Millainen kieli suomi on?
TV-dialogien henkilögalleria
Kappale 1. Tervetuloa Suomeen
Kappale 2. Junalla vai bussilla?
Kappale 3. Suomalaista ruokaa
Kappale 4. Mihin, minne, missä?
Kappale 5. Koti ja perhe
Kappale 6. Mennäänkö postiin vai pankkiin?
Kappale 7. Mitä sinä teit viikonloppuna?
Kappale 8. Apteekissa ja terveyskeskuksessa
Kappale 9. Juhlia ja lahjoja
Kappale 10. Pesukone ja pölynimuri
Kappale 11. Kulttuurikävely Helsingissä
Kappale 12. Supisuomalainen joulu
Kielioppihakemisto
Aiheiden mukainen hakemisto
Tehtävien vastaukset
Sanasto

Author: White L.   Silfverberg L  

Tags: suomen kieli  

ISBN: 951-792-147-0

Year: 2006

Text
                    Leena Silfverberg
Leila White
TV-DIALOGIT: Sini Sovijärvi
YLE
FINN LECTURA
Leena Silfverberg Leila White


Leena Silfverberg Leila White FINN LECTURA
Leena Silfverberg Leila White
(Lukijalle Supisuomea-opp\k\rja on olennainen osa Yleisradion Opetusohjelmien tuottamaa Supisuomea-sarjaa, joka on vieraskielisille aikuisille suunnattu Suomen kielen ja kulttuurin peruskurssi. Kurssiin kuuluu oppikirjan lisäksi oppikirjaäänitteet, TV-ohjel- mat tallenteineen sekä verkkomateriaali. Kurssi palvelee parhaiten oppijoita, jotka jo osaavat jonkin verran suomea, mutta aloittelijatkin pääsevät hyvin mukaan. Sarja sopii sekä Suomessa että muualla asuville suomen kielestä kiinnostuneille. Oppikirjan dialogien, kieliopin ja harjoitusten tavoitteena on auttaa oppijaa kehittämään, vahvistamaan ja kertaamaan peruskielitaitoansa. Oppikirja koostuu kahdestatoista kappaleesta, joissa harjoitellaan erilaisia puhetilanteita ja opitaan suomen perusrakenteet. Kunkin kappaleen alussa on dialogeja, jotka esiintyvät vain kirjassa. Näitä seuraa vastaavasta televisio-ohjelmasta poimittuja dialogeja. Kappaleen lopussa on dialogeihin liittyvä kielioppi ja harjoituksia. Kielioppi on esitetty havainnollisessa taulukkomuodossa, josta kielioppitermejä taitamatonkin voi nähdä, miten sanat muodostuvat. Taulukoiden alla on myös kieliopin sanallisia selityksiä niille, jotka kaipaavat syventävää tietoa kielestä. Kirjan alussa on lueteltu kirjassa käytetyt lyhenteet. Kirjan lopussa on kielioppi-ja aihehakemisto, tehtävien vastaukset sekä aakkosellinen suomenkielinen sanasto. Monikielinen sanasto löytyy Supisuomea-verkkomateriaalista, jossa on myös lisää harjoitustehtäviä. Helsingissä 14. toukokuuta 2003 Leena Silfverberg Leila White Supisuomea-oppimateriaalin käyttäjälle Yleisradion Opetusohjelmien 12-osainen Supisuomea-kurssi (TV-ohjaus Tuulikki Jalli) on tuotettu TV 1 :n ja Yle Teeman ohjelmistoon. Kurssi koostuu 30-minuuttisis- ta kieli- ja kulttuuriohjelmista, joita oppikirja, siihen liittyvät äänitteet ja verkkomateriaali täydentävät. Kunkin ohjelman lopussa on kepeä perhesarja Elämä on mukavaa (käsikirjoitus Terhi Tarvainen, TV-ohjaus Jarkko Uosukainen), jossa kerrotaan suomalaisesta elämänmenosta. Tämä osio palvelee alkeisopiskelijoita kielikylpynä ja edistyneitä ymmärtämisharjoituksena. Tähän oppikirjaan on koottu valikoima TV-dialogeja tukemaan ja täydentämään kirjan dialogeja. TV-dialogeissa on paljon puhekieltä, tarkoituksella, sillä monet tilanteet ovat ns. aitoja puhetilanteita. Esim. myyjät, posti- ja pankkivirkailija, lääkäri ja apteekkari ovat aitoja henkilöitä työssään. Niinpä TV-dialogeja kannattaa opiskella lähinnä puhutun kielen näkökulmasta. Suurimman hyödyn Supisuomea-kurssista saa, kun opiskelee kieltä ennen ohjelmaa oppikirjan ja äänitteiden avulla. Ohjelman katsomisen jälkeen kannattaa vielä kerrata vastaava kappale kirjasta ja verkkokurssista. Supisuomea-kurss\a voi opiskella yksin, mutta opintoryhmään hakeutuminen on suositeltavaa. Kirjan tekijöiden, Leila Whiten ja Leena Silfverbergin, lisäksi haluan kiittää Prof. Kaarlo Voionmaata arvokkaista kommenteista ohjelmien käsikirjoitusvaiheessa, Aurora Vasamaa sekä koko erinomaista Supisuomea-tiimiä. Tervetuloa Supisuomeen! Helsingissä 16. kesäkuuta 2003 Sini Sovijärvi, YLE Opetusohjelmat Supisuomea-kurssm toimittaja ja käsikirjoittaja 4
To the reader The textbook, Supisuomea (True Finnish'), is an integral part of the teaching programme series of the same title produced by the Finnish Broadcasting Company YLE, a beginners' course in Finnish language and culture for foreign adult learners. The course includes this textbook with accompanying audio material, the TV-program- mes with video recordings, and the learning material over the Internet. The course is the most useful for learners with some command of Finnish, but even beginners will be able to join in. The series suits all enthusiasts in Finnish, both those resident in Finland, and elsewhere. The dialogues, grammar and exercises in this book help the learner to build up a basic proficiency in the Finnish language, improving and increasing it on the way, and eventually reinforcing what has been learned. The textbook consists of twelve chapters for practising various speech situations, and learning the elements of Finnish. Each chapter begins with dialogues only available in this book. Then follows a selection of dialogues extracted from the corresponding TV programme. The chapter ends in grammar and exercises related to the dialogues. The grammar is presented in lucid tables where even those not versed in grammatical terminology can see how words are made up. The tables are provided with verbal explanations for those wanting some further knowledge of the language. The abbreviations used in this book are listed at the beginning. The grammatical and topical index, the key to the exercises, as well as the alphabetical Finnish glossary are at the end. The web material provides a multilingual glossary with some more exercises. Helsinki, May 14th, 2003 Leena Silfverberg Leila White Supisuomea - a course in Finnish language and culture The 12-episode TV-course, Supisuomea, written and edited by Sini Sovijärvi and directed by Tuulikki Jalli at YLE Educational Programmes has been produced for transmission on the analogue YLE TV 1 and on the digital YLE Teema channels. The course (12 x 30 minutes) consists of acted scenes, short interviews, as well as presentations of language and culture, complemented by this textbook with audio and video recordings, as well as the learning material over the net. Each TV-programme concludes in a lighthearted look at life in Finland called Elämä on mukavaa life is good' (written by Terhi Tarvainen, directed by Jarkko Uosukainen). This five-mi nute-secti- on provides an immersion course in Finnish, and some comprehension practice for more advanced learners. The Supisuomea course will be the most productive if you use the textbook, the recordings as well as the internet to teach yourself a new chapter before the corresponding TV transmission. Furthermore it is worthwhile to repeat each chapter in the book and on the Internet also after the corresponding transmission. You can study Supisuomea on your own, but it is strongly recommended that you join a study group. Welcome to join in! Helsinki, June 16th, 2003 Sini Sovijärvi, Yle Educational Programmes 5
Millainen kieli suomi on? s. 8 TV-dialogien henkilögalleria s. 10 ( Kappale 1) Tervetuloa Suomeen s. 13 tervehdyksiä hyvästelyjä tutustumista kahvilassa ravintolassa maita ja kansallisuuksia persoonapronominit (perusmuoto ja /fe-muoto) verbien persoonapäätteet /ro/frö-kysymys (Kappale 2) Junalla vai bussilla? s. 25 kulkuvälineitä kellonaika tien kysymistä lukusanat Verbityypit 1 -5 (preesens) negatiivinen preesens puhekielen me-persoona (preesens) sanatyyppi e (raide), (Kappale 3 ) Suomalaista ruokaa s. 43 ostoksilla ravintolassa Pronomini mikä - mitä partitiivi (yksikkö) pronominien partitiivi- muotoja sanatyyppi nen (nainen) (Kappale 4) Mihin, minne, missä? s. 57 paikkoja suuntia viikonpäivät ajankohtia ilmansuunnat milloin paikallissijat (yksikkö) mihin/minne missä mistä nominien konsonanttivaihtelu / astevaihtelu tämä-, tuo- ja se-pronomi- nien paikallissijat III infinitiivi (verbin maan/mään-, massa/mässä- ja masfa/mösfö-muotoja) (Kappale 5 ) Koti ja perhe s. 77 asuminen perhe vieraisilla kuukaudet päivämäärä omistusrakenne kenellä, kenen, persoonapronominit (lla/llä-muoto ja genetiivi) vertailuasteet (perusmuoto) järjestysluvut kuka, mikä, kumpi genetiivi (yksikkö) omistusliite (possessiivisuffiksi) postpositioita sanatyypit / (posti, nimi, pieni), si (uusi) ja is (kallis) (Kappale 6) Mennäänkö postiin vai pankkiin? s. 99 postissa pankissa matkatoimistossa rahaa vaihtamassa konditionaali (preesens) objektista (n-objekti, partitiiviobjekti) sanatyypit as (lounas), us/ys (kysymys) ( Kappale ? ) Mitä sinä teit viikonloppuna? s. 113 lomalla matkalla sääilmaisuja vuodenajat imperfekti negatiivinen imperfekti passiivin imperfekti 6
(Kappale 8) Apteekissa ja terveyskeskuksessa s. 131 ajanvaraus lääkärissä terveyskeskuksessa apteekissa imperatiivi (käsky) nesessiivilause objektista (imperatiivin objekti, nesessiivilauseen objekti) sanatyypit os/ös (mainos, käännös) (Kappale 9) Juhlia ja lahjoja s. 149 lomalla ostoksilla muutto monikko tämä-, tuo- ja se -pronominien monikko ( Kappale 10) Pesukone ja pölynimuri s. 163 pesutuvassa kaupassa miten/kuinka konsonanttivaihtelu / astevaihtelu (nominit ja verbit) sanatyypit in (soitin) ja as (hammas) ( Kappale li) Kulttuurikävely Helsingissä s. 185 teatterissa taidenäyttelyssä vapaa-ajan viettoa mielipiteen ilmaisemista perfekti passiivin perfekti puhekielen me-persoonan perfekti ( Kappale 12) Supisuomalainen joulu s. 201 jouluvalmistelua joulunviettoa talvisia sääilmaisuja passiivin konditionaali puhekielen me-persoonan konditionaali objektista persoonapronominien objektimuodot (minut, minua) kuka- pronominin objektimuodot (kenet, ketä) Kielioppihakemisto s. 218 Aiheiden mukainen hakemisto s. 220 Tehtävien vastaukset s. 221 Sanasto s. 226 Kirjassa käytetyt lyhenteet A Akkusatiivi ks. katso! Abi. Ablatiivi mm. muun muassa Ad. Adessiivi mon. monikko Ali. Allatiivi N Nominatiivi El. Elatiivi neg. negatiivinen, negatiivisesti esim. esimerkiksi P Partitiivi G Genetiivi pers. persoona Huom! Huomaa! V Vartalo hVn h+Vokaali+n Vn Vokaali+n III. Illatiivi yks. yksikkö In. Inessiivi ym. ynnä muuta jne. ja niin edelleen W pitkä vokaali (kaksi samaa vokaalia) kpl kappale 7
Millainen kieli suomi on? Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tarkastelemme aluksi joitakin suomen kielelle tyypillisiä piirteitä. 1. Suomen kielen äänteet ääntyvät kaikissa ympäristöissä samalla tavalla. juna, kuuluu, kaunis, saapuu, mukava 2. Vokaalien ja konsonanttien kesto on suomen kielen tärkein äänteellinen piirre. Äänteiden pituus muuttaa sanojen merkitystä (tapan - tapaan). On siis tärkeää muistaa, onko äänne pitkä vai lyhyt. Etsi sanakirjasta, mitä seuraavat sanat merkitsevät äidinkielelläsi: mato matto rapu rappu tuli tulli tuli tuuli sika siika silli siili 3. Suomen kielen vokaalit jaetaan kolmeen ryhmään. 1) a, o, u ja 2) ä, ö, y ja 3) /, e. Ryhmän 1 vokaalit eivät voi esiintyä samassa sanassa ryhmän 2 vokaalien kanssa. Ryhmän 3 vokaalit voivat esiintyä kaikkien vokaalien kanssa yhdessä. Pääte: ssa/ssä junassa keittiössä puistossa metsässä Lisää oikea pääte sanoihin. a/ä talo, hyvä, kylmä, kirja, seinä, lasi, posti lla/llä taksi, bussi, nopea metro, kynä, asema, kylmä ilma vat/vät etsi.. .. (etsiä), tietä... . (tietää), tule.... (tulla), mene.... (mennä), osaa (osata), tarvitse.. . . (tarvita) Yhdyssanoissa voi esiintyä kaikkia vokaaleja. Viimeinen sana määrää päätteen vokaalin. sähkö+junassa kirja+hyllyssä jää+kaapissa Lisää oikea pääte sanoihin. ssa/ssä järvimaisema, tekstiviesti, pikkukylä, porttikäytävä, viinipullo ta/tä puutyö, joensuu, aamuyö, kesäkuu lla/llä työmaa, minibussi, videokamera, ulkoseinä, videofilmi Ensimmäisen ja toisen ryhmän vokaalien vaihtaminen voi myös muuttaa sanan merkitystä.
Tehtävä 4 Etsi sanakirjasta, mitä seuraavat sanat merkitsevät äidinkielelläsi: kuu kyy kasi käsi tulli tylli tuo työ ulos ylös puu pyy 8 4. Paino on suomessa aina ensimmäisellä tavulla. Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Oli mukava jutella. 5. Suomessa on paljon sijapäätteitä. Suomen sijapäätteitä vastaavat useissa muissa kielissä prepositiot. junassa 'in the train, nel treno, i täget, b noe3fle' 6. Suomen kielen sanoilla on ns. perusmuoto eli sanakirjamuoto ja taivutusvartalo, johon päätteet liitetään. Vartalo voi olla erinäköinen kuin perusmuoto. Perusmuoto Vartalo + pääte ottaa ota+n tulla tule+t haluta halua+mme kaappi kaapi+ssa suomalainen suomalaise+t uusi uude+ssa puhelin puhelime+ssa 7. Suomen kielessä ei ole artikkelia. juna 'a train/the train, un treno/il treno, ett täg/täget' 8. Suomen kielen sanoilla ei ole sukua. hän 'he/she, lui/lei, han/hon, oH/oHa' 9
TV-dialogien henkilögalleria Tero ja Minna Markku Tiina ja Harri Olavi Taru Tuomas Sarjan romanttinen pari. Tero Holopainen - töissä pienessä, kiireisessä IT-firmas- sa. Tero on ahkera työntekijä, mutta hermostuu turhista kokouksista ja ainaisesta kahvilla käymisestä. Minna Metsä - töissä käsityöalan yrityksessä, eronnut yksinhuoltaja, 10-vuotiaan Santerin äiti, Minna on taiteellinen ja myös kätevä. Hän on lämmin luonne ja hyvä äiti Santerille. Santeri, Minnan 10-vuotias poika, on mukana monessa. Pauli-ukki on hänelle rakas henkilö. IT-firman toimitusjohtaja, hiukan tärkeilevä, mutta mukava esimies. Aina menossa palaveriin, kahville tai syömään. Viihtyy Teron seurassa. Markulla on ihanneperhe, kaunis Satu-vaimo ja kaksi suloista tytärtä, Lotta ja Miina. Tiina Holopainen on pirteä tyttö, opiskelee ja asuu Helsingissä. Tiinan hyvä ystävä on leppoisa Harri Meriläinen. Harri on töissä Markun IT-fir- massa. Tiina ja Harri käyvät näyttelyissä ja syömässä ulkona. Tanja Virtanen on iloinen ja älykäs nuori nainen, joka pitää koossa IT-firman asioita. Etsii omaa asuntoa. Raija ja Olavi Holopainen ovat Teron ja Tiinan vanhemmat. Rauhallisia, suomalaisia perustyyppejä. Pariskunta on varhaiseläkkeellä ja asuu kodikkaassa, vanhassa omakotitalossa. Asiat ovat mukavasti. Raija ja Olavi ovat sosiaalisia, mutta nauttivat myös kotielämästä. Taru ja Tuomas ovat nuoria city-ihmisiä. He ovat muuttamassa yhteen, remontoivat uutta asuntoa ja pitävät tupaantuliaiset sarjan loppupuolella. Taru ja Tuomas harrastavat teatteria. Taina on Raijan vanha tuttu. Rouvat käyvät usein kahvilla ja asioilla sekä kyläilevät. Taina on herttainen, hiukan tätimäi- nen rouva. Ammatiltaan hän on sairaanhoitaja. Santeri Tanja Raija Taina 10
Satu, Miina ja Lotta Pauli Milja ja Eila Ismo Tuukka Satu on Minnan luokkatoveri. Ystävättäret tapaavat pitkästä aikaa. Sadulla on perhe: aviomies Markku sekä tyttäret Lotta 10 v ja Miina 7 v. Ghadi Ghadi Boustani on libanonilainen liikemies, puhuu hyvin suomea. Asioi Markun IT-firman kanssa ja opettelee samalla liikkumaan Helsingissä. Pauli Metsä on Minnan isä ja Santerin ukki. Pauli- ukki ja Santeri puuhailevat paljon yhdessä. Hän hoitaa Santeria, jos Minna-äidillä on menoa. Pauli on kotoisin Tampereelta. Maija ja Pentti Pentti on huoltoasemanpitäjä. Hän on avulias ja joviaali. Tuntee Paulin, Teron, Minnan ja Santerin. Pentti pitää urheilusta. Maija on Pentin vaimo. Ystävällinen, hiljainen, kiinnostunut matkailusta ja kulttuurista. Pariskunta käy hiihtämässä pohjoisessa. Milja ja Eila ovat työtoverit kirjastossa. Milja on iloinen ja vilkas, Eila taas mietteliäs. Käyvät joskus ulkona yhdessä. Nasu Ismo Tarvainen on ammatiltaan lääkäri. Vapaa-aikana hiukan hajamielinen ja boheemi. Ismo asuu Nasu- koiran kanssa. Eilan Ismo tuntee kouluajoilta. Vanhat koulutoverit tapaavat pitkästä aikaa. Sari, Laura ja Antti Tuukka, Sari, Laura ja Antti ovat parikymppisiä opiskelijoita Kuopiossa. Käyvät kuntoilemassa ja välillä kaljalla.
Liisa, Maija ja Matti tapaavat - Hei, mitä kuuluu? - Kiitos hyvää. Entä itsellesi? - Kiitos, minullekin kuuluu hyvää. Hauska nähdä pitkästä aikaa. - Niin on. - Tässä on muuten mieheni Matti. - Hauska tutustua. - Kiitos samoin. - Mitä kuuluu? - Kiitos hyvää. / Ihan hyvää. / Mitäs tässä. / Ei mitään erikoista. - Mitä sinulle kuuluu? - Kiitos oikein hyvää. - Miten menee? - No, ihan hyvin. Hauska nähdä. / Hauska tavata. / Kiva nähdä. Tervetuloa Suomeen! Tervehdyksiä Hei! Päivää! Huomenta! Iltaa! Moi! Hyvää päivää! Hyvää huomenta! Hyvää iltaa! 13
( Kappale 1) Hyvästelyt Hei hei. Moi moi. Näkemiin. / Nähdään. / Soitellaan. - Hyvää jatkoa. - Kiitos samoin. - Hauskaa päivää. - Kiitos samoin. Kiitos seurasta. Voi hyvin. - Hyvää yötä. - Hyvää yötä ja tervetuloa uudestaan. - Hyvää yötä. Nuku hyvin. - Hyvää yötä. Kauniita unia. Kaksi tuttua tapaa sattumalta (Tässä dialogissa on lihavoitu verbit.) - Hei, mitä kuuluu? - No, mitäs tässä. Ihan hyvää. Mitä sinulle? - No, ei mitään erikoista. Mihin olet menossa? - Olen menossa kahville. Tuletko mukaan? - Joo, mielellään. (Menevät kahvilaan.) - Tässä on vapaa pöytä. Minä voin hakea. Mitä sinä haluat? - Minä otan kahvia. - Otatko kermaa tai sokeria? - Ei, vaan musta kahvi. - Haluatko pullaa tai jotain? - Ei kiitti. Pelkkä kahvi. (Kahvilasta lähdetään.) - Hei hei. Oli kiva tavata. - Hei hei. Hyvää jatkoa. - Kiitos samoin. * * * (Dialogeissa on lihavoitu persoonapronominien taivutusmuodot.) Ystävät tapaavat - Hei. Hauska nähdä. - Niinpä. Pitkästä aikaa. Mitä sinulle kuuluu? - Kiitos oikein hyvää. Entä sinulle? - Kiitos hyvää. Miten perhe voi? - Kiitos ihan hyvin. 14
- Olisi kiva joskus tavata. Nyt on kyllä vähän kiire. - Joo, mutta soitellaan. - Joo, nähdään. - Hei, hei. - Moi, moi. Sano terveisiä. - Kiitos. Sanon. Voi hyvin. - Kiitos samoin. - Entä syötävää? - Joo, yksi juustosämpylä ja yksi viineri. (Vie ostokset ystävälleen. Tönäisee vahingossa ohittaessaan vieressä istuvaa.) - Voi, anteeksi. - Ei se mitään. (Ojentaa ostokset ystävälle.) - Tässä. Ole hyvä. - Voi, kiitos. Huom! -Ei kestä. -Kiitos.-Ei kestä. - Kiitti. - Ei kestä. (Lähdetään torilta.) _ Anteeksi. - Ei se mitään. - Moi moi ja kiitos kahvista. - Ei kestä. Hauskaa päivää. - Kiitos samoin. Torikahvilassa - Huomenta, mitä Teille? - Huomenta, kaksi kahvia. - Tuleeko kermaa tai maitoa? - Ei mitään kiitos. Huom! Sinuttelu: - Ole hyvä. - Kiitos. Teitittely ja monikko: - Olkaa hyvä. - Kiitos. Yksi henkilö menee kahvilaan Laura: Anteeksi, onko tämä paikka vapaa? Eetu: Ei, se on varattu. Laura: Anteeksi, istuuko tässä joku? Aleksi: Ei istu. Se on vapaa. (Tarjoilija tulee.) Tarjoilija: Päivää. Mitä saisi olla? Laura: Teetä, kiitos. 15
Tarjoilija: Tuleeko jotain syötävää? Laura: Korvapuusti. Tarjoilija: Kiitos. (Kaksi tuttua saapuu samaan kahvilaan.) Juho: Hei Laura. Onko tässä vapaata? Laura: On, joo. Kiva nähdä. Mitä kuuluu? Juho: Kiitti, ihan hyvää. (Tarjoilija tuo teen ja korvapuustin.) Tarjoilija: Tee ja korvapuusti. Olkaa hyvä. 3 euroa. (Kysyy vasta tulleilta) Tuleeko teille jotakin? Juho: Joo, minulle kahvi ja viineri. Eetu: Minulle kahvi ja lasi vettä, kiitos. Tarjoilija: Kiitos. * * * Junassa (Dialogissa on lihavoitu kaikki sfa/sfö-muotoiset sanat eli elatiivit). Ulkomaalainen = U, Suomalainen = S U: Hyvää päivää. S: Päivää. U: Onko tämä paikka vapaa? S: On. U: Anteeksi, voinko panna kassin tähän? S: Olkaa hyvä. U: Oletteko Te kotoisin Kuopiosta? S: Olen. U: Ai, hyvä. Minä menen Kuopioon. S: Oletteko Tekin Kuopiosta? U: Ei, en ole. Minä olen virolainen. Olen kotoisin Virosta, Tallinnasta. S: Oletteko lomalla vai asutteko Suomessa? U: Minä olen nyt lomalla, mutta asun kyllä Suomessa, Helsingissä. (Juna saapuu Kuopioon.) U: Kiitos seurasta. Oli mukava jutella. S: Kiitos samoin. Näkemiin ja hyvää lomaa. U: Kiitos. Näkemiin. Huom! olla kotoisin Kuopiosta, Helsingistä, Virosta, Tallinnasta Kun halutaan kertoa, mikä on jonkun henkilön kotimaa tai kotikaupunki, sanotaan tavallisesti, että on kotoisin jostakin. Paikka on siis sta/stä- muodossa. Vain Venäjä on tässä suhteessa poikkeus. Sanomme: Hän on kotoisin Venäjältä, Pietarista. Huom! Elatiivin (sta/stä) käyttö Kiitos kahvista. Kiitos seurasta.
W=dhllI@§S!t Hotellin vastaanotossa Virkailija: Päivää. Ghadi: Päivää. Minulle on varattu täältä huone. Virkailija: Tervetuloa. * * * Päivää. Hotellin aulassa Hovimestari: Tero: Minna: Tero: Päivää, tervetuloa. Päivää. Päivää. Meitä on kaksi henkeä. Hovimestari: Joo, olkaa hyvä. Päivää, tervetuloa. Huomenta Ismo: Aamu-TV: Huomenta, Nasu, huomenta... Kello on kuus... nii.. kello on kuus. Hyvää huomenta. Oikein mukavaa keskiviikkoaamua. Aamulla Minna: Santeriii... Huomenta, heräätkö sinä? Kello on jo paljon. Kello on jo paljon. 17
( Kappale 1) W°dBsilI®gi3li Puhelimessa Tero: Tero Holopainen. Ghadi: No, päivää. Tässä Ghadi Boustani. Tero: No, terve! Mitä kuuluu? Ghadi: Ei mitään erikoista. Hyvää vaan. Olen nyt Helsingissä. Tero: No hyvä. Aloitetaanko tunnin kuluttua? Ghadi: Selvä. Nähdään. * * * Taina ja Raija tapaavat Taina: Raija! Terve! Raija: No hei, Taina. Miten menee? Taina: Ihan hyvin, kiitos. Raija: Mitä sinulle kuuluu? Taina: No semmosta tavallista. Raija: Kuule, mennäänkö kahville? Taina: No, mennään vaan. Torikahvilassa Harri: Moi, Tiina! Tiina: Moi, Harri! Istu alas. Mitä kuuluu? Harri: No, ihan hyvää. Tai, emmä tiedä... Tarjoilija: Hei. Harri: Hei. Yks kahvi, kiitos. Tarjoilija: Kiitos. Tiina: No kerro... mitä? Harri: No, ei mitään erikoista. Kuule, mennäänkö kahville? Kirjakieltä: sellaista Puhekieltä: semmosta Mitä kuuluu? Pitkästä aikaa Eila: Ihana nähdä! Hauska nähdä. Ei voi olla totta! Ismo: Pitkästä aikaa! No, mitä kuuluu? Eila: Kiitos hyvää. Ai niin, Milja, tässä on ikivanha koulutoverini Ismo Tarvainen ja tässä on Milja Lahti, rakas kollegani, työtoverini. 18
Ismo: Milja: Eila: Ismo: Eila: Baarissa Hovimestari: Tero: Hovimestari: Tero ja Minna: Tero: Baarimestari: Minna: Tero: Baarimestari: Nukkumaan Pauli-ukki: Santeri: Pauli-ukki: Santeri: Kadulla Laura: Sari: Laura: Sari: Päivää, hauska tutustua. Päivää, päivää. Ja hauska tutustua. No, kerro nyt, mitä sinulle kuuluu? Mennäänkö kahville? Niin, voitko lähteä hetkeksi? ihana nähdä! Joo, kirjastossa on kahvila. (Sanoo Miljalle.) Me mennään kahville. * * * Hyvää iltaa ja tervetuloa! Iltaa. Missä teillä on baari? Olkaa hyvä. Kiitos. Missä teillä on baari? Iltaa. Hyvää iltaa. Miten voin palvella? Minä otan yhden lasin valkoviiniä. Ja minulle yksi olut. Eli lasi valkoviiniä ja olut, kiitos. * * * No niin Santeri. Hyvää yötä. Nuku hyvin! Hyvää yötä, ukki. Hyvää yötä. Hyvää yötä. Hyvää yötä, Santeri. * * * Hyvää yötä, ukki. No, sun nyt sit pitää lähtee. Hei, hei. Hei. Soitellaan huomenna! Joo, soitellaan! Terve! Heippa! Soitellaan huomenna!
( Kappale 1) Sinuttelu Teitittely ja monikko - Ole hyvä. - Kiitos. - Olkaa hyvä. - Kiitos. Kysymyksiä - Anteeksi, onko tämä paikka vapaa? - Ei, se on varattu. - Anteeksi, istuuko tässä joku? - Ei istu. Se on vapaa. - Onko tässä vapaata? - On, joo. Persoonapronominit Kirjakieltä Puhekieltä minä mä sinä sä hän se me me te te he ne Verbien persoonapäätteet (Infinitiivi = Perusmuoto) Infinitiivi ottaa voida tulla mennä haluta tarvita n minä otan voin tulen menen haluan tarvitsen t sinä otat voit tulet menet haluat tarvitset V hän ottaa voi tulee menee haluaa tarvitsee mme me otamme voimme tulemme menemme haluamme tarvitsemme tte te otatte voitte tulette menette haluatte tarvitsette vat/vät he ottavat voivat tulevat menevät haluavat tarvitsevat Hän-persoonan pääte on aina sama kuin verbin vartalovokaali (V). Monikon toista persoonaa käytetään myös kohteliaana teitittelyniuotona. Teitittely on kuitenkin Suomessa melko harvinaista nykyään. (Teitittely on kirjassa osoitettu isolla kirjaimella.) Oletteko Te kotoisin Kuopiosta? Oletteko Te lomalla vai asutteko Suomessa? Tavallisia puhekielen verbimuotoja ovat myös: Mennäänkö, Mennään, Nähdään, Soitellaan. Ne ovat me-persoonan kehotusmuotoja (me-imperatiiveja). 20
Väite otat voin tulette menee haluatte olemme Kysymys otatko voinko tuletteko meneekö haluatteko olemmeko tulla-verbi olla-verbi Kirjakieltä Puhekieltä Kiijakieltä Puhekieltä Tule istumaan. Tuu istumaan. Sinäkö se olet? Sinäkö se oot? / Tule! Tuu! Säkö se oot? tulen mä tuun olen mä oon tulet sä tuut olet sä oot hän tulee se tulee hän on se on tulemme me tullaan olemme me ollaan tulette te tuutte olette te ootte he tulevat ne tulee he ovat ne on Tehtävä 1 Vastaa toverisi tekemiin kysymyksiin. - Menen kahville. Tuletko mukaan? - Joo, mielelläni. - Mitä sinä juot? - kahvia. - Haluatko ottaa jotakin syötävää? - Kyllä, viinerin. - Haluatko kahvin kanssa sokeria? - , kiitos. Tehtävä 2 Tee kysymyksiä toverillesi. Käytä annettuja verbejä, haluta, juoda, syödä, ottaa, tulla, olla, mennä 21
( Kappale 1) Persoonapronominit Ile-muodossa Nominatiivi Vartalo+//e (perusmuoto) Puhekieltä minä minulle Minulle kahvi ja viineri. mulle sinä sinulle Mitä sinulle kuuluu? sulle hän hänelle sille me meille meille te teille Tuleeko teille jotakin? teille he heille niille Päätteet liitetään persoonapronominien vartaloon. Tehtävä 3 Pane sanat oikeaan muotoon. Henkilöt A, B ja C A - Hei, mitä (te) kuuluu? B+C - Kiitos, (me) kuuluu hyvää, entä (sinä)? A - Kiitos, ihan hyvää. Voinko tarjota (te) kahvit? B+C - Kiitos, mielellään. Kyllä (me) kahvi maistuu. A - Otatteko kermaa tai sokeria? B - Kiitos, (minä) musta kahvi. C - (minä) sokeria. 22
Maita Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Liettua Latvia Venäjä Saksa Hollanti Belgia Englanti Ranska Espanja Italia Eurooppa Amerikka Aasia Afrikka Kansoja suomalainen! ruotsalainen! norjalainen tanskalainen virolainen liettualainen latvialainen venäläinen! saksalainen hollantilainen belgialainen englantilainen ranskalainen espanjalainen italialainen eurooppalainen amerikkalainen aasialainen afrikkalainen Tehtävä 4 Keskustele toverisi kanssa siitä, mistä olette kotoisin ja mistä joku ystävänne on kotoisin. Malli: - Minä olen kotoisin Suomesta Helsingistä. Entä sinä? - Minä olen Tanskasta, Ärhusista ja Karin on Saksasta Bonnista. - Entä Boris? - Boris on Venäjältä Moskovasta. (Tässä joitakin nimiä ja paikkoja: Joe, Fabrizio, Susanne, Curt, Björn, Herman, Marinella, Vera; Englanti, Italia, Ranska, Saksa, Ruotsi, Tanska, Puola; Liverpool, Napoli, Lyon, Berliini, Upsala, Kööpenhamina, Krakova) 23
(Kappale 2 ) Satamassa (Dialogissa on lihavoitu kulkuväline.) Ulkomaalainen = U, Suomalainen = S U: Tuota. Anteeksi. Osaatteko sanoa, missä on rautatieasema? S: Joo. Se ei ole tässä ihan lähellä, mutta voit mennä raitiovaunulla tai taksilla. Niin tai kyllä sinne voi myös kävellä. Ei se niin kaukana ole. U: Niin mutta kun minulla on tämä matkalaukku. Millä raitiovaunulla minä pääsen sinne? S: Voit mennä kolmosella. U: Anteeksi, voitko vielä sanoa, mitä kello on ja mitä raitiovaunulippu maksaa? S: Kello on viisi minuuttia yli yksitoista ja luulen, että tavallinen raitiovaunulippu maksaa kaksi euroa. U: Kiitos paljon. S: Ei kestä. * * * 25
( Kappale 2 ) Tehtävä 1 Tehtävä 2 Kysymyksiä - Anteeksi, osaatteko sanoa, missä on... - Anteeksi, tiedättekö, missä on... - Anteeksi, voisitteko sanoa, missä on... Raitiovaunut Helsingissä ykkönen (1), kakkonen (2), kolmonen (3), nelonen (4), kuutonen (6), seiska (7), kasi (8), ysi (9) kymppi (10) Vastaa toverisi kysymyksiin. 1. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten Helsingistä Espooseen? 2. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten Turusta Tukholmaan? 3. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten satamasta hotelliin? 4. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten Helsingistä Tampereelle? 5. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten Helsingistä Lontooseen? 6. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten Töölöstä Kauppatorille? 7. Millä kulkuvälineellä pääsen parhaiten työstä kotiin? Huom! Kulkuvälineet Millä menen? Kun menemme, matkustamme, kuljemme käyttäen jotain kulkuvälinettä, on tuo kulkuväline lla/llä-muodossa, eli sanaan liitetään pääte llä/ llä: raitiovaunulla, taksilla, lentokoneella, laivalla, bussilla, autolla, moottoripyörällä. Yleisemminkin kun kerromme, millä välineellä jotakin teemme, käytämme tätä muotoa: Voinko maksaa visalla. Sijamuotoa kutsutaan adessiiviksi. Pane sanat oikeaan muotoon. 1. Kirjoitatko aineen (kynä)? 2. Hän valmistaa kaiken materiaalin (tietokone). 3. Voitko muistuttaa minua tapaamisesta (tekstiviesti)? 4. Maksan (pankkikortti). 5. Syön spagetin (haarukka). 26
!MäIS®[pjpS Lukusanat Kirjakieltä Puhekieltä Kiijakieltä Puhekieltä 0 nolla nolla 21 kaksikymmentäyksi kakskytyks i yksi yks 22 kaksikymmentäkaksi kakskytkaks 2 kaksi kaks 23 kaksikymmentäkolme kakskytkolme 3 kolme kolme 4 neljä neljä 10 kymmenen kymmene 5 viisi viis 20 kaksikymmentä kakskyt 6 kuusi kuus 30 kolmekymmentä kolkyt 7 seitsemän seittemä 40 neljäkymmentä nelkyt 8 kahdeksan kaheksa 50 viisikymmentä viiskyt 9 yhdeksän yheksä 60 kuusikymmentä kuuskyt 10 kymmenen kymmene 70 seitsemänkymmentä seitkyt, seiskyt 80 kahdeksankymmentä kaheksakyt 11 yksitoista ykstoist 90 yhdeksänkymmentä yheksäkyt 12 kaksitoista kakstoist 13 kolmetoista koltoist 100 sata 14 neljätoista neltoist 1000 tuhat 15 viisitoista viistoist 16 kuusitoista kuustoist 17 seitsemäntoista seittemäntoist 18 kahdeksantoista kaheksantoist 19 yhdeksäntoista yheksäntoist 20 kaksikymmentä kakskyt Tl
( Kappale 2 ) Mitä kello on? / Paljonko kello on? Kello on (tasan) viisi. (17.00 / 5.00) Kello on puoli kuusi. (17.30 / 5.30) Kello on viisi yli kuusi. (18.05 / 6.05) Kello on kymmenen vaille seitsemän. (18.50 / 6.50) Milloin? Mihin aikaan? Juna tulee kello seitsemän. / Juna tulee seitsemältä. Juna Pietariin lähtee aamulla vähän vaille kuusi. Juna Tampereelta saapuu vähän yli viisi. (Dialogeissa on lihavoitu kellonaika.) Juna Pietarista - Hei, koska se Tanjan juna tulee? - No, kymmeneltä. Noin kello kymmenen. - Mitä kello on? - Kaksikymmentä vaille! Nyt tuli kiire. Lähdetään! - Kyllä me ehdimme. * - Mihin aikaan se elokuva alkaa? - Se alkaa seitsemältä. * - Mihin aikaan se juna lähtee? - Se lähtee kahdeksalta. Huom! Mihin aikaan? Kymmeneltä. Kun kerrotaan, milloin jotakin tapahtuu sanotaan tavallisesti vain: kymmeneltä, viideltä, ei kello kymmenen, kello viisi. 28
ITtfMM© Tehtävä 3 Kerro, mitä kello on kuvassa. (Dialogeissa on lihavoitu verbimuodot.) Rautatieasemalla Asiakas = A Virkailija = V A: Anteeksi, milloin lähtee juna Tampereelle? V: Kolmetoista nolla nolla. A: Anteeksi? V: Kello yksi. A: Ai, entä seuraava? V: Seuraava lähtee neljätoista nolla nolla, kello kaksi. A: Luulen, että lähden sillä. Mitä menolippu maksaa? V: Se on tavallinen pikajuna, joten se maksaa kaksikymmentä euroa ja 86 senttiä A: Voinko maksaa visalla? V: Tottakai. 9,14 olkaa hyvä. A: Kiitos. V: Kiitos ja hyvää matkaa. * * * 29
Mistä lähtee - Anteeksi, voitteko sanoa, mistä lähtee juna Turkuun? - Hetkinen, laiturilta kaksi, raiteelta kolrr - Anteeksi? - Laituri kaksi, raide kolme. * * * Salille - Hei, Masa tässä. Kuule, lähdetäänkö tänään salille? - Joo, mennään vaan. Soitetaanko Kaitsulle? Jos sekin tulisi - Soitetaan vaan. Soitatko sinä? - Joo, voin soittaa. Missä tavataan? - Tavataan salilla neljältä. - Joo, kiva. Nähdään. - Nähdään. * * * Viikonloppuna - Mitä te teette viikonloppuna? - Me mennään mökille. Me ollaan joka viikonloppu mökillä. Entäs te? - Tavallisesti me vaan katsotaan televisiota, mutta nyt on paljon työtä. Firmassa tehdään inventaario; tavarat ja rahat lasketaan. Se tarkoittaa, että nyt me ei voida levätä. * * * Tien kysyminen - Anteeksi, voitteko sanoa, missä on linja-autoasema? - Menette ensin suoraan eteenpäin kaksi katua. Käännytte sitten oikealle ja seuraavasta kulmasta vasemmalle. Siinä näette linja-autoaseman. - Kiitos. Kirjakieltä: Matti, Kai Puhekieltä: Masa, Kaitsu Huom! Arkisessa puheessa käytetään usein nimistä tuttavallisia muotoja. Niinpä Matti voi olla Masa ja Kai voi olla Kaitsu.
