomuksen mukaan
syntynyt tavallisesta tasosta poikkeavaa epäkuranttiutta.
KIRJOITTAMINEN
75

KIELIASU KUNTOON
Tarkista, että tekstisi on virheetöntä, ennen kuin kirjoitat
sen puhtaaksi. Kirjoittajille aiheuttavat yleensä ongelmia
— isot ja pienet alkukirjaimet
— yhdyssanat
— vierassanat
— numeroilmaukset
— lyhenteet
— välimerkit.
Seuraavat ohjeet auttavat ratkaisemaan useimmat
pulmat.
Iso ja pieni alkukirjain
Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan
• henkilönnimet
Pekka Virtanen
• maantieteelliset nimet
Tampere, Etelä-Suomi, Pohjois-Eurooppa, Saksan
liittotasavalta, Tyyni valtameri, Kuollutmeri, Karjalan kannas, Lähi-
itä, Kaukoitä
• taideteosten, kirjojen, sävellysten, elokuvien, näytelmien
nimet*
Seitsemän veljestä, Haavoittunut enkeli -maalaus, Kummisetä-
elokuva
• järjestöjen ja puolueiden nimet*
Äidinkielen opettajain liitto, Suomen Punainen Risti, Suomen
Maaseudun Puolue
• lehtien nimet*
Helsingin Sanomat, Tekniikan Maailma
m tuotteiden nimet
Flora, M ars-suklaapatukka, Ville Vallaton -jäätelö
• rakennusten erisnimet.
Finlandia-talo, Ateneum, Smolna
* 	Jos nimi on muodostettu useasta sanasta, kirjoitetaan vain
ensimmäinen isolla alkukirjaimella. Tästä säännöstä
poiketen kuitenkin useat järjestöt, puolueet, laitokset,
yritykset ja lehdet kirjoittavat kaikki nimensä osat isolla
kirjaimella.
KIRJOITTAMINEN

Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan
• kotipaikkaa ja kansallisuutta ilmaisevat sanat
suomalainen, pohjoishämäläinen, neivyorkilainen, koillisbul-
garialainen
• kielten nimet
suomi, latina, ranskan kieli
• virastot yms.
museovirasto, liikenneministeriö, raastuvanoikeus,
ammattikasvatushallitus, yliopisto, eduskunta
• aikakaudet, sodat, tyylisuunnat, juhlat, kuukaudet,
päivät
keskiaika, talvisota, toinen maailmansota, renessanssi, joulu,
juhannus, kesäkuu, torstai
• aatesuunnat ja niiden kannattajat, rodut
darwinismi, tolstoilaisuus, marxilainen, juutalainen, arabi,
intiaani
• kasvit ja eläinrodut
annansilmä, norjanangervo, saksanpaimenkoira, koloradokuo-
riainen
• ruokalajit.
berliininmunkki, italiansalaatti, viipurinrinkeli, ranskanleipä
TEHTÄVIÄ
Merkitse isot alkukirjaimet.
boakäärme
tuntematon sotilas
irokeesi
iso valtameri
sokkotrefFit-elokuva
suomenpystykorva
hovioikeus
puhto-pesuaine
taistelevat metsot
nuijasota
tsetsekärpänen
paavalinkukka
esperanto
englantilainen
lounais-suomi
krakovanmakkara
hindu
turun sanomat
oulun yliopisto
länsieurooppalainen
pitkäperjantai
kubismi
ranskanperunat
lääkintöhallitus
KIRJOITTAMINEN
77

Yhdyssanat
Yhdyssanat on joskus vaikea erottaa sanaliitoista. Vanhan
ohjeen mukaan yhdyssanan tunnistaa siitä, että sen osien
(= määriteosa ja perusosa) väliin ei voi sijoittaa adjektiivia
tai liitepartikkelia.
mainoskin mies / mainosmieskin
meri iso kotka / iso merikotka
Yhdyssanan voi erottaa sanaliitosta myös kuuntelemalla
painotusta: yhdyssanassa on vain yksi pääpaino.
Varaston edessä on kuusipuuta.
Varaston edessä on kuusi puuta.
Muista tarkkailla sanan merkitystä: yhdyssana ja sanaliitto
eivät välttämättä tarkoita samaa.
äidin kieli / äidinkieli
emännän puku / emännänpuku
isännän viiri / isännänviiri
koko jyvä / kokojyvä
halpa halli / halpahalli
kylmä laukku / kylmälaukku
Näiden ohjeiden lisäksi on syytä painaa mieleen muutamia
yksityistapauksia.
Erikseen kirjoitetaan
• liittokonjunktiot
ennen kuin, niin kuin, silloin kun, ikään kuin
• nominin ja partikkelin yhdistelmät
sen vuoksi, sitä varten, sitä paitsi, ennen kaikkea, perin pohjin,
sen sijaan
• verbin nominaalimuoto ja sen määrite
alla oleva, edellä mainittu, niin sanottu, lukuun ottamatta,
leivottu, käsin kudottu, näm o/fcn, huomioon ottaen
• verbin -maton-johdos ja sen määrite
ennen julkaisematon, huomiota herättämätön, vettä
läpäisemätön, koulua käymätön
• verbin -minen-johdos ja sen määrite
puhtaaksi kirjoittaminen, ääneen lukeminen, huomion
herättäminen
• substantiivi ja sitä määrittävä taipumaton adjektiivi tai
pronomini
two5i, msi sijassa, joAa päivä, m lailla, koko ajan
• kielten nimet.
suomen kieli, ranskan kieli
KIRJOITTAMINEN

Äidin kieli
vai äidinkieli f
Yhteen kirjoitetaan
• substantiivi ja sen nominatiivissa oleva määrite
kirjakauppa, tietokirjasarja, tietosanakirjasarjakauppias
• -inen-loppuiset adjektiivit
jokapäiväinen, kaksiviikkoinen, erilainen, suomenkielinen,
lounaissuomalainen, ensisunnuntainen, sinikukkainen,
surumielinen, kaljupäinen (kuitenkin monet substantiivialkui-
set erikseen, esimerkiksi markan arvoinen, veljesi näköinen)
• vahvike- ja pääsana
putipuhdas, vitivalkoinen, upouusi (kuitenkin ani harva, ani
varhain, tuiki tärkeä, tuiki tarpeellinen)
• genetiivimuotoinen substantiivi ja värin nimi
lohenpunainen, yönmusta, taivaansininen
• substantiivi ja parka, raukka, kulta, vainaja
poikaparka, tyttöraukka, Liisa-kulta, setävainaja
• partikkeli ja päin
alaspäin, ylöspäin, taaksepäin (kuitenkin päin kirjoitetaan
erikseen nominin kanssa, esimerkiksi meille päin, kotiin
päin)
• verbin nominaalimuoto ja sen määrite, silloin kun
ilmauksen merkitys on kuvallinen
silmäänpistävä asu, (mutta silmään pistävä neula),
paikkansapitävä väite (mutta paikkansa pitävä keskushyökkääjä)
• kasvit, eläinrodut, ruokalajit
aaroninparta, suomenajokoira, wieninleike
• erisnimi ja järvi, joki, salmi, niemi, lahti, vuono,
vuoristo, virta, saaret, meri.*
Pyhäjärvi, Araljärvi, Keltainenjoki, Beringinsalmi, Angel-
niemi, Meksikonlahti, Clydenvuono, Kalifornianvirta, Ural-
vuoristo, Karibianmeri (kuitenkin silloin erikseen, jos
perusosana on yhdyssana, esimerkiksi Pohjoinen jäämeri,
Alaskan niemimaa)
Erikseen kirjoitetaan maantieteelliset nimet, joissa
jälkimmäinen osa on ihmiskäden tuotetta merkitsevä sana tai
epäkansanomainen maantieteellinen termi, esim. Assuanin
pato, Suezin kanava, Englannin kanaali, Guayanan ylänkö,
Amazonin allas.
KIRJOITTAMINEN
79

Yhdysmerkkiä käytetään, kun
• yhdyssanan alkuosa päättyy samaan vokaaliin, jolla
jälkiosa alkaa
linja-auto, aamu-uninen
• yhdyssanan alku- tai jälkiosa on erisnimi
Matti-eno, Etelä-Suomi, Upo-merkkinen, Hyvä ja halpa -pesu-
jauhe, Häräntappoase-romaani, ,4n -niminen mies, /?wo/-
sin-matka, Suomen Moskovan-lähettiläs, natsi-Saksa
• jompikumpi osista on lyhenne, kirjain, numero tai
merkki
ay-liike, C-duuri, 5-vuotias, 9-luokkainen, %-luku
• yhdyssana koostuu kahdesta samanarvoisesta osasta
suomalais-ruotsalainen, säveltäjä-sanoittaja, Maija Gran-Vir-
tanen, liha-makaronilaatikko
• jompikumpi osista on harvinainen sitaattilaina
Chanson-laulaja, reggae-musiikki, glasnost-henkinen
• yhdyssanoilla on yhteinen alku- tai loppu-osa, jota ei
haluta toistaa.
laskenta- ja markkinointilinja, tieto- ja mielipidekirjat
Silloin kun yhdyssanan alkuosa koostuu kahdesta tai
useammasta sanasta, yhdysmerkin edelle jätetään väli. Jos
sana joudutaan jakamaan kahdelle riville, yhdysmerkki
tulee uuden rivin alkuun.
Helsingin Sanomat -lehti, Kauppaoppilaitoksen suomi -oppikirja,
Talbot Horizon -merkkinen, tee se itse -periaate, Ajankohtainen
kakkonen -ohjelma
Yhdysmerkin eteen ei kuitenkaan jätetä väliä, jos
ensimmäinen osa on yhdyssana tai raja-arvoilmaus.
Anna-Liisa-täti, Keski-Euroopan-matka, 15 —20-vuotiaat,
5 	— 0-voitto, 1600 — 1700-luvuilla
KIRJOITTAMINEN

TEHTÄVIÄ
Merkitse yhdyssanat ja isot alkukirjaimet.
liisa parka
saksan kieli
ruusun punainen
aivan kuin
italian kielinen
sen takia
garda järvi
kalifornian lahti
laki asia aloite
joka sunnuntainen
upo pakastin
ani harvoin
12 kiloinen
käsin kirjoitettu
leo niminen
samojedin pysty korva
juissi juoma
bosborin salmi
Viipurin rinkeli
viime vuotinen
pois päin
sen tähden
vaari vainaja
osa maksu sopimus lomake
parturi kampaaja
manana elämäntyyli
nyky suomi
kilpa ajo
kuusi vuotias
etelä savo
eri tavalla
yllä oleva
koti äiti
adrian meri
i 	kirjain
kaksi sivuinen
saab merkkinen
ypö yksin
välimeren risteily
puna poskinen
musta meri
ennen kaikkea
new jersey Iäinen
ranskan matka
paavalin kukka
miehen mittainen
sen jälkeen kun
kioskille päin
ensin mainittu
yhteen kuulumaton
kesken jäänyt
tupo neuvottelut
hyvin hoidetttu
saimaan kanava
Merkitse yhdysmerkit seuraaviin ilmauksiin. Tuleeko
yhdysmerkin eteen väli?
12—15 vuotiaat
Hollannin kukat saippua
Musta-Pekka lakritsi
Saab 900 merkkinen
Kari-Pekka niminen
20 viikkoinen
Puhdas Suomi kampanja
Black & Decker porakone
6 	— 3 tilanne
Rikos ja rangaistus romaani
Carmen ooppera
Anni-Helena vehnäjauhot
KIRJOITTAMINEN
81

Vierassanat
Vierassanat jaetaan kolmeen ryhmään:
1. yleislainat, jotka ovat äänteellisesti sopeutuneet suomen
kieleen
herne, appelsiini, kaupunki, räJi,
2. erikoislainat, jotka ovat sopeutuneet osittain suomeen
banaani, arkkitehti, struktuuri, volyymi, filmi,
parlamentaarinen, systeemi
3. sitaattilainat, jotka ovat säilyneet alkuperäisessä
asussaan.
drive-in, jive, shop, all-stars, perestroika, glasnost, rendez-
vous, passe-partout
Oikeinkirjoituksen kannalta ongelmallisimpia ovat
erikoislainat. Ongelmia aiheuttavat vokaalin pituus ja
sanansisäisen k:n, p:n, t:n ja s:n kesto.
Vokaali on lyhyt
• -oli, -omi, -oni, -ori, -ovi-lopun edellä
symboli, merkonomi, lakoninen, kursorinen, a/Äom
• viimeistä edellisessä tavussa vierasperäisen konsonantin
(b, d, g, f) edessä
arabi, kalifi, pagodi, filosofi, ameba, kollega, balladi
• -ia-lopun edellä.
hygienia, anestesia, Jugoslavia, australialainen
Vokaali on pitkä
• ensi tavussa
dyyni, liila, tuuba, krooninen, pooli
m viimeistä edellisessä tavussa kotimaisen konsonantin
edessä
sosiaalinen, moduuli, toteemi, naiivi, marmelaati (mutta
marmeladi)
• -io-lopun edellä.
inflaatio, inventaario, korroosio, evoluutio, delfinaario
(kuitenkin i -io-lopun edellä lyhyenä: televisio, inkvisitio)
Sanansisäinen k, p, t ja s kirjoitetaan yleensä aina
yksinäiskonsonanttina.
orkidea, hierarkia, kampanja, temperamentti, kantarelli, oopiumi,
Portugali, mentaliteetti, parlamentaarinen
KIRJOITTAMINEN

Jivessä on driveä.
Vieraskieliset
nimet
Kaksoiskonsonanttia käytetään kahdessa tapauksessa:
• -inen-johtimen ja suomalaisen -i- ja -a-loppuvokaalin
edellä
parlamentti temperamenttinen, hierarkkinen, monarkki, Zo-
giikka, (pitkän vokaalin jälkeen kuitenkin vain yksi s,
esimerkiksi analyysi, tuberkuloosi,
• -eri-, -eli- ja -ori-lopun edellä.
kraatteri, oraakkeli, promoottori
Vieraskielisten nimien oikeinkirjoituksessa noudatetaan
yleensä, alkukielen kirjoitustapaa. Suomalainen sijapääte
liitetään nimiin seuraavasti:
1. Pääte liitetään suoraan nimeen, jos sekä kirjoitusasu että
ääntöasu päättyvät vokaaliin.
Monroeta, Marloiven, Beaulieussa, Nancyyn
2. Pääte liitetään suoraan nimeen, jos kirjoitusasu päättyy
vokaaliin mutta ääntöasu konsonanttiin.
Seattleen, Loirea, Voltairen
3. Pääte liitetään nimeen i-sidevokaalin avulla, jos sekä
kirjoitusasu että ääntöasu päättyvät konsonanttiin.
Mannin, Kosiin, Barkerilla, Versaillesia
4. Nimen ja päätteen väliin merkitään heittomerkki, jos
kirjoitusasu päättyy konsonanttiin ja ääntöasu vokaaliin.
Camus’n, Shaw’ta, Bizefhen, Beaujolais7ssa
KIRJOITTAMINEN
83

TEHTÄVIÄ
Valitse oikea kirjoitustapa ja perustele valintasi.
gala/gaala
tiara/tiaara
revalvatio/revalvaatio
imami/imaami
provisio/proviisio
figuri/figuuri
Albania/Albaania
marinadi/marinaadi
alkoholi/alkohooli
akasia/akaasia
promotio/promootio
ekonomi/ekonoomi
ideologi/ideoloogi
akryli/akryyli
pyramidi/pyramiidi
kloni/klooni
ärkeologia/arkkeologia
askeesi/askeessi
lisensiaatti/lisenssiaatti
kaakao/kaakkao
tuberkeli/tuberkkeli
reetori/reettori
dialyysi/dialyyssi
dosentuuri/dosenttuu
Merkitse seuraaviin sanoihin puuttuvat vokaalit.
hortono mi
arka di
afa siä
harmo ni
klo ri
kortiso ni
kuri ri
le gio
matado ri
mormo ni
petro li
peda li
paro ni
meteorolo gi
pita li
mimo sä
makaro ni
likvi di
lagu ni
kanto ni
alado bi
demago gi
illu sio
kirgi si
konjuga tio
likö ri
aseto ni
patolo gi
planeta rio
monopo li
margina li
kremato rio
portie ri
signa li
Sardi nia
proku ra
Merkitse seuraaviin nimiin
genetiivin ja partitiivin
Örebro
Jersey
Baltimore
Sartre
Hyde
Caracas
Edinburgh
Marat
Gilbert
Lyon
Bordeaux
Marseille
Glasgow
Parker
Cezanne
Renoir
Nylund
Poe
KIRJOITTAMINEN

Numeroilmaukset
1. Tekstissä merkitään kirjaimin
— luvut 1-10
— tasaluvut (sata, tuhat, miljoona)
— epätarkat luvut (kymmenkunta, viitisentoista, noin
kolmekymmentä).
Luvut voidaan kuitenkin aina kirjoittaa numeroin
matemaattisessa, tilastollisessa tai muussa sellaisessa tekstissä,
jossa on paljon lukuja. Numeroin merkitään myös mitta-ja
rahayksiköiden yhteydessä olevat luvut (100 mk, 8 kg).
2. Pitkät luvut merkitään kolmen numeron sarjoina ja
kirjoitetaan saman periaatteen mukaan yhdyssanoiksi.
24 540 kaksikymmentäneljätuhatta
viisisataaneljäkymmmentä
2 	250 550 kaksimiljoonaa
kaksisataaviisikymmentätuhatta
viisisataaviisikymmentä
3. Numeroihin on merkittävä tarpeelliset päätteet ja ti
nukset.
Perusluvut
Järjestysluvut
kolme
3
kolmas
3:s 3. III
kolme + n
3:n
kolma + nne + n
3:nnen
kolme + a
3:a
kolma + t + ta
3:tta
kolme + ssä
3:ssa
kolma + nne + ssä
3:nnessa
kolme + ksi
3:ksi
kolma + nne + ksi
3:nneksi
kolme + na
3:na
kolma + nte + na
3:ntena
Huomaa!
Pääte merkitään luvun viimeisen taipuvan osan mukaan.
kuudessa toista 16:ssä
yhdenneksi toista 11 mneksi
kahtakymmen tä 20:tä
viidessämiljoonassa 5 000 000:ssa
Partitiivin ja illatiivin pitkää vokaalia ei katkaista, vaan se
merkitään päätteeseen.
4:ää 18:aa
4:ään 18:aan
Ensimmäinen ja toinen taipuvat ensimmäi- ja toi-vartaloista.
l:nen 2:nen
1: s es tä 2:sesta
l:sen 2:sen
Sijapäätettä ei merkitä, jos se käy ilmi seuraavasta sanasta.
15 markan hintainen, 11 oppilaalla, 16 tapauksessa
KIRJOITTAMINEN
85

TEHTÄVIÄ
Merkitse seuraavat lukusanat numeroin.
ensimmäiselle seitsemää
kahdeksaksi kolmen
viidensiä neljäätoista
yhdeksääntoista sadannella
viidettä kuudes
kolmannessatoista kuutta
neljään neljine
kuudenneksitoista kuusia
kolmeakymmentäkolmea seitsemänä
kahdeksaksi neljällä
kuuttakymmentäkuutta toisena
kolmansiksitoista kymmentä
yhdentoista pelaajan joukkue
kolmellakymmenelläkolmella matkailijalla
viiteentoista huoneeseen
Lyhenteet
Lyhenteitä on vältettävä tavallisessa asiatekstissä, mutta
tilan säästämiseksi niitä voi käyttää esimerkiksi taulukoissa,
ilmoituksissa ja liikekirjeissä, joissa samat tiedot toistuvat
usein. Lyhenteiden tulee olla ymmärrettäviä ja
yksiselitteisiä, siksi niihin on myös merkittävä tarvittavat päätteet ja
tunnukset (10 mk:lla, lvv:ineen, rvat).
Tavallisimmat lyhennetyypit ovat seuraavat:
1. 	Loppulyhenne
Sana katkaistaan joko alkukonsonantin jälkeen tai keskeltä
siten, että viimeinen lyhenteeseen tuleva kirjain on
konsonantti, jota sanassa seuraa vokaali. Loppulyhenteet ovat
pisteellisiä.
sivu(t), sivu(i)lla s.
vuonna, vuosina v.
opettaja op.
oppilas opp.
diplomi-insinööri dipl. ins.
filosofian maisteri fil. maist.
esimerkki, esimerkiksi esim.
kenraali kenr.
kumppani(t) kumpp.
KIRJOITTAMINEN

Huomaa!
Raha- ja mittayksikköjen lyhenteet ovat pisteettömiä.
gramma(a) g
metri(ä) m
dollari(a) doll
riisi(ä) r
2. Sisälyhenne
Sisälyhenteet on muodostettu yleensä sanan
alkukirjaimesta ja parista viimeisestä kirjaimesta. Sisälyhenteet ovat
pisteettömiä.
kello klo
numero nro
toimisto tsto
tohtori tri
Sisä- ja loppulyhenteen sekamuodot ovat pisteellisiä.
vertaa vrt.
katso ks.
3. Alkukirjainlyhenne
Alkukirjainlyhenne on muodostettu sanaliiton tai
yhdyssanan osien alkukirjaimista. Alkukirjainlyhenteet ovat
pisteellisiä.
ja niin edelleen jne.
ja muuta sellaista jms.
tai muuta sellaista tms.
ynnä muuta ym.
muun muassa, muiden muassa mm.
maanviljelijä mv.
liikevaihtovero lvv.
osakeyhtiö oy. (nimen yhteydessä myös OY)
Sellaiset lyhenteet kuin em. (edellä mainittu), po. (puheena
oleva), ko. (kyseessä oleva) ovat yleensä tekstissä turhia. Ne
voi joko jättää kokonaan pois tai korvata luontevasti
pronominilla (tämä, tuo).
4. Isokirjainlyhenne
Suurin osa isokirjainlyhenteistä on seurojen, puolueiden,
yritysten ja laitosten nimien lyhenteitä. Isokirjainlyhenteet
ovat pisteettömiä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS
Suomen Punainen Risti SPR
ammattikasvatushallitus AKH
Monet isokirjainlyhenteet on alettu lukea sanoina (AKAVA,
NATO, KELA, ABLOY). Ne ymmärretään nimiksi ja
kirjoitetaan myös samoin kuin tavalliset nimet (Akava, Nato, Kela,
Abloy).
KIRJOITTAMINEN
87

TEHTÄVIÄ
Lyhennä seuraavat sanat.
Helsinki
osakeyhtiöön
osoite
omaa sukua
viikolla
tonni
sihteeri
asianomainen
maanantai
kuuden kilon
yhteensä
puheenjohtaja
kymmenen tunnin
nimimerkki
niin kutsuttu
Mitä tarkoittavat seuraavat lyhenteet?
ark
ark.
as.oy.
BKT
c/o
dnro
e Kr.
et. ai.
taloust. lis.
KKK
kiir.
ky.
ltk
ltk.
pak
srk.
tj-
tus
tmi
va.
pp.
PR
kaupunki
vuorokausi
Tampereelle
Helsingin Sanomat
puhelin
Yhdistyneitä kansakuntia
viransijainen
liikevaihtovero
yksikköhinta
asteeseen
viidellätoista markalla
evankelis-luterilainen
raastuvanoikeus
ohjevähittäishinta
automaattiseen tietojenkäsittelyyn
KIRJOITTAMINEN

Välimerkit
Pilkku
Huomaa!
Piste päättää virkkeen. Pisteen sijasta käytetään
— kysymysmerkkiä, jos virke on kysyvä
— huutomerkkiä, jos virke sisältää huudahduksen tai
käskyn.
Pilkkua käytetään lauseiden välissä seuraavasti:
1. Pää- ja sivulause erotetaan toisistaan pilkulla.
Asiakas on tyytymätön, jos tuote ei vastaa hänen odotuksiaan.
Vaikka asiakas valittaa pikkuseikoista, häntä on kuunneltava.
Myyjä voi kiittää asiakasta siitä, että tämä tuo esiin puutteen, joka
olisi muuten saattanut jäädä huomaamatta.
Myyjän on palautettava asiakkaan luottamus tuotteeseen, mikä ei
aina ole helppoa.
2. Kahden rinnasteisen päälauseen väliin ei tule pilkkua,
jos lauseilla on yhteinen subjekti tai jokin muu
lauseenjäsen. Lauseet ovat rinnasteisia silloin, kun niitä yhdistää
rinnastuskonjunktio (ja, sekä, sekä — että, -kä, eli, tai, joko
— tai, vai, mutta, vaan).
Hyvä myyjä tuntee tuotteensa ja osaa esitellä ne asiakkaalle.
Kun asiakas on kiireinen, hän haluaa mennä suoraan asiaan eikä
häntä saa viivyttää pitkällä avauspuheella.
Avauksen jälkeen myyjä esittelee tuotteet ja asiakas tekee
kysymyksiä.
Rinnasteiset päälauseet erotetaan toisistaan pilkulla, jos
niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä.
Asiakas esittää vastaväitteitä, ja myyjä vastaa niihin parhaan
kykynsä mukaan.
Vastaväitteet ovat luonnollinen osa myyntineuvottelua, eikä niihin
tule suhtautua kielteisesti.
Asiakas haluaa tuotteesta lisätietoja, eikä hän suinkaan hyökkää
myyjää tai tuotetta vastaan.
3. Kahden rinnasteisen sivulauseen väliin ei tule pilkkua.
Myyjän kannattaa suunnitella, miten hän suhtautuu
vastaväitteisiin ja miten hän niitä käsittelee.
Myyjä osoittaa arvostavansa asiakasta, kun hän paneutuu
vastaväitteisiin ja (kun hän) myöntää ne ainakin osittain oikeiksi.
Asiakas ei luota myyjään, joka ohittaa vastaväitteet tai suhtautuu
niihin ylimielisesti.
• 	Hyvin lyhyiden lauseiden välistä voi jättää pilkun pois.
Myyjä esittelee(f) ja asiakas kuuntelee.
Laatu paranee(y) mutta hinta nousee.
KIRJOITTAMINEN
89

• Konjunktioiden mutta ja vaan edelle voi aina merkitä
pilkun.
Neuvottelun alussa myyjä ei puutu hintakysymyksiin,) vaan
keskittyy esittelemään tuotteen etuja ja hyötyjä.
Alennukset edistävät myyntiä(y) mutta vähentävät katetta.
• Kahden peräkkäisen konjunktion väliin ei tule pilkkua.
Myyjän tulee muistaa, että kun hinta alenee, kannattavuus
huononee.
Mutta jos alennus lisää myyntiä, kannattavuus voi jopa
parantua.
• Sivulauseen molemmille puolille tulee pilkku.
Asiakas, joka ostaa paljon, odottaa saavansa alennusta.
Asiakas katsoo, että hän on ansainnut alennuksen, ja osaa myös
vaatia sitä.
• Eriarvoiset sivulauseet erotetaan pilkulla.
Myyjän on muistettava, että alennusta ei kannata myöntää, jos
tuotteet menevät muutenkin kaupaksi.
• Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla.
Asiakkaan maksaessa käteisellä myyjä voi myöntää 2 %:n
käteisalennuksen.
Myyjä laskee etukäteen, kuinka paljon asiakkaan on ostettava
saadakseen paljousalennusta.
TEHTÄVIÄ
Merkitse pisteet, huutomerkit ja kysymysmerkit.
Oletko jo nähnyt kokouskutsun
Lue se heti
Kuinka kauan kokous kestää
En tiedä, kuinka kauan kokous kestää
Tiedätkö, kuinka kauan kokous kestää
Kestääpä kokous kauan
Merkitse pilkut ja kirjoita pilkun yläpuolelle sen säännön
numero, jota olet noudattanut.
Jos olet vähintään 18-vuotias ja kirjoilla jossakin Suomen
kunnassa saat kortin ennen vaaleja.
Kortissa ilmoitetaan mikä on sinun äänestyspaikkasi.
Sinun kannattaa säilyttää kortti ja ottaa se mukaan
äänestyspaikalle.
Saat äänestää jos sinulla on ilmoituskortti tai jos voit muulla
tavoin todistaa henkilöytesi.
KIRJOITTAMINEN