Verbi nähdä Puhekieltä näen näet näkee näemme / me nähdään näette näkevät Verbi kääntyä nt:nn käännyn käännymme / me käännytään käännyt käännytte kääntyy kääntyvät Tien kysyminen - Anteeksi, missä täällä on miestenhuone? - Se on tuolla perällä, oikealla. - Kiitos. - Anteeksi, missä täällä on pankkiautomaatti? - Jaa-a. Luulen, että täällä lähellä ei ole, mutta jos menette tästä suoraan eteenpäin, käännytte seuraavasta kulmasta vasemmalle ja seuraavasta kulmasta oikealle, niin siellä on pankkiautomaatti. - Anteeksi, meneekö tämä bussi Espooseen? - Ei mene. Bussi numero 47 menee Espooseen. * * * Tien kysyminen - Anteeksi, voitteko sanoa, missä on asema? - Anteeksi voitko sanoa, miten pääsen asemalle? - Anteeksi, tiedätkö, missä on asema? - Anteeksi, osaatteko sanoa, miten pääsen asemalle? 31
( Kappale 2 ) Opastusta - täällä, tuolla, siellä - Menette suoraan eteenpäin. - Käännytte seuraavasta kulmasta oikealle. - Käännytte oikealle. - Käännytte seuraavasta kulmasta vasemmalle. - Käännytte vasemmalle. - Se on oikealla. - Se on vasemmalla. Kieltomuotoja (Dialogeissa on lihavoitu verbit.) - Anteeksi, tiedättekö, mistä lähtee bussi Lauttasaareen? - Voi! Valitettavasti en tiedä. Minä en asu täällä. En ole helsinkiläinen. * - Näetkö sinä hyvin siitä? - Näen. Näen oikein hyvin. - Entä sinä? Näetkö sinä hyvin? - Minä en näe kovin hyvin. Tuo pitkä mies on edessä. * - Haluatko kahvia? - Ei kiitos, en halua. Luulen, että otan teetä ja viinerin. Otatko sinä viinerin? - En. Minä en voi syödä makeaa. - Miksi? - En tiedä. Se ei ole hyvää. * * * Verbi tietää tiedän tiedämme / me tiedetään tiedät tiedätte tietää tietävät 32
Anteeksi Anteeksi. Ei se mitään. * * * Anteeksi, saanko häiritä? Tässä on tämä faksi, se tuli juuri. Selvä, kiitos. Tätähän on odotettu. * * * Anteeksi, saanko häiritä? Saat anteeksi Tiina: Hei, anteeksi, että mä sanoin eilen niin tyhmästi. Mä olin niin väsynyt. Harri: Ei se mitään. Saat anteeksi. Mennäänkö syömään? Tiina: Mennään. * * * Saat anteeksi. Mennäänkö syömään? Missä on rautatieasema? Ghadi: Anteeksi, missä on rautatieasema? Katja: Rautatieasema. Seuraavasta kulmasta oikealle. Ghadi: Oikealle? Katja: Oikealle. Se on ihan tuossa lähellä. Anteeksi, missä on rautatieasema? Ghadi: Kiitoksia. Katja: Ole hyvä. * * * Paljonko kello on? Maija: Anteeksi, paljonko kello on? Milja: Se on puoli kymmenen. Maija: Oho, niin paljon jo! Kiitoksia. Milja: Kiitos. * * * 33
( Kappale 2 ) W°<aIS(SiO®§äS Mihin aikaan? Mihin aikaan lähtee juna Vaasaan? Katsotaan. Seuraava lähtee kello kymmenen nolla kuusi. Kello kymmenen nolla kuusi? Kymmenen nolla kuusi ja Seinäjoella on vaihto. * * * Tuomas. Moi! Minä täällä! No moi! Hei, kuule, nähdäänkö kymmeneltä? Kello on nyt viittä vaille. Ehditsä? Vai nähdäänkö puoli yhdeltätoista? Ei, kyllä mä ehdin. Nähdään kymmeneltä tasan. Siellä kahvilassa OK. Hyvä. Moikka! Moi moi. * * * Kirjakieltä: Ehditkö?, Näemmekö? Puhekieltä: Ehditsä? / Ehitsä?, Nähdäänkö? / Nähdääksme? Puhekielessä kysymys saattaa lyhentyä. Varsinkin nopeassa puheessa voidaan sanoa: Ehditsä? tai Ehdiksä? Puhekielessä voi joskus myös verbin vartalosta kadota konsonantti d: ehdin ■=> ehin, ehditsä <=> ehitsä. Puhekielessä me-persoonassa käytetään tavallisesti passiivista verbimuotoa: nähdäänkö, ei siis persoonamuotoa näemmekö. n Ismo: Virkailija: Ismo: Virkailija: Ehditkö? Tuomas: Taru: Tuomas: Taru: Tuomas: Taru: Tuomas: Mihin aikaan lähtee juna Vaasaan? Nähdäänkö kymmeneltä? Nähdään kymmeneltä tasan. Siellä kahvilassa. Taru ja Tuomas tapaavat kahvilassa kymmeneltä. 34
Verbityypit Näin tunnistat: Tyyppi 1 Tyyppi 2 Tyyppi 3 Tyyppi 4 Tyyppi 5 sanoa saada olla haluta tarvita istua juoda tulla osata häiritä maksaa myydä luulla herätä ottaa syödä hymyillä lähteä nousta ehtiä päästä panna mennä Verbeillä on kaksi vartaloa: infinitiivin vartalo ja taivutusvartalo Verbityyppi 1 ottaa, sanoa, istua, asua, maksaa, lähteä sanoa ■=> sano- istua o istu- maksaa ■=> maksa- sanon istun maksan sanot istut maksat sanoo istuu maksaa sanomme istumme maksamme sanotte istutte maksatte sanovat istuvat maksavat Taivutusvartalo saadaan infinitiivin vartalosta, niin että poistetaan infinitiivin pääte. Verbin taivutusvartalo voi olla erilainen kuin infinitiivin vartalo. ottaa ■=> ota- lähteä ■=> lähde- ehtiä o ehdi- otan lähden ehdin otat lähdet ehdit ottaa lähtee ehtii otamme lähdemme ehdimme otatte lähdette ehditte ottavat lähtevät ehtivät
( Kappale 2 ) Verbityyppi 2 saada, myydä, juoda, syödä voida o voi- saada ■=> saa- voin saan voit saat voi saa voimme saamme voitte saatte voivat saavat Taivutusvartalo saadaan infinitiivin vartalosta, niin että poistetaan infinitiivin pääte. Huom! Tässä verbityypissä ei ole persoonapäätettä hän-persoonassa. Verbityyppi 3 olla, tulla, luulla, hymyillä, nousta, päästä, panna, mennä tulla => tul+e- luulla >=>luul+e- päästä ■=> pääs+e- mennä o men+e- tulen luulen pääsen menen tulet luulet pääset menet tulee luulee pääsee menee tulemme luulemme pääsemme menemme tulette luulette pääsette menette tulevat luulevat pääsevät menevät Taivutusvartalo saadaan, niin että infinitiivin vartaloon liitetään vokaali e. Verbityyppi 4 haluta, osata, herätä haluta ■=> halu+a- haluan haluat haluaa haluamme haluatte haluavat osata <=> osa+a- osaan osaat osaa osaamme osaatte osaavat Taivutusvartalo saadaan niin, että infinitiivin vartaloon liitetään vokaali a/ä. Huom! Joskus hän-persoonassa ei ole persoonapäätettä, esim. hän osaa. 36
Verbityyppi 5 tarvita, häiritä tarvita ■=> tan/i+tse- tarvitsen tarvitset tarvitsee tarvitsemme tarvitsette tarvitsevat häiritä o häiri+tse- häiritsen häiritset häiritsee häiritsemme häiritsette häiritsevät Taivutusvartalo saadaan niin, että infinitiivin vartaloon liitetään tse. Kysymys Otat. Otatko? Lähdemme. Lähdemmekö? Ehdit. Ehditkö? Kysymys muodostetaan yksinkertaisesti lisäämällä verbin persoonamuotoon kysymyspääte ko/kö: Otatko? Lähdemmekö? Ehditkö? Tehtävä 4 Täydennä dialogit toverisi kanssa. - Kuka tässä istuu? - Minä * - sinä laskun? - Joo, minä maksan. * - Otatteko koiran mukaan? - Joo, * - Kuka lähtee mukaan? - Me * - Voimmeko istua tähän? - Joo,
(Kappale 2) - Mitä te syötte? - kalaa. * - minä mennä ulos? - Joo, saat. * - Tuletko sinä mukaan? - Kyllä, * - te tänään elokuviin? - Kyllä, menemme. * - Luuletko, että saamme liput? - Kyllä, minä niin. * - tällä bussilla Myyrmäkeen? - Pääsee. * - Haluatko teetä? - Ei, kiitos mutta minä kahvia. * - te puhua suomea? - Kyllä, me osaamme. * - Kuka avaa oven? - Minä * - Tarvitsetko autoa tänään? -Kyllä, * - me sinua? - Ei, ette häiritse. * - Kuka maksaa laskun? - Minä * - Minä otan kahvin. - Minäkin haluan kahvin. * - Lähdetkö elokuviin? - Haluaisin , mutta en voi. Olen tänään työssä. * - Tuletko mukaan? - Haluaisin , mutta en voi. Mieheni on sairas. * - Kuka menee kauppaan? - Minä voin * * * 38
Puhekielen me-persoona Verbityyppi 1 Negatiivinen muoto sanon o sano- o me sanotaan ei sanota istun o istu- o me istutaan ei istuta maksan ■=> maksa- <=> me maksetaan ei makseta otan o ota- o me otetaan ei oteta lähden o lähde- o me lähdetään ei lähdetä Verbityyppi 1 taivutusvartalo + pääte taan/tään Puhekielessä käytetään me-persoonan verbimuotona passiivia. Huom! Jos verbin vartalon lopussa on a/ä, niin se muuttuu passiivin päätteen edellä e:ksi. Verbityypit 2-5 Negatiivinen muoto voida ■=> me voidaan ei voida saada ■=> me saadaan ei saada olla i=> me ollaan ei olla tulla ■=> me tullaan ei tulla luulla >=> me luullaan ei luulla päästä o me päästään ei päästä mennä ■=> me mennään ei mennä haluta ■=> me halutaan ei haluta osata o me osataan ei osata tarvita l=> me tarvitaan ei tarvita häiritä o me häiritään ei häiritä Verbityypit 2-5 infinitiivi + an/än Negatiivinen muoto: Positiivisen passiivimuodon lopusta poistetaan an/än ja verbin eteen lisätään kieltoverbi ei. Tehtävä 5 Vastaa toverisi kysymyksiin puhekielen me-persoonalla. 1. Kuka maksaa? 2. Kuka lähtee mukaan? 3. Kuka tarvitsee lisää aikaa? 4. Kuka menee kauppaan? 5. Kuka haluaa lisää keittoa? 6. Kuka osaa kääntää? 7. Kuka voi auttaa? 8. Kuka saa uudet sukset? 9. Kuka on töissä huomenna? 10. Kuka ottaa lisää kahvia? 39
( Kappale 2 ) Me-persoonan ja passiivin ero Passiivi Suomessa syödään paljon perunaa. Konsertti pidetään konservatoriossa. Me-persoona Me syödään paljon perunaa. Me pidetään konsertti konservatoriossa Kieltoverbi eli negatiivinen verbi mennä ■=> mene- ■=> en, et, ei, emme, ette, eivät mene tietää ■=> tiedä- ■=> en, et, ei, emme, ette, eivät tiedä asua o asu- ■=> en, et, ei, emme, ette, eivät asu en mene en tiedä en asu et mene et tiedä et asu ei mene ei tiedä ei asu emme mene emme tiedä emme asu ette mene ette tiedä ette asu eivät mene eivät tiedä eivät asu Kieltoverbi + pääverbin taivutusvartalo (mennä o mene-, tietää ■=> tiedä-, asua o asu-). 40
Tehtävä 6 Vastaa toverisi kysymyksiin kielteisesti. 1. Tiedätkö, missä taidemuseo on? 2. Oletko kotona huomenna? 3. Käännymmekö tästä jo oikealle? 4. Puhuuko hän ruotsia? 5. Asuvatko he Helsingissä? 6. Voinko auttaa? 7. Haluatko kahvia? 8. Osaatko uida? 9. Syötkö jotakin? 10. Tarvitsetko apua? 11. Häiritsemmekö teitä? 12. Tuleeko Mika? 13. Pääseekö tällä bussilla Espooseen? 14. Menettekö mökille? 15. Lähdetkö mukaan? Sanatyyppejä C-loppuiset sanat (raide) e-=>ee N P V raide raidetta raitee- raiteelta levyke levykettä levykkee- levykkeellä osoite osoitetta osoittee- osoitteessa Sanatyypin tunnistaa nominatiivin (perusmuodon) lopussa olevasta vokaalista e. Vokaali kahdentuu sanan vartalossa, niin että vartalon lopussa on aina kaksi ee:tä. Muutoksia voi tapahtua myös sanan vartalokonsonantissa.
( Kappale 3 ) Ostoslista kalaa: pari ahventa, haukea, siika tai kaksi siikaa, pala lohta perunoita 4 porkkanaa nippu tilliä pala selleriä 3 isoa sipulia 2 litraa maitoa leipää voita muutama omena kilo jauhelihaa sokeria kahvia teetä vessapaperia astianpesuainetta 2 purkkia kissanruokaa * * * 43
( Kappale 3 ) Torilla (Dialogissa on lihavoitu partitiivit.) - Päivää. Mitä saisi olla? - Erilaista kalaa. Laitetaan vaikka kolme ahventa, tuo pieni hauki ja kaksi pientä siikaa. Mistä lohi on? - Se on kotimaista. Se on Ahvenanmaalta - No, laitetaan pala lohta vielä. Mikä kala tuo on? - Se on nieriä. - Nieriä? Mikä kala on nieriä? - Se on lohikala. - Ai jaa. No, kiitos, ei sitten muuta. Mitä tämä maksaa? - No niin, tässä olkaa hyvä. Se tekisi sitten 13 euroa. - Tässä. - Ja 7 euroa takaisin. Hauskaa päivän jatkoa. - Kiitos samoin. * * * Huom! Mikä? - Mitä? - Mikä? Mikä tämä on? Mikä kala tuo on? Mikä päivä nyt on? Mitä? Mitä tämä on? Mitä lihaa tämä on? Mitä saisi olla? Mitä tämä maksaa? Kysyttäessä jotakin konkreettista käytetään pronominia mikä: Mikä tämä on? Mikä kala tuo on? Mikä päivä nyt on? Jos kysytään jotakin, jota ei ole rajattu, joka on jollakin tavalla määrittelemätön, käytetään pronominin partitiivia mitä: Mitä saisi olla? Mitä tämä maksaa? 44
(Dialogeissa on lihavoitu partitiivit.) Torilla - Päivää. - Päivää. Pieni kappa perunoita, nippu porkkanoita ja vähän tilliä. Ai niin ja ehkä pala selleriä. - Riittääkö tämä? (Näyttää sellerin palaa) - Joo se on ihan hyvä. - Entä muuta? - Kiitos ei muuta. - 4 euroa 70 senttiä. Olkaa hyvä. - Kiitos. - Kiitos. * * * Ravintolassa (T = tarjoilija, Anni, Juho, Veera, Aleksi) T: Iltaa. Tervetuloa. Kaksiko? Anni: Ei. Meitä on neljä. Tulee vielä toinen pari. T: Otatteko jotain juotavaa aluksi? Juho: Joo, minä otan olutta. Anni: Minulle vettä vain. Me voidaan jo katsoa sitä ruokalistaa. T: Tässä olkaa hyvä. (Vähän ajan kuluttua) Veera: Moi. Anteeksi. Ollaanko me myöhässä? Anni ja Juho: Moi. Ei, ette ollenkaan. Me tässä katsotaan ruokalistaa. T: Tulisiko teille jotakin juotavaa? Veera: Joo, minulle varmaan lasi valkoviiniä. T: Kaksitoista senttiä vai kaksikymmentäneljä senttiä. Veera: Kaksitoista senttiä. Aleksi: Pieni tuoppi. (Ja sitten ruokaa) T: No niin. Löytyykö sieltä jotakin? Anni: Minä haluan kalaa. Mitä sinä suosittelet? T: Siika on kyllä hyvää. Anni: Okei, minä otan siikaa ja vähän salaattia. Ja vesi riittää. Juho: Minulle härkää. Ja toinen olut. T: Millaiset perunat? Juho: Ranskalaiset. Veera: Minulle kanasalaatti ja toinen lasi viiniä. Aleksi: Minä otan karjalanpaistia ja toinen olut. 45
( Kappale 3 ) (Jälkiruokaa) T: Maistuiko? Kaikki: Kiitos oikein hyvää. Hyvää oli. T: Otatteko jälkiruokaa? Anni: Joo. Saanko katsoa vielä sitä listaa? T: Tässä olkaa hyvä. Anni: Minulle jäätelöä. Juho: Minulle kahvi. Veera: Minttulikööri ja kahvi. Aleksi: Kahvi ja konjakki. (Laskun aika) Veera: Lasku, kiitos. * * * Ravintolassa Tarjoilija: Päivää, tervetuloa. Mirja: Päivää. Yrjö: Päivää, päivää. Tarjoilija: Onko teitä kaksi? Yrjö: Meitä on kolme. Yksi tulee vielä. Tarjoilija: Tänne päin olkaa hyvä. Huom! Määrää ilmaisevassa lauseessa, jossa numero ei ole sanan edessä vaan seuraa o//o-verbiä, käytetään monikon partitiivia: Meitä on kolme. Kuinka monta teitä on? Meitä on kolme. Ravintolassa Tarjoilija: Otatteko jotain juotavaa aluksi? Yrjö: Minulle olut. Tarjoilija: Kolmosta vai nelosta? Yrjö: Kolmosta. Mirja: Minulle pullo kivennäisvettä. Tarjoilija: Kiitos. Kirjakieltä: mieto olut; vahva A-olut Puhekieltä: keskiolut/keskari/ kolmonen; nelonen 46
p Torilla Tiina: Kauppias: Tiina: Kauppias: Tiina: Kauppias: Hei! Moi! Onko tämä kala tuoretta? Se on kotimaista meritaimenta, joo. Se on tost Suomenlahdesta kalastettua. Mitä kalaa tää on? Tää on kotimaista lohta, sekin on Suomenlahdesta kalastettua, tuoretta. Onko tämä kala tuoretta? Torilla on paljon kalaa. Tiina: Kauppias: Tiina: Kauppias: Onko kaikki kotimaista? No ainoastaan tää norjaKirjakieltä Puhekieltä lainen lohi ei oo kotimainen. ei ole o ei oo Kaikki nää muut meiän meidän meiän kalat on kotimaisii. sitten <=> sit Joo. Entäs mitä... mitäs itse i=> ite kalaa tää oli? Tää on kuhaa. Se on kotimaista kuhaa. Niin, se on kuhafi- lettä, mitä me ollaan kuhia tehty täs ite tileiksi. Kauppahallissa Raija: Hyvää päivää. Kauppias: Hyvää päivää. Mitäs rouvalle? Raija: Haluaisin... ajattelin laittaa kalakeittoa pitkästä aikaa. Onko lohi kotimaista? Kauppias: Ei oo kotimaista lohta. Norjalaista lohta on tällä kertaa. Raija: No mutta jos minä ottaisin siitä puolikkaan... sit mä haluaisin tota graavia lohta. Se on niin hyvää tumman leivän päällä. Kauppias: Kuinka paljon? Raija: 200 grammaa. Kauppias: Kiitos. Onko lohi kotimaista? 47
(Kappale 3) p Lempiruoka Haastattelija: Santeri: Santeri, mikä on sinun lempiruokasi? Makkara. Grillimakkara tai paistettu makkara. Santeri ja Pauli-ukki syövät makkaraa. Haastattelija: Laura: Mikä on sinun lempiruokasi? Muikut ja muusi. Lauran lempiruoka on paistetut muikut ja muusi. Haastattelija: Mikä on koirien lempiruoka? Isä: Makkara tietysti! Varsinkin nakit! Koirien lempiruoka on nakit. Haastattelija: Mikä on lempiruokasi? Tanja: Makaronilaatikko. Suomalainen makaroni- laatikko. Se on maailman paras ruoka. * Makaronilaatikko on maailman paras ruoka. Haastattelija: Mikä on sinun lempiruokasi? Antti: Kasvisruoka. Kaikki HYVÄ kasvisruoka. Haastattelija: Syötkö lihaa? Antti: En syö, olen vegetaristi. Syön vaan kasviksia: juureksia, sieniä, vihanneksia. Niin muuten, sienipiirakka on tosi hyvä ruoka! 48
Ravintolassa Ghadi: Moi! Tero: Terve! Markku: No hyvää päivää, Ghadi! Tule istumaan, istu vaikka siihen vastapäätä. Ghadi: Joo. Kiitti. Hovimestari: Päivää, saako olla jotain Löytyykö listalta jotain hyvää? juotavaa? Ghadi: Päivää. Minulle vettä, kiitos. Markku: Ja minulle vielä pullo olutta, kiitos. Hovimestari: Kiitos. Tero: Minä ottaisin lasin viiniä. Jos katson sitä listaa. Hovimestari: Ole hyvä. Tero: Kiitos. Hovimestari: No niin, löytyykö listalta jotain hyvää? Ghadi: Hei, pojat, listalla on "mamman lihapullat"! Markku: Mamman lihapullia? Älä nyt! Ghadi: Kato! Markku: No sitähän me tilataan kaikille, eikö niin? Hovimestari: Se onkin suosittu lounasruoka. Markku: No niin. Kiinni veti! Tero: Minä otan kalaa. Siikaa. Ja tuon viinin. Hovimestari: Kiitos. Tero: Kiitos. * * * Lasku Naisasiakas: Saisinko laskun? Hovimestari: Kiitos. * Markku: Anteeksi, tarjoilija! Saisimmeko laskun? saisinko laskun? Hovimestari: Kiitos. * * * 49
( Kappale 3 ) Partitiivi a/*, ta/tä, tta/ttä 1) Perusmuoto + a/ä Perusmuoto Partitiivi Puhekielessä 1 omena 3 omenaa 1 porkkana 4 porkkanaa 1 siika 2 siikaa 1 iso sipuli 3 isoa sipulia isoo sipulii 1 litra maitoa 2 litraa maitoa 2 litraa maitoo 1 tumma leipä 2 tummaa leipää kahvi kahvia kahvii tilli nippu tilliä nippu tillii selleri pala selleriä pala sellerii jauheliha kilo jauhelihaa Pääte o/ö liitetään sanoihin, jotka päättyvät yhteen vokaaliin (paitsi e:hen). Huom! Puhekielessä on hyvin tavallista, että vokaaliyhtymät assimiloituvat, jolloin partitiivin pääte ei olekaan a/ä: kahvia «=> kahvii, isoa sipulia ■=> isoo sipulii. 2) Perusmuoto + tta/ttä Perusmuoto Partitiivi astianpesuaine huone perhe tuore astianpesuainetta 2 huonetta 3 perhettä tuoretta Jos sana päättyy e:hen partitiivin pääte on tta/ttä. 3) Perusmuoto + ta/tä Perusmuoto Partitiivi tee 1 maa voi 1 televisio 1 radio 1 ahven 1 puhelin 1 mies 1 nainen teetä 15 maata voita 2 televisiota 2 radiota pari ahventa 2 puhelinta 5 miestä 3 naista Jos sana päättyy kahteen vokaaliin tai konsonanttiin, pääte on ta/tä. Huom! vesi Partitiivi: vettä. 50
i-sanat Perusmuoto Vartalo Partitiivi nimi lehti järvi ■=> nime- ■=> lehteen järve- ■=> nimeä ■=> lehteä ■=> järveä Joillakin /-loppuisilla sanoilla partitiivi tehdään sanan vartalosta (josta puhutaan myöhemmin enemmän). Perusmuoto Partitiivi lohi o loh- lohta pieni ■=> pien- ■=> pientä suuri o suur- <=> suurta kieli => kiel- kieltä Joistakin /-loppuisista sanoista putoaa i pois ja partitiivin pääte on ta/tä. nen-sanat Perusmuoto kotimainen suomalainen nainen kolmonen ■=> kotimais- ■=> suomalaiset naiset kolmos- Partitiivi o kotimaista ■=> suomalaista o naista o kolmosta Jos sanan lopussa on nen, se muuttuu s:ksi ja partitiivin pääte on ta/tä. Huom! 3 isoa sipulia, 2 tummaa leipää, 4 pientä porkkanaa, 2 nuorta, kaunista, suomalaista naista. Pääte liitetään aina myös adjektiiviin. Tehtävä 1 Pane sanat partitiiviin. 1 peruna 4 1 huone 3 1 pöytä 2 1 pullo 10. 1 puhelin 5 1 museo 6 1 kotimainen lohi 2 1 pieni, tuore siika 3 1 tomaatti 4 1 sipuli 3 1 suomalainen omena 7 51
( Kappale 3 ) Tehtävä 2 Pane sanat partitiiviin. - Haluatteko (juotava)? - Minä otan (maito),... ja minä (vesi),... ja minä (viini),... ja minä (olut). - Entä (syötävä)? - Joo, (kala),... (lammas),... (salaatti),... (kana). Partitiivin käyttö 1. Numero / mitta tai määrä + partitiivi neljä naista, viisi porkkanaa, kaksi miestä, kolme kotimaista omenaa; pari siikaa, kilo jauhelihaa, litra maitoa, pala selleriä, nippu tilliä, lasi viiniä Yksikön partitiivia käytetään numeroiden (kahdesta eteenpäin) ja mittaa ilmaisevien sanojen kanssa. 2. juoda / syödä + partitiivi Juon olutta, vettä, viiniä, maitoa, kahvia, teetä. Syön härkää, siikaa, karjalanpaistia, lihaa, kalaa, jäätelöä, jälkiruokaa, leipää, voita. Se, mitä syödään tai juodaan, siis jaollinen ainesana, on tavallisesti partitiivissa. 3. Millaista ruoka on? Ruoka on hyvää. Ruoka on hyvää. Lohi on kotimaista. Kala on tuoretta. Jos lauseen subjekti on ainesana tai määrältään epämääräinen (kuten ruoka-aineet usein), niin sitä kuvaileva adjektiivi on partitiivissa. 4. Hyvää huomenta. Hyvää jatkoa. Päivää. Iltaa. Hyvää yötä. Tervetuloa. Partitiivia käytetään myös kaikenlaisissa toivotuksissa. Huom! Myös konkreettinen objekti voi olla lauseessa partitiivissa, jos korostetaan toiminnan prosessia, ei tulosta. (Objektista enemmän kappaleessa 6) Me voidaan jo katsoa sitä ruokalistaa. Me tässä katsotaan ruokalistaa. Saanko katsoa vielä sitä listaa? 52
• Katkarapusalaatti • Kanasalaatti • Täytetty munakoiso • Uuniperuna, katkarapusmetana • Kalakeitto • Sienikeitto • Pestopasta • Paistettu siika, kermakastike • Haudutettu lohi, perunasose • Lammaspata • Härkä, punaviinikastike • Äyriäisruukku • paistetut • keitetyt • valkosipuliperunat • kermaperunat • Talon kasvislautanen • Sieniruukku ja salaatti • Fetapinaattipiirakka ja salaatti • Kasvispasta • Kasvispizza £aAim anmhAei • Nauravat nakit ja perunamuusi • Muumimamman lihapullat • Laiska lehtipihvi • Sutjakka spagetti ja jauhelihakastike • Päivän kala paistettuna • Leipäjuusto ja hilloa • Karpalohyydyke • Jäätelö, lakkahillo • Kahvi, konjakki * olut • punaviini • valkoviini * kivennäisvesi • kolmonen • nelonen
(Kappale 3) Tehtävä 4 Olet ajatellut tehdä jotakin hyvää ruokaa. Lähetät ystävän tekemään ostokset ja kirjoitat hänelle ostoslistan. Malli: Kalakeitto 2 ahventa, pieni hauki, pala lohta, tilliä, 6 perunaa, purjo, pippuria, maitoa Tehtävä 5 Kerro millaista ruoka on. - Millaista se kala on? - Tämä on oikein (hyvä). - Onko siika (tuore)? - On kyllä. Se on (tämänpäiväinen). - Millaista lammas on? - Tämä on (herkullinen). - Onko kahvi vielä (kuuma)? - Ei ole. Se on jo (kylmä). Keitetään uutta kahvia. - Onko lohi (kotimainen)? - Ei ole. Tämä lohi on (norjalainen). Pronominien partitiivi Perusmuoto Partitiivi Perusmuoto Partitiivi minä minua se/ne sitä/niitä sinä sinua tämä tätä hän häntä tuo tuota me meitä mikä mitä te teitä jokin jotakin/jotain he heitä 54
Sanatyyppejä IIGII-Ioppuiset sanat (nainen) nen <=> se N P V Ad. suomalainen suomalaista suomalaise- suomalaisella viimeinen viimeistä viimeise- viimeisellä pohjoinen pohjoista pohjoise- pohjoisella Tehtävä 6 Vastaa kysymyksiin annetuilla sanoilla. - Kenen tämä lehti on? - Se on ... (tuo italialainen nainen, tuo norjalainen, se belgialainen, tuo venäläinen laulaja, suomalainen opiskelija, somalialainen maahanmuuttaja) 55
Mihin Katja menee? Missä Katja on? Mistä Katja tulee? Katja menee kauppaan. Katja on kaupassa. Katja tulee kaupasta. Mihin Toni menee? Missä Toni on? Mistä Toni tulee? Toni menee torille. Toni on torilla. Toni tulee torilta. 57
( Kappale 4 ) Mihin? Minne? - Hei Katja. Mihin olet menossa? - Menen tähän kauppaan. * - Hei, Toni. Mihin olet menossa? - Olen menossa tuohon pankkiin. * - Hei, Tiina. Minne menet? - Menen kirjastoon. * - Hei. Mihin te olette menossa? - Me mennään teatteriin. * - Mihin te menette? - Me mennään kouluun. * - Minne sinä olet matkalla? - Menen Jyväskylään. * - Hei. Mihin te olette menossa? - Me mennään torille. * - Hei. Mihin olet menossa? - Menen asemalle Jyriä vastaan. * - Minne te muutatte? - Espooseen. * - Matkustatteko taas Lontooseen? - Kyllä. * - Mihin minä panen nämä vessapaperit? - Vie ne kylpyhuoneeseen ja pane ne siihen alakaappiin. * - Menettekö lomalla Joensuuhun? - Joo. Eiköhän. * - Menettekö tänä vuonna Englantiin? - Ei kai. Luulen, että me mennään johonkin muuhun maahan. * * * 58
Missä? - Missä sinä olit eilen? - Olin Porvoossa. * - Missä sinä olit maanantaina? - Olin työssä. * - Missä te olitte sunnuntaina? - Teatterissa. * - Missä huoneessa Kari Kontio on? - Hän on viimeisessä huoneessa oikealla. * - Missä sinä olit viime viikolla? - Täällä Helsingissä. * - Missä olitte viikonloppuna? - Tampereella. * - Missä sinä kävit? - Kävin torilla. * - Missä sinä kävit? - Kävin linja-autoasemalla. * - Missä sinä asut? - Asun Kuopiossa. * - Missä asut? - Minä asun nykyään Punavuoressa, Punavuorenkadulla. Missä sinä asut? - Minä asun Kaivopuistossa, Neitsytpolulla.
( Kappale 4 ) Mistä? - Mistä sinä olet tulossa? - Kaupasta. * - Mistä te tulette? - Me tullaan Suomenlinnasta. * - Mistä sinä tulet? - Tulen Porvoosta. * - Mistä sinä olet kotoisin? - Minä olen Oulusta. * - Oletko sinä helsinkiläinen? - Ei, en ole. Minä olen Imatralta. * - Mistä tuo pusero on? - Kirpputorilta. * - Tästä huoneesta on kaunis näköala. - Niin on. * - Mistä sinä olet kotoisin? - Olen Tampereelta. * - Mistä sinä olet tulossa? - Helsingistä - Oliko mukava matka? - Oli tosi mukava. * - Mistä kaupungista sinä olet? - Olen Porvoosta. Entä sinä? - Minä olen Rovaniemeltä. * * * Mistäs? - Mistäs sinä tulet? - Konsertista, kuuntelemasta Sibeliusta * * * Huom! Tuttavallisessa puhekielessä saatetaan joskus kysymykseen liittää s (Mistäs). 60
Tässä kassissa, tuossa kassissa, siinä kassissa - Mitä tuossa kassissa on? - Siinä on ruokaa. * - Tulevatko nämä kirjat tähän kaappiin? - Eivät. Siihen tulevat astiat. * - Istuuko joku tällä paikalla? - Ei istu. Se on vapaa. * * * Kahville, lomalle, matkalle Markku: Kuule, mennäänkö kahville? Tero: (katsoo kelloa) Mennään vaan. * - Terve! - Terve! - Mihin olette menossa? - Kahville. Tule mukaan? - Minne mennään? - Vaikka torille. * * * Mennään leffaan - Hei, Jeninä tässä. Mennäänkö leffaan tänään? - Mennään vaan. Mihin näytökseen mennään? - Mentäiskö kuuden näytökseen. Tavataan vaikka kello viisi. * * * Kirjakieltä Puhekieltä Menemmekö? Mentäiskö? esimerkiksi vaikka Me-imperatiivi Jos haluamme ehdottaa ystävälle tai ystäville, että teemme jotakin yhdessä, tarvitsemme me-imperatiivia, käytämme samaa passiivimuotoa kuin me- preesensissä, mutta ilman persoonapronominia me: Soitellaan! Nähdään! Mennään! Tavataan! 61
Ehdotuksia - Olisi kiva tavata. - Joo, soitellaan. - Hei sitten. - Hei hei. Nähdään. - Mitä tehdään? - Mennään elokuviin. - Tavataan kello viisi. -Joo. (Dialogeissa on lihavoitu viikonpäivät.) Minä viikonpäivänä - Kuule, olisi kiva istua ja jutella joskus oikein kunnolla. - Joo. Mennään vaikka joku päivä kahville. - Joo. - Milloin? - Minä matkustan keskiviikkona Tampereelle. Me voidaan tavata, kun tulen takaisin Helsinkiin. - Miten kauan sinä olet Tampereella? - Pari päivää. Tulen takaisin perjantaina. - No, tavataanko lauantaina? - Joo. Mihin aikaan? - Sopiiko sinulle kello yksi? - Sopii, oikein hyvin. Missä tavataan? - Miten olisi se kahvila Käkönen? - Missä se on? - Se on rautatieasemalta vähän pohjoiseen, Snellmaninkadulla. - Okei, tavataan siellä lauantaina. - Kiva, joo. Hauskaa matkaa. - Kiitti. Hei. - Hei hei. * - Hei sitten! Soitellaan. - Joo soitellaan heti maanantaina.
Viikonpäivät Milloin? Minä päivänä? Minä viikonpäivänä? maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai maanantaina tiistaina keskiviikkona torstaina perjantaina lauantaina sunnuntaina Mf? Tehtävä 1 Malli: Milloin? eilen, tänään, huomenna, ylihuomenna, toissapäivänä viime viikolla, tällä viikolla, ensi viikolla, viikonloppuna Toissapäivänä oli maanantai. Eilen oli tiistai. Tänään on keskiviikko. Huomenna on torstai. Ylihuomenna on perjantai. Ilmansuunnat pohjoinen Kysy ystävältäsi viikonpäiviä ja kerro hänelle, mitä teet eri päivinä. Käytä juuri oppimiasi ajanilmauksia. - Menen tiistaina kirjastoon. Mitä sinä teet? - Tiistaina! Onko huomenna tiistai? Joo, minä menen teatteriin. länsi itä etelä
( Kappale 4 ) (Dialogeissa on lihavoitu III infinitiivin muodot.) Mihin mennään? - Mihin mennään lauantaina? - Mennään uimaan! - Joo, kiva idea. * * * Missä kävit? - Missä sinä kävit sunnuntaina? - Kävin hiihtämässä. * * * Mistä tulette? - Mistäs te tulette? - Me tullaan luistelemasta. Mihin? Missä? Mistä? - Hei, mihin sinä olet menossa? - Menen uimaan. - Päivää, mihin te olette menossa? - Me mennään syömään. - Etkö lähde mukaan? - Ei, en lähde. Minä menen kotiin nukkumaan. - Missä sinä käyt tavallisesti syömässä? - Täällä työpaikan ravintolassa. - Missä sinä olet ollut? - Olin uimassa. - Missä sinä käyt uimassa? - Keskustan uimahallissa. - Onko johtaja Järvinen paikalla? - Ei ole. Hän tulee syömästä noin kello yksi. - Mistä te tulette? - Tulemme pelaamasta sählyä. 64
q Mihin? Haastattelija: Mihin te olette menossa? Ismo: Oopperaan. Haastattelija: Laura: Haastattelija: Antti: Mihin te olette menossa? Teatteriin. Mikä siellä menee? Seitsemän veljestä. Haastattelija: Anna: Haastattelija: Isä: Haastattelija: Isä: Hei! Mihin te olette menossa? Lontooseen. Lähteekö isä mukaan? Totta kai. Mennään vähän lomailemaan. Hyvää matkaa! Kiitos...No niin, tytöt, mennään. Lomalle! Haastattelija: Irja: Haastattelija: Merva: Haastattelija: Irja ja Merva: Mihin te olette matkalla? Roomaan. Roomaan, ai kun ihanaa. Menettekö lomalle? Lomalle. Meillä on siellä ystäviä. Oikein hyvää matkaa! Kiitos. Eila ja Ismo ovat menossa oopperaan. Laura ja Antti ovat menossa teatteriin. Tytöt ovat menossa isän kanssa Lontooseen. Merva ja Irja ovat matkalla Roomaan. 65
Työmatkalle vai lomalle? Haastattelija: Seppo: Haastattelija: Seppo: Haastattelija: Seppo: Haastattelija: Seppo: Anteeksi, minne olet matkalla? Pariisiin. Työmatkalle vai lomalle? Työmatkalle. Käytkö usein Pariisissa? Joka viikko. Hyvää matkaa! Kiitos. * * * Käytkö usein Pariisissa? Ghadi saapuu hotelliin Ghadi Boustani menee hotelliin. Hän menee vastaanottoon. Ghadi: Päivää. Virkailija: Päivää. Ghadi: Minulle on täältä varattu huone. Virkailija: Tervetuloa. Millä nimellä huone on varattu? Ghadi: Boustani. Virkailija: Selvä. Olkaa hyvä ja täyttäkää majoituskortti tästä. Ghadi: Joo, kiitoksia. Hän täyttää majoituskortin. Virkailija: Kiitoksia. Huone on 225. Toisessa kerroksessa. Hissin voitte ottaa siitä suoraan. Ghadi: Kiitoksia. Ja tää on? Virkailija: Huoneen avain. Ghadi: Huoneen avain. Kiitoksia. Virkailija: Kiitos. Huone 225. Huone numero 225. Ghadi menee hotellihuoneeseen. Huoneeseen numero 225. Ghadi: Hieno huone! Tämä on hyvä hotelli! Ihan ok. Tuolla on kylpyhuone. Kylpyamme. Lavuaari. WC. Ja suihku. Suihku - hyvä idea. Minä menenkin heti suihkuun. Sitten lähden kaupungille. Hieno hotellihuone.
Millä junalla pääsee...? Ghadi: Millä junalla pääsee Espooseen? Virkailija: Espooseen pääsee junilla E, L ja S. Ghadi: Joo. Kiitoksia. Virkailija: Ole hyvä. Ghadi: Hei. Millä junalla pääsee Espooseen? Petri ja pojat Petri: Jaaha, pojat kiipeää puuhun. Perttu! Hyppäätkö maahan? Perttu: Oho! (Pertun pipo putoaa.) Petri: Laita pipo päähän! Perttu: Joo. Ismo ja Nasu-koira Ismo: Maahan! Noin. Hyvä! (Nasu-koira käy maahan). * * * Petri ja Mirabella Petri: Mirabella: Mirabella, älä vaan laita lunta suuhun, ethän? En. Mihin olet menossa? Haastattelija: Moi! Tuukka: Moi! Haastattelija: Minne olet menossa? Tuukka: Asemalle. Menen Tampereelle. Haastattelija: Ai Tampereelle? Tuukka: Joo, heippa, täytyy mennä! Tuukka menee Kuopion asemalle. Tuukka menee junalla Tampereelle. Junamatka Kuopiosta Tampereelle kestää kolme ja puoli tuntia. Älä vaan laita lunta suuhun. Tuukka on menossa Tampereelle. Mihin / Minne menet? = Minne olet menossa? Mistä tulet? = Mistä olet tulossa? Usein kysytään Minne olet menossa? Se tarkoittaa samaa kuin Minne menet? Voi kysyä myös Mistä olet tulossa? Se tarkoittaa Mistä tulet? 67
( Kappale 4 ) Minne olette menossa? Haastattelija: Miina: Lotta: Hei tytöt. Minne olette menossa? Luistelemaan. Koulun luistinradalle. Mihin te olette menossa? Antti: Laura ja Sari: Antti: Sari: Antti: Sari: Laura: Antti: Terve! Moi! Mihin te olette menossa? Syömään. Lähdetkö mukaan? Joo, mikäs siinä. Okei. Mennään! Okei. Tytöt ovat menossa luistelemaan. Mihin te olette menossa? Huom! Jos puheessa haluaa osoittaa, että hyväksyy ehdotuksen, niin voi sanoa: mikäs siinä. Voi sanoa myös okei tai joo tai hyvä on. Markku: Kuule, Tero. Mennäänkö syömään? Tero: Mennään. Kello onkin jo paljon. Mennäänkö syömään? Missä? Haastattelija: Missä sinä käyt syömässä? Tanja: Jossakin kahvilassa. * Ghadi: Kaupungilla. Jossakin ravintolassa. * Tanja käy syömässä kahvilassa. 68
Korjaaja: Työpaikan ruokalassa. * * * Käyn syömässä työpaikan ruokalassa. Missä te käytte? Haastattelija: Missä te käytte luistelemassa? Lotta: Koulun luistinradalla. Tytöt käyvät luistelemassa koulun luistinradalla. * * * Missä te käytte luistelemassa? Missä sinä asut? Haastattelija: Missä sinä asut? Sirkka: Nykyisin asun Tampereella. * * * Mistä sinä olet kotoisin? Haastattelija: Mistä sinä olet kotoisin? Ville: Helsingistä. * Ville on kotoisin Helsingistä. Susanna: Minä oon kotosin Kuopiosta. Minä oon kotosin Kuopiosta. % 69
(Kappale^) Haastattelija: Mistä te olette kotoisin? Katja: Minä olen Raahesta. Kirsikka: Ja minä Tampereelta. * Taru: Hyvinkäältä. Anne: Minä olen kotoisin Kauhavalta. * * * Tavataanko illalla? Tero: No hei, Minna. Minna: Moi! Tero: Tavataanko illalla? Vaikka kahvilassa? Minna: Joo, kuudelta illalla. Tero: Tavataan siellä! Hei hei. Minna: Hei. * * * Nähdään ja soitellaan! Laura: Joo nähdään. Antti: Niin ja soitellaan! Laura: Joo soitellaan heti maanantaina. Antti: Okei! Laura: Moi, moi! Antti: Moi, moi! * * * Katja on Raahesta. Kirsikka on Tampereelta. Anne on kotoisin Kauhavalta. Tavataanko illalla? Joo, kuudelta illalla. Soitellaan heti maanantaina. 70
Koska me tavataan? Harri: Niin, koskas me tavataan? Tänään on maanantai. Sopiiko huomenna? Tiina: Tota, huomenna ei oikein käy. Mulla on liian kiire. * Käykö ylihuomenna, Keskiviikkona ja mihin aikaan? keskiviikkona? Harri: Okei, keskiviikkona ja mihin aikaan? Tiina: Sovitaanko seitsemältä illalla? Harri: Joo. Mennäänkö vaikka syömään? Tiina: Joo. Mennään vaikka pizzalle... * * * Sovitaanko seitsemältä illalla? Mitä me tehdään? Ismo: Oota hetki! Mitä me tehdään ens lauantaina? Eila: Me mennään Tampereelle. Etkö muista? Ismo: Ai niin. Me mennään Tampereelle. * * * Mitä me tehdään ens lauantaina? 71
Mihin?/Minne? Missä? Mistä? Vn, seen. kauppaan ssa/ssä Porvoossa sta/stä kaupasta hVn saunaan työssä Suomenlinnasta (V = vokaali) teatteriin Helsingissä Porvoosta kotiin teatterissa Oulusta kirjastoon (suljetussa huoneessa (suljetushuoneesta kouluun tilassa) ta tilasta) (suljettuun Jyväskylään inessiivi elatiivi tilaan) museoon illatiivi Espooseen Lontooseen kylpyhuoneeseen Joensuuhun muuhun maahan johonkin Mihin?/Minne? Missä? Mistä? Ile torille lla/llä Tampereella Ita/ltä Imatralta asemalle torilla kirpputorilta Aleksanterinasemalla Liisankadulta kadulle Vironkadulla rautatieHämeentielle asemalta Tampereelta (avoimeen (avoimessa (avoimestilaan) tilassa) ta tilasta) allatiivi adessiivi ablatiivi Illatiivin päätteet Pääte Vn liitetään sanoihin, joiden vartalo päättyy yhteen vokaaliin (kauppa+an, pankki+in, kirjasto+on). Päätteen vokaali on sama kuin vartalon viimeinen vokaali. Pääte seen liitetään sanoihin, jotka päättyvät kahteen samanlaiseen vokaaliin (Lontoo+seen, huonee+seen). Pääte hVn liitetään sanoihin, jotka päättyvät kahteen vokaalin ja joissa on vain yksi tavu. Päätteen vokaali on sama kuin vartalon viimeinen vokaali (maa+han, työ+hön).
Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tee ystäväsi kanssa pieniä dialogeja. Ystäväsi kysyy sinulta: Mihin olet menossa? Sinä vastaat hänelle käyttäen tässä annettuja sanoja. kauppa, tori, asema, satama, lentokenttä, uimahalli, metsä, Tampere, Turku, Hämeenlinna, Espoo, kirjasto, terveyskeskus, työ, koti * * * Vastaa ystäväsi kysymyksiin. - Missä sinä asut? - Missä sinä olet työssä? - Missä sinä käyt suomen tunnilla? - Missä sinä olit eilen? - Missä sinä käyt viikonloppuna? - Missä lappilaiset asuvat? - Missä suomalaiset asuvat? - Entä saksalaiset ja venäläiset? Paikallissijojen erikoiskäyttöä mennä käydä, olla tulla kahville kahvilla kahvilta lomalle lomalla lomalta matkalle matkalla matkalta pizzalle pizzalla pizzalta Avoimen paikan sijoja (Ile, lla/llä, Itä/Itä) käytetään myös arkisanonnoissa, kun esim. mennään juomaan kahvia tai syömään lounasta tai matkustetaan. Kysy ystävältäsi, milloin hän viimeksi oli esimerkiksi lomalla ja milloin taas lähtee lomalle. Yritä käyttää edellä esiintyneitä ilmauksia. 73
( Kappale 4 ) F@MM<S Tehtävä 5 Tehtävä 6 Konsonanttivaihtelua Vahva aste Heikko aste paikka kk ■=> k paikasta kuppi PP <=> P kupissa kartta tt <=> t kartalta polku k ■=> 0 polulle kylpy P o v kylvyssä katu t o d kadulla Helsinki nk ■=> ng Helsingissä silta It ■=> II sillalla virta rt i=> rr virrassa ranta nt i=> nn rannalla Vokaaliloppuisilla sanoilla (paitsi e) on yleensä nominatiivissa ja partitiivissa vahva aste ja vartalossa (paitsi illatiivissa) heikko aste. (Astevaihtelua käsitellään myös kappaleessa 10.) Vastaa ystäväsi kysymyksiin mahdollisimman tarkasti. - Mistä sinä olet kotoisin? - Mistä Natalia on kotoisin? - Mistä Mohamed on kotoisin? - Mistä Eliö on kotoisin? - Mistä sinä ostit tuon puseron? - Mistä sinä ostit tuon takin? - Mistä sinä ostit nuo kengät? - Mistä ostat vihannekset ja hedelmät? - Mistä ostat ruokaa? Tee ystäväsi kanssa pieniä dialogeja. Ystäväsi kysyy sinulta: Mistä olet tulossa? Sinä vastaat hänelle käyttäen tässä annettuja sanoja. kauppatori, Alepa, rautatieasema, Eteläsatama, kirjakauppa, kuntosali, puisto, teatteri, konsertti, kerho, koulu, sairaala, ravintola, kahvila 74
Tämä-, tuo- ja se-pronominien paikallissijat Mihin? Missä? Mistä? tämä tähän tälle tässä tällä tästä tältä tuo tuohon tuolle tuossa tuolla tuosta tuolta se siihen sille siinä sillä siitä siltä sisäpaikallissija ulkopaikallissija sisäpaikallissija ulkopaikallissija sisäpaikallissija ulkopaika III infinitiivi Menen syömään. Käyn syömässä. Tulen syömästä. he-persoonan vartalo + maan/mään + massa/missä he syövät o syö- syömään he nukkuvat •=> nukku- nukkumassa he uivat <=> ui- Mihin? Missä? Mistä? mennä/lähteä olla/käydä tulla syömään syömässä syömästä uimaan uimassa uimasta nukkumaan nukkumassa nukkumasta tankkaamaan tankkaamassa tankkaamasta hiihtämään hiihtämässä hiihtämästä luistelemaan luistelemassa luistelemasta kuuntelemaan kuuntelemassa kuuntelemasta + masta/mlstä uimasta Tehtävä 7 Ehdota ystävällesi, että lähdette tekemään seuraavia asioita. Lähetään... uida, tanssia, katsoa elokuvaa, syödä, voimistella, kuunnella musiikkia, kävellä, opiskella suomea, ulkoilla, korjata aita, pestä pyykki, siivota piha Tehtävä 8 Tee ystäväsi kanssa dialogeja mallin mukaan. Malli: syödä - Mennään syömään! - Minä olin jo syömässä. Tulin juuri syömästä. uida, kävellä, ulkoilla, juoda kahvia, tanssia, lukea kirjastossa, siivota, voimistella, auttaa Katjaa, levätä 75
(Kappale 5) (Dialogeissa on lihavoitu omistusrakenteet.) Hei pitkästä aikaa (Jaana ja Maija tapaavat sattumalta kadulla vuosien kuluttua.) Jaana: Hei Maija, pitkästä aikaa. Maija: Jaana! Hei! Voi että on kiva nähdä! Hei, onko sinulla aikaa? Mennäänkö tuohon kahvilaan juttelemaan? Jaana: No mennään! (He menevät kahvilaan juttelemaan ja kertomaan kuulumisia.) Jaana: No Maija, mitä sinulle kuuluu? Maija: No mitäs tässä, ihan hyvää. Minä olen naimisissa ja minulla on kaksi lasta. Jaana: Ai kuinka kivaa! Onko sinulla valokuvaa? Maija: No joo, on. Tässä on Iida ja tässä on Roope, tuossa on Jari, minun mieheni. Jaana: Oi,... Maija: Mutta hei, mitä sinulle kuuluu? Oletko sinä mennyt naimisiin? Onko sinulla lapsia? Jaana: Minä olen eronnut. Mutta minulla on yksi lapsi, Miisa. Maija: Kuinka vanha hän on? Jaana: Miisa on jo iso tyttö. Hän on kaksitoistavuotias. Maija: Meidän Roope on kolme ja Iida on kuusi vuotta vanha. Jaana: Missä te asutte nykyisin? Maija: Marjaniemessä. Meillä on siellä vanha omakotitalo. Jaana: Me asutaan Miisan kanssa vuokralla Kalliossa, vanhassa kerrostalossa. Se on muuten oikein kiva asunto, mutta vähän liian pieni: kaksi huonetta ja keittiö. Miisalla on oma huone, mutta minä nukun olohuoneessa. Meillä ei ole parveketta, mutta onneksi talon vieressä on kaunis puisto. 77
(Kappale 5) Kysymyksiä ja vastauksia Millainen perhe sinulla on? - Minulla ei ole perhettä. Tai no, onhan minulla kissa. Sen nimi on Misse. * * * Minkälainen perhe teillä on? - Meillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Huom! - Meillä on kolme poikaa: Jussi on viisitoista, millainen = minkälainen Jani on kymmenen ja Jere on viisi vuotta vanha. Onko teillä lapsia? - On. Meillä on yksi poika, Mirko. Hän on kahdeksanvuotias. - Meillä on pieni vauva, kolme kuukautta vanha. Minun miehelläni on yksi aikuinen poika edellisestä avioliitosta. - Meillä ei ole vielä lapsia. * * * Kuinka monta lasta teillä on? - Sadulla ja minulla on kaksi lasta, kaksi tyttöä. - Minulla on yksi lapsi, mutta hän ei asu enää kotona. * * * Oletko sinä naimisissa? - En enää. Olen eronnut. Minulla - En vielä. Minä olen kihloissa Ossin kanssa. Me mennään naimisiin ensi kesänä. - Minä elän yksin. Minä en ole naimisissa enkä kihloissa eikä minulla ole poikaystävääkään. Minä olen sinkku * * * yksi lapsi. Huom! ja + en = enkä ja + emme = emmekä ja + et = etkä ja + ette = ettekä ja + ei = eikä ja + eivät = eivätkä Huom! Liitepartikkeli kin kaan/kään kielteisessä lauseessa. Minulla ei ole poikaystävääkään. 78
Millainen asunto sinulla on? TtslMMU Tehtävä 1 Tehtävä 2 - Kaksi huonetta ja keittiö kerrostalossa. - Minulla on pieni yksiö keskustassa. - Minä asun opiskelija-asunnossa. - Me asutaan rivitalossa Maunulassa. - Meillä on vanha omakotitalo Vartiokylässä. - Me asutaan vuokralla Hattulantiellä. * * * Kerää yllä olevista dialogeista erilaisia asumiseen liittyviä sanoja ja ilmauksia (kerrostalo > asun kerrostalossa jne.). Sijoita seuraavat sanat lauseisiin: naimisissa, naimisiin, kihloissa, sinkku, eronnut 1. Minä en ole enää..., olen.... 2. Ossi ja minä olemme..., me mennään... ensi kesänä. 3. Minä elän yksin. Olen.... * * * (Dialogeissa on lihavoitu adjektiivien vertailuasteet.) Uusi asunto (Ilpo on kutsunut Veeran kylään katsomaan uutta asuntoa.) Ilpo: Tervetuloa! Kiva kun tulit. Tule sisään! Veera: Kiitos kiitos. Tässä pieni lahja uuteen kotiin, ole hyvä. Huom! Ilpo: Punaviiniä! Hieno homma. Iahia uuteen kotiin Kiitos paljon. No, takki pois ja sisään. lahja sinulle * Veera: Ai kuinka kiva asunto sinulla on. Ja iso! Ilpo: Niin, tämä on vähän isompi kuin se vanha asunto. Veera: Kuinka monta huonetta tässä on? Ilpo: Kolme huonetta ja keittiö, 75 neliötä. Haluatko nähdä? Veera: No totta kai. (Ilpo esittelee uutta asuntoaan.) Ilpo: Tässä on olohuone. Veera: Voi kuinka iso ja valoisa. Ja sinulla on parvekekin. Ilpo: Joo, eikö ole kiva? Ja täällä on makuuhuone. Tämä pienin huone on työhuone tai vierashuone. Ja tässä on vessa ja tämä on kylpyhuone. 79
Veera: Voi että. Kyllä sinulla on paljon tilaa. Ilpo: Joo, minä olen oikein tyytyväinen. Se minun vanha asunto oli paljon pienempi ja pimeämpi kuin tämä. Tämä on tietysti aika kallis, kalliimpi kuin se entinen asunto, mutta onhan tämä parempi ja paljon mukavampi. Mutta hei, mennäänkö tänne keittiöön? Avataan tämä punaviinipullo ja jutellaan. Minulla on juustoa ja patonkia... * * * Perhe - Onko sinulla siskoja tai veljiä? - Minulla on yksi veli. - Onko hän nuorempi vai vanhempi kuin sinä? - Hän on pari vuotta vanhempi kuin minä. * - Onko sinulla monta siskoa tai veljeä? - Minulla on yksi sisko ja yksi veli. Pikkusisko on kaksi vuotta nuorempi kuin minä ja isoveli kaksi vuotta minua vanhempi. Minä olen keskimmäinen lapsi. Onko sinulla siskoja tai veljiä? - Ei. Minä olen ainoa lapsi. Minulla ei ole yhtään siskoa eikä veljeä. * * * Pieni tietokilpailu - Mikä on Suomen syvin järvi? - Jaa-a. En kyllä tiedä. - Päijänne. * - Mikä on Suomen korkein tunturi? - Hetkinen. Saana on aika korkea, mutta Haltiatunturi on korkeampi. Se on Haltiatunturi. - Oikein. Hyvä. * - Kumpi on vanhempi kaupunki, Helsinki vai Kuopio? - Eikö se ole Helsinki? - No on, ja mikä on Suomen vanhin kaupunki? - Turku. Huom! Kysymyksessä käytetään usein monikkoa: Onko sinulla siskoja tai veljiä. (Monikosta tarkemmin kappaleessa 9.)
- Mikä on Suomen pisin joki? - Onko se Oulujoki? - Ei. Kemijoki on pitempi kuin Oulujoki. Suomen pisin joki on Kemijoki. Se on noin 500 kilometriä pitkä. * - Mikä on Suomen kaunein kaupunki? - Maailman helpoin kysymys. Tietysti Helsinki! - No jaa, minusta Porvoo on kauniimpi kuin Helsinki, ja vanhempikin. - Oletko sinä Porvoosta? * - Kuka on Suomen rikkain ihminen? - No en ainakaan minä - etkä sinä. * * * Lisää kysymyksiä ja vastauksia - Kumpi on vanhempi, Turku vai Helsinki? - Turku. Turku on Suomen vanhin kaupunki. * - Kumpi on suurempi kaupunki, Helsinki vai Tampere? - No Helsinki. Helsinki on Suomen suurin kaupunki. * - Kumpi sinusta on parempi kirja, Tuntematon sotilas vai Sinuhe egyptiläinen1 - Jaa, en osaa sanoa. Kumpikin on hyvä kirja, mutta minusta Seitsemän veljestä on paras suomalainen kirja. * * * (Dialogeissa on lihavoitu genetiivimuodot ja possessiivisuffiksit.) Sukujuhlat (Sauli ja Riitta ovat kutsuneet sukulaisia kylään, muun muassa Riitan äidin, isän, tädin ja sedän sekä Saulin serkun Erjan ja hänen poikansa Nikon.) Sauli: Hei Erja ja Niko, pitkästä aikaa! Niko: Hei. Erja: No hei! Tosiaan hauska tavata pitkästä aikaa. Riitta: No niin on. Kiva kun pääsitte tulemaan. Ja Niko! Noin iso jo! Erja: Niin. Niko on jo pitempi kuin minä. Riitta: Saako sinua vielä halata? Huom! minusta = minun mielestä(ni) sinusta = sinun mielestä(si) 81
Niko: Noh... öh... joo. Sauli: Kuinka vanha sinä Niko nyt oletkaan? Niko: Kuusitoista, heinäkuussa seitsemäntoista. Riitta: Ajatella! Niin se aika kuluu. Sauli: Saako olla lasi kuohuviiniä? Erja: Kiitos. Sauli: Skool. Ja tervetuloa! Riitta: No mutta tulkaa tänne pihalle. Me istutaan täällä pihalla. * Riitta: Äiti ja isä, tässä on Saulin serkku Erja ja hänen poikansa Niko. Erja: Päivää. Hauska tavata. Niko: Päivää. Riitan äiti: Päivää päivää. Riitan isä: Hauska tavata. Riitta: Ja tässä on minun tätini Meeri ja setäni Seppo. Ja muut sinä varmaan tunnetkin. Erja: Tunnen tunnen. Hei kaikki! Kiva nähdä taas! Mitä kuuluu? Riitta: Istu sinä Erja vaikka tähän minun viereeni ja Niko tuohon Saulin viereen. Erja: Kyllä tämä on kaunis, tämä teidän pihanne! Ja näin iso! Hei mutta, onko tämä isompi kuin tuo naapurin piha? Riitta: Joo on, kun tämä on päätyhuoneisto. * Erja: No mutta, kenen koira tämä on. Mikä sen nimi on? Riitta: Se on meidän Pontus. Pontus, älä häiritse! Mene pois! Erja: Ei Pontus häiritse. No hei Pontus. Mitä Pontus? Kuinka vanha Pontus on? Riitta: Pontus täyttää syyskuussa kolme kuukautta. Huom! Meidän vauva... Pontus täyttää kolme kuukautta * * * syyskuussa. = Syyskuussa Pontu: on kolme kuukautta vanha. Kahvilassa - Anteeksi, onko tuo lehti teidän. - Ei, se on talon lehti, olkaa hyvä vain. - Kiitos.
- Hei Katja! Tule tänne istumaan. - Tiina! Pitkästä aikaa. Kiva tavata. - Tässä on minun työtoverini Make ja hänen vaimonsa Jaana. - Hauska tavata. * * * Kahvilan pöydälle on jäänyt lompakko - Hei, kenen lompakko tuo on? - Onko se tuon miehen? Hei anteeksi, onko tämä teidän lompakkonne? - Voi kiitos kiitos, joo se on minun. Kiitos nyt oikein paljon! * * * N mies P miestä V miehe- Ad. miehellä Muita samantyyppisiä sanoja ei ole. Vanhat ystävät Valma ja Inkeri tapaavat sattumalta torilla Inkeri: Valma! Hauska tavata. Valma: No mutta Inkeri. Päivää pitkästä aikaa. Mitä sinulle kuuluu? Ja kukas tämä pikkuinen on? Inkeri: Tässä on Roosa, minun nuorin lapsenlapseni. Valma: No päivää päivää Roosa. Kuinkas vanha sinä olet? Roosa: Minä olen yhdeksän. Valma: Kuinka monta lastenlasta sinulla jo onkaan, Inkeri? Inkeri: Viisi. Jormalla on kaksi lasta, Leenalla kolme ja tämä Roosa on Liisan ja Jannen esikoinen. Valma: Ajatella! * * * 83
Sukukuva - Tässä keskellä ovat minun isoisäni ja isoäitini. Tuossa vasemmalla ovat minun vanhempani. Äidin oikealla puolella istuu minun nuorin siskoni Seija. Hän on kaksi vuotta nuorempi kuin minä. Seijan vieressä on hänen miehensä Erno. Tuo on minun isoveljeni Jussi ja Jussin tyttöystävä. Ja tuossa olen minä. - Isoisä ja isoäiti? Elävätkö he vielä? - Isoisä on kuollut, mutta isoäiti elää vielä. Hän täyttää kohta kahdeksankymmentä vuotta. * * * (Dialogeissa on lihavoitu postpositiot, joiden edessä on genetiivi.) Kuka Linda - Kenen kanssa olit eilen elokuvissa? - Lindan kanssa. - Lindan? Kuka hän on? - Linda on Markon sisko. Etkö muista, hän oli samalla luokalla meidän kanssa, istui sinun takana. - Ai joo, se Linda. En ole nähnyt häntä koulun jälkeen. * * * Kenen patsas - Anteeksi, minä en löydä tältä kartalta Suomen Pankkia. - Se on Tuomiokirkon ja Kansallisarkiston välissä Snellmaninkadulla. Tai Tuomiokirkon takana, jos katsot Senaatintorilta. - Ai joo, tuossa. Nyt löytyi. - Se on komea vanha talo, sen edessä on Snellmanin patsas. - Ai jaa, miksi patsas on Suomen Pankin edessä? - Snellman oli senaattori. Hänen ansiostaan Suomi sai oman rahan, markan. - Jaa, mutta nythän teillä on euro. - No niin on! Kenen patsas pankin eteen nyt pitäisi pystyttää?
Kuukaudet 1. tammikuu 2. helmikuu 3. maaliskuu 4. huhtikuu 5. toukokuu 6. kesäkuu 7. heinäkuu 8. elokuu 9. syyskuu 10. lokakuu 11. marraskuu 12. joulukuu Mikä kuukausi nyt on? Missä kuussa on joulu? Nyt on joulukuu. Joulukuussa. Järjestysluvut Huomaa luvut ensimmäinen ja toinen! Muiden järjestyslukujen tunnus on s. Kun järjestysluku merkitään numerolla, numeron lopussa on piste. 4 = neljä / 4. = neljäs Perusluku Järjestysluku Kuinka monta? Kuinka mones? yksi 1. ensimmäinen kaksi 2. toinen kolme 3. kolmas neljä 4. neljäs viisi 5. viides kuusi 6. kuudes seitsemän 7. seitsemäs kahdeksan 8. kahdeksas yhdeksän 9. yhdeksäs kymmenen 10. kymmenes 11. yhdestoista 12. kahdestoista 13. kolmastoista 14. neljästoista 15. viidestoista 16. kuudestoista 17. seitsemästoista 18. kahdeksastoista 19. yhdeksästoista 20. kahdeskymmenes 21. kahdeskymmenesensimmäinen 22. kahdeskymmenestoinen 23. kahdeskymmeneskolmas 30. kolmaskymmenes 100. sadas 1000. tuhannes 85
(Kappale 5) F@MMf Tehtävä 3 Tehtävä 4 Malli: Tehtävä 5 Tehtävä 6 Päivämäärä 15.2. Tänään on viidestoista helmikuuta. Tänään on helmikuun viidestoista. Jos kuukauden nimi on järjestysluvun jäljessä, se on partitiivissa. Jos se on järjestysluvun edessä, se on genetiivissä. Kysymyksiä ja vastauksia - Mikä päivä tänään on? - Tänään on tiistai. - Monesko päivä tänään on? - No, tänään on viides kesäkuuta. (5.6.) - Mikä kuukausi nyt on? - Kesäkuu. - Missä kuussa sinä olet syntynyt? - Minä olen syntynyt huhtikuussa. Milloin sinä olet syntynyt? - Minä olen syntynyt viidestoista helmikuuta. (15.2.) - Maaliskuun viides. (5.3.) - Minä olen syntynyt kolmaskymmenes joulukuuta. (30.12.) - Heinäkuussa, yhdeksäs heinäkuuta. (9.7.) Kerro missä kuussa sinä olet syntynyt. Kysy kaveriltasi, missä kuussa hän on syntynyt. Miten sanot seuraavat päiväykset? 5.3. viides maaliskuuta / maaliskuun viides 1.1. / 30.4. / 1.5./ 10.10. / 6.12. Mikä päivä tänään on? Monesko päivä, mitä kuuta? Milloin sinun syntymäpäiväsi on? Entä kaverisi? 86
p Missä sinä asut? Kuinka sinä asut? Haastattelija: Missä sinä asut? Antti: Haastattelija: Antti: Asun Kuopiossa. Kuinka sinä asut - millaisessa talossa? Asun vanhassa puutalossa. Tässä vieressä. Antti asuu vanhassa puutalossa. Haastattelija: Millainen asunto sinulla on? Taru: Mulla on kerrostaloasunto. Kolme huonetta ja keittiö. Haastattelija: Asutko maalla vai kaupungissa? Raija: Minä asun lähiössä. Haastattelija: Millainen asunto sinulla on? Raijat: Minä asun mieheni kanssa omakotitalossa. Se on semmoinen iso, mukava talo. Raija asuu omakotitalossa. Taru: Asun kaupungissa. Helsingin keskustassa. Haastattelija: Asut siis kerrostalossa? Taru: Joo. Haastattelija: Kuinka suuri asunto sinulla on? Taru: 70 neliötä. Haastattelija: Kuinka monta huonetta Taru asuu kerrostalossa. siinä on? Taru: Kolme huonetta, keittiö, kylpyhuone ja sauna. * * * 87
(Kappale 5) n Minkälainen sinun perheesi on? Millainen perhe sinulla on? Haastattelija: Markku: Haastattelija: Markku: Haastattelija: Taina: Haastattelija: Taina: Minkälainen sinun perheesi on? Minulla on vaimo ja kaksi lasta. Kaksi tytärtä. Minkä ikäisiä he ovat? Lotta on 10 ja Miina on 7-vuotias. * Minkälainen perhe sinulla on? Mies ja minä. Lapsia meillä ei ole. Mutta on meillä kolme koiraa. Nehän ovat ihan hyviä lapsia! Niin, no ainakin lapsellisia! Minulla on vaimo ja kaksi lasta. Tainalla on mies ja kolme koiraa. Perheen nuorin Haastattelija: Kuka on teidän perheen nuorin? Miina: Meidän koira on meidän perheen nuorin - se on vain viisivuotias. Perheen vanhin Tuija: Minun mieheni on meidän perheen vanhin, hän on minua kuusi vuotta vanhempi. Vanha mies! * * * Perheen pienin Haastattelija: Kuka on teidän perheen pienin? Miina: Minä olen meidän perheen pienin. Minun mieheni on meidän perheen vanhin. Minä olen meidän perheen pienin.
Paras kaveri Haastattelija: Kuka on sinun paras kaverisi? Eero: Toi Ville. Ville: Toi Eero. * * * Ville on Eeron paras kaveri. Eero on Villen paras kaveri. Paras ystävä Haastattelija: Kuka on sinun paras ystäväsi? Anna: Tämä Patsy-koira. Annan paras ystävä on Patsy. Suomen kartta Santeri: Kumpi on suurempi Tampere vai Turku? Ukki: No Tampere. Minna: No Ukki on kotoisin Tampereelta! Santeri: No mikä on Suomen toiseksi suurin järvi? Minna: Päijänne. Santeri: No, Suomen kolmanneksi suurin järvi? Ukki: Kolmanneksi suurin järvi... hetkinen. Se ei ole Saimaa Mikä on Suomen toiseksi suurin eikä Päijänne... iärvi- se on Inarijärvi! * * * 89
( Kappale 5 ) lM§HB©[p[pki Omistusrakenne (Omistuslause) Omistaja hän-persoona Kenellä on mikä/mitä Jaanalla on yksi lapsi. Miisalla on oma huone. Meillä on vanha talo. Maijalla on kaksi lasta. Minulla on yksi lapsi. Negatiivinen eli kielteinen omistusrakenne Omistaja hän-persoona partitiivi Kenellä ei ole mitä Minulla ei ole autoa. Jaanalla ei ole omaa huonetta. Meillä ei ole parveketta. Minulla ei ole perhettä. Hänellä ei ole poikaystävää. Suomen kielen omistusrakenne muodostetaan päätteen lla/llä avulla. Lauseen verbinä on aina, kaikissa persoonissa, o//o-verbin yksikön 3. persoonan muoto, preesensissä on. Kun omistuslause on negatiivinen, verbin kielteinen muoto on ei ole. Se, mitä ei ole, ilmaistaan partitiivin avulla. Kysymyksiä ja vastauksia - Onko sinulla poikaystävä? - On. Minulla on poikaystävä. - Ei. Minulla ei ole poikaystävää. - Onko teillä oma talo? - On. Meillä on vanha omakotitalo. - Kenellä on auto? - Minulla. Minulla on auto. - Minulla ei ole autoa. 90
Persoonapronominien Ha/llä -muodot (adessiivi) Kenellä? Puhekielen muodot minä minulla mulla / mul on sinä sinulla sulia / sul on hän hänellä sillä / sil on me meillä meil on te teillä teil on he heillä niil on Puhekielessä verbin negatiivinen muoto on ei oo: Mulla ei oo poikaystävää. Tehtävä 7 Tee kysymyksiä ystävällesi! Malli: Missä sinä asut? Millainen asunto sinulla on? Oletko naimisissa? Minkälainen perhe sinulla on? Tehtävä 8 Keskustelkaa, mitä teillä on, mitä teillä ei ole. Malli: Minulla on sisko, mutta minulla ei ole veljeä. Vertailuasteet (perusmuoto eli nominatiivi) Komparatiivi (isompi) Perusmuoto Vartalo + mpi suuri suure- suurempi nuori nuore- nuorempi kallis kallii- kalliimpi vanha vanha- a ■=> e vanhempi halpa halva- aoe halvempi kylmä kylmä- ä ■=> e kylmempi valoisa valoisa- valoisampi pimeä pimeä- pimeämpi Uusi asunto on kalliimpi kuin vanha. Minä olen nuorempi kuin Juha. Juha on vanhempi kuin minä. Komparatiivin tunnus on mpi. Se liitetään adjektiivin vartaloon. Vartalon vokaalit a, ä ■=> e, jos sanassa on kaksi tavua (vanha => vanhempi). Useampitavuisissa sanoissa a, ä eivät muutu (valoisa ■=> valoisampi). 91
( Kappale 5 ) Superlatiivi (isoin) Perusmuoto Vartalo + in iso iso- isoin helppo helpo- helpoin Superlatiivin tunnus on in. Se liitetään adjektiivin vartaloon. pieni piene- pienin nuori nuore- nuorin halpa halva- halvin vanha vanha- vanhin tärkeä tärkeä- tärkein kylmä kylmä- kylmin Huomaa, miten vartalon vokaali voi muuttua! Vartalon vokaalit e, a ja ä katoavat. kaunis kaunii- kaunein Vartalon ii => e tuore tuoree- tuorein rikas rikkaa- rikkain Muut pitkät vokaalit lyhenevät. Huomaa! Komparatiivi Superia hyvä parempi paras uusi uudempi uusin pitkä pitempi pisin Adjektiiveilla hyvä, uusi, pitkä, on erityiset vertailumuodot Kysymyksiä - Kumpi on vanhempi, Juha vai sinä? - Juha on vanhempi kuin minä. - Kumpi on vanhempi kaupunki, Turku vai Helsinki? - Turku on vanhempi kuin Helsinki. - Mikä on Suomen vanhin kaupunki? - Turku. Turku on Suomen vanhin kaupunki. - Kuka on maailman kaunein nainen? - Minun vaimoni! Kun verrataan kahta, kysymyssana on kumpi. Kun verrataan kolmea tai useampaa, kysymyssana on mikä tai kuka. 92
Tehtävä 9 Tehtävä 10 Tehtävä 11 Mikä on adjektiivin komparatiivi? 1. Hän on (nuori) kuin minä. 2. Turku on (vanha) kuin Helsinki. 3. Tämä asunto on (iso) ja (hyvä) kuin se entinen. 4. Iso asunto on tietysti (kallis) kuin pieni. 5. Pieni asunto on (halpa) kuin iso. Komparatiivi vai superlatiivi? 1. Mikä on Suomen (kaunis) kapunki? 2. Kumpi on (suuri), Helsinki vai Tampere? 3. Onko hän (nuori) kuin sinä? 4. Kuka teistä on (vanha)? 5. Mikä on Suomen toiseksi (suuri) järvi? Tee lisää tietokilpailukysymyksiä (Kuka, Mikä, Kumpi). Yritä käyttää vertailuasteita. * * * Genetiivi, yksikkö n Yksikön genetiivin pääte n liitetään sanan vartaloon. Perusmuoto Kuka? Vartalo + n Kenen? naapuri Seija naapuri- Seija- naapurin Seijan Mikä? Vartalo Minkä? Suomi talo Suome- talo- Suomen talon Erno on Seijan mies. Erja on Saulin serkku. Kenen tuo lompakko on? Se on tuon miehen lompakko. Minkä maan pääkaupunki Helsinki on? Huom! Suomen Pankki Snellmanin patsas Snellmaninkatu Senaatintori Se on Suomen pääkaupunki.
(Kappale 5) & WsMSMfB Tehtävä 12 Persoonapronominien genetiivimuodot Kenen? Puhekielessä minä minun mun sinä sinun sun hän hänen sen me meidän meijän te teidän teijän he heidän niiden / niitten Kirjoita lauseeseen annetun sanan tai ilmauksen genetiivi. Se on (talo) lehti. Erja on (Sauli) serkku. Seija istuu (äiti) oikealla puolella. (Kuka) lompakko tuo on? Lompakko on (tuo mies). Mikä (tuo kaunis nainen) nimi on? Omistusliite (possessiivisuffiksi) minun taloni meidän talomme sinun talosi teidän talonne hänen talonsa heidän talonsa Hänen nimensä on Taija. Missä teidän talonne on? Roosa on minun nuorin lapsenlapseni. Onko teidän talossanne sauna? Kirjakielessä persoonapronominin genetiivin jälkeen on omistusliite eli possessiivisuffiksi. Omistusliite pannaan vain substantiiviin, ei adjektiiviin: minun nuorin lapsenlapseni Kirjakielessä pelkkä possessiivisuffiksi riittää: Tässä on veljeni Jussi. Omistusliite pannaan sijapäätteen jälkeen: teidän talossanne. Koiran nimi on Pontus. Roosa on Liisan ja Jannen tytär. Omistusliitteen voi panna vain persoonapronominin genetiivin jälkeen. Puhekieli Puhekielessä omistusliite jää usein pois, käytämme pelkkää persoonapronominin genetiiviä: mun äiti meijän talo sun poika / poikas teijän poika sen mies niiden / niitten talo Yksikön toisen persoonan possessiivisuffiksi on s tai jää pois kokonaan. 94
Tehtävä 13 Katso possessiivisuffiksia ja laita sitten oikea persoonapronomini lauseeseen. nimensä on Sauli. Tässä kuvassa on perheeni. Elääkö isoäitisi vielä? Missä talonne on? Tässä on koiramme Pontus. asunnossamme ei ole parveketta. Tehtävä 14 Etsi dialogeista sanoja, joissa on possessiivisuffiksi. Mikä on sanan perusmuoto? Malli: (minun) isoveljeni ■=> isoveli Genetiivi + postpositio Genetiivi Lindan koulun kirkon pankin kadun kioskin kirkon Postpositio kanssa jälkeen takana edessä / eteen yli vieressä lähellä Olin Lindan kanssa elokuvissa. Pankin edessä on Snellmanin patsas. Pankki on kirkon takana. Talo on kirkon ja museon välissä. Huom! Talo on kirkon lähellä. Talo on lähellä kirkkoa. (genetiivi + lähellä) (lähellä + partitiivi) Lähellä voi olla joko sanan jäljessä tai edessä. Huomaa sijamuoto! Huom! Asema on vastapäätä hotellia. Asema on hotellia vastapäätä. Vastapäätä voi olla sanan edessä tai jäljessä, mutta siihen liittyvä sana on aina partitiivissa.
( Kappale 5 ) FciMfmf Tehtävä 15 Keskustelkaa yhdessä. Kuka istuu kenen vieressä, välissä, edessä, takana? Mitä teet kurssin jälkeen, kenen kanssa? Jne. Malli: Minä istun Lindan vieressä. Linda istuu Robertin edessä. Sanatyyppejä i-loppuiset sanat -i => -i (posti) N posti teatteri p postia teatteria V postiteatteri- in. postissa teatterissa i-loppuisten lainasanojen vokaali ei muutu. -i o -e (nimi) N nimi järvi veli P nimeä järveä veljeä V nime- järve- velje- Ad. nimellä järvellä veljellä Muiden i-loppuisten sanojen / muuttuu e:ksi vartalossa. Huomaa, että sanojen partitiivia ei tehdä perusmuodosta. -i o -e (pieni) N pieni suuri lapsi P pientä suurta lasta V piene- suure- lapse- Ad. pienellä suurella lapsella 96
Tehtävä 16 Tehtävä 17 si ■=> de (uusi) N uusi vuosi kuukausi P uutta vuotta kuukautta V uude- vuode- kuukaude- In. uudessa vuodessa kuukaudessa Huomaa illatiivi: uuteen. Partitiivi: uusi <=> uut + partitiivin pääte ta/tä\ uutta. is => ii (kallis) N kallis kaunis P kallista kaunista V kallii- kaunii- In. kalliissa kauniissa /s-loppuisten sanojen b muuttuu vartalossa ii:ksi. Laita annettu sana lauseeseen. pieni Minulla on kaksi Asun veli Minulla on kaksi posti Hän menee uusi Asumme kaunis He asuvat Etsi tämän kappaleen dialogeista /- ja /s-loppuisia sanoja ja huomaa, missä muodossa ne ovat. Varmista, että tiedät sanan perusmuodon eli nominatiivin. poikaa. talossa. omakotitalossa. . talossa. 97
*
(Kappale 6) (Dialogeissa on lihavoitu verbin konditionaalimuodot.) Postitoimistossa Asiakas: Virkailija: Asiakas: Virkailija: Päivää. Saisinko kolme postimerkkiä Eurooppaan? Ja mihin maahan? Minulla olisi kaksi kirjettä Ranskaan ja yksi postikortti Kreikkaan. Postimaksu on sama kaikkiin EU-maihin: 65 senttiä kappale, yhteensä euro 30 senttiä. Huom! postimerkki Eurooppaan kirje Ranskaan postimaksu kaikkiin EU-maihin Asiakas: Yksi postimerkki, kiitos. Virkailija: EU-maahan vai? Asiakas: Turkuun. Virkailija: Siis Suomeen. Kotimaan kirjemerkki olisi sitten 65 senttiä. 99
Asiakas: Päivää. Minä lähettäisin tämän paketin Englantiin. Mitähän se maksaa? Virkailija: Joo, tämä painaa 950 grammaa. Se maksaisi 28 euroa. Asiakas: Niin paljon! Virkailija: Te voisitte lähettää tämän maksikirjeenä, se olisi vain 10 euroa. Asiakas: Ai jaa! Meneekö se Huom! lentopostina? lentopostina, kirjeenä, Virkailija: Juu menee. postipakettina * Asiakas: Saisinko postimerkin tähän kirjeeseen? Se menisi Kokkolaan. Virkailija: Tämä painaa 1500 grammaa. Lähetättekö sen kirjeenä vai postipakettina? Kirjemaksu olisi 11 ja puoli euroa. Mutta jos lähettäisitte tämän postipakettina, se olisi halvempi, kuusi kaksikymmentä. Asiakas: No meneekö paketti perille yhtä nopeasti kuin kirje? Virkailija: Menee kyllä, mutta se täytyy hakea postista, sitä ei viedä kotiin. Asiakas: Ai jaa. No jos minä kuitenkin lähettäisin sen kirjeenä. Puhelu postiin Virkailija: Hakaniemen posti, hyvää päivää. Asiakas: Päivää. Haluaisin tietää, mihin asti posti on auki tänään. Virkailija: Posti on auki joka arkipäivä kello kahteenkymmeneen. Asiakas: Ahaa, kahdeksaan. Kiitos. Entä lauantaisin? Virkailija: Lauantaisin posti on suljettu. Asiakas: Kiitos. Kuulemiin. Virkailija: Kuulemiin. Huom! lauantaisin = joka lauantai, aina lauantaina Huom! Kuulemiin. Kun puhut tuntemattoman kanssa puhelimessa, voit lopettaa puhelun sanomalla Kuulemiin. Rahaa vaihtamassa Virkailija: Hyvää päivää! Asiakas: Päivää. Tarvitsisin dollareita. Virkailija: Ja kuinkahan paljon haluaisitte vaihtaa? Asiakas: No, jos minä ottaisin kaksisataa dollaria. Mitä se on euroissa? Virkailija: Hetkinen, katsotaan.
Virkailija: Hei! Asiakas: No hei! Nyt täytyisi saada Viron rahaa. Virkailija: Siis krooneja. Paljonko haluaisit vaihtaa? Asiakas: Sadalla eurolla. * * * Huom! sadalla eurolla krooneja Kirjakieltä: Mercedes Bentz Puhekieltä: Mersu (Dialogeissa on lihavoitu objektit.) Unelmia Mitä tekisit, jos saisit oikein paljon rahaa? - Ostaisin omakotitalon. - Minä haluaisin uuden auton. Minä ostaisin oikein ison ja kalliin auton, vaikka Mersun. - Minä en tarvitse uutta autoa enkä omakotitaloa. Minä matkustaisin maailman ympäri - kävisin Kiinassa ja Australiassa ja... - Minä hankkisin itselleni purjeveneen ja pojalle oman asunnon. - Minä en ostaisi venettä. Vaimon ja minun unelma on kesämökki järven rannalla. Minä ostaisin kesämökin. * Hei, mitä sinä tekisit, jos antaisin sinulle kymmenen euroa? - Mä panisin sen pankkiin. - Minä en panisi sitä pankkiin, mä ostaisin limsaa ja karkkia, paljon karkkia. - Minä haluaisin tietokonepelin, mutta en kai minä sitä kymmenellä eurolla saisi. * - Hei, mitä sinä teet? Häiritsenkö sinua? - No et. Luen kirjaa. * - Ottaisitko kahvia? - Joo kiitos, voisin minä kupin ottaa. * - Hei, me menemme syömään. Tuletko mukaan? - Joo, tulen, mutta voitteko odottaa minua viisi minuuttia. Minä kirjoitan tämän kirjeen loppuun. 101
(Kappale 6) Matkatoimistossa (Heikki Hölttä haluaa matkustaa Tukholmaan laivalla. Hän menee matkatoimistoon ja ostaa lipun Helsingistä Tukholmaan ja takaisin, siis edestakaisen lipun.) Virkailija: Vuoronumero kuusitoista, olkaa hyvä! Heikki: Joo minulla on. Päivää. Haluaisin lipun Tukholmaan ensi lauantaiksi. Huom! Virkailija: Pelkkä meno vai Haluaisin lipun meno-paluu? ensi lauantaiksi. Heikki: Meno-paluu. Virkailija: Haluatte siis edestakaisen matkan. Ja milloin paluu olisi? Heikki: Maanantaina. Virkailija: Selvä, varaan teille hytin B-kannelta. Ja millä nimellä? Heikki: Nimellä Hölttä, Heikki. * * * (Mauri Korhonen menee matkatoimistoon ja ostaa lipun Tukholmaan.) Virkailija: Päivää. Mauri: Päivää. Olisiko teillä vielä paikkoja Tukholmaan perjantaina viides kesäkuuta? Virkailija: Tukholmaan, siis viides päivä kesäkuuta, perjantaina. Katsotaan. Joo, aamukoneessa olisi vielä tilaa. Mauri: Milloin se lähtee? Virkailija: Lähtö on kello 8.30. Mauri: Entäs myöhemmin? Virkailija: Valitettavasti perjantain muut lennot ovat aivan täynnä. Mauri: No, minä otan sitten sen aamulennon. Virkailija: Selvä. Ja nimellä? Mauri: Korhonen, Mauri. * * * Kysymyksiä ja vastauksia - Mihin maahan lähetät kirjeen? - Mitä paketti Englantiin maksaa? - Mihin asti posti on auki tänään? - Kuinka paljon rahaa haluaisitte vaihtaa? - Paljonko haluaisit vaihtaa? - Milloin kone lähtee? - Millä nimellä? - Ranskaan. - 28 euroa. - Kello kahteenkymmeneen. - Kaksisataa dollaria. - Sadalla eurolla. - Kello 8.30. - Nimellä Heikki Hölttä. 102
(Dialogeissa on lihavoitu us-, ys- ja os-loppuiset sanat.) Luottokortti (Matti on saanut ilmoituksen uudesta luottokortista, jonka hän voi hakea pankista.) Matti: Päivää. Täällä pitäisi olla minulle uusi luottokortti, nimellä Matti Kettunen. Virkailija: Saisinko henkilötunnuksen? Matti: Juu, se on tässä vanhassa kortissa. Virkailija: Kiitos. Ja tässä uusi kortti. Saisinko vielä allekirjoituksen tuohon, kiitos? Lahjakortti uudelle ylioppilaalle Asiakas: Päivää. Minä ostaisin sadan euron lahjakortin. Virkailija: Joo, sata euroa, ja kenelle se tulisi? Asiakas: Antti Määttäselle, ylioppilaalle. Virkailija: Selvä. Maksatteko käteisellä, luottokortilla vai otetaanko suoraan tililtä? Asiakas: Otetaan tililtä. Tässä on tilinumeroni. Lounaalle Jesse: Sanna: Jesse: Sanna: Hei Sanna, kello on 12. Lähtisitkö lounaalle? Voi, en minä ehdi. Minun täytyy mennä kokoukseen. No voi. Milloin se kokous loppuu? Kuka tietää. Luultavasti en ehdi syödä lounasta tänään. 103
Missä sinä syöt lounasta? Haastattelija: Missä syöt yleensä lounasta? Raija: Minä syön lounasta yleensä kotona. * * * Mitä sinä syöt lounaalla? Haastattelija: Mitä sinä syöt lounaalla? Ismo: Niin, no useimmiten pastaa, spagettia tai semmoista. * * * Ismo syö lounaalla pastaa. Mihin aikaan kokous alkaa? Harri: Tero hei, mihin aikaan se kokous alkaa? Tero: Mikä kokous? Mikä kokous? Hei, vastaisitko kysymykseen? Kirjakieltä: kokous Harri: No se iltapäivämiittinki, Puhekieltä: miitinki, miittinki etkö muista? Tero: Voi ei! Nyt menee loppupäivä tyhmässä kokouksessa! En ehdi ikinä tehdä töitä! Tarvitsen tähän sen allekirjoituksen ja täytyy lähettää sähköpostia ja vaikka mitä... Hei, menkää te! Tanja: Ei käy, ei tule kysymykseenkään! Kokouksessa puhutaan tosi tärkeistä asioista! Mitä tekisit, jos saisit lottovoiton? Haastattelija: Mitä tekisit jos saisit lottovoiton? Tiina: Lähtisin pitkälle matkalle maailman ympäri! Haastattelija: Palaisitko Suomeen? Tiina: Palaisin, Suomi on kotimaani. * Haastattelija: Mitä tekisit jos saisit lottovoiton? Olavi: Jaa-a.. Ostaisin kakkos- asunnon Helsingistä, ostaisin uuden auton... ja vaimolle uuden auton. Tiina lähtisi pitkälle matkalle. Olavi ostaisi kakkosasunnon Helsingistä.
Haastattelija: Mitä tekisit, jos saisit lottovoiton? Ismo: Olisin onnellinen! Antti: Markku: Raija: Haastattelija: Hovimestari: Kävisin kaikissa maailman maissa! * Minä veisin perheen pitkälle matkalle. * Söisin ja joisin maailman parhaimmassa ravintolassa! Mitä tekisit, jos saisit lottovoiton? Veisin työkaverini syömään. Markku veisi perheen pitkälle matkalle. Pankissa Harri: Hei! Virkailija: Hei hei! Harri: Tulin hakemaan uuden luottokortin, siis minulle pitäisi olla täällä uusi luottokortti. Virkailija: Joo-o ja millähän nimellä? Harri saa uuden luottokortin. Harri: Meriläinen Harri Virkailija: Saisinko henkilöllisyystodistuksen? (Harri antaa virkailijalle henkilöllisyystodistuksen.) Harri: Noin. Virkailija: Kiitos... Ja täältä löytyy. Olisiko sinulla vanha kortti mukana? Harri: Tuossa. Virkailija: Kiitos. Ja pieni hetki. Saisinko kuittauksen tähän? Harri: Noin. Virkailija: Kiitos. Ja tähän korttiin tarvitsen vielä allekirjoituksen. Harri: Tuossa. Virkailija: Hyvä. Tämä on tällä selvä, saat uuden kortin heti käyttöösi. Harri: Haluaisin vielä tietää tämän tilin saldon. Virkailija: Tilillä on 860 euroa. Tarvitsetko käteistä rahaa? Harri: En tarvitse kiitoksia. Virkailija: Hyvä. Kiitos. Harri: Hei. Virkailija: Hei hei. * * * 105
(Kappale 6) Konditionaali isi Konditionaalin muodostat helposti näin: Ota verbin he-muodosta (monikon 3. persoonasta) pois persoonapääte vat ja pane sen paikalle isi. Lisää sitten persoonapäätteet. Verbin he-persoonan vartalo + isi + persoonapääte Infinitiivi he-persoona Konditionaali soittaa i=> soittavat o soittaisitko tehdä <=> tekevät o tekisitte luulla ■=> luulevat o luulisin avata i=> avaavat <=> avaisimme tarvita >=> tarvitsevat tarvitsisin minä ostaisin saisin tulisin haluaisin sinä ostaisit saisit tulisit haluaisit hän ostaisi saisi tulisi haluaisi me ostaisimme saisimme tulisimme haluaisimme te ostaisitte saisitte tulisitte haluaisitte he ostaisivat saisivat tulisivat haluaisivat Huom! Yksikön 3. persoonassa ei ole persoonapäätettä: hän ostaisi, hän lähettäisi. Verbin vartalon vokaalit muuttuvat konditionaalissa seuraavalla tavalla: Pitkä vokaali lyhenee. he saavat saisi- he jäävät jäisi- Vokaalit e ja / katoavat. he tekevät tekisi- he menevät menisi- he voivat voisi- he sopivat sopisi- Diftongit i/o ja yö muuttuvat seuraavasti: uo + isi => oisi yö + isi <=> öisi he juovat joisi- he syövät söisi- 106
Huom! Verbien olla, käydä ja viedä konditionaalimuodot: olla olisi- käydä kävisi- viedä veisi- - Mitä tekisit, jos olisit rikas? - Ehkä kävisin Kiinassa. - Veisin työkaverini syömään. Tehtävä 1 Muuta verbit konditionaaliin. Malli: Ostan auton. Ostaisin auton. Saanko kaksi postimerkkiä? Kuinka paljon haluatte vaihtaa? Lähetän paketin Englantiin. Vietkö tämän kirjeen postiin? Otatteko kahvia? Me lähdemme ulkomaille. Me menemme Kiinaan. Jos minulla on aikaa, käyn Lapissa. Minä tarvitsen uuden auton. Negatiivinen konditionaali ostaisin en ostaisi ostaisit et ostaisi ostaisi ei ostaisi ostaisimme emme ostaisi ostaisitte ette ostaisi ostaisivat eivät ostaisi Kiijakieltä Puhekieltä ostaisin mä ostasin hän ostaisi se ostas, ostais he ostaisivat ne ostais Puhekielessä konditionaalin pääte voi olla is, si tai s. 107
( Kappale 6 ) Tehtävä 2 Kirjoita lauseet niin, että käytät konditionaalia. Minä en (ostaa) autoa. Me emme (mennä) Tukholmaan. Hän ei (panna) rahaa pankkiin. He eivät (matkustaa) junalla. En (hankkia) autoa. Minä en (haluta) lottovoittoa. Konditionaalin käyttöä Kohtelias kysymys, pyyntö, ilmoitus, kehotus - Saisinko kysyä jotakin? - Totta kai. Ole hyvä. - Joisitko jotakin, kahvia tai teetä? - Kiitos, ottaisin kupin kahvia. - Minä lähettäisin tämän paketin Englantiin. - Se maksaisi 28 euroa. - Tarvitsisin dollareita. - Kuinka paljon haluaisitte vaihtaa? - Ottaisin kaksisataa dollaria.. - Sulkisitko oven? Hypoteesi (jos...) - Mitä tekisit, jos sinulla olisi paljon rahaa? - Ehkä minä ostaisin uuden auton. Tehtävä 3 Kysy, pyydä, ilmoita kohteliaasti. Käytä konditionaalia. Malli: Saanko kysyä jotakin? Saisinko kysyä jotakin? Voitko auttaa minua? Haluan lähettää tämän kirjeen Turkuun. Sanotteko, mihin asti posti on auki tänään? Juotteko kahvia? Tarvitsen tähän vielä allekirjoituksen. Maksan käteisellä. Panetteko allekirjoituksen tuohon, kiitos? Minulla on kaksi kirjettä Ranskaan. 108
Tehtävä 4 Keskustele ystäväsi kanssa siitä, mitä tekisit jos a) nyt olisi kesä b) sinulla olisi paljon rahaa. Malli: Jos olisi Uesä, menisin maalle. * * * Objektista Partitiiviobjekti Negatiivinen lause Vertaa Minä en ostaisi autoa. Minä ostaisin auton. En ostaisi venettä. Ostaisin veneen. En tarvitse uutta autoa. Tarvitsen uuden auton. Jos lause on negatiivinen (kielteinen), objekti on partitiivissa. Ainesana Vertaa Joisin kahvia. Joisin kupin kahvia. Ottaisin limsaa. Ottaisin pullon limsaa. Jos objektina on ainesana, objekti on usein partitiivissa. Silloin puhumme epämääräisestä määrästä. Prosessi on kesken, toiminta ei ole vielä loppunut Vertaa Luen kirjaa. Kirjoitan kirjeen loppuun. Jos tekeminen on kesken (prosessi on kesken), objekti on partitiivissa. Huom! Suomen kielessä on monta sellaista verbiä, joihin liittyvä objekti on aina partitiivissa, mm. opiskella Opiskelen suomea. häiritä Häiritsenkö sinua? odottaa Odotan bussia. rakastaa Rakastan Mattia. auttaa Voinko auttaa teitä? 109
( Kappale 60 Tehtävä 5 Tehtävä 6 Malli: Tehtävä 7 n-objekti Yksikössä olevan objektin pääte on n silloin, kun kysymyksessä on yksi konkreettinen esine tai asia. Huomaa, että lause on myönteinen, ei kielteinen! Vertaa Ostaisin uuden omakotitalon. En tarvitse omakotitaloa. Ostaisin purjeveneen. En ostaisi purjevenettä. Panisin sen pankkiin. En panisi sitä pankkiin. Huomaa, että numeroissa 2,3,4 jne. ei ole n-päätettä. Vertaa Ostaisin kaksi postimerkkiä. Ostaisin yhden postimerkin. Saisinko kaksisataa dollaria? (Objektista puhutaan myös kappaleissa 8, 10 ja 12). Missä muodossa lauseen objekti on? Haluan (uusi auto). Ostaisin (hieno vene). En tarvitse (asunto). Poikani tarvitsee (oma asunto). Ottaisitko (kuppi) kahvia? En ostaisi (kallis auto). Ostaisin (pieni ja halpa auto). Panisin (se) pankkiin. En panisi (se) pankkiin. Keskustele ystäväsi kanssa, mitä ostaisitte, jos teillä olisi paljon rahaa. Minä ostaisin uuden kameran. Minä en ostaisi kameraa, ostaisin sanakirjan. Etsi kaikki objektit tämän kappaleen dialogeista. Huomaa, missä muodossa objekti on. * * *
Sanatyyppejä aS-loppuiset sanat (lounas) as o aa N lounas ylioppilas asiakas p lounasta ylioppilasta asiakasta V lounaa- ylioppilaa- asiakkaa- Ad. lounaalla ylioppilaalla asiakkaalla Minä en syö lounasta tänään. Lahjakortti tulisi ylioppilaalle. Sanan perusmuodon lopussa oleva as ■=> aa vartalossa. US, ys -loppuiset sanat (vastaus, kysymys) us o ukse-, ys * ykse N allekirjoitus kysymys p allekirjoitusta kysymystä V allekirjoitukse- kysymykse- Ad. allekirjoituksessa kysymyksessä Saisinko allekirjoituksen? Minulla on monta kysymystä. Sanan perusmuodossa oleva us => ukse, ys => ykse vartalossa. Pane sana oikeaan muotoon. Etkö syö (lounas)? Me menemme (lounas). Saisinko tuohon (allekirjoitus)? Hän on (kokous). Menen (kokous). Tiedän (vastaus). En tiedä (vastaus). Hän kirjoittaa nimen (sopimus). Virkailija antaa pankkikortin (asiakas).
( Kappale ? ) (Dialogeissa on lihavoitu verbin imperfektimuodot.) Ukonilma oopperassa (Mirja soittaa Paula: Mirja: Paula: Mirja: Paula: Mirja: Paula: Mirja: Paula: Huom! kuulostaa + Ita/ltä Miltä se kuulostaa? Kuulostaa kivalta. Paulalle ja kertoo lomamatkastaan.) Paula Korhonen. Hei Paula, Mirja täällä. Mitä kuuluu? Mirja moi! Ihan hyvää. Tulin juuri lomalta Italiasta. Ai Italiasta? Älä ihmeessä! Kuulostaa kivalta. Missä sinä olit? No vaikka missä! Lensin ensin Helsingistä Roomaan. Olin siellä pari päivää. Roomasta menin junalla Firenzeen ja sieltä Venetsiaan. Niin ja kävin minä Veronassakin, oopperajuhlilla. Voi että! Ja kivaa oli tietysti. Ja ihanat ilmat, vai? No oli. Yhtenä päivänä taivas oli aamulla pilvessä, mutta iltapäivällä aurinko jo paistoi. Niin ja Veronassa oli kova ukonilma juuri silloin, kun istuin oopperassa. Yhtäkkiä kesken aarian kuului kova jyrähdys, salama leimahti ja alkoi sataa. Orkesteri juoksi suojaan, ja näytös keskeytettiin. Satoi rankasti noin kymmenen minuuttia, sitten orkesteri palasi, ja ooppera jatkui. Ai jaa, mutta miten se ukonilma oopperaan vaikutti? No katsos, se oli amfiteatterissa, siis ulkona, sillä kuuluisalla areenalla. * * * Huom! Menin lomalle Italiaan. Olin lomalla Italiassa. Tulin juuri lomalta Italiasta. 113
Mari ja Eino tapaavat sattumalta torilla Mari: Hei Eino. Hauska tavata pitkästä aikaa. Mitä sinulle kuuluu? Eino: Hei Mari. Kiitos kysymästä, oikein hyvää. Tulin juuri Paltamosta. Mari: Paltamosta! Mitä sinä siellä teit? Eino: Olin lomalla. Mari: Ai niin, sinähän olet kotoisin sieltä Kainuusta, vai kuinka? Eino: Joo, minä olen syntynyt Kajaanissa, mutta meillä on mökki Paltamossa. Mari: No, millaiset ilmat Paltamossa oli? Joko siellä on talvi? Eino: No ei nyt sentään vielä lokakuussa. * * * - Mitä teit kesällä? - Kävin Tallinnassa. Entä sinä? Mitä sinä teit? - Minä olin maalla mökillä. * * * - Miten kesä meni? - Oikein mukavasti. Olin kesäkuussa maalla kaksi viikkoa. - Ai missä? - Rymättylässä. Liisalla on siellä kesämökki.
maalla vai maassa? Huomaa, miten pääte vaikuttaa sanan maa merkitykseen: maalla (maaseudulla) maalle maalta Olin maalla Rymättylässä. Menemme maalle Rymättylään. Tulimme maalta Rymättylästä. maassa maahan maasta Missä maassa sinä asut? Mihin maahan sinä menet? Mistä maasta olet kotoisin? mökillä = maalla (Dialogeissa on lihavoitu imperfektin negatiiviset muodot.) Lomalla - Mitä teit kesällä? - En tehnyt oikeastaan mitään. Olin ihan vain täällä kotona, Helsingissä. - No kai sinulla kuitenkin oli lomaa? - Oli tietysti. Kolme viikkoa heinäkuussa. Mutta en voinut matkustaa mihinkään, koska minulla ei ollut rahaa. - En käynyt. Vietin loman täällä kotimaassa. Kävin mm. Savonlinnan oopperajuhlilla. - Oli varmaan hieno elämys. Olitko Pertun kanssa? - Olin yksin. Perttu ei päässyt mukaan tänä vuonna. Hän oli työmatkalla. - Hei Jonna, kuulin, että kävit Tukhomassa. Oliko kivaa? Ja tapasitko Helin ja Andersin? - Oli oikein kivaa. Olin kahvilla Helin kanssa, mutta en tavannut Andersia. Hänellä oli joku tärkeä kokous eikä hän voinut tulla kaupungille. - No harmi. No mitäs ostit? - En ostanut mitään. Kahvin jälkeen me mentiin Helin kanssa yhteen tavarataloon, mutta en löytänyt mitään mielenkiintoista. Ei minulla kyllä ollut paljon rahaakaan. - Mitä teit lomalla? Kävitkö ulkomailla? Italiassako taas? Huom! Olin ulkomailla. Menin ulkomaille. 115
( Kappale 7 ) (Dialogeissa on lihavoitu me-persoonan imperfektimuodot.) Me oltiin - Missä te olitte viime kesänä? - Me oltiin mökillä kolme viiikkoa. - Missä päin teidän kesämökkinne on? - Keski-Suomessa, Saarijärvellä. Saarijärvi on Jyväskylästä vähän pohjoiseen * - Missä te olitte lomalla? - Me oltiin ensin pari päivää maalla mökillä ja sitten me käytiin Tukholmassa. - Ai jaa, menittekö te laivalla vai lentokoneella? - Me mentiin laivalla Tukholmaan ja lennettiin takaisin. * - Me lennettiin Helsingistä Lontooseen ja vuokrattiin sieltä auto. - Missä te kävitte? - Me ajeltiin ympäri Etelä-Englantia. Meillä oli teltta mukana ja me oltiin yötä leirintäalueilla. - Kävittekö Walesissa? - Ei käyty. Ei me ehditty mennä sinne asti. Meillä oli vain yksi viikko lomaa. Huom! Jyväskylästä pohjoiseen
Lomaromanssiko Mirja: Minä olin toukokuussa kaksi viikkoa Espanjassa Mallorcalla. Paula: Älä nyt! Kenen kanssa? Mirja: Yksin. Mutta samassa hotellissa asui monta muuta suomalaista, niin että en minä yksinäinen ollut. Minulla oli hauskaa seuraa. Paula: Jaaha, lomaromanssiko? Mirja: Noo... Tutustuin pariin kaveriin ja me käytiin joka ilta yhdessä syömässä. Yhtenä päivänä me vuokrattiin auto ja ajeltiin ympäri saarta. Paula: Ja aurinko paistoi tietysti. Mirja: Joo, paistoi. Oli vähän liiankin kuumaa. Menin joka aamu rannalle uimaan ja ottamaan aurinkoa. Lounaan jälkeen kävin katselemassa maisemia tai vietin siestaa. * * * (Kesäloma on ohi. Koulu on alkanut. Opettaja kysyy oppilailta, mitä he tekivät kesällä.) Mitä te teitte lomalla? Me oltiin mökillä äidin ja isän kanssa ja sitten me mentiin mummolaan Raaheen. Me ei tehty mitään. Ei mitään? Kai sentään jotakin? Mä en ollut missään, mutta mä kävin uimassa melkein joka päivä ja me leikittiin mun kaverin kanssa ulkona tai pelattiin tietokonepelejä, katseltiin telkkaria ja semmoista. Mä olin ulkomailla. Me mentiin laivalla Ruotsiin. Me käytiin Linnanmäellä ainakin viisi kertaa. Opettaja: Roosa: Joni: Opettaja: Joni: Julia: Jessika: 117
Kahvilan terassilla (Dialogissa on lihavoitu erilaisia sääilmaisuja.) Heidi: Istutaan tähän ulos. Aurinko paistaa niin ihanasti. Juho: Joo istutaan vain. Ihanan lämmintä. Heidi: No kerro, mitä teit lomalla. Juho: Me matkustettiin omalla autolla pitkin Eurooppaa. Heidi: Ihan totta? Missä kaikissa paikoissa te kävitte? Juho: Ensin me mentiin autolautalla Tukholmaan ja ajettiin sieltä Tanskaan, sitten Hollantiin ja Belgiaan. Me käytiin myös Ranskassa, Espanjassa ja Sveitsissä, Puolassa, Saksassa... ja missä vielä. Heidi: Eikä! Juho: Niin sitten me tultiin Liettuan, Latvian ja Viron kautta takaisin Helsinkiin. Heidi: Kuulostaa ihanalta. Kuinka kauan te olitte matkalla? Juho: Hetkinen, joo, melkein kaksi kuukautta. (Hetken kuluttua sää muuttuu.) Heidi: Täällä tuulee. Minulla on kylmä. Juho: Oho, taivas on pilvessä. Mennäänkö sisään? Heidi: Hei, mikä ääni tuo oli? Ukkonenko? Juho: Joo, taisi olla. Hei, näitkö? Salama! Nyt tulee ukonilma. Heidi: Ja kohta alkaa sataa. Äkkiä sisään! Huom! taitaa (olla) = todennäköisesti, luultavasti (on) Se taisi olla ukkonen. = Se oli todennäköisesti ukkonen. Taitaa alkaa sataa. = Luultavasti alkaa sataa. Taidan olla sairas. = Olen luultavasti sairas.
Sääilmaisuja Millainen ilma? Ilma on kaunis. On kaunis ilma. Päivä on pilvinen. On pilvinen päivä. Huomaa, että suomessa käytetään usein pelkkää verbiä, kun puhutaan säästä: Sataa. Eilen satoi. Tuulee. Yöllä tuuli kovaa. On lämmintä, kuumaa. On pilvistä. = Taivas on pilvessä. . On kova myrsky. , ' On kova ukonilma. i (_ ) (_ j Nyt ei sada, aurinko paistaa. Aurinko paistoi joka päivä. - Millainen ilma tänään on? - Ihana ilma. Aurinko paistaa. - Millaiset ilmat Paltamossa oli? - Ihan kivat! Aurinko paistoi melkein joka päivä. Kysymys on usein monikossa, kun puhutaan jostakin pitemmästä ajanjaksosta. (Lisää sääilmaisuja kappaleessa 12.) Tehtävä 1 Etsi tämän kappaleen dialogeista kaikki ilmaukset, joissa puhutaan säästä. Tehtävä 1 Keskustelkaa a) päivän säästä b) viime viikon / eilispäivän säästä c) millainen ilma on omassa kotimaassanne nyt. 119
( Kappale 7 ) Vuodenajat Mikä vuodenaika? Milloin? Tarkemmin kesä kesällä ensi kesänä syksy syksyllä viime syksynä talvi talvella tänä talvena kevät keväällä ensi keväänä Huomaa sana kevät => kevää- Sanoissa ensi ja viime ei ole koskaan päätettä. Käydä Verbillä käydä on monia merkityksiä. Tavallisimmin sitä käytetään silloin, kun mennään jonnekin ja tullaan takaisin melko pian (vieraillaan jossakin) ja myös silloin, kun kerrotaan, mitä tehdään (melko) säännöllisesti. käydä + missä (ssa/ssä, lla/llä) Kävin Veronassa. Kävin oopperajuhlilla. Missä te kävitte? Käytkö usein saunassa? Käyn torilla joka lauantai. käydä + verbin massa/mässä- muoto (ks. kappale 4) Kävin uimassa. Puhekieltä Me käytiin Tukholmassa. Puhekieltä Me käytiin syömässä. 120
Mitä sinä teit viikonloppuna? n Katja: Missä sinä olit viikonloppuna? Minna: Minä olin risteilyllä. Katja: Missä? Minna: Tallinnassa. Katja: Oliko kivaa? Minna: Oli, tosi kivaa. * Missä sinä olit viikonloppuna? Haastattelija: Mitä sinä teit viikonloppuna? Ismo: Perjantaina olin elokuvissa ja lauantaina olin kotona. Haastattelija: Mitä sinä teit viikonloppuna? Raija: Kävin saunassa, katselin telkkaria, nukuin paljon, lepäsin oikein kunnolla. Oikeastaan minä vain olin. On niin ihanaa vain olla. Milja: Kävitkö siellä Tukholmassa viikonloppuna? Eila: Kävin ja oli tosi kivaa! Milja: Lensitkö vai menitkö laivalla? Eila: Menin laivalla. * * * Eila kävi Tukholmassa. Mitä kautta taksi ajoi? Katja: Hei, muuten, mitä taksi maksoi satamaan? Minna: 10 euroa. Katja: 10 euroa. Mitä kautta taksi ajoi? Minna: Se ajoi keskustan kautta. Katja: No mitä maksoitte laivamatkasta? Minna: No 100 euroa. Niin, 100 euroa. Mutta se oli kyllä tosi hieno reissu... * * * 121
( Kappale ? ) W^dkilkxuM Mitä ruokaa te laitoitte viikonloppuna? Mitä ruokaa te laitoitte viikonloppuna? Jaa-a... mitäs me laitettiin? Minä muistan, me laitettiin makaronilaatikkoa ja salaattia... Niin ja minä laitoin Me laitettiin makaronilaatikkoa. karjalanpiirakoita. Ja minä laitoin saunan! Ja sitten me vain oltiin. Me käytiin Kansallismuseossa Haastattelija: Mitäs te teitte viikonloppuna? Me oltiin Helsingissä ja me käytiin Kansallismuseossa. Se on tosi kiinnostava paikka, vai mitä, tytöt? JOO, se oli ihana paikka! Me käytiin Kansallismuseossa. Me mennään sinne vielä uudestaan... * * * Mitä te teitte viikonloppuna? Haastattelija: Mitä te teitte viikonloppuna? Santeri: Me oltiin kotona ja katseltiin telkkaria. Pauli: Niin, me vain oltiin. Ja se vasta kivaa onkin. * Haastattelija: Mitä sinä teit viikonloppuna? Antti: Me käytiin kavereiden kanssa kaljalla. * * * m m mm igfl ■■ m mm mm ■ Kavitko jo syömässä? Eila: Hei, Milja! Milja: No? Eila: Kävitkö jo syömässä? Milja: Kävin. Kävitkö sinä? Eila: En. (pettyneenä) Mä luulin, että me mennään yhdessä syömään. Milja: Voi anteeks, mä en muistanut. Mennäänkö huomenna? Eila: Okei. * * * Satu: Lotta: Miina: 122
Kävittekö Mustamäentorilla? Pauli: Kävittekö siellä Tallinnassa Mustamäentorilla? Minna: Emme käyneet. Emme ehtineet. Olimme koko ajan vanhassa kaupungissa. * * * En ehtinyt Minna kävi Tallinnassa. Milja: Hei, kuule... mitä sä ostit sieltä Tukhomasta? Eila: Nyt en ostanut paljon mitään, sehän oli työmatka. En tosiaan ehtinyt ostoksille. Milja: No voi harmi... Markku: * Tero! Saitko sen sopimuspaperin valmiiksi? Tero: En saanut! En ehtinyt... * * * Mikä on paras vuodenaika? En saanut! En ehtinyt! Haastattelija: Mikä on paras vuodenaika? Eila: Kesä on paras, ehdottomasti! Haastattelija: Miksi? Eila: Hyvä ilma, voi urheilla ja olla ulkona Eilan vuodenaika on kesä. Haastattelija: Antti: Pentti: Maija: Tanja: Ismo: Mikä on paras vuodenaika? Kesä on paras, mutta hyttyset vähän häiritsee! * Talvi on ehdoton, pääsee hiihtämään ja talviuintiin. Ja on niin kaunista! Talvi on ehdoton. Kevät. Kevät on upea vuodenaika - paljon valoa ja odotusta. Syksy on paras vuodenaika. Ei ole liian kuuma. Minä olen puutarhaihminen ja nautin syksystä. * * * Ismo on puutarhaihminen. 123
Imperfekti ■ ■ I, SI Verbin vartalo + /, si + persoonapääte Infinitiivi Preesens Imperfekti kysyä ■=> kysyvät kysyivät soittaa o soitan soitin tehdä ■=> tekevät tekivät kävellä o kävelette kävelitte Imperfektin pääte on / tai si. Se pannaan verbin vartalon ja persoonapäätteen väliin. Verbityypeissä 1,2,3 ja 5 on /. Preesens Imperfekti puhun puhuin puhut puhuit puhuu puhui puhumme puhuimme puhutte puhuitte puhuvat puhuivat Preesens Imperfekti Preesens Imperfekti palaan palasin haluan halusin palaat palasit haluat halusit palaa palasi haluaa halusi palaamme palasimme haluamme halusimme palaatte palasitte haluatte halusitte palaavat palasivat haluavat halusivat Verbityypissä 4 on si. lentää o lensi- tietää O tiesi- lensin tiesin lensit tiesit lensi tiesi lensimme tiesimme lensitte tiesitte lensivät tiesivät ymmärtää ■=> ymmärsi- pyytää o pyysi- Huom! Joissakin verbityypin 1 verbeissä on si. hän puhuu hän palaa hän lentää hän puhui hän palasi hän lensi Huom! Imperfektin yksikön 3. persoonassa ei ole persoonapäätettä.
Vokaalinmuutokset Kun imperfektin / tai si liitetään verbiin, vartalon viimeinen vokaali voi muuttua tai kadota. u, y,o ja ö eivät muutu puhun puhuin kysyn sanon kysyin sanoin e, ä, i ja a katoavat menen vietän uin hän tanssii ostan unohdan rakastan palaan haluan menin vietin uin hän tanssi ostin unohdin rakastin palasin halusin a o o, jos verbin vartalossa on kaksi tavua ja verbin ensimmäinen vokaali on a. ajan maksan antaa ajoin maksoin antoi Vertaa rakastan o rakastin uo o oi yö ■=> öi juon syön join söin Pitkä vokaali (kaksi samanlaista vokaalia) lyhenee saan sain jään jäin hän myy myi Huom! olla käydä viedä olen olin käyn kävin vien vein olet olit käyt kävit viet veit on oli käy kävi vie vei olemme olimme käymme kävimme viemme veimme olette olitte käytte kävitte viette veitte ovat olivat käyvät kävivät vievät veivät 125
(Kappale 7) & WsOa&Mifl Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tehtävä 5 Malli: Muuta lauseen verbi imperfektiin. Katson televisiota. Mitä sinä kysyt? Menen lomalle. Olen lomalla. Mitä teette kesällä? Ostatko jotakin? Matkustatteko Italiaan?. Matka maksaa paljon. Hän ajaa autoa. Hän lentää Italiaan. Minä käyn Tallinnassa. Keskustelua: Mitä teit a) viime kesänä b) eilen? Mitä toverisi teki? Dialogeissa on monta imperfektiä. Tiedäthän, mikä on verbien infinitiivi eli perusmuoto? olin ■=> olla Negatiivinen (kielteinen) imperfekti (n)nut/(n)nyt, (n)neet Kieltoverbi + Infinitiivin vartalo + (n)nut/(n)nyt, (n)neet Infinitiivi Infinitiivin vartalo Negatiivinen imperfekti kysyä kysy- soittaa soitta- tehdä teh- tavata tava- >=> ■=> >=> en kysynyt et soittanut ei tehnyt emme tavanneet Yksikön persoonamuodot: kieltosana en, et, ei + verbin (n)nut/(n)nyt, (n)neet -muoto. Monikon persoonamuodot: kieltosana emme, ette, eivät + verbin ('jijoeef-muoto. 126
Verbityypit 1 ja 2 ostaa (1) en ostanut et ostanut ei ostanut emme ostaneet ette ostaneet eivät ostaneet Verbityyppi 3 Huomaa, miten tunnus muuttuu vartalon viimeisen konsonantin mukaiseksi (nul/nyt, neet => lul/lyt, leet; sul/syt, seet) olla päästä en ollut en päässyt et ollut et päässyt ei ollut ei päässyt emme olleet emme päässeet ette olleet ette päässeet eivät olleet eivät päässeet Verbityypit 4 ja 5 Näissä verbityypeissä tunnus on nnirt, nnyt ja nneet osata (4) pelata (4) tarvita (5) en osannut en pelannut en tarvinnut et osannut et pelannut et tarvinnut ei osannut ei pelannut ei tarvinnut emme osanneet emme pelannut emme tarvinneet ette osanneet ette pelannut ette tarvinneet eivät osanneet eivät pelannut eivät tarvinneet kysyä (1) juoda (2) syödä (2) en kysynyt en juonut en syönyt et kysynyt et juonut et syönyt ei kysynyt ei juonut ei syönyt emme kysyneet emme juoneet emme syöneet ette kysyneet ette juoneet ette syöneet eivät kysyneet eivät juoneet eivät syöneet 127
( Kappale 7 ) Tehtävä 6 Malli: Tehtävä 7 Malli: Vastaa kielteisesti. Tee kielteinen imperfekti. Matkustitko ulkomaille? ;■ En matkustanut. Olitko maalla? Ostitko ruokaa? Menitkö maalle? Lensivätkö he Tukholmaan? Tuliko Perttu mukaan? Ajoivatko he Walesiin? Kerro, mitä et tehnyt a) eilen b) viime sunnuntaina c) tänä aamuna. En käynyt eilen kaupassa. Passiivin imperfekti ttiin, tiin Verbityyppi 1 minä sanon minä lähden minä ostan minä lennän sanottiin lähdettiin ostettiin lennettiin Puhekieltä me sanottiin me lähdettiin me ostettiin me lennettiin Verbityypissä 1 täin pannaan minä-muodon vartaloon. Huom! Vartalon viimeinen vokaali a ja ä => e ennen passiivin tunnusta. Verbityypit 2, 3, 4 ja 5 Puhekieltä tehdä (2) tehtiin me tehtiin juoda (2) juotiin me juotiin olla (3) oltiin me oltiin ajella (3) ajeltiin me ajeltiin mennä (3) mentiin me mentiin haluta (4) haluttiin me haluttiin tarvita (5) tarvittiin me tarvittiin Muissa verbityypeissä tunnus tiin tai ttiin pannaan infinitiivin vartaloon. Passiivin imperfektin pääte on ttiin (verbityypeissä 1,4 ja 5) ja tiin (verbityypeissä 2 ja 3). Puhekielessä me-persoonan verbimuotona käytetään yleisesti passiivia (ks. kappale 2). 128
Tehtävä 8 Malli: Tehtävä 9 Täydennä lauseet. Käytä verbin passiivin imperfektiä olla: Me oltiin maalla. ostaa ajaa leikkiä syödä käydä katsella pelata mennä vuokrata Me -- ruokaa. Me -- ympäri saarta. Me -- ulkona. Me -- joka ilta ravintolassa. Me -- mummolassa. Me -- telkkaria. Me -- tietokonepelejä. Me -- Englantiin. Me -- auto. Kerro ystävällesi, mitä te (sinä ja ystäväsi, perheesi) teitte tai ette tehneet viime kesänä. Passiivin negatiivinen (kielteinen) imperfekti ttu/tty, tu/ty Puhekieltä sanottiin ei sanottu me ei sanottu lennettiin ei lennetty me ei lennetty juotiin ei juotu me ei juotu oltiin ei oltu me ei oltu haluttiin ei haluttu me ei haluttu pelattiin ei pelattu me ei pelattu Kieltosana ei+verbin ttu/tty tai tu/ty -muoto. Se liitetään samaan vartaloon kuin passiivin myönteisen muodon pääte. Tehtävä 10 Vastaa kielteisesti. Käytä passiivin negatiivista imperfektiä. Malli: Ostitteko jotakin? Ei ostettu. Matkustitteko ulkomaille? Lensittekö Tukholmaan? Kävittekö ulkomailla? Teittekö jotakin kivaa? Olitteko maalla? 129
(Kappale 8) (Dialogeissa on lihavoitu imperatiivit.) Soitto terveyskeskukseen (P = puhelinvastaaja, A = ajanvaraus, TK = Toni Karvonen) P: Olette jonossa Vuosaaren terveysaseman ajanvaraukseen. Olkaa hyvä ja odottakaa. Palvelemme teitä hetken kuluttua. - - Palvelupisteemme ovat edelleen varattuja. Olette yhä jonossa. - - Vuosaaren terveysasema. TK: Saanko ajanvaraukseen? A: Tämä on ajanvaraus. TK: Tässä puhuu Toni Karvonen. Päivää. A: Päivää. TK: Voisinko saada ajan lääkärille. A: Kuinkahan pian olisi tarvis? TK: No, minulla on korkea kuume ja kurkku kipeä. A: Täällä olisi aika tohtori Lemmetylle tänään iltapäivällä kello 14. TK: Minä otan sen. * * * 131
Soitto terveyskeskukseen (A = ajanvaraus, KM = Katja Manner) A: Vuosaaren terveysasema. KM: Tässä on Katja Manner. Voisinko saada ajan yleislääkärille niin pian kuin mahdollista? A: Kuinka pian pääsette tänne? Tässä olisi aika kello 11.30. KM: Se sopii oikein hyvin. Tulen heti. A: Siis kello 11.30 ja tohtorin nimi on Kariniemi. KM: Kiitos. * * * T erveyskeskuksessa (V = vastaanottoapulainen, KM = Katja Manner) KM: Päivää. Minulla on aika tohtori Kariniemelle kello 11.30. V: Voitte odottaa käytävällä. Tohtori kutsuu nimellä. * * * Terveyskeskuksessa (TK = Toni Karvonen, V = vastaanottoapulainen, L = tohtori Lemmetty) TK: Päivää. Minulla on aika tohtori Lemmetylle kello 14. V: Tohtori huutaa nimellä. Voitte odottaa käytävällä. * * * Lääkärissä (TK = Toni Karvonen, L = tohtori Lemmetty) L: Toni Karvonen! TK: Päivää. L: Päivää, Maire Lemmetty. Istu ole hyvä. Jaha, ja mikähän sinulla on? TK: Minulla on korkea kuume, kurkku kipeä ja hirveä päänsärky. L: Katsotaanpa sitä kurkkua. Juu kyllä tämä on tulehtunut. Minä määrään antibiootteja. Sitten vain juot kuumaa ja nukut paljon. Kirjoitan sinulle kolme päivää sairaslomaa. TK: Kiitos. Näkemiin. L: Näkemiin.
Lääkärissä (KM = Katja Manner, L = lääkäri) L: Katja Manner! Kaija Kariniemi. Käykää sisään ja istukaa. KM: Kiitos. L: Jaa, ja miten voin auttaa? KM: Minulla on huono olo, päätä särkee ja vatsa on kipeä. L: Onko teillä kuumetta? KM: Luulen niin. Minulla ei ole kuumemittaria. L: No, mitataanpa se kuume. - Juu-u, kyllä täällä on vähän kuumetta. Luulenpa, että tämä on ihan tavallinen vilustuminen. Siinä auttaisi lepo ja lämmin juoma. Minä kirjoitan teille sairaslomaa pari päivää. KM: Kiitos. Näkemiin. L: Näkemiin. * * * Luitko - Luitko tämän mainoksen? - En. - Lue se. Se lupaa onnellisen elämän. * * * (Dialogeissa on lihavoitu nesessiivi-ilmaukset.) Puhelimessa - Toni. - Hei, täällä on Pasi. Miten menee? - Itse asiassa ei oikein hyvin. Olen sairas. - Ai, ja minä ajattelin, että lähtisit pelaamaan squashia. - Ei, en voi. Minun täytyy nyt hoitaa tämä tauti pois. - No, niin kai sitten. Minun pitää sitten soittaa Maralle. Ehkä saan hänestä kaverin. - Joo. Soitellaan sitten, kun minä voin paremmin. - Hyvä. Koita pärjäillä. Kirjakieltä: yrittää . ... Puhekieltä: koittaa - Joo. Moi. * * * 133
Tapaaminen - Saija Kelomäki. - Hei Katja tässä. - Hei. - Kuule, meidän täytyy siirtää sitä tapaamista. Minä olen sairas. - Ai, mikä sinulla on? - No, kuumetta ja nuhaa. Ei sen vaarallisempaa, mutta olo on kurja. - No, kyllä sinun sitten täytyy ensin parantua. Me voimme hyvin siirtää sen tapaamisen ensi viikolle. Soita minulle, kun voit paremmin. Maaritin pitäisi saada se meidän juttu mahdollisimman pian. Meidän täytyy sitten kiirehtiä tätä työtä, kun voit paremmin. - Joo. Soitellaan. Hei hei. - Hei hei. * * * Apteekissa - Päivää. - Päivää. Minun pitäisi saada tämä resepti. Täytyykö minun odottaa sitä, vai saako sen heti? - Kyllä Teidän täytyy odottaa. Tähän menee noin viisi minuuttia. Tietenkään Teidän ei tarvitse istua täällä odottamassa. Voitte myös tulla hakemaan lääkkeen myöhemmin. - Minä odotan. * * * täytyy - pitää Katjan täytyy lähteä. - Minun täytyy lähteä nyt. - Pitääkö sinun lähteä jo? * * * - Markuksen pitäisi tulla kello viisi. * * * - Täytyykö meidän käydä vielä kaupassa? - Ei tarvitse. Minä kävin jo. * * * - Minun täytyy viedä kirja kirjastoon. - Ei sinun tarvitse viedä sitä. Minä vein sen jo.
Miten voit - Hei, mitä kuuluu? - No, ei oikein hyvää. - Mikä sinulla on? - Olen ollut viime aikoina ylirasittunut. - Ai. Sinun pitäisi nukkua enemmän. - Niin, mutta siinähän se ongelma juuri onkin. En saa unta. - Kokeile jotain rentoutumisharjoitusta. - Kaikkea on kokeiltu. - No, sitten ei auta muu kuin vähentää työtä. * - Hei Marja. Mitä kuuluu? Miten voit nyt? Voitko paremmin? - Voi kyllä, paljon paremmin. - Hauska kuulla. * - Mikäs sinulla on? - Selkää särkee. * - Mikäs sinulla on? - Kurkku on kipeä. * - Mikäs sinulla on? - Paha olo. * - Onko kaikki OK? - Ei ole. Minulla on paha olo. * - Mikä on? - Päätä särkee. * * * 135
Sanontoja - Kurkku on kipeä. Selkä on kipeä. Pää on kipeä. Hammas on kipeä. - Selkää särkee. Päätä särkee. Hammasta särkee. - On huono olo. On paha olo. Oksettaa. Pyörryttää. - Vaimo on kovassa flunssassa. Onko sinulla flunssa? Oletko flunssassa? - Minulla on huono olo. - Onko teillä kuumetta? - Minulla ei ole kuumemittaria. - Minulla on korkea kuume. - Voisinko saada ajan lääkärille? - Minulla on aika tohtori Lemmetylle - aika lääkärille - Tohtori kutsuu nimellä. Apteekissa - Päivää. Olisiko teillä jotakin, joka helpottaisi flunssaista oloa? - Ihan tavallinen päänsärkylääkekin laskee kuumetta. Mutta sitten on tietysti nämä flunssalääkkeet, joiden kanssa juodaan paljon kuumaa juomaa. - Minä otan flunssalääkettä. * - Tarvitsisin flunssalääkettä. Vaimo on kovassa flunssassa. - Onko hänellä tavalliset flunssan oireet? - Kyllä, nuhaa, kuumetta, kurkku kipeä... yskää, päätä särkee... huono olo... - Joo. Tässä on ihan hyvä yleislääke flunssan oireisiin, tämä helpottaa oloa ja sisältää myös C-vitamiinia. Ja tämä auttaa myös päänsärkyyn.
Kamala olo Tero: Harri: Tero: Tanja: Harri: Tanja: Harri: Tero: Ajanvaraus Keskus: Tero: Keskus: Tero: Keskus: Tero: Keskus: Tero: Keskus: Tero: Flunssa kannattaa hoitaa heti. Siis mulla on ihan kamala olo! Tuliko juhlittua liikaa viikonloppuna? Älä viitsi, ei huumoria, kiitos, mä olen kipee. Kurkku on kipee, päätä särkee, särkee joka paikasta. Hei pitäiskö sun mennä lääkäriin? Flunssa kannattaa hoitaa heti. Muuten se kestää iät ja ajat. Joo, jos olet sairas, niin sinun pitää mennä lääkäriin. Sinun ei tarvitse tulla kokoukseen. Kiitos! Puhekielessä vokaaliyhtymä ea/eä «=> ee:ksi Kirjakieltä Puhekieltä kipeä kipee hirveästi hirveesti kauhea kauhee Puhekielessä sananloppuinen # ^ 0. Puhekielelle on tyypillistä, että sanan lopussa oleva / ja konditionaalin / voi kadota, yks, kaks, viis, kuus, uus Pitäisikö sinun mennä lääkäriin. = Pitäskö sun mennä lääkäriin. Terveyskeskus. Saisinko ajanvaraukseen? Tämä on ajanvaraus. Joo, Tero Holopainen tässä päivää. Päivää. ' Haluaisin varata ajan Tämä on °i°nv°™s- lääkärille. Joo-o. Onko jotakin kiireellistä? No kai tää on flunssa vaan, Kirjakieltä: tämä mutta kamala flunssa, ja minun Puhekieltä: tää pitäisi saada sairaslomaa. Joo-o. Täällä olisi aika tohtori Kettuselle tänään klo 11.15. Pääsettekö tulemaan niin pian? Joo tottakai, mä voin ottaa taksin. Kiitos, hei.
(Kappale 8) W~dlll@Il@(gjl}8 Nyt täytyy mennä lääkäriin Pentti: Kuule, Maija... Miten sinä voit? • » Maija: No en kovin hyvin. Pentti: Nyt täytyy kyllä mennä lääkäriin. Maija sairastaa. Ilmoittautuminen terveyskeskuksessa Tero: Päivää. Virkailija: Päivää. Tero: Minulla on aika lääkäri Kettuselle kello 11.15. Virkailija: Joo. Voitte mennä käytävälle odottamaan. Tohtori kutsuu nimellä. Tero ilmoittautuu. Tero: Kiitos. * * * Santeri on kipeä Santeri: Äiti, mä en halua mennä tänään kouluun. Minna: No, mikä on? Santeri: Mulla on vatsa ja pää kipeä. Minna: (Koettaa Santerin otsaa.) Ohhoh, sinullahan on kuumetta. Nyt on parasta jäädä kotiin. Sinun täytyy pysyä sängyssä. Santeri: Joo. Minna: Äiti voikin mennä tänään myöhemmin töihin. Jos vaikka ukki pääsisi sinua hoitamaan iltapäivällä. Onko sinulla kurkku kipeä? Santeri: Ei, vaan vatsa ja pää... Minna: Miltäs se vatsa nyt tuntuu, koskeeko sinne? Sattuuko? Oksennuttaako? Santeri: Vatsaan vain koskee. Minna: Voi, voi, koeta nyt vain levätä niin katsotaan sitten, pitääkö meidän mennä lääkäriin. Mene vain takaisin lepäämään. * * * Lääkärin vastaanotolla Lääkäri: Päivää. Tero: Päivää. Lääkäri: Kettunen. Tero: Holopainen. Lääkäri: Käykää vain istumaan... Mitä huolia? Tero: No ihan hirveä olo, joka paikkaa särkee, päätä, kaikkia lihaksia. 138
Lääkäri: Onko kurkku kipeä? Tero: On ja tästä tuntuu (näyttää rintalastan seutua). Lääkäri: Onko nuhaa? Tero: Nenä on tukossa, mitään ei tule ulos. Lääkäri: Katsotaanpa. Aukaiskaa suu... aaa. Tero: Aaa... Lääkäri: Nielu on punainen. Kuunnelmanpa keuhkot. Vetäkää pusero pois. (Tero ottaa puseron pois.) Lääkäri: Ja hengittäkää syvään... * * * Hengittäkää syvään. Apteekissa Tero: Hei. Farmaseutti: Hei. Tero: Mun pitäisi saada tämä resepti. Farmaseutti: Kiitos. Lääkäri on määrännyt teille antibioottikuurin. Tero: Joo. Farmaseutti: Onko teillä kelakortti mukana? Tero: On se täällä. (Tero ojentaa kelakortin.) Farmaseutti: Kiitos. Tero: Saanko mä sen heti vai täytyykö mun jäädä odottaan? Farmaseutti: Täytyy odottaa, ehkä viisi minuuttia. Istukaa tuohon penkille odottelemaan Tero: Okei. Kiitti. Tero saa antibioottikuurin. Päivystävä lääkäri Minna: Täällä on meidän Santeri. Hänellä on kovia vatsakipuja. Lääkäri: Jaaha, hei Santeri. Olen lääkäri Ismo Tarvainen tuolta lääkärikeskuksesta ja tulin tutkimaan sinut. Vatsaan sattuu, niinkö? Santeri: Joo. Lääkäri: Onkos kuumetta? Minna: On jonkin verran. Päivystävä lääkäri tutkii Santeria. Lääkäri: Vedätkö jalat koukkuun... noin... (Lääkäri tunnustelee Santerin vatsaa. Santeriin sattuu.) 139
Tässä nyt taitaa olla appendic... siis umpisuolentulehdus... Kaikki merkit viittaa siihen. Meidän täytyy lähteä sairaalaan. Minä soitan ambulanssin. Minna: Herrajumala- Lääkäri: No ei tarvitse hätääntyä. Ei tässä ole mitään hätää. Tämä vain täytyy hoitaa pian. Ottakaa Santerille mukaan vähän vaatteita ja sitten mennään. Minna: Kohta lähdetään. (Lääkäri soittaa ambulanssin.) Lääkäri: Tarvainen tässä terve, minulla olisi potilas Koivulahdenku- ja viitosessa, omakotitalossa, korkea kuume ja kovia vatsakipuja, taitaa olla umpisuolentulehdus. * * * Älkää menkö siitä ovesta Hoitaja: Menkää vain kotiin pariksi tunniksi lepäämään itsekin. (Minna lähtee väärästä ovesta.) Rouva, älkää menkö siitä ovesta, se on henkilökunnan puoli... Älkää olko huolissanne, Santeri toipuu kyllä Menkää vain kotiin >ePäämä™- nopeasti. Minna: Selvä, kiitti. * * * Soitto sairaalasta Pauli: Pauli Metsä puhelimessa. Minna: Hei, isä... minä tässä. Pauli: No hei, Minna! Minna: Me voidaan tulla tänne vasta, kun Santeri on herännyt. Pauli: Jaaha, ajanko minä sitä kautta? Minna: Aja vaan suoraan kotiin. Älä tule tänne sairaalaan kuitenkaan. Pauli: No mutta kyllä minä voin tulla sinne ihan hyvin. Minna: Ei. älä turhaan tätä kautta tule. Pauli: Selviätkös sinä yksin? Ajanko minä sitä kautta? Minna: Joo hei, nähdään kohta. Pauli: Pitääkö mennä apteekkiin?