Anna kortti vaalivirkailijalle ja hän luovuttaa sinulle
äänestyslipun.
Äänestyslippuun merkitään ehdokkaan numeroja sen
jälkeen se taitetaan ja viedään leimattavaksi.
Virkailija leimaa vaalilipun ja antaa sinun pudottaa sen
vaaliuurnaan.
Pahin virhe jonka vaaleissa voi tehdä on jättää
äänestämättä.
Merkitse seuraaviin virkkeisiin pilkut.
Miehet neuvottelivat asiasta viisi tuntia ja lopulta he
pääsivät sopimukseen.
He neuvottelivat asiasta viisi tuntia ja pääsivät lopulta
sopimukseen.
Neuvoteltuaan asiasta viisi tuntia miehet pääsivät lopulta
sopimukseen.
Virta soitti sihteerille ja pyysi tätä kirjoittamaan muistion
puhtaaksi.
Kirjoitettuaan muistion puhtaaksi sihteeri vei sen
allekirjoitettavaksi.
Virta sanoi että hän lähtee kokoukseen ja että hän on
tavattavissa vasta maanantaina.
Kokouksessa Virta valittiin puheenjohtajaksi niin kuin hän
oli toivonutkin.
Virta otti nuijan käteensä ja hänen kasvonsa säteilivät.
Virta toimi päivisin myyntipäällikkönä yrityksessä joka
valmisti vapaa-ajan asusteita ja työskenteli iltaisin omassa
tilitoimistossaan.
Virta työskenteli yötä päivää kunnes hän sai vatsahaavan
joka sai hänet jättämään yötyönsä.
Merkitse pilkut seuraavaan tekstiin.
Työpaikassa vastaa usein ensimmäisenä puhelunvälittäjä.
Toisaalta usealla työntekijällä voi olla yhteinen puhelin
josta puheluja ei voi siirtää muualle. Kolmas vaihtoehto on
se että vastaajalla on oma suora linja.
Jos vastaajalla on suora linja on selvintä sanoa nimi.
Pelkkä sukunimi riittää mutta voi myös sanoa koko nimen
jos pystyy lausumaan sen niin ettei hallitseva paino ole
etunimellä. Jos sanoo nimensä etunimeä korostaen tilanne
on hieman häkellyttävä soittajalle jos tämä ei ole aikonut
sinutella.
Jos työpaikassa on usealla henkilöllä yhteinen puhelin on
vastattaessa syytä sanoa toimipaikan nimi ja oma nimi.
Kielitoimistossa vastataan näin:”Kielitoimisto, Räikkäla.”
Jos sihteeri vastaa esimiehensä puhelimeen on aiheellista
sanoa esimiehen nimi ja oma nimi: ”Johtaja Teräväisen
sihteeri Liisa Lahtinen.”
KIRJOITTAMINEN
91

Puhelunvälittäjä joutuu tietysti sanomaan aina
toimipaikan nimen. Ongelmana on usein se että nimi on kovin
pitkä. Tällöin olisi keksittävä jokin ”käyttönimi” joka
soveltuu jokapäiväiseen tietoliikenteeseen. — —
Monet liikkeet ovat määränneet että puhelunvälittäjän
on sanottava ensimmäiseksi ”Hyvää päivää”. Tämä hyvää
tarkoittava kohteliaisuus on hieman hyökkäävän tuntuinen
ja vie aloitteen soittajalta joka on yhteyden ottanut ja jonka
ehdoilla tiettyyn rajaan asti toimitaan. Kyllähän meitä tosin
myymälässäkin usein myyjä tervehtii ensiksi vaikka vanha
tapa on se että sisääntulija tervehtii ensin.
Puhelunvälittäjän on sitä paitsi työläs säilyttää äänensävyään aurinkoisena
kun hän kymmeniä kertoja sanoo ”hyvää päivää”
näkemättä puhekumppaniaan. Jos tervehdys lausutaan
urautuneella nuotilla se ei herätä soittajassa myötämielisiä tunteita.
On tietysti makuasia pitääkö tästä automaattisesta
tervehdyksestä vai ei. Minä en pidä koska se tuntuu riistävän
minulta aloitteen. (Kielikello)
Merkitse välimerkit seuraavaan tekstiin,
on yleinen ennakkoluulo että ihminen oppii vain silloin
kun hän tarkoituksella sitä haluaa yhtä yleistä on luulla että
oppeja saadaan ainoastaan opetuksen ja muun
koulutuksen kautta
kaikki yritykset ja työyhteisöt ovat itse asiassa myynti- ja
palveluyrityksiä henkilöstön jokainen jäsen vaikuttaa
omassa tehtävässään siihen mikä käsitys asiakkaalla on yrityksen
tuoteideasta ja palveluvalmiudesta
asiakas näkee yleensä vain pienen osan yrityksestä ja
arvioi saamiensa vaikutelmien mukaan missä hän haluaa
olla asiakkaana tässä suhteessa myyjä on erittäin
ratkaisevassa asemassa joskus on todettu että tyytyväinen asiakas
kertoo tyytyväisyydestään keskimäärin kolmelle henkilölle
mutta tyytymätön asiakas ilmaisee mielipiteensä jopa
yhdelletoista tuttavalleen
näinkin suuri suhde velvoittaa myyntihenkilöstöä
pohtimaan omia työskentelytapojaan jos henkilöstön asenne on
väärä ei asiakaskuntakaan saa riittävästi tietoa tuoteideasta
vaikka yleisesti puhutaan osaamisen merkityksestä niin
monelle myyjälle tuntuu ammattilaisuuden merkitys
olevan vielä epäselvää monissa yrityksissä myyntihenkilöstö
ajaa perinteisissä urissaan ja unohtaa itseensä
panostamisen merkityksen monien mielestä vastuu koulutukseen ja
motivaatioon panostamisesta on esimiehen velvollisuus
vastuu itsensä kehittämisestä tulisi olla jokaisella omalta
kohdaltaan joskin yritysjohto luo kehitystoiminnan
mahdollisuudet
kehitys merkitsee aina muuttumista ja mikään ei muutu
ennen kuin ihminen tekee sen niinpä työmotivaation
säilytKIRJOHTAMINEN

täminen edellyttää yrityksen henkisen ilmapiirin
säännöllistä tarkkailua
arkiopetuksen tavoite on lisätä myyntihenkilöstön
motivaatiota ja parantaa sen valmiutta sovittaa yhteen tuotteen
mahdollisuudet ja asiakkaan tarpeet
tieto ja valmius ovat myyntityössä toisiaan täydentäviä
käsitteitä varsinainen ongelma tänä päivänä ei ole tiedon
hankkiminen vaan erilaisten kurssien ja seminaarien
kautta opittujen taitojen hyödyntäminen kouluopetus ei aina
vastaa aikuisen odotuksia koulutukselta ja rakenteellinen
aikuisopetus tulisikin aloittaa arkivalmennuksen
tehostamisesta. (Markkinointi-Myyntimiehet)
Pilkkua käytetään lauseen osien välissä seuraavasti:
1. Rinnasteiset lauseen osat erotetaan pilkulla, jos niitä ei
yhdistä rinnastuskonjunktio.
Tulkkimme puhuu suomea, ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa.
Tapaammeko maanantaina, tiistaina vai keskiviikkona f
-Tulokset olivat toisaalta hyviä, toisaalta huonoja.
Tehtävät olivat milloin helppoja, milloin vaikeita.
2. Peräkkäiset adjektiiviattribuutit erotetaan pilkulla, jos
ne ovat rinnasteisia eli jos niiden väliin voi ajatella ja-sanan.
Matti on innostunut, aktiivinen oppilas.
Päähenkilö on kaunis, rikas, onnellinen.
Peräkkäisiä adjektiiviattribuutteja ei eroteta pilkulla, jos
edellinen attribuutti määrittää yhteisesti jälkimmäistä
attribuuttia ja substantiivia.
Keski-ikäinen suomalainen mies syö edelleenkin epäterveellistä
rasvaista ruokaa.
3. Peräkkäiset ammatin- ja arvonimet erotetaan pilkulla,
jos ne ovat rinnasteisia eli jos ne molemmat ovat
taipumattomia.
Todistukset on toimitettava rehtori, filosofian maisteri Maija
Laineelle.
Todistukset on toimitettava Yritys OY:n osastopäällikölle ekonomi
Leena Virralle. (Ammatinnimi taipuu, koska sillä on
määrite.)
4. Pääsanan jäljessä oleva attribuutti erotetaan pilkulla.
Matti, vanhin veljeni, kerää perhosia.
Perhostutkijat kokoontuivat tänä vuonna Caracasiin, Venezuelan
pääkaupunkiin.
Jos attribuutti on ennen pääsanaa, pilkkua ei merkitä.
Vanhin veljeni Matti matkusti Venezuelan pääkaupunkiin
Caracasiin.
KIRJOITTAMINEN
93

Kaksoispiste
5. 	Huudahdukset, puhuttelut ja irralliset lisät erotetaan
pilkulla muusta lauseesta.
Hei, tulkaa tänne!
Ohhoh, onpa täällä sekaista!
Opettaja, voinko jo lähteä ?
Oletteko, herra ministeri, jo ehtinyt lukea päivän lehden?
Monissa Euroopan maissa, esimerkiksi Ranskassa, orz maksullisia
moottoriteitä.
Ohjelmassa on kilpailuja, mm. visailu, arvausleikki ja tikanheitto-
kisa.
Hän soitti usein, vähintään kerran viikossa, 70 puhui aina
lastensa koulumenestyksestä.
TEHTÄVIÄ
Merkitse pilkut.
Tytöt haluatteko mansikoita?
Ah miten suuria makeita marjoja!
Aho viettää talvet milloin Espanjassa milloin Kreikassa.
Kauniin lämpimän keskikesän hän asuu Suomessa.
Suomesta tehdään paljon seuramatkoja Italian
pääkaupunkiin Roomaan.
Rooma ikuinen kaupunki on rakennettu seitsemälle
kukkulalle.
Johtaja ei ole nyt tavattavissa ikävä kyllä.
Tapahtuman avasi Suomen tasavallan presidentti tohtori
Mauno Koivisto.
Tervetuliaispuheen piti varatuomari maisteri Anna
Kantola.
Chile on osaksi autiomaata osaksi vuoristoa ja osaksi
hedelmällistä maatalousaluetta.
Chilestä tuodaan Suomeen hedelmiä mm. luumuja
päärynöitä, persikoita meloneita ja viinirypäleitä.
Suuri kolumbialainen kertoja Gabriel Garcia Märguez sai
Nobelin palkinnon vuonna 1982.
Sadan vuoden yksinäisyys kirjailijan pääteos ilmestyi
vuonna 1967.
1. 	Kaksoispistettä käytetään johtolauseen jäljessä ennen
lainausta.
Opettaja sanoi: ”Koe on ensi viikolla ”
Jos johtolause on lainauksen jäljessä, kaksoispisteen sijasta
käytetään pilkkua.
”Koe on ensi viikolla”, opettaja sanoi.
94
KIRJOITTAMINEN

Ajatusviiva
2. Kaksoispisteellä voi erottaa luettelon, joka täsmentää
edellä sanottua.
Pöydällä oli leivonnaisia: munkkeja, viinereitä, voipullia ja
korvapuusteja.
Huvitoimikuntaan valittiin seuraavat oppilaat: Heikki Hupila,
Maija Mainio ja Väinö Vänkä.
Jos luettelon edellä ei ole kokoavaa ilmausta, kaksoispistettä
ei saa käyttää.
Huvitoimikuntaan valittiin Heikki Hupila, Maija Mainio ja
Väinö Vänkä.
Jos luettelo koostuu useista virkkeistä, ne aloitetaan isolla
alkukirjaimella.
Toimi seuraavasti: Vastaa kysymyksiin. Kirjoita nimesi ja osoitteesi
kääntöpuolelle. Postita kyselylomake oheisessa kirjekuoressa.
3. Kaksoispistettä on mahdollista käyttää sellaisen
virkkeen jäljessä, jota seuraa päätelmä, selitys, perustelu,
seuraus tai toteamus.
Näin hänen ilmeestään, mitä oli tapahtunut: anomukseni oli
hylätty.
Mäkikilpailu jouduttiin peruuttamaan: tuulen voimakkuus oli
7 	m/s.
Opiskelin suomea innokkaasti ja menestyin kokeessa: sain
kiitettävän arvosanan.
Tuomio oli ankara: kaksi vuotta vankeutta.
1. Ajatusviivalla voidaan erottaa irrallinen lisä muusta
virkkeestä.
Koistinen valmisti keiton itse — niin hän ainakin väitti —, mutta
se maistui epäilyttävästi purkkiruoalle.
Yrttimausteet — varsinkin kirveli, kynteli ja timjami — olisivat
parantaneet keiton makua.
2. Ajatusviiva edeltää usein virkkeen lopussa olevaa
painokasta tai yllätyksellistä ilmausta.
Tartuin ripaan ja hämmästyin — ovi oli auki.
Salaperäisessä kuoressa oli — lasku.
3. Ajatusviivaa voidaan käyttää lainausmerkkien sijasta
vuorosanoissa.
— Päivää, johtaja sanoi.
— Päivää, sanoin ja nielaisin. — Tarvitsetteko reipasta
kesätyöntekijää?
4. Ajatusviivaa käytetään myös luetelmaviivana.
Lomakkeeseen on merkittävä
— nimi
— osoite
— puhelinnumero.
KIRJOITTAMINEN
95

Puolipiste
Lainausmerkit
1
1. Puolipistettä voi käyttää pilkun tai pisteen sijasta
lauseiden välissä, jos lauseet ovat ajatuksellisesti yhteen kuuluvia
mutta muodollisesti itsenäisiä.
Päähenkilö on monista kirjasarjoista tuttu oikeamielinen
sankaritar, joka on nyt saanut ratkottavakseen uudet ajankohtaiset
ongelmat; ongelmat ovat koskettavan todellisia eivätkä hupsuja pikku
kommelluksia.
Romaania voi suositella 13 — 16-vuotiaille tytöille; pojat eivät
jaksane kirjasta innostua, sillä perusasetelmaltaan ja aineksiltaan
se on sangen tyttökirjamainen.
2. Puolipisteellä voidaan ryhmitellä luettelo jaksoihin.
Oppiaineet ovat yritystalous, markkinointi, oikeusoppi,
laskentatoimi, yhteiskuntatalous; konekirjoitus, toimistotekniikka,
tietojenkäsittely; suomi, ruotsi, englanti ja saksa.
Lainausmerkkejä käytetään lainattaessa jonkun puhetta tai
kirjoitusta.
"Heikki”, johtaja huusi, 'viitsitkö kirjoittaa tämän tarjouksen
puhtaaksi?”
Vonnegut toteaa romaanissaan Kalmasilmä:"Tiedättekös mitä?
Me elämme yhä pimeätä keskiaikaa. Pimeä keskiaika — se ei ole
vieläkään päättynyt. ”
Aho kertoi olevansa ministerin "pelikavereita” ja kutsui tätä
”Henkaksi”.
Puolilainausmerkkejä käytetään toisten lainausmerkkien
sisällä.
”Soita \pelikaverillesi Henkalle’!” tiuskaisin Aholle.
TEHTÄVIÄ
Merkitse välimerkit.
Avaan ILO-yhdistyksen maaliskuun kokouksen sanoi Anni
Markkala
Valitaan kokousvirkailijat puheenjohtaja sihteeri
ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkistajat
Puheenjohtajaksi valittiin huolimatta Pekka Palon
äänekkäistä vastalauseista Leena Laakso
ILO-apurahaa ovat hakeneet seuraavat henkilöt
Ari Aho
Kari Hakala
Kai Kallio
Leo Laine
Antti Mattila
96
KIRJOITTAMINEN

Pöytäkirjaan merkittiin apurahat myönnettiin Ari Aholle
Kai Kalliolle ja Leo Laineelle
Päätös oli yksimielinen harvinaista kyllä
Seuraavaksi pohdittiin kuka osallistuu ILO-yhdistysten
valtakunnalliseen seminaariin halukkaita ei ollut
Puheenjohtaja vilkuili hermostuneesti kelloa kokous kesti
odotettua kauemmin
Puheenjohtaja lupasi tosin vasta suostuttelujen ja
uhkausten jälkeen osallistua seminaariin
Puheenjohtaja ja sihteeri nousivat kokous oli päättynyt
Merkitse välimerkit.
onnistunut nimi liittyy verraten tiiviisti vanhempien
valintaan mutta sen suhteen ön sentään
vaikutusmahdollisuuksia lähes kaikissa elämän vaiheissa nimen suhteen
tärkeimmät seikat ovat joko nimen erikoisuus tai tavallisuus joita
molempia voidaan taitavasti käyttää hyödyksi
yleisesti suomalaiset nimet eivät ole menevyyden
kannalta edullisia ne ovat liian pitkiä vaikeasti muistettavia ja
ainakin kansainvälisissä piireissä jopa vaikeasti äännettäviä
nimeen tulee siis kiinnittää riittävää huomiota jo
menevyyden tavoittelun alkuvaiheessa erikoinen nimi on yleensä
eduksi ja se kannattaa pääpiirteissään säilyttää myös lyhyt
nimi on edullinen sopiva sukunimen pituus on neljä
kirjainta poikkeustapauksessa viisi
tavallinen nimi esimerkiksi Virtanen on yksilöstä
riippuen joko etu tai haitta etunimen merkitys tällaisen
sukunimen yhteydessä joka tapauksessa korostuu minkä lisäksi
on vakavasti harkittava keskimmäisen nimen etukirjaimen
käyttöön ottoa tämän tavan voi kertoa saaneen alkunsa
vaikka Amerikkaan tehdyllä opinto- tai liikematkalla koska
Yhdysvalloissa tällainen käytäntö on varsin yleinen
selityksen luontevuutta on kuitenkin harjoiteltava jotta siinä olisi
oikea annos huolettomuutta vaikka toisaalta maailmannä-
kemisen myönteinen vaikutus ei saa hävitä liialliseen
välinpitämättömyyteen (Aaro Vakkuri, 12 tunnissa meneväksi
mieheksi)
KIRJOITTAMINEN
97

Kielioppaat
Kirjoittaja tarvitsee avukseen hyviä hakuteoksia, joista
löytää vastauksen erilaisiin kielenkäytön ongelmiin.
Nykysuomen sanakiijasta tai Suonien kielen perussana-
kiijasta voit tarkastaa sanojen merkityksen ja
oikeinkirjoituksen.
Terho Itkosen Kieliopas auttaa ratkaisemaan
oikeinkirjoitukseen, sanojen taivutukseen ja lauserakenteisiin
liittyvät ongelmat. Laajasta hakemistosta tarkastat nopeasti
lyhenteiden, paikannimien ja vaikeiden sanojen
oikeinkirjoituksen.
Osmo Ikolan Nykysuomen käsikiija käsittelee
kielioppia, oikeakielisyyttä ja oikeinkirjoitusta. Opas sisältää
sivistyssana-, paikannimi-, lyhenne- ja sanahakemiston.
Paavo Pulkkisen Asiasuomen opas oikoo tyyli-,
oikeinkirjoitus- ja merkintävirheitä, jotka toistuvat sanomalehti-
kirjoituksissa.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus julkaisee Kielikello-
nimistä tiedotuslehteä, jossa käsitellään ajankohtaisia
kielenhuollon kysymyksiä.
Kielitoimiston puhelinpalvelu vastaa kielenhuoltoa
koskeviin kysymyksiin arkisin klo 9—14; kielineuvonnan
puhelinnumero on (90) 701 4991.
TEHTÄVIÄ
Tutustukaa mainittuihin sanakirjoihin ja kielioppaisiin.
Etsikää ryhmissä vastaukset seuraaviin kysymyksiin.
Mitä merkitsevät alijäämä, emissio ja konkurssi?
Mikä virhe on seuraavissa ilmauksissa:
1. 	—15. päivien välisenä aikana
Suomenniemen — Savitaipaleen välinen tie?
Mitä merkitsevät direktiivi, kommunikaatio tai bona fide?
Miten pilkutetaan sanapari mitä ja sitä?
Tuleeko kuten-sanan edelle pilkku?
Mitä tarkoittavat seuraavat lyhenteet?
AD
ITI'
XL
ETLA
pl.
etc.
fob
PL
GATT
tlk
KIRJOITTAMINEN

Kirjoitetaanko rankaista vai rangaista?
Tuleeko seuraavien ilmausten väliin pilkku?
pari kolme / pari, kolme
viisi kuusi / viisi, kuusi
puuta heinää / puuta, heinää
Korjaa seuraavat ilmaukset.
40 %:nen
22-vuoden ikäinen
taloudelliset- ja järjestelykysymykset
Kirjoitetaanko seuraavat sanat yhteen vai erikseen?
tällä haavaa / tällähaavaa
sillä tavoin / sillätavoin
takaisin maksuaika / takaisinmaksuaika
sattuva sanainen / sattuvasanainen
tällä välin / tällävälin
sitä vastoin / sitävastoin
väestön kasvu / väestönkasvu
väestön suojelutoiminta / väestönsuojelutoiminta
taakse päin kulku / taaksepäinkulku
Valitse oikea vaihtoehto,
elämäkerta / elämänkerta
samastaa / samaistaa
saunottaa / saunoittaa
liihotella / liihoitella
tälläinen / tällainen
viikottain / viikoittain
samasanainen / samansanainen
suuntanen / suuntainen
sireeni / syreeni
Mitä tarkoittavat devalvaatio, deflaatio ja revalvaatio?
Miten päivämäärä merkitään?
Valitse oikea vaihtoehto.
Oslon vuono / Oslonvuono
Victorian putoukset / Victorianputoukset
Michigan järvi / Michiganjärvi
Itä-Kiinan meri / Itä-Kiinanmeri
Fär-saaret / Färsaaret
Laukaassa / Laukaalla
Laviassa / Lavialla
Kangasalla / Kangasalalla
Karjaassa / Karjaalla
Lapualla / Lapuassa
Milloin kuin-sanan edelle tulee pilkku?
KIRJOITTAMINEN
99

KIRJOITA TEKSTI
PUHTAAKSI!
Kirjoita tekstisi puhtaaksi koneella. Käytä A4-lomakkeita ja
noudata vakioasettelua.
Vakioasettelussa teksti kirjoitetaan vasensuorajärjestel-
män mukaisesti: kappaleen alkua ei sisennetä. Kappale-
jaon merkkinä on tyhjä rivi. Perustietojen paikat on
määritelty rivityksen ja sarkauksen avulla.
Tutki seuraavalla sivulla olevan tiedotteen asettelua ja
paina mieleesi perustietojen paikat.
TEHTÄVIÄ
Kirjoita kirjoitelmasi puhtaaksi ja Suunnittele siihen
kuvitus.
Kirjoita koulusi kanslistille ja pyydä opiskelutodistusta.
Varaa kirjeitse huone Hotelli Lapinlumosta hiihtolomaksi.
Kirjoita puhtaaksi seuraava kirje.
Tulethan mukaan yhdistyksemme riemukkaalle
Ruotsinristeilylle. Tarjoamme Sinulle hyvää ohjelmaa, kilpailuja,
tanssia, runsaita aterioita ja iloista seuraa. Osallistuminen
ei ole pakollista vaan välttämätöntä. Lähdemme
perjantaina 11.5. klo 20.00 Turusta ja palaamme 13.5 klo 8.00.
Matkan hinta on vain 290 mk, ja siihen sisältyy matka,
hyttipaikka, ateriat ja ohjelma. Ilmoittaudu heti Maija
Lahtiselle (puh. 312 423) tai Antti Rantakankaalle (puh.
444 121). Varmista osanottosi ja maksa lippusi ennen
huhtikuun loppua, ettet jää rannalle. Keväisin terveisin Raija
Rautavaara.
Viereisen sivun tiedotteen asettelusta tarkemmin sivulla
176.
100
KIRJOITTAMINEN

CO Cl C2 C3 C4 CS C6 C7
Rl
R'2
R3 Matti Meikäläinen TIEDOTE
R4 Koulukatu 1
RS 12300 OPPILA
R6 Puh. 099) 333 666 9. S. 1990
R7
RS
RS
R10 Olli Opp i vai nen
Rl 1
Rl 2 Tietotie 10
R13
Rl 4 12300 OPPI LA
R15
Rl 6
R17
R1 8 I :i. e c! u s t, e 1 u n n e 3 . 5 .
Rl 9
R?0 NAIN LAADIT ASIATEKSTIN
R2 i.
R22 Asialista Tee a1uksi lista niistä asioista, joita aiot
R23 käsitellä kirjoituksessasi. Käytä lähteitä apuna
K!*:! 4
K25 Jäsennys Mieti Seuraavaksi, missä järjestyksessä esität
R26 as :i at. Merk i tse k äs i t. te .1 y j är j esty s as i a 1 istaan.
R27
R 2 S L... u o n n o s K i r j o i t. a ' j ä s e n n y k s e n p o h j a 11 a 1 u o n n o s .
R29
R30 Luonnon sen muok k aa m 1 nen I: t yy 1 i
R31
R32 Muokkaa luonnoksesi tyyliä. Kiinnitä erityistä
R33 huomiota sananvalintaan, virkerakenteeseen ja
R34 Iuettavuuteen.
R3S
R 3 b L u o n n o k s e n m u o k k a a n; ine-i II: o l k eak i e 1 j. syys
R37
R33 Korjaa k ielivirheet j a tark ista oikeink i r joi tus:
R 39
R40 - i sot. ja p i ene t a 1 k uk l r j a i me t
R 41 - y h d y s s a rt a t
R/j.2 vierassanat
R 4 3 - n u m e r o i 1 m a u k s e t
R44 - lyhenteet.
R4S -- välimerkit.
R46
R47 Ulkoasu Kirjoita luonnoksesi puhtaaksi koneella. Käytä
R4Ö A4-lomakkei ta ja noudata vakloasettelua.
R49
R50 Ystävällisesti
RS 1
RS 2
RS3
RS4 Matti Meikäläinen
RSS opettaja
KIRJOHTAMINEN
101