Minna: Pauli: Sairaalassa Minna: Santeri: Minna: Santeri: Minna: Pauli: Santeri: Pauli: Santeri: Pauli: Santeri: Pauli: Minna: (Hoitaja tulee. Hoitaja: Minna: Pauli: Ai apteekkiin? Ei, älä mene, mennään aamulla. Älä ole huolissasi. No selvä. Hei hei! * * * No niin, miltäs nyt tuntuu? Öh. Missä minä olen? Sinä olet sairaalassa. Sinulla oli umpisuoli tulehtunut ja se piti leikata. Muistatko? Mä en muista mitään... Ei sinun tarvitsekaan muistaa. No, Santeri, miltäs nyt tuntuu, kun umpisuolta ei ole enää? Onkos masu tyhjä? Ei miltään. Mikä on umpisuoli? Kirjakieltä: sellainen. Ai umpisuoli? No se on seilaista , .. ,. „ Puhekieltä: semmonen, latinaksi appendix, mutta se on * l I* -I x • I* semmosta semmonen turha lisäke tai suoli, sitä ei tarvita, se voidaan leikata pois. Aha. No pianhan sinä pääset sitten täältä kotiin, mennään sitten elokuviin ja vaikka hampurilaiselle, jookos? Minä en halua syödä mitään. No ei nyt, mutta sitten myöhemmin! Nyt sinun täytyy levätä. No niin, Santerin täytyy nyt todellakin levätä. Poika nukahtaa varmasti pian ja nukkuu monta tuntia. Soittakaa sitten aamulla tähän numeroon, niin teidän ei tarvitse huolehtia. Kiitos. Eiköhän me lähdetä nyt kotiin. Kyllä. * * * Mikä on umpisuoli? 141
( Kappale 8 ) Terveyssanastoa vilustua olo vilustunut huono olo sairas hyvä olo sairastua yskä sairastaa flunssa sairaala nuha terve kurkkukipu terveys päänsärky terveyskeskus kuume ajanvaraus flunssalääke aika lääkärille yskänlääke lääkäri yleislääke yleislääkäri oire erikoislääkäri tohtori hammaslääkäri kutsua nimellä lääkärin vastaanotto nenä on tukossa hoitaa vatsakipu hoito vatsa kipeä sairaanhoitaja Käsky! (Imperatiivi) Infinitiivi (perusmuoto) minä-persoona Imperatiivi istua istun istu- Istu! lukea luen lue- Lue tämä! syödä syön syö- Syö jotakin! olla olen ole- Ole hyvä! avata avaan avaa- Avaa ikkuna! Yksikön imperatiivi on sama kuin verbin taivutusvartalo, joka saadaan minä-persoonasta poistamalla persoonapääte. Negatiivinen imperatiivi Älä istu! Älä syö! Älä avaa ikkunaa! Negatiivinen muoto saadaan lisäämällä sanan eteen älä. 142
KiMMS Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Malli: Pyydä ystävääsi istumaan, lukemaan, soittamaan, kertomaan, tekemään jotakin, ajattelemaan, menemään ulos, hymyilemään, myymään, auttamaan, heräämään, valitsemaan Kiellä ystävääsi puhumasta, nukkumasta, häiritsemästä, selittelemästä, nauramasta, antamasta, syömästä, luulemasta, avaamasta ikkunaa, viemästä kirjaa Vastaa seuraaviin kysymyksiin mallin mukaan. Saanko istua? Istu vain! Saanko tulla mukaan? Saanko sanoa jotakin? Saanko juoda kahvia? Saanko käydä ulkona? Saanko esitellä? Saanko hakea teetä? Saanko kääntää sinulle? Saanko piirtää? Saanko korjata virheen? Saanko valita? Käsky monikossa! kaa/kää Infinitiivin vartalo + kaa/kää Infinitiivi Vartalo Imperatiivi istua ■=> istu- ■=> Istukaa! lukea i=> luke- <=> Lukekaa tämä! käydä o käy- o Käykää saunassa! olla o ol- ■=> Olkaa hyvä! herätä ■=> herä- o Herätkää jo! avata <=> ava- Avatkaa ikkuna! Monikon imperatiivi tai teitittelyimperatiivi tehdään verbin infinitiivin vartalosta, johon liitetään pääte kaa/kää 143
( Kappale 8 ) Negatiivinen monikon imperatiivi ko/kö älkää infinitiivin vartalo + ko/kö Vartalo Imperatiivi istu- Älkää istuko! luke- Älkää lukeko! käy- Älkää käykö! ava- Älkää avatko ikkunaa! Tehtävä 4 Muodosta mallin mukaan lauseita. Malli: Ette saa mennä sinne. Teidän täytyy tulla tänne. Älkää menkö sinne! Tulkaa tänne! Ette saa syödä sitä! Teidän täytyy syödä tämä! Ette saa avata ikkunaa! Teidän täytyy avata ovi! Ette saa kerrata tätä kappaletta! Teidän täytyy kerrata tämä kappale! Ette saa auttaa minua! Teidän täytyy auttaa häntä! Ette saa katsoa televisiota! Teidän täytyy kuunnella radiota! Ette saa uskoa häntä! Teidän täytyy lukea lehtiä! Ette saa ostaa asuntoa! Teidän täytyy vuokrata se! Objekti imperatiivin kanssa Positiivinen lause Lue tämä juttu! Avatkaa ikkuna! Negatiivinen lause Älä lue kirjaa! Älkää avatko ikkunaa! Vertaa Luen tämän jutun. Avaatteko ikkunan? Vertaa En lue kirjaa. Ette avaa ikkunaa. Imperatiivilauseen konkreettinen tulosobjekti on nominatiivissa. 144
Nesessiivilause Tekijä Nesessiivi Verbi Genetiivi täytyy/pitää Infinitiivi Minun täytyy lähteä. Markuksen pitäisi tulla. Sinun täytyy parantua. Kysymys Pitääkö sinun lähteä jo? Täytyykö Tuomaan käydä kaupassa? Tehtävä 5 Ystäväsi pyytää sinua kanssaan ulos. Kerro, että et voi lähteä, koska sinulla on kaikenlaista, mitä pitää/täytyy tehdä. Malli: - Lähde kanssani ulos tänään! - En voi. Minun täytyy tehdä harjoitukset. Kerro, että nukut, haet ystävän lentokentältä, luet tenttiin, menet teatteriin erään toisen ystävän kanssa, lepäät, kirjoitat aineen opettajalle, valmistelet seuraavan päivän kokousta, viet lapset musiikkikerhoon Negatiivinen nesessiivi Tekijä Nesessiivi Verbi Genetiivi ei tarvitse Infinitiivi Teidän ei tarvitse istua täällä. Sinun ei tarvitse tehdä sitä. Janinan ei tarvitse käydä kaupassa. Kysymys Eikö sinun tarvitse lähteä? Eikö meidän tarvitse varata pöytää? 145
( Kappale 8 ) Tehtävä 6 Vastaa ystäväsi kysymyksiin mallin mukaan. Malli: - Miksi et tee mitään? - Minun ei tarvitse tehdä mitään. Tein jo. Miksi hän ei kirjoita? Miksi te ette soita? Miksi Antti ei osta kännykkää? Miksi et käy lenkillä? Miksi te ette voimistele? Miksi et syö? Miksi ette juo kahvia? Miksi et ajattele asiaa? Miksi Markus ei auta teitä? Miksi et laula? Miksi ette käännä? Miksi et piirrä? Miksi Markku ei esiinny? Objekti nesessiivilauseessa Positiivinen lause Minun täytyy viedä kirja kirjastoon. Negatiivinen lause Eikö meidän tarvitse varata pöytää? Vertaa Vien kirjan kirjastoon. Emmekö varaa pöytää? Nesessiivilauseen konkreettinen tulosobjekti on nominatiivissa. 146
Huom! N aika poika P aikaa poikaa V aja- poja- Ad. ajalla pojalla Sanatyyppejä OS ^ Okse, ÖS ^ Ökse (mainos) N mainos käännös P mainosta käännöstä v mainokse- käännökse- Ad. mainoksessa käännöksessä Sanat, joiden nominatiivin (perusmuodon) lopussa on os/ös, taipuvat samoin kuin us/ys-sanat (kappale 6). Mitä ajattelet tästä mainoksesta? Onko tässä käännöksessä virhe? 147
(Kappale 9) (Dialogeissa on lihavoitu monikkomuotoiset sanat.) Lomalla - Hei, mitä kuuluu? - Kiitos hyvää. Tultiin juuri lomalta. - Ai, missä vietitte lomaa? - Me tehtiin tänä vuonna sellainen Euroopan kierros; käytiin monissa eri maissa. Pyrimme pääasiassa tutustumaan erilaisiin, pieniin kaupunkeihin. - Sehän kuulostaa mielenkiintoiselta. - Joo. Me ajateltiin, että olemme nähneet ja kuulleet paljon kaikista näistä kuuluisista pääkaupungeista, kuten Rooma ja Pariisi, että olisi hauska kerran nähdä, miten eletään sellaisilla paikkakunnilla, jotka eivät ole turistien suurimpia kiin- nostuksenkohteita. - No, olitteko tyytyväisiä matkakohteisiin? - Ilman muuta. Matka oli tosi onnistunut. Opimme paljon uutta eurooppalaisista tavoista. Pienissä kylissäkin voi olla mielenkiintoisia museoita. * * * 149
( Kappale 9 ) Muutto - Mistä aloitamme? - Kannattaa varmaan aloittaa noista astialaatikoista. - Kun ollaan saatu astiat keittiön kaappeihin, tulee tilaa liikutella huonekaluja. - Mitä näissä isoissa laatikoissa on? - No, niissä juuri pitäisi olla astioita, lautasia, kannuja ja kulhoja. Lasit ja kupit ovat noissa pienissä laatikoissa. - Entä näissä? - Niissä on ruokailuvälineitä: haarukoita, veitsiä ja lusikoita. - Minä aloitan niistä. Panenko ne näihin tiskipöydän laatikoihin? - Joo, johonkin sinne vain. Me voidaan järjestää ne paremmin sitten myöhemmin. * - No niin. Nyt olen tyhjentänyt astiat näistä laatikoista noihin kaappeihin. - Sitten voisit jatkaa noista vaatepusseista. Niissä on takkeja, hameita, housuja ja puseroita. Noissa isommissa on petivaatteita. - Laitanko vaatteet näille alahyllyille? - Ei. Laita ne noihin makuuhuoneen kaappeihin. - Entä liinavaatteet? - Lakanoille ja tyynyliinoille pitäisi saada myös tilaa niihin makuuhuoneen kaappeihin. Mutta pyyheliinat voit laittaa kylpyhuoneen kaappiin. * * * 150
Naapurit keskustelevat - Joko siihen Virtasien entiseen asuntoon on muuttanut uusi naapuri? - Joo, on. - Oletko jo tutustunut uusiin naapureihin? - Joo, itse asiassa olin eilen yhtiökokouksessa, jossa Niemiset olivat molemmat paikalla. - Ai, jaa. Heidän sukunimensä on Nieminen. Tiedätkö, onko Niemisillä lapsia? - Joo, heillä on kaksi lasta, poika ja tyttö. Tiedätkö muuten, mihin Virtaset muuttivat? - Kauniaisiin, kuulemma. Huom! * * * Kun puhutaan perheestä, sukunimi taipuu monikossa. Myös //ien-loppuiset paikannimet taipuvat yleensä monikossa. Kesätapahtumia - Mitähän me tehdään kesälomilla? - Mitä jos matkustelisimme tänä kesänä Suomessa, eri paikkakunnilla? - Esimerkiksi? - No, me voisimme käydä Ikaalisissa, Sata-Häme soi -festivaaleilla. - Mitä muuta on? - Onko se Kuhmossa vai Kuhmoisissa, jossa pidetään kamarimusiikkifestivaalit? - En minä tiedä. * * * 151
Häät Häät - Tässä vietetään häitä. Tämä mies ja nainen ovat menossa naimisiin. Komea hääpari. Morsian ja sulhanen. Heistä tulee mies ja vaimo. (Juhlahumua.) Komea hääpari. Onnea hääparille! * * * Lakkiaiset Kevään suuri juhlapäivä. Uudet ylioppilaat saavat ylioppilaslakin. On ylioppilasjuhla eli lakkiaiset. Vietetään lakkiaisia. * * * Ristiäiset Tämä pieni vauva viettää kastejuhlaa. Hän saa nimen. On vauvan ristiäiset. * * * Mitä tupaantuliaislahjaksi? Milja: Minä lähden nyt ostoksille. Eila: Ai jaa, mitä sun pitää ostaa? Milja: No pitäisi löytää Tarun ja Tuomaksen tupaantuliaisiin jokin lahja, tuliaislahja. Eila: Millainen tuliainen? Milja: No jokin hyödyllinen ja kaunis tietysti. Eila: Hyödyllinen ja kaunis. Sehän on helppoa! Milja: No? Eila: Osta niille vessaharja! Milja: Vessaharja! No enhän minä nyt vessaharjaa voi viedä! Eila: No ei kukaan muukaan tajua viedä sellaista lahjaa. Sehän on hyödyllinen ja kaunis esine! Osta niille vessaharja! Milja: Nii. No ni... Eila: Hei, tai sitten viet henkareita, siis vaateripustimia. Niitä ei ole koskaan liikaa. Milja: Hyvä idea, joitain kauniita puisia vaateripustimia... joo... No, oletko sinä tulossa niihin juhliin? Onhan sinutkin kutsuttu. Eila: Joo ilman muuta. Milja: No mitäs sinä sitten viet? Eila: Vessaharjan tai vaateripustimia.
Muutto uuteen asuntoon Tuomas: No, mistä me alotetaan? Taru: Kannattaa varmaan aloittaa noista astialaatikoista. Tuomas: Joo, kun saadaan astiat keittiön kaappeihin, tulee heti lisää tilaa. Mitä näissä isoissa laatikoissa on? Taru: No niissä on lautasia, kannuja ja kulhoja. Lasit ja kupit ovat noissa pienissä. Tuomas: Montako vierasta meille on oikeen tulossa? Taru: No, Tiina ja Harri, Sari, Eila ja sen uus poikaystävä... Mistä me alotetaan? Kirjakieltä: nämä, aloitetaan Puhekieltä: nää, alotetaan Kalevan kisoihin vai talkoisiin? Pauli: Pentti: Pauli: Pentti: Pauli: Pentti: Santeri: Pauli: Kirjakieltä: lähdettekö te Puhekieltä: lähdettekste No, terve, Pentti! Terve, Pauli! Lähdettekste viikonloppuna Kalevan kisoihin? En tiedä vielä, pitäisi mennä naapurin harjakaisiin ja siellä tietenkin juhlitaan aika tavalla. Kyllä ne kisat ovat varmaan kiinnostavammat. Ainaskin tuolle Santerille. No mutta kun naapuri on kutsunut. Me on autettu naapuria aika tavalla, menty aina talkoisiin, kun se on pyytänyt. Minä ainakin lähden, lähde nyt sinäkin. Otetaan Santeri mukaan. Kumpaan me nyt mennään, sinne kisoihin vai talkoisiin? No nyt kyllä menee vaikeaksi... * * * Lähdettekö te Kalevan kisoihin? 153
(Kappale 9) p Talouskaupassa Taina: Raija: Taina: Raija: Taina: Raija: Taina: Raija: Taina: Raija: Taina: Raija: Taina: Raija: Katsohan nyt näitä mukeja. Katsohan näitä kivan- näköisiä lautasia. Ihania, kauniita... mitähän nämä maksavat... (Katsoo hintaa ja kauhistuu.) huhhuh! Tässä olisi söpöjä kahvimukeja. Katsohan nyt, Raija, näitä mukeja. Kauniita, mutta täällä on niin paljon kauniita tavaroita, että ihan pahaa tekee. Ihania kahvikuppeja! Ja laseja. Katso, miten ihania laseja. Tässä olisi nyt näitä veitsiä ja haarukoita. Ja lusikoita. Pitäisikö... pitäisikö nyt sitten ottaa näitä haarukoita tusina eli kaksitoista ja veitsiä? Joo-o. Mutta entäs lusikat? Näihin veitsiin ja haarukoihin sopivat lusikat tietysti. Hei tässä olisi tällainen setti - lahjapakkaus. Upea! Ihana! Tämä saa olla meidän lakkiaislahja Katjalle! Kyllä Katja on sen ansainnut, on se niin fiksu tyttö. Kyllä! Tässä olisi tällainen setti... Tavarat kaappeihin Tuomas: Puhekielessä # «=> 0 (usein katoaa' jos sen edellä on jokin toinen vokaali Kirjakieltä kivannäköistä tällaista sellaista nuo Puhekieltä kivannäköstä tallasta sellasta Taru: Tuomas: No niin, nyt mä olen tyhjentänyt astiat näistä laatikoista noihin kaappeihin. No sitten sä voisit jatkaa noista vaatepusseista. Kaikissa näissä pusseissa on vaatteita. Ja noissa pusseissa on liinavaatteita, pyyhkeitä, ja lakanoita ja sellasta. Okei... 154
Tuomas: Laitanko mä nämä vaatteet alahyllylle? Taru: Ei, kun laita ne noihin kaappeihin. Tuomas: Entä liinavaatteet? Taru: Sinne vaan kaappeihin. Jonnekin ylös, laita ne noihin yläkaappeihin. Tuomas: Voinhan mä laittaa pyyhkeet kylpyhuoneen kaappiin. Taru: Ai niin, joo, meillä on sellainenkin... * * * Tupaantuliaiset Ismo: Terve! Taru: Terve! Ismo: Tässä olisi uuden kodin onneksi - leipää ja suolaa. Taru: Voi, kiitos. Ja tervetuloa! Ismo: Ja vähän muutakin. (Ojentaa viinipullon.) Taru: Kiitos! Sisään vaan! Milja: Moi! Tuomas: Moi! Tervetuloa! Käykää peremmälle! Eila: Ai kun kivannäköstä... Milja: On joo! Tuomas: Joo, no tuli vähän kiirettä, että ei tässä nyt kaikki ihan valmista ole... Milja: Ei kai teitä vaan väsytä? Eila: Nythän pitää juhlia... Milja: No, tässä olis teille pieni lahja sitten sitä viikonloppu- siivousta varten! Taru: Voi kiitos! Tällasta meillä ei muuten ole! Tuomas: Onpas kätevä! Taru: Se on just sopiva sun käteen! Tuomas: Älä yritä! Eila: Tässä olis Tarun "garderobiin" vähän vaateripustimia.. Taru: Ai kun ihania, nää on tosi tarpeellisia. Kiitos, tervetuloa! Tuomas: Niin ja sit juomia kaikille! (Tuomas kaataa viiniä laseihin.) Tuomas: No niin, täs ois nyt viiniä tarjolla! Milja: Kiitos... kiitti! * * * 155
(Kappale 9) B@Mllk>[p[pS Monikko Monikon nominatiivi (perusmuoto) Vartalo +1 katu kadu- kadut matto mato- matot lintu linnu- linnut sänky sängy- sängyt kirje kirjee- kirjeet lehti lehde- lehdet mainos mainokse- mainokset suomalainen suomalaise- suomalaiset Muut sijamuodot monikossa Vartalo i sijapääte talo i ssä kadu i llä tytö i llä Nominatiivi Vartalo Monikon inessiivi matto mato- matoissa lintu linnu- linnuissa sänky sängy- sängyissä kuva kuva- kuvissa kylä kylä- kylissä kirja kirja- kirjoissa kuppi kupi- kupeissa kirje kirjee- kirjeissä hansikas hansikkaa- hansikkaissa lehti lehde- lehdissä mainos mainokse- mainoksissa suomalainen suomalaise- suomalaisissa 156
Monikkoa merkitään /:llä. Se pannaan sanan vartalon ja päätteen väliin, jolloin vartalovokaali voi muuttua tai kadota. Vartalon loppuvokaalit a, ä, e ja / joko katoavat tai muuttuvat toiseksi vokaaliksi. • a/ä <=>0 kuva ■=> kuva- ^ kuv+i+ssa kylmä ■=> kylmä- ■=> kylm+i+in • a o o /r/rya ■=> kirja- ■=> kirjo+i+sta kaksitavuisissa a-loppuisissa sanoissa, joiden 1. tavussa on a, e tai / ja useampitavuisissa sanoissa, jotka päättyvät na/nä, la/lä, ija/ijä, kka/kkä, ra, ia peruna perunoita, mansikka mansikoita, tavara ■=> tavaroiden, asia o asioista • e ■=> 0 lehti ■=> lehde- <=> lehd+i+ssä mainos ■=> mainokse- ■=> mainoks+i+ssa suomalainen ^ suomalaise- ■=> suomalais+i+lla • / o e kuppi <=> kupi- «=> kupe+i+ssa Pitkä vokaali lyhenee. • W «=> V huone ^ huonee- ■=> huone+i+ssa hansikas o hansikkaa- ■=> hansikka+i+ssa • uusi-sanojen monikko tehdään, niin että yksikön nominatiiviin liitetään sijapäätteet. kuukausi ■=> kuukausien, käsi «=> käsillä Monikossa illatiivin (mihin) päätteet ovat #:llisiä (in, hin ja siin): tupaantuliaisiin, kisoihin, huoneisiin. Monikon partitiivissa päätteet ovat a/ä ja fcr/fd. Vartalossa yksi vokaali: a/ä kuva kuva- kuvia kylä kylä- kyliä lehti lehde- lehtiä mainos mainokse- mainoksia suomalainen suomalaise- suomalaisia kuppi kupi- kuppeja matto mato- mattoja lintu linnu- lintuja sänky sängy- sänkyjä kirja kirja- kirjoja Vartalossa kaksi vokaalia: ta/tä kirje kirjee- kirjeitä osoite osoittee- osoitteita hansikas hansikkaa- hansikkaita radio radio- radioita puu puu- puita Monikon partitiivissa astevaihtelukonsonantti on vahva. 157
( Kappale 9 ) Monikon genetiivissä päätteet ovat en (ten) ja den (tten). Vartalossa yksi vokaali: en kuva kuva- kuvien kylä kylä- kylien lehti lehde- lehtien mainos mainokse- mainoksien suomalainen suomalaise- suomalaisien kuppi kupi- kuppien matto mato- mattojen lintu linnu- lintujen sänky sängy- sänkyjen kirja kirja- kirjojen Vartalossa kaksi vokaalia: den kirje kirjee- kirjeiden osoite osoittee- osoitteiden hansikas hansikkaa- hansikkaiden radio radio- radioiden puu puu- puiden Monikon genetiivissä astevaihtelukonsonantti on vahva. Vokaalien o, u, ö ja y jälkeen monikon / muuttuu partitiivissa ja genetiivissä y:ksi (kahvipapuja, kaloja, taloja, kirjojen, lintujen, mattojen, katuja). Myös lyhyissä kuppi-tyypin sanoissa / muuttuu /ksi (kuppeja, laseja, pankkeja, posteja). Ei kuitenkaan genetiivissä: kuppien, lasien, pankkien, postien. Tehtävä 1 Vastaa toverisi kysymyksiin monikolla mallin mukaan. Malli: Oletko käynyt museossa? > Olen käynyt monissa museoissa. 1. Oletko kertonut tapauksesta? 2. Syötkö kalaa? 3. Söitkö hedelmää? 4. Puhuitko asiasta? 5. Kävitkö mielenkiintoisessa paikassa? 6. Menittekö ovesta? 7. Pesitkö ikkunaa? 8. Kävittekö huoneessa? 9. Kuulitteko uudesta elokuvasta? 10. Kertoiko hän artikkelista? 11. Pysähdyittekö asemalle? 12. Kävitkö torilla? 13. Saitko kortin ystävältä? 14. Onko tytöllä pitkä tukka? 15. Kävelittekö kadulla? * * * 158
Tehtävä 2 Tehtävä 3 Pane dialogien sanat monikon illatiiviin. - Lähdetkö Kalevan (kisat)? - En usko. * - Tutustuitko museon (kaikki huone)? - Kyllä. * - Menetkö Liisan (tupaantuliaiset)? - Joo, ilman muuta. * - Tutustuitko (mielenkiintoinen uusi ihminen) lomamatkalla? - Itse asiassa, kyllä. * - Lähdetkö (olympialaiset)? - En. Se on liian kallista minulle. * * * Pane sanat monikon partitiiviin. - Mitä meidän pitäisi ostaa torilta? - No, ainakin (peruna, porkkana, herne, tomaatti, mansikka, kirsikka ja kukka). * - Mitä tähän keittoon tarvitaan? - (Juures ja pieni kala). * - Mitä toit ulkomailta? - Toin (viini, kahvipapu) ja tietysti lapsille (tuliainen). * - Mitä te saitte? - Saatiin (ahven), pari haukea, (siika) ja yksi lahna. * * * 159
(Kappale 9) Tehtävä 4 Keksi toverisi kanssa lisää materiaalia tai esineitä, joilla laiva on lastattu. LEIKKI Lapset leikkivät laiva on lastattu -leikkiä, ensin yksikössä ja sitten monikossa. Laiva on lastattu... maidolla matoilla puuvillalla rasvalla kuvilla silkillä ruoalla kirjoilla sametilla mehulla linnuilla hansikkailla kahvilla kupeilla mainoksilla öljyllä sängyillä suomalaisilla hiilellä kirjeillä pesuaineella lehdillä Ainesanat ovat yksikössä, kappalesanat monikossa. Kappalesanat ovat niitä sanoja, joita voi laskea luontevasti: kaksi kuvaa, kolme kuvaa jne. Ei voi sanoa: kaksi rasvaa. * * * Tehtävä 5 Etsi seuraavista dialogeista monikkomuodot ja yritä löytää niille perusmuoto eli yksikön (tai monikon) nominatiivi. - Missä olit viikonloppuna? - Olin Sannan häissä. * - Olitko Elinan lakkiaisissa? - Olin joo. Siellä oli tosi paljon ihmisiä. - Olitko kauan siellä? - No, en kun samana päivänä oli Tonin ja Marikan kihlajaiset. Menin illalla sinne. * - Sinä et sitten tullut Tonin ja Marikan tupaantuliaisiin. - En päässyt, olin maalla auttamassa äitiä. * - Menetkö Tonin syntymäpäiville? - Juu, kyllä. Entä sinä? - Joo, minä myös. * - Mistä sinä olet tulossa? - Tulen ruokamessuilta. 160
F(iMMc^ Tehtävä 6 Malli: Hei Tiina. Mitä kuuluu? Kiitti, ihan hyvää. Tultiin juuri lomalta. Ai, missä kävitte? Päätettiin tällä kertaa viettää koko loma Suomessa ja tutustua suomalaisiin kaupunkeihin. Me ostettiin kesäauto ja lähdettiin sillä ajelemaan ensin itään, pitkin sivuteitä. Me vältettiin pääteitä, koska niillä on niin paljon autoja, että ei pääse nauttimaan maisemista. Matkalla uitiin järvissä, joita Itä-Suomessa riittää. Entä missä kaupungeissa kävitte? No, me käytiin tietysti maakuntien kaikissa suurissa kaupungeissa ja myös monilla pikku paikkakunnilla, joissa oli jotakin mielenkiintoista. Huom! Kesäauto Kaikilla ihmisillä ei ole autoa, esimerkiksi ihmisillä, jotka asuvat kaupungissa ja joilla ei ole kesämökkiä. Kesällä monet kuitenkin haluavat matkustaa ympäri Suomea tai ulkomaille. Kulkuvälineeksi voidaan valita henkilöauto, joka ostetaan vain kesän ajaksi ja myydään syksyllä pois. Pronominit tämä. tuo ja se monikossa: N/A nämä nuo ne P näitä noita niitä Vartalo näi- noi- nii- G näiden noiden niiden III. näihin noihin niihin In. näissä noissa niissä El. näistä noista niistä Ali. näille noille niille Ad. näillä noilla niillä Abi. näiltä noilta niiltä Tee toverisi kanssa monikkodialogi mallin mukaan. Ovatko kirjat tuossa iaatikossa? Ei, ne ovat noissa laatikoissa. Otitko vaatteet tästä kaapista? Panenko kupit tuohon laatikkoon? Ovatko lautaset tällä hyllyllä? Ovatko kynät siinä kassissa? Panenko maljakot tuolle hyllylle? Panenko paperit tähän kansioon? Otanko astiat ensin tuosta laatikosta? Otanko liinat pois tuolta pöydältä? Ovatko kirjat sillä tuolilla? Panenko kirjat tälle hyllylle? 161
( Kappale 10) Huom! Katsele ympärillesi. Näet imperatiivia kaikkialla. Vedä! Työnnä! Avaa ovi painamalla nappia! Leimaa lippu välittömästi matkan alkaessa. Säilytä lippu matkan ajan. Varo! Katso! Anna tunnuslukusi. (Dialogeissa on lihavoitu imperatiivit ja niiden objektit.) Pesutuvassa - Hei. - Hei. - Kuule. Voitko neuvoa vähän, miten tämä toimii, kun minä olen uusi talossa? - Joo. Totta kai. Käännä ensin kone päälle. Pane sitten pyykit koneeseen ja valitse ohjelma. - Mikähän ohjelma näille? - No, katsos, tässä lukee esimerkiksi, että ohjelma 4 pesee 40 asteessa. - Ai niin onkin. Ja entä sitten, panenko sentit tähän? - Ei. sentit eivät kelpaa. Pitää olla euro. * 163
( Kappale 10) - Miten tämä kuivausrumpu toimii? - Se on helppo. Painat vain sitä nappia, niin se alkaa pyöriä. Mutta linkoa ensin pyykki, niin se kuivuu nopeammin. Ai niin ja muista puhdistaa se nukkasihti lopuksi. - Ai mikä se on? - Se on täällä alhaalla. Se kerää tänne nukkaa. Jos nukkaa on paljon, kuivuminen on hidasta. * * * Kaupassa - Voinko auttaa jotenkin? - Kiitos, minä vain katselen. - Voisinko auttaa? - Joo, niissä teillä on vyöt? Minä etsin näihin housuihin vyötä. - Ne ovat täällä oikealla. - Voinko auttaa? - Joo kiitos, minä etsin mustaa, pitkää hametta. - Juhlahamettako? - No, joo. - Voinko auttaa? - Missä teillä on pitkät kalsarit? - Alusvaatteet ovat tuolla housujen takana. - Anteeksi. Oletteko vapaa myyjä? - Juu, olen. Miten voin auttaa? - Olisiko näitä kenkiä kokoa 39? - Hetkinen. Katsotaan. - Anteeksi. Olisiko tätä puseroa mustana? - Ei ole. Valitettavasti. 164
Mitä teet? - Mitä sinä teet? - Minä olen ekonomi. Olen työssä pankissa. - Millä kadulla se kirkko on? - Katso kartasta. - Missä kaupunginosassa kansallisarkisto on? - Kruununhaassa. - Mistä sinä tulet? - Pyykkituvasta. - Oletko sinä kuopiolainen? - Ei, en ole. Minä olen Helsingistä. - Missä äiti on? - Äiti meni rannalle. - Missä se kaapelitehdas on? - Se on siinä Lauttasaaren sillan vieressä. - Mihin olet menossa? - Torille. - Oletko ollut Roomassa? - Joo, olen käynyt siellä kerran. - Mitä tässä lippaassa on? - Siinä on koruja. - Mitäs sinä olet ostanut? - Ostin uudet kaiuttimet. - Mikä tämä on? - Se on vanha maljakko. Mikä? Se on Se on Se on - Mikä tämä on? - Mikä tuo on? - Mikä kirja tämä on? * * * jadeveistos. meripihkakoru. laulukirja. 165
( Kappale 10) Mitä? - Mitä tuossa pullossa on? - Mitä sinä sanot? - Mitä tämä maksaa? - Mitä sinä haluat? - Mitä sinä teet? - Mitä sinä olet ostanut? - Yskänlääkettä. - En mitään. - Kymmenen euroa. - En mitään. - Luen. - Uuden takin. Partitiivia mitä käytetään, kun kysymys kohdistuu johonkin epämääräiseen: Mitä sinä teet? Mitä tässä lippaassa on? Mitä sinä olet ostanut? Nominatiivia käytetään kysyttäessä jotakin konkreettista. * * * Miten? — Kuinka? Miten voin auttaa? Kuinka voin auttaa? Miten tämä toimii? Kuinka tämä toimii? * * * muMMS Tehtävä 1 Tee lauseille sopiva kysymys. - Se on sanakirja. - Sokeri on ruokakaapissa. - Menen elokuviin. - Tulen uimasta. - Talot lämmitetään maakaasulla. - Siinä on mehua. - Patsas on sillä pienellä torilla. - Pane lasit siihen siniseen kaappiin. - Juna lähtee laiturilta 2. - Tämä bussi menee Vantaalle. - Olari on Espoossa. - Henry on kotoisin Englannista. 166
(Dialogeissa on lihavoitu astevaihtelunominit.) Pankissa - Pankkiin - Milloin sinä kävit viimeksi pankissa? - Jaa-a eipä nykyään juuri ole asiaa pankkiin. Se taisi olla silloin, kun hain uuden pankkikortin. * - Otatko teetä? - Ei kiitos. Otan mieluummin kupin kahvia. * - Missä Suomen pankin pääkonttori on? - Se on Kruununhaassa. - Kruununhaassa? - Niin, Kruununhaka on kaupunginosa Helsingissä. * - Minä en tajua, mitä tässä lukee. - Sinähän voit kääntää sen sanakirjan avulla. * - Minkämaalainen Sigrun on? Mistä hän kotoisin? - Islannista. Hän on islantilainen. * - Anteeksi, voitteko sanoa, missä on Hakaniemi? - Kun kävelette yli tämän sillan, niin olette itse asiassa Hakaniemessä. - Kiitos. * - Milloin me voisimme katsoa yhdessä tätä käännöstä? - Jos sillä ei ole kiire, niin voisimme katsoa sitä seuraavalla kerralla, kun tapaamme, ensi viikolla. * - Paljonko meillä on aikaa? Ehdimmekö tehdä tämän ennen viittä? - Meillä on kaksi tuntia. Siinä ajassa ehdimme kyllä hyvin. * - Ihana ilma! - Niin on. On ihana istua auringon lämmössä ulkona. * - Voi jos voittaisin lotossa! - No, mitä tekisit? - Ostaisin ison talon jostain etelästä ja rakentaisin pihalle uima-altaan. 167
( Kappale 10) - Mikä sinulla on? Näytät niin surkealta. - Hammasta särkee. - Sinulla on reikä hampaassa. Mene hammaslääkäriin! - Oletpas sinä väsynyt! - En saanut kahvia aamulla. Matti on rikkonut kahvinkeittimen. - Mikä tämä on? - Se on vihta. Vihdalla vihdotaan saunassa. - Eikös se ole vasta? - On. Vihta on vasta itämurteissa. Itä- ja länsimurteet eroavat aika lailla toisistaan. - Mikä murre on vaikein? - Jaa, vaikea sanoa. Ehkä se on Savon murre. * * * (Dialogeissa on lihavoitu astevaihteluverbit.) Nukutko? - En nuku. - Nukutko sinä vielä? - En nuku. * - Sinä opit nopeasti. - Minä luen paljon. * - Mitä sinä otat? - Minä otan olutta. * - Tapaammeko huomenna? - Tavataan vain. * - Miten te vietitte viikonlopun? - Käytiin elokuvissa. 168
- Sopiiko kello yksi sinulle? - Ei sovi. * - Sinä et nyt ymmärrä. - Kyllä minä ymmärrän. * - Tiedättekö, milloin seuraava juna tulee? - Minä en tiedä, mutta tuo mies tuolla tietää. * - Miten saan tämän päälle? - Käännä siitä vivusta. * - Miten pääsen torille? - Käänny seuraavasta kulmasta vasemmalle. * - Kuka hakee postin? - Minä haen. * - Missä koira on? - Se makaa sängyn alla. - Hei, sinulta putosi kaulaliina. - Ai kiitos. * - Veikkasitko viime viikolla? - Veikkasin. -No, voltitko? - En.