SUOMEN
KIELEN
RAKENNE
KIELELLÄ
ON RAKENNE
Kielen oppiminen ja mahdollisimman hyvä hallinta vaatii
monenlaista tietoa. Tutkijat voivat tarkastella kieltä
esimerkiksi psykologisena, sosiaalisena, historiallisena tai
aivofysiologisena ilmiönä. He voivat tutkia kielen kehitystä ja
vertailla kielten eroja ja yhtäläisyyksiä. Yksi tärkeimmistä
tutkimuskohteista on kielen rakenne.
Kielen rakennetta tutkimalla tehdään kielioppeja.
Tarvitsemme jäsentynyttä kuvaa kielestä ja kieltä selvittävistä
käsitteistä. Normistot eli sovitut säännöt pohjautuvat
suomen kielessä latinaan, kuten useimmissa muissakin
Euroopan kielissä. Olemme tottuneet kieliä opiskellessamme
tutkimaan lause-, muoto-, sana- ja äännerakenteita, jotka
ovatkin kielen perusrakenteet.
Suomen kielen rakenteen osaaminen luo hyvän pohjan
vieraiden kielten opiskelua varten. Kielen opiskelu vaatii
aina järjestelmällisen perustiedon tuntemusta. Kun on
oppinut kieliopin käsitteet äidinkielessä, voi tietoja soveltaa
helposti vieraiden kielten opiskelussa.
TEHTÄVIÄ
Vertaile kielten rakenteellisia eroja seuraavien
tekstinäytteiden pohjalta.
SUOMEN KIELEN RAKENNE

b
Pressmeddelande 19/89 abcdef MH/lk
Helsingfors, den 1 februari 1989
Fär publiceras tidigast 1.2.1989 kl. 13.00.
FINLANDS UTRIKESHANDEL 1988
Enligt Tullstyrelsens förhandsuppgifter visade Finlands
handelsbalans är 1988 ett överskott pä 2,7 miljarder FIM.
Handelsbalansens överskott uppkom under ärets första
och sista kvartal.
Värdet av exporten var i fjol 90,9 miljarder FIM och
importen 88,2 miljarder FIM. Värdet av exporten ökade
med 4 % jämfört med är 1987 och importen med 2 %.
Volymmässigt minskade bäde exporten och importen i Qol
med 1 % jämfört med är 1987. Exportökningen grundade
sig helt pä att västexporten förstärktes medan östexporten
värdemässigt förblev betydligt mindre än är 1987.
Pressemeldung 19/89 abcdef MH/lk
Helsinki, den 1. Februar 1989
Veröffentlichung Mittvvoch, d. 1.2. 13.00 Uhr.
DER FINNISCHE AUSSENHANDEL 1988
Laut Vorausangaben der Zollverwaltung schloss die finni-
sche Handelsbilanz 1988 mit einem Plus von 2,7 Mrd.
FIM, das im ersten und vierten Quartal eingefahren wur-
de.
Der Ausfuhr im Wert von 90,9 Mrd. FIM standen Ein-
fuhren im Wert von 88,2 Mrd. FIM gegeniiber. Der Ex-
portwert erhöhte sich gegeniiber 1987 um 4 %, beim
Import waren es 2 %. Nach Menge blieben Aus- und Einfuhr
um 1 % hinder dem Vorjahr zuriick. Das Export-Plus war
ausschliesslich eine Folge vermehrten Absatzes im Westen,
denn die Ausfuhr in den Ostblock fiel wertmässig etwas
schvvächer als 1987 aus.
Communique de presse 19/89 ARN/eh
Helsinki, le 31 janvier 1989
Ne pas publier avant le ler fevrier 1989 ä 13 H 00
LE COMMERCE EXTERIEUR FINLANDAIS EN 1988
Selon les premieres informations communiquees par la
Direction des douanes, Texcedent de la balance commer-
ciale finlandaise s’est eleve en 1988 ä 2,7 milliards de
marks. Cet excedent a pris corps dans le courant des
premiers et derniers trimestres de 1’exercice.
La valeur des exportation a ete 1’annee derniere de 90,9
milliards de marks et celle des importations de 88,2 mil-
SUOMEN KIELEN RAKENNE
103
a
c

liards, soit un accroissement par rapport aux chiffres de
1987 	de 4 % pour les premieres et de 2 % pour les se-
condes. En volume, aussi bien les exportations que les
importations ont ete inferieures de 1 % ä celles de 1’annee
precedente. L’accroissement des exportations a ete du dans
sä totalite au renforcement des ventes aux pays occiden-
taux, la valeur des exportations aux pays socialistes ayant
ete quelque peu inferieure ä celle de 1987.
Press release 19/89
Embargoed tili lst February 1989, 14:00 hrs
FINLAND’S FOREIGN TRADE IN 1988
Finland had a trade surplus of FIM* 2.7 bn.** last year,
according to preliminary figures from the Board of Cus-
toms. The trade surplus in 1987 was nearly FIM 0.9 bn. but
in 1986 nearly FIM 5 bn.
The 1988 surplus was derived from trade in the first and
last quarters. The second and third quarters showed de-
ficits.
Exports last year were worth FIM 90.9 bn., 4 % more
than the year before. The increase in exports is entirely
attributable to stronger demand from Finland’s western
trading partners. Sales to socialist countries declined mar-
ginally.
Imports of FIM 88.2 bn. showed a 2% increase. In
volume terms, both exports and imports were 1% smaller
than in 1987.
Lehdistötiedote 19/89
Julkaistavaksi 1. helmikuuta 1989 kello 14.00
SUOMEN ULKOMAANKAUPPA VUONNA 1988
Tullihallituksen alustavien lukujen mukaan Suomella oli
viime vuonna 2,7 mrd. mk:n kaupan ylijäämä. Vastaava
luku vuonna 1987 oli melkein 0,9 mrd. mk, mutta vuonna
1986 se oli lähes 5 mrd. mk.
Vuoden 1988 ylijäämä oli peräisin ensimmäiseltä ja
viimeiseltä neljännekseltä. Toinen ja kolmas neljännes
osoittivat vajausta.
Viime vuoden vienti oli 90,9 mrd. mk, 4 % enemmän
kuin vuotta aikaisemmin. Viennin lisäys johtuu kokonaan
Suomen läntisten kauppakumppaneiden suuremmasta os-
tohalukkuudesta. Myynti sosialistisiin maihin väheni
hieman.
88,2 mrd. mk:n tuonti osoitti 2 %:n lisäystä. Määrällisesti
sekä vienti että tuonti olivat 1 % pienempiä kuin vuonna
1987.
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Laadi kymmenen kysymystä kielioppiasioista, joihin olet
aina halunnut saada vastauksen.
Selvitä ulkomaalaiselle ystävällesi, minkälaisia piirteitä
suomen kieliopissa on ja minkälainen kieli suomi on.
Testaa taitojasi.
Mikä on
— diftongi
— morfeemi
— johdos
— partikkeli
— tapaluokka
— attribuutti
— akkusatiivi
— relatiivilause
— komitatiivi
— predikaatti?
Laadi suunnitelma kielioppiasioiden opiskelua varten.
Kerää itsellesi runko asioista, jotka ovat unohtuneet ja vaativat
kertausta. Pyri saamaan kokonaiskuva kielen rakenteesta.
1. 	Äännerakenne
2. 	Sanasto (sanojen luokittelu)
3. 	Taivutus (muotorakenne)
4. 	Lauserakenne
SUOMEN KIELEN RAKENNE
105

KIELIOPIN
KÄSITTEET
TYÖVÄLINEINÄ
Suomen kielen rakennetta kuvataan kieliopissa neljällä eri
tasolla, neljän eri käsitteistön avulla.
• Sanatasolla sanat on totuttu jakamaan kuuteen
sanaluokkaan merkityksensä mukaan:
— substantiivi
— adjektiivi
— pronomini
— numeraali
— verbi
— partikkeli.
• Taipuessaan, sopeutuessaan ympäristöönsä, sanoilla on
erilaisia muotoja. Nominit (= substantiivit, adjektiivit,
pronominit ja numeraalit) taipuvat sijamuodoissa.
Verbeillä on useita taivutusmuotoja. Partikkelit eivät taivu
lainkaan.
Sijamuodot
— nominatiivi
— genetiivi
— partitiivi
— akkusatiivi
— essiivi
— translatiivi
— inessiivi
— elatiivi
— illatiivi
— adessiivi
— ablatiivi
— allatiivi
— komitatiivi
— abessiivi
— instruktiivi
Persoonamuodot
— yksikön 1. persoona
— yksikön 2. persoona
— yksikön 3. persoona
— monikon 1. persoona
— monikon 2. persoona
— monikon 3. persoona
Verbin pääluokat
— aktiivi
— passiivi
Verbin aikamuodot
— preesens
— imperfekti
— perfekti
— pluskvamperfekti
Modukset
— indikatiivi
— imperatiivi
— konditionaali
— potentiaali
Nominaalimuodot
— infinitiivit
— partisiipit
106
SUOMEN KIELEN RAKENNE

• Lausetasolla tutkitaan sanojen suhteita toisiinsa nimeä-
mällä lauseenjäseniä:
— predikaatti — predikatiivi
— subjekti — attribuutti
— objekti — adverbiaali.
• Lausetasolla verrataan myös lauseiden suhteita
toisiinsa:
— päälause
— sivulause.
Esimerkki
HÄN
SANOI,
ETTÄ
SUOMESSA
ON
KYLMÄÄ.
Lauseet
päälause
sivulause

Lauseenjäsenet
subjekti
predikaatti
-
adverbiaali
predikaatti
predikatiivi
Muoto
nominatiivi
aktiivin
indikatiivin
imperfekti
yks. 3. pers.
inessiivi
aktiivin
indikatiivin
preesens

yksipersoonainen verbi
partitiivi
Sanaluokat
pronomini
verbi
partikkeli
substantiivi
verbi
adjektiivi
HE
SAID
THAT
IT
IS
COLD
IN
FINLAND.
Lauseet
päälause
sivulause

Lauseenjäsenet
subjekti
predikaatti
—

muodollinen
subjekti

predikaatti

predikatiivi
—

adverbiaali
Muoto

nominatiivi
aktiivin
indikatiivin
imperfekti
yks. 3.
pers.

nominatiivi
aktiivin

indikatiivin
preesens
yks. 3.
pers.

nominatiivi

nominatiivi

Sanaluokat

pronomini
verbi

partikkeli

pronomini
verbi

adjektiivi

partikkeli

substantiivi
HÄN
SADE,
ATT
DET
ÄR
KALLT
I
FINLAND.
Lauseet
päälause
sivulause

Lauseenjäsenet
subjekti
predikaatti

muodollinen
subjekti

predikaatti

predikatiivi
—

adverbiaali
Muoto

nominatiivi
aktiivin
indikatiivin
imperfekti
yks. 3.
pers.

nominatiivi
aktiivin

indikatiivin
preesens
yks. 3.
pers.

nominatiivi

nominatiivi

Sanaluokat

pronomini
verbi

partikkeli

pronomini
verbi

adjektiivi

partikkeli

substantiivi
SUOMEN KIELEN RAKENNE
107

SUOMEN KIELEN
ÄÄNTEET
Suomen kielen äänteisiin kuuluu 13 konsonanttia (d, h, j,
k, 1, m, n, r|? P> r9 s9 t, v) ja 8 vokaalia (aou ie äöy).
Äänteiden määrä on suurempi monissa Euroopan kielissä.
Vierasperäisissä sanoissa on myös muita äänteitä (b, g, f, s,
w).
Vokaali
sointu
VOKAALIT
Ulkomaalaisten mielestä suomen kieli kuulostaa pehmeältä
ja sointuvalta. Sitä voidaankin helposti käyttää esimerkiksi
oopperalibretoissa laulukielenä sointuisuutensa vuoksi.
Tämä kielemme ominaisuus johtuu vokaalien runsaudesta.
Suomen kieli on Euroopan vokaalikkaimpia kieliä, ja
saatamme muodostaa pitkiäkin sanoja lähes vokaaleiden
avulla, esimerkiksi hääyöaie.
Äänteiden käytössä jokainen kieli noudattaa omia
sääntöjään. Suomen kielelle on ominaista, että etuvokaalit (ä, ö,
y) eivät voi olla samassa sanassa takavokaalien (a, o, u)
kanssa, esimerkiksi tyttö, pöytä, lauta, katu. Kuitenkin
(keskivokaalit) e ja i voivat esiintyä etu-ja takavokaalisissa
sanoissa, esimerkiksi raita, sopiva, pyöreä, vesi. Tätä kielemme
piirrettä sanotaan vokaalisoinnuksi.
108
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Diftongit
Astevaihtelu
1
Yhdyssanoissa voi kuitenkin olla sekä etu- että
takavokaaleja, esimerkiksi osakeyhtiö, pääasia. Lainasanat eivät
suostu myöskään aina noudattamaan vokaalisointua.
Tämän vuoksi vierasperäisten sanojen ääntäminen voi olla
vaikeaa, esimerkiksi olympialaiset, analyytikko, amatööri.
Vokaalien runsaasta käytöstä johtuu, että suomen
kielessä on paljon diftongeja, esimerkiksi kaunis, köyhä, hyinen,
hiukan, yö, ol
KONSONANTIT
Englanti ja ruotsi käyttävät konsonantteja vapaammin kuin
suomi, puhumattakaan slaavilaisista kielistä.
Konsonanttien ääntäminen saattaa suomalaiselle olla vaikeaa jo vieras-
sanoissa. Soinnilliset konsonantit b, d ja g ääntyvät usein p,
t ja k, esimerkiksi budjetti (putjetti), grilli (krilli, rilli), energia
(enerkia).
Kielessämme ei ole alun perin ollut sanan- eikä tavunal-
kuisia konsonanttiyhtymiä. Lainasanojen vaikutuksesta
saattaa kuitenkin tavallisen suomalaisen aktiivisanastosta jo
löytyä kolmenkin konsonantin yhtymiä. Usein ne koetaan
vaikeiksi ääntää, esimerkiksi stressi (ressi), sprintteri (printteri,
rintteri). Tsekin kielessä voidaan sanoja muodostaa jopa
ilman vokaaleja, esimerkiksi vlk (susi), krk (niska).
Konsonanttien käyttöön liittyy suomen kielessä ilmiö,
jota sanotaan astevaihteluksi. Se koskee äänteitä, k, p ja t,
jotka sanaa taivutettaessa kahdentuvat, vaihtuvat tai
katoavat.
tukka: tukan sade: sateen
nappi: napin ilta: illan
katto: katon ranta: rannan
rapu: ravun taika: taian
Astevaihtelu ei koske säännöllisesti esimerkiksi
vierassanoja tai etunimiä.
auto; auton; city: cityn; Mika: Mikan
TEHTÄVIÄ
Alleviivaa takavokaaliset sanat.
saippua tuolloin palkka
sihteeri suklaa sota
yritys systeemi
SUOMEN KIELEN RAKENNE
109

2
3
4
5
8
Kuinka monta a) vokaalia ja b) konsonanttia suomen
kielessä voi olla peräkkäin? Antakaa esimerkkejä.
Keksikää sanapareja, joissa äänteiden kesto muuttaa sanan
merkityksen, esimerkiksi mato/matto, sali/saali.
Keksikää etu-ja takavokaalisia sanapareja, joiden ainoa ero
on vokaaleissa, esimerkiksi suu/syy, ulos/ylös.
Taivuta sanoja ja alleviivaa astevaihtelun vuoksi vaihtuvat
konsonantit.
kukka vihko lampi
katto Mika täti
kyky kauppa laskea
jalka kaupunki paraati
parta järki
Miksi suomalaisen on vaikea ääntää sanat polyester ja
synonyymi?
Suomen kieltä pidetään kauniina ja sointuvana kielenä.
Keksi esimerkkejä mielestäsi kauniista sanoista. Kirjoita
sanojen pohjalta runo.
Keksi suomen kielen sanoja ja lauseita, jotka
ulkomaalaisesta saattavat tuntua ihmeellisiltä, kuten yömyöhä, syödä,
köyhä tai lause ”Löylynlyömä yökyöpeli syö öylättiä pyö-
reältä pöydältä”.
ÄÄNTÄMINEN JA
KIRJOITTAMINEN
Suomen kielessä sanat äännetään yleensä niin kuin ne
kirjoitetaan, toisin on useimmissa muissa Euroopan
kielissä. Joitakin poikkeuksia on kuitenkin olemassa
suomessakin.
1. äng-äänteellä ei ole omaa merkkiä, joten kirjoituksessa
nk vaihtelee ng:n kanssa.
sanko: sangon
aurinko: auringon
2. Jäännöslopuke kuuluu äännettäessä, mutta sitä ei
kirjoiteta.
tulep pian aluesairaala
ota1 tämä allekirjoitus
110
SUOMEN KIELEN RAKENNE

3. 	Liitepartikkelien edessä kuuluvaa loppukahdennusta ei
myöskään merkitä.
Matillekkin
oleHhan
TEHTÄVIÄ
Selvitä kielenoppaiden avulla muita ääntämisen ja
kirjoittamisen välisiä eroja, esimerkiksi kirjoitetaanko
— np vai mp
(tulenpa/tulempa)
(kunpi/kumpi, kunpa/kumpa)
— nl, nm vai 11, mm
(tuonlainen/tuollainen, tuonmoinen/tuommoinen).
SUOMEN KIELEN RAKENNE
111

SANASTO
Suomen kielessä on sanoja noin 300 000. Rakenteensa
perusteella ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kantasanat
(12 %), johdokset (44 %) ja yhdyssanat (44 %).
Arvioiden mukaan ihmisen aktiivinen sanavarasto on
noin 25 000 sanaa. Lisäksi jokaisella on ns. passiivinen
sanavarasto eli sanasto, jota ymmärtää, mutta jota itse ei
puhuessaan käytä.
Mieti sellaisia sanoja, joita tunnet mutta joita et käytä
puhuessasi.
Seuraavassa luettelossa on suomen kielen 20 yleisintä
sanaa.
olla
kun
ia
niin
se
kuin
ei
tulla
joka
minä
hän
voida
että
kazkkz
tämä
ne
mutta
me
saada
myös
Minkälaisia päätelmiä sanaluettelosta voi tehdä?
Suomen kielessä sanoilla ei ole sukua. Useissa Euroopan
kielissä sanoilla on feminiini (la, die, a-loppuvokaali jne.),
maskuliini (le, der, loppukonsonantti jne.) tai neutri (das,
o/e-loppuvokaali). Suomessa jopa persoonapronomini hän
tarkoittaa sekä miestä että naista (virossa ta, unkarissa o).
Suomessa ei ole myöskään artikkelia, joka osoittaa
substantiivin määräisyyttä eli sitä, onko asia, esine tms.
aikaisemmin mainittu vai ei (ruotsissa en/ett: den/det, englannissa
a/an: the, ranskassa un/une: le/la jne). Artikkelin
merkitystehtävää palvelee suomessa usein sanajärjestys.
Det finns en björk i parken. Puistossa on koivu.
There is a birch in the park.
Björken finns i parken. Koivu on puistossa.
The birch is in the park.
SANOJEN RAKENNE
Yksittäisten sanojen muistaminen ei vielä merkitse sitä, että
puhuja osaisi kieltä hyvin. Kuullessamme sanojen
perus112
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Synteettinen ja
analyyttinen
Morfeemi
1
2
muodot ymmärrämme todennäköisesti puhujan
tarkoituksen. Syntyperäisinä suomalaisina osaamme myös käyttää
sanoja eri yhteyksissä eri tavalla. Osaamme siis muotoilla
sanojen oikeat rakenteet.
Suomen kielessä ilmaisemme erilaisilla sanan lopussa
olevilla äänteillä sellaisia merkityksiä, joita useissa kielissä
on kuvattava erillisillä sanoilla, esimerkiksi talossa (= in a
house, i ett hus, in einem Haus).
Kieliä, jotka käyttävät sananloppuisia liitteitä, sanotaan
synteettisiksi eli yhdisteleviksi kieliksi. Ruotsin ja
englannin tyyppisiä prepositioita suosivia kieliä sanotaan
analyyttisiksi kieliksi.
Sanan rakennetta tutkitaan jakamalla sana osiin. Kielen
pienin merkitystä omaava yksikkö on morfeemi.
Morfeemeja voivat olla tunnukset, päätteet, liitteet, sanavartalot
ja johtimet.
Liitteitä ovat esimerkiksi omistusliitteet ja liitepartikkelit
{-nsaf -mme, -kaan, -pa).
Päätteitä ovat nominien sijapäätteet ja verbien persoona-
päätteet (pöydä-llä, kävele-n).
Tunnuksia ovat mm. tempusten ja modusten tunnukset
sekä monikon tunnus (tul-i, juoks-isi, kukk-i-a, kuka-t).
Johtimia ovat sanavartalon perässä olevat morfeemit,
joiden avulla muodostetaan uusia sanoja {tanssi -minen, -ja).
Koska samaan sanaan sisältyy paljon merkitystä suomen
kielessä, sanat ovat yleensä pitkiä:
talo i ssä mme kin
sana- monikon sija- omistus- liite-
vartalo tunnus pääte liite partikkeli
TEHTÄVIÄ
Erota morfeemit seuraavista sanoista:
ostaisimmeko, tuloksissasikin,
tälläkään, tulemaisillansakaan,
säästäväisyytenikin.
Keksi sanoja, joissa on mahdollisimman paljon
morfeemeja*
SUOMEN KIELEN RAKENNE
113

SANASTON SYNTY
Kielessä tarvitaan uusille käsitteille ja asioille jatkuvasti
uusia sanoja. Suomen kieleen uudet sanat tulevat joko
lainaamalla vieraista kielistä tai muodostamalla jo olemassa
olevien sanojen pohjalta johdoksia ja yhdyssanoja.
Suuri osa suomen kielen sanoista tuotetaan tutusta
kantasanasta liittämällä siihen johdin. Uuden merkityksen
saanutta sanaa sanotaan johdokseksi.
Suomen kielessä on noin 200 johdinta. Verbijohtimia on
noin 50, partikkelijohtimia 16, ja loput ovat nominijohti-
mia.
Johdokset saavat uuden merkityksensä käyttönsä
mukaan. Esimerkiksi syöjätär-sanan merkitykseksi tuskin
kukaan ajattelee naispuolista lounastajaa.
Lapset saattavat keksiä uusia johdoksia ilmauksille, jotka
tuntuvat vaikeilta: valokuvaus saattaa olla kameroimista,
sukset voivat olla hiihtimet ja airot soutimet.
Mainostoimittajat saattavat käyttää tietoisesti poikkeavia
johdoksia:
”Tuolittunut, jaloittele välillä ”
”Ei tupakoi, eikä kapakoi.”
Slangi, joka on ilmaisultaan aina tuoretta, käyttää omia
johtimiaan ja vaihtelee aika ajoin niitä, esimerkiksi limu,
limska, limsa, limssa, limuska, limppari.
Myös vierassanoista tehdään suomalaisilla johtimilla
usein uusia sanoja. Tuttuja ovat esimerkiksi zoomata, digata,
poveri, trikki.
Substantiiveja muodostetaan mm. seuraavilla johtimilla:
myyjä, organisoija, ajuri, suosikki, maallikko, hirviö, vanhus,
oppilas, kantamus, rapina, vesseli, ammattilainen, kaunotar,
pianisti.
Adjektiiveja muodostetaan mm. seuraavilla johtimilla:
kiireinen, hyödyllinen, kohtalainen, suurenmoinen,
itsenäinen, olennainen, tyytymätön, tyytyväinen, ensimmäinen.
Verbejä muodostetaan mm. seuraavilla johtimilla:
kukistaa, johdattaa, kehottaa, valtuuttaa, jäljentää, arvioida,
rohkaista, istahtaa, ajelehtia, istuksia.
kantasana johdin
kirja -llinen
-sto
-tus
johdos
kirjallinen
kirjasto
kirjoitus
114
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Yhdyssanat
1
2
3
4
5
6
Sanoja yhdistämällä saadaan uuden merkityksen omaavia
sanoja, yhdyssanoja. Eri sanaluokkien sanat voivat
muodostaa yhdyssanoja (sanatarkka, vedenpitävä, salaojittaa).
Yhdyssanan alkuosa voi myös taipua (<osakkeenomistaja,
lipunmyynti).
Yhdistämällä sanoja voidaan luoda mitä
mielikuvituksellisimpia sanahirviöitä, esimerkiksi
monikertakäyttökuitukangaspöytäliinapakkauskoneenkäyttäjä-
kurssipaikkakunta.
Kun tähän 13-osaiseen, 74-kirjaimiseen keinotekoiseen
yhdyssanaan liittää 10 kirjainmerkin verran morfeemeja,
saa vielä melko järkevän tuntuisen suomalaisen sanan:
monikertakäyttökuitukangaspöytäliinapakkauskoneenkäyttäjä-
kurssipaikkakunnillammekaan.
TEHTÄVIÄ
Muodosta sanoista kauppa ja hinta mahdollisimman monta
johdosta.
Mikä merkitysero on seuraavilla johdoksilla?
raikastaja — raikastin — raikaste — raikastus
hallinta — hallinto
päätäntä — päätäntö
arvostaa — arvottaa
leike — leikkele
tarkentaa — tarkistaa
Etsi lisää sanapareja, joiden merkitys saattaa sekaantua.
Tutki kielioppaiden avulla, milloin verbijohdoksena on
-otta, milloin -oitta.
Keksi mahdollisimman pitkä yhdyssana, jossa on sana
a) 	tieto, b) talo.
Keksi yhdyssanoja, joiden osana on vierassana (trikkiääni-
tys, superhuokea).
Etsi kielioppaista oikea kirjoitustapa seuraaviin
ongelmallisiin sanoihin. Keksi lisää esimerkkejä.
autopurkaamo, viikottain, hälyyttää, kalkkeutua
SUOMEN KIELEN RAKENNE
115

Taivutuksen
perusteella
Merkityksen
perusteella
SANOJEN
LUOKITTELUA
Suomen kielen sanat luokitellaan kahdella tavalla:
taivutuksen ja merkityksen perusteella:
Taivutuksen eli muodon perusteella sanat luokitellaan
nomineihin, verbeihin ja partikkeleihin.
1. Nominit taipuvat sijamuodoissa:
— substantiivit (talo, talossa, taloon)
— adjektiivit (suuri, suureen, suureksi)
— pronominit (minä, minun, minua)
— numeraalit (yksi, yhtä, yhdellä).
2. Verbit taipuvat persoonamuodoissa, joista käy ilmi mm.
— persoona (tulen, tulet, tulee)
— aika (tulin, olen tullut, olin tullut)
— tapaluokka (tulisin, tule).
3. Partikkelit eivät yleensä taivu (ja, että, joskus, kohti, oi).
Merkityksen perusteella sanat jaetaan kuuteen
sanaluokkaan:
1. Substantiivit nimeävät.
Matti, poika, työ, tuleminen
2. Adjektiivit kuvaavat.
kaunis, punainen, ihastunut
3. Pronominit korvaavat substantiivin.
tämä, joka, kuka
4. Numeraalit ilmoittavat lukua tai järjestystä.
yksi, toinen
5. Verbit ilmaisevat olemista ja tekemistä.
on, juoksee, laulaa
6. Partikkelit ovat apusanoja.
pian, taakse, hitaasti
TEHTÄVIÄ
Nimeä sanaluokat.
Kun veljekset Dick ja Mac McDonald’s avasivat
ensimmäisen autoravintolansa Kaliforniassa 1937, monikaan ei olisi
voinut aavistaa, että tässä olisi alku maailmanlaajuiselle lii-
116
SUOMEN KIELEN RAKENNE

keyritykselle. Ravintola oli pieni ja sen sisustus loukkasi
perinteisen ravintolasuunnittelun yhtä tärkeintä sääntöä:
keittiö pihvinpaistajineen oli jätetty yleisön näkyviin.
(John F. Love, Hampurilaisimperiumi)
Tyylin kannalta sanaluokilla on oma tehtävänsä:
— Substantiivit nimeävät ja kertovat ominaisuuksia.
— Adjektiivit kuvailevat ja täsmentävät sekä luovat
tunnelmia.
— Pronominit sidostavat tekstiä.
— Numeraalit täsmentävät ja antavat tarkkaa tietoa.
— Verbit vievät tehokkaasti ajatusta ja toimintaa
eteenpäin.
— Partikkelit liittävät ja täsmentävät ajatuksia.
TEHTÄVIÄ
1 Miten sanaluokkien merkitys näkyy seuraavissa tyylinäyt-
teissä?
a Me istuttiin juuri matikantunnilla ja ulkona oli kevät.
Sisällä ei ollu. Mä vilkuilin kelloa ja hikoilin. Kirja oli auki
mut mä en siihen kattonu. Mä en kestä matikkaa. Sitäpaitsi
se oli viimenen tunti matikkaa sinä lukukautena. Parin
päivän päästä ois päästötokarien jako. Ja vapaus. Niin mä
luulin. (Anna-Leena Härkönen, Häräntappoase)
b Eräänä talvisena päivänä, kun lumihiutaleet leijailivat
maahan pehmeinä kuin höyhenet, kuningatar istui
ompelemassa ikkunan ääressä, jonka puitteet olivat mustaa eeben-
puuta. Yhtäkkiä hän sattui pistämään neulalla sormeensa,
ja kolme veripisaraa putosi lumeen. Punaiset pisarat
loistivat valkoisella hangella, ja kuningatar huokasi:
— 	Voi jospa minulla olisi lapsi, joka olisi valkea kuin lumi,
punainen kuin veri ja musta kuin eebenpuu. (Grimmin
kauneimmat sadut, Lumikki ja seitsemän kääpiötä)
C Siinä on metsää, hän ajattelija katsoi ikkunasta. Ruohoja ja
kiviä, sammalia ei näy. Käytävän seinällä on lasin alla
kirves, saha, sorkkarauta ja tulitikkulaatikko.
Sampo-tulitikkuja keskimäärin viisikymmentä kappaletta.
Kun maa on pinnasta jäässä, vesirapakot jäässä eikä
koivuissa lehtiä, ja lumihiutaleita on ilmassa mutta ei vielä
maassa, hakee jäätä, jonka päällä saattaa seisoa. (Antti
Hyry, Junamatkan kuvaus)
SUOMEN KIELEN RAKENNE
117

Substantiivit
Erisnimi ja
yleisnimi

Havainnollinen ja
käsitteellinen
Ylä-ja
alakäsite
Suomen kielessä on substantiiveja eniten (75 %) kaikista
sanaluokista. Jos tekstissä on paljon substantiiveja, se
sisältää todennäköisesti paljon asiaa. Samalla teksti saattaa olla
raskasta ja paikallaan pysyvää. Ns. substantiivityylissä myös
lauseet ovat pitkiä. Turhaa substantiivin käyttöä kannattaa
välttää. (Esimerkiksi tehdä korjauksia sanotaan mieluummin
korjata).
Substantiiveja on kaksi ryhmää:
— erisnimet eli proprit (Maija Matkala, Mikkeli)
— yleisnimet eli appellatiivit (pöytä, tapaus).
Substantiivit nimeävät
— ihmisiä (rouva Järvinen)
— eläimiä (kissa, Viiru)
— paikkoja (maa, Suomi)
— esineitä (kynä, laukku)
— asioita (vapaus, tuuli)
— ominaisuuksia (ystävyys, hyvyys)
— tekoja (laulaminen, tulo).
Mitkä edellä olevan luettelon sanoista ovat havainnollisia eli
konkreetteja, kosketeltavissa tai nähtävissä olevia asioita?
Mitkä sanoista ovat käsitteellisiä eli abstrakteja, asioita, joita
ei voi koskettaa tai nähdä?
Konkreeteille alakäsitteille voidaan löytää abstrakteja
yläkäsitteitä. Hyvässä asiatekstissä on sekä ylä- että alakäsitteitä.
KÄSITTEELLINEN

HAVAINNOLLINEN ^
lastenvaateliike
Seppälän lastenvaateliike
Forumissa olevan Seppälän
lastenvaateliike
TEHTÄVIÄ
Tee havainnollisuusportaikko seuraavista sanoista:
pippuri, puu, terveys.
118
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Vertailuasteet
Adjektiivit
Adjektiivit kuvaavat ja luonnehtivat, millainen joku tai
jokin on. Ne rajoittavat, täsmentävät ja havainnollistavat
substantiiveja.
Maisema on kaunis.
Hyvässä seurassa viriävät parhaimmat ajatukset.
Adjektiivit taipuvat nominien tapaan sijamuodoissa, mutta
niillä on myös kolme vertailumuotoa:
Positiivi ilmaisee ominaisuutta sellaisenaan.
(iloinen, nuori)
Komparatiivi ilmaisee ominaisuuden suurempaa määrää.
(iloisempi, nuorempi)
Komparatiivissa on p:n edellä aina m.
Superlatiivi ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää.
(iloisin, nuorin, iloisimpana)
Superlatiivissa on p:n edellä m.
Huomaa poikkeuksellinen taivutus:
— suomi: hyvä, parempi, paras
— englanti: gooid, better, the best
— ruotsi: god, bättre, bäst
— saksa: gut, besser, der/die/das beste.
TEHTÄVIÄ
Korjaa seuraavat virkkeet.
Nuorempi myyjä saa paikan.
Meillä on parempi palvelu.
Tuote oli enemmän houkutteleva kuin muiden.
Tämä asia on vähemmän mielenkiintoinen.
Suomessa on kallein leivän hinta kuin muualla Euroopassa.
Keksi synonyymeja sanoille
kallis, edullinen, mielenkiintoinen.
Kirjoittakaa pareittain mainokset seuraavista tuotenimistä:
a) Sudin
b) Loli
c) Pyrtti.
Käyttäkää mahdollisimman paljon positiivisia mielikuvia
luovia adjektiiveja.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
119

Pronominit
Korrelaatti
Pronomineja käytetään korvaamaan substantiiveja. Sana,
johon pronomini viittaa, on korrelaatti.
Matti opiskelee ammattiaan varten.
Hänellä on paljon kirjoja, jotka täytyy lukea ennen kevättä.
Pronominit voidaan jakaa kuuteen ryhmään:
1. Persoonapronominit: minä, sinä, hän, me, te, he
2. Demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
3. Relatiivipronominit: joka, mikä
4. Interrogatiivipronominit: kuka, mikä, ken, kumpi,
kumpainen
5. Indefiniittipronominit: joka, jokainen, joku, jompikumpi,
jokin, kukin, mikin, kumpikin, kumpainenkin, kukaan, kenkään,
mikään, kumpikaan, kumpainenkaan, eräs, itse, kaikki,
molemmat, moni, muu, usea, muutama, muuan, sama, harva
6. Refleksiivipronomi: itse (itseään, itsellemme jne.).
Pronominien käytössä on oltava tarkkaavainen.
Pronominin ja korrelaatin viittaussuhteen täytyy olla oikea.
— Relatiivipronominin korrelaatti on välittömästi
pronominin edellä. (Tuo on talo, johon muutamme.)
— Pronomini ja korrelaatti ovat samassa luvussa. (Lähetin
viestin ja se meni nopeasti perille.)
— Pronomini ei viittaa verbiin, adjektiiviin eikä
yhdyssanan alkuosaan.
TEHTÄVIÄ
Korjaa pronominivirheet.
Hän, joka ei tullut ajoissa, ei kuullut tiedotusta.
Pojan, joka tuolta tulee, matka on pitkä.
Muotiliikkeitä tarvitaan yhä enemmän, koska se on niin
tärkeä nykyaikana.
Liikettä päätettiin laajentaa, koska se nähtiin ainoana
ratkaisuna.
Tavaravalikoimamme on hyvä, jota kannattaa mainostaa.
Nuorisoa syytetään rikollisuudesta. He kuluttavat aikaansa
niin paljon ulkona.
Serkunpoika on nuorison suosima paikka keskustassa, joka
on auki myös sunnuntaisin.
120
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Numeraalit
Numeraalit ilmaisevat lukumäärää ja järjestystä. Ne
voidaan jakaa kahteen ryhmään:
— perusluvut (kolme, yksitoista, tuhat)
— järjestysluvut (kolmas, yhdestoista, tuhannes).
Numeraalit merkitään myös numeroin.
Lukusanojen käyttö tekstissä lisää täsmällisyyttä ja
havainnollisuutta.
TEHTÄVIÄ
Etsi tekstistä kaikki nominit.
40-luvulla McDonald’sista oli tullut suuria ja hienoja auto-
ravintoloita kuhisevan kaupungin teini-ikäisten ykkösmes-
ta. 50-luvulla veljekset saattoivat mainostaa neonkyltissään:
Miljoona hampurilaista myyty! Tänään McDonald’s
pystyisi rakentamaan hampurilaisistaan siltoja kuuhun ja
täyttämään pelkästään myymänsä ketsupin määrällä useamman
Mississippijoen. (John F. Love, Hampurilaisimperiumi)
Verbit
Verbit ilmaisevat olemista, tekemistä tai tapahtumista (olla,
juosta, innostua). Ne taipuvat persoonamuodoissa (sanon,
sanot, sanoo, sanomme, sanotte, sanovat). Verbien ja
substantiivien välimuodot, infinitiivit, taipuvat sijamuodoissa
nominien tapaan (lukiessa, lukemista, lukemaan). Verbien ja
adjektiivien välimuodot, partisiipit, taipuvat myös
sijamuodoissa (lukevan, luetun).
Tyypillisesti verbit vievät toimintaa eteenpäin. Verbi toimii
yleensä lauseen ytimenä.
TEHTÄVIÄ
^ Keksi synonyymeja verbeille ostaa, myydä, vaihtaa.
2 Kirjoita raportti aiheesta "Kauppamatkustajan päivä”.
Käytä mahdollisimman vivahteikkaita ja tehokkaita
verbejä.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
121

Partikkelit
Etsi seuraavasta tekstistä nominit ja verbit.
Vain harvat ymmärtävät, että Krocin nerous piili tavassa, jolla
hän valitsi ja motivoi johtajiaan, edustajiaan ja hankkijoitaan.
Hänellä oli kyky saada ihmisistä esiin heidän parhaat puolensa.
(John F. Love, Hampurilaisimperiumi)
Sanat, jotka eivät ole nomineja ja verbejä, ovat
partikkeleita. Montako partikkelia edellisessä tekstissä on?
Partikkelit ovat apusanoja, joiden liiallista käyttöä
kirjoitetussa tekstissä on syytä välttää.
Partikkelit ovat sanoja, jotka eivät taivu (kun, jo, ehkä,
pian, hitaasti). Joillakin partikkeleilla on ns. jähmettyneitä
sijamuotoja (takana, tässä).
Partikkelit voidaan jakaa neljään ryhmään:
1. Konjunktiot
— alistuskonjunktiot (että, jotta, koska, kun, jos, vaikka, kuin,
kunnes, ennen kuin, niin kuin, ikään kuin)
— rinnastuskonjunktiot (ja, ynnä, sekä, sekä — että, -kä, eli,
tai, joko — tai, vai, mutta, vaan, sen tähden, siksi, siis, sillä, näet,
nimittäin).
2. Inteijektiot eli huudahdussanat ovat irrallisia pikku
sanoja, jotka ilmaisevat kehotuksia ja tunnetiloja (voi, hyi,
räiskis, oho, ai).
3. Adverbit ilmaisevat aikaa, paikkaa, tapaa, syytä, määrää
tai muuta seikkaa (eilen, ulkona, helposti, siksi, paljon).
Adjektiivista tulee adverbi -sti-päätteellä (hitaasti, kauniisti).
4. Prepositiot ja postpositiot
Prepositiot ovat nominien edessä olevia sanoja. (Hevonen
hyppäsi yli esteen.) Postpositiot ovat nominien jäljessä. Ne
ovat suomen kielessä yleisempiä kuin prepositiot. (Hevonen
hyppäsi esteen yli.)
Prepositiona ja postpositiona oleva sana voi esiintyä myös
yksinään, jolloin se on adverbi. (Hyppää yli.)
TEHTÄVIÄ
1
yrittää
vahvistin
kerran
Nimeä sanaluokat.
tietäminen
hallinto
antaa
122
SUOMEN KIELEN RAKENNE

jos
ajattelu
viedä
aktivoiva
siinä
kaunis
nämä
ahkeruus
jossakin
Ja
omistaa
ajotie
käyttö
kerta
Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu eri sanaluokkien
osuutta kirjoitetussa ja puhutussa kielessä. Kirjoitetun
kielen tekstit A—D ovat erityyppisiä tekstejä, samoin puhutun
kielen tekstit E —F.
Minkälaisia päätelmiä voi taulukon pohjalta tehdä?
KIRJOITETTU KIELI
PUHEKIELI
A
B
c
D
E
F
SUBSTANTIIVIT
35,8
34,4
38,1
34,8
22,5
15,3
N
ADJEKTIIVIT
9,2
7,0
8,3
7,4
6,0
4,9
o
ADJ./SUBST.
M
I
SUBST./ADJ.
0,5
N
i
PRONOMINIT
8,4
9,8
7,5
11,4
14,7
15,4
i
T
LUKUSANAT
0,8
2,4
1,5
1,5
1,4
1,9
VERBIT
24,3
23,8
24,7
26,5
21,6
22,4
V
ADVERBIT
7,9
11,3
10,9
'
19,2
23,5
P
A
ADV./PP., PP./ADV.
1,9
R
ADV./KONJ.,
T
I
KONJ./ADV.
1,4
19,5
K
PRE-, POSTPOSITIOT
0,3
2,4
1,6
1,5
1,0
K
E
KONJUNKTIOT
6,9
8,3
7,0
11,2
12,5
L
INTERJEKTIOT
0,1
0,0
0,0
0,4
0,3
I
T
SANALUOKATTOMAT
MUUT SEKALUOKAT
1,4
1,1
(Fred Karlsson, Suomen kielen äänne- ja muotorakenne)
SUOMEN KIELEN RAKENNE
123

SANOJEN
TAIVUTUSTA
NOMINIEN TAIVUTUS
Sijamuodot
Suomen kielen nominit taipuvat sijamuodoissa.
Synteettisenä kielenä suomi ilmaisee sijamuodot lisäämällä
nominien perään sijapäätteitä. Analyyttisissä kielissä suomen
kielen sijapäätteiden asemesta käytetään prepositioita.
Sijamuotoja on suomessa 15. Esimerkiksi unkarissa
sijamuotoja on 18 ja virossa 14. Suomen kielen sijamuodot
voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
1. Yleissijat: nominatiivi, genetiivi, partitiivi, akkusatiivi,
essiivi ja translatiivi
2. Paikallissijat: inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi,
ablatiivi ja allatiivi
3. Vähäisessä käytössä olevat sijat: abessiivi, komitatiivi ja
instruktiivi.
Sijamuodoilla on kullakin oma merkitystehtävänsä.
Sanomme esimerkiksi, että genetiivi ilmaisee omistamista.
Genetiivillä on kuitenkin monia muitakin merkitystehtäviä
(ks. s. 125). Eiväthän vieraiden kielten prepositiotkaan
palvele vain yhdessä tehtävässä.
Boken ligger pä bordet.
Jag väntar pä dig.
Jag tittar pä dig.
TEHTÄVIÄ
Tunnista seuraavasta tekstistä niin monta sijamuotoa kuin
muistat.
Olen kuin amerikkalaisten elokuvien kunnollinen
naapurintyttö tai työtoveri, joka on rakastunut sankariin.
Sankarikin pitää hänestä vähän, mutta sitten näyttämölle
ilmaantuu kohtalokas nainen. Se tulee auringosta tai kuusta ja
SUOMEN KIELEN RAKENNE

2
Nominatiivi
Genetiivi
sankari häikäistyy kun näkee sen ensimmäisen kerran,
vaikka ei näe kuin mustan varjon. Sitten se pyytää käheällä
äänellä tulta tupakkaan ja sankari tuntee kuin sydän olisi
saanut tällin ja sen jälkeen hän onkin mennyttä miestä.
Olen luullut, että sellaista tapahtuu vain elokuvissa, mutta
näyttää sitä tapahtuvan todellisuudessakin, en vaan olisi
ikinä uskonut että minä joudun esittämään naapurintytön
roolia. En ole ollenkaan kunnollinen, minulla on
hiuksetkin aina sekaisin.
(Anita Konkka, Hullun taivaassa 1988)
Muistele osaamasi vieraan kielen prepositioita. Mitä
sijamuotoja muistamasi prepositiot vastaavat suomen kielessä?
Yleissijat
käsi, kädet
Nominatiivi on nominin perusmuoto, ns. sanakirjamuoto.
Se on yksikössä päätteetön, monikossa sen päätteenä on -f.
Nominatiivilla ilmaistaan joko abstraktia tai
konkreettista kokonaisuutta taikka määräistä, rajattua, totaalista
paljoutta.
Joistakin sanoista käytetään nominatiivissa yleensä vain
monikkomuotoa. Tällaisia sanoja ovat muun muassa sakset,
juhlat, ristiäiset ja housut. Esimerkiksi englannissa sanat
scissors ja trousers ovat myös aina monikossa, mutta party- ja
christening-sanoista käytetään yksikköä.
käden, käsien
Genetiivin pääte on yksikössä -n.
Monikon genetiivillä on rinnakkaisia päätteitä:
-en, -den/-tten
vuohien, muiden!muitten
Muiden-muoto on suositeltavampi kuin muitten keveytensä
takia. Samoin on suositeltavampaa sanoa maiden kuin
maitten, myymälöiden kuin myymälöitten jne.
-ten/-en
nuorten/nuorien, ihmisten/ihmisien
-in
poikain (vanhanaikainen).
Genetiivillä on monta tehtävää. Genetiivi ilmaisee usein
omistajaa. Se voi ilmaista myös esim. alkuperää,
kuulumista jollekin tai johonkin tai tekemisen kohdetta. Genetiivin
käyttö on yleinen pre- ja postpositioiden yhteydessä.
Maijan hame on punainen.
Lapin graniitti on Pohjolan marmoria.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
125

Partitiivi
Lohen kalastaminen on raskasta puuhaa.
ystävien luo
yli tien
halki niittyjen
poliitikkojen mielestä
Suomen kielessä käytetään genetiiviä joissain sellaisissa
ilmauksissa, joissa monissa kielissä käytetään prepositiota
tai adjektiivirakennetta.
Helsingin kaupunki The city of Helsinki
Ranskan vallankumous French revolution
Ruotsin-nsteily the cruise of Sweden
Suomessa genetiivi esiintyy myös seuraavanlaisissa
lauserakenteissa: on hyvä, täytyä, olla pakko, kannattaa, sopia,
onnistua jne.
Isän oli hyvä olla.
Teidän kannattaisi odottaa vielä.
Mikä sinun on f
Minun täytyi luovuttaa.
Sinun on pakko tulla.
Presidentin onnistui saada kansa puolelleen.
Suomen kielessä lauseen subjekti ei voi olla genetiivissä (ks.
s. 144). Näissä lauseissa niiden ajatuksellinen subjekti ei
siten voi olla niiden kieliopillinen subjekti, vaan se
luokitellaan suomen kielessä datiiviadverbiaaliksi.
kättä, käsiä
Partitiivin päätteet ovat -a, -ä, -ta, -tä. Monikossa monikon
tunnuksen -i- muuttuu joskus -j-:ksi.
kirjaa — kirjoja
maata — maita
Partitiivi ilmaisee epämääräistä, tarkemmin rajaamatonta
kokonaisuutta. Vertaa partitiivin ja nominatiivin käyttöä:
Opiskelijat lukevat kirjoja.
Opiskelijat lukevat kirjat.
Miten englannissa ja ruotsissa sama ero ilmaistaan?
The students read books.
The students read the books.
Studenterna läser böcker.
Studenterna läser böckerna.
Miten nominatiivin tai partitiivin käyttö muuttaa
seuraavien lauseiden merkitystä?
Presidentti ei ole maassa.
Maassa ei ole presidenttiä.
Opettajat eivät ole tässä koulussa.
Tässä koulussa ei ole opettajia.
126
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Akkusatiivi
Essiivi
Translatiivi
Vertaa englannin ja ruotsin tapaa tehdä ero näiden
ilmausten välillä:
The president is not in the country.
There is no president in the country.
Presidenten är inte i landet.
Det finns ingen president i landet.
The teachers are not in this school.
There are no teachers in this school.
Lärarna är inte i den här skolan.
Det finns ingen lärare i den här skolan.
käsi, käden, kädet
Akkusatiivi on yksikössä nominatiivin tai genetiivin
kaltainen, monikossa nominatiivin kaltainen.
Huomaa persoonapronominien ja kysyvän pronominin
kuka akkusatiivimuodot:
Näetkö minut/meidät?
Näen sinut/hänet/teidät/heidät.
Kenet sinä näitkään ?
Akkusatiivi on tekemisen kohteen sijamuoto.
Ota tämä haaste!
Hyväksyin tarjouksen heti.
Näin juhlissa vain sinut.
Tekemisen kohteen sijamuotona voi olla myös partitiivi.
En ota tätä haastetta vastaan.
Keitä olet kutsunut juhliisi?
kätenä, käsinä
Essiivin pääte on -na, -nä.
Essiivi ilmaisee asemaa, tehtävää, olosuhteita, tilaa, ehtoja,
syitä tai aikaa.
Haluaisin työskennellä myyntisihteerinä.
Olut kelpaa useimmille suomalaisille vain kylmänä.
Pääsiäisenä on joskus vielä hyvät hiihtokelit.
Vieraitten kielten vaikutuksesta essiivin käyttö on
hämärtynyt seuraavanlaisissa ilmauksissa:
Sukkia on myytävänä kaikenvärisinä (ei: kaikissa väreissä).
Tänään on maksalaatikko tarjouksena (ei: tarjouksessa).
Kauppias pani tyytyväisenä (ei: tyydytyksellä) merkille myyjän
ammattitaidon.
kädeksi, käsiksi
Translatiivin pääte on -ksi. Pääte muuttuu ennen
omistusliitettä muotoon -kse.
Tulethan vaimoksi minulle?
Tulethan vaimokseni?
SUOMEN KIELEN RAKENNE
127

sijat:
Inessiivi
Translatiiviin liittyy aina muutoksen ajatus. Sillä ilmaistaan
jonkun tai jonkin joutumista johonkin tehtävään, asemaan,
tilaan. Translatiivilla voidaan ilmaista muutoksen tai
liikkeen päätepistettä.
Hän pääsi turistioppaaksi.
Mummo tuli matkasta pahoinvoivaksi.
Tule nyt vähän lähemmäksi!
Allatiivia käytetään usein virheellisesti translatiivin
asemesta ajan ilmauksissa.
Talousarvio tehdään yhtiössämme vuodeksi (ei: vuodelle).
Toivotan onnea uudeksi vuodeksi (ei: uudelle vuodelle)!
Työmääräys annettiin ajaksi 1.1.—31.1. (ei: ajalle).
Suomen kielessä on kuusi sijamuotoa, joiden perustehtävä
on ilmaista paikkaaja suuntaa. Näistä kuudesta
paikallissijasta kolme on sisä-ja kolme ulkopaikallissijaa.
Sisäpaikallissijat ovat inessiivi, elatiivi ja illatiivi — ulkopaikallissijat
adessiivi, ablatiivi ja allatiivi.
kädessä, käsissä
Inessiivin pääte on -ssä, -ssä.
Inessiivi ilmaisee olemista jonkin sisäpuolella, välitöntä
kosketusta johonkin. Sillä ilmaistaan usein aikaa, jonka
kuluessa jokin tapahtuu tai tilaa, jossa jokin on.
Suuret aatokset liikkuvat päässäni.
Ministerillä oli päässään upea lierihattu.
Hääseremonia oli ohi viidessä minuutissa.
Olen aivan läkähdyksissäni.
Inessiivillä voidaan ilmaista ainetta, jonka peitossa jokin
on. Tämä inessiivin käyttötapa on lyhyt ja ytimekäs. Miten
ilmaisisit seuraavan esimerkin vaikkapa englanniksi?
Järvi oli umpijäässä.
yksikkö
kädessä
kädestä
käteen
kädellä
kädeltä
kädelle
monikko
inessiivi
elatiivi
illatiivi
adessiivi
ablatiivi
allatiivi
käsissä
käsistä
käsiin
käsillä
käsiltä
käsille
Sisäpaikallis-
128
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Elatiivi
kädestä, käsistä
Illatiivi

Ulkopaikallissijat:
Adessiivi
Elatiivin pääte on -sta, -stä.
Elatiivi osoittaa suuntaa poispäin, ulos jostakin. Elatiivilla
ilmaistaan myös, mistä puhutaan, kirjoitetaan, mitä
ajatellaan. Sillä ilmaistaan myös ainetta, alkuperää ja syytä.
Sihteeri ryntäsi ulos huoneestaan.
Johtajan rouva vaahtosi innoissaan lomamatkastaan.
Sormus on tehty valkokullasta.
Hän oli onnesta ymmyrkäisenä.
Elatiivin sijasta käytetään usein virheellisesti allatiivia
seuraavanlaisessa ilmauksessa:
Talletuksista (ei: talletuksille) maksetaan 10 %:n korko.
käteen, käsiin
Illatiivilla on kolme päätettä:
1. Sanan loppuvokaalin pidentymä ja -n
tuoliin
2. h - n ja niiden välissä sama vokaali kuin h:n edessä
maahan
3. yksikössä -seen, monikossa -siin
huoneeseen, huoneisiin.
Illatiivi ilmaisee suuntaa sisään. Sillä ilmaistaan myös
muutoksen tai liikkeen päätepistettä, liikkeen suuntaaja
välittömään kosketukseen joutumista.
Hissityttö liukui sulavasti hissiin.
Tarjoilija kantaa ruokaa pöytiin.
Kolautin pääni komeron oveen.
kädellä, käsillä
Adessiivin pääte on -llä, -llä.
Adessiivi ilmaisee jonkin päällä, ulkopuolella tai
läheisyydessä olemista. Ilmaisemme adessiivilla myös käyttämääm-
me välinettä. Adessiivia käytetään myös ajan ilmauksissa.
Hypin tramboliinilla.
Menin sinne apostolin kyydillä.
Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Tule paremmalla ajalla.
Adessiivia käytetään suomen kielessä myös omistajaa
ilmaisevissa rakenteissa. Esimerkiksi englannin kielessä on
omistamista, jollakulla olemista ilmaiseva verbi have, ruotsissa
on ha, saksassa haben, ranskassa avoir jne. Suomen kielessä
ei ole suoranaista vastinetta näille verbeille.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
129

Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi
Minulla ei ole pennin hyrrää.
I 	don’t have...
Jag har inte...
Ich habe nicht...
Je n’ai pas...
Kieleemme on levinnyt paljon epäsuomalaista adessiivin
käyttöä. ”Myymäläadessiiviksi” kutsutaan adessiivia, jota
käytetään attribuuttina seuraavien esimerkkien tapaan:
Myydään huiveja pienellä kauneusvirheellä.
(Myydään huiveja, joissa on pieniä kauneusvirheitä.)
Myydään asunto parvekkeella.
(Myydään asunto, jossa on parveke.)
Myydään haalaria vuorilla.
(Myydään vuorillista haalaria.)
kädeltä, käsiltä
Ablatiivin pääte on -lta, -Itä.
Ablatiivi ilmaisee liikettä pois pinnalta, jonkin läheisyydestä
tai joltakulta. Ablatiivia käytetään ajan ilmauksissa ja
mittojen yhteydessä. Sillä voidaan ilmaista myös ominaisuutta.
Parasta on pysyä poissa heikoilta jäiltä.
Illallinen tarjoillaan kahdeksalta.
Kangas maksaa 50 mk metriltä.
Olen mitoiltani ihanteellinen.
Aistihavaintoa ilmaisevien verbien yhteydessä (näyttää,
tuntua, maistua, kuulostaa) käytetään ablatiivia.
Ehdotuksesi kuulostaa lähinnä omituiselta.
Johtaja näytti trimmatulta bodaajalta.
kädelle, käsille
Allatiivin pääte on -lie.
Allatiivilla ilmaistaan jonkin päälle joutumista, liikettä
kohti jotakin.
Lumi syöksyi kadulle.
Lahjoitimme lippumme sukulaiskansojen edustajille.
Vähäisessä käytössä olevat sijat
kädettä, käsittä
Abessiivin pääte on -tta, -ttä.
Sijamuoto, jonka merkitys on ’ilman jotakin’, on nimeltään
abessiivi. Sitä ei paljon käytetä normaalissa puhekielessä.
Tämä sija elää enimmäkseen vain sanonnoissa.
Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.
130
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Komitatiivi
Instruktiivi
käsineni, käsinesi, käsineen, käsinemme, käsinenne,
käsinensä
Komitatiivin pääte on -ine-. Päätteessä -i- on kivettynyttä
monikon tunnusta. Komitatiivin päätettä seuraa aina
omistusliite.
Johtaja saapui puolisoineen.
\ /
Johtajalla voisi siis olla komitatiivin ilmaisemana montakin
puolisoa, koska komitatiivi on aina monikossa.
Komitatiivi ilmaisee, että joku on jonkin/jonkun kanssa,
liittyy johonkin kiinteästi.
Tuskailin tentissä täyteen ahdettuine aivoineni.
Juhlin valmistumistani ammattiin parhaine ystävineni.
käsin
Instruktiivin pääte on -n.
Instruktiivi esiintyy melkein yksinomaan muutamissa
kiinteissä monikollisissa ilmauksissa. Se ilmaisee 'millä keinoin,
millä tavoin’.
Näin tapahtuman omin silmin.
Tämä ratkaisu on hyvä kaikin puolin.
Menetkö ulos paljain päin f
Näillä main on paljon korvasieniä.
Otin hänestä kiinni kaksin käsin.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
131

Nominien taivutus
Sijamuoto
Yksikkö
Pääte
Monikko
Pääte
YLEISSIJAT
Nominatiivi
käsi
-
kädet
-t
Genetiivi
käden
-n
käsien
-en, -den,
-ten, -tten,
-in
Partitiivi
kättä
-a, -ä
-ta, -tä
käsiä
-a, -ä
Akkusatiivi
käsi, käden
- , -n
kädet
-t
Essiivi
kätenä
-na, -nä
käsinä
-na, -nä
Translatiivi
kädeksi
-ksi
käsiksi
-ksi