( Kappale IQ) - Kuule, vippaisitko minulle 30 euroa? - Jos minulla vain on täällä. * - Kuuntele! Kuuletko, mitä meteliä tuo on? - Ne ovat meidän naapurit. Ne tappelevat kuin kissa ja koira aina silloin tällöin. * * * Tunnetko? (Dialogissa on lihavoitu kaikki astevaihtelusanat.) - Kuule. Tunnetko sinä tämän Mika Harkovin? - En tiedä. Mikä Mika? - Harkov. - Venäläinen sukunimi. - Nii-i. - Olisiko se, se sama Mika, joka myi meille nämä kaiuttimet? - No, niin minä ajattelin. - Mitä hänestä? - Luin tästä, että hän on perustanut oman liikkeen. - Minkä liikkeen? - No, sellaisen, joka myy tietokoneita ja... - Ahah. - Mietin tässä vain, että kun hän oli aika mukava ja avulias kaveri, että ostaisimme sen uuden tulostimen häneltä. - Täytyy ensin katsoa, millaiset hinnat hänellä on. - No, niin tietysti. * * * 170
W°dIS@ilI@gi8S Tiinan pesukone ei toimi Tiina: Sitten valitaan sopiva pesuohjelma. Ja lämpötila... 60 joo... Ja sitten pannaan kone päälle... Voi ei... (Räplää konetta.) Ei voi olla totta! (Kone ei toimi.) Kiltti pesukone, toimi! Miksi juuri tänään? Okei, pesukone on rikki. Pesukone ei toimi. Tarvitaan korjaaja. Täytyy soittaa Harrille... Pesutuvassa Kevin: Taru: Kevin: Taru: Kevin: Taru: Kevin: Taru: Kevin: Taru: Kevin: Taru: Kevin: Taru: Kevin: Taru: Kevin: Miten tämä toimii? Mikä ohjelma niille sopii? Hei! Anteeksi! Joo? Kuule, voitko neuvoa mulle, miten tämä toimii? Mä oon uus tässä talossa, enkä osaa käyttää tätä. Joo. Ei se vaikeeta ole. Eli laitat pyykit koneeseen, luukku kiinni ja valitse ohjelma. Mikä ohjelma niille sopii? Onko sulia valkopyykkiä vai kirjopyykkiä? No... kirjopyykkiä. Okei, elikkä täällä on kirjopesu ja valitset... 40 astetta on sopiva. Eli siis mä pesen 40 asteessa? Joo. Joo, se kuulostaa sopivalta. Okei, elikkä valitse täältä asteet, 40 astetta. Laita tänne pesuaine omaan lokeroon. Luukku kiinni ja käynnistä kone. Selvä... kiitos nyt vaan. Eipä kestä. Hei sä oot muuten tosi tutun näkönen... Millon sä oikein muutit tänne? Vasta pari viikkoa sitten. Okei, mut nähdään. Lykkyä tykö, moikka! Kiitti, moi! Valitse täältä asteet Kirjakieltä: eli Puhekieltä: elikkä 171
( Kappale IQ) W-^kilfagjfiS Itsepalvelupesulassa Anteeks... ups, ups. (Ghadi kääntää luukkua). Anteeksi, kuinkahan tämä kuivausrumpu toimii? Tuota, mä en aina tätä käytä, mutta laitat tähän kolikon ja paina tuota nappia, niin kone lähtee käyntiin. Kiitos, onks se joku kaks euroo? Joo, kaks euroo. Näin... onks se sitten... näin? (Ghadi on painamassa nappia.) Katja: Siitä, joo. Ghadi. Kiitos. Paina tuota nappia. * * * Astianpesukone Minna: Ai niin, pitää vielä laittaa tämä tiskikone päälle... Santeri, osaatko sinä käyttää astianpesukonetta? Jos olet joskus yksin kotona, voisit laittaa sen pyörimään. Santeri: Olen minä joskus laittanut isin luona koneen päälle. Minna: Minkäslainen tiskikone isillä on? Santeri: Melkeen samanlainen. Minna: Joo, no miten se toimii? Santeri: Ensin laitetaan pesuaine. (Laittaa pesuaineen.) Minna: Joo-o. Santeri: (Laittaa luukun kiiinni.) Ja sitten on tarkasti luukku kiinni... Minna: Joo-o. Ja sitten? Santeri: Ja sitten valitaan ohjelma ja sitten tästä saa sen koneen päälle. Noin. Minna: Ohhoh! Oletpas sinä taitava! Santeri: Joo joo. Osaatko sinä käyttää astianpesukonetta? 172
Pesukonetta korjataan Antti: Jaaha... mikähän täällä oikein reistaa? Tiina: No en mä oikein tiedä... se ei lähde käyntiin... Antti: Kun ei vaan olisi nukkasihti. Katsotaanpas... Tiina: Nukkasihti? Antti: Oletkos puhdistanut tätä vähään aikaan? Tiina: Voi ei... en mä oo muistanu. Antti: Tässä se taitaa olla koko vika... Puhdistetaanpa tämä... (Puhdistaa sihdin ja laittaa sen paikoilleen.) No niin. Tiina: No eipä tullu ensimmäisenä nukkasihti mieleen! Antti: Kokeillaanpas nyt. (Kone pyörähtää käyntiin.) Tiina: No ni! Hyvinhän se lähti käyntiin! * * * Autoa korjataan Minna: No, moi! Kun e/ vaan °^/s/ nukkasihti. Tero: Terve! Pentti: Hei, älä paina kaasua! Minna: Mitäs täällä tapahtuu? Tero: Auto ei toimi, tai siis se ei käy kunnolla, ei muuta. Minna: Voi ei, mikä siinä on vikana? Tero: No sitä me just yritetään saada selville... Pentti: Hei painas kaasua! Paina vielä! Ei täst tuu mitään. kukahan mahtais osata korjata? Hei, soitetaan Matille! Tero: Joo soitetaan Matille! Minna: Kuka Matti? Tero: Se on yks Pentin tuttu, osaa kuulemma korjata autoja. Minna: Voi ei. Mikä se vika vois nyt olla? Tero: Niin että mikä vika? Se voi olla sytytys tai bensapumppu tai ihan mikä vaan! Minna: Entäs tyhjäkäynti? Tero: (Laittaa konepellin kiinni.) Ai tyhjäkäynti, tota jaa...? Minna: Antakaas kun minä vilkasen. Hei, avaa vielä se konepelti. (Minna kääntää tyhjäkäyntiruuvia.) Antakaas, kun minä vilkasen... Minna: Tyhjäkäynti se oli kuulkaa pojat. Tero: Älä soita Matille. Tyhjäkäynti. Ei tullu edes mieleen... * * * 173
( Kappale IQ) Vaatekaupassa Myyjä: Päivää. Voinko auttaa? Taru: Joo, etsin jotain mustaa hametta, sellaista pitkää. ' Myyjä: Tästä löytyy pitkiä hameita. (Taru katselee malleja.) Taru: Tääkin on ihan kiva. onkohan se sopivaa kokoa? Myyjä: Mitä kokoa yleensä käytät? Taru: No 36-38. Riippuu vähän... Myyjä: Sovita molempia. Taru: Joo. Myyjä: Sovitus löytyy täältä. Taru: Kiitti. * 1 Onkohan se sopivaa kokoa? Eila: Hei. Myyjä: Hei, hei. Eila: Mitä tämä paitapusero maksaa? Myyjä: Katsotaan... Tässä. Seiskyt euroo. Eila: Mitä materiaalia tämä on? Myyjä: Tää on puuvillaa ja oikein hyvää, kestävää laatua. Mitä materiaalia tämä on? Eila: Se on aika hyvä väriMyyjä: se on. Tää on tämmöst syksyn uutta väriä. * Myyjä: Päivää, voisinko olla avuksi? Ismo: Juu, kiitos. Pitäs saada suorat housut. Myyjä: Ja mitäköhän väriä? mitä, mitähän = Ismo: No tota, musta tai sininen. mitäköhän Myyjä: Ja teidän koko on? Ismo: Jotain 50... Myyjä: Kyllä. Tässä löytyisi tällaiset villasekoitehousut, erittäin laadukkaat. Näissä on tälläinen jousto- eli stretch-ominaisuus. Ismo: Jaaha... Myyjä: Tässä ovat puuvillaiset. Väri on myös sininen. 174
Ismo: Tää vois olla sopiva malli. Myyjä: Joo-o. Minä uskoisin, että teidän koko olisi tällainen kun D 52. Ismo: No voisko sovittaa? Myyjä: Kyllä. Sovituskopit ovat täällä päin. Ismon suorat housut. Lastenosastolla Minna: Voi miten ihania! Santeri: Joo äiti... mennään jo.. Minna: Joo. Joo. Minna: Myyjä: Minna: Myyjä: Minna: Myyjä: Minna: Myyjä: Minna: Myyjä: Minna: Santeri: Minna: Santeri: Minna: Päivää. Päivää. Päivää. Minun pitäisi löytää sukkahousut. Joo. Ja minkä kokoista? No satakymmensenttiselle tytölle. Ne tulisivat kummitytölle lahjaksi. Joo, löytyy tästä, värejä ja malleja. Joo-o. Haluatteko katsoa itse? Joo, kiitos. Kiitos. Kiitos. Katso, kuinka ihania haalareita! Oikein kivanvärisiä ja kaikki! Äiti, en mä enää tartte haalareita! Miten niin et tartte? Näähän on niin käteviä ja edullisia. Mennään jo urheiluosastolle. Joo joo. Kirjakieltä: et tarvitse Puhekieltä: et tartte Katso, kuinka ihania haalareita! 175
( Kappale 10) W°dIkilI®g)3S Kenkäkaupassa Myyjä: Hei! LJ Taru: Hei. ' Myyjä: Olisinkohan voinut auttaa? Taru: Joo, mä kattelen näitä kenkiä. Nää on ihan tosi kivat. Myyjä: Joo, elikkä nää on ollu tosi suositut kengät meillä. Ja haluaisitko kenties sovittaa? Taru: Joo mielellään itse asiassa. Kirjakieltä: katselen Myyjä: Mikä koko on? Puhekieltä: kattelen Taru: 37-38. Myyjä: Joo katsotaanpas tästä... tossa oli... elikkä täältä löyty kol- meseiskat. Voit istuu siihen ja sovittaa. Taru: Kiitti! (Taru sovittaa kenkiä.) Myyjä: Miltäs ne tuntuu? Taru: Nää on tosi hyvät, tosi mukavat jalassa. Myyjä: Joo. Taru: Mä otan nää. Myyjä: Selvä. Taru: Hei missä muuten on saappaat? Myyjä: Ihan tossa takana löytyy. Taru: Aha, kiitos. Myyjä: Kiitti. * * * 176
IMsBmjpipn Kysymyspronomini Mihin taloon? Mille kadulle? N mikä P mitä G minkä III. mihin In. missä El. mistä Ali. mille Ad. millä Abi. miltä Kysymyspronomini taipuu samassa sijamuodossa kuin sen pääsana: millä kadulla, missä kaupunginosassa. Kysyvät paikan adverbit voivat olla samannäköiset kuin kysymyspronominien illatiivi, inessiivi ja elatiivi: mihin, missä, mistä. Missä se kaapelitehdas on? Mihin olet menossa? Missä talossa? Mistä talosta? Millä kadulla? Miltä kadulta? mitkä (mon.) Astevaihtelu - nominit Vahva (N) pankki kk o k Heikko (Vartalo) pankissa kuppi PP o P kupit kartta tt o t kartasta Kruununhaka k o 0 Kruununhaassa pyykkitupa P l=> V pyykkituvasta katu t ■=> d kadulla Helsinki nk o ng Helsingistä ranta nt o nn rannalle silta It ■=0 II sillan kerta rt ■=> rr kerran kampa mp o mm kamman Astevaihtelussa konsonantti tai konsonanttiyhtymä muuttuu heikoksi sanan vartalossa, jos sana päättyy yhteen vokaaliin (paitsi e:hen). Nominatiivi on vahva. Myös illatiivi (mihin) on aina vahva. Sanat aika ja poika taipuvat poikkeuksellisesti: aika: ajassa, ajan; poika: pojalla, pojasta. 177
Vahva (Vartalo) Heikko (N) hansikkaissa kk ■=> k hansikas pp ■=> p lipas lippaassa kaiuttimet kokeet varpaat taiteesta kankaan luonteesta altaassa murteen hampaat tt ■=> t kaiutin k ■=> 0 koe p v varvas t ■=> d taide nk <=> ng kangas nt o nn luonne It ■=> II allas rt <=> rr murre mp => mm hammas Jos sana päättyy konsonanttiin tai ehen vartalossa on vahva konsonantti kaikissa sijamuodoissa ja nominatiivissa heikko. Pane dialogien sanat oikeaan muotoon. 1. - Hei, mennäänkö tänään ostoksille? Haluaisin (uusi kangas) tälle sohvalle. - Miksi? Mikä vika (tämä vanha kangas) on? - Se on niin haalistunut. Samalla voisimme katsoa sinulle (se takki). Sinähän tarvitset (uusi takki). - Tarvitsen myös (kenkä). - No, niin. Jos menemme tavarataloon, saamme kaikki (sama kauppa). 2. - Mistä olet löytänyt noin (kaunis lamppu)? - Kävin viime keväänä (Turku). Satuin siellä menemään (pieni antiikkiliike). Sieltä sen löysin. Jouduin teettämään siihen (pieni remontti), mutta kyllä se kannatti. Pidän itsekin (lamppu) kovasti. - Niin, kyllähän se niin on, että (antiikki) täytyy usein maksaa aika paljon, mutta siitä voi sitten saada paljon iloa. 3. - Päivää. Ja mikähän Teillä on? - Minulla on täällä (selkä) ja (oikea jalka) pari isoa luomea. Haluaisin, että ne leikataan pois. - Jaha, joo. Kyllä nämä ovat sen kokoiset, että ne on hyvä leikata. Teidän täytyy varata leikkausaika. - Missä voin tehdä sen? - Voitte sopia (leikkausaika) (vastaanotto), kun menette ulos.
4. - Luulen, että joudun ostamaan (uusi kännykkä). Tästä tyhjenee akku niin nopeasti. - Eihän sitä varten tarvitse ostaa (uusi kännykkä). Voit ostaa vain (uusi akku). - No, oikeastaan haluaisin kyllä (uusi kännykkä). Haluaisin siihen nimittäin (wap-toiminta). Astevaihtelu - verbit Verbityyppi 1 Vahva (infinitiivi, hän- ja he-persoona) Heikko (muut persoonat) nukkua kk ■=> k nukut oppia PP ■=> P opit viettää tt ■=> t vietämme lukea k 0 luen sopia P <=> V sovimme tietää t ■=> d tiedätte onkia nk ci> ng ongin kääntyä nt i=> nn käännytte kieltää It ■=> II kiellän ymmärtää rt ■=> rr ymmärrät ampua mp <=> mm ammutte tietää tiedän tiedämme lukea luen luemme tiedät tiedätte luet luette tietää tietävät lukee lukevat Verbityypissä 1 ovat infinitiivi sekä hän- ja he-persoonat aina vahvoja - muut persoonat ovat heikkoja. 179
( Kappale IQ) Verbityyppi 2-5 Vahva (vartalo) Heikko (infinitiivi) veikkaat kk o k veikata vippaat PP *=> P vipata soittelen tt o t soitella makaa k ■=> 0 maata tapaamme P ■=> v tavata putoat t ■=> d pudota hankaat nk ng hangata kuunteletko nt ■=> nn kuunnella valtaavat It ■=> II vallata kertaamme rt ■=> rr kerrata kampaan mp ■=> mm kammata tavata ajatella tapaan tapaamme ajattelen ajattelemme tapaat tapaatte ajattelet ajattelette tapaa tapaavat ajattelee ajattelevat Muissa verbityypeissä infinitiivi on heikko ja kaikki persoonat vahvoja. Tehtävä 3 Taivuta dialogien verbejä oikein. Kun suluissa lukee (neg.), pane verbi negatiiviseen muotoon. 1. - (soittaa) sinä minulle huomenna? - Joo, (soittaa). 2. - Minä (ymmärtää, neg.) mitään tästä tekstistä. - Minä (ymmärtää). Haluatko, että (kääntää) sen sinulle? - Joo, ole kiltti ja (kääntää). 3. - Menettekö laivalla Tukholmaan? - Ei. Me (lentää). 4. - Milloin me (tavata) taas seuraavan kerran? - Jos sinulle (sopia) perjantaina, niin silloin. - Joo, (sopia), (sopia) me, että (tavata) samassa paikassa? - Joo, hyvä on. 5. - Hei Matti, (kuunnella) sinä minua? - Mitä? Joo, tietysti minä (kuunnella) sinua. - Sinä (kuunnella, neg.). Mitä minä sanoin? - Jaa, sorry. Minä (tietää, neg.). - Kysyin, että (pyytää) me Kaijaa ja Marttia meille lauantaina. - Joo, kiva juttu. 180
Imperatiivi ja objekti Imperatiivilause Tavallinen lause Lue tämä artikkeli! Avaa ikkuna! Lähetä viesti! Ostakaa koira! Älä jätä ovea auki! Älkää tuoko koiraa sisälle! Auta minua! Anna sokeria! Luetko tämän artikkelin? Avaanko ikkunan? Lähetän viestin. Ostamme koiran. En jätä ovea auki. Emme tuo koiraa sisälle. Voitko auttaa minua? Haluatko sokeria? Voit kerrata imperatiivin kappaleesta 8 ja objektin kappaleesta 6. Tässä tulee vähän lisää objektista imperatiivin kanssa. Jos ei ole mitään syytä käyttää partitiivia, on objekti imperatiivilauseessa nominatiiviakkusatiivissa. Pane kone päälle! Valitse ohjelma! Linkoa pyykki! Partitiivia tulee kuitenkin käyttää, jos lause on negatiivinen, objekti on aine- tai abstraktisana tai huomio kiinnitetään itse toimintaan, ei sen tulokseen. Älä pane sitä pyykkiä vielä koneeseen! Osta pesupulveria! Odota minua! Tehtävä 4 Käske ystävääsi tekemään eri asioita. Miten sanot, jos haluat, että hän ostaa uuden kirjan, auttaa sinua, panee television kiinni, pesee pyykit, siivoaa huoneen, tiskaa tiskit, kuuntelee sinua, yrittää olla ajoissa, ei myöhästy, ei avaa ikkunaa, avaa oven, panee radion auki, ajattelee asiaa 181
( Kappale IQ) Puhekieltä Kirjakielessä Puhekielessä tuo toi tuossa tossa tuosta tosta minut, minun mut, mun sinut, sinun sut, sun hänet, hänen se, sen meidät, meidän meiät, meiän teidät, teidän teiät, teiän heidät, heidän ne, niitten hajonnut hajonnu tehnyt tehny nähnyt nähny ollut ollu en tarvitse en tartte Puhekielessä pronomini tuo esiintyy usein lyhyessä muodossa, josta u on kadonnut: missäs se huuhteluaine on...ai tossa... (ai tuossa) Painat vain tosta (tuosta) Persoonapronominien akkusatiivimuodot puheessa: mut meiät sut teiät sen ne missä mä olen sut tavannu... Puheessa esiintyy paljon keskustelupartikkeleita. Partikkelia tota joo käytetään tässä ilmaisemassa epäröintiä. Verbimuotojen lopusta katoaa usein t ei tullu mieleen pesukone on hajonnu mä olen tavannu Verbillä tarvita on puheessa lyhyempi muoto: tartten en tartte tarttet et tartte tarttee ei tartte tarttetaa(n) ei tartteta tarttette ette tartte tarttee ei tartte 182
Sanatyyppejä in o ime (soitin) N kaiutin pyyhin kaihdin P kaiutinta pyyhintä kaihdinta V kaiuttime- pyyhkime- kaihtime- In. kaiuttimessa pyyhkimessä kaihtimessa Nämä ovat tavallisesti sanoja, jotka on tehty verbistä ja jotka kertovat millä välineellä verbin toiminta suoritetaan. Perusmuodon lopussa on in, joka muuttuu vartalossa muotoon ime. Astevaihtelun mukainen konsonantti on nominatiivissa heikko ja vartalossa vahva. as o aa äs ■=> äa (hammas) N hammas allas rakas P hammasta allasta rakasta V hampaa- altaa- rakkaa- In. hampaassa altaassa rakkaassa Jos nominatiivi päättyy äänneyhdistelmään as/äs, on vartalossa sen sijaan pitkä vokaali aa/ää ilman s:ää. Astevaihtelun mukainen konsonantti on nominatiivissa heikko ja vartalossa vahva. 183
( Kappale li) (Dialogeissa on lihavoitu verbin perfektimuodot.) Teatteriin Valma: Oletko jo nähnyt sen uuden näytelmän, joka menee Kansallisteatterissa? Inkeri: En vielä. Mutta olen ajatellut mennä katsomaan sitä. Muistatko, kuka sen on ohjannut? Valma: En nyt muista. Mutta näytelmä on saanut hyvät arvostelut. Inkeri: Joo niin minä olen lukenut lehdistä. Mennäänkö katsomaan? Valma: Mennään. Minä voisin tilata liput. Inkeri: Kiva! (Valma soittaa teatteriin ja tilaa liput. Virkailija vastaa.) Virkailija: Kansallisteatteri hyvää päivää. Valma: Valma Kahila täällä päivää. Haluaisin varata kaksi lippua ensi perjantain näytökseen. Virkailija: Voi, perjantain näytös on valitettavasti loppuunmyyty. Mutta ensi viikolla olisi paikkoja torstain näytökseen. Valma: Ai jaa, no tuota, joo, jos minä ottaisin siihen sitten. Permannolta jostain keskiriviltä. Virkailija: Joo löytyy. Kaksi lippua permannolta, paikat 56 ja 57. Ja nimellä...? Valma: Kahila, Valma. Virkailija: Selvä. Ja liput pitäisi lunastaa pari päivää ennen esitystä. Valma: Selvä. Kiitos. Kuulemiin. (Valma soittaa Inkerille.) Valma: Hei Inkeri! Minä olen varannut meille liput ensi viikon torstaiksi. Siihen perjantain näytökseen ei saanut enää lippuja. Toivottavasti torstai sopii sinulle? Inkeri: Sopii, oikeastaan paremmin kuin perjantai. Tämä viikko on ollut kiireinen. Huom! Olen varannut liput torstaiksi. Huom! kaksi lippua näytökseen kaksi lippua permannolta, keskiriviltä 185
(Teatterissa ennen näytöksen alkua.) Valma: Iltaa. Minä olen tilannut kaksi lippua nimellä Kahila, Valma. Virkailija: Jaaha, joo, Kahila, tässä. 52 euroa. Valma: Hei Inkeri, tässä liput. Tilataanko kahvit ja leivokset väliajalle? Inkeri: Joo totta kai tilataan. Mutta hei, minä en ole maksanut lippua vielä. Mitä se maksoi? Paljonko olen sinulle velkaa? (Väliajalla Inkeri ja Valma istuvat ja juovat kahvia.) Valma: Voi että on hyvä näytelmä, vai mitä mieltä sinä olet? Inkeri: Niin on! Olen samaa mieltä. Ei se Hesarin arvostelija tätä turhaan kehunut. Valma: No ei! Kirjakieltä: Helsingin Sanomat * * * Puhekieltä: Hesari (Suomen suurin päivälehti) Kari tulee kotiin Kari: Hei! Onko minulle tullut postia? Tiina: Joo, on tässä pari kirjettä sinulle. Kari: Kiitos. Lasku, lasku, lasku, mainos... Äh, ei mitään kiinnostavaa! Onko kukaan soittanut? Tiina: Joku Jukka on soittanut. Sinulle on viesti puhelinvastaajassa. Kari: No kuunnellaan. Viesti vastaajassa: "Moi Kari, Jukka täällä. Soittaisitko kun olet tullut kotiin". * * * Tyhjä jääkaappi Helena: Mitä? Meillä ei ole mitään ruokaa! Lasse, miksi sinä et ole käynyt kaupassa? Lasse: No, en minä ole ehtinyt. Älä nyt hermostu! Minä menen kauppaan ihan kohta, heti kun olen saanut valmiiksi tämän artikkelin. * * * Kari: Hei katso! Kuumailmapallo! Tiina: Oi! Oletko sinä koskaan lentänyt kuumailmapallolla? Kari: No en koskaan. Enkä lennä! Tiina: Miksi et? Minusta olisi kiva joskus kokeilla.
Anna: Ihanaa kakkua! Oletko sinä tehnyt tämän itse? Mikko: Joo, olen. Anna: Tosi hyvää! Mikko: No kiitos vaan. Kiva että maistuu. * * * Teija: Oletko käynyt Seinäjoen Tangomarkkinoilla? Robin: Tangomarkkinoilla? Myydäänkö siellä tangoja? Teija: Hehheh, no ei. Siellä tanssitaan tangoa - kolme päivää ja kaksi yötä. * * * Kari: Hei Tiina, tules katsomaan. Maa on ihan valkoinen. Yöllä on satanut lunta. Tiina: Voi ei, voi kamalaa! Talvi on tullut. Kari: No ei se nyt ihan vielä ole tullut. Ensilumi ei koskaan pysy, se sulaa pois. * * * Kysymyksiä ja vastauksia - Kuinka kauan olet asunut Helsingissä? - Kohta kaksi vuotta. - Minä olen asunut Helsingissä koko ikäni. Olen syntynyt täällä. Olen paljasjalkainen helsinkiläinen. - Kuinka kauan olet opiskellut suomea? - Olen opiskellut suomea jo kolme kuukautta. - Milloin olet viimeksi käynyt teatterissa? - Pari viikkoa sitten. Olin Maisan kanssa katsomassa Kansallisteatterin uutta näytelmää. - Oletko käynyt Savonlinnan oopperajuhlilla? - Joo olen. Olen käynyt Savonlinnan oopperajuhlilla ainakin viisi kertaa. - Oletko käynyt Lapissa? - En ole koskaan käynyt Lapissa, mutta ehkä menen sinne ensi talvena. - Oletko koskaan kylpenyt savusaunassa? - Savusaunassa? Mikä se sellainen sauna on? - Oletko uinut avannossa? - En ole koskaan uinut avannossa. Enkä ui! - Oletko jo nähnyt sen uuden ranskalaisen elokuvan, joka menee Bio Rexissä? - Joo olen. Me käytiin Askon kanssa katsomassa se viime viikolla. Huom! - Missä se elokuva menee? - Se menee Bio Rexissä. Huom! paljasjalkainen helsinkiläinen = Helsingissä syntynyt ihminen 187
On puhuttu, on rakennettu, on käännetty... (Dialogeissa on lihavoitu passiivin perfektimuodot.) - Onko Suomessa puhuttu suomea aina? - On. Mutta täällä on puhuttu myös ruotsia ja saamea. Ja puhutaan vieläkin. * - Milloin tämä talo on rakennettu? - Se on rakennettu vuonna 1910 ja remontoitu vuonna 2000. * - Onko tämä kirja käännetty suomeksi? - Valitettavasti tätä kirjaa ei ole käännetty suomeksi. * - Miksi täällä ei ole siivottu? - Täällä ei ole siivottu siksi, että minulla on ollut hauskempaakin tekemistä! * - Onko nämä laskut jo maksettu? - Ei vielä. * * * (Dialogeissa on lihavoitu me-persoonan perfektimuodot.) Ai mitä me ollaan tehty Tate: No hei Marke! Pitkästä aikaa! Ei olla nähty aikoihin! Mitä sinulle ja Juhalle kuuluu? Marke: Tate! Moi! Kiva tavata. Tate: Miten kesä on mennyt? Mitä te olette tehneet tänä kesänä? Marke: Ai että mitä me ollaan tehty? No vaikka mitä! Me ollaan pesty mattoja, maalattu makuuhuoneen seinät, pakastettu mansikoita, oltu maalla poimimassa sieniä, opiskeltu italiaa kesäyliopistossa ja... Tate: Italiaa? Marke: Joo, etkö ole kuullut? Me lähdetään syksyllä Firenzeen. Juha on saanut stipendin puoleksi vuodeksi. Tate: Älä nyt! No mutta sehän on hienoa! Onneksi olkoon! Tehän olette käyneet Italiassa aiemminkin. Marke: No joo. Me on oltu pari kertaa Roomassa ja viime kesänä me vietettiin viikko Gardalla. Mutta me ei o koskaan opiskeltu italiaa. Lomalla on pärjätty parilla kohteliaalla fraasilla - grazie, ciao, buon giorno... Hei mutta kerro mitä sinä ja Lissu olette tehneet.
Tate: Me ollaan veneilty saaristossa, käytiin pari kertaa Tallinnassa asti. Mutta muuten me ei olla tehty mitään erikoista. Marke: Mutta hei, meidän täytyy tavata sitten, kun me ollaan tultu takaisin. Tate: Ilman muuta. Ja muistakaa lähettää postikortti! * - Lapset, mitä ihmettä täällä on tehty? Huone on ihan sekaisin! - Ei täällä ole mitään tehty. Täällä on vaan leikitty. Me ollaan leikitty tyynysotaa. * * * Suomalaisia turisteja Helsingissä - Me ollaan oltu täällä vasta päivä, niin että me ei olla ehditty tehdä vielä mitään erikoista. Tarkoitus olisi mennä katsomaan ainakin Kiasmaa ja Kaapelitehtaan näyttelyä. Muusta ohjelmasta ei olla vielä päätetty. Katsotaan nyt. * - Me on käyty Suomenlinnassa ja Korkeasaaressa ... tietysti Linnanmäellä. Me on viihdytty oikein hyvin. * - Me ollaan tässä katseltu vähän kaupunkia, käyty Kansallismuseossa ja Ateneumissa ja Temppeliaukion kirkossa... joo, ja tänä iltana me mennään oopperaan. * - No me ollaan asuttu täällä aikaisemmin. Nyt ollaan tapaamassa sukulaisia ja ystäviä. * * * 189
Tarkkaile, miten Valma ja Inkeri ilmaisevat mielipiteitään Seuraavassa dialogissa. Taidenäyttelyssä Valma: Hm. Tämäpä erikoinen. Mitä mieltä sinä olet? Inkeri: Niin, joo. Hyvin moderni. Mutta on tämä minusta aika mielenkiintoinen. Valma: Noo, minun mielestäni vähän liiankin moderni. Inkeri: Hei katso, tässä teoksessa on jotakin, jotakin jännittävää. Minä tykkään tästä. Valma: Tykkäätkö tosiaan? Tämmöistä en ole koskaan ennen nähnyt. Onko tämä taidetta? Tuommoisen hökötyksen minäkin olisin osannut tehdä. Inkeri: Ai olisit vai? No mikset sitten ole tehnyt? Mutta mitä mieltä sinä olet tästä maalauksesta? Valma: Upea! Tästä minä tykkään. Minusta tämä on hieno maalaus. Kuka sen on maalannut? Inkeri: Mari Rantanen. Valma: Ai. En ole koskaan kuullutkaan hänestä. Mutta katsos tuota veistosta. Mitä se esittää? Inkeri: Jaa-a. Ei aavistustakaan. Sen nimi on Vaikeita päätöksiä. (Inkeri ja Valma ovat nähneet koko näyttelyn. On aika lähteä - niin minne?) Inkeri: Kiva kun käytiin. Mielenkiintoinen näyttely. Valma: Niin minustakin, vaikka en minä kyllä ihan kaikkea ymmärtänyt. Inkeri: No, ei kaikkea tarvitse ymmärtää. Taiteesta voi nauttia muuten vaan. Mutta kuule, mennäänkö jonnekin kahville? Valma: Mennään vaan. Oletko käynyt Kuparipannussa? Se on mukava kahvila tässä ihan lähellä. Inkeri: No mennään sinne.
Mielipiteen ilmaisemista Kun haluat sanoa mielipiteesi jostakin asiasta, voit sanoa - Minusta tämä taulu on hieno. - Minun mielestä tämä taulu on hieno. - Minä tykkään / pidän tästä taulusta. tykätä, pitää + sta/stä Kun haluat tietää, mitä mieltä joku on jostakin, voit kysyä - Onko tämä taulu sinusta hyvä? - Mitä mieltä oleVMitä pidät tästä taulusta? - Tykkäätkö/Pidätkö sinä tästä taulusta? Mitä mieltä olet + sta/stä Kun olet samaa mieltä kuin joku toinen, voit käyttää ilmaisuja niin, niin minustakin tai olen samaa mieltä. - Tämä on hyvä kirja. - Niin (on). / Niin minustakin. / Olen samaa mieltä kuin sinä. Jos olet eri mieltä, voit sanoa ei minusta tai olen eri mieltä. - Minusta tämä on hyvä kirja. - Ei minusta. / Olen eri mieltä kuin sinä. Kirjakieltä Puhekieltä minusta, sinusta musta/must, susta/sust minun mielestäni mun mielest(ä) sinun mielestäsi sun mielest(ä) Kysyn mielipidettä - Mitä mieltä olet tästä elokuvasta? - Minusta se on oikein hyvä. * - Onko tämä sinusta kivaa? - No ei, minusta tämä on tylsää. * - Tykkäätkö tästä kirjasta? - Joo tykkään. Minusta se on hyvä kirja. * - Mitäs pidät tästä taulusta? - Hm, vähän liian moderni, minun mielestäni.
( Kappale U) Olen samaa mieltä - Tämä oli hieno näyttely. - Niin minustakin! Olen samaa mieltä kuin sinä. * - Tämä oli tosi hyvä kirja. Minä tykkäsin tästä kovasti. - Niin minäkin. Kiva kuulla että sinä pidit siitä. * - Olipa tylsä filmi. - Niin oli. * * * Olen eri mieltä - Minusta näytelmä oli hyvä. - Ei minusta! Minusta se oli tylsä. * - Täällä on kivaa! - Eikä ole! Minusta täällä on tylsää! * * * Tehtävä 1 Etsi kaikista tämän kappaleen dialogeista eri ilmauksia, joiden avulla puhuja ilmaisee mielipiteensä tai kysyy jonkun toisen mielipidettä. 192
q Kiasma Haastattelija: Harri: Haastattelija: Sari: Raija: Oletko sinä käynyt Kiasmassa? Olen käynyt todella monta kertaa. Oletko käynyt Kiasmassa? Mikä on Kiasma? Ai niin se taidemuseo. En ole käynyt. Haastattelija: Taina: Oletteko te käyneet Kiasmassa? (Katsoo hämmästyneenä Raijaa.) Kiasmassa? Olemme käyneet! Itse asiassa juuri tulossa! Missäs te olette olleet? Mikä on Kiasma? Taina ja Raija ovat käyneet Kiasmassa. Laura: Terve! Pojat: Terve! Moi! Laura: Missäs te olette olleet? Antti: Me olemme olleet pelaamassa. Tuukka: Joo, me ollaan oltu vähän kuntoilemassa. Oletteko te käynyt Kiasmassa? Haastattelija: Maija: Oletteko te käynyt Kiasmassa? Olen käynyt, heti kun se avattiin. Oletteko te käynyt Kiasmassa? Kuinka kauan te olette asunut Helsingissä? Haastattelija: Kuinka kauan olette asunut Helsingissä? Anita-rouva: No nyt Ranskasta paluun jälkeen minä olen asunut täällä 17 vuotta. 193
o Missä kaikkialla te olette tänään käyneet? Haastattelija: Missä kaikkialla te olette tänään käyneet? Kirsti: Vaikka missä. Tässä torilla ja sitten me olemme käyneet tuolla Senaatintorilla ja... Raili: Ja Kaupunginmuseossa. Niin ja Kiasmassa. Kirsti: Me olemme viettäneet oikein kunnollisen kulttuuripäivän! * * * Helsingissä on paljon nähtävää Haastattelija: Missä kaikkialla te olette tänään käyneet? Mika: No mehän ollaan käyty vaikka missä, ainakin kaikissa Helsingin kaupoissa, museoissa... Kirsi: Joo. Kaupunginmuseossa, Ateneumissa... Ja kyllä me ollaan nähty todella paljon! Helsingissä on paljon nähtävää. Mehän ollaan käyty vaikka missä. * Taru: Oletsä nähnyt sen Kaupunginteatterin uuden näytelmän? Kirjakieltä: oletko nähnyt Tiina: Joo, olen. Me oltiin ensi-illassa. Puhekieltä: oletsä nähny Todella upea esitys. Taru: Eli sä tykkäsit siitä? Tiina: Joo ilman muuta, mun mielestä se kannattaa mennä katsomaan. Taru: No sitten mä tilaan liput heti. (Näpyttelee 118.) Mä pyydän yhdistämään lippupalveluun. * (Taru ja Tuomas tulevat Kaupunginteatterista.) Taru: No, mitäs pidit esityksestä? Tuomas: Mielestäni se oli kyllä aika erikoinen, mutta sehän... sitähän aina kaivataan. Taru: Mun mielestä näyttelijät olivat kyllä tosi mainioita. Tuomas: Kyllä. Suomessa on paljon persoonallisia näyttelijöitä... Taru tilaa liput heti. 194
Perfekti (n)nut/(n)nyt, (n)neet Yksikkö = olla-verbin preesens + verbin (n)nu^(n)nyt-muoio olla olen asunut olet tehnyt on pelannut Monikko = olla verbin preesens + verbin (n)neet-muoto olla olemme asuneet olette tehneet ovat pelanneet Perfekti muodostetaan apuverbin olla ja varsinaisen verbin (n)nut/(n)nyt, (n)neet-muodon avulla. Tämä muoto on sama, jota käytämme negatiivisessa imperfektissä. Kertaa muodot kappaleesta 7. Päätteet liitetään verbin infinitiivin vartaloon (esim. tehdä - tehnyt, pelata - pelannut). Negatiivinen (kielteinen muoto) olen tehnyt <=> en ole tehnyt olet tehnyt et ole tehnyt on tehnyt o ei ole tehnyt olemme tehneet i=> emme ole tehneet olette tehneet o ette ole tehneet ovat tehneet eivät ole tehneet Näytelmä on saanut hyvät arvostelut. Olen varannut meille liput. Olen tilannut kaksi lippua. En ole uinut avannossa. Emme ole käyneet Lapissa. 195
( Kappale il) Tehtävä 2 Malli: Tehtävä 3 Malli: Tehtävä 4 Malli: Tehtävä 5 Malli: Tehtävä 6 Puhekielen perfekti oon / en oo tehny ollaan / ei olla tehty oot / et oo tehny ootte / ette oo tehny on / ei oo tehny on / ei oo tehny - Mitä sä oot tehny kesällä? - Mä en oo tehny mitään erikoista, oon ollu maalla, uinu ja levänny. Perfektin olla-verbi on puhekielisessä muodossa (ks. kpl 1) ja varsinainen verbi [n)nut/(n)nyt- muodossa myös monikon persoonissa. Puhekielessä (n)nut/(n)nyt-muodon loppukonsonantti jää yleensä pois. Huom! Me-persoonan muotona on passiivin perfekti. Kirjoita verbit lauseisiin. Käytä perfektiä, ostaa <=> Minä olen ostanut uuden auton. tehdä Kuka . kaikki tehtävät? Me kaikki tehtävät. käydä Minä . savusaunassa. He Italiassa monta kertaa. olla Minä . maalla. He maalla. nähdä Minä . jo sen näyttelyn. Valma ja Inkeri näyttelyn. pelata He tennistä kesällä. siivota Kuka . asunnon? Kirjoita verbit lauseisiin. Käytä perfektin kieltomuotoa. ostaa <=> Minä en ole ostanut ruokaa. opiskella Minä . venäjää. pestä Hän .. vaatteita. käydä He.. Tallinnassa. maksaa Minä . laskua. Kerro tai kirjoita, mitä olet joskus tehnyt. Kerro myös milloin, jos muistat. Olen käynyt Tallinnassa. Kävin Tallinnassa/siellä viime kesänä. Kerro, mitä et ole koskaan tehnyt - ainakaan vielä. En ole koskaan ollut savusaunassa. Pieni leikki. Ystävä jatkaa lausettasi. Sinä: "Minä en ole koskaan..." Ystävä: "... käynyt Tallinnassa." 196
Perfektin käyttöä Perfekti on hyvin tavallinen menneen ajan verbimuoto. Sillä on monta tehtävää. Käytä perfektiä silloin, 1) kun olet tehnyt jotakin, mutta et kerro tarkemmin, milloin Olen käynyt Italiassa monta kertaa. Olen asunut Espanjassa. Huom! Jos kerrot tarkemmin, milloin teit jotakin, käytä imperfektiä. Kävin Italiassa vuonna 1995. Asuin Espanjassa puoli vuotta vuonna 1999. 2) kun se, mitä olet alkanut tehdä joskus aikaisemmin, jatkuu vielä Olen asunut Suomessa puoli vuotta. (Ja asun edelleen.) Olen opiskellut suomea kolme kuukautta. (Ja opiskelen vielä lisää.) Huom! Asuin Suomessa puoli vuotta. (En asu enää Suomessa.) Opiskelin suomea vain kolme kuukautta. (En opiskele enää.) 3) kun et ole vielä tehnyt jotakin, mutta voit vielä tehdä (sinulla on vielä mahdollisuus). En ole vielä lukenut sitä kirjaa. (Mutta ehkä luen sen joskus.) En ole vielä koskaan käynyt savusaunassa. (Mutta ehkä käyn joskus.) Huom! Perfektiä käytetään silloinkin, kun toiminnasta on jäljellä jotakin, jonka voi edelleen haistaa, tuntea, nähdä jne. Katso! Maa on valkoinen. Yöllä on satanut lunta. Hyi! Täällä haisee. Täällä on poltettu tupakkaa. Huom! Perfektiä käytetään myös tulevan ajan, futuurin, ilmaisemiseen. Silloin sen yhteydessä on (futuurinen) preesens. Hei, voitko lainata tuon kirjan minulle, kun olet itse lukenut sen? Menen kauppaan heti, kun olen saanut tämän artikkelin valmiiksi. Huom! Vaikka lauseessa olisi tarkka ajan ilmaus, käytämme perfektiä, kun puhumme elossa olevan ihmisen syntymäajasta, talon rakentamisvuodesta jne. - Milloin sinä olet syntynyt? - Olen syntynyt vuonna 1983. - Milloin Helsingin kaupunginmuseo on rakennettu? - Se on rakennettu vuonna 1843. 197
( Kappale jj) Tehtävä 7 Jutelkaa siitä, mitä a) olette joskus tehneet b) teitte esimerkiksi eilen, viime kesänä, viime vuonna... Malli: Olen käynyt suomalaisessa saunassa. Viime kesänä kävin savusaunassa. Passiivin perfekti on tu/ty, ttu/tty on maksettu on tehty on käyty Negatiivinen ei ole tu/ty, ttu/tty ei ole käännetty ei ole tehty ei ole pesty Passiivin perfektin muodossa apuverbinä on o//o-verbin yksikön 3. persoona on/ei ole. Varsinainen verbi on tu/ty, ttu/tty -muodossa eli samassa muodossa, jota käytetään passiivin imperfektin negatiivissa (ks. kpl 7). Vertaa Puhekieltä Me olemme käyneet Suomenlinnassa. Me ollaan käyty Suomenlinnassa. Me on käyty Suomenlinnassa. Me emme ole tehneet mitään erikoista. Me ei olla tehty mitään erikoista. Me ei o tehty mitään erikoista. Puhekielen me-persoonan muotona käytetään passiivin perfektiä. Me-muodon perfektissä o//o-verbikin on usein passiivissa: ollaan/ei olla. 198
Tehtävä 8 Malli: Tehtävä 9 Tehtävä 10 Malli: Vastaa kysymyksiin niin, että käytät perfektiä. Milloin lasku maksetaan? - Se on jo maksettu. Milloin kirja käännetään? Milloin talo maalataan? Milloin huone siivotaan? Milloin liput ostetaan? Milloin tehtävät tehdään? Mieti, miten sanoisit seuraavat lauseet kirjakielellä. Me ei olla tehty mitään erikoista. Me ollaan oltu täällä vasta pari päivää. Me ei olla opiskeltu italiaa. Me ollaan nyt luettu nämä kirjat. Ollaanko me maksettu liput? Keskustelkaa perheestä ja sukulaisista. Isäni on 56-vuotias. Hän on syntynyt vuonna... Tehtävä 11 Keskustelkaa siitä, mitä olette tehneet Suomessa. Malli: Minä olen oppinut suomea. Olen oppinut hiihtämään.
(Kappale 12) (Dialogeissa on lihavoitu me-persoonan konditionaalit eli passiivin konditionaalimuodot.) Vietettäisiin erilainen joulu Teemu: Piia: Teemu: Piia: Teemu: Piia: Mitä jos mentäisiin jouluksi jonnekin etelään. Unohdettaisiin koko joulu! Mitä sinä hyvä mies höpiset? Että lähdettäisiin jouluksi pois? Että ei vietettäisi perinteistä suomalaista joulua täällä kotona? Oletko sinä tullut hulluksi? Tehtäisiin jotain erilaista. Matkustettaisiin johonkin lämpimään paikkaan, Kanariansaarille tai Thaimaahan tai... Päästäisiin pois tästä jouluhulinasta. No mutta eihän etelässä joulu tuntuisi joululta! Ei ole lunta, ei joulukuusta, ei kinkkua, sukulaisia, ei lahjoja, ei mitään. No juuri niin. Saataisiin levätä. Eikä parin viikon loma tulisi edes kalliimmaksi kuin joulu täällä kotona. Ihan hullu ajatus. Joulua pitää viettää niin kuin sitä on aina vietetty. 201
Teemu: Piia: Teemu: Piia: Teemu: Piia: Teemu: Ajattele nyt. Maattaisiin kaikessa rauhassa rannalla, otettaisiin aurinkoa, uitaisiin, syötäisiin hyvää ruokaa, juotaisiin viiniä... Ei kiirettä, ei stressiä. No mutta hyvänen aika! Eihän me edes huomattaisi, että on joulu, jos me istuttaisiin jonkun palmupuun alla uimapuvut päällä. Miksi sinä et koskaan halua tehdä mitään uutta? Voitaisiinhan me katsoa kalenterista, milloin on jouluaatto ja sitten toivottaa hyvää joulua toisillemme vaikka palmun alla. Kuulostaa ihan kamalalta! Minä haluan jouluaattona katsoa lahjoja kuusen alla ja syödä kinkkua. Huom! tuntua / kuulostaa + Ita/ltä Etelässä joulu ei tunnu joululta. Kuulostaa kamalalta! No sen minä kyllä haluaisin nähdä. Sinä makaat kuusen alla ja syöt kinkkua. Joo joo, hyvä vitsi! Tiedät kyllä mitä minä tarkoitan. Piia-kulta, mietittäisiin vielä. Oltaisiin kerrankin kaksistaan, vain sinä ja minä. Ja kyllä sinä lahjankin saisit, vaikka se ei olisikaan kuusen alla. Koti-ilta Teemu: Piia: Teemu: Piia: Mitä tehtäisiin? Mentäisiinkö vaikka elokuviin? Mitä jos ei lähdettäisi mihinkään. Oltaisiin kotona, vuokrattaisiin joku kiva video ja tilattaisiin pitsaa. Istuttaisiin sohvalla ja katsottaisiin televisiota. Vuokrattaisiin video, tilattaisiin pitsaa? Tulee aika kalliiksi. Voitaisiinhan me tehdä pitsaa itsekin. No joo, tee vain! Ollaan sitten kotona! Tavattaisiinko viikonloppuna Mirja: Hei! Mirja täällä. Mitä kuuluu? Leena: Moi Mirja! Ei mitään erikoista. Entä sinulle? Mirja: No minulla on ollut aika kiireinen työviikko. Onneksi on viikonloppu edessä. Leena: Joo, sama täällä. Pomo ehdotti, että me pidettäisiin firman pikkujoulut ensi viikolla. Mirja: Sehän hauskaa! Mutta tavattaisiinko me tänä viikonloppuna? Leena: Joo tavataan! Mentäisiinkö jonnekin syömään ja juttelemaan? Mirja: Mennään vaan. Juteltaisiin kaikessa rauhassa pitkästä aikaa.