PAIKALLISSIJAT
Inessiivi
kädessä
-ssä, -ssä
käsissä
-ssä, -ssä
Elatiivi
kädestä
-sta, -stä
käsistä
-sta, -stä
Illatiivi
käteen
vokaalin
pidentymä + -n,
-h - n,
-seen
käsiin
vok:n
pidentymä + -n,
-h - n,
-siin
Adessiivi
kädellä
-llä, -llä
käsillä
-llä, -llä
Ablatiivi
kädeltä
-lta, -Itä
käsiltä
-lta, -Itä
Allatiivi
kädelle
-lie
käsille
-lie
VÄHÄISESSÄ
KÄYTÖSSÄ
OLEVAT
SIJAT
Abessiivi
kädettä
-tta, -ttä
käsittä
-tta, -ttä
Komitatiivi
käsineen
-ne ( + poss.
suff.)
Instruktiivi
käsin
-n
TEHTÄVIÄ
1 Keksi mahdollisimman monta lauseparia, joissa genetiivin
kaltaisessa sijamuodossa oleva sana on toisessa genetiivi,
toisessa akkusatiivi. (Ostan sinulle ruusun. — Ruusun terä-
lehdet ovat auki.)
2 Keksi lausepareja, joissa tekemisen kohteen sijamuotona
on akkusatiivi tai partitiivi. Milloin tekemisen kohdetta
ilmaiseva sana on akkusatiivissa, milloin se on partitiivissa?
132
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Korjaa seuraavissa virkkeissä epäsuomalaiset sijamuotoil-
maukset.
Johtaja käsitteli budjettikysymyksiä asiantuntemuksella.
Olen osallistunut ilolla seuran toimintaan.
Osastosihteeri pani tyydytyksellä merkille
palkankorotuksensa.
Olen seurannut menestystäsi mielenkiinnolla.
Maksetaanko sijoitukselle hyvä korko?
Palkka maksettiin dollareissa.
Tilasin jäätelöä suklaakastikkeella.
Myymme pariisilaispukuja kaikissa kuoseissa.
Otin ylennyksen vastaan riemulla.
Makkara ei ole kovin terveellistä, mutta se on aina
tarjouksessa.
Olemme päättäneet tavoitteista seuraavalle vuodelle.
Myyjä nimitettiin tilapäisesti ajalle 1.8. —30.11.
Kirjoita tämän aamun tapahtumista lyhyt selostus, jossa
käytät kaikkia sijamuotoja.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
133

VERBIEN TAIVUTUS
Persoonamuodot
Suomen kielessä lauseen predikaattiverbistä näkyy, onko
tekijänä minä, sinä, hän, me, te vai he. Sen kertoo verbiin
liitettävä persoonapääte. Vertaa suomea ruotsiin ja
englantiin:
yksikön 1. persoona:
luen
jag läser
I read
yksikön 2. persoona:
luet
du läser
you read
yksikön 3. persoona:
hän lukee
han/hon
he/she
läser
reads
monikon 1. persoona:
luemme
vi läser
we read
monikon 2. persoona:
luette
ni läser
you read
monikon 3. persoona:
he lukevat
de läser
they read
Aktiivi ja
passiivi
Persoona-
päätteet

Yksipersoonaiset
verbit
Kun verbin päätteestä näkyy, kuka tekijä on, sanotaan, että
verbi on aktiivissa. Jos tekijä on tuntematon ihminen tai
ihmisryhmä, verbin sanotaan olevan passiivissa.
aktiivi:
passiivi:
aktiivi:
passiivi:
aktiivi:
passiivi:
aktiivi:
passiivi:
vihellän, vihellät, viheltää, vihellämme, vihellätte,
viheltävät
(yleensä) vihelletään
vihelsin, vihelsit, vihelsi, vihelsimme...
vihellettiin
olen viheltänyt, olet viheltänyt, on...
on vihelletty
olin viheltänyt, olit viheltänyt, oli...
oli vihelletty
Verbien persoonapäätteet ovat aktiivissa -n, -t, vokaalin-
pidentymä tai kato, -mme, -tte, -vat, -vät ja passiivissa -t-,
-d-, -tt- + vokaali tai vokaalinpidentymä + -n.
Olla-apuverbiin ei liitetä passiivin tunnusta.
Ovi on murrettu auki. (Ei: Ovi ollaan murrettu auki.)
Ovi oli murrettu auki. (Ei: Ovi oltiin murrettu auki.)
Suomen kielessä on myös ns. yksipersoonaisia verbejä.
Niitä ei taivuteta tavalliseen tapaan, vaan ne ovat aina
yksikön 3. persoonan muodossa. Yksipersoonaiset verbit
ilmaisevat
— luonnonilmiöitä
Tällä saarella myrskyää/sataa/tuulee/pyryttää.
— pakkoa/välttämättömyyttä
Sinun pitää/täytyy/onnistuu paeta.
134
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Kielto-
muodot
Preesens
Imperfekti
Perfekti
— 	tunnetta.
Kallea hirvitti/pelotti/jännitti/himotti/halutti lähteä.
Emmehän voi taivuttaa: sadan, sadat, sataa, sadamme, sadatte,
satavat tai täydyn, täydyt, /öytyjj, täydymme, täydytte, täytyvät.
Jos lause on merkitykseltään kielteinen,
persoonamuodoissa taipuu kieltosana.
en tule, et tule, ei tule, emme tule, ette tule, eivät tule, ei tulla
Aikamuodot eli tempukset
Suomen kielessä on neljä eri aikamuotoa eli tempusta:
preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.
Preesensiä ja imperfektiä kutsutaan yksinäistempuksiksi, koska
niiden myönteisissä muodoissa on vain yksi sana. Perfektin
ja pluskvamperfektin muodostamiseen tarvitaan
myönteisissä muodoissa kaksi sanaa, siksi niitä kutsutaan liittotem-
puksiksi.
Preesensillä ilmaistaan, että tekeminen tapahtuu
nykyhetkessä tai tulevassa. Preensensiä käytetään myös, kun
tahdotaan kertoa, mitä yleensä tehdään tai miten asiat yleensä
ovat.
Luen tänään kokeeseen.
Luen huomennakin kokeeseen.
Syön paljon marjoja kesäisin.
Suomessa erottuvat selvästi vuodenaikojen muutokset.
Kokeisiin valmistaudutaan usein kirjastossa.
Preesensillä ei ole tunnusta.
Imperfektillä ilmaistaan tekemistä, joka on tapahtunut
ennen puhehetkeä. Tekeminen on päättynyttä.
Luin eilen kokeisiin.
Söin paljon marjoja kesällä.
Kokeisiin valmistauduttiin usein kirjastossa.
Imperfektin tunnus on myönteisissä muodoissa -i-.
Perfektillä ilmaistaan menneessä ajassa alkanutta
tekemistä, joka yhä jatkuu tai joka on juuri päättynyt.
Olen ajatellut, että voisimme lähteä pitkälle tauolle.
Olen lukenut kaikki nämä kirjat kokeeseen.
Kaikki nämä kirjat on luettu kokeeseen.
Perfekti muodostetaan olla-verbin preesensistä ja
pääverbin toisesta partisiipista (ks. s. 142).
SUOMEN KIELEN RAKENNE
135


Pluskvamperfekti
Indikatiivi

Konditionaali
Potentiaali
Pluskvamperfekti ilmaisee sellaista menneen ajan
tekemistä, joka on päättynyt ennen jotakin menneen ajan
ajankohtaa.
Olin ehtinyt lukea kaikki kirjat, ennen kuin koe alkoi.
Luokassa ihmeteltiin, koska kaikki kirjat oli ehditty lukea ennen
koetta.
Pluskvamperfekti muodostetaan olla-verbin imperfektistä
ja pääverbin toisesta partisiipista (ks. s. 142).
Tapaluokat eli modukset
Suomen kielessä on neljä tapaluokkaa eli modusta:
indikatiivi, konditionaali, potentiaali ja imperatiivi. Tapa-
luokilla sanoman lähettäjä ilmaisee suhtautumisensa
viestin sisältöön: onko hän epävarma, asettaako hän ehtoja,
käskeekö hän jne.
Indikatiivi on moduksista yleisin, ja se esittää verbin
tekemisen sellaisenaan.
Suomessa jaetaan joka vuosi Finlandia-palkinto.
Oletko koskaan ollut pilkkiongella?
Apinat kuuluvat nisäkkäisiin.
Indikatiivilla ei ole mitään tunnusta, ja se esiintyy kaikissa
aikamuodoissa.
Konditionaalilla viestin lähettäjä ilmaisee, että hänen
toiminnallaan on ehtoja. Konditionaalilla voidaan myös
ilmaista toivoa tai epäilyä.
Rikas mies jos öisin, kaiken päivää laiskottelisin.
Haluaisin tavata suosikkikirjailijani.
Voisikohan lainaa todella saada 5 %:n korolla.
Konditionaalia käytetään, kun halutaan olla kohteliaita.
Voisitko siirtyä vähän syrjään, että pienemmätkin näkisivät.
Antaisitteko hieman lisää kahvia.
Konditionaalin tunnus on -isi-. Konditionaalia voidaan
käyttää vain preesensissä ja perfektissä.
Potentiaalilla viestin lähettäjä ilmaisee, että hän on
epävarma sanomansa sisällöstä. Tekeminen ilmaistaan
mahdollisena tai ajateltavissa olevana.
Lukenen tenttiin tänä iltana.
Minä lienen jo lukenut tarpeeksi.
Kysymykset tullevat kirjan alkuluvuista.
Asiat ymmärrettäneen hyvin.
Et menne juhliin huomenna.
136
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Imperatiivi
Potentiaalin tunnus on -ne-, l:n, r:n ja s:n jäljessä -le-, -re-,
-se-.
Olla-verbin potentiaali muodostetaan lienee-verbistä.
Passiivin preesens on kuitenkin poikkeus.
Lienen hyvin viisas.
Asiasta oltaneen varmoja.
Sukuni geeneistä lienee oltu aina ylpeitä.
Potentiaali voi esiintyä preesensissä ja perfektissä.
Potentiaali on harvinainen modus. Useimmiten epävarmuutta
ilmaistaan muilla tavoilla.
Ehkä/luultavasti korot nousevat. Korot noussevat.
Todennäköisesti puremme hammasta kiukusta tulokset
kuultuamme. Purremme hammasta kiukusta tulokset kuultuamme.
Kai sinä juokset huomisessa kilpailussa. Juosset huomisessa
kilpailussa.
Imperatiivilla viestin lähettäjä ilmaisee käskyä, kieltoa,
varoitusta tai toivomusta.
Ala nyt jo lukea siihen kokeeseen!
Älä ihmeessä polta itseäsi auringossa!
Ottakoon lainaa, ken saa!
Menkäämme vapaaehtoisesti niin pitkälle kuin pippuri kasvaa.
Imperatiivin tunnus on yksikön toisessa persoonassa
jäännöslopuke, muulloin -ko-/-ka-. Imperatiivilla ei ole yksikön
ensimmäisen persoonan muotoa. Imperatiivia käytetään
vain preesensissä. Perfekti voidaan muodostaa, mutta se on
hyvin harvinainen.
Huomaa kieltosanan imperatiivi: älä mene, älköön menkö,
älkäämme menkö, älkää menkö, älkööt menkö.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
137

Verbien taivutus
PERSOONAMUODOT
Indikatiivi
Konditionaali
Potentiaali
Imperatiivi
Preesens
Aktiivi yks.l.
luen
lukisin
lukenen
yks.2.
luet
lukisit
lukenet
lue
yks.3.
lukee
lukisi
lukenee
lukekoon
mon.l.
luemme
lukisimme
lukenemme
lukekaamme
mon.2.
luette
lukisitte
lukenette
lukekaa
mon.3.
lukevat
lukisivat
lukenevat
lukekoot
Passiivi
luetaan
luettaisiin
luettaneen
luettakoon
Imperfekti
Aktiivi yks.l.
yks.2.
yks.3.
mon.l.
mon.2.
mon.3.
Passiivi
luin
luit
luki
luimme
luitte
lukivat
luettiin
Perfekti
Aktiivi yks.l.
olen lukenut
olisin lukenut
lienen lukenut
yks.2.
olet lukenut
olisit lukenut
lienet lukenut
yks.3.
oli lukenut
olisi lukenut
lienee lukenut
mon.l.
olemme lukeneet
olisimme lukeneet
lienemme lukeneet
mon.2.
olette lukeneet
olisitte lukeneet
lienette lukeneet
mon.3.
ovat lukeneet
olisivat lukeneet
lienevät lukeneet
Passiivi
on luettu
olisi luettu
lienee luettu

Pluskvamperfekti
Aktiivi yks. 1.
yks.2.
yks.3.
mon.l.
mon.2.
mon.3.
Passiivi
olin lukenut
olit lukenut
oli lukenut
olimme lukeneet
olitte lukeneet
olivat lukeneet
oli luettu
138
SUOMEN KIELEN RAKENNE

TEHTÄVIÄ
Muuta seuraavien virkkeiden predikaattiverbit passiiviin.
Kesällä haluaisin grillata joka ilta broileria.
Perheeni on kyllästynyt koko lintuun.
Minä en varmaan koskaan kyllästy siihen.
Ryhdyn varmaan kohta munimaan, niin paljon olen broile-
reita syönyt!
Korjaa passiivivirheet seuraavista virkkeistä.
2 	a) Jos loukkaantunut asetettaisi selälleen ja hänen
polviensa alle työnnettäisi tyyny, hänen oloansa voitaisi vähän
helpottaa.
b) Kesälomaa ei olla vieläkään voitu unohtaa.
c) Koulu-uudistus ollaan lopetettu toivottomana.
d) Kaupan hinnoittelusta tunnutaan kiisteltävän koko
ajan.
Kirjoita ohukaisten teko-ohje. Verbit ovat yksikön toisessa
persoonassa. Käytä ensimmäisessä versiossasi indikatiivi-
muotoja, toisessa versiossa konditionaalimuotoja,
kolmannessa potentiaalimuotoja ja neljännessä
imperatiivimuotoja-
Nominaalimuodot
Verbien nominaalimuodot eroavat muodoltaan ja
käytöltään verbien persoonamuodoista. Nominaalimuodoissa ei
ole persoonapäätteitä. Ne eivät siis ilmaise tekijää, kokijaa
tai olijaa. Nominaalimuodot taipuvat nominien tapaan
sijamuodoissa, ja niiden tehtävänä on useimmiten täydentää
jollain tavalla persoonamuotoista verbiä. Joskus
nominaalimuodot täydentävät substantiivia. On olemassa
kahdenlaisia nominaalimuotoja: infinitiivejä ja partisiippejä.
Infinitiivit
Infinitiivejä on neljä. Ne taipuvat joissain sijamuodoissa,
eivät kaikissa. Niillä on vain yksikkömuotoja.
Ensimmäisellä infinitiivillä on lyhyempi ja pitempi muoto.
Halusin saada hänen huomionsa osakseni.
Tuijotin häntä saadakseni hänen huomionsa kääntymään
puoleeni.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
139

Lyhyempi muoto on ns. sanakirjamuoto. Se täydentää
lauseen persoonamuotoista verbiä.
Johtaja aikoo esitellä huomenna uuden viisivuotissuunnitelman.
En voi tulla tiedotustilaisuuteen.
Olen luvannut mennä neuvotteluun.
Yritä ihmeessä joutua ajoissa julkistamisjuhliin.
Pitempi muoto kertoo lauseen persoonamuotoisen verbin
ilmaiseman tekemisen tarkoituksesta.
Syöksyin huoneeseen esitelläkseni kuolemattoman ideani.
Huoneessa olijat keskeyttivät palaverinsa jutellakseen
ajatuksistani.
Ensimmäisen infinitiivin lyhyemmän muodon tunnuksena
on -a/ä, -ta/-tä, -da/-dä, l:n, r:n ja n:n jälkeen -la, -ra, -na.
Ensimmäisen infinitiivin pitempään muotoon liitetään
lisäksi translatiivin pääte -kse- ja omistusliite.
Toinen infinitiivi esiintyy kahdessa sijassa: inessiivissä ja
instruktiivissä. Näistä inessiivi voi olla aktiivissa ja
passiivissa.
Inessiivillä ilmaistaan tekoa, joka tapahtuu pääverbin
ilmaiseman tekemisen kanssa samanaikaisesti.
Tytön kertoessa tarinaansa kyyneleet nousivat silmiini.
Sain vatsakrampin syödessäni.
Näin vakuuteltaessa kuvitellaan kaupan onnistuvan.
Instruktiivilla ilmaistaan tapaa, jolla pääverbin tekeminen
tapahtuu.
Hän kertoi vitsiään hihitellen.
Poika tanssi jiveä kiemurrellen.
Toisen infinitiivin instruktiivin käytössä tehdään paljon
virheitä.
Niemi kuoli Pariisissa valmistuen maisteriksi Helsingin
yliopistosta.
Matti kävi ala-asteen koulua ollen luokkansa pienin.
Tällaiset virheelliset ilmaukset syntyvät halusta sanoa asia
lyhyesti. Ainoa tapa korjata näin syntyneet virheet on
kuitenkin hajottaa virke kahdeksi lauseeksi.
Niemi kuoli Pariisissa. Hän oli valmistunut maisteriksi Helsingin
yliopistosta.
Matti kävi ala-asteen koulua. Hän oli luokkansa pienin.
Instruktiivimuotojen johtuen, riippuen, liittyen ja
perustuen käyttö koko lauseen määritteenä on suorastaan
kielellinen muoti-ilmiö, jota tulisi välttää.
Meidän on laskettava hintoja kiristyneestä kilpailusta johtuen.
( kiristyneen kilpailun takia.)
Määrärahoja myönnetään tapauksesta riippuen. ( tapauksen
mukaan.)
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Partisiipit
Ehdotukseen liittyen osastopäällikkö kertoi materiaalikokeiluista.
(Ehdotuksen yhteydessä )
Kokeiluihinsa perustuen opiskelija esitteli uuden markkinateo-
rian. (Kokeiluittensa perusteella )
Vältä myös ruotsin mallin mukaista koskien-muodon
käyttöä.
Käytiin pitkä neuvottelu koskien osaston uudelleen järjestelyä.
( neuvottelu osaston uudelleen järjestelystä.)
Toisen infinitiivin tunnus on -e-, -de- tai -te-.
III Kolmas infinitiivi voi esiintyä useissa sijamuodoissa.
Inessiivi ilmaisee parhaillaan tapahtuvaa tekemistä tai
toimintaa, elatiivi päättynyttä tekoa ja illatiivi tekoa, johon joku
ryhtyy. Adessiivilla ilmaistaan keinoa tai tapaa, abessiivi
kertoo teosta, jota ilman pääverbin tekeminen tapahtuu.
Olen lukemassa kirjastossa ammattilehtiä.
Tulin juuri lukemasta.
Lähdetkö illalla juhlimaan?
Vietän kesäni raiteilemalla.
Olin nauramaisillani hänen viisauksilleen.
Olin viikon syömättä laihtumatta tippaakaan.
Kolmannen infinitiivin tunnus on -ma-/-mä-.
IV Neljättä infinitiiviä käytetään olla-verbin kanssa
ilmaisemaan, mitä on pakko tehdä. Se esiintyy nominatiivissa ja
partitiivissa.
Nyt sinun on kertominen.
Siihen ei ollut mitään sanomista.
Neljännen infinitiivin tunnuksena on -minen-/-mis-.
Neljännen infinitiivin ja -minen-johtimella muodostettujen
substantiivien erottaminen on joskus vaikeaa.
Sinun on lukeminen (verbi).
Lukeminen (substantiivi) tuntui kiusalliselta.
Partisiippeja on kolme ja niillä on aktiivi-ja
passiivimuotoja. Ne taipuvat yksikössä ja monikossa kaikissa
sijamuodoissa.
Ensimmäinen partisiippi ilmaisee päättymätöntä, kestävää
tai aiottua tekemistä.
Hän on antava arvon toisille.
Hän sanoi matkustavansa Kreikkaan lomalle.
Olin vain tietävinäni asiasta.
Kuumeessa on juotava paljon nesteitä.
Partisiippimuotoja käytetään usein adjektiivinomaisesti.
Ei haukkuva koira jänistä saa.
Kiinaa puhuva papukaija saa paikan.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
141

Ensimmäisen partisiipin aktiivimuodoissa tunnuksena on
-va-, -vä-. Passiivimuodoissa tunnuksena on -ttava-, -ttävä-.

Agenttipartisiippi
Toisella partisiipilla ilmaistaan yleensä päättynyttä
tekemistä.
Tiedän sinun kauhistuneen aiheitani.
Kuulin asiasta sovitun.
Hän tuli kohottaneeksi maljoja vähän kaikille.
Toista partisiippia voidaan käyttää, kuten ensimmäistä-
kin, adjektiivinomaisesti.
Koiraa purrut mies joutui kuluneella viikolla oikeuteen.
Oletko maistanut grillattua porkkanaa f
Toista partisiippia käytetään myös verbien
liittomuodoissa.
Olen lukenut.
Emme ole kertoneet.
Suomen passiivilla on tuntematon tekijä, niin myös
passiivin toisen partisiipin passiivilla.
Kauppa voidaan pitää auki sunnuntaisinkin määrätyissä
tapauksissa. ( eräissä tapauksissa.)
Pääsykokeisiin otettiin rajoitettu määrä hakijoita. (
rajallinen määrä )
Mielestäni olin oikeutettu pitämään puheen. ( minulla oli
oikeus pitää puhe.)
Aktiivin toisen partisiipin tunnus on -nut-, -nyt-, -nee.
Passiivin toisen partisiipin tunnus on -ttu-, -tty-.
Agenttipartisiippi muistuttaa kolmatta infinitiiviä. Se
kuitenkin taipuu partisiippien tapaan kaikissa sijoissa.
Agenttipartisiippi esiintyy vain aktiivissa, eikä sitä voi käyttää-
kään, jos tekijäpersoona ei ole näkyvissä.
Agenttipartisiippi ilmaisee yleensä menneessä ajassa
tapahtunutta tekemistä.
Tiedän tämän sinun sanomaksesi.
Johtajan sihteerin äänittämässä nauhassa oli hälyääniä.
Jussin tekemissä jäätelöannoksissa on ytyä.
Vertaa englannin tapaan ilmaista sama rakenne.
I know that this is said by you.
There was noise in the tape recorded by the Secretary of the
manager.
There is poiver in the glace made by Jussi.
Jos tekijää ei tunneta, käytetään passiivin toista
partisiippia.
Meille annetussa määräyksessä—
Kokouksessa äänitetyssä nauhassa oli hälyääniä.
Agenttipartisiipin tunnus on -ma-/-mä-, -mi-.
142
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Nominaalimuodot
INFINITIIVIT
Aktiivi
Passiivi
I lyhyt muoto
lukea
pitkä muoto
lukeakseni, -si jne.
II inessiivi
lukiessa
luettaessa
instruktiivi
lukien
III inessiivi
lukemassa
elatiivi
lukemasta
illatiivi
lukemaan
adessiivi
lukemalla
abessiivi
lukematta
instruktiivi
lukeman
luettaman
IV nominatiivi
lukeminen
partitiivi
lukemista
PARTISIIPIT
Aktiivi
Passiivi
I nominatiivi
lukeva, lukevat
luettava, luettavat
genetiivi
lukevan, lukevien
luettavan, luettavien
jne.
II nominatiivi
lukenut, lukeneet
luettu, luetut
genetiivi
lukeneen, lukeneiden
luetun, luettujen
jne.
agentti- nominatiivi
kutoma, kutomat
partisiippi genetiivi
kutoman, kutomien
jne.
TEHTÄVIÄ
Korjaa seuraavat virheelliset ilmaukset.
a) Hän nauttii tanssimisesta kavaljeerista riippuen.
b) Myyntipäällikkö riensi kangasosastolle iloisena johtuen
alennusmyyntirynnäköstä.
c) Räntäsateesta johtuen lentokone oli myöhässä.
d) Toimitusajoista riippuen voimme neuvotella asiasta.
e) Pörssikurssit romahtivat koskien koko maailmaa.
f) Myyntivoittoon liittyen paljastui kavallus.
g) Estettynä saapumasta lähetän päivänsankarille kukkia.
h) Heikolla aloitekyvyllä varustetut työntekijät eivät etene
urallaan.
i) En ole todellakaan sidottu sinuun!
j) Etenemiseni oli uhattuna.
k) Näillä tuotteilla on määrätty ostajakunta.
1) Olen puheestasi kovin otettu.
m) Meillä on eri kansallisuuksista kokoonpantu luokka.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
143

Predikaatti
Subjekti
Oletko oman elämäsi
subjekti vai objekti?
Objekti
LAUSE
JÄSENTYY
Täydellisessä lauseessa on oltava persoonamuotoinen verbi,
joka on lauseen predikaatti. Se ilmaisee, mitä tapahtuu tai
tehdään. Predikaatti voi ilmaista myös olotilaa.
Johtoryhmä kokoontuu huomenna keskustelemaan ensi vuoden
budjetista.
Johtoryhmä valmistelee budjettia yleensä kuukausia.
Tässä toimistossa käytetään maan hienoimpia tietokoneita.
Ulkona tuulee.
Kauppiaalla on varastot pullollaan kotimaisia vihanneksia.
Lauseen subjekti ilmaisee, kuka tai mikä lauseessa on
tekijä, toimija, kokija, olija, aiheuttaja tai hyötyjä. Suomen
nominisubjekti voi olla vain nominatiivissa tai
partitiivissa. Niinpä edellisten esimerkkilauseiden subjektit o\2X
johtoryhmä ja varastot. Vaikka viimeisen esimerkkilauseen
ajatuksellinen subjekti on kauppias, se ei suomen kielessä voi
olla kieliopillinen subjekti. Ulkona tuulee -lauseessa ei
varsinaista subjektia ole, ilmaushan on yksipersoonainen (ks. s.
134). Tässä toimistossa käytetään... -lauseesta ei myöskään voi
osoittaa subjektia. Lauseen predikaattiverbi on passiivissa.
Suomen kielessä subjektin löytää usein verbin persoona-
päätteestä.
Juoksentelimme rannalla kuin pikkulapset.
Tulethan juhliin illalla f
Predikaatti ja subjekti muodostavat lauseen ytimen. Ne
kertovat meille kuitenkin vain, mitä tehdään, tapahtuu tai
on ja kuka tai mikä on teon tekijä tai kokija jne. Lauseen
muut jäsenet, objekti, adverbiaali, predikatiivi ja
attribuutti, täydentävät subjektin ja predikaatin kertomaa.
Objekti ja adverbiaali ovat verbiä täydentäviä
lauseenjäseniä, predikatiivi liittyy olla-verbin välityksellä subjektiin
ja attribuutti täsmentää subjektia, objektia, predikatiivia ja
adverbiaalia.
Objekti täydentää verbiä (useimmiten lauseen predikaatti-
verbiä). Se ilmaisee verbin tekemisen kohteen.
Varastopäällikkö silmäili ihmeissään appelsiinivuorta.
Hän söi kokeeksi hedelmän.
Sitten hän huomasi minut.
Pamautettuaan nyrkkinsä pöytään hän itsekin hätkähti.
144
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Predikatiivi
Adverbiaali
Kaikki verbit eivät voi saada objektia. Sellaisia verbejä
kutsutaan intransitiivisiksi. Intransitiivisten verbien
tekeminen ei kohdistu mihinkään. Tällaisia verbejä ovat
esimerkiksi olla, lähteä, istua, seisoa, viipyä, nukkua, juosta,
vihastua, rakastua.
Transitiivisiksi kutsutaan verbejä, jotka voivat saada
objektin. Transitiivisia verbejä ovat esimerkiksi /eMz, o/toa,
/yörfä, rakastaa, vihata, kadottaa, kantaa, uskoa, tutkia.
Sanaluokaltaan objekti on useimmiten nomini. Objektin
sijat ovat akkusatiivi ja partitiivi. Jos tekeminen kohdistuu
vain osaan kokonaisuudesta tai jos tekeminen on jatkuvaa,
objekti on partitiivissa, muulloin se on akkusatiivissa.
Spn rusinoita. / Syön rusinat
Ota tämä kirja.
Saithan sen kirjan?
Katsele nyt rauhassa kirjaa.
Persoonapronominien objektimuodot ovat minut, sinut,
hänet, meidät, teidät, heidät. Ä^Aa-pronominin akkusatiivi
on kenet.
teidät taksilla kotiin.
Kenet sinä veitkään taksilla kotiin f
Objekti voi olla myös ensimmäinen infinitiivi.
Ennen vanhaan opettajat osasivat opettaa rihvelitaulun avulla.
Predikatiivi liittyy olla-verbiin ja kertoo, kuka, mikä,
millainen, kenen tai minkä subjekti on.
Tämä on mannaa!
Minä olen opiskelija.
Olen ahkera.
Tuo kirjakasa on opiskelijan.
Predikatiivin sanaluokka on nomini. Sen sijat ovat
nominatiivi, genetiivi ja partitiivi.
Adverbiaali on objektin tapaan verbin määrite. Adverbiaali
ilmaisee, milloin verbin tekeminen tapahtuu, missä se
tapahtuu, miksi se tapahtuu, miten se tapahtuu jne.
Adverbiaali siis täsmentää lauseen kertomaa.
Eilen olin ulkona myöhään.
Juoksin hölkkäpolulla.
Adverbiaali voi olla sanaluokaltaan nomini, partikkeli tai
verbi (nominaalimuoto). Jos nomini on muussa sijassa kuin
nominatiivissa, genetiivissä tai partitiivissa, se on
adverbiaali. Nominaalimuodoista vain ensimmäinen infinitiivi
on usein objekti, muut ovat usein adverbiaaleja. Kaikki
partikkelit ovat adverbiaaleja.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
145

Attribuutti
Miten löydät
lauseenjäsenet
lauseesta?
Attribuutti ilmaisee, millainen, mikä, minkä, kenen tai
keiden on subjekti, objekti, predikatiivi tai adverbiaali.
Pimeällä lenkkipolulla ei ole mukavaa juosta.
Juoksijan väsyneet jalat kaipasivat jo hierojan pehmeitä
käsiä.
Attribuutin sanaluokat ovat substantiivi, adjektiivi,
pronomini ja numeraali. Adjektiivi, pronomini ja numeraali
taipuvat samassa sijassa kuin niiden pääsana ja niitä
kutsutaan yhteisellä nimellä adjektiiviattribuuteiksi.
Teidän viiden raskaan hölkkävuotenne jälkeen julistan teidät
sinnikkääksi jolkuttelijaksi.
Attribuuttina olevaa substantiivia nimitetään substantiivi-
attribuutiksi.
Juoksijalla puheenjohtaja Laurikaisella oli hymy herkässä.
Jos substantiivi on genetiivissä, sitä nimitetään genetiivi-
attribuutiksi.
Hän koki olevansa juoksun sankari.
1. Predikaatti
Etsi lauseen persoonamuotoinen verbi/verbit —
predikaatteja voi olla useampiakin.
2. Subjekti
Jos lauseen predikaattiverbi ei ole passiivissa tai ns.
yksipersoonainen verbi, lauseessa on tekijä/kokija/olija jne.
Subjektin sijat ovat nominatiivi ja partitiivi.
3. Predikatiivi
Onko lauseessa olla-verbiä?
4. Objekti
Etsi lauseessa olevien verbien tekemisen kohteet. Muista
objektin sijat akkusatiivi ja partitiivi.
5. Adverbiaali
Muista, että verbejä määrittävät nominit, jotka eivät ole
objektin sijoissa, ovat adverbiaaleja. Partikkelit ovat aina
adverbiaaleja.
6. Attribuutit
Onko lauseen subjektilla, predikatiivilla, objektilla tai
adverbiaalilla niitä tarkemmin luonnehtivia määreitä? Erotte-
le adjektiivi-, substantiivi- ja genetiiviattribuutit.
pred.+ gen.- adj.- adver- objekti
subj. attr. attr. biaali
Heitän saunan sihisevälle kiukaalle makkarapaketin.
146
SUOMEN KIELEN RAKENNE

1. heitän = predikaatti
2. Subjekti löytyy tällä kertaa verbin persoonapäätteestä.
heitän = subjekti + predikaatti
3. Lauseessa ei ole olla-verbiä — predikatiivia ei siis voi
tästä lauseesta löytyä.
4. Mikä on tekemisen kohde?
makkarapaketin = objekti
5. Mihin heitän?
kiukaalle = adverbiaali
6. Kiukaasta kerrotaan, minkä ja millainen se on.
saunan = genetiiviattribuutti
sihisevälle = adjektiiviattribuutti
TEHTÄVIÄ
Nimeä tekstistä kaikki lauseenjäsenet.
Istun männyn juurella ja kirjoitan sinikantiseen vihkoon.
Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Lahden toiselta
puolelta kuuluu moottoritien humina. Kun tulin rantaan,
näin valkoisen kyyhkysen joka laskeutui jalkojeni eteen
Nuottapolulla ja katsoi minua. Minusta tuntui, että se oli
merkki, mutta en tiennyt mitä se merkitsi. Sillä oli siniset
silmät kuin äidilläni, vasemman siiven reunassa oli musta
raita ja oikea jalka oli rampa, varpaat olivat kääntyneet
taaksepäin. Kun se otti askelen, näytti siltä kuin se olisi
niiannut minulle.
(Anita Konkka, Hullun taivaassa 1988)
Jäsennä seuraava englanninkielinen virke.
He was sure that his mother had totally forgotten that silly
occasion.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
147

SANOISTA
LAUSEIKSI
LAUSE, VIRKE
JA LAUSEKE
Lause
Virke
Lause toteaa, kysyy, huudahtaa, kehottaa, antaa neuvoja
jne. Lause rakentuu persoonamuotoisen verbin ympärille.
Monissa kielissä lauseen sävelkulku ilmaisee puhuttaessa,
onko lause toteava vai kysyvä. Suomen kieltä voi puhua
tasaisin äänenpainoin, sillä esimerkiksi kysyvän lauseen
erottaa joko kysymyssanasta tai predikaattiverbin jälkeen
liitetystä -ko, -kö -liitteestä. Puhumistapaamme moititaan
usein jopa liiasta monotonisuudesta.
Lausetta, joka voi esiintyä itsenäisesti ilman selittäviä tai
täydentäviä lisäyksiä, kutsutaan päälauseeksi.
Matilla on sysimusta tukka.
Oletko nähnyt Liisaa ?
Tulkaa heti tänne!
Usein yhdistämme lauseeseen toisen lauseen
selittämään, täydentämään tai tarkentamaan sitä. Tällaisia
lauseita kutsutaan sivulauseiksi.
Matilla on sysimusta tukka, vaikka hänen vanhempansa ovat
molemmat vaaleita.
Oletko nähnyt Liisaa, joka soittaa koulumme bändissä?
Päälause voi yksinään muodostaa virkkeen, sivulause ei.
Virkkeeksi kutsutaan myös päälauseen ja sivulauseen tai
sivulauseiden muodostamaa kokonaisuutta. Periaatteessa
virkkeeseen voi sisältyä lukematon määrä lauseita.
Jos yhdistämme kovin monta lausetta samaan
virkkeeseen, kärsii siitä tekstin ymmärrettävyys. Hahmotamme
tekstiä virkekokonaisuuksina. Jos virke on kovin pitkä,
emme pysty käsittelemään sitä lyhytkestoisessa
muistissamme kokonaisuutena ja samalla virkkeen ajatus hajoaa.
Seuraava virke on vielä täysin ymmärrettävä:
Tänään sataa lunta, vaikka on jo huhtikuu ja muuttolinnut ovat
alkaneet palata Suomeen.
Mitä sanoisit seuraavan virkkeen ymmärrettävyydestä?
Tänään sataa lunta, vaikka on jo huhtikuu ja muuttolinnut ovat
alkaneet palata Suomeen, jonka avarasta luonnosta ne haluavat
148
SUOMEN KIELEN RAKENNE

nauttia kuten me ihmisetkin, jotka emme mistään hinnasta
muuttaisi pois tästä maasta, jonka olemme isänmaaksemme saaneet ja
jonka isänmaaksemme haluaisimmekin, jos saisimme valita oman
isänmaamme.
Lauseke
Lausekkeet ovat pienempiä kokonaisuuksia kuin lauseet.
Ne muodostuvat yhdestä tai useammasta yhteen
kuuluvasta sanasta. Liikekirjeissä käytetään runsaasti lausekkeita.
Niiden ja sivuotsikoiden avulla voidaan ilmoittaa vakiotie-
dot ytimekkäästi.
Tuote
Määrä
Väri
Toimitus
riippukansio
100 kpl
valkoinen ja punainen
postiennakolla
SUOMEN KIELEN RAKENNE
149

Lauseiden väliset suhteet
Rinnastus
Alistus
Voimme yhdistää kaksi tai useampia päälauseita yhteen
virkkeeseen. Jos päälauseita yhdistetään samaan
virkkeeseen, ne ovat rinnasteisia. Ne yhdistetään toisiinsa
rinnastuskonjunktiolla tai niiden väliin merkitään pilkku.
Rinnasteisuus tarkoittaa sitä, että lauseet ovat samanarvoisia —
kumpikin voi esiintyä täysin itsenäisesti.
Tänään opiskelen, huomenna teen työtä.
Tänään opiskelen ja huomenna teen työtä.
Tänään opiskelen, huomenna teen työtä ja ylihuomenna opiskelen
ja teen työtä.
Sivulauseet ovat alisteisia päälauseelle. Ne eivät voi esiintyä
itsenäisesti ilman päälausetta. Niiden tehtävänähän on
nimenomaan selittää tai tukea päälauseessa esitettyä.
Suomen kielessä on kolmenlaisia sivulauseita:
1. Konjunktiolause
Aurinko paistaa, vaikka säätiedotuksessa luvattiin sadetta.
Jos opiskelen, voin tulevaisuudessa päästä mieleiseeni
työpaikkaan.
Konjunktiolauseet alkavat alistuskonjunktiolla.
2. Relatiivilause
Katson lämpömittaria, jonka elohopea keikkuu hellelukemissa.
Aurinko paistaa, mikä ei ole tavallista tähän vuodenaikaan.
Mietin, millainen ilma tänään mahtaisi tulla.
Relatiivilauseet alkavat relatiivipronominilla, sen
taivutetulla muodolla tai relatiivisella sanalla (esimerkiksi jolloin,
jollainen, jonne, millainen).
3. Epäsuora kysymyslause
En ole vielä katsonut, paistaako ulkona aurinko.
En tiennyt vielä aamulla, ketkä lähtisivät rannalle.
Kysyvä sivulause alkaa kysyvällä sanalla. Virkkeen
loppuun ei tule kysymysmerkkiä, jos päälause ei ole kysyvä.
Tiedätkö, paistaako ulkona aurinko f
Jos virkkeessä on useampia sivulauseita, ne ovat keskenään
rinnasteisia tai alisteisia. Jos sivulauseet ovat keskenään
rinnasteisia, voidaan toinen sivulauseista poistaa, ja silti
virke on täysin ymmärrettävä.
Opiskelen, jotta saisin ammatin ja (jotta) saisin tulevaisuudessa
mieleiseni työpaikan.
Toiselle sivulauseelle alisteista lausetta ei voi yhdistää
suoraan päälauseeseen:
Opiskelen, jotta saisin ammatin, joka takaisi tulevaisuudessa
mieleiseni työpaikan.
150
SUOMEN KIELEN RAKENNE

Emme voi sanoa:
Opiskelen, joka takaisi tulevaisuudessa mieleiseni työpaikan.
Päälause voi olla myös sivulauseiden keskellä:
Jos opiskelen, voin tulevaisuudessa päästä työpaikkaan, josta olen
aina haaveillut.
Lauseiden välisiä suhteita voidaan kuvata viivoilla.
Aurinko paistaa ja hanget hohtavat.
PL ja PL
Aurinko paistaa, vaikka luvattiin sadetta.
PL
SL
Johtaja Ström, jonka te tunnettekin, tulee kokoukseen.
PL PL
SL
TEHTÄVIÄ
Keksi viisi virkettä, joista muodostuu erilainen viivakuvio.
Etsi tekstistä pää- ja sivulauseet. Erottele lauseet myös
rinnasteisuuden ja alisteisuuden mukaan.
Jos meillä ei olisi vuodenaikojen vaihtelua, mistä
tietäisimme, miten tulee pukeutua? Me suomalaisethan tälläämme
turkin päällemme marraskuussa satoi tai paistoi ja
kesäkuussa sonnustaudumme t-paitaan, vaikka lunta tulisi.
Tunnetulla itsepäisyydellämme emme luota lämpömittarin
lukemaan vaan allakan kertomaan. Vuosisatainen
perimätieto kertoo meille, milloin on talvi, milloin kesä.
Lämpömittari on paljon uudempi keksintö. Viime vuosina
uskomme perimätietoon on kuitenkin vakavasti horjunut, sillä
Suomen niemelle on pyyhältänyt kasvihuoneilmiö. Sen
ansioksi ei leutoja talvia voi tiedemiesten mukaan panna,
vaan kaikki voi olla pelkkää sattumaa. Suomalaisissa on
kuitenkin matkustelun myötä syntynyt kaipaus palmuran-
tojen katveeseen, ja nyt jo toiveikkaina kaavaillaan palmu-
puulehtoja omalle niemelle.
SUOMEN KIELEN RAKENNE
151

Testaa taitosi nimeämällä sanaluokat, muodot,
lauseenjäsenet ja lauseet.
Sanaluokka Muoto Lauseenjäsen Lause
Yhden
koko
kirjan
lukeminen
ei
useinkaan
tuota
niin
paljon
hyötyä
kuin
tuottaa
sen
yhden
ainoan
lauseen
perinpohjainen
miettiminen.
Reading
one
whole
book
is
not
often
of
SO
much
use
to
you
as
thinking
thoroughly
of
one
single
sentence
in
it.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan rakenne
seuraavasti:
— tapa, jolla jonkin kokonaisuuden osat liittyvät toisiinsa
— rakennuksen kantava osa.
Arvioi, kuinka hyvin olet oppinut suomen kielen
rakenteen.
152
SUOMEN KIELEN RAKENNE

SUOMI JA
MUUT KIELET
SUOMEN KIELEN KEHITYS
URALILTA SUOMEEN
Suomalais-ugrilaisten kielten 23-miljoo-
nainen puhujajoukko muodostaa noin
30 000 samojedinkielisen kanssa
uralilaisen kielikunnan. Suomalais-ugrilaiset
kansat muuttivat eri suuntiin oletetusta
yhteisestä alkukodista Euroopan
puoleisilta Uralin rinteiltä viimeistään 7000
vuotta sitten.
Kantauralilainen kieli
Kantaurali on kaikkein vanhin
kielemme muoto. Tämä kaiketi jo 10 000
vuotta sitten puhuttu kieli tunsi ainakin
seuraavat vielä suomessa esiintyvät sanat:
elää emä (samojedissakin äiti)
isä jousi
jänne me
miniä muna
nimi nuoli
nysi (kädensija) ovi
pala pesä
poski punoa
pura päivä
sala setä
soutaa suksi
syli te
tora tuli
tymä (liima) veitsi falk. kivinen)
vyö äimä (neula)
Tehtävä: Mitä voit sanoa kantauralilais-
ten yhteissanojen perusteella
kulttuuristamme tuhansia vuosia sitten?
Suomalais-ugrilainen
kantakieli
Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat
kansat jakautuivat samojedeistä erottuaan
kahtia: ugrilaisiin ja suomalais-permiläi-
siin. Erottautuminen tapahtui ainakin
6000 vuotta sitten. Ugrilaisten nimi
johtuu vanhasta venäläisestä Länsi-Siperian
nimestä Ugra. Sieltä alkoi muiden
muassa unkarilaisten merkillinen vaellus
nykyisille asuinsijoilleen Transilvaniaan ja
Tonavan laaksoon. Unkarin nimi
puolestaan juontuu turkkilaisperäisestä
sanasta yon-ogur (yhdeksän nuolta). Tällä
nimellä naapurit kutsuivat yhdeksään
heimoon jakautunutta unkarilaisväestöä,
joka valtasi alueensa 800-luvulla jKr.
Nykyisin unkaria puhuu
äidinkielenään yli 14 miljoonaa ihmistä, joista
noin 10 miljoonaa asuu Unkarissa, pari
miljoonaa Transilvaniassa Romaniassa ja
loput pari miljoonaa vähemmistöinä tai
siirtolaisina Tsekkoslovakiassa,
Neuvostoliitossa, Itävallassa ja Pohjois-Ameri-
kassa.
Muita ugrilaisia kieliä ovat vähäiset
hanti eli ostjakki ja mansi eli voguli
Siperiassa Objoen varsilla.
SUOMI JA MUUT KIELET
153

Yhteistä sanastoa suomalais-ugrilaisen
kantakielen ajoilta on jonkin verran,
esimerkiksi seuraavat:
kota kylä
liemi mehiläinen
noita ora
ostaa pata
pato poika
porsas rokka
solmu sopa (puku; vrt. sotisopa)
uuhi voi
vuolla
Tehtävä: Miten kulttuuri näyttää
kehittyneen kantauralista suomalais-ugrilai-
sen yhteisajan sanaston perusteella?
Suomalais-permiläinen
kantakieli
Suomen etäsukukieliä ovat permiläiseen
haaraan kuuluvat komi eli syrjääni ja
udmurt eli votjakki. Näitä kieliä
puhutaan edelleen Moskovasta itään
sijaitsevan Permin kaupungin ympäristössä.
Suomalais-permiläinen yhteisaika
päättyi noin 4000 vuotta sitten. Tuon ajan
kulttuurisanauutuuksia ovat ainakin
seuraavat:
ilman (udmurtin jumala, taivas)
kyrsä (leipä)
piha
pohtaa (puhdistaa viljaa)
rita (ansa)
suola
uksi (ovi)
kutoa
peni (koira)
pihti
ponsi (kahva, nuppi)
räppänä
tie
Tehtävä: Miten elämä näyttäisi
monipuolistuneen edelliseen kulttuurikau-
teen verrattuna?
Suomalais-volgalainen
kantakieli
Sitä aikaa, jolloin suomalaiset,
mordvalaiset ja marit eli tseremissit muodostivat
permiläisistä erottuaan oman kielellisen
kokonaisuuden, kutsutaan suomalais-
volgalaiseksi ajaksi. Lappalaistenkin suo-
malais-ugrilaista kieltä puhuneet
esivanhemmat olivat tuolloin samassa
yhteydessä.
Tuon ajan sanaston kehitys näyttää
osoittavan jo melkoista erikoistumista ja
maanviljelyskulttuurin vakiintumista:
hiha
hioa
huhmar
jauhaa
jumala
kehrä
kehrätä
keittää
kitkeä
kynnys
kyntää
lehmä
lumota
lypsää
maksaa
mela
nitoa
olki
orja
panka
pettää/pyöhtää
(kirnuta) puida
sika
solki
sota
terä
vehnä
vene
Tehtävä: Mitä voit sanoa suomalais-vol-
galaisen ajan sanastouutuuksien
perusteella ammattien eriytymisestä ja
kulttuurista yleensä?
Suomalais-lappalainen
kantakieli eli
varhaiskantasuomi
Lapin kieli (tai nykyisin oikeammin
kielet) on itsenäinen varhaiskantasuomesta
eronnut kielimuoto, jota edelsi
lappalaisten erirotuisten esivanhempien
kiinteä yhteys itämerensuomalaisten
kansojen (tai heimojen) kanssa. Tuolta yhteis-
ajalta on peräisin sekä omaperäisiä
uudissanoja että balttilainoja, jotka
kaikki kertovat omasta ja balttinaapurien
154
SUOMI JA MUUT KIELET

kulttuuritasosta. Omaperäisiä lappalais-
suomalaisia yhteissanoja ovat esimerkiksi
seuraavat:
hopea
launi (puinen ongenkoukku)
palvata
permanto
purje
päläs (jalansija suksessa)
seppä
sompa
vannoa
kaari (veneessä)
olas (suksen pohjauurre)
palvoa
pohja
pyhä
sauna
sivakka (suksi)
tuppi
vaula (vitsasilmukka)
Tehtävä: Mitä erityisiä kulttuurisanoja
näyttää tulleen lapin ja suomen
kantakieleen yhteisajalla? Mitä näistä voidaan
päätellä?
Varhaiskantasuomen erikoisuuksiin
kuuluvat sanastokosketukset kantabaltteihin
eli latvialaisten ja liettualaisten
esivanhempiin. Kantasuomi välitti balttilaina-
sanoja kantalappiin, mikä merkitsee
hyvinkin läheisiä ja pitkäaikaisia kontakteja
sekä baltteihin että lappalaisiin. Baltti-
kosketukset ovat alkaneet noin vuodesta
1000 eKr. Tuon ajan sanoja ovat mm.:
heimo
herne
hihna
härkä
kaima
kauha
kirves
kypärä
morsian
oinas
paimen
perkele
puuro
ratas
reki
seinä
silta
tarha
vako
villa
vuohi
vuona
Tehtävä: Mitä voit päätellä balttilaiskon-
taktien laadusta lainasanojen
perusteella?
Kantasuomi eli itämerensuomi
Suomen lähisukukieliä ovat myöhäiskan-
tasuomesta eli kantasuomesta eriytyneet
karjala, vepsä, vatja, viro ja liivi. Näitä
kieliä suomi mukaan lukien kutsutaan
myös itämerensuomalaisiksi kieliksi.
Eniten näistä puhutaan suomea (noin 5
miljoonaa henkeä), sitten viroa (noin
miljoona), karjalaa (70 000) ja vepsää (13 000).
Liiviä ja vatjaa puhuu vain ehkä
parikymmentä ihmistä.
Itämerensuomalaisille kielille ovat
yhteisiä paitsi balttilaiset lainasanat myös
germaaneilta saadut uudet käsitteet ja
lainat, jotka osittain korvasivat jopa vanhoja
omaperäisiä sanoja. Näitä uudissanoja
ovat mm. seuraavat:
airo
aura
juhla
juusto
kaide
kana
kattila
kauppa
kaura
keula
kulta
kuningas
lammas
lattia
leipä
naula
nauta
neula
paita
pelto
rauta
rengas
ruis
sakko
satula
taikina
tanko
tina
tunkio
vainaja
valta
varas
vartija
vuokra
Myös slaavit antoivat itämerensuomelle
lainasanoja, mutta vasta melko myöhään,
noin 600 — 800 jKr. Tuon ajan lainoja
ovat mm. seuraavat:
akkuna (ikkuna)
kasukka
kuontalo
läävä
pappi
raamattu
risti
sirppi
taltta
vapaa
kaatiot (alushousut)
katiska
lusikka
pakana
pätsi
raja
saapas
talkkuna
tavara
veräjä
SUOMI JA MUUT KIELET
155

Tehtävä: Mieti, miten vanhat
germaaniset ja slaavilaiset lainasanat eroavat
toisistaan käyttöalueiltaan. Mitä voit päätellä
kulttuurin lainautumisesta?
KIELISUKULAISUUS ,
Kielisukulaisuus ei tarkoita suinkaan aina
rotu- tai verisukulaisuutta. Suomalais-ug-
rilaiset kansat ovat asuneet tuhansia
vuosia erillään toisistaan, joten on aivan
selvää, että geneettiset, sukulaisuuteen
liittyvät yhteiset piirteet ovat haalistuneet.
Sama koskee myös aineellista kulttuuria.
Suomalais-ugrilainen sukulaisuus on
tietoa yhteisistä kielellisistä juurista.
Sukukielten säilyttämän yhteisen
sanaston perusteella on hahmotettavissa
suomalais-ugrilaisen yhteiskunnan
jokapäiväinen elämänmuoto ennen
eurooppalaista yhteiskulttuuria. Se antaa ruu-
kunpalaa ja kivensirua tarkempaa tietoa
esimerkiksi
— elinkeinoista (jousi, nuoli, jänne, rita,
kyntää,puida, pohtaa, launi jne.)
— liikkumisesta (soutaa, suksi, vene, purje
jne.)
— asumisesta (kota, ovi, räppänä, kynnys,
permanto, sauna jne.)
— tarve-esineistä (veitsi, vuolla, äimä,
pata, huhmar, terä, tuppi, vaula jne.)
— pukeutumisesta (sopa, solmu, kutoa,
solki, vyö, kehrätä, punoa jne.)
— ruokataloudesta (muna, tuli, liemi,
pata, rokka, voi, kyrsä, suola, jauhaa, lypsää,
keittää, vehnä, palvata jne.)
— perheestä (emä, isä, miniä, setä, poika,
orja jne.)
— kotieläimistä (peni, mehiläinen, pesä,
porsas, uuhi, sika, lehmä jne.)
— sosiaalisista suhteista (nimi, sala, tora,
kylä, sota, orja, seppä, vannoa, ostaa, maksaa
jne.)
— uskomuksista (noita, ilmari, jumala,
pyhä, palvoa jne.).
Sukulaisten vertailua
Vertaileva kielentutkimus on löytänyt
noin 1200 yhteiseen
suomalais-ugrilaiseen kantakieleen kuulunutta sanaa.
Näitä yhteisiä sanoja ovat esimerkiksi
lukusanat yhdestä kuuteen. Se, ettei yhteisiä
sanoja ole kymmeneen, osoittaa kymmen-
järjestelmän tulleen kieliin myöhemmin.
Tehtävä: Vertaile lähisukukielten (suomi
ja viro) ja etäsukukielten (saame ja
unkari) lukusanoja. Mitä yhteistä niissä on
vielä jäljellä?
suomi viro saame unkari
yksi (yhte-)
iiks
okta
egy
kaksi (kahte-)
kaks
kuokte
ket
kolme
kolm
kolbma
härom
neljä
neli
njeällje
negy
viisi (viite-)
viis
vihtta
öt
kuusi (kuute-)
kuus
kuhtta
hät
Viron ja suomen kielen
läheisyys
Itämerensuomalaisista kielistä
suurimmat ja läheisimmät ovat suomi ja viro. On
sanottu, että suomalainen ymmärtää
virolaisten puheesta tarkkaan kuunnellen
noin 60 % ilman kielen opiskelua, kun
taas virolainen ymmärtää samassa
tilanteessa noin 80 %. Voit itse kokeilla
Seuraavassa tehtävässä.
Tehtävä: Peitä seuraavan virolaisen
kiitoskirjeen suomennos ja yritä ymmärtää
alkuperäistä kirjettä.
Armas peremees ja perenaine!
Meie suvepuhkus siin teie juures oli vörratu.
Päike paistis paar nädalat iihtepuhku igapäev
ja järve vesi oli soe. Tahaksime heameelega
tänada teid suurepärase kulalislahkuse eest.
Homseni veel viibime siin, siis peame juba ära
söitma. Kool algab. Koju tulnud, hakkame uue
innuga tööle. Vanasöna iitleb: Tegijal tööd,
magajal und. Elage hästi! Palju tervisi teie
söbrale. Täname teid vaeva eest. Peatse jälle-
nägemiseni!
Eppja Viilu Töniste
Hyvä isäntä ja emäntä!
Meidän kesälomamme täällä teidän luonanne
oli verraton. Aurinko paistoi pari viikkoa yhtä
mittaa ja järven vesi oli lämmintä. Haluaisim-
156
SUOMI JA MUUT KIELET

me mielihyvin kiittää teitä suurenmoisesta
vieraanvaraisuudesta. Huomiseen asti vielä vii-
vymme täällä, sitten meidän pitää jo
matkustaa pois. Koulu alkaa. Kotiin tultuamme
ryhdymme innokkaasti työhön. Sananparsi sanoo:
Tekijällä työtä, nukkujalla unta. Voikaa
hyvin! Paljon terveisiä ystävällenne. Kiitämme
teitä huolenpidosta. Pikaisiin näkemiin!
Epp ja Viilu Töniste
RAHVAAN
PUHEKIELESTÄ
SIVISTYNEEKSI
KIRJAKIELEKSI
Kirjakielen synty
Suomen kirjakielellä on yli 450 vuoden
historia takanaan. Kaikki alkoi
uskonpuhdistuksesta. Se merkitsi aikanaan
myös monen muun kansankielen
kirjallisen viljelyn alkua, paitsi suomen myös
ruotsin, tanskan, viron ja monen muun
kielen. Yksittäisiä kirjallisen kielenkäytön
muistomerkkejä on toki monestakin
kielestä, mutta vasta uskonpuhdistus sysäsi
kirjakielen todellisen kehityksen
liikkeelle monessa maassa.
Mikael Agricola
Suomen kirjakielen luojana pidetään tur-
kulaispiispaa Mikael Agricolaa, joka
käänsi ensimmäisenä Uuden testamentin
suomeksi. Hänellä oli tiettävästi
esikuvanaan keskiajan tuntemattomia
kirjakielen uudisraivaajia, mutta se ei suinkaan
himmennä Agricolan mainetta suomen
kirjakielen isänä. Vajaassa
vuosikymmenessä Agricola julkaisi suomeksi 9 teosta,
joiden sivumäärä on yhteensä melkein
2400. Merkittävimmät näistä ovat
aapinen (ABCkiria) 1543, rukouskirja (Rucous-
kiria) 1544ja Uusi testamentti (Se Wsi Tes-
tamenti) 1548.
Agricolan kieli tai oikeastaan
kirjoitustapa vaikuttaa ensisilmäykseltä lähes
käsittämättömältä, sillä hän käytti
ortografian eli kirjoitustapansa mallina ruotsin ja
saksan kieltä. Lisäksi alkuperäinen teksti
on kirjoitettu saksalaisella fraktuurakir-
jaimistolla. Seuraava näyte on kirjoitettu
Agricolan mukaan nykyisellä
kirjaimistolla:
N in sanoi HERRA / Cwlkat tesse / mite teme
wäre Domari sano / Eikö sis Jumalan pideis
henen xulosxvalituitans xvarieleman / iotca öte
ia peiue hxvtauat henen tygens / pideiskö hene
site kersimen: Minesanon teille/Ette henpian
costapi heiden polestans. Quitengin coska In-
himisen Poica on tuleva / Leutenekö hen
Wskon Maan päle? (Luukas 18: 6 —8)
Nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan
teksti olisi kirjoitettava ja luettava
seuraavasti:
Niin sanoi Herra, kuulkat tässä, mitä tämä
väärä tuomari sanoo, eikö siis Jumalan pidäis
hänen ulosvalituitans varjeleman, jotka yötä
ja päivää huutavat hänen tygöns, pidäiskö
hänen siitä kärsimän: minä sanon teille, että hän
pian kostaapi heidän puolestans. Kuitenkin
koska Inhimisen Poika on tuleva, löytäneekö
hän uskon maanpäälläf (Tekstin d ja g on
merkitty nykykielen mukaan, vaikka niitä
ei äännettykään samoin Agricolan
aikana.)
Tehtävä: Luettele kirjoitustapaeroja.
Kuinka monta niitä löydät?
SUOMI JA MUUT KIELET
157