Mitä me ostettaisiin heille Veikko: Nyt meillä on lahjat melkein kaikille. Mutta mitä me ostettaisiin sinun äidillesi ja isällesi? Meeri: Minulla on idea. Mitäs jos annettaisiin heille viikonloppu jossakin kylpylässä. Veikko: Ei hassumpi ajatus. Miten me se järjestettäisiin? Pitäisikö meidän Huom! ostaa lahjakortti johonkin? He saisivat ei hassumpi ajatus = sitten itse valita, milloin menisivät. aika hyvä ajatus * * * Tapaninpäivänä Venla: Hei Jouni, mitä jos kutsuttaisiin naapurit meille tapaninpäivänä? Tarjottaisiin glögiä ja vaikka pipareita. Ei mitään ihmeellistä. Jonne: Voi ei! Eikö me voitaisi olla tapanina vaan ihan kaksistaan? Nukuttaisiin pitkään. Levättäisiin ja luettaisiin jou- lulahjakirjoja. Aattona ja joulupäivänä on ihan tarpeeksi hulinaa. Venla: Mitä ihmeen hulinaa? Mehän mennään aattona minun vanhempieni luokse ja joulupäivänä sinun äitisi luokse syömään. Jonne: No ketä me sitten pyydettäisiin meille? Venla: Ainakin Virtaset tuosta seinän takaa, Halosen Seppo yläkerrasta ja se ystävällinen Kirjakieltä: Seppo Halonen vanha täti tuolta alakerrasta. Puhekieltä: Halosen Seppo jonne: Mutta eihän me edes Tuttavallisessa puheessa usein käy- tunneta häntä. tettY ilmaus (sukunimi genetiivissä, Venla: No sitten tutustuttaisiin! sen iälkeen etunim')- 203
(Kappale 12) Mitä jos käveltäisiin kotiin Jonne: No nyt pitäisi löytää taksi. Bussit eivät enää kulje. Venla: Niin, tai kuule, mitä jos käveltäisiin kotiin. Kävely voisi tehdä hyvää. Nukuttaisiin paremmin. Jonne: Käveltäisiin kotiin? Mutta mehän jäädyttäisiin. Täällä on kylmä! Venla: Höpsis! Kävellään reippaasti! Ilmakin on ihana, kirkas taivas, täysikuu ja tähdet tuikkivat. Katso nyt! Jonne: Niin no. Hei, tuolla on vapaa taksi. Taksi! Taksi! * * * Kysymyksiä ja vastauksia Mitä te tekisitte, jos saisitte lottovoiton? - Me ostettaisiin omakotitalo ja isompi auto. - Me matkustettaisiin maailman ympäri. - Me autettaisiin meidän lapsia, annettaisiin heille rahaa ja pantaisiin loput rahat pankkiin. - Kauheaa, en minä tiedä. Ei me Yrjön kanssa varmaan osattaisi tehdä mitään ainakaan aluksi. Oltaisiin niin kuin ennenkin. Vai mitä mieltä sinä olet, Yrjö? - Että, mitä? (Dialogeissa on lihavoitu objektit.) Jouluvalmisteluja Sirpa: Jaska, mitä jos tänä vuonna ostettaisiin valmis kinkku? Janne: En minä oikein tiedä, kyllä kinkku täytyy paistaa itse. Huom! Se maistuu paremmalta. maistua + Ita/ltä Sirpa: No onhan se niin. Se täytyisi Se maistuu paremmalta, tilata pian. Voisitko sinä käydä hallissa tilaamassa kinkun? Haetaan se sitten pari päivää ennen jouluaattoa. Janne: Voinhan minä. Riittääkö kymmenen kilon kinkku? Sirpa: Riittää riittää. Joulukuusi ostetaan vasta aatonaattona. Koristellaan se sitten aattoaamuna, niin kuin ennenkin. Janne: Entäs juomapuoli? Meidän täytyy ostaa ainakin limsaa lapsille, niin ja meille viiniä ja olutta. Ja kai me aikuiset otamme snapsin alkupalojen kanssa? Sirpa: Tietysti. Voisitko sinä hankkia juomat? Osta kuule vielä pullo glögiä. Juodaan lasillinen kuumaa glögiä ennen ruokailua. 204
Janne: Entäs muu ruoka? Kai me muutakin syömme kuin kinkkua? Sirpa: No totta kai. Minä olen jo tehnyt kaikki laatikot. Ne ovat pakastimessa. * - nMxdlia - tilliä - kinkku - lanUuiacdlkko' Onko lahjat ostettu Janne: Ollaanko me jo hankittu lahja kaikille? Sirpa: Samille ei ole vielä mitään. Mitä 17-vuotias poika haluaisi? Kamalan vaikeaa. Eikä meillä ole vielä mitään sinun äidille- sikään. Janne: Ostetaan Samille joku tietokonepeli. Sirpa: No entäs sinun äidillesi? Hänellähän on jo kaikkea. Janne: Mitä jos ostettaisiin äidille kännykkä? Sirpa: Luuletko, että äitisi haluaisi kännykän? Janne: No miksi ei? Kaikillahan nykyään on kännykkä. * * * 205
Onko joulukortit lähetetty (Sirpa ja Janne ovat saaneet joulukortteja. Janne lukee.) Janne: "Hauskaa joulua koko perheelle! Liisa ja Matti perheineen." "Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta toivottaa Kalevi." "Rauhallista joulua toivottavat..." Hei Sirpa, tule katsomaan. Keneltä tämä kortti on? Minä en saa selvää näistä nimistä. Sirpa: No näytä. Tämä on Mirjamilta ja Vesalta. Janne: Keneltä? Sirpa: No etkö muista? Me tavattiin heidät Lapissa viime helmikuussa. 1 Voi kauheaa! Me ei olla lähetetty heille joulukorttia. Minun täytyy heti lähettää heille joulukortti. Janne: Onko pakko? Eihän me tunnetä heitä ollenkaan. Sirpa: On on. Mihin minä panin sen osoitteen...? * * * Muistatko minut Maarit: Hei Kaisa, muistatko minut? Ei olla tavattu pitkään aikaan. Kaisa: Maarit! No hei. Totta kai minä sinut muistan! Oltiin koulussa samalla luokalla. Maarit: Tuntuu, että siitä on ikuisuus. Kaisa: No niin tuntuu. Mutta arvaa kenet minä tapasin sattumalta viime viikolla? Laurin! Muistatko sinä hänet? Maarit: Muistan hyvin, mutta en ole nähnyt häntä sen jälkeen, kun koulusta päästiin. - Oletko kuullut mitään Veerasta ja Valerista? Mitä heille kuuluu? - Heille kuuluu oikein hyvää. Näin heidät pari päivää sitten. He kutsuivat meidät heille kylään. Enkö minä kertonut sinulle? - No et kertonut. Mutta onpa hauskaa tavata heidät pitkästä aikaa! Milloin me mennään? - No, me ei sovittu mitään tarkkaa päivää. He sanoivat soittavansa lähipäivinä.
(Dialogeissa lihavoitu sääilmaisuja.) Säätiedotuksia - "Hyvää huomenta säätiedotuksesta. Tänään sataa lunta koko maassa. Aamupäivän kuluessa lämpötila laskee. Pakkanen kiristyy koko maassa." - "Autoilijoita varotetaan liukkaasta ajokelistä. Runsas lumisade haittaa näkyvyyttä koko maassa. Sää kylmenee koko maassa." * * * Huom! runsas lumisade = lunta sataa paljon, runsaasti Liukas keli Helena: Hei, huomenta! Voi kauheaa! Onpa liukasta! Katu on ihan jäässä. Ja minäkin olen ihan jäässä - tosi kylmää... Maire: Hei hei, huomenta vaan. Joo, on tosi liukas keli. Yöllä on ollut pakkasta. Auton ikkunat ovat ihan jäässä. Helena: Miksi tätä pihaa ei ole hiekoitettu? Eihän tässä pääse eteenpäin. Maire: Sanos muuta! Minä olen menossa keskustaan, voinko tarjota sinulle kyydin? Helena: Voisitko? Se olisi kivaa, kiitos. * (Maire ja Helena ajavat kohti kaupunkia. On alkanut sataa lunta.) Maire: Onpa kauhea lumisade. Täytyy ajaa varovasti. Tie on ihan jäässä. Toivottavasti sinulla ei ole kauhea kiire. Helena: Ei ollenkaan, aja vaan hitaasti. Kai tässä autossa on talvirenkaat? Maire: No totta kai! (Tullaan kaupungin keskustaan.) Helena: Hei, sinä voit jättää minut tähän. Tästä ei ole pitkä matka työpaikkaani. Maire: Tähän ei saa pysähtyä. Sopiiko, että jätän sinut tuohon seuraavaan kadunkulmaan? Helena: No totta kai, sopii hyvin. Huom! Kiitos nyt oikein paljon kyydistä, jättää + mihin? Maire: Eipä kestä. Hyvää työpäivää! voit jättää minut tähän. Helena: Kiitos samoin. Hei hei! Jätän sinuttuohonseuraavaan * * * kadunkulmaan. 207
(Kappale 12) Kauhea pyry Tuuli: Visa: Huom! näyttää + Ita/ltä Kaikki näyttää heti valoisammalta. Tuuli: Hei, huomenta. Kauhea pyry, ei meinaa eteensä nähdä. Huomenta huomenta. No niin on! Vaikka onhan se mukavaa, Kirjakieltä Ei melkein näe eteensä. että saadaan lunta. Ei ole niin pimeää, kun maa on valkoinen. Kaikki näyttää heti valoisammalta, kun on lunta maassa. Niin, totta! Mutta silti aamulla kun menee töihin on pimeää - ja kun pääsee töistä on taas pimeää. On se niin väsyttävää! Puhekieltä meinata (4) Ei meinaa eteensä nähdä. Teemu: Kyllä tämä talven kylmyys ja pimeys väsyttää. Piia: Niin. Mutta kesällä sinä aina valitat, ettet voi nukkua, kun yölläkin on valoisaa. Sinä et ole koskaan tyytyväinen mihinkään. Mitä mieltä olet talvesta? Mitä teet talvella? - No, kyllä minä tavallaan tykkään talvesta. Minä käyn joskus hiihtämässä, joo ja käyn minä myös pilkillä pari kertaa talvessa. Huom! käydä pilkillä = käydä jäällä onkimassa - Oi voi, minä rakastan talvea ja lunta! Minusta on ihanaa istua kotona, polttaa kynttilöitä. Ulkona on pimeää ja kylmää, mutta sisällä on lämmintä - ja tunnelmallista. - Minä inhoan talvea! Aamulla on pimeää, päivällä on pimeää, illalla on pimeää ja aina on kylmä, sataa lunta, on liukasta, vaikea kävellä... - No, kyllähän minä talvesta jotenkin tykkään, mutta saisi olla vähän vähemmän lunta. Nämä lumityöt vähän rasittavat. - Eihän täällä Helsingissä oikeaa talvea olekaan! Katsokaa nyt itse! Lumi on mustaa, kadut täynnä loskaa, mereltä tuulee, aina on kylmä. Tulkaapa meille Lappiin! Siellä talvi on talvi, lumi on valkoista, siellä voi nauttia talvesta. Huom! nauttia + sta, stä Lapissa voi nauttia talvesta. 208
Tehtävä 1 Tehtävä 2 - Me ollaan eläkkeellä, mies ja minä, ei me viitsitä talvea viettää täällä kylmässä, me mennään etelän lämpöön talveksi. Ollaan siellä kolme kuukautta - tammikuusta huhtikuuhun. Tullaan sitten keväällä takaisin kuin muuttolinnut. Ai missä me vietetään talvea? No Teneriffalla. * - Liian kylmää! Minä olen kotoisin Etelä-Italiasta. Vaikka olen asunut Suomessa jo viisi vuotta, Huom! en ole vieläkään tottunut talveen. * * * Sääilmaisuja (Sääilmaisuja on myös kappaleessa 7.) Sataa lunta. Pyryttää. On pakkasta. Ulkona on kylmää. Talvella on pakkasta. Sää kylmenee = tulee kylmemmäksi Sää lämpenee = tulee lämpimämmäksi Millaista Suomessa on talvella? Talvella on kylmää ja pimeää. Suomessa on liian kylmää. On liukasta. Kun lauseessa ei ole subjektia, säätilaa kuvaileva adjektiivi on partitiivissa. Lauseen alussa on usein ajan tai paikan adverbiaali (Talvella, Suomessa). olla jäässä Maa on jäässä. Järvi on jäässä, (jään peittämä) Puhekieltä Minulla on hirveän kylmä. Minä olen ihan jäässä. Etsi dialogeista ilmauksia, joilla kuvataan säätilaa. Selitä omin sanoin, mitä tapahtuu, kun a) lämpötila laskee b) pakkanen kiristyy c) sää kylmenee d) sää lämpenee. tottua + mihin En ole tottunut talveen. On kova lumisade. On kova pyry. On kova pakkanen. Vertaa Talvi on kylmä ja pimeä. Suomessa on kylmä ilma. On liukas keli. 209
Jouluvalot Raija: Kuule, Olavi, nyt kyllä laitetaan jouluvalot tuohon pensaaseen... Olavi: Nytkö? Hetikö? Nythän on vasta marraskuu. Raija: Ei... nythän on joulukuu, hyvä mies! (Ryhtyvät ripustamaan jouluvaloja pihapensaaseen.) Raija: Mä haluaisin tänne ensin laittaa... Olavi: Jos mä vähän jeesaan sua... Kirjakieltä: auttaa noin, jatka sinä siitä. Puhekieltä: jeesata (4) * * * Jouluostoksilla Milja: Hei, Eila! Eila: Hei! Milja: Oletko sinäkin jouluostoksilla? Eila: Joo olen. Kyllä tämä on rasittavaa, oikea joulu- I ruuhka... Minä en ymmärrä Oletko sinäkin jouluostoksilla? tätä jouluhysteriaa. Ennen sitä vain nautittiin joulurauhasta. Milja: Niin, mutta ehkä ennen oli enemmän aikaa. Mut kuule, minun pitää vielä käydä tuolta ruokaosastolta hakemassa siirappia... Me leivotaan pipareita ylihuomenna. Mutta tavattaisiinko kohta tuolla yläkerran kahvilassa? Juotais vaikka kahvit tai vaikka glögit, niin jaksetaan sitte taas jatkaa. Eila: No tavataan, tule sinne kun ehdit, minä taidan mennä sinne jo heti... Milja: Okei, nähdään! Hei! Kirjakieltä: juotaisiin * * * Puhekieltä: juotais Työpaikalla vietetään pikkujoulua Tanja: Tässä on tätä glögiä. Olkaa hyvä! Ottakaa vain. Markku: No niin, hyvää joulua kaikille! Kiitos tämän vuoden aherruksesta - kyllä te olette loistavaa henkilökuntaa. Hyvää joulua! Kaikki: Hyvää joulua! (laulua) Ghadi: En minä osaa. Tanja: Tämä glögi on kyllä niin hyvää, että vaikea tässä on enää ajatella työasioita... . , 9 1 Pikkujouluna juodaan glogia. Tero: Voi kun olisi jo joulu...
Tanja: Ei vielä - kaikki on vielä tekemättä! Tero: Aha, selvä joulustressi... Tanja: Ähh, eikä ole! Markku: Ai niin, minun täytyy käydä vielä hoitamassa yksi asia perheen joulukuusi, mutta tulen kyllä kohta takaisin. Tero: Joo, mene vain... Tanja: Me juodaan tätä glögiä sillä aikaa, kippis! Tero: (vaivihkaa Markulle) Älä unohda sitä pukkijuttua... Markku: Pukki...? Joulupukki! Tero: Shhh! Markku: Joulupukki! Nyt tuli kiire! * * * Joulukuusen osto Satu: Markku ja lapset: Satu: Markku: Ja muistakaa sitten, että sen joulukuusen pitää olla tuuhea ja tasaoksainen ja siinä pitää olla käpyjä ja... kaikennäköstä! Joo joo. Nähdään kohta, mä käyn tuolla kaupassa sillä välin. Terve! (Ollaan kuusenmyyntipaikalla.) Markku: No niin, tässähän meillä on joulukuusi, mitäs te tästä tykkäätte? Lotta: Tämä on hieno kuusi, otetaan tämä! Miina: Mutta siinä ei ole käpyjä. Myyjä: Onhan täällä kaksi käpyä. Markku: Niin no niistä kävyistä... Onhan tämä tuuhea... ja tasaoksainen. (Tutkii kuusta.) Paljonko tämä maksaa? Myyjä: Viisikymmentä euroa. Tämä on hieno kuusi; otetaan tämä! 21 1
(Kappale 12) n Kirjakieltä: saanko minä Puhekieltä: saanks mä Pikkujoulupukki (Pikkujoulu jatkuu, Markku on joulupukkina ja jakaa pikkupaketteja.) (laulua) Tanja: Hei, saanks mä lahjan?! Pukki No niin! Onpa näitä paljon. (Markku): Täällä on ollut kilttejä lapsia! Onko se Tanja ollut kiltti ? Tanja: On - ihan liian kiltti! Pukki: Hyvä, sillä lailla! Tanja: Näin pieni lahja! Pukki: Täältä näitä löytyy kyllä kaikille kilteille lapsille... Tanja: Sä sait noin ison lahjan! Täältä näitä löytyy... Pukki: Täällä on tämmönen pienempi. Harri: Mä en oo kyllä ollu kiltti. Pukki: Pukki tietää totuuden! Ja Tero - onko se Tero ollut kiltti? Tero: Kiltimpi kuin se meidän Markku... Pukki: Markku - kuka Markku?! Hyvää joulua! Jlquää ja teudAaUidia joulua. {Ja onnellista mdta vuotta! 212
Passiivin konditionaali, preesens m m m mm m m mmm mm m m mm mmmm ■■ ttaisiin Maisiin täisiin täisiin Passiivin konditionaalin pääte on ttaisiin/ttäisiin (verbityypeissä 1,4 ja 5) ja täisiin/täisiin (verbityypeissä 2 ja 3). Mentäisiin etelään. Maattaisiin rannalla. Verbityyppi 1 lukea ottaa antaa pitää tietää (minä) luen otan annan pidän tiedän a ■=> e ä ■=> e luettaisiin otettaisiin annettaisiin pidettäisiin tiedettäisiin Pääte liitetään minä-persoonan vartaloon verbityypissä 1. Vartalon viimeinen vokaali a/ä ■=> e tunnuksen edellä: annettaisiin, pidettäisiin, tiedettäisiin. Verbityypit 2 ja 3 Tyyppi 2 juoda syödä tehdä Tyyppi 3 olla kävellä mennä juotaisiin syötäisiin tehtäisiin oltaisiin käveltäisiin mentäisiin Verbityypit 4 ja 5 Tyyppi 4 tavata herätä Tyyppi 5 valita tarvita tavattaisiin herättäisiin valittaisiin tarvittaisiin 213
(Kappale 12) Tehtävä 3 Malli: Negatiivinen (kielteinen) passiivin konditionaali Negatiivinen sana on ei. Verbimuodosta otetaan pois kaksi viimeistä kirjainta (-in). Puhekielessä passiivin konditionaalin tunnus voi olla myös (t)tas/(t)täs, (t)tais/(t)täis. Passiivin konditionaalin käyttöä Hypoteesi (Jos...) Jos luettaisiin enemmän, tiedettäisiin enemmän. Ehdotus Lähdettäisiin jouluksi etelään. Tehtäisiin jotakin erilaista. Mentäisiinkö elokuviin? Tavattaisiinko viikonloppuna? Mitä jos vuokrattaisiin video. Mitä jos käveltäisiin kotiin. Mitä jos ei mentäisi mihinkään. Puhekielen me-persoonan konditionaali Jos me saataisiin lottovoitto, me ostettaisiin omakotitalo. (Vrt. Me ostaisimme omakotitalon.) Me ei tehtäisi mitään. (Vrt. Me emme tekisi mitään.) Tee ehdotus. Muuta lauseiden verbi passiivin konditionaaliin. Mennäänkö elokuviin? Mentäisiinkö elokuviin. Annetaanko heille lahjakortti? Kutsutaanko naapurit meille? Tehdäänkö pitsaa? Tavataanko viikonloppuna? Jutellaan kaikessa rauhassa. Matkustetaan vaikka Thaimaahan. Tilataan pitsat kotiin. mentäisiin ostettaisiin ei mentäisi ei ostettaisi Kiijakieltä mentäisiin ei ostettaisi mentäis, mentäs ei ostettais, ostettas Puhekieltä 214
Tehtävä 4 Malli: Tehtävä 5 Malli: Tehtävä 6 Malli: Tee ehdotuksia ystävällesi. Käytä juuri oppimaasi passiivin konditionaalia. Mitä jos mentäisiin kahville. Muuta seuraavat me-verbimuodot puhekielen muotoon. Me lähtisimme lomalle. o Me lähdettäisiin lomalle. Jos me saisimme paljon rahaa, me voisimme tehdä vaikka mitä! Me viettäisimme joulua etelässä. Me antaisimme rahaa lapsillemme. Me pitäisimme juhlat ystäville. Me emme tekisi mitään erikoista. Me eläisimme niin kuin ennenkin. Me auttaisimme meidän lapsia. Tiedäthän, mistä verbistä kappaleiden dialogeissa olevat passiivin koditio- naalimuodot on tehty? Mikä on verbin infinitiivi eli perusmuoto? vietettäisiin cr> viettää Objektista (Objektista puhutaaan myös kappaleissa 6,8 ja 10). Milloin ei voi käyttää n-objektia Objekti ei voi olla n-muodossa, jos 1) lause on nesessiivinen Vertaa Meidän täytyy ostaa kinkku. Me ostamme kinkun. Meidän täytyy tilata se pian. Me tilaamme sen pian. 2) lauseen verbi on passiivissa Vertaa Joulukuusi ostetaan vasta aatonaattona. Me ostamme joulukuusen. Ostetaan Samille tietokonepeli. Me ostamme Samille tietokonepelin. Ostettaisiin äidille kännykkä. Ostamme äidille kännykän. 3) lauseen verbi on imperatiivissa Vertaa Osta pullo glögiä! Ostan pullon glögiä. Kaikki muut objektin muodot ovat mahdollisia. Ostetaan glögiä. Ei osteta kännykkää. Osta nuo kengät! Älä osta tietokonepeliä! 215
(Kappale 12) Tehtävä 7 Missä muodossa lauseen objekti on? Meidän täytyy ostaa Samille (lahja). Ostettaisiinko äidille (kännykkä)? Käy ostamassa (joulukuusi)! Mitä jos vuokrattaisiin (video)? Haetaan (joulukuusi) ennen aattoa. Juodaan (yksi lasillinen) glögiä. Meidän täytyy ostaa (viini ja olut). Ei osteta (kännykkä). Ei vuokrata (video). Objektina persoonapronominit ja ftt/fto-kysymyspronomini Vertaa seuraavia lauseita. Persoonapronomineilla ja kysymyspronominilla kuka on vain kaksi mahdollista objektimuotoa: t-muoto (kenet, minut) ja partitiivi (ketä, minua). Niillä ei ole »-päätteistä objektia. (Persoonapronominien partitiivi, ks. kappale 3.) Muistatko minut? Näin sinut eilen. Tapasin hänet eilen. He kutsuivat meidät. Kutsumme teidät. Näin heidät. Kenet sinä tapasit? Muistatko Laurin? Näin Laurin eilen. Tapasin Laurin eilen. He kutsuivat Laurin ja Maijan. Kutsumme Laurin ja Maijan. Näin Laurin ja Maijan. Tapasin Laurin. Negatiivilausessa on partitiivi! En tunne häntä. Ei kutsuta heitä. En tunne Lauria. Ei kutsuta Lauria. 216
Tehtävä 8 Laita pronomini lauseeseen. Tapasin (hän) eilen. Me tavattiin (he) Lapissa. (Kuka) me kutsuttaisiin meille tapaninpäivänä. En tunne (hän). Eihän me edes tunneta (he). Kutsumme (te) meille. Miksi (minä) ei ole kutsuttu? Kyllä (sinä) on kutsuttu. Tervetuloa! * * * Puhekielen persoonapronominien objektimuodot ovat t-muodot Partitiivi mut mua sut sua sen sitä meiät meitä / meit teiät teitä / teit ne niitä / niit Kirjakielessä Puhekielessä Minä tunnen sinut. Mä tunnen sut. Tapasin hänet eilen. Tapasin sen eilen. Minä näin heidät eilen. Mä näin ne eilen. Minä en tunne häntä. Mä en tunne sitä.
Kielioppihakemisto Hakusanan kohdalla oleva numero viittaa kappaleeseen, jossa asiaa on käsitelty. ablatiivi (Ita/ltä) 2, 4 adessiivi (lla/llä) 2, 4 aikamuotoja 2, 7, 11 ainesanat 3, 4, 9 allatiivi (Ile) 1, 4 as/äs-sanat 6, 10 astevaihtelu 2, 4, 10 avoin paikka 4 demonstratiivipronominien partitiivi 3 demonstratiivipronominien paikallissijat 4 demonstratiivipronominit monikossa 9 e-sanat 2 elatiivi (sta/stä) 4 elatiivin käyttöä 1 (kiitos, kotoisin + sta/stä) genetiivi (n) 5 genetiivi + postpositio 5 hVn 4 i-monikko 9 i-sanat 5 illatiivi (Vn, hVn, seen) 4 imperatiivi 8, 10 imperfekti 7 in-sanat 10 inessiivi (ssa/ssä) 4 infinitiivit (verbin perusmuoto) 1, 2, 4 infinitiivin vartalo 2 is-sanat 5 järjestysluvut 5 kaan/kään 5 kappalesanat 9 kieltoverbi 2 kin 5 ko/kö 1,2 kohtelias kysymys 6 kolmas III infinitiivi (maan/mään, massa/ mössö; masta/mästä) 4 komparatiivi (mp/) 5 konditionaali (isi) 6, 12 konditionaalin käyttöä 6 konsonanttivaihtelu 2, 4, 10 kysymys 1, 2, 3, 6,10 kysymyspronominin kuka akkusatiivi 12 kysymyspronominin kuka genetiivi 5 kysymyspronomini mikä 3, 10 kysymyspääte ko/kö 1, 2 kä 5 fcöyc/ö-verbin käyttö 7 liitepartikkeli kaan/kään 5 liitepartikkeli kin 5 liitepartikkeli Ard 5 lla/llä 2, 4 Ile 1,4 Ita/ltä 2, 4 lukusanat 2 maan/mään 4 massa/mässä 4 masta/mästä 4 me-imperatiivi 4 me-persoona 2 me-persoonan imperfekti 7 me-persoonan konditionaali 12 me-persoonan perfekti 11 me-persoonan ja passiivin ero 2 mielipide 5, 11 mies 5 mikä - mitä 3 monikolliset paikannimet 9 monikko 9 negatiivinen imperfekti 7 negatiivinen passiivin imperfekti 7 negatiivinen verbi (preesens) 2 nen-sanat 3, 4 nesessiivilause 8 nominatiivi (nominin perusmuoto) 3 nominien vartalo 4 nut/nyt, neet 11 objekti 6, 8, 10, 12 omistusliite 5 218
omistusrakenne 5 os/ös-sanat 8 paikallissijat 4 us/ys-sanat 6 vartalo 1, 3, 4, 10 verbien vartalo 2 paikallissijojen erikoiskäyttöä (kahville, lomalle; Verbityypit 1, 2 passiivin imperfekti 7 passiivin konditionaali 12 passiivin perfekti 11 passiivin preesens 2 perfekti 11 perfektin käyttö 11 persoonapronominit 1, 3, 5, 12 persoonapronominien adessiivi 5 persoonapronominien akkusatiivi 12 persoonapronominien genetiivi 5 persoonapronominien allatiivi 1 persoonapronominien partitiivi 3 persoonapronominien vartalo 1 persoonapäätteet 1 perusmuoto (nominatiivi 3, infinitiivi 1, 2, 4) positiivinen imperfekti (#, si) 7 possessiivisuffiksi (m, si, nsa/nsä, mme, fine) 5 postpositio 5 preesensvartalo 2 sanatyypit: raide 2, 4; nainen 3, 4; posti 5f nimi 5, pieni 5, uusi 5, kallis 5; lounas 6; kysymys 6; mainos 8; soitin 10; hammas 10 seen 4 si-sanat 5 ssa/ssä 4 sta/stä 1,4 suljettu paikka 4 superlatiivi (#/i)5 tempuksia 2, 7, 11 f-monikko 9 ttu/tty 11 matkalle) 4 partitiivi (yks.) 3 partitiivin käyttöä 3 passiivi 2, 7, 11, 12 vertailu 5 Vn 4 yksikön nominatiivi 3 yksikön partitiivi 3 219
Aiheiden mukainen hakemisto ajanvaraus 8 apteekissa 8 asuminen 5 auton korjaus 10 hyvästelyjä 1 ilmansuunnat 4 joulu 12 junassa 1 järjestysluvut 5 kahvilassa 1 kansat 1 kaupassa 9 kellonaika 2 kodinkoneet 10 kulkuväline 2 kuukaudet 5 kylässä 5 lomalla 7 lukusanat 2 lukusanat puhekielessä 2 lääkärissä 8 maat 1 matkalla 7 matkatoimistossa 6 mielipiteen ilmaiseminen 11 muutto 9 opastusta 2 ostoksilla 3 ostoslista 3 pankissa 6 perhe 5 perhejuhlia 9 pesutuvassa 10 postissa 6 päivämäärä 5 raitiovaunu 2 ravintolassa 3 ruokakeskustelua 3 sairastaminen 8 suku 5 sääilmauksia 7, 12 taidenäyttely 11 taloustavaroita 9 teatteri 11 teitittely 1 tervehdyksiä 1 terveyskeskus 8 terveyssanastoa 8 tien kysyminen 2 toivotuksia 1 torilla 3 tuliaiset 9 tutustumista 1 vaateostoksilla 10 valuutanvaihtoa 6 vapaa-aika 11 viikonpäivät 4 vointi 8 vuodenajat 7 väline 2 220
Tehtävien vastaukset Tehtävät, joissa yhden, oikean vastauksen antaminen olisi mahdotonta, on jätetty ilman ratkaisuja. Millainen kieli suomi on? Tehtävä 2: a/ä taloa, hyvää, kylmää, kirjaa, seinää, lasia, postia; lla/llä taksilla, bussilla, nopealla metrolla, kynällä, asemalla, kylmällä ilmalla; vat/vät etsivät (etsiä), tietävät (tietää), tulevat (tulla), menevät (mennä), osaavat (osata), tarvitsevat (tarvita) Tehtävä 3: ssa/ssä järvimaisemassa, tekstiviestissä, pikkukylässä, porttikäytävässä, viinipullossa; ta/tä puutyötä, joensuuta, aamuyötä, kesäkuuta; lla/llä työmaalla, minibussilla, videokameralla, ulkoseinällä, videofilmillä Kappale 1 Tehtävä 1: tulen, Minä otan/juon, otan, Ei, en halua Tehtävä 2: Haluatko jotakin? / Mitä sinä haluat? - Juotko jotakin? / Mitä sinä juot? / Haluatko juoda jotakin? / Juotko kahvia vai teetä? - Syötkö jotakin? / Mitä sinä syöt? / Haluatko syödä jotakin? - Otatko jotakin/ Mitä sinä otat? - Tuletko mukaan? / Tuletko tänne? / Voitko tulla tänne? - Oletko sinä suomalainen? / Mistä sinä olet kotoisin? - Mihin sinä menet? Menetkö sinä kotiin? Tehtävä 3: teille, meille, sinulle, teille, meille, minulle, Minulle Tehtävä 4: Joe on Englannista, Liverpoolista. - Fabrizio on Italiasta, Napolista. - Susanne on Ranskasta, Lyonista. - Curt on Saksasta, Berliinistä. - Björn on Ruotsista, Upsalasta. - Herman on Tanskasta Kööpenhaminasta. - Marinella on Puolasta, Kra- kovasta. Kappale 2 Tehtävä 1:1) Bussilla. 2) Laivalla. 3) Taksilla. 4) Junalla. 5) Lentokoneella. 6) Raitiovaunulla. 7) Raitiovaunulla tai metrolla. Tehtävä 2:1) kynällä 2) tietokoneella 3) tekstiviestillä 4) pankkikortilla 5) haarukalla Tehtävä 3: Kello on (tasan) viisi. Kello on puoli kuusi. Kello on viisi yli kuusi. Kello on kymmenen vaille seitsemän. Kello on (tasan) yhdeksän. Kello on kaksikymmentä vaille kymmenen. Kello on kaksikymmentäviisi vaille neljä. Kello on kymmenen yli seitsemän. Kello on viisitoista yli yksi. Kello on kaksikymmentä yli yksitoista. Kello on viisi vaille kolme. Kello on (tasan) yksi. Kello on kaksikymmentä yli yhdeksän. Tehtävä 4: istun, Maksatko, otamme, lähdemme, voitte, syömme, Saanko, tulen, Menettekö, luulen, Pääseekö, haluan, Osaatteko, avaan, tarvitsen, Häiritsemmekö, maksan, ottaa, lähteä, tulla, mennä Tehtävä 5: 1) Me maksetaan. 2) Me lähdetään. 3) Me tarvitaan. 4) Me mennään. 5) Me halutaan. 6) Me osataan. 7) Me voidaan auttaa. 8) Me saadaan. 9) Me ollaan töissä. 10) Me otetaan. Tehtävä 6: 1) Ei, en tiedä, missä se on. 2) Ei, en ole. 3) Ei, emme käänny vielä. 4) Ei, hän ei puhu ruotsia. 5) Ei, he eivät asu Helsingissä. 6) Ei, et voi auttaa. 7) Ei, en ha- 221
lua. 8) Ei, en osaa. 9) Ei, en syö mitään. 10) Ei, en tarvitse. 11) Ei, ette häiritse. 12) Ei, hän ei tule. 13) Ei, ei pääse. 14) Ei, emme mene. 15) Ei, en lähde. Kappale 3 Tehtävä 1: neljä perunaa, kolme huonetta, kaksi pöytää, kymmenen pulloa, viisi puhelinta, kuusi museota, kaksi kotimaista lohta, kolme pientä, tuoretta siikaa, neljä tomaattia, kolme sipulia, seitsemän suomalaista omenaa Tehtävä 2: juotavaa, maitoa, vettä, viiniä, olutta, syötävää, kalaa, lammasta, salaattia, kanaa Tehtävä 5: hyvää, tuoretta, tämänpäiväistä, herkullista, kuumaa, kylmää, kotimaista, norjalaista Tehtävä 6: tuon italialaisen naisen, tuon norjalaisen, sen belgialaisen, tuon venäläisen laulajan, suomalaisen opiskelijan, somalialaisen maahanmuuttajan Kappale 4 Tehtävä 2: kauppaan, torille, asemalle satamaan, lentokentälle, uimahalliin, metsään, Tampereelle, Turkuun, Hämeenlinnaan, Espooseen, kirjastoon, terveyskeskukseen, työhön, kotiin Tehtävä 3: Tässä on mallivastauksia: - Asun Helsingissä nyt. - Olen työssä yliopistossa. - Käyn suomen tunnilla yliopistossa. - Olin kotona. - Käyn uimahallissa. - Lappilaiset asuvat Lapissa. - Suomalaiset asuvat Suomessa. - Saksalaiset asuvat Saksassa ja venäläiset asuvat Venäjällä. Tehtävä 5: Tässä on mallivastauksia: - Olen kotoisin Suomesta, Helsingistä. - Natalia on kotoisin Venäjältä, Pietarista. - Mohamed on kotoisin Somaliasta, Moga- dishusta. - Jose on kotoisin Espanjasta, Madridista. - Vaatekaupasta. - Tavaratalosta. - Kenkäkaupasta. - Torilta. - Ruokakaupasta. Tehtävä 6: kauppatorilta, Alepasta, rautatieasemalta, Eteläsatamasta, kirjakaupasta, kuntosalilta, puistosta, teatterista, konsertista, kerhosta, koulusta, sairaalasta, ravintolasta, kahvilasta Tehtävä 7: uimaan, tanssimaan, katsomaan elokuvaa, syömään, voimistelemaan, kuuntelemaan musiikkia, kävelemään, opiskelemaan suomea, ulkoilemaan, korjaamaan aita, pesemään pyykki, siivoamaan piha Tehtävä 8: - Mennään uimaan, kävelemään, ulkoilemaan, juomaan kahvia, tanssimaan, lukemaan kirjastoon, siivoamaan, voimistelemaan, auttamaan Katjaa, lepäämään - Minä olin jo uimassa, kävelemässä, ulkoilemassa, juomassa kahvia, tanssimassa, lukemassa kirjastossa, siivoamassa, voimistelemassa, auttamassa Katjaa, lepäämässä - Tulin juuri uimasta, kävelemästä, ulkoilemasta, juomasta kahvia, tanssimasta, lukemasta kirjastosta, siivoamasta, voimistelemasta, auttamasta Katjaa, lepäämästä Kappale 5 Tehtävä 2: naimisissa, eronnut, kihloissa, naimisiin, sinkku Tehtävä 3: Mallivastaus: - Minä olen syntynyt helmikuussa. Missä kuussa sinä olet syntynyt? Tehtävä 4: 1.1. ensimmäinen tammikuuta / tammikuun ensimmäinen, 30.4. kolmaskymmenes huhtikuuta / huhtikuun kolmaskymmenes, 1.5. ensimmäinen toukokuuta / toukokuun ensimmäinen, 222
10.10. kymmenes lokakuuta / lokakuun kymmenes, 6.12. kuudes joulukuuta / joulukuun kuudes Tehtävä 5: Mallivastaus: Tänään on tiistai, kolmas kesäkuuta. Tehtävä 6: Mallivastaus: Minun syntymäpäiväni on viidestoista helmikuuta. Milloin sinun syntymäpäiväsi on? Tehtävä 9:1) nuorempi 2) vanhempi 3) isompi, parempi 4) kalliimpi 5) halvempi Tehtävä 10: 1) kaunein 2) suurempi 3) nuorempi 4) vanhin 5) suurin Tehtävä 11: Malli: Mikä on maailman syvin järvi, korkein vuori...? Kumpi on suurempi maa, Suomi vai Kiina? Tehtävä 12: talon, Saulin, äidin, Kenen, tuon miehen, tuon kauniin naisen Tehtävä 13: Hänen, minun, sinun, teidän, meidän, Meidän Tehtävä 16: pientä, pienessä, veljeä, postiin, uudessa, kauniissa Kappale 6 Tehtävä 1: Saisinko, haluaisitte, Lähettäisin, Veisitkö, Ottaisitteko, lähtisimme, menisimme, olisi, kävisin, tarvitsisin Tehtävä 2: en ostaisi, emme menisi, ei panisi, eivät matkustaisi, En hankkisi, en haluaisi Tehtävä 3: Voisitko, Haluaisin, Sanoisitteko, Joisitteko, Tarvitsisin, Maksaisin, Pani- sitteko, olisi Tehtävä 5: uuden auton, hienon veneen, asuntoa, oman asunnon, kupin, kallista autoa, pienen ja halvan auton, sen, sitä Tehtävä 8: lounasta, lounaalle, allekirjoituksen, kokouksessa, kokoukseen, vastauksen, vastausta, sopimukseen, asiakkaalle Kappale 7 Tehtävä 3: Katsoin, kysyit, Menin, Olin, teitte, Ostitko, Matkustitteko, maksoi, ajoi, lensi, kävin Tehtävä 6: En ollut. - En ostanut. - En mennyt. - Eivät lentäneet. - Ei tullut. - Eivät ajaneet. Tehtävä 8: ostettiin, ajettiin, leikittiin, syötiin, käytiin, katseltiin, pelattiin, mentiin, vuokrattiin Tehtävä 10: Ei matkustettu. - Ei lennetty. - Ei käyty. - Ei tehty. - Ei oltu Kappale 8 Tehtävä 1: Istu! Lue! Soita! Kerro! Tee jotakin! Ajattele! Mene ulos! Hymyile! Myy! Auta! Herää! Valitse! Tehtävä 2: Älä puhu! Älä nuku! Älä häiritse! Älä selittele! Älä naura! Älä anna! Älä syö! Älä luule! Älä avaa ikkunaa! Älä vie kirjaa! Tehtävä 3: - Tule vain! - Sano vain! - Juo vain! - Käy vain! - Esittele vain! - Hae vain! - Käännä vain! - Piirrä vain! - Korjaa vain! - Valitse vain! Tehtävä 4: - Älkää syökö sitä! Syökää tämä! - Älkää avatko ikkunaa! Avatkaa ovi! - Älkää kerratko tätä kappaletta! Kerratkaa tämä kappale! - Älkää auttako minua! Auttakaa häntä! - Älkää katsoko televisiota! Kuunnelkaa radiota! - Älkää uskoko häntä! Lukekaa lehtiä! - Älkää ostako asuntoa! Vuokratkaa se! 223