Vanha kirjasuomi Agricolan
jälkeen
Koko Raamattu käännettiin suomeksi
vuonna 1642. Suomennoksen kieli oli
siistiytynyt pahimmista
epäjohdonmukaisuuksista ja epäsuomalaisuuksista,
mikä todistaa raamatunsuomennoskomi-
tean hyvästä suomen kielen taidosta ja
johdonmukaisuudesta. Niinpä Raamattu
säilytti asemansa suomen kirjakielen ja
kirjallisuuden esikuvana aina 1700-luvun
lopulle asti. Vaikka uusintapainoksia
korjatuinkin (1685, 1758ja 1776), jäi vanhan
raamatunsuomennoksen kieli lähes
ennalleen. — Seuraava näyte on vuoden
1642 Raamatun alusta:
Algusa loi Jumala Taiwan ja Maan. Ja Maa
oli autiaja tyhjä, ja pimeys oli sywyden päällä,
ja Jumalan Hengi lijckui weden päällä. / Ja
Jumala sanoi: tulcon walkeus,ja walkeus tuli.
Ja Jumala näki walkeuden hywäxi. Nijn
Jumala eroitti walkeuden pimeydestä, ja cudzui
walkeuden päiwäxi, ja pimeyden yöxi. Ja tuli
ehtostaja amusta, ensimäinen päiwä.
Maallisesta kirjallisuudesta ilmestyi
ensimmäinen lainsuomennos vasta
vuonna 1759. Seuraava katkelma on vuoden
1765 almanakasta:
Pieniä lapsia pitää tarcasti waroman tuulesta
ja wilusta. Sentähden ei pidä capalota cohta
päästettämän, cosca lapsi kehdosta ylösotetan,
ja se wielä unen jälken hiesä on. Ei myös pidä
nijden canssa ackunan eli aukeimen owen tygö
mendämän, cusa kylmä ja weto heitä cohdata
taita.
Varhaisnykysuomen
Vasta 1820-luvulla alkoi suomenkielinen
sanomalehtitoiminta säännöllistyä.
Kuuluisa tuonaikainen kielimies Reinhold
von Becker hyökkäsi jo toisessa Turun
Wiikko-Sanomien numerossa (15.1.1820)
suomen kirjakielen perustaa vastaan.
Lounaismurteisiin pohjautunut
hengellinen kirjakieli nähtiin itämurteille
vieraana, jopa virheellisenä, kun oltiin
luomassa virallista, painokelpoista kirjasuomea.
Näin von Becker:
Suomen kielelle suureks vahingoks kirjoitettiin
ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä
kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon
päälle päätteeks tungettiin Ruotista ja
Latinasta liikoja puukstaawia, jotka sokasiwat
meiän selkeän kielemme. Ja waikka näitä
kirjoja sitten, Esiwallan käskein, johonkuhun
määrään murteista puhistettiin, niin jäi wielä
paljon par antamata. Moni on sen jälkeen, näitä
kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla
tawalla, ja tottunut ei ainoastaan
kirjoittamaan ja lukemaan toisin, kuin selwät
Suomalaiset puhuuwat, mutta myöskin uskomaan että
kirjoissa löytyy kaikkiin selwin kieli. Jokainen
ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole
kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, ja että sentä-
hen kirjat pitää kielen jälkeen korjättämän, ei
kieli kirjoin jälkeen.
Tehfävä; Millaisia muutoksia on
kirjakieleen tehty von Beckerin jälkeen? Mille
käsitteille ei vielä tuolloin ollut
vakiintunutta sanaa? Näkyykö tekstissä
murteellisuutta?
Murteiden taistelu
Reinhold von Becker aloitti julkisen
väittelyn, jota kutsutaan murteiden
taisteluksi. Sitä kesti parikymmentä vuotta, ennen
kuin kiistan ratkaisi Helsingin
Keisarillisen Aleksanterin yliopiston suomen
kielen professori, Kalevalan (1835) luoja
Elias Lönnrot. Hänen kantansa asiaan oli
sovitteleva. Kirjakieli säilytti entisen
länsisuomalaisen pohjansa, mutta sitä
rikastettiin itäsuomalaisella sanastolla ja
kieliaineksella, johon Lönnrot oli erityisen
mieltynyt itäisillä murteenkeruumatkoil-
laan 1820—1840-luvuilla.
Seuraava näyte on Lönnrotin kieltä eli
katkelma hänen artikkelistaan
Suomalaisia kielenoppi-sanoja vuodelta 1858:
Muutamissa maamme ala-alkeiskouluissa on
jo tätäkin ennen täytynyt hätätilassa opettaa
suomenkielellä, kun lapset ensimmältä eivät
ole sanaakaan ruotsia ymmärtäneet; sama työ
jo oikein sääntömukaisesti tulee Jyväskylän yli-
alkeiskoulussa eteen. Mutta hyvälläki kielen
158
SUOMI JA MUUT KIELET

taitajalla se usein oleskelee suomessa
opettamisessa haittana, että muissa kielissä tavallisia
kreikan tahi latinan kielestä johdetulta
oppijanoja on kovin vaikea ja hankala
suomenkielelle sovittaa, niinkuin se jo siitäkin on
ymmärrettävä, että ylen harvat niitä käyttävät, vaan
useammat — ja kaikki joilla on vähänkään
suomalaiset korvat — miettivät niiden sijasta
jonkun toisen sanan kielemme omista varoista.
Tehtävä: Miten kieli on muuttunut sitten
Lönnrotin päivien?
Paljon oli siis vielä tehtävä, jotta
kirjallisesti viljelemätön, ruotsinkielisen
sivistyneistön hyljeksimä suomen kieli pääsi
sivistyskieleksi. Pohja tälle työlle oli
kuitenkin luotu, ja ajanjaksoa 1820—1870
(murteiden taistelusta Aleksis Kiven
teoksiin) pidetään varhaisnykysuomen
aikana, jolloin laskettiin sanastollis-kirjallinen
peruspaasi nykysuomelle.
Nykysuomeen
Lönnrot kuulutti edellä olleessa teksti-
näytteessään vierasperäisiä sanoja
korvaavia uudissanojapa näitä kehiteltiin
koko 1800-luvun jälkimmäinen puolisko.
Uudissanojen keksiminen ruotsalais-sak-
salais-latinalais-kreikkalaisten sijaan oli
muotia kaikissa suomen kielestä
kiinnostuneissa piireissä. Suuri joukko
tulokkaista pääsi tuolloin yleiseen käyttöön, mutta
paljon enemmän keksittiin sellaisia, jotka
olivat syystä tai toisesta epäonnistuneita.
1800-luvun sanauutuudet
Seuraavat uudissanatulokkaat saivat
pysyvän sijan suomessa. Monet näistä sanoista
ovat nykykielessä aivan jokapäiväisiä. On
vaikea kuvitella nykykieltä ilman sitä
sanastoa, niitä kielen työvälineitä, joita
johdettiin murteista tai luotiin lähes tyhjästä
uuden sivistyskielen tarpeisiin.
Tehtävä: Kun tutustut seuraavaan
pitkään uudissanalistaan, merkitse samalla
eri symbolein, minkä alojen
erikoissanasto kaipasi suomentamista. Voit miettiä
myös, mitä nämä sanat ovat ruotsiksi,
englanniksi tai saksaksi. Mitä erikoista
huomaat? Mitkä sanoista vaikuttavat oudoilta
vasta 1800-luvun tulokkaina, mitkä jo
1800-luvun sanoina?
aakkoset
aamiainen
ajanlasku
asiakirja
eläintiede
eläke
emäs
ennuste
esine
happi
havainto
henkilö
hyve
höyrykone
ihmiskunta
ilmakehä
ilmapiiri
ilmiö
itsekäs
itsenäinen
jalokivi
jauhe
julkaista
jäljennös
kaasu
kahvila
kansakoulu
keksintö
kirjallisuus
kirjapaino
kirjasto
kirje
kohtelias
koru
koulutus
kuningatar
kuume
laskimo
liikenne
lukio
luonnontiede
lääketiede
maantiede
maapallo
maaseutu
menekki
mielekäs
mielle
monikko
muistelma
muodostaa
nuoriso
nykyinen
ohje
ohjelma
ongelma
onnistua
osoite
pelkistää
päätelmä
pöytäkirja
salakuljettaja
sanasto
sanomalehti
seurapiiri
solu
suhde
suudelma
syyte
sähkö
taide
taiteilija
tasavalta
teollisuus
tiede
tuote
typpi
työttömyys
ukonilma
umpio
uskonto
uteliaisuus
valmiste
valtameri
valtimo
vesijohto
virallinen
virasto
väestö
väline
yhteiskunta
yksikkö
yksityinen
yleinen
yleistää
yleisö
ympyrä
Äänikkö vai nauhuri ?
Kieleen juurtumattomien sanojen lista on
meistä nyt huvittava, mutta samalla
vakavuudella ja tositarkoituksella kuin
edellisetkin on seuraavatkin uutuudet luotu.
Niille vain kävi huonommin. Joukossa on
tämänkin vuosisadan puolella luotuja.
SUOMI JA MUUT KIELET
159

ehdotus
asula
eittopuolinen
heliö
itsestäjä
itsiö
julkipuoli
jäliste
jäsenjalku
kaikkio
kieppo
kieriä
kilpola ja kisaamo
kivike
korkio
lehtiläs
maailmalainen
matalio
osoitti
peline
peltoveturi
pikkule
päältö
raturi
ryömäuinti
sadake
sokerileive
sätiö ja sinko
toimilas
tummio
uusikas
vaunuilija
voimavaunu
äänikkö
merkitys
huvila
negatiivinen
sopraano
automaatti
subjekti
fasadi
jälkiruoka
telttatuoli
koko summa
roll on -deodorantti
ruuvi
stadion
sementti
tenori
lehtimies
kosmopoliitti
basso
vastaanottaja
pelinappula
traktori
bakteeri
taara
resiina
krooli
prosentti
konvehti
radio
virkailija
altto
noviisi
junailija
auto
nauhuri
Tehtävä: Miksi sanansepittäjien
kiinnostus näyttää kohdistuneen juuri edellisiin
sanoihin? Miksi heidän sanansa eivät
päässeetkään kieleen?
Kohti kielellistä tasa-arvoa
Suomen kielen taipale sivistyskieleksi ei
ollutkaan niin helppo kuin voisi kuvitella.
Vuonna 1860 kumottiin 10 vuotta
voimassa ollut sensuuriasetus, joka kielsi
suomenkielisen kirjallisuuden
julkaisemisen lukuun ottamatta uskonnollista ja
taloudellista kirjallisuutta. Tämän
asetuksen kumoutuminen aloitti suomen
kielen kirjallisen käytön Suomen
suuriruhtinaskunnassa.
Kieliasia sai kokonaan uuden suunnan
1.8.1863, jolloin annettiin asetus ”suo-
men kielen asettamisesta yhdenmoisiin
oikeuksiin ruotsin kielen kanssa kaikissa
semmoisissa kohdissa, jotka välittömästi
koskettavat nimenomaan suomalaista
väestöä”. Suomen kielen saattaminen
ruotsin kanssa tasa-arvoiseksi Suomen
suuriruhtinaskunnan kieleksi piti
tapahtua 20 vuoden kuluessa asetuksen
antamisesta. Tänä aikana viranomaisten oli
pakko suomentaa ne asiakirjat, jotka
koskivat välittömästi suomenkielisiä
asianosaisia. Kuitenkin ruotsi jäi toistaiseksi
maan viralliseksi kieleksi.
Sivistystä suomeksi
Vasta 1870-luvulla suomi tuli kokous-ja
pöytäkirjakieleksi suomenkielisissä
kunnissa. Tuohon mennessä suomi kykeni jo
kielenä palvelemaan sivistys- ja
yhteiskuntaelämää kaikilla keskeisillä aloilla.
Suomenkielinen oppikoulu oli jo
olemassa, suomea puhuttiin johtavissa sivistys-
kodeissa ja suomenkielinen
sanomalehdistö oli kehittynyt ruotsinkielisen
rinnalle. Aleksis Kivi oli kirjoittanut
monumentaaliset teoksensa ja suomalainen teatteri
haki kiihkeästi omakielisiä tekstejä
esitettäväksi.
Seuraava edistysaskel oli vuoden 1883
lopulla annettu kieliasetus, jonka
mukaan alemmissa tuomioistuimissa ja
virastoissa piti käyttää asiakirjakielenä sitä
kieltä, jolla päätöksetkin oli tehty. Sama
koski myöhemmin myös ylempiä
tuomioistuimia ja virastoja. Suomi oli murtanut
tiensä viralliseksi kieleksi.
Takaiskuksi koettiin vuonna 1900
voimaan astunut kielimanifesti, joka
merkitsi takaiskua suomen viralliselle käytölle.
Ruotsin ja suomen sijasta piti venäjästä
tulla asteittain maan hallintokieli. Tämä
kävi päinsä siten, että venäjän kieli
määrättiin pakolliseksi maan korkeimpiin
virkoihin ja venäjän opetusta lisättiin
tuntuvasti valtion lyseoissa tai valtion apua
nauttivissa yhteiskouluissa. Tarkoitus oli
saada venäjän kielen opetus pakolliseksi
myös seminaareihin, tyttökouluihin ja
kauppaoppilaitoksiin.
160
SUOMI JA MUUT KIELET

Onneksi ensimmäinen maailmansota
ja viimein Suomen irrottautuminen
Venäjästä sotkivat suunnitelmat suomen
kielen aseman huonontamisesta. Kansan
enemmistön äidinkieli pääsi sille
kuuluvaan asemaan maan toisena virallisena
kielenä itsenäisessä tasavallassa.
Oma kieli on ylellisyyttä
Meillä suomea äidinkielenä puhuvilla
suomalaisilla on omassa maassamme se
ylellisyys, että voimme käyttää
äidinkieltämme virallisissakin yhteyksissä kuten
mitä tahansa sivistyskieltä: suomi on
hallinnon, oikeuslaitoksen, koulutuksen,
kirkon, kaupan ja muidenkin
yhteiskunnallisten instituutioiden virallinen kieli
tässä maassa. Suomalainen ylellisyys on
sekin, että maan yli 200 000 kansalaisen
vähemmistökieli ruotsi on toinen
maamme virallinen kieli. Siitäkin asiasta
voimme olla ylpeitä.
Toisin on monissa muissa valtioissa.
Maailman yli 170 itsenäisessä valtiossa on
virallisia kieliä yhteensä vain noin 60.
Kuitenkin maailman kieliä lasketaan
olevan kaikkiaan noin 3500, eivätkä murteet
ole tietenkään tässä mukana.
Ympäri maailman Euroopasta
Japaniin ja Yhdysvaltoihin opiskelee suomea
lähes 60 yliopistossa ja korkeakoulussa yli
5000 opiskelijaa. Lisäksi eri maissa on
vielä monenlaisia opistoja, kouluja ja
seuroja, joissa voi harrastaa tätä eksoottista,
indoeurooppalaisista kielistä poikkeavaa
kieltä huvikseen ja hyödykseen.
SUOMI JA MUUT KIELET
161

KIELET KIELESSÄ
ALUEKIELET
Yhteisön kieli muuttuu alueittain, mikä
näkyy selvimmin maaseudulla. Puhutaan
aluepuhekielistä tai murteista. Murre-sa-
nan pohjalla on ’murtaa’-verbi, joka
tarkoittaa myös rikkomista. Sanasta kuultaa
jonkinlainen asenne murteen käyttäjää
kohtaan; puheen murtaja rikkoo toisen
alueen tai yleiskielen puhumisen sääntöjä
omalla tavallaan, omilla säännöillään.
Käyttämämme yleispuhekielikin saa
sävynsä usein kotiseutumme murteesta,
vanhempiemme kielestä.
Suomen murteet jaetaan karkeasti
itäisiin ja läntisiin. Murreraja on ollut myös
kansankulttuurin raja: monet vanhat
tavat, asenteet, fyysinen ja henkinen
kulttuuri ovat vaihtuneet itäisiä ja läntisiä
murteita erottavan rajan ylityksessä.
Läntiset murteet jakautuvat kuuteen
pääryhmään (numerot viittaavat päämurrealue-
karttaan):
1. lounaismurteet
2. lounaiset välimurteet
3. hämäläismurteet
4. eteläpohjalaiset murteet
5. keski-ja pohjoispohjalaiset murteet
6. peräpohjalaiset murteet.
Itäisiä päämurrealueita on vain kaksi:
7. savolaismurteet
8. kaakkoismurteet.
Tehtävä: Tutki seuraavia murrenäytteitä
ja kerro, mitkä murteista ovat itäistä,
mitkä läntistä perua. Miten perustelet
määrittelysi?
a) "Sinul on vähän työkalut kun ei oi muuta
kun naskal ja pikilankaa”, sano muural
suutarille. Mutta siä kun kaalut savlätäk-
köh niin on kaikki työkalut ympäriV\ sano
suutar takasin.
b) ”Älä hätyt verkast miäst, ko verkast hätyttä
niin tlee hullummaksr
c) ”Vaik mie nonki voa tällane poika, ni non
mie vaa sellane poika jot siint on hyvä miel
ko ei o paha miel. ”
d) ”Huano katto ei vuar poural, ja satteel ei
sitä men kukkaa paikkaamaa
e) ”Se alakaa ilta jo tulla, kum mua niiv
vettää puoleesa. ”
f) ”Ko sutta pakhon lähtee, niih tulee karhu
vasthan.yy
g) ”0n tok ollu sen verra siän silimee, että on
suatu heinä korjuuseen ”
h) ”Tualtahan tuloo miäs sarvet pääs\ sano
sairas, kun loppua teki.
i) "Enneä ei kerkie ko hatujakkuo. ”
162
SUOMI JA MUUT KIELET

lahti: lahden lahen
satu: sadun
katsella:
katselee
otsa: otsassa
talo: taloon
Itä-ja länsimurteiden ominaispiirteitä on
rinnastettu seuraavasti:
yleiskieli itämurteet länsimurteet
lahren, lahlen
saun, savun sarun, salun
kahelia: katella:
kahteloo kättelee
ohta: ohassa otta: otassa
talloo(n) taloon, talohon,
talhon
päällysmies piällysmies päällysmiäs
huono hieho huono hieho huano hiaho
maanpäällinen muampiälline maampäälline
kaalikääryle kualkiäryle kaalkääryle
olkaa olokee olkaa
kylmä ilma kylymä Uima kylmä ilma
edestaas iestuas erestaas,
elestaas,
eestaas
vesi, vuosi vesj, vuosj vesi, vuosi
herätkää herätkee heräkkää
KIELI YHDISTÄÄ
JA EROTTAA
Sosiaalinen kielenvaihtelu tarkoittaa
kielen sosiaalisia murteita ja ammattikieliä
(fakkikieliä). Tällainen ”mikrokieli” on
ryhmän sisäinen tuntomerkki. Sosiaalisia
murteita esiintyy nimenomaan kaupun-
kilaisväestön keskuudessa, ja ne syntyvät
ennen kaikkea yhteiskunnallisin
perustein. Sosiaalisissa murteissa on paljon
ammattisanastoa ja -slangia, mutta myös pu-
hekielistyneitä lyhenteitä, sananväännök-
siä ja vierasta kieltäkin.
Joskus jopa pitkä koulutusaika saattaa
muuttaa kieltä paitsi sosiaalisesti myös
kirjakielistämällä puhuttavaa kieltä.
Tämäkin etäännyttää kouluja käyneiden
ryhmää sosiaalisesti esimerkiksi aluemur-
retta käyttävistä. Onneksi ”siisti sisätyö-
läispoika” pystyy kotimökillään sentään
puheisiin vanhempiensa kanssa vielä
melko helposti.
Koulutuskaan ei ole ainoa tie
yleiskielisen puhetavan tai sosiaalisen murteen
omaksumiseen. Yhdistystoiminta,
politiikka ja luottamustoimet neuvottelui-
neen puhumattakaan palveluammattien
omaksumasta puhetyylistä ovat omiaan
vaikuttamaan puhujan sosiaalisen
murteen valintaan. Itse asiassa me voimme
jopa valita päivittäin sosiaalisen tilanteen
mukaan käyttämämme puhekielen
tyylin. Monesta syystä näin teemmekin. Kieli
siis yhdistää ja toisaalta erottaa.
Tehtävä: Mieti, missä ammateissa tai
sosiaaliryhmissä sosiaalinen murre tai kieli
on poikkeuksellisen erikoista? Miksi sitä
todella käytetään? Pitäisikö mielestäsi
kaikki ammattitermit ja -slangi yleiskielis-
tää?
SUOMI JA MUUT KIELET
163

ARKISET
PUHEKIELET
Eri-ikäiset ihmiset erottautuvat usein
myös kielellisesti. Vanhemmat ihmiset
käyttävät estottomammin kotoista alue-
murrettaan, keski-ikäiset työikäiset ovat
sosiaalisten murteiden käyttäjiä omissa
piireissään ja nykynuoret ovat usein
omaksuneet helsinkiläislähtöisen kau-
punkinuorison kielen eli slangin.
Slangi on epäsovinnaista ryhmä- ja ti-
lannepuhekieltä, jota on vaikea pitää
minään erityisenä kielenä. Kuka tahansa voi
ryydittää puhettaan eri tilanteissa
slangisanoilla ilman että puheesta tulisi vielä
slangia. Jotta slangia osaisi hyvin, tämä
edellyttää ”opiskelua” ja harjoittelua jo
pienestä pitäen.
Slangisanaston valttina on sanojen ja
ilmaisun lyhyys. Erilaisilla päätteilläkin
voidaan sanoja lyhentää ja näin saada ne
slangiksi. Esimerkkejä:
-is
käsis, roskis
-ri
fillari, fönari
-e
skole, pose
-u
deeku, handu
-kka/-kkä
välkkä, mankka
-kku/-kky
brenkku, punkku
-ski
botski, notski
-tsa/-tsä
kartsa, mantsa
-tsu/-tsy
poitsu, juitsu
-tsi
fatsi, nurtsi
-de
fadey jäde
-ru
kakru, sokru
-li
fogeli, kimuli
Slangin ydinsanasto on säilynyt pienin
muutoksin jo lähes vuosisadan vaihteesta
asti. Sanat liittyvät nimenomaan nuorison
ympäristöön ja sen käyttämään
käsitteistöön. Monet sanoista ovat väännöksiä
vieraista kielistä, jopa lähtökieletkin on
melko helppo löytää. Esimerkkejä:
mutsi
< ruots.
mor, moder
broidi
< ruots.
bror, broder
gimma
< ruots.
gumma
kundi
< ruots.
kund
hima
< ruots.
hemma
leffa
< ruots.
levande bilder
fyrkka
< ruots.
fyrk
mesta
< ven.
mesto
lafka
< ven.
lavka
safka
< ven.
zavtrak
snaijata
< ven.
znat’, znajet
bonjata
< ven.
ponjat\ ponjajet
fiilis
<engl.
feeling
iisi
<engl.
easy
giltsi
<engl.
girl
biisi
<engl.
piece
tsekata
<engl.
to check
Slangisanaston lainasuhteet ovat
muuttuneet. Nykyslangi kehittyy paljolti omalta
pohjalta, tai sitten uusia lainoja otetaan
englannista. Nykyisin nuoret hakevat
fiilistä siististä mestasta, jossa jengillä on tatsia
eikä fyrkasta ole tiukkaa!
164
SUOMI JA MUUT KIELET

NAISTEN KIELI JA
MIESTEN KIELI
Jo vanhastaan on kuultu miesten
puheista ja akkojen höpinöistä. Kieli on
varsinaisesti viimeinen sovinismin linnake, jota
vastaan feministit ja vähän muutkin ovat
suunnanneet tykkinsä. Viimeisiä
hyökkäyksiä on kohdistettu ?m>5-loppuisiin
sanoihin, etenkin silloin kun esimies on
nainen. Tykit ampunevat kuitenkin yli, jos
kaikki mies-loppuiset sanat muutetaan
valinnaisesti nöw-loppuisiksi tai henkilö-
loppuisiksi. Kuviteltakoon vain
lautamiestä, varamiestä, apumiestä tai esimiestä
muunloppuisena!
Sanaston sukupuolten epätasa-arvoa
säilyttävä aines saattaa aikaa myöten
vähetä. Silti kielenkäyttäjät valitsevat
muutenkin jonkin verran sukupuolen mukaan
sanojaan ja sävyjään. Vanhemmat naiset
ovat aluekielen säilyttäjinä samanikäisiä
miehiä parempia. Nuoremmat miehet
taas käyttävät murrettaan enemmän kuin
nuoret naiset. Se saattaa olla naisten
paremman koulutuksenkin syytä.
Miehet käyttävät naisiin verrattuna
keskimäärin suorasukaisempaa,
karkeampaa kieltä. Kiroilemistakin pidetään lähes
maskuliinisena. Nykyisin kyllä nuoret
naiset eivät jääne paljonkaan jälkeen
nuorten miesten kiroilusta. Tietynlaista
kielellä koukerointia pidetään
feminiinisenä. Onpa sanojakin, jotka näyttävät
sopivan paremmin naisten kuin miesten
suuhun. Esimerkiksi tästä sopivat monet
adjektiivit: söpö, herttainen, ihana.
Tehtävä: Mitä muita eroja olet
huomannut miesten ja naisten puheita kuunnel-
lessasi? Keskustelkaa yleisesti asiasta.
Esinainen
SUOMI JA MUUT KIELET
165