Tehtävä 5: En voi. Minun täytyy nukkua, hakea ystävä lentokentältä, lukea tenttiin, mennä teatteriin erään toisen ystävän kanssa, levätä, kirjoittaa aine opettajalle, valmistella seuraavan päivän kokous, viedä lapset musiikkikerhoon Tehtävä 6: - Hänen ei tarvitse kirjoittaa. Hän kirjoitti jo. - Meidän ei tarvitse soittaa. Soitimme jo. - Antin ei tarvitse kävellä. Hän käveli jo. - Minun ei tarvitse käydä lenkillä. Kävin jo. - Meidän ei tarvitse voimistella. Voimistelimme jo. - Minun ei tarvitse syödä. Söin jo. - Meidän ei tarvitse juoda kahvia. Joimme jo. - Minun ei tarvitse ajatella asiaa. Ajattelin sitä jo. - Markuksen ei tarvitse auttaa meitä. Hän auttoi jo. - Minun ei tarvitse laulaa. Lauloin jo. - Meidän ei tarvitse kääntää. Käänsimme jo. - Minun ei tarvitse piirtää. Piirsin jo. - Markun ei tarvitse esiintyä. Hän esiintyi jo. Kappale 9 Tehtävä 1:1) Olen kertonut monista tapauksista. 2) Syön monia kaloja. 3) Söin monia hedelmiä. 4) Puhuin monista asioista. 5) Kävin monissa mielenkiintoisissa paikoissa. 6) Menimme monista ovista. 7) Pesimme monia ikkunoita. 8) Kävimme monissa huoneissa. 9) Kuulimme monista uusista elokuvista. 10) Hän kertoi monista artikkeleista. 11) Pysähdyimme monille asemille. 12) Kävin monilla toreilla. 13) Sain kortin monilta ystäviltä. 14) Monilla tytöillä on pitkä tukka. 15) Kävelimme monilla kaduilla. Tehtävä 2: kisoihin, kaikkiin huoneisiin, tupaantuliaisiin, mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin, olympialaisiin Tehtävä 3: perunoita, porkkanoita, herneitä, tomaatteja, mansikoita, kirsikoita ja kukkia; Juureksia ja pieniä kaloja; viinejä, kahvipapuja, tuliaisia; ahvenia, siikoja Tehtävä 5: häissä (häät), lakkiaisissa (lakkiaiset), ihmisiä (ihminen), kihlajaiset, tupaantuliaisiin (tupaantuliaiset), syntymäpäiville (syntymäpäivät), ruokamessuilta (ruokamessut), suomalaisiin kaupunkeihin (suomalainen kaupunki), sivuteitä (sivutie), pääteitä (päätie), autoja (auto), maisemista (maisema), järvissä (järvi), kaupungeissa (kaupunki), maakuntien (maakunta), kaikissa suurissa kaupungeissa (kaikki, suuri kaupunki), monilla pikku paikkakunnilla (moni pikku paikkakunta), joissa (joka) Tehtävä 6: - Ei, otin ne näistä kaapeista. - Ei, panen ne noihin laatikoihin. - Ei, ne ovat näillä hyllyillä. - Ei, ne ovat niissä kasseissa. - Ei, pane ne noille hyllyille. - Ei, pane ne näihin kansioihoin. - Ei, ota ensin noista laatikoista. - Ei, ota ensin noilta pöydiltä. - Ei, ne ovat niillä tuoleilla. - Ei, pane ne näille hyllyille. Kappale 10 Tehtävä 1: Mikä tämä on? - Missä sokeri on? - Mihin sinä menet? / Mihin olet menossa? - Mistä sinä tulet? / Mistä olet tulossa? - Millä talot lämmitetään? - Mitä tässä pullossa/lasissa on? - Millä torilla patsas on? - Mihin panen lasit? - Miltä laiturilta juna lähtee? - Mihin tämä bussi menee? - Missä Olari on? - Mistä Henry on kotoisin? Tehtävä 2: 1) uuden kankaan, tässä vanhassa kankaassa, sen takin / sitä takkia, uuden takin, kengät, samasta kaupasta 2) kauniin lampun, Turussa, pieneen antiikkiliikkeeseen, pienen remontin, lampusta, antiikista 3) selässä, oikeassa jalassa, leik- kausajan vastaanotossa 4) uuden kännykän, uutta kännykkää, uuden akun, uuden kännykän, wap-toiminnan Tehtävä 3: 1) Soitatko, soitan 2) en ymmärrä, ymmärrän, käännän, käännä 3) lennämme 4) tapaamme, sopii, sopii, Sovimmeko, tapaamme 5) kuunteletko, kuuntelen, et kuuntele, en tiedä, pyydämmekö 224
Tehtävä 4: Osta uusi kirja! Auta minua! Pane televisio kiinni! Pese pyykit! Siivoa huone! Tiskaa tiskit! Kuuntele minua! Yritä olla ajoissa! Älä myöhästy! Älä avaa ikkunaa! Avaa ovi! Pane radio auki! Ajattele asiaa! Kappale 11 Tehtävä 2: on tehnyt, olemme tehneet/ollaan tehty, olen käynyt, ovat käyneet, olen ollut, ovat olleet, olen nähnyt, ovat nähneet, ovat pelanneet, on siivonnut, Tehtävä 3: en ole opiskellut, ei ole pessyt, eivät ole käyneet, en ole maksanut Tehtävä 8: Se on jo käännetty. - Se on jo maalattu. - Se on jo siivottu. - Ne on jo ostettu. - Ne on jo tehty. Tehtävä 9: (Me) emme ole tehneet, (Me) olemme olleet, (Me) emme ole opiskelleet, (Me) olemme lukeneet, Olemmeko (me) maksaneet Kappale 12 Tehtävä 3: Annettaisiinko, Kutsuttaisiinko, Tehtäisiinkö, Tavattaisiinko, Juteltaisiin, Matkustettaisiin, Tilattaisiin Tehtävä 5:, me saataisiin, me voitaisiin, Me vietettäisiin, Me annettaisiin, Me pidettäisiin, Me ei tehtäisi, Me elettäisiin, Me autettaisiin Tehtävä 7: lahja, kännykkä, joulukuusi, video, joulukuusi, yksi lasillinen, viiniä, olutta, kännykkää, videota Tehtävä 8: hänet, heidät, Kenet, häntä, heitä, teidät, minua, sinut 225
A aamu 1 aamukone 6 aamupäivä 12 aaria 7 Aasia 1 aasialainen 1 aatonaatto 12 aatto 12 aattoaamu 12 aavistus 11 Afrikka 1 afrikkalainen 1 aherrus 12 ahven 3 Ahvenanmaa (saaristoalue) 3 Ai 1 Ai jaa. 3 Ai niin. 4 aiemmin 11 aika (= melko) 5 aika 1 aika lailla (= melko paljon) 10 aika tavalla (= melko paljon) 9 aikuinen 5 aina 12 ainakaan (■=> ainakin) 5 ainakin ^ ei ainakaan 5 ainoa 5 ainoastaan 3 aivan 6 ajaa 7 ajanvaraus 8 ajatella 3 ajatus 12 ajella 7 ajokeli 12 alahylly 9 alakaappi 4 alakerta 12 alas 1 alhaalla 10 alkaa 2 alku 3 alkupala 12 alla 10 allas 10 allekirjoitus 6 aloittaa 1 aluksi (>=> alku) 3 alusvaate 10 ambulanssi 8 Amerikka 1 amerikkalainen 1 amfiteatteri 7 ampua 10 ansaita 9 ansio 5 antaa 7 anteeksi 1 antibiootti 8 antibioottikuuri 8 A-olut 3 apteekki 8 apu 10 areena 7 arkipäivä 6 artikkeli 10 arvata 12 arvostelija 11 arvostelu 11 asema 2 asia 6 asiakas 2 aste 10 asti 6 astia 4 astialaatikko 9 astianpesuaine 3 astianpesukone 10 asua 1 asua vuokralla 5 asunto 5 Ateneum (taidemuseo) 11 aukaista 8 auki 6 aula 1 aurinko 7 Australia 6 auto 2 autoilija 12 autolautta 7 auttaa 6 avain 4 avanto 11 avata 5 avioliitto 5 avulias 10 B baari 1 baarimestari 1 Belgia 1 belgialainen 1 bensapumppu 10 B-kansi 6 bussi 2 C C-vitamiini 8 D dialogi 11 dollari 6 E edelleen 8 edellinen 5 edes 12 edessä 2 edestakainen 6 edullinen 10 ehdoton 7 ehdottaa 12 ehdottomasti 7 ehdotus 12 ehkä 3 ehtiä 2 ei 1 Ei kestä. 1 ei koskaan 9 ei kukaan 9 226
ei mikään 1 ei mitään (■=> ei mikään) 1 Ei mitään erikoista. 1 ei ollenkaan 3 Ei se mitään. 1 ei tarvitse 8 eikö niin 3 eilen 2 ekonomi 10 eli 10 elokuu 5 elokuva 2 elokuviin mennä elokuviin) 4 eläke 12 eläkkeellä olla eläkkeellä) 12 elämys 7 elämä 8 elää 5 en 1 enemmän 8 Englanti 1 englantilainen 1 enkä (= ja en) 5 ennen 11 ensi 4 ensi-ilta 11 ensilumi 11 ensimmäinen 5 ensin 2 entinen 5 entä 1 Entä itsellesi? 1 enää 5 eri 9 eri mieltä 11 erikoinen 1 erikoislääkäri 8 erilainen 3 erittäin 10 eronnut («=> erota) 5 erota (= olla erilainen) 10 erota 5 esikoinen 5 esimerkiksi 4 esine 9 esitellä 5 esittää 11 esitys 11 Espanja 1 espanjalainen 1 Espoo (kaupungin nimi) 2 eteen 5 eteenpäin 2 etelä 4 Etelä-Englanti 7 Etelä-Italia 12 etsiä 10 että 2 EU-maa 6 euro 1 Eurooppa 1 eurooppalainen 1 F faksi 2 farmaseutti 8 festivaali 9 fiksu 9 file 3 Firenze 7 firma 2 flunssa 8 flunssainen 8 flunssalääke 8 fraasi 11 G garderobi 9 glögi 12 graavi 3 graavilohi 12 gramma 3 grillimakkara 3 H haalari 10 haarukka 9 haastattelija 3 haista 11 haitata 12 hajota 10 Hakaniemi (kaupunginosa Helsingissä) 6 hakea 1 halata 5 halpa 5 Haltiatunturi (tunturin nimi) 5 haluta 1 hame 9 hammas 8 hammaslääkäri 8 hampurilainen 8 hangata 10 hankkia 6 hansikas 9 harjakaiset 9 harmi 7 hassu 12 Hattulantie (kadun nimi) 5 hauki 3 haukikeitto 3 hauska 1 he 1 Hei 1 hei hei 1 heinäkuu 5 heippa 1 helmikuu 5 helpottaa 8 helppo 5 Helsinki 1 helsinkiläinen 2 hengittää 8 henkari 9 henki 1 henkilö 1 henkilökunta 8 henkilöllisyystodistus 6 henkilötunnus 6 hermostua 11 Herrajumala 8 herätä 1 heti 4 hetkeksi 1 hetki 1 hetkinen 2 hidas 10 hiekoittaa 12 hieno 4 hiihtää 4 hinta 10 hirveä 8 hissi 4 hitaasti 12 hoitaa 8 hoitaja 8 227
hoito 8 Hollanti 1 hollantilainen 1 Holopainen (sukunimi) 1 homma (tässä: asia) 5 hotelli 1 hotellihuone 4 housut 9 hovimestari 1 huhtikuu 5 hulina 12 hullu 12 huolehtia 8 huoli 8 huomata 12 huomenna 1 Huomenta! 1 huone 1 huonekalu 9 huono 8 huumori 8 huutaa 8 hymyillä 2 hypoteesi 12 hypätä 4 hytti 6 hyttynen 7 hyvin 1 hyvä 1 hyvänen aika 12 hyvästelyt 1 Hyvää huomenta! 1 Hyvää iltaa! 1 Hyvää jatkoa. 1 hyvää joulua 12 Hyvää päivää! 1 Hyvää yötä 1 hyödyllinen 9 häiritä 2 hän 1 härkä 3 hätä 8 hätääntyä 8 hääpari 9 häät 9 hökötys 11 höpistä 12 höpsis 12 I idea 4 ihan 1 ihana 4 ihanasti 7 ihme 7 ihmeellinen 12 ihminen 5 Ikaalinen (kaupungin nimi) 9 ikivanha 1 ikkuna 8 ikuisuus 12 ikä 8 ikä (tässä: elämä) 11 ikäinen 5 ilma (= sää) 7 ilmaista 11 ilman muuta 9 ilmansuunta 4 ilmoittautuminen 8 ilmoitus 6 ilta 4 Iltaa! 1 iltapäivä 7 iltapäivämiittinki 6 Imatra (kaupungin nimi) 4 Inarijärvi (järven nimi) 5 inhota 12 inventaario 2 Islanti 10 islantilainen 10 iso 3 isoisä 5 isoveli 5 isoäiti 5 istua 1 istuva 1 isä 4 Italia 1 italialainen 1 itse 1 itse asiassa 8 itsepalvelupesula 10 itä 4 itämurre 10 Itä-Suomi 9 iät ja ajat (= kauan) 8 J ja 1 jadeveistos 10 jaksaa 12 jalka 8 jatkaa 9 jatko 3 jatkua 7 jauheliha 3 jeesata (= auttaa) 12 jo 1 Joensuu (kaupungin nimi) 4 johonkin 12 johtaja 4 joka (jokainen) 2 joka (relatiivipronomini) 6 joki 5 jokin 3 joku (= tässä: jokin) 4 joku 1 jonkin verran (= vähän) 8 jonnekin 9 jono 8 joo 1 jos 2 joskus 1 jotain 1 jotakin 1 joten 2 joulu 5 jouluaatto 12 jouluhulina 12 jouluhysteria 12 joulukuu 5 joulukuusi 12 joululahjakirja 12 jouluostos 12 joulupukki 12 joulupäivä 12 joulurauha 12 jouluruuhka 12 joulustressi 12 joulutorttu 12 jouluvalmistelu 12 jouluvalot 12 jousto 10 juhla 9 juhlahame 10 juhlapäivä 9 228
juhlia 8 juna 1 junamatka 4 juoda 2 juoma 8 juomapuoli 12 juosta 7 juotava 3 jutella 1 juttu 8 juures 3 juuri (= hetki sitten) 2 juuri 8 juusto 5 juustosämpylä 1 jyrähdys 7 Jyväskylä (kaupungin nimi) 4 jälkeen 5 jälkiruoka 3 jännittävä 1 järjestysluku 5 järjestää 9 järvi 3 jättää 10 jää 12 jäädä 5 jääkaappi 11 jäätelö 3 jäätyä 12 K kaapelitehdas 10 kaappi 4 kaasu 10 kadunkulma 12 kahdeksan 2 kahdeksankymmentä 2 kahdeksantoista 2 kahdeksanvuotias 5 kahdeksas 5 kahdeksastoista 5 kahdeskymmenes 5 kahdeskymmenesensimmäinen 5 kahdeskymmeneskolmas 5 kahdeskymmenestoinen 5 kahdestoista 5 kahvi 1 kahvikuppi 9 kahvila 1 kahvimuki 9 kahvinkeitin 10 kai 4 kaihdin 10 kaikki 3 Kainuu (alue Itä-Suomessa) kaiutin 10 kaivata 11 Kaivopuisto (kaupunginosa Helsingissä) 4 Kajaani (kaupungin nimi) 7 kakkonen 2 kakkosasunto 6 kakku 11 kaksi 1 kaksikymmentä 2 kaksikymmentäkaksi 2 kaksikymmentäkolme 2 kaksikymmentäyksi 2 kaksistaan 12 kaksitoista 2 kaksitoistavuotias 5 kala 3 kalakeitto 3 kalastaa 3 kalenteri 12 kalja 7 Kallio (kaupunginosa Helsingissä) 5 kallis 5 kalsarit 10 kamala 8 kamarimusiikkifestivaalit 9 kammata 10 kampa 10 Kanariansaaret 12 kanasalaatti 3 kangas 10 kannattaa 8 kannu 9 kansa 1 Kansallisarkisto 5 kansallismuseo 7 Kansallisteatteri 11 kanssa 5 kappa 3 kappale 1 karjalanpaisti 3 karjalanpiirakka 7 karkki (= karamelli) 6 kartta 4 kasi 2 kassi 1 kastejuhla 9 kasvis 3 kasvisruoka 3 katsella 7 katsoa 3 katu 1 kauan 4 Kauhava (kaupungin nimi) 4 kauhea 12 kaukana 2 kaulaliina 10 Kauniainen (paikan nimi) 9 Kauniita unia. 1 kaunis 1 kauppa 4 kauppahalli 3 kauppias 3 kaupunginosa 10 kaupunginmuseo 11 kaupunki 4 kautta 7 kaveri 5 kehua 11 keittiö 5 keittää 3 kelakortti 8 keli 12 kello 1 kelvata 10 Kemijoki (joen nimi) 5 kenkä 10 kenkäkauppa 10 kerma 1 kerrata 10 kerros 4 kerrostalo 5 kerrostaloasunto 5 kerta 9 kertoa 1 kerätä 10 keskari (= keskiolut) 3 keskellä 5 kesken 7 keskeyttää 7 keskimmäinen 5 keskiolut 3 229
keskirivi 11 Keski-Suomi 7 keskiviikko 4 keskiviikkoaamu 1 keskusta 4 keskustella 9 kestävä 10 kestää 4 kesä 5 kesäkuu 5 kesäloma 7 kesämökki 6 kesätapahtuma 9 kesäyliopisto 11 keuhkot 8 kevät 7 Kiasma (nykytaiteen museo) 11 kieli 3 kieltää 10 kierros 9 kihloissa (■=> olla kihloissa) 5 Kiina 6 kiinni 10 Kiinni veti. 3 kiinnostava 7 kiinnostuksenkohde 9 kiire 1 kiireellinen 8 kiirehtiä 8 kiitos 1 kiitos kysymästä 7 kiitti 1 kiivetä 4 kilo 3 kilometri 5 kiltti 12 kinkku 12 kioski 5 kipeä 8 kippis 12 kiristyä 12 kirja 4 kirjasto 1 kirje 6 kirjemaksu 6 kirjemerkki 6 kirjoittaa 6 kirjopesu 10 kirjopyykki 10 kirkas 12 kirkko 5 kirpputori 4 kisat 9 kissa 5 kissanruoka 3 kiva 1 kivennäisvesi 3 koe 10 koettaa 8 kohta (= pian) 8 kohtelias 11 koira 3 koittaa (= yrittää) 8 kokeilla 8 Kokkola (kaupungin nimi) 6 koko (kokonainen) 12 koko (suuruus) 10 kokoinen 10 kokous 6 kolikko 10 kollega 1 kolmanneksi (■=> kolmas) 5 kolmas 5 kolmaskymmenes 5 kolmastoista 5 kolme 2 kolmekymmentä 2 kolmetoista 2 kolmonen 2 komea 5 kone (tässä: lentokone) 6 kone (tässä: pesukone) 10 konepelti 10 konjakki 3 konsertti 2 konservatorio 2 koristella 12 korjaaja 10 korjata 10 korkea 5 Korkeasaari (Helsingin eläintarha) 11 kortti 6 koru 10 korvapuusti (leivonnainen) 1 koska (= milloin) 2 koskaan (>=> ei koskaan) 9 koskea (= sattua, olla kipeä) 8 koti 6 koti-ilta 12 kotimaa 6 kotimainen 3 kotoisin 1 kotona 5 koukku 8 koulu 4 koulutoveri 1 kova (= voimakas, ankara) 7 kovaa (= voimakkaasti) 7 kovasti 11 kovin 2 Kreikka 6 krooni 6 Kruununhaka (kaupunginosa Helsingissä) 10 kuha 3 kuhafile 3 Kuhmo (paikan nimi) 9 Kuhmoinen (paikan nimi) 9 kuin 5 kuinka 3 kuitenkin 7 kuittaus 6 kuivausrumpu 10 kuivua 10 kuivuminen 10 kuka 5 kukaan (^ ei kukaan) 9 kulho 9 kulje (^ kulkea) 12 kulkea 12 kulma 2 kulta (tässä: rakas) 12 kulttuuripäivä 11 kulua 5 kuluessa (aikana) 12 kuluttua 1 kummityttö 10 kumpi 5 kumpikin 5 kun 2 kunnolla 4 kunnollinen 11 kuntoilla 11 kuollut 5 Kuopio (kaupungin nimi) 1 kuopiolainen 10 kuppi 4 230
kurja 8 käsi 9 kurkku 8 käteinen 6 kurkkukipu 8 käteisellä 6 kutsua 5 kätevä 9 kuudes 5 kävellä 2 kuudestoista 5 kävely 12 kuukausi 5 kävit (■=> käydä) 4 kuule 1 käydä (sopia) 4 kuulemiin 6 käydä (vierailla, mennä) 4 kuulemma 9 käydä pilkillä 12 kuulla 1 käydä sisään (= astua kuulostaa 7 sisään) 8 kuulua 1 Käykää peremmälle. kuuluisa 7 (= Astukaa sisälle.) 9 kuulumisia 5 käynnistää 10 kuuma 7 käyntiin (■=> lähteä käyntiin) 10 kuumailmapallo 11 käyttää 10 kuume 8 käyttö 6 kuumemittari 8 käytävä 8 kuunnella 4 käännös 8 kuusi (joulukuusi) 12 kääntyä 2 kuusi 2 kääntää 10 kuusikymmentä 2 kuusitoista 2 L kuutonen 2 kuva 9 laadukas 10 kyllä 1 laatikko (ruokalaji) 12 kylmetä 12 laatikko 9 kylmyys 12 laatu 10 kylmä 5 lahja 5 kylpeä 11 lahjakortti 6 kylpy 4 lahjapakkaus 9 kylpyamme 4 lainata 11 kylpyhuone 4 laittaa (= panna) 3 kylpylä 12 laittaa (= valmistaa, tehdä) 3 kylä (= tässä: laittaa päälle (= käynnistää) vierailupaikka) 5 10 kylä (taajama) 9 laituri 2 kymmenen 2 laiva 2 kymmenes 5 lakana 9 kymppi 2 lakkiaiset kynttilä 12 lakkiaislahja 9 kysyminen 2 lanttulaatikko 12 kysymys 1 Lappi 11 kysymä (■=> kiitos lapsellinen 5 kysymästä) 7 lapsenlapsi 5 kysyä 1 lapsi 5 kyyti 12 lasi 1 kännykkä 12 lasillinen 12 käpy 12 laskea (= alentaa) 8 laskea (= kalkyloida) 2 laskea (mennä alas) 12 lasku 3 lasta (■=> lapsi) 5 lastenlapsi 5 lastenosasto 10 Latvia 1 latvialainen 1 lauantai 4 laulukirja 10 lautanen 9 Lauttasaari (kaupunginosa Helsingissä) 2 lavuaari 4 leffa 4 lehti 3 leikata (operoida kirurgisesti) 8 leikkiä 7 leimahtaa 7 leimata 10 leipoa 12 leipä 3 leirintäalue 7 leivos 11 lempiruoka 3 lento 6 lentokone 2 lentoposti 6 lentää 7 lepo 8 levyke 2 levätä 2 Liettua 1 liettualainen 1 liha 3 lihapulla 3 lihas 8 liian 4 liikaa 8 liike (= yritys, firma) 10 liikutella 9 liinavaate 9 limsa (= limonadi) 6 lingota 10 linja-autoasema 2 Linnanmäki (Helsingin huvipuisto) 7 lintu 9 lipas 10 231
lippu 6 lippupalvelu 11 lista 3 lisäke 8 litra 3 liukas 12 lohi 3 lohikala 3 lohikeitto 3 loistava 12 lokakuu 5 lokero 10 loma 1 lomailla 4 lomamatka 7 lomaromanssi 7 lompakko 5 Lontoo 4 loppu 6 loppupäivä 6 loppuunmyyty 11 loska 12 lotto 10 lottovoitto 6 lounas 6 lounasruoka 3 luistella 4 luistinrata 4 lukea 6 lukusanat 2 lumi 11 lumisade 12 lumityöt 12 lunastaa 11 lunta (>=> lumi) 4 luokka (koulussa) 12 luonne 10 luottokortti 6 lusikka 9 luukku 10 luulla 2 luultavasti 6 luvata 8 Lykkyä tykö! 10 lähellä 2 lähettää 6 lähipäivä 12 lähiö 5 lähteä 1 lähteä käyntiin 10 lähtö 6 lämmetä 12 lämmin 7 lämpö 12 lämpötila 10 länsi 4 länsimurre 10 lääkäri 8 löytyä 3 löytää 5 M maa 1 maailma 3 maakunta 9 maalainen 10 maalata 11 maalaus 11 maaliskuu 5 maanantai 4 maaseutu 7 maata 10 mahdollinen 8 mahtaa 10 mainio 11 mainos 8 maisema 7 maistua 3 maito 1 majoituskortti 4 makaronilaatikko 3 makea 2 makkara 3 maksaa 2 maksalaatikko 12 maksikirje 6 makuuhuone 5 maljakko 10 malli 10 mamma 3 mansikka 9 Marjaniemi (kaupunginosa Helsingissä) 5 markka 5 marraskuu 5 masu (= vatsa) 8 materiaali 10 matka 2 matkakohde 9 matkalaukku 2 matkatoimisto 6 matkustaa 4 matkustella 9 matto 9 Maunula (kaupunginosa Helsingissä) 5 me 1 meinata 12 mennä 1 mennä elokuviin 4 mennä naimisiin 5 meno 6 menolippu 2 meno-paluu 6 menossa 1 meri 12 meripihkakoru 10 meritaimen 3 merkki 8 Mersu (= Mercedes Benz) 6 meteli 10 mieheni (mies) 1 mielellään 1 mielenkiintoinen 7 mielestä(ni) 5 mieli 10 mielipide 11 mieluummin 10 mies 1 miestenhuone 2 mieto 3 miettiä 10 mihin 1 mihin aikaan 2 miksi 2 mikä 3 mikäs siinä 4 millainen 3 milloin 2 minkälainen 5 minttulikööri 3 minuutti 2 minä 1 missä 2 mistä 2 mitata 8 miten 1 Miten menee? 1 mitä 1 232
Mitä kuuluu? 1 mitä mieltä 11 Mitä saisi olla? 3 Mitäs tässä. 1 mitään (■=> ei mitään) 1 moderni 11 Moi! 1 moi moi 1 moikka (= moi) 10 molemmat 9 monesko 5 moni 5 monta (<=> moni) 5 moottoripyörä 2 morsian 9 muikku 3 muistaa 4 mukaan 1 mukana 7 mukava 1 mukavasti 7 muki 9 mummola 7 murre 10 museo 4 musta 1 Mustamäentori (tori Tallinnassa) 7 mutta 1 muu 3 muun muassa 5 muusi 3 muuta (■=> muu) 3 muutama 3 muuten 1 muuttaa 4 muutto 9 muuttolintu 12 muuttua 7 myrsky 7 myydä 2 myyjä 10 myöhemmin 6 myöhässä 3 myös 2 mäti 12 määrätä 8 mökki 2 N naapuri 5 naimisiin («=> mennä naimisiin) 5 naimisissa (■=> olla naimisissa) 5 nainen 3 nakki 3 nappi 10 nauttia 7 ne 1 neliö 5 neljä 2 neljäkymmentä 2 neljäs 5 neljästoista 5 neljätoista 2 nelonen 2 nenä 8 neuvoa 10 nielu 8 nieriä 3 niin 1 nimi 3 nippu 3 no 1 No niin. 3 noin (= sillä tavalla) 4 noin (= suunnilleen) 2 nolla 2 nopeammin 10 nopeasti 6 Norja 1 norjalainen 1 nousta 2 nuha 8 nukahtaa 8 nukka 10 nukkasihti 10 nukkua 1 Nuku hyvin. 1 numero 8 nuori 3 nykyisin 5 nykyään 4 nyt 1 näette (<=> nähdä) 2 nähdä 1 nähdään 1 näin 12 näkemiin 1 näkyvyys 12 näköala 4 näköinen 9 nämä 4 näytelmä 11 näyttelijä 11 näyttely 11 näyttää 10 näytös 4 O odotella 8 odottaa 2 odotus 7 ohi 7 ohittaa 1 ohjata 11 ohjelma 10 oikea (= aito) 12 oikea 2 oikeastaan 7 oikein (tässä: hyvin) 1 oikein (tässä: oikeastaan) 10 oire 8 ojentaa 1 oksennuttaa 8 oksettaa 8 Ole hyvä. 1 Olkaa hyvä. 1 olla 1 olla eläkkeellä 12 olla kihloissa 5 olla naimisissa 5 olla velkaa 11 olla yötä (= yöpyä) 7 ollenkaan (^ ei ollenkaan) 3 olo 8 olohuone 5 olut 3 oma 5 omakotitalo 5 omena 3 on (■=> olla) 1 ongelma 8 Onnea! 9 onneksi 5 Onneksi olkoon! 11 233
onnellinen 6 onnellista uutta vuotta 12 onni 9 onnistunut 9 ooppera 4 oopperajuhlat 7 opastus 2 opettaja 7 opiskelija-asunto 5 opiskella 6 oppia 9 oppilas 7 orkesteri 7 osata 2 osoite 2 ostaa 3 ostokset (■=> ostos) 1 ostos 1 ostoslista 3 otsa 8 ottaa 1 ottaa aurinkoa 7 Oulu (kaupungin nimi) 4 Oulujoki (joen nimi) 5 ovi 6 P paha pahaa tekee (tekee kipeää, sattuu) 9 paikalla (= tavattavissa) 4 paikka 1 paikkakunta 9 painaa 6 paistaa (auringosta) 7 paistaa (ruoan valmistamisesta) 12 paistettu 3 paitapusero 10 pakastaa 11 pakastin 12 paketti 6 pakkanen 12 pakko 12 pala 3 palata 6 paljasjalkainen 11 paljon 1 paljonko 2 palmu 12 palmupuu 12 Paltamo (paikan nimi) 7 paluu 6 palvella 1 palvelupiste 8 pankki 4 pankkiautomaatti 2 pankkikortti 10 panna 1 parantua 8 paras 3 paremmin 8 parempi 5 pari 3 Pariisi 4 parveke 5 pasta 6 patonki 5 patsas 5 pelata 4 pelkkä 1 penkki 8 pensas 12 perhe 1 perille 6 perinteinen 12 perjantai 4 permanto 11 persoonallinen 11 peruna 2 perunalaatikko 12 perustaa 10 perällä 2 pestä 10 pesuaine 10 pesukone 10 pesuohjelma 10 pesutupa 10 petivaate 9 pian 8 pieni 3 Pietari 1 piha 5 pikajuna 2 pikkuinen 5 pikkujoulut 12 pikkusisko 5 pilkki (■=> käydä pilkillä) 12 pilvi 7 pilvinen 7 pimeys 12 pimeä 5 pipari 12 piparkakku 12 pipo 4 pisin («^ pitkä) 5 pitempi (■=> pitkä) 5 pitkin 7 pitkä 1 pitkästä aikaa 1 pitkään (= kauan) 12 pitsa 12 pitää (= järjestää) 2 pitää (= tykätä) 11 pitää (= täytyy) 5 pizza 4 pohjoinen 3 poika 3 poikaystävä 5 poimia 11 pois 5 polku 4 polttaa (tupakkaa) 11 polttaa (kynttilää) 12 pomo 12 porkkana 3 porkkanalaatikko 12 Porvoo (kaupungin nimi) 4 posti 5 postikortti 6 postimaksu 6 postimerkki 6 postipaketti 6 postitoimisto 6 potilas 8 pudota 10 puhdistaa 10 puhelin 1 puhelinvastaaja 8 puhelu 6 puhua 7 puinen puisto 5 pukki (joulupukki) 12 pukkijuttu (joulupukkiasia) 12 pulla 1 pullo 3 punainen 8 punaviini 5
punaviinipullo 5 Punavuori (kaupunginosa Helsingissä) 4 Puola 7 puoli (ajasta ja mitoista) 2 puoli (tila) 8 puolikas 3 purjevene 6 purkki 3 pusero 4 puu 4 puutalo 5 puutarhaihminen 7 puuvilla 10 puuvillainen 10 pyrkiä 9 pyry 12 pyryttää 12 pystyttää 5 pysyä 8 pysähtyä 12 pyyhe 9 pyyheliina 9 pyyhin 10 pyykki 10 pyytää 7 pyöriä 10 pyörryttää 8 Päijänne (järven nimi) 5 päin 3 päivystävä 8 päivä 3 päivälehti 11 Päivää! 1 pärjäillä 8 pärjätä 11 pää 4 pääasia 9 pääkaupunki 5 pääkonttori 10 päälle 10 päällä 3 päänsärky 8 päänsärkylääke 8 päästä 2 päätie 9 päättää 9 päätyhuoneisto 5 päätös 11 pöytä 1 pöytä 5 R Raahe (kaupungin nimi) 4 raaka 3 radio 3 raha 2 raide 2 raitiovaunu 2 raitiovaunulippu 2 rakas 1 rakastaa 6 rakentaa 10 rankasti 7 Ranska 1 ranskalainen 1 ranskalaiset (perunat) 3 ranta 4 rasittaa 12 rasittava 12 rauha 12 rauhallista joulua 12 rautatieasema 2 ravintola 3 reikä 10 reippaasti 12 reissu (= matka) 7 reistata 10 remontoida 11 rentoutumisharjoitus 8 resepti 8 riippua 10 riittää 3 rikas 5 rikkoa risteily 7 ristiäiset 9 rivitalo 5 Rooma 4 rosolli 12 rouva 3 Rovaniemi (kaupungin nimi) 4 runsas 12 ruoka 3 ruokailu 12 ruokailuväline 9 ruokalista 3 ruokaosasto 12 ruotsalainen 1 Ruotsi 1 ruotsi 11 Rymättylä (paikan nimi) S saada (vastaanottaa) 2 saada (voida) 2 saada 1 saada selvää 12 Saako olla...? (Otatko...?) 5 saame 11 Saana (tunturin nimi) 5 saapas 10 saapua 1 saari 7 Saarijärvi (paikan nimi) 7 saaristo 11 sadas 5 Saimaa (järven nimi) 5 sairaala 8 sairaanhoitaja 8 sairas 7 sairasloma 8 sairastaa 8 sairastua 8 Saksa 1 saksalainen 1 salaatti 3 salama 7 saldo 6 sali 2 sama 1 samaa mieltä 11 samoin 1 sanakirja 10 sanoa 1 sata 2 sataa 7 Sata-Häme (alue Suomessa) 9 satama 2 sattua (olla kipeä) 8 sattumalta 1 sauna 4 Savo (alue Suomessa) 10 Savonlinna (kaupungin nimi) 7 savusauna 11 se 1 Se tekisi... (= Se maksaa...) 3
seinä 11 Seinäjoki (kaupungin nimi) 2 seiska 2 seitsemän 2 Seitsemän veljestä (romaanin nimi) 4 seitsemänkymmentä 2 seitsemäntoista 2 seitsemäs 5 seitsemästoista 5 sekaisin 11 selkä 8 sellainen 9 selleri 3 selvitä 8 selvä 1 semmonen (= sellainen) 1 Senaatintori 5 sentti 2 sentään 7 serkku 5 setti 9 setä 5 seura 1 seuraava 2 siellä 2 sieltä 3 sieni 3 sienipiirakka 3 siesta 7 siihen (<=> se) 4 siika 3 siinä 2 siirappi 12 siirtää 8 siis 6 siitä 2 siivota 11 silli 12 silloin tällöin 10 sillä (■=> se) 2 sillä lailla (= niin) 12 silta 4 silti 12 sininen 10 sinkku 5 sinne 2 Sinuhe egyptiläinen (romaanin nimi) 5 sinuttelu 1 sinä 1 sipuli 3 sisko 5 sisältää 8 sisään 5 sitten 2 sivutie 9 skool 5 snapsi 12 sohva 12 soitella 10 soitellaan 1 soittaa 2 soitto 8 sokeri 1 sopia 6 sopimuspaperi 7 sopiva 9 sovittaa 10 sovitus 10 sovituskoppi 10 spagettia 6 stipendi 11 stressi 12 stretch-ominaisuus 10 suihku 4 sukkahousut 10 sukujuhla 5 sukukuva 5 sukulainen 5 sukunimi 9 sulaa 11 sulhanen 9 suljettu 6 sulkea 6 sunnuntai 4 suoja 7 suola 9 suoli 8 suomalainen 1 Suomenlahti 3 Suomenlinna (linnoitus Helsingissä) 4 Suomi 1 suora 10 suoraan 2 suositella 3 suosittu 3 surkea 10 suu 4 suuri 3 Sveitsi 7 syksy 7 syntyä 5 sytytys 10 syvä 5 syvään 8 syyskuu 5 syödä 2 syötävä 1 sähköposti 6 sähly 4 säilyttää 10 sänky 8 särkeä 8 sää 7 säätiedotus 12 söpö 9 T taas 4 tai 1 taide 10 taidenäyttely 11 taitaa 7 taitava 10 taivas 7 tajuta 9 takaisin 3 takana 5 takki 5 taksi 2 talkoot 9 Tallinna 1 talo (tarkoittaa tässä kahvilaa) 5 talo 5 talouskauppa 9 talvi 7 talvirengas 12 talviuinti 7 tammikuu 5 Tampere (kaupungin nimi) 2 tango 11 Tangomarkkinat 11 tankata 4 Tanska 1 tanskalainen 1 tanssia 7 236
tapa 9 tapaaminen 8 tapani (= tapaninpäivä) 12 tapaninpäivä 12 tapella tarjoilija 1 tarjolla 9 tarjota 12 tarkasti 10 tarkka 12 tarkkailla 11 tarkoittaa 2 tarkoitus 11 tarpeeksi 12 tarpeellinen 9 tarvis 8 tarvita 1 tarvitse (■=> ei tarvitse) 8 tasan 2 tasaoksainen 12 taulu 11 tauti 8 tavallaan 12 tavallinen 1 tavallisesti 2 tavara 2 tavaratalo 7 tavata 1 te 1 teatteri 4 tee 1 teette (■=> tehdä) 2 tehdä 2 teitittely 1 tekeminen 11 televisio 2 telkkari (= televisio) 7 teltta 7 Temppeliaukio 11 (aukio Helsingissä) 11 teos 11 terassi 7 terve (ei sairas) 8 terve (tervehdys) 1 tervehdyksiä 1 terveisiä 1 tervetuloa 1 terveys 8 terveysasema 8 terveyskeskus 8 Thaimaa 12 tie 2 tietenkin 8 tietenkään (o tietenkin) 8 tietokilpailu 5 tietokonepeli 6 tietysti 3 tietää 1 tiistai 4 tila 5 tilata 3 tili 6 tilinumero 6 tilli 3 tiskikone 10 tiskipöytä todellakin 8 todennäköisesti 7 tohtori 8 toimia 10 toinen - toisensa (resiprook- kinen) 10 toinen (= muu) 3 toinen (järjestysluku) 5 toipua 8 toisillemme (■=> toinen - toisensa) 12 toisistaan (■=> toinen - toisensa) 10 toissapäivänä 4 toivottaa 12 toivottavasti 12 tori 1 torikahvila 1 torstai 4 tosi (= todella) 3 tosi (totuus) 1 tosiaan (= todella) 5 totta (■=> tosi) 1 totta kai 1 tottua 12 totuus 12 toukokuu 5 tuhannes tuhat 2 tuikkia 12 Tukholma 6 tukossa 8 tulehtua 8 tuliainen 9 tuliaislahja 9 tulla 1 tulossa 4 tulostin 10 tumma 3 tunnelmallinen 12 tunnusluku 10 tuntea 10 Tuntematon sotilas (romaanin nimi) 5 tunti 1 tuntua 8 tunturi 5 tuo 2 tuoda 1 tuolla 2 Tuomiokirkko 5 tuommoinen (= tuollainen) 11 tuoppi 3 tuore 3 tuota (miettiessä sanottu) 2 tupaantuliaiset 9 tupaantuliaislahja 9 tupakka 11 turha 8 turhaan 8 turisti 9 Turku 2 tusina 9 tutkia 8 tuttu 1 tutustua 1 tuuhea 12 tuulla 7 TV-dialogi 1 tyhjentää 9 tyhjä 8 tyhjäkäynti 10 tyhmä 6 tyhmästi 2 tykätä 11 tylsä 11 tyttö 4 tyttöystävä 5 tytär 5 tyynyliina 9 tyynysota 11 tyytyväinen 5 työ 2 237
työasia 12 työhuone 5 työkaveri 6 työmatka 7 työntää 10 työpaikka 4 työpäivä 12 työtoveri 1 työviikko 12 tähti 12 tähän 1 tällainen 9 tämmöinen (= tällainen) 11 tämä 1 tänne 3 tänä (o tämä) 4 tänään 2 tärkeä 5 tässä 1 täti (isän tai äidin sisko) 5 täti (naisesta) 12 täynnä 6 täysikuu 12 täyttää (iästä puhuttaessa) 5 täytyy 4 täällä 2 täältä 1 tönäistä 1 U uida 4 uima-allas 10 uimahalli 4 uimapuku 12 ukki 1 ukkonen 7 ukonilma 7 ulkomaalainen 1 ulkomailla 7 ulkona 7 ulos 7 umpisuolentulehdus 8 umpisuoli 8 unelma 6 uni 1 unohtaa 7 upea 7 urheilla 7 urheiluosasto 10 useimmiten 6 uskoa 10 uudempi (■=> uusi) 5 uudestaan 1 uusi 5 V vaan (= vain) 2 vaan 1 vaarallinen 8 Vaasa (kaupungin nimi) 2 vaate 8 vaatekauppa 10 vaatepussi 9 vaateripustin 9 vahingossa 1 vahva 3 vai 1 vaihtaa 6 vaihto 2 vaikea 9 vaikka (= esimerkiksi) 3 vaikka 12 vaikuttaa 7 vaille 2 vaimo 5 vain 8 valita 10 valitettavasti 2 valittaa 12 valkoinen 11 valkopyykki 10 valkoviini 1 vallata 10 valmis 7 valo 7 valoisa 5 valokuva 5 vanha 5 vanhemmat 5 vapaa 1 varata 1 varattu 1 varmaan 3 varoa 10 varottaa 12 varovasti 12 varsinkin 3 varten 9 Vartiokylä (kaupunginosa Helsingissä) 5 varvas 10 vasemmalle (■=> vasen) 2 vasen 2 vasta (= ei ennen kuin) 8 vasta (= vihta) 10 vasta (= äsken) 1 vastaan 4 vastaanotto 1 vastaanottoapulainen 8 vastapäätä 3 vastata 6 vastaus 5 vatsa 8 vatsakipu 8 vauva 5 WC (veesee) 4 vegetaristi 3 veikata 10 veistos 11 veitsi 9 veli 5 velka (olla velkaa) 11 vene 6 veneillä 11 Venetsia 7 Venäjä 1 venäläinen 1 Verona 7 vesi 1 vessa 5 vessaharja 9 vessapaperi 3 vettä (*=> vesi) 1 vetää 8 video 12 viedä 1 vielä 2 vieras 9 vierashuone 5 viereen 5 vieressä 1 viesti 10 viettää 9 vihannes 3 vihta 10 vihtoa 10 viides 5 viidestoista 5 238
viikko 4 viikonloppu 2 viikonloppusiivous 9 viikonpäivä 4 viime 4 viimeinen 3 viimeksi 10 viineri 1 viini 3 viisi 2 viisikymmentä 2 viisitoista 2 viisivuotias 5 viitata 8 viitonen 8 viitsi (■=> älä viitsi) 8 viitsiä 12 vika 10 vilkaista 10 villasekoitehousut 10 vilustua 8 vilustuminen 8 vilustunut 8 vipata 10 virkailija 1 Viro 1 virolainen 1 virta 4 visa (luottokortti) 2 vitsi 12 voi 3 Voi hyvin. 1 Voi.l voida 1 voittaa 10 vuodenaika 7 vuokralla («=> asua vuokralla) 5 vuokrata 7 vuonna (■=> vuosi) 4 vuoronumero 6 Vuosaari (kaupunginosa Helsingissä) 8 vuosi 4 17-vuotias 12 7-vuotias 5 vyö 10 vähentää 8 vähän 1 väliaika 11 välissä 5 välittömästi 10 välttää 9 väri 10 värinen 10 väsynyt 2 väsyttävä 12 väsyttää 9 väärä 8 Y yhdeksän 2 yhdeksänkymmentä 2 yhdeksäntoista 2 yhdeksäs 5 yhdeksästoista 5 yhdessä 7 yhdestoista 5 yhdistää 11 yhtiökokous 9 yhtä 6 yhtäkkiä 7 yhtään 5 yhä 8 ykkönen 2 yksi 1 yksin 5 yksinäinen 7 yksitoista 2 yksiö 5 yleensä 6 yleislääke 8 yleislääkäri 8 yli (kadun yli) 5 yli 2 ylihuomenna 4 ylioppilas 6 ylioppilasjuhla 9 ylioppilaslakki 9 ylirasittunut 8 yläkaappi 9 yläkerta 12 ylös 9 ymmärtää 7 ympäri 6 yrittää 8 ysi 2 yskä 8 yskänlääke 8 ystävä 1 ystävällinen 12 yö 7 Ä äiti 5 äkkiä 7 älä 3 Älä ihmeessä! 7 Älä nyt! 3 älä viitsi 8 ääni 7 239
ISBN 951-792-147-0 Copyright © Leena Silfverberg © Leila White © Oy Finn Lectura AB © YLE Opetusohjelmat, Sini Sovijärvi (TV-dialogit) Kansi ja ulkoasun suunnittelu Väinö Teittinen Etukannen valokuva Seppo Sarkkinen/YLE Kuvapalvelu Takakannen valokuva Timo Kilpeläinen/Gorilla Piirroskuvat Ylermi Lahti TV-dialogikuvat YLE Opetusohjelmat Kuvatoimisto Gorilla s. 12, 98, 162, 184 ja 200 Harri Tahvanainen/Gorilla • s. 24 Mikael Andersson/Gorilla • s. 42 Jyrki Komulainen/Gorilla • s. 56 Bärd Laken/Gorilla • s. 76 Ritva Tuomi/Gorilla • s. 112 Mikkel 0stergaard/Gorilla • s. 130 Henrik Sörensen/BAM/Gorilla* s. 148 Jan Djenner/Gorilla Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2006 OY FINN LECTURA AB Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puhelin: 020 7489 485 faksi: (09) 1464 370 sähköposti: finnlectura@finnlectura.fi kotisivu: www.finnlectura.fi YLE/Opetusohjelmat PL 95 00024 Yleisradio puhelin: (09) 14801 faksi: (09) 1496960 sähköposti: www.yle.fi/opinportti Tämä teos on yhdistetty työ- ja oppikirja. Teos on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Työkirjasivuja ei saa valokopioida lainkaan. Tekstisivujen valokopioiminen on kielletty, ellei valokopiointiin ole hankittu lupaa. Tarkista onko oppilaitoksellanne voimassaoleva valokopiointilupa. Lisätietoja luvista ja niiden sisällöstä antaa Kopiosto ry vwvw.kopiosto.fi. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty. Valokuvat Paino Kustantaja 2. painos
SUPISUOMEA-oppikirja on vieraskielisille aikuisille suunnattu suomen kielen peruskurssi, joka kuuluu Yleisradion Opetusohjelmien tuottamaan monimediasarjaan Supisuomea. Oppikirjassa harjoitellaan erilaisia arkipäivän puhetilanteita ja esitellään havainnollisesti suomen kielen keskeiset rakenteet. Kirjassa käytetty suomi on elävää nykypäivän puhe- ja kirjakieltä. Oppikirjan lisäksi Supisuomea-sarjaan liittyy - oheisäänite -12 TV-ohjelmaa tallenteineen - Internetissä oleva verkkokielikoulu (www.yle.fi/opinportti/supisuomea). The textbook SUPISUOMEA is a basic course in Finnish for foreign adult learners, part of the multimedia programme series of the same name produced by the Educational Programmes of the Finnish Broadcasting Company YLE. The book provides exercises in various speech situations in everyday life, illustrating the most important structures of the Finnish language. The language in this book represents living Finnish currently used in speech and writing. The series also includes - an audio recording -12 TV programmes and their video recordings - a language school on the Internet (www.yle.fi/opinportti/supisuomea). FINN LECTURA YLE