■ KIELTEN AVARUUS ■
KIELIKUNTIA,
KIELIPERHEITÄ, KIELIÄ
Aivan samoin kuin voidaan puhua
verisukulaisuudesta, voidaan puhua myös
kielisukulaisuudesta. Tämä asia selvisi
varmaan myös suomalais-ugrilaisia kieliä
tarkastellessamme. Kielet ovat siis jäseniä
erilaisissa kieliperheissä, ja nämä taas
puolestaan muodostavat kielikuntia.
Kielet ovat sukulaisia sanastollisin,
äänteellisin ja kieliopillisin perustein. Kielikunta-
ryhmittely perustuu ajatukseen, että
kukin kielikunta on kehittynyt yhteisestä
protokielestä eli kantakielestä. Kantakieli
on jonkinlainen kielten esiäiti ja nykyisin
puhuttavat kielet tämän tyttäriä, tytärkie-
liä.
Maailmassa puhuttuja kieliä on noin
3500. Murteet eivät kuulu tähän lukuun.
Eniten puhutaan tietenkin mandariini-
kiinaa (lähes 1000 miljoonaa henkeä).
Toisella sijalla on englanti, jonka puhujia
on noin 430 miljoonaa.
Kielikuntia on kaikkiaan
nelisenkymmentä, mutta kaikki kielet eivät kuulu
edes kielikuntiin, vaan jotkut ovat
itsenäisiä, perheettömiä ja vailla kielisukulaisia.
INDOE UROOPPALAISET
KIELET
Oman kielikuntamme eli suomalais-ugri-
laisen lisäksi on meidän tunnettava
ensimmäisenä eniten meihin vaikuttanut ja
vaikuttava kielikunta —
indoeurooppalaiset kielet. Alueellisesti
indoeurooppalainen kielikunta kattaa laajimman osan
maailmaa. Eurooppa kuuluu lähes
kokonaan sen piiriin, lukuun ottamatta
baskin, suomen, viron, unkarin, turkin ja
joidenkin Neuvostoliiton Euroopan
puolella puhuttavien pienten kielten alueita.
Lisäksi indoeurooppalaisia kieliä puhutaan
sekä Pohjois- että Etelä-Amerikassa,
Australiassa, Aasiassa ja Afrikassa.
Antiikin kreikka ja latina ovat myös
indoeurooppalaista alkuperää, mutta niitä
äidinkielenään puhuvia ei enää ole.
Latinaa tosin käytetään Pyhän istuimen
(Vatikaanivaltion) virkakielenä Roomassa,
mutta sielläkin on puhujien äidinkieli
usein italia.
Tehtävä: Etsi indoeurooppalaisten
kielten alueet kartasta seuraavan esittelyn
jälkeen.
Romaaniset kielet
Romaaniset kielet ovat latinan tyttäriä.
Niitä puhutaan entisillä Rooman
valtakunnan alueilla, mutta löytöretkien ja
siirtomaavallan jäljiltä muuallakin. Italia,
ranska, espanja, portugali (ja Brasilian
portugeesi) ja romania ovat valtakieliä.
Alakielinä puhutaan myös kataloniaa
(Espanjan koillismaakunnassa), provensaalia
(Kaakkois-Ranskassa), retoromaania
(parissa Sveitsin kantonissa), sardia (Italian
Sardiniassa) ja moldaviaa (Neuvostoliiton
puolella lähellä Romanian rajaa).
Germaaniset kielet
Germaaniset kielet jaetaan läntisiin ja
pohjoisiin eli skandinaavisiin. Länsiger-
maanisia kieliä ovat englanti, saksa, jiddi
(juutalaisten saksanheprea), hollanti,
flaami (etelähollanti, Belgian toinen
virallinen kieli) ja afrikaans, jota puhuvat
lähinnä hollantilaisten siirtolaisten
jälkeläiset Etelä-Afrikassa. Vähemmistökieliä
ovat paitsi jiddi myös friisi (eniten Friisein
saarilla Pohjanmeren rannikolla) ja lu-
xemburg tietysti Luxemburgin valtiossa.
Skandinaavisia kieliä ovat ruotsi
(Suomen vähemmistökieli on tämän murre),
norja, tanska, islanti ja Tanskalle
kuuluvien Färsaarten asukkaiden käyttämä faä-
ri, joka on alun perin länsinorjaa. Myös
Hebrideillä on puhuttu vielä 1700-luvul-
la norjaa.
166
SUOMI JA MUUT KIELET

Kelttiläiset kielet
Balttilaiset kielet
Keltit lienevät ensimmäisiä, jotka
indoeurooppalaisista levittäytyivät Eurooppaan.
Ennen germaaneja ja roomalaisia heidän
asuinalueensa käsitti suuren osan Keski-
Eurooppaa ja Pyreneiden niemimaata.
Keltit joutuivat kuitenkin väistymään
Euroopan äärille, missä kelttiläisten kielten
asema oli jäädä valtakielten varjoon.
Irlannin gaeliä eli iiriä on elvytetty uuteen
käyttöön lähinnä Irlannin tasavallassa ja
Skotlannin gaeliä eli skottia taas käytetään
Skotlannissa. Walesissa puhutaan kymriä
(vvalesia) ja Bretagnen niemimaalla
Länsi-Ranskassa on väestön äidinkieli usein
bretoni.
Slaavilaiset kielet
Itäslaavilaisia kieliä ovat venäjä, ukraina
ja valkovenäjän kieli. Länsislaavilaisia
ovat puola, tsekki ja Tshekkoslovakian
toinen virallinen kieli slovakki. Sorbin
puhujat ovat pieni kielivähemmistö Puolassa
ja itäisen Saksan alueen eteläosissa.
Eteläslaavilaisia kieliä ovat bulgaria,
serbokroatia (serbiaa kirjoitetaan
kyrillisin eli venäläisin aakkosin ja kroatiaa
latinalaisin) Jugoslaviassa, sloveeni
Jugoslavian pohjoisosassa ja makedonia saman
valtion eteläisessä maakunnassa.
Balttien kieli on hyvin konservatiivista ja
muistuttaa sanastoltaan sanskritia,
muinaista indoeurooppalaista alkukieltä.
Baltit ovat olleet kauan
itämerensuomalaisten naapureina ja vaikuttaneet myös
meidän kieleemme lähinnä sananlainaa-
jina. Balttikieliä ovat latvia ja liettua sekä
1700-luvulla kadonnut preussi.
Indoiranilaiset kielet
Indoiranilaiset kielet ovat
eurooppalaisten kielten sukulaisia. Iranilaisia kieliä
ovat mm. persia (farsi), kurdi ja osseetti.
Intialaista haaraa edustavat hindi, urdu,
bengali, punjabi, bihari, kasmirin kieli ja
nepali. Uskomattomalta vaikuttaa se
tosiseikka, että islanti ja nepali ovat toisilleen
kaukaisia sukulaiskieliä.
Muut indoeurooppalaiset
kielet
Latina luetaan itaalisiin ja kreikka hellee-
nisiin kieliin. Vuoteen 1818 mennessä
laskettiin indoeurooppalaisiin kieliin
kuuluvaksi 50 erillistä kieltä. Kuitenkin vasta
vuonna 1854 oltiin varmoja albanian ja
1875 armenian kuulumisesta tähän
kielikuntaan. Varsinaisia lähisukulaisia ei
näille kielille ole löytynyt.
SUOMI JA MUUT KIELET
167

Indoeurooppalaisten alkuperä
ja kielten vertailu
Yhteisen indoeurooppalaisen sanaston
perusteella voidaan olettaa, että alun
perin indoeurooppalaiset kansat asuivat
melko pohjoisilla alueilla, jotka eivät
olleet lähellä vesiä, mutta keskellä suuria
metsiä. Kotieläimistä indoeurooppalaiset
tunsivat lampaan, koiran, lehmän ja
hevosen ja villieläimistä ainakin karhun ja
suden. Metalleista he tunsivat
todennäköisesti vain kuparin.
Indoeurooppalainen kulttuuri kehittyi
jossakin Itä-Euroopassa noin 5000 vuotta
sitten. Noin 2500 vuotta ennen
ajanlaskumme alkua indoeurooppalaiset heimot
jättivät kotiseutunsa ja lähtivät
hevosineen eri suuntiin kaukaisimpina
päämäärinä Brittein saaret ja Intia, Skandinavia
ja Kreikan saaristo. Nykyisin
indoeurooppalaisia kieliä puhuu yli 2000
miljoonaa ihmistä.
Indoeurooppalaisten sanojen
keskinäinen vertailu osoittaa, kuinka lähellä ek-
soottisetkin Euroopan kielet ovat
paremmin tuntemiamme. Seuraavassa 22 kielen
vertailussa ovat sukulaiset samassa
taulukossa:
kuukausi
äiti
uusi
kolme
englanti
month
mother
new
three
kymri
mis
mam
newydd
tri
gaeli
mi
mdthair
nua
tri
ranska
mois
mere
nouveau
trois
espanja
mes
madre
nuevo
tres
portugali
mes
mäe
novo
tres
italia
mese
madre
nuovo
tre
latina
mensis
mater
novus
tres
saksa
Monat
Mutter
neu
drei
hollanti
maand
moeder
nieuw
drie
islanti
mänuÖur
mööir
nyr
örir
ruotsi
mänad
moder
ny
tre
puola
miesiqc
matka
nowy
trzy
tsekki
mhic
matka
novy
tri
romania
luna
mama
nou
trei
albania
muaj
nene
iri
tr e,tri
kreikka
men
meter
neos
treis
venäjä
mesjats
mat’
novy
tri
liettua
menuo
motina
naujas
trys
armenia
amis
mayr
nor
yerek
persia
mäh
mädar
nau
se
sanskrit
mäs
matar
nava
trayas
Samat sanat Euroopassa puhuttavilla ei-
indoeuroopalaisilla kielillä:
baski hilabethe ama
unkari hönap anya
viro kuu emä
turkki ay anne
berri
uj
uus
yeni
hirur
härom
kolm
iig
Tehtävä: Keskustelkaa siitä, voisiko
eurooppalaisten kielten opiskelua helpottaa
rinnastuksilla. Sotkisivatko lähisukukielet
toisiaan opiskeltaessa?
MUITA KIELIKUNTIA
Vaikka indoeurooppalaisia kieliä
puhutaan nykymaailmassa eniten, on suuri
joukko toki muitakin kielikuntia.
Kussakin kielikunnassa on vielä lukuisa joukko
eri kieliä, joiden puhujia on muutamista
kymmenistä muutamiin miljooniin, jopa
kymmeniin miljooniin.
Baskin kieli
Aivan omana kielikuntanaan tai
kielikuntien ulkopuolisena kielenä pidetään
Espanjan ja Ranskan rajan länsipäässä
molemmin puolin rajaa Biskajanlahden
pohjukassa asuvien baskien kieltä. Kielen
omakielinen nimi on euskara. Sitä puhuu
vajaa miljoona henkeä, joista enemmistö
asuu Espanjan puolella, vähemmistö
Ranskan puolella.
Altailaiset kielet
Altailaisia kieliä puhuu noin 90 miljoonaa
ihmistä alueella, joka ulottuu Turkista
Neuvostoliiton Keski-Aasian kautta
Mongoliaan, Kiinaan ja Tyynelle valtamerelle
asti. Kieli jakautuu kolmeen päähaaraan:
turkkilaiskieliin, tunguusikieliin ja
mongolikieliin. Myös korean kieltä pidetään
eräänlaisena ulkojäsenenä altailaisessa
kielikunnassa.
168
SUOMI JA MUUT KIELET

Kaukasialaiset kielet
Kaukasialaisia kieliä puhutaan
suhteellisen pienellä alueella Kaukasusvuoriston
molemmilla puolilla Mustanmeren ja
Kaspianmeren välillä. Gruusia on näistä
kielistä laajimmin puhuttu. Kaikkiaan
kaukasialaisia kieliä puhuu runsas 5-mil-
joonainen kansanryhmä.
Dravidakielet
Dravidakieliä puhutaan pääasiassa Etelä-
Intiassa, Sri Lankassa ja Pakistanissa.
Näiden parinkymmenen kielen puhujia on
kaikkiaan noin 135 miljoonaa, mutta
suurin osa eli noin 130 miljoonaa näistä
puhuu jotakin neljästä suurimmasta
kielestä, esimerkiksi telugua tai tamilia.
Mundakielet
Mundakieliä puhuu noin prosentti
Intian väestöstä eli noin 5 miljoonaa. Sen
käytön alueita ovat Pohjois-ja Keski-Intia.
Santali on näistä puhujamäärältään
suurin (3 miljoonaa). Mundakieliä on
puhuttu paljon laajemmilla alueilla kuin
nykyään, ja ne ovat vaikuttaneet
voimakkaasti maahan myöhemmin tulleisiin in-
doarjalaisiin kieliin.
Sinotiibettiläiset kielet
Ehdottomasti suurin sinotiibettiläisistä
kielistä on kiina, jonka puhujia on noin
900 miljoonaa. Muita tämän ryhmän
kieliä, kuten hurmaa, tiibettiä, laon ja thain
kieltä puhuu noin 120 miljoonaa
kaakkoisaasialaista Intiassa, Kiinassa,
Nepalissa, Burmassa jne.
Japanin kieli
Maailman kymmenen puhutuimman
kielen joukkoon kuuluva japani ei ole
todistettavasti sukua millekään muulle
kielelle maailmassa. Usein kiinaa on pidetty
sen sukulaisena, mutta se ei muistuta
rakenteeltaan tai muutenkaan kiinaa vaikka
on saanutkin kirjainmerkkiensä perustan
kiinasta. Puhujia on yli 100 miljoonaa.
Monet japanilaiset sanat ovat tulleet
tutuksi myös suomessa. Esimerkiksi kimono,
sakura, geisha, karate, samurai, harakin ja
kamikaze.
Mon-khmer-kielet
Varsinaiset vanhat kaakkoisaasialaiset
kielet ovat khmer ja mon sekä kuusi
pienempää kieltä. Khmeriä puhutaan Kam-
putseassa ja monin kieltä pääasiassa
Burmassa. Yhteensä kielten käyttäjiä on noin
8 miljoonaa.
Austronesialaiset kielet
Austronesialaisia eli malaijilais-polynesia-
laisia kieliä puhutaan hyvin laajalla
alueella Madagaskarilta Afrikan
rannikolta Indonesian ja Filippiinien
saaristojen kautta läpi Tyynen valtameren
saarien. Puhujia on kaikkiaan lähes 200
miljoonaa. Kielet jakautuvat neljään kieli-
perheeseen: indonesialaiseen, mikrone-
sialaiseen, melanesialaiseen ja
polynesialaiseen. Kieliperheisiin kuuluvia
yksittäisiä kieliä ovat esimerkiksi indonesia, ma-
laiji, jaava, sunda, bali, nauru, fidzi,
maori, samoa, tahiti ja havaijin kieli.
Papualaiskielet
Papualaiskieliä puhutaan pääasiassa
Uudessa-Guineassa ja joillakin Kaakkois-
Aasian saarilla. Vaikka kieliä on
enemmän kuin 500, on puhujia yhteensä vain
noin pari miljoonaa.
Australialaiskielet
Australiassa puhutaan tietysti etupäässä
englantia, mutta alkuperäisväestö, jota on
SUOMI JA MUUT KIELET
169

enää vain noin 50 000 henkeä puhuu
useaa sataa omaa kieltä. Joitakin näiden
kielten sanoista tunnetaan myös
englannin välittäminä suomessa, esimerkiksi
bumerangi, kenguru, dingo ja koala.
Paleoaasialaiset kielet
Noin 20 000 puhujan kielten ryhmää
Koillis-ja Itä-Siperiassa kutsutaan paleo-
aasialaiseksi kieliryhmäksi. Näiden
kielten keskinäinen sukulaisuus on hyvin
väljää, lähes olematonta. Ryhmään kuuluvat
tsuktsi, jukagiiri, korjakki, jeniseinostjak-
ki, eskimo, aleutti ja Japanin Hokkaidon
saarella puhuttava pieni ainun kieli.
Tämän sekalaisen ryhmän jäsenten
alkuperää ei ole vieläkään kiistatta ratkaistu.
Nigerialais-kongolaiset kielet
Nigerialais-kongolaisista kielistä on
käytetty myös nimitystä negroafrikkalaiset
kielet, sudanilaiset kielet tai bantukielet.
Näiden kielten puhujien alue alkaa
Senegalista läntisimmästä Afrikasta ja jatkuu
Keski-Afrikkaan ja edelleen Etelä-Afrik-
kaan. Puhujia on alun 300 miljoonaa,
mutta kieliäkin on satoja. Länsisudanilai-
seen kieliperheeseen kuuluu sellaisia
kieliä kuin mende, malinke, furani, gurma,
bariba ja joruba. Suuria bantukieliä on
noin 50, joista ykköseksi noussee varmasti
swahili yleisafrikkalaisena sivistyskielenä.
Muita bantukieliä ovat kongo, ruanda, ki-
kuju, kamba, luba ja lingala.
Seemiläis-haamilaiset kielet
Seemiläisiä kieliä ovat mm. arabia, Maltan
saarella puhuttava malta, heprea, syyria,
aramea ja amhara. Berberikieliä
puhutaan pääasiallisesti Marokossa ja
Algeriassa, kusitilaisia kieliä Etiopiassa ja Soma-
liassa. Egyptin vanha kieli on kopti ja
kielikunnan tsadilaisen haaran pääkieli hau-
sa. Kielikunnan puhujamäärä on vähän
alle 200 miljoonaa.
Suursudanilaiset kielet
Suursudanilaisia eli sudanilais-guinealai-
sia kieliä puhutaan Sudanissa,
Ugandassa, Keniassa ja Tsadissa sekä jonkin
verran Tansaniassa, Zairessa ja Keski-Afri-
kan tasavallassa. Puhujien määrä on noin
30 miljoonaa, kieliryhmiä on 16 ja kieliä
yhteensä noin 500.
Khoisankielet
Neljä Etelä-Afrikan bantukielten
ulkopuolista kieltä muodostaa oman kieliper-
heensä. Näistä khoisankielistä kaksi
tärkeintä ovat bushmannien ja hottentottien
kielet. Sana khoi on hottentottien itsestään
käyttämä ja san bushmanneista käyttämä
nimitys. Kumpaakin kieltä puhuu noin
200 000 pensastolaista. Erikoisuutena
kielissä on nk. naksahdusäänteistö.
Pohjoisamerikkalaiset
intiaanikielet
Amerikan intiaanien uskotaan tulleen
Pohjois-Amerikkaan Aasiasta noin 25 000
vuotta sitten Beringinsalmen kautta.
Nykyisin näitä läntisen pallonpuoliskon
intiaaneja on noin 20 miljoonaa. Pohjois-
Amerikan intiaanikielet jakautuvat noin
20 kieliperheeseen, joista osaan kuuluu
enää vain yksi jäsenkieli. Kaikkiaan kieliä
on yli 80. Monilla näistä on intiaaniseik-
kailuista tuttu nimi, joka jo panee
mielikuvituksen liikkeelle. Sellaisia ovat cree,
cheyenne, arapaho, navaho, apassi, che-
rokee ja sioux.
Eteläamerikkalaiset
intiaanikielet
Keski- ja Etelä-Amerikka muodostavat
kielellisesti Pohjois-Amerikkaa yhtenäi-
semmän alueen, sillä kieliperheitä on
siellä vain noin kolme ja erillisiä kieliä
parisenkymmentä. Tietysti virallisia kieliä on
siellä vain kaksi, nimittäin espanja ja por-
170
SUOMI JA MUUT KIELET

tugeesi (Brasiliassa), mutta mantereen
alkuperäiset asukkaat eli intiaanit ovat
osittain säilyttäneet kielensä vuoristoissa ja
sademetsissä. Kuuluisimpia näistä on
varmaan inkavaltion virallinen kieli ketsua.
Sekakielet
Pidginenglanti ja kreoliranska ovat
varmaan kuuluimpia itäaasialaisten ja
toisaalta länsi-intialaisten
satamakaupunkien sekakielistä. Sanastot ovat saaneet
tuntuvan mutta murteeksi muuttuneen
lisän entisten siirtomaaisäntiensä kielistä.
Myös espanja, hollanti ja portugali ovat
jättäneet jälkensä sekakieliin. Saksanhep-
rea eli jiddi on tärkeä juutalaisten
yhdysside vielä nykyaikana monilla puolilla
maailmaa. Onpa sillä kirjoitettu paljon
tunnettua kirjallisuuttakin. Muita seka-
kieliä ovat papiemento, taki-taki, sara-
macca, krio, kituba, fanakalo ja poliisimo-
tu.
Keinotekoiset kielet
Nykymaailman kielten joukossa on vain
noin 20 sellaista, joiden puhujia on yli 30
miljoonaa. Näistä ovat melko yhtenäisellä
alueella käytössä kiina, venäjä, hindi, ur-
du, espanja, saksa, japani, bengali ja in-
donesia. Varsinaisia maailmankieliä on
vain ranska ja etenkin englanti, josta
voidaan käyttää jopa nimeä lingua franca,
yleiskieli.
Kuitenkin on kautta aikojen ihmisten
mielessä kangastellut ajatus todellisen
maailmanlaajuisen yhteisen apukielen
synnyttämisestä, sillä englannin
ongelmana ovat olleet paitsi poliittiset
arvovaltakysymykset myös englannin
historiallinen ortografia eli tapa kirjoittaa ja lausua
kieltä eri tavoin. Lisäksi englantia vaivaa
suunnaton ja merkitysopillisesti epävakaa
sanastoja valtavan runsas fraasisto.
Yrityksiä keinotekoisen
maailmankielen tekemiseksi on ollut useita. Badenilai-
nen pappi Schleyer rakensi kielen, joka
sai nimen volapiik (maailmankieli).
Varsovalainen silmälääkäri Zamenhof kehitti
puolestaan vuonna 1887 esperanto-nimi-
sen apukielen, jonka sanavartalot hän
”lainasi” elävistä indoeurooppalaisista
kielistä.
Muita keinotekoisia kieliä ovat ido, lati-
no sine flexione ja novial. Näiden
kaikkien käytännöllinen hyöty on ollut melko
vähäinen paitsi esperanton, jonka
käyttäjien määrä liikkuu miljoonan tienoilla.
SUOMI JA MUUT KIELET
171

172
SUOMI JA MUUT KIELET

SUOMI JA MUUT KIELET
173
Kielikunnat ja-haarat Altailaiset kielet 29 polynesialaiset kielet
16 turkkilaiset kielet 30 melanesialaiset kielet
Indoeurooppalaiset kielet 17 mongolikielet
1 intialaiset kielet 18 tunguusikielet 31 Papuakielet
2 iranilaiset kielet 19 korea
3 armenia 32 Burusaski
4 kreikka Paleoaasialaiset kielet
5 albania 20 tsuktsi, korjakki 33 Kaukasialaiset kielet
6 slaavilaiset kielet 21 ketin kieli, giljakki, ainu
7 balttilaiset kielet 34 Baski
8 germaaniset kielet 22 Japanin kieli
9 romaaniset kielet Negroafrikkalaiset kielet
19 kelttiläiset kielet Sinotiibetiläiset kielet 35 bantukielet
23 kiina, siam eli thai 36 sudanilais-guinealaiset kielet
Seemiläis-haamilaiset kielet 24 tiibetiläis-burmalaiset kielet 37 busmannikielet
11 seemiläiset kielet 38 hottentottikielet
12 berberikielet Austroaasialaiset kielet
13 kuusilaiskielet 25 mon-khmer-kielet 39 Eskimo ja aleutti
26 mundakielet
Uralilaiset kielet 40 Intiaanikielet
13 suomalais-ugrilaiset kielet 27 Dravidakielet
15 samojedikielet 41 Australian alkuasukaskielet
Austronesialaiset kielet
28 indonesialaiset eli malaijilaiset kielet Lähde: Aulis J. Joki, Maailman kielet

174
SUOMI JA MUUT KIELET

SUOMI JA MUUT KIELET
175
Viralliset kielet 19 kreikka; turkki 37 turkki
20 saksa 38 mongoli
1 suomi; ruotsi 21 hollanti 39 korea
2 unkari 22 flaami; ranska 40 arabia
3 ruotsi 23 saksa; ranska; italia; retoromaani 41 heprea; arabia
4 norja 24 romania 42 amhara
5 tanska 25 italia 43 persia
6 islanti 26 ranska 44 persia; pasto
7 faäri 27 madagassi; ranska 45 nepali
8 englanti (Irlannissa myös iiri) 28 espanja 46 sinhaleesi
9 englanti; ranska 29 espanja (Panaman kanavan 47 kiina
10 hindi (paikallisesti lisäksi 13 osavaltio- alueella myös englanti) 48 siam
kieltä); englanti vuoteen 1965 30 portugali 49 laos; vietnam
11 urdu; englanti vuoteen 1981 31 venäjä; lisäksi paikalliskieliä 50 vietnam
12 bengali; englanti vuoteen 1981 eri neuvostotasavalloissa ja 51 burma
13 malaiji; englanti autonomisilla alueilla 52 tiibet
14 tagalong; englanti; espanja 32 puola 53 khmer
15 afrikaans; englanti 33 tsekki; slovakki 54 japani
16 arabia; englanti 34 serbokroatia; sloveeni; makedonia 55 indonesia
17 englanti; italia 35 bulgaria
18 kreikka 36 albania Lähde: Aulis J. Joki, Maailmankielet

:L
K :i. r ;i o i 11 a j a n / 1 ä h e tt ä :\ ä n
n i m i
kdtuosoite
p s t i n u m e r o j et p o s t. i t :i. m i p a :i. k k a
puhelinnumero
RSCO
R4C0
RSCO
RSCO
A siä k i r :.i an niini
CRAPORTTI, REFERAATTIf TILAUS jne.)
R3C4
4
Päi väys
Vas taaiio tta .1 an
R6C4
ti i m i
- katuosoite
p ci s t i n u iti e r o j a p o s t i t. o i iti i p a i k k a
R1 OCO
12 CO
R1 4C0
V i :l te
(. K i r ,;i eenne 2.1. , Puhe 1 i n k e sk us te 1 umme 1.3.
T a r .j o u k s e n n e 4.4.)
R1ÖC0
6
Pääotsikko
R20C0
•7
Te k st i
C2
T e k s t. i a J. k a a rivi 11 ä 2 2 .
Sivuotsikot
P ä ä o t s :i. k k o k e r t o o k i r,] o :i. t e 1 m a n ( k i r j e e n ,
a s :i. a k i v- j & n) p ä ä a s i a n . 3 i v u o t s i. k k o k e r t o o
k a p p a 1 e e n t <•:< i j a k s o n p ä ä a s i a r\.
CO
9
L. o p p li t e r v e h d y
( Y s t ä v ä 11 i s e s t i . T erve i s i. n , K u n n i o i t tava s t. i >
C2
0
Ali e!-:; i v% j o i tus
C2
ci iti a k ä t i n e n a 11 e k i r :\ o i t u s
- n i me nselvenn y s
titteli
176

Käytännön kieli on tarkoitettu
ensisijaisesti kaupan ja hallinnon
peruslinjan yleisjakson suomen kielen ja
viestinnän oppikirjaksi, mutta
soveltuu myös muihin keskiasteen
oppilaitoksiin, kurssiopetukseen ja
itseopiskeluun.
Kirja koostuu kolmesta jaksosta
(puheviestintä, kirjoittaminen sekä
kielitieto ja kielentuntemus).
Tavoitteena on, että lukijalle muodostuu
jokaisesta jaksosta kokonaiskuvajo-
ta hän täydentää yksityistiedoilla.
Kokonaishahmotusta tukevat en-
nakkojäsennykset, selkeät
toimintaohjeet ja kokoavat tehtävät.
Käytännön kieli sopii
työvälineeksi kaikille, jotka haluavat kehittää
viestintätaitoaan.
K88.2 ISBN 951-26-3281-0
Päällys: Liisa Holm
789512 632817